Haloo maaseutu! Haloo maaseutu! Maaseudun kehittämisen tiedotusLEHTI Varsinais-suomessa Maaseudun kehittämisen tiedotusLEHTI Varsinais-suomessa Ohjelmakauden 2014–2022 tulokset ja vaikuttavuus
HALOO MAASEUTU | Maaseudun kehittäminen ja maaseuturahasto Varsinais-Suomessa | Tiedotuslehti kesäkuu 2022 | Julkaisija Haloo maaseutu -viestintähanke | Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja se toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2022 | Päätoimittaja Janica Vilen | Taitto Janica Vilen | Kannen kuva Mathias Luther | Painopaikka Paino-Kaarina Oy | Painosmäärä 2 000 kpl Maaseutua kehitetään yhteistyössä! PROAGRIA LÄNSI-SUOMI Maatilaja maaseutuyrittäjiä palveleva asiantuntijaorganisaatio. lansi-suomi.proagria.fi MTK-VARSINAIS-SUOMI Maatalouden ja maaseudun elinkeinojen edunvalvoja www.mtk.fi/liitot/ varsinaissuomi VARSINAIS-SUOMEN KYLÄT Varsinais-Suomen maakunnan kylätoiminnan kattojärjestö www.vskylat.fi VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Aluekehitysviranomainen sekä suunnitteluja edunvalvontaorganisaatio www.varsinais-suomi.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus www.ely-keskus.fi Puhelinvaihde 0295 022 500 Leader Varsin Hyvä www.varsinhyva.fi 050 338 3867 I samma båt – Samassa veneessä rf ry www.sameboat.fi 0400 718 913 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry www.jokivarsi.fi 044 067 4434 Leader Ravakka www.ravakka.fi 044 034 4345 Leader Ykkösakseli www.ykkosakseli.fi 0400 982 236 EU:n maaseuturahaston toimijat Varsinais-Suomessa 2 l Haloo maaseutu!
Haloo maaseutu! -viestintähanke kokoaa tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Varsinais-Suomessa. Hanke toteutetaan yhteistyönä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmien sekä muiden maaseututoimijoiden kanssa. Lue lisää verkosta: www.haloomaaseutu.fi Haloo maaseutu! l 3 PÄÄKIRJOITUS Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahaston tukia jaetaan maaseutuohjelman kautta paikallisten tarpeiden mukaisesti. Ohjelmakausi 2014–2022 on tulossa päätökseen ja on aika summata tuloksia: Valtakunnallisesti maaseuturahoitusta on ollut kauden aikana tarjolla yli kahdeksan miljardia euroa. Summasta valtaosa on käytetty viljelijätukiin ja loppuosa maaseudun kehittämistukiin. Varsinais-Suomessa maaseudun kehittämistukia myöntävät Ely-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Loimaan seudulla ja Somerolla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Salon seudulla ja Uudellamaalla toimiva Ykkösakseli. Maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa ohjelmakauden aikana yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla, joka on jakautunut yritystukiin ja yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Tässä lehdessä esitellään tukea saaneita hankkeita ja niiden tuloksia ohjelmakauden varrelta. Leader-ryhmät ovat laskeneet tukemiensa hankkeiden vaikutuksia myös teemoittain. Varsinais-Suomen ryhmien myöntämästä Leader-tuesta 10 miljoonaa euroa on kehittänyt kylätoimintaa. Liikuntaa on tuettu 3,7 miljoonalla eurolla ja kulttuuria 3,6 miljoonalla. Nuorten hyväksi Leader-tukea on myönnetty 1,8 miljoonaa ja sama summa on käytetty myös lähiruuan tukemiseen. 2,9 miljoonaa euroa ryhmien myöntämästä Leader-tuesta on käytetty sellaisiin hankkeisiin, joilla on saavutettu positiivisia ympäristövaikutuksia. Kuten lehteen valituista esimerkkihankkeista huomaa, yhdellä hankkeella voidaan vaikuttaa moniin asioihin. Kun pienviljelijäyhdistys rakentaa frisbeegolfradan, se edistää liikuntaa, mutta samalla myös elävöittää kylää, luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vauhdittaa matkailua. Kun kyläyhdistys pelastaa arvokkaan luonnonlähteen, se luo samalla uusia virkistysmahdollisuuksia ja lisää yhteisöllisyyttä. Vaikka hankkeilla on saavutettu monenlaisia vaikutuksia, yksinkertaistettuna niiden jokaisen tarkoitus on kehittää maaseutua – jotta voisimme hyvin. Eikä työ maaseudun hyväksi ole suinkaan loppumassa! Uusi ohjelmakausi alkaa heti vuonna 2023. Jos sinulla on idea oman kotiseutusi kehittämiseksi, ole rohkeasti yhteydessä Varsinais-Suomen Ely-keskukseen tai oman alueesi Leader-ryhmään. Maaseudun kehittämisen asiantuntijat ovat apunasi edistämässä maaseudun kestävää kasvua ja hyvinvointia. Janica Vilen Haloo maaseutu! Jotta voisimme hyvin!
1,8 miljoonaa euroa LEADER-TUKEA NUORTEN HYVÄKSI Leader Varsin Hyvän ja Leader Ravakan nuorisotyöryhmät kävivät huhtikuun puolivälissä opintomatkalla Italian Etelä-Tirolissa, jossa heidät vastaanottivat paikallinen Leader-ryhmä LAG Pustertal ja paikallinen nuorisojärjestö Jugenddienst Dekanat Bruneck. 14 hengen suomalaisporukka pääsi matkansa aikana tutustumaan paikalliseen kulttuuriin, luontoon ja päätöksentekoon sekä tietysti paikallisiin nuoriin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Etelä-Tiroli on Italian pohjoisin maakunta Alpeilla Itävallan rajalla. Alueella puhutaan pääosin saksaa, mutta retken ohjelma oli englanniksi. Nuoret yöpyivät alppimajan tyyppisessä hotellissa, josta he tekivät päiväretkiä lähellä oleviin kyliin. Matkat taitettiin julkisilla yhdessä italialaisten kanssa, joten paikallinen elämänmeno ehti tulla tutuksi. Eroja nuorten vaikutusmahdollisuuksissa Paimiolaiselle 14-vuotiaalle Anni Puuruselle reissu oli hänen elämänsä ensimmäinen ulkomaanmatka. – Koko matka oli tosi mukava kokemus. Erityisen iloinen olin siitä, ettei kyseessä ollut mikään hotelliloma, vaan pääsimme oikeasti tutustumaan paikallisiin ihmisiin ja paikalliseen elämäntapaan, hän kommentoi. Puurunen huomasi opintoretken aikana, että suomalaisten ja italialaisten nuorten vaikutusmahdollisuuksissa on aika paljon eroja. – Meillä on nuorisovaltuustot, oppilaskunnat ja monenlaisia nuorisotyöryhmiä. Suomessa on myös paljon nuoria päättäjiä ja esimerkiksi maailman nuorin pääministeri. Italialaiseen kulttuuriin taas kuuluu ajatus, että vanhemmat ovat viisaampia. Siksi nuorten on siellä vaikeampaa päästä vaikuttamaan, Puurunen kertoo oppimastaan. Varsin Hyvän nuorisotyöryhmän lisäksi Puurunen on saanut tärkeää kokemusta vaikuttamisesta oman koulunsa oppilaskunnan hallituksessa. – Järjestämme oppilaskunnan kanssa tapahtumia ja esimerkiksi äänestyksiä siitä, miten koulun asioita voisi kehittää. Aina jos huomaamme jonkin epäkohdan, yritämme löytää siihen ratkaisun, hän kertoo. Opintoretken osana järjestettiin työpaja, jossa suomalaiset ja italialaiset nuoret oppivat toisiltaan listaamalla ylös nuorten vaikuttamiseen liittyviä mahdollisuuksia ja esteitä. Kun italialaiset esittelivät työpajan tulokset paikallisille päättäjille, heiltä kysyttiin, miksi nuoret eivät vain ota yhteyttä päättäjiin, jos haluavat muuttaa asioita. Miksi nuorten pitäisi itse saada osallistua päätöksentekoon, kun sitä varten on jo ihmisiä? Suomessa ajatellaan laajasti, että aitoa osallisuutta ei ole ilman todellista vaikutusvaltaa. Kun nuoret pääsevät itse vaikuttamaan asioihin, he ottavat samalla vastuuta yhteisöstä ja yhteiskunnasta ja sitoutuvat sen kehittämiseen. Näin vaikutusmahdollisuuksien myötä syntyvä osallisuuden kokemus vähentää esimerkiksi yhteiskunnasta syrjäytymistä. Nuorten hyväksi on ohjelmakaudella 2014–2022 toteutettu yhteensä 69 Leader-hanketta, joista Opportunities for Young People – Uusia mahdollisuuksia nuorille -hanke panostaa nuorten kansainvälistymiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin. Huhtikuussa 2022 hanke järjesti opintomatkan Italiaan! 4 l Haloo maaseutu! Suomalaiset ja italialaiset nuoret verkostoituvat Leader-hankkeessa Hankkeen kokonaisrahoitus: 60 550 € Myönnetty tuki: 100 % Hankkeen kokonaisrahoitus: 50 000 € Myönnetty tuki: 100 %
Haloo maaseutu! l 5 Haloo maaseutu! l 5 69 Leader-hanketta 142 NuorisoLeader -avustusta 24 tukea työllistymiseen 99 tukea harrastamiseen Nuorten paikka seurakunnissa vaihtelee Matkalla mukana ollut 20-vuotias Eetu Orava asuu nykyisin Turussa, mutta on kotoisin Maskusta, missä hän toimii edelleen muun muassa seurakunnan nuorisotiimissä, koska halusi jäädä mukaan hyvään porukkaan. – Teemme esityksiä seurakunnalle esimerkiksi siitä, millaista nuorisotyötä toivomme ja mitä nuorille kannattaisi hankkia. Seurakunnassa homma perustuu vapaaehtoistyöhön ja se motivoi tosi paljon, kun pystyy auttamaan. Nyt rakennamme esimerkiksi frisbeegolfrataa, hän kertoo. Seurakunnan kautta hän tuli mukaan myös Varsin Hyvän nuorisotoimintaan ja Italian matkalle. Italialaiset nuoret olivat aika ihmeissään, kun Orava kertoi heille, miten Maskussa nuoret pääsevät vaikuttamaan seurakunnan asioihin. Jos vaikuttaminen on muutenkin nuorille Pohjois-Italiassa vaikeampaa, niin seurakunnissa se on sitä erityisesti! Orava pääsi matkan aikana keskustelemaan italialaisten nuorten kanssa myös esimerkiksi koulun käynnin ja asepalveluksen eroista sekä lainsäädännöstä. – Suomessa laki velvoittaa kuuntelemaan nuorisovaltuustoja. Juttelin matkalla pitkään yhden italialaisen nuoren kanssa, joka opiskelee lakia. Hän selitti, että vaikka nuorisoryhmiä perustetaan Italiassakin, ei vaikuttaminen ole kovin helppoa, koska lainsäädäntö ei velvoita ottamaan nuorten mielipiteitä huomioon, hän kertoo. Nuorten vuosi 2022 Euroopan Unionissa vietetään parhaillaan nuorisoteemavuotta. Viime vuosina nuorisotoiminta on nostanut päätään myös maaseudun kehittämisessä ja Leader-toiminnassa. Useissa Leader-ryhmissä on tarjolla NuorisoLeader-rahoitusta nuorten omiin projekteihin. Monissa ryhmissä toimii myös oma nuorisotyöryhmä. Varsin Hyvän oma nuorisotyöryhmä perustettiin vuoden 2021 lopulla. Mukaan saatiin yhteensä 12 nuorta Varsin Hyvän toiminta-alueen kunnista, joita ovat Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo ja Turku. Nuorisotyöryhmä pääsee vaikuttamaan muun muassa tarjolla olevien NuorisoLeader-tukien myöntämiseen ja nuorisotyön kehittämiseen. Ravakan nuorisotoimintaa ohjaa Juuliska Seikola ja Varsin Hyvän nuorisoa Joona Silvola. – Ulkomaan matka oli hyvä tapa ryhmäytyä myös oman porukan kesken. Seuraavaksi alamme suunnitella ohjelmaa vastavierailulle tuleville italialaisnuorille. He veivät meidät Alpeille, joten ehkä me viemme heidät saaristoon. Ainakin saunomista ja suomalaista ruokaa on luvassa, Silvola paljastaa. Teksti: Janica Vilen Kuva: Joona Silvola NuorisoLeader-tuki on tarkoitettu nuorten omien ideoiden toteuttamiseen. Tukea voi hakea joko yksin tai yhdessä. Yksin tukea voi saada itsensä työllistämiseen. Yhdessä haettavat tuet on tarkoitettu esimerkiksi tapahtumien tai kurssien järjestämiseen tai yhteisten harrastusvälineiden hankintaan. Ryhmässä tulee olla vähintään kolme nuorta ja lisäksi hakemuksen tekemiseen tarvitaan täysi-ikäinen vastuuhenkilö, joka voi olla esimerkiksi oman kunnan nuorisotyöntekijä tai jonkun nuoren vanhempi. Tukisummat ja -ehdot vaihtelevat Leader-ryhmien välillä, mutta pääosin avustukset on suunnattu alle 25-vuotiaille ja suuruudeltaan ne ovat olleet 100– 1500 euroa. – NuorisoLeader-hakemus on hyvin yksinkertainen ja hakuprosessi joustava. Ajatus on se, että hakemusta tehdessään nuoret samalla oppivat papereiden käsittelyä, kertoo Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio. Vehmaalaiset 15–16-vuotiaat nuoret Noora Vilkanen, Minttu Laine ja Inka Lehtonen perustivat kesällä 2021 kahvilan Vehmaan kirkon kupeessa olevaan vanhaan aittaan. Kesäkahvila Aitta oli auki kuusi viikkoa ja siellä myytiin muun muassa kahvia, jäätelöä, nuorten itse leipomia tuotteita ja paikallisia käsitöitä. NuorisoLeaderin kautta he saivat Ravakalta tukea kahvilan alkuinvestointeihin. – Oli tosi mukavaa saada olla itsenäinen yrittäjä ja oman tekemisensä herra. Ja myös työporukka oli mielenen, kun pidimme kahvilaa kolmestaan, kommentoi Vilkanen. Salossa Kuusjoen nuoret ovat hakeneet NuorisoLeader-rahaa Ykkösakselilta jo kolme kertaa. Avustuksilla on hankittu nuorisotilaan uusi telkkari, Subsoccer-jalkapallopöytä, nyrkkeilysäkki, tasapainolauta ja hyppyharjoitteluun tarkoitettu Gorilla Sportsin plyobox. Neljäskin hankinta on jo mietitty valmiiksi. Seuravaaksi nuoret aikovat hakea rahaa koripallokorin ostamiseen nuorisotalon pihalle. I samma båt – Samassa veneessä -Leader-yhdistys on lanseerannut NuorisoLeaderin alle myös Nuori Yrittäjä -rahoituksen, jota pilotoitiin kesällä 2021. Silloin paraislaiselle Lauri Mattilalle myönnettiin rahoitusta oman Venekuvaus-yrityksen perustamiseen. Hän videokuvasi yksityishenkilöiden veneitä dronella ja projekti onnistui niin hyvin, että Mattila suunnittelee jatkavansa kuvaamista myös ensi kesänä. Teksti: Janica Vilen 142 NuorisoLeader-avustusta! Leader Ravakka, Varsin hyvä, I samma båt – Samassa veneessä ja Ykkösakseli ovat vuosina 2014–2022 jakaneet yhteensä 142 NuorisoLeader-avustusta. NuorisoLeaderin tukisummat ja ehdot vaihtelevat Leader-ryhmittäin.
