EU:n maaseuturahaston toimijat Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen ELY-keskus www.ely-keskus.fi Puhelinvaihde 0295 022 500 Leader Varsin Hyvä www.varsinhyva.fi 050 338 3867 I samma båt Samassa veneessä rf ry www.sameboat.fi 0400 718 913 Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry www.jokivarsi.fi 044 067 4434 Leader Ravakka www.ravakka.fi 044 034 4345 Leader Ykkösakseli www.ykkosakseli.fi 0400 982 236 2 – Haloo maaseutu! HALOO MAASEUTU | Maaseudun kehittäminen ja maaseuturahasto Varsinais-Suomessa | Tiedotuslehti kesäkuu 2023 | Julkaisija Haloo maaseutu -viestintähanke | Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja se toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2022 | Päätoimittaja Liisa Kallio | Taitto Liisa Kallio | Kannen kuva Liisa Kallio | Painopaikka Paino-Kaarina Oy | Painosmäärä 2 000 kpl Maaseutua kehitetään yhteistyössä! PROAGRIA LÄNSI-SUOMI Maatilaja maaseutuyrittäjiä palveleva asiantuntijaorganisaatio lansi-suomi.proagria.fi MTK-VARSINAIS-SUOMI Maatalouden ja maaseudun elinkeinojen edunvalvoja www.mtk.fi/liitot/ varsinaissuomi VARSINAIS-SUOMEN KYLÄT Varsinais-Suomen maakunnan kylätoiminnan kattojärjestö www.vskylat.fi VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Aluekehitysviranomainen sekä suunnitteluja edunvalvontaorganisaatio www.varsinais-suomi.fi
PÄÄKIRJOITUS Juhlahumussa seuraavaan ohjelmakauteen Viime maaliskuussa koettiin juhlatunnelmaa, kun satapäinen yleisö kokoontui Varsinais-Suomen maaseutugaalaan juhlistamaan ohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimpia hankkeita. Gaalan järjestivät yhteistyössä Haloo maaseutu -viestintähanke sekä kaikki Varsinais-Suomessa maaseuturahoitusta myöntävät tahot, eli Varsinais-Suomen ELY-keskus ja viisi Leader-ryhmää: Varsin hyvä Turun seudulta, saariston I samma båt – Samassa Veneessä, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit Loimaan seudulta ja Somerolta, Vakka-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Ravakka sekä Ykkösakseli Salon seudulta ja Uudeltamaalta. Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahoitusta jaetaan alueellisen maaseutuohjelman ja Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisesti. Rahoituskauden 2014–2022 aikana maaseudun kehittämistä on tuettu Varsinais-Suomessa yhteensä 77,5 miljoonalla eurolla. Tässä lehdessä tutustutaan syvemmin maaseutugaalassa palkittuihin hankkeisiin, joita on yhteensä 12. Mukana on vaikuttavimmat hankkeet muun muassa liikunnan, ympäristön ja kulttuurin saralta, mutta niiden lisäksi palkittiin vaikuttavin yhteistyöhanke ja yleisön suosikki. Kyseisten hankkeiden vaikuttavuus jatkuu vielä vuosia: esimerkiksi yleisön suosikkina palkittu Yhteisötila Tuuki Mynämäessä on tarjonnut eri yhdistyksille ja järjestöille kokoontumistilan, jonka arvo on mittaamaton koronan värittämien vuosien jälkeen. Samoin Salossa toteutetun SusiAita-hankkeen jälkeen susivahinkojen lisäksi asenteet petoeläimiä kohtaan muuttuivat, kun viranomaiset, luonnonsuojelijat, karjatilalliset sekä asukkaat kokoontuivat yhteen vaihtamaan ajatuksia ja välittämään ajantasaista tietoa. Maaseudun kehittäminen jatkuu edelleen uudella ohjelmakaudella 2023–2027. Jos haluat rikastaa kotiseutuasi, ole yhteydessä oman alueesi Leader-ryhmään tai Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Maaseudun kehittämisen asiantuntijat auttavat sinua eteenpäin hankeideassasi, ja yhdessä edistämme maaseudun kehitystä. Liisa Kallio Haloo maaseutu! Haloo maaseutu! -viestintähanke kokoaa tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Varsinais-Suomessa. Hanke toteutetaan yhteistyönä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmien sekä muiden maaseututoimijoiden kanssa. Lue lisää verkosta: www.haloomaaseutu.fi Haloo maaseutu! – 3
4 – Haloo maaseutu! Pöytyän POP Areena on Varsinais-Suomen vaikuttavin liikuntahanke Loukonkulman Lukko rakensi Pöytyän Kuntomylly -hankkeessaan kokonaisen liikuntahallin Pöytyän Kumilan kylään vuonna 2018. Tuki myönnettiin 358 000 euron hankkeelle, mutta lopulliset kustannukset kohosivat yli puoleen miljoonaan. Hanke vaati erityisen hyvää suunnittelua, yhteistyökumppaneiden sitouttamista ja yhdistyksen omaa riskinottoa. – Hanke oli valtava ponnistus pienelle yhdistykselle ja pienelle kylälle – ja se onnistui yli odotusten, kehuu hankkeelle Leader-rahoituksen myöntänyt Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry. Lukontalon yhteyteen rakennetussa 720-neliöisessä liikuntahallissa voi pelata muun muassa pesäpalloa, koripalloa, sulkapalloa ja salibandya. Kun liikuntahalli tuli valmiiksi, kunnostettiin vielä vuonna 1981 rakennettu 240-neliöinen Lukontalo, joka toimii nyt hyvin varusteltuna juhlaja kokoustilana. – Siellä on järjestetty tilaisuuksia laidasta laitaan: huutokauppoja, syntymäpäiviä, hautajaisia ja vaikka mitä. Nyt täällä on sellaiset tilat, että tänne voi tulla pitämään vaikka eri urheilulajien leirejä. Molemmilla puolilla tapahtuu koko ajan ja käyttöaste on kohtuullinen, kertoo hanketta koordinoinut Paavo Kallio. Suurin vaikutus hankkeella on ollut siihen, että alueen lapset ja nuoret ovat saaneet paikan harrastaa. Mutta vaikutuksia on ollut myös aikuisten urheilun puolella. – Esimerkiksi pesäpalloa Pöytyällä olisi mahdotonta pelata valtakunnan ykkössarjassa ilman tätä hallia, Kallio toteaa. Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Loukokulman Lukon EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman liikuntahankkeen toteutuksesta Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta. 3,7 miljoonaa euroa Leader-tukea liikunnan hyväksi ohjelmakaudella 2014–2022
