Turvallinen lieteallas edullisesti Mittojen mukaan toimitettava Matakin EPDM-allaskumi on varma ja turvallinen. Se on helppo asentaa ja voidaan asentaa myös talvella. Materiaalilla on CE-hyväksyntä ja Maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksyntäpäätös 1162/421/2010. Tilaukset ja tiedustelut: myynti@mataki.com tai (09) 2242 850 www.mataki.fi Tutustu Pipelifen tuotteisiin Pipelife Jenga -kierresaumaputki - kevytrakenteinen kierresaumaputki rumpuputkeksi ja sadevesikäyttöön - Ø300-1200, kayttöluokkiin SN2, SN4 ja SN8 - salkomitta: 6m tai tilauksesta 10m asti www.pipelife.fi/tuotteet Pipelife Ympäristö -suodatuskasettipaketti - kaikille jätevesille soveltuva maasuodatusjärjestelmä - mitoitettu 1-5 henkilölle - omakoti- ja vapaa-ajan asumisen tarpeisiin www.puhdastulevaisuus.fi/tuotehaku Pipelife Finland Oy Tutkijantie 4 90590 OULU Puh: +358 30 600 2200 Fax: +358 30 600 2211 www.pipelife.fi Jenga TM
Maataloustyökalut ATV & UTV käyttöön laajasta valikoimastamme. Katso lähin jälleenmyyjäsi www.atlok.fi Maahantuonti ja myynti: ATLOK Oy Tehtaankatu 13 B, 11710 RMK p. 010 548 4300, info@atlok.fi Valmistaudu ajoissa kevääseen 2014 Biovakka Suomi Oy tarjoaa tutkittuja, laadukkaita nestemäisiä ja kiinteitä lannoitevalmisteita. Valmisteet eivät sisällä puhdistamolietettä. Ota yhteyttä: Markus Isotalo 050 340 3104 Kaikille viljelykasveille, myös nurmille! www.biovakka.fi 9.-12.10.2013 KoneAgria Ammattilaisten näyttelystä löydät koneet, laitteet, tarvikkeet ja palvelut. Avoinna: ke - pe 9 - 17, la 9 - 16 Liput: 17,- / 12 ,Kysy ryhmälippuja nyt! 040 576 8740 Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Jyväskylä www.koneagria.fi FARMI 8/2013 5
Jäljitettävyys parantaisi kotimaisen lihan asemaa Sivut 10–15 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 6 FARMI 8/2013 Hevosen syyshuoltoa Sivut 54–55 Uusi autopalsta alkaa Sivut 64–65
ISSN 1238-1586 SISÄLLYS PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi Nro 8 •Syyskuu 2013 TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi HYÖTYELÄIMET ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 10 Jäljitettävyys sianlihantuotannossa 16 Vuoden Sikateko -palkittu 32 Hyvinvointi kiinnostaa kananmunantuotannossa 52 Lypsytilojen rakennemuutos AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi KIRJOITTAJAT Kati Leppälahti MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ 26 Satovahinkovakuutukset puhuttavat 42 Hakkeella toimiva kuivuri TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen 0400 265 422 LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi METSÄ 46 Toimitusvarmat biomassan hankintaketjut ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 Hannele Perämäki 0400 885 635 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi HEVOSET 54 Hevosen syyshuolto KOTI JA HYVINVOINTI 69 Vitamiineista potkua syksyyn 70 Lahjavinkkejä isänpäivään PAINOPAIKKA Upc-Print 2013 PALSTAT 20 37 49 56 58 58 61 64 66 73 Maatalous ja ympäristö Hyötyeläimet Metsä Hevoset Koulutus Opiskelija esittäytyy Koneet Koeajossa: Hyundai Santa Fe Koti ja hyvinvointi Sarjakuva TILAUSHINTA 30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. PUHEENVUOROT 8 9 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen Puheenvuoro, Heikki Isosaari, ProAgria JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi 9/2013 ilmestyy viikolla 44. www.countrymedia.fi KANNESSA: SYYSKYNTÖÄ YLIVIESKASSA. FARMI NYT MYÖS FACEBOOKISSA: KUVA: AHTI SORMUNEN KUVA: MATTI KOUTONEN / VASTAVALO www.facebook.com/Farmilehti FARMI 8/2013 6/2013 7
PÄÄKIRJOITUS SYYSKUU 2013 Näe maaseutu uusin silmin. Pyrkikäämme pysymään mahdollisimman terveinä ja hoitamaan itseämme halvoilla kotikonsteilla, Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) KAKSI VUOTTA ODOTETTUANI pääsin vihdoin ja viimein kauan odottamaani korjausleikkaukseen. Luojan kiitos, eri sairaanhoitopiiriin kuin aikaisemmin, ettei tarvinnut pelätä neljännen kerran leikkauksen epäonnistuvan. Vaikka aikaa on kulunut vasta vähän, uskon leikkaukseni nyt onnistuneen. Sairaalassa ollessani sain kuitenkin huomata, millaiselle tasolle sairaanhoito on hyvinvointivaltiossamme mennyt. Jo edellisellä kerralla sairaalassa koin ja näin, miten alas on sairaanhoito tullut. Kuvittelin sen koskevan vain kyseistä sairaalaa, mutta ei. Tällä kertaa olin kahden hengen huoneessa ihanan yli 85-vuotiaan rouvan kanssa. Minulla oli katetri, mutta vanha rouva, jolla oli myös kovat kivut, sai vuoteensa ääreen alusastian. Siihen hänen kehotettiin tekemään tarpeensa, sillä matka vessaan oli hänelle ehdottomasti liian pitkä. Rouva urhoollisesti raahautui polviaan valittaen yksinään alusastiaan tunnin välein nesteytyksessä kun oli. Kun kehotin kutsumaan hoitajaa avukseen, huokaisi hän vain, ettei tahdo olla vaivaksi, kun heillä on niin kiire. Mitä ihmettä? Me olemme sairaalassa, jonne jäädään ainoastaan jos kunto vaatii hoitoa. Sairaanhoitajat juoksivat edes takaisin meidän hoidettavien huoneissa, jotka heille oli vuoron alkaessa annettu. Hoitajan oli itse päätettävä, kuka saa hoitoa ja missä järjestyksessä ja kenet voi jättää hetkeksi huomioimatta. Myös laitosapulaisilla oli järkyttävä kiire. Oli huone missä kunnossa tahansa piti heidän miettiä, mitä siivota mitä ei, minuuttiaikataulu kun oli. Huoneessamme oli kaksi päivää oksennusta lattialla, koska kukaan ei sitä ehtinyt siivoamaan ennen kuin avasin suuni. Keskustellessani niin hoitajien kuin laitosapulaisten kanssa kuului heidän äänestään väsymys, epätoivo ja riittämättömyyden tunne. Niin kuin tilanne olisi heidän vikansa. Todella surullista. Varsinais-Suomi neuvottelee henkilöstökulujen vähentämistä 5,8 miljoonalla eurolla, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri säästää siinä tänä vuonna seitsemän miljoonaa. Säästöt haetaan vähentämällä määräaikaisten työtekijöiden ja lyhytaikaisten sijaisten käyttöä. Satakunnan sairaanhoitopiiri ilmoitti määräaikaisille työntekijöille ja sijaisille töiden loppuvan kuun loppuun. Tämä kaikki oli jo niin pöyristyttävää, etten edes uskaltanut jatkaa tutkimista. Kuinka paljon onkaan jo ehtinyt tapahtua hoitovirheitä ja hoidon puutteesta johtuvia vahinkoja? Miten voi olla mahdollista, että meidän terveydentilastamme on tehty näin raaka bisnes… Suomessa! Säästöjen perusteeksi ja potilasturvan vaarantamisen syyksi kun riittää heikentynyt taloustilanne. Kyllä kiitos! Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 8 FARMI 8/2012 8/2013 Katja
KONEAGRIA-MAATALOUSKONENÄYTTELY ON 9.–12.10.2013 Jyväskylän Paviljongissa. KoneAgria-näyttely vahvistaa rooliaan jokasyksyisenä maatalousyrittäjien kohtaamispaikkana. Kasvukauden haasteet ja onnistumiset ovat tuoreena mielessä. Näyttelyssä niitä on hyvä verrata muiden kokemuksiin ja tehdä johtopäätöksiä uusien suunnitelmien pohjaksi. KoneAgria-näyttely on investointikauden avaus. Maatalousteknologian uutuudet ovat kattavasti esillä. Järjestelmien ja palveluiden esittelyt täydentävät näyttelyn konevalikoimia. Näyttelyssä voi tehokkaasti vertailla eri vaihtoehtoja saman katon alla. ProAgrian osastolla teemana ovat investoinnit. Paikalla ovat investointeihin erikoistuneet talouden, rakentamisen ja energian asiantuntijat. Lisäksi osastolla ovat tavattavissa ruokinnan ja tuotosseurannan asiantuntijat, valtakunnalliset maidontuotannon huippuosaajat sekä luomutuotannon osaajat ProAgria investointipalvelujen kautta yrittäjä saa avukseen talouden, rakentamisen ja tuotannon asiantuntijat. Palvelussa hahmotetaan investoinnin kokonaisuuden eteneminen ja käyttöönotto sekä hallitaan kokonaisuus yrityksen talouden kannalta. Osaava asiantuntijatii- mi varmistaa, että investointi on oikeista lähtökohdista suunniteltu ja tavoitteiltaan realistinen. ProAgrian osastolla voi myös keskustella tilipalvelu- ja yhtiöittämisasiantuntijoiden kanssa. ProAgrian Ruokinnan ohjaus -palvelukokonaisuus mahdollistaa taloudellisen ja toimivan ruokinnan kaiken kokoisissa karjoissa. Ruokinnan ohjaus -palvelukokonaisuuden eri vaihtoehdot ovat nyt kaikkien ProAgria Keskusten asiakkaiden tilattavissa. ProAgrian osastolla esitellään myös maidon tuotosseurannan uutta tekniikkaa. Nyt on hyvä aika maaseuturakentamiseen. Korot ovat alhaalla ja rakentamisen resursseja on hyvin käytettävissä. Maaseuturakentamisen kannattavuutta tulee mitata pitkän ajan perspektiivillä. Ruokaa tarvitaan enemmän. Pitkän aikavälin ennusteet maataloustuotteiden hintakehityksen suhteen ovat pääosin positiivisia. Toisaalta toteutuneiden ratkaisujen kustannukset poikkeavat paljon toisistaan. Rakentamista suunnittelevien kannattaa rohkeasti haastaa suunnittelijoita, neuvojia ja tavaratoimittajia eri vaihtoehdoista. Näyttelyssä eri toimijat ovat helposti saavutettavissa. HEIKKI ISOSAARI PROAGRIA LÄNSI-SUOMI HEIKKI.ISOSAARI@PROAGRIA.FI Tervetuloa hyötymään ja viihtymään KoneAgriaan! IlmoIta FarmIssa! CountryMedia auttaa sinua toteuttamaan messu- ja yrityslehdet, katalogit sekä esitteet vuosien kokemuksella. Farmi juhlii syksyllä kolmekymppisiä ja sen kunniaksi ilmoitukset loppuvuoden lehtiin -30 %. Tämäkin Farmi on CountryMedian osaavien ammattilaisten aikaansaannosta. tartu rohkeasti luuriin ja pirauta: Katja Sormunen, toimitusjohtaja, 0400 590 324 FARMI 8/2013 9
ARI BERG Suomen Sikayrittäjät ry TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: FARMI KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN Kannattamattomuuden riski kasvaa suomalaisessa sianlihantuotannossa. Kustannukset nousevat, mutta tuottajahinnat laskevat, vaikka sianlihan kulutus on noussut jo yli kotimaisen tuotannon. on pääsyy sikatalouden ongelmiin 10 FARMI 8/2013
V iimeisen kymmenen vuoden aikana lihankulutus on noussut vajaat kymmenen kiloa henkeä kohden, ja suomalaiset syövätkin lihaa keskimäärin noin 76 kiloa vuodessa. Tästä vajaa puolet on sianlihaa, jonka kulutus on noussut jo yli kotimaisen tuotannon. Sianlihan kulutuksen noususta yli tuotannon uutisoitiin ensi kerran jo kesällä 2012. Ainut syy ei ole kulutuksen lisääntyminen, vaan myös sianlihantuotannon supistuminen, kun sikayrittäjät laittavat kannattamattomuuden vuoksi pillejä pussiin. Sianlihantuotanto väheni viime vuonna 193 miljoonaan kiloon, joka on vajaa viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Tänä vuonna tuotanto on supistunut taas. Syy sianlihantuottajien huonoon tilanteeseen ovat kohonneet kustannukset sekä alhaiset tuottajahinnat, jotka laskivat taas kesän kynnyksellä jopa 10 senttiä kilolta. Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg sanoo, että on erittäin vaikea ymmärtää, miksi tuottajahinnat ovat niin alhaalla. Hänen mukaansa huono hinta johtuu kaupasta ja kaupan roolista, ja hinto- ja polkee etenkin tuontiliha. Koska ulkomailta tulevat tuotteet ovat halvempia, kauppa suosii niitä kotimaisen lihan sijaan. – Töitä tehdään, jotta saataisiin hinnat ylös. Suomessa on kuitenkin kiinnitetty melkoisesti huomiota sikojen hyvinvointiin, ja tuotannon eettisyyteen, siksi tuote on kilpailukykyinen. Sikayrittäjän osa ei vain ole tarpeeksi vahva, että voisi vaatia parempaa, kun lihatalot ja kauppa määrittelevät hinnat. Mielenkiintoisena Berg pitää sitä, että vaikka tuottajahinnat laskevat, kuluttajahinnat nousevat. Sianliha jatkuu ? FARMI 8/2013 11
on yksi eniten hinnaltaan nousseista elintarvikkeista. – Kun on käynyt kaupassa ostamassa esimerkiksi porsaan sisäfileetä muistaa sen maksaneen viime vuonna alle 10 euroa kilolta, nyt hinta on noussut 12–14 euroon. Kyllä tässä kohtaa on ketjussa oltava joku vika, kun ei tuollainen korotus näy tuottajahinnoissa. – Nyt on onneksi meneillään suvantovaihe, eivätkä tuottajahinnat ole enää laskeneet. Kevään laskuunkin on tullut pieni korjaus kun esimerkiksi Atria ilmoitti elokuussa nostavansa hintaa kahdella sentillä. Kyse on kuitenkin vain yhdestä viidesosasta siitä, miten paljon hintaa laskettiin. Sikayrittäjät ahtaalla Sikatalouden heikkoon tilanteeseen vaikuttavat olennaisesti myös maatalouden kasvavat kulut. Bergin mukaan tänäkin vuonna ainoastaan viljan hinta tuntuu asettuneen alle viime vuoden tason, muut kulut ovat nousseet. Suurin kuluerä sikataloudessa on tavallisesti ruokinta ja rehu, ja vaikka viljan hinta olisikin laskenut, sioille tärkeän valkuaisrehun hinta nousee. Sikalan rakenteesta tietysti riippuu, mihin rahaa eniten menee, ja esimerkiksi porsassikaloissa ongelmaksi ovat muodostuneet suuret työvoimakustannukset. – Tänäkin vuonna palkkakustannukset ovat nousseet 2-3 prosenttia. Suurimmissa sikaloissa saattaa työskennellä 15 henkilöä, tämä alkaa jo tuntua, Berg sanoo. Myös kallistuneet energia ja polttoaine ovat iso menoerä sikayrittäjille, ja välttämättömät peruskorjauksetkin nielevät rahaa. Uutta on lisäksi viimeisen vuoden aikana tapahtuneet rahoi12 FARMI 8/2013 tuspuolen muutokset. Investoinnit ja yritystoiminta yleensäkin vaativat lainarahaa, ja vaikka korkotaso on muuten pysynyt edullisena, marginaalikorot ovat lähteneet nousuun. – Pankin osuus on lähtenyt huimaan nousuun. Jos marginaalikorko oli ennen alle yhden prosentin, nyt se on vähintään tuplaantunut. Hinta nousee lisäksi kaikissa palveluissa, kuten eläinlääkäreissä ja lääkkeissä. Sitten on tietenkin ALV, jonka nousu näkyy kaikessa. Sikayrittäjät eivät voi investoida, sillä jatkosta ei juuri ole takuita. Toisaalta kuluttajat arvostavat entistä enemmän kotimaista, ja etenkin luomusianlihalle olisi kysyntää. Suomesta löytyy kuitenkin vain reilu kymmenen luomusikalaa, tämäkin on kustannuskysymys. – Investoinnit luomutuottajaksi ryhtymisessä ovat suuret. Epävarmuus kannattavuudessa estää tuotantomuodon muutoksen, kuluttajien mielipidekyselyiden perusteella ei päätöksiä voi tehdä, Berg sanoo. Vaikka kustannusten nousulla on iso vaikutus, pääsyy sikatalouden kannattamattomuuteen on Bergin mukaan kuitenkin tuotteesta saatava huono hinta. Tulevaisuus ei hänen mukaansa näytä yhtään valoisammalta. – Tuottajahinnan nousua ei ole näköpiirissä, vaikka sianlihasta on alitarjontaa. Jos tahti jatkuu, valitettavasti ala tulee romahtamaan. Ruotsissakin sianlihantuotannon omavaraisuusaste on pudonnut 60–70 prosenttiin. Pistää miettimään käykö Suomelle samalla tavalla, jos tämä tahti jatkuu. Sianlihatuotannolla on suuri merkitys kotimaan työllisyydenkin kannalta. Suomessa päätoimisia sikayrittäjiä on hieman yli 1 500, ja tilat työllistävät suoraan yhdestä viiteentoista työntekijää. Alan pienenemisellä on vaikutuksia myös peltoviljelyyn, sillä suuri osa kotimaisesta ohrasta menee rehuksi. Lisäksi tulevat esimerkiksi maatalouskaupat ja eläinlääkärit, puhumattakaan jalostuspuolesta, jossa sianlihantuotanto työllistää kuljetusyrittäjiä, teurastamoja ja lihaleikkaamoita. – Jos vaikka paperiteollisuudessa on yt-neuvottelut ja työpaikkoja lähtee, siitä on suuret otsikot. Mutta maatiloilla ja alkutuotannossa on vuosien saatossa menetetty valtavasti työpaikkoja, eikä tätä noteerata samalla tavalla. Tämä heijastuu eniten maaseutuun ja sen asukkaisiin, joiden täytyy uudelleen kouluttautua. Lihataloissakin venytetään penniä Suurimmat lihatalot laskivat keväällä sianlihan tuottajahintoja keskimäärin 10 senttiä kilolta. Tällainen hintojen laskeminen kesäsesongin käynnistyessä on tuttua, ja usein hinnat laskevat myös joulukinkkumarkkinoille. Kuluttajanäkökulmasta vaikuttaa älyttömältä, että kun kysyntä nousee, silti tuottajahinta laskee. Berg sanoo, että suoraa syytä tuottajahintojen laskuun ei ole tiedossa, mutta taustalla on lihatalojen tuloksen teko. Lihataloilla on kaupan kanssa sopimukset pitkälle tulevaisuuteen, ja esimerkiksi kesän hinnat ja ostomäärät ovat tiedossa jo talvella. Mutta toisaalta tuloksen tavoittelu on oikeutettua, sillä lihatalojenkaan talous ei ole mainiolla tolalla. Ei voi tietää missä mennään, niin hinta hinataan mahdollisimman alas. – Lihatalojen tulokseen 10 sentin hinnan laskulla on suuri merkitys. Tässä kohtaa on kuitenkin huomioitava, että kaksi suurinta lihataloa Atria ja HKScan laskivat hintaa, mutta kolmas Snellman ei. Snellmanin hinnat ovat pysytelleet muita korkeammalla, ja tuottajilta tulleen tiedon mukaan kesällä ero kahden suurimman lihatalon tuottajahintaan oli jopa 15–20 senttiä kilolta. Berg sanoo, että tuottajien palautteen perusteella Snellmanin tuottajat ovat muutenkin tyytyväisempiä. – Tämä on hyvä tietysti Snellmanin tuottajille, mutta asettaa sianlihantuottajat eriarvoiseen asemaan. Monet haluaisivat siirtyä Snellmanille, mutta se ei valitettavasti pysty vastaanottamaan kaikkia tuottajia. Berg sanoo Snellmanin järjestelmällisen ja suunnitellun toiminnan mahdollistavan myös paremmat tuottajahinnat. Snellman ottaa tuottajia ainoastaan niin paljon, että sillä on mahdollista löytää markkinat kaikelle lihalle. Porsastilojakin on sen verran, että kaikille löytyy jatkosijoituspaikka sen lihasikaloista. Kaksi suurinta lihataloa painivat välillä ongelmissa, kun porsaille ei ole paikkaa. Bergin mukaan teurastamopuolella on tapahtunut viime vuosina keskittymistä ja fuusioita, joilla on tajatkuu ? Suuri osa sianlihasta menee eineksiin ja puolivalmsiteisiin. Tästä johtuen alkuperämerkinnät pitäisi saada kaikkiin elintarvikkeisiin.
FARMI 8/2013 13
voiteltu parempaa asemaa tuottajille. – Valitettavasti keskitykset eivät näy tuottajahinnassa. Toisaalta, olisiko tilanne vielä pahempi, jos keskittymistä ei olisi tapahtunut, hän miettii. Heinäkuussa Atria ilmoitti ostavansa Suomen neljänneksi suurimmalta lihatalolta Saarioiselta lihan hankinta-, teurastusja leikkuuliiketoiminnot. Kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää kuitenkin vielä kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää. Kaupan toteutuessa Atrian asema lihatalona vahvistuu entisestään, ja lisäksi Suomesta jäävät puuttumaan kokonaan niin sanotut keskisuuret lihatalot. – Suomessa tulee olemaan silloin kolme suurta toimijaa, ja loput pieniä tilateurastamoita ja vastaavia. Tämä mietityttää, tuleeko lihatalojen asemasta vahvempi ja tuottajan entisestään heikompi. Läpinäkyvyyttä koko ketjuun Vaikka tuontiliha polkee suomalaisen sianlihan tuottajahintaa, kotimaisen ar14 FARMI 8/2013 – Jos tuottajilta vaaditaan läpinäkyvyyttä, on sitä ehdottomasti vaadittava myös jalostuspuolelta ja kaupalta. vostus on nyt kova. Kuluttajat haluavat ostaa kotimaista ruokaa, mutta tästä on tullut hankalaa. Bergin mukaan yksi sianlihantuotannon kannattavuutta lisäävä asia olisi ehdottomasti koko ketjun kattava läpinäkyvyys ja alkuperämerkinnät. – Jäljitettävyyttä on parannettava, sillä kuluttajilla on oikeus tietää mistä liha tulee. Uskon, että läpinäkyvyys parantaisi kotimaisen lihan asemaa. Bergin mukaan lihatalot saattavat hankkia tytäryhtiöilleen tuontilihaa, vaikka markkinoivat koko konsernia kotimaisena. – Jos iso lihatalo mainostaa myyvänsä ainoastaan suomalaista lihaa, mutta hankkii sitten muille tuontilihaa, se on arveluttavaa. Usein huomaa, että näistä tytäryhtiöiden tuotteista ei löydykään suomalaisuuden takaavaa joutsenlippua. Kuluttajan on oltava tarkkana. Joskus saattaa olla niin, että iso toimija tuo Suomeen erän pakastelihaa, jonka se myy pienille, jotka sitten sulattavat sen, marinoivat ja myyvät eteenpäin. Kuluttaja luulee esimerkiksi lähi- teurastamon tai palvaamon myyvän kotimaista lähilihaa, mutta todellisuudessa liha on ulkomailta. – Tätä tapahtuu etenkin kun kotimaisesta lihasta on niukkuutta. Tästä on ehdottomasti päästävä eroon. Jos tuottajilta vaaditaan läpinäkyvyyttä, on sitä ehdottomasti vaadittava myös jalostuspuolelta ja kaupalta, Berg sanoo. On hyviäkin esimerkkejä, sillä esimerkiksi Atria otti kesän alussa käyttöön alkuperäisen tilan merkitsemisen osaan sianlihatuotteistaan. Berg pitää tätä hyvänä asiana, mutta ainoastaan alkuna. – Sianlihasta menee merkittävä osa puolivalmisteisiin ja valmisruokaan. Sen vuoksi alkuperämerkki tulisi laittaa myös kaikkiin valmisruokiin. Totta kai lihaa tuodaan jatkossakin, mutta kyseessä on eettisyyskysymys, alkuperän tulisi näkyä ihan kaikessa. Kuluttajakäyttäytymisellä on suuri merkitys. Bergin mukaan on turha vaatia kotimaista sitten, kun kotimainen tuotanto on ajettu alas; vaatimisen aika on nyt.
