FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN REKRYTOINTILEHTI 1/2016 HOIVAKISSA ALOITTI TYÖT Sivu 6 OMALÄÄKÄRINÄ ON HYVÄ OLLA Sivu 5 ILOINEN PORUKKA PALKITTIIN Sivu 8
3 JULKAISIJA: FSHKY Urheilukentänkatu 9 30100 Forssa kirjaamo@fshky.? WWW.FSHKY.FI TOIMITUS, TAITTO & ILMOITUSMYYNTI: Mainossatama Oy posti@mainossatama.? PAINOSMÄÄRÄ: 5 000 kpl PAINO: ForssaPrint Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän tavoitteena on olla ihmisläheisten hyvinvointipalveluiden ja positiivisen asiakaskokemuksen edelläkävijä, joka tunnetaan Suomen tehokkaimpana sosiaalija terveydenhuollon palveluiden yhteen sovittajana. Tavoite on kunnianhimoinen ja haastava, mutta uskomme sen olevan saavutettavissa. Tule tekemään kanssamme tavoitteesta totta! Hyvinvointikuntayhtymä aloitti toimintansa vuonna 2014. Silloin Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymään yhdistettiin Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän sosiaalipalvelut. Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa omistajakuntiensa asukkaille kaikki sosiaalija terveydenhuollon palvelut, jotka kattavat elämänkirjon eri vaiheet vauvasta vaariin. Asukkaat saavat palvelunsa kuudelta palvelualueelta, jotka ovat aikuissosiaalityö, erikoissairaanhoito, mielenterveysja päihdepalvelut, perhepalvelut, perusterveydenhuolto ja vanhuspalvelut. Meillä työskentelee noin 1200 eri alojen ammattilaista. Ammattinimikkeemme kattavat kutakuinkin kaikki sosiaalija terveydenhuollon osa-alueet. Tarvitsemme jatkuvasti joukkoomme uusia ammattilaisia eripituisiin sijaisuuksiin. Sinä voisit olla yksi meille töihin tuleva osaaja! Tavoitteidemme saavuttamisen onnistuminen riippuu siitä, että henkilöstömme osaa toimia perustehtävässään hyvin. Henkilöstölle laaditaan osaamisen kehittämisen suunnitelmat ja kouluttautumiseen suhtaudutaan myönteisesti. Teemme myös jatkuvaa ja pitkäkestoista yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa, joissa uusia ammattilaisia koulutetaan. Hyvinvointikuntayhtymän arvot ovat luottamus, yhteistyö, rohkeus ja ihmisläheisyys. Tule kokemaan, mitä nämä tarkoittavat käytännössä! Osaajaksi HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄÄN NO y yh htymäjohtaja PÄÄKIRJOITUS Avustusja hoivapalvelut kotiin uu Avu
4 5 Parhaillaan TEPPO TÄHTINEN työskentelee lääkärinä kuntayhtymän työterveydessä. Yleislääketieteen erikoistumisopinnot kuljettavat häntä paikasta toiseen. Tätä ennen hän teki töitä sairaalan sisätautien osastolla. – Vakituinen virkani on terveyskeskuslääkärinä. Tykästyin heti työpaikkaani ja työhöni Forssan terveysasemalla. Erikoistumisen myötä olen yhä vakuuttuneempi siitä, että terveysasema on minulle oikea paikka. – Tiedän, että vielä joitakin vuosia sitten terveyskeskuksiin oli vaikea saada lääkäreitä. Nyt mielikuva ja työn haluttavuus on muuttunut selvästi. Luulen, että rekrytointi on ongelmana enää pienillä paikkakunnilla. Monissa paikoissa omalääkärijärjestelmästä on luovuttu, mutta Forssan seudulla se on hyvinkin voimissaan ja käytössä. – Tällä omalääkärijärjestelmä toimii. Näin lääkärin näkökulmasta se on mielestäni hyvä järjestelmä. Uudelle lääkärille se tuottaa aluksi vähän enemmän työtä, mutta myöhemmin kun asiakkaat tulevat tutuiksi, niin se selvästi helpottaa työn tekemistä. Kaikkien kannalta