Maaseudun aikakauslehti Nro 7/2014 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 14007 Palautusvko 2014-40 6 414881 667773 166777-1407
MESSUILLA KOHDATAAN Teollisuuden ammattitapahtumat TErvETULOA ENErgIA 2014 -MESSUILLE! Bioenergia vahvasti mukana messuilla! Tule tutustumaan bioenergian tarjoamiin ratkaisuihin ja tapaamaan alan toimijoita. ALANSA yKKöSTApAHTUMA NyT SUUrEMpI KUIN KOSKAAN - OLETHAN MUKANA! Rekisteröidy messukävijäksi veloituksetta netissä! Tutustu samalla ohjelmaan! Messut järjestää: Yhteistyössä: 28.-30.10. Tampere www.energiamessut.fi Tapahtumakokonaisuus: Energiapäivä | Energiakongressi | Energia-messut | Seminaarit |
6m BIOMASS COVER Peitelty puu tuottaa enemmän Energiapuun luovuttaman energian määrä ja taloudellinen arvo ovat suuremmat, mikäli se on saanut kuivua vesi- ja lumisateilta suojassa. Suomalainen Walki valmistaa suojaukseen vahvaa paperipohjaista laminaattia, jota toimitetaan nyt myös 6 metrin leveydessä. Peitä ja voita. walki.com
Rakennatko navettaa, sikalaa, konehallia...? UUSI PALOLUOKKA, toteutamme suurimmatkin katot Toimitamme edulliset ja laadukkaat sandwich- seinä ja kattoelementit villasta ja uretaanista. Nopea toimitus Lisätietoja löydät netistä: www.izopanel.fi Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Heikki Matila puh. 050 564 3190 Izopanel Finland Oy Keisarinviitta 24, 33960 Pirkkala Kaikki työt yhdellä koneella! Saatavana yli 50 työlaitetta! Olemme mukana näyttelyssä. Osasto 30. Tervetuloa! Katso a70 video PIENKUORMAIMET Lue lisää ja löydä jälleenmyyjäsi osoitteesta: www.norcar.? 4 FARMI 7/2014 Pieni ja ketterä! Norcar-BSB, PL 22, Tehtaankatu 7-9, 66901 Uusikaarlepyy Puh: +358 (0)6 7812 800
Soita: 03 3398 6722 Paikalliset pojat valmiina katolle! Meiltä kattoremontti helposti ja vaivattomasti jopa 2 PÄIVÄSSÄ. Tuomme tullessamme, viemme mennessämme – SIISTIT PIHAT! Kauttamme myös RAHOITUS. Myös IBC-säiliöt Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. Helsinki • Tampere • Turku • Oulu • Pori www.laaturemontti.fi FARMI 7/2014 5
Mallasohralla tarkat laatukriteerit 22–24 myös osoitteessa a ss vi ta et lu on i rm Fa www.lehtiluukku.fi Automatiikka lisääntyy varavoimapuolella 34–37 sä. tiä päätteen ääres tevä tapa lukea leh na, ise nla ma sa Lehtiluukku on kä sin täy htiluukussa aina Le n iaa pa ist ja ka jul sta i aja Farm pääsee , mutta lukemaan rmin Fa ä ett a, kuin painoversio on ist Mu a. vaikka puhelimell arkistosta kasta riippumatta maksa mitään, ja ei a ss ku luu hti Le lukeminen t. vuodenkin lehde löytyvät kaikki viime oion linkki, jolloin ilm den ilmoituksissa leh sa osu eis Us ee i: äs kk pä Vin malla w-osoitetta klikkaa tuksessa olevaa ww an lisätietoja! ma tso ka ille ivu raan yrityksen kotis 6 FARMI 7/2014 Pienpanimo-oluet kiinnostavat 60–62
Nro 7 • Elokuu 2014 MAATALOUS 10 Sampo-Rosenlew panostaa metsäkoneisiin 19 Varmista hyvä kasvu syysviljalle 22 Mallasohran viljely HYÖTYELÄIMET 26 Afrikkalainen sikarutto leviää ENERGIA 34 Kiinteät varavoimalaitokset METSÄ 40 Energiakouravertailu 50 Maa- ja metsätilojen kauppa KOTI MIMMI VIRTANEN SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 02 9193 0211 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 02 9193 0212 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen LASKUTUS 0400 265 442 laskutus@countrymedia.fi 60 Kotimainen olutkulttuuri muutoksessa 63 SeAMK: Lapset ja maataloustietous ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 Jenni Lehtonen 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PALSTAT PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2014 14 26 29 30 32 38 44 54 58 66 Maatalous Hyötyeläimet Koulutus Opiskelija esittäytyy Hevoset Ympäristö ja energia Koneet Metsä Koeajossa: Land Rover Discovery Sarjakuva TILAUSHINTA 34 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 39 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. PUHEENVUOROT 8 9 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Sirpa Heiskanen, Koneyrittäjien liitto Farmi 8/2014 ilmestyy viikolla 39. www.countrymedia.fi JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi KANNESSA: METSÄN SADONKORJUUTA KUVA: HANNU HUOVILA / VASTAVALO.FI FARMI FARMI10/2013 8/2013 6/2013 6/2014 4/2014 7/2014 7
PÄÄKIRJOITUS ELOKUU 2014 Tilaa Farmi 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun itselle, ystävälle, puolisolle, naapurille, tilan jatkajalle.. OLEMME TODEN TEOLLA saaneet nauttia pitkästä kuumasta kesästä, alkusuven kylmyydestä huolimatta. Näin lämmintä ja pitkää hellejaksoa ei meillä ole ollut ilmatieteen laitoksen mukaan 50 vuoteen. Näihin elokuun keleihin on moni viljelijäkin saanut olla tyytyväinen; alhainen ilmankosteus kun on helpottanut puinteja. Useat ravintoloitsijat ovat saaneet käsiään hykerrellen avata terassinsa janoavalle kansalle. Uskon myös jäätelönmyynnin tehneen myyntiennätyksiä tänä kesänä. Mutta osaammeko me suomalaiset oikeasti nauttia helteistä? Niin monen suusta on kesän aikana kuulunut valitusta liian kuuman sään vuoksi. Selvästikään me emme ole tottuneet reilusti yli 20 asteen jatkuviin lämpötiloihin, vaikka sitä aina toivommekin. Varsinkin ne, joita sää on hellinyt koko kesäloman ajan, saattavat olla tyytymättömiä. Niin moni suunniteltu työ kun on jäänyt kauniiden kelien vuoksi tekemättä.. Pitääkö meidän ensi kesää ajatellen jo alkaa asennoitua tuleviin hellepäiviin? Epätavalliset sääilmiöt, kuten meillä pitkät hellejaksot, tulevat varmasti yleistymään. Tuskin meidän tarvitsee odotella 50 vuotta, jotta saadaan taas rikottua helleputkiennätyksiä. Tulevaan ja alkavaan syksyyn suhtautukaamme oikealla asenteella. Nauttikaamme tämän lämpimän kesän antimista, ja kerätkäämme sen sato talteen. Muistelkaamme myös hymyssä suin tämän suven valopalloa taivaalla. Alkavasta syksystä nauttien ja ensi kesää odottaen, Katja Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 34 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 39 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 7/2014 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA
SAIN KESÄKUUMILLA KIRJOITTAA muistiin usean pitkänlinjan turveyrittäjän tarinan. Tapasin aineiston keruun yhteydessä upeita ihmisiä, sitkeitä yrittäjiä ja kuulin monta elämäntarinaa. Niissä oli paljon yhteistä: kuuluminen suuriin ikäluokkiin, lähtö jo nuorena leivän hankintaan, työuran alku savotoilta, yrittämistä, selviämistä. Samalla näiden koneyrittäjien taival on tarjonnut heille ja heidän työntekijöilleen työtä ja elinkeinon sekä turvannut usean suomalaisen kotitalouden sähkön ja lämmön saantia. Koska kyse on turveyrittäjistä, monen tarinan käännekohta oli 70-luvun alun energiakriisi. Tuolloin Suomessa herättiin kotimaisen turpeen hyödyntämiseen laajemmin. Turve tuli osaksi valtiollista energiapolitiikkaa - tai oikeammin valtiollinen politiikka sai alkunsa vasta tuolloin. Ennen 70-luvun kriisiä Suomen energiapolitiikka oli sota-ajan poikkeusoloja lukuun ottamatta ollut varsin hajanaista. 70-luvulla turve nähtiin kotimaiseksi ratkaisuksi silloiseen energiakriisiin. Soita kunnostettiin turvetuotantoa varten ja moni maaseudun mies löysi itselleen lisäansioita ja jopa elämänuran kotimaisen energian tuotannosta. Jututtamani senioriyrittäjät ovat jatkaneet uraansa yli neljä vuosikymmentä turvesoilla. Kun he aloittivat, olivat koneet ja laitteet huomattavasti nykyistä pienempiä, mutta niin olivat myös alkuinvestoinnit ja yrittäjän kohdistuvat velvollisuudet. Samanlaisia neljän vuosikymmenen yrittäjäuria on mahdollisesti aluillaan nytkin. Nykypäivän aloittavan koneyrittäjän kynnykset vain tuntuvat entistä suuremmilta ja vaatimukset mittavammilta. Alkuun pääseminen vaatii suuria pääomia. Ennen kaikkea nykyään on yrittäjän tiellä vastassa lukematon joukko vaatimuksia ja velvoitteita, jotka yrittäjän ja työnantajan on kyettävä täyttämään. Kesällä Suomessa keskusteltiin julkisuudessa jo ehkä liiallisestakin säätelystä ja turhan byrokratian lisääntymisestä jopa niin, että tiukat rajoitukset estävät yrittämistä. Koneyrittäjien – niin metsä- kone-, maarakennus- ja turvealan yrittäjien – arjessa on näkynyt jo pitkään erilaisten vaatimusten lisääntyminen. Velvoitteensa asiallisesti hoitava yrittäjä kamppailee määräysviidakossa. Paljon on yleisesti hyödyllisiä ja tarpeellisia määräyksiä ja velvoitteita liittyen työsuojeluun, ympäristönsuojeluun ja harmaan talouden torjuntaan, mutta niiden täyttämiseen kuluva panos kasvattaa yritysten hallinnollista taakkaa. Sitä pitäisi pyrkiä vähentämään eikä lisäämään, jos yrittäjyyttä halutaan tukea. Esimerkiksi harmaan talouden torjunnan nimissä on otettu käyttöön tilaajavastuulain velvoitteet ja erityisesti rakennusalalla käännetty arvonlisäverotus, veronumero ja viimeksi tänä kesänä ilmoitusvelvollisuus. Lisäksi tulevat erilaiset pätevyys- ja sertifiointivaatimukset. Tarkoitus on hyvä, mutta yksittäisessä yrityksissä byrokratian lisääntyminen vie resursseja ja se on aina jostain pois. Velvoitteet ovat yleensä samat yrityskoosta riippumatta, joten pienissä yrityksissä taakka on suhteellisesti suurempi. Parasta yrittäjyyden tukemista valtiolta on hyvien toimintaedellytysten luominen yrityksille, ei esteiden, hidasteiden ja rajoitteiden rakentaminen. Jos yrityksen voimavarat kuluvat byrokratian rattaiden parissa työskentelyyn, ei niitä enää riitä tuottavampien rattaiden pyörittämiseen. Tervetuloa tutustumaan koneisiin ja koneyrittämiseen Jämsässä 28.–30. elokuuta pidettävään FinnMETKO 2014 -näyttelyyn. FinnMETKOssa esittäytyvät konetyöalat koko komeudessaan, esillä on niin metsä-, maarakennus- kuin energia-alan koneita, laitteita, varaosia ja palveluita. Hyvä on samalla muistaa, että hienotkin koneet ovat lopulta vain koneita, ne tarvitsevat oikein toimiakseen ja tuottavaa työtä tehdäkseen osaavan kuljettajan ja konetyöaloilla työpaikan tarjoavan koneyrityksen, koneyrittäjän. Taustalla on sittenkin aina ihminen ja ihmisen tarina. SIRPA HEISKANEN VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KONEYRITTÄJIEN LIITTO FARMI 7/2014 9
10 FARMI 7/2014
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: SAMPO-ROSENLEW OY Sampo-Rosenlew Oy on porhaltanut Porissa jo yli kaksikymmentä vuotta. Puimurivalmistajana mainetta niittänyt yritys pyrkii nyt antamaan vuoron metsäkoneille. Alkuvuodesta tuotantoon tulee uusi tuote kuormatraktori, joka täydentää valikoimaa. P orissa Sampo-Rosenlewin tehtaalla on otettu isoja askelia viime vuosina. Uusimmat puimurimallit, niin sanotut isot Comiat, tulivat markkinoille viime syksynä. ? Tilakoot kasvavat ja ennen myydyimmät mallimme alkoivat jäädä pieniksi. Nyt tilanne on hyvä, ja valikoima tarpeeksi laaja. Esimerkiksi Suomessa ei juuri osteta suurempia koneita, kuin meidän valikoimastamme löytyy, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jali Prihti. Puimurien valmistuksessa on todella harpottu. Tänä vuonna puimureita valmistuu noin 1 400, kun vielä kolme vuotta sitten määrä oli 500. ? Kehitys on ollut kasvava, ja koko ajan on menty ylöspäin. Markkinat kuitenkin heiluvat, ja nyt maailman taloustilanne näyttää siltä, että agripuolellakin tulee tiukemmat ajat. jatkuu ? FARMI 7/2014 11
Sampo-Rosenlewin tarina 1991 Timo Prihti ostaa tehtaan, Sampo-Rosenlew Oy perustetaan 1993 Teollisuuspesukoneiden valmistus alkaa 1997 Ensimmäinen SR1046- harvesteri markkinoille 2005 Keskiraskas SR1066harvesteri täydentämään valikoimaa Sampo-Rosenlewilla on ainakin ulkopuolelta katsoen loistava tilanne, sillä se tekee yhteistyötä kahden suuren kilpailevan konevalmistajan kanssa. Vuonna 2012 Sampo-Rosenlew aloitti yhteistyön AGCO Suomi Oy:n kanssa, minkä myötä leikkuupuimureiden myynti siirtyi Valtran myyntiverkostolle. Alkusyksystä 2013 ilmoitettiin John Deere -sopimuksesta ja vihreiden puimureiden valmistuksen aloittamisesta. ? Odotamme reippaasti enemmän kasvua uusien kumppanuuksien myötä. Onhan se iso juttu, että kaksi maailman suurinta maatalouskonemyyjää haluavat laittaa oman merkkinsä meidän tuotteeseemme. Se on osoitus, että tuotteemme on luotettava ja korkealaatuinen, Prihti sanoo. Sampo-Rosenlewin leikkuupuimureita on toimitettu yli 50 maahan. Päämarkkina-alueet ovat Pohjois-Afrikka sekä ItäEurooppa. Viennin osuus puimurimyynnistä on jopa 80 prosenttia, ja se tulee jatkossa ainoastaan kasvamaan. ? Kotimaassa maatilojen määrät vähenevät, ja siten koneitakin ostetaan vähemmän. Kaikki kasvu tulee kansainvälisestä kaupasta. Nyt on metsäkoneen vuoro Monet tuntevat Sampo-Rosenlewin ennen kaikkea puimurivalmistajana. Ensimmäinen harvesteri, SR1046 tuli kuitenkin markkinoille jo vuonna 1997. Metsäkonevalmistuksella haettiin alun perin varmuutta ailahtelevan maatalouspuolen rinnalle. Yrityksen perustajalla Timo Prihtillä itsellään oli metsää ja tätä kautta myös kiinnostusta alaa kohtaan. ? Puimuri ei yksinään ollut tarpeeksi kantava, maatalouspuoli on kuitenkin vaihteluja täynnä. Haluttiin, että yrityksellä olisi useampi tukijalka. Päätös alkaa valmistaa metsäkoneita on osoittautunut hyväksi, Jali Prihti sanoo. Sampo-Rosenlewin tilanne oli sinällään onnel- linen, sillä metsäkonetta voitiin kehitellä ikään kuin päätuote puimurin suojissa. Nyt metsäkonepuolta on kuitenkin kehitetty aktiivisesti; tuotteita on uudistettu ja koko prosessiin panostettu. Tavoitteena onkin muutamassa vuodessa kiihdyttää 40?50 koneen valmistustahti yli sataan metsäkoneeseen vuodessa. ? Liiketoiminta ei ole ollut tyydyttävällä tasolla. Puimurit ovat kasvaneet, mutta metsäkone ei. Nyt haluan nähdä, miten kauas se kantaa, ja mihin paukut riittävät, Prihti selittää. Yksi etappi metsäkonepuolella saavutettiin viime vuonna, kun tehtaalta lähti siellä valmistettu 500. harvesteri. 12 FARMI 7/2014 Metsäkonemyynnissä on omat niksinsä Vaikka puimurilla meneekin lujaa, metsäpuoli on asia erikseen. Markkinoil-
2009 Jali Prihti siirtyy yrityksen johtoon. la menestyäkseen metsäkoneet vaativat oman erikoisosaamisensa. ? Metsä tuo omat nyanssinsa. Metsäihmiset toimivat eri tavoin ja kaupankäynti on täysin erilaista, kuin maatalouspuolella, kertoo yrityksen metsäkonepuolen myyntijohtaja Harri Uusi-Rauva. ? Metsäkoneissa ostoprosessi on äärettömän hidas, eikä asiakasta voi painostaa. Metsäyrittäjän pitää laskea paljon rahoituksesta ja tuottavuudesta lähtien. Lisäksi työllisyys on lyhyiden sopimusten vuoksi epävarmaa. Täytyy olla yleinen luottamus alaan. Metsäkoneiden kohdalla viennin osuus vaihtelee vuosittain puimureita enemmän. Uusi-Rauva kertoo, että kokonaisuudessaan noin puolet valmistetuista koneista on kotimaassa. ? Kun on lähdetty liikkeelle, tietysti koneita on myyty ensin vain Suomeen. Nyt vientiin menee reilu puolet. Pitkällä tähtäimellä viennin osuus tulee kasvamaan. Päämarkkinoita Suomen lisäksi ovat Ruotsi sekä Puola. Ruotsiin avattiin vuoden alussa oma sivuliike. ? Ruotsi on viennin ehdoton ykkösmaa ja siksi siihen satsataan nyt täysillä. Tavoitteena on saada Suomesta ja Ruotsista sellainen markkinaosuus, että se pitää tuotantolinjan pyörimässä. Ensiharvennuksen ammattilainen Sampo-Rosenlewin metsäpuolen lippulaivana toimii 2012 Puimurit Valtran myyntiverkostolle Pesukoneista luovutaan Metsäkoneiden kohdalla viennin osuus vaihtelee vuosittain puimureita enemmän. erityisesti ensiharvennukseen kehitetty HR46-harvesteri eli ”pikkusampo”. Keskiraskas ”isosampo” eli SR1066-harvesteri on täydentänyt valikoimaa. ? Sektori on pieni, mutta joka maassa tämän kokoluokan koneelle on tietty tilaus. Ison koneen kanssa ollaan samassa kastissa, kuin kaikki muut valmistajat, ja siellä kilpailu on kovempaa, UusiRauva selittää. Hän sanoo pikkusampon olevan ylivoimainen kilpailijoihin nähden, kun mittarina ovat ostohinta sekä käyttökustannukset. Pärjätäkseen kasvavassa kilpailussa yritys uudisti HR46harvesterin viime vuonna. Tavoitteena on tarjota paras taloudellinen vaihtoehto urakoitsijalle ensiharvennuksen tekoon. ? Nykyään ensiharvennuksesta tulee noin 30?40 prosenttia metsäkoneyrittäjän liikevaihdosta. Ensiharvennuksia tehdään paljon suurilla koneilla, mistä syntyy ajatus, ettei se ole kannattavaa hommaa. Mutta heillä onkin työhön täysin vääränlainen kalusto. Sama kuin kuljettaisi yhdistelmällä pakettiauton paketteja, Uusi-Rauva selittää ja 2013 John Deere -yhteistyö Tehtaalla valmistuu 500. metsäkone 2014 Kuormatraktori FR28 markkinoille jatkaa, että Sampo-Rosenlew pyrkii tarjoamaan työn mukaan mitoitetun koneen. ? Kun kone menee metsään ensi kertaa, sen täytyy olla kevyt, ettei se vaurioita kasvamaan jäävän puuston juuria. Uudistuksessa onnistuttiin jopa keventämään konetta entisestään. Uusi-Rauva selittää, että Suomessa on vallalla ajattelutapa, että metsässä on oltava ajoura 20 metrin välein, jolloin työskentely tapahtuu 10 metrin puomilla. ? Pikkuharvesterin taustalla on oma haamu-uramenetelmä. Tällöin varsinaisten ajourien väliin tehdään hakkuu-ura. Näin toimittaessa, oikean puun valinta on tarkempaa ja silti yhtä tehokasta, kuin ilman haamuuraa. Periaatteessa koneella voi tehdä harvennuksen jopa ilman ajo-uria, mutta tällöin puiden pois ajaminen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa. Vaikka uudistettu harvesteri on tekemisen ehdoilla tehty, myös ulkoasuun on panostettu. Ensi kertaa on käytetty teollista muotoilijaa ja esimerkiksi painomuovattua peltiä. ? Ulkoasu-uudistuksessa on pyritty tietoisesti brändäykseen, harvesterista haluttiin yhtenevä puimurin kanssa. Visuaalista ilmettä yhtenäistetään, jotta esimerkiksi messuilla tunnistetaan, että metsäkone ja puimuri ovat samasta paikasta. ri FR28:n prototyyppi esiteltiin ensimmäisen kerran FinnMetkossa 2012. Nyt uudistettu kone päästään esittelemään tämän syksyn FinnMetkossa. Uuden tuotteen markkinoille tuominen on luonnollisesti ollut valtava ponnistus. ? Ajatuksen tasolla konetta on tehty noin neljä vuotta, lopullinen suunnittelu ja toteutus on hoidettu viimeisen vuoden aikana. Pikkukoneen uudistus oli tärkeää saada ensin valmiiksi. Kun sen uusi ulkoasu valmistui, voitiin kuormatraktorin ulkoasua lähteä toteuttamaan sen pohjalta, Uusi-Rauva selventää. Kuormatraktoria lähdettiin tekemään valikoiman täydennys mielessä, sillä jo huollonkin puolesta on urakoitsijalle mieluista, että harvesteri ja ajokone ovat samaa merkkiä. ? Tarkoituksena on tarjota urakoitsijalle koko ketju. Kun meillä on pitkälle menevä tuotteisto, se houkuttelee asiakkaita. Kuormatraktori tukee siis myös harvesterimyyntiä, Jali Prihti perustelee. Viime vuosina yrityksessä on panostettu tuotekehitykseen sekä puimuri- että metsäkonepuolella. Seuraavaksi kehitetään tuotantoa. ? Tarkoitus on muun muassa järkeistää kokoonpanolinjastoja. Nyt mennään kilpailukyky edellä ja sen ehdoilla. Kaikessa tekemisessä lähdetään liikkeelle kuitenkin siitä, mikä itsestä tuntuu oikealta ja hyvältä, Prihti painottaa. ? Kuormatraktori täydentää valikoimaa Alkuvuodesta tuotantoon tulevan kuormatrakto- FARMI 7/2014 13
