FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN ASIAKASLEHTI 2/2016 PERUSTOIMEENTULOTUKI KELALLE Sivu 15 KUNTAYHTYMÄ ETSII KUMPPANIA Sivu 6 ARKI ON KOHTAAMISIA Sivu 8
Attendo Retonkihovi – hyvän mielen Mummola Forssassa Forssassa sijaitseva Attendo Retonkihovi on helmikuussa 2011 avattu 65-paikkainen ikäihmisten hoivakoti, Mummola. Attendon Mummolassa asukas saa monipuolista tukea ja ympärivuorokautista hoivaa, seuraa ja virikkeellistä toimintaa – sekä omaa rauhaa, omassa kodikkaassa huoneessa. Lisätietoja: Marjo Lento p. 044 494 4229 A TT EN DO • MUMMOL A Esperin hoivakodit Forssan Vanhassa Kutomossa tarjoavat turvallista ja viihtyisää asumista ikäihmisille ja kehitysvammaisille sekä eri tavalla vammautuneille henkilöille. Vakituisen asumisen ohella palveluvalikoimaamme kuuluu lyhytaikainen asuminen esimerkiksi omaishoitajan loman ajaksi tai sairaalasta kuntoutumisen tueksi. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan! Etsitään sinulle tai läheisellesi parhaiten soveltuva ratkaisu. Lämminhenkistä ja turvallista asumista!
3 JULKAISIJA: FSHKY Urheilukentänkatu 9 30100 Forssa kirjaamo@fshky.? WWW.FSHKY.FI TOIMITUS, TAITTO & ILMOITUSMYYNTI: Mainossatama Oy posti@mainossatama.? PAINOSMÄÄRÄ: 30 000 kpl PAINO: ForssaPrint Me suomaiset olemme vaatimatonta kansaa. Emme kehu tai anna tunnustusta toiselle kovin helposti. Emme julista osaamistamme maailmalla vaikka olisimme kuinka hyviä. Kansallinen vaatimattomuus paistaa paitsi osaamisen kertomisessa, myös sen markkinoinnissa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä sanottakoon, että olemme todella hyviä ja se kyllä tiedetään ihan valtakunnan tasolla. Meillä asiat hoituvat ja ne hoidetaan yhtymän sisällä joustavasti sosiaalipalveluista terveydenhuoltoon, lapsista vaariin ja mummoon. Osaamme siis hommamme ja ennen kaikkea henkilöstömme osaa, kehittyy ja auttaa. Henkilöstö on se pohjaton voimavara, joka vie eteenpäin jokapäiväistä toimintaa. Muutoksia on tullut viimeisten vuosien aikana paljon ja kaikkien näiden kanssa on pärjätty, toisten kanssa paremmin kuin toisten. Mutta tämän muutosmäärän on täytynyt vaikuttaa myös jokapäiväiseen työhön: on joustettu, jaksettu, opeteltu uutta, työyksikkö ja työkaveri ovat saattaneet vaihtua, toimintaa on edelleen kehitetty ja samanaikaisesti hoidettu oma osaaminen rautaisella ammattitaidolla. Siksi tässä suuri kiitos henkilöstölle! Valtakunnan tasolla pohditaan todella isoja linjauksia – aika näyttää, mitä ne merkitsevät meillä ja miten vaikuttavat toimintaamme. Hyvät lähipalvelut ovat kaikille tärkeitä, ne halutaan säilyttää. Sairaala kokonaisuutena on tärkeä, sen toimintaa halutaan kehittää. Ammattinsa osaavat työntekijät ovat erittäin tärkeitä, heistä täytyy pitää kiinni. Myös koulutuspalvelujen säilyminen seudullamme pitää turvata. Yhteistyö on tärkeää ja sitä tehdään mahdollisimman moneen suuntaan. Kaikki kivet käännetään ja yritetään löytää se oikea ratkaisu niin meille, maakunnalle kuin myös valtakunnan tasolle. Onneksi meillä on joukko osaavia ammattilaisia. Toki haasteita on tulevaisuudessakin! Digipalvelut ovat jo nyt osa arkipäivää ja helpottavat toimintoja. Hyvien ammattilaisten saaminen mukaan joukkoomme on ehdottoman tärkeää. Siksi muistutan, että olemme jokainen kävelevä käyntikortti. Se mitä ja miten kerromme osaamisestamme ja palveluistamme, vaikuttaa kuulijan mielikuvaan toiminnastamme. Muutokset pakottavat myös kehittymään, mikä on hyvä asia. Pitää uskaltaa, kokeilla ja miettiä eri vaihtoehtoja. Jos ei kokeile jotain uutta, ei voi tietää, pitääkö siitä vai ei. Jos ei saa/uskalla epäonnistua, miten sitä oppii ja kehittyy? Huonoista kokemuksista pitää oppia, hyvät kokemukset kannattaa jakaa eteenpäin. Ainoa varma asia sanoa tässä vaiheessa on, että paljon on vielä epävarmaa. Varmaa on vain muutos. Uudet tavat, uusi teknologia, uudet keinot saattavat mullistaa ajatusmaailmaamme ja tuoda paljon hyvää tullessaan. Maailma muuttuu ja hyvä niin. yh y tymäkokouksen pj. PÄÄKIRJOITUS
