Renkaat Vanteet Työt Rengashotelli mittarengas.fi 0400 190 999 0400 190 999 Mittatie 21, 01260 Vantaa Avoinna ark. 9-17 myynti@mittarengas.? www.mittarengas.? Koronaviruksen riskiryhmille oma aukioloaika Mittarengas palvelee riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita kaikkina aukiolopäivinä klo 9-10 “Tämä on meiltä pieni teko, mutta voi olla asiakkaille merkittävä asia” www.hakunila-lehti.net www.facebook.com/hakunila-lehti 2020 h akunila ? Itä-hakkIl a ? ? kunInkaanmäkI ? Pyöräilijä, tiedätkö tämän uudesta tieliikennelaista? Sivu 7 Tällä kupongilla Katsastus 55 € (Henkilöja pakettiautot päästömittauksin) www.omakatsastus.fi 6 puh. 040 640 4800 avainasunnot.fi myynti@avainyhtiot.fi Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki Avain Asumisoikeus Oy Katso vapaat Avain asunnot ja sovi esittely: avainasunnot.fi Kysy myös mahdollisuutta videoesittelyyn! sotungin lukion uudet ylioPPilaat Sivu 8 Vantaan järVet ja lammet kuhiseVat elämää Sivu 3
2 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 6 | 2020 Saatuasi tämän lehden luettavaksesi Sinun ei tarvitse pestä käsiäsi. Lehden reitti on nimittäin puhtaista puhtain. Valotetaan hiukan. Prosessi saa alkunsa siitä kun Suomen salomailla kaadetaan paperipuuksi lajiteltavaa metsää muutamia hehtaareja. Takavuosina puut katkottiin sopivan mittaisiksi justeerilla. Se on kahden metsurin yhteinen työkalu, joka pani työmiehet hikoamaan, ottamaan välillä lasipullosta piimää ja voipaperiin käärittyjä leipiä. Ruokailutauolla hiki virtasi. Tämä ei ollut kovinkaan hygieenistä. Sata vuotta sitten sortuikin Espanjan tautiin 25 000 suomalaista, joista suuri osa oli Vapaussodasta ja Punakapinasta hengissä selviytyneitä jälleenrakentajia eli metsureita ja heidän perheitään sekä joitakin maanviljelijöitä. Nykyiset pelastavat enkelit eli THL perustettiin vasta 2009. Nyt on siis toisin. Ponsse Oy Vieremällä ja muut metsäkoneiden valmistajat saavat loppukäyttäjiltä tilauksen sellaisista puista ja niiden mitoista, jotka käsin koskematta siirtyvät tehtaiden liukuhihnoille. Nämä puut eivät ole mitään paksuja pöllejä. Pöllit ja tukkipuut kuljetetaan sahoille ja niistä tehdään hirsitaloja. Rakennusvaiheessa tarvitaan taitavien käsien kosketusta ja päivän päätteeksi pitää käyttää käsivesiä ja riisua aikaisemmin vain pankinryöstäjien suosima koronanaamari. Tukkeja ohuemmat paperipuut keitetään massaksi, josta muodostuu sanomalehtipaperi edelleen ihmiskäsien koskematta. Robotit kuljettavat syntyneet paperirullat painokoneen alkupäähän. Kun kone pyörii valtavalla nopeudella, kuten vähintään 60 000 lehteä tunnissa, paperi saattaa joskus katketa. Ennen koronaviruksen aikaa koneen valvojat ja laitosmiehet pysäyttivät koneet ja ryntäsivät liimaamaan katkenneen paperirullan päät yhteen. Nyt tuon työn tekevät robotit muutamassa sekunnissa. Uusissa paperikoneissa niin sanotun makulatuurin eli prosessin alkuun tarvittu viritysosuus on olematon. Entistä aikaa kuvaa sellainenkin episodi, että Keskustapuolueen puheenjohtaja Paavo Väyrynen oli halukas siirtämään Suomenmaan painatuksen Vantaalle Sanomalaan, Helsingin Sanomien ja Iltasanomien painopaikkaan. Kun kuulin Matti Huopaniemen sijaisena Suomenmaa vaatiman painosmäärän, jouduimme yhdessä toteamaan, että Suomenmaan levikki oli saman kokoinen kuin näiden isäntälehtien makulatuurimäärä. Kauppaa ei syntynyt. * * * Tämän lehden kuljetuskin jakelupisteisiin tapahtuu paketeissa käsien koskematta. Lukemiseen ei tarvita maskia ja käsivesiäkin vain silloin jos lehti joutuu vääriin käsiin. HUHTAMÄKI LetterboxMediat 2007-2020 EK Neljän viikarin kaLenteri Eli kymmenen päivää, jotka muistamalla pysyt keskustelussa mukana. ------------------------? Pe 15.5. Vantaa päivä ------------------------? Su 17.5. Kaatuneiden muistopäivä ------------------------? To 