Haloo maaseutu! – 5 Kestävän kehityksen periaatteet käytössä Liikuntahalli rakennettiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Kaikki pinnat on suunniteltu niin, että ne kestävät aikaa ja kovaakin kulutusta. Ikkunat ovat luodinkestävää lasia ja tilaan suunniteltiin optimaalinen led-valaistus. Halli täyttää monien lajien kriteerit ja on siksi kovassa käytössä koko ajan. Seuroja tulee Pöytyälle treenaamaan ympäri Varsinais-Suomen. Kestävää kehitystä ajateltiin myös energiaratkaisuissa. – Uusi puoli lämpeää maalämmöllä ja vanha puoli saatiin myös remontin jälkeen maalämpöön. Se on ollut oiva ratkaisu, sillä maalämmön avulla hallin lämmityskustannukset ovat pysyneet kohtuullisina myös energiakriisin aikana, kehuu hankkeessa mukana ollut Ville Arkkila. 7 000 tuntia talkoita Kuntomylly-hanke on tuonut alueelle paitsi lisää liikuntamahdollisuuksia myös elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. POP Areenan rakentamiseksi ja Lukontalon kunnostamiseksi tehtiin yli 7 000 tuntia talkoita. – Tässä kylässä on aina ollut äärettömän kova talkoohenki ja tämä projekti nosti talkooinnostuksen taas aivan uusiin sfääreihin, kommentoi Paavo Kallio. Ja innostus on jatkunut vielä näiden projektien jälkeenkin. Kylällä on esimerkiksi kunnostettu pesäpallokentän katsomo osana Leader-hanketta. Leader-toiminta kannustaa omalta osaltaan vapaaehtoistyöhön maaseudulla, sillä suurimmassa osassa hankkeista omavastuuosuuden budjetista voi korvata joko osittain tai kokonaan talkootyöllä. Vuosina 2014–2022 Varsinais-Suomen alueella on tehty erilaisten Leader-hankkeiden sisällä pitkälti yli 100 000 tuntia talkootyötä. Ohjelmakauden 2014–2022 aikana maaseuturahoituksella toteutetuissa hankkeissa tehdyn talkootyön arvo Varsinais-Suomessa nousee yli kahteen miljoonaan euroon. Teksti: Janica Vilen Kuvat: Liisa Kallio Janica Vilen Paavo Kallio ja Ville Arkkila POP Areenalla. 147 liikuntahanketta 36 luontopolkua 17 kuntoportaat
6 – Haloo maaseutu! Salon seudulle tuli kaksi sutta vuonna 2014 ja vuonna 2015 syntyi ensimmäinen pentue Salon ja Raaseporin rajalle. Lampurit olivat peloissaan, metsästäjät odottivat susijahtia ja samaan aikaan luonnonsuojelijat yrittivät saada äänensä kuuluviin ja pitää susien puolia. Maaseutugaalassa palkitussa SusiAita-hankkeessa mukana olleet Sanna Tikander ja Jarmo Markkanen muistelevat, että uusi susitilanne oli erityisen kinkkinen ja keskustelu kärjistynyt, kun idea tiedotushankkeesta sai alkunsa. – Tammikuussa 2016 Riistakeskus järjesti täällä infon, jossa jaettiin tietoa siitä, mitä voi tehdä, kun susi tulee alueelle. Vieressäni istui lampuri, joka sanoi, että hyviä ajatuksia, mutta liian yleisellä tasolla. Täällä tarvittiin paljon konkreettisempia ohjeita, muistelee Tikander. SusiAita-hanke toteutettiin vuosina 2016–2019. Mukaan lähti Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys sekä Riistakeskus. Hankerahoituksen myönsi Leader Ykkösakseli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. – Itse olin mukana hankkeen ideoinnissa ja hallinnossa, mutta alan varsinainen osaaminen tuli luonnonsuojeluyhdistykseltä, Riistakeskukselta ja hankkeen sidosryhmiltä. Hanke kokosi yhteen valtavan määrän osaamista, mikä myös osaltaan edisti yhteistyötä, Tikander kiittelee. Hankkeessa jaettiin puolueetonta ja faktoihin pohjautuvaa tietoa susien ekologiasta sekä käytännön tietoa kotieläinten suojaamisesta, korvauksien hakemisesta ja havaintojen ilmoittamisesta. Hankkeessa kehitettiin yhteistyön malli, jossa viranomaiset, luonnonsuojelijat, maanomistajat, karjatilalliset sekä asukkaat yhdessä kokoontuivat, vaihtoivat ajatuksia ja välittivät ajantasaista tietoa. Lisäksi hankkeessa tutustuttiin esimerkiksi susien karkotusmenetelmiin ja metsästyskoirien suojaliiveihin. Kymmeniä kilometrejä susiaitaa Hankkeen aikana Saloon rakennettiin kymmeniä kilometrejä susiaitaa. Aitoja ei rakennettu hankkeen puitteissa, mutta hankkeesta saatu tieto auttoi asiaa eteenpäin. Hankkeessa tuotettiin paljon materiaalia, josta löytyi yhteystiedot ja tarkat tukiehdot, jotta ihmisten oli mahdollisimman helppoa tarttua toimeen. – Ihmiset saivat Suomen riistakeskuksen kautta aidat veloituksetta, mutta pystyttämisen ja huoltamisen kustannuksista piti vastata itse. Niillä alueilla, joissa aitaa on huollettu hyvin, vahinkoja on käytännössä nolla. Aita on todella hyvä ja tehokas keino suojata kotieläimiä, kommentoi Jarmo Markkanen. Aidalla on myös iso psykologinen vaikutus. Kun kotieläimet ovat turvassa, ihmisten pelko susia kohtaan hellittää Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Salossa toteutetun SusiAita-hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi ympäristöhankkeeksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta. Hankkeen toteutti Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri. SusiAita-hankkeessa tehtiin yhteistyötä aidan molemmin puolin Palkinnon vastaanottaneet Jarmo Markkanen ja Sanna elää rauhassa omaa elämäänsä aidan molemmin puolin ja 2,9 miljoonaa euroa Leader-tukea ympäristön hyväksi ohjelmakaudella 2014–2022
ja nekin saavat elää omassa rauhassaan. – Usein ajatellaan, että aita erottaa, mutta tässä nähtiin, että se voi myös yhdistää. Täällä syntyi niin hyvää yhteistyötä aidan molemmin puolin, että hankkeen mallia on hyödynnetty myöhemmin valtakunnallisessa Luonnonvarakeskuksen, Suomen Riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteisessä SusiLife-hankkeessa, Tikander kertoo. Varsinais-Suomen susikanta kasvaa Hankkeessa pidettiin luento myös susien ekologiasta ja yritettiin oppia ymmärtämään susien käyttäytymistä. Jarmo Markkanen kertoo, että Varsinais-Suomen susikanta sai alkunsa Satakunnan rajalta 2000-luvun alkupuolella. – Susi on reviiriuskollinen. Lisääntyvä pari pysyy aina omalla reviirillään ja pentueen nuoret sudet vaeltavat ympäristöön. Niin ne ovat vähitellen levinneet tänne asti. Ja ruokaahan täällä riittää, sillä valkohäntäpeurojen kanta kasvaa koko ajan. Alussa metsästäjät saivat susille kaatolupia. Ensin ammuttiin pentueen suurin uros ja seuraavan vuonna alfanaaras, Markkanen muistelee. Vaikka luonnonsuojelijoiden toiveissa onkin, että sudet saisivat elää rauhassa, eivät he halua vähätellä ihmisten kokemaa pelkoa. – Tiedostamme hyvin, että susi on suuri eläin, joka pelottaa ihmisiä. Hanke on kuitenkin vaikuttanut asenteisiin paljon. Ja kun vahinkoja ei ole tullut, sudet on hyväksytty paremmin. Tässä nähtiin hienosti, että yhteistyö on voimaa! Tikander päättää. Teksti: Janica Vilen SusiAita-hankkeessa tehtiin yhteistyötä aidan molemmin puolin hanketta vesistöjen hyväksi hanketta energian säästämiseksi 125 Haloo maaseutu! – 7 32 40 hanketukea Tikander ovat tyytyväisiä hankkeen tuloksiin. Eläimet saavat paikalliset ihmiset tekevät hyvää yhteistyötä.