4 Meillä on Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmät hallussa! Kuvassa vasemmalla toimintaterapeutti Janina Toivonen tehostetusta avohoidon yksiköstä Purolasta, ylhäällä vasemmalla perheneuvolan ja oppilashuollon päällikkö, psykologi Anna-Maria Silfvenius-Pura ja perheneuvoja HilkkaMaija Löytömäki perheneuvolasta. Alhaalla vasemmalla sosionomiopiskelija Susanne Molander A-klinikalta, sosiaalityöntekijä Sisko Pohjalainen psykiatrian poliklinikalta ja palveluohjaaja Tuija Sulka A-klinikalta.
5 Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmät ovat hyvin yksinkertainen ja helppo toteuttaa kaikissa tilanteissa. – Tärkeintä on, että vaikka hoidammekin aikuisen asioita, myös lapset muistetaan ottaa puheeksi. Sitä varten on yksinkertainen kysymyspatteristo, jonka avulla voidaan tehdä päätökset jatkotoimista, kertoo sosiaalityöntekijä SISKO POHJALAINEN. Työmenetelmissä on kolme eri vaihtoehtoa sen varmistamiseksi, että arki kotona sujuisi mahdollisimman hyvin vanhemman sairaudesta tai esimerkiksi vanhempien avioerosta huolimatta. – Asiaa voidaan lähestyä kolmella tavalla: lapset puheeksi -keskustelu, perheinterventio ja neuvonpito. Neuvonpidossa mietitään yhdessä perheen ja heidän läheisten kanssa miten arkea voidaan tukea. Sovitaan vaikka, että ystävä auttaa ruuanlaitossa tai että isovanhemmat vievät lapset harrastuksiin, kuvailee Pohjalainen. –Lapset puheeksi –keskustelussa vanhempaa tavataan 2-3 kertaa. Perheinterventiossa tapaamisia on yhteensä vähintään kuusi, myös jokainen lapsi tavataan erikseen. Tapaamisissa kuunnellaan lasten huolia ja yhdessä suunnitellaan arkea helpottavia ja turvaavia asioita. Aikuisilla on usein täysin eri käsitys lapsia askarruttavista asioita. Lasten kanssa keskustelemalla pääsemme paremmin käsiksi lasten huolenaiheisiin, kertoo perheneuvolan ja oppilashuollon päällikkö ANNAMARIA SILFVENIUS-PURA. Kaikille käyttöön Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmät ovat olleet käytössä kuntayhtymässä vuodesta 2004 saatuamme koulutettua ensimmäiset kliinikot. Ensin psykiatrian asiakkaiden ja syöpäpotilaiden parissa ja vuodesta 2012 alkaen ne otettiin laajemmin käyttöön kouluttamalla lisää kliinikoita. Tämän vuoden marraskuussa koulutetaan 40 uutta kliinikkoa, joista 20 jatkaa kouluttajakoulutukseen. – Teemme koko ajan sisäistä markkinointia talon sisällä menetelmän puolesta. Menetelmä vaatii vain rohkeutta ottaa asiat esille kohdatessa työssämme joko alaikäisiä lapsia tai alaikäisten lasten vanhempia. Tavoitteenamme on juurruttaa työmenetelmät koko talon käyttöön, Sisko Pohjalainen toteaa. Toimiva lapsi & perhe -menetelmät ovat Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kehittämät menetelmät, joiden tuloksia on tutkittu paljon valtakunnallisella tasolla. – Tutkimusten mukaan esimerkiksi syöpäperheen lapsi on aikuisena päätynyt tavallista useammin psykiatristen palvelujen pariin. Menetelmällä voidaan heti ottaa tilanne haltuun vanhemman sairastuttua ja turvata perheen arki alusta lähtien. – Näemme työssämme koko ajan työmenetelmän hyviä tuloksia. Lapsille täytyy puhua avoimesti heidän omalla kielellään perheen ongelmista, eikä niitä saa vähätellä tai pukea muuksi mitä ovat. Saamme menetelmästä hyvää palautetta myös perheiltä. Kukaan ei ole vielä kertaakaan sanonut, että siitä olisi ollut haittaa. Kun vanhempi sairastuu vakavasti, perheen turvallinen arki järkkyy ja se vaikuttaa myös lapsiin. FSHKY:ssä käytössä olevat Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmät huomioivat lapset kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on, että jokaisessa tilanteessa muistettaisiin kysyä: ”Entäs lapset, mitä heille kuuluu”? ENTÄ LAPSET? LAPSET & PERHE Teksti: Johanna Talikainen