6 l Haloo maaseutu! Pöytyän Yläneellä, Uudenkartanon kyläyhdistyksen lystinpitopaikassa eli Lystmettässä panostetaan esteettömyyteen. Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tukemassa Leader-hankkeessa on parannettu teatterin valaistusta, äänentoistoa ja rinteessä sijaitsevaa katsomoa sekä rakennettu sinne täysin esteetön kulkureitti. Yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Markkula ja tiedottaja Eija Eloranta kertovat, että esteettömän reitin myötä katsomoon pääsee nyt paremmin esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenrattailla. Lisäksi esteettömyyteen panostetaan palvelussa. – Lippuja varatessa kannattaa kertoa, jos tarvitsee apua. Me voimme saattaa katsomoon ja tuoda väliaikatarjoilut, Eloranta sanoo. Teatteriin mahtuu kerrallaan 330 katsojaa. Ennen kaikille penkkiriveille kuljettiin keskikäytävältä, mutta remontin yhteydessä tehtiin kulkureitit myös molempiin reunoihin. Koko alin rivi ja ylin rivi ovat nyt inva-paikkoja, joten esimerkiksi pyörätuolia käyttävät katsojat voivat valita, haluavatko istua edessä vai takana. – Ja nyt kun esteettömiä paikkoja on niin paljon, on mahdollista istua vierekkäin vaikka koko seurueen kanssa, Eloranta jatkaa. Myös teatterin uusi valaistus ja äänentoisto lisäävät esteettömyyttä, mutta varsinaista induktiosilmukkaa ei saatu mahtumaan hankkeeseen. Äänentoistojärjestelmä on kuitenkin sellainen, johon silmukka sopii, jos sellainen päätetään hankkia myöhemmin. Koko kylä esteettömyyden puolesta Mistä idea esteettömyyden edistämisestä sitten lähti? – Meidän teatteriin tuli kerran Porin suunnalta bussillinen porukkaa ja heistä lähes kaikilla oli joko pyörätuoli tai rollaattori. Silloin jo palveluamme kehuttiin, mutta ajattelimme, että haluamme palvella vieläkin paremmin. Porukka ikääntyy koko ajan ja ikäihmiset ovat kesäteattereille tärkeä kohderyhmä, puheenjohtaja vastaa. Ja on esteettömyydestä iloa muillekin! Toinen kulkureitti vähentää ruuhkaa ja sitä pitkin pääsee näppärästi vaikka lastenrattailla, joten nyt teatterissa voisi järjestää esimerkiksi isoja lasten tapahtumia. Paremmat puitteet edesauttavat myös tilojen vuokraamista ulkopuolisten tapahtumajärjestäjien käyttöön. Yhdistyksen mukaan kylien tapahtumat kuuluvat kaikille. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää kuitenkin esteettömästi rakennettua ympäristöä, mikä on haaste useissa maaseudun kulttuurikohteissa. Esteettömyyteen pystyy panostamaan jo pienilläkin teoilla, mutta isommat investoinnit maksavat, ja siksi ne voivat jäädä tekemättä, vaikka hyvää tahtoa olisi. – Siksi oli hienoa, että saimme hankkeeseen Leader-tukea. Ilman sitä emme olisi pystyneet tätä tekemään! 10 miljoonaa euroa LEADER-TUKEA KYLÄTOIMINNAN HYVÄKSI Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat ohjelmakauden 2014–2022 aikana tukeneet kylien kehittämistä 10 miljoonalla eurolla. Uudenkartanon kyläyhdistyksen Esteetön Lystmettä -hanke valmistui vuonna 2021 ja on nyt ehdolla Suomen parhaaksi Leader-kylähankkeeksi. Lystmettässä panostetaan esteettömyyteen ja ystävällisyyteen
Haloo maaseutu! l 7 429 hanketta 113 kunnostettua kylätaloa tai -tilaa 132 000 tuntia talkootyötä Voimaa kuin pienessä kylässä Leader-tuen lisäksi hankkeen toteutumiseksi tarvittiin koko kylän tuki. – Talkootunteja oli suunniteltu hankkeeseen 1 014, joten lopetin laskemisen siihen, mutta todellisuudessa talkoita tehtiin vielä paljon sitäkin enemmän. Paljon puhutaan siitä, että ihmisten talkoointo on vähentynyt, mutta kyllä täällä ainakin pystytään aikamoisiin urotekoihin, Eloranta kiittelee. Lystmettässä myös lähes kaikki rakennukset on tehty talkoilla: esimerkiksi kioski, tanssilava ja rantasauna. Katettu katsomokin on aikoinaan saanut alkunsa kylällä järjestetystä 40 tunnin hirsikurssista, jonka jälkeen työ jatkettiin loppuun talkoilla. Ja jo pelkkään kesäteatterin pyörittämiseen tarvitaan vuosittain noin 80 talkoolaista. – Meillä on aina riittänyt vapaaehtoisia – jopa kylän ulkopuolelta. Kaikki ovat aina tervetulleita ja jokaiselle löytyy sopiva homma. Meillä on talkoissa aina kivaa ja tarjolla on myös hyvää ruokaa, sanoo Markkula. – Ja kesän päätteeksi järjestämme aina kiitosjuhlan kaikille kesän talkoolaisille. Kiittäminen on vapaaehtoistyössä tosi tärkeää, Eloranta jatkaa. Myös Pöytyän kunta avustaa yhdistyksen toimintaa säännöllisesti. 40 vuotta teatteria Uudenkartanon kyläyhdistyksen alla toimiva Himolan teatteri viettää 2022 kesällä 40-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden näytelmäksi valittiin Bertolt Brechtin ja Hella Wuolijoen kirjoittama Isoheikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle, jonka ohjaa Heidi Tuomola. Pidetyllä ja palkitulla teatterilla on vuodessa kolme ensi-iltaa: yksi juhannuksena Lystmettässä ja kaksi talvikauden aikana kirkonkylän työväentalolla. Leader-hanke paransi esteettömyyden lisäksi kesäteatterin muitakin toimintaedellytyksiä. Uuden sisäänkäynnin lisäksi myös vanha sisäänkäynti varastotiloineen uudistettiin. Nyt näyttelijöille ja roolivaatteille on lämmin tila. Kesäteatteri tavoittaa parin viikon mittaisen kauden aikana yleensä noin 3 000 katsojaa. – Elokuussa on vielä erikseen yönäytöksiä, jotka ovat aina loppuunmyytyjä. Niissä on hieno tunnelma ulkotulien ja valaistuksen ansiosta, kehuu puheenjohtaja. Lystmettässä vuodesta 1994 Uudenkartanon kyläyhdistys osti Lystmettän alueen kunnalta vuonna 1994. Nykyisin Lystmettässä järjestetään vuosittain kesäteatterin lisäksi syystori ja joulumarkkinat, tansseja, huukauppoja ja kirpputoreja sekä seurakunnan kanssa yhteistyössä maakirkko. Tanssiperinne oli aikaisemmin suositumpi, mutta viime vuosina tansseja ovat järjestäneet vain paikallisen yrittäjäyhdistyksen aktiivit. Yhdistyksen yhteinen saunavuoro on aina keskiviikkoisin syyskuusta toukokuuhun ja saunarakennuksella järjestetään paljon myös kokouksia ja yksityistilaisuuksia. Lystmettän historia ulottuu kuitenkin paljon pidemmälle kuin 90-lukuun. – Sanotaan, että Uudenkartanon päärakennuksesta on tullut tänne köysirata, jota pitkin on tultu pitämään lystiä tälle alueelle. Kartanonherra perusti tänne vuonna 1891 myös kansakoulun, joka paloi 1900-luvun alkupuolella. Palaneen koulun peruskivet ovat vielä jäljellä, kertoo Erkki Markkula. Teksti ja kuvat: Janica Vilen Hankkeen kokonaisrahoitus: 73 000 € Myönnetty tuki: 60 %
8 l Haloo maaseutu! 3,6 miljoonaa euroa LEADER-TUKEA KULTTUURIN HYVÄKSI Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta. – Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä ja siksi päädyimme juhlistamaan kuolinvuotta, kertoo hanketta koordinoinut Marjukka Kulmala. Hemminki Maskulainen syntyi Turussa kauppiaan pojaksi 1500-luvun puolivälissä. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa ja valmistuttuaan hänestä tuli Maskun kirkkoherra vuonna 1586. Hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniä virsiä, joista tunnetuin on Enkeli taivaan. – Hemminki oli todennäköisesti Mikael Agricolan pojan koulukaveri. Kouluissa opetetaan yleensä, että Mikael Agricola loi suomen kirjakielen, mutta sitä kerrotaan harvoin, kuinka paljon Hemminki ja monet muut kehittivät kieltä eteenpäin. Heidän vaikutuksestaan suomen kielestä tuli kaunista ja soljuvaa – sellaista, josta voi kirjoittaa vaikka runoja! Marjukka Kulmala ideoi muutama vuosi ennen hanketta Maskuun valokuvakampanjan, jossa Hemminki Maskulaista esittävää matkamuistonukkea kuvattiin Maskun nykypäivän maisemissa. – Kampanjan myötä Maskun kulttuurisihteeri Maarit Lindström tiesi, että olen tämmöinen Hemminki-aktivisti ja otti minuun yhteyttä. Perustimme Masku-Seuran, Maskun kunnan hyvinvointipalveluiden ja Maskun seurakunnan kanssa työryhmän, joka alkoi ideoida, mitä kaikkea voisimme juhlavuoden kunniaksi tehdä. Lopulta ideoita ja kuluja alkoi olla niin paljon, että päätimme hakea toteutukseen tukea Leader Varsin Hyvältä. Tapahtumissa 600 ihmistä Hankepäätös tuli huhtikuussa 2019 ja ensimmäinen tapahtuma pidettiin jo toukokuussa. – Hanke aloitettiin näyttävästi kylvön siunauksella, jossa Maskun kirkkoherra Jouko Henttinen esitti Hemminki Maskulaista. Saimme yhteistyökumppaneiksi Maamiesseuran sekä Maaja kotitalousnaiset. Paikalle tuli paljon porukkaa ja Ylekin uutisoi tapahtumasta, muistelee Kulmala. Juhlavuoden aikana kuultiin myös kolme esitelmää Hemminki Maskulaiseen liittyvistä aiheista ja Maskun museoon tehtiin juhlavuodeksi näyttely, joka kertoi kuolemasta 1600-luvulla. Hemminki Maskulaista esittävä mallinukke laitettiin kuolinvuoteelle, jonka ympärille kerättiin tuoksuvia kasveja. – 1600-luvulla vainaja pidettiin kotona hautajaisiin asti. Ruumiin mätäneminen alkoi nopeasti ja siksi huone piti täyttää tuoksuvilla kasveilla, Kulmala taustoittaa. Teemanäyttelyn myötä Maskun museossa tehtiin kävijäennätys ja yhteensä hankkeen tapahtumat tavoittivat noin 600 ihmistä. Tapahtumia suunniteltiin niin, että tarjolla oli ohjelmaa niin pikkulapsille kuin vanhuksillekin. Esikoululaisille tilattiin Hemminki Maskulaisesta kertova nukketeatteriesitys taiteilija Lotta Virtaselta. Ikäihmisille taas järjestettiin sanataidetyöpaja osana Varsinais-Suomen runoviikkoa. Hemmingin koulu keskiössä Hemminki Maskulaisen nimeä kantava Hemmingin koulu ja sen oppilaat olivat hankkeen keskiössä. Oppilaille järjestettiin esimerkiksi Hemminki-teemainen koulupäivä, jonka aikana kaikissa oppiaineissa käsiteltiin jollain tavoin Hemminki Maskulaista. Kuvaamataidossa tehtailtiin Hemmingin muotokuvia ja kotitalouden tunnilla tehtiin 1600-luvun ruokia. Teemapäivässä julkistettiin myös hankkeessa tehty julkaisu Maskun Hemmingin jalanjäljissä. – Se on kouluikäisille suunnattu A5-kokoinen vihkonen, jota on lahjoitettu kaikkiin Maskun alakouluihin. Toiveissa on, että koulut käyttäisivät sitä jatkossakin opetuksen tukena, jotta Maskun lapset oppisivat kotiseutunsa historiasta. Julkaisun ovat kirjoittaneet professori emerita Kaisa Häkkinen ja historian tutkija Veli-Pekka Toropainen. Häkkinen on kirjoittanut kielen kehityksestä ja Toropainen taas historiaan liittyvistä tapahtumista ja arkielämästä 1600-luvulla. Julkaisun on kuvittanut turkulainen graafikko Kristiina Elo. Vuonna 2021 Hemmingin koulun seinään tehtiin vielä yhteisötaiteen keinoin muraali. Nykyään lähes kaikki Maskussa tietävät, kuka on Hemminki Maskulainen, mutta vielä muutama vuosi sitten hänen tarinansa oli vieras monille. Suomen kielen kehittäjänä, virsirunoilijana ja valtionmiehenä tunnetun kirkkoherran historia tuotiin nykypäivään osana kolmevuotista Leader-hanketta, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Maskun historia tutuksi Leader-hankkeen avulla
Haloo maaseutu! l 9 Haloo maaseutu! l 9 137 hanketta 31 kulttuuritilaa 27 tapahtumaa 23 näyttelyä tai opastetta – Projektia ohjasi turkulaistaiteilija Jukka Hakanen, jonka muraaleja on nähtävissä erityisesti Turussa. Hän piti nuorille työpajan, jossa nuoret tutustuivat ensin Hemmingin historiaan ja ideoivat sitten erilaisia elementtejä, joista Hakanen koosti yhtenäisen teoksen, Kulmala kertoo. Teoksessa näkyy muun muassa Hemminki Maskulaisen puumerkki ja nimikirjaimet, Maskun merellisiä maisemia ja rosariumin ruusuja. Historia osaksi nykypäivää Kulmala uskoo, että Leader-hanke on kasvattanut maskulaisten paikallisidentiteettiä ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Lisäksi ulkopaikkakuntalaiset ovat saaneet tietää Maskun historiasta ja Hemminkin Maskulaisen teoista lukuisten hankkeesta kirjoitettujen artikkelien kautta. – Monille Maskun pitkä historia on tullut ihan yllätyksenä. Täältä tunnetaan kyllä Maskun kalustetalo ja Rivieran uimapaikka, mutta historiassa täällä on tehty paljon merkittäviä asioita! Paljon talkootyötä sisältänyt hanke toi ihmisiä yhteen ja elävöitti maaseutua. Eri puolilla Maskua järjestetyt tapahtumat houkuttelivat monia ihmisiä tutustumaan ensi kertaa esimerkiksi Maskun museoon ja Maskutaloon. Kulmala toivoo, että hankkeessa aikaan saadulle materiaalille on kysyntää vielä tulevinakin vuosina. – Masku viettää nyt 790-vuotisjuhliaan ja olemme ehdottaneet, että hankkeessa tehty nukketeatteriesitys esitettäisiin taas uusille esikoululaisille! Ja tekemämme julkaisun oheen olemme ajatelleet suunnitella vielä valmiita tehtäviä, jotta opettajat saisivat aiheesta oppitunnin aikaan nopeallakin valmistautumisella. Kulmala itse ehti hankkeen aikana innostua aiheesta niin paljon, että suunnittelee Masku-oppaaksi kouluttautumista. Hänen tekemänsä valtaisa talkootyömäärä noteerattiin kunnassa ja hänelle myönnettiin sen kunniaksi Paremman Maskun tekijä -palkinto. Teksti ja kuva: Janica Vilen Hankkeen kokonaisrahoitus: 31 700 € Myönnetty tuki: 80 % Maskun Hemminki 400 vuotta -hanketta koordinoinut Marjukka Kulmala esittelee Hemmingin koulun seinään valmistunutta muraalia, joka on täynnä yksityiskohtia.