MAATALOUS FARMI VUONNA 2013 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoi erityisesti elintarvikkeiden tuotannossa käytettäviä lannoitevalmisteita. Näytteiden valintaan vaikutti muun muassa käytettyjen raakaaineiden, tuotantomäärien ja aikaisempien valvonnassa saatujen tulosten perusteella arvioitu riski. Tutkitut lannoitevalmisteet olivat pääosin hyvälaatuisia. Käyttö- ja markkinointikieltoja annettiin vain seitsemälle tuote-erälle noin neljästäsadasta tutkitusta erästä. Neljä kieltoa annettiin liian korkeasta haitallisten metallien pitoisuudesta, kaksi kieltoa johtui tuoteväärennöksistä ja yksi kielto tuotteen huonosta hygieniasta. 14 FARMI 7/2014 Noin kymmenesosalle analysoiduista tuote-eristä eli 43 lannoitevalmistenäytteelle annettiin huomautus tuoteselosteiden tai pakkausten puutteista. Eviralta kerrotaan, että kieltoja ja huomautuksia annettiin vähemmän kuin edellisinä vuosina. Tämä johtuu siitä, että toimijat yhä useammin itse huomaavat ja korjaavat havaitsemansa puutteet ennen kuin viranomaiset tarttuvat niihin. Lannoitevalmisteisiin luetaan lannoitteiden lisäksi esimerkiksi kalkitusaineet, kompostit, turpeet ja kasvualustat. www.evira.fi MAATILAT MYIVÄT viljaa teollisuuteen tai välittäjille yhteensä kaksi miljardia kiloa satovuoden 2013–2014 aikana. Määrä vastaa puolta viime kesän viljasadosta. Rypsiä ja rapsia myytiin yhteensä 60 miljoonaa kiloa. Tiedot käyvät ilmi Tiken viljan osto-, käyttö- ja varastotilastosta. Noin puolet Suomen pelloilla tuotetusta viljasta myydään maatiloilta viljan välittäjille tai suoraan teollisuuteen. Kotimainen teollisuus käytti viljaa kuluneen satovuoden aikana yhteensä 1,3 miljardia kiloa. Tähän on laskettu mukaan myös ulkomailta tuotu vilja. Viljasta 45 prosenttia käytettiin rehuteollisuudessa, 32 prosenttia elintarviketeollisuudessa ja loput 23 prosenttia muussa teollisessa tuotannossa. Vehnää ostettiin maatiloilta markkinoille kuluneen satovuoden aikana yhteensä 570 miljoonaa kiloa, mikä vastaa 65 prosenttia viime kesän vehnäsadosta. Kotimainen teollisuus käytti maatiloilta ostettua vehnää sekä tuontivehnää yhteensä 440 miljoonaa kiloa. Määrästä runsas puolet meni elintarvikekäyttöön ja loput lähinnä rehukäyttöön. Ohraa ostettiin maatiloilta satovuoden aikana 850 miljoonaa kiloa, mikä vastaa 45 prosenttia viime kesän ohrasadosta. Määrä on 190 miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä satovuonna. Kauraa oli kaupan kuluneena satovuonna 590 miljoonaa kiloa, mikä vastaa puolta viime kesän kaurasadosta. Kauran teollinen käyttö on vähäisempää kuin muiden viljojen. Kotimainen teollisuus käytti kauraa kuluneen satovuoden aikana 240 miljoonaa kiloa. Ruista ostettiin maatiloilta kuluneena satovuonna 19 miljoonaa kiloa eli 38 miljoonaa vähemmän kuin edellisen satovuoden aikana. Määrä vastaa 75 prosenttia viime kesän huonosta ruissadosta. Kotimaista ja ulkomaista ruista käytettiin elintarvikkeeksi yhteensä 88 miljoonaa kiloa. Yhteensä teollisuudessa käytettiin siis kolminkertainen määrä ruista verrattuna viime kesän satoon. www.maataloustilastot.fi
METALLITUOTTEET MAATALOUS - puistolana - metsäkärry - vaihtolava, umpilaidoin - vaihtolava, polttopuun ajoon - koiratarha - alihankinta sopimuksen mukaan LÄNSI-SUOMEN RIKOSSEURAAMUSALUE SATAKUNNAN VANKILA HUITTISTEN OSASTO - Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN Puh. 029 568 4300 - Fax. 029 368 4406 - www.satakunnanvankila.fi VARASTOMYYNNISTÄ EDULLISEMMIN! Tehtaan ohjelmassa 15 erilaista profiilipeltimallia. Perinteinen Näyttävä ja suosittu OK-TIILIKUVIO OK-KLASSIKKO Materiaali: Rautaruukin Pural 0,6 mm • Takuu 20 vuotta Ota mitat mukaan. Saat huipputarjouksen! MTK VAATII, että hallituksen on puolustettava maatalousyrittäjien lomituspalveluja käyttämällä täysimääräisesti komission mahdollistamat poikkeussäännökset. Tuottajajärjestön mukaan komissio uhkaa rapauttaa suomalaista sosiaaliturvaa ottamalla lomituspalvelut ensimmäistä kertaa valtiontukitarkasteluun. MTK painottaa, että lomitus on maatalousyrittäjille elintärkeä työhyvinvointipalvelu, jota on kehitetty osana suomalaista sosiaaliturvaa. Komission linjausten myötä esimerkiksi maatalousyrittäjien äitiysloma on vaarassa lyhentyä huomattavasti. Myös sairauslomiin ollaan puuttumassa yhtä radikaalilla tavalla. Maatalousyrittäjien jaksaminen ja työurien pidentyminen vaativat toimivat lomituspalvelut, jotta eläinten hoitoon seitsemän päivää viikossa sidonnaiset yrittäjät voivat pitää lakisääteiset vuosilomansa ja sijaisapu järjestyy sairauden, perhevapaiden ja muiden tarpeellisten syiden johdosta. MTK:n hyvinvointivaliokunnan mukaan lomitusjärjestelmän puolustamista tarvitaan nyt yhtenä rintamana, sillä Suomella ei ole varaa vaarantaa kotimaista ruokaketjua. www.mtk.fi TÄIN ERIT EAT NOP ITUSTOIM ! T AJA • VESIKOURUT JA SYÖKSYTORVET • SEINÄ- JA LAPETIKKAAT • LUMIESTEET JA HOITOTASOT • ERILAISET PELTILISTAT TÄYDEN PALVELUN PELTITALO Hämeenlinna, Pietiläntie 5 puh. 0500 482 353 hameen.peltituote@aina.net Salo, Inkereentie 171 puh. (02) 731 5626 www.peltituote.fi FREEIMAGES FARMI 7/2014 15
maatalous Maatilojen koon kasvaessa myös etäisyydet tilakeskuksen ja pellon välillä ovat pidentyneet. Uusia peltoja raivattiin vuosina 2000–2011 yli 95 000 hehtaaria, selviää MTT:n tuoreesta Maatilojen tilusrakenne ja pellonraivaus Suomessa 2000-luvulla -julkaisusta. Tutkimuksessa selvitettiin tilakoon kasvun vaikutusta tilusrakenteen kehitykseen vuosittain, alueittain ja tuotantosuunnittain. Keskimäärin raivatut lohkot sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä tilakeskukselta. Kaikki maatalouden tuotantosuunnat ovat raivanneet peltoa, mutta voimakkaimmin raivaus on liittynyt maitotilojen rakennemuutokseen. Raivatut peltolohkot sijaitsevat erityisesti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon vahvoilla maidontuotantoalueilla. Maidontuotanto raivasi yli 40 prosenttia uudesta pellosta. – Nurmentuotantoon ja samalla lannanlevitykseen tarvittavan alan tarve on tietyillä alueilla kasvanut, mutta pellon heikko saatavuus tai liian korkea hinta on estänyt laajentajia hankkimasta peltoa markkinoilta, kertoo tutkija Olli Niskanen. Peltojen ja tilakeskuksen suurimmat keskietäisyydet löytyvät länsirannikolta. Tuotantosuunnittain peltoetäisyydet ovat suurimmat sika- ja siipikarjataloudessa. 2000-luvulla lypsykarjatilan peltohehtaarin etäisyys tilakeskuksesta on kasvanut keskimäärin 22 prosenttia. Muiden nautakarjatilojen pellot sijaitsevat nyt 34 prosenttia kauempana ja sika- ja siipikarjatilojen pellot 25 prosenttia kauempana tilakeskuksesta. Viljatiloilla peltojen ja tilakeskuksen välimatka kasvoi hitaimmin, vain 10 prosenttia. Tarkasteluista poistettiin aiemmin turvetuotannossa olleet lohkot, koska tarkoitus oli tutkia nimenomaan maatalouden peltolohkorakenteen tunnuslukuja. MTT toivoo raportissa tuotetun tiedon hyödyttävän niin poliittisia päätöksentekijöitä ja tilusjärjestelytarpeen kartoittajia kuin aihepiirin tulevia tutkijoitakin. Raportti Maatilojen tilusrakenne ja pellonraivaus Suomessa 2000-luvulla on saatavilla sähköisenä MTT:n sivuilta. www.mtt.fi s u t i m i o an Nytuto s raatilalle! ma RAHTII! VAPAAST INNAT NUN H 10 L KAN alv 0% Sopii käytettäväksi kohteisiin, josta öljy voi valua maahan tai lannan mukana peltoon ja sitä kautta jopa ravintoketjuun. • Vaahdon estoon • Peltotyökalujen nivelet • Paalaimen ketjut • Suojaöljy talveksi • Ym. Mitä enemmän tilaat, sitä edullisemmaksi tulee! Puh. 045 150 6636 ekooil.com 16 Farmi 7/2014
MAATALOUS MAATALOUDEN TUET muuttuvat vuonna 2015 -esite kertoo tulevasta EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta (CAP), joka näkyy muun muassa suurimpien tilojen tukien leikkauksena. Suorien tukien järjestelmiin tulee muutoksia ja uusina tukijärjestelminä otetaan käyttöön viherryttämistuki sekä nuorten viljelijöiden tuki. Tukiasioihin saattaa kuitenkin tulla vielä muutoksia, sillä Euroopan komissio ei ole vielä hyväksynyt tukijärjestelmiin liittyviä Suomen kansallisia linjauksia. Esitteessä viljelijän tuissa tapahtuvat muutokset on esitelty tiiviinä pakettina sekä suomeksi että ruotsiksi. Verkkoversio toimii kaikilla päätelaitteilla tietokoneesta älypuhelimeen. Esite löytyy maa- ja metsätalousministeriön sivuilta. www.mmm.fi Syksyn odotetuin näyttely KoneAgria 8. - 11.10.2014 Ammattilaisten näyttelystä löydät koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Avoinna: ke - pe 9 - 17, la 9 - 16 Liput: 17,- / 12,Kysy ryhmälippuja nyt! 040 576 8740 Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Jyväskylä www.koneagria.fi FARMI 7/2014 17
MAATALOUS AHTI SORMUNEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ ON esittänyt 1,3 miljoonan euron kohdentamista elintarvikkeiden vientiohjelman pikaiseen käynnistämiseen tulevassa vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa. Elintarvikkeiden vientiohjelmaa on valmisteltu yhdessä Elintarviketeollisuusliiton ja Team Finland -toimijoiden kanssa. Elintarvikkeiden vientiohjelman kautta pyritään muun muassa laajentamaan elintarvikeviennin markkinoita, ja valtiovarainministeriö kiirehtiikin vientiohjelman käynnistämistä Venäjän elintarviketuontia koskevien pakotteiden vuoksi. Venäjän 7.8. asettaman tuontikiellon kohteena olevat tuotteet edustavat noin viittä prosenttia Suomen viennistä Venäjälle ja noin puolta prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Tuontikielto iskee pahasti meijeriteollisuuteen, ja meijeriyhtiö Valio onkin ilmoittanut aloittavansa vastapakoitteiden vuoksi YT-neuvottelut Haapaveden, Seinäjoen ja Vantaan tehtaillaan sekä Lappeenrannan toimipisteessä. Pääministeri Alexander Stubb on sanonut, että pakotteiden vaikutus Suomen talouteen ja suomalaisille yrityksille on selvitettävä tarkasti budjettiriiheen mennessä. Seuraa tilannetta osoitteesta valtioneuvosto.fi VENÄJÄN VASTAPAKOTTEENA asetettu elintarvikkeiden tuontikielto haittaa myös espanjalaisia tuottajia. Eniten Venäjälle viedään Espanjasta hedelmiä, sianlihaa sekä kasviksia. Myös oliiviöljyä ja viinejä on viety. Venäjän tuontikielto on kova isku hintakriisissä kamppailevalle espanjalaiselle maanviljelylle ja etenkin karjankasvatukselle. Maataloustuottajien ja karjankasvattajien järjestö COAG aikaa neuvotella lähiaikoina EU:n komission kanssa, ja maataloustuotteille pyritään löytämään muita ostajia. FREEIMAGES Tekonivelsairaala Coxa 18 FARMI 7/2014
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: FAZER JA FREEIMAGES Vielä on aikaa tehdä päätös syyskylvöistä. Talvehtimisesta selviää, kun syksyllä jaksaa olla tarkkana. P uintien suhteen ollaan hyvässä aikataulussa monella alueella. Tämän ovat mahdollistaneet lähes koko heinäkuun ja elokuun alun jatkuneet helteet ja poutasää. Otolliset kelit houkuttelevat myös syyskylväjiä, ja saavat empijät kaivamaan kylvökoneet esille. Ruis pitäisi saada peltoon ajoissa, mieluiten elokuun aikana. Vehnän kohdalla aikainen kylvö ei ole niin ehdoton, joten ei haittaa, vaik- ka kylvö venyisi syyskuun puoliväliin. Kyntämällä vähenevät monet riskit Syysviljat arvelluttavat joskus talvehtimisriskinsä vuoksi. Talven yli pärjätään paremmin, jos syksyllä panostetaan tekemiseen. – Sekä syysvehnään että rukiiseen pätevät kutakuinkin samat säännöt. Ruis on kuitenkin hieman herkempi viljeltävä, ja siksi siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sanoo kasvintuotannon asiantuntija Saara Nikkari ProAgria EteläSuomesta. Kyntö on yksi asia, joka tuo onnistumisvarmuutta, vaikka se hieman lisää aikaa vaatiikin. – Kyntö ei ole pakollinen, mutta se vähentää huomattavasti riskejä. Sillä varmistetaan, että siemenen alle jää 20–30 senttiä vesitilavuutta. Näin sadevesi tai loska ei jää seisomaan peltoon, vaan imeytyy maahan. Nikkari kertoo, että osa kevytmuokkauksen tehneistä on kärsinyt myös etanoista. Nämä kasvijätteestä pitävät tuholaiset ovat erittäin vaikea ja kallis torjua. Kynnöllä pyritään lisäksi estämään esikasvina käytetyn kasvin siementen itäminen ja tästä aiheutuva liian tiheä kasvusto. – Yksivuotiset kasvit kyllä kuolevat talvenaikana, mutta liian tiheä kasvusto syksyllä nostaa lumihomeriskiä. jatkuu ? FARMI 7/2014 19
Kun syksy venyy eikä talvea näy, on hyvä tehdä lumihomeruiskutus. 20 FARMI 7/2014 On tärkeää varmistaa, ettei siementä kylvetä liian syvään, jotta se itää riittävän nopeasti. Rukiin kohdalla kylvösiemenmäärällä on iso merkitys. – Etenkin hybridilajikkeissa pitäisi uskaltaa kylvää riittävän vähän. Jos kylvää liian tiuhaan, siemen ei käytä koko versomispotentiaaliaan, vaan kasvaa vain pituutta. Seurauksena on pieni tähkä ja kasvanut lumihomeriski. Kylvömäärä vaihtelee hieman maalajista riippuen. Pääsääntönä on, että hybridiruista pitäisi kylvää 1,7–1,8 yksikköä* hehtaaria kohden. Lumihome ja kahukärpäset kuriin Syysviljan kylvösiemenen peittaus on hyvä keino torjua lumihometta. Kun syksy venyy eikä talvea näy, on hyvä tehdä lumihomeruiskutus. – Etenkin alueilla, joilla tulee paljon lunta ja vielä sulaan maahan, on hyvä ruiskuttaa. Joka talvi tämä ei ole tarpeellista, mutta etukäteen ei voi tietää. Ruiskutus on hyvä vakuutus, Nikkari sanoo. Hankalinta lumihomeen torjunnassa on sen ajankohdan määrittäminen. Sanotaan, että ruiskutus tulisi tehdä päivä ennen pysyvän talven tuloa. Siinä sitä onkin arvoitus ratkaistavaksi. – Periaatteessa ruiskutus tulisi siis tehdä ennen pysyviä pakkasia. On kuitenkin vuosia, jolloin lokakuussa on viikon pakkasjakso, ja sen jälkeen kuukauden ajan kymmenen astetta. Pitäisi malttaa odottaa tarpeeksi kauan. Toisaalta, jos ruiskutus venyy liian pitkälle, voi pelloilla olla niin märkää, ettei sinne paripyörienkään kanssa viitsi enää mennä. Viime vuonna kärsittiin suuresta kahukärpässyksystä, ja paikoin meni kokonaisia lohkoja tuholaisen mukana. Tänä vuonna on syytä varautua samaan. – Nyt kun on nähty mitä voi käydä, kannattaa asia pitää mielessä. Etenkin jos +20-kelit jatkuvat elokuun loppuun, ja yötkin ovat lämpimiä. Kahukärpäset munivat lehdille, ja kuoriutuvat toukat syövät kasvupisteen. Kärpäsistä pitäisi päästä eroon ennen, kuin ne ehtivät munia, sillä toukkia on lähes mahdotonta enää hävittää. Ruiskutus kannattaa tehdä 2-lehtivaiheessa. – Keltaliima-ansojen asettaminen helpottaa kärpästen havaitsemista. Ruiskun kanssa kannattaa lähteä pellolle heti, jos kärpäsiä jää pyydyksiin paljon. Kevät etenee nopeasti Nikkari suosittelee syksyn 30 kilon maksimityppimäärää sekä rukiille että vehnälle. Sen sijaan rikkakasvien
torjuntaan hän ei välttämättä syksyllä lähtisi. – Useimmat rikkakasvit kuolevat talven aikana. Kaksivuotiset taas jäävät tiheän kasvuston varjoon keväällä. Syystorjunta on hyvin rajoitettua, ja parempi teho saadaan, jos rikat torjutaan vasta keväällä. Kun sää lämpenee, syysviljat lähtevät nopeasti kasvuun. Kevätlannoitus kannattaa hoitaa mahdollisimman aikaisin kasvukauden käynnistyessä. – Heti kun pelto kantaa, lannoitus kannattaa hoitaa. Rukiilla monet ovat kokeilleet vahvan kasvuston kanssa keväällä jaettua lannoitusta. Jos esimerkiksi 30 kiloa typpeä jättää korren kasvun alkuvaiheille, varmistetaan että typpi menee tarpeeseen. Vehnässä on ruista korkeampi satopotentiaali, ja siksi myös typpeä saa olla enem- män. Etenkin jos elintarvikelaatuun pyrkii. – Jos leipätavaraa haluaa, tulee valkuainen saada nousuun. Vehnälle voi antaa typpeä rakeena tai sitten liuoksena vielä kukkimiseen asti. Näin varmistetaan, että typpi menee nimenomaan valkuaisen muodostukseen. Nikkari muistuttaa, että kun kevääseen selviää, on vaikeaa enää epäonnistua. – Syysviljat ovat kiitollisia, kunhan talvesta selvitään. Vaikka riski talvehtimisen epäonnistumisesta on aina olemassa, parempi satopotentiaali ja monet muut asiat puoltavat viljelyä. Jos on valmis panostamaan, syyskylvöisiä kannattaa ehdottomasti kokeilla. ? *Yksi siemenyksikkö sisältää miljoona itävää siementä Vilja- ja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. DON-hometoksiinipitoisuudet Analyysipalvelumme selvittää sinulle myös kotoisen viljasi DON-hometoksiinipitoisuudet. Tilaa myös osana muita vilja-analyyseja. Kokemäki Koria Loimaa Mustio Naantali Perniö Seinäjoki Ylivieska Puh. 010 3464 540 Puh. 010 3464 550 Puh. 010 3464 590 Puh. 010 3464 610 Puh. 010 3464 620 Puh. 010 3464 640 Puh. 010 3464 690 Puh. 010 3464 720 Leipä- ja rehuviljaanalyysit Mallasohraanalyysit ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Viljojen siemenanalyysit ? ? ? ? ? Nurmikasvien siemenanalyysit ? ? ? Herneanalyysit ? DONanalyysit ? ? ? ? ? ? ? ? ORGANISATION CERTIFIED BY Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi ISO 9001 FARMI 7/2014 21
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: FARMI JA VIKING MALT Suomessa viljellään mallastukseen kelpaavaa ohraa vuosittain noin 100 000 hehtaarilla. Tarkkojen laatukriteerien vuoksi ohrasta päätyy kuitenkin mallastukseen vuosittain vain noin puolet tuotannosta. Uusien kotimaan oloihin sopivien lajikkeiden löytäminen muodostaa haasteen niin viljelijöille kuin mallastamoillekin. V ajaa neljäsosa kotimaan ohra-alasta on mallastukseen kelpaavaa. Mallasohran tuotanto on sopimusviljelyä, ja mallastamot ostavat ohraa sekä suoraan viljelijöiltä että viljaliikkeiden välityksellä. 22 FARMI 7/2014 – Suora sopimusviljely mallastamolle on kasvanut merkittävästi lähivuosina, ja sitä voidaan kasvattaa edelleen, kertoo Viking Maltin viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä. Suomessa on nykyisin kaksi suurta mallastamoa, suomalais-ruotsalaisessa omistuksessa olevan Viking Maltin mallastamo Lahdessa sekä Laihian Mallas Laihialla. – Mallasohraa riittää hyvin kotimaan tarpeisiin, ja jonkin verran suomalaista mallasohraa käytetään Kotimaan ohrataseesta riippuen mallaskelpoista ohraa käytetään myös tärkkija rehuteollisuudessa.