6 Miksi yhteistyöyritys perustetaan? Parhaillaan käynnissä olevassa maakuntauudistuksessa terveysja sosiaalipalvelut siirretään maakuntahallinnolle. Maakunta voi tuottaa palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä. FSHKY:n vapaan valinnan piirissä olevat palvelut tullaan joka tapauksessa yhtiöittämään osana maakunnan palvelutuotantoa. Olemme olleet tässä asiassa ajoissa liikkeellä, jotta meillä on etulyöntiasema. Yhteistyöyrityksen kanssa pystymme turvaamaan monipuoliset lähipalvelut myös tulevaisuudessa. Mitä uudistus tarkoittaa asiakkaille, kuntalaisille? Palvelut pysyvät asiakkaille samanlaisena kuin tähänkin asti. Myös sairaalan leikkausja päivystyspalvelut, jotka ovat näissä sote-kaavailuissa olleet lakkautuksen kohteena, pystytään yhteistyöyrityksen mallissa säilyttämään entisellään. Yhteistyöyritysmallilla sairaalan palvelujen kysyntä luultavasti jopa kasvaa, mikä tietenkin tarkoittaa entistä parempia palveluja. Miten varmistetaan, että kustannukset ja päätösvalta eivät karkaa? Yhteistyöyritys perustetaan siten, että yhteistyöyrityksellä on 51 prosenttia osakkeista ja kunnilla 49 prosenttia. Tällä varmistetaan, että perustettava yritys luetaan yksityiseksi yritykseksi eikä julkiseksi palveluntuottajaksi. Osakassopimuksella kuitenkin varmistetaan, että hallituspaikat jakaantuvat tasaisesti ja että päätöksenteko vaatii vähintään 2/3 kannatuksen. Kun solmimme yhteistyösopimuksen valittavan yrityksen kanssa, yritys sitoutuu tuottamaan vaaditut palvelut annetulla summalla. Puhutaan niin sanotusta ranskalaisesta urakasta. Missä aikataulussa yhteisyritystä ollaan perustamassa? Tavoitteena on, että uusi yritys aloittaa toimintansa 1.1.2017. Tässä vaiheessa tiedämme, että neuvottelut käydään Attendon, Pihlajalinnan ja Terveystalon kanssa. Varsinainen tarjouspyyntövaihe on loka-marraskuussa. Päätös tehdään joulukuun alussa. Sitä ennen myös maakunta antaa lausuntonsa ulkoistamissuunnitelmasta. Mitä tapahtuu FSHKY:n 1100 työntekijälle? Melkein kaikki työntekijät siirtyvät uuden perustettavan yhteisyrityksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Noin 50 henkilöä jää työskentelemään FSHKY:lle. Olemme tiedottaneet henkilöstölle aktiivisesti kaikista vaiheista. FSHKY:ssä on käynnissä kumppanin valinta sosiaalija terveyspalvelujen tuottamiseksi. Valittavan kumppanin kanssa tullaan perustamaan yhteistyöyritys, joka jatkossa vastaa palvelujen tuottamisesta Forssan seudulla. Miksi kumppani etsitään ja mitä tämä kaikki tarkoittaa seudun asukkaille yhtymäjohtaja Juha Heino? Kuntayhtymä etsii KUMPPANIA K U N TAY H T YM Ä Teksti: Johanna Talikainen
7 FSHKY:n palvelujen yhtiöittämisen toisena vaihtoehtona on maakunnallinen malli. Soteja maakuntauudistus on Suomen historian suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia. Muutos koskettaa jokaisen kansalaisen palveluja ja noin 220 000 ihmisen työtä. Sote-uudistuksessa vastuu sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnalle. Samalla kuntien ja kuntayhtymien sosiaalija terveydenhuollon henkilöstö siirtyy maakunnan palvelukseen. Maakuntaan perustetaan palvelulaitos ja vapaan valinnan piirissä olevien palvelujen osalta yhtiö tai useita yhtiöitä. Maakunnan valmistelussa