10 l Haloo maaseutu! 10 l Haloo maaseutu! 10 l Haloo maaseutu! Haloo maaseutu! l 11 10 l Haloo maaseutu! 10 l Haloo maaseutu! Haloo maaseutu! l 11 Haloo maaseutu! l 11 3,7 miljoonaa euroa LEADER-TUKEA LIIKUNNAN HYVÄKSI 147 hanketta 36 luontopolkua 17 kuntoportaat 17 frisbeegolfrataa Salon Kuusjoella Tiskarlan kylässä on toukokuisena maanantai-iltana kova kuhina. Talkoolaiset siivoavat paikkoja kuntoon tulevaa kesää varten ja frisbeegolfradalla kiertää kymmeniä ihmisiä. Vähäjärven rantaan rakennetaan uutta vessaa, moottorisahalla tehdään tilaa kulkureiteille ja kerhotalon terassille katetaan jo kakkukahveja kesäkauden avauksen kunniaksi. Vähäjärven rannalla oli aikoinaan leirintäalue, jonka aktiivinen toiminta alkoi hiipua 80-luvun jälkeen. Toiminta loppui kokonaan vuosituhannen vaihteessa ja alue jäi unohduksiin – kunnes 10 vuotta sitten Tiskarlan Pienviljelijäyhdistys vuokrasi yhdeksän hehtaarin alueen kaupungilta ja alkoi kehittää sitä yhteistyössä Leader Ykkösakselin kanssa. Tiskarlan puuhakaksikkona tunnetut sisarukset Sinikka Nikander ja Pekka Välikangas ovat huomanneet, että Leader-hankkeiden jälkeen alueen käyttö on kasvanut huimasti. – Tänne on tehty Leader-tuella 9-väyläinen frisbeegolfrata ja kahdet kuntoportaat. Kerhohuone on maalattu ja musta mökki remontoitu majoituskäyttöön. Nyt rakennamme vielä uutta ekovessaa järven rantaan saunojia varten, kertoo Nikander. – Täällä on hyvä yhteishenki ja paljon aktiivisia ihmisiä. Ja nyt olemme saaneet vähän nuorempaakin väkeä mukaan, hän jatkaa. Omalla kustannuksellaan yhdistys on rakentanut alueelle viime vuosina uuden parkkipaikan ja laiturin, pitänyt kunnossa vessoja, saunaa ja grillikatosta sekä huolehtinut muutenkin alueen viihtyvyydestä. Juhannuksena on aina perinteiset juhannusjuhlat ja heinäkuussa väki kokoontuu järvikirkkoon. Yleinen saunavuoro on maanantaisin ja muina aikoina tilat ovat kaikkien vuokrattavissa. Paikka on myös koirien suosiossa. Team Vähäjärvi kouluttaa koiria alueella säännöllisesti. Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat ohjelmakauden 2014–2022 aikana tukeneet 17 frisbeegolfradan rakentamista. Kuusjoen Vähäjärvelle tehty rata on houkutellut väkeä kauempaakin ja lisännyt samalla koko virkistysalueen käyttöastetta. Frisbeegolfrata nosti Vähäjärven Frisbeegolfrata nosti Vähäjärven virkistysalueen uuteen suosioon! virkistysalueen uuteen suosioon! Frisbeegolfradalla riittää haastetta Pekka Välikangas kertoo, että erityisesti frisbeegolfrata on tuonut alueelle paljon uusia kävijöitä. Frisbeegolffaajat myös vuokraavat usein majoitustiloja, saunaa ja kerhohuonetta, mikä tuo yhdistykselle kassavirtaa. Vähäjärven frisbeegolfradan ovat suunnitelleet Mauri Lokkila ja Harri Saari. Pari ensimmäistä väylää on tehty lämmittelyyn, mutta sitten paljastuu radan todellinen luonne. Heittää saa kovaa ja pitkälle, mutta koria lähestyttäessä myös tarkkaan, sillä väylät ovat metsän siimeksessä. Kuntoportaat on tehty yhdelle heittoväylälle niin, että jos kiekko jää hiekkamonttuun, pääsee toisia kuntoportaita pitkin alas ja toisia ylös. Parhaat heittäjät välttyvät kuntoilukierrokselta, mutta suurin osa pääsee treenaaman portaisiin kiekkoa hakiessaan. Helppokulkuisen, mutta vaikeatasoisen frisbeegolfradan kruunaa vieressä oleva Vähäjärvi, johon voi pulahtaa kierroksen päätteeksi. Matala hiekkaranta on aina kaikkien käytettävissä, vaikka sauna ja sen laituri olisivat vuokrattuina yksityiskäyttöön. – Täällä on niin hyvä vesi, että ihmiset tulevat uimaan kauempaakin. Se tutkitaan joka vuosi ja koskaan ei ole löytynyt mitään. Makua siihen alkaa tulla, kun veden lämpötila nousee yli 24 asteen, mutta vaarallista se ei ole ollut silloinkaan, kertoo Välikangas. 100 vuotta maaseudun asialla Tiskarlan Pienviljelijäyhdistys on perustettu vuonna 1925, joten kohta vietetään 100-vuotisjuhlia. – Perustajajäsenistä moni on meidän nykyisten jäsenten isovanhempia. Toiminta on jatkunut sukupolvelta toiselle, kertoo Välikangas. Yhdistyksellä on aktiivista toimintaa, muun muassa ruuan parissa. – Viime vuonna meillä oli täällä grillikatoksella nuotioruokakurssi ja kalakurssi. Ja tänä vuonna meidän teemana on sienet, kertoo Nikander. Tiskarlan kylä on tiiviissä yhteistyössä myös muiden Kuusjoen kylien kanssa. – Kylätoiminta on piristynyt viime vuosina todella paljon. Kaikki menevät aina paikalle, kun joku jotain järjestää. Ja tapahtumia suunnitellaan niin, etteivät ne kilpaile keskenään, sisarukset kertovat. Teksti ja kuvat: Janica Vilen Lähistöllä asuvat Katri Lehtinen ja Maria Tuominen ovat käyneet muutaman kerran heittämässä Vähäjärven radan läpi. “Kiva, mutta tosi vaikea”, nuoret kommentoivat. Sinikka Nikander ja Pekka Välikangas ovat paljasjalkaisia tiskarlalaisia. Vähäjärven yleinen saunavuoro on maanantaisin. Hiekkarannalle saa mennä uimaan koska tahansa. Vähäjärven saunaa, kerhohuonetta ja majoitustiloja vuokraa Tiskarlan Pienviljelijäyhdistys. Hankkeiden kokonaisrahoitus: 22 400 € Myönnetty tuki: 50 % Hankkeiden kokonaisrahoitus: 22 400 € Myönnetty tuki: 50 %
Haloo maaseutu! l 11 10 l Haloo maaseutu! Haloo maaseutu! l 11 10 l Haloo maaseutu! 10 l Haloo maaseutu! Haloo maaseutu! l 11 Haloo maaseutu! l 11 3,7 miljoonaa euroa LEADER-TUKEA LIIKUNNAN HYVÄKSI 147 hanketta 36 luontopolkua 17 kuntoportaat 17 frisbeegolfrataa Salon Kuusjoella Tiskarlan kylässä on toukokuisena maanantai-iltana kova kuhina. Talkoolaiset siivoavat paikkoja kuntoon tulevaa kesää varten ja frisbeegolfradalla kiertää kymmeniä ihmisiä. Vähäjärven rantaan rakennetaan uutta vessaa, moottorisahalla tehdään tilaa kulkureiteille ja kerhotalon terassille katetaan jo kakkukahveja kesäkauden avauksen kunniaksi. Vähäjärven rannalla oli aikoinaan leirintäalue, jonka aktiivinen toiminta alkoi hiipua 80-luvun jälkeen. Toiminta loppui kokonaan vuosituhannen vaihteessa ja alue jäi unohduksiin – kunnes 10 vuotta sitten Tiskarlan Pienviljelijäyhdistys vuokrasi yhdeksän hehtaarin alueen kaupungilta ja alkoi kehittää sitä yhteistyössä Leader Ykkösakselin kanssa. Tiskarlan puuhakaksikkona tunnetut sisarukset Sinikka Nikander ja Pekka Välikangas ovat huomanneet, että Leader-hankkeiden jälkeen alueen käyttö on kasvanut huimasti. – Tänne on tehty Leader-tuella 9-väyläinen frisbeegolfrata ja kahdet kuntoportaat. Kerhohuone on maalattu ja musta mökki remontoitu majoituskäyttöön. Nyt rakennamme vielä uutta ekovessaa järven rantaan saunojia varten, kertoo Nikander. – Täällä on hyvä yhteishenki ja paljon aktiivisia ihmisiä. Ja nyt olemme saaneet vähän nuorempaakin väkeä mukaan, hän jatkaa. Omalla kustannuksellaan yhdistys on rakentanut alueelle viime vuosina uuden parkkipaikan ja laiturin, pitänyt kunnossa vessoja, saunaa ja grillikatosta sekä huolehtinut muutenkin alueen viihtyvyydestä. Juhannuksena on aina perinteiset juhannusjuhlat ja heinäkuussa väki kokoontuu järvikirkkoon. Yleinen saunavuoro on maanantaisin ja muina aikoina tilat ovat kaikkien vuokrattavissa. Paikka on myös koirien suosiossa. Team Vähäjärvi kouluttaa koiria alueella säännöllisesti. Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat ohjelmakauden 2014–2022 aikana tukeneet 17 frisbeegolfradan rakentamista. Kuusjoen Vähäjärvelle tehty rata on houkutellut väkeä kauempaakin ja lisännyt samalla koko virkistysalueen käyttöastetta. Frisbeegolfrata nosti Vähäjärven Frisbeegolfrata nosti Vähäjärven virkistysalueen uuteen suosioon! virkistysalueen uuteen suosioon! Frisbeegolfradalla riittää haastetta Pekka Välikangas kertoo, että erityisesti frisbeegolfrata on tuonut alueelle paljon uusia kävijöitä. Frisbeegolffaajat myös vuokraavat usein majoitustiloja, saunaa ja kerhohuonetta, mikä tuo yhdistykselle kassavirtaa. Vähäjärven frisbeegolfradan ovat suunnitelleet Mauri Lokkila ja Harri Saari. Pari ensimmäistä väylää on tehty lämmittelyyn, mutta sitten paljastuu radan todellinen luonne. Heittää saa kovaa ja pitkälle, mutta koria lähestyttäessä myös tarkkaan, sillä väylät ovat metsän siimeksessä. Kuntoportaat on tehty yhdelle heittoväylälle niin, että jos kiekko jää hiekkamonttuun, pääsee toisia kuntoportaita pitkin alas ja toisia ylös. Parhaat heittäjät välttyvät kuntoilukierrokselta, mutta suurin osa pääsee treenaaman portaisiin kiekkoa hakiessaan. Helppokulkuisen, mutta vaikeatasoisen frisbeegolfradan kruunaa vieressä oleva Vähäjärvi, johon voi pulahtaa kierroksen päätteeksi. Matala hiekkaranta on aina kaikkien käytettävissä, vaikka sauna ja sen laituri olisivat vuokrattuina yksityiskäyttöön. – Täällä on niin hyvä vesi, että ihmiset tulevat uimaan kauempaakin. Se tutkitaan joka vuosi ja koskaan ei ole löytynyt mitään. Makua siihen alkaa tulla, kun veden lämpötila nousee yli 24 asteen, mutta vaarallista se ei ole ollut silloinkaan, kertoo Välikangas. 100 vuotta maaseudun asialla Tiskarlan Pienviljelijäyhdistys on perustettu vuonna 1925, joten kohta vietetään 100-vuotisjuhlia. – Perustajajäsenistä moni on meidän nykyisten jäsenten isovanhempia. Toiminta on jatkunut sukupolvelta toiselle, kertoo Välikangas. Yhdistyksellä on aktiivista toimintaa, muun muassa ruuan parissa. – Viime vuonna meillä oli täällä grillikatoksella nuotioruokakurssi ja kalakurssi. Ja tänä vuonna meidän teemana on sienet, kertoo Nikander. Tiskarlan kylä on tiiviissä yhteistyössä myös muiden Kuusjoen kylien kanssa. – Kylätoiminta on piristynyt viime vuosina todella paljon. Kaikki menevät aina paikalle, kun joku jotain järjestää. Ja tapahtumia suunnitellaan niin, etteivät ne kilpaile keskenään, sisarukset kertovat. Teksti ja kuvat: Janica Vilen Lähistöllä asuvat Katri Lehtinen ja Maria Tuominen ovat käyneet muutaman kerran heittämässä Vähäjärven radan läpi. “Kiva, mutta tosi vaikea”, nuoret kommentoivat. Sinikka Nikander ja Pekka Välikangas ovat paljasjalkaisia tiskarlalaisia. Vähäjärven yleinen saunavuoro on maanantaisin. Hiekkarannalle saa mennä uimaan koska tahansa. Vähäjärven saunaa, kerhohuonetta ja majoitustiloja vuokraa Tiskarlan Pienviljelijäyhdistys. Hankkeiden kokonaisrahoitus: 22 400 € Myönnetty tuki: 50 % Haloo maaseutu! l 11 on perustettu vuonna 1925, joten kohta vietetään 100-vuotisjuhlia. – Perustajajäsenistä moni on meidän nykyisten jäsenten isovanhempia. Toiminta on jatkunut sukupolvelta toiselle, kertoo Välikangas. Yhdistyksellä on aktiivista toimintaa, muun muassa ruuan parissa. – Viime vuonna meillä oli täällä grillikatoksella nuotioruokakurssi ja kalakurssi. Ja tänä vuonna meidän teemana on sienet, kertoo Nikander. Tiskarlan kylä on tiiviissä yhteistyössä myös muiden Kuusjoen kylien kanssa. – Kylätoiminta on piristynyt viime vuosina todella paljon. Kaikki menevät aina paikalle, kun joku jotain järjestää. Ja tapahtumia suunnitellaan niin, etteivät ne kilpaile keskenään, sisarukset kertovat. Teksti ja kuvat: Janica Vilen
12 l Haloo maaseutu! 12 l Haloo maaseutu! 1,8 miljoonaa euroa LEADER-TUKEA LÄHIRUUAN HYVÄKSI Pyhärannan Hirslahteen vuonna 2021 avattu Kallionkolo tarjoaa kahvilan palveluita, makoisaa juurileipää, majoitusta, hierontaa ja elämyksiä merellisessä maalaismaisemassa. Leader Ravakka myönsi hankkeelle 20 prosentin investointituen. Kallionkolossa viihtyy ja voi hyvin! Jenni Teräväinen ja Veeti Kallio muuttivat Pyhärantaan kesällä 2020. Kesällä 2021 he avasivat vanhaan karjasuojaan tehdyn kahvilan ja kesäksi 2022 pihapiiriin valmistui naatiskeluaitta ja vanhaan mankelhuoneeseen majoitustila kahdelle. Eikä vieläkään valmista ole. Kesäksi 2023 suunnitelmissa on rakentaa lisää majoitustilaa vanhaan kanalaan ja pitkällä tähtäimellä haaveissa on saada pihapiiriin vielä eläimiä. – Olimme jo pitkään haaveilleet uudesta kodista, jossa olisi tilaa myös yritystoiminnalle. Etsimme sopivaa paikkaa aluksi Saariston Rengastien varrelta, mutta sitten näin tämän talon myynti-ilmoituksen. Yleinen näyttö oli lauantaina. Sunnuntaina tulimme katsomaan tätä uudelleen ja maanantaina mentiinkin jo pankkiin, Teräväinen muistelee. Tilan päärakennus on valmistunut alun perin muutaman kilometrin päähän Ylikylän pappilaksi ihan 1800-luvun alussa. Vuosisadan loppupuolella rakennus osoittautui kuitenkin liian pieneksi pappilan tarpeisiin, joten hirret huutokaupattiin uuden pappilarakennuksen tieltä vuonna 1886. – Laivuri Kustaa Aaltonen osti hirret ja pystytti talon tänne. Siksi alkuperäisissä hirsissä on edelleen nimikirjaimet K.A. Jenni Teräväinen on ensimmäiseltä koulutukseltaan huonekalupuuseppä ja nyt hän opiskelee restaurointia. Hänen puolisonsa Veeti Kallio on suomalaisten tuntema laulaja ja näyttelijä, mutta lisäksi hän on koulutettu hieroja ja innokas nikkaroimaan. Pariskunta kunnostaa vanhaa taloa ja sen pihapiirissä olevia rakennuksia pieteetillä – ja myös huonekaluissa kunnioitetaan ajan henkeä. – Majoitushuoneen sängyt ovat uudet, mutta muuten oikeastaan kaikki huonekalut ovat kierrätettyjä ja itse kunnostettuja. Kahvia ja juurileipää! Kallionkolon kahvila on otettu avosylin vastaan. Ensimmäisenä kesänä asiakkaita riitti ja kiitoksia satoi. Kahvilan valikoimiin kuuluu muun muassa kakkuja, pullaa, piirakoita ja juurileipää. Kaikki leivotaan itse. Emännän juurileivästä tuli ensimmäisen kesän aikana niin suosittua, että hän leipoo sitä nykyisin ympäri vuoden Reko-lähiruokarenkaan jakoihin. Kahvilassa on myös anniskeluoikeudet ja ohjelmaa tasaisin väliajoin. – Viime kesänä Veeti oli kiinni teatterissa, joten minulla riitti kiirettä. Tänä kesänä meitä on onneksi kaksi paikalla ja muutamia esiintyjiäkin on tulossa! Kahvila on auki keskiviikosta sunnuntaihin ja kahvilatuotteiden lisäksi myynnissä on paikallisten käsityöläisten tuotteita. Osaksi kyläyhteisöä Kesällä 2021, kun kahvilan avajaiset alkoivat klo 11, viimeinen ruuvi saatiin paikoilleen klo 11.05. – Siinä oli ystävien ja naapureiden apu tarpeen, että kaikki tuli kuntoon. Täällä on hirveän kiva henki ja ihmiset ovat avuliaita, vaikka tulimme tänne ihan ulkopuolelta. Emme ole katuneet päivääkään, että muutimme tänne, Teräväinen sanoo. Kallionkolon remontit ovat työllistäneet jonkin verran myös muita paikallisia ja aina
Haloo maaseutu! l 13 Haloo maaseutu! l 13 72 hanketta 38 yleishyödyllistä hanketta 34 yritystukea kun jotain palvelua tarvitaan, naapurista osataan kertoa, mihin kannattaa soittaa. – Nyt olen mukana myös kyläyhdistys Pleississä. Jouluna järjestimme meidän kaffelaan joulupuodin, johon osallistui 17 paikallista käsityöläistä tuoden tuotteitaan myyntiin. Asiakkaita tuli tosi paljon, ja tunnelma oli ihana! Pariskunnan 10-vuotias tytär on löytänyt paikkansa pienestä kyläkoulusta ja perhe nauttii siitä, että meri on lähellä. Tervetuloa matkailijat! Teräväinen on iloinen siitä, että paikalliset ovat ottaneet Kallionkolon omakseen. Ensimmäisenä kesänä asiakkaat kertoivat paljon tarinoita paikan historiasta sen uusille asukkaille. Mutta suurin kohderyhmä on matkailijat. – Tästä menee ohi paljon mökkiläisiä ja kaksipyöräisiä, sillä tämä Rantatie on maisemiltaan vähän mielenkiintoisempi kuin 8-tie. Ihmiset olivat selvästi odottaneet, että tällekin reitille tulisi uusi pysähdyspaikka. Kallionkolon vierestä kulkevaa Rantatietä pitkin menee myös Euroopan yhteinen pyöräilyreitti EuroVelo 10. Pyöräilijöille Kallionkolo tarjoaa rentouttavan ja palauttavan pysähdyspaikan, sillä majoitukseen kuuluu myös löydyt tunnelmallisessa pihasaunassa ja lisäpalveluna voi tilata vaikka lihashuoltoa koulutetulta hierojalta. – Täällä on tavoitteena viihtyä ja voida hyvin! Teksti: Janica Vilen Kuvat: Janica Vilen, Esa Urhonen ja Ulla Jokela Hankkeen kokonaisrahoitus: 30 800 € Myönnetty tuki: 20 % Kallionkolon vierestä kulkee Rantatietä seuraileva pyöräreitti Eurovelo 10 ja takana siintää meri! Hienon sijainnin ja kauniin vanhan talon lisäksi umpipihamainen miljöö teki pariskuntaan vaikutuksen jo ensisilmäyksellä. Kahvilassa ja majoitushuoneessa on savirapatut seinät. Savi on hengittävä materiaali, joka kerää ja päästää kosteutta sään mukaan ja tarjoaa siten sisäilman, jota on aina hyvä hengittää.