on pelkästään hyvä, että lääkäri tuntee potilaansa. HYVÄ TURVALLINEN VIRKA Teppo Tähtinen valmistui Turun lääketieteellisestä vuonna 2010. Forssaan hän tuli vuonna 2013 työskenneltyään hetken Jyväskylässä. – Kyllä minä arvostan turvallista virkaa ja kaikin puolin hyvää työpaikkaa. Yleislääkärinä on mielestäni parasta työskennellä, sillä tässä näkee paljon erilaisia tapauksia. Jokainen asiakas on erilainen ja pitää työn kiinnostavana. – Pidän muutamia tunteja viikossa yksityisvastaanottoa, mutta se on selkeästi vain lisätyö. Terveyskeskuslääkärin työ on minulle se, jota haluan tehdä päätyönäni. FSHKY on Tähtisen mukaan tarpeeksi iso ollakseen mielenkiintoinen, mutta tarpeeksi pieni, jotta omaan työhön pystyy vaikuttamaan. – Minulla on työssäni hyvin vapaat kädet, olen itse vastuussa työstäni ja töiden järjestämisestä. Minulla on tunne, että pystyn vaikuttamaan työhöni. Teppo Tähtinen aikoo myös pysyä Forssan seudulla, siitä on takuuna muun muassa pian alkava omakotitalon rakennusprojekti. – Kyllä tänne on tarkoitus jäädä. Täällä on hyvä olla. Teppo Tähtinen viihtyy työssään terveyskeskuslääkärinä. Työn ohessa Tähtinen erikoistuu yleislääketieteeseen ja sen myötä hän pääsee näkemään lääkärin työtä monessa FSHKY:n yksikössä. Omalääkärinä HYVÄ OLLA Forssassa on tarjolla monipuoliset asumisen mahdollisuudet. Voit asua vaivattomasti kerrostalossa, mukavasti rivitalossa tai ihan omassa talossa. Kaupungin keskustaan on rakennettu viime vuosina paljon uusia kerrostaloja ja omakotitonttivalikoima päivittyy koko ajan. Forssassa asutaan, työskennellään ja eletään keskellä kansallista kaupunkipuistoa. Se tarkoittaa, että kaupungissa arvostetaan kulttuurimaisemia, luonnon monimuotoisuutta ja arvokasta kaupunkikuvaa. Forssan kansallinen kaupunkipuisto perustettiin vuonna 2015. Kokonaisuus käsittää mm. yli sata puistoa. Monen forssalaislapsen tie käy koulun jälkeen taideharrastuksiin, treeneihin tai kerhoon. Forssa voi opiskella mm. kuvataiteen, musiikin ja teatteritaiteen perusopintoja. Forssan pelataan aktiivisesti seurojen järjestämänä koripalloa, jalkapalloa, jääkiekkoa, salibandya ja ringetteä. RAKENNA LUONTOON, KAUPUNKIIN! Forssassa asut aidosti kaupungissa, mutta lähellä luontoa. Jos arvostat lenkkeilyreittien läheisyyttä ja hyviä kevyenliikenteen yhteyksiä keskustaan, kotisi voi olla uusimmalla asuinalueellamme Ojalanmäessä. Forssan kaupungilla on tontteja monipuolisesti ja moneen eri makuun. On lapsiperheiden unelmapaikkoja uimarantojen läheisyydessä, on tyylikkään modernia asumista aivan ydinkeskustassa joen varrella, on metsää, kumpua, puistoa, laakeaa ja aukeaa. Uusin omakotialueemme tulee olemaan Forssan helmi. Loimijoenlaaksoon suunnitteilla oleva Aurinkoranta nousee aivan kaupungin keskustan palvelujen tuntumaan. Alueelta on vaikuttavat näkymät vanhoille punatiilisille teollisuusrakennuksille ja Loimijoelle. EI SE MATKA VAAN AIKA ”Olen tässä tunnin päässä.” Niin voi sanoa melkein aina – oli sitten menossa tai tulossa pääkaupunkiseudulle, Tampereelle tai Turkuun. Forssa sijaitsee nimittäin sopivasti kaikkien näiden keskellä. Hyvien bussiyhteyksien johdosta etenkin pääkaupunkiseudulle ja Porin suuntaan bussit kulkevat tasaisesti koko päivän tunnin välein. Forssa on myös eloisa opiskelukaupunki, jonne opiskelemaan ympäri maata. Forssassa toimii ammatti-instituutti, jossa on nuorille ja aikuisille tarjolla 70 tutkintovaihtoehtoa sekä Faktia, joka tarjoaa ajankohtaista ja yhdessä yritysten kanssa räätälöityä koulutusta ja valmennusta. Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikössä opiskellaan kestävän kehityksen ja hoitotyön koulutusohjelmissa. www.forssa.? Forssa on täynnä vihreitä puistoja ja kauniita rakennuksia. Pienessä kaupungissamme on suuren kaupungin palvelut, ja ne kaikki löytyvät kaikki käden ulottuvilta. Forssassa on helppo kävellä kotoa töihin, polkaista pyörällä kouluun ja harrastuksetkin ovat ihan siinä lähellä. Asu aidosti KAUPUNGISSA REKRYTOINTI YHTEISTYÖSSÄ
6 7 Hanna-kissa makoilee tyyriin näköisenä Iltakellon huoneen numero 26 sängyllä. Myös huoneen asukas on lepäämässä sängyllä, mutta hän on jättänyt ystävällisesti tilaa Hannalle lähes puolet sängystä. Kun tulemme tekemään lähempää tuttavuutta, Hanna venyttelee hyvin tietoisesti siitä, että juuri häntä tässä nyt on tultu katsomaan. – Hanna on mielellään kahdessa tietyssä huoneessa. Ne ovat osaston lämpimimmät ja selittää siis hyvin, miksi Hannakin niissä viihtyy, kertovat osaston hoitajat. Iltakello on Mäntyrinteen palvelukeskuksen dementiayksikkö, jossa asuu yhdeksän asukasta. Kaikki osaston asukkaat ovat ihastuneet Hannaan ja onneksi kukaan asukkaista ei ole myöskään allerginen. Asiasta otettiin luonnollisesti selvää ennen Hannan rekrytointia. – Hannalla on selvä vuorokausirytmi. Päivisin se loikoilee mielellään asukkaiden kanssa, yöt se viettää käytävän puolella sohvalla. Ja aamulla se on aina ikkunassa ottamassa päivävuorolaiset vastaan. Hanna on todella persoonallinen kissa, emme ole toista samanlaista ennen tavanneet, hoitajat jatkavat. JULKKIS TALOSSA Hanna-kissasta tuli nopeasti seutukunnan suurin julkkis. Hannan tarina alkoi paikallisesta lehdestä, jossa löytöeläinkotiin päätyneelle pikkukissalle etsittiin kotia. Aloite Hannan palkkaamisesta tuli Iltakellon työntekijältä. Sittemmin Hanna on palkattu vakituiseen työsuhteeseen, kuntayhtymä huolehtii hoivakissan ylläpidosta. Hanna-kissan tarina levisi sosiaalisessa mediassa ja juttua hoivakissasta on tehnyt sen jälkeen monet mediat Ilta-Sanomia myöten. – Harvemmin vanhustenpalveluista näkee positiivisia uutisia lehdissä, mutta Hanna on onnistunut tekemään todellisen mediatempun, toteaa Humppilan Mäntyrinteen palvelukeskuksen asumispalveluesimies LIISA RÄMÖ. Hienon julkisuusarvon lisäksi Hannalla on tärkeä tehtävä Iltakellon osastolla. Niin, mikä on hoivakissan perimmäinen tehtävä? – Hanna on erittäin hyvä rauhoittamaan asukkaita. Levoton asukas rauhoittuu hetkessä, kun hän saa silitellä kissaa. Asukkaat myös ottavat aivan eri tavalla kontaktia Hannaan kuin ihmisiin. Hannalla on siis todella tärkeä ja merkittävä tehtävä, Rämö sanoo. FSHKY:n tuoreimpia rekrytointeja on Hanna-kissa, joka aloitti hoivakissan työt Humppilan Mäntyrinteen palvelukeskuksessa viime syksynä. Rekrytointi tehtiin suoraan löytöeläinkodista ja Hanna otti heti oman tärkeän paikkansa asukkaiden keskuudessa. Hoivakissa palveluksessa Miltä kuulostaisi kokous 210 vuotta vanhassa torpassa? Onko helpompi keksiä uutta, kun kaikki ympärillä on vanhaa? Hevossilta on ainutlaatuinen yhdistelmä historiaa, perinteitä ja vahvoja