ollaan analysoimassa Forssan Hyky:n ulkoistussuunnitelmia ja ohjausryhmän kesäkuisen päätöksen perusteella niistä annetaan lausunto maakuntavalmistelun näkökulmasta. Uudistusta valmistellaan maakunnan kuntien, kuntayhtymien ja aluehallinnon asiantuntijoiden voimin. Valmistelua koordinoidaan Hämeen liitosta ja päätökset tehdään Oma Häme -ohjausryhmässä. Uudistus astuu voimaan vuoden 2019 alusta. Asiantuntijoiden lisäksi valmistelun keskiössä ovat Kanta-Hämeen asukkaat ja yhteisöt. Osallistumisja vaikuttamiskanavia on useita. Tavoitteena on, että Oma Hämeen rakentaminen on asukaslähtöistä, yhteistyöhakuista, läpinäkyvää ja luotettavaa. – Kanta-Hämeen valmistelun vahvuutena ovat maakunnan yhteinen tahto rakentaa hyvä ja toimiva palvelukokonaisuus asukkaiden ja palvelun käyttäjien näkökulmasta. Haluamme ottaa kaikki osapuolet mukaan valmisteluun, projektipäällikkö JUKKA LINDBERG sanoo. Lue lisää, osallistu ja ota kantaa omahame.? Oma Häme valmistelee UUDISTUSTA
8 ”KOHTAAN TYÖSSÄNI UUDEN EDESSÄ OLEVIA IHMISIÄ” KOTOUTTAMISTYÖ Teksti: Johanna Hento
9 Maahanmuuttokoordinaattorin työtä tehdään eri kunnissa hieman eri nimikkeillä, mutta käytännössä työ on kotouttavan sosiaalityön koordinointia. Forssassa ei ole aiemmin ollut tarvetta pelkästään maahanmuuttotyöhön keskittyvälle asiantuntijalle, mutta nykyään kuntayhtymän palveluksessa toimii kaksi kotouttamistyötä tekevää työntekijää. – Aloitin hyvinvointikuntayhtymän maahanmuuttokoordinaattorina huhtikuussa ja kotouttamisohjaajana toimiva Teemu Jaatinen tuli mukaan heinäkuussa, maahanmuuttokoordinaattori MILLA ELO kertoo. Kotouttamistyön asiakkaat ovat pääasiassa turvapaikkamenettelyn kautta kuntiin siirtyneitä ja kiintiöpakolaisia. – Oleskeluluvan ja asunnon saatuaan maahanmuuttajista tulee virallisesti kuntien asukkaita ja he siirtyvät sosiaalipalveluiden piiriin. Nämä ihmiset ovat kokeneet suuren elämänmuutoksen ja siksi heidän avuntarpeensa on usein huomattava. Meidän tehtävämme on auttaa heidät osaksi yhteiskuntaamme. Alkuvaiheen kotouttamiseen panostamalla saadaan aikaan parempia tuloksia ja säästetään resursseja. – Neuvomme ja autamme asiakkaitamme, mutta samalla vaadimme heitä toimimaan ja olemaan aktiivisia. Tarkoituksena on tarjota valmiudet itsenäiseen elämään, Elo toteaa. Kulttuuritulkki Maahanmuuttokoordinaattorin työ on erittäin monipuolista. Tehtäviä riittää aina lakisääteisten kotouttamissuunnitelmien laatimisesta käytännön opastamiseen. Maahanmuuttajien taustat vaihtelevat, mutta kaikille on yhteistä uuteen maahaan ja kulttuuriin sopeutuminen. Suomalaisten itsestäänselvyyksinä pitämät asiat saattavat olla maahanmuuttajille täysin vieraita. – Selitän ja neuvon heille esimerkiksi asumiseen, sosiaalietuuksiin ja eri palveluihin liittyviä asioita. Lisäksi olen apuna perheenyhdistämisen vireillepanossa. Kotouttamisohjaaja keskittyy enemmän opastamaan käytännön asioissa. Maahanmuuttokoordinaattori auttaa myös käsittelemään erilaisia turvattomuuden tunteita. – Panostan työssäni vahvojen luottamussuhteiden rakentamiseen. Osa asiakkaistani on käynyt läpi erittäin rankkoja kokemuksia, joten kuuntelemisen ja läsnäolon merkitystä ei voi liikaa korostaa. Lupaprosessit ovat usein turhauttavan pitkiä ja suomalainen yhteiskunta saattaa tuntua vieraalta. – Maahanmuuttajien voi olla joskus vaikea ymmärtää suomalaisten etäisyyttä ja he saattavat ottaa sen henkilökohtaisesti. Toisaalta eri kulttuuritaustoista olevien asiakkaiden kohtaaminen haastaa myös työntekijöitä. Toimin ikään kuin kulttuuritulkkina maahanmuuttajien kotouttamisessa, Elo kuvailee. Maahanmuuttokoordinaattori kuuntelee ja neuvoo kulttuurishokin keskellä.