1,8 miljoonaa euroa Leader-tukea nuorten hyväksi ohjelmakaudella 2014–2022 8 – Haloo maaseutu! Mynämäen Mietoisiin, Tavastilan koulun viereen rakennettu Mietoisten skeittilandia on suosittu ajanviettopaikka paikallisten lasten ja nuorten keskuudessa. Tavastilan koululaisten kanssa yhdessä suunniteltu ja toteutettu skeittiparkki on lisännyt paljon nuorten liikkumista ja yhdessäoloa. Idea skeittiparkista tuli nuorilta itseltään. Aluksi kylän aikuiset suhtautuivat toiveeseen vähän epäilevästi, sillä hankkeen hinta-arvio kohosi yli 100 000 euroon. Leader Ravakan myöntämällä EU:n maaseuturahaston tuella ja hyvällä paikallisella yhteistyöllä hanketta lähdettiin kuitenkin toteuttamaan. Paikallinen yritys Pala Betonikalusteet oli suurena apuna ja Mietoisten MLL lahjoitti suurimman rampin. Yhteistyötahojen avulla hankkeen kokonaiskustannus jäi 24 000 euroon. Lisäksi hankkeen omavastuuosuudesta osa saatiin korvattua talkootyöllä. – Talkootyötunteja kirjattiin yli 300, mutta todellisuudessa niitä oli vielä enemmän, sillä nuoret olivat itsekin mukana talkoissa, vaikka heidän tekemiään tunteja ei laskettu hankkeeseen, kertoo kyläyhdistyksessä mukana oleva Anna Jalkanen. Nyt skeittilandiassa voi skeitata, skuutata, rullaluistella tai vaikka temppuilla BMX-pyörillä. – Skeittiparkki on lisännyt liikunnan lisäksi yhteisöllisyyttä, nyt kun meillä on paikka, johon on helppo kokoontua. Nuoret ovat täällä lähes joka ilta, jos vain on hyvä sää ja käy täällä muutamia aikuisiakin skeittaamassa. Yleensä täällä soi musiikki ja lapset ovat kehittäneet oman leikin nimeltä Game of Scoots. Täällä harjoitellaan yhdessä temppuja ja monilla taidot ovat lisääntyneet tämän muutaman vuoden aikana valtavasti. Esteet on suunniteltu niin, että haastetta riittää kokeneemmillekin, Jalkanen sanoo. Toimiva kokonaisuus tuo ihmiset yhteen Skeittiparkin lisäksi Tavastilan koulun ympäristöön on tehty Leader-tuella viime vuosina ulkopeliareena, frisbeegolfrata ja ulkoliikuntalaitteet, joiden avulla myös aikuisten Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Mietoisten Kirkonseudun Kylät ry:n EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman nuorisohankkeen toteutuksesta. Hankkeessa tehty Mietoisten skeittilandia valmistui vuonna 2020 ja on siitä asti toiminut kylän kokoavana voimana. Mietoisten skeittilandiasta tuli nuorten suosikkipaikka Mietoisten skeittilandia soveltuu skeittaamiseen, skuuttaamiseen ja BMX-pyöräilyyn.
Haloo maaseutu! – 9 69 hanketta tukea harrastamiseen 24 tukea työllistymiseen 99 aika kuluu hyvin nuorten skeittaillessa ja skuuttaillessa. Jo ennestään Tavastilan kirkonkylällä oli yleisurheilukenttä ja jalkapallonurmi, jääkiekkokaukalo, rantalentopallokenttä, kuntosali ja pingispöytä. Myös koulu ja päiväkoti sekä niiden pihat ovat osa kokonaisuutta. Leader-hankkeiden aikana talkoolaiset ovat laittaneet samalla koko aluetta kuntoon. Hankkeiden tarkoitus on ollut alueen liikuntamahdollisuuksien ja vetovoimaisuuden lisääminen ja perheiden hyvinvoinnin parantaminen. Yhteistyötä ja määrätietoista kehittämistä Tavastilassa tehtyjä hankkeita ovat olleet toteuttamassa hyvässä yhteistyössä Mietoisten Kirkonseudun Kylät, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Mietoisten paikallisyhdistys, Lions Club Mietoinen ja Mietoisten Maununpojat sekä Tavastilan koulun vanhempainyhditys ja oppilaskunta. Myös kunta ja seurakunta ovat olleet tukena alueen kehittämisessä. Eivätkä talkoot ole suinkaan vielä ohi. Aluetta pidetään jatkuvasti kunnossa talkoovoimin ja kun kyse on yhteisestä hyvästä, ei ilkivallasta ole tarvinnut murehtia. – Tämä hankekokonaisuus osoittaa, miten pienetkin yhdistykset saavat paljon hyvää aikaiseksi yhteistyöllä ja määrätietoisella kehittämisellä, kehuu palkinnon myöntänyt Leader-raati. Teksti: Janica Vilen Kuvat: Janica Vilen Liisa Kallio Maaseutugaalassa vaikuttavimman nuorisohankkeen palkinnon kävivät pokkaamassa Hanna Hyvönen, Jenni Valtanen, Sari Salonen, Katja Saarinen ja Anna Jalkanen.
10 – Haloo maaseutu! 3,6 miljoonaa euroa Leader-tukea kulttuurin hyväksi ohjelmakaudella 2014–2022 Varsinais-Suomen vaikuttavin kulttuurihanke teki Hemminki Maskulaista tunnetuksi Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke sai alkunsa vuonna 2019, kun Hemminki Maskulaisen kuolemasta tuli kuluneeksi 400 vuotta. Hemminki Maskulainen oli aikansa suurmies, Maskun kymmenes kirkkoherra, merkittävä kirjakielen kehittäjä ja virsirunoilija sekä valtiomies ja kulttuuripersoona. Silti suuri osa maskulaisista ei ennen hanketta tiennyt hänestä mitään. Hankkeessa kerrottiin ihmisille monin eri tavoin Hemmingistä ja samalla koko Maskun historiasta. Hemminki Maskulainen syntyi Turussa kauppiaan pojaksi 1500-luvun puolivälissä. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa ja valmistuttuaan hänestä tuli Maskun kirkkoherra vuonna 1586. Hän kirjoitti elämänsä aikana kymmeniä virsiä, joista tunnetuin on Enkeli taivaan. – Hemminki oli todennäköisesti Mikael Agricolan pojan koulukaveri. Kouluissa opetetaan yleensä, että Mikael Agricola loi suomen kirjakielen, mutta sitä kerrotaan harvoin, kuinka paljon Hemminki ja monet muut kehittivät kieltä eteenpäin. Heidän vaikutuksestaan suomen kielestä tuli kaunista ja soljuvaa – sellaista, josta voi kirjoittaa vaikka runoja, kommentoi hanketta koordinoinut Marjukka Kulmala. Tapahtumat tavoittivat 600 ihmistä Masku-Seuran lisäksi hankkeessa olivat mukana Maskun kunta ja Maskun seurakunta, ja yhteistyökumppaneiksi tapahtumiin lähtivät esimerkiksi Maamiesseura sekä Maaja kotitalousnaiset. – Havahduimme vasta alkuvuodesta siihen, että juhlavuosi on käsillä ja saimme kokouksissa monet hyvät naurut, kun totesimme, että Hemmingin kuolema tuli meille vähän yllätyksenä, muistelee Kulmala. Tiukasta aikataulusta huolimatta työryhmä sai paljon tapahtumia aikaan. Hankkeessa järjestettiin esimerkiksi kylvön siunaustilaisuus, sanataidepajoja vanhusten palvelutaloissa, nukketeatterikiertue Maskun esikouluissa ja Hemminki-näyttely Maskun museolla. Teemanäyttelyn myötä Maskun museossa tehtiin kävijäennätys ja yhteensä hankkeen