myös Viking Maltin muilla tehtailla Ruotsissa ja Liettuassa. Meille on ensisijaisen tärkeää säilyttää korkealaatuisen kotimaisen mallasohran saatavuus nyt ja tulevaisuudessa. Ohran laadulla suuri merkitys Mallasohran hehtaarikohtainen satotaso on muihin viljoihin nähden korkea. Viime vuonnakin keskisatotaso lähenteli neljää tuhatta kiloa. ProAgrian heinäkuun lopussa julkaistun kasvutilannekatsauksen mukaan mallasohran sadot olisivat kuitenkin tällä kasvukaudella jäämässä tavanomaista pienemmiksi etenkin Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Vuosittainen mallasohran tuotanto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noin 450 000 tuhatta kiloa. Normaalina kasvukautena tuotetusta ohrasta mallaskelpoiseksi hyväksytään kuitenkin vain 200–300 000 tonnia, sillä laatukriteerit ovat tarkat. Yleisimmin ohraerä joudutaan hylkäämään korkean valkuaispitoisuuden tai heikon itävyyden vuoksi. – Itävyys on tärkein, jos ohra ei idä, mallastaja ei tee sillä mitään. Korkea itävyys mahdollistaa tasaisen, nopean mallastumisen ja mahdollisimman korkean saantoprosentin, Kivelä selventää. Korkea valkuaispitoisuus taas heikentää maltaan panimo-ominaisuuksia aiheuttaen sameutta sekä heikentäen suodatusta ja väriä. Liian alhainenkaan ei valkuaisprosentti saa olla, sillä se heikentää entsyymien toimintaa oluen valmistusprosessissa. Jyväkoon tulee olla suuri ja tasainen, sillä pienet jyvät lisäävät lajittelujätteen määrää ja heikentävät saantoa. Lisäksi uuttosaanto laskee kuoren osuuden kasvaessa. – Hygieeninen laatu on myös tärkeä. Homeet heikentävät ohran ja maltaan laatua ja säilyvyyttä, muun muassa lisäävät oluen ylikuohuntaa. Joinakin vuosina laatukriteerejä joudutaan laskemaan, jos tarjolla oleva ohra on poikkeuksellisen heikkolaatuista. – Jos näin joudutaan tekemään, asiasta sovitaan ensin maltaan käyttäjien kanssa. Mitä hylätyille erille sitten tapahtuu? Kivelä kertoo, että osa hylätystä ohrasta voidaan käyttää mallastamossa muuhun kuin mallastusprosessiin itse. – Joitain eriä menee myös ohramallasrehun valmistukseen. Viking Maltin suorilla sopimustuottajilla on myös voimassa optio myydä hylätty mallasohraeränsä tärkkelysohraksi. Viljelijä sään armoilla Mallasohran viljely on haastavaa ja monen asian summa. Merkittävä vaikutus on lajikevalinnalla ja lannoitustasolla. Laadukkaan mallasohrasadon tuottaminen edellyttää muun muassa hyvää pellon pH-tasoa. Riittävällä kasvinsuojelulla varmistetaan hyvä jyväkoko pitämällä poissa kasvitaudit ja rikkakasvit. Viljelijältä vaaditaan tarkkuutta koko prosessin ajan. Jyvät eivät saa vaurioitua puinnissa, kuivauslämpötilan on oltava maltillinen ja varastointikin on tehtävä huolella. Säälle ei kuitenkaan kukaan voi mitään. – Vaikka viljelijä tekisi mitä, kuivuus ja pitkät poutajaksot voivat nostaa valkuaista, tautisuus ja jälkiversonta pienentää jyväkokoa ja Lisätietoja mallasohran viljelystä Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) Mallasohran viljelyoppaasta: www.vyr.fi Mallastus- ja panimosanastoa LIOTUS Noin vuorokauden kestävä mallastuksen työvaihe, jossa jyviä liotetaan haaleassa vedessä epäpuhtauksien poistamiseksi sekä jyvän kosteuden nostamiseksi ja itämisen käynnistämiseksi. IDÄTYS Liotuksen jälkeen koittaa idätysvaihe, jossa jyvästä alkaa työntyä juuri-itua. Työvaiheella pyritään maltaan möyhennykseen. KUIVAUS Pysäyttää elintoiminnan jyvässä ja auttaa saamaan aromia ja väriä maltaaseen. Kuivauksen jälkeen idut poistetaan ja mallas mahdollisesti paahdetaan. MÄSKÄYS Panimossa rouhittuja maltaita keitetään ja liotetaan kuumassa vedessä, jolloin saadaan tärkkelys hajotettua. VIERRE Oluenvalmistuksessa mäskäyksen jälkeen mäskistä siivilöity neste, jota keitetään, ja johon lisätään humalat. OHRAKOMITEA Myöntää mallasohrastatuksen niille uusille mallasohralajikkeille, joiden agronomiset ominaisuudet, mallastusominaisuudet sekä panimolaatu ovat kohdallaan. Prosessi on pitkä, sillä se sisältää kokeita viljelystä oluen valmistukseen. Komiteassa ovat edustettuina panimot, mallastamot, viljelijät, kasvinjalostajat sekä panimoalan tutkijat. jatkuu ? FARMI 7/2014 23
– On ensisijaisen tärkeää pyrkiä löytämään uusia satoisampia mallasohralajikkeita laadusta tinkimättä kosteat kasvu- ja puintiolosuhteet muodostaa kasvustoon peltohomeita sekä heikentää itävyyttä. Ihan joka vuosi ei voi onnistua tuottamaan mallaslaatua, Kivelä painottaa. Mallasohran viljelykustannukset ovat tavallisesti korkeammat kuin kauralla ja rehuohralla, sillä hyväksymisprosentti mallastuskäyttöön vaikuttaa laskennalliseen keskisatoon. – Kustannuseroa rehuviljoihin tulee myös siitä, että korkealuokkaisen elintarvikeviljan tuottaminen vaatii panostuksia kasvinsuojeluun, tämä pätee yhtä lailla leipävehnään kuin mallasohraan, Kivelä sanoo. Kustannukset jäävät kuitenkin ProAgrian laskelmien mukaan selvästi alle kevätvehnän, ja mallasohrasta saatu taloudellinen tulos on- kin viimeisten vuosien aikana ollut kevätviljoista parhaimpien joukossa. Täydellinen mallasohralajike puuttuu – Mallastajalle on erityisen tärkeää, että mallaspanoksen jokainen jyvä olisi mahdollisimman samankaltainen ja reagoisi mallastusprosessissa samalla tavalla ja samaan aikaan. Näin ollen mallastus tehdään aina lajikkeellisena, ja lajikkeella ja lajikkeellisuudella on sekä mallastuksessa että maltaan käytössä erittäin keskeinen asema, Kivelä kertoo. Mallasohraksi ei kelpaa mikä tahansa lajike, ja vaan se valitaan mallastamojen sopimuslajikkeista. Mallasohraketjun eri osapuolten edustajista koostuva Panimolaboratorion ohrakomitea hyväksyy virallisesti lajikkeet mallasohraksi, ja näitä mallasohrastatuksen saaneita lajikkeita mallastamot pääasiallisesti käyttävät. Lajikevalinnassa on tärkeää huomioida, että lajike soveltuu viljelyominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvin oman tilan olosuhteisiin. Valtalajikkeita ovat tällä hetkellä Barke sekä NFC Tipple, jotka yhdessä hallitsevat reilua puolta koko mallasohra-alasta. Barke sopii oivallisesti mallastukseen, mutta sen satotaso on jäänyt uusimpien lajikkeiden jalkoihin. NFC Tipple on valkuaisominaisuuksiltaan hyvä, mutta sen heikkous on pitkä kasvuaika. Uusia nousevia lajikkeita ovat muun muassa Harbinger sekä Fairytale. Suomessa mallasohralajikkeiden vaihtuvuus on ollut hidasta, sillä meidän pohjoisiin oloihimme soveltuva täydellinen lajike uupuu. Kivelän mukaan lupaavia kandidaatteja on paljonkin, mutta haasteena on löytää uusien ohralajikkeiden joukosta juuri ne meidän oloihimme sopivimmat. Myös laajalla tilasiemenen käytöllä on merkitystä lajikevaihtuvuuteen. – On ensisijaisen tärkeää pyrkiä löytämään uusia satoisampia mallasohralajikkeita laadusta tinkimättä, jotta mallasohran kilpailukyky suhteessa muihin viljelyvaihtoehtoihin säilyy myös tulevaisuudessa. Luomuoluen suosio lisääntynyt Luomuoluiden kysyntä on selvästi kasvussa. Panimotuotteiden myynti kasvoi viime vuonna kaikista luomutuotteista eniten, ja lähes tuplaantui edellisestä vuodesta. Luomuoluiden myyn- SINEBRYCHOFF, VIKING Malt ja Raisioagro järjestävät vuosittain yhteistyössä kilpailun, jossa etsitään viljelijää jouluoluelle. VOITTAVAN VILJELIJÄN mallasohrasta valmistetaan Sinebrychoffin perinteikäs ja maineikas jouluolut. Voittajan valinnassa korostuu mallasohran laadun lisäksi viljelijän asenne ja innostus suomalaisen olutkulttuurin rakentamiseen. Kilpailun tavoitteena on lisätä kotimaisen 24 FARMI 7/2014 nin kasvua selittää myös niiden saatavuuden parantuminen; panimot ovat viime vuosina alkaneet tuoda entistä enemmän luomutuotteita markkinoille. Luomumallasohraa on mallastettu Viking Maltilla vuodesta 2008 alkaen. Luomuoluiden yleistyessä myös luomumallasohran kysyntä on lisääntynyt. Kivelä kertoo, että vasta vuoden 2013 sadosta saavutettiin omavaraisuus luomumallasohran suhteen. Tällä hetkellä luomumallasohraa on hyvin tarjolla, sillä luomun osuus maltaista on kuitenkin marginaalinen. Erikoisolutmarkkinoiden kasvaessa luomumaltaankin kysyntään tulee todennäköisesti muutoksia. Kivelä kertoo, että maltailla voisi olla kysyntää myös vientiin, mutta kotimaisen mallasohran tarjonnan on kuitenkin ensin vakiinnuttava. – Toivottavasti kiinnostus luomuohran tuottamiseen Suomessa myös säilyy, jotta mahdollisuudet luomumaltaiden kysynnän kasvuunkin pysyvät voimissaan. ? Lisää olutasiaa lehden sivulta 60. mallasohran tunnettuutta ja nostaa suomalaisen oluen arvostusta. TÄNÄ VUONNA kilpailun voitti Taneli Vuori Pornaisista. Hänen Barke-ohrastaan on valmistettu maltaat Viking Maltin Lahden mallastamolla heinäkuussa ja jouluolut 2014 pannaan Koffin Keravan panimolla elokuussa. Syys-talvella 2013 järjestetty kilpailu oli järjestyksessään kolmas.
www.valtra.fi Viljavuustutkimukset Uusi NH T6 Auto Command s. 24 ! Uutuuksia DON-hometoksiinianalyysi riippumattomasta laboratoriosta! Uudistetut analyysipaketit - Peruna - Sokerijuurikas Nyt! tutki- Vihannes Kylvösiementen itävyys Kotimainen asiantunteva palvelu! mukset vaivattomasti! Katso pätevyysalue www.finas.fi Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ & 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi KATTO- JA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Ei vain maatalouslehti, vaan koko maaseudun asialla. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.fi Agritechnican jatkoja s. 30 Parolan Teltta Oy -suojapeitteet/ -verhot Toiminta-alueemme: Koko Suomi Teollisuustie 3, 13720 PAROLA puh: 03-637 2270 fax: 03-637 2710 www.parolanteltta.fi Vuokraa VIKING MALTS FOR ANY BREW BREWING MALTS Pilsner Malt Vienna Malt Munich Malt Wheat Malt CARAMEL MALTS lämmitykseen ja sulatukseen Crystal Malts Cara Plus Malts Airhot 80 ja 140 kw esilämmittimet kuivuriin. Uutta Toimii 1 met halolla. vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200- 400m³ Ei vaadi muutoksia kuivuriin. puh. 03-2772555, 0400 632410 ALE MALTS Pale Ale Malt Dark Ale Malt Melanoid Malt ROASTED MALTS Cookie Malt Chocolate Malt Black Malt DISTILLING MALTS Enzyme Malt Peated Malt ORGANIC MALTS Pilsner Malt Pale Ale Malt Munich Malt Crystal Malt 100 Black Malt Hinta: 80 lisätietoa kw 4500,kts. ja lähin www.hrk.fi vuokrapiste 140 kw 6100,- Polta roskat turvallisesti! Ikavote Oy 050 5729914 | 0400 736372 www.ikavote.net WWW.VIKINGMALT.COM info@vikingmalt.com VIKING MALT OY P.O.Box 22, FI 15141 LAHTI, FINLAND, Phone +358 3 86415 FARMI 7/2014 25
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVA: FREEIMAGES Elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana uusia afrikkalainen sikarutto-tapauksia raportoitiin useita sekä Venäjältä, Puolasta, että Baltiasta. Suomi kuuluu afrikkalaisen sikaruton riskialueeseen. Kevään ja kesän aikana uusien tapausten määrä Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa on kasvanut lähes räjähdysmäisesti. Nyt tauti leviää myös Latviassa, lähellä Viron rajaa. Jos tauti pääse Viroon, kasvaa riski taudin tulosta kotimaahan merkittävästi. A frikkalaisen sikaruton (ASF) tautitapaukset ovat kevään ja kesän aikana lisääntyneet merkittävästi. Tartuntaa esiintyy sekä villisioilla että tuotanto- ja takapihasikaloissa yhä uusilla alueilla. Venäjällä tautia on esiintynyt vuodesta 2007 alkaen. Viime kuukausien aikana tapauksia on ollut myös suurissa kymmenien tuhansien sikojen tuotantolaitoksissa. Baltian ja Puolan alueelta tartunta on löytynyt ensimmäistä kertaa tänä vuonna, ensin villisioista, mutta sittemmin myös tuotantosioista. – Maailman Eläintautijärjestö OIE raportoi uusia tapauksia jatkuvasti. Venäjältä tartuntoja löytyy koko ajan, ja osassa maata tauti 26 FARMI 7/2014 onkin jo endeeminen. Baltiastakin uusia tapauksia tulee tällä hetkellä tietoon lähes viikoittain, kertoo Hannele Nauholz Eläintautien torjuntayhdistys ETT:stä. Metsästysmatkailu lisää riskiä Kesä-heinäkuun vaihteessa afrikkalaista sikaruttoa raportoitiin löytyneen ensimmäistä kertaa myös Latviasta, läheltä Valko-Venäjän rajaa. Elokuun alussa tautia tavattiin myös Valkan alueella Viron rajalla kolmesta sikalasta ja kahdesta villisiasta. Virossa tapauksia ei ole toistaiseksi ollut. – Kontaktit Viron puolelle ovat niin vilkkaat, että jos ASF -virusta tavataan Virossa, riski sen tulosta meillekin kasvaa. Metsästysmatkailu ja maatalousyhteydet ovat merkittävimpiä riskitekijöitä. Nauholz neuvookin, etteivät metsästysmatkailijat ottaisi omaa koiraa mukaan Viroon matkustaessaan. – Varusteet on muistettava tullessa puhdistaa erityisen hyvin, eikä villisian lihaa kannata tuoda. Myös tavallisten kuluttajien olisi hyvä muistaa, ettei tuo tuliaisina kuumentamattomia lihatuotteita. Jos tuo, niin niitä ei missään nimessä saa päätyä sikojen ruuaksi. Siat sisään ja tautisuojaus kuntoon Tauti voi kulkeutua meille myös itärajan yli tulevien villisikojen välityksellä. Evira onkin antanut jo toukokuussa suosituksen sikojen sisällä pidosta itärajan läheisyydessä. – Suomessa onneksi siat ulkoilevat todella vähän. Baltiassa ja Puolassa takapihasikalat ovat yleisiä, ja näin villisikojen on helppo päästä kosketuksiin kotisikojen sekä niiden rehujen kanssa, Nauholz sanoo, ja muistuttaa rehujen suojaamisesta sekä eläinsuojan tautisuojauksesta. Liettuassa ASF iski heinäkuun lopussa suursikalaan, joka oli tunnettu hyvistä tautisuojauksistaan. Vierailijoitakin vastaanottaneen tilan tautisuojaustoimet eivät kuitenkaan olleet riittävät. Yhdeksi riskiksi Nauholz mainitsee monilla sikatiloilla olevat ulkomaiset työntekijät. – Jos työntekijöiden kotimaa sijaitsee ASF:n riskialueella, kotona vierailun jälkeen tulisi noudattaa 48-tunnin sääntöä. Makkaroita tai muita eläinperäisiä elintarvikkeita ei myöskään pidä tuoda tuliaisina. ASF-virus on erittäin herkästi leviävä, ja taudin oireet ovat rankat. Jos sikalassa todetaan yksi tapaus, kaikki siat on lopetettava. – Afrikkalainen sikarutto on ehdottomasti yksi pahimmista sikojen taudeista. Se aiheuttaa valtavasti tuskaa ja kärsimystä eläimille, samoin kuin mittaamattoman suuret taloudelliset vahingot koko sianlihantuotannolle. ?