10 Viimeisenä työpäivänään MAIJA HEISKANEN sai kyydin työpaikalleen vanhan auton kyydissä ja hänen päänsä koristeltiin upealla hatulla. Työkavereiden järjestämät yllätykset herkistivät ja antoivat aiheen tunteilla. – Tätä mahtavaa työyhteisöä ja kaikkia näitä ihania ihmisiä tulen varmasti kaipaamaan. Yhtä lailla jään kaipaamaan työskentelyä asiakkaiden kanssa, Heiskanen sanoo. – Vaikka tässä työssä kohtaan tyytymättömiä asiakkaita, valtaosa, lähes kaikki käyttäytyvät erittäin asiallisesti. Maija Heiskanen aloitti työskentelyn Forssan sairaalan sosiaalityöntekijänä vuonna 1987. Potilasvahinkolaki tuli voimaan samana vuonna ja Heiskanen auttoi jo silloin asiakkaita hakemusten tekemisessä. Vuoteen 2000 asti hän toimi varapotilasasiamiehenä ja kun laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista tuli voimaan vuonna 2001, Heiskanen sai myös ne tehtävät hoidettavakseen. – Työni on ollut paljolti asiakkaan opastamista ja neuvontaa. Asiamiehenä en tehnyt itse minkäänlaisia päätöksiä, enkä saanut niihin vaikuttaa tai ottaa kantaa, paitsi joissakin tapauksissa neuvottelemalla asiakkaan luvalla päätöksen tehneen viranhaltijan kanssa. Tietysti kerroin asiakkaalle tämän oikeuksista ja ohjasin tekemään tarvittavat toimenpiteet. Oikeuksia ja laadunvalvontaa Jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on oltava potilasasiamies, joka antaa tietoa potilaan oikeuksista ja toimii hänen oikeuksiensa edistämiseksi. Potilasasiamies myös neuvoo ja tarvittaessa avustaa potilasta muistutuksen, kantelun tai Potilasvakuutuskeskukselle tehtävän potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. – Tekevälle sattuu, valitettavasti. Olen kuitenkin huomannut, että ottamalla esimerkiksi toistuvat virheet puheeksi esimiesten kanssa, ne ovat myös loppuneet tai ainakin vähentyneet. Tämä työ on myös siis laadunvalvontaa, Maija Heiskanen toteaa. Hänen mukaan asiakkaat ovat hyvin tietoisia oikeuksistaan. – Sosiaaliasiamiehen työssä toimeentulotukiasiat ovat korostuneet selvästi verrattuna muihin valituksiin. Viime vuosina nämä valitukset ovat kuitenkin vähentyneet seudullamme, sen sijaan lastensuojelun ja vanhustenhuollon asiat ovat olleet hieman nousussa. – Kun asiakas ymmärtää päätöksien perusteet ja ne hänelle hyvin selvitetään, se vähentää valituksia. Heiskasen jäätyä eläkkeelle potilasasiamiehen tehtäviä hoitaa jatkossa sosiaalityöntekijä Päivi Määttänen. Sosiaaliasiamiehen tehtävät puolestaan hoidetaan ostopalveluna Pikassos Oy:ltä, jossa FHSKY:lle nimetty asiamies on Satu Loippo. FSHKY:n pitkäaikainen sosiaalija potilasasiamies Maija Heiskanen jäi eläkkeelle syyskuussa. Viimeisenä työpäivänä mittari näytti 29,5 työvuotta sairaalanmäellä. Pitkällä kokemuksella Heiskanen tietää, että useasti asiat hoituvat kuuntelemalla ja keskustelemalla. ”KESKUSTELU PARASTA LÄÄKETTÄ” Eläkepäivinään Maija Heiskanen aikoo nukkua aamuisin pitkään, seurustella kissansa kanssa, antaa aikaa läheisille ja olla mukana aktiivisesti seurakuntansa toiminnassa. H E N K I L Ö K U VA Teksti: Johanna Talikainen