kokemuksia. Hevossilta on toiminnallinen museo, joka tarjoaa upeat puitteet kaikenlaisiin tapahtumiin ja juhliin. Hevosiltaan on helppo tulla päiväksi, mutta mielellään saa jäädä myös yöksi. – Meillä on ympärivuotisessa käytössä kaksi isompaa mökkiä ja neljä pienempää. Kesäaikaan saamme lisää majoitustilaa Sarkalan pytingin vintiltä, kertoo Hevossillan emäntä RAIJA MERO. Hevossillassa on kaikki tarvittava tekniikka ja yhteydet kokouksen ja koulutuspäivien järjestämiseen: videotykki, valkokangas, ? äppitaulu ja langaton internetyhteys ravintolassa ja Sarkalassa. – Luonnollisesti osana koulutusja kokouspäivää on hyvä ruoka, jota tarjoamme aamusta iltaan. Käytämme ruuanvalmistuksessa paikallisten lähituottajien raaka-aineita. Eikä kaikkea tarvitse nauttia neljän seinän sisällä, lounaan voi nauttia vaikka laavulla, Mero sanoo. – Monet asiakkaamme tuovat tänne ulkomaalaisia vieraitaan, sillä täällä näkee ja kokee aitoa suomalaista kulttuuria ja pääsee syömään perinneruokia. VIRTAA LUONNOSTA Tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä riittää kohentamaan mielialaa. Metsän äänet ja tuoksut vaikuttavat hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti; stressi vähenee ja verenpaine laskee. Metsän keskellä myös ajatukset pääsevät lentoon. Luonnon ja metsän parasta antia on hiljaisuus, jota ei kaupungissa koskaan pääse kokemaan. Vuodenajat tuovat retkeilyyn oman mausteensa ja ihmetysten aiheensa. Niityiltä nouseva sumu on hämmentävän kaunis. Hevossillan metsät ovat luonnonsuojelualuetta, ne on liitetty Metso-ohjelmaan, joka takaa metsien monimuotoisuuden. RETKELLE TAI SAUNAILTAAN! Hevossilta on monipuolinen ja hauska retkikohde. Museotilalla järjestetään opastettuja kierroksia ryhmille, tarjoillaan lounasta ja kahvia sekä järjestetään toiveiden mukaan erilaisia pienoisretkiä ja seikkailuja. Vuosittain vaihtuva näyttelymme on tänä vuonna Taitavat emännät – kauniita käsitöitä ja pula-ajan elämänmenoa. Tai jos haluat järjestää ystävien kesken laatuaikaa, laitamme savusaunan ja paljun ajoissa lämpiämään, jotta te pääsette rentoutumaan maailman parhaimpiin ja tunnelmallisimpiin löylyihin. www.hevossilta.? raija.mero@hevossilta.? , puhelin 0400 422 218. Virkistyspäivä, strategiapäivä, koulutuspäivä, palkintoreissu, retki tai saunailta. Hevossillassa vietätte onnistuneen kokouksen tai vaikka muutaman päivän oheisohjelmineen ja majoituksineen. Hevossilta tarjoaa forssalaista historiaa, kulttuuria, luontoa ja puhdasta lähiruokaa. Virkistystä historian keskellä YHTEISTYÖSSÄ REKRYTOINTI
8 9 – Palkinto oli kiva yllätys. Meillä on täällä hyvä porukka ja hyvä henki ja ne varmasti näkyvät myös ulospäin, nyökkäilevät keskusvaraston eli materiaalihallinnon naiset. Materiaalihallinnossa työskentelee kuusi työntekijää, joista viisi keskusvarastossa ja yksi vaatehuollossa. Tällä porukalla huolehditaan kuntayhtymän hankinnoista, varastotoiminnasta ja vaatehuollosta. – Tavaraa liikkuu, sitä tulee sisälle ja lähtee ulos. Päiviin kuuluu inventointia, epäkurantin tavaran hoitamista, neuvontaa ja ohjausta. Ja aikatauluista ja oikeasta materiaalikierrosta täytyy pitää aina kiinni, kuvailee varastopäällikkö ANJA MÄKELÄ. – Hyvä tuotetietous on tärkeää. Yksiköistä tulee paljon erilaisia kyselyjä liittyen vaikkapa erityisen pahojen haavojen