Nro 7/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti
Viljaja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi Kokemäki Puh. 010 3464 540 ? ? ? ? Koria Puh. 010 3464 550 ? ? ? Loimaa Puh. 010 3464 590 ? ? ? ? ? Mustio Puh. 010 3464 610 ? ? ? ? Naantali Puh. 010 3464 620 ? ? Perniö Puh. 010 3464 640 ? ? ? ? ? ? Seinäjoki Puh. 010 3464 690 ? ? Ylivieska Puh. 010 3464 720 ? ? ? ? Leipäja rehuviljaanalyysit Mallasohraanalyysit Viljojen siemenanalyysit Nurmikasvien siemenanalyysit Herneanalyysit DONanalyysit ORGANISATION CERTIFIED BY ISO 9001 Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma–ke 8–19, to–pe 8–17, su 10–14.30 • matkapojat.fi Palvelumaksu 10€/Varaus. Puhelut 8,35 snt/puh +3,2 snt/min, matkapuh. 19,2 snt/min. Hinnat ovat alkaen-hintoja /hlö. • Alk.-hintaa ei kaikilla lähdöillä. LENTÄEN EUROOPPAAN BRATISLAVA 4 pv, 23.-26.12. 959€ GARMISCH -PARTENKIRCHEN 5 pv, 23.-27.12. 1129€ ITALIAN ALPIT 5 pv, 23.-27.12. 1259€ PRAHA 4 pv, 23.-26.12. 669€ PUOLA, Gdansk-Wejherowo 5 pv, 23.-27.12. 799€ Hinnat alk./hlö sis. lennot Helsingistä, lentokenttäkuljetukset kohteessa, majoituksen 2hh aamiaisin sekä kaupunkikierroksen/retkiä ja osalla matkoista yhteisiä ruokailuja. BALTIAAN RIIKA (sis. jouluaaton illallinen) 4 pv, 23.-26.12. 199€ TARTTO (sis. jouluaaton illallinen) 4 pv, 23.-26.12. 189€ ST. OLAV -HOTELLI, TALLINNA (sis. 3 x 3 ruokalajin illallinen) 4 pv, 23.-26.12. 239€ VON STACKELBERG -HOTELLI, TALLINNA (3 ruokalajin illallinen, 1 h saunavuoro, joululahja) 4 pv, 23.-26.12. 299€ VIHULAN KARTANOJOULU (sis. illallinen, tanssit, allasosaston käyttö, rekiajelu) 4 pv, 23.-26.12. 319€ JOULUN TAIKAA MATKAPOIKIEN MUKANA! Kysy edulliset LIITYNTÄKUL JETUKSET satamaan ja lentokentälle omalta paikkakunnaltasi!
3 FARMI 7/2015 S afety in Lifting C M Y CM MY CY CMY K meramatec_muokattu.pdf 1 22.9.2015 14:57:23 Viljaja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi Kokemäki Puh. 010 3464 540 ? ? ? ? Koria Puh. 010 3464 550 ? ? ? Loimaa Puh. 010 3464 590 ? ? ? ? ? Mustio Puh. 010 3464 610 ? ? ? ? Naantali Puh. 010 3464 620 ? ? Perniö Puh. 010 3464 640 ? ? ? ? ? ? Seinäjoki Puh. 010 3464 690 ? ? Ylivieska Puh. 010 3464 720 ? ? ? ? Leipäja rehuviljaanalyysit Mallasohraanalyysit Viljojen siemenanalyysit Nurmikasvien siemenanalyysit Herneanalyysit DONanalyysit ORGANISATION CERTIFIED BY ISO 9001
4 FARMI 7/2015 Maatalousyrittäjien tapaturmaja ammattitautilaki uudistuu 50–51 Valkuaisfoorumi kotimaisten valkuaiskasvien asialla 32–33 Öljyn hinta hillinnyt biokuivuriinvestointeja 25–26 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
5 FARMI 9/2014 5 FARMI 7/2014 5 FARMI 6/2014 5 FARMI 4/2014 5 FARMI 10/2013 5 FARMI 8/2013 5 FARMI 6/2013 5 FARMI 7/2015 Farmi 8/2015 ilmestyy viikolla 44. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi AVUSTAJAT Marjo-Kaisu Niinikoski ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 mediamyynti 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Postiosoite: Nenäpääntie 9 36600 Pälkäne Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 7 • Syyskuu 2015 KANNESSA: KAALIKAUSI ON PARHAIMMILLAAN. KUVA: AHTI SORMUNEN AHTI SORMUNEN MAATALOUS 8 Syksy tuo maksujärjestelyjä, muttei massakonkursseja 18 Peittausaineet kotimaisen rypsin ja rapsin viljelyn tulevaisuuden tae 20 Syysöljykasviala kasvaa hitaasti 22 Terveisiä Kanadan rapsikongressista 25 Kannattaako haketai pellettikuivuri? 32 Valkuaisfoorumi esittäytyy METSÄ 38 Itsenäiset sahat kaipaavat lisää puuta 44 Tutkimustuloksia energiapuun kuivumisesta HYVINVOINTI 50 Maatalousyrittäjille uusi tapaturmaja ammattitautilaki 54 Suomen Kädentaidot 20 vuotta PALSTAT 13 Maatalous 28 Ympäristö ja energia 30 Hyötyeläimet 34 Opiskelija esittäytyy 34 Koulutus 36 Hevoset 42 Metsä 47 Koneet 52 Hyvinvointi 56 Koti 57 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro Marko Toivakka, KoneAgria
6 FARMI 7/2015 TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖ ilmoitti elokuun lopussa Suomessa olevan 346 700 työtöntä työnhakijaa. Määrä on 27 300 enemmän kuin viime vuonna. Heinäkuusta työttömien työnhakijoiden määrä tosin väheni 34 900. Kokoaikaisesti lomautettuja oli 19 200 ja osa-aikaisesti 8 600. Työnantajien ennakkoilmoituksia mahdollisista tulevista lomautuksista on 5 400. Miltä nämä luvut näyttävätkään ensivuonna, jollei päätöksiin päästä nopeasti? Erilaisia keinoja talousja erityisesti työllisyystilanteeseen parantamiseen on yritetty ehdottaa tuloksetta. Sopua ei syntynyt, ja nyt ohjat ovat ottaneet käsiinsä ne, jotka me olemme tehtävään valinneet. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan syyskuun 18. päivän palkansaajien mielenilmaisu maksoi kansantaloudelle sata miljoonaa euroa. Normaalina päivänä bruttokansantuotetta kertyy noin 700 miljoonaa euroa. Tappioista kärsivät yrittäjät, tämä tulee varmasti olemaan pois myös työntekijöiltä. Kaikilla on ehdottomasti oltava oikeus mielipiteeseen, ja päättäjien tulisi näitä myös kuunnella. Suomi on kuitenkin tällä hetkellä niin syvissä talousongelmissa, ettei meillä kerta kaikkiaan ole mahdollisuuksia enää minkäänlaisiin taloudellista tilannetta entisestään heikentäviin toimiin. Keino mielenilmaisuun pitää olla jokin muu, kuin taloudellista tilannetta pahentava. Suunta alhaalta ylös vie aikaa ja tarvitsee uhrauksia kaikilta osapuolilta. Emmehän me halua ajautua esimerkiksi Kreikan tilanteeseen. Vain yhdessä ja yhteistyöllä me pystymme luomaan sen hyvinvointivaltion, jonka jälkipolvillemmekin haluamme jättää. 6 FARMI 8/2012 SYYSKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Ilahduta itseäsi, puolisoasi, tilanjatkajaa tai vaikka naapuria ja tilaa hänelle Farmi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA Terveisiä toimitukseen Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi.
7 FARMI 7/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA KONEAGRIA-NÄYTTELY JÄRJESTETÄÄN TÄNÄ vuonna 8.–10.10. Jyväskylästä tuttu näyttely pidetään ensimmäistä kertaa Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Samalla KoneAgria uudistuu. Näyttelyssä on mukana kattavasti alan merkittäviä toimijoita aiemmilta vuosilta, mutta uusia näytteilleasettajia on saatu mukaan yli kolmekymmentä. Ulkoalueita on myös käytössä. Näyttely pidetään ensi kertaa kolmipäiväisenä. Koneet ja laitteet ovat pääosassa näyttelyssä. B-hallissa on esillä muun muassa maatalouden neuvonta, koulutus, erilaiset palvelujen tuottajat ja tuotantopanosten toimittajat. Aikaisempien vuosien tapaan sekä ProAgrian että yhteistyökumppaneiden järjestämät seminaarit ja tietoiskut tuovat lisää sisältöä näyttelyyn. Esillä on aiempia vuosia enemmän koneita ja laitteita kasvinviljelyyn sekä sikaja siipikarjatuotantoon liittyen. Kasvintuotanto ja sikatalous painottuvat myös seminaaritarjonnassa. Maidonja naudanlihantuottajille riittää nähtävää, sillä mukana ovat edelleen alan vahvat toimijat. KoneAgriassa on hyvä vertailla ja kilpailuttaakin tarjontaa. Tämän hetken taloustilanteesta johtuen investointeja voi joutua harkitsemaan poikkeuksellisen tarkasti tai jopa lykkäämään. Päätöksiä pitää tehdä kuitenkin oman tilan lähtökohdista. Kehittyvä tila ei voi pitkäksi aikaa kaluston ja muun tuotantoympäristön uudistamista pysäyttää. KoneAgriassa on paljon nähtävää yhdeksi päiväksi, joten näyttelyn tarjontaan kannattaa tutustua etukäteen tai tulla kahtena päivänä. Näyttelyoppaista ja kotisivuilta löydät näytteilleasettajat ja näyttelyn aikaiset palvelut. Näyttelyn alla ja näyttelypäivinä KoneAgrian Facebook-sivulta löytyy ajankohtaisimmat tapahtumat. Viime vuonna näyttelyvieraista oli näyttelytutkimuksen (Tietoykkönen Oy) mukaan 42 prosenttia päätoimisia ja 11 prosenttia sivutoimisia maanviljelijöitä, 9 prosenttia yrittäjiä maaseudulta ja 5 prosenttia palkkatyössä maataloustuotannossa tai maatalousalan opiskelijoita. Vahvan ammattisisällön ohella KoneAgria panostaa hyvään tunnelmaan. Tule päivittämään tietosi, hakemaan ideoita, vaihtamaan ajatuksia ja tapaamaan tuttuja KoneAgriaan. MARKO TOIVAKKA NÄYTTELYPÄÄLLIKKÖ KONEAGRIA
8 FARMI 7/2015 Maatilojen kannattavuustilanne on heikko. Pitkään jatkunut tuottajahintojen lasku, tukimaksatusten viivästyminen ja vielä päälle epäonninen kasvukausi; tilanne on kärjistynyt kassakriisiksi. Kuinka talvesta selvitään? Entä sen jälkeen? TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: MIMMI VIRTANEN JA FREEIMAGES ”Kriisi ei jää viimeiseksi, täytyy sopeutua tai lopettaa”
9 FARMI 7/2015 – Tämä sotkee sovitun luottojen maksusuunnitelman. Tulee ylimääräistä työtä, kun lyhennysaikatauluihin joudutaan tekemään muutoksia. Olemme aktiivisesti kontaktoineet tuottajia. Jokaisen asiakkaan kanssa erikseen pohditaan, mikä on heille paras ratkaisu. Junnila ei kuitenkaan usko tilojen massakonkursseihin. Vaikka kassat ovat ohuita, tilat ovat yleisesti ottaen vakavaraisia. Hän vakuuttaa, että valtaosalla ahdingossa olevista tiloista selvitään maksujärjestelyillä. – Lujilla tullaan olemaan. Mutta jos tila nyt menee niin sanotusti vasaran alle, johtuu se jo pidempään jatkuneesta heikosta talouden tilanteesta. Ei vakuutta, vaan maksukykyä vastaan Jaakko Junnila painottaa, että tiloilla pitäisi tehdä maksuvalmiusbudjetti vähintään vuodeksi eteenpäin ja uskaltaa tulla keskustelemaan maksuaikojen muutoksista, kun tarvetta on. – Lyhennysten maksua on useissa tapauksissa mahdollista lykätä laina-aikaa jatkamalla. Maataloudessa tehtävät investoinnit ovat isoja ja takaisinmaksuajat pitkiä verrattuna muuhun yritystoimintaan. Jos laina-aikaa pidennetään vuodella tai puolella, se ei ole ongelma. Tilanteesta selviytymistä edesauttaa se, että korot ovat nyt alhaalla. Jos velkamäärä on kohtuullinen käyttökatteeseen nähden, niin tilanteen pitäisi olla siedettävä. Pankin luotonannossa ei Junnilan mukaan ole tapahtunut ihmeempiä muutoksia. Jo pitempään vakuutta enemmän vaa’assa on alkanut painaa tilan maksukyky. – On helpompaa luottaa, kun vakuutta on, mutta nykyään lainaa saa aina vain maksukykyä vastaan. Pantattavan kiinteistön lisäksi merkittävä vakuus pankille ovat yrittäjä ja tämän osaaminen. Junnila painottaa, että tiloilla eletään liikaa hetkessä. Hänestä kasvinviljelytiloillakin tulisi siirtyä enemmän sopimuspohjaiseen kauppaan. Suunnitelmallisuus on osa riskinhallintaa. – Kun kylvetään, ei vielä tiedetä, mihin sato seuraavana talvena myydään ja mihin hintaan. Jos ostaja esimerkiksi lupaa maksaa viljasta 170 euroa tonnista, tulee laskea, riittääkö se omalle tilalle. Saanko kulut peittoon ja myös tarvittavan katteen. Jos riittää, tarjous kannattaa hyväksyä. Hinta voi myöhemmin Tuleva talvi vie tilat tiukoille. Viljatiloille on surkean kasvukauden seurauksena jäämässä viivan alle negatiivinen lukema. Maidontuottajien alun perin Venäjän tuontikiellosta johtuva ahdinko tuntuu vain syvenevän. On puhuttu jopa edessä olevasta maatilojen konkurssiaallosta. Jaakko Junnila Lounaismaan Osuuspankista sanoo, että pankkipuolella ollaan todella huolissaan tilojen tämänhetkisestä tilanteesta. Usealla tilalla on vääjäämättä edessä kassakriisi. – Olemme juhannuksesta saakka seuranneet tilannetta, kasvukausi on tuonut vain oman lisähaasteensa asiaan. Tuottajahinnat ovat laskeneet jo pitkään, mutta tuotantopanosten hinnat vain nousevat. Maatalouspolitiikan uudistus on tuonut tukimuutoksia. Osalla tiloista tukisumma on laskenut selvästi. Junnila sanoo, että tukien maksuaikataulun muuttuminen aiheuttaa turhaa lisätyötä. Aikaisemmin syyskuun ensimmäisellä viikolla maksetuilla tuilla on saatu hoidettua luottojen lyhennyksiä ja tuotantopanosten hankintaa. Nyt tukiennakkoja saadaan vasta loka-marrasjoulukuussa, iso osa siirtyy ensi vuodelle. jatkuu ?
10 FARMI 7/2015 vinaisempia, mutta niitäkin tapahtuu. Jos tila ajautuu nopeasti taloudellisesti ylitsepääsemättömään tilanteeseen, voi pankki joskus ottaa tilalla ohjat käsiinsä ja jatkaa sen toimintaa. Tämä ei kuitenkaan ole kovin yleistä. – Jos yhtäkkiä selviää, että 140 lypsävän navetta on kyseisessä tilanteessa, olemme rahoittajana huonosti hoitaneet hommat. Pankin tehtävä on seurata yrittäjää ja tilan taloutta, järjestelmämme herättävät meitä niin, että reagointi voidaan tehdä ajoissa. Mutta tyhjistä seinistä ei saa mitään, helpompaa on myydä täysi, toiminnassa oleva navetta. Pelkään kyllä, että tällaisetkin tapaukset voivat yleistyä lähitulevaisuudessa. Eri asia on sairastumisen, tapaturman tai kuoleman kohdalla. – Pankki voi ohjata yhdessä maataloustoimiston väen kanssa omistajia tilapäisen työvoiman palkkaamisessa, jotta toiminta saadaan hallitusti ajettua alas. Nämä ovat ikäviä tilanteita etenkin kotieläinpuolella. Varautumaan pyritään myös yrittäjien kattavalla vakuutusturvalla. Kriisi ei jää viimeiseksi Talousasiantuntija Johanna Lindvall tilitoimistoja konsultointipalveluja maaja metsätalousyrityksille tarjoavasta Finanssila Oy:sta toteaa, ettei syksyn tilanne ole tullut tiloille yllätyksenä. – Pääosa asiakkaistamme on suurempia kotieläintiloja. Porukka on valveutunutta ja ollut kartalla tilanteesta jo pitkään. Toki on myös tiloja, jotka vasta nyt heräävät tähän kriisiin. Lindvall on tilanteesta Junnilan kanssa samaa mieltä: ainoastaan käsillä oleva kassakriisi ei aja yhtään tilaa konkurssiin, mutta voi olla viimeinen niitti jo kauan kituuttaneille. – Viimeistään nyt on jokaisella tilalla herättävä miettimään, miten selvitään talvesta. Tämä on ehkä ensimmäinen todellinen kohta, jossa jyvät karsitaan akanoista. Pelistä on tullut kovaa bisnestä, kaikista ei enää ole tähän. Hän painottaa, että vaikka viime aikoina huoli pärjäämisestä on keskittynyt erityisesti viljaja maitotiloihin, lihapuoli on suossa syvimmällä. – Siellä ollaan oltu kriisissä jo vuosikausia, eivät vain ole saaneet ääntään kuuluviin. Myös perunasektori on ongelmissa. Maitopuolella ei ehkä aiemmin ole ymmärretty, millaisessa tilanteessa muut ovat olleet. Maitotiloilla on mennyt oikeastaan todella hyvin, joten pakotteiden myötä pudotus on ollut ankara. Tämänhetkinen tilanne ei ole tuottajasta riippuvainen, mutta varautuminen vastaaviin tilanteisiin on kuitenkin ehdottoman tärkeää. – Tämä kriisi ei jää viimeiseksi. Voidaan ajatella, että tämä on nyt tätä tästä lähtien, ei ole enää paluuta tasaisiin tuottajahintoihin. LihaTuottajajärjestöt ovat kampanjoineet useaan otteeseen reilumman tuottajahinnan puolesta. Maailmanmarkkinahintojen lisäksi heikkoon kannattavuuteen on järjestöjen mukaan vaikuttanut kaupan epäreilu toiminta. Pankki seuraa tilan taloutta myös keräämällä systemaattisesti verotietoja. Näistä tehdään oma analyysi, jota käydään asiakkaan kanssa yhdessä läpi. olla 210 euroa, mutta myös 140 euroa. Aina varauduttava pahimpaan Maatalouden rakennusinvestointien kohdalla budjetista lipsuminen on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Junnila ihmettelee, miksi investointitukia varten ELY-keskukselle laaditaan usein liian positiivinen kannattavuuslaskelma. – Tämä ei palvele ketään, vähiten viljelijää itseään. Pitäisi huomioida tuotannon ja talouden eri riskitekijät. Sama pätee vuokramaan hintoihin. – Vuokraviljely laajenee, ja vuokrahinnan taso on noussut. Vuokran määrä voi jo olla enemmän kuin tukien määrä. Monesti vuokran kohtuullisuus mietitään sen mukaan, että odotetaan hyvää satoa ja siitä hyvää hintaa. Huonoon vuoteen ei osata varautua. Kun sadon laatu, määrä ja hinta ovat huonoja, ollaan vaikeuksissa. Mistä sitten rahat elämiseen ja uusiin tuotantopanoksiin, jos kaikki menee pellon vuokraan? Kun pellon ostoon käytetään vieraspääomaa, lainaa annettaessa huomioidaan tilan maksukyky myös huonona vuonna. Junnila painottaa, ettei pankki pyri vaikuttamaan markkinahintaan. – Jos löytyy myyjä ja ostaja, hinta on aina oikea. Asiakaskohtaisesti lasketaan, kestääkö tilan talous. Sinällään pankin kannalta ei ole siis väliä, maksaako hehtaari 10 000 vai 20 000 euroa. Junnila uskoo, että paikoin korkeaksi kohonnut pellon hinta tulee todennäköisesti tasoittumaan tilojen vähetessä. – Äkkiä on täynnä aktiivisesti tilakokoa vieraalla pääomalla kasvattavien viljelijöiden ostokyky, enempää lainaa ei voida ottaa. Jos ostajille hinta on liian korkea, se laskee. Moni viljelijä jo nyt pohtii, ettei hinnan nousu voi jatkua. Lopettaminen on vaihtoehto Junnila uskoo, että tällaisen koettelevan vuoden jälkeen etenkin osa-aikaviljelijät alkavat pohtia viljelystä luopumista. – Työtä on paljon ja kate ovat alhaalla. Moni miettii, onko panostuksessa järkeä, vaikkei ahdingossa olisikaan. Uskon, että tämä tilanne laukaisee osa-aikatilojen myyntiä ja vuokrausta. Joskus panokset, niin henkiset kuin taloudelliset, loppuvat kokonaan. Jos selvästi ollaan tien päässä, on paras realisoida omaisuus ja maksaa velat pois, Junnila opastaa. Tällaisiin tilanteisiin pyritään reagoimaan ajoissa niin, että tilalle etsitään ostaja tai sen toiminta ajetaan hallitusti alas. Varsinaiset konkurssit ovat tiloilla har
11 FARMI 7/2015 puolella on jo nähty, miten paljon maailman hinnat vaikuttavat meilläkin, maitopuoli saa kokea saman nyt. Valitettavasti tilanne on se, että täytyy sopeutua tai lopettaa. Surkuttelu on turhaa. Käsitys taloudesta oltava – tietoa kyllä saatavilla Tärkeintä on olla perillä tilan taloudesta ja rahavirroista. Ainut konsti on reagoida ajoissa, ja se tapahtuu suunnitelmallisuudella. – Yrittäjän on oltava tilanteen tasalla, tiedettävä, milloin rahaa tulee, ja milloin mitäkin pitää maksaa. Ruutupaperi ja laskin riittävät työkaluiksi. Käsitys tilan taloudesta puuttuu yllättävän monelta, Lindvall sanoo. Budjetointia olisi tehtävä aina pari kuukautta eteenpäin. Nyt joudutaan tukimaksatusten viivästymisestä johtuen suunnittelemaan pärjääminen koko talven yli. – Meiltä usein pyydetään kuukausibudjetointia. Ulkopuolisen on kuitenkin mahdotonta sitä tehdä. Käsitys tilan tuloista voi olla, mutta emmehän me voi tietää, koska on laskuja tulossa. Lindvall toteaa välillä törmäävänsä viljelijöihin, jotka valittelevat osaamisen puutetta, mutta mitään ei kuitenkaan tehdä. – Maailma on pullollaan ilmaista tietoa. Viljelijöille oikein tyrkytetään erilaisia koulutuksia lähes ilmaiseksi. Ei muilla yritysaloilla tällaista ole. Silti osa valittaa, ettei saa apua, ja vikaa etsitään muista kuin itsestä. Pitkän tähtäimen suunnitelma elinehto Pitempiaikaisessa suunnittelussa ja maatilayrityksen Kriisipaketin jakamisesta keskustellaan EUROOPAN KOMISSIO on esittänyt 500 miljoonan euron kriisipakettia maataloudelle Venäjän tuontikiellon aiheuttamien vaikeuksien vuoksi. Tukipaketista 80 miljoonaa käytetään markkinoiden vakautustoimiin ja 420 miljoonaa jaetaan jäsenmaille. SUOMEN OSUUS on noin 9 miljoonaa euroa. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen lupaa, että kriisituen kohdentamisesta keskustellaan tuottajajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on ainakin aikaistaa tukien ennakkomaksujen maksamista, johon komissio on luvannut joustoa. TUOTTAJAJÄRJESTÖ MTK kertoo olevansa pettynyt Suomelle myönnettyyn osuuteen. ? NÄYTTÄISI siltä, että kriisitukea jaetaan suurimmille maatalousmaille pääosin tuotantomäärien ja muiden syiden, eikä niinkään Venäjä-sanktioiden aiheuttamien ongelmien perusteella, sanoo MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi. LISÄKSI SUOMEN hallitus on ilmoittanut vuoden 2016 budjettiesityksessä 20 miljoonan euron kansallisesta panostuksesta maatalouden kannattavuuden ja maatilojen maksuvalmiuden turvaamiseen. jatkuu ?