tapahtumat tavoittivat noin 600 ihmistä. Juhlavuoden aikana kuultiin myös kolme esitelmää Hemminki Maskulaiseen liittyvistä aiheista. Entinen arkkipiispa Jukka Paarma esitelmöi Hemmingin ajan kirkollisesta elämästä. Arkkitehti Aaro Söderlund puhui kristillisyyden alkuajoista Suomessa. Teologian tohtori Suvi-Päivi Koski taas kertoi Rostockista löytyneestä Hemmingin virsikirjan kopiosta. Hemmingin koulu keskipisteenä Hemminki Maskulaisen nimeä kantava Hemmingin koulu oli myös yhteistyössä hankkeen kanssa. Oppilaille järjestettiin Hemminki-teemainen koulupäivä, jonka aikana kaikissa oppiaineissa käsiteltiin jollain tavoin Hemminki Maskulaista. Esimerkiksi kuvaamataidossa tehtailtiin Hemmingin muotokuvia ja kotitalouden tunnilla tehtiin 1600-luvun ruokia. Teemapäivässä julkistettiin myös hankkeessa tehty julkaisu Maskun Hemmingin jalanjäljissä. – Se on kouluikäisille suunnattu A5-kokoinen vihkonen, jota on lahjoitettu kaikkiin Maskun alakouluihin. Toiveissa on, että koulut käyttäisivät sitä jatkossakin opetuksen tukena, jotta Maskun lapset oppisivat kotiseutunsa historiasta. Julkaisun ovat kirjoittaneet suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkinen ja historian tutkija Veli-Pekka Toropainen. Häkkinen on kirjoittanut kielen kehityksestä ja Toropainen taas historiaan liittyvistä tapahtumista ja arkielämästä 1600-luvulla. Julkaisun on kuvittanut turkulainen graafikko Kristiina Elo. Vuonna 2021 Hemmingin koulun seinään tehtiin vielä yhteisötaiteen keinoin muraali. – Projektia ohjasi turkulaistaiteilija Jukka Hakanen, jonka muraaleja on nähtävissä erityisesti Turussa. Hän piti paikallisille nuorille työpajan, jossa nuoret tutustuivat ensin Hemmingin historiaan ja ideoivat sitten erilaisia elementtejä, joista Hakanen koosti yhtenäisen teoksen, Kulmala kertoo. Teoksessa näkyy muun muassa Hemminki Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Masku-Seuran EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman kulttuurihankkeen toteutuksesta Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. Maskun Hemminki 400 vuotta -hanke tutustutti maskulaiset omaan kotiseutuhistoriaansa ja nosti Hemminki Maskulaisen saavutukset aivan uuteen arvoon.
Haloo maaseutu! – 11 hanketta tapahtumaa 23 näyttelyä tai opastetta 27 137 Maskulaisen puumerkki ja nimikirjaimet, Maskun merellisiä maisemia, ja rosariumin ruusuja sekä Varsinais-Suomen maakuntaeläin kettu. Historia osaksi nykypäivää Kulmala uskoo, että Leader-hanke on kasvattanut maskulaisten paikallisidentiteettiä ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Lisäksi myös ulkopaikkakuntalaiset ovat saaneet tietää Maskun historiasta ja Hemminkin Maskulaisen teoista lukuisten hankkeesta kirjoitettujen artikkelien kautta. – Monille Maskun pitkä historia on tullut ihan yllätyksenä. Täältä tunnetaan kyllä Maskun kalustetalo ja Rivieran uimapaikka, mutta historiassa täällä on tehty paljon merkittäviä asioita! Paljon talkootyötä sisältänyt hanke toi ihmisiä yhteen ja elävöitti maaseutua. Marjukka Kulmalan hankkeessa tekemä valtaisa talkootyömäärä noteerattiin kunnassa ja hänelle myönnettiin sen kunniaksi Paremman Maskun tekijä -palkinto vuonna 2019. Teksti ja kuvat: Janica Vilen Marjukka Kulmala muistaa itse kiinnostuneensa Hemminki Maskulaisesta todenteolla löydettyään vanhempiensa luota Hemminki Maskulaisen pienoismallin, jonka paikalliset partiolaiset olivat 80-luvulla suunnitelleet Maskun matkamuistoksi. Partiolaiset valmistavat nukkeja edelleen. 1500-luvulla eläneen Hemminki Maskulaisen työpaikka eli 1400-luvun lopulla valmistunut Maskun kirkko on pystyssä edelleen.
12 – Haloo maaseutu! Pyhämaan kulttuurikuntoportaat avasivat Juha Johtela, Markku Junttila ja Juha Junttila ovat erittäin tyytyväisiä kuntoportaisiin. maiseman historiallisille vesille Kesällä 2022 Uudenkaupungin Pyhämaassa sijaitsevaan Telakanrantaan rakennettiin 38-metriset kulttuurikuntoportaat, joissa on 62 askelmaa. Puutavaraa meni vajaat kaksi kilometriä, ja kymmeniä ihmisiä osallistaneissa talkoissa tehtiin töitä yhteensä 500 tuntia. – En olisi ikinä uskonut, että ne valmistuvat niin nopeasti. Portaat tehtiin käytännössä kuukauden aikana, kun vauhtiin päästiin, hämmästelee hanketta koordinoinut Juha Johtela. Portaat piirsi paikallinen Juha Junttila, joka on tehnyt aikaisemmin kuntoportaat Eurajoelle. – Lopulta ne nassahtivat siihen paljon paremmin kuin piirustuksissa. Meillä oli ihan poskettoman hyvä talkooporukka, hän kiittelee. Paikallinen rakennusalan yrittäjä Vesa Laivo oli suurena apuna puutavaran kilpailutuksessa ja hankinnassa, ja kaikki muutkin yhteiseen kekoon kannetut korret olivat tärkeitä. Kuntoilua ja yhteen hiileen puhaltamista Pyhämaan kotiseutuneuvos Kauko Isotupa vihki kulttuuriportaat käyttöön elokuussa 2022. Avajaisten jälkeen myös kaupunki kiitti kyläyhdistystä kuntoportaiden rakentamisesta tarjoamalla heille kahdet ohjatut kuntoporrastreenit. – Me innostuimme niistä niin paljon, että perustimme whatsapp-ryhmän ja jatkoimme treenaamista keskenämme marraskuuhun asti. Porukkaa oli välillä niin paljon mukana, ettei portaisiin olisi enempää mahtunutkaan, hymyilee Johtela. Talkooporukassa mukana ollut Markku Junttila on iloinen siitä, miten porrashanke toi kyläläiset yhteen. – Kun saimme idean, mietimme sen toteuttamista yhdessä kaikkien yhdistysten kanssa. Lopulta kotiseutuyhdistys otti hankkeesta vetovastuun, mutta koko kylä oli mukana tätä junailemassa! Hankkeessa tehtiin hyvää yhteistyötä paikallisten maanomistajien, kaupungin ja seurakunnan kanssa – sekä tietysti Leader Ravakan kanssa, joka myönsi hankkeelle maaseuturahaston tuen. Leader-raati nosti palkinnon perusteluissa esiin kylän toimivan yhteistyön ja myös kylällä aikaisemmin toteutetut hankkeet. – Pyhämaa on entisenä kuntakeskuksena kehittänyt aluettaan määrätietoisesti ja monipuolisesti. Pyhämaan Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat palkinneet Pyhämaan kotiseutuyhdistyksen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman kylähankkeen toteutuksesta. Pyhämaan kulttuurikuntoportaat toivat kyläläiset yhteen ja tekivät Telakanrannasta kertaheitolla viihtyisämmän. 10 miljoonaa euroa Leader-tukea kylätoiminnan hyväksi ohjelmakaudella 2014–2022