hoitotuotteisiin. TÄRKEÄ LOGISTINEN LINKKI Keskusvarastossa ymmärretään, että kun he hoitavat työnsä hyvin, muissa yksiköissä hommat hoituvat myös hyvin. – Tämä on asiakaspalvelutyötä, jossa asiakkainamme ovat kuntayhtymän muut yksiköt. Sairaalassa me muun muassa hyllytämme tuotteet osastoille. Palvelun ansiosta hoitajille jää enemmän aikaa hoitamiseen, Mäkelä toteaa. Kuntayhtymän suurimmat artikkelit ovat kertakäyttökäsineet, kopiopaperi, vaipat ja wc-paperi. Materiaalihallinnon kautta kulkee myös eksoottisempia tuotteita, kuten akvaariohiekkaa ja askarteluhöyheniä. Keskusvaraston hyvää ? ilistä ei vähennä edes se tosiasia, että varastossa ei ole yhtäkään ikkunaa. – Palkintorahoilla ostimme koko porukalle kirkasvalolamput ja olemme huomanneet niistä olevan myös hyötyä. Mahdammeko kohta käydä jo ylikerroksilla, naiset nauravat. ”Yksikössä on osaava, palvelualtis, kohtelias ja mukava henkilökunta. Varastossa on mukava piipahtaa asioilla, koska siellä on kiireetön tuntu ja iloiset ihmiset työnsä äärellä.” Näillä perusteilla keskusvarasto sai vuoden hyvä työyksikkö -palkinnon. Porukkahenki poiki PALKINNON Keskusvaraston porukka sai Vuoden hyvä työyksikkö -palkinnon hyväntuulisesta palvelustaan. Hannele Lindström (edessä vas.), Satu Anttila, Päivi Laaksonen, Anja Mäkelä (takana vas.) ja Arja Touru pitävät huolen siitä, että koko kuntayhtymässä on riittävästi tarpeellista tavaraa ja tarvikkeita. HYVÄ TYÖYHTEISÖ
10 11 Onnistuneella työharjoittelulla on suuri merkitys sairaanhoitajaopinnoissa. Työharjoittelussa opiskelija pääsee testaamaan oppimaansa teoriaa käytännössä. – On tärkeää, että opiskelijalla on työpaikalla sitoutunut ohjaaja ja että perehdytys tehdään huolellisesti. Sen lisäksi, että harjoittelusta olisi mahdollisimman suuri koulutuksellinen merkitys, tärkeää on myös, että opiskelijat tuntevat kuuluvansa työyhteisöön, Hamkin koulutuspäällikkö LEENA AHONEN. – Meillä on kuntayhtymän alueella säännöllisiä harjoittelun yhteistyötapaamisia, joissa jaetaan kokemuksia ja kehitetään harjoittelua sekä työpaikkaohjausta. Tavoitteena on, että jokainen työharjoittelu olisi kaikin puolin onnistunut. Hamkin toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat ovat jo ehtineet kiertää monissa FSHKY:n yksiköissä. He allekirjoittavat hyvän työnohjauksen merkityksen. – Jos saa tehdä samat vuorot oman ohjaajan kanssa ja hän on tehtävään sitoutunut, niin harjoittelusta saa paljon irti. Pääosin ohjaus on ollut oikein hyvää, opiskelijat kertovat. MOTIVAATIO RATKAISEE Opiskelijat ovat yhtä mieltä siitä, että opiskelujen aikana olisi hyvä tutustua mahdollisimman moneen yksikköön. Työharjoittelun monipuolisuus kuuluu myös opintojen vaatimuksiin. Oma tulevaisuuden ala voi löytyä yllättävästäkin paikasta. – Aikaisemmin ajattelin, että ainakaan päihdeja mielenterveystyö ei ole minun juttuni, mutta työharjoittelun jälkeen tein täysikäännöksen. Nyt ajattelen, että se voisi olla hyvinkin minun juttuni, sanoo sairaanhoitajaopiskelija JULIA TUOMINEN. Osalla opiskelijoista ei ole vielä mielikuvaa siitä, missä haluaisi valmistuttuaan työskennellä. Yksi haluaisi työskennellä leikkaussalissa, yksi lasten parissa ja yksi on miettinyt myös yrittäjyyttä. – Sairaanhoitajana mahdollisuudet ovat todella monipuoliset. Tärkeintä opiskelussa on oma