12 FARMI 7/2015 Varsinaiset maatilayritysten konkurssit ovat melko harvinaisia. Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat, että vuonna 2013 lopetti reilu 1 600 maatilaa. Verohallinnon mukaan samana vuonna konkurssihakemukset kohdistuivat vain 30 maaja metsätalousyritykseen. Viime vuonna määrä oli 21 kappaletta. Vuosittain noin puolessa tapauksista tilaa konkurssiin hakee verottaja. Verottajan kanssa tehtyjen maksujärjestelyjen suunta on ollut nousujohteinen. Siinä missä vuonna 2012 maksujärjestelyjen kokonaismäärä oli 765 kappaletta, jouduttiin järjestelyjä viime vuonna tekemään 1 115 maaja metsätalousyrityksessä. Ylitarkastaja Jussi Tuominen Verohallinnon veronkantoyksiköstä kertoo, ettei maaja metsätalousyritysten kohdalla ole tullut esiin tänä vuonna toistaiseksi mitään erityistä. – Yhteydenottoja maksukyvyttömyyteen liittyen ei ole ollut normaalia enempää. Verojen maksamisen osalta kannattaa ottaa yhteyttä Verohallintoon, jos ei pysty hoitamaan maksujaan ajallaan. Yrittäjän Konkurssiin haetaan vuosittain muutamaa kymmentä maaja metsätalousyritystä. Lopettaneisiin tiloihin verrattuna määrä on pieni. Maksujärjestelyt sen sijaan ovat lisääntymään päin. tilannetta hankaloittaa, jos yhteyttä otetaan liian myöhään. – Verotilin tiliotteesta käy ilmi, miten pitkään veroja voi maksaa verotilille. Yhteyttä kannattaa ottaa siinä vaiheessa, kun verot siirretään perintään. Muiden kuin verotiliverojen osalta kannattaa ottaa yhteyttä siinä vaiheessa, kun veroja ei pysty maksamaan maksumuistutuksella. Maksujärjestelyä kannattaa hakea sähköisesti vero.fi -sivuilta löytävällä lomakkeella. Mikäli velat on lähetetyt ulosottoon, kehotetaan ottamaan yhteyttä ja maksamaan ne ulosottoon. Tuominen kertoo, että joustoa maksuihin voidaan antaa maksujärjestelyohjeistuksen puitteissa. Erillistä valtakunnallista ohjeistusta siitä, voidaanko tämän hetkisestä tilanteessa johtuen maksuajoissa joustaa entisestään, ei ole annettu. – Ammattiapu veroasioissa on suositeltavaa, jos ei itse ehdi tai pysty hoitamaan asioita. Sähköisiä palveluja kannattaa käyttää hyväksi, Tuominen muistuttaa. strategian laadinnassa talouskonsultti sen sijaan voi auttaa. Lindvall painottaa, että jos tila ylipäätään haluaa olla kuvioissa 10 vuoden päästä, on suunnitelma ehdoton. – Tilan elinehto on, että se kehittyy koko ajan. Liikevaihdossa on haettava pientä kasvua jatkuvasti. Jos ei mennä eteenpäin, taannutaan. Jos 50 lehmää on nyt hyvä, se ei ole sitä enää 10 vuoden päästä. Pitkän tähtäimen suunnitelmana on kehittyvän tilan tunnusmerkki. Kustannuksistakaan ei voi loputtomasti nipistää. Meillä paras keino kannattavuuden parantamiseen on tuotannon kasvatus. Kasvun kautta saadaan lisää tuloja, joten on uskallettava investoida. – Huonot ajat pakottavat säästämään. Mutta jos koko ajan vain tinkii, homma tyrehtyy ja eväät loppuvat. Toisaalta vaakakupissa painaa liian suuri velkamäärä. On osattava satsata oikeisiin asioihin, omaisuuteen, joka tuottaa liikevaihtoa. – Kasvavalla tilalla tulee lisäksi jossain kohtaa eteen yhtiöittäminen tai sukupolvenvaihdos, näihin tulee varautua kolme vuotta etukäteen. Osa tiloista on lähtenyt hakemaan kasvua myös alkutuotannon tuotteiden jatkojalostuksesta tai suoramyynnistä. Mahdollisuutta menestyä lisäävät muun muassa paikallisen ruuan arvostuksen nousu ja uudenlaiset myyntikanavat, kuten REKO-ringit. Tämä ei kuitenkaan ole kaikkia varten, eivätkä kaikki tähän voi ryhtyäkään. – Suoramyynnissäkin lähdetään liikevaihdon kasvun kautta hakemaan parempaa kannattavuutta. Mutta erikoistuminen on pienen porukan juttu, valitettavasti. Ajatus on kaunis ja toimii esimerkiksi Keski-Euroopassa. Täällä meillä Oulukin voi olla liian pieni alue suoramyynnillä pärjäämiseen, Lindvall harmittelee. Alaa tuntevasta ammattilaisesta hyötyä Lindvallin kokemuksen mukaan kysyntä talouskonsultoinnille maatiloilla kasvaa tilakoon mukana. – Tilanne on aivan erilainen, kuin 20 vuotta sitten, jolloin kaikki tilat olivat suurin piirtein samaa kokoluokkaa. Nyt osakeyhtiöitä on paljon, ei olla enää ainoastaan maanviljelijöitä. Hän pitää hyvänä asiana sitä, että maatalousyrittäjän asioita hoitavalla tilitoimistolla on ymmärrys alasta. – Tilitoimistossa ei välttämättä osata huomauttaa asioista ajoissa, jos alan tuntemus puuttuu. Talouslukujen pyörittäminen ei riitä, jollei ymmärrä, miten luvut tuotannon takana syntyvät. Suomessa on paljon maatalouteen erikoistuneita toimijoita, mutta monet maatalousyrittäjät pitävät tätä vain välttämättömänä kulueränä. Ei ymmärretä, että voisi ehkä saada jotain muutakin, kuin veroilmoituksen täyttäjän. ?
13 FARMI 7/2015 MAATALOUS TIESITKÖ? Maatalouden tuotantoon käytettävien tarvikkeiden ja palvelujen hinnat laskivat vuoden aikana 2,7 prosenttia. Laskuun vaikuttivat etenkin rehujen, lannoitteiden ja maanparannusaineiden sekä energian ja voiteluaineiden halpeneminen. (Lähde: Tilastokeskus) TUTKIJAJA luomuammattilaisryhmä luovutti 4.9. maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle selvityksen luomutalouden vaikutuksista Suomen kansantalouteen. Elintarvikesektori aiheuttaa yli kolmen miljardin euron tappion vaihtotaseeseemme joka vuosi. Vaalikaudessa kansantaloudestamme valuu ulos 12 miljardia euroa tätä kautta. Pelkästään nykyisen alijäämän puolittaminen jättäisi käyttöömme kestävyysvajeen verran euroja neljässä vuodessa, työryhmä kertoo tiedotteessaan. Raportin mukaan muutos voitaisiin saada aikaan esimerkiksi vähentämällä maatalouden tuontipanoksia. Ostot pienenisivät parantamalla ravinteiden uusiokäyttöä kiertotaloudella sekä lisäämällä luomuviljelyä. Toisena ehdotuksen on nostaa ruuan jalostusastetta sekä ruuasta maailmalla saatavaa hintaa, ja suunnata tuotteita menestyvien länsimaiden ja vauraiden Aasian talouksien luomuasiakkaille. Idänviennin pysähtyminen ja puhtaan ruuan kasvava trendi kansainvälisillä markkinoilla antavat mahdollisuuden uudistaa koko elintarvikealan suuntaa Suomessa. Suomessa saadaan keinolannoitetonnilla keskimäärin EU:n pienin sato, mutta meillä voidaan kasvattaa helposti maailman puhtaimpia elintarvikkeita, työryhmä painottaa. Mukana työryhmässä on muun muassa Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiön, Luomuinstituutin ja useiden luomutilojen edustajia. Selvitykseen pääsee tutustumaan Luomuinstituutin sivujen kautta: luomuinstituutti.fi
14 FARMI 7/2015 MAATALOUS TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.? ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) SMASH-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN MAATALOUSYRITTÄJÄ SAI viime vuonna 38 prosenttia tavoitteena olleesta yrittäjätulosta, tuntipalkka oli keskimäärin 60 senttiä, kertovat Luonnonvarakeskuksen julkaisemat vuoden 2014 maatalouden kannattavuuskirjanpidon ennakkotulokset. Sikatalouden ja viljanviljelyn kannattavuus on mennyt alaspäin jo useamman vuoden. Tänä vuonna myös lypsykarjatalouden kannattavuus heikkenee selvästi. – Sillä on suuri merkitys, koska maitotilat tuottavat noin puolet koko Suomen maatalouden yhteenlasketusta yrittäjätulosta, toteaa tutkija Jukka Tauriainen Lukesta. Maatalousyritysten liikevaihto pieneni vuonna 2014 kaksi prosenttia 138 200 euroon. Liikevaihdosta maataloustukia oli 37 prosenttia. Tuotantokustannukset pienenivät 1,5 prosenttia 181 500 euroon. Tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen maatalousja puutarhayritykset jäävät 28 100 euroa tappiolle. Yrittäjäntappio oli neljä prosenttia suurempi kuin vuonna 2013. Yrittäjätuloa jää 17 300 euroa. Tämä tarkoittaa, että yrittäjäperhe sai 38 prosenttia 15,1 euron tuntipalkkavaatimuksesta ja 4,7 prosentin suuruisesta oman pääoman korkovaatimuksesta. Vuonna 2014 kokonaispääoman tuotto jäi -2,1 prosenttiin. Kokonaispääoman tuottoprosentti on ollut negatiivinen vuodesta 2002 alkaen. Vuonna 2014 kannattavinta oli kasvihuonetuotanto. Maidon hinnan alenemisesta huolimatta lypsykarjatalous oli toiseksi kannattavinta. Muu nautakarjatalous oli kolmantena. Alueellisesti parhaiten kannatti Keskija Pohjois-Suomen eli C-tukialueen maatalous. Kannattavuustavoitteen saavutti yhdeksän prosenttia yrityksistä. Tiloista noin puolet oli nautakarjatiloja. Viljatiloja, muita kasvinviljelytiloja ja puutarhoja joukosta oli noin 40 prosenttia. Yli 60 prosenttia tiloista oli keskimääräistä suurempia. Maatiloja, joilla yrittäjätuloa ei jää lainkaan, oli vuonna 2014 noin 36 prosenttia yrityksistä. Ilman tuloa jääneitä tiloja oli enemmän kuin edellisvuotena. Tänä vuonna osuus tulee todennäköisesti kasvamaan entisestään. www.luke.fi PIXABA Y
15 FARMI 7/2015 MAATALOUS TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT Robocrop Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.? ? Lisää humusta ? Parantaa maan rakennetta ? Sitoo ravinteita ? Tukahduttaa rikkakasvit ? Torjuu ankeroisia ? Pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com COMMANDO-SEKOITUS (50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa) SMASH-VALKOSINAPPI UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN Tänä vuonna Tampereella 8. 10.10.2015 KoneAgria Monipuolinen erikoisnäyttely maatalouden ammattilaisille KoneAgriassa on esillä maatalouskoneita ja -laitteita, tuotantotarvikkeita sekä palveluja. Luvassa paljon uutuuksia! Tampereen Messuja Urheilukeskus (TESC) Ilmailunkatu 20 | 33900 Tampere Avoinna: to pe klo 9 17 | la klo 9 16 Liput: 17;| 12;www.koneagria.fi KANSALLISTA SIEMENPERUNAN kaupasta annettua asetusta yksinkertaistettiin ja kevennettiin EU-lainsäädännön muutosten seurauksena kesäkuussa. Tavoitteena on säilyttää perunan hyvä kasvinterveydellinen tilanne ja varmistaa, että viljelijät saavat jatkossakin korkealaatuista tarkastettua siemenperunaa käyttöönsä. Siemenperunaluokkien viralliset nimet muuttuivat. Sertifioitua luokka A:ta kutsutaan tästä lähin unionin A-luokaksi ja luokka B:tä unionin B-luokaksi. Vastaavat unionin luokkanimet koskevat myös esija perussiemeniä. Muita uusia asioita ovat EU:n uudet yhteiset edellytykset esiperussiemenluokille ja siemensukupolvien määrän rajoittaminen eri siemenluokissa. Uuden asetuksen myötä siemenperunayrityksille tulee mahdollisuus tulostaa vakuustodistuksia Elintarviketurvallisuusviraston etätulostuspisteistä. Myös kansallista viljelykiertovaatimusta on muutettu. Jatkossa siemenperunaa voi viljellä vuoden, jonka jälkeen on pidettävä kaksi välivuotta. Tärkkelysperunalajikkeita voi tästä poiketen viljellä edelleen kahtena vuonna peräkkäin. Asetus astui voimaan syyskuun alussa. www.mmm.fi PIXABA Y
16 FARMI 7/2015 MAATALOUS VILJELIJÖIDEN SIIRTYMINEN sähköiseen asiointiin on parantanut kasvulohkoilmoitusten tarkkuutta. Keväällä 2015 noin 86 prosenttia viljelijöistä teki tukihakemuksensa Vipu-palvelussa ja ilmoitti kasvulohkotiedot sähköisesti. Sähköisesti ilmoitetut tiedot olivat paperilla toimitettuja niin paljon tarkempia, että ELY-keskusten valvontaan otettavien tilojen määrä vähenee huomattavasti. Jos tukihakemuksessa ilmoitettu pinta-ala eroaa peltolohkorekisterissä olevasta pinta-alasta, ELY-keskukset joutuvat tarkistamaan oikean pinta-alan tilakäynnillä tai viljelijää kuulemalla. Viime vuonna pinta-alaeroavaisuuksia tarkistettiin 3 700 maatilalla, joista suurimmalla osalla ero ilmoitetun ja peltolohkorekisteriin digitoidun pinta-alan välillä oli erittäin TÄNÄ SYKSYNÄ viljelijät voivat ilmoittaa Vipu-palvelussa lohkot, joilla toteutetaan lietelannan sijoittaminen peltoon -, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen tai pellon talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteitä. Ilmoitusajankohta on aiemmin ilmoitetusta poiketen lokakuun kaksi viimeistä viikkoa, 30.10. asti. Ympäristökorvauksen syysilmoitukset kannattaa tehdä sähköisesti vaikka olisi jättänyt kevään päätukihakemuksen paperilla. Lohkotiedot ovat Vipupalvelussa valmiina käyttöön ja Vipu laskee automaattisesti sitoumusalan kasvipeitteisyysprosentin. Keväällä 2015 haetun ympäristökorvauksen ennakko maksetaan kaikille viljelijöille marraskuussa. Ne viljelijät, jotka tekevät edellä mainittujen toimenpiteiden syysilmoitukset sähköisesti, saavat ennakkomaksut näistä toimenpiteistä tileilleen samaan aikaan muun ympäristökorvauksen ennakon kanssa. Paperilla syysilmoituksen palauttaville voidaan maksaa toimenpiteiden maksut vasta kesäkuussa 2016, kun ympäristökorvauksen loppumaksu maksetaan. Tutustu Maaseutuviraston verkkosivuilla muihin tärkeisiin päivämääriin ja toimiin. www.mavi.fi AHTI SORMUNEN pieni. Tänä vuonna tarkastettavaksi joudutaan ottamaan vain noin 120 tilan pinta-alat. Tämä säästää merkittävästi sekä viljelijöille että hallinnolle aiheutuvaa työtä. Maaseutuvirasto on lisäksi päättänyt luopua vähäisten pinta-alaerojen valvonnasta byrokratiaa vähentääkseen. Jos ero viljelijän ilmoittaman pinta-alan ja peltolohkorekisterin tietojen välillä on alle 0,1 hehtaaria, ELY-keskuksen ei tarvitse käydä tilalla mittaamassa alaa uudelleen. Tuki maksetaan haetun pinta-alan mukaisesti. Lohkon uusi pinta-ala on käytössä seuraavana vuonna. Tänä vuonna tällaisia alle 0,1 hehtaarin eroavaisuuksia on noin 740 tilalla, kun viime vuonna pieniä pintaalaeroja oli yli 2700 tilalla. www.mavi.fi
17 FARMI 7/2015 MAATALOUS LÄHES KAIKKIEN maataloustuotteiden tuottajahinnat laskivat heinäkuussa 2015 verrattuna edellisvuoden heinäkuuhun. E-luokan normimaidon hinta laski 19 prosenttia 44,36 sentistä 35,75 senttiin litralta. Sonninlihan hinta laski 3 prosenttia 3,31 euroon kilolta, ja sianlihan hinta 10 prosenttia noin 1,45 euroon kilolta. Leipävehnän hinta laski 3 prosenttia ja rehuohran 2 prosenttia. Virikehäkkimunien hinta nousi 0,1 prosenttia ja ruokaperunan hinta 15 prosenttia heinäkuussa verrattuna vuoden takaiseen. www.luke.fi Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com www .bam54.se Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco®maanparannuskalkeilla Sadevesikaivot Rumpu/valtaojaputket Sadevesijärjestelmät Salaojajärjestelmät Kysy lisää: 03 475 6100 • KOTIMAINEN • KOKENUT • TOIMITUSVARMA • www.jita.fi Jitalta tarvikkeet peltoputkituksiin! Meiltä löydät laajimman valikoiman muoviputkia. Hietalahti ja Pojat Oy
18 FARMI 7/2015 EU:n komissio kielsi huhtikuussa 2013 kolmen neonikotinoidien ryhmään kuuluvan yhdisteen käytön mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla. Saman vuoden joulukuussa voimaan astunut kielto perustui Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, EFSA:n tutkimuksiin, joissa neonikotinoidit yhdistettiin mehiläiskuolemiin. Suomessa mehiläisiä houkutteleviksi kasveiksi katsottiin muun muassa rypsi ja rapsi, ja käyttökieltoon joutuivat kaikki meillä käytetyt öljykasvien peittausaineet. Peittauksen tärkein tehtävä on torjua kirppoja, jotka ovat Suomen kevätkylvöisiin lajikkeisiin perustuvan öljykasvinviljelyn suurin uhka. Neonikotinoidien ryhmään kuuluvista yhdisteistä kiellettyjä ovat klotianidiini, imidaklopridi ja tiametoksaami. – Öljykasveilla käytetään edelleen joitain neonikotinoidien ryhmään kuuluvia tehoaineita sisältäviä kasvinsuojeluaineita, muun muassa rapsikuoriaisen torjuntaan, kertoo ylitarkastaja Satu Rantala Turvallisuusja kemikaalivirastosta (Tukes). Kasvinsuojelulainsäädännön mukaisesti EU:n jäsenmaat saavat myöntää valmisteiden käyttöön hätälupia enintään 120 vuorokaudeksi, jos torjunta ei ole hallittavissa muilla kohtuullisilla keinoilla. Meillä poikkeuslupapäätöksistä vastaa Tukes, joka on myöntänyt luvan EU:ssa kiellettyjen neonikotinoidien käyttämiseen kahtena edellisenä keväänä. Tutkimustuloksia kerätään EU:ssa Kielletyt neonikotinoidit ovat pannassa, kunnes uusi asetus annetaan. Aluksi oli liikkeellä virheellinen tieto siitä, että kielto olisi ollut voimassa kaksi vuotta, jonka jälkeen asiaa olisi tarkasteltu uudelleen. Osittain tästä johtuen odotettiin komission antavan päätöksensä kiellon jatkamisesta tai kumoamisesta jo keväällä. Euroopassa on viimeiset kaksi vuotta tutkittu ahkerasti neonikotinoidien vaikutuksia ympäristöön ja erityisesti mehiläisiin. EFSA on nyt pyytänyt uusia tutkimuksia ja selvityksiä aiheesta 30. syyskuuta mennessä. Komissio odottaa viranomaisten yhteenvetoa ennen asian käsittelyä. Jos EFSA alkaa arvioida tutkimuksia vasta lokakuussa, voidaan olettaa, että peittausaineiden käyttökielto jatkuu ensi keväänä. Rantala arvioi, että kyseessä on korkean prioriteetin asia, mutta itse aikataulua on mahdotonta arvioida. – Ei voida sanoa, milloin päätöksiä kiellon mahdollisesta jatkamisesta tai kumoamisesta saadaan. Kurja tilanne tämä on viljelijöille ja muille toimijoille. Uusi poikkeuslupa ei varma Poikkeuslupapäätös tehdään kansallisesti, ja siitä ilmoitetaan EU:n komissiolle. Tukes salli keväällä 2014 Cruiser OSR, Elado FS 480 ja Modesto -valmisteilla peitatun rypsinja rapsinsiemenen myynnin, markkinoinnin ja käytön. Poikkeuslupa koski vain varastoissa olevien jo peitattujen siementen käyttöä. Viime kevääksi Avena Nordic Grain Oy haki TuTEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AVENA NORDIC GRAIN OY Öljykasvien peittausaineet joutuivat kieltolistalle EU:n päätöksen myötä 2013, kun neonikotinoidit yhdistettiin mehiläiskuolemiin. Asiaa on tutkittu laajasti Euroopassa, mutta uusia päätöksiä asiaan ei tähän hätään olla saamassa. Korvaavia peittausaineita on kehitteillä, muttei niistäkään ole vielä pelastajaksi. Heltiääkö Tukesilta uusi poikkeuslupa ensi kevääksi? Miten käy kotimaan ennestäänkin niukan öljykasvialan, jos kielto jatkuu?