H-TRAP HYÖT YELÄIMET paarmapyydys MIMMI VIRTANEN H-Trap paarmapyydys poistaa paarmat erittäin tehokkaasti n. 1000 m2 alueelta. Miten se toimii? Paarma käyttää näköaistiaan saaliin löytämiseksi. H-Trapin suuri kumipallo näyttää paarman silmissä eläimeltä, joten se laskeutuu pallon pinnalle ja yrittää purra. Huomattuaan erehdyksensä paarma lähtee lentoon, luontaisesti aina ylöspäin. H-Trap pallon yläpuolella oleva kangassuppilo ohjaa paarmaa lentämään ylemmäs, kunnes se päätyy saippuavedellä täytettyyn säiliöön, jossa se kuolee hukkumalla. Paarmat tuottavat vain yhden sukupolven kesässä, joten kun paarmat on saatu pyydystettyä, ei uusia enää synny. Paras tulos saavutetaan, kun ansa asennetaan paikalleen ennen kuin ensimmäiset paarmat syntyvät kesä-heinäkuussa. TUOTEINFO VENÄJÄN SUOMEN elintarvikeviennille asettamat vientirajoitukset tuovat kansainvälisen suurvaltapolitiikan keskelle suomalaista maaseutua juuri sadonkorjuukauden alkaessa, sanoo Suomen Sikayrittäjät ry. Sikayrittäjät vaatii, että Suomen hallitus aloittaa pikaisesti neuvottelut EU:n komission kanssa pakotteiden aiheuttamien menetysten täysimääräisestä korvaamisesta niille tuotantosuunnille, joita pakotteet koskettavat. Yhdistys painottaa, että Ukrainan kriisin aiheuttamat pakotteet ja vastapakotteet iskevät rajuimmin niihin, jotka ovat vähiten vastuussa tilanteesta. Tässä tapauksessa suomalaiseen ruoantuottajaan. Sikayrittäjät muistuttaa, että EU on yhteisesti sopinut pakotteista Venäjää vastaa, ja tällöin olisi kohtuullista ajatella, että myös pakotteista aiheutuvia haittoja pyritään tasaamaan yhteisin toimin. Sianlihantuottajille tilanne ei ole uusi, sillä Venäjä asetti koko EU:n vientikieltoon sianlihan osalta jo yli puoli vuotta sitten. Syynä olivat Liettuasta ja Puolasta löytyneet ASF-tartunnat. Yhdistys ihmetteleekin, miten passiivinen sekä Suomen hallitus, että EUkomissio on ollut tämän asian hoidossa. www.sikayrittajat.fi • ruostesuojattu sinkitty teräsrunko • säänkestävä jämäkkä rakenne • asenna avoimelle paikalle käyttäen ansan jalkaa tai olemassa olevia rakenteita • kaikki tarvittavat työkalut mukana tuotepakkauksessa Jälleenmyyjät: www.proviter.fi/jalleenmyyjat FARMI 7/2014 27
HYÖT YELÄIMET FARMI SUOMALAISET TUOTANTO- ja lemmikkieläimet saavat pääosin hyvälaatuista ja turvallista rehua. Vuonna 2013 viranomaiset joutuivat kieltämään rehujen valmistuksen, markkinoinnin tai käytön vain harvoin. Rehualan toimijoille annettiin vakavia huomautuksia erittäin vähän. Eläinten rehujen laatua ja turvallisuutta sekä rehualan toimijoita valvotaan kaikissa tuotanto-, valmistus-, varastointi- ja jakeluvaiheissa tuonnista, viennistä ja myynnistä käyttöön asti. Ketjun kaikissa vaiheissa tärkeitä ovat myös rehujen merkinnät ja jäljitettävyys, jotta raaka-aineet ja tuote-erät voidaan tunnistaa sekä sisältö todentaa. Valvonta kattaa yhtä lailla tuotantoeläinten rehut kuin lemmikkien ruuat ja linnunsiemenetkin. 28 FARMI 7/2014 Rehujen valvonnasta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, joka määrittelee valvonnan vuosittaiset painopisteet arvioimiensa riskien pohjalta. Vuonna 2013 Suomessa oli lähes kaksituhatta rehualan toimijaa rehutehtaista tuojiin, kuljettajiin ja kauppiaisiin. Rehualan alkutuotannon toimijoita eli pääasiassa viljelijöitä ja maatiloja oli 63 000. Vuonna 2013 tarkastettiin 80 rehualan toimijaa ja 204 alkutuotannon toimijaa. – Toimijat noudattavat valtaosin hyvin rehulainsäädännön vaatimuksia ja käyttävät aikaisempaa paremmin myös laadunvalvontajärjestelmiä. Puutteita on ensisijaisesti paperitöissä, sanoo ylitarkastaja ja jaostopäällikkö Tarja Root Evirasta. Vuonna 2013 viranomaisvalvonnassa otettiin lähes viisituhatta rehunäytettä, joista tehtiin lähes kymmenentuhatta erilaista analyysiä. Rehuista annetut huomautukset liittyivät bakteerien pitoisuuksiin, kasviperäisiin epäpuhtauksiin ja tuholaisiin sekä erityisesti pakkausmerkintöihin. www.evira.fi HAUHON MYLLÄRIT OY Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh: 0405526671 www.hauhonmyllarit.fi
KOULUTUS 1. Kuka olet? Rene Kivelä, 18, toisen vuoden maarakentajaopiskelija Lahdesta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Suoritan rakennusalan perustutkintoa maarakennuksen koulutusohjelmassa Keudan ammattiopistossa, Mäntsälässä. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Minulla oli aikaisempaa kokemusta alalta, sillä olin töissä maarakennusliikkeessä. Mäntsälän Saaressa oli lähin koulu opiskella alaa. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Opettelemme maarakennuskoneiden kuljetusta ja erilaisten mittalaitteiden käyttöä. Eniten on käytännön opiskelua, talvikaudella käydään myös alan teoriaa. Luokkamme on pieni, meitä on vain yhdeksän ja aina kaikille löytyy hommaa, kenenkään ei tarvitse odotella. Tavallisesti edetään rauhallisessa tahdissa. Tutkintoon kuuluu kaksi pitkää työssä oppimisjaksoa, ensimmäinen alkaa ensimmäisen vuoden keväällä ja päättyy seuraavana syksynä. Kolmas vuosi ollaan lähes kokonaan työssä oppimassa. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Kiinnostus alaa kohtaan riittää pitkälle. 6. Mikä sinusta tulee isona? Koneenkuljettajan homma alalla olisi hienoa. Lapiomiehenkin homma on tietenkin alkuun ihan hyvä. Työllistyä voi esimerkiksi maarakennus- ja talorakennusyrityksiin sekä kuntien rakennus- ja kunnossapito-osastoihin. Valmiuksia ammatillisiin opintoihin! Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 0,5–1 vuotta Koulutukseen sisältyy opiskeluvalmiuksiin, toimintakyvyn edistämiseen, ammatinvalintaan/koulutukseen hakeutumiseen liittyviä opintoja. Työ pajatyyppinen opiskelu sisältää kädentaitoja sekä audiovisuaalisia opintoja. Ammattistartti Tutustu eri ammatteihin ja korota peruskoulun arvosanoja. Opistolla on maksuttomia toveriasuntoja ja vuokraasuntoja sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet vapaaajalle. SUOMEN LUONNON päivää vietetään taas lauantaina 30.elokuuta. Toista kertaa juhlittavana päivänä järjestetään tapahtumia ympäri maan. Katso täältä itseäsi lähellä olevat tapahtumat: www.suomenluonnonpaiva.fi Koulutukset alkavat 25.8.2014 on: opisto oraan ppola. u s u k Ha pii edu.fi/ www.j www.jedu.fi/piippola FARMI 7/2014 29
METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Metsäkoneenkuljettaja y harvesterinkuljettaja y kuormatraktorinkuljettaja y puutavara-autonkuljettaja Kaksoistutkintomahdollisuus! Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailu ovat maksuttomia. AIKUISKOU LUTUS Järjestämme metsäalan perustutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti: Metsäkoneen kuljettaja y 9.9.2014–4.12.2015 Metsäkoneasentaja y 9.9.2014–25.9.2016 Lisätietoja: Mikko Saarimaa, p. 050 349 7172, Metsäkoneasentajakoulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Ponsse Oyj:n kanssa. Opiskelusta puolet toteutetaan työssä oppimisena. METSÄKESKUS JÄRJESTÄÄ Metsään ABC -päivän 6.9. usealla paikkakunnalla. Päivän aikana käydään läpi metsänomistajan velvollisuudet ja oikeudet, perusasiat metsän- ja luonnonhoidosta ja puukaupasta sekä metsäverotuksesta. Uusi metsänomistaja saa perustiedot metsänomistamisensa alkutaipaleelle, ja tietää mistä saa apua sekä lisätietoa tarvitessaan. Metsään ABC järjestetään lauantaina 6.syyskuuta Espoossa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kouvolassa, Lahdessa Oulussa, Ranualla, Tampereella, Joensuussa sekä Kuopiossa. Metsäkeskus on lähettänyt uusille metsänomistajille kutsun tapahtumaan. Metsään ABC -päivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa alkuvuodesta ja alkusyksystä. www.metsäkeskus.fi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | Aikuisille oppijoille! Perhossa MAASEUTU TARVITSEE OSAAJIA! VILJELIJÄN AMMATTITUTKINTO Joustava aloitus, kesto 1,5 v., lähipäivät pe-la 2-4 pv/kk, Ilmajoki. Koulutus täyttää nuoren viljelijän aloitustuen koulutusvaatimuksen. Lisätietoja: Marjo Latva-Kyyny, puh. 040 830 0423 TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINTO Joustava aloitus, kesto 1,5 v., lähipäivät 2-4 pv/kk, Ilmajoki. Ammattitutkinnon suorittanut voi toimia tuotantoeläintalouden parissa joko itsenäisenä yrittäjänä, työntekijänä, esimiehenä tai maatalouslomittajana. Lisätietoja: Leena Ojala, puh. 040 830 4116 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Aloitus 9/2014. Lisätietoja Virpi Pääkkönen, p. 040 808 5521 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto, tuotantoeläinyrittäminen Aloitus 10/2014. Lisätietoja Virpi Pääkkönen, p. 040 808 5521 Haussa olevat aikuiskoulutukset www.kpedu.fi/koulutuskalenteri VESITALOUDEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Vapaita paikkoja nuorten koulutukseen! BIOENERGIA-ALAN AMMATTITUTKINTO Kannuksessa Joustava aloitus, kesto 1,5 v., lähipäivät 2 pv/kk, Ilmajoki. Kouluttaudu maaseudun vesitalouden ammattilaiseksi. Lisätietoja: Heikki Koskimies, puh. 040 830 2388 Joustava aloitus, kesto 1,5 v., lähipäivät n. 2 pv/kk, Ähtäri. Tule mukaan monipuoliseen bioenergia-alan koulutukseen. Lisätietoja: Asko Ämmälä, puh. 040 830 2177 Voit hakea kaikkiin koulutuksiin osoitteessa: www.seduaikuiskoulutus.fi s-postit etunimi.sukunimi@sedu.fi 30 FARMI 7/2014 Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Vielä vapaita paikkoja, kysy heti! Lisätietoja Heidi Jokinen, p. 044 725 0624 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, www.kpedu.fi Luonnonvara-ala, Kannus, Perho
KOULUTUS PRO RUIS yhdistys on julistanut kilpailun, jossa haetaan Ruismestaria vuodelle 2015. Kilpailussa mitataan vuoden 2015 ruissato ja voittoon vaikuttavat myös sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Kilpailun tavoitteena on osaltaan lisätä kiinnostusta rukiin viljelyyn ja kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja. Lisäksi pyritään tuomaan esiin hyviä viljelykäytäntöjä. Ruismestarin 2015 valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati. Myös kaksi seuraavaksi sijoittunutta palkitaan. Voittajille on luvassa palkintona ruismatka Saksaan. Lisätietoja sekä ilmoittautumiset kilpailuun: L Aino Eskola, Pro Ruis ry, aino.eskola@proruis.fi www.proruis.fi PIEKSÄMÄELLÄ JÄRJESTETÄÄN 17.9. Talouden ABC-päivä. Päivän aikana perehdytään yleisellä tasolla mm. yrityksen talouden tunnuslukuihin, kannattavuuteen ja siihen miten suunnittelulla voidaan vaikuttaa asioihin. Yrittäjä voi tällöin johtaa yritystä ja ratkaista asioita tiedon avulla. Talouden osaaminen ja suunnittelu tuo myös rohkeutta hinnoitteluun. Päivän vetäjänä toimii kokenut talous- ja yritysasiantuntija Mikko Penttinen ProAgria EteläSavosta. Tilaisuuden järjestämisestä vastaa Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hanke. Ilmoittautumiset viimeistään 10.9. numeroon 0400 261 094. ? UOKAKETJUN KILPAILUKYR KYÄ, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta edistetään nyt hanketoiminnalla. Maaseutuvirasto tukee yritysten ja yhteisöjen laajoja ja valtakunnallisia hankkeita avustuksella, joka on enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeiden kohderyhmiä ovat viljelijät, kuluttajat tai elintarvikealan toimijat. Hankkeiden tarkoituksena on lisätä ruoan, ruoantekijöiden ja ruokakulttuurin arvostusta sekä viedä eteenpäin terveellisiä ruokatottumuksia. Toiminta kohdistuu kansallisen ruokaketjun kehittämisen painoalueille, jotka ovat jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmät, nuoret ja ruokaketju, ruoan ja ruoantekijöiden arvostaminen, kuluttajien vastuulliset ruokavalinnat, elintarvikealan kansainvälistyminen, luomu- ja lähiruoka. Lisäksi avustetaan vilja- ja öljykasvisektorihanketta, joka parantaa sektorin keskinäistä vuorovaikutusta, yhteistoimintaa ja kannattavuutta Suomessa. Hankkeen toteutustapa voi olla tiedonsiirto, tiedottaminen, menekinedistäminen tai kehittämistoiminta. Kesto voi olla enintään kolme vuotta. Hankehaku on auki 8.9. asti. Avustus haetaan ennen toteutuksen aloittamista hakemuslomakkeella. Päätökset rahoitettavista hankkeista on tarkoitus tehdä loka–marraskuussa. Tavoitteena on, että hankkeet voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Hakulomakkeet ja lisätietoa on Maaseutuviraston verkkosivustolla. www.mavi.fi Lisätietoja: ProAgrian yritysasiantuntija Kirsi Mättölä, puh. 0400 826 789 tai kirsi.mattola@ proagria.fi. MIMMI VIRTANEN FARMI 7/2014 31
HEVOSET SUOMEN HIPPOS RY SYYSKUUN ALUSSA vietettävän suomenhevosen viikon tavoitteena on tehdä suomenhevosta tunnetuksi kylissä, kaupungeissa, toreilla ja talleilla. Suomen Hippos, Suomenhevosliitto, Suomenratsut ja Suomenpienhevosyhdistys sekä Työhevosharrastajat käynnistivät keväällä 2014 Suomenhevostalkoot -kampanjan. Yhdistykset, ammattilaiset ja harrastajat voivat osallistua talkoisiin järjestämällä oman tapahtuman tai tempauksen suomenhevosen viikolla 1.–7.syyskuuta. Tällöin hevosväki voi ilahduttaa lapsia kouluissa ja päiväkodeissa, vanhuksia palvelutaloissa, kyläläisiä kyläkaupalla tai kaupunkilaisia kaupunkien keskustoissa. 32 FARMI 7/2014 Suomenhevostalkoiden tiimoilta tullaan näkemään muun muassa Hevoset ja muoti -kulkue Jyväskylässä, Hevosrieha Savitaipaleella, Hevoskynnön SM-kilpailut Eurajoella, Maantieravit Petäjävedellä, Suomenratsujen Kuninkaalliset –tapahtuma Ypäjällä ja Suomenhevosten päivä Isojärvellä. Tapahtumien lisäksi perinteinen suomenhevosen päivän liputus nostaa liput salkoon ympäri maan lauantaina 6.syyskuuta. Ajantasaiset tiedot tapahtumista sekä ideoita suomenhevosen viikolle löytyy Hippoksen internetsivuilta Suomenhevostalkoot -osiosta: www. hippos.fi/suomenhevostalkoot 18.8. Seinäjoki 19.8. Oulu 20.8. Mikkeli ja Helsinki 21.8. Jyväskylä 22.8. Turku ja Kuopio 23.8. Turku ja Mikkeli 24.8. Kaukonen, Seinäjoki ja Kajaani 25.8. Joensuu 26.8. Tampere 27.8. Helsinki ja Oulu 28.8. Kouvola 29.8. Pori ja Lappeenranta 30.8. Jyväskylä 31.8. Tornio, Forssa ja Kannus 1.9. Oulu 2.9. Tampere 3.9. Helsinki ja Mikkeli 4.9. Lahti 5.9. Kaustinen ja Turku 6.9. Helsinki ja Rovaniemi 7.9. Kajaani ja Pori 8.9. Joensuu 9.9. Seinäjoki 10.9. Helsinki ja Jyväskylä 11.9. Kouvola 12.9. Vaasa ja Kuopio 13.9. Oulu 14.9. Ylivieska ja Jyväskylä 15.9. Turku 16.9. Tampere 17.9. Seinäjoki ja Helsinki 18.9. Lappeenranta 19.9. Forssa ja Joensuu 20.9. Forssa ja Rovaniemi 21.9. Vaasa ja Mikkeli 22.9. Oulu 23.9. Tampere 24.9. Helsinki ja Kuopio 25.9. Lahti 26.9. Kouvola ja Pori 27.9. Kajaani ja Lappeenranta OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi
HEVOSET MIMMI VIRTANEN TEKSTI: MIMMI VIRTANEN Mokomani KASVATTAJA: Seppo Kivimäki & Pekka Oravisjärvi UUSIKSI RAVIKUNINKAALLISIKSI kruunattiin 3.elokuuta Porissa tamma Mokomani ja ori Köppinen. Ari Moilasen ohjastama Köppinen oli yksi kisan suosikeista, mutta kuningaskilpa oli lopulta erittäin tasainen. Köppinen otti huiman kirin etusuoralla ja jätti muut komeasti taakseen tehden uuden 3100 metrin Suomen ennätyksen ajassa 23,8 a. Eroa kokonaiskilpailussa toiseksi sijoittuneeseen Viskerin valoon tuli lopulta vain 0,4 sekuntia. Kolmanneksi tuli Jani Ruotsalaisen ohjastama Virijori. Kaksi ensimmäistä osalähtöä voittanut Seppo Sarkolan ohjastama Hullumies lähti ennakkosuosikkina kilvan päättävälle 3 100 metrin matkalle, mutta jäi lopulta kokonaiskilpailussa kahdeksanneksi. Kuningatarkisassa taas saatiin niin sanottu yllätysvoittaja. Muista osalähdöistä ensimmäisen ja toisen sijan napannut ensikertalainen Mokomani sijoittui päätösmatkalla vasta kuudenneksi, kun voiton vei Jarmo Saarelan ohjastama Sekottaja. Aika riitti kuitenkin kokonaiskilpailun voittoon Sekottajan lopulta sijoittuessa toiseksi. Kolmannen sijan vei Martsa ohjastajanaan Heikki Karjula. Pitkälaukka mailin kilpailun etusuoralla maksoi 1.osakilpailun voittaneelle ja päätösmatkalla toiseksi tulleelle ennakkosuosikki Saaga S:lle ravikuningattaruuden. Molemmat yksitoistavuotiaat tuoreet kuninkaalliset ovat ”yhden perheen hevosia”. Köppisen omistajat ja valmentajat Jyrki ja Maija Korhonen tulevat Siuntiosta. Mokomanin omistaa Eero Flankkila yhdessä lastenlastensa Emmi, Severi ja Selma Salmelan kanssa. Pari viikkoa ennen kilpailua tamman valmennuksesta vastasi sitä ohjastanut Jukka-Pekka Kauhanen, muuten valmennuksesta on vastannut Flankkila itse. Molemmat ohjastajat Moilanen ja Kauhanen ovat voittaneet kuninkuusraveissa aikaisemminkin. Lauantain ja sunnuntain helteisissä olosuhteissa nähtiin yhteensä 25 lähtöä. Perjantain lounasraveissa sekä kuninkuusraveissa vieraili viikonlopun aikana yhteensä yli 48 000 kävijää. OMISTAJA: Eero Flankkila, Emmi, Severi ja Selma Salmela VALMENTAJA: Jukka-Pekka Kauhanen (Eero Flankkila) HOITAJAT: Kati-Susanne Salmela, Sari Härkönen OHJASTAJA: Jukka-Pekka Kauhanen Köppinen KASVATTAJA: Jyrki ja Maija Korhonen OMISTAJA: Jyrki ja Maija Korhonen VALMENTAJA: Jyrki Korhonen HOITAJA: Jyrki Korhonen OHJASTAJA: Ari Moilanen PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY www.nowaste.fi www.facebook.com/staffansberg Pyydä tarjous! FARMI 7/2014 33
Maatiloilla varavoimakone on välttämättömyys, ja tilojen tekniikan kehittyessä sähkön laadun merkitys kasvaa. Automatisoituvat varavoimalaitokset kiinnostavat, sillä isolla investoinnilla voidaan välttää vielä isommat vahingot. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN, KUVAT: MACHINERY OY, AGCO POWER OY, FREEIMAGES 34 FARMI 7/2014
E nergiateollisuus ry:n keskeytystilaston mukaan sähkönjakelu oli viime vuonna keskeytyneenä keskimäärin neljä tuntia sähkönkäyttäjää kohden. Maaseudulla aika oli kymmenen ja puoli tuntia. Yksi tila selviää vuodessa yhteensä puolen tunnin katkoilla, toinen joutuu olemaan sähköttä päiviä putkeen. Molemmissa tilanteissa varavoima on välttämätöntä. Nykypäivän maatiloilla pienetkin sähkökatkot voivat aiheuttaa suuret tuhot. Eläinsuojissa sähkö on niin ruokinnan, ilmanvaihdon kuin lypsynkin elinehto. Monilla tiloilla on varmuuden varalle traktorikäyttöinen generaattori, mutta yhä useammin hankitaan huolettomampi kiinteä varavoimalaitos. Reilun kymmenen vuoden aikana sarjatuotetut varavoimalaitokset ovat yleistyneet, ja samalla laitteistojen hinnat ovat laskeneet. – Varavoima-ala on tänä päivänä erittäin kilpailutettua, joten kuluttajankin on syytä olla tarkkana, mitä laatua ja toimintoja tarjotulla hinnalla saa, kertoo AGCO Power Oy:n myyntipäällikkö Timo Myllyniemi. Automatiikka kehittynyt Varavoimakoneissa on tapahtunut paljon kehitystä viime vuosikymmeninä. – Suurin muutos on tapahtunut automatiikan puolella. Varavoimalaitoksien ohjaukset ovat eläneet samassa tahdissa sähkötekniikan kovien muutosten kanssa, Myllyniemi sanoo. Machinery Oy:n voimantuottoyksikön päällikkö Juha-Pekka Honkanen kertoo, että varavoimakoneiden dieselmoottorit ovat kehittyneet huimasti. – Ennen moottorit olivat mekaanisesti säädettyjä. Nykyään lähes kaikkiin on haluttaessa saatavissa sähköinen säädin. Tekniikan kehitys on alentanut myös moottoreiden päästöjä. Hän muistuttaa, että kehitys on tuonut mukanaan uusia vaatimuksia järjestelmien ylläpidolle. – Ohjausjärjestelmät ovat lähes poikkeuksetta elektronisia ja siten vianhaku vaatii erikoistyökaluja. Ennen käyttäjät kykenivät huoltamaan moottorinsa itse, mutta nyt ylläpito ja etenkin korjaus on suositeltavaa antaa ammattilaisen hoidettavaksi. Valmistuviin tuotantorakennuksiin hankitaan lähes aina varavoimakone, mut- ta kun järjestelmää aletaan asentaa vanhaan rakennukseen, ongelmana on usein tilan puute. Sisätiloihin sijoitettuna laitteisto vaatii hyvin tehdyn ilmanvaihdon. – Varavoimalaitos tarvitsee yllättävän paljon ilmaa jäähdytykseen ja paloilmaksi. Pakoputkiston asennuksissa on huomioitava paloturvallisesti koneelta lähtevän pakokaasun 400– 600 asteen lämpötila, Myllyniemi painottaa. Tyypillinen ratkaisu maatilan varavoimaksi onkin usein ulos sijoitettu, kotelolla sääsuojattu kone. Sääsuoja mahdollistaa varavoimakoneen asentamisen jopa aivan taivasalle, mutta suositeltavaa olisi kuitenkin rakentaa koneelle katos. – Kustannuksena avomalli on sääsuojallista halvempi, mutta ulos katokseen asennetussa varavoimakoneessa ei luonnollisestikaan tarvitse huolehtia ilmanvaihdosta. Tämä tietää perustamiskustannuksissa säästöä, Honkanen sanoo. Kuorman laatu huomioon mitoituksessa Varavoimajärjestelmien suurimmat erot ovat moottorin tehossa sekä automatiikassa. Molempien lisääntyessä kasvaa myös hinta. – Toimintaperiaate on kaikilla malleilla sama. Se, mikä lisää hankintakustannuksia, on laatu. Suositeltavaa olisikin, että ei aina tyydyttäisi halvimpaan vaihtoehtoon vaan tutkittaisiin tarkemmin, mitä rahalla saa. Koska varavoimakoneen elinkaari on parhaimmillaan kymmeniä vuosia, on laitteelle oltava myös tarjolla varaosia ja kattava huolto pitkälle tulevaisuuteen, Honkanen painottaa. Mistä tietää, minkä kokoinen kone omalle tilalle tarvitaan? Mitoitukseen on kaksikin keinoa. – Yksinkertaisin tapa on tehdä mitoitus sulakekoon mukaan. Toinen tapa on laskea varmennettavien kuormien kilowatit yhteen, ja sovittaa se koneiden tehotaulukoihin, Myllyniemi neuvoo. Mitä paremmin kuormat tiedetään, sitä tarkemmin tarvittava teho varavoimakoneelle voidaan määritellä. Teholtaan tarpeettoman suuri laitos luonnollisesti heikentää kustannus-hyötysuhdetta, joten kuormat kannattaa laskea tarkkaan. Sekä Honkanen että Myllyniemi kehottavat kääntymään tehomitoituksessa asiantuntijoiden puoleen. jatkuu ? Vasemmalla: Heinäkuun lopun ukkosmyrsky Helena aiheutti sähkökatkoja monilla alueilla. Kuva ei liity tapaukseen. Oikealla: Varavoimakoneen tehon määrittelyssä on otettava huomioon varmennettavat kuormat, sähköverkkoon liittäminen, vinokuormat sekä se, miten paljon laite käynnistyessään tarvitsee virtaa. FARMI 7/2014 35
Tavallisesti maatiloille riittää nimellisteholtaan alle 100 kilovolttiampeerin kiinteä varavoimajärjestelmä. Dieselgeneraattori vs. traktorikäyttöinen DIESELGENERAATTORI Näin esimerkiksi sähkön laadulliset häiriötekijät minimoidaan jo heti suunnitteluvaiheessa. – On hyvä muistaa kertoa hieman hankalammista sähkökuormista, kuten suorakäynnisteisistä sähkömoottoreista, UPS-laitteistosta ja vaikkapa suuresta määrästä loistelamppuja kasvihuoneessa, Myllyniemi sanoo. Esimerkiksi suorakäynnisteiset moottorit vaativat käynnistysvirtansa vuoksi paljon tehoja dieselgeneraattorista, ja siksi taajuusmuuttajien käyttö moottorilähdöissä on suositeltavaa. – Taajuusmuuttajalla varustettu moottorilähtö voidaan laskea tavallisena 36 FARMI 7/2014 kuormana tehoihin mukaan ilman rajua käynnistymisvirtaa. Myös moottoreiden portaittainen käynnistyminen laskee varavoiman tehon tarvetta, Honkanen selventää. Automaattinen käynnistys lisää huolettomuutta Sähkökatko ei ilmoita tulostaan etukäteen. Siksi onkin suosittua rakentaa varavoimajärjestelmä niin, että verkkojännitteen kadottua varavoima käynnistyy automaattisesti, eikä sitä tarvitse erikseen käynnistää. Verkonvaihto-automatiikalla varustettu kone lähtee käyntiin itsestään, eikä sähkönsyöttöön tule merkittä- HYÖDYT: - nopeus ja huolettomuus - pitkä käyttöikä - sähköteknillisesti turvallinen - saatavilla automaattisella verkonvaihdolla - tahdistuva toiminta - katkoton koekäyttö - huipunleikkaustoiminto - säädettävissä oleva koekäyttökuormitus HAITAT: - moninkertainen hinta suhteessa traktorigeneraattoriin - huolto vaatii usein ammattilaisen TRAKTORIGENERAATTORI HYÖDYT: - edullinen - helppo käyttää - helppo varastoida - siirreltäviä malleja voidaan käyttää siellä, missä ei ole sähköä muuten saatavilla HAITAT: - sitoo hätätilanteessa maatilan ehkä tärkeimmän voimanlähteen - käyttöönotto hidasta jos ei säilytystä käyttövalmiudessa. - vaatii aina käynnistyksen, käytönaikaisen seurannan ja sammutuksen - tehonsyötön epätarkkuus riski herkille sähkölaitteille
viä katkoksia. Vastaavasti katkon päätyttyä paluu valtakunnan verkkoon tapahtuu itsestään. Esimerkiksi navetassa on paljon herkkiä laitteita, jotka eivät pidä edes lyhyistä jännitekatkoista. Tästä johtuen varsinkin lypsyrobottien kanssa on suotavaa käyttää tahdistuvaa varavoimalaitosta. Tällöin automatiikka rakennetaan siten, että paluu valtakunnan verkkoon tapahtuu katkottomasti, ja sähkökatkosta selvitään yhdellä jännitekatkolla. – Äkillisen katkoksen jälkeen tyhjiöpumppu on syytä käydä kuittaamassa käyntiin, mutta katkottomalla syötönpalautuksella navetan toiminta jatkuu ilman muita toimenpiteitä sähköverkon vakiintumiseen asti, ja verkon syötöllä siitä eteenpäin, Myllyniemi selittää. Tahdistuva laitos siis mahdollistaa varavoiman käyttämisen verkon rinnalla, joten sitä on mahdollista käyttää myös huipunleikkauksessa. Myllyniemi kertoo, että puhelin- ja etäohjaus yleistyvät myös varavoimapuolella. Varsinaista etäkäynnistysmahdollisuutta olennaisempi syy puhelinohjaukseen ovat kuitenkin etähälytykset. – Esimerkiksi älypuhelimeen välittynyt viesti säh- köverkkohäiriöstä voi olla erittäin arvokas vian pitkittyessä. Toisaalta taas mielenrauha pysyy paremmin jos voi tarkistaa kaukaakin, että laitteet ovat valmiina toimimaan hädän tullen. Varavoimaa tarvitaan esimerkiksi ukkosmyrskystä aiheutuneen sähkökatkon aikana, mutta miten itse dieselgeneraattori suojataan ukonilmalta? – Varavoimakone ei ole luonnollisestikaan immuuni salamalle. Varavoimalla on kuitenkin se etu puolellaan, että normaalitilanteessa se on irti verkosta, ja vastaavasti jännitekatkotilanteessa verkko on irti varavoimasta. Verkossa tapahtuvat häiriöt eivät siis voi vahingoittaa varavoimalaitteita, vaan tarvitaan suora salaman isku varavoimalaitteeseen tai varmennettuun verkkoon koneen käynnin aikana, Honkanen kertoo. Myllyniemi neuvoo, että varavoimalaitoksissa on yleensä suojareleillä varmistetut katkaisijat, mutta niitä ei ole erityisesti suunniteltu ukkosen jännitteitä varten. - Ylijännitesuojien asentaminen liittymän alkupisteeseen tai pitkiin kaapelointiyhteyksiin on paras tapa suojautua ukkosen tuhoilta. Lyhytkin katko riittää Vaikka kiinteät varavoimalaitteistot ovat traktorikäyttöisiä huomattavasti arvokkaampia, investointi usein kannattaa. – Valitettavan usein olemme kuulleet maatilallisilta kuinka he ovat säästäneet varavoiman hankinnassa traktorigeneraattoreilla, mutta joutuneet sijoittamaan toistuvasti herkkien laitteiden korjaamiseen. Lypsyrobottien piirikortit, maa- tai ilmalämpöpumput ja tietokoneet ovat nykyään kuitenkin erittäin yleisiä maatiloilla, Myllyniemi sanoo. Herkkien laitteiden kohdalla tasainen virransyöttö on äärimmäisen tärkeää. Laadukkailla varavoimakoneilla pystytään tuottamaan aivan yhtä tasalaatuista sähköä, kuin mitä on valtakunnan verkosta saatavissa, sillä niissä on tarkka jännitteen ja taajuuden ohjaus. Sähkökatkojen kustannukset voivat elinkeinosta riippuen nousta hyvinkin korkeiksi, ja joissain tapauksissa koneinvestointi maksaa itsensä takaisin yhden pitkittyneen katkon aikana. – Tänä päivänä yhteiskuntamme on täysin sähkön varassa. Varavoimajärjestelmä investointina ei ole suuri verrattaessa sitä kustannuksiin, joita syntyy jos esimerkiksi suursikala on vailla sähköä 24 tuntia. Varavoimajärjestelmä on siis hyvä vakuus sen pahimman varalle, Honkanen sanoo. Takaisinmaksuaika riippuu kuitenkin kohteesta ja valitettavasti myös tuurista. – Kanalassa huonon tilanteen sattuessa takaisinmaksuaika on tunteja. Alueella, jossa verkko ei aiheuta ongelmia, eikä ole elinkeinoon vaikuttavaa kuormaa on takaisinmaksuaika paljon pidempi, Myllyniemi tiivistää. ? LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm 0400-513934 tai 0400-513524 www.genmotor.fi FARMI 7/2014 37
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA HAKKUUTÄHTEET OVAT edullinen biopolttoaineen lähde. Tähteiden energiasisällön parantamiseksi niiden on kuitenkin annettava kuivua maassa ennen varastointia. Walkin paperipohjainen, vedenpitävä peite suojaa tähteitä sateelta, lumelta ja jäältä. Peitteen alla hakkuutähdekasoja voidaan varastoida maassa useiden kuukausien ajan. Peite on leveää laminaattia, joka on valmistettu pääasiassa uusiutuvista kuitumateriaaleista. Se suojaa hakkuukasaa päältä, mutta jättää sivut avoi38 FARMI 7/2014 miksi, jotta kosteus pääsee haihtumaan kasasta. Biopeite on sekä vedenpitävä että erittäin kestävä sen sisältämän ohuen muovikerroksen ansiosta. Peite estää myös hakkuutähdekasan jäätymisen. Peite voidaan hakettaa hakkuutähteiden mukana ja käyttää kokonaisuudessaan polttoaineena. Entisen neljä metriä leveän laminaatin lisäksi valikoimassa on nyt myös uusi kuusi metriä leveä peite, joka parantaa energiasisältöä entisestään. Tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että hakkuu- tähteiden peittäminen kuusi metriä leveällä laminaatilla yli kaksinkertaisti vaikutuksen kuiva-ainepitoisuuteen ja paransi näin myös hakkuutähteiden myyjän tuottoja. Walkin biopeite valmistetaan Suomessa. Biopeitteitä käytetään yleisesti pohjoismaissa, erityisesti Suomessa ja Ruotsissa. Walki Group on teknisten laminaattien ja suojapakkausmateriaalien valmistaja, joka on erikoistunut kuitupohjaisten monikerroslaminaattituotteiden toimittamiseen. www.walki.com Kuvassa: Leveämmän biopeitelaminaatin käyttö voi yli kaksinkertaistaa vaikutuksen kuiva-ainepitoisuuteen.