motivaatio. Ja sama koskee myös työharjoittelua. Jos on motivoitunut, aktiivinen ja kiinnostunut, saa varmasti paljon irti harjoittelusta, toteaa LEENA AHONEN. FSHKY kerää jokaisesta harjoittelujaksosta opiskelijoilta palautetta. Työohjaajille ja muille sairaanhoidon ammattilaisille opiskelijat lähettävät kainon pyynnön. – Muistakaa, että tekin olette joskus olleet nuoria ja osaamattomia. Meistä tulee vielä ammattilaisia, kun te vaan jaksatte opastaa ja ohjata. Sairaanhoitajaopiskeluihin kuuluu kolmasosa työharjoittelua. Kuntayhtymä tarjoaa Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoille monipuoliset harjoitteluympäristöt kotisairaanhoidosta kirurgiaan ja mielenterveystyöstä vanhuspalveluihin. Tulevaisuus tehdään työharjoittelussa – Olen viihtynyt hirveän hyvin, toteaa HANNA LEHTONEN reippaasti. Hän on työskennellyt FSHKY:n vammaispalveluissa nyt vuoden ajan. – Meillä on sopivan kokoinen työyhteisö. Kaikki tuntee toisensa, mutta porukasta saa myös riittävästi ammatillista tukea. Asiakaskunta on laaja, mutta asiakasmäärät kuitenkin hyvin hallittavissa. Pystyn tekemään työni hyvin ja se on tietenkin hieno asia. Lehtonen valmistui hiljattain Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi, jossa hän opiskeli pääaineena sosiaalityötä. Helsingistä kotoisin oleva Lehtonen muutti miehen perässä Hämeenlinnaan ja löysi sittemmin työpaikan Forssasta. – Löysin tänne ihan avoimen työpaikan perusteella. En pidä ajomatkaakaan pahana, kyllä Hämeenlinnasta kestää ajella Forssaan. Se on kesällä 40 minuuttia ja talvella 50 minuuttia. MONELLA TAVALLA PALKITSEVAA Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän työpäivään kuuluu yleensä yhdestä kahteen kotikäyntiä, erilaista neuvontaa ja ohjausta puhelimessa ja asiakkaiden palvelutarpeiden kartoittamista. – Minusta on ihanaa, että asiakkaiden ikähaitari on laaja. Se tuo työhön paljon vaihtelua ja myös mielekkyyttä. Tässä saa tehdä myös monenlaisen toimijan kanssa yhteistyötä, ihan rakennusalasta lähtien. Hanna Lehtonen kertoo saavansa asiakkailta useimmiten hyvää palautetta. Joskus kritiikki saattaa kohdistua nuoreen ikään. – Se on palkitsevinta, kun pystyy järjestämään asiakkaan asioita ja elämää paremmaksi. Kun tietää, että voi auttaa ja tehdä merkityksen. – Ja vaikka joudun tekemään palvelujen suhteen myös kielteisiä päätöksiä, usein asiakas on loppujen lopuksi tyytyväinen, koska hän saa ohjauksen toisten palvelujen pariin. Suoraa palautetta tulee myös omalta esimieheltä ja työyhteisöltä. – Meillä on kerran viikossa tiimipalaveri, jossa voi ottaa asian kuin asian esille. Mielestäni palaute on rehellistä puolin ja toisin ja ilmapiiri on hyvin avoin ja rohkaiseva. – Pitkän opiskelurupeaman jälkeen olen nyt todella tyytyväinen siihen, että minulla on hyvä työpaikka. Työssäni minulla on vielä paljon opittavaa ja se on osaltaan hyvin motivoivaa, Lehtonen sanoo. FSHKY on sosiaalityöntekijä Hanna Lehtosen ensimmäinen työpaikka. Ja hyvä sellainen, juuri sopivan kokoinen – ei liian pieni eikä liian suuri. Olen viihtynyt HIRVEÄN HYVIN Hoitotyön tulevaisuuden toivot. Hamkin toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat Toni Pohjonen (vas.), Julia Tuominen, Mika Roms, Yasmin Tölski, Taina Leino ja Riikka Lindfors tutustuvat työharjoittelujen aikana moniin eri FSHKY:n yksiköihin. Opiskelujen loppupuolella opiskelijan oma kiinnostus määrittää enemmän harjoittelupaikan. REKRYTOINTI TYÖHARJOITTELU