14 l Haloo maaseutu! Järviruoko on yksivuotinen kasvi, joka leviää voimakkaasti Saaristomerellä ja muissa Etelä-Suomen vesistöissä. Arkikielessä kaislaksikin kutsuttu kasvi on vallannut paikoin kokonaisia rantoja estäen niiden virkistyskäytön. Tonnissa ruokomassaa on 7 kiloa fosforia ja 80 kiloa typpeä, joten leikkaamalla ruokoa, saadaan tehokkaasti poistettua ravinteita merestä. Lisäksi ruokojen leikkaaminen parantaa veden virtaavuutta ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Merkittävin vaikutus näkyy kuitenkin hiilijalanjäljessä, sillä ruokomassasta yli 50 % on hiiltä. Ruokoa leikkaamalla voidaan siis saada valtavia hiilimääriä pois luonnonkierrosta. Järviruo’osta voidaan tehdä kattoja tai taidetta. Se toimii hyvin maanparannusaineena, katteena, eristeenä, kuivikkeena, rehuna tai kasvualustana. Lisäksi siitä voidaan tehdä bioenergiaa tai biohiiltä. Ruoko on siis monikäyttöinen raaka-aine, mutta Suomessa sitä hyödynnetään tällä hetkellä hyvin vähän, sillä luvitus-, leikkausja kuljetuskustannukset ovat tähän asti olleet niin suuria, ettei laajamittainen korjuu ole ollut kannattavaa. Järviruo’on ympärille rakennetuissa hankkeissa yritetään parhaillaan ratkaista tätä ongelmaa. Järviruokohankkeista vastaava Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja ja ilmastovastaava Juha Kääriä kertoo, että paljon on jo saatu aikaan. – Olemme tehneet Leader-hankkeessa valtavan työn vesialueiden omistajien selvittämiseksi yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa. Olemme lähettäneet yli 600 kirjettä ja pääosin vesialueiden omistajat ovat suhtautuneet leikkuusuunnitelmiin myönteisesti. Luvat on kerätty Paraisten kaupungille, joka voi jatkossa antaa lupia leikkuuyrittäjille. Tavoitteena on tulevan kahden vuoden aikana luvittaa 1000– 3000 hehtaaria, jotta yritykset voivat tulla valmiiseen pöytään leikkaamaan. Jos leikkuulla halutaan ruovikosta kokonaan eroon, kannattaa leikkaus tehdä heti juhannuksen jälkeen, kun osa ravinteista on siirtynyt juurista kasviin. Kun ruoko leikataan veden alta riittävän laajalta alueelta, se tukehtuu ja kuolee. Jos taas halutaan hyödyntää ruokoa vaikka rakennusaineeksi ja korjata satoa joka vuosi, kasvia ei kannata tukehduttaa. Esimerkiksi kattorakentamiseen tarvitaan tasainen kasvusto. Sellaisen saa aikaan niin, että leikkaa ruovikon ensin kertaalleen, jolloin seuraavan kesän kasvusto on yhtenäinen. Hankkeen kokonaisrahoitus: 50 000 € Myönnetty tuki: 70 % 2,9 miljoonaa euroa LEADER-TUKEA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän rahoittama Järviruo’on poisto Saaristomereltä -hanke päättyi syksyllä 2021. Hankkeen tulokset ovat vakuuttaneet myös uusia rahoittajatahoja. Käynnissä on jo kaksi jatkohanketta! Tavoitteena on saada selville järviruokomassan todellinen määrä Saaristomerellä ja kehittää sen ympärille kannattava liiketoimintaketju. Riesasta resurssiksi! Riesasta resurssiksi! Järviruoko on tulevaisuuden raaka-aine Järviruoko on tulevaisuuden raaka-aine
Haloo maaseutu! l 15 125 hanketukea 15 yritystukea 40 hanketta energian säästämiseksi 32 hanketta vesistöjen hyväksi Riesasta resurssiksi! Riesasta resurssiksi! Järviruoko on tulevaisuuden raaka-aine Järviruoko on tulevaisuuden raaka-aine Paraisilla luvitettu erilaisia leikkuualueita Leader-hankkeessa tehtiin töitä eri pilottialueilla Paraisilla, esimerkiksi Tammiluodon Viinitilan rannassa (kuvassa) ja Brattnäsin lahden luonnonsuojelualueella. Viinitilan yrittäjä Timo Jokinen on taistellut ruovikkoa vastaan jo pitkään. – Tämä meidän rantamme järviruokokasvusto leviää koko ajan. Varsinkin viime kesänä kasvu oli hurjaa, kun oli niin lämmintä. Meidän veneväylämme on kasvamassa täysin umpeen! Tavoitteena on kokeilla ruokojen leikkausta Viinitilan rannalla mahdollisimman pian. Leikkuu avaisi maisemaa, mikä palvelisi matkailualalla toimivaa yritystä. Lisäksi umpiruovikon leikkaaminen helpottaa lintujen pesintää ja parantaa kalojen olosuhteita. Ja jos leikattu ruoko pystytään murskaamaan tarpeeksi pieneksi, Tammiluodon Viinitila pystyisi hyödyntämään sitä omassa omenatarhassaan maanparannusaineena. Myös Brattnäsin luonnonsuojelualueella ruovikoituminen on ollut nopeaa ja laaja-alaista. Nyt siellä on tehty tarkka kartoitus luonnon nykytilasta. Kohde on suojeltu lintuvesien vuoksi, mutta linnuston lisäksi alueelta on kartoitettu nyt myös sammakkoeläimet ja selkärangattomat. – Nyt jos kokeilemme ruovikon leikkausta siellä, pystymme seuraamaan, miten leikkuu vaikuttaa eläimiin, Juha Kääriä sanoo. Yrittäjät avainasemassa Leader-hankkeessa saadut tulokset ovat saanet myös muut rahoittajatahot uskomaan, että järviruokoon liittyvää liiketoimintaketjua kannattaa kehittää yhteistyöllä. Ely-keskus on myöntänyt Ympäristöministeriön varoista Turun AMK:lle 50 prosentin tuen 466 000 euron hankkeeseen, jossa kehitetään uusia leikkuutekniikoita ja logistiikkaa yhteistyössä yritysten kanssa, poistetaan pullonkauloja liiketoimintaketjusta ja jatketaan luvitustyötä. – Esimerkiksi RH-Harvesting Oy Paraisilta on rakentanut ruokojen leikkaamiseen lautan, joka leikkaa, murskaa ja paalaa ruo’on. Se voi kuljettaa jopa 100 tonnia biomassaa, eli noin 10 hehtaarin ruovikot kerralla. Sen suhteen on suuret odotukset, mutta se ei voi olla ainoa ratkaisu, sillä niin isolla aluksella ei pääse esimerkiksi mataliin rantavesiin, kertoo Kääriä. Paraisten Kaukolämpö ja Finnsementti aikovat kokeilla järviruokoa biopolttoaineena. Kiteen Mato ja Multa on perustanut uuden toimipisteen Naantaliin, jossa se kehittää ruokomassasta ammattimaiseen kasvihuoneviljelyyn sellaista tuotetta, joka voisi korvata turpeen. Pari yritystä lähtee selvittämään ruo’on soveltuvuutta rehuksi ja kuivikkeeksi. Yksi yritys taas kehittelee toimivaa ratkaisua merikuljetuksiin. – Yksi vielä tutkimaton polku on biohiilituotanto. Jos ruoko jalostettaisiin pyrolyysin avulla biohiileksi, ruokojen hiili pysyisi luonnonkierrosta poissa satoja vuosia. Siitä tulisi ehkäpä hyvä ilmastokompensaatio. Biohiiltä taas voidaan käyttää esimerkiksi veden puhdistamiseen tai viherrakentamiseen. Tästä aiheesta on syksyllä valmistumassa opinnäytetyö, sanoo Kääriä. Järviruoko käy myös muun muassa paperinvalmistukseen ja Kiinassa onkin toiminnassa paperitehdas, joka käyttää järviruokoa raaka-aineenaan. Varsinais-Suomen Liitto on puolestaan myöntänyt 70 prosentin tuen 95 000 euron hankkeeseen, jossa selvitetään ruovikoiden määrää. Vuonna 2006 ruovikoista tehtiin kartoitus, jossa todettiin, että Etelä-Suomen rannikkoalueella on noin 30 000 hehtaaria ruovikkoa. Sen jälkeen asiaa ei ole selvitetty, mutta pian saadaan ajantasaista tietoa. – Olemme leikanneet näytteitä, joiden perusteella tiedetään, kuinka paljon neliössä järviruokoa on biomassaa. Dronekuvista ja satelliittikuvista taas arvioidaan hehtaarimääriä. Esimerkiksi Tammiluodon Viinitilan rannassa tiedetään, että järviruokoa on hehtaarilla noin 10 tonnia, kertoo Kääriä. Uusissa hankkeissa omavastuuosuudet ovat niin isoja, että myös hankkeen rahoittajia on pitänyt kerätä paljon. Mukaan on lähtenyt useita yrityksiä, Saaristomeren Suojelurahasto sekä Turun, Paraisten, Kaarinan ja Naantalin kaupungit sekä Turun ammattikorkeakoulu. Vanha idea, uudet tekniikat Ruovikoiden runsastumisen taustalla on ennen kaikkea vesistöjen nopea rehevöitymiskehitys. Muita syitä on muun muassa laidunnuksen ja niiton loppuminen. – 50–60-luvulla ruovikoita oli vielä aika vähän. Silloin saaristossa ruokoa hyödynnettiin karjan rehuna. Siitä vähän kilpailtiinkin naapureiden kanssa, kuka saa minäkin vuonna leikata parhaat kasvustot, Kääriä tietää. Englannissa, Hollannissa ja Tanskassa suositut ruokokatot ovat nekin jo vanha idea, ja tällä hetkellä ruo’osta saisikin parhaan hinnan juuri kattorakentamisen raaka-aineena. Eräässä aikaisemmassa hankkeessa löydettiin vanha ammattirakentajien RT-kortti, joka päivitettiin uuteen uskoon, joten rakennustietokantakortistosta löytyy nyt ohjeet, jos ruokokaton tekeminen kiinnostaa. Ruovikoiden keruu ei kuitenkaan kuulu jokamiehen oikeuksiin. Omasta rannastaan ruovikkoa saa niittää, jos työ on pienimuotoista. Laajamittaiseen leikkuuseen tarvitaan lupa vesialueen omistajalta ja ennen leikkuuta on tehtävä leikkuuilmoitus paikalliseen ELY-keskukseen. Teksti ja kuva: Janica Vilen
x% x% • koneita ja laitteita • tuotantotiloja tai niiden rakentamista • ohjelmistoja, patentteja ja valmistusoikeuksia INVESTOINNIT VOIVAT OLLA: MAASEUTUOHJELMASTA RAHOITETAAN MAASEUDUN MIKROJA PK-YRITYSTEN INVESTOINTEJA JA KEHITTÄMISTÄ. Kysy lisätietoja Leader-ryhmästä tai alueesi ELY-keskuksesta! • liiketoimintavalmennukseen • markkinointisuunnitelman laatimiseen • kokeiluihin, esimerkiksi valmistuksen pilotointiin Investointia suunnitteleva yrittäjä voi saada tukea toteutettavuustutkimukseen eli investoinnin edellytysten ja toteuttamisen selvittämiseen. Perustamistuesta yrittäjä saa apua yrityksen käynnistämiseen tai olemassa olevan yrityksen suuntaamiseen uuteen toimintaan. PERUSTAMISTUKEA VOI KÄYTTÄÄ ESIMERKIKSI: CC 16 l Haloo maaseutu! Loimaalainen Tero Rovio perusti Rovio Pet Foodsin vuoden 2019 lopulla, ja vuotta myöhemmin lemmikkiruokien valmistukseen suunniteltu eläinruokatehdas oli jo toiminnassa. Tehdas sijaitsee 12 kilometrin päässä hänen omalta tilaltaan, josta tulee kaikki ruokiin käytettävä kaura. Kananmunat tulevat osin omalta tilalta; osin kilometrin päässä tehtaalta olevalta kananmunapakkaamolta, josta lähetettiin ennen kakkoslaatuisia munia ulkomaille. Nyt ne hyödynnetään naapurissa! Kaikki muutkin raaka-aineet hankitaan niin läheltä kuin mahdollista: härkäpavut, peruna, viljat ja siipikarja. – Tähän asti suomalaisia raaka-aineita on roudattu ympäri Eurooppaa ja tuotu sitten jalostettuina takaisin. Silloin kun me aloitimme, Suomessa myytävistä lemmikkien kuivaruuista vain prosentti oli kotimaisia, Rovio taustoittaa. Ely-keskuksen myöntämällä investointituella tehtaalle hankittiin uutta teknologiaa: koneita ja laitteita sekä kuivaruokalinjastolle että pakkaamoon. Rovio uskoo hankkeen kasvattavan sekä työvoiman tarvetta että liikevaihtoa tulevina vuosina reilulla kädellä. Rovio Pet Foodsin valmistamat kotimaiset koirien ja kissojen Werraton-nappulat ovat saaneet markkinoilta hyvin jalansijaa. – Tuotteista on tullut tosi hyvää palautetta ja sitä arvostetaan, että koko prosessi tapahtuu saman katon alla tuotekehityksestä alkaen, Rovio kertoo. Hintakin on ulkomaisiin vaihtoehtoihin nähden kilpailukykyinen, kun nappuloita vertaa ravintoarvoiltaan samantasoisiin tuotteisiin. Rovio Pet Foods kiinnittää paljon huomiota tuotteidensa ja toimintansa ympäristöystävällisyyteen. Kananmuna on hiilijalanjälkeen nähden paras proteiinin lähde heti villikalan jälkeen – ja sitä hyödynnetään tuotannossa paljon. Samalla se on ravitsemuksellisesti lemmikeille hyvä proteiinin lähde aminohappokoostumuksensa vuoksi. Tällä hetkellä tehtaan toiminnassa käytetään nestekaasua, joka on mahdollista korvata tulevaisuudessa biokaasulla, jos naapuriin suunnitteilla oleva biokaasulaitos toteutuu. Myös aurinkovoimaa tullaan jatkossa hyödyntämään. – Tehtaan viereen on jo suunniteltu aurinkopuisto, mutta rakentaminen ei ole vielä alkanut. Teksti: Janica Vilen Kuva: Rovio Pet Foods Kotimainen lähiruoka on kasvattanut suosiotaan jo pitkään. Sen lisäksi, että ihmiset haluavat tietää, mistä heidän oma ruokansa tulee, on kiinnostus kasvanut myös perheen lemmikkien ruokaa kohtaan. Rovio Pet Foods vähentää lemmikkiruokien ympäristövaikutuksia Hankkeiden kokonaisrahoitus: 2 941 000 € Investointituki: 20 % Ohjelmakauden 2014–2022 aikana Suomeen on syntynyt yli 6 300 uutta työpaikkaa maaseudun yritysrahoituksen avulla!