YMPÄRISTÖ JA ENERGIA BIOENERGIA RY:N ja Motivan valtakunnallinen lämpöyrittäjäkilpailu on käynnissä. Kilpailu on Suomessa järjestetty aiemmin neljä kertaa 2000-luvun alussa, ja nyt se on käynnistetty uudelleen vuosien tauon jälkeen. Mukaan toivotaan sekä kokeneita että aloittelevia yrittäjiä, sillä kilpailusarjoja on kaksi: Lämpöyrittäjätulokas alle kaksi vuotta lämpöä toimittaneelle yrittäjälle tai yritykselle sekä Lämpöyrittäjäosaaja yli kaksi vuotta lämpöä toimittaneelle yrittäjälle tai yritykselle. Kilpailuun voivat osallistua kaikki lämpöyrittäjät riippumatta yritysmuodosta. Kilpailuaika on 1.7.– 31.8.2014. Kilpailun tuomaristossa ovat edustettuina Bioenergia ry, Motiva, Kuntaliitto, MTK, TTS ja Metsäkeskus. Voittajat palkitaan Lämpöyrittäjäpäivillä Seinäjoella 29. syyskuuta 2014. Osallistumisohjeet ja kilpailulomake löytyvät osoitteesta www.lampoyrittajat.fi Katso myös kailatec.fi Painepesurit, imurit, vesiautomaatit, uppopumput - maailman suurimmalta pumppuvalmistajalta! P. 08 5572 700 Päivystys 24 h Liitintie 11 Oulu (Rusko) Avoinna ark. 7.45-17 MONET REHEVÖITYNEET järvet kärsivät sinilevien massaesiintymistä. Sinilevien esiintymistä voidaan pitkällä tähtäimellä hillitä vähentämällä vesistöjen ravinnekuormitusta, ja sitä kautta biomassantuotantokapasiteettia, mutta nopeasti vaikuttavia keinoja sinilevien torjuntaan ei juuri ole ollut käytettävissä. Ulkomaisissa tutkimuksissa on kuitenkin äskettäin havaittu, että järviveden vetyperoksidikäsittelyllä voidaan vähentää sinilevien osuutta vedessä muitten eliöryhmien kärsimättä. Itse vetyperoksidi häviää nopeasti vedestä muuttuen vedeksi ja hapeksi. Pyhäjärvi-instituutti, Räpin koetila, Åbo Akademi ja serbialainen Novi Sadin yliopisto toteuttavat yhteistyönä kokeita, joissa tutkitaan vetyperoksidin käyttökelpoisuutta sinilevän hävittämiseksi vedestä. Kokeissa Köyliönjärven vettä on otettu säiliöihin, joihin on lisätty eri määriä vetyperoksidia. Säiliöiden vedestä tutkitaan muun muassa sinilevälajistoa ja levässä esiintyviä myrkkyjä. Kokeitten tarkoituksena on selvittää estääkö vetyperoksidi sinilevienkasvua suomalaisissa olosuhteissa, mikä on vetyperoksidin oikea annostelu, eliminoiko vetyperoksidikäsittely vedessä esiintyvät sinilevämyrkyt sekä onko vetyperoksidikäsitelty vesi käyttökelpoista viljelykasvien kasteluvetenä. Tutkimuksentulosten uskotaan olevan yleisemminkin hyödyllisiä sinilevistä kärsivien järvien vedenlaadun parantamisessa. Kokeet liittyvät Pyhäjärvi-instituutin toteuttamaan hankkeeseen Valumavesien hallinta muuttuvassa ilmastossa, joka saa päärahoituksen Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Satakunnan ELY-keskuksen kautta. www.pyhajarvi-instituutti.fi Käytä puhdasta kotimaista energiaa Kehitetty nimenomaan halkolämmitystä varten. Helppokäyttöinen suuren etuluukkunsa takia. Myös lämpökontit VEDA 35–150 kW Steel Production Maanselkä Oy Perho p. 0500 938 490 www.veda.fi markku.maanselka@veda.fi FARMI FARMI 7/2014 39
Farmi on koonnut kattavan luettelon markkinoilla olevista energiapuun käsittelyyn sopivista kourista. Tästä löydät energiapuukourat, jotka ovat asennettavissa trakroreista kaivinkoneisiin. Merkki ja malli Hinta € Alv 0% Paino kg kouran avauma cm Kuormaus mahd. joukkokäsittely on/ei katkaisu Ketju, giljotiini pyöröterä max. katkaisu cm karsinta on/ei KOONNUT: AHTI SORMUNEN syöttö on/ei öljyn tarve l/ min - bar mittaus kyllä/ei Hydraul. edel. alustakone suositus harv,kuorm kaiv trak lisätietoja paine/paluu/sähkö har kaiv ohjaus peruskoneesta tai eril aut Valmistaja: AFM-Forest Oy, Hakkutie 3, 40320 Jyväskylä, Myynti: AFM-Forest Oy, 020 765 9050, info@afm-forest.fi, www.afm-forest.com AFM 220 22600 600 95 kyllä on giljotiini 28 ei ei 150 l ei Valmistaja: Konepaja Ala-Katara Oy, Teollisuustie 24, 39820 Kihniö, Myynti: Konepaja Ala-Katara Oy, 03–448 4844, sekä Konevel Oy, Venakontie 4, 74130 Iisalmi, 0400–784 003, www.axer.fi Axer 230 3300 230 65 ei ei giljotiini 25 on pystykarsinta 50 l / max 300 b ei koura kytkentä kaiv kaiv lisähydr Axer 330 4100 250 51 kyllä lisäv. giljotiini 20 ei ei 50 l / max 300 b ei koura kytkentä kaiv kaiv lisähydr Axer 540 4200 380 /440 100 kyllä lisäv. giljotiini 25 on pystykarsinta 100 l / max300 b ei koura kytkentä kaiv kaiv lisähydr Axer 650 4400 465 /560 100 kyllä lisäv. giljotiini 25 on pystykarsinta 100 l / max300 b ei koura kytkentä kaiv kaiv lisähydr Axer 650 HD 6100 560 /610 100 kyllä lisäv. giljotiini 35 on pystykarsinta 150 l / max300 b ei koura kytkentä kaiv kaiv lisähydr Axer 800 7700 600 /730 150 kyllä lisäv. giljotiini 25 on pystykarsinta 100 l / max300 b ei koura kytkentä kaiv kaiv lisähydr Axer 450S 7500 221 100 kyllä ei ketju 45 ei ei 80 l / max210 b ei paine/paluu/sähkö har kuor trak Axer 650S 10300 492 95 kyllä lisäv. ketju 50 on pystykarsinta 150 l / max300 b ei paine/paluu/sähkö kaiv Axer 560 6800 330 /340 100 kyllä lisäv. giljotiini 25 ei ei 100 l / max300 b ei koura kytkentä har kuor trak Valmistaja: Nummek Oy, Valimotie 1, 25500 Perniö, 02–735 800, Myynti: Useita jälleenmyyjiä, lähimmän löydät: www.biojack.fi Biojack 110 (uutuus) 1610 59 58 kyllä ei giljotiini kiertyvä 12 ei ei 10-20 l / max180b ei koura kytkentä mönkijä Biojack 150 4548 190 84 kyllä on giljotiini kiertyvä 15-17 on pystykarsinta 35-60l / 170-190b ei koura kytkentä kaiv trak joukkokäsittely myös jälkiasennuksena Biojack 180 5842 200 84 kyllä on giljotiini kiertyvä 17-20 on pystykarsinta 35-60l / 180-220b ei koura kytkentä kuor kaiv trak joukkokäsittely myös jälkiasennuksena Biojack 230 7019 230 84 kyllä on giljotiini kiertyvä 20-25 on pystykarsinta 40-80l / 190-240b ei koura kytkentä kuor kaiv trak joukkokäsittely myös jälkiasennuksena Biojack 300 9341 260 84 kyllä on giljotiini kiertyvä 25-30 on pystykarsinta 60-100l / 200-250b ei koura kytkentä kuor kaiv trak joukkokäsittely myös jälkiasennuksena Biojack 400 S 10600 270 85 kyllä ei giljotiini 40 ei ei 40-100l / 200-250b ei koura kytkentä kuor kaiv trak Biojack 400 Combi 12600 350 84 kyllä ei ketju / giljotiini max 40 on pystykarsinta 60-100l / 200-250b ei koura kytkentä kuor kaiv Valmistaja: Farmikko Oy, Purukatu 7, 70870 Kuopio, 044–577 1156, Mikko Junttila, Myynti: Farmikko Oy sekä itsenäiset konekauppiaat ympäri Suomen, www.farmikko.fi Farmikko 200-110 4400 110 82 kyllä lisäv. giljotiini 20 on pystykarsinta 20-40 l ei koura kytkentä kuor kaiv trak Farmikko 200-130 4600 130 82 kyllä lisäv. giljotiini 20 on pystykarsinta 20-40 l ei koura kytkentä kuor kaiv trak Farmikko 150-110 4200 110 82 kyllä lisäv. giljotiini 15 on pystykarsinta 20-40 l ei koura kytkentä kuor kaiv trak Farmikko 2007 5000 145 82 kyllä lisäv. giljotiiniteleskop 22 on pystykarsinta 20-40 l ei koura kytkentä kuor kaiv trak 40 FARMI 7/2014
Merkki ja malli Hinta € Alv 0% Paino kg kouran avauma cm Kuormaus mahd. joukkokäsittely on/ei katkaisu Ketju, giljotiini pyöröterä max. katkaisu cm karsinta on/ei syöttö on/ei öljyn tarve l/ min - bar mittaus kyllä/ei Hydraul. edel. alustakone suositus harv,kuorm kaiv trak lisätietoja ei 180 b ei koura kytkentä kuor trak radio-ohj lisävarusteena Valmistaja: Evimet-Group Oy, Kärritie 2, 62500 Evijärvi, Myynti: 020–7739 680, www.evimet.com Evi-energiakoura 4990 250 126 kyllä ei giljotiini 20 ei Valmistaja: Honkajoki Works Oy, Kankaanpääntie 372, 38950 Honkajoki, Myynti: Tehdas 02–528 8200, sekä konemyyjät, www.ph-works.com EPK 700/80200/25-16 4010 200 70 kyllä ei giljotiini 18 ei ei 60l/250b ei koura kytkentä kaiv trak kaiv lisähydr EPK 700/80200/30/16 4440 360 70 kyllä ei giljotiini 18 ei ei 60l/250b ei koura kytkentä kaiv trak kaiv lisähydr EPK 00/100200/40-20 4750 480 70 kyllä ei giljotiini 25 ei ei 60l/250b ei koura kytkentä kaiv trak kaiv lisähydr EPK 50/125200/ 50-20 6000 550 75 kyllä ei giljotiini 30 ei ei 65l/250b ei koura kytkentä kaiv trak kaiv lisähydr Valmistaja: Kesla Oy, Kuurnankatu 24, 80100 Joensuu, 0207 862 841, Myynti: Tehdas, AgriMarget Oy, jälleenmyyjät, www.kesla.com Kesla 19 CX 3750 185 77 kyllä ei giljotiini 18 ei ei 40-60 l / max 190b ei koura kytkentä trak Kesla 40 LF 11900 550 40 ei ei ketju 40 on syke 50-60 l / 175-210b ei paine/paluu trak manuaaliohjaus Kesla 40 LFe 13560 550 40 ei ei ketju 40 on syke 50-60 l / 175-210b ei paine/paluu/sähkö trak sähköohjaus Kesla 16 RH 445 35 ei lisäv. ketju 45 on rullat 150-170l /230-250b on paine/paluu/sähkö har kaiv Kesla 16 RHS 445 35 ei lisäv. ketju 45 on rullat 120-150l /230-250b on paine/paluu/sähkö har kaiv Kesla 18 RH 450 40 ei lisäv. ketju 45 on rullat 170-200l /210-240b on paine/paluu/sähkö har kaiv Kesla 18 RHS 450 40 ei lisäv. ketju 45 on rullat 125-§50l /210-2140b on paine/paluu/sähkö har kaiv Kesla 20 RH-II 610 45 ei lisäv. ketju 52 on rullat 170-200l /210-240b on paine/paluu/sähkö har kaiv Kesla 20 RHS-II 610 45 ei lisäv. ketju 52 on rullat 170-200l /210-240b on paine/paluu/sähkö har kaiv Kesla 25 RH-II 840 58 ei lisäv. ketju 67 on rullat 200-250l /210-240b on paine/paluu/sähkö har kaiv Kesla 25 RHS-II 840 58 ei lisäv. ketju 67 on rullat 170-210l /210-240b on paine/paluu/sähkö har kaiv Valmistaja: Kymppikoura Oy, Kärsämäentie 1459, 86600 Haapavesi, www.kymppikoura.fi, Myynti: Kymppikoura Oy, 050–325 9346, kymppikoura@kymppikoura.fi Kymppikoura R70 6200 310 70 suora kuorm ei giljotiini 25 ei ei 60 l / 200200b ei koura kytkentä kaiv kaiv lisähydr Kymppikoura E100 4000 400 110 suora kuorm ei giljotiini 23 ei ei 80 l / 200300b ei koura kytkentä kaiv kaiv lisähydr Kymppikoura E110 4500 500 110 suora kuorm ei giljotiini 23 ei ei 80 l / 200300b ei koura kytkentä kaiv kaiv lisähydr Kymppikoura E135 6200 730 140 suora kuorm ei giljotiini 30 ei ei 80 l / 200300b ei koura kytkentä kaiv kaiv lisähydr kaiv lisähydr Valmistaja: Jak – Metalli Oy, Louhimontie 2, 35800 Mänttä, Myynti: Jak – Metalli Oy, Kimmo Tossavainen 045 – 180 6590, www.energiakourat.fi Jak 200 2900 130 63 ei ei giljotiini 20 ei ei 30 l / 170300 b ei koura kytkentä kaiv Jak 200 K 3500 138 63 kyllä ei giljotiini 20 ei ei 30 l / 170300 b ei koura kytkentä trak Jak 250 3500 250 70 ei ei giljotiini 25 ei ei 50 l / 200300 b ei koura kytkentä kaiv Jak 250 K 4900 285 70 kyllä ei giljotiini 25 ei ei 50 l / 200300 b ei koura kytkentä harv kuor Jak 300 4900 510 90 ei ei giljotiini 30 ei ei 60 l / 250300 b ei koura kytkentä kaiv kaiv lisähydr kaiv lisähydr Valmistaja Pentin Paja Oy, Pamilonkatu 30, 80130 Joensuu, Myynti: Pentin Paja Oy , 013 – 825 051, info@pentinpaja.fi, www.naarva.fi Naarva K20 5990 200 60 kyllä lisäv. giljotiini 23 ei ei 40 l / 170 b ei koura kytkentä kaiv trak Naarva K25 7300 300 90 kyllä lisäv. giljotiini 25 ei ei 40 l / 170 b ei koura kytkentä kuor kaiv trak Naarva K32 13800 500 90 kyllä lisäv. giljotiini 32 ei ei 60 l / 170 b ei koura kytkentä har kaiv Naarva E20 7540 260 60 kyllä on giljotiini 23 ei ei 40 l / 170 b ei koura kytkentä kaiv trak Naarva E25 11600 390 90 kyllä on giljotiini 25 ei ei 50 l / 170 b ei koura kytkentä kuor kaiv trak Naarva E32 22900 560 90 kyllä on giljotiini 32 ei ei 80 l / 170 b ei koura kytkentä harv kaiv FARMI 7/2014 41
Merkki ja malli Hinta € Alv 0% Paino kg kouran avauma cm Kuormaus mahd. joukkokäsittely on/ei katkaisu Ketju, giljotiini pyöröterä max. katkaisu cm karsinta on/ei syöttö on/ei öljyn tarve l/ min - bar mittaus kyllä/ei Hydraul. edel. alustakone suositus harv,kuorm kaiv trak lisätietoja NaarvaS23 7700 230 60 kyllä ei giljotiini 23 on syke 40 l / 170 b on koura kytkentä kuor kaiv trak halkaisu lisävar Naarva S25 11148 300 60 kyllä lisäv. giljotiini 25 on syke 40 l / 170 b on koura kytkentä kuor kaiv trak radio-ohj lisäv Naarva S25R 14426 380 60 kyllä ei giljotiini 25 on syke 50 l / 170 b on koura kytkentä kuor kaiv trak radio-ohj lisäv Naarva EF28 40230 700 80,5 kyllä on giljotiini 28 on rullat 170 l / 240 b on paine/paluu/sähkö harv kaiv sis joukkokäsittely Valmistaja: Mecanil Oy Ab, Valtatie 565, 07880 Linjendal, Myynti: Mecanil Oy Ab, 019–661 2600, mecanil@mecanil.fi, www.mwcanil.fi Mecanil EG250 14400 360 145 kyllä lisäv. giljotiini 25 ei ei 40-80l / 200-230b ei paine/paluu/sähkö har kuor kaiv sähkökaapeli tai radio-ohjaus Mecanil EG250 A 17600 410 145 kyllä on giljotiini 25-30 ei ei 40-80l / 200-230b ei paine/paluu/sähkö har kuor kaiv sähkökaapeli tai radio-ohjaus Mecanil EG250 EX 8450 340 145 kyllä ei giljotiini 25 ei ei 40-90l / 200-250b ei paine/paluu/sähkö kaiv kaiv lisähydr Mecanil XG220 A 22300 390 120 kyllä on ketju / giljotiini 45 ei ei 60-100l / 180-220b ei paine/paluu/sähkö harv kuor kaiv sähkökaapeli tai radio-ohjaus Mecanil SG160 9900 195 93 kyllä lisäv. ketju 35 ei ei 40-80l / 180-220b ei koura kytkentä kuor trak sähkökaapeli tai radio-ohjaus Mecanil SG210 9200 235 120 kyllä ei ketju 45 ei ei 50-80l / 180-220b ei koura kytkentä kaiv kaiv lisähydr Mecanil SG220 12500 280 120 kyllä lisäv. ketju 45 ei ei 50-80l / 180-220b ei koura kytkentä kuor kaiv trak sähkökaapeli tai radio-ohjaus Mecanil SG280 14500 330 149 kyllä lisäv. ketju 55 ei ei 60-100l / 180-220b ei koura kytkentä har kuor kaiv trak k-au sähkökaapeli tai radio-ohjaus Mecanil SG280 A 19200 400 149 kyllä on ketju 55 ei ei 60-100l / 180-220b ei koura kytkentä har kuor kaiv trak k-au sähkökaapeli tai radio-ohjaus Valmistaja: Moisio Forest Oy, Mustasuontie 11, 44500 Viitasaari, Myynti: Moisio Forest Oy, 014–572 222, info@moisioforest.com, www.moisioforest.com Moipu 230 A1 330 102 kyllä on giljotiini 25 ei ei 120-160l / 175-280b ei paine/paluu/sähkö kuor trak lisäv kantok tietokoneohj Moipu 250 A1 450 102 kyllä on giljotiini 25 ei ei 120-160l / 175-280b ei paine/paluu/sähkö har kuor kaiv trak lisäv kantok Moipu 250 F1 480 102 kyllä on giljotiini 25 on rullat 120-160l / 175-280be lisävarus paine/paluu/sähkö har kuor trak lisäv kantok Moipu 300 A1 550 130 kyllä on giljotiini 30 ei ei 120-160l / 175-280b paine/paluu/sähkö har kuor kaiv lisäv kantok Moipu 300 A2 550 130 kyllä on giljotiini 40 ei ei 120-200l / 175-280b ei paine/paluu/sähkö har kuor kaiv lisäv kantok Moipu 300 A3 600 130 kyllä on ketju/giljotiini 40/15 ei ei 120-200l / 175-280b ei paine/paluu/sähkö har kuor kaiv lisäv kantok Moipu 300 F1 650 130 kyllä on giljotiini 30 on rullat 120-200l / 200-280b on paine/paluu/sähkö har kaiv lisäv kantok Moipu 300 F2 650 130 kyllä on ketju 40/15 on rullat 120-200l / 200-280b on paine/paluu/sähkö har kuor kaiv lisäv kantok Moipu 300 F3 700 130 kyllä on ketju/giljotiini 40/15 on rullat 120-200l /200-280b on paine/paluu/sähkö har kuor kaiv lisäv kantok Moipu 500 F2 820 94 ei on ketju 60 on rullat 180-220l / 220-280b on paine/paluu/sähkö har kaiv lisäv kantok värimerk Moipu 500 F3 920 94 ei on ketju/giljotiini 60/20 on rullat 180-220l / 220-280b on paine/paluu/sähkö har kaiv lisäv kantok värimerk Valmistaja: Nisula Forest Oy, Korjaamokuja 3, 35600 Halli, Myynti: Nisula Forest Oy, 010 289 2000, www.nisulaforest.com Nisula 105 E 2036 52 50 kyllä ei giljotiini 9-12 ei ei +8l ei koura kytkentä har kaiv trak mönkijä Nisula 155 E 3400 115 65 kyllä ei giljotiini 12-15 ei ei + 25 l ei koura kytkentä kaiv trak Nisula 175 E 4677 183 76,5 kyllä ei giljotiini 15-18 ei ei + 25 l ei koura kytkentä kuor kaiv trak Nisula 205 E 6808 295 86 kyllä ei giljotiini 20 plus ei ei +45 l ei koura kytkentä kuor kaiv trak Nisula 285 E+ 14825 330 93 kyllä on giljotiini 18-24 ei ei 80-150 l ei paine/paluu/sähkö har kuor kaiv trak Nisula 425 C 28082 425 92 kyllä on ketju 42,5 on rullat 120-150 l on paine/paluu/sähkö har kuor kaiv trak Nisula 500 C 34921 650 115 kyllä on ketju 50 on rullat 140-180 l on paine/paluu/sähkö har kuor kaiv trak 42 FARMI 7/2014 3/4” paine/ paluu