12 13 Työhyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttavat työn mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Esimiehillä on iso rooli hyvinvoinnin lisäämisessä, mutta vastuu hyvinvoinnista on jokaisella työntekijällä. Hyvinvoiva työyhteisö tehdään siis yhdessä. FSHKY:n työsuojeluhenkilöstön työn alla on parhaillaan ohjeistus henkisen väkivallan ja kiusaamisen poistamiseksi. Työryhmä on sitä mieltä, että työhyvinvoinnin eteen tehdään talossa paljon työtä. – Työhyvinvointia tutkitaan ja kaikenlaisiin epäkohtiin ja ristiriitatilanteisiin puututaan aktiivisesti, toteaa kuntayhtymän työsuojelupäällikkö JUHA JÄRVINEN . Hiljattain 300 työntekijälle tehtiin kysely työkykyyn liittyen. Kyselyn pohjalta työterveyshuolto otti yhteyttä niihin vastanneisiin, joilla oli kohonnut työkykyriski. – Yritämme suunnata tukea erityisesti niille, jotka siitä eniten hyötyvät. Esimerkiksi kaikki yhteiset liikuntaryhmät on nyt suunnattu tälle porukalle. Meillä on tärkeä tehtävä esimerkiksi liikkumiseen kannustamisessa, sillä yleensähän näitä työnantajan tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntävät ne, jotka liikkuvat aktiivisesti muutenkin, Järvinen sanoo. Kuntayhtymä tukee työntekijöiden hyvinvointia tarjoamalla Tyky-Online-seteleitä, jotka voi käyttää liikuntaan tai kulttuuriin. Työyksiköt voivat järjestää vuosittain yhden yhteisen Tyky-päivän ja muun muassa Suvi-illan tapahtumaan on kaikilla hykyläisillä vapaa osallistuminen. PEREHDYTTÄMINEN TÄRKEÄÄ Uuden työntekijän näkökulmasta työhyvinvoinnin alkuaskeleet lähtevät perinpohjaisesta perehdytyksestä. – Me olemme panostaneet paljon perehdytyksen ohjeistamiseen ja varmistamiseen. Voisi sanoa, että meillä FSHKY:ssä on perehdytykseen kelpo järjestelmä, toteaa Juha Järvinen. – Perehdytys tapahtuu yksityiskohtaisen listan avulla, josta kuitataan kohdat hoidetuksi. Tällä varmistetaan, että kaikki tärkeät asiat tulevat käytyä läpi ja että perehdytys on kaikille samanlainen. Voidaan hyvin! Uusien työntekijöiden perehdytys on jokaisen yksikön vastuulla. Muutaman kerran vuodessa kuntayhtymässä järjestetään myös yhteisperehdytystilaisuuksia kaikille uusille työntekijöille. TUTKITTU JUTTU FSHKY:n työhyvinvointia tutkitaan kahden vuoden välein Työterveyslaitoksen järjestämällä kyselyllä. Uuden kuntayhtymän aikana kysely on tehty jo kaksi kertaa, vuosina 2014 ja 2015. Molemmilla kerroilla FSHKY:n vastausprosentti on ollut mukana olleista organisaatioista korkein. Myös kyselyn tulokset, työntekijöiden tyytyväisyys, on ollut kokonaisuutena kyselyn parhaita. Työhyvinvointikyselyssä tutkitaan työtä, työyhteisöä, johtamista ja työssä jatkamista. Esimerkiksi työsuhteen turvallisuus sai FSHKY:ssä koko henkilöstöltä arvosanaksi 5,76 (asteikko 1–7), kun kaikkien organisaatioiden yhteinen arvosana oli 5,53. FSHKY:n keskiarvo oli kaikkien organisaatioiden yhteenlaskettuun lukuun verrattuna parempi myös sosiaalisissa suhteissa, työhön panostamisessa ja erilaisissa työsuhdetaidoissa. Kysely on tehty yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin, Vaasan sairaanhoitopiirin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Pietarsaaren sosiaalija terveysviraston kanssa. Esimiehet käyvät yhdessä henkilöstön kanssa hyvinvointikyselyn tulokset läpi ja työyhteisö valitsee kyselyn pohjalta vähintään yhden kehittämiskohteen tavoitteineen. FSHKY:n työsuojeluhenkilöstö osallistuu aktiivisesti työhyvinvoinnin edistämiseen. Taru Vättö, Veijo Nyrönen, Juha Järvinen ja Rauni Vähä-Pietilä kannustavat, motivoivat ja ohjeistavat työntekijöitä muun muassa liikkumaan ja ottamaan työkaverit paremmin huomioon. TYÖHYVINVOINTI