21.5. Helatorstai ------------------------? To 21.5. Maailman kulttuurien päivä ------------------------? Pe 22.5. Luonnon monimuotoisuuden päivä ------------------------? Su 31.5. Helluntai ------------------------? Su 31.5. Tupakaton päivä ------------------------? To 4.6. Puolustusvoimain lippujuhla ------------------------? To 4.6. Vanhojen piikojen päivä ------------------------? Ti 9.6. Ilmoitukset seuraavaan lehteen ------------------------Ehdota kalenteriimme omaa päivääsi, joka voi olla esim. tapahtuma, merkkipäivä tai merkillinen päivä! toimitus@letterbox.fi Osallistu lehden tekemiseen: Lähetä kuva tai teksti WhatsApp viestinä numeroon 0451646264 tai sähköpostilla toimitus@letterbox.fi M ar tti Hu ht am äk i Puhdasta peliä LetterboxMediat Puhelin 09-260 0107 Sähköposti info@letterbox.fi Toimitus Puh. 045 164 6264 Sähköposti toimitus@letterbox.fi Toimitus ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä ja kirjoituksia vt. päätoimittaja Jukka Kuusanmäki Sähköposti paatoimittaja@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Sähköposti myynti@letterbox.fi Pekka Särkisilta 050 555 3252 Sirkka Väisänen 045 601 3936 Olavi Suhonen 045 164 4314 Emilia Juvanoja 045 261 0260 Pentti Sirviö 045 261 0240 Riippumaton paikallislehti Ilmestyy painettuna kuukauden neljännellä viikolla. Jaetaan kotitalouksiin, liiketiloihin ja konttoreihin Jakelu Puh. 0504-082 082 viruksesta voimme pestä kätemme mutta vastuusta emme Ikäihmiset tarvitsevat arvostavaa ja ihmisarvoista kohtelua myös poikkeusoloissa. Hoitotahtoja on kunnioitettava, saattohoidon on oltava hyvää ja mahdollisuuksia yhteydenpitoon läheisten kanssa on kehitettävä. Meidän on tehtävä kaikkemme selvitäksemme kunnialla arvokkaan vanhuuden turvaamisesta niin kansakuntana kuin yksittäisinä kansalaisinakin. Maassamme on 870 000 yli 70-vuotiasta henkilöä, joille on asetettu epidemian aikaisia rajoituksia. Kun ajatellaan heidän lähipiiriään, omaisiaan, hoitajia, palveluntuottajia, järjestöjä, eri tahojen asiantuntijoita sekä viranomaisia ja päättäjiä, niin huoli ikääntyvistä ihmisistä ja vanhuksista koskettaa käytännössä kaikkia meitä suomalaisia jollakin tavalla. Yli 70-vuotiaiden väestönosa on hyvin heterogeeninen joukko. Suuri osa heistä on hyväkuntoisia ja aktiivisia kansalaisia, joilla on edelleenkin paljon annettavaa yhteiskunnalle. Epidemian aiheuttamat huolet ja myös ratkaisukeinot ovat erilaisia heille, jotka selviytyvät itsenäisesti kotonaan kuin heille, joiden arki on riippuvaista palvelun ja hoidon saamisesta. Ikääntyneistä ihmisistä kaikkein hauraimmat ovat hoivakodeissa ja heitä on noin 45 000 henkilöä. Kun mukaan lasketaan laitospaikat sekä omaisja perhehoidon piirissä olevat vanhukset, niin puhutaan jo yli 50 000 henkilöstä – se on saman verran kuin esimerkiksi koko Mikkelissä on asukkaita. KäYTETääN VoImaVaraT hYVIIN ja rohKEISIIN TEKoIhIN Meidän on tehtävä kaikkemme selvitäksemme kunnialla arvokkaan vanhuuden turvaamisesta niin kansakuntana kuin yksittäisinä kansalaisinakin, myös poikkeusoloissa. Toisten tekemien virheiden osoittelemisen ja syyllisten etsimisen sijaan nyt on aika käyttää voimavarat hyviin ja rohkeisiin tekoihin. Itse kukin voisi ehkä kysyä itseltään, mitä juuri minä voisin tehdä vanhusten hyväksi. mitä arvokas vanhuus sitten tarkoittaa, kun ollaan hoivakodissa ja fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen toimintakyky on alentunut ja muistisairaus on voinut tuoda muutoksia ihmisen persoonalliseen olemukseen? Silloinkin vanhusta on kohdeltava aikuisena ihmisenä ja kohtaamisten tulee olla vanhusta arvostavia. Hoitotahdon mahdollisimman varhain tapahtuva laatiminen ja ajoittain tehtävä tarkistaminen helpottaa itsemääräämisoikeuden toteuttamista. Konkreettisten arjen asioiden kirjaaminen hoitotahtoon