Haloo maaseutu! l 17 Leader Ykkösakseli myönsi 35 000 euron perustamistuen kiskolaiselle Osua Gamesille syksyllä 2021. Puoli vuotta myöhemmin markkinoille tuli uusi pöytäpeli Osua Laaka Go, eli 325-senttinen pelipöytä, jolla pystyy pelaamaan neljää eri peliä: reunaa, koloa, kurlia ja riviä. Perustamistuen avulla hankittiin konsultointia nettisivujen ja kansainvälisen verkkokaupan tekoon sekä brändättiin tuote suomeksi ja englanniksi. – Nyt tuotanto pyörii ja ensimmäiset pelit päästiin toimittamaan maaliskuussa, kertoo Osua Gamesin myynnin kehittämisestä vastaava Veli-Heikki Auvinen. Osua Gamesin uutta pöytäpeliä myydään muun muassa Suomen biljardimyynnin sivuilla biljardipöytien, ilmakiekkopöytien, pöytäjalkapallojen ja pöytäcurlingien joukossa. Se olisikin helppo kuvitella ajanvietteeksi esimerkiksi pubiin tai nuorisotaloon, mutta visuaalisen ilmeensä puolesta sen voisi yhtä hyvin sijoittaa vaikka pörssiyhtiön aulaan. – Pohjoismainen raikas muotoilu on herättänyt huomiota erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi Briteissä pöytäpelejä on nykyisin jopa vaatekaupoissa, Auvinen sanoo. Neljä peliä samalla pöydällä Osua Games uskoo uuden kotimaisen pöytäpelin muuttavan markkinoita ennen kaikkea siksi, että samalla pöydällä pystyy pelaamaan neljää eri peliä, joista kaikki ovat parhaimmillaan kahdestaan pelattuina. Reuna on pöytäcurlingin tyyppinen peli, jossa yritetään liu’uttaa pelikiekkoja viivojen väliin jäävälle sektorille. Ja kun vastustaja saa kiekkonsa pysähtymään parhaille pisteille, toinen yrittää tietysti kopauttaa ne ulos pelilaudalta. Kolossa pöydän toiseen päähän asetetaan kehikko, jonka koloihin kiekkoja tähdätään. Eri koloissa on eri pistemäärät. Lisälaudan avulla pystyy pelaamaan vielä kahta, hiukan strategisempaa peliä. Kurlissa kiekot yritetään liu’uttaa mahdollisimman lähelle pöydän keskustaa. Jos kiekon saa pöydän keskellä olevaan koloon, saa kaksi extrapistettä. Rivissä pelaajat asettuvat eri puolille pöytää ja osa kiekoista asetetaan keskelle pöytää mustan erikoiskiekon eli limpun kanssa. Tarkoitus on saada omat kiekot pukattua pois keskiympyrästä, mutta jos tönäisee limpun ulos ringistä, häviää koko pelin. Irtiotto ruudun ääreltä Yksi Osua Gamesin markkinointilauseista on “irtiotto ruudun ääreltä”. He halusivat tuoda markkinoille tyylikkään ja manuaalisen premium-tason pöytäpelin, jossa jopa pisteiden lasku tapahtuu helmitaulun tapaisella manuaalisella laudalla. Auvisen mukaan peli on herättänyt kiinnostusta kaikissa ikäryhmissä ja lähes poikkeuksetta ihmiset lähestyvät sitä hymy huulillaa. – Tämä vetoaa hauskalla tavalla siihen sisäiseen lapseen, joka meistä kaikista löytyy, hän toteaa. Tarkkaa käsityötä Yritysidean ovat keksineet kiskolainen moniyrittäjä Hannu Nissinen ja pelin teknisestä suunnittelusta vastannut artesaanipuuseppä Jouni Kuitunen. – Kuitunen on tehnyt harrastuksenaan monenlaisia pelejä jo pitkään. Hän järjesti omat 50-vuotisjuhlansa urheilukentällä, johon hän kutsui ihmisiä pelaamaan tekemiään pelejä. Paikalle tuli päivän aikana 300 ihmistä, kertoo Auvinen. Pöytäpelin valmistus on tarkkaa käsityötä 0,2 millimetrin toleranssilla. Pienikin heitto valmistusvaiheessa kostautuu siinä vaiheessa, kun ruvetaan pelaamaan. Kaikki muu tehdään Suomessa ja suomalaisesta puusta paitsi vihreä erikoiskova pintalaminaatti, joka tulee Saksasta. – Sen ansiosta pelaamiseen ei tarvita mitään liukastusjauheita tai lisäaineita, kuten monissa muissa vastaavanlaisissa peleissä, Auvinen sanoo. Osua Games panostaa itse verkkokauppaan ja business to business -myyntiin, mutta heidän jälleenmyyjiltään pelejä pystyy tarvittaessa myös vuokraamaan esimerkiksi juhliin, yritystilaisuuksiin tai muihin tapahtumiin. Peli on tarkoitettu vain sisäkäyttöön ja sitä pystyy kuljettamaan koottuna kahdessa laatikossa. Teksti ja kuva: Janica Vilen Haloo maaseutu! l 17 Uusi kotimainen pöytäpeli Osua Laaka Go tähtää kansainvälisille markkinoille maseuturahaston tuella. Kekseliäät pelit yhdistettynä pohjoismaiseen muotoiluun ovatkin jo herättäneet mielenkiintoa, erityisesti Englannissa ja Liettuassa. Kiskolainen OSUA Games toi markkinoille uuden pöytäpelin Veli-Heikki Auvinen kertoo, että ihmiset lähestyvät peliä poikkeuksetta hymy huulilla. Tässä pelataan reunaa. Yrityksen perustamistuki: 35 000 €
18 l Haloo maaseutu! Myllykylän kyläyhdistys rakensi Leader-hankkeella kylälle saunarakennuksen eli Lähteentuvan vuonna 2000. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Saunan eteen on kaivettu uimalampi, joka on yhdistetty putkella vieressä olevaan Myllylähteeseen. Sauna ja lampi ovat olleet ahkerassa käytössä ympäri vuoden ja siksi vuonna 2019 saunalta lampeen tehtiin uudet lämmitettävät portaat. Lähteentupa on toiminut yhdistyksen tukikohtana myös uusissa Leader-hankkeissa. Vuosina 2018–2020 yhdistys ennallisti Myllylähdettä. Myllylähde oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin luonnonlähde, jonka virtaama oli 6 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Pahimmillaan virtaamaa ei ollut ollenkaan ja näytti jo siltä, että lähde muuttuu suoksi. Myllykylän kyläyhdistys päätti kuitenkin puuttua peliin. Kolme vuotta kestäneessä Leader-hankkeessa ruopattiin lähteen pohja, niitettiin ranta, poistettiin vesikasvustoja ja kaadettiin puita. Veden virtaama alkoi heti parantua ja nyt lähde tuottaa jo 3 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Nykyisin alueella on paljon virkistyskäyttöä, esimerkiksi kalastajat ja suppailijat ovat tuttu näky kirkkaalla lähteellä. Ministeri vihki vessan! Vuosina 2021–2022 yhdistys oli mukana Jokivarsikumppaneiden teemahankkeessa, jonka turvin Lähteentuvalle saatiin uusi jätevesijärjestelmä, vesivessa, lämminvesivaraaja sekä keittiö-, saunaja pintaremontit. Niiden valmistumista juhlittiin alkuvuodesta 2022. Juhlat noteerattiin ihan valtakunnan uutisissa asti, sillä oripääläinen valtiovarainministeri Annika Saarikko kävi vihkimässä vessan käyttöön ja toimi samalla puheenjohtajana yhdistyksen vuosikokouksessa. – Eipä ole ennen ollut niin kuuluisaa puheenjohtajaa meidän kevätkokouksessa, naurahtaa yhdistyksen puheenjohtaja Mari Saarelainen. Yhdistyksen edellinen puheenjohtaja Tiia Virtanen kertoo, että Lähteentuvan viihtyvyys on kasvanut Leader-hankkeiden myötä valtavasti. – Ja kun koronan vuoksi hiljaisemmat vuodet on käytetty alueen kunnostamiseen, niin käyttöaste nousee nyt varmasti, hän toteaa. Viihtyvyyden lisäksi remontti on lisännyt turvallisuutta. – Sauna ehti päästä jo aika huonoon kuntoon. Nyt sitä voi hyvillä mielin vuokrata ulkopuolisillekin, kun ei tarvitse jännittää lauteiden puolesta, Saarelainen jatkaa. Monet lähiseudun yhdistykset ovatkin jo varanneet Myllytupaa kesäpäivien ja kokousten viettoa varten. Tilaan mahtuu parikymmentä henkeä ja kokouksia varten seinällä on uusi näyttö. Vuokratulot tuovat kestävyyttä yhdistyksen talouteen ja ympäristökin kiittää remontista, sillä pohjavesialueella ajanmukainen jätevesijärjestelmä on ensiarvoisen tärkeä. Myllykylän asukkaat ovat pelastaneet Myllylähteen ja rakentaneet hyvät puitteet alueen virkistyskäytölle talkootyöllä. Vaikuttavia Leader-hankkeita on toteutettu kylässä jo yli 20 vuotta. Kehitystyössä on huomioitu niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin kestävyys. Oripään Myllykylää on kehitetty kestävästi Leader-hankkeiden avulla yli 20 vuotta Myllylähteen virtaus on tällä hetkellä noin 3 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Kuvassa Tiia Virtanen ja Jukka Tähkiö. Keittiöön hankittiin Leader-hankkeessa uudet kalusteet. Kahvinkettovuorossa yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Mari Saarelainen ja edellinen puheenjohtaja Tiia Virtanen.
Haloo maaseutu! l 19 Haloo maaseutu! l 19 Kasvit ja eläimet palasivat ennallistetulle lähteelle Oripään Myllylähteen ennallistamisen jälkeen alueen vanhat kasvit ja eläimet ovat palanneet takaisin ja uusiakin on tullut. Heti vuonna 2020 lähteellä nähtiin muun muassa harmaahaikara ja kurki. – Nykyään kurjet viihtyvät täällä jo todella hyvin. Erityisesti aamuisin niiden äänet kuuluvat kauas. Nyt lähteessä on myös sammakon kutua ja sammakothan ovat hyvää ruokaa kurjille, kyläyhdistyksen aktiivijäsen Jukka Tähkiö kommentoi. Liito-oravatkin tulivat takaisin alueelle talkoiden jälkeen. Sorsien elämää on kiva seurailla pitkospuilta ja iltaisin pääsee ihastelemaan saukon leikkejä. – Se kalastelee täällä yleensä iltaisin yhdeksän ja kymmenen välillä! Tänä keväänä Tähkiö on bongannut lähteeltä taas kaksi uutta lintua: tavin ja lapasorsan. Joutsenetkin yrittävät säännöllisesti tehdä pesää Myllylähteelle, mutta lähteen vesi on niin kylmää, ettei niille ole tarpeeksi aluskasvillisuutta ravinnoksi. – Tämä on hyvä paikka levähtää, mutta paremmat pesäpaikat löytyvät muutaman kilometrin päästä Hanhijoesta, Tähkiö tietää. Vielä Tähkiöllä olisi haaveena saada Myllykylään kattohaikara ja jokitaimen. – Tammukkakanta kuoli Myllylähteeltä 20 vuotta sitten, ja nyt odotan sitä kaunista päivää, kun ne nousevat tänne takaisin. Kasveista alueelta on löydetty muun muassa punakämmekkää, maariankäämekkää ja mesimarjoja. – Heti kun saimme ryteiköt raivattua, maasta alkoi nousta satoja kämmeköitä. Ne kukkivat vaaleanpunaisia juhannuksen aikoihin. Mutta kaikki raivatut alueet pitää nyt käydä joka vuosi läpi, jotta rannat eivät kasva uudelleen umpeen. Ihmisten lisäksi myös lampaat osallistuvat maisemointitalkoisiin laiduntamalla osaa alueesta. Kesäisin monille perheille uimaretken kohokohta onkin nykyään luontopolun kiertäminen lampaita katsellen. Leveillä pitkospuilla pääsee kulkemaan rattaillakin! Polun varrella olevasta vieraskirjasta selviää, että väkeä käy paikalla ympäri vuoden ja paljon myös muilta paikkakunnilta. Esimerkiksi Harjureitillä käyvät maastopyöräilijät poikkeavat usein Myllylähteellä. Yhdessä tekemällä osaksi yhteisöä Myllykylässä on aina ollut hyvä yhteishenki ja yhdessä toteutetut hankkeet pitävät yhteisöllisyyttä yllä. Talkoisiin osallistuu aina paljon kyläläisiä monesta sukupolvelsta. Lapsetkin laittavat nimensä aina talkoolistaan, vaikka olisivat leikkiensä lomassa ehtineet kantamaan vain kolme risua. Talkoissa lapset oppivat arvostamaan kylän yhteistä omaisuutta ja siksi Lähteentupaa voidaan nykyään vuokrata ilman mitään murhetta myös nuorison juhliin. Nuorten iloksi yhdistys on tehnyt kylälle myös 9-väyläisen frisbeegolfradan. – Kun kylällä on yhteinen puolueeton kokoontumispaikka, niin meidän on helppo tavata toisiamme. Sauna on lämpimänä torstaisin ympäri vuoden, keväisin kokoonnutaan valkovuokkokirkkoon ja syksyisin rosvopaisti-iltaan. Ystävänpäivänä järjestimme talvitapahtuman, jossa etsittiin luontopolun varrelta sydämiä ja kisattiin mäkihyppääjälelujen kanssa lumikasassa, yhdistyksen väki kertoo. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös muiden alueen yhdistysten ja kunnan kanssa. Viimeisintä hanketta tukivat Jokivarsikumppanien lisäksi Lions Club ja maatalousnaiset. Lähteen kunnostushankkeessa taas oli mukana Oripään kunta, josta saatiin hankkeelle projektipäällikkö. – Myllylähde on luonnonsuojelualuetta ja Natura-aluetta ja siksi lupaprosessi oli todella tarkka. Jos kaikki paperityö olisi ollut yhdistyksen vastuulla, niin koko homma olisi jäänyt hoitamatta, Tähkiö uskoo. Teksti ja kuvat: Janica Vilen
Tammikuussa 2022 käyttöön otettu Mobiililuotsi-sovellus auttaa kotiutumaan ja kotoutumaan Vakka-Suomeen. Sovellus on suunniteltu alun perin alueelle tulevien maahanmuuttajien tarpeisiin, mutta siitä hyötyvät myös Suomen sisältä tulevat maallemuuttajat – ja toki myös Vakka-Suomen aikaisemmat asukkaat ja matkailijat. Ukipoliksen toteuttaman Mobiililuotsi-hankkeen projektipäällikkö Mirva Salonen kertoo, että sovelluksen on ladannut jo yli 700 käyttäjää, mutta todelliset käyttäjämäärät ovat vielä suuremmat, sillä palvelua pystyy käyttämään myös verkkoselaimen kautta osoitteessa mobiililuotsi.fi. Samasta osoitteesta saa ladattua varsinaisen sovelluksen maksutta. Sovelluskaupoista sitä ei löydy. – Keskimääräinen käyttöaika on lähes 4 minuuttia, joten sisällöt todella kiinnostavat, kommentoi Salonen. Mutta mistä Mobiililuotsin sisältö sitten koostuu? – Siellä on avointen rajapintojen kautta haettua perustietoa Suomesta ja Vakka-Suomesta sekä paikallisten yritysten ja yhdistysten dataa. Kun tiedot tulevat suoraan organisaatioiden itse päivittämistä palvelutietovarannoista, meidän ei tarvitse jatkuvasti päivittää Mobiililuotsia, vaan tiedot pysyvät automaattisesti ajan tasalla, selittää Salonen. Tämän toimintamallin ansiosta sovellus itsessään on kevyt, eikä vie paljoa tilaa puhelimesta. Varsinaisten asiakkaiden lisäksi sovelluksesta hyötyvät myös mukana olevat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa sekä niiden yritykset ja yhdistykset. – Esimerkiksi pienille yhdistyksille sovellus on hyvä, sillä sen kautta he saavat kerrottua toiminnastaan ilman omia verkkosivuja. Näin sovellus vastaa myös monien toimijoiden viestinnälliseen haasteeseen. Laajalla yhteistyöllä yhteiseen maaliin Idea sovelluksesta heräsi jo vuonna 2017 alkaneessa Ukipoliksen toteuttamassa asukasluotsaushankkeessa, jossa etsittiin keinoja Vakka-Suomen alueen palveluiden saavutettavuuden parantamiseen. – Autotehtaalle oli juuri rekrytoitu paljon väkeä ulkomailta ja yritimme auttaa ihmisiä asettautumaan, jotta he jäisivät Vakka-Suomen alueelle. Siinä hankkeessa tehtiin akuuttiin tarpeeseen kasvokkaista neuvontaa, mutta samassa syntyi idea myös sähköisestä neuvonta-alustasta, Salonen kertoo. Idea vakuutti Leader Ravakan, joka myönsi uudelle noin 60 000 euron hankkeelle 80 prosentin rahoituksen. Loput 20 prosenttia rahoituksesta tuli Keskitien Säätiöltä. Tammikuussa 2021 hanketta lähti vetämään Ukipolis ja teknistä toteutusta alkoi suunnitella turkulainen CYF Digital. – He olivat juuri tehneet Turun alueelle yhden sovelluksen turvapaikanhakijoille yhteistyössä kaupungin kanssa ja toisen vaihto-opiskelijoille yhteistyössä yliopiston kanssa. Lisäksi he ovat luoneet nyt kunnasta kuntaan laajenevan Know Your Hoods -alustan, joten he ymmärsivät heti, mistä tässä on kyse. Minä aloin tuottaa sisältöä ja he alkoivat luoda teknistä ratkaisua ja vuoden aikana sovellus saatiin valmiiksi. Myös Vakka-Suomen kuntien kanssa Salonen on ollut tiiviissä yhteistyössä. – Alusta asti oli ajatus, että tällaista sovellusta ei kannata tehdään minkään yksittäisen kunnan käyttöön, vaan seudullisessa yhteistyössä. Kuntapäättäjien sekä alueen yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa on toteutettu palvelumuotoilun prosessi, jossa on mietitty niitä oleellisimpia kysymyksiä, kun ihminen muuttaa uudelle alueelle. Vakka-Suomessa autetaan maallemuuttajia sopeutumaan uuteen asuinympäristöön Mobiililuotsi-sovelluksen avulla. Palvelusektorija kuntarajoja rikkova sovellus auttaa ihmisiä valtakunnallisten, kunnallisten ja kaupallisten palveluiden pariin sekä esimerkiksi uusien harrastusten äärelle. Vakka-Suomen Mobiililuotsi auttaa kotoutumaan ja kotiutumaan Hankkeen kokonaisrahoitus: 60 000 € Myönnetty tuki: 80 %
Haloo maaseutu! l 21 Lisäksi hanke sai apua seutukaupunkiverkoston asiantuntijoilta ja muilta samojen teemojen kanssa työskenteleviltä hankkeilta. – Olen yhteistyön ja verkostoitumisen fani! Jos jokainen tekee omalla paikkakunnallaan omat juttunsa, niin se on voimavarojen tuhlausta. Yhdessä asiat saadaan tehokkaimmin eteenpäin. Aina, kun ihmiset saadaan yhteen, se alkaa kantaa hedelmää – ja parhaat ideat saadaan heti yhteiseen käyttöön. Tässä hankkeessa erityistä on ollut se, että kaikki työpajat on järjestetty etäyhteyksin. Mobiililuotsista apua Ukrainan kriisiin Ensimmäisessä vaiheessa sovellus tehtiin suomeksi ja englanniksi. Maaliskuussa saataville tuli myös hieman riisutumpi ukrainankielinen versio, joka tehtiin nopeasti talkootyönä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sotapakolaisia alkoi tulla Suomeen. – Yrityksemme CYF Digital on aikoinaan saanut alkunsa pakolaisten kotoutumista edistävästä vapaaehtoisprojektista. Meille oli itsestään selvää, että myös nyt on aika auttaa, kommentoi toteutuksesta vastaava CYF Digitalin Susanna Lahtinen. Talkoissa on ollut mukana myös Qalmari ja Suomen Ukrainalaiset ry. Lisäksi Uudenkaupungin ja Laitilan kunnat ovat luvanneet rahoitusta käännöstyön vauhdittamiseen. – Valtava tietopaketti on alun perin koottu juuri sitä varten, että uusi tulokas saa opastusta elämän eri osa-alueisiin mahdollisimman helposti. Kriisitilanteessa omalla kielellä saatu opastus luo turvaa ja kertoo välittämisestä, muistuttaa Mirva Salonen. Ukrainalaisille suunnattujen kotoutumiseen liittyvien tietojen lisäksi sovellukseen on lisätty myös vakkasuomalaisille kohdennettua tietoa ukrainalaisten auttamisesta. Muista kieliversioista ei ole vielä varmuutta. – Esimerkiksi venäjänja ruotsinkielisiä versioita on jo toivottu, mutta uusia kieliversioita ei ainakaan tämän hankkeen puitteissa ehditä tehdä. Niiden toteutuminen on siitä kiinni, saadaanko asialle rahoitusta. Kehitystyö jatkuu Nyt kun sovellus on julkaistu ja käyttäjäkokemusta saatu, sitä kehitetään entistä paremmaksi. – Tähän mennessä saadun palautteen perusteella sovellus näyttää hyvältä ja freesiltä ja on suhteellisen helppokäyttöinen. Tähän asti sovellusta on kehitetty ennen kaikkea työikäisen väestön tarpeisiin, mutta jatkossa on tarkoitus huomioida paremmin myös nuoriso. Tulevaisuudessa on tavoitteena saada Mobiililuotsiin myös Vakka-Suomen alueen yhteinen tapahtumakalenteri, Salonen kertoo. Leader-hanke on poikinut jo jatkoakin. Vakka-Suomi on päässyt mukaan Valtiovarainministeriön rahoittamaan Aurora AI -pilotointiin, jossa lähdetään sujuvoittamaan työnhakuun liittyviä palvelupolkuja digitaalisessa ympäristössä yhteistyössä Digija väestöviraston kanssa. Nykyinen hanke jatkuu vielä vuoden 2022 elokuun loppuun. – Sen jälkeen sovelluksen luonut CYF Digital neuvottelee jatkosta mukana olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Muutkin seutukunnat mukaan? Nyt kun Mobiililuotsi toimii Vakka-Suomessa, voisivat muutkin seutukunnat hyödyntää valmista pohjaa. Esimerkiksi suomalaisten viranomaispalveluiden esittelyt muualta muuttaneille ovat käyttökelpoisia joka puolella Suomea. – Tämä on nyt malliesimerkki, jota voisi hyödyntää muuallakin. Yleinen ja paikallinen sisältö on erotettu toisistaan heti alkuvaiheessa, eli jos joku muu haluaa samanlaisen sovelluksen, riittää, kun syöttää valmiiseen pohjaan paikallisen sisällön, Salonen toteaa. Teksti: Janica Vilen Kuva: Mirkka Pihlajamaa Le der-toimint t p s nt i EU:ss 1991. Suomess ensimm iset Le der-r hm t loittiv t 1996 j Suomest tuli pi n si Le derin edell vijöist . Ko o suom l iselle m seudulle levinn tt Le deri nnistet n m ös upungeiss . Le der-r hm n h llitu sess ov t edustettuin lueen su t, ritt j t, hdist set j p i llinen jul inen h llinto. Kehitt miseen voiv t os llistu i i. Toimint perustuu lueen om n ehitt misstr tegi n. m seutur h sto 42% unn t 20% v ltio 38% Le der-r hmien töss on 300 miljoon euro jul ist r h entist in p remm n m seudun ehitt miseen vuosin 2014–2020. Lis si Le der o o mer itt v n m r n sit ist r hoitust j t l oot öt .