Merkki ja malli Hinta € Alv 0% Paino kg kouran avauma cm Kuormaus mahd. joukkokäsittely on/ei katkaisu Ketju, giljotiini pyöröterä max. katkaisu cm karsinta on/ei syöttö on/ei öljyn tarve l/ min - bar mittaus kyllä/ei Hydraul. edel. alustakone suositus harv,kuorm kaiv trak lisätietoja 80-100 l on paine/paluu/sähkö kaiv trak kaiv lisähydr Valmistaja: Ntcab Oy, Savenvalajantie 13, 85500 Nivala, Myynti: Ntcab Oy, 08–443 9300, www.ntcab.fi 200 NT/AM 300S 30 ei ei ketju 30 on rullat Valmistaja: Risutec Oy, Porintie 401, 29250 Nakkila, Myynti: Risutec Oy, 0500–721764, www.risutec.fi Risutec M10 12600 200 60 kyllä on pyöröterä 25 ei ei 70 l ei paine/ paluu/sähkö har kuor Risutec L3A 13500 600 60 ei on pyöröterä 30 ei ei 120 l ei paine/paluu/sähkö har Risutec M50ex 9500 800 85 ei lisäv. giljotiini 28 on pystykarsinta 150 l ei paine/paluu/sähkö kaiv Risutec L3E 28500 950 85 ei on ketju 60/20 on rullat 220l lisäv. paine/paluu/sähkö kaiv lisävent Valmistaja: Riuttolehto Oy, Teollisuustie 11 A, 63800 Soini, Myynti: Otto Motor Oy, 0400–446 001, Joutsan Tuonti Oy, 0400–375 020, www.riuttolehto.fi Tapio 160 11950 215 38 ei on ketju 28 on syke 40-60 l/160 b lisäv. paine/paluu/sähkö kaiv trak Tapio 280 19500 330 46 ei ei ketju 35 on syke 80 l/ 160 b on paine/paluu/sähkö kuor trak Tapio 280 EX 22800 370 46 ei ei ketju 35 on syke 80 l/ 160 b on paine/paluu/sähkö kaiv Tapio 400 21650 450 47 ei ei ketju 45 on syke 110 l/ 160 b on paine/paluu/sähkö har kuor trak Tapio 400 EXS 26750 470 47 ei ei ketju 45 on syke 110 l / 160 b on paine/paluu/sähkö kaiv Tapio 600 EXS 27900 550 58 ei ei ketju 55 on syke 120 l / 160 b on paine/paluu/sähkö kaiv koura kytkentä kaiv giljotiini lisäv Valmistaja: TMK – Koura Oy, Lehmolantie 28, 41560 Säkinmäki, Myynti:TMK – Koura Oy, Tenho 0400 – 593 441, www.energiakoura.fi TMK energiakoura 3000 320 70 ei lisäv. giljotiini 30 on pystykarsinta 230 – 250 b ei FARMI 7/2014 kaiv lisähydr 43
LUOTETTAVAT KONEET SR-HARVESTING OY on ostanut Valpartsin liiketoiminnan 30.kesäkuuta. Valparts jatkaa toiminSR-Harvesting Oy taansa Valtra- ja Valmet-traktoreiden kierrätysosien erikoisliikkeenä, mutta osana SR-Harvesting Oy:ta. Valparts ostaa käytettyjä Valtra- ja Valmet-traktoreita, jotka se purkaa osiksi ja varastoi asianmukaisesti varaosanumeroin. Tarkoituksena on myös avata verkkokauppa syyskuun aikana. Näin asiakas voi jatkossa suorittaa tilaukset suoraan netissä. Varaosamyynnistä vastaa Tino Myllykoski ja traktoreiden ostot hoitaa Jukka Salin. SR-Harvesting Oy suorittaa myös käytettyjen traktoreiden, metsäkoneiden ja bioenergiakoneiden kauppaa. Lisätietoja antaa Jukka Salin 0400 – 836941. HEINÄKUUN ALUSSA voimaan tullut liikennelupalain muutos vaikuttaa erityisesti traktoriliikennöintiin. Kaikki maataloustraktorilla tehtävät muut kuin maa- ja metsätalouden kuljetukset vaativat jatkossa liikenneluvan. Poikkeuksia kuitenkin löytyy, muun muassa omien tavaroiden kuljetukseen lupaa ei jatkossakaan tarvita. Samoin lupaa ei tarvita tietyissä urakointikuljetuksissa, mikäli kuljetuksen osuus on toissijainen kuljetuksen suorittajan koko elinkeinotoimintaan nähden. Myös koneurakoinnin yhteydessä työhön tarvittavien materiaalien, koneiden ja laitteiden kuljetus voidaan jatkossa tehdä ilman liikennelupaa, mikäli ajoneuvon kuljettaja on yksi työn tekijöistä. Traktorikuljetuksien osalta on lisäksi huomioitava, että liikenneluvan tarvetta tulee arvioida nimenomaisesti vain kuljetustehtävissä. Mikäli traktoria käytetään työkoneena, esimerkiksi lumen aurauksessa, liikennelupaa ei tarvita. Koneyrittäjät neuvovat traktorilla kuljetuksia tekeviä yrittäjiä liikennelupa- ja muissa säädöksissä: www.koneyrittajat.fi/ traktoriyrittajat TAKALANAT JA SALAOJAKONEET HYDRAULISET MEKAANISET TAKALANAT TAKALANAT myös trukkipiikkisovitteisena 1.150 € ALKAEN sis. alv 24 % Purkutyöt 2.860€ sis. alv 24 % SALAOJAKONE pyöriviin kaivinkoneisiin • • • • • • • • Ojan maksimisyvyys 1450 mm Koneen kokopituus 3400 mm Koneen kokonaiskorkeus 2000 mm Tilava sorasuppilo 850x1750 Pyörivä putkikela Sorakerroksensäätö 0-1400 mm Laskettavan putken koko 50-80 mm Koneen paino 1050 kg SALAOJAKONE traktorin nostolaitteisiin 6.300 € sis. alv 24 % • Kertavedolla maahan oja, putki ja sora • Tarkka kaadon ja syvyyden säätö jämerällä sylinterillä 6.300 € sis. alv 24 % • Pyörivä putkikela • Laskettava putken koko 50-80 mm • Max. ojan syvyys 1 m MYYRÄAURA Suomen Tarvemetalli Oy Rakennukset / Metallirakenteet MAANSIIRTOKONEPURKAAMO Metalliromun osto, Teräsmyynti MAANSIIRTOKONEPURKAAMO Puh. 0400 vetoko.fi vetoko.fi657 773 ALKAEN 920 € sis. alv 24 % Nopea ja edullinen laite pintavesien johtamiseksi sala- ja ajo-ojiin • Max. työ syvyys 75 cm • Teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. 50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200 mm erikoisterästä • Vetokuula 75 mm, johon voi myös liittää 50 mm salaojaputken (Kaikkiin hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut) Jäähdyttimet • Lämmittimet – Myy, korjaa ja huoltaa – Alumiinihitsaus • Jäähdyttimet • Lämmittimet Alumiinihitsaus • Jäähdyttimet • Lämmittimet Puh. 0500 755 105 Myy,korjaa korjaajajahuoltaa huoltaa–– ––Myy, tarvemetalli.? Toimipisteet: tarvemetalli.fi Kouvola, Parkano, Vaasa, Kuopio, Lappeenranta tarvemetalli.fi 44 FARMI 7/2014 METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 Lue lisää ja katso jälleenmyyjäsi:
TIESITKÖ? KONEET Maa- ja puutarhataloudet kuluttivat vuonna 2013 moottoripolttoöljyä 2 304 gigawattitunnin edestä. SUBARU BRZ on kaikkiaan jo seitsemäs Subaru-malli tänä vuonna, jolle amerikkalainen tieturvallisuusinstituutti IIHS myöntää törmäystestistä arvostetun Top Safety Pick – Huipputurvallinen valinta – arvosanan. IIHS:n uusimmasta raportista selviää, että Subaru BRZ saavutti jokaisesta neljästä testistä huipputuloksen. IIHS:n uudessa viistoja etutörmäyksiä tutkivassa törmäystestissä 25 prosenttia auton keulasta osuu kuljettajan puolella muuriin nopeudella 64 km/h. Kuljettajan istuimelle on vyötetty Hybrid III -luokankolarinukke. Testin tarkoituksena on toistaa tilanne, jossa autonetukulma törmää toiseen ajoneuvoon tai muuhun kohteeseen, kuten puuhun tai pylvääseen. Lisäksi instituutti suorittaa etu- ja sivuttaistörmäystestit sekä peräänajo- ja ympäriajotestit. Subarun sitoutuminen turvallisuuteen on todistettu ja palkittu jo vuosien ajan erilai- sissa tutkimuksissa Japanissa, Euroopassa, Australiassa sekä Pohjois-Amerikassa. www.subaru.fi METAKA Koukkulavavaunut. Tervetuloa osastollemme 564 Finnmetkoon. Murskanterät, Hakkurinterät ja niiden vastaterät. Myös kierrätysteollisuuteen. Yrittäjäkatu 11 39700 Parkano 040 584 9867 reijo.makinen@teracenter.fi Valmistus ja myynti Tmi Rekola Juhani 050-5578545 www.metaka.fi FARMI 7/2014 45
KONEET FINNMETKOSSA VALTRAN uutuutena esitellään metsävarusteltu, runko ohjattava N163 Direct. Peruskoneesta löytyy AGCO Powerin 4,9 litran moottori, josta tehoa löytyy enimmillään 171 hevosvoimaa ja 700 Nm vääntöä. Traktorin oma hydrauliikka on kuormantunteva ja tuottoa siitä löytyy max. 160 litraa/min. Koneen portaaton voimansiirto on tarkka ja helppo käyttää vaativissakin olosuhteissa. Koneeseen on toteutettu kahva- & poljinajo Valtran taakseajolaitteisiin. Tällöin koneen ajami- 46 FARMI 7/2014 nen tapahtuu kuten hakkuukoneella. Runko-ohjaus parantaa traktorin metsäominaisuuksia huomattavasti. Kääntyvyys ja hallittavuus nousee aivan uudelle tasolle. Koneen pituus kasvaa noin 60 senttiä, mikä auttaa tasapainon säilymisessä metsävarustuksen kanssa. Kääntösäde runko-ohjauksella varustellulla koneella on 3,5 metriä. Siirtoajossa ja kuljettajan niin halutessa voi runko-ohjauksen kytkeä pois käytöstä. Runko-ohjattu traktori voidaan varustella kuten muutkin traktorit. Metsäkäyt- töä ajatellen tärkeimpiä varusteita on Valtran metsäohjaamo lasikatolla sekä sivunäkyvyyttä parantava SVC-ohjaamo. Metkossa esillä oleva kone on varusteltu täysin hakkuutyötä ajatellen. Siihen on asennettu uusi Kronoksen liikeratakuormaaja, mikä on hakkuutyössä parhaimmillaan. Tarvittaessa koneeseen voidaan asentaa perinteinen kuormaaja, jolloin koneella onnistuu myös puun ajaminen luontevasti. Hakkuukäyttöä varten koneessa on myös Kronoksen 100 cm3 keulapumppu, joka takaa riittävän öljyntuoton hakkuupäälle ja kuormaajalle. Kyseisessä koneessa on ValtraQ-ohjausjärjestelmä. Järjestelmä hoitaa kouran, puomin ja traktorin ohjauksen sekä puunmittauksen. Koneessa on kuutioiva mittalaite ja tarvittaessa kone voidaan varustella myös apteeraavalla mittalaitteella. Kaikki toiminta tapahtuu yhden näytön kautta, jolloin ohjaamossa oleva tila on säilytetty kuljettajalle. Hakkuupäänä koneessa on KETO 51 Supreme. Valtran tapaat metkossa osastolla 38 & 48. www.valtra.fi
KONEET LUNDBERG-MONITOIMIKONEIDEN MALLISTO laajenee syksyn aikana jopa viidellä 20-sarjan uutuudella. Kiinteistö- ja ympäristöhuollon monitoimikoneiden uutuusmallit ovat 5220, 6220 ja 7220 sekä hieman pienemmät 4120 ja 4220. Isommissa malleissa moottori on tehokkaampi kuin aiemmissa 10-sarjan Lundbergeissa; uutuusmallien tehot ovat 97 kW / 2 000 rpm. Myös pienempien mallien tehot ovat kasvaneet ja ovat nyt 80 kW / 2 400 rpm. Sekä isommille että pienemmille uutuusmalleille antavat voimaa taloudelliset ja ympäristöystävälliset, 3B-päästönormit täyttävät moottorit. Kaikissa 20-sarjan Lundberg-uutuuksissa ovat uudet, modernit ja käyttäjäystävälliset runkorakenteet. Lundberg-monitoimikoneiden uutuusmalleissa ergonomiaan on kiinnitetty aiempaakin enemmän huomiota. Ohjaamo on markkinoiden hiljaisin, ja hallintalaitteet on suunniteltu pitkäkestoista ja sujuvaa työskentelyä ajatellen. Kaikki tarvittava onnistuu yhdellä joystick-kahvalla. Myös näkyvyys ohjaamosta on erinomainen. Työskentely on helposti hallittavissa kuljettajan edistyksellisen informaatiokeskuksen ansiosta. Työ-, kuljettaja- tai työlaitekohtaiset liikenopeudet ja lisähydrauliikkojen tuotot voi ohjelmoida omiin muistipaikkoihinsa. Kuormantunteva hydraulijärjestelmä tuottaa kulloinkin tarvittavan tuoton taloudellisesti juuri oikeille työlaitteille – ilman hukkalämmön tuottoa tai moottorin turhaa kuormitusta. Kuormaajassa on suuri nostoteho ja koneen rakenteen ansiosta myös suuri kaatokuorma. Uudet Lundberg-mallit ovat Suomen ensiesittelyssä Le- paalla 14.–16. elokuuta sekä FinnMetkossa 28.–30. elokuuta. Ruotsalainen Lundberg Hymas on osa Lännen MCE -konsernia. www.lannencenter.com Maalaisjärjellä mekin olemme pärjänneet. FinnMETKO osasto 49 Kumiteloja heti varastosta Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi info@hamre.fi Maalle, metsään ja maantielle KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 FARMI 7/2014 47
TEKSTI: ANU GINSTRÖM, INFRA RY KUVA: VALTRA Maatalousyrittämisessä vastuut ja investoinnit ovat jo niin valtavia, että yrittäjiltä vaaditaan valtavaa tietotaitoa myös talousasioissa. Alan trendejä ovat yksikkökokojen kasvu ja töiden ulkoistaminen. Tähän tarpeeseen vastaa VilleMatti Vuollet komealla konearsenaalillaan. " Meillä on takana varmasti hyvinkin perinteinen tarina. Oli maatilan pojat, jotka olivat kovastikin kiinnostuneita koneista. 1990-luvun puolivälissä, kun tuli ikää ja ajokortti taskuun, alettiin tehdä traktorilla vähän töitä naapureille. Siitä naapuriapu laajeni kauemmas, ja yhtenä päivänä paikallinen kiinteistöhuoltofirma oli kuullut, että täällä on innokkaita nuoria miehiä traktorin kanssa töissä. Niin saatiin ensimmäiset lumiurakat, ja siitä koneurakointi lähti virallisemmin liikkeelle. Perustimme yrityksen, Kalajoen Nelivedon, jonka tärkeintä liiketoimintaa on nyt maatalouskoneurakointi. Se muodostaa noin puolet yrityksen liikevaihdosta. Toisen puolen muodostaa puutavaran kaukokuljetus, 48 FARMI 7/2014 eli maanläheisemmin tukkirekat, joilla ajetaan Metsä Groupin ajoja. Lisäksi pieni osa liikevaihdosta tulee infra-alalta kuten tietöistä. Siellä ovat kuitenkin määrärahat vähentyneet, mikä on koventanut kilpailua ja ajanut keskittymään tuottavampiin töihin. Kysyntää erilaisille palveluille on jatkuvasti enemmän. Eri alojen pienentyneet marginaalit pakottavat kaikki keskittymään olennaiseen ja sitä kautta ulkoistamaan töitään. Näihin ulkoistamistarpeisiin kun pystyy vastaamaan, on töitä luvassa jatkossakin. MAATILOILLA lasketaan nyt kannattavuutta ja aletaan antaa arvoa myös omalle työlle. Kun homma alkaa olla isoa yritystoimintaa, isännän tai emännän eli suuren yritysjohtajan paikka ei välttämättä olekaan siellä paskan ajossa, vaan toimistossa laskemassa rehuyksikön hintaa ja sitä, paljonko oman työn osuudelle tulee hintaa. Uskon, että tällaisen laskutaidon merkitys tulee jatkossa yhä kasvamaan. Ulkoistamalla kalliit koneinvestoinnit sekä aikaa ja työntekijöitä vaativat peltotyöt, maatilat ovat voineet laajentaa tuotantoa ja keskittää investoinnit tuottaviin osiin, eli tuotantorakennuksiin ja eläimiin. Viljelijä voi omistaa yhden tai kaksi traktoria, joilla tekee ne työt, jotka kannattaa itse tehdä. Isoilla ja tehokkailla koneilla tehtävät työt hoitaa urakoitsija. Monesti maatiloilla on isot kiinteistöomaisuudet ja ennen ne ovat käyneet sellaisenaan vakuudeksi mitä hulluimpiin investointeihin. Nyt rahoitusmarkkinoiden kiristyttyä rahoittajat ovat alkaneet pohtia suurien investointien todellista kannattavuutta ja omarahoitusosuutta on lisätty. Maatilayritysjohtajan merkitys kasvaa. Toivon, että se tuo johtajuutta myös sivuelinkeinoissa toimimiseen sekä niiden kannattavuuden ja vaatimusten tarkempaan laskemiseen. SUURIN mullistus meidän tekemissä töissä on rehunteko. Vanhat isännät puhuvat kelasilppurilla tehdyistä päivistä. Hyvänä päivänä saavutus oli puolesta hehtaarista hehtaariin. Meidän ajosilp-
KUKA? Ville-Matti Vuollet, koneyrittäjä PAIKKAKUNTA Kalajoki MOTTO Ei ole työtä, josta kieltäytyä! HARRASTUS Traktoriveto eli pulling; ”Lajiin syttyi jo kossina semmoinen palo, ettei siihen varmaan järkisyitä löydy ku luolamiehiltä.” Ville-Matti veljineen harrastaa pullingia. Pienen pojan unelma toteutui, kun pulling-kisoihin suuntautuneella polttarireissulla juhlakalu pääsi yllättäen itse kisaamaan. Hyvin meni, ja kutsu rattiin kävi toistekin. Viime kaudesta alkaen Ville-Matti on ollut Mad-Croc Herlevi Pulling Teamin kuljettaja. Paras saavutus on Eurocup-osakilpailun voitto. puriketjun päiväsaavutus on 60–120 hehtaarin luokassa. Toinen hyvä esimerkki on lietteenlevitys. Ennen yhdellä pienellä kärryllä pyrittiin lannasta eroon. Paljon lantaa ajettiin pintalevi- tyksenä lähimpänä oleville pelloille. Ravinneylikuorma oli huonoksi niin luonnolle kuin sadolle, joka yleensä lakoontui. Meidän tehokkaalla ja uusinta teknologiaa olevalla kalustolla voidaan levittää suurikin määrä lantaa tarkasti ja tehokkaasti, myös kaukaisimmille pelloille. Lanta levitetään itse kulkevalla vaunulla kiekkomultaimella suoraan maahan. Haju- ja ravinnehuuhtoumat vähenevät, kasvusto ja maaperä saavat sen mitä tarvitsevat ja työnjälki on ensiluokkaista. JOS mielii sivubisneksiä maatalouden rinnalle, pi- tää miettiä kannattavuutta ja hakea tietoa. Esimerkiksi maa- ja vesirakennusalalla kuten talonrakentamisen pohjatöissä tai tietöissä toimintaa säännellään EUsäännöksin kuten maataloudessakin. Yksi työ voi olla monenlaisen sääntelyn ja valvonnan alla, minkä päälle tulevat maatalouspuoleen nähden osin erilaiset sopimuskäytännöt. Kun rakennusalan yleiset sopimusehdot otetaan tarkempaan käsittelyyn, voi moni urakoitsija olla ihmeissään, mitkä kaikki vastuut allekirjoituksella on tullut hyväksyttyä. Nyt infrapuolelle ovat tulleet vielä harmaan talouden tor- juntaan kehitetyt työmaan henkilöseurannat ja muut lakisääteiset velvoitteet. Laiminlyönnit voivat aiheuttaa kymmenien tuhansien vahingot ali- tai pääurakoitsijalle. Kasvavien vaatimusten perässä ei tahdo pysyä. Itse ratkaisin pulman liittymällä yrittäjäjärjestö INFRAan. Se pitää jäsenet ajan tasalla, on sitten yhden koneen yrittäjä tai suuri pääurakoisija. Jäsenmaksua maksan infratöihin liittyvän liiketoiminnan perusteella, ja maksu on verovähennyskelpoinen. Liiton infot sekä tes- ja lakipalvelut luovat työkalut hypätä infrarakentamisen säännössoppaan. ? FARMI 7/2014 49
TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: FARMI Metsä- ja maatilakauppaa tehdään maassamme tasaiseen tahtiin. Epävarmat taloussuhdanteet eivät ole rokottaneet metsä- ja peltomaan myyntiä samalla tavoin kuin on käynyt asuntokaupalle. 50 FARMI 7/2014 K auppa se on joka kannattaa. Näin myös maa- ja metsätiloilla, joiden myynti sujuu ilman suurempia notkahteluja. – Mitään perustavanlaatuista muutosta ei ole tapahtunut sitten 90-luvun jälkipuoliskon eli kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Metsä- ja peltokohteiden kauppa käy hyvin, to- teaa toimitusjohtaja Jukka Pusa Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV:stä. – Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastojen mukaan kauppa olisi jopa maltillisessa kasvussa. Vajaasta kolmesta tuhannesta vuosittaisesta kaupasta on päästy nyt yli kolmeen tuhanteen kauppaan per vuosi. Selkeimmin kauppaa hidastaa rahoituspuoli, joka on Pusan mukaan ottanut viime aikoina merkittävästi tiukemman linjan. Siinä, missä ennen saattoi riittää 20 prosentin omarahoitusosuus tai lisävakuus, nyt saatetaan vaatia 50 prosenttia muita vakuuksia. – Vakuusvaatimukset ovat tänä päivänä rahoittajilla niin kovat, että se rajoittaa joidenkin potentiaalisten ostajien kaupantekoa. Kos-
Vaikka maa ja metsä käyvät kaupaksi, kiinteistöjen myynti voi olla haasteellista. Kokonaisia maa- tai metsätiloja myydään näinä päivinä suhteellisen vähän. Pusan mukaan tyypillisempää on, että kun kohtuullisen kokoista tai suurempaa tilaa myydään, se ensin jaetaan osiin. – Markkinat ovat sellaiset, että osa ostajista on kiinnostunut pelloista, osa taas metsistä, mutta harvempi rakennuksista. Onkin yleistä, että kauppa toteutuu osissa. – Sellaista tilannetta, että joku hankkisi vapailta markkinoilta maatilan ja ryhtyisi tuottajaksi, tapahtuu valitettavasti aika vähän. Tonttikauppa puolestaan ei vedä kovin hyvin tänä päivänä. Tontteja ostetaan lähinnä vapaa-ajan käyttöön. – Tontteja tai maata ei enää osteta sitä varten, että niille rakennettaisiin ja perustettaisiin uusia maatiloja. Myös peltokauppa on pääsääntöisesti jo toiminnassa olevien tuottajien lisäpeltoalan hankintaa, Pusa toteaa. ka kysyntää markkinoilla on kuitenkin riittävästi, myös kauppoja syntyy, Pusa toteaa. – Rahoituspuolen tilanne tapaa mennä niin, että ensin on liian löysää ja sitten sen jälkeen vastapainoksi jopa liiankin kireää. Tilat myydään osissa Maa- ja metsätilat ovat tänä päivänä merkittävässä mää- rin yhteisomistuksessa eli niitä omistavat usein entiset perikunnat ja yhtymät. – Tällainen hajautunut omistaminen ei tahdo pitkällä tähtäimellä onnistua, ja jo ihan käytännön asiat tuppaavat olevan ongelmallisia. Siinä alkaa helposti tulla eriäviä näkemyksiä, ja lopulta myynti on helpoin ratkaisu, Pusa toteaa. Metsä hyvä sijoituskohde Metsäkauppa en sijaan kiinnostaa hyvin monenlaisia ostajia. Pusa tiivistää metsätilakaupan ostajaprofiilin sanomalla, että se on joko maaseutuyrittäjä tai maanviljelijä, joka laajentaa. Tai sitten se on sijoittaja, joka hankkii metsää pienemmässä tai isommassa mittakaavassa. – Meille tulee kyselyjä jopa ulkomailta isoilta sijoittajilta, joille tosin meillä ei ole tarjota riittävän isoja kohteita. Se kuitenkin kertoo siitä, että metsiemme tulevaisuuden näkymiä arvostetaan jopa kansainvälisesti, Pusa toteaa. Pienemmät ja lähempänä taajamia oleva metsäkohteet kiinnostavat Pusan mukaan hyvin laajaa kirjoa erityyppisiä ostajia. – Metsäkohteet ovat hyvin haluttuja jokamiehen kohteita, joista saadaan muun muassa polttopuuta ja hyötyliikuntaa. Metsäkauppaa pidetään tänä päivänä myös erinomaisen luotettavana sijoituksena. Suomalaisessa rahankäytössä pankkitalletukset ovat olleet pitkään pääkilpailija metsäsijoittamiselle. – Nyt kun rahan arvo on todettavasti huonontunut pankkitilillä, on selvää, että se on vauhdittanut maakauppaa, joka koetaan turvallisena sijoituskohteena. – Vuokrayksiöitä lukuun ottamatta kaikki asuntokauppa on nyt aika lamassa. Tässä on myös tärkeä syy siihen, miksi maakauppa käy nyt hyvin, Pusa arvioi. Haasteena kiinteistöt Haasteellista maa- ja metsätilojen kaupassa ovat niillä sijaitsevat kiinteistöt ja irtaimisto. Pusa korostaakin, että kun maatilakokonaisuutta lähdetään myymään, täytyy lähteä liikkeelle rakennukset edellä. – Jos tilalle ei löydy kokonaisuuden ostajaa, on mentävä kärsivällisesti siinä järjestyksessä, että rakennuksille löytyy ensin joku ostaja. – Jos ensin myydään ympäriltä helposti kaupaksi menevät maat ja jätetään rakennukset minimitontilla myymättä, voi käydä lopulta niin, että rakennukset seisovat pitkään mätänemässä, Pusa toteaa. jatkuu ? FARMI 7/2014 51
– Nyt kun rahan arvo on todettavasti huonontunut pankkitilillä, on selvää, että se on vauhdittanut maakauppaa 52 FARMI 7/2014 Haasteena maatilakokonaisuuden myynnissä on kaupan koon suureneminen, jolloin rahoituksessa vakuusvaatimukset eivät tahdo riittää, ja kauppa jää tekemättä. – Toimiva vaihtoehto on esimerkiksi myydä rakennukset ja haluttu tontti ja maa-alueet. Esimerkiksi hevostila tarvitsee minimissään yhden tai pari hehtaaria laidunta. – Ammattitaitoisella välittäjällä on malttia. Hän tietää, että ei parane mennä laiskan miehen tietä eli tehdä helpot kaupat nopeasti alta pois. Joskus myös naapuritilan omistaja saattaa haluta ostaa tilakokonaisuuden, vaikka ei rakennuksia tarvitsisikaan. – Syy on se, että hän tietää, että sitä kautta kauppa syntyy. Kaupan jälkeen hän voi lähteä itse realisoimaan käyttöä rakennuksille myymällä tai vuokraamalla ne. Maapohjan arvo vakiintunut Maapohjan arvo metsä- ja maatiloilla on Pusan mukaan säilynyt tasaisena. Hintataso on ollut hyvin vakaa jo jonkin aikaa. – Kun katsotaan kymmenisen vuotta taaksepäin, hintataso nousi merkittävästi. Tällä vuosikymmenellä hinnat ovat kuitenkin pysyneet reaalisesti samalla tasolla. Puun hinnan ja puukaupan vaikutus näkyvät etenkin metsämaakaupassa. Pusa sanoo, että perinteinen vanha totuus oli se, että metsämaakaupan hinta seurasi uskollisesti tukkipuun hintaa. – Viime vuosikymmenen puolivälissä tämä kiinteä kytkös katkesi. Silloin tuli kova tukkisuhdanne, jolloin tukkipuun hinta nousi hetkessä hurjan korkealle. Se nosti metsämaan hintaa selkeästi. – Vaikka tukkipuun hinta sittemmin laskikin, metsämaan hintataso jäi tuolle tukkipuun hinnannousukauden tasolle. Siitä saakka on oltukin hyvin pitkälti
samalla tasolla, eikä tukkipuun hintahaitari ole heiluttanut maan hintaa puoleen eikä toiseen. Kasvavalla energiapuukaupalla ei ole Pusan mukaan myöskään ollut suoranaista näkyvää vaikutusta metsätilojen kauppaan. – Totta kai energiapuun käytön merkittävällä lisääntymisellä ja sen tulevaisuuden kasvunäkymillä on silti vaikutusta metsätalouden kannattavuuteen ja uskottavuuteen. Energiapuukauppa ja sen ympärillä olevat visiot ovat eittämättä positiivinen asia metsämaakaupalle. Avoimuus kaupanteossa Maatilapuolella sen sijaan peltomarkkinoissa on nähtävissä EU:n aikaan saamat byrokratiamuutokset. Pusan mukaan kaikenlaiset lakisääteiset muutokset ovat omiaan lisäämään epävarmuutta. Ja ovat miinusta kaupalle. – Siinä missä metsätalouden puolella puumarkkinat toimivat mukavasti, peltopuolella tilanne on heikompi. Maatiloja ja peltomaata hankitaan useimmiten pitkällä tähtäimellä jopa useampia sukupolvia ajatellen, Pusa muistuttaa. – Tällöin erityisen tärkeää olisi, että ostaja voisi kokea luottamusta alan tulevai- suuteen. Esimerkiksi peltoja käyttävillä tuottajilla EU:n tukikausi on vain seitsemän vuotta, mikä on loppupelissä yllättävän lyhyt aika. Olipa kyseessä sitten maatai metsätilan myynti, Pusan mukaan kaupanteossa on oltava selkeät pelisäännöt. – Välitysmarkkinoilla toiminta on aina perustunut siihen, että kaikki on mahdollisimman avointa. Jos kaupantekotilanteessa on yhtään sellainen olo, että kaikkia tietoja ei olla halukkaita näyttämään tai kertomaan, on syytä suhtautua asiaan terveen epäluuloisesti. – Metsäammattilaisen tila-arviot ja rakennusten kuntotarkastukset on aina syytä hoitaa ennen kaupantekoa. Avoimuus on aina sekä myyjän että ostajan etu, Pusa painottaa. ? Falcon Klapikoneiden uusi standardi! • KOKOLUOKKANSA NOPEIN HALKAISULIIKE • NOPEAT HYDRAULISET TOIMINNOT – EI KIILA HIHNOJA ENSIESITTELYSSÄ OSASTOLLA 116. TERVETULOA! Maaselän Kone Oy • Valimotie 1 85800 Haapajärvi • Puh. 08 772 7300 www.maaselankone.fi FARMI 7/2014 53
METSÄ AHTI SORMUNEN SUOMEEN TUOTIIN toukokuussa kuorellista puuta 1,02 miljoonaa kiintokuutiometriä. Tuonti vilkastui selvästi alkuvuodesta, vaikka kokonaismäärät ovat pysytelleet viime vuotta alhaisemmalla tasolla. Toukokuun puun tuonnista 77 prosenttia oli peräisin Venäjältä, 14 prosenttia Virosta ja 8 prosenttia Latviasta. Yhteensä maahan tuotiin tammi–toukokuussa 4,24 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta valtaosa oli koivu- 54 FARMI 7/2014 kuitupuuta ja haketta. Viime vuoteen verrattuna maahan tuodun koivukuitupuun määrä väheni neljä prosenttia ja hakkeen määrä viidenneksen. Metsäteollisuuden vienti jatkui vakaana toukokuussa. Metsäteollisuustuotteita vietiin Suomesta 0,96 miljardin euron arvosta, mikä vastasi 19 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä. Yhteensä tammi–toukokuussa metsäteollisuustuotteiden viennin reaaliarvo ylsi 4,76 miljardiin euroon. Edellisvuoteen verrattuna reaalista kasvua oli 4 prosenttia. Puutuoteteollisuuden tuotteita vietiin toukokuussa pääasiassa Saksaan, Britanniaan, Japaniin ja Egyptiin. Arvolla mitattuna eniten vietiin mänty- ja kuusisahatavaraa. Viime vuoteen verrattuna sahatavaran vienti kasvoi 11 prosenttia ja vanerin 15 prosenttia. Myös massan ja kartongin vientimäärät kasvoivat edellisvuodesta. Paperin vienti pysyi lähes edellisvuoden tasolla. www.metla.fi
METSÄ HEINÄKUUN 31. päivän Helena-myrskyssä kaatui Suomen metsäkeskuksen tarkennetun arvion mukaan puustoa 16 miljoonan euron arvosta, noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä. Aikaisempiin myrskyihin verrattuna tuhot jäivät paikallisiksi ja niitä esiintyy lähinnä vain maan keskiosissa. Kaksi kolmasosaa vahingoittuneista puista on linjan KeskiSuomi - Kainuu tuulisimmilla alueilla. Metsätuhot muodostuvat hajallaan olevista pienistä tuhoalueista. Myrskystä on seurannut metsänomistajille noin 10 miljoonan euron menetykset, jotka johtuvat metsään jäävästä vahingoittuneesta puustosta, myrskypuiden normaalia suuremmista korjuukustannuksista, puutavaran laadun heikkenemisestä ja arvottomaksi vahingoittuneista puiden osista. Osa kaatuneesta puustosta voidaan kuitenkin korjata kuitupuuna. Jos vahingoittuneita kuusipuita on yli kymmenen kuutiometriä hehtaaria kohden, tulee tuon määrän ylittävä osuus poistaa metsästä hyönteistuhojen torjumiseksi metsätuholain mukaan viimeistään ensi kesän mennessä. Männyllä vastaava raja-arvo on 20 kuutiometriä hehtaarilla. Hyönteistuhoriskin minimointi on erittäin tärkeää erityisesti kuusen osalta kirjanpainajatuhojen torjumiseksi. Myrskypuiden korjuu on syytä jättää ammattilaisen tehtäväksi. Metsää tuhoalueella omistavan kannattaa olla yhteydessä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, metsäpalveluyrittäjään tai metsäyhtiöön jatkotoimia varten. YKSITYISMETSIEN PUUSTA maksetut kantohinnat olivat kesäkuussa laskussa. Sekä männyllä, kuusella että koivulla tukin reaalinen kantohinta aleni prosentilla ja kuitupuun kahdella prosentilla edelliskuukaudesta. Mäntytukista maksettiin kesäkuussa keskimäärin 55,8 euroa kuutiometriltä ja kuusitukista 56,5 euroa kuutiometriltä. Havutukin hintataso oli korkein Keski-Suomen hinta-alueella. Mäntykuitupuun keskihinta oli 15,8 ja kuusikuitupuun 17,4 euroa kuutiometriltä. Koivukuitupuu oli hieman mäntykuitupuuta halvempaa. Pääpuutavaralajien reaaliset hankintahinnat alenivat edelliskuukaudesta kuusitukkia lukuun ottamatta. Mäntytukin ja -kuitupuun sekä kuusikuitupuun hinta putosi prosentilla. Eniten halpenivat koivutukki ja koivukuitupuu. Mäntykuitupuusta maksettiin hankintakaupoissa kesäkuussa keskimäärin 28,7 euroa kuutiometriltä. Kuusi- ja koivukuitupuun hinta oli 29,5 euroa kuutiometriltä. Yksityismetsistä ostettiin kesäkuussa 3,08 miljoonaa kuutiometriä puuta, ja puukaupan vauhti oli sama kuin kuluvana vuonna keskimäärin. Vuoden ensimmäisen puolikkaalla puukaupan kumulatiivinen määrä ylsi 18,53 miljoonaan kuutometriin, eli edellisvuoteen verrattuna puukauppaa käytiin 5 prosenttia vilkkaammin. Pystykauppojen osuus yksityismetsien puukaupoista oli tammi–kesäkuussa 81 prosenttia. Metsäntutkimuslaitoksen puukauppatilasto kattaa noin 90 prosenttia koko maan yksityismetsistä ostetusta teollisuuspuusta. www.metla.fi www.mmm.fi FREEIMAGES FARMI 7/2014 55
METSÄ FREEIMAGES SUOMEN RIISTAKESKUS on myöntänyt alkavalle metsästyskaudelle yhteensä 33 500 hirven pyyntilupaa. Valkohäntäpeuralle myönnettiin 22 800, kuusipeuralle 143 ja metsäpeuralle 19 pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirvieläimen tai kaksi vasaa. Pyyntikausi alkaa tänä vuonna 27.9. ja päättyy hirven osalta 31.12. Peurojen osalta kausi päättyy 31.1.2015. www. riista.fi Etelä-Häme: 841 hirven ja 3 234 valkohäntäpeuran pyyntilupaa Etelä-Savo 3 078 hirven pyyntilupaa Kaakkois-Suomi 1 620 hirven ja 167 valkohäntäpeuran pyyntilupaa Keski-Suomi 2 227 hirven, 280 valkohäntäpeuran ja 4 metsäpeuran pyyntilupaa Oulu 4 353 hirven pyyntilupaa 56 FARMI 7/2014 Pohjanmaa 3 174 hirven, 456 valkohäntäpeuran ja 15 metsäpeuran pyyntilupaa Uusimaa 1 770,5 hirven, 3 917 valkohäntäpeuran ja 96 kuusipeuran pyyntilupaa Pohjois-Häme 1 356 hirven ja 2 200 valkohäntäpeuran pyyntilupaa Varsinais-Suomi 1 194 hirven ja 7 512 valkohäntäpeuran pyyntilupaa Rannikko-Pohjanmaa 1 483 hirven ja 463 valkohäntäpeuran pyyntilupaa Kainuu 1595 hirven pyyntilupaa Pohjois-Savo 2 504 hirven pyyntilupaa Satakunta 1 600 hirven, 4 350 valkohäntäpeuran ja 20 kuusipeuran pyyntilupaa Lappi 5057 hirven pyyntilupaa Pohjois-Karjala 1664 hirven pyyntilupaa
METSÄ – METSÄTEOLLISUUDEN tulevat investoinnit tulevat lisäämään puun käyttöä noin 7 miljoonaa kuutiometriä. Tämä on niin mittava määrä, että tarvitaan investointeja myös tiestön ja rautatieverkon kunnossapitoon. Raakaaine kasvaa ympäri maaseutua ja tuotantolaitokset ovat hajallaan. Miten puu kulkee tehtaalle, jos tie ei kanna rekkaa? kysyi MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila Mhy Kymenlaakson metsäiltamissa Kouvolassa 6. elokuuta. Lunttila peräänkuulutti sitä, että hallituksen ja liikenneministeri Risikon tulee syksyn budjettipäätöksissä osoittaa rahoitus perustienpitoon eli alempiasteiselle tiestölle. Minihallitusneuvotteluiden jälkeen näyttää siltä, että maan hallitus on innostunut maa- ja metsätalousasioista. Biotalous nostettiin yhdeksi tärkeimmistä hallituksen painopisteistä. – Uusi biotalousstrategia on hyvä, mutta hallitusohjelma ei sisällä mitään konkreettista alan edistämiseksi. Toimeen pitää ryhtyä, sillä tavoitteena on 100 000 uutta työpaikkaa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen vuoteen 2025 mennessä, sanoi Lunttila. MTK kannustaa huomioimaan valtakunnan päätöksenteossa myös maaseudun yritykset, sillä biotaloutta ei ole ilman elävää maaseutua ja kannattavaa alkutuotantoa. – Nykyisellään byrokratia, hitaat lupaprosessit ja tiukka HALONTEKOA KÄSIN KOSKEMATTA - HALKOMAX - sääntely haittaavat merkittävästi yrittäjyyttä, työmahdollisuuksia, rakentamista ja kehittämistoimintaa maakunnissa, Lunttila sanoi. www.mtk.fi KATJA SORMUNEN Laadukkaat klapisäkit Myy ja valmistaa: METALLIRAKENNE PENTTI KULTALAHTI Kivijärventie 60, 62500 Evijärvi Puh. 0400 808 552, www.halkomaxi.com Espegard Ann FIN Notsekker 12-13.indd 1 FARMI 7/2014 57 20.12.13 14:43
koeajossa 58 FARMI 7/2014 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön.