19 FARMI 7/2015 kesilta poikkeuslupaa Elado FS 480ja Cruise OSR -valmisteiden käytölle peittauksessa, ja se myönnettiin. Rajoituksena oli, että kylvössä ei saanut käyttää pneumaattisia koneita. Voidaanko poikkeuslupa myöntää kolmannen kerran? Rantala kertoo, että vaikka yhteydenottoja asiasta on tullut, kukaan ei ainakaan vielä ole hakenut uutta poikkeuslupaa. – On vielä mahdotonta arvioida, miten tullaan menettelemään. Poikkeusluvan myöntäminen riippuu paljon hakemuksen perusteluista ja koko tilanteesta. Aiemmin lupa on myönnetty sen perusteella, ettei muita peittausaineita ole ollut käytettävissä, eikä valmisteiden haitallisuutta mehiläisille ole voitu osoittaa. Aihetta alettiin pian EU:n päätöksen jälkeen tutkia Suomessa Luonnonvarakeskuksen ja Eviran Neomehihankkeessa. Myös Tukesilla on edustajia hankkeen ohjausryhmässä. Kaksivuotinen hanke päättyy joulukuussa, ja loppuraporttia viimeistellään parhaillaan. – Tutkimusmateriaali tulee toimimaan osittain päätöksenteon pohjana. Maailmalla asiaa on tutkittu paljon, mutta on hyvä, että saadaan kohdistettua tietoa, Rantala kiittelee. Haitallisuus on moniulotteinen asia Neomehi-hankkeen tarkoituksena oli selvittää peittauksessa ja ruiskutuksessa käytettävien neonikotinoidivalmisteiden vaikutusta mehiläisiin nimenomaan käytännön olosuhteissa. Kokeita tehtiin perustamalla mehiläispesiä öljykasvilohkojen välittömään läheisyyteen. – Loimme pahimman mahdollisen tilanteen, jossa altistuminen valmisteille oli mahdollisimman suuri. Yleisesti ottaen mitään erityisen hälyttävää ei todettu. Tutkimusten perusteella valmisteiden käytöstä ei näyttäisi olevan mehiläisille akuuttia vaaraa, kertoo hankkeen vastuututkija Jarmo Ketola Luonnonvarakeskuksesta. Varsinaisia peittausaineista johtuneita mehiläisten joukkokuolemia ei Suomessa ole missään vaiheessa havaittu, eikä kuolleisuuden lisääntymistä todettu hankkeen aikanakaan. Ketola muistuttaa, että kenttäkokeet ovat kuitenkin aina olosuhteista riippuvaisia. Tutkimuksissa kyllä todettiin, että neonikotinoidijäämiä siirtyy meden ja siitepölyn mukana mehiläispesiin. Näin ollen ei ole poissuljettua, etteivät mehiläiset altistu aineille ja kärsi niiden vaikutuksesta. – Nykytekniikka on sellaista, että hyvinkin pieniä pitoisuuksia saadaan selville. Mutta se on vaikea asia, mihin raja vedetään, ja mikä katsotaan haitalliseksi. Tämä on riskinarvioinneista vastaavien viranomaisten päätettävissä. European Academies Science Advisory Council eli EASAC julkaisi huhtikuussa 2015 raportin neonikotinoidien vaikutuksista pölyttäjiin ja koko ekosysteemiin. Raportin mukaan valmisteiden käytöstä on haittaa pölyttäjille ja myös linnuille. Ketola painottaa, että asia on moniulotteinen. – Mehiläinen kerää ravintonsa kahden kilometrin säteeltä pesästä. Emme voi tietää, mitä se pesäänsä vie. Esimerkiksi osasta tutkimuspesistä löysimme siitepölyanalyyseissä vähimmillään vain neljäsosan rypsiä vaikka pesä oli aivan pellon vieressä. On myös huomattu, että mehiläiset väistävät tä öljykasveja on uskallettu viljellä, Ketola sanoo. Hän katsoo, että ilman peittausaineita öljykasvien viljely voi Suomessa mahdollisesti loppua kokonaan. Kasvinsuojeluaineyritykset ovat kyllä kehittäneet korvaavia aineita, ja tehdyissä kokeissa ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi vaihtoehdoiksi. – Yrityksillä on nyt pallo, milloin he lähtevät hakemaan myyntilupia. Satu Rantala kertoo, että Tukesilla on tieto korvaavien peittausaineiden kehittelystä, mutta yhtään hakemusta ei ole tullut. Uusien valmisteiden hyväksyminen on pitkä prosessi. Varsinkin, jos tehoaine ei ole ennestään EU-alueella hyväksytty. – Tehoaine on ensin hyväksyttävä EU:ssa. Vasta tämän jälkeen voidaan hakea valmisteelle lupaa jäsenmaassa. Kyse on vuosien prosessista. Toivomme kuitenkin, että jos kielto jatkuu, korvaavia valmisteita saadaan markkinoille. Tärkeintä korvaavien peittausaineiden löytäminen on Suomelle ja Ruotsille. – Tärkeää on, ettei meillä käy kuin Ruotsissa. Siellä viljelijät eivät saaneet keväällä poikkeuslupaa, ja kevätkylvöisten öljykasvien ala romahti. Etelä-Ruotsissa on onneksi enemmän syyskylvöisiä käytössä. Suomessa syysöljykasviala on vielä pieni, tästä ei ainakaan heti ole korvaamaan, Ketola pohtii. ? tehokkaasti juuri ruiskutettuja peltoja. Ketola mainitsee myös, että samaa rypsiltä ja rapsilta kiellettyä peittausainetta käytetään meillä edelleen sokerijuurikkaan peittaamisessa. Koska juurikas ei ole kukkiva kasvi, se rajautui kiellon ulkopuolelle. – Käytetyt ainemäärät ovat öljykasveja suurempia. Ei ole tutkittu, minkä verran ainetta esimerkiksi jää maaperään ja mahdollisesti kulkeutuu näin toisiin kasveihin. Peittausaineiden puuttuminen uhkaa viljelyn jatkumista Neomehi-hankkeessa arvioitiin lisäksi, mikä vaikutus nykyisistä peittausaineista luopumisella on kotimaan öljykasvialaan. Alan lisäykseen uskottiin vielä pari vuotta sitten, ja rypsistä ja rapsista muun muassa toivottiin apua valkuaisomavaraisuuden lisäämisessä. – Öljykasvit ovat hyödyllisiä viljelykierrossa ja onnistuessaan ne ovat hyvin kannattavia viljellä. Tosiasia on, että kirppakannat ovat voimakkaita ja peittaus on tärkeä toimenpide Suomessa. Matkan varrella on tullut selväksi, että öljykasvien viljelyn jatkuminen laajamerkityksisenä edellyttää peitatun siemenen käytön sallimista. On hyvä, että öljykasviala kääntyi nousuun vuoden 2014 pohjanoteerauksesta. Poikkeusluvalla on ollut suuri merkitys sille, etLuomussa ei peittausaineita Suomessa viljellään luomurypsiä, jolla peittausaineita ei käytetä. Vuonna 2014 luomurypsiala oli 2 200 hehtaaria ja keskisato hehtaaria kohden 890 kiloa. Vuonna 2013 ala oli 1 900 hehtaaria ja sato 940 kiloa hehtaarilta. Tavanomaisesti viljellyn rypsin sato on vuosina 2004–2013 ollut keskimäärin 1 300 kiloa, tosin vuonna 2014 se jäi alle 1 200 kilon. Näin kertovat Luken Sato ja Luomusatotilastot.
20 FARMI 7/2015 Boreal Kasvinjalostus Oy:n öljykasvijalostaja Katja Hämäläinen kertoo, että peittausainekielto on osaltaan vauhdittanut tuholaiskestävyyden jalostusta ja lisännyt myös erilaisten viljelyteknisten kokeiden suorittamista. – Kirppojen syöntiä kestävien lajikkeiden jalostus on hyvin pitkäjänteistä ja useita kertoja. Tänä keväänä kirppoja oli taas sen verran vähäisesti, että selvittiin vain yhdellä ruiskutuksella, Hämäläinen selittää. Kirpat ilmestyvät pelloille vasta lämpimien ilmojen saavuttua. Borealilla onkin havaittu aikaisen kylvön vähentäneen kirppatuhoja merkittävästi. – Siemenmäärän lisääminen on myös yksi vaihtoehto. Muun muassa Saksassa viljelijöitä on neuvottu lisäämään siemenmäärää niillä alueilla, joissa kirppoja esiintyy paljon. Syysöljykasveista apua? Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR kertoi elokuun puolivälissä, että Maanmittauslaitoksen lajikkeellisista viljelyaloista tekemän tilaston mukaan tänä vuonna syysrypsiä viljeltiin 1 300 hehtaarin ja syysrapsia 2 080 hehtaarin alalla. Syysrypsiala on pysynyt muutamia vuosia lähes samoissa lukemissa, ja lähes koko ala on Largo-lajiketta. Syysrapsin viljelyala on ollut hyvässä nousussa. Viljellyin lajike Pioneer Maximus kattoi tänä vuonna yli puolet alasta. Borealilla panostetaan ahkerasti syysrapsilajikkeiden tutkimiseen. Lajikkeiden testaaminen Suomen oloissa on erityisen tärkeää, sillä talvemme eroavat huomattavasti muiden Euroopan maiden talvista. Syysöljykasvien viljelystä on kertynyt jo paljon kokemuksia viljelijöiltä ja toimijoilta. Se nähdään erittäin positiivisena ja varmasti osaltaan vauhdittaa myös syysrapsin viljelyintoa. Mutta kevätöljykasvialan korTEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AVENA NORDIC GRAIN OY JA AHTI SORMUNEN Suomessa noin 95 prosenttia öljykasvialasta on kevätkylvöisiä lajikkeita, muualla Euroopassa vallalla ovat syyslajikkeet. Kevätöljykasvit ovat alttiimpia kirppatuhoille, ja tehokkain keino kirppojen torjumiseen on siemenen peittaus. haasteellista työtä, eikä siitä ole odotettavissa pelastusta lähivuosina. Peittausainekielto on lyhyen aikavälin ongelma. Borealilla luotamme siihen, että peittaukseen löydetään ratkaisut mahdollisimman pian, koska se on paras keino tuhojen estämiseksi. Kirpan torjuntaa vaihtoehtoisin keinoin Kirppoja voidaan torjua myös pyretroidiruiskutuksilla. Huonona keväänä ruiskutuksia tosin vaaditaan useampia. – Olemme kahden vuoden aikana tehneet kokeita, joissa on kylvetty koeruutuja peitatulla sekä peittaamattomalla siemenellä. Keväällä 2014 peittaamattomat ruudut kärsivät merkittäviä tuhoja, ja pyretroidiruiskutuksia jouduttiin tekemään
21 FARMI 7/2015 vaaminen syysöljykasveilla tuskin on mahdollista lähivuosien aikana. Syysrapsin viljelyalan lisääminen on haastavaa ja sen on myös kuluva syksy osoittanut, Hämäläinen painottaa. Ongelmia aiheuttavat syksyn kylvöolosuhteet sekä talvenkestävyys. Menestymisessä tärkeintä on kasvin kasvaminen riittävän vahvaksi ennen talventuloa. Lämpimänä syksynä taas varsi venyy helposti talvehtimisen kannalta liian pitkäksi. Kasvupisteen pysyminen lähellä maanpintaa on tärkeää, ja siksi onkin hyvä valita lajike, jolla varsi ei syksyllä veny liikaa. – Syysöljykasvit tulisi kylvää etelässäkin jo elokuun alussa, jolloin kuitenkin harva pelto on kylvövalmiina. Vaikka viime talvi oli poikkeuksellisen suotuisa syysöljykasveille, tulee varmasti tuhoisiakin talvia vielä eteen. Boreal toi täksi syksyksi markkinoille kaksi uutta syysrapsia, Limagrainin jalostaman Amstrongin ja NPZ Lembken jalostaman Thuren. Kokeissa molemmat hybridilajikkeet ovat osoittautuneet satoisiksi ja talvenkestäviksi Suomen oloissa. Armstrongin vahvuus on myös hyvä kasvuunlähtö keväällä, ja Thuren kasvupiste pysyy syksyllä lähellä maan pintaa, mikä osaltaan varmistaa talvehtimista. Lämpötilan nousu saattaa lisätä tuholaisia Hämäläinen muistuttaa, ettei syysöljykasvialan lisäys poissulje tuholaisongelmaa. Kirppatuhoja on esiintynyt kokeissa myös syysrapseilla – joskin vähänlaisesti. Kuitenkaan ei voida tietää, miten asia tulevaisuudessa kehittyy. – Vaikka meillä öljykasvien tuholaisia ei juurikaan esiinny syksyllä, on muualla Euroopassa tilanne paikoin meitä huonompi. Merkittäviä tuhoja syysrapsilla on esiintynyt paikoin esimerkiksi Englannissa. Syysöljykasvien alan lisääntyessä ja ilmaston lämmetessä, saattavat tuholaiset myös lisääntyä Suomessa syksyisin. ? – Öljykasvien viljelylle on edelleen vahva tilaus sekä valkuaisomavaraisuuden nostamisessa että öljynpuristamoteollisuudessa. Myös viljelykierron monipuolistajana öljykasvit ovat tärkeitä, Katja Hämäläinen sanoo. Valitsemalla kasvuoloihimme hyvin soveltuvan ja huolella testatun lajikkeen tiedät varmasti mitä viljelet – ja varmistat parhaan sadon myös tulevina vuosina. Kilpailukykyiset, kotimaiset lajikkeemme on helppo tunnistaa BOR-merkistä. Se kertoo, että kyseessä on laatulajike suomalaisiin oloihin. Pohjoista kasvua Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi www.farmit.net
22 FARMI 7/2015 TEKSTI: KATI LASSI / AVENA NORDIC GRAIN OY KUVAT: AVENA NORDIC GRAIN OY Suuremmat rapsisadot ja kasvava viljelyala tavoitteena Heinäkuun alussa lähes 900 tutkijaa, kasvinjalostajaa sekä muuta maatalousalan ammattilaista kokoontui Kanadassa järjestettyyn rapsikongressiin päivittämään ja vaihtamaan tietoja muun muassa viimeisimmistä tutkimustuloksista sekä viljelymenetelmien uusista tuulista. Tässä kuulumisia siitä, mikä puhutti kongressissa, ja mihin kasvinjalostajat työssään keskittyvät. Suomessa rapsin viljely on ollut nousussa.
23 FARMI 7/2015 cemagro.fi CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.fi www AGRO+ Uudet seleenipitoiset lannoitteet nyt valikoimissamme. Nopealiukoiset Agro-lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. MICROMIX Seleenilannoitus annetaan jokaiselle säilörehun korjuukerralle erikseen. Pyydä tarjous suoraan meiltä tai lähimmältä jälleenmyyjältä! Kolmepäiväisen rapsikongressin esitelmien teemat vaihtelivat genomitutkimuksen ja kasvinjalostuksen innovaatioista myös markkinakatsauksiin sekä öljynja kasvivalkuaisen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Viljelyvarmuus ja korkeammat satotasot jalostajien tavoitteena Suomi on pohjoisen sijaintinsa vuoksi harvoja maita, joissa rypsi on ainakin toistaiseksi viljellyin öljykasvi. Muualla Euroopassa viljellään pääosin syysrapsia ja Kanadassa, jonka viljelyolot ovat osin lähellä Suomea, viljellään kevätrapsia. Öljykasveja tuotetaan paljon myös Aasiassa, ja niiden viljelyala on siellä kasvussa. Huolimatta erilaisista viljelyolosuhteista ja siitä, viljelläänkö kevätvai syysrapsia, pyritään kasvinjalostuksella parantamaan viljelyvarmuutta sekä tietenkin nostamaan satotasoja. Pohjois-Amerikassa kasvinjalostuksessa hyödynnetään geenitekniikan menetelmiä, ja esimerkiksi Kanadassa lähes kaikki rapsilajikkeet ovat GMOlajikkeita. Valtaosaan lajikkeista on jalostettu kestävyys jotakin rikkakasvien torjunta-ainetta vastaan. Euroopassa jalostus keskittyy perinteisiin jalostusmenetelmiin, mutta niihinkin uudet tekniikat ovat tuoneet nopeutta ja tehokkuutta. Jalostajia kiinnostaa satoisuuden lisäksi muun muassa rapsin laon, varisemisen, kasvitautien sekä kuivuuden kestävyyden parantaminen. Kasvitaudit ja tuholaiset myös huomion kohteena Rapsilla on useita eri kasvitauteja, joiden leviämisestä ollaan eri puolilla maailmaa huolissaan. Osin kasvitautiongelmaan pyritään vastaamaan jalostamalla kasvitauteja kestäviä lajikkeita. Riittävän pitkää viljelykiertoa ja välivuosia rapsin viljelyssä ei kuitenkaan saa unohtaa. Kanadassa havaittiin viime vuonna ensimmäisiä merkkejä möhöjuuriresistenssin murtumisesta. Ilmastonmuutos voi kasvuolosuhteita muuttaessaan tuoda uusia tuholaisia rapsipelloille eri puolilla maailmaa. Tuholaisten kasvava torjunta-aineiden kestävyys, etenkin pyretroideja vastaan, on yleistynyt ja otettava kasvinsuojelua suunniteltaessa ehdottomasti huomioon, kongressissa todettiin. Kongressissa todettiin myös, että tuholaisten torjunnassa tarvitaan erilaisia integroidun torjunnan menetelmiä sekä tietoa oikeista torjuntakynnyksistä eri maissa. ”Varmuuden vuoksi” -ruiskutuksia tulee välttää. Viljelyn kannattavuus tärkeää Rapsin viljelyala kasvaa lähivuosikymmeninä etenkin Aasiassa, kongressissa ennustettiin. Euroopassa ja Kanadassa viljelyalan ei nähdä suuresti kasvavan. Rapsin sekä muiden viljelykasvien viljelyn kannattavuus vaikuttaa oleellisesti viljelijöiden tekemiin valintoihin. Rapsin viljelyn kannattavuus on ollut hyvällä tasolla ja sen vuoksi viljelyalat ovat kasvaneet. Monella tilalla öljykasvit ovat hyvä vaihtoehto viljelykierrossa ja niiden esikasviarvo on tunnetusti hyvä. ? Kirjoittaja osallistui rapsikongressiin, joka järjestettiin Saskatoonissa, Kanadassa 5.9. heinäkuuta. International Rapeseed Congress järjestetään joka 4. vuosi.