auttaa hoitajia kohtaamaan jokaisen asukkaan yksilönä, jolla on ainutkertainen persoona ja elämänhistoria. ElämäN loPPuVaIhEESSaKIN oN SaaTaVa hYVää hoIToa Arvokas vanhuus ei tarkoita samaa kuin elämän pitkittäminen kaikin mahdollisin keinoin. Hauraan vanhuksen kuljettaminen paikasta toiseen, outo sairaalaympäristö tai raskas tehohoito saattaa tuottaa enemmän kärsimystä kuin hyvinvointia. Elämä päättyy vääjäämättä kuolemaan ja arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu myös hyvä kuolema. Silloin pyritään huolehtimaan turvallisesta ja rauhallisesta saattohoidosta. Epidemian myötä hoivakodeissa on järjestetty eristettyjä tiloja ja suojavarusteita, jolloin omaisten on ollut mahdollista olla ainutkertaisella saattomatkalla mukana. Elämän loppuvaiheen hyvä hoitaminen vaatii työntekijöiltä erityistä osaamista ja koulutustarvetta on esimerkiksi saattohoitopassin suorittamiseen, jolloin varmistettaisiin oireenmukaisen hoidon ja saattohoidon toteutus Käypä hoito -suositusten mukaiseksi. YhTEYdENPIToa lähEISIIN mahdollISTETaaN uuSIN KEINoIN Arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu myös mahdollisuus yhteydenpitoon omaisten ja läheisten kanssa. Tähän on hoivakodeissa nopeasti kehitetty luovia ratkaisuja: hoitajat ovat vieneet vanhuksen ulkoilemaan ja samalla omaiset ovat voineet tulla pihalle turvallisesti tervehtimään, on kehitetty parvekekohtaamisia ja oven suussa tai ikkunan läpi tapahtuvia tapaamisia. Joissakin hoivakodeissa on jättitabletteja, johon kuvapuhelinsovelluksella saadaan luonnollisen oloinen yhteys ja viimeisimpänä on otettu käyttöön jopa siirrettäviä kontteja, joissa vanhus voi kohdata omaisensa lasiseinän ja mikrofonin turvin ja viettää vaikka yhteisen kahvihetken. Nyt kun monet yritykset pohtivat sopivia tapoja tehdä lahjoituksia riskiryhmiin kuuluvien ihmisten hyväksi, niin esimerkiksi jättitabletin tai kontin hankinta voisi olla suurenmoinen kädenojennus monelle hoivakodille. on ollut puhetta, että rajoitustoimet ovat jatkumassa yli 70-vuotiaiden kohdalla vielä kuukausien ajan. Päättäjiltä odotetaan nyt tarkkaa harkintaa niiden perusteluista, etteivät rajoitukset johda perustuslain takaamien ihmisoikeuksien loukkaamiseen. anni lausvaara, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 6 | 2020 Ajanvaraus: 09-876 9321 Hammasteknikkopalvelut läheltä sinua! • Kaikenlaiset hammasproteesityöt • Myös kotikäynnit Hepokuja 6 C 34, 01200 Vantaa Puh. 09-876 9321 | info@etuhammas.fi Ajanvaraus: 09-876 9321 • Kaikenlaiset hammasproteesityöt • Myös kotikäynnit Hammasteknikkopalvelut läheltä sinua! HAKUNILAN OSTOSKESKUS Laukkarinne 6, 01200 VANTAA Puh. (09) 876 9995 hakunilanoptiikka@gmail.com Aukioloajat: Ma-Pe 10.00-17.00 La 10.00-14.00 (Silmälääkärin vastaanotto ajanvarauksella.) H A K U N I L A N O P T I I K K A HAKUNILAN OPTIIKKA Koira-, kissa-, kani-, ym. AITAVERKKOJA EDULLISESTI! Rautarantala Oy / 09 8765 291 www.rautarantala.com TIKKURILA, Tikkurikuja 1 0400 364 644 Ma-pe 8-18, La 9-13 HERTTONIEMI, Sahaajankatu 5 2 0400 1 88 1 33 Ma-Pe 8-17 KOTIMAINEN NOPEAN JA LAADUKKAAN PALVELUN ERIKOISLIIKE Autohuollot Pikahuollot Öljynvaihdot Vantaalla ja Helsingissä tehty Helsingin yliopiston tutkimus paljastaa, että kaupunkilammet ovat varsinaisia vesiselkäragattomien lajirunsauden keskittymiä urbaanissa maisemassa. Wenfei Liao bioja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta on tutkinut erityisesti sukeltajakuoriaisia. Näkyvimpiin näistä kuuluvat keltalaitasukeltajat, jopa yli kolmen sentin mittaiset mustat ja kellertäväkylkiset koppakuoriaiset. Ne osaavat lentää, ja aurinkoisella kesäsäällä niitä voi silloin tällöin kopsahdella autojen katoille, kun ne erehtyvät luulemaan kiiltävää maalipintaa vedenpinnaksi. SopiVaSti hoidettuina kaupunkilammet oVat SukeltajakuoriaiSten