Haloo maaseutu! – 13 Kotiseutuseutuyhdistyksen lisäksi aktiivisia hankehakijoita ovat olleet Pyhämaan Matkailu ja Pyhämaan Nuorisoseura. Koulun kupeeseen on tehty täysimittainen frisbeegolfrata, Telakanrannan palveluja on parannettu ja Nuorisoseuran taloa on kunnostettu. Pyhämaa osallistui myös Ravakan kyläbrändäyshankkeeseen. Pyhämaassa koko kylä puhaltaa yhteen hiileen ja talkoita tehdään valtavasti, raati toteaa. Kulttuuriportaat yhdistävät historiallisesti kiinnostavia kohteita Kulttuuriportaat on rakennettu osaksi Pyhämaan Kulttuuripolkua, joka on kiemurrellut kylällä jo pitkään. Polku poikkeaa Pyhämaan kirkolta Myllykalliolle, vuonna 1889 valmistuneelle Mamsellimyllylle, josta on aikoinaan avautunut upea merimaisema Mannervedelle. Kulttuuripolun mobiiliopastuksessa kerrotaan, miten Telakanrannassa on aikoinaan rakennettu ja huollettu purjealuksia. Vastapäisellä Kihlonrannalla taas on moni laiva upotettu meren pohjaan sen jälkeen, kun ne on “prääkätty praakiks” eli riisuttu kaikista hyödynnettävissä olevista osista. Tarinat ovat mielenkiintoisia, mutta niiden kuuntelua on häirinnyt se, että aikojen saatossa rannan ja myllyn välissä oleva metsä oli kasvanut niin korkeaksi, ettei myllyltä enää nähnyt tarinoiden tapahtumapaikalle. Kun puiden kaatoa alettiin suunnitella, heräsi samalla ajatus kuntoportaista. Nyt Telakanrannassa on hienot puitteet vaikka kesäpäivän viettoon. Rannassa on vierasvenesatama, leikkipaikka, kioski ja uusi sauna. Kulttuuriportaiden ylätasanteella on paraatipaikka nauttia maisemista ja vaikka retkieväistä. Teksti: Janica Vilen Pyhämaan kirkonkylän viidestä tuulimyllystä on jäljellä enää yksi, Mamsellimylly, jota on kutsuttu myös harakkamyllyksi. Myllyn lahjoitti kotiseutuyhdistykselle pyhämaalainen Sisko Junttila. Nyt sen loistosta saavat ihailla myös ohi ajavat veneilijät, kun maisema on avattu. hanketta talkootuntia 113 kunnostettua kylätaloa tai -tilaa 132 000 429
14 – Haloo maaseutu! År 2017 fattade Jonathan Smeds och Anton Lindholm beslutet att börja tillverka gin i sina barndomstrakter i Nagu. – På den tiden bodde jag i Österbotten och följde på nära håll med Kyrö Distillerys framgång. Min far hade i sin tur ett litet destilleri i Nagu som han grundade 1995 då Finland gick med i Europeiska unionen. Verksamheten idkades ändå i liten skala. Där tillverkades främst äppeloch kryddbrännvin till min fars tre restauranger. I det skedet hade jag redan länge drömt om att flytta tillbaka till Nagu och jag kom på att ett eget destilleri skulle göra det möjligt att bo i skärgården, berättar Smeds om hur företaget uppstod. Han fick med sig sin barndomsvän Anton Lindholm som bolagspartner och dessutom deltar också hans fru i företagets verksamhet vid sidan om sitt eget arbete. Företaget tog över Smeds fars gamla destilleri och hittade lämpliga lokaler för det i Vikom i Nagu. – Min morfar byggde detta hus på 60-talet. Här tillverkades tidigare flipper-båtar och jag tillbringade också mycket tid här när jag var barn, så det kändes bra att starta Nagu Distillerys företagsverksamhet just på denna plats, säger Smeds. Lokal framgång och internationella priser Nagu Distillerys gin har övertygat lokalbefolkningen och också vunnit flera internationella pris. Destilleriets första gin – Nagu Small Batch Dry Gin – var klar 2019 och kom på andra plats i tävlingen International Wine and Spirits som årligen utvärderar alkoholprodukter från över 90 länder. – Vår första gin är kryddad med enbär, rosmarin, fänkål, citron och granskott, som vi plockar i vår egen skog, berättar Anton Lindholm. Efter det prövade de hur ginen smakar då den lagras 100 dagar i en ektunna. Slutresultatet var Nagu Oak Aged Gin som vann guld i World Gin Awards. – I själva verket drömde vi först om att tillverka whiskey, men det tar åtminstone tre år för den att mogna så vi började med gin. Vår Oak Aged Gin är lite som en mellanprodukt av gin och whiskey, förklarar Smeds. Destilleriets tredje gin – Nagu Midsummar Gin – har fått sin smak av gurka, koriander och fläderblom. Den vann silver i World Gin Awards. Även om företaget har nått framgång, har det inte kunnat dra nytta av den i sin marknadsföring på grund av Finlands alkohollagstiftning. Skärgårdens djungeltrumma har ändå visat sin styrka. – När vår första gin släpptes till försäljning i Nagus Alko gick det på morgonen en lång kö på gården. Och ryktet har spridits snabbt. Vi har också lyckats få in våra produkter t.ex. på Sverigebåtarna, berättar företagarna. Under förbudslagen smugglades sprit till Finland via skärgården. – En gammal fiskare berättade för oss hur smugglare kunde dumpa alla flaskor överbord om polisen närmade sig. Därför fick lokala fiskare ofta förutom fisk också spritflaskor i näten. Som minne från den tiden har vi ett fisknät på våra etiketter, förklarar Smeds. Om alkohol tidigare smugglades till människor i Nagu, så säljs den nu helt officiellt. Men den får ännu inte marknadsföras fritt. Utöver gin tillverkar Nagu Distillery också en akvavit med dill och kummin. – Akvavit är inte lika känd i Finland som den är i Sverige, Norge och Danmark, men på de svenskspråkiga områdena är det tradition att servera akvavit t.ex. på kräftskivor, berättar Smeds. Leader-stödet var till hjälp i början Leader-gruppen I samma båt – Samassa veneessä beviljade Nagu Distillery investeringsstöd ur EU:s landsbygdsfond. Med hjälp av stödet kunde den gamla byggnaden byggas om till ett destilleri. Stödet användes också för att skaffa nödvändiga pannor och andra anordningar som behövs i ett destilleri. Nagu Distillery förde ut skärgårdssmaker även på den internationella marknaden Jonathan Smeds och Anton Lindholm förverkligade sin dröm om ett eget destilleri på sin egen hemort Nagu, i hjärtat av skärgården. Leader-grupperna i Egentliga Finland gav Nagu Distillery pris för mest betydelsefulla företagsprojekt under EU:s landsbygdsprogramperiod 2014–2022 på Egentliga Finlands landsbygdsgala den 23 mars 2023.