– Jos kaupassa huomaa, että kotimainen vaihtoehto jostain lihalaadusta puuttuu, siitä kannattaa mainita kauppiaalle. Kun tieto, että kotimaista kaivataan kantautuu kauppojen korviin, ne ottavat helpommin kotimaista valikoimiinsa. Esimerkkinä toimii Valintataloja ja Siwoja pyörittävä Suomen lähikauppa Oy, jonka kaikki myytävä tuore liha on vuoden alusta asti ollut kotimaista. Yhtenä merkittävänä asiana kotimaisen sianlihantuotannon jatkuvuuden kannalta Berg pitää julkisia hankintoja. – Sianlihankulutuksesta on merkittävä osa julkishallinnon puolella. Armeija, koulut, sairaalat ja muut laitokset kuluttavat lihaa valtavasti. Jos valtion taholta asetetaan omalle lihantuotannolle tietyt ehdot ja näin lisätään tuottajien kustannuksia ja tuotteen hintaa suhteessa tuontilihaan, olisi vähintään kohtuullista, että tätä kotimaista lihaa myös julkishallinnossa ostettaisiin. Alku on se, että valtion ja kuntien laitoksissa käytettä- vät raaka-aineet olisivat jäljitettävissä. Berg ihmettelee, miksei ruokaturvallisuuden suhteen vaadittaisi samaa kaikilta. – Jos joku haluaa omasta halusta ryhtyä kasvissyöjäksi, koulun keittiö on valmis tarjoamaan hänelle kasvisvaihtoehdon. Jos joku haluaisi turvallista kotimaista ruokaa, se ei onnistu. Ainakin tulisi kertoa, mistä ruoka on peräisin. Vanhempien ja oppilaiden tulisi vaatia enemmän kotimaista esimerkiksi kouluihin. Kilpailukyky ei hinnassa mutta laadussa Suomessa eläinten elinolosuhteisiin on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota, ja Suomi onkin tuotantoeläinten hyvinvoinnissa maailman kärkimaita. – Suomessa valvonta ja hyvinvointi pelaavat, ja ETT Sikava ylläpitää sikatalouden terveysrekisteriä. Vastaavaa rekisteriä ei ole monessa maassa. Toki on nähty kohukuvia sikatiloilta, mutta yleisesti eläinten hyvinvointiin kiinnitetään täällä paljon huomiota, Berg sanoo. Suomessa eläinten lääkitseminen on vähäistä, sillä hyvään hoitoon ja ennaltaehkäisyyn panostetaan. Useissa maissa käytetään lääkkeitä, esimerkiksi antibiootteja moninkertaisesti Suomeen verrattuna. Berg nostaa esille tuontilihan yhteyden antibioottiresistensseihin. – Antibiootit tehoavat ihmisiin yhä huonommin. Suoraan ei voida sanoa, että tuontilihan antibioottipitoisuudet olisivat korkeat, sillä jos vain varoaikoja noudatetaan, pitoisuuden poistuvat. Resistenssi on kuitenkin muodostunut ongelmaksi siellä, missä lihaa tuotetaan. Kyse on tilojen työntekijöiden terveydestä, ja siksi lääkitsemistä tulisi aina harkita. Kuluttajat ovat heränneet suomalaisten elintarvikkeiden puhtauteen myös maailmalla, ja niiden arvo muiden silmissä on kasvussa. Ulkomailta tuodaan, mutta sinne myös viedään. – Esimerkiksi venäläisen ostosmatkailun kohde olivat Suomessa ennen kodinkoneet, nyt rajan takaa osa tulee tarkoituksella Lap- peenrantaan ruokaostoksille. Uusi ilmiö on se, että alkoholiakin haetaan Suomesta, tämä johtuu siitä, että laatuun, ja ennen kaikkea etiketteihin luotetaan, Berg sanoo. Bergin mukaan niin Venäjä kuin Baltian maatkin ovat mahdollisuus Suomelle lisätä elintarvikkeiden, etenkin sianlihan vientiä. – Lihateollisuuden tulisi nähdä mahdollisuus lähteä laajentamaan markkinoita Itä-Eurooppaan, jossa on sianlihan alituotantoa. Jos Suomi ei mene markkinoille, joku muu menee. Euroopan suurimpia sikamaita ovat Saksa, Espanja ja Puola, joiden joukossa Suomi on vain pieni kuluttajaja tuottajamaa. Berg muistuttaa kuitenkin, ettei saisi tyytyä siihen, että hinta on ainut kilpailukeino. – Suomessa ei voi sinällään vaikuttaa markkinoihin, tai kilpailla hinnan kanssa. Mutta jos täällä tuotetaan parempaa, sillä on vaikutusta, ja sillä voidaan pärjätä maailmalla. Laatua arvostetaan koko ajan enemmän.• FARMI 8/2013 15
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVA: FARMI ”Yhteistyöllä saadaan paljon aikaiseksi” Ismo Eerola sai Sikayrittäjien Vuoden Sikateko -palkinnon sinnikkäästä työstä oman lihaketjun läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden parantamiseksi. Hänen mukaansa motivaatio työhön löytyy asiakkaista ja omasta itsestä. 16 FARMI 8/2013 I itissä asuva Ismo Eerola on sikayrittäjä kolmannessa polvessa, ja hän toiminut sukutilansa isäntänä vuodesta 1992. Tilalla siirryttiin pelkkään sikatalouteen Eerolan isän aikana 70-luvun alussa, kun lehmät vaihtuivat emakoihin. Eerola sai tänä vuonna Sikayrittäjien Vuoden Sikateko -palkinnon perusteluna se, miten hän on kehittänyt ennakkoluulottomasti omaa pellolta pöytään -periaatteella toimivaa lihaketjua. Benjamin Lihatori -tuotemerkin alla myytävi- en lihatuotteiden alkuperä ja vaiheet ovat tarkasti tiedossa, ja asiakkaiden odotukset vastuullisuuden suhteen on otettu huomioon. Eerolan tilan tuotantosuunta on muotoutunut vuosien aikana emakoista yhdistelmäsikalaksi ja viimein pelkäksi lihasikalaksi. Benjamin Lihatorikin on toiminut jo lähes parikymmentä vuotta, toteuttaen lähiruokavisiota. – Iittiin perustettiin maatilatori 1992. Siellä ei ensin ollut erikseen lihatiskiä, mutta yleisön pyynnöstä
2000-luvun alussa yhdistelmäsikala oli kasvanut kolmeksi, ja aika alkoi loppua kesken. Silloin päätin, että naapuri hoitakoon porsaat, ja me keskityimme lihantuotantoon ja lihakauppaa, Eerola kertoo. sinne sitten ruvettiin hakemaan yrittäjää. Benjamin Lihatori aloitti maatilatorin lihakauppana 1995 silloisen vaimoni vetämänä veljeni vastatessa lihan leikkuusta, Eerola sanoo. Ensimmäinen purupohjasikala tuli samana vuonna, kun veljekset kyllästyivät siihen, etteivät porsaat mene kaupaksi kesällä. – Mietimme, että kai nyt itsekin osaamme kasvattaa porsaat, kun lihatalot ottavat porsaita vain sesongin aikaan, ei silloin kuin ne tarvitsisi saada eteenpäin. Ketju alusta loppuun itsellä Teurastamona toimi alkuun ulkopuolinen pieni tilateurastamo, mutta nyt Benjamin Lihatori on siinäkin osakkaana. – Tilateurastamo oli pakkoraossa, piti lopettaa tai laajentaa. Silloin Benjamin Lihatori meni osakkaaksi Liha Rem Oy:n teurastamoon kahden muun yrittäjän lisäksi. Näin lähiteurastamo saattoi jatkaa toimintaansa, Eerola selventää. Iitin maatilatori ja myöhemmin Heilaan avattu toinen lihatiski toimivat ainoina myyntipisteenä, muita jälleenmyyjiä ei Benjamin Lihatorilla ole. – Me tuotamme, mitä pystymme myymään. Koska tuotantokustannukset ovat isoja lihataloja suuremmat, emme halua, että mitään menee hukkaan. Itse uskon, että tekemällä pärjää, ja laadulla ja hyvällä maulla koukutetaan asiakkaat. Koko ketju on oma ja toimii pienellä alueella, jopa sikojen rehut tulevat naapureiden pelloilta ja osa omiltakin. Eerola sanoo, että tärkeää on voida työllistää omalla asuinseudulla. – Jos kerran tuotetaan lähiruokaa, niin ollaan sitten niin jääräpäisiä, että myös sioille samaa, hän naurahtaa. Viime vuonna valmistui Benjamin Lihatorin viimeisin laajennus yhtiösikala HyväSikala XO Oy. Sikala rahoitettiin yksityisesti osa- kekaupalla, ja osakkeita onkin myyty jo yli 300. – Halusimme, että asiakkaat pääsevät mukaan tuottajiksi, ja samalla sitoutuisivat paremmin. Oy oli selkein ja yksinkertaisin ratkaisu, sillä sen päätavoite on tuottaa voittoa. Tässäkin on tuotettava voittoa, että pysytään omillamme. Ei tätä ihan omaksi iloksi voi tehdä, Eerola sanoo. Tuottajien yhteistyö tärkeää Sikatalouden tilanne huolettaa ja ajat ovat kovat. Ketjun läpinäkyvyyttä arvostetaan kuluttajien keskuudessa, mutta suuret lihatalot eivät ole toistaiseksi rynnänneet esimerkiksi merkitsemään alkuperämaita tuotteisiinsa. Eerolan mukaan tämä johtuu siitä, että kauppa myy ainoastaan hinnalla. – Hinta on valitettavasti se, mikä ratkaisee. Jos kustannus on optimi, läpinäkyvyys on ristiriidassa sen kanssa. Halvallako pitäisi saada hyvää? Tässä ollaan pahassa raossa, sillä markkinoiltahan se raha tulee joka paikassa. Vaikka lähiruoka on nyt pinnalla, se ei riitä. Eerolan mukaan totuus on kuitenkin, ettei parempaa synny ilman panostamista. – Oma ketju on ollut pitkän ajan haave, ja vaatinut aikaa. Ei tämä ole edelleenkään mitään ruusuilla tanssimista, mutta motivaatio jatkaa eteenpäin ja kehittyä tulee asiakkailta. Sekä tietysti suurien investointien myötä myös pankinjohtajalta, kun on yksinkertaisesti pakko löytyä se motivaatio, Eerola sanoo naurahtaen. Hänen mukaansa yrittäminen ja kekseliäisyys aut- tavat tässä muuttuvassa tilanteessa. Paljon on kiinni asenteestakin. – On pakko sanoa, että tykkään työstäni. Ei mikään onnistu, jos on pakko tehdä. On ajateltava, että saa tehdä, Eerola muistuttaa. Mitään neuvoja ei Eerola lähde antamaan kotimaan sikatalouden huonoon tilanteeseen, mutta korostaa yhteistyön merkitystä. Hänen oman ketjunsakin osalta on tapahtunut muutoksia, ja sen myötä työntekijöitä on tullut omistajiksi pienillä osuuksilla. Yksinään kun ei pysty kaikkea tekemään. – Verkostoituminen ja yhteistyö muiden kanssa ovat nousseet entistä tärkeämmiksi. Toki se on vaikeaa lähteä yhteisiin projekteihin, kun ollaan yksinään totuttu olemaan isäntiä ja tekemään oman pään mukaan. Yhteistyöllä saadaan kuitenkin paljon aikaiseksi. Eerola muistelee ProAgrian yritysvalmennuskurssilla tehtyä reissua Yhdysvaltoihin, jossa tutustuttiin sikäläiseen lihantuotantoketjuun. Hän sanoo, että vaikka kulttuuri onkin erilainen yhteisöllisyydestä tai tuottajiin luottamisesta olisi haittaa täälläkään. – Jenkeissä sikatalous toimi yksinkertaisesti sillä, että kaikki, niin tuottajat, teurastamo kuin kauppakin, puhalsivat yhteen hiileen, ja uskoivat tuottavansa maailman parasta sianlihaa. Siellä tuottajia pidettiin huippuammattilaisina, joiden pitää tietää mitä tekevät. Täällä kaikki muut tuntuvat tietävän, mitä tuottajien tulisi tehdä. Kaikki vetävät eri suuntaan, vaikka samassa veneessä ollaan. Sen sijaan, että minä pärjään, tulisi ajatella, että me pärjätään.• FARMI 8/2013 17
KONEAGRIA-NÄYTTELY ON tänä vuonna hieman totuttua aiemmin 9.-12.10. (ke-pe klo 9-17, la klo 9-16). Paikkana on tuttu Jyväskylän Paviljonki. Entistäkin suurempi näyttely tarjoaa maatalouden ammattilaiselle monipuolisesti nähtävää. - Muutaman vuoden tauon jälkeen halleissa on taas puimureitakin, kertoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka. Näytteilleasettajia on tänä vuonna enemmän kuin koskaan. - Kaikki mahdollinen sisätila on varattu ja ulkoalueellekin on tulossa runsaasti näytteilleasettajia, sanoo Toivakka. Ulkoalueelle kohoaa kaksi 1000 neliömetrin lisähallia. Koko ulkoalueella on nähtävillä työnäytöksiä, mm. sahoja, pilkekoneita ja toiminnassa olevia lämpökontteja. Seminaareja jokaisena näyttelypäivänä Näyttelyn lomassa voi poiketa seminaareihin, joita on päivittäin. Avausseminaari pidetään keskiviikkona 9.10. ja sen teemana on ”Resurssiviisas maaseutu”. Seminaa18 FARMI 8/2013 reihin on näyttelyvierailla vapaa pääsy. Näyttelyyn on helppo tulla Näyttelyvieraat voivat pysäköidä autonsa ilmaiseksi etäparkkiin Killerjärven raviradalle. Sekä pysäköinti raviradalla että kuljetus Jyväskylän Paviljonkiin on maksutonta. Toki myös Jyväskylän Paviljongin pysäköintitalo ja kaupungin keskustan muut pysäköintitalot ovat näyttelyvieraiden käytettävissä. Näyttelyyn pääsee myös kätevästi julkisilla kulkuvälineineillä, koska Jyväskylän matkakeskus on vain parinsadan metrin päässä näyttelyalueesta. Liput kätevästi sähköisestä lippukaupasta Liput näyttelyyn voi ostaa ennakkoon sähköisestä lippukaupasta. Näin pääsee sujuvasti näyttelyyn ilman turhia jonotuksia. Lippukauppa löytyy KoneAgrian kotisivuilta osoitteesta www.koneagria.fi. KoneAgriaan kannattaa kerätä ryhmä. Jo yhdeksän hengen ryhmä pääsee sisään KoneAgrian seminaarit ja tietoiskut KE 9.10.2013 - Avausseminaari: Resurssiviisas maaseutu - Biokaasua ja orgaanisia lannoitteita maatiloilta - Pihvikarjaseminaari TO 10.10.2013 - Maahanmuuttajat maatiloilla. Löytyykö yhteinen kieli? - Ruokinta maidon tuotannossa PE 11.10.2013 Tietoiskujen aiheet - Energiatehokkuus - Hyviä toimintatapoja kehittää tuotantoa - Ravinnetehokkuus tilatasolla - Tuotantoeläinten hyvinvointi - Kotimaisen ruoan puolesta - Maatilojen yhtiöittäminen - Koneturvallisuus LA 12.10.2013 - Luomulla menestykseen Seminaariohjelma kokonaisuudessaan osoitteessa www.koneagria.fi / Näyttelykävijöille / Ohjelma ryhmälipulla (12 €/kpl, normaalilippu 17 €/kpl). Liput voi varata etukäteen tai ostaa portilta. Ryhmälipputie- dusteluihin vastaa Eeva-Liisa Kivimäki, 040 576 8740, eevaliisa.kivimaki@proagria.fi www.koneagria.fi
KESTOPUU PYLVÄITÄ Markkinoiden nopeiMMaT kLapikoneeT! Pylväät ovat 1,5 m – 15 m pitkiä. Halkaisijat käyttötarkoituksen mukaan. Uutuus! C EVO 36 Hkä äntö ipan Hydr. sahala aisuterän lk ha . dr hy ja säätö korkeuden Torgarentie 3 68500 KRUUNUPYY puh. (06) 8231 400, fax. (06) 8231 444 www.paras.fi mail@paras.fi u EVO 30 Halk.voima 2-3,5 tai 3-5,6 tn u EVO 36 Halk.voima 2 - 8 tn Lisävarusteena saatavissa puunnostajat ja tukkipöytä. Kysy lisää! Käyttövoima: Traktori (3-piste nostolaite) / Sähkömoottori 7,5 kW / Polttomoottori 14 hv u Eril. jälkihalkaisumahd. u Tieliikennemalli u Uutuus - tukkipöytä! u V-mallinen syöttöpöytä AGROMASTER OY Teollisuustie 8, 54710 LEMI www.pilkemaster.com Myynti: 0207 41 3322, 040 743 4526, info@agromaster.fi Varavoimalaitteet ?dieselaggregaatit Sisä? ja ulkoasennukseen, myös konttimallit Turvaa tuotantosi sähkönsaanti automaattisella varavoimalaitoksella. CE merkityt laitteet nopealla toimitusajalla. Takuu varavoimakäytössä 24 kk. www.fingen.fi mail: varavoima@fingen.fi TYÖMAAPARAKIT 3/2011 maaviesti 9 Rakenne Lattia 150 mm mineraalivilla - alapohja 6,5 mm vaneri - sisäpinta 22 mm lastulevy ja julkisten tilojen muovimatto harmaana ja saumat hitsattuna Leveys 2500-3000 mm Pituus 3200 - 7500 mm Huonekorkeus 2200 mm 0400 664 716 VOITELUJÄRJESTELMÄT myynti • asennus • huolto ja varaosat Seinät 95 mm mineraalivilla - ulkoverhous pural pro?lilevy JT-15-SL - sisäpinnat 6,5 mm vaneri ja maali Katto 120 mm mineraalivilla - vesikate sinkitty pro?lilevy JT-45-KL - sisäpinta 6,5 mm vaneri ja maali Varusteet Vaihtolavajalakset I-180mm, vaijeritartunta Ulko-ovi 09 x 21 lämpöeristetty, puupaneli ja Abloylukko Lämpölasi M 10x12 + TL 03 tuuletusluukku SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT VAAKALAITTEET VANKILATUOTE RIKOSSEURAAMUSLAITOS VALMISTAJA Satakunnan vankila www.vankilatuote.fi Jani Piikkilä Puh 040 571 7292, Markku Piikkilä Puh 0400 664 716 etunimi.sukunimi@akv-asennus.fi Länsitie 582, Nurmo www.akv-asennus.fi Lisätietoja: Köyliön osasto, Vankilantie 515, 27750 Köyliö Puh. 029 5684 300 s-posti satakunta.vankila@om.fi Jari J Mäkinen, puh. 050 5161 008 ja Maija Frimodig, puh. 050 5987 196 www.satakunnanvankila.fi www.rikosseuraamus.fi FARMI 8/2013 19
TÄNÄ SYKSYNÄ viljasta on odotettavissa yhteensä 3,9 miljardin kilon sato. Tiedot käyvät ilmi Tiken ennakkosatotilastosta, joka kuvaa tilannetta Suomen pelloilla elokuun lopussa. Kuluvan kesän lämpöolosuhteet ovat olleet kasvuston kehityksen kannalta koko maassa keskimäärin suotuisat, mutta paikoitellen tyydyttävät. Sadeolosuhteet ovat olleet keskimäärin suotuisat, mutta paikoitellen vettä on satanut liian vähän tai liikaa. Loppukasvukauden sää ratkaisee vielä korjaamattoman sadon määrän ja laadun. Vehnän kokonaissadoksi arvioidaan 840 miljoonaa kiloa, josta noin kuusi prosenttia on syysvehnää ja loput kevätvehnää. Toteutuessaan määrä tulee olemaan noin 50 miljoonaa kiloa vähemmän kuin viime vuonna. Rukiin kokonaissato on 34 miljoonaa kiloa. Määrä on noin puolet viime vuoden satomäärästä. Pienempi kokonaissato johtuu pääosin pienemmästä viljelyalasta. Ohrasadoksi arvioidaan lähes 1,8 miljardia kiloa. Määrä on toteutuessaan 200 miljoonaa kiloa enemmän kuin viime vuonna. Kaurasadoksi arvioidaan 1,2 miljardia kiloa. Määrä on lähes 140 miljoonaa kiloa enemmän kuin viime vuonna. Seosviljoista arvioidaan HAUHON MYLLÄRIT OY Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh: 0405526671 www.hauhonmyllarit.fi 20 FARMI 8/2013 saatavan vajaa 70 miljoonaa kiloa satoa eli hieman viime vuotta enemmän. Perunan satomäärän arvioidaan olevan yhteensä 610 miljoonaa kiloa. Arvioitu hehtaarisato ja viljelypinta-ala ovat suurempia kuin viime vuonna. Hehtaarisato on toteutuessaan myös kymmenen vuoden keskiarvoa suurempi. Sokerijuurikkaan satomääräksi arvioidaan 460 miljoonaa kiloa. Odotettu 54 miljoonan kilon rypsisato on toteutuessaan hieman viime vuotta suurempi siitä huolimatta, että pinta-ala on pienentynyt. Hernesadon arvioidaan olevan 11 miljoonaa kiloa eli hieman viimevuotista enemmän, ja härkäpavun satoennuste on 17 miljoonaa kiloa. Toteutuessaan härkäpavun sato on noin kuusi miljoonaa kiloa vähemmän kuin viime vuonna. Tiken ennakkosatotilaston satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria Keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta elokuun 26. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tilanteeseen 27.8.2013. www.matilda.fi FARMI MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ Monix-salaojittimella Monix-salaojittimellasalaojitat salaojitat vaivattomasti vaivattomasti !! Kaivinkoneen lisävaruste, jolla putki ja sora kertavedolla ojaan syvyyden syvyyden säätö säätölaserlasersäteen säteenavulla avulla sora soratasaisesti tasaisesti putken putkenpäälle päälle ––säästö säästön.30 n.30%% Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro www.tuurinkoski.com puh. 0103221462 v - -vähentää vähentääihmistyön ihmistyöntarvetta, tarvetta,parantaa parantaalaatua laatuajaja vähentää vähentääkustannuksia kustannuksia - -ojitus ojitusonnistuu onnistuuvaativissakin vaativissakinolosuhteissa olosuhteissakahden kahden hengen hengenryhmänä ryhmänä KASVUKAUDEN AIKAISISTA satovahingoista on haettava korvausta viimeistään 31.10. Sokerijuurikkaasta hakemus on toimitettava viimeistään 2.12. Satovahinkokorvausta voi hakea epäsuotuisista sääoloista aiheutuneista menetyksistä Maaseutuviraston lomakkeella 118. Lomake 118 ja satovahinkokorvauksen hakuohjeet ovat saatavilla osoitteesta www.suomi.fi. Lomake palautetaan kuntaan. Maaseutuelinkeinoviranomainen arvioi korvaushakemustapauksissa satovahingon paikan päällä mahdollisimman nopeasti hakemuksen saavuttua ja korvaushakemuksen kohteena olevan kasvuston saa hävittää vasta, kun satovahinkoarvio on tehty. www.mavi.fi SXC Tuurinkoski-yhtymä Oy lindab | rakennustuotteet is tam Yks i rta nke ista am ent rak me • Lindab katto- ja seinäpellit • Lindab kattoturvatuotteet • Lindab Rainline sadevesijärjestelmä w w w. l i n d a b . f i Puh. 020 785 1055 FARMI 8/2013 21
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ MIMMI VIRTANEN 22 FARMI 8/2013 Luomueläintilat ovat viljelyalaltaan lähes kaksi kertaa suurempia kuin luomutilat keskimäärin. Peltoa tarvitaan muun muassa siksi, että eläimet pääsevät laitumelle luomutuotannon ehtojen mukaisesti. Luomunautakarjatilojen eläinmäärä on myös huomattavasti suurempi kuin tavanomaisilla tiloilla. Keskimäärin luomutilalla ammuu noin 40 lypsy- tai emolehmää. Suuret tilat tarvitsevat yhteistyökumppaneiksi pienempiä, luomurehua tuottavia kasvinviljelytiloja. Kasvanut luomukotieläintilojen määrä on lisännyt myös luomurehujen kysyntää. Luomurehujen valvontajärjestelmään liittyneiden toimijoiden määrä onkin kaksinkertaistunut parin viime vuoden aikana. Useat teollisten rehujen valmistajat ja sisämarkkinatuojat ovat ottaneet luomurehut valikoimiinsa ja kotimaiselle luomurypsille on kova kysyntä valkuaisrehun lähteenä. www.evira.fi Parikymmentä satakuntalaista maatilaa ja elintarvikeyritystä piti ovensa avoimena asiakkaille 7.syyskuuta, kun vietettiin Osta tänään tilalta -päivää. Kuluttajilla oli päivän aikana mahdollisuus käydä ostamassa ruokaa suoraan tilalta ja keskustella tuottajien kanssa. Mukaan oli ilmoittautunut tiloja Eurasta, Eurajoelta, Huittisista, Kankaanpäästä, Kokemäeltä, Köyliöstä, Laviasta, Luvialta ja Ulvilasta. Tempauksesta vastasi Sikses parasta – aitoja makuja Satakunnasta -hanke, jonka tarkoituksena on edistää paikallisten tuotteiden pääsyä eri markkinointikanaviin. www.siksesparasta.fi MIMMI VIRTANEN LUOMUTUOTANTOON ON viime vuosina siirtynyt etenkin uusia pihvikarja- ja lammastiloja. Myös peltoa viljellään luonnonmukaisin menetelmin yhä laajemmin. Kaikkiaan luomutiloja on jo noin 4300, kun kaikkiaan Suomessa on noin 60 000 maatilaa. Kasvukaudella 2013 noin yhdeksän prosenttia eli 206 000 hehtaaria koko Suomen peltoalasta on luomuviljeltyä. Luomutilan keskimääräinen pinta-ala on 48 hehtaaria, kun tavanomaisesti viljellyn tilan viljelyala on 39 hehtaaria. Luomukauraa viljellään kahdeksan prosenttia ja luomuohraa peräti 35 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Parin viime vuoden aikana on luomuun siirtynyt muutamia suuria kasvinviljelytiloja, jotka ovat samalla aloittaneet pihvikarjan tai lampaiden pidon. Luomunurmea viljellään aikaisempaa enemmän etenkin Uudellamaalla ja VarsinaisSuomessa. Ulvilassa Saaren luomutilalla riitti väkeä pitkin päivää. Mahdollisuus oli ostaa mm. kauden kasviksia ja kuivattuja yrttejä mansikka-mehutarjoilun lomassa.