24 FARMI 7/2015 MAATALOUS Ikavote Oy Ikaalinen www.ikavote.net 0400 736 372 050 572 9914 Ilmalämmitin myös tilapäiseen käyttöön. Valmistamme savupiippuja mittatilaustyönä. Puulla toimivat Airhot hallilämmittimet 20–140 kW MONIX-SALAOJITIN JA SORASTUSKASETTI MONIX OY puh. 0103221462, 0400661205 VILJA-ALAN YHTEISTYÖRYHMÄN (VYR) seurannan mukaan puinnit ovat edenneet takkuillen sadekuuroista johtuen. Puintikosteudet ovat liikkuneet 25–30 prosentin välillä ja sadon laatu kärsii sateista jatkuvasti. VYRin asiantuntijalähteiden mukaan suuressa osassa maata puinnit olivat edenneet yli puolen välin viikon 39 alkuun mennessä. Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä arvioitiin puinneista olevan tehtynä noin 40 prosenttia. Pisimmällä puinnit olivat Keski-Suomessa. Muualla arviot puintien edistymisestä liikkuvat 60–70 prosentin tienoilla. Rukiin sadonkorjuu on saatu päätökseen ja suuressa osassa maata myös kevätvehnät on puitu. Öljykasvien kohdalla arviot puintitilanteesta vaihtelevat runsaasti ja VYRin asiantuntijalähteiden mukaan toistaiseksi on päästy korjaamaan lähinnä syyskylvöisiä öljykasveja. Keski-Suomessa öljykasveista arvioidaan olevan puituna jo 30 prosenttia. Heikoimmilla alueilla puinneista arvioidaan olevan valmiina vasta noin 5–10 prosenttia. Mikäli sateet jatkuvat runsaina, saattaa kasvustoja jäädä tänä vuonna korjaamatta. Suurin riski on kevätvehnien ja öljykasvien kohdalla. Lähiviikkoina tullaan näkemään myös, millaisia vaikutuksia lisääntyvällä märkyydellä sadon laatuun, VYR kertoo. www.vyr.fi AHTI SORMUNEN
25 FARMI 7/2015 Bioenergiaa hyödyntävät kuivurit ovat yleistymässä, mutta toistaiseksi kohtuullisella tasolla pysytellyt öljyn hinta hillitsee vauhtia. Mitä enemmän käyttöä biokuivurilla on, sen kannattavampi on investointi. Kuivurille voidaan valita oma lämpöyksikkö tai samaa lämpökeskusta hyödyntää myös tilan muiden rakennusten lämmityksessä. Bioenergiakäyttöisissä viljakuivureissa polttoaineena ovat yleisimmin hake, puupelletti, palaturve tai vilja. Tällaiset kiinteän polttoaineen kuivurit kiinnostavat, mutta kysynnän kehitys on hieman hidastunut. – 10 vuotta sitten kiinnostuttiin kunnolla hakeja pellettikattiloista viljankuivauksessa. Myös viljapolttimia tehtiin 2000-luvun puolivälissä paljon, kun öljyn hinta oli ylhäällä, sanoo Petri Heikkilä Bio-Expert Oy:stä. Mepu Oy:n Jerker Söderholm sanoo öljyn hinnan laskun hidastaneen biopolttoaineita hyödyntävien kuivurien yleistymistä. – Hake viljan kuivauksessa on tulossa kyllä pikkuhiljaa, mutta se ei tule ryminällä. Se kyllä kiinnostaa, koska samalla tuetaan kotimaista työtä ja saadaan hyödynnettyä omaa polttoainetta. Kun vilja kuivataan öljyn sijasta kotimaisella bioenergialla, raha jää kotimaahan, kuivurin hiilijalanjälki pienenee ja käyttökustannukset saadaan alemmas. Biokuivuri voi kuitenkin olla suuri investointi ja käyttö työllistää öljykäyttöistä enemmän. Tekniikka kehittyy Biopolttoainekäyttöiseen lämminilmakuivuriin voidaan tuottaa lämpö ilmauunitai vesikiertojärjestelmällä. Ilmauuniratkaisuissa lämmitetään suoraan kuivausilmaa. Vesikiertojärjestelmässä lämmin vesi johdetaan lämpölaitokselta kuivurille, jossa veden lämpö siirretään kuivausilmaan radiaattorin avulla. Tällöin samalla lämpökeskuksella voidaan huolehtia tilan muidenkin rakennusten, kuten kotitalon, eläinsuojan tai konehallin lämmittämisestä. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN JA VAPO Parempi tuki biokuivurille Maatalouden investointitukea voi saada viljan tai heinän kuivaamiseen tarkoitetun kuivaamon rakentamisinvestointeihin sekä viljan vaunukuivureiden hankintaan. Tuen suuruus 25 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Tukea kuivurin lämmöntuotantojärjestelmään voidaan myöntää energiatuotanto-kohdan mukaisesti, jos hyödynnetään uusiutuvaa energiaa. Tukea tähän voi saada 35 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. jatkuu ?
26 FARMI 7/2015 Kuivuri vaatii paljon tehoa lämmityskattilalta. – Harvoin esimerkiksi kotitalon ja parin hallin lämmitykseen varatun lämpökattilan teho riittää kuivuria varten. Vesikiertoinen järjestelmä vaatii minimissään 100–150 kilowatin kattilan. Lisälämpöä kuivuriin voidaan tuottaa vanhalla öljypolttimella, Petri Heikkilä sanoo. Euroopan suurissa viljamaissa rakennetaan jo todella suuria haketta hyödyntäviä kuivausyksiköitä. – Kotimaassa tehot liikkuvat 500–800 kilowatin kohdilla, jossain voi olla 1 500 kW:n kattila. Tällä hetkellä pohdimme lämmöntuottoa yksittäiseen itäeurooppalaiseen kuivuriin, joka vaatii tehoa 9 500 kW. Nämä ovat valtavia laitoksia, jotka maksavat lähemmäs miljoona euroa, Jerker Söderholm kertoo. Tekniikassa on tapahtunut kehitystä. Samaan hintaan saa nyt enemmän kuin muutamia vuosia sitten. – Jos mietitään nykypäivän autoja, ennen lisävarusteisiin kuuluneet ominaisuudet ovat nyt autoissa vakiovarusteena. Sama kehitys on ollut kattilapuolella Euroopassa. Enää ei ole kytyvalkean pelkoa, kun on automaattiset sytytykset ja sammutukset, sulkusyöttimet, liikkuvat arinat ja muuta. Vesikiertoisissa järjestelmissä on nykyään myös varaajamahdollisuus, jolloin päästään pienemmällä poltolla. Ei tarvita ylläpitohiillosta, noen ja pien määrä vähenee, Heikkilä selittää. Säästö syntyy polttoaineen hinnasta Kuivuri on pitkäaikainen sijoitus, käyttö tulisi miettiä parikymmentä vuotta eteenpäin. Kotimaassa biokuivuri-investointi maksaa laitteineen ja rakennuksineen 70 000 eurosta reilusti yli 100 000 euroon riippuen kokoluokasta ja valitusta ratkaisusta. Kannattavuus tulee miettiä tilakohtaisesti; paljonko on peltoa eli käyttöä kuivurille, sekä mistä polttoaine saadaan, ja miten se varastoidaan. – Rakentaminen on kallista. Materiaalien sertifiointipakollisuus lisää kustannuksia. Kustannukset kasvavat entisestään, jos hakettakin varten joudutaan rakentamaan halli, se on järjetöntä. Tähän haetaan koko ajan uusia kannattavampia ratkaisuja, markkinoille on tullut erilaisia hakkeen siirtokontteja ja muita, Petri Heikkilä selittää. Bioenergiakuivurin selkeä etu on alhainen polttoaineen hinta. Sitä kannattavampi kuivuri on, mitä enemmän sille on käyttöä. Myös öljyn hintakehitys vaikuttaa. – Hake maksaa 20–23 euroa tuotettua megawattituntia kohden, öljy noin 85 euroa. Jos menee 25 000 litraa öljyä vuodessa, se maksaa 85 sentin litrahinnalla (vuoden keskihinta) 21 250 euroa. Vastaava määrä haketta maksaa noin 6 820 euroa. Polttoaineen hinnassa on selvä säästö, Heikkilä sanoo. Myös takaisinmaksuaika riippuu täysin valitusta kompleksista. Jos on paljon viljaa, on paljon käyttöä ja myös takaisinmaksu on nopeampaa. – Euroopassa käytössä olevat, useiden satojen tai tuhansien kilowattien kattilat ovat kovalla käytöllä, ja voivat maksaa itsensä takaisin 4–5 vuodessa. Kotimaassa voi mennä helposti 10 vuotta ellei jopa 15 – 20 vuotta, Jerker Söderholm pohtii. Energiatehokkuus ei ole sama kuin kustannustehokkuus Söderholm sanoo, että tilat, joille hakelämmitteisiä kuivureita hankitaan, ovat monesti tavanomaista suurempia. – Öljy on helppo, juuri nyt edullinen ja yksinkertainen. Hakkeelle täytyy olla käyttöä kunnolla, jotta säästetään riittävästi öljyn hinnassa. Erilaiset tilojen yhteiset kuivuriprojektit, kuten kuivuriosuuskunnat yleistyvät. Hakekuivuri yhteiskäyttöön hankittuna voi olla myös vaihtoehto. – On muistettava, että energiatehokkuus ei ole sama kuin kustannustehokkuus. Ekologisuusajatus ja työllistävyysajatus puoltavat bioenergiaa. Euro on kuitenkin paras konsultti, tilalla olisi aina mietittävä kustannukset edellä. Harvalla on rajatonta budjettia. ? Vanha öljysyöppö kuivuri kuntoon ENERGIAA VOI säästää myös öljykäyttöisessä kuivurissa. Pidä seuraavat mielessä ja säästät sekä energiaa että kustannuksia. – SÄÄDÖT kohdilleen vanhassa öljypolttimessa, niin öljyä ei kulu turhaan. – JOS on mahdollisuus kuivata päivällä hyvällä säällä, kuivaa. Yöaikaan vaaditaan enemmän öljyä, jotta saadaan kuivauslämpötila nostettua riittävän korkeaksi. – HUOLEHDI kuivurin eristämisestä. Tarkista lämminilmaputken ja kuivauskennojen päätyjen eristeet. Näin lämmitetty ilma ei haihdu niin helposti. – KUIVAA korkealla lämpötilalla. Kuivausaika lyhenee ja öljyä säätyy. – ÄLÄ kuivaa liian kuivaksi. Viljan tavoitekosteus on 14 prosenttia. Jos kuivaa 12,5 prosenttiin, vie se 1–1,5 tuntia kauemmin. Esimerkiksi 400 kW:n pannulla kuluu tunnissa 40 litraa öljyä.
27 FARMI 7/2015 Puh. +358 10 4838 200 Fax. +358 10 4838 201 OY TORNUM AB info@tornum.? www.tornum.? Teemu Jyllikoski, Honkajoki, 010-501 09 64 Mårten Krokfors, Kruunupyy, 010-501 09 63 Ratkaisuja maailman tärkeimmälle alalle Nähdään KoneAgriassa Tampereella! www.lammitysjarjestelmat.com Petri Heikkilä 0400 850 167 • Tuula Heikkilä 045 11 22 444 RAJU SYYSKAMPANJA VIELÄ LÄMPÖÄ TULEVALLE TALVELLE / ENNAKKOMYYNTI KEVÄÄLLE 2016 • viljankuivatukseen tehokaspaketti • rahtivapaasti • asennus • käyttöönotto • lisävarusteita Tehokkaat ja laadukkaat hakeja pellettikattilat 20 – 3000kw pellettija klapikattilat 20 – 95kw HUIPPUTEHOKKAAT! SOITA JA KYSY LISÄÄ Kone-Agria ulko-osasto U402
28 FARMI 7/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA VALTION LISÄLAINAN otolle on olemassa vaihtoehto. Viiden miljardin lainatarpeesta ainakin kolme miljardia voitaisiin kattaa ottamalla käyttöön uudenlainen talousmalli, kiertotalous, ehdottavat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Itämeren suojeluun keskittyvä Baltic Sea Action Group BSAG ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kiertotalouden arvonlisä kansantaloudelle olisi pelkästään muutamilla toimialoilla vähintään 2,5 miljardia. Ravinnekierron parantaminen lisäisi pottia vielä 510 miljoonalla, kertoo Sitran konsulttiyhtiö Gaialla teettämä raportti Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle. Tehokkaampi ravinnekierto kasvattaisi suomalaisten yritysten liikevaihtoa ja parantaisi Suomen raaka-aineja proteiiniomavaraisuutta sekä vaikuttaisi vaihtotaseeseen. Esimerkiksi tuontisoijan korvaaminen kotimaisen härkäpavun viljelyllä parantaisi Suomen vaihtotasetta noin 50 miljoonalla eurolla. – Käsissämme on nyt mahdollisuus, joka rakentaa uutta eikä leikkaa, Sitrassa Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa johtava Mari Pantsar sanoo. BSAG:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin on samoilla linjoilla. – Ravinteita kierrättämällä voimme sekä säästää resursseja että luoda uutta liiketoimintaa. Samalla parannamme kustannustehokkaasti Itämeren tilaa. Sitra, BSAG ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat jo aiemmin ehdottaneet Suomelle kolmea keinoa maamme talouskasvun ja Itämeren tilan parantamiseksi. Ensimmäisenä toimenpiteenä kymmenen prosenttia Suomessa syntyvästä lannasta pitää jo vuonna 2020 jalostaa räätälöidyiksi kierrätyslannoitteiksi. Vuonna 2023 puolestaan kaikki Suomen biojätteet otetaan talteen ja hyödynnetään. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2035, Suomen jätevesistä pitää saada kierrätykseen fosforin lisäksi typpi ja hiili. www.sitra.fi FARMI Kiertotalous mukana hallituksen biotalouden kärkihankkeissa ELINKEINOMINISTERI OLLI Rehn ja maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoivat 2.syyskuuta hallituksen Biotalous ja puhtaat ratkaisut -hankepaketin toimeenpanosta ja sen etenemisestä. TAVOITTEENA ON tehdä Suomesta biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä. YKSI NIMETYISTÄ kärkihankkeista on kiertotalouden läpimurto. Tavoitteena on vähentää vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää sekä parantaa yhdyskuntajätevesien ravinteiden hyötykäyttöä ja maatalouden ravinneja energiaomavaraisuutta. Kierrätystä edistetään myös uudistamalla sääntelyä, esimerkiksi jätteiden käyttöä maarakentamisessa helpotetaan. www.ym.fi
29 FARMI 7/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA KÄRRYJEN HUOLTO, KORJAUS, MYYNTI, VUOKRAUS Aisapojat Oy Asentajankatu 3 Lakalaiva, TAMPERE Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. Myös IBC-säiliöt FARMI ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKOA VIETETÄÄN tänä vuonna 5.11.10. Viikon aikana kiinnitetään huomioita energiansäästöön ja omiin tottumuksiin käyttää energiaa. Usein jo pienillä säädöillä voidaan saada aikaan merkittäviä parannuksia. Tänä vuonna Energiansäästöviikko haastaa kaikki suomalaiset #someton-kampanjaan. Tiesitkö, että jos jokaisessa Suomen kodissa verkkopäätelaitteesta eli modeemista suljettaisiin virta kahdeksaksi tunniksi vuorokaudessa, kertyisi vuositasolla säästöä 1 800 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutuksen verran? Katso energiansäästövinkkejä osoitteesta www.energiansaastoviikko.fi YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ON lähettänyt lausunnoille nitraattiasetuksen muutosehdotuksen. Nitraattiasetuksen kuormausalustojen pohjavaatimuksia halutaan tarkentaa. Jatkossa asetuksessa kuormausalusta määritellään kovapohjaiseksi, sillä aiempi tiivispohjaisuusvaatimus on katsottu liian vaikeasti tulkittavaksi. Riittää, kun kuormausalusta on mursketta, soraa, hiekkaa ja kantaa työkoneiden painon, ja siltä voi tarvittaessa ottaa talteen pudonnutta lantaa. Kovapohjainen kuormausalusta on oltava tiloilla, jotka kuormaavat lantaa. Vaatimuksella ei ole siirtymäaikaa. Asetukseen lisätään myös lannan levityspoikkeus, mikä mahdollistaa lannan levityksen syksyllä vielä marraskuussa, jos poikkeuksellisen suuret sademäärät ja vähäinen haihdunta ovat estäneet lannoitteiden hyödyntämisen pellolla kasvukauden aikana. Myös pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden ja lantojen aumavarastointia koskeva kieltoaika marraskuun alusta tammikuun loppuun ehdotetaan poistettavaksi. Aumavarastointiaikaa rajoitettaisiin kuitenkin niin, että auma voisi olla pellolla enintään vuoden. Kompostoinnin jälkikypsytysauman varastointi sallittaisiin pellolla talven yli. Aumausmahdollisuus tulisi olla myös yli 30 prosenttia kuiva-ainepitoisuudeltaan olevilla lannoilla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Lannan aumavarastoinnin perusteena ovat lisäksi nykyiset työtekniset ja hygieeniset syyt. Aumavarastointia ehdotetaan mahdolliseksi myös pienemmillä kuin yhden hehtaarin lohkoilla. Asetusta ehdotetaan täsmennettäväksi rajaamalla sen soveltamisalueen ulkopuolelle orgaaniset lannoitteet. Asetusta ei myöskään jatkossa sovellettaisi enää esimerkiksi kuitulietteeseen. www.ym.fi
30 FARMI 7/2015 HYÖT YELÄIMET LYPSYKARJATALOUDESSA KÄYTETÄÄN laajasti keinosiemennystä, jolloin vain harvat sonnit lisääntyvät, mutta yhdellä sonnilla voi olla jopa kymmeniä tuhansia jälkeläisiä. Tehokkaan jalostuksen varjopuolena ovat haitalliset perintötekijät, jotka voivat päästä leviämään laajalle populaatioon aiheuttaen perinnöllisiä sairauksia. Perinnölliset sairaudet voivat olla sekä nautojen hyvinvointiongelma että aiheuttaa taloudellisia tappioita karjanomistajille ja jalostusorganisaatioille. MSc Heli Venhoranta tutki väitöskirjatyössään kolmea naudan perinnöllistä sairautta ja selvitti niihin liittyvät geenimutaatiot. Venhorannan tutkimuksen perusteella naudat voidaan nyt helposti testata löydettyjen geenimutaatioiden varalta. Venhoranta väitteli eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa Viikissä elokuun lopussa. Väitöskirja kuuluu kotieläinten lisääntymistieteen alaan. Tutustu tarkemmin tutkimukseen osoitteessa www.vetmed.helsinki.fi FARMI
31 FARMI 7/2015 HYÖT YELÄIMET Soveltuvat käytettäväksi KAIKKIEN lypsyrobottien kanssa. Müeller Tuottajantie 67, 60100 Seinäjoki p. (06) 4209 700 www.sft.fi tilasäiliöt ja siilot VILJELIJÄN BERNER on aloittanut saksalaisen säilöntäainevalmistaja Addcon rehunsäilöntään tarkoitettujen GrasAAT-happojen ja biologisten KOFASIL -säilöntäaineiden ja -säilöntäsuolojen markkinoinnin Suomessa. Jo tulevalle kaudelle on tulossa laaja valikoima tuotteita kaikkien rehukasvien ja viljan säilöntään. Norjassa valmistetuissa muurahaishappopohjaisissa GrasAAT -hapoissa on korvattu Suomessa perinteisesti käytetty ammoniumformiaatti natriumformiaatilla, joka vähentää tuotteen hajua ja syövyttävyyttä. Säilöntäaine on näin koneja käyttäjäystävällinen ja luokitukseltaan syövyttävän sijasta ärsyttävä. Samalla naudat saavat rehusta päivittäin tarvitsemaansa natriumia, joka lisää myös rehun maittavuutta. KOFASIL -tuotteissa valikoima koostuu säilöntäsuoloista ja biologisista säilöntäaineista. Syövyttämättömät ja käyttövalmiit KOFASIL -säilöntäsuolat soveltuvat nurmien, maissin ja heinän säilöntään myös luomutuotannossa. Tuotteet valmistetaan Saksassa. www.viljelijanberner.fi TAMMI-HEINÄKUUSSA 2015 lihantuotanto kasvoi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Sekä naudanettä sianlihaa tuotettiin 3 prosenttia enemmän kuin tammi-heinäkuussa 2014. Eniten kasvoi jo pitkään suosiotaan kasvattanut lampaanlihan tuotanto, jopa 16 prosenttia. Siipikarjanlihaa tuotettiin alle puoli prosenttia enemmän. www.luke.fi FARMI MIMMI VIR TANEN