22 l Haloo maaseutu! Finbyn hiihtokeskuksella vietettiin 2,6 kilometrin mittaisen rullahiihtoradan avajaisia syyskuussa 2020, ja siitä asti rata on ollut kovassa käytössä kesät talvet. – Rakentamiseen meni kokonainen kesä, mutta se oli sen arvoista! Nyt työ palkitsee, kun näkee, miten hyvin rata on otettu vastaan, kommentoi Pargas IF:n hiihtojaoston puheenjohtaja Patrick Johansson. Kesällä 2021 radalle tehtiin vielä pieniä korjauksia ja loppukesästä päästiin jo järjestämään ensimmäiset kansalliset rullahiihtokilpailut. – Ihmisiä tuli ympäri Suomen ja kilpailijat antoivat radasta paljon positiivista palautetta. Rata on kilpailuja varten tarpeeksi tekninen, mutta sopii hyvin myös kuntohiihtäjille ja vasta-alkajille. Jos ei halua tehdä niin raskasta lenkkiä, radalta voi valita vain sellaiset osuudet, joissa ei ole kovia nousuja, kertoo Johansson. Uusi rata on parantanut ennen kaikkea lasten harrastusmahdollisuuksia seurassa. Aikaisemmin rullahiihtotreenit pidettiin liikenteen joukossa, minkä vuoksi nuorimpia hiihtäjiä ei voitu ottaa mukaan. Nyt harjoittelu on turvallista junioreillekin. – Ja monelle aikuisellekin se on iso este, jos joutuu hiihtämään liikenteen sekaan ja sen vuoksi rullahiihtoa ovatkin harrastaneet tähän asti lähinnä kilpahiihtäjät. Mutta täällä on turvallista kokeilla, kun ei ole muuta liikennettä, vaarallisia risteyksiä tai kaivonkansia! Oman seuran lisäksi rullahiihtokursseja on järjestetty myös ulkopuolisille, esimerkiksi Suomen Ladulle. Rullasuksien lisäksi radalle voi lähteä myös rullaluistimilla. Valaistu rata on päivittäin vapaassa käytössä ja se pyritään pitämään kunnossa pitkälle syksyyn. Pieni sadekaan ei haittaa hiihtämistä, kunhan rata on puhdas neulasista ja lehdistä. Asvaltointi auttaa talvellakin Radan asvaltointi parantaa hiihto-olosuhteita talvellakin, sillä tasaiselle radalle tarvitaan vähemmän lunta hyvän ladun tekemiseksi. Lisäksi asvalttipohja kantaa latukoneet paremmin, eikä lumi sula asvaltin päältä yhtä helposti. – Saimme viime vuonna säilöttyä 3 500 kuutiota lunta ja sen turvin hiihtokausi avattiin jo marraskuussa. Ladut olivat kunnossa huhtikuun alkupäiviin asti. Näin pitkä hiihtokausi ei olisi ollut mitenkään mahdollinen ilman rullahiihtoradan pohjaa, Johansson toteaa. Finbyn hiihtokeskuksen hiihtorata on ollut käytössä jo yli 20 vuotta. Asvaltoidulta radalta pääsee hiihtämään yhteensä lähes 15 kilometriä eri latuja. Pari viimeisintä talvea lumitilanne on ollut niin hyvä, että kaikki Finbyn ladut ovat olleet käytössä. Pargas IF on ollut useita vuosia Hiihtoliiton luokituksen mukaan Suomen 20 parhaan seuran joukossa. – Se on aikamoinen saavutus, kun Suomessa on yli 300 hiihtoseuraa, joista osa pääsee laduille jo lokakuussa. Lumiolosuhteet ovat vaikuttaneet paljon harjoitteluun, mutta nyt tilanne tasoittuu, sillä rullahiihto toimii hyvin harjoitteluna hiihtokautta varten, kommentoi Johansson. Yhteinen ponnistus Hankkeen kokonaisbudjetti oli 60 900 euroa, josta I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän myöntämän julkisen tuen osuus oli 39 600 euroa, eli 65 prosenttia. – Ilman Leader-tukea tätä ei olisi rakennettu. Lisäksi auttoi se, että kaupunki oli niin myötämielinen ja paikalliset yrityksetkin auttoivat meitä. Ja paljon tehtiin talkoita. Muualla Suomessa samanlaisia ratoja on rakennettu kolminkertaisella budjetilla, tietää Johansson. Rullahiihtorata täydentää Finbyn muutenkin vaikuttavaa urheilupalettia. Samalla alueella pääsee harrastamaan golfia, padelia, frisbeegolfia ja maastojuoksua. Teksti ja kuvat: Janica Vilen Paraisten rullahiihtorata tarjoaa hiihtäjille hyvät harjoittelumahdollisuudet ympäri vuoden. Leader-hankkeella toteutetun investoinnin myötä myös harrastajien määrä on kasvanut! Vauhdin hurmaa, mutta ei vaarallisia tilanteita! Vauhdin hurmaa, mutta ei vaarallisia tilanteita! 2,6 kilometrin mittainen valaistu rata on turvallinen harjoittelupaikka rullahiihtäjille ja -luistelijoille. Radan lähtöpaikan vieressä on säilölunta odottamassa seuraavaa hiihtokautta. Lunta on säilötty Finbyssä aikaisemmin sahanpurun alla, mutta nyt apuna on myös lumensuojamattoja. 22 l Haloo maaseutu! Hankkeen kokonaisrahoitus: 60 900 € Myönnetty tuki: 65 %
Haloo maaseutu! l 23 Det 2,6 kilometer långa banan vid Finby skidcentrum invigdes i september 2020, och sedan dess har banan använts flitigt under sommaren och vintern. – Det tog en hel sommar att bygga den, men det var värt det! Nu är det givande att se hur väl banan har tagits emot, säger Patrick Johansson, ordförande i Pargas IF:s skidsektion. Sommaren 2021 gjordes några mindre reparationer på banan och i slutet av sommaren kunde de första nationella tävlingarna i rullskidåkning äga rum. – Folk kom från hela Finland och de tävlande gav banan mycket positiv feedback. Spåret är tillräckligt tekniskt för tävlingar, men passar även för nybörjare. Om du inte vill göra ett så hårt lopp, kan du välja de delar av banan som inte har några hårda stigningar, säger Johansson. Den nya banan har framför allt förbättrat föreningens möjligheter till barnverksamhet. Tidigare hölls rullskidåkningsträningen i trafiken, vilket innebar att de yngsta rullskidåkarna inte kunde delta. Nu är det säkert för juniorer att träna. – Och för många vuxna är det ett stort hinder att åka skidor i trafiken, vilket är anledningen till att rullskidåkning hittills främst har utövats av tävlingsåkare. Men det är säkert att prova det här, utan annan trafik, utan farliga korsningar och utan manhålsluckor! På banan har det också ordnats rullskidkurser för utomstående parter, till exempel friluftsförbundet Suomen Latu. Förutom rullskidor är det också möjligt att åka på rullskridskor på banan. Den upplysta banan är öppen varje dag och klubben strävar efter att hålla den i gott skick långt in på hösten. Även lite regn stör inte skidåkningen, så länge spåret är rent från barr och löv. Asfaltering hjälper även på vintern Att asfaltera spåret förbättrar också skidförhållandena på vintern, eftersom det behövs mindre snö för att göra en bra skidspår på en platt bana. Dessutom kan asfaltunderlaget bättre bära snömaskiner och snön smälter inte lika lätt bort från asfalten. – Förra året lyckades vi lagra 3 500 kubikmeter snö, vilket gjorde att vi kunde öppna skidsäsongen i november. Skidspåren var i gott skick fram till början av april. En så lång skidsäsong hade inte varit möjlig utan asfaltunderlaget, säger Johansson. Skidbanan vid Finby skidcentrum har varit i bruk i över 20 år. Från den asfalterade banan har man tillgång till nästan 15 km skridspår. Under de senaste vintrarna har snöförhållandena varit så goda att alla Finbys spår har använts. Enligt Finlands Skidförbund har Pargas IF placerats bland de 20 bästa klubbarna i Finland under flera år. – Det är en stor prestation när det finns över 300 skidklubbar i Finland, varav en del öppnar sina spår redan i oktober. Snöförhållandena har haft en stor inverkan på träningen, men nu jämnar situationen ut sig, eftersom rullskidåkning är en bra träning inför den kommande skidsäsongen, säger Johansson. En gemensam ansträngning Den totala budgeten för projektet var 60 900 euro, varav det offentliga stödet av I samma båt – Samassa veneessä Leader-gruppen var 39 600 euro, eller 65 %. – Utan stöd från Leader hade detta inte kunnat byggas. Det hjälpte också att staden var så stöttande och att lokala företag hjälpte oss. Det har också utförts mycket talkoarbete. På andra håll i Finland har liknande banor byggts med en tre gånger så stor budget, säger Johansson. Rullskidbanan kompletterar Finbys redan imponerande sportpalett. Golf, padel, frisbeegolf och terränglöpning kan alla utövas i samma område. Översättning: Nina Maunuaho Pargas rullskidbanan erbjuder skidåkare goda träningsmöjligheter året runt. Tack vare de investeringar som gjorts genom Leader-projektet har antalet entusiaster också ökat! Spänningen av fart, men inga farliga situationer! Pargas IF:n hiihtojaoston puheenjohtaja Patrick Johansson on iloinen nähdessään, miten iso työ kantaa nyt hedelmää. Hänen omassakin perheessä on neljä kilpahiihtäjää, joilla on nyt hyvät harjoittelumahdollisuudet ympäri vuoden. Patrick Johansson, ordförande i Pargas IF:s skidsektion, är glad över att se hur mycket hårt arbete nu bär frukt. Det finns också fyra tävlingsskidåkare i hans egen familj, som nu har bra träningsmöjligheter året runt.
24 l Haloo maaseutu! Vuoden kylä -kilpailua on Varsinais-Suomessa järjestetty nykyisessä muodossa jo 20 vuotta. Alun alkaen valinnasta vastasi Varsinais-Suomen Liitto, mutta vuonna 2002 kilpailua alkoi järjestää Varsinais-Suomen Kylät ry. Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkorannan mukaan voittajakylät ovat aina saaneet paljon julkisuutta, mutta muitakin vaikutuksia on ollut. Monissa kylissä palkinto on esimerkiksi vauhdittanut yhteistyötä kunnan kanssa ja lisännyt tunnettuutta matkailijoiden keskuudessa. – Aika moni kylä on laittanut esille kyltin, jossa lukee, että me olemme Varsinais-Suomen vuoden kylä ja sitä kautta ihmiset osaavat pysähtyä katsomaan, että mikäs paikka tämä oikein on! Linkorannan mukaan palkitut kylät ovat olleet aina ylpeitä ja otettuja saamastaan tunnustuksesta ja usein se on tuonut jopa lisää intoa kehittää kylää eteenpäin. – Vaikka on joskus niinkin käynyt, että olemme myöntäneet Vuoden kylä -palkinnon ja heti seuraavana vuonna kylältä on lakkautettu koulu, muistelee Linkoranta. Kaikissa viimeisen 20 vuoden aikana palkituissa kylissä on kuitenkin edelleen aktiivista kylätoimintaa. – Kilpailussa on joka vuosi eri teema, mutta voittajakyliä yhdistää se, että niissä kaikissa asioita on tehty yhdessä. Tätä palkintoa ei jaeta yhden henkilön projekteille, vaikka ne olisivat kuinka hienoja, sanoo Linkoranta. Haaran ja Onkijoen kyläkeskittymä Loimaalla on panostanut maaseudun perinteiden ylläpitämiseen, ja juuri perinneosaaminen toi kylälle Varsinais-Suomen vuoden kylän tittelin vuonna 2002. Elokuisia perinnepäiviä työnäytöksineen on vietetty vuodesta 1996 alkaen, mutta vuosina 2001 ja 2002 kylä ylitti jo useamman median uutiskynnyksen, kun siellä järjestettiin perinnehäitä 1850-luvun tunnelmissa. – Ketään ei siis virallisesti vihitty, mutta hääparia näytelleet nuoret tuotiin juhliin hevosvaljakolla ja sitten päästiin seuraamaan vihkimistä juuri niin kuin se aikanaan 1850-luvulla tapahtui, kertoo kyläaktiivi ja paikallinen maanviljelijä Aimo Knuutila. Juhliin tulivat lähes kaikki kyläläiset, mutta varsinaisia vuorosanoja oli vain muutamille: hääparille, papille, sulhasen puhemiestä näytelleelle Aimo Knuutilalle ja parille kuokkavieraalle. Idean perinnehäistä saivat Eila Nummila ja Tuula Launonen. Kun muutkin innostuivat ajatuksesta, he ottivatkin maakunta-arkistosta selvää kaikesta sen ajan häihin liittyvästä: tarjoilusta, vaatetuksesta, puheista, häätalon koristelusta ja kutsuvieraslistasta. – Muutama taitava emäntä ompeli meille kaikille vaatteet paikallisen Ritva Rastaan johdolla. Asuja tehtiin yhteensä noin 60: kartanon väelle, talollisille, tilallisille, rengeille, piioille, kuokkavieraille ja keittiön väelle. Vieraita näyttelevät kyläläiset olivat käyneet häitä varten tapakurssin. Kaikki siis tiesivät, miten niiataan, kumarretaan ja käyttäydytään. Hääjuhlaan tuli vielä kylän ulkopuoleltakin parisataa katsojaa, jotka saivat myös asettua juhlavieraiden rooliin. Tarjolla oli ajan tavan mukaan klimppisoppaa ja ohjelmassa puheita ja tanssia! – Ja siitä se sitten lähti! Sen jälkeen olemme esittäneet muun muassa Savioopperan, jonka kirjoitti loimaalainen Pirkko Jaakkola. Saimme projektiin apurahan ja ammattiohjaajan Helsingistä. Saviooppeeraa seurasi näytelmä Saviseutuni soi, jonka kanssa Haaran-Onkijoen kyläyhdistys voitti harrastajateattereiden Suomen mestaruuden vuonna 2010. Vuonna 2012 esitettiin Savisoitto ja vuonna 2016 pidettiin kylän yhteinen Kevätjuhla, jossa oli koottuna koulumuistoja kolmelta eri vuosikymmeneltä. Tänä vuonna kyläyhdistys esittää näytelmän paikallisen Viljo Marttilan elämästä hänen itsensä säveltämän musiikin tahtiin. Puutarhurin valssi saa ensi-iltansa syksyllä 2022. Vuoden kylä -palkinnosta on aikaa jo 20 vuotta, mutta kilpailun voitto muistetaan ja sitä arvostetaan kylällä edelleen. – Ilman kyläpalkintoa, ei näytelmäharrastuskaan mahdollisesti olisi saanut jatkoa, Knuutila pohtii. – Aina kun aloitamme uuden projektin, muistamme olla ylpeitä haaralaisia. Ei niin, että menestys olisi noussut päähän, vaan niin, että yritämme aina parhaamme mukaan lunastaa uudelleen sen hyvän maineen, jonka olemme aikaisempina vuosina saaneet luotua. Haara-Onkijoen kyläyhdistys rekisteröitiin vuonna 1999, kun yhdistys remontoi käyttöönsä vuodelta 1945 peräisin olevan rintamamiestalon. Vuonna 2001 kylätalon viereen valmistui Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden tuella rakennettu Pääskynpesä, jossa on tilaa järjestää tansseja ja teatteria. Vuonna 2016 kylätalon pihalle valmistui Leader-tuella tehty leikkipaikka ja tämän vuoden näytelmääkin tehdään Leader-tuen turvin. Kylällä asuu noin 300 ihmistä ja joka vuosi järjestetään jotain yhteistä tekemistä yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi. Varsinais-Suomen Vuoden kylä -kilpailun voittajat ovat vuosien varrella saaneet kiertopalkinnon ja hienon tittelin lisäksi paljon muutakin: uskottavuutta hankehakemuksiin ja kuntayhteistyöhön, iloa ja yhteisöllisyyttä kyläläisten keskuuteen sekä uusia kontakteja ja kylämatkailijoita. Vuoden kylä -tittelistä on ollut voittajille monenlaista hyötyä Haara-Onkijoella panostetaan perinteisiin Haara-Onkijoen kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Aimo Knuutila on ollut mukana kaikissa yhdistyksen näytelmissä. Kuvassa hän selaa Eila Nummilan tekemää leikekirjaa kyläyhdistyksen vaiheista. “Materiaalia on jo niin paljon, että tästä pitäisi tehdä oikea historiikki!”