METAKA Koukkulavavaunut. Nopealiukoiset Agro-lannoitteet Cemagron nopealiukoiset lannoitteet takaavat tutkitusti parhaan tuoton pellostasi. Varma toimitus on aina ollut kunnia-asiamme. Valmistus ja myynti Tmi Rekola Juhani 050-5578545 www.metaka.fi Pyydä tarjous lannoitteista! UUTUUS! Tarkennetut ravinteet perunalannoitteissa. Nyt myös magnesium CEMAGRO OY Kasteninkatu 2, 08150 Lohja Puh. 019 375 7500 • fax 019 325 548 www.cemagro.fi ALBIT www cemagro.fi ® Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa. Koetulokset puhuvat puolestaan. Lisätuotto 30 / ha Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.? Harkitsetko viljankäsittelyjärjestelmäsi uudistamista? Käy luonamme KoneAgriassa. Autamme sinua uuden viljankäsittelyjärjestelmäsi suunnittelussa ja toteutuksessa. 9.–12.10.2013 C110. OY TORNUM AB | www.tornum.fi | info@tornum.fi FARMI 8/2013 23
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ SUOMEN KYLÄTOIMINTA ry on valinnut Vuoden Kyläksi 2013 Soinilansalmen Leppävirralta. Kylä on osoittanut, että järjestelmällinen työ tuo hyvinvointia. Vuoden Kylä 2013 palkittiin 15.syyskuuta paikalliskehittäjien valtakunnallisessa LOKAALI-juhlaseminaarissa Tammelassa. Paikalla olivat kaikki palkintojen saajat, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, Suomen Kylätoiminta ry:n edustajat ja paikalliskehittäjiä yli 200. Soinilansalmi toteuttaa kyläsuunnitelmaa järjestelmällisesti keskittyen erityisesti turvallisuus- ja kansalaistaitojen parantamiseen. Kylä ei jää odottelemaan mahdollisia kuntarakenteiden muutoksia, vaan se on ottanut ohjat käsiinsä ja luonut kyläsuunnitelman rinnalle hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman, jossa otetaan huomioon mahdolliset muutokset kunta- ja palvelurakenneasioissa. Tapahtumat, hankkeet, kansainvälinen toiminta, Plankummilapsitoiminta, yhteistyö järjestöjen ja naapurikylien kanssa sekä osallistuminen Leppävirran kyläneuvoston eri seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin pitävät kyläläiset virkeinä ja tuovat näkyvyyttä. Kylä viestii aktiivisesti eri medioiden kautta laajemmallekin yleisölle paikkakuntansa tapahtumista. Näkyvyys ja toiminta ovat luoneet kylälle hyvän imagon, joka myy puolestaan kaikki vapaat tontit alueelta. Pienessä Soinilansalmen kylässä on noin 110 asukasta ja se on Varkaudesta noin 40 km pohjoiseen. Kylä kuuluu Leppävirran kuntaan ja PohjoisSavon maakuntaan. Valintaraati kiitteli Soinilansalmea pitkäjänteisestä kehittämisestä, jossa osaaminen ja tulokset näkyvät. Kyläläiset ovat sitoutuneita kyläsuunnitelmaan: kaikilla on omat vastuunsa, joita he toteuttavat motivoituneina. Soinilansalmelaiset ovat lähteneet rohkeasti toteuttamaan ideoitaan ja toimivat erinomaisena esimerkkinä muille maaseudun kylille, sekä kunnan ja valtiovallan päättäjille. Juhlassa palkittiin myös kunniamaininnan saavat kylät, Vuoden Maaseutukasvo 2013, Vuoden Maaseututoimija 2013 ja Kylätoiminnan Tiennäyttäjät. Pitkäaikaisesta kehittämisestä jaettavat palkinnot puhuvat koko Suomea palvelevasta työstä. www.kylatoiminta.fi SXC Soinilansalmi 24 FARMI 8/2013
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ NORDKALK TUO Suomen markkinoille uuden tuoteratkaisun, jolla voidaan vähentää fosforin valumista pelloilta vesistöihin. Aito Rakennekalkki on osa Nordkalkin FOSTOP®-konseptia, joka on kehitetty vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Suomessa on yli 150 000 hehtaaria peltomaata, jonka fosforipitoisuus on korkea. Rakennekalkilla pystytään parantamaan heikosti vettä läpäisevän peltomaan rakennetta ja siten vähentämään valumavesien mukana vesistöihin kulkeutuvan maa-aineksen ja ravinteiden määrää. Syksystä 2011 lähtien tehdyt kokeet ovat antaneet lupaavia tuloksia. – Rakennekalkitus vähensi hiuesavimaan liettyvyyttä sateella sekä pienensi kiintoaineksen ja siihen sitoutuneen fosforin määrää suotovedessä, kertoo vanhempi tutkija Kimmo Rasa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. – Ruotsissa rakennekalkki on ollut markkinoilla jo muutaman vuoden. Rakennekalkitus on panostus ympäristön ja vesistöjen hyväksi, ja Ruotsissa valtiolta saa siihen tukea. Suomessa valmistellaan uutta ympäristökorvausjärjestelmää, jossa rakennekalkituksen tu- lee olla mukana, sanoo myyntipäällikkö Timo Kanerva Nordkalkista Nordkalkin FOSTOP-konsepti käsittää useita kalkkikivipohjaisia tuotteita ja menetelmiä. Aito Rakennekalkin lisäksi konseptiin kuuluu kalkkisuotimia ja lietteen hygienisointi kalkkistabiloinnin avulla. Pyrkimyksenä on myös tehostaa fosforin uusiokäyttöä, sillä fosfori on kasveille tärkeä ravinne, jonka saatavuus vähenee nopeasti maapallon fosforivarantojen huvetessa. Fosforikuormituksen aiheuttama rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia. Nordkalk pyrkii osaltaan pa- rantamaan Itämeren tilaa. Yhtiö on tehnyt Baltic Sea Action Groupille 5-vuotisen sitoumuksen, jonka mukaan Nordkalk kehittää FOSTOPsovelluksiaan ensisijaisesti maatalouden aiheuttamien fosforivalumien vähentämiseksi Itämeren alueella. Suomessa ja Ruotsissa toteutettavien pilottihankkeiden tulosten perusteella tuotteita räätälöidään Baltian ja Puolan olosuhteisiin sopiviksi. www.nordkalk.fi FARMI 8/2013 25
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: FARMI JA SXC Suomen satovahinkokorvausjärjestelmä on muutoksessa EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen myötä. Ilman EU:takin nykyjärjestelmä tuntuu tulleen tiensä päähän. Uusia korvausjärjestelmiä pohditaan, ja vaihtoehdoksi ovat nousseet muissakin maissa käytössä olevat satovahinkovakuutukset. Vakuuttaisitko sinä satosi? 26 FARMI 8/2013
S atovahinkokorvausten haku on meneillään, ja tämä saattaakin olla viimeisiä vuosia, jolloin satovahinkoja enää korvataan nykyisellä tavalla. EU:ssa on meneillään maatalouspolitiikan uudistus, jonka tavoitteena on muuttaa etenkin valtiontukien maksamisen periaatteita. Valtiontukia ovat esimerkiksi juuri satovahinkokorvaukset, joita varten on valtion budjetissa varattu vuosittain 3,4 miljoonaa euroa. Monina vuosina korvauksia on kuitenkin maksettu enemmän, esimerkiksi vuodelta 2012 maksettiin satovahinkokorvauksia yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Euroopan komissio on esittänyt, että uudet valtiotuen muutokset astuisivat voimaa heinäkuussa 2014. Tämä tarkoittaisi teoriassa sitä, että satovahinkokorvaustenkin maksatus loppuisi jo ensi vuonna. Suomi on kuitenkin hakenut komissiolta jatkoa vuosille 2014–2015, joten nykyinen satovahinkojenkorvausjärjestelmämme poistuisi käytöstä näillä näkymin vuonna 2016. Vielä ei ole tietoa, miten nykymalli tullaan korvaamaan, mutta yhdeksi vahvaksi vaihtoehdoksi ovat nousemassa monessa EU-maassa käytössä olevat kaupalliset satovahinkovakuutukset. EU:n komissio pitää viljelijöiden satovahinkovakuutuksia hyvänä vaihtoehtona, ja vakuutuspohjainen järjestely kerää kannatusta myös meillä. MTT:n keväällä tekemän selvityksen mukaan viljelijät eivät ainakaan suoralta kädeltä tyrmää vakuutuksia – päinvastoin kolme neljästä viljelijästä ostaisi tai harkitsisi satovahinkovakuutuksen ottamista, jos vain hinta, omavastuu ja odotettavat korvaukset olisivat kohdillaan. Toisaalta Suomen vähäinen viljelijämäärä, ja sitä myöten pienet markkinat saavat vakuutusyhtiöt epäileväisiksi. Avaintekijä asiassa on tällä hetkellä se, olisiko valtion mahdollista osallistua viljelijöiden tukemiseen erillisellä satovahinkomaksutuella, joka voisi komission suunnitelman mukaisesti olla maksimissaan 65 prosenttia satovahinkovakuutuksen hinnasta. Päätökset nykyisen satovahinkokorvausjärjestelmän tulevaisuudesta tehdään tänä syksynä eduskunnassa. Vakuutusmaksutuki auttaisi markkinoiden muodostumista Nykyinen valtion satovahinkokorvausjärjestelmä on saanut paljon kritiikkiä viljelijöiltä. Nyt satovahinkokorvauksia voidaan maksaa tiloille, kun vahinko on yli 30 prosenttia tilan normisadon arvosta, eli kun taloudelliset tappiot ovat jo merkittäviä. Korvausta voi saada vain tietyille sopimusviljel- lyille kasvilajeille, poikkeuksena vilja, jonka vahingot korvataan ilman sopimustakin. Monet puutarha- ja erikoiskasvit jäävät kuitenkin ilman satovahinkokorvausten mahdollisuutta. Koska korvaukset lasketaan normisadosta, suuren satotason tilat kärsivät eniten satovahingon sattuessa. Myöskään suoraan kuluttajamyyntiin menevistä kasveista ei ole mahdollista saada vahinkokorvauksia. Satovahinkokorvausjärjestelmän tulevaisuutta ja korvausvaihtoehtoja on pohdittu maa- ja metsätalousministeriön työryhmässä, jossa ovat mukana MMM:n lisäksi tuottajajärjestöt, MTT sekä vakuutusyhtiöitä edustava Finanssialan Keskusliitto. Työryhmän tavoitteena on miettiä, miten satovahinkojen korvaaminen jatkossa järjestettäisiin. Myös satovahinkoneuvottelukunta ja muut tahot ovat tehneet työtä järjestelmän uudistuksen eteen. MMM:n pohtivan työryhmän puheenjohtajan, maatalousneuvos Esko Juvosen mukaan ainakaan nykyjärjestelmän jatkuminen ei ole todennäköistä. Hän uskoo kuitenkin, että EU:n maatalouspolitiikan uudistuksenkin jälkeen satovahinkojenkorvaamiseen on kyllä vaihtoehtoja, vakuutukset ovat vain yksi vaihtoehto. Komission myöntämä mahdollisuus maksaa valtion puolesta vakuutusmaksutukea viljelijöille, vaikuttaisi olennaisesti vakuutusmarkkinoiden syntyyn, sillä se alentaisi viljelijöiden osuutta maksuista, ja näin ollen lisäisi kiinnostusta vakuutuksia kohtaan. Valtion maksutukea voidaan kuitenkin harkita vasta, kun nykyjärjestelmän lopettamisesta on tehty päätös. – Satovakuutustuki tulee harkittavaksi, jos päätös satovahinkojärjestelmän jatkamisesta vuosiksi 2014–2015 ja järjestelmän lopettamisesta vuodesta 2016 lähtien syntyy eduskunnassa. Mikäli satovakuutusten hankkimista päätettäisiin tukea, tukeminen olisi myös määriteltävä lailla, Juvonen sanoo. Mahdollinen laki vakuutusmaksutuesta siis saattaa määrittää, millaisille vakuutuksille tukea voidaan maksaa, mikä ohjaa myös vakuutusten kehittämistä. Satovahinkovakuutusten kehittely vie aikaa Vaikka viljelijät olisivatkin kiinnostuneita ottamaan satovahinkovakuutuksia, vakuutusyhtiöiden puolelta ei olla oltu erityisen innostuneita asiasta. MMM:n työryhmässä vakuutusyhtiöitä edustavan Finanssialan Keskusliiton (FK) lainsäädäntöjohtaja Lea Mäntyniemi sanoo jatkuu ? FARMI 8/2013 27
vakuutusyhtiöiden varovaisuuden johtuvan siitä, ettei asiassa nähdä laajaa kannattavan liiketoiminnan mahdollisuutta. – Piiri, jolle vakuutukset on suunnattu, on pieni. Ei ole varmuutta siitä, onko vakuutuksille kysyntää, vaikka MTT:n tutkimuksen perusteella jonkinlaista halukkuutta onkin. Satovahinkovakuutukset nähdään ennemminkin asiakaspalveluna, ja maatilojen vakuutuksiin erikoistuneet vakuutusyhtiöt varmasti harkitsevat vakuutusten 28 FARMI 8/2013 tarjoamista vakavasti juuri tämän vuoksi, Mäntyniemi sanoo. Mahdollisuutena Mäntyniemi näkee sen, että vakuutuspohjainen järjestely kannustaisi viljelijöitä torjumaan vahinkoja ja minimoimaan riskejä, mitä nykyjärjestelmä ei tee. Myös MMM:ssä pidetään tärkeänä sitä, että viljelijät aktivoituisivat pohtimaan riskinhallintaan. ? Valitettavan usein satovahinkotilastoissa toistuvat samat tilat ja samat vahingot. Säähän ei tietenkään – Suuri kysymys on, maksaako valtio tukea vai ei ja millaisille vakuutuksille. voi vaikuttaa, mutta ehkä estäviin toimenpiteisiin, kuten maanparannukseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota, jos pitäisi maksaa vakuutuksesta. Suurimpana haasteena satovahinkovakuutuksissa on se, että on luotava jotain täysin uutta, mitä Suomessa ei ole ennen ollut. – Uuden vakuutustuotteen kehittäminen vie aikaa. Koska samantyyppisiä vakuutuksia ei ole ennen ollut, ei ole myöskään tilastopohjaa. Toki mahdollisuus on hyödyntää muiden maiden
kokemuksia, sekä valtion satovahinkokorvaustilastoja, Mäntyniemi sanoo. Mäntyniemen mukaan valtion vakuutusmaksutuki olisi tarpeellinen, jotta saataisiin pidettyä vakuutusten hinnat kohtuullisina viljelijöille. ? Varmasti viljelijät lähtisivät herkemmin maksutuen avulla ottamaan vakuutuksia. Vakuutus perustuu sille, että suuri joukko jakaa riskin keskenään. Tämä ei toteudu, jos vain pieni osa ostaisi vakuutuksen. Näin vakuutuksia ei edes synny, tai niistä tulisi hyvin kalliita, Mäntyniemi sanoo. MTT:n raportissa Viljelijöiden suhtautuminen satoriskeihin ja kaupallisiin satovahinkovakuutuksiin selvitettiin viljelijöiden mielipiteitä vakuutuksia kohtaan. 46 prosenttia vastanneista oli valmis ottamaan vakuutuksen, jos sen hinta olisi 4 euroa hehtaarilta. 35 prosenttia, jos 8 euroa hehtaarilta, ja vielä 16 euron kohdalla viidennes vastaajista oli valmis ottamaan vakuutuksen. Erityistä kiinnostusta osoittivat puutarha- ja erikoiskasvienviljelijät, sillä nykyjärjestelmässä esimerkiksi mansikasta tai salaatista ei ole mahdollista saada korvauksia. Mäntyniemi sanoo, että vakuutusten ehtokehittely ja hinnoittelu tulisivat olemaan vakuutusyhtiöiden oma, kilpailun piiriin kuuluva asia. Tämän vuoksi ei voida ottaa kantaa, millainen hintamuodostuma olisi todennäköisin. Vakuutuksien hintaan vaikuttaviksi tekijöiksi hän mainitsee muun muassa vakuutusturvan kattavuuden, kasvilajit ja omavastuun suuruuden. Vakuutusten olisi tarkoitus kannustaa viljelijöitä riskinhallintaan, mitä nykyjärjestelmä ei tee. Hän ei myöskään ota kantaa siihen, vastaisivatko vakuutukset nykyjärjestelmän puutteisiin, sillä kehitystyötä asian suhteen ei ole vielä tehty. ? Ennen kuin vakuutustuotteiden suunnittelua voidaan aloittaa, on tiedettävä reunaehdot. Suuri kysymys on, maksaako valtio tukea vai ei, ja minkälaisille vakuutuksille. Tietysti mitä pienempiä vahinkoja korvattaisiin, sitä kalliimmaksi vakuutukset tulisivat. Myös vähäinen kysyntä nostaa vakuutusten hintaa. FK on lähettänyt MMM:lle lausunnon, jossa on otettu kantaa esitykseen satovahinkokorvausjärjestelmän lopettamisesta. FK toivoo, että poliittiset päätökset tehdään mahdol- lisimman pikaisesti, jotta vakuutusyhtiöillä jäisi tarpeeksi aikaa vakuutustuotteiden kehittelyyn, jos satovahinkokorvausjärjestelmä lopetetaan ja päädytään vakuutuksiin. Lausunnossa FK ottaa kantaa myös satovahinkovakuutusten poistamiseen vakuutusmaksuveron piiristä. Suomessa vahinkovakuutuksista maksetaan 24 prosentin suuruista vakuutusmaksuveroa. Jos vakuutusmaksuvero perittäisiin myös satovahinkovakuutuksista, se siirtyisi suoraan vakuutuksen hintaan viljelijän maksettavaksi. ? Satovahinkovakuutusten verottomuus ei vähentäisi valtion verotuloja nykyisestä, koska verotuottoja ei tähänkään asti ole täl- tä osin kertynyt. Tuntuu myös erikoiselta, että jos valtio lähtisi ensin maksamaan viljelijälle vakuutusmaksutukea, mutta sitten itse ”nostaisi” vakuutuksen hintaa verottamalla vakuutusmaksua. Jos vakuutusmaksuveroa ei perittäisi, sitä suurempi kysyntä vakuutuksilla olisi, ja sitä varmemmin systeemistä saataisiin toimiva, Mäntyniemi tiivistää. Tuottajajärjestöt vakuutusten kannalla MMM:n pohtivassa työryhmässä tuottajajärjestöjä edustava, syyskuun alussa Svenska lantbruksproducenternas centralförbundin eli SLC:n toiminnanjohtajana aloittanut Johan Åberg näkee vakuutukset parhaana vaihtoehtona tulevaisuuden jatkuu ? FARMI 8/2013 29
satovahinkojen korvaamisessa. Hän on kuitenkin samaa mieltä FK:n Lea Mäntyniemen kanssa siitä, että järjestelmän luominen on haastavaa. ? Kaikkein vaikeimmat kysymykset ovat, löytyykö vakuutusyhtiöitä, jotka olisivat valmiita kehittämään satovahinkovakuutuksia, ja jos vakuutuksia syntyy, ovatko ne viljelijöitä kiinnostavia. Vakuutusyhtiöt eivät tietenkään voi tehdä tappiota, mutta maksujen tulisi olla viljelijöille kohtuullisia, Åberg sanoo. Keski-Euroopassa on satovahinkovakuutukset ovat yleisiä, ja siellä niitä ostetaan siinä missä palo- tai kotivakuutuksiakin. Suurin satovahinkovakuutusmaa Euroopassa on Saksa, jossa vakuutuksia on tarjottu jo lähes 120 vuotta. Monessa sukupolvessa on totuttu ottamaan vakuutuksia, ja sadon vakuuttamisesta on tullut arkipäivää. Åbergin mielestä kyse on ensisijaisesti viljelijöiden suhtautumisesta ja tarvittavasta asennemuutoksesta. ? Suomessakin viljelijöiden tulee ajatella, että satovahinkovakuutus on puhdas vakuutus. Jos jotain sattuu, saa korvauksia, muuten maksuja maksetaan samoin kuin muita maatilanvakuutuksia. Vaarana on tietenkin, että viljelijät kokeilevat vuoden tai pari, ja jos vahinkoja ei satu, he eivät enää maksa vakuutusta. Tällainen rappauttaa maksupohjan. Åberg uskoo, että Suomessakin järjestelmä saataisiin toimivaksi ajan saatossa, mutta myöntää liikkeelle lähdön olevan hankalaa. Hän vertaa satovahinkovakuutuksia metsävakuutuksiin, jotka eivät alkuun olleet suosittuja, mutta nyt yleisempiä. On Åbergistäkin realistista ajatella, että vakuutusjärjestelmän toteutuessa kaikki vakuutusyhtiöt eivät lähde mukaan satovahinkovakuutusten kehittelyyn. Mutta koska laaja tarjonta on se, millä suuret vakuutusyhtiöt Suomessa kilpailevat, vakuutusten tarjoaminen varmasti nähtäisiin palveluna monessa vakuutusyhtiössä. Åberg näkee ainoana mahdollisuutena sen, että valtio on mukana tukemassa vakuutusmaksuja, mutta muistuttaa, että maatalouspolitiikkaan varatut määrärahat ovat kuitenkin rajalliset. Mahdollisen vakuutustuen valtionkustannuksia arvioitaessa, hän sanoo: ? Eletään kehysbudjettimaailmassa, joten varmasti asetetaan budjetti sille, miten paljon tukirahaa voidaan käyttää. Tuki tulee olemaan suurempi, jos on vähemmän viljelijöitä, pienempi jos enemmän. Toisaalta, vakuutusmaksukin varmasti laskee, jos kysyntä kasvaa. Alkuvaiheessa kaikki on kokeilua, aika mahdotonta sanoa mitään varmaa. Vakuutusmaksuveron poistossa Åberg on Mäntyniemen kanssa samalla linjalla, sillä Suomessa vakuutusmaksuvero on muutenkin muihin maihin verrattuna korkea. ? Monissa EU-maissa ei ole kyseistä veroa ollenkaan, tai se on hyvin alhainen. Monet maat ovat vapauttaneet satovahinkovakuutukset verosta. Jos ei vakuutuksia, mitä sitten? Komissio on myöntänyt Suomelle luvan jatkaa satovahinkokorvausten maksua vuosina 2014 ja 2015. Tänä syksynä eduskunnassa päätetään järjestelmän jatkosta, ja siitä hyödynnetäänkö komission päätöstä ylipäätään. Korvaavan järjestelmän suunnittelua, kuten keskustelua vakuutustuesta jatketaan. Vuoden 2014 aikana tulisi olla jo selvillä, mihin suuntaan satovahinkojen korvaamisessa ollaan menossa. Jos vakuutusmaksutukea ei päätetä maksaa, voi olla että vakuutuspohjainen järjestely ei toteudu. Vaihtoehtoina satovahinkovakuutuksille on esitetty esimerkiksi viljelijöiden yhteisiä rahastoja tai valtameren takana suosittuja tulovakausvakuutuksia. On myös mahdollista, ettei nykyjärjestelmää korvata millään. Tuottajajärjestöjä edustava Johan Åberg uskoo, etteivät muut ehdotetut vaihtoehdot ole todennäköisiä. ? Tuottajien rahastoja on kokeiltu esimerkiksi Hollannissa eläin- ja kasvitauteihin liittyen ja ne ovat toimineet huonosti. Tehokkaampaa olisi tuottajien itsensä sijasta antaa ammattilaisten, kuten vakuutusyhtiöiden hoitaa järjestely ja hallinnointi. Rahastovaihtoehdossa viljelijöiden tulisi itse luoda va- Romuautosi teräksestä 100 % jatkaa elämää... ...uusina tuotteina, kun kierrätät sen oikein. Saat samalla romutustodistuksen, joka vapauttaa sinut vastuista. Olemme myös Facebookissa! www.suomenautokierratys.fi 30 FARMI 8/2013
hinkojärjestelmä ja laskea riskejä. Vakuutusyhtiöiltä se sujuu helpommin, Åberg sanoo. Suomessa satovahinkoja aiheuttaa ensisijaisesti sää, ja sen varalta vakuutusjärjestelmäkin tulisi syntymään. Yhdysvalloissa ja Kanadassa on käytössä tulovakausvakuutuksia, joilla viljelijä vakuuttaa sadon sijasta oman tulotasonsa. Silloin on ihan sama, mikä on syy huonoon tulotasoon, onko se viljan hinta vai rankkasateiden vuoksi saatu pienempi sato. ? Tulovakausvakuutusten seurauksena olisi massiivinen byrokratia, joten Suomen näkökulmasta muutos olisi suurempi. On realistisempaa aloittaa yksinkertaisemmalla, kuten satovakuutuksilla. Åberg sanoo, ettei olisi myöskään täysin mahdoton ajatus, että jokin suuri ulkomainen vakuutusyhtiö toisi satovakuutuksensa Suomen markkinoille. ? Periaatteessa on yhdentekevää kuka vakuutuksen tarjoaa. Muissakin vakuutuksissa käytetään eurooppalaisia edelleen vakuuttajia. Jos yhtiöllä on toimintaa jo 5-6 maassa, olisi mahdollista lisätä vielä suomen viljelijät jakamaan suurta yhteistä riskiä. Tämä voisi olla väliaikainenkin vaihtoehto, joka auttaisi ennen kuin kotimaiset vakuutusyhtiöt pääsevät kehittämään omia tuotteitaan.• Vakuutusmaksutuki alentaisi viljelijöiden osuutta vakuutusmaksuista. Varmista peltojesi tuottavuus seuraavillakin satokausilla. Vielä joitakin vapaita aikoja kesän 2014 kalenterissamme. FARMI 8/2013 31
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVITUKSET: EVELIINA PAKARINEN 32 FARMI 8/2013