Vuonna 2017 Jonathan Smeds ja Anton Lindholm päättivät aloittaa ginin valmistuksen lapsuuden maisemissaan Nauvossa. – Asuin silloin Pohjanmaalla ja seurasin läheltä Kyrö Distilleryn menestystarinaa. Isälläni taas oli Nauvossa pieni tislaamo, jonka hän perusti vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Toiminta oli kuitenkin pienimuotoista. Siellä valmistettiin lähinnä omenaja mausteviinaa isäni kolmeen omaan ravintolaan. Siinä vaiheessa minä olin jo pitkään haaveillut muutosta takaisin Nauvoon ja keksin, että oman tislaamon pyörittäminen mahdollistaisi asumisen saaristossa, Smeds avaa yrityksen syntytarinaa. Hän sai houkuteltua yhtiökumppanikseen lapsuudenystävänsä Anton Lindholmin ja lisäksi yrityksen toimintaan osallistuu oman työnsä ohella hänen vaimonsa. Yritys otti Smedsin isän vanhan tislaamon haltuun ja löysi sille hyvät toimitilat Nauvon Vikomista. – Isoisäni on rakentanut tämän talon 60-luvulla. Täällä tehtiin aikoinaan flipper-veneitä ja minäkin vietin täällä lapsuudessani paljon aikaa, joten tuntui hyvältä aloittaa Nagu Distilleryn yritystoiminta juuri täällä, Smeds sanoo. Paikallista suosiota ja kansainvälisiä palkintoja Nagu Distilleryn ginit ovat vakuuttaneet paikalliset ihmiset ja lisäksi ne ovat voittaneet jo useita kansainvälisiä palkintoja. Tislaamon ensimmäinen gini – Nagu Small Batch Dry Gin – valmistui vuonna 2019 ja tuli toiseksi International Wine and Spirits -kilpailussa, johon osallistuu vuosittain alkoholituotteita yli 90 maasta. – Ensimmäinen ginimme on maustettu katajanmarjalla, rosmariinilla, fenkolilla, sitruunalla ja kuusenkerkällä, jota me keräämme omasta metsästä, kertoo Anton Lindholm. Seuraavaksi he kokeilivat, miltä gini maistuu, kun sitä kypsyttää 100 päivää tammitynnyrissä. Lopputuloksena syntyi Nagu Oak Aged Gin, joka voitti kultaa World Gin Awardsissa. – Haaveilimme itse asiassa aluksi viskin tekemisestä, mutta sen kypsytys kestää vähintään kolme vuotta, joten aloitimme ginillä. Meidän Oak Aged Gin on vähän niin kuin ginin ja viskin välituote, Smeds selittää. Tislaamon kolmas gini – Nagu Midsummar Gin – on saanut makunsa kurkusta, korianterista ja seljankukasta. Se voitti hopeaa World Gin Awardsissa. Vaikka menestystä on tullut, yritys ei ole voinut hyödyntää sitä markkinoinnissaan Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi. Saariston puskaradio on kuitenkin näyttänyt vahvuutensa. – Kun meidän ensimmäinen gini tuli myyntiin Nauvon Alkoon, siellä oli aamulla pitkä jono pihalla. Ja sana on kiirinyt hyvin. Olemme myös saaneet tuotteitamme hyvin tarjolle esimerkiksi Ruotsinlaivoille, yrittäjät kertovat. Kieltolain aikaan viinaa salakuljetettiin Suomeen saariston kautta. – Eräs vanha kalastaja kertoi meille, miten salakuljettajat saattoivat heittää kaikki pullot mereen, jos poliisit olivat tulossa. Sen vuoksi paikalliset kalastajat saivat usein verkkoihinsa kalojen lisäksi viinapulloja. Siitä ajasta muistona meidän etiketeissämme on kalanverkkoa, Smeds taustoittaa. Jos alkoholia siis ennen salakuljetettiin ihmisille Nauvosta, nyt sitä myydään sieltä ihan virallisesti. Mutta markkinoida sitä ei saa vapaasti vieläkään. Ginien lisäksi Nagu Distillery valmistaa akvaviittia, jossa on mukana tilliä ja kuminaa. – Akvavit ei ole Suomessa niin tunnettua kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mutta ruotsinkielisillä alueilla se kuuluu perinteisesti esimerkiksi rapujuhliin, Smeds kertoo. Leader-tuki mahdollisti toiminnan käynnistymisen Leader I samma båt – Samassa veneessä myönsi Nagu Distillerylle EU:n maaseuturahastosta investointituen, jonka avulla avulla vanha rakennus saatiin kunnostettua tislaamoksi. Lisäksi tuen avulla hankittiin tarvittavat pannut ja muut laitteet, joita tislaamossa tarvitaan. – Tuen osuus oli 35 % investoinnista, eli yli 100 000 euroa. Ilman sitä toiminnan käynnistyminen olisi kestänyt paljon pidempään, joten sillä oli meille iso merkitys, Smeds kommentoi. Seuraavaksi yritys aikoo investoida uusiin tiloihin, joita aletaan rakentaa syksyllä Nauvon keskustaan. – Teemme sinne vierailukeskuksen ja vierailutislaamon. Tännekin on toki mahdollista tulla vierailulle, mutta Vikom on aika kaukana keskustasta ja satamasta, jossa turistit liikkuvat. Meillä on suunnitelmista hyvä fiilis ja uskon, että Nagu Distilleryn vierailukeskus herättää mielenkiintoa asiakkaissakin! Teksti ja kuvat: Janica Vilen Nagu Distillery vei saariston maut myös kansainvälisille markkinoille Varsinais-Suomen Leader-ryhmät palkitsivat Nagu Distilleryn EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman yrityshankkeen toteuttamisesta Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta 2023. Haloo maaseutu! – 15 – Stödets andel var 35 % av investeringen, dvs. över 100 000 euro. Utan stödet skulle det ha tagit mycket längre att komma i gång med verksamheten, så stödet var av stor betydelse för oss, kommenterar Smeds. Som följande ämnar företaget investera i nya lokaler som börjar byggas på hösten i Nagu centrum. – Där ska vi ha ett besökscentrum och ett besöksdestilleri. Visst är det möjligt att besöka oss här också, men Vikom är ganska långt från centrum och hamnen där turisterna rör sig. Vi har en bra känsla för planerna och jag tror att Nagu Distillerys besökscentrum kommer att intressera kunderna också! Leader-grupperna i Egentliga Finland konstaterar i motiveringen till priset för mest betydelsefulla företagsstöd att Nagu Distillery är bra exempel på att man kan lyckas också internationellt fastän produktionen är småskalig och lokal. Företaget har på ett föredömligt sätt utvecklat sitt produktmärke och orten Nagu syns väl i företagets verksamhet och reklam samt i ginens smakrymd. Projektet har krävt mycket mod, vision och gåpåaranda. Text och bild: Janica Vilen