keitaita Helsingin ja Vantaan kaupunkilammista löytyi 39 sukeltajakuoriaislajia. Lammet ja kosteikot ovat tärkeitä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta. – kaupunkialueella sijaitsevissa lammissa ei esiinny yhtä paljon sukeltajalajeja kuin maaseutumaisessa ympäristössä, mutta sukeltajakuoriaisia voi silti olla runsaasti. Kaupungistuminen ei näytä vähentävän lampien kykyä toimia sukeltajakuoriaisten elinpaikkana, sillä yksilömäärät olivat samaa luokkaa kuin maaseutulammissa. Jotkin lajit tosin tuntuvat sietävän kaupunkiympäristöä muita huonommin, Wenfei Liao toteaa. tutkimukseen oli valittu sekä kalallisia että kalattomia lampia. Niiden sukeltajakuoriaislajistot poikkesivat toisistaan, sillä vain kookkaimmat kuoriaislajit selviävät hyönteisiä syövien kalojen, kuten ahvenen, ruutanan ja suutarin seurassa. toisaalta lammen reunamuodoilla ja kasvillisuuden sijoittelulla oli myös merkitystä sukeltajakuoriaisten ja muiden vesiselkärangattomien viihtyvyydelle. Tästä sukeltajakuoriaiset ja muut vedessä viihtyvät selkärangattomat pitävät: ?Rakenna lampiin ja altaisiin loivat reunat, joissa on suojaavaa kasvillisuutta aina vesirajaan saakka. Kasvillisuus on tärkeää erityisesti, jos lammessa on hyönteisiä syöviä kaloja, sillä niiden suihin päätyvät varsinkin pienimmät selkärangattomat. ?Säilytä kausikosteikkoja, joissa ei ole kaloja. ?Varmista, että vesialueiden ympäristössä on avointa tilaa. Näin lentävät vesihyönteiset pääsevät helpommin lammesta toiseen. lähijärvet ja -lammet kuhisevat elämää uudenmaan alueen järvistä ja lammista on löydetty yli 90 sukeltajakuoriaislajia. Wenfei Liaon tutkimista 25 kaupunkilammesta vantaalla ja helsingissä löytyi näistä 39 lajia, eli noin 40 prosenttia koko uudenmaan lajimäärästä.
4 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 6 | 2020 Seuraa meitä myös somessa kukkatalo.fi & & facebook instagram Tarjoukset voimassa 14.-20.5.2020. tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää Avoinna ympäri vuoden ark. 9-20, la-su 9-18 HELSINKI Torpparinmäentie 2 Puh. 09-777 1120 TUUSULA Amerintie 88 Puh. 09-274 4430 Väriä ja satoa puutarhaan ja parvekkeelle Marketat Tomaatin taimet Ihanat pelargoniat Uudenguineanliisat Pallohortensiat Tarjoushintaan! KARTIOTUIJAT Erä ALPPIRUUSUJA Kesäkukka-amppelit Erä loistokärhöjä Värikkäät tähtisilmät TIMANTTITUIJAT Erilaisia! Erilaisia! Myös värilliset Erilaisia! Eri värit Monivuotinen 9 90 KPL ø17cm astiataimi Erilaisia 35,10 kpl 12,3 kpl 10,4 kpl Osta samaa lajiketta edullisesti enemmän: mm. koristearonia, pensashanhikki Gold? nger, metsäkuusi, koivuangervo Tor. Yksittäin 5,90 € 3 90 KPL ø 11 cm muoviruukku 3 90 KPL ø 12 cm muoviruukku 3 90 KPL ø 9-12 cm muoviruukku 2 90 KPL ø 12 cm muoviruukku Ruukkuneilikat 100-120 cm 6 90 KPL norm. 13,90 € Thuja occ. Brabant, paakkutaimi. Täysikokokoisena n. 5 m, pysyy vihreänä ympäri vuoden. Soveltuu yksittäin ruukkuun, aidanteeksi tms. 6 90 (10,90) 2 litran astiataimi 100+ cm 9 90 KPL norm. 24,90 € Paakkutaimi. Kasvaa noin 5 m, kapean timanttimainen kasvutapa. Pysyy vihreänä ympäri vuoden. Soveltuu yksittäin ruukkuun, aidanteeksi tai vihreäksi aidaksi. 3 90 KPL muoviruukussa alkaen 9 90 KPL Astiataimi alkaen Erilaisia mm. ø 20 cm amppelissa lobelia 9,90 € karjalanneito 16,90 € ø 25 cm amppelissa sur? nia 14,90 € Tomaatin taimet Max. 3 kpl/as. 10,Yksittäin 3,90 € ø 11 cm muoviruukku