Vuoden 2012 alussa voimaan tulleen häkkidirektiivin myötä, kiellettiin EU:n alueella kanojen munittaminen virikkeettömissä häkeissä. Häkkidirektiivillä oli suuri vaikutus suomalaiseen kananmuna-alaan. H äkkidirektiivin voimaan tulo oli suurin syy vuoden 2012 kevään munapulaan Suomessa. Suomen Siipikarjaliitto ry:n toiminnanjohtaja Lea Lastikka sanoo, että tilanne on tasoittunut, eikä häkkidirektiivillä ole enää vaikutusta kotimaan kananmuna-alaan. – Ensimmäinen puoli vuotta oli havaittavissa turbulenssia, kun kananmunat loppuivat kaupoista, nyt ollaan tasapainotilanteessa. Direktiivin voimaan tulo aiheutti kuitenkin suuren rakennemuutoksen kananmuna-alalla. Ennen direktiivin voimaantuloa Suomessa oli noin 550 kananmunan tuottajaa, nyt heitä on reilu 300. Kaksisataa tuottajaa siis lopetti, mutta samaan aikaan alalla jatkaneet investoivat suurempiin tiloihin ja laajensivat toimintaansa. Jos kanaloiden keskikoko ennen oli 5 000 kanaa, nyt se on 11 000 kanaa. – Tämä on pysyvä muutos kananmunantuotannossa. Kanojen määrä ei ole vähentynyt, mutta kanaloiden koot ovat kasvaneet. Kanojen määrä pysyttelee 3,7 miljoonassa, Lastikka sanoo. Direktiivin voimaantulo joudutti osaltaan myös lattiakanaloiden yleistymistä, ja nyt jo kolmasosa munista tuotetaan lattiakanaloissa. Vii- meisen vuoden aikana etenkin kerroslattiakanalat ovat lisääntyneet. Myös pakkaamoiden rooli kananmuna-alalla on kasvanut, ja tuottajat ovat entistä useammin kiinteissä sopimussuhteissa pakkaamoiden kanssa. Tuottajahinnoissa näkyy lievä ylituotanto Kananmunia tuotettiin tämän vuoden tammi-kesäkuussa yli 33 miljoonaa kiloa. Tämä on 15 prosenttia enemmän, kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. On kuitenkin muistettava, että keväällä 2012 tuotanto oli alhaalla ja kärsittiin vielä munapulasta. Lastikka arvioi, että tämän vuoden kokonaiskasvu tuotannossa on 7-8 prosentin luokkaa. Kananmunien tuotannon nousua selittää myös viime vuosina kasvanut kulutus. Kananmuna on päässyt eroon ”kolesterolipommin” maineestaan, ja kulutus on noussut neljän prosentin vuosivauhtia. Tänä vuonna tosin kulutuksen kasvuvauhti on laskenut, osin talouden taantuman vuoksi. Kuluttajat miettivät tarkemmin ostoksiaan ja pyrkivät olemaan heittämättä mitään hukkaan. Heinäkuun lopussa Savon Sanomat uutisoi munapulan kiepsahtaneen jo ylituotannoksi. Osalta pakkaamoista kuitenkin vakuutetaan, että kanamunille riittää kysyntää. – Kananmuna-alalla kysynnän ja tarjonnan kanssa tasapainoilu on melkoista taiteilua. Tuottajahintojen säilyttämiseksi ylitarjonta ei ole hyväksi, mutta ei kananmunista saa olla pulaakaan, Lastikka selventää. Hän sanoo, että pakkaamot määrittävät markkinat, ja kilpailu näiden välillä on kovaa. Tästä johtuen saatetaan kysyttäessä antaa myös hieman erilaisia näkemyksiä kananmunaalan markkinatilanteesta. Lastikan mukaan totuus on kuitenkin se, että hienoista ylituotantoa on. Se näkyy muun muassa tuottajahintojen laskuna ja viennin lisääntymisenä. – Kotimaan markkinat ovat ensisijaiset, sillä viennistä saatava raha on pienempi, eikä vienti ole tällä hetkellä kannattavaa toimintaa. Kananmunien vienti kuitenkin kasvaa silloin, kun ostajaa ei löydy kotimaasta. Myös tuottajahinnat ovat olleet laskussa. Ei kukaan laske tuottajahintaa jos munista olisi pulaa. Kananmunan tuottajahinnat ovat olleet tasaisessa nousussa 2000-luvulla, mutta tänä keväänä hinnat taittuivat hieman. Kesäkuussa virikehäkeissä tuotetuista munista maksettiin keskimäärin 1,13 euroa kilolta, lattiakanaloiden munista 1,20 euroa kilolta ja luomumunista jatkuu ? FARMI 8/2013 33
2,67 euroa kilolta. Luomumunien hinta on laskenut eniten, jopa 14 prosenttia vuoden takaisesta. Pakkaamot määräävät tuottajahinnat, ja valitettavasti usein yhden pakkaamon laskiessa hintoja, muutkin saattavat tehdä samoin. Kilpailu kaupan hyllylle pääsystä on kovaa. Tulevaisuuden tuottajahintakehitystä Lastikka ei halua lähteä arvailemaan ja sanoo, että syksyn hinnat ovat vielä kysymysmerkki. Niin kuin muuallekin alkutuotantoon, kananmunasektorille tarvittaisiin kulujen kasvaessa lisää rahaa. Tuottajilla ei pian ole varaa ylläpitää tuotantoa, jos hinta vielä putoaa. – Kesähelteet hillitsevät kananmunien kulutusta, ja syksyn tullen kulutus tavallisesti nousee. Se saattaa enteillä lievää tuottajahinnan nousua. Free Range -kanala kiinnostaa tuottajia Ennen häkkikanalat olivat ehdottomasti yleisin kananmunantuotantomuoto, mutta häkkimunien osuus tuotannosta on koko ajan supistumaan päin. Eviran mukaan viime vuonna lattiakanaloiden osuus kasvoi jopa 20 prosenttia, ja luomukanaloiden osuus nousi lähes puolella. Suomeen tuli alkuvuodesta myös täysin uusi tuotantomuoto, nimittäin Free Range - eli ulkokanalat. Ulkomunien luokitus on 1 ja hinnaltaan ne sijoittuvat lattiakananmunien ja luomumunien väliin. Ulkokanaloita on tällä hetkellä Suomessa vasta kolme. Lastikka sanoo, että ulkomunia pakkaavalta Munax Oy:ltä on tullut tieto, että listalla on tällä hetkellä monia ulkokanalatuotan34 FARMI 8/2013 toon siirtymisestä kiinnostuneita tuottajia. Lastikka ei kuitenkaan usko, että kyseinen tuotantomuoto tulee kasvamaan Suomessa radikaalisti. – Etelä-Euroopassa on ollut Free Range -kanaloita ja kauan, muttei niiden osuus tuotannosta ole siellä kuin 5-6 prosenttia. Toisaalta ulkokanaloista ovat varmasti kiinnostuneet erityisesti kanojen hyvinvointia arvostavat tuottajat. Ulkokanaloissa on varsinaisen kanalan lisäksi terassi sekä ulkoilualue, jossa kanat voivat ulkoilla ympäri vuoden. Ulkokanalassa saa olla 9 kanaa neliömetriä koh- den, kuten tavanomaisessa tuotannossa yleensäkin. Ulkoilutilaa sen sijaan on oltava 4 neliömetriä yhtä kanaa kohti, mikä tuntuu valtavan suurelta. Ulkokanalassa kanoilla on olosuhteiltaan melko samanlaista kuin luomukanaloissa, mutta luomukanaloissa kanamäärät neliömetriä kohden ovat yhdeksän sijasta kuusi. Luomussa toki parvet ovat pienempiä, pehkualue suurempi, ja kanoille tulee syöttää luomurehua. Luomun tuottaminen on siis sanalla sanoen kalliimpaa. Luomusertifikaatin saamiseenkin menee tuottajalta vähin- Ulkokanaloissa on ruhtinaallisesti tilaa, mutta usein kanat pysyttelevät laumassa lähellä kanalaa. tään kaksi vuotta, sillä koko tilan on oltava luomussa. Ulkokanala saattaa siis olla vaihtoehto, jos eläinten hyvinvointi kiinnostaa, mutta luomuun siirtymiseen ei ole resursseja. Toki ulkokanalakin on suuri investointi. Ulkoilutarhat ja terassit vaativat paljon tilaa, eikä kaikilla ole edes lääniä laittaa ulkokanalaa pystyyn. Jos yksi kana tarvitsee neljä neliötä, 8 000 kanaa tarvitsee jo 32 000 neliötä eli 3,2 heh-
Toimivat ratkaisut taaria ulkoilutilaa. Kanalan sijainnillakin on merkitystä, sillä se ei esimerkiksi saa sijaita muuttolintujen levähdyspaikkojen, kuten vesistöjen, läheisyydessä tautiriskin vuosi. Ulkokanalat tarvitsevat toiminnalleen Eviran hyväksynnän. – Tässä mennään kysyntävetoisesti. Ihmiset eivät ole vielä löytäneet ulkokananmunia, eivätkä osaa ostaa niitä. Kysynnän lisääntyessä tuottajiakin varmasti tulee lisää, Lastikka vakuuttaa. Asenteet muutoksessa Eläinten hyvinvointi on noussut yhä tärkeämmäksi sekä kuluttajien että tuottajien keskuudessa. Tämä näkyy kananmuna-alan kohdalla juuri häkkikanaloiden vähentymisenä. – Euroopasta on tullut viestiä, että yhä useammat kaupat haluavat valikoimiinsa ainoastaan vapaan kanan munia. Suomessa esimerkiksi Stockmann Herkku ei ota häkkimunia ollenkaan valikoimiinsa. Tämä tulee johtamaan siihen, että virikehäkkituotanto pienenee, ja mahdollisesti vaihtoehtoiset tuotantotavat yleistyvät, Lastikka sanoo. Lastikka arvelee, että alalle tulevan uuden tuottajan kannattaisi harkita tuotantomuodoksi lattiakanalaa tai kerrosritiläkanala. Hän on huolissaan siitä, miten tulevaisuuden mahdollinen voimakas vapaan kanan muniin kääntynyt kysyntä vaikuttaisi virikehäkkituottajiin. Häkkidirektiivin myötä virikehäkkikanaloissa on kuitenkin tehty suuria investointeja. – Virikehäkkiuudistus maksoi tuottajille 14–15 euroa kanapaikkaa kohden. Heillä ei ole mahdollisuuksia muuttaa heti tuotanto- muotoa, sillä velat ovat suuret. Luomukananmunien osuus tuotannosta on tällä hetkellä nelisen prosenttia, ja Lastikka uskoo sen kasvavan entisestään. Free Range -kananmunille hän povaa pidemmällä tähtäimellä nykyistä suurempaa markkinaosuutta, mutta epäilee niiden nousevan luomumunia suositummaksi. – Luomutuotanto kiinnostaa yleisesti ja se on tullut tutuksi kuluttajille. Luomukananmunien osuus tuotannosta tulee kohoamaan varmasti 5-6 prosenttiin. Jollakin aika välillä uskon, että ulkokananmunat yleistyvät, jääden kulutukseltaan kuitenkin luomumunia vähäisemmäksi. Kananmuna-ala on yksi harvoista kotimaan alkutuotannossa, jolle tuonti ei ole suuri uhka. Edes viimekeväisen munapulan aikana ainuttakaan tuontikananmunaa ei kaupan hyllyillä nähty. Esimerkiksi Ukraina on suurine kanaloineen valtaamassa EU-alueen kananmunamarkkinoita. Suomeen ei kuitenkaan näillä näkymin ole tulossa ukrainalaisia munia. Lastikka pitää tätä hyvänä asiana, ja kiittelee kuluttajien valveutuneisuutta. – Meillä valvontaan kiinnitetään erityistä huomiota, ja kuluttajat arvostavat kotimaisen kananmunan laatua ja etenkin salmonellattomuutta. Esimerkiksi Ruotsissa valvonta on meidän tasollamme, mutta siellä myydään myös latvialaisia munia, joista on löytynyt salmonellaa. Tällainen kannustaa pitämään hyllyt puhtaana tuontimunista, ja tukee kotimaisia kananmunan tuottajia. • Uutuus! Natura Step 18 kanaa/m2. Rakennuksen min. korkeus 2,6 m. Munakunta tarjoaa toimivat ratkaisut kanalauudistuksiin: lattia-, kerroslattia- tai virikehäkkilaitteet Big Dutchmanin kansainvälisesti tunnettua laatua tai perinteikäs Monimunahäkki virikeosin. Nämä virikeosat ovat liitettävissä myös vanhoihin Monimunahäkkeihin. Tee tuotantotavan muutos Munakunnan asiantuntemuksella järkevästi! Munakunnasta Skovin ilmastoinnin ja tuotannon ohjausjärjestelmät, rehuja lintuvaa’at. Kys y a s i a nt unt i j a l t a ! KAARINA: Toivo Torkki, puh. 0400 327 189 Kari Paakkunainen, puh. 040 508 4250 Tommi Pinomäki, puh. 040 589 5474 Tarvikevarasto, puh. (02) 214 4265 ILMAJOKI : Janne Raitila, puh. 0500 361 887 www.munakunta.fi FARMI 8/2013 35
Hivenen parempaa kotieläintiloille Lantaseparaattori Säästä - tee ennakko MAAHANTUOMME MERKIT kauppa ensi kesän säilöntäaineista nyt! Biologiset säilöntäaineet soveltuvat erinomaisesti säilörehun, kostean viljan ja oljen säilöntään. Hiven Oy:n valikoimasta löydät erikoistuotteet, joilla varmistat sadon säilyvyyden ilman kuivatuskustannuksia. LIETELANNAN KÄSITTELYLAITTEET KOKONAISTOIMITUKSENA Lantaraappa Hiven Cool-It - nurmisäilörehulle, jonka kuiva-ainepitoisuus yli 30 % Slalom laitteet Siilokate Hiven Ferm-It - nurmisäilörehulle, jonka kuiva-ainepitoisuus alle 30 % Hiven Complete for grass - nurmisäilörehulle, jonka kuiva-ainepitoisuus alle 25 % Kumimatto Lietevarasto allas Hiven BioDry - oljen säilöntään Hiven Murske - murskeviljan säilöntään Lietevarasto sekoitin Hiven Cool-It WholeCrop - kokoviljasäilörehulle PTO pumppu Hiven Cool-It WholeCrop Legume - valkuaiskasveja sisältävälle kokoviljasäilörehulle Tiedustele tuotteita palvelevalta alue-edustajaltasi: www.hiven.fi/edustajat www hiven.fi puh. 010 402 7700 36 FARMI 8/2013 Korkeasilosekoitin Lietepumppu www.pumppupalvelu.fi myynti@pumppupalvelu.fi Puh: 045-8690215
HYÖT YELÄIMET MTK, SLC, Koneyrittäjät ja Suomen Turkistuottajain Liitto jättivät syyskuun toisella viikolla oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille aloitteen, jossa esitetään rikoslain muuttamista tuotantotilojen ja työmaa-alueiden rikosoikeudellisen suojan parantamiseksi. Maa- seudun yrittäjäjärjestöt ovat tyytymättömiä yhteiskunnan tarjoamaan rikosoikeudelliseen suojaan lailliseen elinkeinotoimintaan kohdistuvia oikeudettomia hyökkäyksiä vastaan. Tuotantoeläintiloihin kohdistuneet oikeudettomat hyökkäykset ovat viime vuosien VIIME VUONNA juotiin maitoa keskimäärin 130 litraa henkeä kohti. Kulutetusta maitomäärästä noin puolet oli kevytmaitoa, 40 prosenttia rasvatonta ja 10 prosenttia täysmaitoa. Täysmaidon kulutus kasvoi vuodesta 2011 vajaa 10 prosenttia ja kevytmai- don noin prosentin. Rasvattoman maidon kulutus väheni jo toisena vuonna peräkkäin. Viilin, jogurtin ja piimän kulutus laski hieman edellisvuodesta. Jogurttia ja viiliä kului kolmisen prosenttia ja piimää puoli prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kerman kulutus nykyistä paremmin. Työmaaalueet on suojattava oikeudettomalta häirinnältä. Rikoslain pakottamista ja hallinnan loukkaamista koskevat säännökset ovat osoittautuneet puutteellisiksi tässä suhteessa. Edelleen on syytä harkita metsän hakkuun estämistä koskevan säännöksen siirtämistä rikoslakiin ja vastaava suojasäännös tarvittaisiin myös turvetuotantoa ja maanrakennustöitä varten. Yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeää olisi saada suunnitelmallinen ja järjestäytynyt törkeä laillisen elinkeinotoiminnan oikeudeton häirintä kuriin. Edelleen on syytä harkita kotirauhan piirin laajentamista koskemaan myös pienyrittäjien tuotantoja liiketiloja. Selkeyden vuoksi paras ratkaisu olisi kuitenkin säätää asiasta rikoslakiin otettavalla uudella, törkeää rikosta kuvaavalla rikosnimikkeellä ja teonkuvauksella. Maaseudun yrittäjäjärjestöt odottavat oikeusministeriön toimenpiteitä asiassa. www.mtk.fi sen sijaan kasvoi 6 prosenttia. Nestemäisten maitotuotteiden kokonaiskulutus oli viime vuonna keskimäärin 182 kiloa henkeä kohti eli saman verran kuin vuonna 2011. Juustoa syötiin 22 kiloa henkeä kohti, kilon verran edellisvuotta enemmän. AHTI SORMUNEN SXC aikana yleistyneet ja muuttuneet entistä röyhkeämmiksi ja suunnitelmallisemmiksi. Poliisi ja tuomioistuinlaitos ovat olleet varsin voimattomia tämän rikollisuuden edessä. Rikoslaki on yleensä soveltunut varsin huonosti näihin tekoihin. Tuotantoeläintiloihin tunkeutumisia on yleensä tutkittu rikoslain 24 luvun 3 §:n tarkoittamina julkisrauhan rikkomisina, eikä näiden rikosten selvittämiseen ole ollut osoittaa tehokkaita tutkintakeinoja ja tarvittavia resursseja. Usein rikokset ovat jääneet kokonaan selvittämättä tai ainakaan kaikkia rikokseen osallisia ei ole saatu teoistaan vastaamaan. Oikeuden eteen saatujen rangaistukset ovat niin lieviä, että niillä ei ole saavutettu tavoiteltua estävyysvaikutusta. Kyseisten rikosten uusimiskynnys on sanktioiden lievyydestä johtuen matala. Tältä osin yhteiskunta ei rikosoikeuden keinoin tehokkaasti suojaa pienyrittäjän elinkeinovapautta. Yrittäjyyden rikosoikeudellisen suojan kehittämiseksi on myös syytä harkita liikkuvilla työkoneilla harjoitettavan elinkeinotoiminnan suojaamista www.maataloustilastot.fi FARMI 8/2013 37
HYÖT YELÄIMET FARMI HALLITUS ESITTÄÄ eduskunnalle eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön muuttamista. Keskeinen muutos koskisi kotieläintuotantoa, jossa käytössä ovat eläinten terveydenhuoltosopimukset. Lakiehdotuksen mukaan eläinlääkäri saisi oikeuden luovuttaa nykyistä laajemmin lääkkeitä terveydenhoitosopimuksen sol? mineiden tilojen eläinten hoitoon. Lakiehdotukseen sisältyy sähköinen lääkekirjanpito, joka tehostaisi eläin- lääkkeiden käytön seurantaa. Edellytyksenä ilman tapauskohtaista eläinlääkärintutkimusta tapahtuvalle lääkkeiden luovutukselle on tilan ja eläinlääkärin välinen sopimus eläinten terveydenhuollosta, säännölliset eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnit ja seuranta lääkkeiden käytöstä. Valtakunnallisia eläinten terveydenhuoltojärjestelmiä on kehitetty elinkeinon, tuottajien ja viranomaisten yhteistyönä yli kymmenen vuoden ajan. Terveydenhuoltosopimukset kirjattiin kolme vuotta sitten voimaan tulleeseen eläinlääkintähuoltolakiin. Eläinlääkäri laatisi sopimustiloille eläinten terveydenhuoltosuunnitelman ja kävisi tilalla säännöllisesti terveydenhuoltokäynneillä. Eläimen omistajan tai haltijan pitäisi kirjata eläimille annetut lääkkeet sähköiseen järjestelmään, josta viranomaiset seuraisivat ja valvoisivat terveydenhuollon toteutumista. Eläinten lääkitsemistä koskevalla lainsäädännöllä on tar- koitus muun muassa ehkäistä eläinten lääkitsemisestä ihmisille, eläimille ja ympäristölle aiheutuvia haittoja. Valvonnan keskusviranomaisena toimisi jatkossakin Elintarviketurvallisuusvirasto, alueellisesti aluehallintovirastot ja paikallisesti kunnaneläinlääkäri. Eläinten lääkitsemistä koskevien lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alussa. www.mmm.fi Tutustu uuteen autoauraamme nettisivuillamme ja YouTubessa! ?????????????????? ???????????????? KÄRKIAURA? VALLILEIKKURI-SIVUAURA? LUMIAURAT Erinomaisesti heittävä siipi, kääntyvyys 45°, terän leikkauskulman säätö ja kartio- ja perhosmalleja. Saatavana pulttikiinnitteiset sovitteet. Erikokoisia kartio sivuaura, kärkiaura sekä kauhat. myös alueaurat, vallileikkuri-sivuaura, ???????? www.vuomet.fi Soita: 0400 208 824, 014 858 625, vuomet@vuomet.fi 38 FARMI 8/2013
HYÖT YELÄIMET KESTO-oviverho lisää mukavuutta - vähentää vedontunnetta Suikaleverhot ovat säilyttäneet joustavuutensa pakkasessakin. Verhot pysyvät hyvin paikoillaan kovassakin tuulessa. Oviverhot ovat erittäin käyttökelpoisia avoimissa eläinten kulkuaukoissa, pihatoissa sekä lypsyasemilla ja rehutilojen ajo-ovissa. • Kotimainen UV-suojattu. Pakkasenkesto -40°C • Materiaali: Polyesteri-verkolla vahvistettu PVC Suoraan maahantuojan varastosta: Kumiset kuljetushihnat - kumilevyt klapikonehihnat - elintarvikekuljetushihnat Puh. 015-484 311 Fax. 015-484 313 www.euro-kumi.com Murskanterät, Hakkurinterät ja niiden vastaterät. Myös kierrätysteollisuuteen. 040 584 9867 SIKOJEN REHUARVOJÄRJESTELMÄ uudistuu. Suomessa otetaan käyttöön ranskalainen INRA-AFZ -järjestelmä vuoden 2014 aikana. Uudet arvot lasketaan EvaPig®-ohjelmalla, jonka käyttöön opastetaan jo nyt MTT:n Rehutaulukot-palvelussa. Sikojen nykyisen rehuarvojärjestelmän energia- ja valkuaisarvojen laskentaperusteet ovat vanhentuneet. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT selvitti järjestelmän uudistamisvaihtoehtoja neuvotellen samalla elinkeinon toimijoiden kanssa. – Uudeksi sikojen rehuarvojärjestelmäksi valittiin ranskalainen INRA-AFZ. Se on yksi parhaista sikojen rehuarvojärjestelmistä ja vapaan saatavuutensa vuoksi laajasti käytetty. Pohjoismaista Ruotsi käyttää jo sitä, kertoo vanhempi tutkija Hilkka Siljander Rasi MTT:stä. INRA-AFZ:n järjestelmää käytetään EvaPig®ohjelmalla, joka tarkentaa ja helpottaa rehuarvojen laskentaa. Ohjelmalla voi laskea rehuaineiden ja rehuseosten ravintoainepitoisuuksien perusteella nettoenergia-arvot kasvaville ja täysikasvuisille sioille. Valkuaisarvot saadaan standardoituina ohutsuolisulavina aminohappoina. Suomen- ja ruotsinkielinen ohjelma on ladattavissa osoitteesta www.evapig.com ja pikaopas sekä käyttäjän käsikirja löytyvät MTT:n Rehutaulukot-palvelun kautta www.mtt.fi/rehutaulukot. EvaPig® on käytettävissä myös englanninkielisenä. Uusi rehuarvojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana, kun rehutaulukoihin on päivitetty uuden järjestelmän mukaiset rehuarvot ja ruokintasuositukset. Käyttäjiä kannustetaan kokeilemaan EvaPig®-ohjelmaa jo nyt. www.mtt.fi reijo.makinen@teracenter.fi FARMI FARMI 8/2013 39
SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI! Kotimaista polyuretaani-elementtien valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels) Nosto- ja rakentamispalvelut Termo Panels Oy Korpinmaantie 1 18100 Heinola puh. (03) 883 700 www.termopanels.fi ATRIA TUO jouluksi markkinoille joulukinkkuja, joihin on merkitty tila, jolla liha on kasvatettu. Aikaisemmin kesällä Atria ilmoitti aikovansa laajentaa alkuperätilan merkitsemistä siipikarjanlihasta myös sianlihatuotteisiinsa. Atriasta sanotaan, että joulukinkkujen jäljitettävyys tilalle asti on hieno juttu koko ketjulle, ja jäljitettävyyttä tullaan lisäämään mahdollisimman moniin tuotteisiin. Kuluttajalle hinta on hyvin usein merkittävin ostoperuste tuotetta valitessa, mutta kiinnostus tuotteen alkuperää kohtaan kuitenkin kasvaa koko ajan. www.atriagroup.com RAISIOAGRON JA yhteistyökumppaneiden Ruokinnan vuosi 2013 -seminaari kiertää Suomea syksyllä. Seminaarivieraat saavat uusinta tietoa maitomarkkinoista ja tuottavuutta parantavasta ruokinnasta. Samalla on mahdollista kuulla, miten kuluneen satokauden säilörehua kannattaa täydentää. Seminaarin aiheita ovat muun muassa ruokinnan vaikutus maidon soluihin ja vastustuskykyyn, sekä Benemilk-keksinnön taustat. Ruokinnan vuosi 2013 -seminaareja on yhteensä 14 kappaletta, ja ensimmäinen järjestetään KoneAgrian yhteydessä 9.10. Tiedot seminaaripaikkakunnista ja seminaariin ilmoittautumisesta löytyvät Raisioagron nettisivuilta. www.raisioagro.com 40 FARMI 8/2013
HYÖT YELÄIMET SXC KALA ON parasta, kun se saadaan kalastajan veneestä kuluttajan pannuun päivässä. Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella kehitetty Apaja-järjestelmä tekee sen nyt mahdolliseksi: Tuore kala saadaan hinnoitelluksi ja kulutukseen alle vuorokaudessa pyynnistä. Jotta läheltä kalastettu kala saadaan mahdollisimman korkealaatuisena kulutukseen, tarvitaan sille oma jakelukanava ja markkinapaikka. Apaja-järjestelmässä kalastajat voivat ilmoittaa aamun saaliinsa tekstiviestillä kello 12 mennessä. Tieto siirtyy automaattisesti huutokauppajärjestelmään. Päivän tarjonta on ostajien nähtävissä ennen kello 14 alkavaa huutokauppaa. – Huutokaupassa ostajat – alkuun etenkin ravintolat – voivat joko tietokonetta tai mobiililaitetta käyttäen huutaa haluamansa määrän sopivaksi katsomaansa hintaan, Petri Ollila taloustieteen laitokselta selittää. Myyty jo ennen laituriin saapumista Nykyisessä kilpailutilanteessa ja jakelujärjestelmässä myyjä ja ostaja eivät kohtaa, ainakaan ajoissa kalan parhaan laadun suhteen. – Tuoretta kalaa haluavien on vaikeata löytää myyjiä olosuhteissa, jossa tarjonta ja tarjoajat vaihtelevat päivittäin. Apaja mahdollistaa sen, että päivän tarjonta on ostajien tiedossa jo ennen kuin kaikki ka- lat ovat edes ehtineet maihin, Ollila kertoo. Ravintolat ja monet kaupan kalaosastot ovat pyrkineet varmistamaan tuoreen kalan saannin luomalla suhteita nimikkokalastajiin. Apajassa suuri määrä myyjiä ja ostajia takaa sen, että kalaa saadaan riittävästi ja oikeudenmukaiseen hintaan. Suorinta tietä perille Vaikka Suomessa ei juuri ole harrastettu kalahuutokauppaa, muualla maailmassa se on yleinen ja vallitseva kauppatapa. Uutta kehitetyssä Apaja-järjestelmässä on, että kaloja ei tarvitse tuoda kauppapaikalle ja hakea sieltä, vaan huutokauppa toimii virtuaalisesti. Vasta kun osta- ja ja hinta ovat tiedossa, kalat kuljetetaan taloudellisinta tietä perille. – Apajan prototyyppi on nyt käytössä ja sen käyttäjiksi haetaan lisää kalastajia Suomen etelärannikon kalastajien joukosta, Ollila vinkkaa. Apajaan pääsee tutustumaan itse Helsingin silakkamarkkinoilla 6.10., sekä 5.10. Citymarket Musta Pekan Lähikalapäivässä, jossa on tulossa myös kalastajia myymässä saalistaan. Lisätietoja: Professori Petri Ollila, taloustieteen laitos. petri.ollila@helsinki.fi, 050 415 1199 FARMI 8/2013 41