Haloo maaseutu! l 25 MÄRYNUMMI UUSIKARTANO HAARA-ONKIJOKI VALPPERI ASEMANSEUTU TAALINTEHDAS Vuoden kylä 2011 edisti kulttuuria! Vuoden kyläksi palkitseminen tuo maineen ja kunnian lisäksi myös vastuuta. Voittajakylä järjestää aina seuraavan vuoden Varsinais-Suomen kyläpäivän, jossa palkitaan taas uusi voittaja. Vuoden 2022 kyläjuhlaa vietetään vuoden 2021 kylässä, Nousiaisten Valpperissa lauantaina 13. elokuuta. Valpperissa vuoden kylä -titteli on lisännyt kylän kiinnostavuutta erityisesti matkailijoiden keskuudessa. Urheilutalon ympäristössä on muun muassa maastopyöräreitti, frisbeegolfrata, hiihtoladut, patikointireittejä, kuntoportaat, laavu ja uimapaikka. Täksi kesäksi sinne rakennettiin vielä majoitustilaa. – Jonkun verran olen ihan kuullut, että retkeilijät ovat koukanneet Valpperiin palkinnon vuoksi, mutta toki täällä on nyt tapahtunut niin paljon, että on vaikeaa arvioida, kuinka iso osa kiinnostuksesta johtuu palkinnosta. Meillä on nyt niin aktiivinen porukka kasassa, että kaikkea uutta tapahtuu koko ajan, joten uskon, että väkeä kävisi joka tapauksessa, kommentoi alueella ruokapalveluyrittäjänä toimiva Päivi Lehtonen. Vuonna 2014 vuoden kyläksi valittiin kansainvälisessä yhteistyössä kunnostautunut Mynämäen Asemanseutu. – Me olimme juuri silloin tehneet taideyhteistyötä ranskalaisten toimijoiden kanssa ja Asmandiaan oli tehty jo ensimmäiset luontopolut. Vuoden kylä -palkinnosta saimme lisää intoa ja sellaista omanarvontuntoa, jonka avulla kehtasimme taas tuputtaa asiaamme eteenpäin, naurahtaa kyläyhdistyksen tiedottaja Kari Mäkelä. Palkinnon jälkeen Asmandiaksi nimetty kylän yhteinen ulkoilualue on kehittynyt paljon. Alueella on toteutettu useampia eri Leader-hankkeita ja muita projekteja, joiden myötä siellä on nyt esimerkiksi rantalentopallokenttä, laavu, laituri ja kanootteja. – En usko, että Asmandiaa olisi lähdetty samalla tavalla brändäämään ilman palkintoa. Siitä saimme intoa pitää aluetta kunnossa ja kehittää sitä eteenpäin. Nyt olemme mukana Ravakan EkoTeko-hankkeessa ja suunnittelemme taas seuraavaa kansainvälistä hanketta irlantilaisten kanssa, Mäkelä kertoo. Varsinais-Suomen kyläkilpailun voittaja edustaa maakuntaa aina seuraavassa valtakunnallisessa vuoden kylä -kilpailussa. Vuonna 2016 Varsinais-Suomen kilpailun voittanut Taalintehdas pokkasi valtakunnallisesta kilpailusta kakkossijan. Taalintehdas on entisen Dragsfjärdin kunnan keskustaajama, joka kuuluu nykyisin Kemiönsaaren kuntaan. – Vuonna 2012 perustimme kyläyhdistyksen, joka panostaa siihen, että kylällä on yhteistä tekemistä ja tapahtumia. Tänä vuonna vietämme yhdistyksen 10-vuotisjuhlia järjestämällä tapahtumia joka kuukausi. Saamme jatkuvasti palautetta siitä, miten paljon nämä tapahtumat merkitsevät ja se antaa meille energiaa järjestää niitä lisää, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leif Lindgren. Kylän tapahtumien keskipisteenä toimii tori, johon yhdistys on rakentanut hyvän esiintymislavan. Taalintehtaan tapahtumat ovatkin tunnettuja elävästä musiikista. Vuonna 2016 saatu vuoden kylä -titteli oli paikallisille iso juttu. – Kuntakin oli siitä niin iloinen, että tuli tarjoamaan kuohuviinit meidän hallituksen kokoukseen ja teetti voiton kunniaksi t-paitoja, muistelee Lindgren. Kilpailun kautta Taalintehtaan väki tutustui myös Varsinais-Suomen Kylät ry:n toimintaan. Uudenkartanon kylä valittiin Varsinais-Suomen vuoden 2011 kyläksi. Silloin kilpailussa oli teemana kulttuuri ja siihenhän juuri Uudenkartanon kylässä panostetaan. Kyläyhdistys pyörittää Himolan teatteria, jolla on vuodessa kolme ensi-iltaa. – Se oli meidän isolle ja sitoutuneelle talkooporukalle hieno kiitos. Kun kävimme hakemassa pystin Teijolta, täällä sattui olemaan juuri vuosittaiset Yrittäjien tanssit ja koko kylä koolla. Oli kyllä hieno tunne tulla palkinnon kanssa kotiin! Se kohotti tunnelmaa ja motivoi ihmisiä osallistumaan taas seuraaviin talkoisiin, Eija Eloranta muistelee. Eloranta itse on muuttanut kylälle rakkauden perässä ihan muualta, mutta tunsi heti tulleensa kotiin. – Muistan edelleen, miten minua tultiin heti pyytämään mukaan kyläyhdistyksen toimintaan. Se tuntui tosi ihanalta! Arvostin paljon sitä, miten kyläläiset ottivat uuden asukkaan vastaan, Eloranta kertoo. Kylän hyvä yhteishenki syntyykin ennen kaikkea ystävällisyydestä. Ja ystävällisyyden luoma yhteishenki näkyy myös numeroissa: Uudenkartanon kylässä on noin 530 kotitaloutta ja kyläyhdistyksessä on noin 370 jäsentä. Palkinto antoi intoa kehittää Asmandiaa eteenpäin Maakunnan voittajasta valtakunnan kakkoseksi Vuonna 2018 Varsinais-Suomen vuoden kyläksi valittiin Salon Märynummi, jossa oli juuri käynnissä keskustelut kylän koulun ja päiväkodin tulevaisuudesta. – Vuoden kylä -titteli oli hyvä signaali Salon kaupungin suuntaan. Siitä saimme uskottavuutta, kun perustelimme, miksi tänne tarvitaan uusi koulu ja päiväkoti, kertoo Märynummen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Laura Merivirta. – Olemme kyllä ratsastaneet sillä tittelillä ihan koko rahan edestä! Sitä on pystynyt hyödyntämään monissa tilanteissa, hän jatkaa. Uusi koulu ja päiväkoti saatiin lopulta käyttöön syksyllä 2021. Hirsirakennus on 1500-neliöinen ja siellä järjestetään koulutoiminnan, esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen lisäksi myös vapaa-ajan ohjelmaa. Märynummessä on hyvä yhteishenki ja aktiivista kylätoimintaa. Yhteinen lampi pidetään talkootyöllä puhtaana ja Leader-hankkeitakin on toteutettu jo useampia. Alueelle on tehty muun muassa frisbeegolfrata ja ulkokuntosali. Nyt Märynummeen on saatu myös uusia tontteja tarjolle ja sairaalan alueelle tehdään parhaillaan uutta kaavaa. Teksti ja kuvat: Janica Vilen Tunnustuksesta vipuvartta kyläkoulukeskusteluun Varsinais-Suomen kyläpäivää vietetään 13.8. KARUNA TEIJO AIJALA-KAUKURI KULTELA HÄNTÄLÄ VÄSTANFJÄRD LIVONSAARI VEHAS ALASTARO VIRTTAA NIINIJOKI PYHÄMAA UNTAMALA HAJALA
26 l Haloo maaseutu! Maaseuturahasto sai vuonna 2021 Euroopan Unionin elpymisrahastosta 16 miljoonan euron lisäpotin laajakaistojen rakentamiseen. Varsinais-Suomeen myönnettiin yhteensä 22 laajakaistahanketta. – Suurin osa hankkeista myönnettiin saaristoon. Paraisten Puhelin Oy on saanut rahoituksen yhteensä 18 hankkeeseen. Saaristossa olosuhteet ovat vaativammat ja siksi sinne on vaikeaa saada valokuitua markkinaehtoisesti, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen maaseutukoordinaattori Heli Raitamäki perustelee päätöksiä. Kuituverkon päähän pääsee Paraisten Puhelimen hankkeiden ansiosta asukkaita Ali-Kirjasta aina Korppooseen asti. Hankkeiden valmistuttua yhteysnopeudet tulevat olemaan 1 Gbit/s. Saariston lisäksi rahoitusta on myönnetty laajakaistahankkeisiin Loimaan Virttaalle ja Korven kylään sekä Kosken Tl Iso-Sorvastoon ja Patakoskelle. Varsinais-suomen hankkeiden kokonaiskustannukset vaihtelevat alle 100 000 eurosta yli puoleen miljoonaan euroon alueen koon ja rakentamisen kustannusten vaihtelun mukaan. Laajakaistahankkeiden saamat tuet ovat joko 50 % tai 70 %, riippuen toimijan liikevaihdon suuruudesta. Varsinais-Suomen hankkeille on myönnetty tukea pääsääntöisesti 70 %. Rakentaminen alkoi keväällä 2022 ja valmista pitää olla vuoden 2024 loppuun mennessä. Parantuneista palveluista tulee hyötymään yhteensä noin 5 000 ihmistä. Kuitua korpeen! Rahoituspäätöksen saaneista hankkeista vain yksi on yhdistyksen hakema. Korven Kuitu ry on tekemässä kyläverkkoa Loimaalla sijaitsevaan Korven kylään. – Olemme kukin tahoillamme yrittäneet saada tänne parempia verkkoyhteyksiä jo pitkään. Neuvottelimme asiasta esimerkiksi viime kesänä, kun täällä tehtiin sähköjen maakaapelointia, jolloin kuidun olisi voinut saada samoilla kaivuutöillä. Vaikka olemme yrittäneet viedä asiaa eteenpäin useamman toimijan kanssa, ei homma ole onnistunut. Siksi perustimme kyläläisten kanssa Korven Kuitu ry:n ja päätimme alkaa puuhata verkkoa tänne itse, kertoo Heikki Huhtanen. Huhtanen vertaa nykyisin käytävää keskustelua verkkoyhteyksistä siihen keskusteluun, jota käytiin sata vuotta sitten sähköistä. Loimaalla Metsämaan kylässä sijaitseva pieni Korven kylä on niin syrjässä, että siellä on pakko pitää puoliaan. – Tämä on se Varsinais-Suomen maakunnan viimeinen kolkka, jonka takana on Satakunnan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajat. Vaikka olemme täällä syvällä maaseudulla, alue on kuitenkin aktiivista ja kehittämisen arvoista, Huhtanen sanoo. – Liittymiä on tulossa lähes 30. Käytännössä kaikki vakituiset asukkaat ja lähes kaikki vapaa-ajan asukkaat lähtivät mukaan. Aikaisemmin kiinnostus on ollut varovaisempaa, mutta koronan tuoman etätyöskentelyn myötä verkon tarve on kasvanut, hän jatkaa. Ennen langaton verkko riitti moneen tarpeeseen, mutta nyt kun kaikki kyläläiset tarvitsevat verkkoa samaan aikaan, ei kaista enää riitä. IT-alalla työskentelevällä Huhtasella itsellään on työpaikka Liedossa ja koska verkon nopeus ei riitä etätöiden tekemiseen kotona, hän on vuokrannut itselleen erillisen etätyötilan Forssasta. Kotitalouksien lisäksi uudesta verkosta hyötyvät myös alueen yritykset. Kylällä on kymmenkunta maatilaa sekä useampia muita yrityksiä, muun muassa metallija palvelualoilla. Huhtanen on myös yksi alueen maanviljelijöistä. – Monet tulevat ratkaisut autonomisissa traktoreissa ja roboteissa maatiloille eivät ole mahdollisia ilman aitoa 5G-verkkoa. Ja 5G-verkko vaatii toimiakseen valokuidun rinnalleen, Huhtanen kertoo esimerkkinä. Kun kylille rakennetaan valokuituverkkoja, voidaan samalla rakentaa yhteyksiä langattoman verkon tukiasemille tai mastoille. – Kun saamme paremman verkon, voimme asentaa tilalle esimerkiksi kameroita, jotka lähettävät ajantasaista kuvaa pilveen, jolloin juostut kilometrit ja sellainen varmistava työ maatilalla vähenee. Myös turvakamerat vaativat kunnon verkon toimiakseen! EU-rahalle oli kylällä siis valtava tarve. – Olemme rahoituksesta todella iloisia omasta puolestamme ja myös siksi, että sen avulla saadaan pidettyä elävänä tämä nurkka maakunnasta, Huhtanen päättää. Lisää rahoitusta tulossa Suomeen on rakennettu maaseuturahaston tuella ohjelmakauden 2014–2022 aikana jo 5 500 km verkkoa. Varsinais-Suomi on ollut laajakaistahankkeiden suhteen väliinputoajan roolissa. Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa tai kaupunkien läheisellä maaseudulla, mikä vuoksi on ajateltu että verkot pystytään rakentamaan markkinaehtoisesti. Toisin kuitenkin kävi. Elpymisvaroistakin laajakaistojen rakentamiseen oli rahoitusta tarjolla niukasti hakemusten määrään nähden. Vuonna 2023 alkava EU:n uusi ohjelmakausi tuo helpotusta tilanteeseen. – Vielä on epävarmaa, koska haku avataan, mutta se tiedetään, että tulevalla kaudella rahoitusta on. Pieninfrastruktuuria tukemalla yhdenmukaistetaan maaseutualueita muihin alueisiin nähden, kommentoi Heli Raitamäki. Teksti: Janica Vilen Kuva: Maaseutuverkosto Varsinais-Suomessa rakennetaan uusia kyläverkkoja EU:n elpymisvarojen avulla 22 asuinalueelle. Kauan odotetut paremmat yhteydet tuovat mukanaan madollisuuksia etätöihin ja yritysten kehittämiseen – ja sitä kautta uutta vetovoimaa maaseudulle! 5 000 ihmistä pääsee valokuidun päähän Varsinais-Suomessa EU:n elpymisvaroilla