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 5 6 | 2020 Nyt korona vei nuorilta osa-aikatyötkin. Ei mitään järkevää tekemistä. KOLUMNI Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Tarjoukset voimassa verkkokaupassa ja myymälöissä 31.5.2020 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. fixus.fi Painepesuri 145 bar 2100 W • Alumiinipumppu • Induktiomoottori • Vesimäärä max. 450 l/h Vakiovarusteet: Teräskudosvahvistettu paineletku (10 m), letkukela, pesukahva, viuhkaja turbosuutin, pyörivä pesuharja, tulovesiliitin/suodatin 232-G147C 79 00 299 00 12 90 15 00 15 00 15 00 Kiillotuskone 1200 W • Laikan halkaisija 180 mm • Pyörimisnopeus 1000-3600 r/min • Karan kierre M14 Vakiovarusteet: D-kahva, Velcro-hiomalautanen, villatyyny, kova vaahtomuovityyny, pehmeä vaahtomuovityyny ja kuusiokoloavain. 236-1144 Kiillotusetti 9-osainen pehmeästä mikrokuidusta valmistettu setti puhdistukseen ja kiillotukseen. 923-K9 Tavaratilansuoja Suojaa auton tavaratilaa kosteudelta, lialta ja koirankarvoilta. Mitat 140 x 100 x 50 cm. 942-60300 Tavaratilaverkko • Vahva nylonverkko koukuilla • Pitää tehokkaasti tavarat paikoillaan • Koko 100 x 120 cm • Verkon tiheys 10 x 10 cm 929-60261 Tavaratilan säilytysjärjestelmä • Mitat: 59 x 39 x 30 cm avattuna 929-21822 UUTUUS UUTUUS Niittytie 27 A 01300 VANTAA puh. 09-823 5240, 09-823 5241 Aukioloajat Ma-Pe: 8.30-17.00 La: suljettu Tarjoukset voimassa 31.05.2020 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. www.tavoy.fi Auton huollot ja korjaukset Fixus-korjaamossa: Car-Service.fi Miekka Oy Niittytie 27 B, 01300 Vantaa p. 050-5733904 RYHDY linja-autonkuljettajaksi Lyhyellä koulutuksella töihin! Tiedustele meiltä ammattipätevyyjen jatkokoulutuksia, jos toimit jo kuljettajana! Nuolikuja 6, Vantaa Kysy meiltä lisää • niko.virtanen@tts.fi, 044 481 1577 • margit.antinoja@tts.fi, 041 730 0322 • bussikoulutukset@tts.fi Hakeutuminen ja pääsyvaatimukset www.tts.fi/henkiloliikenne Nyt ei ole aika ’lähteä mökille’ peruspalvelujen kanssa! Viimeksi, kun puhuimme Vantaan taloudesta, asiat olivat NIIN hyvin verrattuna tämänpäiväiseen! Juuri kun aloimme pärjätä mukavasti, iski korona ja lakosi maahan hienot kasvuodotuksemme. Vain kuukaudessa on työttömyys Vantaalla kaksinkertaistunut. Nyt työttömyys on 20 %, vaikka se hetki sitten oli 8%. Onneksi suurin osa tuosta on lomautettuja, jotka toivottavasti pian saavat työnsä takaisin, edes osittain. On arvioitu, että koronasta tulee 106 miljoonan euron miinus Vantaan talouteen tänä vuonna. Ja vuosina 20212023 vielä 5070 miljoonaa euroa per vuosi lisää miinusta. Miten voi pieni virus sotVaula Norrena on Vantaan kaupunginhallituksen jäsen (vihr.), joka on huolissaan paitsi rahan riittävyydestä, myös tulevaisuuden reiluudesta seuraaville sukupolville. net jonottavat vielä opiskelupaikkaa – pääkaupunkiseudullahan on tuhansia opiskelupaikkoja liian vähän suhteessa nuorisomääräämme. Nyt korona vei nuorilta osa-aikatyötkin. Ei mitään järkevää tekemistä – ellei joku yritys pysty vielä ottamaan kesätöihin. Kannustan lämpimästi hyödyntämään kaupungin 300 euron kesätyöseteliä, joita on vielä tarjolla 20022005 syntyneille vantaalaisille nuorille. (vantaa.fi: kesätyöseteli) Ei me silti periksi anneta! Kuuluisa vantaalainen sanonta kuuluukin: ”Etiäpäin, sano mummo lumessa!” Kyllä tämä jotenkin. kea talouden noin täysin? Siten, että kun paikat pantiin kiinni ja työntekijät lomautettiin, myös kaupunki menettää rutkasti verotuloja. Arviolta 65 miljoonaa euroa vähemmän vuonna 2020. Plus koronan lisälaskut eri toimialoilla. Joo, valtio on luvannut nostaa valtionosuuksia, vaan se on vain lainaa, joka peritään ensi vuonna takaisin. Ei auta muu kuin etsiä nopeasti ja neuvokkaasti sellaisia säästöjä, jotka eivät vahingoita tärkeimpiä palvelujamme. Jos olisin Sanna Marin, sanoisin: ”Nyt ei ole aika ’lähteä mökille’ peruspalvelujen kanssa!” Esim. ammattikoulutus, nuorisotyö, tukiopetus ja lastensuojelu ovat ei-ei säästölistassa. Päinvastoin nyt on satsattava lapsiin ja nuoriin. Heitä ei saa päästää tippumaan kelkasta, kuten kävi 90-luvun laman lapsipolville. Suurta huolta kannan 16-25-vuotiaista. Heistä mo