LAND ROVER DISCOVERY 4 on todella tyylikäs ja tasokas pakettiauto. Ohjaamo on ylellinen ja aistikas, ja tähän tunteeseen pakettiautoissa harvoin pääsee. Kolmen litran TDV6 dieselmoottorissa on hieno sointi ja matkanteko sujuu tyylikkäästi ja sujuvasti. Land Roverin Terrain Response -järjestelmästä kuljettaja valitsee kytkimestä sopivan ajotilan, jonka perusteella järjestelmä säätää automaattisesti moottorin, vaihteiston, jousituksen ja pidonhallinnan toiminnan optimaaliseksi. 8-portainen CommandShift-automaattivaihteisto tukee hyvin järjestelmää. Tasonsäädöllä varustettu ilmajousitus huolehtii hyvin kuormankantokyvystä ja teiden epätasaisuuksista. Auton hallintalaitteet ja avustinjärjestelmät toimivat luontevasti. Discovery on rauhallinen ajettava. Siinä on jämäkkä ohjaus, toimiva alusta, riittävän tehokas moottori sekä tasaisesti toimiva automaattivaihteisto. Kun näkyvyyskin on vielä hyvä, on vaikeaa löytää ominaisuuksissa moitittavaa. Discovery on erinomainen perävaunun vetäjä, ja perävaunun vakautusjärjestelmä TSA kuuluu vakiovarustukseen. Polttoaine kulutuksessa on varmasti hiukan haasteellista päästä valmistajan ilmoittamiin rajoihin. Auton ominaisuudet tulevat varmasti parhaiten esille talviolosuhteissa ja yleensäkin valtateiden ulkopuolella. Unohtuu helposti, että puhumme pakettiautosta. Edullisemman verokohtelun ansiosta Discovery 4:n kokonaishinta laskee merkittävästi pakettiautoksi rekisteröitynä. Uutena ostettaessa Land Rover Discovery 4 LCV on lähes 19 000 euroa edullisempi, kuin henkilöautoksi rekisteröitynä, pienemmästä autoverosta johtuen. Miinuksena pakettiauto versiossa on, että Discoveryllä ei saa ajaa yli 100 km/h, sillä tosin ei suurta merkitystä moottoriteiden ulkopuolella. Unohtamatta myös, että matkustuspaikkoja on vain kaksi, tosin ne ovat sitäkin paremmat. Land Rover Discovery soveltuu varmasti monen yrittäjän käyttöön, kun liikutaan vaihtelevissa olosuhteissa ja täytyy kuljettaa tavaraa mukana. TEKNISET TIEDOT Moottori TDV6 155 kW (211 hv) 2993 cm3 Voimansiirto CommandShift 8 – portainen Huippunopeus suurin sallittu Suomessa 100 km/h Kiihtyvyys 0-100 km/h/s 10,7 s Kulutus 8,5 l valmistajan ilmoittama keskikulutus Co2-päästöt 207 g/km MITAT pit/kork/lev akseliväli maavara omamassa tavaratilan tilavuus 4835/1882/1915 mm 2885 mm max 310 mm 2575 kg 2558 l + hyvä ajettavuus ja suorituskyky + hieno kuljettajan työympäristö + erinomaiset maasto-ominaisuudet - matala tavaratila - kulutus - pakettiautonakin korkeahinta Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. FARMI 7/2014 59
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: MIMMI VIRTANEN JA FREEIMAGES Suomessa oluen kulutus on muuttumassa entistä enemmän laatutietoisempaan suuntaan. Määrän sijasta panostetaan etenkin makuun, mikä näkyy myös kotimaisten pienpanimo-oluiden kasvaneena menekkinä. S uomen Pienpanimoliiton puheenjohtaja ja Panimoravintola Beer Hunter’sin ravintoloitsija Mika Heikkisen mukaan alkoholi- ja etenkin olutkulttuuri on muuttumassa, mutta suurempi muutos vaatii vielä uuden sukupolven ja ehkä toisenkin. – Ihmiset ovat nyt tarkempia siitä, mitä suuhunsa laittavat, myös juomapuo- Suomessa lella. Etenkin nuoret valitsevat yhä enemmän maun perusteella. Tämä näkyy pienpanimoiden kasvaneena myyntinä. Heikkinen sanoo, että pienpanimo-oluiden saatavuuden parantuminen on vaikuttanut niiden kysyntään. – Pienpanimot ovat Suomessa lisääntyneet viimeisen 20 vuoden aikana, ja kysyntä tulee nyt perässä. Saatavuus pienpanimoksi määritellään tuotantolaitos, joka valmistaa kalenterivuoden aikana olutta enintään 10 miljoonaa litraa. Osa yrityksistä valmistaa oluiden ohella sahtia, siidereitä sekä virvoitus- ja long drink -juomia. Pienpanimoliitto kuuluu 24 yritystä eri puolella Suomea. (Pienpanimoliitto) 60 FARMI 7/2014 on avaintekijä, ja tarjonnan lisääntyminen varmasti vaikuttaa kysyntään. Ihmisten kiinnostus pieniä valmistajia kohtaan näkyy myös erilaisten oluen ympärille keskittyvien tapahtumien lisääntymisenä. Joka vuosi tapahtumassa kuin tapahtumassa rikotaan kävijämääräennätyksiä. Myös kiinnostus luomuja lähituotteita kohtaan on vaikuttanut käsityöläisoluiden suosioon. Omassa ravintolassaan Porissa Heikkinen sanoo huomanneensa, että niin sanottujen erikoisoluiden käyttäjät osaavat kysyä baarissa myös pienpanimooluita. Kysyntä lisääntyy hitaasti, mutta varmasti. – Pienpanimo-oluita voisi verrata tummaan olueen. Sitä alettiin kysyä kymmenen vuotta sitten, ja nyt ko-
HELSINKI Bryggeri Panimoravintola Bruuveri Ravintola Perhon Panimo Suomenlinnan Panimo Stadin Panimo AKAA Hopping Brewsters Beer Company KERAVA Keudan Panimo NOKIA Nokian Panimo LAHTI Panimo & Tislaamo Teerenpeli PORI Beer Hunter’s, Pori Ruosniemen Panimo HOLLOLA Hollolan Hirvi TURKU Panimoravintola Koulu TAMMELA Kuninkaankartanon Panimo LAITILA Laitilan Wirvoitusjuomatehdas LAMMI Lammin Sahti UUSIKAUPUNKI Vakka-Suomen Panimo PERNAJA Malmgårdin panimo JYVÄSKYLÄ Panimo Hiisi RAASEPORI Rekolan Panimo SAVONLINNA Panimoravintola Huvila TAMPERE Koskipanimo ja Panimoravintola Plevna Pyynikin Käsityöläispanimo LAPPEENRANTA Saimaan Juomatehdas SEINÄJOKI Mallaskoski KEMIÖNSAARI Rousal Brygghus AHVENANMAA Stallhagen Bryggeri timaisten pienpanimo-oluiden kanssa on sama juttu. – Ihmiset ovat tarkempia siitä, mitä he tilaavat. Yksittäiseen ostokseen käytetään enemmän rahaa, mutta vastaavasti juodaan vähemmän. Tämän eteen ei ole valtion tasolla mitenkään tehty töitä, tämä on mennyt tähän suuntaan itsestään. Ihmiset ovat vain tosissaan alkaneet pohtia valintojaan ja muuttaa asenteitaan. Pienpanimoliitto ajaa pienpanimoiden ulosmyyntioikeutta. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta teki lakialoitteen ulosmyyntioikeuteen liittyen viime vuoden puolella, ja asia lähti sosiaali- ja terveysministeriön käsittelyyn. Aloite kuitenkaan tuskin tulee tällä hallituskaudella liikkumaan mihinkään, sillä kesäkuussa nimitetty uusi hallitus pisti alkoholilain kokonaisuudistuksen jäihin. Jos laki tulisi voimaan, sallisi se pienpanimoille enintään 4,7 prosenttia alkoholia sisältävien omien juomien ulosmyynnin. Pienpanimoliitto toivoo myös prosenttirajan poistamista. – Haluan uskoa, että aikanaan menee läpi sekä ulosmyyntioikeus että prosenttirajattomuus. En kuitenkaan usko, että tässä asiassa ollaan kovin nopeita, aika hankalalta näyttää. Jarruna lain edistymiselle toimii Heikkisen mukaan se, että pienpanimot luetaan alkoholihaittojen aiheuttajiin. – Mielestäni näillä ei ole keskenään mitään tekemistä. Laatuoluiden kohdalla saatavuus ei vaikuta kenenkään alkoholiongelmiin. Päinvastoin tällä alkoholikulttuuria muutettaisiin positiivisempaan suuntaan. Kaikissa Euroopan maissa Suomea, Ruotsia ja Norjaa lukuun ottamatta pienien panimoiden on mahdollista myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille. – Meillä aina verrataan tietenkin Ruotsin malliin, ja tehdään samalla tavalla. Tämä olisi paikka näyttää esimerkkiä Ruotsille, miten eurooppalaisia me olemme. Ulosmyyntioikeus olisi pienille panimoille tärkeää, sillä niiden on vaikeaa saada tuotteitaan myyntiin esimerkiksi Alkoon. Alko pyrkii pitämään jokaisen myymälänsä valikoiman samanlaisena, joten jos tuotetta on yhdessä myymälässä, sitä tulisi olla kaikissa. Monille pienille juomavalmistajille tuotanto ”alkomittakaavassa” on mahdottomuus. Heikkinen painottaa, ettei pienpanimoiden ajatusmaailmaan muutenkaan sovi suurten määrien tuottaminen. – Ei ole tarkoitus myydä mahdollisimman paljoa, vaan ajatus lähtee siitä, että haluamme tehdä erilaisia oluita ja tarjota helpon väylän kuluttajille niiden löytämiseen. Mieluummin pullo hyvää olutta kuin sixpack keskinkertaista! ? Mistä pienpanimo-oluita saa? Pienpanimot myyvät oluita omissa ravintoloissaan ja myymälöissään. Alkokin on reagoinut hyvin kasvavaan käsityöläisoluiden kysyntään ja lisännyt näitä valikoimiinsa. Pienpanimo-oluita saa suurten päivittäistavarakauppojen lisäksi entistä useammin myös pienemmistä ruokakaupoista, joista moni panostaa oluthyllyynsä todenteolla. FARMI 7/2014 61
Onko sinulla tietoa, mikä tämä vanha esine on, ja mihin sitä on käytetty? Jokaisessa numerossa julkaisemme kuvan yhdestä esineestä, ja oikean vastauksen kertoneiden kesken arvotaan palkinto. Vastauksen voi kertoa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitussihteeri@ countrymedia.fi tai soittamalla 0400 985 152. Jos sinulla itselläsi on vanhoja esineitä, joiden käyttötarkoitus mietityttää, lähetä kuva meille. Kuva julkaistaan tällä palstalla. Farmissa 6/14 julkaistu esine on vanha taltta. Pyöreä osa asetettiin itseä vasten, jotta saatiin lisää voimaa. KIRJA Teos kertoo koko oluen syntyprosessin mallastuksesta lähtien, valistaa eri oluttyyleistä ja oluen historiasta. Kirjassa esittäytyy lähes koko pienpanimokenttä, ja haastatteluja onkin kymmeniä. Panimoalan ammattilaiset, joista moni laskee itsensä harrastelijoiksi, ovat saaneet kertoa omin sanoin rakkaudestaan oluen valmistukseen. Kirja kiinnostaa varmasti erikois- ja etenkin pienpanimo-oluista hiljattain innostuneita. Konkareille kirja ei ehkä tarjoa niin paljoa. KORPINEN JA NIKULA: SUOMALAISET PIENPANIMOT (KIRJAKAARI) M I U R AA D KESÄKUUSSA ILMESTYNYT Suomalaiset pienpanimot on tekijöidensä mukaan jokaisen olutharrastajan tai sellaiseksi aikovan perusteos. Eivätkä tekijät ole ollenkaan väärässä. Kirja on syntynyt olutkouluttaja Santtu Korpisen ja olutasiantuntija Hannu Nikulaisen yhteistyönä. Kotimaisten pienpanimoiden maailmaan johdattava teos julkaistiin oikeaan saumaan. Vaikka viime vuosina pienten toimijoiden käsityöläisoluet ovat alkaneet saada enemmän arvostusta myös suuren yleisön keskuudessa, kirjallisuutta ei kotimaassa aiheesta juuri ole julkaistu. saa aineenvaihduntasi tasapainoon! • • • • • Sammuttaa närästyksen välittömästi. Kiihdyttää laihtumista. Nopeuttaa hidastelevaa vatsantoimintaa. Myynti: Apteekit, Lievittää stressioireita. luontaistuotekaupat ja -osastot Palauttaa, kun voimakas Valmistaja: Valmarin Oy, PL 383, 00101 Helsinki Puh (09) 809 1041, fax (09) 809 1042 lihastreenaus vie hapoille. www.valmarin.fi Korjaa kehon happo-emästasapainoa ja edistää tervettä kudoshengitystä 62 FARMI 7/2014
TEKSTI JA KUVAT: MERVI MÄKI-NESTE, YHTEISÖPEDAGOGI AMK, PROJEKTIKOORDINAATTORI, SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OY, ELINTARVIKE- JA MAATALOUS Vielä 1980-luvulla syntyneet lapset lähetettiin kesäloman ajaksi sukulaisten luo maalle ja kesä kului eläimiä hoitaen ja traktorilla ajaen yhdessä serkkujen kanssa. Tänä päivänä jopa maaseudun asukkaiden tietämys nykyaikaisesta maataloudesta on heikentynyt. Suuri osa päivittäin tehtävistä kulutusvalinnoista kohdistuu nimenomaan ruokaan, joka on lähtöisin maasta. S uomalaisista yli 70 prosenttia asuu kaupungeissa tai muissa taajamissa, ja monen lapsen ja nuoren kosketus maaseutuun on vähäinen. Lukuisat yhteiskunnan toiminnot ovat kuitenkin riippuvaisia maaseudusta ja suurin osa päivittäisistä kulutusvalinnoista kohdistuu elintarvikkeisiin. Etelä-Pohjanmaan maakunta on puolestaan tunnettu viljavista lakeuksistaan sekä sika- ja nautakarjatalo- udesta. Myös elintarviketeollisuus on merkittävä työllistäjä alueella. Seinäjoen ammattikorkeakoulun elintarvike- ja maatalouden yksikössä Ilmajoella on vuosien varrella käynyt useita koululaisryhmiä tutustumassa maatalouteen. Esittelyjen aikana on käynyt ilmi, että lapsilla on kiinnostusta kotieläimiä, maatalouskoneita ja maanviljelyä kohtaan, mutta heidän tietonsa nykyaikaisesta maataloudesta on melko hataralla pohjalla. Viime vuosina lähiruoan arvostuksen noustessa alkutuottajien ja kuluttajien välinen asioiminen on kääntynyt kasvuun. Keskusteluyhteys kuluttajien kanssa on arvokas asia tuottajalle. Moni kuluttaja on vieraantunut maataloudesta sekä ruoan tuotantotavasta. Kuluttajien mielikuvat muodostuvat mediassa näkyvistä ääri-ilmiöistä ja sen vuoksi käsitykset voivat olla hyvinkin kaukana totuudesta. Tuottajien kanssa keskustellessaan kuluttajat saavat muutettua mielikuviaan todenmukaisempaan suuntaan. Kuluttajien luottamus kotimaisiin elintar- Monelle lapselle on ollut yllätys, kuinka suuria nautaeläimet ovat. Mittakaavaa on vaikea hahmottaa valokuvasta. FARMI 7/2014 63
vikkeisiin parantuu ja koko kotimainen elintarvikeketju hyötyy kuluttajien ja tuottajien välisestä keskusteluyhteydestä. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun elintarvike- ja maatalouden Kilpailukykyä maidontuotantoon -hankkeessa on käynyt ilmi kuluttajien ja alkutuottajien vuoropuhelun puuttuminen ja koulutilan esittelytilaisuuksissa on nähty tarvetta lasten ja nuorten maataloustuntemuksen kehittämiseen. Valmiuksia jatkuvaan oppimiseen Osin palautteen innoittamana SeAMK käynnisti viime marraskuussa Farm Experience-hankkeen, jonka tavoitteena on kartuttaa lasten ja nuorten tietoa maataloudesta ja ruoan matkasta lautaselle sekä edistää vuo- Monipuolisuus on lempi termejämme ropuhelua ruoantuottajien ja kuluttajien kesken. Hankkeessa kohderyhmän tietoisuutta lisätään osaltaan elämyksien kautta sekä samalla rakennetaan valmiuksia jatkuvaan oppimiseen. Hankkeen myötä kotimaisen ruoantuotannon tietämyksen ja maatalousalan arvostuksen toivotaan nousevan nuorten keskuudessa. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden ostopäätösten tekijöitä. Lähiruoan arvostusta lisäämällä jo nuorella ikää on todennäköisempää, että vuonna 2025 kaupan hyllyllä he valitsevat lähimaidon ulkomaisen sijaan. Tietotaito testiin Hankkeen kohderyhmänä ovat Seinäjoen seutukunnan peruskoulut. Viidessä peruskoulun alakoulussa toimii kerho, jossa opiskellaan ruoantuotantoon sekä ympäKOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? ristöön ja eläinten hoitoon liittyviä asioita. Ilmajoella, Jalasjärvellä ja Kurikassa on jokaisesta kunnasta valittu yksi alakoulu, jossa kerhot kokoontuvat. Seinäjoella kerhotoimintaa on kahdella alakoululla. Kerhot on valittu koulujen oman kiinnostuksen pohjalta. Kevätkaudella 2014 hankkeen kerhotoiminnassa oli mukana 89 alakoululaista. Kerhotoiminnan käynnistyessä 0-2-luokkalaisten tietotaito testattiin tehtävällä, jossa piti yhdistää oikea eläin ja tuote. 3-6-luokkalaisilla oli puolestaan 13 monivalintakysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Vastauksissa kävi ilmi, että lapset tiesivät hyvin esimerkiksi vasikan ja karitsan, mutta porsasta ei osattu nimetä sian poikaseksi. Hankkeen lopussa mitataan kuinka kerholaisten tietotaito ja asenteet ovat kehittyneet hankkeen myötä. Arvostus kasvuun Vuosittain Seamkin elintarvike- ja maatalouden yksikössä nykyaikaiseen maatalouteen tutustuu satoja lapsia ja nuoria. Myös Farm Experience -hankkeen kerhot kokoontuvat kaksi kertaa koulutilalla. Maaseudun merkitys avautuu parhaiten aidossa ympäristössä. Omakohtainen kosketus maatilan elämään on luonteva keino lujittaa siteitä maaseutuun. Lisäksi maatilalla tarjottavat elämykset muodostavat tarttumapinnan uusille tiedoille ja taidoille. Lasten kunnioitus, arvostus ja ymmärrys ruoantuotantoa kohtaan kasvaa oikean tiedon myötä. ? Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä Messu ja ammattimatkoja: EuroTier Saksa 11.–14.11. alk 895 € Majoitus Hannover Berliinin vihreä viikko 16.–25.1 2015 Maailman suurin elintarvike, maa- puutarha ja metsätalouden alan näyttely alk. 695€ Myynti: Torikatu 10 B, Forssa p. 0207 757700 Kauppalankatu 13, Loimaa p. 0207 757760 SIMA/SIMAGENA, Pariisi 22.–26.02.2015 SIMA on ainutlaatuinen ja kansainvälinen maatalousalan messutapahtuma, jossa on vuosittain yli 1300 näytteilleasettajaa ja yli 1500 eri tuotemerkkiä. Ryhmät: Teollisuuskatu 20, Forssa p. 020 775 7730 Kysy myös muita messu- ja ammattimatkojamme Puheluhinnat 0207-alkuiseen yritysnumeroon: 0207 75 77 30 Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min 64 FARMI 7/2014 Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä Karin havupuu-uutejuoma on valmistettu perinnetietoon perustuvalla menetelmällä nuoren männyn kuoresta ja nilasta. 29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601 herttua ? ravintoren?as.? www.ravintorengas.fi
? LR PALVELUHAKEMISTO •KONEET ? •MAATALOUS -renkaat Myynti: rengasliikkeet kautta maan. ILMASTOINNIT HUOLTOLAITTEET VARAOSAT 010 292 8170 Elektroniikkakorjaamo 045-260 7200 •RAKENTAMINEN Kotimaiset taitto-ovet Iistä Puh. 020 838 4530 www.findoor.fi findoor@findoor.fi www.ndi.eu •MUUT PALVELUT SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone Parhaat betonit vesiseulotuista kivilajikkeista Turkkilanjärventie 6, Kyröskoski Puh. (03) 371 6106 www.laurilanbetoni.fi Laadukkaat PVC-ikkunat ja ovet asuinja tuotantorakennuksiin edullisesti. PL 165, 38701 Kankaanpää, p. (02) 578 3190 www.wilmaikkuna.fi Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri@lintuahot.fi www.lintuahot.fi •HYÖT YELÄIMET untuvikkoja ja kananuorikoita vihlmanlehtonen oy huittinen Eveliina 050-5116583 www.vihlman-lehtonen.fi hautomokasvatuskanala lehtonen mellilä Veli 0500-228142 evi-veli@vihlman-lehtonen.fi Kontit ja erilaiset lavat moniin eri käyttötarkoituksiin: varastointiin, kuljetuksiin... puh. 0400-120822 / 0400-120827 LASTEN TRAKTORIT LASTEN IT TRAKTOR www.varhikone.? ? 0400 647 753 www.varhikone.fi Katso: YouTube / Eero ja värhi puh. 0400 647 753 Eläinrehuja maatilan omasta viljasta maatilalla paikan päällä. Liikkuvalla kalustolla luotettavasti ja laadukkaasti. Hilannon Mylly Ky Ropantie 390, 23950 Pyhäranta p. 83870700, fax 825 9905 gsm 0500 137000/Janne Hilanto FARMI 7/2014 65
TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: Facebook “f ” Logo www.facebook.com/ Farmilehti TÄLLÄ KYLÄLLÄ 66 FARMI 7/2014 JUHO SIHVONEN CMYK / .eps Facebook “f ” Logo CMYK / .eps
TERVETULOA METKOON OSASTOLLEMME 38 & 48 ESITTELYSSÄ OSASTOLLAMME MM. VALTRA F metsäohjaamo RUNKO-OHJATTU Valtra N163D Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi KRONOStuotteet
VOIMAA. VARAKSI ASTI. AG-sarjan dieselgeneraattorit. Kysy lisää lähimmältä AGCO-jälleenmyyjältäsi www.genpowex.com