32 FARMI 7/2015 Miksi sitten puheet valkuaisomavaraisuuden lisäämisestä? Syynä on alhainen täydennysvalkuaisen omavaraisuusaste kotieläinten ruokinnassa, joka on vain noin 15 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että tuontivalkuaisrehujen osuus on merkittävä. Naudoille tuodaan rapsipohjaisia rehuja kun taas siat ja suuden parantamiseksi. Siinä tavoitteeksi asetettiin valkuaisomavaraisuuden nostaminen 30 prosenttiin. Tähän haasteeseen on tartuttu Hämeessä. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä syntynyt hanke Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen eli Valkuaisfoorumi tähtää kotimaisen valkuaisen tuotannon ja käytön lisäämiseen. Hankkeessa luodaan toimijaverkosto, jossa on mukana koko ruokaketju alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen, kauppaan ja kuluttajiin. Hanketta osarahoittaa Hämeen liitto EAKR-rahoituksella. Valkuaisomavaraisuuden lisäämisen hyödyt ovat nousseet esiin monissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Valkuaiskasvien viljelyä lisäämällä voidaan muun muassa vähentää tuontirehujen tarvetta ja siten lisätä ruokaturvaa ja huoltovarmuutta, kääntää rahavirtoja kotimaiseen tuotantoon ja kulutukseen, lisätä lopputuotteiden kotimaisuusastetta ja edistää lähiruoan käyttöä. Tilatasolla valkuaiskasvien viljely monipuolistaa peltojen käyttöä ja viljelykiertoa, parantaa maan viljelyominaisuuksia, tuo joustoa rehujen TEKSTI: KATARIINA MANNI JA MARKETTA RINNE KUVAT: MARKETTA RINNE Kotimaisen kasvivalkuaisen käyttö ruoanvalmistuksessa on ravitsevaa, terveellistä ja herkullista. Myös kotieläinten ruokinnassa kotimaisilla valkuaiskasveilla on paljon mahdollisuuksia niin kasvivalikoiman kuin korjuumenetelmänkin osalta. siipikarja ovat soijan suurkuluttajia. EU-kansalainen syö vuodessa sellaisenaan tai epäsuorasti eläintuotteiden muodossa keskimäärin 61 kiloa soijaa, mikä kaikki on tuontitavaraa. Valkuaisomavaraisuus monen tekijän summa Viime keväänä julkaistiin VTT:n selvitys Tiekartta Suomen proteiiniomavarai
33 FARMI 7/2015 korjuuaikoihin sekä vähentää ostolannoitteiden ja -rehujen tarvetta. Monista hyödyistä huolimatta valkuaistuotannon lisäämiseen liittyy haasteita. Yksi niistä on valkuaiskasvien viljelyn kilpailukyky, joka on tuotannon perusedellytys. Taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa muun muassa viljelykustannuksia pienentämällä, satotasojen nostolla ja viljelyvarmuutta lisäämällä. Myös lopputuotteen hinta sekä myyntiettä ostorehuna on ratkaisevaa. Lisäksi tarvitaan tutkimustietoa ja osaamista sekä hyviä käytännön esimerkkejä, jotka toimivat valkuaiskasvien viljelyn ja käytön kannustimina. Kuluttajille kotimaiset kasvivalkuaisvaihtoehdot pitää tehdä tutummiksi. Tarvitsemme uusia kuluttajaystävällisiä tuotteita ja niiden aktiivista markkinointia. Hernerokka on hyvä esimerkki kotimaisista valkuaiskasveista tehdystä ruoasta, mutta sen Kirjoittajista Katariina Manni työskentelee lehtorina HAMKissa, ja Marketta Rinne professorina Luonnonvarakeskuksessa. Hankkeen aktiviteeteista ja tuloksista kerrytetään aineistoa Valkuaisfoorumin portaaliin, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä. Valkuaisfoorumia voi myös seurata Facebookissa ja Twitterissä, missä jaetaan tehokkaasti kokemuksia mm. syksyn härkäpavun korjuusta ja maukkaista härkäpapuresepteistä. www.hamk.fi/valkuaisfoorumi Valkuaiskasvien havaintoruutuihin voi tutustua itsenäisesti Mustialassa. Elokuun alussa Valkuaisfoorumin asiantuntija Kaisa Kuoppala esitteli ruutuja valkuaiskasvitapahtumassa. lisäksi löytyy monia vähintään yhtä maukkaita mahdollisuuksia. Valkuaisfoorumi vauhdissa kotimaisen valkuaisen puolesta Valkuaisfoorumi on käynnistynyt vauhdilla. Keväällä kylvettiin valkuaiskasvien havaintoruudut Mustialan kampukselle. Ruuduilla voivat kaikki asiasta kiinnostuneet käydä tutustumassa valkuaiskasveihin ja seurata niiden kasvua. Tutustumisen tukena toimivat mobiililaitteella luettavat infotaulut. Tämän kesän tutkimusteemana on ollut härkäpapu, joka on perinteinen suomalainen ruokakasvi. Nyt se on tekemässä uutta nousua ruokavalioomme ja lisännyt samalla merkittävästi viljelyalaa rehuntuotannossa. Keväällä Mustialassa kylvettiin härkäpapulajikkeiden koeruudut. Tavoitteena on selvittää eri lajikkeiden sadontuottokykyä ja rehuarvoa eri kehitysvaiheissa sekä määrittää optimaalinen korjuuajankohta, kun härkäpapukasvustosta tehdään säilörehua naudoille. Toisena tutkimusaiheena on härkäpavun siementen säilöntä. Kuivaukselle haetaan vaihtoehtoa puintikosteiden papujen murskesäilönnällä. Pavut sopivat niin sikojen, siipikarjan kuin nautojen ruokintaan. Tämän kesän poikkeukselliset olosuhteet ovat tuoneet omat haasteensa härkäpavun viljelyyn. Viivästyneet kylvöt ja viileä alkukesä ovat myöhästyttäneet härkäpavun tuleentumista puintikypsäksi, mutta säilörehukasvina härkäpapu on menestynyt hyvin. Ensimmäisillä asiantuntijatreffeilläkin on käyty ja pohdittu palkoviljojen mahdollisuuksia rehuntuotannossa ja ruokinnassa. Treffeillä asiantuntijoita kohdataan kaikille avoimessa verkkoympäristössä vaihtuvien valkuaisteemojen parissa. Elokuussa tavattiin kuluttajia Kotimaisia valkuaiskasveja lautaselle -tapahtumassa. Tällä tapahtumalla haluttiin kannustaa käyttämään kotikeittiöissä kotimaisia valkuaiskasveja ja lisätä kuluttajien tietoutta monipuolisista kotimaisista valkuaiskasvivaihtoehdoista. Lähde mukaan Valkuaisfoorumille! Tänä syksynä järjestetään vielä kahdet asiantuntijatreffit, joista ensimmäiset pidetään 5.–9.10. teemalla Kotimaiset valkuaiskasvit ihmisravitsemuksessa. Toisilla treffeillä pohditaan kasvukauden 2015 kokemuksia valkuaiskasvien viljelystä. Loppuvuodesta järjestetään innovaatiotyöpaja, jossa alan toimijat kokoontuvat pohtimaan uusia ratkaisuja edistämään kotimaisen valkuaisen tuotantoa ja kulutusta. Syksyn aikana portaaliin kootaan pilottitiloilta tietoa ja kokemuksia kotimaisen valkuaisen tuotannosta ja käytöstä. ?
34 FARMI 7/2015 KOULUTUS 1. Kuka olet? Taru Pitkänen 18-vuotias laboranttiopiskelija Espoosta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen kolmatta vuotta laboratorioalan perustutkintoa Omnian ammattiopistossa Espoossa. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Peruskoulun ollessa lopuillaan, meillä kävi koululla monia esittelijöitä eri oppilaitoksista. Myös Omniasta kävi esittelijä, ja kuulin laboratorioalasta. Mietin opiskelumahdollisuuksia myös ainepohjalta. Olin jo peruskoulussa kiinnostunut fysiikasta ja kemiasta. Mietimme muun muassa äitini kanssa, voisiko laboratorioala olla se, mitä lähtisin opiskelemaan. Hain muihinkin oppilaitoksiin alaa lukemaan, mutta Omnia oli sijaintinsa puolesta paras. Ei tarvinnut muuttaa toiselle paikkakunnalle. 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Sekä peruskouluettä yo-pohjalta tulleet opiskelevat samassa ryhmässä. Tästä johtuen ensimmäiset puolitoista vuotta meillä on lähinnä laboratoriotyöskentelyä. Tämän jälkeen lukion käyneet lähtevät työharjoitteluun ja muut jatkavat YTO-aineiden opiskelulla. Alkuun opetellaan peruslaboratoriotyöskentelyä, kuten pipetin käyttöä ja muuta. Opintomme liittyvät mm. elintarvikekemiaan ja mikrobiologiaan, erillisiä suuntautumisvaihtoehtoja ei ole. Käytössämme ovat kaikki laitteet, joita työelämässäkin voi joutua käyttämään. Vaikka nykyään teollisuudessa monet prosessit on automatisoitu, opettelemme tekemään asioita myös manuaalisesti. Suurimmaksi osaksi opiskelu tapahtuu labrassa, mutta joskus näytteitä tuodaan muualta. Esimerkiksi ympäristöanalytiikan kurssilla kävimme hakemassa vesinäytteitä satamasta. Myös laboratoriovierailuita tehdään. Työssäoppimisia on yksi, tavallisesti se suoritetaan opintojen päätteeksi. Koulun perusteena on se, että perusasiat laboratoriotyöskentelystä on ennen työssäoppimista hallittava. Työssäoppimisjaksoni aion tehdä pitkänä kuuden kuukauden harjoitteluna, mielellään kahdessa eri paikassa. Hakemuksia olemme jo alkaneet lähettää. Toiveissani olisi päästä eläinlääketieteelliseen laboratorioon sekä Yliopiston Apteekin laboratorioon. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Labratunneilla on oltava paikalla, muuten ei voi oppia käytännön työstä. Oppipohjaa kemian tai fysiikan puolelta ei tarvitse olla, mutta kiinnostusta vaaditaan. Paljon tehdään ryhmäja paritöitä, joten on kyettävä työskentelemään muiden kanssa. Meidänkin luokallamme ikäjakauma on melko suuri, joten erilaisia ihmisiä on paljon. 6. Mikä sinusta tulee isona? Laborantti voi työskennellä esimerkiksi elintarvikeja lääketeollisuudessa, tutkimuslaitoksissa tai julkisen sektorin laboratorioissa. Haluaisin jatkaa opiskelua mikrobiologian parissa. Kiinnostavia koulutuksia on niin korkeakoulussa kuin ammattioppilaitoksissa. Olen miettinyt esimerkiksi mikrobiologin tai kemistin koulutuksia. Haaveenani on työskennellä sairaalan laboratoriossa. MELA JÄRJESTÄÄ yhdessä MTK:n tuottajaliittojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa hyvinvointipäiviä maatalousyrittäjille. Hyvinvointipäivillä etsitään keinoja maatilatalouden riskienhallintaan ja maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Talousnäkökulmien lisäksi tilaisuuksissa käsitellään sitä, millaisia työkaluja maatalousyrittäjillä on hallita henkistä kuormitusta ja löytää työhön uusia voimavaroja. Hyvinvointipäivillä pankkien ja vakuutuslaitosten edustajat kertovat, millaisia keinoja he tarjoavat tällä hetkellä maatilan talouden avuksi. Mukana on myös rahoitusalan asiantuntijoita, jotka antavat konkreettista opastusta talouden hallintaan ja suunnitteluun. Vajaa parikymmentä maksutonta tilaisuutta järjestetään 7.10.–11.12. eri puolilla Suomea. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeita: www.mela.fi
35 FARMI 7/2015 KOULUTUS Harjoitatko pienimuotoista maidonjalostusta tai suunnitteletko sen aloittamista? Maidonjalostajan ammattitutkinto sopii silloin sinulle. Kaikki opiskelijat suorittavat ”Yrittäjyys maidonjalostuksessa” -osuuden. Valinnaisista tutkinnon osista valitaan kaksi seuraavista vaihtoehdoista: • Tuorejuustojen valmistus • Kypsytettyjen juustojen valmistus • Hapanmaitotuotteiden valmistus • Ravintorasvojen ja levitteiden valmistus • Jäätelön ja jälkiruokien valmistus • Muun elintarvikealan ammattitai erikoisammattitutkinnon osa Opiskelu on monimuotoista. Lähijaksot pidetään Hämeenlinnassa. Jaksot ajoittuvat syys–toukokuulle ja ovat 3–5 päivän mittaisia. Lähiopetusjaksoilla voi majoittua opiskelija-asunnoissa. Hakuaika päättyy 30.9. Koulutus alkaa syksyllä. HAKUOHJEET ja -LOMAKKEET: www.hami.fi MAIDONJALOSTAJAN ammattitutkinto METSÄOPIT VALTIMOLTA AIKUISKOULUTUS Järjestämme näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta: Metsäkoneenkuljettaja • 12.1.2016 21.4.2017 Valtimolla Metsäkoneasentaja • 12.1.2016 13.10.2017 Valtimolla Harvesterinkuljettaja, osatutkintona • 12.1.2016 18.11.2016 Valtimolla Yhteydenotot Mikko Saarimaa 050 349 7172 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Järjestämme myös ammattipätevyys koulutuksia Tarmo Korhonen 050 346 0617 TÄNÄ VUONNA haetuista maatalouden investointituista ja nuoren viljelijän aloitustuista on alettu antaa päätöksiä. Elokuun puoliväliin mennessä viljelijät tekivät yli 800 investointitukihakemusta. Tukea haettiin kaikkiaan noin 150 miljoonan euron investointeihin. Haetun avustuksen kokonaismäärä on noin 50 miljoonaa euroa. Korkotukilainaa haettiin yhteensä yli 60 miljoonaa euroa. Noin kolmannes hakemuksista koski salaojitusinvestointeja. Nautatilat hakivat rakentamisinvestointeihin euromääräisesti eniten avustusta, 21,5 miljoonaa euroa. Sikaja lihasiipikarjatilojen investointeihin sen sijaan haettiin tukea varsin vähän. Eniten tukea haettiin Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Myös Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan viljelijät hakivat vilkkaasti tukia. Kokonaishakumäärien perusteella tilojen investointihalukkuus näyttää vähentyneen viime vuodesta. Tämän vuoden määrärahoista on mahdollista hakea tukea vielä lokakuun 15. päivään saakka. Viljelijät voivat aloittaa investoinnin toteuttamisen vasta saatuaan rahoituspäätöksen ELY-keskuksesta. Investointitukea voi hakea maksuun joulukuusta alkaen. Nuoren viljelijän aloitustuen hakijoita oli tänä vuonna merkittävästi vähemmän kuin viime vuonna. Vuosina 2013– 2014 maatiloilla tehtiin ennätysmäärä sukupolvenvaihdoksia luopumistuen ehtojen muuttumisen takia. Viime vuonna aloitustukea haki 1 000 nuorta viljelijää. Tämän vuoden hakemuksia oli tullut syyskuun puoliväliin mennessä 80. Aloitustukea voi hakea jatkuvasti. Nuoren viljelijän aloitustuen ensimmäinen erä maksetaan 31. lokakuuta. Investointitukea ja nuoren viljelijän aloitustukea oli tänä vuonna ensi kertaa mahdollista hakea sähköisesti Hyrräpalvelussa. Investointija aloitustuet rahoitetaan MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020. www.mavi.fi MARKUS SIKKILÄ / SALA OJ AYHDIS TY S
36 FARMI 7/2015 HEVOSET OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi SUOMENHEVOSTEN JA lämminveristen ravihevosten näyttelykausi on käynnissä. Syyskaudella toteutuu kaikkiaan 29 tammaja varsanäyttelyä sekä orinäyttely Kiuruvedellä 29.10 ja valtakunnallinen varsanäyttely 6.–8.11. Helsingissä. Suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten varsanäyttelyihin ovat tervetulleita 1–3-vuotiaat suomenhevoset ja 1–2-vuotiaat lämminveriset. Myös ruunat voivat osallistua näyttelyyn. Varsanäyttelyihin voi osallistua kerran kevätja kerran syyskaudella. Lisäksi varsan voi ilmoittaa valtakunnalliseen varsanäyttelyyn. Suomen Hippos ry maksaa näyttelyssä menestyneille varsoille rahapalkintoja. I palkituille varsoille maksetaan 150 € ja II palkituille 65 €. Rahapalkinto maksetaan parhaan tuloksen mukaan. Ruunavarsoille ei makseta rahapalkintoja. www.hippos.fi SUOMEN HIPPOS / PIRJE FAGER-PINTILÄ 28.9. Oulu 29.9. Kuopio 30.9. Forssa ja Helsinki 1.10. Jyväskylä 2.10. Kaustinen ja Mikkeli 3.10. Tampere (Kriterium) 4.10. Turku ja Ylivieska 5.10. Seinäjoki 6.10. Forssa 7.10. Helsinki ja Oulu 8.10. Lahti 9.10. Kaustinen ja Pori 10.10. Forssa, Mikkeli ja Rovaniemi 11.10. Lappeenranta ja Vaasa 12.10. Oulu 13.10. Tampere 14.10. Helsinki ja Kaustinen 15.10. Kouvola 16.10. Helsinki ja Pori 17.10. Lahti (Jokimaa Tekee Tähtiä) 18.10. Mikkeli ja Seinäjoki 19.10. Kuopio 2015 20.10. Tampere 21.10. Helsinki ja Oulu 22.10. Rovaniemi 23.10. Jyväskylä ja Turku 24.10. Helsinki (Espoon palkinto, & Tammachampion & Hevosenomistajapokaali) 25.10. Lahti 26.10. Oulu 27.10. Tampere 28.10. Helsinki ja Kaustinen 29.10. Kouvola 30.10. Kuopio ja Seinäjoki 31.10. Pori (St. Leger & Satakuntaajo) ja Rovaniemi
37 FARMI 7/2015 HEVOSET Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi LOISPOSTI Helppo ja vaivaton läHetyspakk aus! Helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.fi SUOMEN HIPPOS uudistaa suomenhevosen jalostusohjesääntöä yhdessä suomenhevoskasvattajien ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on, että Evira hyväksyy uuden jalostusohjesäännön loppuvuodesta ja uudistettu jalostusohjesääntö astuu voimaan vuoden 2016 alussa. Uudistustyössä tarkennetaan olemassa olevaa jalostusohjesääntöä niin, että se ohjaa suomenhevosjalostusta tulevina vuosina eteenpäin. Jalostusarvostelun hyväksymisja palkitsemisrajoja tarkennetaan vastaamaan nykypäivän suomenhevoselle asetettavia vaatimuksia urheiluja harrastehevosena. Käytössä oleva jalostusohjesääntö on vuodelta 2004. Suomen Hippos on valmistellut työtä yhdessä neljän jalostussuunnittain muodostetun työryhmän kanssa. Luonnos uudeksi jalostusohjesäänJALOSTUKSEEN HYVÄKSYTTYJEN oriiden oriinpitäjät ovat muutamien vuosien ajan voineet tallentaa oriidensa astutustiedot suoraan Heppa-järjestelmään. Viime keväänä käyttöön otettiin uutena ominaisuutena sähköinen syntymätodistus. Vuonna 2015 syntyneistä varsoista lähtien ei paperista syntymätodistusta enää välttämättä tarvita. Mikäli oriinpitäjä huolehtii itse astutustietojen tallennuksesta Heppaan, hän voi kuitata syntymätodistuksen lunastuspäivämäärän suoraan järjestelmään. Hevosjalostusliittojen tunnistajat sekä Hippoksen työntekijät näkevät tiedon suoraan rekisteristä tunnistuksen ja rekisteröinnin yhteydessä. Paperiset syntymätodistukset ovat edelleen myös käytettävissä. Jatkossa järjestelmää kehitetään niin, että tamman omistaja pääsee Oma talli -tunnuksilla tarkastamaan tammansa kohdalta tiedon syntymätodistuksen lunastamisesta. Lämminverisillä ravihevosilla sekä suomenhevosilla syntymätodistus tulee lunastaa oriinpitäjältä syntymävuoden loppuun mennessä, jotta varsa saa ravikilpailuoikeuden. Lisäksi varsa tulee tunnistaa syntymävuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä, jotta kilpailuoikeus säilyy. www.hippos.fi SUOMEN HIPPOS / IRINA KEINÄNEN nöksi lähetetään lausunnolle suomenhevosyhdistyksille, hevosjalostusliitoille ja Suomen Hippoksen keskeisille sidosryhmille 1.lokakuuta. www.hippos.fi Maaseudun aikakauslehti.