6 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 6 | 2020 Tuetaan yhdessä lähikauppiaita Käytetään ostoseurot lähikulmilla! HAKUNILAN HUOLTO OY Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh 020 7792 300 www.hakunilanhuolto.fi HAKUNILAN HUOLTO OY Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh 020 7792 300 www.hakunilanhuolto.fi HAKUNILAN HUOLTO OY Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh 020 7792 300 www.hakunilanhuolto.fi HAKUNILAN HUOLTO OY Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh 020 7792 300 www.hakunilanhuolto.fi HAKUNILAN HUOLTO OY Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh 020 7792 300 www.hakunilanhuolto.fi HAKUNILAN HUOLTO OY Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh 020 7792 300 www.hakunilanhuolto.fi HAKUNILAN HUOLTO OY Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh 020 7792 300 www.hakunilanhuolto.fi HAKUNILAN HUOLTO OY Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh 020 7792 300 www.hakunilanhuolto.fi AsumA PAlvelut / Tonnikala on suomalaisten kestosuosikki Tonnikalaa pizzassa, pastassa, salaatissa, sushissa tai pihvinä grillissä… tonnikalaa syödään lähes kaikkialla ja meikäläiset pitävät tonnikalasta! keskimäärin suomalaiset söivät vuonna 2018 henkilöä kohden 1,3 kg tonnikalaa (Luke). tämä on noin 10% suomalaisten kokonaiskalankulutuksesta. Ainoat kalalajit, jotka yltävät tonnikalan edelle ovat kasvatettu lohi (27%) ja kirjolohi (15%). Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset kuluttivat kalaa vuonna 2018 13,1 kg per henkilö. Tonnikala on saanuT oman merkkipäivän Vuodesta 2017 lähtien 2. toukokuuta on ollut YK:n ”World Tuna Day”, Maailman Tonnikalapäivä. Mutta miksi? Siksi, että kiinnittäisimme huomiomme tonnikalaan lajina ja ravinnonlähteenä, mutta myös tonnikalan ylikalastukseen sekä kestävän tonnikalankalastuksen edistämiseen. Tonnikala todellakin ansaitsee oman päivänsä. merissä elää useiTa eri Tonnikalalajeja On helppoa puhua tonnikalasta ihan kuin olemassa olisi vain yksi tonnikalalaji. Todellisuudessa merissämme ui 15 eri tonnikalalajia. Kaupallinen tonnikalanpyynti keskittyy seitsemään tonnikalalajiin (esitellään tässä kokojärjestyksessä): Atlantin sinievätonnikala, Tyynenmeren sinievätonnikala ja eteläinen sinievätonnikala – voimakas ja salamannopea sinievätonnikala voi painaa jopa 700 kg! Tästä seuraavana tulee isosilmätonnikala (maksimipaino jopa 210 kg), keltaevätonnikala (175 kg) ja valkotonnikala (60 kg). Listan viimeisenä on boniitti eli skipjack, jonka maksimipaino on noin 35 kg – pienen pieni sintti verrattuna sinievätonnikalaan. Boniitit eivät oikeastaan kuulukaan tonnikaloihin, mutta ovat niille läheistä sukua. Kohdassa viisi huomaatte kuitenkin kuinka tärkeä ja suosittu laji boniitti on. TonnikalanpyynTi on maailmalla jaTkuvassa kasvussa Seitsemän tärkeimmän kaupallisen tonnikalakannan kokonaissaalis oli vuonna 2018 noin 5,1 miljoonaa tonnia (5% enemmän kuin vuonna 2017). 58% tästä oli boniittia, josta seuraavana oli keltaevätonnikala (29%), isosilmätonnikala (8%) ja valkotonnikala (4%). Sinievätonnikalan osuus kokonaiskalastuksesta oli vain 1%. Hyvä uutinen vastuullisuuden näkökulmasta on se, että kestävästi kalastetun MSC-sertifioidun tonnikalan osuus kokonaissaaliista on kaksinkertaistunut 700 000 tonnista vuonna 2014 syyskuun 2019 noin 1,4 miljoonaan tonniin. TonnikalakanTojen Tiloissa on eroja Seitsemän kaupallisesti tärkeintä tonnikalalajia jakautuu 23 kalakantaan. Näistä kaikilla ei mene yhtä hyvin: 15 on hyvällä tasolla (vihreällä), mutta kolme kalakantaa on luokiteltu ylikalastetuiksi. Nämä ovat Intian valtameren keltaevätonnikala sekä Tyynenmeren ja Atlantin sinievätonnikala. Viisi kantaa on keskinkertaisella tasolla – merkitty niin sanotusti keltaisella liikennevalolla. On kuitenkin hyvä muistaa, että sekä ”keltaisia” että ”vihreitä” kalakantoja valvotaan jatkuvasti ylikalastuksen estämiseksi. säilykeTonnikala suomalaisissa kaupoissa Tonnikalan suurin tuotekategoria – säilykkeet – on pullollaan edullisia tuotemerkkejä, joilla ei ole sertifikaattia. Vuonna 2018 Suomen markkinoilla oli 13 erilaista MSC-sertifioitua tonnikalasäilykettä. Säilyketuotteissa selvästi eniten käytetty laji on boniitti (93%). Tonnikala ja vasTuullisuus MSC-merkittyjen tonnikalasäilykkeiden osuus oli heinäkuun 2017 ja heinäkuun 2018 välisenä aikana noin 6,4 prosenttia kaikkien Suomessa myytyjen tonnikalasäilykkeiden arvosta. Vastuullisuuden näkökulmasta meillä on Suomessa siis edelleen paljon parantamisen varaa. ”Jopa näinä vaikeina aikoina meillä kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti maailman merillä valitsemalla kestävästi pyydettyä kalaa ja äyriäisiä. Tonnikala on yksi suosituimmista kaloista maailmassa, mutta ikävä kyllä todellisuus on, että noin kolmannes tonnikalakannoista on jatkuvan paineen alla. Ostamalla MSCmerkittyä tonnikalaa voimme tehdä osamme ja varmistaa, että tonnikalakannat säilyvät myös tulevaisuuden sukupolville”, MSC:n Suomen edustaja Johanna Vepsä toteaa. Lähde: Marine Stewardhip Councilin (MSC) tonnikalakäsikirja ”Sustainable tuna handbook. kuvassa sinievätonnikala
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 7 6 | 2020 Ristikko Ainakin tämä jokaisen pyöräilijän pitäisi tietää uudesta tieliikennelaista UUsi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020 ja se tuo mukanaan monia muutoksia myös pyöräilijöille. Lain myötä tulee useita pyöräilyä koskevia uusia liikennemerkkejä ja lisäksi pyöriin tulee muun muassa pimeän aikaan punainen takavalo pakolliseksi. PolkUPyöRän PAkolliset vARUsteet – UUtenA PUnAinen tAkAvAlo Punaisen takavalon pakollisuus koskee kaikkia ajoneuvoja 1.6.2020 alkaen. Tämä tarkoittaa, että myös pyörässä pitää olla punainen takavalo, jos sillä ajetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. ”Valon voi kiinnittää myös pyöräilijään, esimerkiksi kypärään tai reppuun. Eli valoja ei tarvitse välttämättä asentaa polkupyörään”, vinkkaa Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen. Muita polkupyörän pakollisia varusteita ovat: valkoinen etuvalo, heijastimet eteen, taakse ja sivulle, soittokello ja toimivat jarrut. Myös MAtkUstAjien kUljettAMiseen PolkUPyöRällä tUlee MUUtoksiA Matkustajan tai matkustajien kuljettaminen polkupyörällä on sallittu, jos valmistaja on tarkoittanut polkupyörän tähän. Matkustajia saa kuljettaa niin monta, kuin pyörässä on siihen soveltuvia istuimia. ”Matkustajan kuljettamisen salliminen ei enää riipu kuljetettavan eikä kuljettajan iästä. Pyörässä tulee kuitenkin olla matkustajalle sopiva istuin ja kaksi erillistä jarrulaitetta” kertoo Pohjonen. kAksisUUntAinen PyöRäily yksisUUntAisellA tiellä MAhdolliseksi – Pitää MeRkitä liikenneMeRkein Uuden tieliikennelain myötä on mahdollista pyöräillä yksisuuntaisella tiellä myös toiseen suuntaan, jos se on lisäkilvellä sallittu. ”Haluan painottaa, että tämä ei siis koske kaikkia yksisuuntaisia katuja, vaan jos kaksisuuntainen pyöräily on sallittua, pitää siitä kertoa liikennemerkein. Ei siis aina ja kaikkialla, vaan hyvin tapauskohtaisesti”, tarkentaa Pohjonen. UUdet liikenneMeRkit PyöRäilijöille Katujen ja teiden varsille useita uusia liikennemerkkejä liittyen polkupyöräilijöihin. Uusia merkkejä ovat muun muassa ”pyöräsuojatie”, pyöräkaista ja pyöräkatu. Lähde: Trafi Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa ”pyöräsuojatie” Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella ylittävää polkupyöräilijää. Tällä merkillä varustettu pyörätien jatke on aina rakenteellisesti korotettu. ”Merkin pääasiallinen tehtävä on toimia väistämisvelvollisuutta osoittavana merkkinä. Pyöräilijällä on etuajo-oikeus”, toteaa Pohjonen. Pyöräkaista Nykyisin pyöräkaista merkitään vain tiemerkinnällä. 1.6. alkaen pyöräkaista voidaan merkitä myös liikennemerkillä. Pyöräkatu ja sen päättymismerkki Pyöräkadulla on polkupyöräilijälle annettava esteetön kulku. Ajoneuvolla ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi. Ota kuva täytetystä ristikosta ja lähetä se WhatsApptai tekstiviestinä numeroon 045 164 6264 tai sähköpostilla: ristikko@letterbox.fi || viimeistään 30.5. palauttaneiden kesken arvotaan digitaalinen herätyskello.