16 – Haloo maaseutu! Kimppakalaasit-hankkeessa pureuduttiin ruuan hiilijalanjälkeen kansainvälisessä yhteistyössä Edelleen käynnissä olevassa kansainvälisessä Kimppakalaasit – Village Feast -hankkeessa kehitetään nuorten kansainvälistä ja monikulttuurista yhteistyöverkostoa tulevaisuuden tarpeita ennakoiden. Tavoitteena on edistää kestävää kehitystä antamalla nuorille ja muille hankkeeseen osallistuville tietoa siitä, miten yksittäinen ihminen voi yhdessä muiden kanssa konkreettisesti ja omin ekologisin teoin vaikuttaa hiilijalanjälkeensä. Hankkeessa on haettu uusia näkökulmia ekologisen ruuan valmistamiseen ja ruokahävikin pienentämiseen sekä lisätty suomalaisen villiruuan tunnettuutta esimerkiksi uusia villiruokareseptejä suunnittelemalla. Hanketta toteuttavat yhdessä Liedon, Maskun-Ruskon-Vahdon, Naantalin, Paimion-Sauvon ja Turun 4H-yhdistykset. Turun 4H:n toiminnanjohtaja Paula Harjamäki kertoo, että hankkeen aikana on tavoitettu jo yli 1 000 nuorta. – Olemme järjestäneet infotilaisuuksia ja monenlaisia kursseja ja retkiä, joissa olemme tutustuneet esimerkiksi villiyrtteihin, marjoihin, sieniin ja riistaan! Ilmastonmuutos ei tunne rajoja! Hanke haluttiin toteuttaa kansainvälisessä yhteistyössä, koska ilmastonmuutos ei tunne rajoja. Kansainvälisen hankkeesta on tehnyt ennen kaikkea yhteistyö itävaltalaisen LAG Südburgenland Plussan kanssa. – Olemme järjestäneet ruokakursseja yhdessä etäyhteyksillä ja jakaneet tietoa ja reseptejä toisillemme. Lisäksi kävimme Itävallassa vierailulla syksyllä 2022. Siellä pääsimme tutustumaan heidän paikallisiin hankkeisiin ja ruokakulttuuriin, kertoo Harjamäki. Opintoretkellä nuoret vierailivat syötävässä eläintarhassa, jossa ei ollut ollenkaan villieläimiä, vaan kaikki eläimet olivat sellaisia, jotka lopulta syötiin. Ne saivat elellä alueella vapaasti laiduntaen. Toisena kohteena oli itävaltalainen luontokoulu, joka sijaitsi luonnonsuojelualueen yhteydessä. Hanke on sisältänyt myös kotikansainvälistymistä, sillä yhteistyötä on tehty muun muassa maahanmuuttajajärjestöjen ja vaihto-opiskelijoiden kanssa. – Meillä oli esimerkiksi kansainvälinen ruokailta, jossa tutustuttiin eri maiden perinneruokiin ja mietittiin, miten niitä voidaan valmistaa suomalaisista raaka-aineista mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä. Vähemmällä kulutuksella parempaa ruokaa Liedon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Päätalo kertoo, että hankkeessa on mietitty paljon, miten vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella voisi tehdä parempaa ruokaa. – Ajatus on palata tavallaan askelia taaksepäin suosimalla kasvisruokaa. Lihankulutusta voisi siirtää riistaan ja kalan kulutusta kotimaisiin särkikaloihin. Niiden valmistaminen vaatii vähän enemmän viitseliäisyyttä, mutta niistä saa kyllä oikein maukkaita ruokia, Päätalo kannustaa. Hankkeen ruokakursseilla onkin valmistettu esimerkiksi hirvija peurapaistia sekä paistettu itse kalastettujen ahventen fileitä. – Se, että osataan tehdä ruokaa monipuolisesti, auttaa vaikuttamaan myös perheen ruokabudjettiin. Monella on sellainen käsitys, että terveellinen ruoka on kalliimpaa mutta oikeastaan asia on juuri päin vastoin. Ruokakuluissa voi säästää seuraamalla satokausikalenteria ja valitsemalla sellaisia tuotteita, jotka ovat sillä hetkellä sesongissa. Ilo, toivo ja yhteinen tekeminen Hanke pyrki helpottamaan nuorten kokemaa ilmastoahdistusta tekojen kautta. Monilla arjen pienillä valinnoilla pystyy vaikuttamaan omaan hiilijalanjälkeensä ja hankkeessa Harjamäen mielestä parasta onkin ollut ilo, toivo ja yhteinen tekeminen. Kun nuoret ovat oppineet uutta, he ovat vieneet tietoa myös omille vanhemmilleen ja halunneet vaikuttaa esimerkiksi perheensä ruokavalintoihin. Lisäksi hanke tavoitti vanhempia suoraankin, sillä ruokakursseille osallistui nuorten lisäksi paljon myös lapsiperheitä. Leader Varsin Hyvän tukema Kimppakalaasit – Village feast -hanke alkoi maaliskuussa 2020 ja jatkuu vuoden 2023 loppuun. Hankkeen lopussa järjestetään vielä päätösjuhla, eli kunnon kimppakalaasit! Teksti: Janica Vilen Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat palkinneet Kimppakalaasit – Village Feast -hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi kansainväliseksi hankkeeksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. Hankkeessa Turun seudun nuoret ovat päässeet tutustumaan ekologisiin ruokaratkaisuihin sekä omalla kotiseudullaan että kansainvälisesti.
Haloo maaseutu! – 17 Maaseutugaalassa palkinnon ottivat vastaan Turun 4H:n Anna-Leena Ranto ja Paula Harjamäki. Kuva: Liisa Kallio Sienikursseja on pidetty hankkeen aikana useammassa eri kunnassa. Kuva: Nina Soini.
18 – Haloo maaseutu! Varsinaissuomalaiset ruokatuotteet herättivät mielenkiintoa kansainvälisillä markkinoilla ProAgria Länsi-Suomen hallinnoimassa yritysryhmähankkeessa kolme elintarvikejalostajaa – Birkkalan tila ja Karviaisten tila Salosta sekä Murtolan HamppuFarmi Marttilasta – teettivät tuotteillaan markkina-analyysit ja toteuttivat määräaikaisen koemarkkinoinnin kansainvälisessä Amazon-verkkokaupassa selvittääkseen kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Yritykset saivat hankkeesta arvokasta kokemusta ja ymmärrystä kansainvälisistä markkinoista ja verkkokaupan mahdollisuuksista. Samalla varsinaissuomalaiset erikoiskasvit saivat kansainvälistä näkyvyyttä ja herättivät kiinnostusta myös muissa verkkokaupoissa. Maaseuturahaston tuen hankkeelle myönsivät Leader-ryhmät Ykkösakseli ja Jokivarsikumppanit. Idea hankkeesta lähti vuonna 2020 Birkkalan tilan yrittäjän Simo Larmon twiitistä. – Me kokeilimme Amazonissa myyntiä aikoinaan omalla tilillä. Silloin se oli vielä suhteellisen helppoa, mutta sitten byrokratia lisääntyi ja myynti tyssäsi. Ihmettelin Twitterissä ääneen, miksi Suomessa ei tehdä yhteistyötä tässä asiassa. Isoilla firmoilla resurssit voivat hyvinkin riittää Amazonin kanssa toimimiseen, mutta harvalla pienellä yrityksellä riittää siihen rahkeita. Silloin MTK:ssa työskennellyt Mikaela Vuorisalmi nappasi ideasta kopin ja keräsi kiinnostuneet yritykset yhteen. Lopulta hanketta saatiin vetämään ProAgria Länsi-Suomen yritysasiantuntija Sari Uoti. – Se oli meille korvaamattoman tärkeä apu, että hankkeella oli ulkopuolinen hallinnoija, jotta me yrittäjät saimme keskittyä oleelliseen, kiittelee Larmo. Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat palkinneet Pellolta maailmalle -yritysryhmähankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi lähiruokahankkeeksi. Hankkeessa testattiin varsinaissuomalaisista erikoiskasveista jalostettuja tuotteita kansainvälisillä markkinoilla. Palkinto jaettiin Varsinais-Suomen maaseutugaalassa maaliskuussa 2023. Maaseutugaalassa palkinnon kävivät vastaanottamassa Karviaisten tilan yrittäjät Martin ja Katariina Klinckowström sekä ProAgria Länsi-Suomen yritysasiantuntija Sari Uoti.