38 FARMI 7/2015 TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: AHTI SORMUNEN Maamme itsenäiset sahat ovat merkittäviä puunkäyttäjiä ja työllistäjiä. Yksityisessä omistuksessa olevien sahojen puuhuollon turvaaminen on tärkeää. Viennistä pääosin leipänsä hankkivat sahat ovat myös biotalouden selkäranka.
39 FARMI 7/2015 Metsäteollisuuden ympärillä on ollut viime aikoina lupaavaa nostetta. Maamme suurten metsäjättien investoinnit ovat kasvaneet merkittävästi, osittain jopa ennätyksellisesti. Joidenkin arvioiden mukaan investoinnit tulevat kasvattamaan puun kysyntää lähivuosina jopa viidenneksellä. Mutta miten on pienempien, yksityisten omistuksessa olevien, niin sanottujen itsenäisten sahojen laita? Ovatko ne päässeet mukaan positiivisen toiveikkaaseen kehitykseen? – Sahateollisuuteen ei tarvita uusia greenfield-investointeja, mutta toki tarvitaan ylipäätään modernisointeja, laajennusinvestointeja ja esimerkiksi kuivaamoinvestointeja. Itsenäisten sahojen tulevaisuus ovat valoisia, kunhan kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehditaan, vastaa toimitusjohtaja Kai Merivuori Suomen Sahat ry:stä. – Avainkysymys sahojen investoinneissa on se, että puuhuolto saadaan pelaamaan. Tämä tarkoittaa sitä, että metsästä pitäisi saada vähintään 20 prosenttia enemmän puuta kuin mitä tällä hetkellä saadaan. Siinä on kaikkein suurin haaste sekä metsänomistajille että teollisuudelle. Sahat käyttävät 60 prosenttia tukkipuusta Itsenäisten sahojen rooli sekä puunkäyttäjänä että työllistäjänä on hyvin merkittävä. Merivuori toteaa, että viime vuonna Suomen sahateollisuuden tuotanto oli 10,8 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Tästä kokonaistuotannosta itsenäisten sahojen osuus oli 60 prosenttia, mikä on tietenkin hyvin merkittävä saavutus, Merivuori toteaa. – Ja jos ajatellaan sahateollisuutta kokonaisuutena, metsänomistajien näkökulmasta sahat ovat aivan olennaisia toimijoita metsätalouden kannattavuuden suhteen. Sahateollisuus ostaa raakapuuvolyymeista vain yhden kolmasosan, mutta maksaa kaksi kolmasosaa kantorahatuloista. Itsenäisillä sahoilla on myös merkittävä rooli työllistäjänä. Merivuori arvioi, että suoraan ja välillisesti sahat työllistävät noin 10 000 henkeä. Globaaliosuus vain kolme prosenttia Yksityisessä omistuksessa olevien sahojen osuus on ollut kasvussa. Merivuori arvioi, että teollisia sahalaitoksia Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 80–90. Näihin sisältyvät sekä itsenäiset että sellukonsernien sahat. – Jäsenyrityksiä meillä Suomen Sahoissa on tällä hetkellä 34. Voidaan sanoa, että itsenäisten sahojen osuus on kasvanut trendinomaisesti, Merivuori toteaa. Merkittävä tekijä itsenäisten sahojen tulevaisuudessa on Merivuoren mukaan sahateollisuuden kustannuskysymys. – Kun puhutaan yrittäjistä, sahat ovat 100-prosenttisesti sitoutuneita sahateollisuuteen. Tällöin sahateollisuuden kannattavuus on heille avainkysymys, koska he tekevät bisnestä pelkästään sahaamalla. Toinen esiin nouseva asia ovat markkinat. Merivuori peräänkuuluttaa pärjäämistämme alan kansainvälisessä kilpailussa. – Suomalaisten osuus globaaleista havusahatavaramarkkinoista on noin kolme prosenttia. Kyse ei olekaan siitä, onko tarjolla markkinoita, vaan siitä, pärjätäänkö me noilla markkinoilla muiden tuottajien rinnalla. Kohti valtavaa Kiinaa Haastatteluhetkellä Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori on juuri lähdössä Kiinaan yhdessä 20 sahayrittäjän kanssa. Kohteena ovat Shanghaissa pidettävät kiinalaiset huonekalualan messut ja niitä seuraava globaali kansainvälinen sahatavarakonferenssi. – Projekti on alkanut jo pari vuotta sitten. Halusimme lähteä isoille markkinoille esittäytymään. Tavoitteena on yksiselitteisesti oppia tuntemaan Kiinanmarkkinaa paremmin ja tietenkin hakea uusia asiakaskontakteja, segmenttejä ja markkina-alueita, Merivuori listaa. – Kiina on niin valtava maa, että alalla on vasta raapaistu pintaa. Kiinalainen sahatavaramarkkina on absoluuttisessa kasvussa, ja koko Aasiassa on nyt trendikästä rakentaa puusta. Kiina onkin Suomen sahateollisuuden tärkeimpiä vientimaita yhdessä Egyptin, Japanin ja Ison-Britannian kanssa. – Kiina toi viime vuonna noin 18 miljoonaa kuutiota havusahatavaraa, josta suomalaisten osuus oli vain 400 jatkuu ?
40 FARMI 7/2015 000 kuutioita. Tästä voimme päätellä, että meillä suomalaisilla olisi tässä petrattavaa, Merivuori toteaa. Kiinan-markkinoilla Kanada ja Venäjä ottavat kuitenkin kokonaispotista 14 miljoonaa kuutiota. Näiden maiden suhteen Suomi on Merivuoren mukaan täysin ulkona kilpailusta. – Meidän valttikorttejamme ovat määrän sijasta huippulaatu ja ennen kaikkea tasainen laatu, luotettavat toimitukset ja asiakastarpeiden huomioiminen, Merivuori korostaa. taan kertookin muiden alojen taantumisesta, Merivuori toteaa. Vientiä on nyt kuitenkin varjostamassa globaali taloudellinen tilanne. Merivuori nostaa esimerkeiksi Egyptin ja Algerian, joissa paikallinen keskuspankki on asettanut tuontirajoituksia. – Tämä aiheuttaa vaikeuksia sahateollisuudelle, ja voikin sanoa, että on syytä olla huolissaan loppuvuoden tilanteesta. Moni yhtiö on jo ilmoittanut aloittavansa ytneuvottelut tuotannon supistamiseksi ja jopa leikanneet tuotantoaan. – Taustalla on myös se tosiasia, että me edelleen häviämme kilpailussa ruotsalaisille ja venäläisille. Tosin siinä kilpailussa sahateollisuuden on haastava tehdä mitään, koska kaikki lähtee liikkeelle valuuttakurssista, Merivuori korostaa. – Lisäksi kustannustalo on kilpailijamaissa paremmin kurissa. Haastetta metsänomistusrakenteessa Kilpailutilanteessa ollaan Merivuoren mukaan joka tapauksessa sen tosiasian edessä, että 2000-luvulla ruotsalaisten sahojen tuotanto on noussut merkittävästi, kun taas suomalainen sahateollisuus ei ole yltänyt samalle tasolle. – Suomalaiset kävivät parhaimmillaan jo 13,5 miljoonassa kuutiossa, kunnes vuosina 2008–2009 tuotanto putosi vajaaseen kahdeksaan miljoonaan. Sieltä on viime vuosina noustu 10,8 miljoonaan kuutioon, Merivuori listaa. – Ruotsalaiset sen sijaan hätyyttävät jo 18 miljoonaa kuutiota, sillä he ovat pystyneet jatkamaan vapaasti kasvuaan ja lähentelevät huipputasoja. Meillä Suomessa kustannusrakenne on ollut sellainen, että ei yksinkertaisesti ole pystytty tuottamaan noilla suuremmilla volyymeilla. Merivuori palaa ydinkysymykseen eli puutavaran riittävään saatavuuteen sahateollisuuden käyttöön. Taustalla on myös suomalainen metsänomistusrakenne. – Jos nyt vielä vertaamme tilannetta Ruotsiin, Suomessa metsänomistus on enemmän sirpaloitunut, ja teollisuuden osuus metsänNeljänneksi tärkein vientituote Itsenäisten sahojen kannattaa panostaa jatkossakin vientiin, sillä sahateollisuuden kokonaistuotannosta menee vientiin jopa 70 prosenttia. Sen arvo oli viime vuonna vajaat 1,5 miljardia euroa. – Vientitilastossa sahatavara oli viime vuonna Suomen neljänneksi tärkein vientituote. Myös tämän kuluvan vuoden tammi-kesäkuun katsauksessa ylsimme neljänneksi, mikä on hieno asia, vaikka osalViime vuonna Suomen sahateollisuuden tuotanto oli 10,8 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Itsenäisten sahojen osuus tästä oli 60 prosenttia.
41 FARMI 7/2015 omistuksesta on pienempi. Meillä metsänomistus on myös siirtynyt yhä enemmän maaseudulta kaupunkeihin, ja metsänomistajien keski-ikä on noussut, Merivuori kuvaa. – Merkittävä osa metsänomistajistamme ei ole käynyt metsissään 30 vuoteen tai tehnyt mitään metsänsä eteen. Energiapuusta lisänostetta Meillä onkin melkoiset määrät käyttämättömiä metsävaroja. Jotta tämä tilanne saataisiin korjattua, vaaditaan Merivuoren mukaan aktiivisuutta niin metsänomistajilta, teollisuudelta kuin valtioltakin. – Tämän hallituksen toimesta ollaankin helpottamassa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, mikä on erinomainen asia. – Metsänomistajien kannattaa välittömästi katsoa, millaisia puunmyyntimahdollisuuksia heillä on. Heidän kannattaa muistaa tarjota puuta nimenomaan itsenäiselle sahateollisuudelle, sillä se on metsänomistajan turva, Merivuori painottaa. Positiivinen ilmiö yksityissahoilla on myös energiapuu. 60 prosenttia metsäpolttoaineiden raakaaineista kerätään sahojen päätehakkuilta, joten sahat ovat avainasemassa myös energiapuun osalta. – Kun puhutaan biotaloudesta, ei ole yhtään liioiteltua sanoa, että sahat ovat biotalouden selkäranka. Sahat pitävät huolta metsänomistajan liiketoiminnan kannattavuudesta. – Tämän lisäksi sahat ovat erittäin merkittäviä materiaalivirtojen ylläpitäjiä niin energiapuussa kuin selluteollisuudessakin, Merivuori kiittelee. Veropolitiikkaan lisää järkeä On tullut selväksi, että sahateollisuus kaipaa kipeästi puutavaraa, mutta riittääkö sitä meillä myös tulevaisuudessa? – Uskon kuin pukki sarviinsa, että puuta riittää, Merivuori vastaa yksikantaan. – Näen, että on ehdottomasti kansantalouden tappio, jos puuta ei pystytä käyttämään isompia määriä kuin mitä sitä nyt käytetään. Merivuori korostaa yhteistyön voimaa. Metsänomistajien ja teollisuuden tulee saada yhteispeliin uutta virtaa. Samoin Merivuori heittää kapulan myös valtiovallan syliin. – Valtion olisi syytä miettiä, onko nykyinen veropolitiikka järkevää. Oli esimerkiksi erittäin harmillista, että puun myyntivero saatettiin pääomatuloveron alaiseksi ja siitä tuli progressiivinen, Merivuori toteaa. – Samalla voisi myös kysyä, onko oikein, että aktiivisesti toimivat metsänomistajat kantavat kaikkien metsänomistajien verotaakkaa, kun samaan aikaan huomattava määrä metsää on täysin käyttämättä ja jopa pilaantumassa? kysyy Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori. ?
42 FARMI 7/2015 METSÄ JOBO ST75 on kevyt ja tehokas harvesteri joka on helppo asentaa maataloustraktoriin tai kaivuriin. KoneAgria 8-10.10.2015 Tavataan osastolla A108 Suhteessa suorituskykyyn, JOBO ST75B harvesteri on markkinoiden kevein. Keveys on saavutettu optimoidulla rakenteella ja suurlujuusmateriaalien käytöllä. Lue lisää ja tee kysely www.sykeharvesteri.fi SYKETEC Vallgrundintie 78 B, 65800 Raippaluoto Puh. +358 (0)40 7008796. info@sykeharvesteri.fi JOBO ST75B METSÄALAN STRATEGINEN ohjelma (MSO) on vuosina 2011–2015 yhteistyössä alan toimijoiden kanssa suurelta osin saavuttanut tavoitteensa ja ala on uudessa nousussa. Ohjelma oli yksi viime hallituskauden kärkihankkeista. MSO:n loppuraportti esiteltiin elokuun lopussa elinkeinoministeri Olli Rehnille. Kotimaisen ainesja energiapuun käyttö on noussut tavoitellulle ennätystasolle 65 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Puukerrostalojen markkinaosuus on viidessä vuodessa noussut liki nollasta tavoitteeksi asetettuun 10 prosenttiin tänä vuonna. Metsäteollisuuden viennin arvo nousi 11,2 miljardiin euroon, tavoitteeksi oli asetettu 13 miljardia euroa. Uusien puupohjaisten tuotteiden, kuten bioöljyn ja biokaasun, liukoja mikrofibrillisellun sekä erilaisten puukomposiittien, liikevaihto on jo useita satoja miljoonia euroja. Matkaa tavoitteeksi asetettuun miljardin euron liikevaihtoon vielä on, mutta ala on vahvassa kasvussa. Metsäalan strateginen ohjelma toteutti muun muassa valtakunnallista puurakentamisohjelmaa ja vastasi kansallisen biotalousstrategian toimeenpanosta. – Ohjelman myötävaikutuksella syntyi voimakas yhteinen tahto kehittää metsäalaa ja biotaloutta. Yhteisillä tavoitteilla ja yhteistyöllä pystyttiin merkittävästi parantamaan metsäalan tilannetta ja investoinnit vauhdittuivat. Ymmärrys biomassojen käyttöä kohtaan lisääntyi. Samoin kiinnostus biotaloutta kohtaan kasvoi ja merkittäviä julkisia ja yksityisiä panostuksia kohdistettiin biotalouden kehittämiseen, listaa ohjelman strategisena johtajana toiminut Sixten Sunabacka. Sunabacka painottaa, että MSO on luonut hyvän perustan uuden hallituksen strategisille tavoitteille vauhdittaa biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja. – Metsäbiotalous on ydin, jolla Suomi voi erottautua edelläkävijänä kansainvälisessä biotaloudessa. Metsäbiotaloudessa metsä-, energia-, kemianja rakennusala yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tuottaa tulevaisuudessa yhä enemmän työtä ja hyvinvointia. Metsätalouden strategisen ohjelman loppuraporttiin voi tutustua osoitteessa: www.tem.fi/julkaisut
43 FARMI 7/2015 METSÄ AHTI SORMUNEN on nimitetty Sampo-Rosenlewille metsäkoneiden myyntiin. Sormunen vastaa sekä uusien että käytettyjen metsäkoneiden myynnistä omalla alueellaan Itäja Pohjois-Suomessa. Sormusella on vahva metsäkonetausta. Hän on toiminut muun muassa Komatsuja Cat-metsäkoneiden myynnissä lähes kahdenkymmenen vuoden ajan, ja ollut metsäkonealalla 1980-luvun alkupuolelta lähtien eri tehtävissä. www.sampo-rosenlew.fi MAAJA metsätalousministeriö on myöntänyt Suomen metsäkeskukselle 20 216 000 euroa lisää myöntämisvaltuutta ja 16 730 000 euroa määrärahaa Kemeralain mukaisten töiden rahoittamiseen. Osoitettua määrärahaa on kokonaisuudessa 65 210 000 euroa ja myöntämisvaltuutta 65 000 000 euroa, kun otetaan huomioon aikaisempi määräraha ja myöntämisvaltuus. Varoja on tarkoitus käyttää nyt voimassa olevan, määräaikaisen rahoituslain mukaan ensisijaisesti taimikon varhaishoitoa, nuoren metsän hoitoa ja juurikäävän torjuntaa koskevien rahoitushakemusten hyväksymiseen ja tuen maksamiseen. Määrärahan suuruus vuonna 2015 on kaikkiaan 10 518 000 ja myöntämisvaltuuden 24 995 000 euroa. Lisäksi lisämäärärahaa käytetään erityisesti kumotun lain nojalla hyväksyttyjen metsäteiden perusparannus-, kunnostusojitusja metsänuudistamishankkeiden tukimaksatuksiin. Kumotun lain määrärahaa käytetään myös suunnitteluja toteutusselvitystukeen. www.metsakeskus.fi
44 FARMI 7/2015 Kaatotuoreen havupuun kosteus on yleensä 50–60 prosenttia ja lehtipuiden kosteus noin 40–50 prosenttia. Mitä enemmän kosteutta energiapuusta saadaan poistettua ennen polttoa, sitä enemmän siitä saadaan myös energiaa. Tavallisesti energiapuun kuivumisesta huolehditaan varastoimalla sitä korjuun jälkeen tienvarsipinossa. Toisinaan energiapuu saatetaan ajaa myös bioenergiaterminaaliin tai käyttöpaikalle kuivumaan. Varastojen sijainnilla ja rakennustavalla on tunnetusti vaikutusta kuivumiseen. Vuoden varastoinnin aikana energiapuu kuivuu kaatotuoreesta helposti alle 40 prosentin kosteuteen, mikäli varastointi suoritetaan oikein ja sääolosuhteet ovat otolliset. Parhaimmillaan päästään selvästi alle 30 prosentin kosteuteen. Kostean energiapuun polton hyötysuhde on alempi ja päästöt korkeammat kuin hyvin kuivuneen puun. Energiapuun sisältämä vesi vaikuttaa lisäksi kuljetuskustannuksiin nostamalla kuormien painoa ja aiheuttamalla talvella jäätymisongelmia.. Huonosti tehdystä energiapuuvarastosta kärsivät sekä kuljetusyrittäjä että haketta hyödyntävä polttolaitos. Energiapuuvarastot ohjeistetaan rakentamaan siten, että varastot ovat irti maasta aluspuiden päällä. Tämä vähentää maakosteuden nousua pinoihin ja lisää ilman kiertoa. Lisäksi varastojen päälle tulisi rakentaa pinon päällimmäisistä puista vähintään puoli metriä muuta pinoa ulommas yltävä lippa ohjaamaan sadevettä pois pinosta. Joskus varastojen sisälle asetetaan myös poikkisuuntaisia välipuita edistämään ilman kiertoa pinossa. Kuivumisen kannalta toinen olennainen tekijä on varastojen sijainti. Varastojen tulisi sijaita avoimella, valoisalla ja ympäröivää maastoa korkeammalla paikalla, jotta tuuli ja auringonvalo pääsisivät esteettömästi kuivaamaan varastoja. Energiapuun kuivumista voidaan parantaa entisestään, mikäli varastot peitetään ennen syyssateita. Koejärjestelyt Tutkimuksella haluttiin selvittää, kuinka energiapuu kuivuu erilaisissa varastoissa. Tutkimusta varten perustettiin kuivumiskokeet kolmeen toisistaan poikkeavaan varastointipaikkaan; bioenergiaterminaaliin ja kahteen erilaiseen tienvarsivarastopaikkaan. Terminaali sijaitsi osittain asfaltoidulla kentällä ison peltoaukean vieressä. Tienvarsivarastoista toinen sijaitsi metsätienvarren varjoisassa notkossa mäntymetsän sisällä ja toinen kuivapohjaisessa mäenrinteessä, missä ympäröivän metsän varjostus oli vähäistä. Terminaaliin perustettiin kolme varastopinoa. Yksi pino oli täysin ilman alusja välipuurakenteita. Toisessa pinossa oli aluspuut, mutta ei välipuita. Kolmannessa pinossa käytettiin sekä alusettä välipuita. Samanlaisilla rakenteilla perustettiin pinot myös mäenrinteessä sijaitsevaan tienvarsivarastoon. Notkossa sijaitsevassa tienvarsivarastossa oli kaksi varastopinoa, joista toinen oli ilman alusja välipuurakenteita ja toinen aluspuilla varustettu. Tienvarsivarastot sijaitsivat noin 500 metrin etäisyydellä toisistaan. Terminaalivarasto sijaitsi noin 15 kilometrin päässä tienvarsivarastoista. Varastointikokeet perustettiin kevään 2013 aikaTEKSTI JA KUVAT: ISMO MAKKONEN JA TUOMAS HAKONEN Energiapuupinon kuivuminen ei suinkaan ole kiinni pelkästään hyvästä säästä, vaan omilla valinnoilla pystyy vaikuttamaan kuivumistulokseen huomattavasti. Pinon paikkavalinnalla ja rakenteella voi olla yli 20 prosenttiyksikön suuruinen vaikutus energiapuun kosteuteen. na. Pinoissa oli pääasiassa tuoretta karsittua mäntyä ja seassa hieman koivua. Varastointikokeiden puut korjattiin toukokuun kolmen viimeisen viikon aikana ja ajettiin varastopinoihin toukokuun viimeisen ja kesäkuun ensimmäisen viikon aikana. Varastopinot peitettiin terminaalissa 13.11.2013, mutta kummallakaan tienvarsivarastolla pinoja ei väärinkäsityksestä johtuen peitetty. Myöhäisestä ajankohdasta johtuen peittämisellä ei todennäköisesti ollut suurta vaikutusta terminaalipinojen loppukosteuteen. Tienvarsija terminaalipinot haketettiin 24.3–26.3.2014. Kosteusnäytteet otettiin tasaisin väliajoin suoraan hakkurin hakevirrasta. Jokaisesta varastopinosta otettiin kahdeksan kahden litran hakenäytettä. Hakenäytteiden kosteus määritettiin ISO 589 -standardin mukaan, jossa näytteitä pidetään lämpökaapissa 105 asteen lämpötilassa vuorokauden ajan. Energiapuun kuivuminen varastoissa Energiapuut kuivuivat varastoissa melko odotetusti, mutta yllätyksiltäkään ei
45 FARMI 7/2015 Kirjoittajat Ismo Makkonen ja Tuomas Hakonen ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkijoita. Selvitys tehtiin vuonna 2014 päättyneellä Kestävä metsäenergia -hankkeella, jonka toteutuksesta vastasivat Suomen metsäkeskuksen Eteläja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö ja SeAMK Elintarvike ja maatalous. Hanke sai rahoituksensa Manner-Suomen maaseutuohjelmasta ja alueen yrityksiltä. Metsän varjostus heikentää energiapuupinojen kuivumista.