12 Korkeavahan terveysaseman remontti ja pienimuotoinen laajennus on edennyt aikataulussa. Vuoden alussa alkaneen remontin tarkoituksena on peruskorjata kiinteistö sekä parantaa tilojen käytännöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Korjauksen ensimmäisen vaiheen myötä lastenja nuorisopsykiatria siirtyy aikuispsykiatrian poliklinikan välittömään läheisyyteen. Pääaulan ja käytävän saneeraustöiden valmistuttua psykiatrian poliklinikan sisäänkäynti palautuu Linikkalankadun puolelle. Intensiivikuntoutus ja saattohoito pääsevät palaamaan osaamiskeskuksen tiloihin ensi vuoden alkupuolella. Remontin toisen vaiheen valmistuttua osaamiskeskuksen kanssa katutasoon saadaan peruskorjatut tilat apuvälinekeskukselle, maksuttomien hoitotarvikkeiden jakelulle, geriatrianja muistipoliklinikalle sekä fysioja toimintaterapialle. Osaamiskeskuksessa aloittaa myös arviointija tutkimustoimintayksikkö. Tavoitteena on koota terveysaseman ensimmäiseen kerrokseen yhtenäinen toimintakokonaisuus, jossa voidaan kuntouttaa mm. leikkauksista ja aivotapahtumista toipuvia asiakkaita. Remontin on määrä valmistua kokonaisuudessaan lokakuussa 2017. KORKEAVAHAN TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS Perheja synnytysvalmennusten järjestäminen ryhmämuotoisena lopetettiin äitiysneuvolassa vuoden 2015 syksyllä, koska kysyntää ei ole ollut. Monet odottavat äidit hakevat nykyaikana vastauksia ja tietoa mieluummin netistä. Erilaisilla keskustelupastoilla ja foorumeilla on lisäksi helppo verkostoitua muiden synnyttäjien kanssa ja saada vertaistukea. Odottavilla perheillä on mahdollisuus halutessaan osallistua Hämeenlinnan keskussairaalassa pidettävään valmennukseen synnytysosaston tutustumiskäynnin yhteydessä. Ensisynnyttäjille oma terveydenhoitaja pyrkii tekemään kotikäynnin raskauden aikana, jolloin voidaan käydä läpi synnytykseen liittyviä asioita perheen tarpeen mukaan. FSHKY:n nettisivuilta löytyy kattavasti tietoa ja ajanmukaisia ohjeistuksia synnytykseen valmistautuville. http://www.fstky.? /palvelut/terveyspalvelut/neuvolat/ aitiysneuvola/perhevalmennus SYNNYTYKSEEN VALMISTAUDUTAAN NETISSÄ
Terveysvalvonnan toimipiste on siirtynyt Forssan Ympäristöterveysasemalta Jokioisille. Siurilan eläinlääkärivastaanotolle on etsitty korvaavia työtiloja jo pidempään. Eläinlääkäreiden käyttöön sopivan tilan vapauduttua Jokioisilta, päätettiin myös terveysvalvonnan toimisto siirtää samaan kiinteistöön. Valtaosa FSHKY:n ympäristöterveydenhuollosta toimii jatkossa yhdessä kiinteistössä, kun uuteen toimipisteeseen siirtyivät lisäksi Jokioisten, Tammelan, Humppilan ja Ypäjän terveystarkastajat. Eläinlääkärien muutto terveysvalvonnan tiloihin tapahtuu heti, kun tilat on saatu muutettua eläinlääkärivastaanotolle sopiviksi. Jokioisille tulee tilat myös valvontaeläinlääkäriä varten. Someron eläinlääkärien ja terveystarkastajien toimipisteet sen sijaan pysyvät jatkossakin ennallaan. TERVEYSVALVONNAN TOIMIPISTE JOKIOISILLE OMAseniori-turvapalvelu pitää huolta siitä, että voit asua turvallisesti kotonasi. Se antaa sinulle ja läheisillesi mielenrauhaa kertomalla milloin saatat tarvita