14 15 Forssan aluesairaalassa tehdään vuodessa noin 200 tekonivelleikkausta, joista kolmannes on lonkkaleikkauksia. – Meillä on kaksi erittäin osaavaa ja ammattitaitoista ortopediä, jotka tekevät polvien ja lonkkien tekonivelleikkauksia. Ortopedimme ovat taitavia ja he seuraavat koko ajan omaa alaansa ja sen kehitystä, kertoo Forssan aluesairaalan kirurgian ylilääkäri TIIT LINNASMÄGI. – He muun muassa käyttävät menetelmää, jossa polveen asennetaan puoliproteesi silloin kun se on mahdollista. Siitä on hyötyä toipumisessa, kun kaikkia polven sidoksia ei tarvitse katkoa. Forssan aluesairaalassa pääsee tällä hetkellä tekonivelleikkaukseen puolentoista kuukauden odotuksella. Käytännössä saman ajan, joka menee väistämättä leikkaukseen valmistautumiseen. – Ja meillä on tällä hetkellä resursseja tehdä leikkauksia enemmänkin, jatkaa erikoissairaanhoidon palvelualuejohtaja TAINA HAMMARÉN. Myös jatkohoito on hyvin järjestetty. Fysioterapiahoitoa saa heti ja tarvittaessa pääsee myös osaamiskeskukseen kuntoutumaan. Pienessä sairaalassa saa myös toipua rauhassa anestesian jälkeen. – Ainostaan silloin kun leikkauksessa on suuri riski ja tarvitaan mahdollisesti tehohoitoa, on leikkaus syytä tehdä yliopistosairaaloissa, Linnasmägi toteaa. PARANE OMALLA VERELLÄ Forssan sairaalassa on käytetty jonkin aikaan PRP-menetelmää (Platellet Rich Plasma, verihiutalerikas plasma) erilaisten tulehdusten hoidossa. Sillä on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi jännetuppitulehdusten ja kalkkeutuneiden olkapäiden hoidossa. – PRP korvaa kortisonin ja monesti myös pitkittää leikkaushoidon tarvetta. Hoito on hyvin edistyksellistä koko Suomessa, sitä on tähän mennessä käytetty lähinnä plastiikkakirurgiassa. Mutta nyt sillä on siis saatu hyviä tuloksia myös ortopedian puolella, kertoo Linnasmägi. PRP-hoidossa potilaan omasta verestä eristetään verihiutaleplasmaa, joka ruiskutetaan hoidettavalle alueelle, kuten niveleen tai ihoon. PRP sisältää runsaasti solutuotantoon vaikuttavia kasvutekijöitä, mikä edistää hoidettavan alueen solujen uudistumista ja paranemista. Forssassa pääsee lonkkaleikkaukseen jonottamatta. Talossa on kaksi erittäin pätevää ortopediä, joiden osaaminen on huippuluokkaa. Forssassa panostetaan myös tekonivelten korkeaan laatuun. Toipuminen ja jatkohoito on joustavaa, samoin kuin leikkausajankohdasta päättäminen. Tekonivelleikkaukseen JONOTTAMATTA Forssan sairaalassa annetaan kortisonihoidon ja leikkauksen korvaavaa PRP-hoitoa, joka perustuu potilaan omasta verestä eristettyyn plasmaan. Hoito on edistyksellistä ja sillä on saatu erittäin hyviä tuloksia erilaisten nivelten tulehduksissa. Kirurgian ylilääkäri Tiit Linnasmägi seuraa, kun lääkintävahtimestari Tomi Peltonen näyttää palvelualuejohtaja Taina Hammarénille miten pistos tehdään. PALVELUT