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: MIMMI VIRTANEN JA PEKKA ALA-RANTA Metsähakkeen käyttö nousi uuteen ennätykseen viime vuonna, kun lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientaloissa kulutettiin haketta yhteensä 8,3 kiintokuutiometriä. Maatiloilla on jo jos jonkinmoisia hakelämmitysjärjestelmiä taloja ja eläinsuojia lämmittämässä, mutta mitä jos viljakin kuivattaisiin hakkeella? 42 FARMI 8/2013
Taustalla olevassa kuvassa AlaRannan hakekuivurin lämpökeskus. M etsähakkeen käyttö lämmityksessä yleistyy kovaa vauhtia pientaloissa, etenkin maatiloilla. Metlan mukaan viime vuonna haketta käytettiin pientaloissa yhteensä 0,7 miljoonaa kiintokuutiota. Ilmajoelle Pekka ja Anne Ala-Rannan tilalle on rakentumassa hakkeella lämpiävä kuivuri. Vaikka hakkeella lämmittäminen on tullut suositummaksi, varsinaisia hakekuivureita on Suomessa toistaiseksi vähän. ? Metsäenergia on tulevaisuuden juttu, ja olen aina pyrkinyt tekemään uutta. Näillä öljyn hinnoilla ei ole mitään järkeä lähteä rakentamaan polttoöljykäyttöistä kuivuria. Kuinka moni muka nykypäivänä laittaa öljylämmityksen uuteen omakotitaloon? Miksi sitten kuivuriinkaan? Pekka Ala-Ranta ihmettelee. Rakennusprojekti on vielä kesken, ja kuivurin on tarkoitus valmistua loppuvuodesta, joten käyttöä päästään testaamaan vasta ensi satokaudella. Rakentamisesta on tähän asti vastannut Ala-Ranta itse poikansa Jussin kanssa. Kuivuri onkin koko perheen projekti, sillä AlaRannan Seinäjoella asuva vanhin poika on hoitanut kuivurin suunnittelun. Ala-Rannan tilalla ollaan aina pyritty olemaan edistyksellisiä, ja esimerkkinä tästä on kolmekymmentä vuotta taloa lämmittänyt maalämpöjärjestelmä. ? Maalämmön yleistymisessä meni todella kauan, vaikka asia on hyvin yksinkertainen. Vasta nyt se on todella lyönyt läpi, AlaRanta sanoo. Maalämmöllä tupa lämpiää jatkossakin, taloa ei aiota laittaa hakelämmityksen piiriin. ? Se on oikeastaan mukavuuskysymys, sillä maalämpö on huolettomampi. Maksan mieluusti vuodessa hieman siitä, ettei minun tarvitse joka päivä huolehtia tuvan lämmittämisestä. Kustannus on suhteessa niin pieni. Kuivuri onkin sitten eri asia. Rakennusprojektiin pitää varata aikaa Ala-Rannan valmistuva kuivuri tulee olemaan kooltaan 550 hehtolitraa, ja sen laajentaminen vielä tuostakin koosta on mahdollista. Kuivauskapasiteetti nelinkertaistuu, sillä tilan vanhapolttoöljyllä lämpiävä kuivuri on kooltaan 125 hehtolitraa. ? Mitään ei kannata tehdä sellaiseksi, ettei sen laajentaminen tai muuttaminen olisi mahdollista suhteellisin pienin kustannuksin. Toista kuivuria ei enää tehdä, ja siksi tästä on tehtävä sellainen, että sen koko riittää varmasti myös tulevaisuudessa, Ala-Ranta sanoo. Valmistuvan hakekuivurin stokeri eli hakepoltin toimii hakkeen syöttäjänä, ja sen on toimittanut Veljekset Ala-Talkkari Oy. Varsinainen kuivuri uuneineen tulee Antti-Teollisuudelta, ja uunin teho tulee olemaan noin 0,5 megawattia. Kuivurissa hakkeella lämmitetään suoraan ilmaa, ei vettä, niin kuin esimerkiksi talojen hakelämmitysjärjestelmissä. Tekniikka on melko uutta, ja AnttiTeollisuudellakin vastaavia jatkuu ? FARMI 8/2013 43
uuneja on ollut vasta pari vuotta. Kuivurin lämpökeskus sijaitsee umpibetonisessa pannuhuoneessa, joka on rakennettu kiinni kuivuriin. 50-neliöinen pannuhuone on neljä metriä korkea, ja koska se on kiinni kuivurissa, sen rakenteiden on oltava palamattomia EI60- luokan rakenteita lattiaa myöten. ? Itselleni ei ole mikään ongelma rakentaa pannuhuonetta järeäksi, sillä pidän hyvistä yöunista, Ala-Ranta naurahtaa. Hän sanoo, että rakennusprojektin vaativuus ja työmäärä yllättivät, kuivurin kun oli ensin tarkoitus valmistua jo täksi syksyksi. ? Neuvoksi seuraaville, jotka päättävät rakentaa alusta loppuun paikan päällä, että tehkää siitä kahden vuoden projekti. Olemme tehneet itse Jussin kanssa tätä sen, minkä olemme kerenneet, mutta tilan työt vievät oman aikansa. Ammattimiehiä on tulossa avuksi nyt, kun puinnit ovat takana, eikä työmaa enää seiso. Kustannusarvio koko kuivurille on reilu 230 000 euroa, mikä tuntuu paljolta. Investointi kuitenkin pienentää kuivauskustannuksia merkittävästi. Syy siihen, miksi kuivuria on rakennet- tu oman väen voimin, on ensisijaisesti budjetissa pysyminen, mutta myös halu oppia. ? Laitteet olivat yllättävän kalliita, ja siksi pyrimme tekemään itse mahdollisimman paljon. Jussikin oli koko kesän töissä vain kuivuriprojektin kimpussa. Tekemiseen on myös hirveä palo, sillä kun tietää, miten kuivuri on tehty, käyttökin on helpompaa, Ala-Ranta sanoo. Rakentaminen on sujunut hyvin, eikä ihmeempiä ongelmia ole ilmennyt. Esimerkiksi stokeria asennettaessa riitti puolentoista tunnin konsultaatio sen toimittajalta, muuten asennus tehtiin itse. ? Sitä on saanut välillä soitella tavarantoimittajille, kun jotain on puuttunut, ja kaikkia häiriötekijöitä on ollut. Mutta onpahan sitä suurempi riemu, kun saadaan valmiiksi, Ala-Ranta sanoo. Vanhasta siilosta hakevarasto Pientalojen käyttöön puuenergia soveltuu hyvin varsinkin, jos puut on mahdollista saada omasta tai naapurin metsästä. ? Miksi puuta ei hyödynnettäisi, kun luonto sitä kasvattaa? Jos pyöreän puun Visa Hongisto – maanviljelijä, pikajuoksija 44 FARMI 8/2013 Jussi, Anne ja Pekka Ala-Ranta. myynnillä haluaa elää, nykyään metsää on oltava alkuun tuhat hehtaaria. Metsälle on keksittävä uusia käyttötarkoituksia, Ala-Ranta sanoo. ? Maatilan näkökulmasta puuenergia on järkevää. Syntyy vääjäämättä hyöty, kun haketetaan ja saadaan lämpöenergiaa. Meidän metsävaramme ovat suoraan pois maatilan kustannuksista. Ala-Ranta ihmettelee, miksi pitäisi myydä metsää, ja sen jälkeen ostaa myyntituloilla öljyä, kun metsän voi suoraan käyttää energiaksi. Hakkeen käytöllä kun saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Haketta on myös helpompi varastoida suurempia määriä. Tilan vanhasta laakasiilosta on tehty 500 kuution hakevarasto, jossa on jo nyt reippaasti yli 350 kiintokuutiota haketta. Kyseinen määrä riittää viljan kuivaamiseen moneksi vuodeksi, ja tarkoituksena onkin pitää puskurivarastoa huonojen vuosien varalta. ? Ajatus on, että vuosittain metsässä tehdään harvennuksia, ja pyöreää puuta on aina kuivumassa. Jos kesällä hakataan, niin seuraavana vuonna voidaan hakettaa. Varastointi on tärkeää tehdä oikein, että hake on kuivaa. Parempi lämpöarvokin sillä silloin on. Monen vuoden hakepolttoaineen hankinta on maksanut Ala-Rannalle nelisen tuhatta euroa. Isojen kuivureiden öl-
Hakekuivurilla on epäilijänsä Ala-Rannan tila oli yksi viime kesänä järjestetyn Seinäjoen Farmarin etäkohteista. Tilalla oli parina päivänä avoimet ovet, jolloin sai tulla katsomaan aluillaan olevaa kuivuriprojektia ja keskustelemaan aiheesta. Tilalla kävi hieman alle sata uteliasta messuvierasta, ja AlaRannan mukaan palaute oli suurelta osin positiivista. ? Suurin osa ihmisistä oli tullut katsomaan uteliaisuuttaan, mutta kolmas osa kävijöistä oli todella kiinnostuneita ja sitä mieltä, että jotain asioille on tehtävä. Pari sellaistakin kävi, jotka aivan varmana aikovat laittaa samanlaiset kuivurit pystyyn. Ala-Ranta sanoo, että monilla ihmisillä oli kuitenkin epäilyksiä siitä, mahtaako hakekuivuri oikeasti toimia. ?Tekniikkaan ei luoteta tarpeeksi. Itselläni ei ole pelkoa kuivurin toimimattomuudesta. Jos jotain tulee uskon, että sen voi varmasti hoitaa kuntoon. Eivät nämä niin moni mutkaisia laitteita ole. Ala-Ranta sanoo oman ostopäätöksensä ratkenneen sillä, että samanlaiset kuivaajat ovat toimineet muualla. Suomessa ei vastaavia kuivureita montaa ole, mutta ne ovat lisääntymään päin – pikkuhiljaa. ? Monilla on toimiva kuivuri, ja ajatellaan että miksi sitä lähteä uusimaan. Toiset odottavat, että markkinoille tulee uudempia ja uudempia laitteita, jotka ovat varmasti sitten hyviä. Kyllä tässä kehitystä tulee tapahtumaan, mutta samalla tavalla kuin matkapuhelimissakin, ei mikään ole koskaan täysin valmis. Ala-Ranta neuvoo muitakin laittamaan hösseliksi kuivurien uusimisen suhteen, sillä nyt kun esimerkiksi viljan hinta on pudonnut, jokainen kuivauksessa menetetty euro on pois katteesta. ? Kustannussäästöjen kohteita on kuitenkin minimaalisesti maataloudessa. Mutta ehkä tässä hakkeessakin on samanlainen viive, ettei tähän heti lähdetä. Ehkä menee taas se kolmekymmentä vuotta. Edessä sukupolvenvaihdos Ala-Rannan tila on ollut saman suvun hallussa pian 300 vuotta. Kahdeksan vuoden päästä olisi jotenkin tarkoitus juhlistaa virallista kolmesataavuotista historiaa, mutta juhlallisuuksista vastaakin sitten jo toinen isäntä. ? Vuoden vaihteessa tapahtuu sukupolvenvaihdos, ja Jussi ottaa tilan haltuunsa. Muutos on siinä, että hän on nyt ensi kertaa maanviljelijä sivutoimisesti, Ala-Ranta kertoo. Tilan pitkällä historialla on suuri merkitys perheelle. Ala-Ranta sanoo, että samoilla vanhoilla mailla viljely on etuoikeus, sillä samalla on voinut seurata, miten maailma ympärillä muuttuu. ?Tällä on myös rauhoittava merkitys, sillä mikään ei anna turvaa, kuin kotosarka. Maanviljelijänä on myös aikaa ajatella ja pähkäillä, on kuitenkin tiedettävä, mihin suuntaan lähdetään, niin kuin tässä kuivuriprojektissakin. Sukupolvenvaihdos ei tule muuttamaan asioita radikaalisti, vaan isä tulee edelleen olemaan poikansa mukana tilan töissä. Kun isännät ovat vaihtuneet tilalla kymmenen kertaa, on sukupolvenvaihdoksestakin jo kokemusta. Ala-Ranta kuvaa tilannetta viestijuoksuksi, jossa kaikki tapahtuu pikkuhiljaa. ? En minä täältä minnekään katoa, mutta ainakin ensi vuonna pidän kesäloman, hän naurahtaa. • mBe jynkulutus voi olla kymmeniä tuhansia litroja kaudessa. Jos polttoöljy maksaa 1,10 euroa litralta, saa neljällä tonnilla saa reilu 3600 litraa polttoöljyä. Voidaan vain miettiä, miten paljon edullisempaa hakkeella lämmittäminen on, vaikka hakkeen hyötysuhde palamisessa jäisikin lievästi alle öljyn. ? Itse olen aina ajatellut, että tulee tehdä sellaista, mikä on uusi juttu. Puun polttaminen on tietysti vanha keksintö, mutta energiaa hyödynnetään nyt uudella tavalla, Ala-Ranta sanoo. Hän kertoo, että myös alueellinen hyöty on ohjannut kuivurimallin valintaa. ? Kaikki tämä puun ympärillä touhotus synnyttää hyvinvointia, ja hyöty jää tänne Ilmajoelle, ei jonnekin Venäjälle tai Saudi-Arabiaan. Tämä on hyvä keino työllistää maaseudulla. Ala-Ranta arvelee, että kymmenen vuoden päästä energiapuun osuus metsäteollisuudessakin on kasvanut. ? Suomen metsäteollisuudessa sellulla ja paperilla ei tule enää olemaan niin suurta merkitystä, vaan energia on tavalla tai toisella tullut rinnalle. Varmoja ei tietenkään voida olla, mutta ajatus tästä tuo tietynlaista turvaa metsänomistajalle. kotimaista ruista vauhdilla peltoon! rukiinviljelijä ja pikajuoksija visa hongisto on todistanut, että pitkäjänteisellä työllä ja uskomalla asiaansa saavuttaa menestystä. myös Fazer leipomot on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: vuodesta 2016 alkaen kaikki oululaisen ruisleivät leivotaan sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista. nykyaikaisilla viljelymenetelmillä, uusilla lajikkeilla ja pitkäjänteisellä työllä ruis on kilpailukykyinen vaihtoehto. Fazer mylly tekee rukiin viljelysopimuksia sekä termiinihintaisina että viikkohintoihin sidottuna. Ota yhteyttä: marja haapaniemi, Fazer mylly, p. 020 555 3646 Tutustu sopimusmalliimme: www.fazermylly.fi FARMI 8/2013 45
TEKSTI JA KUVAT: JUHA LAITILA, MMT, METSÄNTUTKIMUSLAITOS JOENSUU Metsäntutkimuslaitos ja VTT käynnistivät keväällä 2012 viisivuotisen ForestEnergy2020-tutkimus- ja innovaatioohjelman. Yhteisen ohjelman avulla Metsäntutkimuslaitos ja VTT vastaavat energia- ja ilmastostrategian haasteisiin metsäenergian käytön lisäämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. 46 FARMI 8/2013
Kolme painopistettä ”Toimitusvarmat ja tehokkaat puubiomassan hankintaketjut metsästä loppukäyttäjälle” on yksi ForestEnergy2020-ohjelman tutkimushankkeista. Hanke on käynnissä vuosina 2012–2014, ja sitä toteutetaan läheisessä yhteistyössä metsäenergia-alan eri toimijoiden kanssa. Hanke jakaantuu kolmeen osatehtävään. Ensimmäisessä osatehtävässä tarkastellaan korjuu- ja kuljetuskaluston monikäyttömahdollisuuksia ja kehitetään kustannustehokkaita logistisia toimintamalleja, joilla metsähakkeen käytön kulutushuippujen ja kausivaihtelun aiheuttamia ongelmia voidaan vähentää. Lisäksi haetaan keinoja parantaa kuljettaja- ja kalustoresurssien ympärivuotista työllistymistä sekä parannetaan metsäbiomassan kuljetustehokkuutta ja hakkeen laatua. Toisessa osatehtävässä tutkitaan ja kehitetään tehokkaita työtapoja metsähakkeen hankinnan eri työlajeihin (hakkuu, haketus ja kaukokuljetus) ja selvitetään käyttäjäänsä opastavan työkoneen toteuttamismahdollisuuksia aines- ja Oikealla: Kantomurskeen seulontajakeesta pääosa on kivennäismaata mutta ”muurahaiskeossa” on myös jonkin verran kuorta ja puumursketta. Murskaustyön lopuksi seulontatähde tasataan kantokasan pohjalle. Vasemmalla: Kantojen murskausta ja hienoaineksen seulontaa tienvarsivarastolla Kärkimurskaus Oy:n kalustolla Juvan Pakinmaalla. Murskaus parantaa kuljetustehokkuutta ja seulonta puolestaan polttohakkeen laatua. energiapuun hankinnassa. Kolmannessa osatehtävässä haetaan puolestaan ratkaisuja metsähakkeen hankinnan haitallisten seurannaisvaikutusten, etenkin sieni- ja hyönteistuhojen, ennaltaehkäisyyn korjuutoimintaa ja varastointilogistiikkaa kehittämällä. Kansainvälistä yhteistyötä Tutkimushanke saa lisäpuhtia monipuolisesta kansainvälisestä yhteistyöstä ja samalla edistetään suomalaisen kone- ja laiteteknologian vientiä ulkomaille. INFRESprojektissa eurooppalaiset metsäenergia-alan tutkimuslaitokset kehittävät yhdessä alan teknologiayritysten kanssa uutta ja innovatiivista teknologiaa metsäbiomassan toimitusketjuihin Euroopassa. Tutkimushanke keskittyy koneiden, hakkuulaitteiden, kuljetusvälineiden ja näitä ohjaavien tietojärjestelmien kehittämiseen sekä tuotetun tietotaidon siirtämiseen tuoreeltaan alan yritysten ja toimijoiden käyttöön. Työkoneisiin tuodaan muun muassa polttoainetta säästävää hybriditekniikkaa, hakeautoihin kehitetään kuljetustaloutta parantavia kuormati- laratkaisuja sekä toiminnan ohjaukseen älykkäitä ohjausjärjestelmiä. Suomen lisäksi INFRES-projektissa ovat edustettuina Ruotsi, Itävalta, Italia, Saksa, Espanja, Tsekki ja Alankomaat. PromoBio-projektin tavoitteena on puolestaan aktivoida bioenergiaan liittyvää alueellista ohjelmatyötä ja edistää uusien kaupallisten bioenergiahankkeiden syntyä Puolassa, Slovakiassa ja Romaniassa. Metla ja VTT vastaavat raaka-aineen hankintaan, prosessointiin ja polttolaitosinvestointeihin liittyvistä asiantuntijapanoksista yhdessä itävaltalaisen Bioenergy 2020+ GmbH:n kanssa. PromoBio-projektiin liittyen Suomessa järjestettiin huhtikuussa 2013 opintoviikko, johon osallistui kohdemaiden aluehallinnon viranomaisia ja yrittäjiä. Opintoviikon aikana vierailtiin muun muassa energiapuun korjuukohteilla, eri kokoluokan lämpö- ja voimalaitoksilla, kone- ja laitevalmistajien luona sekä perehdyttiin liiketoimintasuunnitelman laatimiseen, eri yhtiömuotoihin ja puunhankinnan suunnitteluun. Projektiyhteistyön lisäksi yhteistyötä on tehty maastokokeissa. Tästä esimerkkinä Metsäntutkimuslaitoksen ja ruotsalaisen Skogforskin yhteistutkimus, jossa selvitettiin Fixteri FX15a kokopuupaalaimen uusimman mallin tuottavuustaso sekä tuottavuuteen vaikuttaneita tekijöitä kevättalvella 2013 Keski-Suomessa. Tutkimustyön satoa Hankkeen aikana on valmistunut jo kaksi väitöskirjaa. Tohtoroitumisten ohella on tutkittu hakkuutyön tuottavuutta kaivukone- ja turvetraktorialustaisilla hakkuukoneilla sekä selvitetty työn tuottavuutta kantojen, latvusmassan ja harvennuspuun murskauksessa tienvarsivarastolla kuorma-autoalustaisella CBI 5800 murskaimella. Murskauskokeen ohessa Työterveyslaitos mittasi kuljettajaan kohdistuvan melun ja tärinän määrän. Maastotöiden ehkä rajuin tutkimus oli puolestaan Vapon kanssa toteutettu turvemaan hakkuukoe, jossa puut nostettiin maasta juurineen hakkuutyön yhteydessä. Tulosten mukaan työtavalla on saatavissa kustannussäästöjä, kun suota raivataan turvetuotantoa varten, pienipuustoisilla kohteilla. On kuitenkin muistettava, että puunkorjuu juurineen rasittaa tavallista enemmän hakkuukoneen nosturia ja metsäkuljetuksen toteutus hakkuun yhteydessä myllerretyillä suopohjilla on erityisen vaikeaa. Kirjoituspöytätyönä on puolestaan haettu vastausta siihen, että minkä kokoista puuta on kannattavinta korjata kokopuuna ja minkä kokoista rankana? Entä missä mitäkin lajia on kustannustehokkainta hakettaa, tienjatkuu ? FARMI 8/2013 47
Riukuuntuneen hieskoivikon harvennukselle ei ole taloudellisia perusteita. Hakkuukokeissa korjattua kuitu- ja energiapuuta tienvarsivarastolla Vaalan Veneheitossa. varsivarastolla, terminaalissa tai hakkeen käyttöpaikalla. Samalla tyylillä on myös selvitetty auto- ja junakuljetusten kannattavuutta, kun harvennuspuuta toimitetaan Kainuun metsistä Pohjanlahden rannikon suurille lämpö- ja voimalaitoksille. Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan metsähakkeen käytön suurin kasvumahdollisuus on nuorten kasvatusmetsien harvennuksilta tulevassa puussa. Metsävarojen puolesta metsähakkeen 13,5 miljoonan kiintokuutiometrin käyttötavoite on saavutettavissa vuoteen 2020 mennessä mutta paikallisesti hakkeesta on jo nyt niukkuutta, koska hakkeen käyttöpaikat eivät aina sijaitse alueilla, joilla metsäenergian korjuupotentiaali on suurin. Metsähakkeen suurin korjuureservi on idässä, kun taas etenkin Pohjanmaan rannikolla metsähakkeen hyödyntämisaste on korkea. Käynnissä olevat kenttätutkimukset Kantojen korjuussa tärkeimmät kehitystarpeet 48 FARMI 8/2013 ovat kantomurskeen laadun ja käytettävyyden parantaminen ja kaukokuljetustehokkuuden lisääminen kuormakoon kasvattamisen ja kuormankäsittelyn tehostamisen kautta. Siihen liittyen Metsäntutkimuslaitos toteutti mikkeliläisen Kärkimurskaus Oy:n kanssa elokuun 2013 alussa kenttäkokeen UPM Metsän ja Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon kantotyömailla, jossa selvitettiin työntuottavuutta ja polttomurskeen laatua yhdistetyssä kantojen murskauksessa ja seulonnassa tienvarsivarastolla. Tutkittu koneyksikkö oli puoliperävaunun päälle asennettu Crambo 6000 murskain, jossa oli hienoaineksen poistava tähtiseula. Samassa yhteydessä käynnistettiin myös seurantatutkimukset esimurskeen aumavarastoinnista. Ranka- ja kokopuuhakkeen auma- ja puskurivarastointiin liittyviä seurantatutkimuksia on myös käynnissä Haapavedellä yhteistyössä Kanteleen Voima Oy:n kanssa. Tuoreimpien tutkimustulosten mukaan hieskoivi- koiden harvennuksilla turvemailla tai muilla kosteilla mailla ei ole taloudellisia perusteita, koska hieskoivikot eivät järeydy vaneritukin mittoihin, puun runkomuoto ei täytä tukin laatuvaatimuksia ja koska harventamattomuus ei vähennä aines- ja energiapuun kertymää kasvatettaessa puustoa noin 40 vuoden kiertoajalla. Kannattavuus- ja vertailulaskelmien sekä metsänhoitosuositusten tueksi puuttuu kuitenkin vertailutietoa hakkuun tuottavuudesta hieskoivikoiden harvennuksilla ja avohakkuilla, minkä vuoksi Metsätutkimuslaitos ja MetsäGroup aloittivat kevään 2013 aikana koehakkuut PohjoisPohjanmaan hieskoivikoissa. Koehakkuut on tarkoitus saada päätökset vuoden 2013 aikana ja ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa vuodenvaihteen tienoolla. Ensimmäiset korjuukokeet tehtiin Vaalan Veneheitossa Pyhännän hakkuupalvelu Ay:n koneilla. Tietoa jalkautetaan käytäntöön Edellä selostetun lisäksi käynnissä on energiapuu- harvennusten kantokäsittelyn laatua ja kustannusta selvittävä kenttäkoe sekä videoanalyysiin perustuva työntutkimus hakkuutekniikoista aines- ja energiapuun yhdistetyssä korjuussa. ForestEnergy2020-tutkimusohjelmalla on kotisivut osoitteessa www.forestenergy2020.org. Kotisivuilta löytyy lista käynnissä olevista hankkeista sekä luettelo tuotetuista tutkimusraporteista ja muista julkaisuista. Pääosa tutkimusraporteista on julkaistu Metlan työraportteja-sarjassa ja ne ovat ladattavissa maksuttomasti pdf-muodossa Tutkimusohjelman toimintaa voi seurata myös ForestEnergy2020uutiskirjeen välityksellä sekä ammattilehtiin kirjoitetuista lehtiartikkeleista. • Kirjoittaja on ”Toimitusvarmat ja kustannustehokkaat puubiomassan hankintaketjut metsästä loppukäyttäjälle” hankkeen vastuututkija.