apua esim. kaatumisen tai voinnin huononemisen vuoksi. OMAseniori on sinulle helppo, se ei vaadi teknistä osaamista tai laitteiden käyttöä. Palvelu soveltuu talouksiin, joissa asuu vain yksi henkilö. Nyt OMAseniori-palvelu kotiisi vain kuukausimaksulla. Tarjoamme asennuksen, käyttöönoton ja opastuksen veloituksetta (säästösi 300 €). Tarjous on voimassa 15.1.2017 asti. 49 00 €/kk palvelun, laitevuokran, tuen, raportit ja ylläpidon K u v a a ja : J u h a L a it a la in e n Mielenrauhaa itsellesi ja läheisillesi Viksbergintie 1, 30100 Forssa puh. 0800 30306 www.lounea.? Yhteistyössä Terveysoperaattorin kanssa
14 FSHKY:n palvelualuejohtaja Jaana Paasikangas (vas.) ja aikuissosiaalityön päällikkö Seija Mustajärvi lupaavat, että perustoimeentulotuen asiakkaat saavat apua sosiaalitoimistoista muutosvaiheessa.
15 Perustoimeentulotukea on tähän asti haettu FSHKY:n sosiaalitoimistoista. Ensi vuoden alusta alkaen tuki haetaan Kelalta. – Muutosta perustellaan sillä, että Kelasta haetaan muutkin etuudet, kuten työttömyyskorvaus ja asumistuki. Asiakkuudet ovat jatkossa siis Kelan hallussa kokonaisvaltaisemmin, kertoo FSHKY:n aikuissosiaalityön päällikkö SEIJA MUSTAJÄRVI. Aivan kaikki hakemukset ja käsittelyt eivät kuitenkaan siirry Kelalle, sillä täydentävä eli harkinnanvarainen toimeentulotuki haetaan myös jatkossa FSHKY:n sosiaalitoimistosta. – Suurin muutos on edessä Forssan ympäristökunnan asiakkailla, sillä he eivät voi enää asioida omalla paikkakunnallaan. Perustoimeentulotukea voi toki hakea myös Kelan sähköisten järjestelmien kautta ja asioida voi puhelimitse, Mustajärvi sanoo. – Ja meillä sosiaalitoimistoissa on varauduttu auttamaan muutosvaiheen yli. Me tarvittaessa skannaamme hakemuksien liitteitä ja autamme muutenkin hakemuksen tekemisessä. Aikaa asiakastyöhön Muutoksen myötä FSHKY:ltä siirtyy yksi työntekijä Kelan palvelukseen. Toimeentulotukihakemusten tekemisestä ja käsittelystä vapautuva aika ohjataan kenttätyöhön. – Tavoitteenamme on, että voimme panostaa jatkossa enemmän suunnitelmalliseen sosiaalityöhön ja että voimme antaa enemmän aikaa apua tarvitseville asiakkaille, toteaa palvelualuejohtaja JAANA PAASIKANGAS. Toimeentulotuki on viimesijainen muuta toimeentuloturvaa täydentävä taloudellinen tuki, jonka suuruus määräytyy laskelman perusteella. Tukeen on oikeutettu henkilö, joka ei saa tarpeenmukaista toimeentuloaan omalla ansiotyöllään, yrittäjätoiminnalla, muilla etuuksilla, tuloilla tai varoilla. Muutoksen myötä asiakkaiden on varauduttava käsittelyaikojen pidentymiseen. Toimeentulotuen käsittelyaika on jatkossakin seitsemän arkipäivää, mutta täydentävän toimeentulotuen osalta käsittelyyn tulee toiset seitsemän arkipäivää lisää. LISÄTIETOJA MUUTOKSESTA: kela.? /toimeentulotuki Perustoimeentulotuki siirtyy FSHKY:n sosiaalitoimistoista Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta. Sosiaalitoimistot auttavat muutosvaiheen alussa hakemuksien tekemisessä. Valtakunnallisen muutoksen taustalla on tavoite tasapuolisesta kohtelusta. Perustoimeentulotuki KELALLE AIKUISSOSIAALITYÖ Teksti: Johanna Talikainen