8 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 6 | 2020 Seuraava Hakunila–lehti ilmestyy 15.6. Kesämökkien ja tonttien kysyntä on kovassa kasvussa KesämöKKien ja tonttien kysyntä on kasvanut voimakkaasti monilla paikkakunnilla Suomessa. halutuimmilla paikkakunnilla kysyntä ylittää tarjonnan selkeästi tällä hetkellä. – Uskon koronavirusepidemialla olevan merkitystä kesämökkien ja tonttien kysynnän paikoin hurjaankin kasvuun, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Aika näyttää, tuleeko mökkikantamme koronan seurauksena kasvamaan nopeammin kuin 1980-luvulla, jolloin kesämökkirakentamisen suosio on ollut Suomessa huipussaan. En pitäisi sitä mahdottomana, Rantanen jatkaa. – Korona muuttaa matkustuskulttuuriamme. Vapaan reissaamisen aika on ainakin joksikin aikaa ohi, ja ulkomaanmatkailusta tulee muun muassa lentoyhtiöiden konkurssien myötä selvästi aiempaa kalliimpaa. – Viimeisimmän kuluttajabarometrin mukaan, joka on tehty maaliskuun aikana pääosin ennen koronasulkuja, suomalaisten ulkomaan lomailuaikeet seuraavien kuuden kuukauden aikana ovat pudonneet selvästi. On mielenkiintoista nähdä muutaman vuoden kuluttua, miten pysyviä muutoksia korona jättää matkailuun, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen. – Kesämökkeilyn ja kotimaanmatkailun suosio tullee kasvamaan merkittävästi, erityisesti keski-ikäisten ja vanhempien keskuudessa, uskoo Rantanen. – Mökkikuume näyttää nyt tosin iskeneen myös lapsiperheisiin eri puolilla Suomea. – kesämökkeilyn ja kotimaanmatkailun suosio tullee kasvamaan merkittävästi, uskoo jukka Rantanen. Aalto Pinja Aalto Roosa Alhainen Mikko Auvinen Miisa Björs Tero Ceder Stella Ehro Joonas Ekholm Titus Hanif Abdullah Harju Hermanni Heikkilä Riina Hellsten Verneri Hirvaskoski Kalle Holopainen Jussi Hyvärinen Juuso Hörkkö Ella Iiskola Lauri Immonen Sanni Jaakonaho Olli Järvinen Anna Kaartokallio Aarni Kanerva Stella Kivi Anni Kohi Kim Kolari Onni Koskinen Jenni Koskinen Kasper Kottila Julia Kuronen Kaisa Kütt Santtu Kääriäinen Martti Laine Noora Lankinen Timi Lantta Taneli Law Kaapro Lehmuskallio Lumi Manninen Anni Mielonen Eevi Mihailov Maxim Muttonen Jesse Myllymäki Samu Myyryläinen Totti Myöhänen Roope Nevalainen Janne Nguyen Linh Niskala Michael Paakki Miko Palvanen Aada Partanen Arttu Partanen Eetu Pauk Jegor Perälä Peppi Pitkänen Timo Pyökeri Veera Rintatalo Maiju Rissanen Otto Roinisto Ella Räsänen Otto Sallahu Egzona Savola Noora Selonen Sofia Siekkinen Anette Siikaoja Matilda Sillantaus Emilia Simell Sara Stirkkinen Aleksi Suomi Stella Susi Emelian Tavaststjerna Eeli Thaqi Vera Truhponen Tiia Tuuri Sami Uusikumpu Petra Vahtera Lukas Varis Elina Viinikainen Markus Wilska Minttu Voutilainen Nella Vähäsoini Jukka Välläri Maria Yli-Hankala Risto sotungin lukion ylioppilaat kevät 2020 Nimitiedot julkaistaan niiltä ylioppilailta, jotka ovat antaneet yo-kokeisiin ilmoittautumisen yhteydessä luvan nimensä julkaisuun. Hakunila-lehti onnittelee kaikkia tuoreita ylioppilaita! Yrittäjä! Tässä on paikka sinun ilmoituksellesi Kysy lisää: myynti@letterbox.fi Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon. Siunattua kesää! Facebook: Hakunilan seurakunta YouTube: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret www.hakunilanseurakunta.fi