METSÄ JO VUODESTA 1981 YLI 20 MAAHAN HARVESTERIT Olemme KoneAgriassa 9. – 12.10.2013 osastolla U222 Vakiona ohjausyksikkö, erillinen näyttö, painonapit, sahakatkaisu, automaattisyöttö ja peruutus. EXS-malleissa tiltin ja rotaattorin venttiilit harvesterissa. Malli Tapio 160 Tapio 280 Tapio 400 Tapio 600 Paino 215 kg 330 kg 450 kg 550 kg Kaato d 250 mm 350 mm 450 mm 550 mm Öljyn tarve 40-60 l/min 80 l/min 110 l/min 120 l/min Paine 160 bar 160 bar 160 bar 160 bar M yö s E X S - ma llit ka ivinko ne is iin MYYNTI: Etelä-, Länsi-, ja Pohjois-Suomi: Itä-Suomi: Otto Motor Oy Joutsan Tuonti Tapani Rintala Kari Saharinen w w w . r i u t t o l e h t o . f i puh. 0400 446 001 puh. 0400 375 020 VÄLJÄ REIKÄ? Liian pitkiä seisokkeja? Ei hätää. Expander auttaa. Max 4 mm Katso lisää: www.metsatyo.fi Expander-tappi poistaa täysin korvakkeiden reikäväljyyden! Kustannustehokas Helppo Nopea AHTI SORMUNEN VUODEN 2013 toisessa lisätalousarvioesityksessä hallitus ehdottaa yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin tarkoitettua Kemera-lisämäärärahaa kolme miljoonaa euroa. Lisärahoituksella pyritään vauhdittamaan erityisesti taimikonhoitotöitä ja nuoren metsän kunnostustöitä kuluvan syksyn aikana. Metsänhoitotyöt voidaan määrärahan lisäyksen turvin rahoittaa ilman viivettä. Lisäyksen jälkeen valtion tukirahoitusta Kemera-töihin on tänä vuonna käytettävissä yhteensä noin 65 miljoonaa euroa. Metsänomistajien kannattaa nyt selvittää metsiensä hoitotarpeet ja tarvittaessa ryhtyä taimikonhoitotyöhön tai teettää ne ulkopuolisella palveluntarjoajalla. Oikeaaikaisesti tehdyt hoitotyöt lisäävät metsän kasvua ja parantavat metsästä saatavaa taloudellista tuottoa. Metsänhoitotöillä on myös merkittävä vaikutus aluetalouksiin ja työllisyyteen. Lisätietoa Kemera-tukikelpoisista kohteista saa Suomen metsäkeskuksesta (www.metsakeskus.fi). Metsäkeskus maksaa tuet metsänomistajalle tai hänen valtuuttamalleen toimijalle. www.mmm.fi Kiltintie 13, 13130 Hämeenlinna (03) 644 0400 Kiilatie 5, 40320 Jyväskylä (014) 338 8700 Alakorkalontie 42, 96300 Rovaniemi (016) 321 0100 FARMI 8/2013 49
M-Planter Oy 0400 120 349 JUKKA-POTKURISEKOITIN Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 KOULUTUSTA METSÄNOMISTAJILLE METSÄTALOUSYRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO Aloitus 2.10.2013 Ähtärin Tuomarniemellä, kesto 1,5 v Sisältö: - metsänhoito ja puuntuottaminen - puukauppa ja puunkorjuu - metsätalouden suunnittelu - metsäluonnonhoito Koulutus on tarkoitettu metsänomistajille ja metsäpalveluyrittämisestä kiinnostuneille henkilöille. Koulutuksen aikana on mahdollista laatia metsäsuunnitelma omalle tilalle. Koulutus on monimuoto-opiskelua, lähipäiviä on n. 3/kk. Osallistumismaksu on 180 € + tutkintomaksu 58 €. Haku osoitteessa www.seduaikuiskoulutus.fi Lisätietoja: Asko Ämmälä, puh. 040 830 2177 tai Hannu Humalamäki, puh. 040 830 4134 s-postit etunimi.sukunimi@sedu.fi Sedu Aikuiskoulutus Tuomarniementie 55, 63700 Ähtäri 50 FARMI 8/2013
TIESITKÖ? METSÄ Vuonna 2012 hirvieläinten metsästykseen käytettiin yhteensä 1,3 miljoonaa pyyntipäivää. SXC ESITYS UUDESTA metsätuholaista lähti eduskunnalle 16.9. Lain tehtävä on turvata metsien hyvä terveys erityisesti hyönteistuhoja torjumalla. Tällä hetkellä samaa asiaa ajaa laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta, joka on vuodelta 1991. Uusi laki vastaa paremmin muuttuneisiin luonnonolosuhteisiin, mutta sen sisältö vastaa kuitenkin pitkälti nykyistä lakia. Hyönteistuhoja torjutaan esimerkiksi rajoittamalla havupuutavaran sekä vahingoittuneen havupuun kesäaikaista varastointia. Uusikin laki määrää, että tuore mänty- ja kuusipuutavara on poistettava hakkuupaikalta ja välivarastosta. Kuusipuutavara pitäisi kuljettaa pois jonkin verran nykyistä aikaisemmin, koska lämpimät keväät ovat aikaistaneet tuhohyönteisten parveilua. Muutokset koskevat erityisesti eteläisempää Suomea, jossa riskit ovat suurimmat. Tuoreet vahingoittuneet havupuut, kuten tuulenkaadot, pitäisi poistaa metsistä, jos niitä on yli määrätty määrä hehtaarilla. Vahingoittunutta kuusta saa olla hehtaarilla kymmenen ja mäntyä 20 kuutiometriä. Metsänomistaja saisi jättää metsätuholaissa säädettyä määrää enemmän vahingoittuneita puita metsälain määrittelemille erityisen tärkeille elinympäristöille sekä Natura 2000-verkostoon kuuluville alueille, kunhan hän ilmoittaa siitä Suomen metsäkeskukselle. Hakkuualalla tai välivarastossa varastoidut kannot on kuljetettava pois viimeistään kahden vuoden kuluttua nostosta, koska ne aiheuttavat juurikääpäriskiä. Metsätuholakia sovellettaisiin samoilla alueilla kuin metsälakia eli ei luonnonsuojelulain määräämillä suojelualueilla. Jatkossa metsälakia ja metsätuholakia ei sovelle- ta myöskään alueilla, jotka on hankittu valtiolle luonnonsuojelua varten tai joita hoidetaan Metsähallituksen tai muun hallinnoivan viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti. Metsätuhot, jotka ovat levinneet luonnonsuojelualueilta talousmetsiin, korvattaisiin jatkossakin valtion varoista. Lakia valvoisi Suomen metsäkeskus, jonka lisäksi ammattimaiset toiminnanharjoittajat velvoitettaisiin omavalvontaan. Omavalvonta tehostaa toimintaa ja tuo Suomen metsäkeskukselle kustannussäästöjä. www.mmm.fi FARMI 8/2013 51
T ilanäkökulmasta tuotannon laajentaminen ei ole vain päätös rakentamisesta, kysymys on kokonaisuuden uudesta suunnittelusta alkaen pellon- ja eläinaineksen hallinnasta. Näistä rakennemuutokseen liittyvistä asioista on hankittu lisätietoa MTT:n ensi vuonna päättyvässä Maidontuotannon rakennemuutos hallintaan -hankkeessa. Uudet teknologiat parantavat tuottavuutta Tilakoon kasvattaminen edellyttää siirtymistä vä- hemmän ihmistyötä vaativaan tuotantoteknologiaan, jos työn kokonaismäärää ei haluta kasvattaa. Maatalouden kannattavuuskirjanpidossa mukana olevien maitotilojen tarkastelu osoitti, että tilakoon kasvu ja siihen kytkeytynyt tuotantoteknologian uudistaminen paransivat tilojen tuottavuuskehitystä. Positiivinen tuottavuuskehitys on puolestaan keskeinen keino vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen silloin, kun mahdollisuudet vaikuttaa panosten ja tuotosten hintoihin ovat vähäiset. TEKSTI: OLLI NISKANEN JA ANNA-MAIJA HEIKKILÄ, MTT KUVAT: SXC Maitotilojen määrä vähenee Suomessa 6-7 prosentin vuosivauhdilla, ja EUjäsenyyden aikana tilojen keskilehmäluku on kolminkertaistunut. Rakennemuutos on keskittänyt tuotantoa ja jatkavien tilojen koot kasvavat jatkuvasti. Tällä hetkellä keskikarjakoko on yhä vain noin 30 lehmää, mikä on varsin vähän verrattuna moniin kansainvälisesti tärkeisiin maidontuottajamaihin. 52 FARMI 8/2013 Aineiston yli 60 lehmän karjoissa automaattilypsyyn siirtyneiden tilojen tuottavuuskehitys oli vielä nopeampaa kuin perinteisessä lypsyssä pysyneiden tilojen tuottavuuskehitys. Automatisointi muuttaa kuitenkin työn luonnetta, mikä tulee ottaa huomioon teknologiavalintoja tehdessä. Jos ei ole kiinnostunut tietokoneen näppäilystä, kannattaa pitäytyä perinteisissä lypsymenetelmissä. Toisaalta on muistettava, ettei lypsyn automatisointi vapauta yrittäjää lypsyn lisäksi tarvittavista karjanhoitotehtä- vistä eikä tärkeistä tilanjohdollisista tehtävistä, joiden merkitys vain korostuu yrityskokojen kasvaessa. Rakennemuutoksella suuri vaikutus peltomarkkinoihin Lypsykarjatilan laajentaminen edellyttää riittävän peltoalan hallintaa, tai vähimmillään sopimuksia säilörehujen tuotannosta ja lannanlevityksestä. Harvoista saatavilla olevista lisäpelloista käydään intensiivisimmillä tuotantoalueilla tiukkaa kilpailua. Usein laajentavat tilat joutuvat haalimaan kaikki
saatavilla olevat lohkotilkut, vaikka etäisyydet niille voisivat olla pitkiä. Keskiarvoissa tämä näkyy siten, että lypsykarjatiloilla pinta-alalla painotettu lohkojen keskietäisyys (hehtaarin keskimääräinen etäisyys) on kasvanut 2000-luvulla yli 30 prosenttia keskiarvon ollessa nyt parin kilometrin luokkaa. Täytyy tietysti muistaa, että etäisyys kasvaa joka tapauksessa, kun pinta-ala kasvaa ja uusia lohkoja hankitaan. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että investoineilla tiloilla kasvaneet logistiikkakus- tannukset syövät osan laajentamisen tuomista hyödyistä. Lisäpellon heikko saatavuus on myös lisännyt mielenkiintoa uuden pellon raivaukseen. Uutta peltoa on syntynyt 2000-luvulla reilut 90 000 hehtaaria. Uusia lohkoja on raivattu erityisesti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa eli alueilla, jotka ovat vahvoja maidontuotantoalueita. Tuotantosuunnittain katsottuna maidontuotanto onkin suurin yksittäinen peltoa raivannut tuotantosuunta yli 40 prosentin osuudellaan. Maidontuotantoon kiinteästi sidoksissa olevan nautakarjatalouden osuus on lisäksi 20 prosenttia. Eläinten hankinnassa on vaihtoehtoja Kun nykyisissä navettainvestoinneissa karjakoko kasvaa usein kaksin- tai jopa kolminkertaiseksi olemassa, eläinpaikkojen täyteen saaminen asettaa omat haasteensa laajennukseen. Navetta pitää saada täyteen, mutta mikä on taloudellisin vaihtoehto? Omasta karjasta tuotetuilla eläimillä välttää tautiriskit, mutta mikä on hitaan kasvun hinta? Hankkeen loppuvaiheessa tarkastellaan vielä karjakoon kasvattamisen vaihtoehtoisia tapoja nimenomaan taloudellisesta näkökulmasta. Haasteellisena tavoitteena on arvottaa myös sitä tautiriskiä, joka ostoeläinten hankintaan liittyy. Tulevaisuus turvattava Maitotiloja tarvitaan, jotta voisimme jatkossakin nauttia laadukkaista koti- Lypsävien määrä tilaa kohden on ollut kasvussa viime vuodet. maisista maitotuotteista. Maidontuottajien keski-iän ollessa lähellä 50 vuotta on selvää, että joukossa on paljon tuottajia, jotka eivät ole enää halukkaita tekemään suuria investointeja yritykseensä. Mikäli jatkajaa ei ole olemassa, tuotannosta luovutaan nykyisen tuottajan tullessa eläkeikään tai tuotantorakennuksen tullessa elinkaarensa päähän. Kaikilla nuoremmillakaan ei ole halukkuutta mittavan investoinnin edellyttämään riskinottoon ja sitoutumiseen, vaikka muutoin edellytykset siihen olisivat olemassakin. Näin ollen suurtuotantoon siirtyminen, edes suomalaisessa mittakaavassa, ei ole jokaiselle tilalle suositeltava ratkaisu. Jos yrityskoon kasvu tapahtuu tuottajan hyvinvoinnin kustannuksella, tuloksena ei ole tuottavuuden ja kannattavuuden paraneminen vaan vaikutus voi olla aivan päinvastainen. Onnistuneissa laajennuksissa työtä säästävällä teknologialla ja töiden uudelleenorganisoinnilla pystytään luomaan toimiva tilakokonaisuus ja saavuttamaan kohtuullinen korvaus yritykseen sijoitetulle omalle työlle ja pääomalle. Pääomavaltaiseen tuotantoteknologiaan siirtyminen vaatii kuitenkin investointivaiheessa niin suuren panostuksen, että investointeja harvoin toteutetaan ilman minkäänlaista yhteiskunnan tukea. Investointituet ovat näin ollen tarpeen, jotta maitotilat voisivat kasvaa ja kasvun myötä siirtyä teknologiaan, joka parantaa niiden tuottavuutta ja siten edellytyksiä jatkaa toimintaansa globalisoituvilla maitomarkkinoilla. • FARMI 8/2013 53
TEKSTI: KATI LEPPÄLAHTI KUVAT: FARMI Laitumen riemut ja riesat alkavat olla takana hevosten enemmistöltä, vaikka erittäin lämmin alkusyksy onkin pidentänyt laidunkautta. Sisäruokintakauteen siirryttäessä on syyshuolto hevoselle ajankohtainen. K un kesällä laiduntanut hevonen palaa tallin suojiin ja jaloittelutarhaan, on loka-marraskuussa ajankohtaista hoitaa loishäätö kuntoon. Hevosella on usein aina vähäinen määrä matoja, mutta laidunkaudella niitä on jonkin verran 54 FARMI 8/2013 lähes kaikilla. Siksi monella tallilla koko hevoslauma on perinteisesti lääkitty syksyisin suuriin strongyluksiin ja heisimatoihin tehoavalla lääkkeellä. Käytettävissä olevat loishäätölääkkeet ovat olleet markkinoilla jo vuosikymmeniä, ja osa madoista on kehittänyt vastustuskykyä eli resistenssiä loishäätölääkkeitä vastaan. Myös Suomessa on tietyille loiskannoille kehittynyt vastustuskyky matolääkkeitä vastaan, ja se saattaa tulevaisuudessa uhata hevosten terveyttä, sillä uusia loishäätölääkkeitä ei ole kehitteillä. Lantanäyte kahdesti vuodessa Hevosenomistajan vastuullisuudesta kertoo se, että hän toteuttaa uusia loishäätösuosituksia. Eläinlääkäri Kati Tuomola antaa hyvät ohjeet, miten oman tallin loistilanteen voi selvittää.
Tallin kaikista hevosista otetaan ulostenäyte ja se joko viedään omalle eläinlääkärille tai lähetetään tutkimuslaboratorioon tutkittavaksi. Ne hevoset, joilla on näytteessä yli 200 madonmunaa grammassa (epg), madotetaan eläinlääkärin ohjeen mukaan. Uusi näyte otetaan lääkityistä hevosista kahden viikon kuluttua. Madonmunien määrän pitää lääkityksen seurauksena vähentyä vähintään 80 prosenttia, mieluiten 90–95 prosenttia lääkkeestä riippuen. Jos näin ei ole, on tilalla kyseiselle lääkkeelle resistentti matokanta. Aikuisilta hevosilta kannattaa ottaa lantanäyte kaksi kertaa vuodessa: ennen laidunkautta ja sen jälkeen. Mikäli madonmunia ei löydy raja-arvoa (yli 200 epg) ylittävää määrää, ei muuta tarvitse tehdä. Loka-marraskuussa loishäätö tehdään ivermektiinillä (Noromectin, Vectin) tai ivermektiiniä ja pratsikvanteelia (Equimax) sisältävällä lääkkeellä. Loisherkät hevosyksilöt, joilla todetaan ulostenäytteessä kolme kertaa peräkkäin madonmunia yli 500 epg, tulisi madottaa moksidektiinilla (Equest, Equest Pramox). Säästöä madotuskuluihin Lantanäytteen analysointi maksaa noin 10-15 euroa per hevonen, ja se kannattaa ehdottomasti tehdä. Kokemus kertoo, että muutaman hevosen tallin madotuskuluja on lantatutkimuksen avulla saatu vähennettyä noin 200 eurolla vuodessa. Säästö perustuu siihen, että muutaman hevosen laumasta vain yksi on jo vuosien ajan tarvinnut loishäätölääkityksen kahdesti vuodessa. Muu lauma on pysynyt ”puhtaana”, ja madotus on tehty vain kerran vuodessa laidunkauden jälkeen – entisen neljän vuosittaisen madotuksen sijaan. Varsat (0-2-vuotiaat) madotetaan edelleen joka toinen kuukausi, sillä niillä ei vielä ole vastustuskykyä loistartunnoille. Talvikarvan kasvatus käy työstä Erityisesti kylmäveriset alkuperäisrotujen hevoset kasvattavat paksun ja villavan talvikarvan. Moni hevosenomistaja on huomannut, että syksyllä hevonen voi olla hieman nuutunut ja haluton. Selitys nuupahtamiselle on yksinkertainen: karvankasvatus käy työstä. Perinteisesti hevosille on annettu B- tai BE-vitamiinikuuri laidunkauden jälkeen, karvankasvatuskaudella. Kilpahevosille on myös suositeltu energialisää syyskaudella. Koska harrastehevoset tämän päivän Suomessa ennemminkin kärsivät usein yliruokinnasta ja ylipainosta, ei energialisä kuulosta hyvältä idealta. Suoliston hyvinvointia tukevat tuotteet auttavat karvankasvatuskaudellakin hevosen elimistöä sopeutumaan sisäruokintakauden olosuhteisiin ja hyödyntämään rehuista saatavat vitamiinit. Kotimaisia panimohiivavalmisteita ovat muun muassa patentoitu suolistoparanne Progut ja BH-oluthiiva. Useissa tutkimuksissa on todettu, että suomalaishevosten dieetissä on usein liian vähän sinkkiä ja kuparia, koska monin paikoin maaperästä näitä aineita puuttuu. Sinkki-kuparikuurit saattavat auttaa hevosen rauta-arvon nostamisessa ja anemian ehkäisemisessä si- säruokintakaudella. Sinkinpuute näkyy erilaisina ihooireina. Ruoki usein ja vähän kerrallaan Hevonen on aroeläin, joka luonnossa liikkuu ja laiduntaa 20 tuntia vuorokaudesta, eikä sen vatsalaukku ole käytännössä koskaan kokonaan tyhjä. Nykymaailmassa hevonen seisoo karsinassa jopa suuren osan päivästään ja saa karkearehut kolmasti päivässä. Ruokintaihanteena pidetään viittä tai kuutta heinänantokertaa päivässä, mutta hevostalouden tutkija, MMT Markku Saastamoinen toteaa, että sekin on vielä vähän: – Ihanne olisi kymmenen kertaa vuorokaudessa niin, että hevonen saa heinän pieninä annoksina kerralla, Saastamoinen sanoo. Vatsahaavojen yleisyyden ja ruokintakertojen vähyydellä on tutkimusten mukaan yhteys. Yhdeksällä kilpahevosella kymmenestä ja kuudella aktiiviharrastehevosella kymmenestä on vatsahaava. Puolella mahahaavahevosista ei ole ulospäin näkyviä merkkejä vaivasta. Markkinoille on pikkuhiljaa tullut erilaisia ”slow feeding” -systeemejä, kuten erilaisia heinäverkoja ja häkkejä, jotka pidentävät heinän syöntiaikaa. Ne ovat hyödyllinen apu hevosen hyvinvoinnin kanssa tasapainoiluun. Hiekkaähky uhkaa syksyllä Jos hevonen saa heinää harvoin, alkaa se usein maistella maata ja saa hiekkaa vatsaansa. Mahalaukkuun pikkuhiljaa kertynyt hiekka aiheuttaa joillekin yksilöille hiekkaähkyä, joiden ”kultakausi” on syksyisin. Pahim- massa tapauksessa hiekkakertymä on kohtalokas, ja joskus se vie hevosen leikkauspöydälle. Hiekan syönnin ehkäiseminen on kaikkea muuta kuin helppoa. Useat ruokintakerrat, heinäverkot ja -häkit sekä betonialustat saattavat auttaa. Erilaisia virikkeitä voi myös tarjota, mutta paatuneimmille maan mutustajille auttaa vain kuonokoppa tarhassa. Haketarhassa hevonen ei pysty syömään hiekkaa, tällöin hake on ajettava suodatinkankaan päälle paksuksi kerrokseksi, jotta hevonen ei pääse kaivamaan maata. Myös sepelitarha voi olla ratkaisu. Vapaa heinäruokinta poistaa hiekkaähkyn uhan, mutta saattaa tuoda mukanaan muita yhtä vakavia terveysongelmia, mikäli hevonen sen seurauksena lihoo. Osa hevosenomistajista pyrkii ehkäisemään hiekan kertymistä syöttämällä muutamia kertoja vuodessa psyllium-valmistekuureja hevosilleen. Psylliumia voi syöttää muutaman viikon kerrallaan kuurina ilman, että se menettää laksatiivisen tehonsa. Siksi sitä ei pidä syöttää jatkuvasti. Vaikka hevosenomistajan vuodenkiertoon monia huolia liittyykin, on ilokin päivittäin läsnä. Syksyssä on yksi eittämätön valopilkku; ötökät poistuvat kuvioista. Siitä nauttii sekä hevonen että omistaja! • Lähteet: Eläinlääkäri Kati Tuomola, heppalaakari.fi Markku Saastamoisen ruokintaluento, Ypäjä 3.12.2011 FARMI 8/2013 55
HEVOSET MARGIT TICKLEN ELMO JANKARI ratsasti Suomelle nuorten EM-kultaa kenttäratsastuksessa Jardyssa, Pariisin liepeillä. Tamma Duchess Désirée ylitti rataesteet ottaen yhden puomin, mutta ratsukolla olisi ollut varaa vielä toiseenkin ilman vaaraa mitalin himmentymisestä. Edellinen kenttäratsastuksen arvokisamitali on Piia Pantsun ja Ypäjä Karuson MM- pronssi vuodelta 2002. Nuorissa EM-kultaa saatiin viimeksi 25 vuotta sitten, kun Kati Hurme ratsasti Metropolitanilla esteratsastuksen voittoon. – Tuntuu erittäin hyvältä. Hevonen hyppäsi hyvin ja taisteli minun puolestani niin kuin aina. Se yksi virhe tuli, kun ponnistimme vähän liian kaukana kolmoissarjasta, Jankari kertoo. Ratsastaja on onnellinen upeasta tuloksesta, mutta se on vain yksi askel hänen suunnittelemallaan tiellä. – On kiva kun tehnyt paljon ja yrittänyt paljon ja saa siitä tuloksen. Tämä on kuitenkin välietappi, ja kaikki jatkuu niin kuin ennenkin. Nuoren ratsastajan vuoteni päättyvät tähän ja siirryn senioreihin. Oldenburgtamma Duchess Désirée (Don Primero - Noble Roi xx) tuli Jankarille nelivuotissyksynään. Nuori ratsastaja Tallikalusteet ja tarvikkeet netistä. www.illis.fi 010-23 91 300 56 FARMI 8/2013 on kouluttanut sen itse. Jankari on I-tason valmentaja ja kilpailee tämän kauden Saksasta käsin. Kenttäratsastuksen EM-kisat nuorille ratsastajille ja junioreille järjestettiin Jardyssa, Ranskassa 12.–15.syyskuuta. www.ratsastus.fi
HEVOSET HELSINGIN OLYMPIASTADIONILLA järjestettiin 14.–15. syyskuuta Hevoset Stadikalla -tapahtuma joka samalla oli esteratsastuksen GP-sarjojen finaali. Viikonlopun aikana nähtiin muun muassa LähiTapiola Grand Prix ja LähiTapiola Future Challenge -sarjat, joiden parhaat ratsukot taistelivat sarjakisojen voitosta. Gp-sarjojen parhaat taistelivat Volkswagen Leading Rider -finaalissa päävoitosta, Vuoden Autosta, Volkswagen Golfista. Autokisassa hypättiin vuoden 1952 olympialaisten finaalirata. Rosa Ruutsalo ratsasti GP-sarjan voittoon, Eveliina Talvio voittamaton nuorten finaalissa Lauantaina vasta 15-vuotias Eveliina Talvio Kirkkonummelta voitti Helsingin Olympiastadionilla nuorten ratsastajien gp-finaalin ja sarjakilpailun hevosellaan Sol Y Sombra. Toiseksi sijoittunut Susanna Granroth La Bella Valeskalla ja kolmansia olivat Emma Tallberg ja Dolce Vita Crosby. – Mielestäni kisa oli erittäin juhlava ja ainutlaatuinen. Hienoa että tällainen järjestettiin Suomessa. Minua ilahdutti, että täällä oli todella paljon katsojia ja kansainvälisen urheilujuhlan tuntua, sanoo Eveliinan isä ja valmentaja Timo Talvio. Kauniaisten ratsastajia edustava Rosa Ruutsalo, 25, ratsasti uransa ensimmäiseen gp-sarjavoittoon tapahtuman huikeissa puitteissa tammallaan Whisper. Hän myös voitti LähiTapiola -kokonaissarjan. Toiseksi sarjassa sijoittui Janakkalan Sanna Backlund jäljessään Joonas Oranta, Janna Jensen ja Hanna Tardiveau. Olympiastadionilla Unikulma Grand Prix kisan 135-140 cm tasolla voitti Vera Elopuro ratsullaan Unett L. Palkinnoksi hän sai 5000 euron arvoisen mittatilaussänky. Toiseksi sijoittui Jessica Timgren Corellan kanssa sekä kolmanneksi Viron Kullo Kender ja San Antonio Sebastian Numminen ja Calandro voittivat toistamiseen Olympiastadionilla Olympiastadionin tapahtuman päätti Volkswagen Leading Rider -kilpailun, jossa hypättiin Helsingin 1952 olympialaisten finaalirata 150 cm:n esteillä. Kisassa olivat mukana aikuisten ja nuorten gp-sarjojen parhaimmisto. Kisan voitti ylivoimaisesti Sebastian Numminen pitkäaikaisella kisakumppanilla Calandrolla, Numminen vei kisassa myös toisen sijan Qui Vivra Verralla. Nummisen avopuoliso Satu Liukkonen ja Celestine tulivat kolmanneksi. Pääpalkinto eli Vuoden Auto lähti siis Helsingistä pariskunnan mukaan. Ratsastajainliiton tapahtumalle asettama 10 000 yleisötavoite ylittyi reilusti. Suunnitteilla on jo uusi kilpailu stadionilla vuonna 2015 ennen suurta remonttia. RAVIHEVOSTEN KASVATTAJAPALKINNOT jaetaan uudella mallilla ensimmäisen kerran vuonna 2016. Uusi malli tarjoaa lisäpanostuksia kotimaiseen hevoskasvatukseen liki 100 000 euroa. Uudistuksen tavoitteena on suunnata kasvattajapalkinnot nykyistä nopeammin palvelemaan kotimaista kasvatustoimintaa. Suomen Hippoksen hallitus on kokouksessaan 28.8.2013 tehnyt päätöksen kasvattajapalkintojärjestelmän uudistamisesta. Vuoden 2012 lukuihin verraten kasvattajille maksetaan vuodesta 2016 lähtien liki 100 000 euroa lisää kasvattajapalkintorahoja. Uudella kasvattajapalkintomallilla kannustetaan varsojen ja nuorten hevosten tavoitteelliseen liikutukseen ja valmennukseen. Tavoitteena on saada aikaan entistä terveempiä ja kestävämpiä kilpahevosia. Uuden mallin mukaiset kasvattajapalkinnot maksetaan vuonna 2015 juostujen palkintojen perusteella ja ne jaetaan ensimmäisen kerran vuonna 2016. www.ratsastus.fi www.hippos.fi Kilpailujen ohessa Stadikalla nähtiin myös muuta ohjelmaa. Kuvassa Ben Simonsén ja Kalle Palander. SRL HS-tallin suositut viikonloppu- ja kesäleirit nyt varattavissa! Varmista oma leiripaikkasi ajoissa. www.facebook.com/staffansberg Pyttyläntie 21 • Liikkala • puh. 040 5873656 hanna@hs-talli.net • www.hs-talli.net FARMI 8/2013 HS_talli_ilmo_60x35.indd 1 1.3.2011 11.01 57
Tommi Ojala (keskellä) voitti keväällä opiskelijoiden Taitaja-kilpailussa SM-kultaa metsäkoneen kuljetuksessa. WINNOVA 1. Kuka olet? Tommi Ojala, 19-vuotias puutavara-autonkuljettajaopiskelija Kokemäeltä. 2. Mitä opiskelet ja missä? Sain keväällä valmiiksi kolmevuotisen metsäalan perustutkinnon WinNovassa Ulvilassa. Valmistuin metsäkoneenkuljettajaksi, ja nyt jatkan opintojani vuoden WinNovan aikuiskoulutuspuolella tarkoituksena valmistua myös puutavara-autonkuljettajaksi. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Olen touhunnut koneiden kanssa pienestä asti, ja metsäala kiinnostaa minua. Kuulin, että koulussa on paljon käytännön opetusta ja työharjoitteluja, siksi ajattelin sen olevan sopiva minulle. Myös se, että koulu on lähellä 15 kilometrin päässä, vaikutti asiaan. Rakennusja metallialakin kiinnostivat, mutta metsäala vei voiton. Uskon metsäalalta löytyvän hyvin töitä tulevaisuudessa. 58 FARMI 8/2013 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Ensimmäisenä vuonna meillä oli alan opintojen lisäksi esimerkiksi englantia, äidinkieltä ja muita pakollisia aineita, jotka kävimme pois alta. Toisena ja kolmantena vuonna keskityimme koneteoriaan sekä kunnossapitoon ja muuhun, mutta lisäksi meillä oli paljon käytännönopiskelua, eli paljon oltiin myös metsässä. Koulussa on monia erikokoisia metsäkoneita, joten siellä pääsee harjoittelemaan monenlaisilla. Työssä oppimisia oli monta, ja itse tuli suoritettua niitä muutamassa eri paikassa. Ensimmäinen vuosi oltiin kaikki parikymmentä opiskelijaa samassa ryhmässä, mutta kolmannelle vuodelle tultaessa ryhmä oli jo jakautunut alle kymmenen hengen porukoihin. Käytännönopiskelu on helpompaa pienissä ryhmissä, ei tule odotteluja, eikä koneitakaan riitä niin suurelle joukolle. Puutavara-autonkuljettamiseen kuuluu isona osana yhdistelmäkortti, joten nyt harjoitellaan muun muassa rekan käsittelyä. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Metsäkoneenkuljettajalta ja puutavarankuskiltakin vaaditaan itsenäisyyttä. Etenkin metsäkoneenkuljettaminen vaatii rauhallisuutta, metsätöissä ei parane hätäillä. Myös sosiaalisuudesta on hyötyä, kun esimerkiksi täytyy olla puheissa metsänomistajien kanssa. 6. Mikä sinusta tulee isona? Täytyy katsoa tämä puutavarapuoli nyt ensin kuntoon, mutta onpahan kahden tutkinnon kanssa ainakin mahdollisuuksia. Kuljetuksessa on puolensa, mutta niin myös metsässä olemisessa. Rekkaa ajaessa ei tarvitse olla yksinäisyydessään metsässä, mutta toisaalta metsässä saa mennä enemmän omilla ehdoilla. Parasta olisi jos saisi tehdä molempia.