46 FARMI 7/2015 Kuivapohjaiseen ja avonaiseen mäenrinteeseen sijoitettu tienvarsivarasto on sekä kuivumisen että kuljetusten kannalta hyvä varastopaikka. Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hakeja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda. www.veda. Veda vältytty. Notkossa sijainneen tienvarsivaraston pinojen kosteudet olivat lähellä tuoreen puun kosteutta. Aluspuiden päälle tehdyn pinon kosteus oli 48 prosenttia ja ilman alusja välipuurakenteita olevan pinon 51 prosenttia. Varastopaikan pinot eivät kuivuneet juuri lainkaan kymmenen kuukauden varastoinnin aikana. Mäenrinteessä sijainneella tienvarsivarastolla kuivuminen oli selvästi parempaa. Parhaiten oli kuivunut pelkillä aluspuilla varustettu pino, jonka kosteus oli 32 prosenttia. Välija aluspuurakenteilla varustetun pinon kosteus oli 35 prosenttia ja ilman rakenteita olevan pinon 36 prosenttia. Tienvarsivaraston pinot kuivuivat varastoinnin aikana hyvin, mutta välipuut eivät yllättäen parantaneet kuivumistulosta pelkillä aluspuilla varustettuun pinoon verrattuna. Terminaalissa kaikkien pinojen kosteudet olivat kymmenen kuukauden varastoinnin jälkeen 30 ja 31 prosentin välillä. Kaikki varastopinot kuivuivat hyvin eikä pinojen rakennustavalla ollut juurikaan vaikutusta kuivumistulokseen. Varaston sijainnilla on suuri merkitys Energiapuuvarastot kuivuivat tässä kokeessa odotusten mukaisesti parhaiten terminaalissa, jossa oli energiapuun kuivumisen kannalta parhaat olosuhteet asfaltoinnista ja paikan avoimuudesta johtuen. Heikoiten energiapuu kuivui metsän varjostamaan notkoon tehdyssä tienvarsivarastossa. Tässä kokeessa molemmilla tienvarsivarastoilla ilman välija aluspuurakenteita tehdyt varastopinot kuivuivat heikoiten. Terminaalissa taas tällaisella rakenteella oleva varastopino kuivui parhaiten. Ero muilla tavoilla rakennettuihin pinoihin oli kuitenkin vain prosenttiyksikön verran eli käytännössä kaikkien terminaalin varastopinojen kosteus oli samalla tasolla. Tienvarsivarastoissa aluspuiden havaittiin jonkin verran edistävän kuivumista. Välipuiden lisääminen varastopinoon ei sen sijaan tässä selvityksessä parantanut kuivumista. Yhtenä syynä tähän saattoi olla, että tienvarren välija aluspuurakenteella oleva pino oli muita pinoja matalampi, mistä johtuen se oli alttiimpi sateen vaikutukselle. Yhteenvetona voidaan todeta, että energiapuun kuivumisen kannalta varaston sijainnilla on erityisen suuri merkitys. Varaston rakenteella voidaan jonkin verran parantaa kuivumistuloksia, mutta sen merkitys on huomattavasti pienempi kuin varastopaikan. Tienvarsivaraston sijainnin huolelliseen valintaan ja aluspuiden lisäämiseen pinon alle kannattaa panostaa, ellei halua polttaa märkää energiapuuta. ? NYT! € 13.990,+tk sis. alv 24% Kranman T1750 4WD Vinssi kaupanpäälle! Säästä € 1990,Jälleenmyyjätiedot: www.kranman.fi UUDET MALLIT Kalliokyläntie 683, 74700 KIURUVESI, 050 564 2878, www.tikkasenpaja.fi JUKKA-EC 8,3m tai 10,1m Huom! Perinteiset mallit myös uudistuneet. Kokonaan pohjasta avattava runko helpottaa huoltoa. Pit. 6,5m-10m TIKKASEN PAJA KY
47 FARMI 7/2015 KONEET 990 € sis . alv 24 % 6 300 € +toimituskulut sis. alv 24 % 6 300 € +toimituskulut sis. alv 24 % METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 Lue lisää ja katso jälleenmyyjäsi: • Max. työsyvyys 75 cm • Teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. 50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200mm erikoisterästä • Vetokuula 75mm, johon voi myös liittää salaojaputken * Ojan maksimisyvyys 1000 mm * Portaaton sorakerroksen säätö * Putken koko 50–80 mm * Koneen paino 950 kg * Ojan maksimisyvyys 1450 mm * Portaaton sorakerroksen säätö * Putken koko 50–80 mm * Koneen paino 1050 kg * Pituus 3400 mm, korkeus 2000 m * Tilava sorasuppilo 850x1750 mm * Pyörivä putkikela vakiona * NTP-10 kiinnitys * Tarkka kaadon ja syvyyden säätö jämerällä sylinterillä * Pyörivä putkikela vakiona MYYRÄAURA Nopea laite pintavesien johtamiseksi salaja avo-ojiin SALAOJAKONEET Kertavedolla maahan oja, putki ja sora MAARAKENNUSJA konepalveluyritysten mahdollisuus työllistää alalle haluavia työntekijöitä on käytännössä kavennettu olemattomaksi kohtuuttoman kovilla säädöksillä ja pätevyysvaatimuksilla, totesi Koneyrittäjien Markku Suominen Maxpo-messuilla. – Yrittäjänä näen, että alalle tuloa on vaikeutettu kohtuuttomasti vuosien mittaan. Ei ole mikään ihme, että kolmen–neljän kuukauden kesätöihin ei saada enää nuoria. Nuorilta hukkuu samalla myös mahdollisuus löytää oma kiinnostuksen kohteensa maarakennusalan monipuolisista tehtävistä. Esimerkkinä Suominen mainitsee kuormaja linja-autonkuljettajien ammattipätevyysvaatimuksen. Etenkin pienissä maarakennusalan yrityksissä työ vaatii monipuolista osaamista ja nuoren työntekijän pitää tarvittaessa pystyä siirtymään kaivinkoneen hytistä traktorin tai kuorma-auton rattiin. – Käytännössä tämä vaatii vähintään C-kortin. Yhä useampi nuori kuitenkin jättää sen ajamatta kortin korkean hinnan takia. C-korttikaan ei vielä riitä, vaan sen lisäksi vaaditaan 280 tunnin perustason ammattipätevyyskoulutus. 280 tuntia on noin 38 työpäivää. Hintaa tälle lystille tulee arviolta vähintään 2500 euroa ajokortin kustannusten lisäksi. Suominen muistuttaa, että käytännössä jokaisella työntekijällä ammattipätevyyden lisäksi on oltava muun muassa tieturvaja työturvallisuuskortit, tulityökortti hitsausta varten sekä vesityökortti. – Jokaisen yksittäisen kortin hinta on 100–150 euroa sekä yhden työpäivän palkkakulut. Lisäkustannuksia yrittäjille aiheuttaa se, että työntekijät ovat poissa tuottavista töistä koulutuspäivien ajan. Suominen korosti, että nykyinen tilanne pakottaa maarakennusalan koulutuslaitokset ja työelämän tiivistämään yhteistyötään. – Erityisen tärkeää yhteistyö on pienille yrityksille, koska niillä on rajalliset mahdollisuudet järjestää yksilöllistä koulutusta nykyisiin, ylimitoitettuihin vaatimuksiin. www.koneyrittajat.fi FARMI
48 FARMI 7/2015 KONEET Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta Kotimaisen rengasliikkeen kautta! RENKAITA JA VANTEITA Maalle, metsään ja maantielle myynti@raahenrengasjalaite.fi Raahe (08) 211 7120 Raahe raskaat renkaat 050 3694 940 Koneet ja laitteet 0500 382 560 Liminka 050 561 1296 Jalasjärvi 0500 683 505 Honkajoki 044 556 5038 AGCO POWER Oy esittelee tänä syksynä dieselgeneraattoreihinsa uuden korimallin. Suomalaisella moottorilla varustettu AG-sarja saa uuden meluvaimennetun sääsuojakorin. Vahvarakenteinen kori on varustettu nostokorvakkeilla ja trukkijaloilla helppoa sijoitusta varten. Suunnittelussa on kehitetty myös helpompaa ja siistimpää kaapelointia asiakkaalle. Konepaketit kasataan ja testataan Tampereen Tesomalla. Moottori tulee Linnavuoren moottoritehtaasta. AG-sarja kattaa dieselgeneraattorit 48 kilowatista 200 kilowattiin. AGCO tuo KoneAgrian yhteydessä näytille kaksi eri teholuokan konepakettia. Halukkaille järjestetään myös tehdaskierroksia Tampereen tehtaalla. www.agcopower.com METALLIRUNKOISTEN LEDVALAISIMIEN valmistaja Led Lenser tuo myyntiin uudet työkäyttöön suunnitellut H6 ja H6R -otsavalaisimet. Ammattikäyttöön soveltuva H6R on pienikokoinen ja helppokäyttöinen ladattava otsavalaisin. Siinä on tehokas uusi linssi ja Led, portaattomasti säädettävä valokeila ja valaisukulma sekä portaaton valon kirkkauden säätö. Se valaisee todella kirkkaasti 200 lumenin valoteholla. Valaisimessa on yksi virtakytkin ja yksi säädin, jolla säädetään otsavalaisimen kirkkautta. Kumitettu otsahihna pitää valaisimen hyvin paikoillaan myös kypärässä. Pienikokoinen otsavalaisin painaa vain 132 grammaa. Led Lenser H6 vastaa muuten ominaisuuksiltaan H6R:ta, mutta on paristokäyttöinen. www.nordictrail.fi Tilaa Farmi itselle tai lahjaksi.
49 FARMI 7/2015 KONEET NORCARIN UUSI pienkuormaaja a6020 on pitkälti sama kuormaaja, kun Norcar a60, mutta varustettu 20 hp moottorilla. Norcar a60:n vakaan teleskooppipuomin ansiosta korkealle nostaminen on helppoa ja turvallista. Nostokorkeus lavahaarukalla on 2,8 meriä. Tarkan ohjauksen kuormaajalla hoituvat erilaiset nostoja maansiirtotyöt sekä lumenauraus. Muuttuneen moottoritehon lisäksi a6020 -mallissa ajonopeus nousee hieman, ja on nyt 17 km/h. Kone tuottaa enemmän työlaitehydrauliikan litroja (28,5 l/min), mikä mahdollistaa nopeamman kauhan ja puomin liikkumisen. Niin nosto, lasku, taitto kuin kaatokin ovat entistä nopeampia a6020 -mallissa. Konemalli on tarkoitus lanseerata KoneAgriassa, jossa Norcarin löytää K-Maatalouden osastolta. Mukana on myös kesällä esitelty tela-alustainen Norcar a75 4T. www.norcar.com/fi
50 FARMI 7/2015 Uusi maatalousyrittäjän työtapaturmaja ammattitautilaki astuu voimaan 1.1.2016. Lakiuudistuksella halutaan lisätä korvauskäsittelyn avoimuutta sekä alentaa työvahinkojen ilmoituskynnystä. Nykyinen bonusjärjestelmä, jossa vahingottomat vuodet ovat tuoneet vakuutusmaksualennusta, poistuu vuoden 2016 alusta. Vakuutusmaksu määrätään jatkossa tasaisesti kaikille vakuutetuille, eivätkä yksittäiset TEKSTI: JULIA VON FLITTNER / MELA KUVA: MIKKO KÄKELÄ Maataloustyössä sattuu vuosittain paljon tapaturmia, vaikka ne tilastojen mukaan ovatkin viime vuosina vähentyneet. Maatalous on edelleen hyvin riskialtis ammatti, ja maataloudessa, erityisesti karjanhoitoja konetöissä, sattuneet työtapaturmat ovat keskimääräistä vakavampia. Myös riski sairastua työperäisiin sairauksiin on maatalousyrittäjillä suuri. Etenkin hengitystiesairaudet ja ihotaudit ovat yleisiä maatalousyrittäjän ammattitauteja. vahingot tai niistä maksettavat korvaukset enää vaikuta vakuutetun seuraavien vuosien vakuutusmaksuihin. Alati kasvavat työn vaatimukset, kiire ja työn sitovuus koettelevat maatalousyrittäjien toimintakykyä ja työhyvinvointia. Tilastoitujen ja lääkärikäyntiin johtaneiden työtapaturmien lisäksi maatalousyrittäjille sattuu myös vahinkoja, jotka helposti jäävät hoitamatta tai oman hoidon varaan, eikä niitä ilmoiteta vakuutuslaitokselle. Maatalousyrittäjän työterveydelle vamman tai sairauden hoitamatta jääminen on iso riski ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa joko välittömästi tai myöhemmin ilmenevän työkyvyn aleneman. On tärkeää, että kaikki maataloustyössä sattuneet vahinkotapahtumat hoidetaan ja ilmoitetaan ajoissa. – Kaikki vahingot tulee ilmoittaa Melaan, muistuttaa yksikönpäällikkö Jaana Laine Melan tapaturmayksiköstä. – Myös pikkuvahingoista odotetaan ilmoitusta, sillä niistäkin aiheutuu yleensä kuluja, esimerkiksi lääkärikäynnistä, matkoista ja lääkkeistä, joista on oikeus tapaturmakorvaukseen, Laine jatkaa. Korvauskäsittelyä tehostetaan uusilla määräajoilla Uusi laki tuo uudet määräajat korvauskäsittelyyn. Melan on aloitettava asian selvittely viipymättä, viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa asian vireille tulosta. Uusi laki edellyttää tapaturmayhtiöiltä nykyistä tehokkaampaa ja keskitetympää käsittelyä. Laine kertoo, että tyypillisimmin asiaa selvitellään vakuutetulta itseltään, pyydetään vahinkoilmoitus tai tarkentavia tietoja vahinkotapahtuman sattumisolosuhteista tai tilan toiminnasta. – Nopea reagointi lisäselvityksiin vie asiaa sujuvammin eteenpäin, Laine korostaa. – Selvityksiä pyydetään pääsääntöisesti myös hoitolaitoksilta, joissa vammaa tai sairauden työperäisyyttä on tutkittu ja hoidettu. Maataloustoiminnan rinnalla on enenevässä määrin myös muuta yritystoimintaa, tyypillisimmin koneurakointia. Laine kertoo, että varsinkin tilanteissa, joissa liitännäistoiminnasta ei ole mainintaa vakuutustiedoissa, saattaa olla tarpeen selvittää veroviranomaiselta, huomioidaanko tämä toiminta maatalousverotuksen piiriin eli vastaako Mela tapaturmaturvasta.
51 FARMI 7/2015 Kun ratkaisua varten tarpeelliset selvitykset on saatu kasaan, tulee Melan antaa asiassa päätös 30 päivän kuluessa. – Nykyisin laki sallii kolme kertaa pidemmän käsittelyajan, mutta mahdollisimman ripeään käsittelyyn meillä Melassa aina pyritään, Laine painottaa. – Pyrkimyksistä huolimatta, viivästyy asian käsittely valitettavasi joskus. Jos näin kävisi, on vakuutettu oikeutettu saamaan maksettaville korvauksille viivästyskorvausta. Nopea ilmoittaminen edesauttaa sujuvampaa käsittelyä Myös tapaturmavahinkojen ja ammattitaudin ilmenemisen ilmoittamiseen tulee uudet määräajat. Vakuutetun tulee ensi vuoden alusta ilmoittaa vahingostaan Melaan nopeasti, 30 päivän kuluessa vahingon sattumisesta. – Melassa päästään nopeammin alkuselvittelyyn ja voidaan näin varmistaa tarpeelliset tutkimukset, hoidot ja hoitoonohjaukset ripeästi vahinkoa seuraavien lähipäivien ja -viikkojen aikana – vaikka kotipaikkakunnan terveyskeskuksen jonot eivät vetäisikään. Laine toteaa, että käytännössä vakuutettu voi siis omalla ripeällä toiminnallaan edesauttaa asian käsittelyä. –Kun tutkimukset vahingon jälkeen toteutetaan nopeasti, on korvattavien vammojen arviointi helpompaa ja myös korvausten käsittely hoituu nopeammin. Laine kertoo, että myös kululuonteisten korvausten hakemiseen tulee uusi määräaika: vakuutetun tulee jatkossa hakea niitä vuoden kuluessa kulun syntymisestä. – Näitä kuluja ovat lääkkeet ja hoitotarvikkeet, sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkaja majoituskulut, kodinhoidon lisäkustannukset, tutkimuksen ajalta aiheutunut ansionmenetys sekä tapaturmassa särkyneiden silmälasien, kuulokojeiden, proteesien taikka sairaanhoidon antamisen yhteydessä rikottujen vaatteiden tai sormuksen korjauskulut. Avoimuus lisääntyy, laaja korvaustaso säilyy Uusi maatalousyrittäjän työtapaturmaja ammattitautilaki edellyttää selkeämpiä korvauspäätöksiä sekä aiempaa yksityiskohtaisempaa perustelua hylkäävissä päätöksissä. Käsittelyn avoimuutta lisää, että keskeiset käsitteet, jotka nykyisin ovat pitkälti korvausja oikeuskäytännön varassa, on kirjattu uuteen lakiin. Lakiin on kirjattu myös huomattavasti nykyistä yksityiskohtaisemmin ne olosuhteet, joissa sattunut vahinko korvataan työtapaturmana tai ammattitautina. Maatalousyrittäjän tapaturmaturva on tasoltaan laaja. Korvausetuudet ja niiden taso säilyvät uudessa laissa keskeisiltä osin nykyisellään. Myös työterveyshuoltoalennus säilyy eli maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluvat yrittäjät saavat edelleen 20 prosentin alennuksen MATA-työtapaturmavakuutuksensa maksuun. ?