Haloo maaseutu! l 27 Keväällä 2022 Varsinais-Suomen Ely-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Timo Metsä-Tokila valittiin Business Finlandin rahoituspalveluiden johtoon. Ennen siirtymistään muihin tehtäviin hän ehti olla mukana uuden maaseutuohjelman valmistelussa. Tulevalle ohjelmakaudelle 2023–2027 hän toivoisi lisää vaikuttavuuden arviointia. – Vaikuttavuutta tulisi arvioida, jotta näkisimme, minkälaisiin hankkeisiin rahaa kannattaa laittaa. Jos vaikutuksia ei arvioida, voi käydä niin, että jatkamme sellaista kehittämistä, mikä ei lopulta vaikuta niin kuin on suunniteltu. Vaikuttavuuden arvioimiseksi pitäisi aidosti haastatella edunsaajia ja mieluiten niin, että joku ulkopuolinen taho tekisi sitä systemaattisesti, Metsä-Tokila toteaa. Ja kun vaikuttavuutta on arvioitu, pitäisi vielä olla Metsä-Tokilan mukaan rohkeutta jättää tekemättä niitä hankkeita, joista ei saada todellisia vaikutuksia ja panostaa niihin, jotka vaikuttavat. Näin Ely-keskus osallistuisi aktiivisesti maaseudun kehittämiseen, eikä olisi pelkkä tarkastajataho. – Pienet hankkeet osuvat usein asian ytimeen ja niiden paikalliset vaikutukset on helppo huomata. Toisaalta suuremmilla toimijoilla on mahdollisuus tehdä sellaista työtä, joka vaikuttaa pidemmällä aikajänteellä. Hyvä kokonaisuus olisi sellainen, joka osuu hyvin paikallisesti ja saa aikaan todellisia vaikutuksia. Lisäksi Metsä-Tokila pitää tärkeänä riittävän yritysrahoituksen turvaamista, koska sen avulla saadaan uusia työpaikkoja. Kannattavaa ruuantuotantoa ja hyvää elämää Maaseudun kehittämisessä Timo Metsä-Tokila kannustaa pohtimaan ennen kaikkea sitä, miten maaseutu saadaan pidettyä elinvoimaisena ja maatalous sellaisena, että se pärjää ja houkuttelee elinkeinona myös uusia sukupolvia. Siitä hän on vakuuttunut, että suomalaiselle ruualle on tarvetta tulevaisuudessa ja että Varsinais-Suomi on ehdottomasti paikka, jossa ruokaa kannattaa tuottaa. – Täällä on otolliset sääolosuhteet, monimuotoinen luonto, lyhyet välimatkat ja pitkä historia ruuantuotannossa. Jos etsitään esimerkiksi uusia kasveja, niin homma ei käänny yhdessä vuodessa. Uuden suunnan etsimiseen tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Parhaillaan ruuantuotanto kärsii kannattavuuden ongelmista, mutta Metsä-Tokila uskoo parempaan tulevaisuuteen. – Maailman ruokatasapaino tulee olemaan hyvin erilainen jo kymmenen vuoden päästä. Tämän hetken ongelmat pitää nyt elää läpi ja ratkaista tavalla tai toisella. Maaseutu on kuitenkin muutakin kuin tuotantoalue. – Meidän pitää mahdollistaa se, että maaseudulla pystyy jatkossakin asumaan – ja että elämä siellä on hyvää! Sen vuoksi tarvitaan uusia liikenneratkaisuja ja esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia sekä lapsille että aikuisille. Varsinais-Suomessa meillä on hyvä mahdollisuus onnistua tässä, sillä välimatkat ovat lyhyet ja vielä ei ole syntynyt alueita, jotka olisivat autioituneet. Ympäristönäkökulma huomioon Yksi asia, johon tulevalla ohjelmakaudella kannattaisi Metsä-Tokilan mukaan panostaa enemmän, on luonnon monimuotoisuuden ylläpito. Esimerkiksi maiseman laiduntamisesta tai perinnebiotoopin ylläpitämisestä pitäisi saada sellainen korvaus, että se motivoi toimimaan. EU:lla on nyt kunnianhimoiset ilmastoja ympäristötavoitteet ja ne tulevat ohjaamaan myös maaseudun kehittämistä. – Olemme yrittäneet edistää paikallisia energiaratkaisuja, esimerkiksi bio-, tuulija aurinkoenergiaa. Niiden avulla ei ratkaista sitä, miten ihmiset tulevaisuudessa liikkuvat, mutta tilakohtaisiin ja paikallisiin tarpeisiin niistä saa apua. Ympäristötyöhön tarvitaan Metsä-Tokilan näkökulmasta lisää yhteistyötä ja malttia. – Hallinnon sisälle tarvitaan lisää dialogia! Ely-keskuksessa olemme tarkoituksella yrittäneet tuoda maataloutta, kalataloutta ja ympäristöpuolta lähemmäs toisiaan. Yhteistyö avartaa ajatusta siitä, mitä kaikkea voidaan tehdä. Jos halutaan ratkaista esimerkiksi meren rehevöityminen, ratkaisuja kannattaa etsiä muualtakin kuin vedestä, hän toteaa. – Ja lisäksi tarvitaan malttia, sillä ympäristötyön tulee olla pitkäjänteistä, Metsä-Tokila lisää. Teksti ja kuva: Janica Vilen Ely-keskuksen johtotehtävissä työskennellyt Timo Metsä-Tokila perää maaseudun kehittämiseen lisää vaikuttavuuden arviointia, yhteistyötä ja ympäristönäkökulmaa. Maaseuturahaston tuella voidaan varmistaa, että ruuantuotanto kannattaa ja että maaseudulla voidaan elää hyvää elämää. Kun VTT Timo Metsä-Tokila valittiin elinkeinot-vastuualueen johtajaksi Ely-keskukseen, hän päätti opiskella vielä agrologin tutkinnon. Merimaskussa asuva virkamies nauttii itsekin maaseudun rauhasta ja hyvistä palveluista. Nykyään hän työskentelee Business Finlandissa rahoituspalveluiden johtajana. Vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tietoa!
28 l Haloo maaseutu! 1377 223 302 Kehittämishankkeet* MAASEUDUN PALVELUJEN JA KYLIEN KEHITTÄMINEN KOULUTUS JA TIEDONVÄLITYS YHTEISTYÖ (ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN) 93 50 59 Kpl Milj. € INVESTOINTITUKI Yritystuet* 222 48 4,7 0,4 HANKKEITA (Kpl.) TUKEA Milj. € TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUS PERUSTAMISTUKI 10% Sähköinen asiointi yritystukien ja hankkeiden hakemisessa alkoi vuonna 2015. 90 % yritystukija hankehakemuksista on tehty sähköisesti. 90% SÄHKÖINEN ASIOINTI PAPERIASIOINTI 300 milj. 73 miljoonan euron tuilla on saatu liikkeelle 300 miljoonan euron investoinnit suomalaisyrityksissä. 73 milj. Maaseutuohjelman rahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta. Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus • esimerkiksi pankkilainaa, säästöjä tai talkootyötä • EU:n maaseuturahasto • valtio • kunnat 1148 73 MAASEUTUOHJELMASTA TUETAAN ELINKEINOJA JA YHTEISÖJEN KEHITTÄMISTÄ Yritysja hanketukien rahoitusta on käytettävissä 850 miljoonaa euroa vuoteen 2020 saakka. Tähän mennessä rahoituksesta on käytetty 30 %. 30% 70% * Kehittämishankkeiden tuloksista on laajasti hyötyä alueen asukkaille ja yrittäjille. Kysy lisätietoja Leader-ryhmästä tai alueesi ELY-keskuksesta! Tiedot perustuvat vuoden 2016 lopun tilanteeseen. Lisätietoa maaseutuohjelman tuista ja hakemisesta antavat ELY-keskukset ja Leader-ryhmät. Voit selata maaseutuohjelman hankkeita ja yritystukia osoitteessa: www.maaseutu.fi > Hankerekisteri. Hankerekisterin tiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa. Työ maaseudun kehittämisen parissa jatkuu... 1377 223 302 Kehittämishankkeet* MAASEUDUN PALVELUJEN JA KYLIEN KEHITTÄMINEN KOULUTUS JA TIEDONVÄLITYS YHTEISTYÖ (ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN) 93 50 59 Kpl Milj. € INVESTOINTITUKI Yritystuet* 222 48 4,7 0,4 HANKKEITA (Kpl.) TUKEA Milj. € TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUS PERUSTAMISTUKI 10% Sähköinen asiointi yritystukien ja hankkeiden hakemisessa alkoi vuonna 2015. 90 % yritystukija hankehakemuksista on tehty sähköisesti. 90% SÄHKÖINEN ASIOINTI PAPERIASIOINTI 300 milj. 73 miljoonan euron tuilla on saatu liikkeelle 300 miljoonan euron investoinnit suomalaisyrityksissä. 73 milj. Maaseutuohjelman rahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta. Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus • esimerkiksi pankkilainaa, säästöjä tai talkootyötä • EU:n maaseuturahasto • valtio • kunnat 1148 73 MAASEUTUOHJELMASTA TUETAAN ELINKEINOJA JA YHTEISÖJEN KEHITTÄMISTÄ Yritysja hanketukien rahoitusta on käytettävissä 850 miljoonaa euroa vuoteen 2020 saakka. Tähän mennessä rahoituksesta on käytetty 30 %. 30% 70% * Kehittämishankkeiden tuloksista on laajasti hyötyä alueen asukkaille ja yrittäjille. Kysy lisätietoja Leader-ryhmästä tai alueesi ELY-keskuksesta! Tiedot perustuvat vuoden 2016 lopun tilanteeseen. Lisätietoa maaseutuohjelman tuista ja hakemisesta antavat ELY-keskukset ja Leader-ryhmät. Voit selata maaseutuohjelman hankkeita ja yritystukia osoitteessa: www.maaseutu.fi > Hankerekisteri. Hankerekisterin tiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa. 1377 223 302 Kehittämishankkeet* MAASEUDUN PALVELUJEN JA KYLIEN KEHITTÄMINEN KOULUTUS JA TIEDONVÄLITYS YHTEISTYÖ (ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN) 93 50 59 Kpl Milj. € INVESTOINTITUKI Yritystuet* 222 48 4,7 0,4 HANKKEITA (Kpl.) TUKEA Milj. € TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUS PERUSTAMISTUKI 10% Sähköinen asiointi yritystukien ja hankkeiden hakemisessa alkoi vuonna 2015. 90 % yritystukija hankehakemuksista on tehty sähköisesti. 90% SÄHKÖINEN ASIOINTI PAPERIASIOINTI 300 milj. 73 miljoonan euron tuilla on saatu liikkeelle 300 miljoonan euron investoinnit suomalaisyrityksissä. 73 milj. Maaseutuohjelman rahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta. Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus • esimerkiksi pankkilainaa, säästöjä tai talkootyötä • EU:n maaseuturahasto • valtio • kunnat 1148 73 MAASEUTUOHJELMASTA TUETAAN ELINKEINOJA JA YHTEISÖJEN KEHITTÄMISTÄ Yritysja hanketukien rahoitusta on käytettävissä 850 miljoonaa euroa vuoteen 2020 saakka. Tähän mennessä rahoituksesta on käytetty 30 %. 30% 70% * Kehittämishankkeiden tuloksista on laajasti hyötyä alueen asukkaille ja yrittäjille. Kysy lisätietoja Leader-ryhmästä tai alueesi ELY-keskuksesta! Tiedot perustuvat vuoden 2016 lopun tilanteeseen. Lisätietoa maaseutuohjelman tuista ja hakemisesta antavat ELY-keskukset ja Leader-ryhmät. Voit selata maaseutuohjelman hankkeita ja yritystukia osoitteessa: www.maaseutu.fi > Hankerekisteri. Hankerekisterin tiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa. 1377 223 302 Kehittämishankkeet* MAASEUDUN PALVELUJEN JA KYLIEN KEHITTÄMINEN KOULUTUS JA TIEDONVÄLITYS YHTEISTYÖ (ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN) 93 50 59 Kpl Milj. € INVESTOINTITUKI Yritystuet* 222 48 4,7 0,4 HANKKEITA (Kpl.) TUKEA Milj. € TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUS PERUSTAMISTUKI 10% Sähköinen asiointi yritystukien ja hankkeiden hakemisessa alkoi vuonna 2015. 90 % yritystukija hankehakemuksista on tehty sähköisesti. 90% SÄHKÖINEN ASIOINTI PAPERIASIOINTI 300 milj. 73 miljoonan euron tuilla on saatu liikkeelle 300 miljoonan euron investoinnit suomalaisyrityksissä. 73 milj. Maaseutuohjelman rahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta. Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus • esimerkiksi pankkilainaa, säästöjä tai talkootyötä • EU:n maaseuturahasto • valtio • kunnat 1148 73 MAASEUTUOHJELMASTA TUETAAN ELINKEINOJA JA YHTEISÖJEN KEHITTÄMISTÄ Yritysja hanketukien rahoitusta on käytettävissä 850 miljoonaa euroa vuoteen 2020 saakka. Tähän mennessä rahoituksesta on käytetty 30 %. 30% 70% * Kehittämishankkeiden tuloksista on laajasti hyötyä alueen asukkaille ja yrittäjille. Kysy lisätietoja Leader-ryhmästä tai alueesi ELY-keskuksesta! Tiedot perustuvat vuoden 2016 lopun tilanteeseen. Lisätietoa maaseutuohjelman tuista ja hakemisesta antavat ELY-keskukset ja Leader-ryhmät. Voit selata maaseutuohjelman hankkeita ja yritystukia osoitteessa: www.maaseutu.fi > Hankerekisteri. Hankerekisterin tiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa. Tuista noin 70 % on myöntänyt Ely-keskus ja noin 30 % alueen Leader-ryhmät. 1377 223 302 Kehittämishankkeet* MAASEUDUN PALVELUJEN JA KYLIEN KEHITTÄMINEN KOULUTUS JA TIEDONVÄLITYS YHTEISTYÖ (ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN) 93 50 59 Kpl Milj. € INVESTOINTITUKI Yritystuet* 222 48 4,7 0,4 HANKKEITA (Kpl.) TUKEA Milj. € TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUS PERUSTAMISTUKI 10% Sähköinen asiointi yritystukien ja hankkeiden hakemisessa alkoi vuonna 2015. 90 % yritystukija hankehakemuksista on tehty sähköisesti. 90% SÄHKÖINEN ASIOINTI PAPERIASIOINTI 300 milj. 73 miljoonan euron tuilla on saatu liikkeelle 300 miljoonan euron investoinnit suomalaisyrityksissä. 73 milj. Maaseutuohjelman rahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta. Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus • esimerkiksi pankkilainaa, säästöjä tai talkootyötä • EU:n maaseuturahasto • valtio • kunnat 1148 73 MAASEUTUOHJELMASTA TUETAAN ELINKEINOJA JA YHTEISÖJEN KEHITTÄMISTÄ Yritysja hanketukien rahoitusta on käytettävissä 850 miljoonaa euroa vuoteen 2020 saakka. Tähän mennessä rahoituksesta on käytetty 30 %. 30% 70% * Kehittämishankkeiden tuloksista on laajasti hyötyä alueen asukkaille ja yrittäjille. Kysy lisätietoja Leader-ryhmästä tai alueesi ELY-keskuksesta! Tiedot perustuvat vuoden 2016 lopun tilanteeseen. Lisätietoa maaseutuohjelman tuista ja hakemisesta antavat ELY-keskukset ja Leader-ryhmät. Voit selata maaseutuohjelman hankkeita ja yritystukia osoitteessa: www.maaseutu.fi > Hankerekisteri. Hankerekisterin tiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa. 1377 223 302 Kehittämishankkeet* MAASEUDUN PALVELUJEN JA KYLIEN KEHITTÄMINEN KOULUTUS JA TIEDONVÄLITYS YHTEISTYÖ (ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN) 93 50 59 Kpl Milj. € INVESTOINTITUKI Yritystuet* 222 48 4,7 0,4 HANKKEITA (Kpl.) TUKEA Milj. € TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUS PERUSTAMISTUKI 10% Sähköinen asiointi yritystukien ja hankkeiden hakemisessa alkoi vuonna 2015. 90 % yritystukija hankehakemuksista on tehty sähköisesti. 90% SÄHKÖINEN ASIOINTI PAPERIASIOINTI 300 milj. 73 miljoonan euron tuilla on saatu liikkeelle 300 miljoonan euron investoinnit suomalaisyrityksissä. 73 milj. Maaseutuohjelman rahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta. Julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus • esimerkiksi pankkilainaa, säästöjä tai talkootyötä • EU:n maaseuturahasto • valtio • kunnat 1148 73 MAASEUTUOHJELMASTA TUETAAN ELINKEINOJA JA YHTEISÖJEN KEHITTÄMISTÄ Yritysja hanketukien rahoitusta on käytettävissä 850 miljoonaa euroa vuoteen 2020 saakka. Tähän mennessä rahoituksesta on käytetty 30 %. 30% 70% * Kehittämishankkeiden tuloksista on laajasti hyötyä alueen asukkaille ja yrittäjille. Kysy lisätietoja Leader-ryhmästä tai alueesi ELY-keskuksesta! Tiedot perustuvat vuoden 2016 lopun tilanteeseen. Lisätietoa maaseutuohjelman tuista ja hakemisesta antavat ELY-keskukset ja Leader-ryhmät. Voit selata maaseutuohjelman hankkeita ja yritystukia osoitteessa: www.maaseutu.fi > Hankerekisteri. Hankerekisterin tiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa. Maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa vuosina 2014–2022 yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla! Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2023! Kysy lisää Ely-keskuksesta tai oman alueesi Leader-ryhmästä.