iv a t o n a v a j o pp l He kkaus! läHetyspa LOISPOSTI SUOMEN HIPPOS ry järjestää yhteistyössä Ratsujalostusliiton ja Hevosopiston kanssa Ratsujalostusseminaarin – FWB-päivän lauantaina 16.11. Hevosopistolla Ypäjällä. Tapahtuma on samalla yksi Suomen Hippos 40 vuotta -juhlavuoden tapahtumista. FWB-päivän aiheina ovat muun muassa Oldenburg Verbandin jalostusohjelma ja tammalinjat kouluhevosjalostuksessa, Oldenburg Verband Kansainvälisen estehevosjalostuksen kehittyminen, sekä Ruotsi Nuoret kasvattajat, esimerkkinä ASVH:n toimintamalli. Lisäksi Suomen Hippoksen uuden strategian esittelee toimitusjohtaja Pekka Soini. Tapahtuman tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan lähiaikoina. UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! FARMI www.loisposti.fi www.hippos.fi Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi METSÄOPIT VALTIMOLTA NUORISOKOULUTUS Metsäkoneenkuljettaja • harvesterinkuljettaja • kuormatraktorinkuljettaja • puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Kaksoistutkinto Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailut ovat maksuttomia. Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Tarjoamme ammattipätevyysja työmenetelmäkoulutusta yrityksille ja kuljettajille. Ota yhteyttä! AIKUISKOULUTUS Metsäkoneenkuljettaja 1,5v - tammikuu 2014 Joensuussa Metsäkoneasentaja 2v - tammikuu 2014 Valtimolla Puutavara-autonkuljettaja 8kk - elukuu 2014 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja 1,5v - huhti tai toukouu 2014 Valtimolla Katso nettisivujamme ja kysele alkavista aikuiskoulutuksista! Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo puh. 013 244 3100 | www.pkky.fi/amov Tykkää meistä facebookissa! FARMI 8/2013 59
KOULUTUS SR-Harvesting Oy Bandit bioenergia- MURSKAIMET, HAKKURIT JA KANTOJYRSIMET Sampo Rosenlew HARVESTERIT Kesla HAKKUUPÄÄT, AUTOHAKKURIT SRH vaihtokoneet LÄHITAPIOLA JA ProAgria ovat yhteistyössä rakentaneet kehittäville ja työllistäville maatilayrityksille suunnatun johtamisen valmennusohjelman, jonka tavoitteena on kehittää yrittäjien johtamisosaamista sekä riskienhallintaa ja saada sitä kautta aikaan entistä parempaa tulosta sekä valmiuksia kannattavaan yrityksen kasvattamiseen ja kehittämiseen. Valmennusohjelma alkaa vuoden 2013 lopussa ja ilmoittautumisia otetaan vastaan 31.10 asti. Järjestäjät lupaavat, että valmennukseen osallistuvat yrittäjät saavat konkreettisia työvälineitä ja johtamistaitoja strategian käytäntöön vientiin, yritystoiminnan kasvuun, ulkopuolisten työntekijöiden johtamiseen, riskienhallintaan sekä kannattavuuden ja maksuvalmiuden parantamiseen. Valmennuksessa rakennetaan jokaisen osallistujan yritykselle menestyvän maatilayrityksen strategia, opetetaan henkilöstöjohtamisen parhaat käytännöt, keskitytään talouden- sekä tuotannonjohtamiseen ja riskienhallintaan sekä opiskellaan oman toiminnan johtamista, ilmaisu-, esiintymis- ja neuvottelutaitoja. Uutena elementtinä valmennuksessa koulutetaan maatilayrityksen varainhoito sekä liiketoiminnan suojauskeinot. Maatilayritysten kasvaessa ulkopuolisen palkkatyövoiman käyttö yleistyy jatkuvas60 FARMI 8/2013 ti. Yrityksen johtamisen sekä menestymisen kulmakivistä on onnistuminen henkilöstöjohtamisessa. Usealla tilalla työntekijät vastaavat pääasiassa tuotantotoiminnasta sekä sen tuloksista. Ammattitaitoiset työntekijät yhdistettynä hyvään työilmapiiriin sekä onnistuneeseen johtamiseen takaavat erinomaiset tuotantotulokset ja sen kautta taloudellisen menestymisen. – Henkilöstöjohtamisen ohella yrityksen menestyksen kulmakiviä on myös kehittävän tilan riskien hahmottaminen ja hallinta. Kurssilla on mahdollista perehtyä useisiin riskienhallinnan keinoihin, jotka liittyvät niin yrityksen vahinko-, henkilö-, toiminnan kuin talouden riskeihin, kertoo LähiTapiolan markkinointipäällikkö Pirjo Ristola. – Kouluttajina meillä toimii liikkeenjohtamisen ammattilaiset mm. yritysjohtamisvalmennuksiin erikoistunut Martti Tyynismaa, Altinda Oy:stä. Ulkomaanjaksolla pystymme tarjoamaan edelläkävijäkohteita kansainvälisten kontaktiemme kautta. Erityisesti painotamme sisällössä henkilökohtaista kehitystyötä ja kokemusten vaihtoa yrittäjien kesken, mainitsee ProAgria Liha Osaamiskeskuksen toimitusjohtaja Ari Nopanen. Kehittävien ja työllistävien yrittäjien johtamisvalmennukseen voi ilmoittautua osoitteessa www.proagria.fi/ johtamisvalmennus/lahitapiola Murskat Vermeer HG 6000 tela, vm 2012, 1700 h 350 000 € (+alv) Kaivinkoneet Daewoo 140LC, vm 98, aj 8 700 h 24 800 (+alv) Vermeer HG 6000 tela, vm 2012, 3 000 h 320 000 € (+alv) Komatsu PC70, vm 99, aj 7 400 h 19 000 (+alv) Nissan King cab 4X4 aura ja hiekoitus ja auravarustus, vm 04, aj 147 000 km 8 400 (+alv) Traktorilavetit 3 aks lavetti, vm 08 7 500 (+alv) Traktorit Valtra T171 H, vm 09, 2 900 h 47 900 € (+alv) Kuorma autot Volvo FL 6, vm 89, aj 330 000 km 6 700 (+alv) Valtra T202 D, vm 10, 4 500 h 84 000 € (+alv) Motot Ponsse Ergo, vm 04 89 000 (+alv) Ponsse Ergo, vm 05 119 000 (+alv) Valmet 911.3-6 350, vm 07, aj 17 000 h 105 000 (+alv) Jukka Salin, Sampo-Rosenlew, Kesla, 0400 836 941 Ahti Sormunen, Bandit, Kesla, 0400 346 650 Sisu SM300, vm 83 8 700 (+alv) Hakkurit Kesla C4560 FL, vm 06 38 600 (+alv) Bruks 805.2, vm 10, aj 1 600 h 160 000 (+alv) www.srharvesting.fi www.srharvesting.fi
KONEET AHTI SORMUNEN SAMPO-ROSENLEW OY julkaisi syyskuussa maailmanlaajuisesti uudet Comia–leikkuupuimurimallit. Uudet mallit Comia C10 ja Comia C12 täydentävät Comia-puimuriperheen ja korvaavat samalla Sampo Rosenlew 3000 -sarjan. Uusiin Comia C10 ja C12 -puimureihin on tehty lukuisia teknisiä uudistuksia, joita on testattu eri olosuhteissa ja eri lajikkeilla jo vuosien ajan. Muutokset parantavat ennen kaikkea puimurin luotettavuutta sekä käytettävyyttä. Merkittävimmät uudet ominaisuudet ovat uusi runko ja ulkonäkö, moottori sekä uusi ohjaamo ComVision -valvontajärjestelmineen. Comia C10 ja C12 -puimurien uusi ulkonäkö kätkee sisälleen täysin uusitun rajaisten puintilaitteen. Erillinen puintilaite syöttää puidut rajaiset ruuvilla heittokuljettimen etupäähän. Uudella ratkaisulla on ennen kaikkea tehostettu puintia sekä parannettu tasaista syöttöä seulastolle. Viljasäiliöiden avausmekanismi on päi- vitetty ja samalla nopeampi tyhjennys (100 l/s) on tuotu vakioksi Comia C12-malliin. Merkittävin asia uudessa ohjaamossa on uusi ComVision-valvontajärjestelmä. ComVision sisältää 7 tuuman kosketusvärinäytön, josta voidaan hallita ja seurata kaikkia puimurin toimintoja. Myös ohjauspylväs, sähkösäätöiset peilit ja työvalot ovat uudistuneet. Comian uudet ympäristöystävälliset Tier 4 Final -moottorit ovat saaneet lisää hevosvoimia. Moottoritehot ovat 238 ja 300 hevosvoimaa. Suurin osa uusista Comia 10 ja Comia 12 -ominaisuuksista on päivitetty myös muihin Comia-malleihin. Esimerkiksi ComVision löytyy nyt vakiovarusteena myös Comia 4, Comia 6 ja Comia 8 –malleista. Comia sisältää kaikki ne ominaisuudet, joista Sampo on jo tunnettu: pöydän leikkuuteho, puintiteho, kokoluokkansa suurin kapasiteetti, puhdas puintitulos, etenemiskyky vaikeissakin olosuhteissa, huollettavuus ja puhdistettavuus. Sampo-Rosenlew ja John Deere aloittavat yhteistyön Aikaisemmin syksyllä Sampo-Rosenlew kertoi aloittavansa yhteistyön maailman suurimman maa- ja metsätalouskoneiden valmistajan John Deeren kanssa. John Deere alkaa myydä SampoRosenlewin leikkuupuimureita Länsi-Eurooppaan. Yhteistyö koskee Sampo-Rosenlewin 3000-sarjan mallia ja sitä tullaan myymään Deeren W440-mallina. Sampo-Rosenlew jatkaa myös aiempaa yhteistyötään AGCO:n kanssa, mutta ostaa takaisin vuonna 2011 yhtiölle myymänsä osakkeet. AGCO toimii tärkeänä strategisena kumppanina vastaten leikkuupuimurien jakelusta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. AGCO hoitaa myös uuden Comia-malliston myynnin Suomessa. Comia-mallisto on nähtävillä AGCO Suomi Oy:n myyntipisteissä syyskuun aikana KoneAgriassa Jyväskylässä 9–12.10.2013 ja Agritechnica-näyttelyssä Hannoverissa 10–16.11.2013. – Meidän tulee olla ylpeitä mahdollisuudesta työskennellä kahden maailman johtavan maatalouskonevalmistajan kanssa. Tämä osoittaa sen, että valmistamamme tuotteet koetaan kiinnostaviksi ja laadukkaiksi, toteaa Sampo Rosenlewin toimitusjohtaja Jali Prihti. www.sampo-rosenlew.fi Maalle, metsään ja maantielle KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 FARMI 8/2013 61
LUOTETTAVAT KONEET TAKALANAT JA SALAOJAKONEET MEKAANISET TAKALANAT VALTRA OY Ab ja SKJ-rakennustekniikka luovuttivat maavoimille ensimmäiset N163 Direct -malliset liikennetraktorit perävaunuineen elokuun lopussa. Maavoimat tekivät sopimuksen kaikkiaan 106 liikennetraktorin tilaamisesta Valtra Oy Ab:n kanssa huhtikuun lopussa 2013. Hankintasopimuksen arvonlisäverollinen hinta on noin 14,3 miljoonaa euroa. Hankinnan työllistävä vaikutus kotimaassa on yhteensä noin 30 henkilötyövuotta. SKJ-Rakennustekniikalta on hankittu jokaiseen hankittavaan liikennetraktoriin perävaunu. Hankinnan arvolisäverollinen hinta on noin neljä miljoonaa euroa, ja työllistävä vaikutus kotimaassa on noin 13,5 henkilötyövuotta. Ensimmäiset liikennetraktorit luovutti Valtra Oy Ab:n toimitusjohtaja Jari Rautjärvi ja ne vastaanottivat maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali Petri Hulkko ja huollon tarkastaja, eversti Jussi-Petri Hirvonen. SKJ- Ra- kennustekniikkaa edusti luovutuksessa toimitusjohtaja Janne Survonen. Ensimmäiset traktorit menivät käyttöön Panssariprikaatille, Reserviupseerikoululle ja Jääkäriprikaatille. Kaikkiaan tänä vuonna vastaanotetaan 33 traktoria, mikä mahdollistaa joukkotuotannon aloittamisen uudella kuljetuskalustolla. Loput tilauksesta toimitetaan vuosien 2014–2016 välisenä aikana. Liikennetraktorien hankinta on osa maavoimien alueellisten joukkojen huollon kehittämisen hanketta, joka käynnistettiin vuonna 2011. Kokonaisuuteen liittyy liikennetraktorien lisäksi jo vahvistettujen hankintojen osalta traktorien perävaunujen, kuorma-autojen perävaunujen sekä konttien hankinnat. Hankkeen tarkoituksena on parantaa alueellisten joukkojen edellytyksiä joukkojen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tärkeimpiä kehitettäviä kohteita ovat räjähteiden, polttoaineiden sekä veden täydennys- ja kuljetuskykyjen parantaminen. myös trukkipiikkisovitteisena ALKAEN 1.100 € sis. alv 24 % SALAOJAKONE pyöriviin kaivinkoneisiin • ojan maksimisyvyys 1450 mm • koneen kokopituus 3400 mm • koneen kokonaiskorkeus 2000 mm • tilava sorasuppilo 850x1750 • putkenlaskuteline • sorakerroksensäätö 0-1400 mm • laskettavan putken koko 50-80 mm • koneen paino 1050 kg 5.800 € sis. alv 24 % SALAOJAKONE HYDRO lanoihin Kaikkiin JYKEVÄ HYDRO takalanoihin levyosan tilalle sopiva salaoja-aura. • Ojan maksimisyvyys 80 cm. • Ojan syvyys ja kaato voidaan hallita sihdin tai laserin avulla traktorin ohjaamosta käsin. • Laskettavan putken koko 50-80 mm. PUTKENLASKUTELINEELLÄ Osastomme a KoneAgriass U 129 HYDRAULISET TAKALANAT 4.200 € sis. alv 24 % ALKAEN 2700 € sis. alv 24 % SALAOJAKONE omalla rungolla Kerta vedolla maahan oja, putki sekä sora. Tilavan sorasuppilon ja säätöluukun ansiosta saadaan haluttu sorakerros putken päälle. Huom! On tärkeää, että koneessa on soraa ojan vedon aikana, jotta putki pysyy tasaisesti ojan pohjalla. Ojan syvyys ja kaato on helppo ja tarkka ohjata koneessa olevan hydraulisylinterin avulla, jolloin traktorin vetoteho säilyy myös etupyörillä, koska traktorin nokka ei kevity. Ojan syvyys ja kaato voidaan hallita sihdin tai laserin avulla trakotrin ohjaamosta käsin. • Maksimi ojan syvyys 1 m. • Laskettavan putken koko 50-80 mm PUTKENLASKUTELINEELLÄ 5.800€ sis. alv 24 % MYYRÄAURA omalla rungolla • max. työsyvyys 75 cm • teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. 50 hv • terässä oleva laukaisinpultti (18 mm) estää traktorin ja auran särkymisen • terä 20x200 mm erikoisterästä • vetokuula 75 mm, jossa liitin salaojaputken kiinnittämistä varten • paino n. 130 kg 820€ sis. alv 24 % Valmistus: Metallipaja Heikki Alakortes Ky Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 www.jykevat.fi metalli.paja@rautakortes.inet.fi Jälleenmyynti: 62 FARMI 8/2013 www.turunkonekeskus.fi
KONEET MONI AJATTELEE, että hyvä rengas on turvallisuuskysymys vain talvella. Näin ei kuitenkaan ole, sillä syyskelien asettamat haasteet on otettava vähintään yhtä vakavasti kuin talven liukkaat säät. Kehnoilla ja kuluneilla renkailla ajava ottaa aina riskin rattiin tarttuessaan. Riittävillä urasyvyyksillä ja oikealla rengaspaineella varmistetaan paitsi turvallinen matka, myös mahdollisimman tehokas polttoaineen kulutus. Alle neljän millimetrin urasyvyys renkaissa tekee autoilijan alttiiksi etenkin vesiliirrolle. Rankka ukkoskuuro voi yllättää matkalaisen missä ja koska hyvänsä, mutta jo normaali syyssade voi muuttaa tien pinnan vaarallisen liukkaaksi. Oikeanlaisilla renkailla on suuri vaikutus siihen, ettei autoilija joudu vesiliirtoon. Aina vesiliirtoa ei kuitenkaan voi estää, mutta oikeanlaisilla renkailla on huomattava vaikutus jarrutusmatkaan ja tietuntumaan vahingon jo tapahduttua Kitkarenkaiden käyttäminen kesäkaudella ei ole suositeltavaa, sillä niiden ominaisuuksia, kuten pintarakennetta ja kumiseosta, ei ole suunniteltu lämpimille keleille. Kitkarenkaan ohjautuvuus on myös aina aitoa kesärengasta huonompi, niin märällä kuin kuivallakin syyssäällä. Renkaiden valinnalla, niiden huollolla ja ajotavalla on suuri merkitys siihen, kuinka taloudellista autoilu on. Suomalaiset voisivat säästää bensakuluissa arviolta jopa 12 miljoonaa euroa kesässä, jos vain auton rengaspaineet säädettäisiin kohdalleen. Kun paine on kohdallaan, ajomukavuus on huipussaan ja rengas pyörii kevyesti sekä ohjautuu tarkasti. Vajaapaineisina renkaat myös rikkoontuvat helpommin. Renkaiden kulutuspinnan urien syvyyden voi tarkistaa helposti kahden euron kolikkoa apuna käyttäen. Kolikko laitetaan renkaan pääuraan ja jos uran reuna ei peitä hopeareunusta, on aika harkita renkaiden vaihtoa. www.vianor.fi -renkaat Myynti: rengasliikkeet kautta maan. ILMASTOINNIT HUOLTOLAITTEET VARAOSAT www.suomenkayttokone.fi UUDET JA KÄYTETYT KONEET SEKÄ RENKAAT www.ndi.eu Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.fi Rullatie 4, 60100 Seinäjoki 06-4289000 www.konejatarvike.net FARMI 8/2013 63
koeajossa 64 FARMI 8/2013 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön.