52 FARMI 7/2015 HYVINVOINTI www.valmarin. Korjaa kehon happo-emästasapainoa ja edistää tervettä kudoshengitystä saa aineenvaihduntasi tasapainoon! Myynti: Apteekit, luontaistuotekaupat ja -osastot Valmistaja: Valmarin Oy, PL 383, 00101 Helsinki Puh (09) 809 1041, fax (09) 809 1042 • Sammuttaa närästyksen välittömästi. • Kiihdyttää laihtumista. • Nopeuttaa hidastelevaa vatsantoimintaa. • Lievittää stressioireita. • Palauttaa, kun voimakas lihastreenaus vie hapoille. M IU R A A D Herbina Energy Boost – ihonhoitosarja normaalille ja sekaiholle Energy Boost -tuotteet virkistävät väsynyttä ihoa, ja raikas tuoksu tuo uutta energiaa myös mielelle. Tuotteet sisältävät kosteuttavaa ja ihoa rauhoittavaa luomuappelsiininkukkavettä ja tyrnimehua, joka on yksi tehokkaimmista luonnon antioksidanteista. Tuotteet sisältävät myös Cja E-vitamiineja. Sarja koostuu puhdistusgeelistä, kuorintavoiteesta, Micellar-puhdistusvedestä ja kasvovoiteesta. Herbina Moisture Balance – ihonhoitosarja kuivalle iholle Moisture Balance -sarjan tuotteissa mantelija avokadoöljy ravitsevat ja pehmentävät ja luomulaatuinen ruusuvesi tasapainottaa ja hellii ihoa. Tuotteissa on pehmeä, naisellinen tuoksu. Sarja koostuu puhdistusmaidosta, puhdistusvaahdosta, ruusuvedestä, kasvovoiteesta ja 3in1 -kasvonaamiosta. www.herbina.fi Herbinan syksyn uudet ihonhoitosarjat Herbina Energy Boost ja Herbina Moisture Balance hellivät kasvoja. Inspiraatio uusiin ihonhoitosarjoihin on saatu luonnon raaka-aineista. Tuotteet on dermatologisesti testattu ja niillä on Avainlippu-tunnus. Petra Sippolan Mehukas detox -kirja antaa helppoudellaan ja yksinkertaisuudellaan innostusta terveellisen olotilan hankkimiseen. Kirja kuvituksineen, ostoslistoineen ja ymmärtäväisesti selitettyineen ohjeineen innostaa aloittamaan pikaisesti detox-kuurin. Kuuri on täysin luonnonmukainen, luonnon omilla antimilla tehty kehon puhdistuskuuri, joka edistää terveyttä ja antaa vireyttä ja vitamiinia päivään. Kirjan mukaan vastapuristetut mehut ovat tuoretta ja terveellistä ravintoa, jota kehon tulisi saada päivittäin. Mehut eivät sisällä aineita, jota keho ei pysty hyödyntämään. Sen sijaan ne ovat täynnä elimistölle tärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja, entsyymejä sekä muita mikroja makroravintoaineita, joita elimistösi tarvitsee pitääkseen itsensä terveenä. Mehukas detox on itsenäinen jatko-osa Sippolan Mehukas – terveeksi ja hoikaksi vastapuristetuilla mehuilla -teokselle. PETRA SIPPOLA: MEHUKAS DETOX, PUHDISTA KEHOSI VASTAPURISTETUILLA MEHUILLA. (MYLLYLAHTI) KIRJA
53 FARMI 7/2015 KIRJA VAIVAISENLUU ON jalkaterän ongelma, jossa isovarvas kääntyy muihin varpaisiin päin. Samalla sen tyvinivelessä tapahtuu muutoksia, ja nivel sekä siihen liittyvä limapussi kipeytyvät ja turpoavat. Kipu voi muuttaa jalan toimintaa ja aiheuttaa kipua myös nilkassa ja sääressä. Myös hiertymien ja känsien muodostuminen on mahdollista. Vaivaisenluu on seurausta jalan rakenteen ja toiminnan häiriöstä, jossa isovarpaan tyviniveleleen kohdistuu poikkeava kuormitus. Iso vaikutus on käytettävillä kengillä. On arvioitu, että vaivaisenluu esiintyy jopa kolmanneksella sellaisista aikuisista, jotka käyttävät länsimaisia jalkineita, erityisesti korkeakorkoisia ja kapeakärkisiä. Naisilla vaivaisenluu on lähes 10 kertaa yleisempi kuin miehillä. Lievästi kääntyneen varpaan tukemiseksi on saatavissa varpaiden väliin asetettavia kiiloja, joiden käyttö korjaa varpaan virheasentoa ja vähentää vaivoja. Vaivaisenluun ennaltaehkäisemiseksi ja lievien muotojen hoitamiseksi on suositeltavaa valita kengät, joissa korko on matala ja jotka ovat riittävän tilavat myös kärjestä. Lievienkin vaivaisenluun muotojen hoidossa voi olla hyödyllistä hakeutua jalkahoitajalle saamaan ohjeita jalkineiden valinnasta, kiilojen käytöstä sekä mahdollisten känsien hoidosta. Suomessa yleisesti käytettävässä leikkauksessa ensimmäistä jalkapöydän luun päätä muotoillaan ja siten nivelen virheasento oikaistaan. Leikkauksesta toipuminen kestää 3–6 viikkoa. Virheasento voi myös uusia leikkauksen jälkeen. Lähde: www.duodecim.fi Pehmeä silikonista valmistettu varpaanerottaja korjaa kääntyneen varpaan asentoa vähentäen kipua. Lisäksi tuote suojaa vaivaisenluuta kenkien aiheuttamalta paineelta ja hankaumilta. Vaivaisenluun suoja ja varpaanerottaja, 9,99 € Tukisukat-shop.com Kipu on hyvä viesti tarkastaa kenkien koko ja malli. Särkyvaiheessa tärkeintä on pitää sellaisia kenkiä, joissa isovarvas voi toimia suorassa asennossa. Niveltä voi suojata hankaukselta puettavan pehmusteen avulla tai ottaa käyttöön moniharjanteisen varpaidenerottajan. Kipua ja tulehdusta voi lievittää kylmäpakkauksella. Tarvittaessa voi ottaa tulehduskipulääkettä. Myös liimattava ihosuoja voi helpottaa kipua ja ihoärsytystä. Lähde: www.terveyskirjasto.fi
54 FARMI 7/2015 Ensimmäiset Suomen Kädentaidot -messut järjestettiin vuonna 1995, jolloin 10 000 kävijää vieraili tutustumassa 70 näytteilleasettajan tuotteisiin. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Tampereen Messujen suurimmaksi kuluttajamessutapahtumaksi nousseet messut keräävät saman katon alle 700 käsija taideteollisuusalan yritystä ja toimijaa – kävijäkunta on kasvanut lähes nelinkertaiseksi. Juhlavuotta vietetään iloisissa merkeissä. Esillä ovat suomalainen käsityöosaaminen ja pienyrittäjien taidontuotteet. Tapahtuman punaisena lankana onkin kotimaisuus. – Kotimaisuus on ollut tärkeää alusta saakka, mutta merkitys vain korostuu nykypäivänä. Tapahtuman avulla saamme tuotua esille, miten hienoja tuotteita meillä Suomessa on. Lisäksi innostamme ihmisiä itse tekemään, kertoo messujen projektipäällikkö Mervi Oksanen. Monelle pienelle yrittäjälle messut tarjoavat vuosittain mahdollisuuden tuoda tuotteitaan ja osaamistaan esille. Joka vuosi messuilla nähdään uusiakin yrittäjiä. – Tämä on testiympäristö, jossa voi kokeilla, onko oma tuote se, mitä ihmiset nykyään haluavat. Käsityöjulkkikset ja oheisohjelma inspiroivat Yksi messujen taustaorganisaatioista on Taito Pirkanmaa, joka on kehittänyt Tampereen Messujen kanssa tapahtumaa alusta saakka. – Suurin muutos alkuajoista on ollut ohjelman lisääntyminen. Ensimmäisenä vuonna meillä oli yksi muotinäytös. Nyt mukaan ovat tulleet työnäytökset, pajat, seminaarit ja julkkiskäsityöntekijät, kertoo Taito Pirkanmaan toiminnanjohtaja Virve Pajunen. Taito Pirkanmaan löytää messujen aikaan Taitokadulta, jonka organisoivat yhdeksän taitoyhdistystä ympäri Suomen. – Tuomme työpajojen ja näyttelyiden kautta käsityön ilosanomaa esille. Rohkaisemme myös osallistumaan oman maakunnan taitokeskusten toimintaan, Pajunen selittää. Messuilla nähdään tänäkin vuonna kuuluisia käsityöläisiä, kuten joulupallomiehinä tunnetut norjalaiset Arne ja Carlos sekä virkkuukuningatar Molla Mills. Suosittuja muotinäytöksiä mahtuu messuviikonloppuun kymmenkunta. Näytösten juontajana nähdään Jaakko Selin. Toiminnallisissa pisteissä ja työpajoissa pääsee tänä vuonna kokeilemaan esimerkiksi käsivarsineulontaa ja dreijausta. Monipuoliset näyttelyt esittelevät muun muassa Wetterhoffin toimintaan, Jukka Rintalan juhlapukuja ja joululahjaideSuomen Kädentaidot viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaa. Paikallisesta käsityötempauksesta valtakunnan merkittävimmäksi käsija taideteollisuustapahtumaksi nousseet messut kuuluttavat käsillä tekemisen ja kotimaisuuden ilosanomaa. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: KIRSI KONTIO/TAMPEREEN MESSUT
55 FARMI 7/2015 KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti oita. Esillä ovat myös Novitan ja Yhteishyvän huivikilpailuun osallistuneet työt. Messujen päätteeksi huivit myydään, ja saatu tuotto lahjoitetaan väkivallan uhreja auttavalle Naisten Linjalle. – Ohjelmaa kehitetään vuosittain ahkerasti. Myös näytteilleasettajat ovat tärkeässä roolissa uutuuksien ja trendien esille tuomisessa, Mervi Oksanen sanoo. Kädentaitojen vaaliminen tärkeää Käsitöiden trendikkyys, niin sanotun ”mummoilun” sekä ”kotoilun” suosion nousu ovat nuorentaneet myös Suomen Kädentaidot -tapahtuman kävijäkuntaa. – On hienoa, että yhä nuoremmat ihmiset löytävät tapahtuman ja mikä tärkeintä, innostuvat käsillä tekemisestä, Oksanen iloitsee. Hän painottaa, että messujen tärkeä tehtävä on vaalia käsillä tekemisen taitoa. – Isoäidit ja isoisät ovat hallinneet kädentaidot ja sama taito on edelleen useiden tuotteiden takana. Kädentaidot ovat vaalimisen arvoinen asia, haluamme osaltamme tehdä työtä sen eteen, että taito suomalaisten hyppysissä pysyisi. Tapahtuman nimi saattaa herättää mielikuvan, että kyse olisi puhtaasti käsityöharrastajien messuista. Ei kuitenkaan tarvitse olla käsityöguru voidakseen osallistua. – Jos on kiinnostunut innovatiivisista kotimaisista tuotteista, messuille kannattaa tulla. Täältä on mahdollisuus löytää kotiin ja lahjaksi monenlaisia käyttötavaroita, sisustustuotteita, vaatteita tai vaikka asusteita kengistä hattuihin. Tarjolla on kotimaisten käsityöläisten sinulle valmiiksi tekemiä tuotteita, ei tarvitse osata tai haluta tehdä itse, Oksanen muistuttaa. Messut pyrkivätkin tuomaan vaihtoehtoja markettien valikoimille. – Haluamme yhdessä muistuttaa jokaista kuluttajaa valinnan vallasta: sinulla on valta valita kotimainen tuote ja samalla auttaa kotimaisia yrittäjiä. Laatu, yksilöllisyys ja kestävä kehitys, tällaisia arvoja nostamme esiin. ? Käsillä tekemisen suosio etenkin nuorten keskuudessa on viime vuosina noussut. Taito Pirkanmaan toiminnanjohtaja Virve Pajunen uskoo, että yksi syy itse tekemiseen on lama. – Kun rahat ovat tiukoilla, on mietittävä, mitä voidaan kotona itse tehdä esimerkiksi vaatteiden tai ruuan suhteen. Toisaalta, siinä missä itse tehtyä saatettiin joskus jopa hävetä, tänä päivänä on se ylpeyden aihe. – Maailmalla on nyt hurjassa nosteessa DIY-kulttuuri (Do It Yourself). Monet haluavat tehdä itse, mutta ammattilaisten laatimista malleista ja tarvikepaketeista. Näiden suosio kasvaa. Pajunen sanoo, että erilainen käsillä tekeminen, kuten käsityöt, kokkailu tai puutarhan laitto tuovat monelle kaivattua vastapainoa nykyajan rasittavaan työelämään. – Tarvitaan jotain mekaanista tekemistä, jonka eteen ponnistellaan ja samalla käsitellään omaa stressiä. Tekeminen voi olla todella yksinkertaista, hyvä esimerkki ovat suosiotaan kasvattavat aikuisten värityskirjat.
56 FARMI 7/2015 www.fmt.? Torikatu 10 b, 30100 Forssa. Puh. 020 775 7700 Tervetuloa FMT vuoden 2016 teemamatkoille Maatalousmatka Georgiaan 15.23.4. Tbilisistä-Batumiin 1995 € /hlö Tvkatsojamatkat Yorkshireen Emmerdale, Sydämen Asialla jne. 19. -23.5 ,9. -13.6., 7.-11.7., 11.-15.8. 15.-19.9. hinta 1200 €/hlö. Viinimatka 10.15.5. Wien-Ilmiz-Stainz-DeutschlandbergJeruzalemin viiniie, viininmaistajaisia, ruokailuja, linnahotelli ym. alk. 1.650€ Irlannin kiertomatka 24-28.6. Limerick, Westport, & Dublin hinta 1190 € /hlö Suunnitteletko ammatimatkaa yksin tai yhdessä? Ota yhteyttä, me huolehdimme matkajärjestelyt puolestanne 17. -20.1.2016 Grüne Woche 8.-11.11.2016 EuroTier Lisää matkojamme ja ietoa meistä www.fmt.? tai kysy lisää toimistostamme YLÄLOGO Tervetuloa FMTvuoden 2016 teemamatkoille Maatalousmatka Georgiaan 1523.4. Tbilisistä-Batumiin 1995 € /hlö Tvkatsojamatkat Yorkshireen Emmerdale, Sydämen Asialla jne.. 19 -23.5 ,9 -13.6., 7-11.7., 11.-15.8. 15-19.9. hinta 1200 €/hlö. Viinimatka 1015.5. Wien-Ilmiz-Stainz-DeutschlandbergJeruzalemin viinitie, viininmaistajaisia, ruokailuja, linnahotelli ym. alk. 1.650€ Irlannin kiertomatka 24-28.6. Limerick, Westport, & Dublin hinta 1190 € /hlö Suunnitteletko ammattimatkaa yksin tai yhdessä? Ota yhteyttä, me huolehdimme matkajärjestelyt puolestanne 17 -20.1.2016 Grüne Woche 8.-11.11.2016 EuroTier Lisää matkojamme ja tietoa meistä www.fmt.fi tai kysy lisää toimistostamme FMT Myynti : Torikatu 10b, 30100 FORSSA, p. 020 775 7700 Ryhmät: Teollisuuskatu 20, 30420 FORSSA p. 0207 757730 Puheluhinnat 0207-alkuiseen yritysnumeroon Kiinteästä verkosta 0,088 € /min, matkapuhelimesta 0,088 €/ min, ulkomailta tavallinen ulkomaanpuheluhinta. MARRASKUUSSA HELSINGIN Messukeskuksessa järjestetään jälleen Meidän viikonloppu -tapahtumakokonaisuus, joka kokoaa viidet messut saman katon alle. Yksi tapahtumista on ELMA maaseutumessut, joka esittelee suomalaisen maaseudun tuotteita ja palveluita. Esillä on kattavasti elintarvikkeita, maaseudun kehittämistä, maaseutumatkailua, maallemuuttoasioita sekä kotieläimiä ja niiden hoitoa. Eläinhallissa voi käydä tutustumassa muun muassa lehmiin, possuihin, hevosiin, poneihin, vuohiin ja kanoihin. Eläimet myös esiintyvät Eläinareenalla päivittäin. Lisäksi messuilla on tänä vuonna mukana suuri määrä alpakoita ja laamoja, jotka esiintyvät omalla Alpakka-areenallaan. Muita Meidän viikonlopun tapahtumia ovat MetsäKädentaidotja Lemmikkimessut sekä OutletExpo. www.messukeskus.com ANTTI J. Jokisen ohjaama tositapahtumiin pohjautuva draamaelokuva Kätilö sai jo ensiminuuteillaan tempaistua katsojan mukaansa. Lapin sodan kynnykselle ajallisesti sijoittuvan elokuvan onnistunut ohjaus ja lavasteet saivat katsojan välillä unohtamaan, että ollaan elokuvateatterissa. Krista Kosonen näyttelee pelotonta, rohkeaa ja päämäärätietoista Helenaa, vikasilmää, todella arvostettavalla tavalla. Upean roolisuorituksen tekee myös Lauri Tilkanen vikasilmän hurmanneena saksalais-suomalaisena SS-upseerina. Loistavaan roolisuoritukseen yltävät myös Pirkka-Pekka Petelius ja Tommi Korpela. Kätilö elokuvateattereissa kautta maan. KOTI JA HYVINVOINTI SOLAR FILMS KA TJ A SORMUNEN Farmin talikko-asteikko 1-5 talikkoa:
57 FARMI 7/2015 TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN HEIKKI VIHISEN käsikirjoittama ja ohjaama Umpirautaa-musikaali esittelee tangon nykytilaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä tangokomediaksi tarkoitettu esitys ei kuitenkaan juuri antanut aihetta naurulle. Tarinan kertoja oli roolissaan jäykkä ja jopa ylinäyttelevä. Laulujen ja näyttelijäntyön yhdistämisessä ei kaikelta osin ihan onnistuttu. Valitettavasti hienoissa puitteissa esitetty parodia tangomarkkinoistakaan ei osunut. Onneksi Johanna Debreczeni valloittavallaan äänellään pelasti muuten laimean esityksen. Myös Anette Ekholm ja Jari Grek ansaitsevat maininnan lauluntaidoistaan. Umpirautaa Teatteri Statenissa 14.10 saakka. IRA RÖNKKÖ Farmin talikko-asteikko 1-5 talikkoa: EUROOPAN VÄHÄVARAISTEN avun toimenpideohjelma toimittaa elintarvikkeita jaettavaksi vähävaraisille. Suomessa ensimmäiset elintarvikkeiden kuljetukset jakelupaikkoihin alkavat lokakuussa 2015. Jakelupaikkoja on noin 480 eri puolilla Suomea. Elintarvikkeiden jakelusta vähävaraisille vastaavat ohjelmaan valitut 34 kumppaniorganisaatiota. Kumppaniorganisaatioiden piirissä toimivat paikalliset yhdistykset tai seurakunnat huolehtivat jakelupaikoissaan elintarvikkeiden luovuttamisesta avuntarvitsijoille. Elintarvikkeita voidaan jakaa joko tuotepaketteina tai aterioina. Jaettavat elintarvikkeet ovat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, pastatuote, lihasäilyke, hapankorppu, mysli, pastaa juustokastikkeessa valmisateria-aines, hernekeitto ja maitojauhe. Työja elinkeinoministeriö on vastannut toimenpideohjelman valmistelusta. Maaseutuvirasto vastaa ohjelman toimeenpanosta sekä elintarvikkeiden kilpailuttamisesta ja toimitusjärjestelyistä. www.mavi.fi
58 FARMI 7/2015 P AL VEL U HAKEMIS TO •REHUT JA MAATALOUS •RAKENTAMINEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti •KONEET Puh. 020 838 4530 www.?ndoor.? ?ndoor@?ndoor.? Kotimaiset taitto-ovet Iistä Rullatie 4, 60100 Seinäjoki 06-4289000 www.konejatarvike.net DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? ILMASTOINNIT HUOLTOLAITTEET VARAOSAT 010 292 8170 KoneAgria osasto D 504 •VARAVOIMA Eläinrehuja maatilan omasta viljasta maatilalla paikan päällä. Liikkuvalla kalustolla luotettavasti ja laadukkaasti. Ropantie 390, 23950 Pyhäranta p. 83870700, fax 825 9905 gsm 0500 137000/Janne Hilanto Hilannon Mylly Ky TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps
Avoinna: pe klo 9–18, la klo 10–18, su klo 10–17 Liput: ennakkoon verkkokaupasta 15 € / 9 €, messujen aikana kassoilta ja verkkokaupasta 18 € / 11 €. www.messukeskus.com/shop Samaan aikaan samalla lipulla: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la–su) ja OutletExpo. MENKÄÄ METSÄÄN! Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! Metsämessut tarjoaa niin metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille kuin metsän ystävillekin puuntuoksuisen viikonlopun: metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja kyselytunteja. Kauniita maisemia, riistaa ja marjoja, energiaa, uusien yritysten alkuja… Metsästä on moneksi! Tulevaisuuden tori esittelee biotalouden innovaatiot ja kertoo konkreettisesti miten ne näkyvät elämässämme joka päivä. Tulevaisuuden torin yhteistyökumppaneina ovat Suomen Metsäsäätiö, Metsäteollisuus Ry ja UPM. Katso lisää: www.helsinginmetsamessut.? OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. 6.–8.11.2015 Messukeskus Helsinki OSA
YOUR WORKING MACHINE VALTRA COLLECTION -TUOTTEITA MYYNNISSÄ KONEAGRIASSA TAMPEREELLA 8.–10.10.2015. OSASTO E200. Paljon messutarjouksia! Muotinäytökset kaikkina messupäivinä klo 11 ja 14. Tutustu koko Valtra Collection -valikoimaan verkkokaupassamme www.shop.valtra.com Tuotteet saatavilla myös Valtran myyntipisteissä kautta maan. 3.775 € 3.995 € Suomessa suunniteltu ja valmistettu kone on tarkoitet tu vapaa-ajan käyttäjälle, joka on kyllästynyt käyttä mään kirvestä, moot torisahaa tai hydraulihalkojaa ja haluaa helppoutta sekä nopeutta polttopuun tekoon. • Sopiierityisenhyvinomakoti-jamökkikäyttöön • Koneessayhdistyvätkevytliikuteltavuusjaraakavoima pienessä koossa • Pienikokojakeveyshelpottavatkoneenvarastointia • Siirtopyöräthelpottavatkoneenliikuttelua–voitmyös vetää konetta mönkijällä tai puutarhatraktorilla • Tälläkoneellateetpolttopuitaheittokuutionalletunnissa! TEKNISET TIEDOT Halkaistavan puun max. Ø 23 cm Suurin halkaisupituus 33 cm Paino260kg Halkaisuvoima 3 tonnia Poistokourunpituus1m 1,5kWsähkömoottorilla (3 x 16 A / 400 V) 6,5hvpolttomoottorilla UUTUUS! TULE KONEAGRIAAN TESTAAMAAN UUSIMMAT JAPA-MALLIT! JAPA 235 – KEVYT JA TEHOKAS KLAPIKONE Japa-klapikoneetsaatlähimmästäValtranmyyntipisteestäkauttamaan! Katsolähinmyyjäsiwww.valtra.fi tai soita 0204 5501.