Hyundai Santa Fe 4 WD 2,2 CRDi aut. Style Hinta 51 990 € Koeajoauto 56 367 € HYUNDAI SANTA Fe antaa heti ensisilmäyksellä näyttävän ja tyylikkään auton vaikutelman. Autoon istuttaessa huomaa, että uutta Santa Fe:tä tehdessä on haluttu tarjota laadukas ja dynaaminen kokonaisuus. Koetaulu ja ohjaamon etuosa ovat sulavalinjaisia, kuljettajan ergonomia on kohdallaan ja hallintalaitteet pääosin loogisilla paikoilla. Varusteita ja eriominaisuuksia on tarjolla sen verran, että ottaa kuljettajalta aikansa omaksua niiden oikea hyödyntäminen. Koeajajaa miellytti erityisesti tila oven syvennyksestä, joka oli varattu kuskin vasemmalle kädelle – hyvä ajoasento löytyy isommallekin kuljettajalle. Myös auton takapenkillä matkustavilla on hyvät jalkatilat, auto on kokonaisuudessaan tilava. Tavaratila on hyvänkokoinen, ja sen pohjan alla olevat lokerot antavat mukavasti lisäsäilytystilaa – ”golfbägikin” sopii matkaa mukavasti… Ajettavuudeltaan Santa Fe on hiukan jenkkityylinen. Auton alusta on hiukan kelluva, mutta ajotuntuma on kuitenkin jämäkkä. Jousitus on sopusuhtainen ja osaltaan isot 17” -renkaat pehmentävät töyssyjä ja antavat anteeksi pienet kuopat ja epätasaisuudet. Ohjaus vaatii aluksi hiukan totuttelua herkkyytensä vuoksi. Kuljettajalla on kuitenkin valittavissaan eri ohjausmoodeja tilanteen ja mieltymyksen mukaan. Vaihteisto vaihtaa sujuvasti ja pehmeästi, ja ainoastaan joissain ajotilanteissa, kun kiihdyttää hiljaisesta nopeudesta voimakkaammin, vaihteisto nykäisee. Koeajon olosuhteet olivat suotuisat, joten automaattisen nelivedon kytkeytymisestä ei syntynyt kunnon huomioita. Auto on varustettu myös alamäkihidastimella ja mäkiavustimella, jotka varmasti helpottavat ajamista ääriolosuhteissa. Hyundai Santa Fe on poikkeuksellisen hyvin varusteltu auto jo ihan perusmallina. Stylemallista löytyy esimerkiksi vakiona kuljettajan sähköinen penkki sekä takaistuinten lämmitys. Auto on ajo-ominaisuuksiltaan vakaa ja antaa turvallisen ajotuntuman sekä -tunnelman. Mitä enemmän kilometrejä sen paremmalta tuntuu! Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. TEKNISET TIEDOT: Sylinteritilavuus cm3: 2 199 Teho hv/kW: 145/197/3 800 Vääntö Nm/rpm: 421/ 1 800-2 500 Huippunopeus km/h: 190 Kiiht. 0-100 km/h/s: 9,8 Viral. kulutus l/100 km: 8,8/5,4/6,7 Hiilidioksidipäästö g/km: 175 MITAT: Pit./lev./kork. mm: Akseliväli mm: Maavara mm: Omamassa kg: Tavaratila l: 4 690/1 880 1 685 2 700 185 1 882 585 + Hyvä vaihtoehto vaativaankin makuun. Varma valinta ammattikäyttöön, mutta sopii hyvin myös perheautoksi vaikka kaupunkiajoon. + Erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto isojen maastureiden luokassa. Pienemmälläkin rahalla voi saada luxusta, monipuolisia ominaisuuksia ja hyvää suoritustehoa. + Ulkoasultaan tyylikäs ja näyttävä, sisältä tilava. Hyvä varustelu jo vakiomallissa. - Rengasääni pitemmillä matkoilla, kuten myös vaihteiston nykäisyt. FARMI 8/2013 65
ELMA-MESSUT HELSINGIN Messukeskuksessa 22.– 24.11. esittelee suomalaisen maaseudun osaamista, tuotteita ja palveluita, kuten elintarvikkeita, maaseudun kehittämistä, maaseutumatkailua sekä kotieläimiä ja niiden hoitoa. Messujen yhteydessä jaettava InnoElma-tunnustuspalkinto jaetaan tänä vuonna kotimaiselle elintarvikkeelle. Palkinnon arvo on 3 000 euroa, ja sen lahjoittaa Suomen Messusäätiö. InnoElma-palkinnon tarkoituksena on tuoda esiin innovatiivisia suomalaisia 66 FARMI 8/2013 maaseudun tuotteita. Palkinnon saavan elintarvikkeen tulee hyödyntää kotimaista osaamista. Lisäksi painotetaan tuotteen omaleimaisuutta, kestävää kehitystä, jatkuvaa laatutyötä. Palkinnolla halutaan myös kannustaa pienyrittäjiä yhteistyöhön muiden alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa sekä kehittämään palveluitaan ja tuotteitaan. Näin lisätään innovatiivisten suomalaisten tuotteiden ja palveluiden tunnettuutta ja arvostusta. InnoElma-palkinnon saajan valitsee tänä vuonna raati, johon kuuluvat ylitarkastaja Juuso Kalliokoski ja lähiruoka- koordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:stä. Ehdotuksia palkinnon saajaksi voi lähettää sähköisellä lomakkeella ELMA maaseutumessujen nettisivuilla 25.10. asti. Palkinto julkistetaan ELMA maaseutumessuilla Helsingin Messukeskuksessa perjantaina 22.11. Viime vuonna InnoElma-palkinto jaettiin maaseutumatkailuyritykselle, ja sen sai Lieksan Matkakaverit. Elintarvikkeelle palkinto myönnettiin viimeksi vuonna 2011. Silloin palkinnon sai kuopiolainen Marjavasu Oy. ELMA-messut on osa Meidän viikonloppu -kokonaisuutta, joka nivoo yhteen kuusi kiinnostavaa messutapahtumaa. Perheille suunnattuun tapahtumaryppääseen kuuluvat ELMA, Metsä, Kädentaito, OutletExpo ja Lemmikki-messut sekä uusi ajoneuvo- ja liikennetapahtuma Menopeli. Viime vuonna vastaava messukokonaisuus keräsi kävijöitä yli 56 000. www.elmamessut.fi
KOTI JA HYVINVOINTI MAAKUNTIEN LÄHIRUOKATAPAHTUMA Herkkujen Suomi ja kotimaisten oluiden Syystober -tapahtumakokonaisuus 22.–24.8. veti Helsingin Rautatientorille ennätysmäärän yleisöä. Herkkujen Suomessa vietettiin suomalaisen ruokakulttuurin juhlaa. Tapahtumassa nähtiin perinteisiä suomalaisia makuja ja raaka-aineita ihan uudessa kuosissa ja laaja valikoima kotimaisia oluita. – Ruoan alkuperä kiinnosti aidosti ihmisiä ja palaute oli innostunutta. Ihmiset tulivat hakemaan kojuilta tiettyjä tuotteita, koska tiesivät, että täältä niitä saa. Positiivista palautetta tuli myös siitä, että yrittäjät olivat itse paikalla ja heidän kanssaan sai keskustella ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista. Tänä vuonna mukana oli uudenlaisia yrityksiä ja myös esimerkiksi sellaisia lei- pomoita, jotka käyttävät pelkästään kotimaista viljaa, kertoi MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi. Syväniemen mukaan suuri haaste on lähiruoan markkinointi. – Tätä varten Herkkujen Suomen yhteydessä järjestettiin tilaisuus sisäänostajille, jotta kysyntä ja tarjonta saataisiin paremmin kohtaamaan. Tilaisuuteen osallistui pitkälle toistasataa sisäänostajaa. Näytteilleasettajat kertoivat, että he saivat luotua hyviä kontakteja ja jäävät odottamaan yhteydenottoa, jopa suurta tilausta. Tapahtuman järjestävät tuottajajärjestöt MTK ja SLC, RuokaSuomi-teemaryhmä, Pienpanimoliitto ja Lammin Sahti. Herkkujen Suomi -tapahtuman suojelijana toimii Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. www.herkkujensuomi.fi Lakritsi on lakritsin ja salmiakin ystävien himoittava uutuuskirja, joka keskittyy kertomaan lakritsin käytöstä erilaisissa leivonnaisissa ja ruuissa. Monelle lakritsirouheen tai lakritsijuurijauheen käyttö leivonnassa saattaa olla tuttua, mutta kirja esittää monta eri mahdollisuutta hyödyntää lakritsia myös ruuanlaitossa. Teos kertoo muun muassa, miten tehdään pehmeitä lakuja, lakritsimutakakkua tai lakritsiaiolia. Reseptien lisäksi kirja ilahduttaa kertomalla mielenkiintoisia faktoja lakritsista, kuten missä kaikkialla maailmalla järjestetään lakritsifestivaaleja. Tyylikkäät, hieman tummanpuhuvatkin kuvat houkuttelevat kokeilemaan mitä ihmeellisimpiä lakritsiluomuksia. Vaikka reseptit ovat houkuttelevia, kaipaisivat ne ehkä joukkoonsa muutaman arkisemmankin ruuan. ELISABETH JOHANSSON: LAKRITSI: LEIVONNAISET, MAKEISET, JÄLKIRUOAT, RUOAT & JUOMAT (TAMMI) FARMI 8/2013 67
ympäristöhyötyjä kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Puun kaltaisilla uusiutuvilla materiaaleilla voidaan rakentamisessa korvata energiaintensiivisiä materiaaleja kuten terästä, alumiinia, betonia ja muovia. Valtioneuvoston kesäkuussa tehdyn periaatepäätöksen mukaan julkisissa hankinnoissa tulee edistää kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisuja sekä käyttöönottoa myös rakentamisessa. Tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia rakennusten koko elinkaaren aikana ja luo- da kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon. Rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen ja rakennusten elinkaaren aikainen käyttö aiheuttavat noin 40 prosenttia maailman kaikista kasvihuonepäästöistä, energiankulutuksesta ja jätteistä. Suomessa rakennukset ja asuminen kuluttavat kolmanneksen Suomen energiankulutuksesta. Rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehtävillä päätöksillä voidaan vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen elinkaaren aikaisiin ympä- ristövaikutuksiin ja kustannuksiin. – Vähähiilinen rakentaminen voisi olla keskeinen osa Suomi-brändia ja merkitä puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle vientimahdollisuuksia. Etujoukoissa olevat kehittäjät ovat globaaleilla markkinoilla vahvoilla. Nyt tarvitaan edelläkävijöitä ja näyttäviä kohteita, jotka toimivat koko alan esimerkkeinä ja markkinan vetureina, Pantsar-Kallio sanoo. www.puuinfo.fi M I U R AA D VÄHÄHIILISESTÄ ENERGIATEHOKKAASTA rakentamisesta voidaan kehittää vientituote, uskoo elinkeinoministeriön Cleantech-ohjelman strateginen johtaja Mari PantsarKallio. – Koska rakentaminen kuluttaa paljon uusiutumattomia luonnonvaroja, lisäämällä kotimaisen, paikallisen ja uusiutuvan ympäristöystävällisen raaka-aineen käyttöä rakentamisessa, voidaan merkittävästi pienentää rakentamisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, muistuttaa Pantsar-Kallio. Uusiutuvilla materiaaleilla voidaan saavuttaa suurempia saa aineenvaihduntasi tasapainoon! • • • • • Sammuttaa närästyksen välittömästi. Kiihdyttää laihtumista. Nopeuttaa hidastelevaa vatsantoimintaa. Myynti: Apteekit, Lievittää stressioireita. luontaistuotekaupat ja -osastot Palauttaa, kun voimakas Valmistaja: Valmarin Oy, PL 383, 00101 Helsinki Puh (09) 809 1041, fax (09) 809 1042 lihastreenaus vie hapoille. www.valmarin.fi Korjaa kehon happo-emästasapainoa ja edistää tervettä kudoshengitystä 68 FARMI 8/2013
KOTI JA HYVINVOINTI Hyvän Olon Melatoniini auttaa nukahtamaan KÄRSITKÖ NUKAHTAMISVAIKEUKSISTA? Helpotusta voi saada pimeähormoniksi kutsutusta melatoniinista, jota aivot normaalisti alkavat tuottaa illan hämärtyessä ja väsymys alkaa painaa luomia. Jos elimistön oma melatoniinin tuotanto häiriintyy eikä ole riittävää, voi avuksi ottaa Via Naturalen Hyvän Olon Melatoniinin, joka sisältää 1,5 mg melatoniinia per tabletti. Vain 1 – 2 tablettia muutamana päivänä riittää. Hyvän Olon Berberiini-Kromista apua verensokerille ONKO ONGELMANA koholla oleva verensokeri, heikentynyt glukoosin sietokyky ja insuliiniresistenssi, keskivartalolihavuus ja veren kohonneet rasva-arvot? Liikunnan ohella ruokavaliolla ja Via Naturalen uudella Hyvän Olon Berberiin-Kromivalmisteella voit torjua näitä ongelmia. Annostus on vain 2 tablettia päivässä. Hyvän Olon Arginiinia luustolle HYVÄN OLON Arginiini-K2 + B6, B12 ja foolihappo -valmiste on Via Naturalen uusi kotimainen valmiste. Tuote sisältää L-arginiinia, luonnollista MenaQ-7 K2-vitamiinia sekä tärkeitä yhteisvaikutteisia B-vitamiineja. Tuote on tarkoitettu ylläpitämään verisuonten ja luuston terveyttä, alentamaan veren kohonneita homokysteiiniarvoja sekä huolehtimaan kalsiumin sitoutumisesta luuston, ei verisuonien seinämiin. Annostus vain kaksi tablettia päivässä. www.vianaturale.fi AHTI SORMUNEN Slimmers Green Coffee on vaihtoehto kahville SLIMMERS GREEN Coffee edistää painonhallintaa luonnollisella ja terveellisellä tavalla. Tuote valmistetaan luomukahvipavuista ja kasviuutteista, ilman sokeria, keinotekoisia makeutusaineita tai muita lisäaineita. Tuotteen teho perustuu ennen kaikkea paahtamattomista, vihreistä kahvipavuista saatavaan Vihreä Kahvi -uutteeseen. Uute heikentää sokerin imeytymistä elimistöön ja edistää näin ollen painonpudotusta. Vihreä Kahvi piristää ja auttaa pysymään virkeänä koko päivän. Tuote antaa myös keholle tärkeitä antioksidantteja ja tekee hyvää aineenvaihdunnalle. Vihreä Kahvi on pakattu annospusseihin, eli tuotteen käyttö ja mukana kuljettaminen on helppoa. Vihreää Kahvia nautitaan kuuriluontoisesti yksi kupillinen joka aamu. www.greencoffee.fi Magnesium auttaa moneen vaivaan BETTERYOU MAGNESIUM suihkeiden magnesium on magnesium kloridimuotoista luonnon magnesiumia, joka louhitaan 1,5 kilometrin syvyydestä mineraalikerrostumista. BetterYou:n käyttämästä magnesiumlähteestä saa sanoa, että se on maailman puhtainta luonnon magnesiumia. BetterYou on tehnyt magnesiumsuihkeilla imeytymistutkimukset Cardiffin yliopistossa. Nämä tutkimukset osoittavat magnesiumin imeytyvän loistavasti ihon kautta sekä sen, että levititpä magnesiumin minne vaan se imeytyy kaikkien hermotusten ja lihasten käytettäväksi. Sisäisten magnesium-valmisteiden imeytymisellä on isoja haasteita, sillä suolisto- ja happovaivat sekä happolääkkeet haittaavat magnesiumin imeytymistä sisäkautta merkittävästi. Vaihtoehtoina Uni Magnesium univaikeuksiin ja Vahva Magnesium lihaskramppeihin www.terveysteekki.fi FARMI 8/2013 69
KOTI JA HYVINVOINTI JOS SITÄ kerrankin olisi ajoissa, ja aloittasi isänpäivälahjan pohtimisen jo nyt. Voisiko kirja olla toivottu lahja, tai vaikka riistakamera? Vai kaipaisiko hän kenties jotain tarpeellista, kuten suojahanskoja? Nappaa tästä lahjaidea tai inspiraatiota marraskuista isänpäivää varten, tai sitten ihan vain itseä ajatellen. VIZEN SUOJAA KASVOT monissa töissä PETZLIN UUSI silmien- ja kasvojensuojain Vizen on kattavasti käyttäjää suojaava henkilösuojain ammattikäyttöön. Vizenkokokasvosuojus soveltuu sekä sisä- että ulkokäyttöön esimerkiksi sähkötöihin, rakennustyöhön, metalliteollisuudelle ja metsureille. Se suojaa mekaanisilta vaaroilta, oikosulun aiheuttamalta valokaarelta, valokaaren lämpöuhalta ja kestää iskuja myös äärimmäisissä lämpötiloissa. Kasvojen ja kaulan ympärille kaartuva linssi on erittäin kirkas, minkä ansiosta työntekijän silmät eivät väsy tarkkuutta vaativassa työssä. Visiirin sisäpinnassa on huurtumisenesto ja ulkopinnassa naarmuuntumisenesto, joten se pysyy hyvin kirkkaana. Linssi ei myöskään häiritse värienerottelukykyä. Vizen on yhteensopiva kaikkien Petzl Alveo ja Petzl Vertex työkypärämallien kanssa, ja kypärään voi kiinnittää otsavalaisimen. Saatavilla suojainkaupoista, LVIStukkuliikkeistä, rauta- ja työkalukaupoista. Suositushinta on 64,95 euroa. Viiltosuojatut käsineet vaikka metsätöihin HUSQVARNAN TECHNICAL-KÄSINEISSÄ on viiltosuoja 20 m/s, vuohennahkainen kämmenosa ja kämmenselässä interlock-jerseyneulosta, harmaata vaahtomuovia ja laminoitua spandex-kangasta. Vuohennahka sisältää kosteudelta suojaavaa luonnollista rasvaa ja sopii siksi vaativiin töihin. Mukavat, käden muotoa noudattavat saumat sekä kaksinkertainen peukalo-ommel. Lyhyt ja tiukka malli parantaa istuvuutta ja liikkuvuutta. Suositushinta 41 euroa.
Uudistunut LEDavaimenperävalaisin joka taskuun MAGLITE SOLITAIRE LED -valaisin on 8,1 cm pitkä ja painaa vaivaiset 24 grammaa. Se on pieni ja kätevä apuri päivittäisissä puuhissa, joissa tarvitsee lisävalaisua. Pienestä koostaan huolimatta valaisimessa on todella pitkä valon kantama ja tasainen valokeilan laatu. Uusi malli näyttää samalta kuin alkuperäinen Solitaire, joka tuli markkinoille vuonna 1988. Uuden tehokkaan LEDvalon ansiosta valon kantama on lisääntynyt 20 metristä 55 metriin. Valokeila on uudistunut yhdistelmävalokeilaksi, joka valaisee samanaikaisesti sekä kauas että lähelle. Valaisimen pään saa myös irrotettua, jolloin valaisin muuttuu valokynttiläksi tarjoten 360 asteen yleisvalon esimerkiksi verannan pöydälle. Saatavissa esimerkiksi tavarataloista, urheiluliikkeistä ja rauta- ja työkalukaupoista. Suositushinta 24,90 euroa. Rypyt sileäksi! Kolmitehoinen North For Men Triple Action -silmänympärysvoide silottaa ryppyjä, kirkastaa tummia silmänalusia ja pienentää silmäpusseja. Sisältää antioksidanttista Arctic Pro Defence -aktiiviainetta. Taputellaan aamuin ja illoin silmänympärysiholle. Hajustamaton. North For Men Total Age Control Cream miesten elvyttävä kasvovoide kiinteyttää sekä virkistää väsynyttä ja stressaantunutta ihoa. Juonteita pehmittävä kasvovoide sisältää antioksidanttista Arctic Pro Defence- ja ihoa pehmittävää Matrixyl 3000 -aktiiviainetta. Men Triple Action -silmänympärysvoide 17,90 euroa, Total Age Control Cream 19,90 euroa Riistakamera valvontakäyttöön ONKO TARVETTA mökin, veneen tai varaston vartiointiin? Riistakamera soveltuu erinomaisesti valvontakäyttöön pienen kokonsa ja hyvän säänkestävyyden vuoksi. Kamerat toimivat useita kuukausia pelkillä paristoilla ja niiden toiminta-aikaa on mahdollista pidentää erillisillä virtalähteillä. Kamerat kuvaavat myös pimeässä, ne reagoivat liikkeeseen ja tallentavat siitä kuvasarjan tai videota. Osassa kameroista on myös ajastin johon voidaan määritellä kameran toiminta-aika, esim. vain yöaikaan. www.riistakamerat.com Monet ihmiskunnan kahden viimeksi kuluneen vuosisadan merkittävimmistä edistysaskelista on otettu tieteen ja teknologian saralla. Tämä teos käy läpi sivilisaatiomme kehitystä kone koneelta ensimmäisistä höyryvetureista ja kutomakoneista aina avaruusluotaimiin ja matkapuhelimiin asti, ja kertoo niiden keksimisen ja käyttöönoton teknisistä vaiheista sekä historiallisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Kirjasta on helppo hakea tarvitsemaansa tietoa palasina, mutta sitä voi lukea myös kuin viihdyttävää kertomusta, jonka edetessä hahmottuu selkeä kuva länsimaisen teknologian kehityksestä. ERIC CHALINE: 50 KONETTA JOTKA MUUTTIVAT MAAILMAA (MOREENIKUSTANNUS) Vuoden 1972 ensimmäisinä tunteina ryhtyy rovaniemeläinen koulupoika pitämään totista, hykerryttävää päiväkirjaa. Vilpittömissä merkinnöissään koululainen kuvaa pienyrittäjäperheen surkuhupaista arkea, ensirakkauttaan, paikallaan polkevaa vallankumousta ja Aune-tädin ponnisteluja oikeudenmukaisen noitatuomion saamiseksi käräjiltä. Päiväkirja kasvaa sukuromaaniksi, tavallinen paisuu tavattomaksi. Jari Tervon Esikoinen liikkuu 1600-luvun noitakomissiosta 1900-luvun alun vallankumoukseen, mutta romaanin tarkastelupiste sijaitsee vuodessa 1972, jolloin rovaniemeläinen koulupoika saa syntymäpäivälahjakseen sitkeän lakritsipiipun, Osmondsin kasetin ja Leninin valitut. JARI TERVO: ESIKOINEN (WSOY) Kirja sisältää tarinat kaikista Leijonien Olympiakisa- ja MM-turnauksista vuodesta 1939 alkaen, täydelliset arvokisatilastot Leijonajoukkueista, ennen julkaisematonta tilastomateriaalia sekä aakkosellisen palaajarekisterin ja tähtipelaajien henkilökuvia. Kirjan on kirjoittanut Jääkiekkoleijona Kimmo Leinonen, numero 211. KIMMO LEINONEN: LEIJONAPOLKU - JÄÄKIEKON MAAILMA 2014 (README.FI) FARMI 8/2013 71
MAAILMAN RAKASTETUIMPIIN musikaaleihin lukeutuva Sound of Music nähdään vihdoin ja viimein Porinkin teatterissa. Tätä todella kannatti odottaa, toteutus on sen verran huikea. Jo ensimmäisen viiden minuutin aikana kirkasääninen nunnakuoro tekee katsojaan lähtemättömän vaikutuksen. Päärooleissa Mariana ja kapteeni von Trappina nähdään Maarit Lehtonen ja Vesa Haltsonen, jotka molemmat vakuuttavat laulutaidollaan. Ammattilaisilta tätä voi odottaa, mutta yllätys ovat von Trappin lapsikatraan nuoret näyttelijät, joista monet ovat vasta alle kymmenvuotiaita. Heidän yhteen sointuvilla äänillään lallatellaan monta tuttua laulua. Vikkelästi vaihtuvat lavastukset saavat katsojan pään pyörälle, ja liveorkesteri saa musikaalin kappaleet eloon. Eniten kuitenkin nostan hattua ohjaaja-koreografia Tiina Brännarelle, joka on tehnyt valtavasti työtä saadakseen monikymmenpäisen esiintyjäjoukon taipumaan moisiin suorituksiin. Sound of Music Porin teatterissa kevätkaudelle saakka. www.porinteatteri.fi ARVOSANA FARMIN TALIKKOASTEIKOLLA: (1–5 TALIKKOA) 72 FARMI 8/2013 MAAILMAN KUULUISIN musikaali Les Misérables tekee näyttävän suomenkielisen paluun uudistettuna tuotantona Tampereen Teatterin päänäyttämöllä. Victor Hugon klassikkoromaaniin perustuvan koskettavan tarinan keskiössä on Jean Valjean, karannut vanki, jota säälimätön poliisi Javert jäljittää halki 1800-luvun alun Ranskan. Ympärillä kuohuu Pariisin ylioppilaiden taistelu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Kun Valjean ottaa huolehdittavakseen kurjuuteen vajonneen Fantinen pienen Cosette-tyttären, heidän elämänsä muuttuvat ikiajoiksi. Kansainvälisin voimin valmistetussa musikaalissa loistavat suomalaiset ja virolaiset musikaali- ja laulajatähdet. Musikaalin ohjaajana vierailee maailmalla lukuisista kiitetyistä musikaaliohjauksistaan tunnettu musikaalikoulutuksen professori Georg Malvius. Kapellimestareina toimivat Jussi Vahvaselkä, Erki Pehk, Henrik Wikström ja Jyrki Niemi. Jean Valjeanina vierailee oopperalavoilta tuttu tamperelainen tenori, Tero Harjunniemi. Javertin roolissa nähdään musikaalikonkari Sören Lillkung. Kolmannessa miespääosassa, romanttisena ja idealistisena Mariuksena, vierailee tenori Tomi Metsäketo. Les Misérablesin on nähnyt yli 65 miljoonaa katsojaa 42 eri maassa ja 22 eri kielellä, ja se on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty musikaali. Suomeksi nykyversio on nähty vain kerran aiemmin, Helsingin kaupunginteatterissa. Esitykset jatkuvat marraskuun loppuun 2013, ja joulutauon jälkeen esityskausi jatkuu 16.1.–30.4.2014. Suomenkielinen esitys tekstitetään suomeksi ja englanniksi. www.tampereenteatteri.fi HARRI HINKKA / TAMPEREEN TEATTERI Sound of Music JANNE ALHONPÄÄ KOTI JA HYVINVOINTI
•MAATALOUS Valmiiksi asennetut kattoratkaisut paloturvallisista materiaaleista kokonaisuudessaan ammattitaidolla, hallitusti ja nopeasti. Vesieristysmateriaalille annamme 15 vuoden vesitiiveys-takuun. www.vihlman-lehtonen.fi Eläinrehuja maatilan omasta viljasta maatilalla paikan päällä. Liikkuvalla kalustolla luotettavasti ja laadukkaasti. Hilannon Mylly Ky puh. 019-334 675, Sampokuja 2, 08500 LOHJA www.lohjanteollisuuskatot.fi Ropantie 390, 23950 Pyhäranta p. 83870700, fax 825 9905 gsm 0500 137000/Janne Hilanto •MUUT PALVELUT Asiantuntevaa ja turvallista maa- ja metsätilojen kiinteistökauppaa jo 20 v:n kokemuksella Kotimaiset taitto-ovet Iistä. p. 020 838 4530 ? www.findoor.fi ? findoor@findoor.fi Anian rantatie 144, 33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683 ? PALVELUHAKEMISTO •RAKENTAMINEN ? LR Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri@lintuahot.fi www.lintuahot.fi TyyliTipu Tuotteita kanoille ja kanaihmisille. Hentastic-tuotteet myös jälleenmyyjille. www.tyylitipu.? Kontit ja erilaiset lavat moniin eri käyttötarkoituksiin: varastointiin, kuljetuksiin... puh. 0400-120822 / 0400-120827 Palveluhakemisto, modulimitoitus 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 74 FARMI 8/2013 Lehtemme on luettavissa Lehtiluukun kautta osoitteessa www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti
Täysin uudistettu HR46 Harvesteri Sampo-Rosenlew HR46:n uuden ulkomuodon alta paljastuu entistä tehokkaampi ja tuottavampi, markkimarkki noiden kustannustehokkain harvenharven nusharvesteri. Erittäin hiljainen ohjaamo yhdistettynä alhaisiin käyttökustannuksiin vahvistavat päätöksesi, valintasi harvennuksille on uusi Sampo-Rosenlew HR46! Lisätietoja nettisivuiltamme. - Sampo-Rosenlew -harvesterit kannattavaan harvennukseen. SR1046pro Harvesteri SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Box 50 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 SR HARVESTING OY Torppakyläntie 354 34800 Virrat www.srharvesting.? Tel. +358400-836941 SR1066 Harvesteri Kysy lisää ja pyydä tarjous ! 0400 836 941 Jukka Salin / SR Harvesting Oy 050 5001 092 Mikko Pihala / Sampo-Rosenlew Oy
M3 Itella Oyj TÄYDELLIN E HINTA- N LAATUSUH DE! Täydellise ssä to mm. lämmitysimitussisällössä jä takka ja laadurjestelmä, sisustustarvik kkaat keet. Valmistuu sovittuna päivänä – sovittuun hintaan Laadukkaasti rakennettu ja sisustettu Sievitalo on helppo & turvallinen ratkaisu ylivoimaisella toimitussisällöllä. PERINNETALOMALLISTO TRENDITALOMALLISTO KAUPUNKITALOMALLISTO Edustavia taloja perinteiseen suomalaiseen maisemaan. Tämän päivän rakennustyyliä, yksinkertaisia tyylikkäitä linjoja. Kaupunkirakentamiseen erikoistunut muuttovalmis talomallisto. Tilaa esittely ja uusin talokirjamme! Esittelyssä saatte moniin asioihin uutta näkökulmaa ja apua elämänne mahdollisesti suurimman hankkeen kanssa. Ota yhteyttä ja sovi tapaamisaika! Talokirjatilaukset ja yhteydenottopyynnöt voit tehdä osoitteessa www.sievitalo.fi