Haloo maaseutu! – 19 Suomalaisille tuotteille riittää kysyntää Amazon on yksi maailman ensimmäisistä verkkokauppayhtiöistä. Se perustettiin Yhdysvalloissa alun perin kirjojen myyntiin, mutta nykyisin valikoimissa on jo lähes kaikkea mitä kuvitella saattaa. Kaikki hankkeessa mukana olleet yritykset lähettivät Amazoniin viisi tuotettaan. Birkkalan tilan spelttituotteet, Karviaisten tilan härkäpaputuotteet ja Murtolan HamppuFarmin hampputuotteet myytiin kaikki loppuun. Markkinatutkimuksen avulla yrittäjät huomasivat, että perustuotteilla on Amazonissa kova kilpailu, mutta jalostetummille erikoistuotteille riittää kysyntää. Myyntiin lähti esimerkiksi spelttimysliä, suklaalla päällystettyjä härkäpapuja ja hamppusnackseja. HamppuFarmi teki hankkeen jälkeen Amazoniin oman tilin ja jatkaa nyt tuotteidensa myyntiä kansainvälisillä markkinoilla sitä kautta. – Hankkeesta saatu kokemus on auttanut paljon oman bränditilin luomisessa ja Amazonin kanssa asioimisessa, kommentoi HamppuFarmin yrittäjä Ville Virtanen. Karviaisten VoimaPapu-tuotteet taas löysivät hankkeen jälkeen uusia myyntikanavia. – Kun Amazon-myynti alkoi, muutkin kansainväliset verkkokaupat huomasivat tuotteemme ja ottivat yhteyttä. Meidän myynti on jatkunut hankkeen jälkeen Faire.comissa ja Ankostore.comissa, kertoo Katriina Klinckowström Karviaisten tilalta. Kansainvälistä kasvua kannattaa hakea yhdessä Hanke osoitti, että yhteistyötä kannattaa tehdä ja kasvua kannattaa hakea ulkomailta, vaikka olisi pienikin yritys. – Ongelmia tuli vastaan, mutta ne juuri hitsasivat porukan vielä paremmin yhteen. Yhteistyömme jatkuu jossain muodossa varmasti tulevaisuudessakin, Simo Larmo kommentoi. Myös Leader-raati kiitteli hanketta palkinnon perusteluissa esimerkillisestä, aktiivisesta ja luovasta yhteistyöstä keskellä koronakriisiä. Hanke jouduttiin toteuttamaan poikkeusoloissa kokonaan Teamsin välityksellä, mutta toisaalta juuri korona-aika nosti uudella tavalla esiin verkkokaupan mahdollisuuksia. Myös hanketta koordinoinut Sari Uoti kehuu yrittäjien välistä yhteistyötä. – Tällaiset hankkeet vaativat onnistuakseen yrittäjien keskinäisen luottamuksen, sillä jokaisen pitää uskaltaa avata muille oman yrityksensä asioita. Pitää olla yhteinen tarve ja mielellään vähän samankaltaiset tuotteet, jotta pääsee nopeasti samalle aaltopituudelle. Tämän ryhmän muotoutumisessa auttoi varmasti sekin, että kaikki kolme ovat perhetiloja, jotka jalostavat itse tuotteitaan, Uoti kommentoi. Teksti: Janica Vilen Katariina Klinckowström, Simo Larmo ja Ville Virtanen aikovat jatkaa yhteistyötään myös hankkeen jälkeen.
ProAgria Länsi-Suomi ja Luonnonvarakeskus pääsivät juhlimaan vaikuttavaa hankettaan ja hyvää yhteistyötään Varsinais-Suomen maaseutugaalassa, kun heille jaettiin ohjelmakauden vaikuttavimman kehittämishankkeen palkinto. Palkintoa olivat vastaanottamassa hanketta toteuttaneet marjantuotannon asiantuntija Minna Pohjola ProAgriasta ja tutkimusprofessori Saila Karhu Luonnonvarakeskuksesta. Ensi syksynä päättyvässä alueiden välisessä Laatumarja-hankkeessa on lisätty marjojen viljelyn tuottavuutta ja kannattavuutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Lounais-Suomi tuottaa jo neljänneksen koko Suomen mansikoista ja pensasmustikankin kasvatuskäyrät ovat lähteneet jyrkkään nousuun. Alueella on tällä hetkellä lähes 300 marjatilaa, jotka ovat päässeet hyötymään hankkeesta. Hankkeella on ollut myös valtakunnallisia vaikutuksia, sillä sen järjestämät webinaarit ovat olleet avoimia kaikille. Tiedolla parempiin tuloksiin Hankkeessa tuotiin uutta tutkimustietoa yrittäjien tarpeisiin. Erilaisilla tilakokeilla ja maaperäanalyyseilla viljelijät saivat tietoa siitä, miten heidän tilansa tuotantoa voisi tehostaa. Hankkeessa testattiin uusia tuotantotapoja ja tutkittiin myös uusia lajikkeita, joita tuotiin Kanadasta asti. – Meidän hankeaika meinasi loppua kesken, kun se prosessi oli niin pitkä. Ensin mansikoiden matka Atlantin yli kesti oman aikansa. Sitten Ruokavirasto tutki lajikkeet, ja vasta sen jälkeen me saimme ne testattavaksi Luonnonvarakeskukselle. Viime kesänä saimme jo alustavat laatumääritelmät tehtyä ja ensi kesänä saamme lopulliset tiedot, kun näemme, miten taimet ovat talvehtineet, kertoo Saila Karhu. Uusien lajikkeiden joukosta on löytynyt jo potentiaalisia kilpailijoita Suomen nykyisille lajikkeille. – Siinä testatessa pohdimme jo sitäkin, voiko mansikka olla liian makea, Karhu naurahtaa. Maku on mansikoissa ensisijaisen tärkeä asia, sillä maku on se, jonka perusteella asiakas ostaa samaa lajiketta uudestaan. Maku on myös se, jonka avulla kotimaiset mansikat kilpailevat tuontimarjojen ja muiden herkkujen kanssa. Tunnelikasvatus lisääntynyt hankkeen aikana selvästi Hankkeessa saatiin uutta tietoa myös tunnelikasvatuksen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Lounais-Suomessa viljelijöillä on ollut vaikeuksia saada lupia kausitunneleihin, ja siksi hankkeessa lähdettiin etsimään työkaluja, joiden avulla tunnelit voi suunnitella niin, että lounaissuomalainen maalaismaisema säilyy mahdollisimman miellyttävänä. – Tunnelit voi sijoittaa esimerkiksi lähelle tilakeskusta, ja tärkeimmässä katselusuunnassa mieluummin pitkittäin kuin poikittain, jolloin maisemaa menetetään mahdollisimman vähän, Saila Karhu selittää. – Viljelijä voi myös kompensoida maiseman menetystä jossain muualla, esimerkiksi istutusten avulla tai avaamalla uusia alueita virkistyskäyttöön, Minna Pohjola jatkaa. Toki viljelytoiminnan kehitys saa näkyä maisemassa, mutta projekti on avannut viljelijöiden silmät sille, kuinka monesta eri suunnasta heidän peltojaan katsellaan ja kuinka suuri merkitys niiden muokkaamalla maisemalla on ihmisille. Tunnelikasvatus on lisääntynyt hankkeen aikana selkeästi, erityisesti Varsinais-Suomessa. Vuonna 2019 mansikkaa viljeltiin 20 – Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen ELY-keskus on palkinnut Laatumarja – Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi -hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi kehittämishankkeeksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta. Laatumarja-hanke valittiin Varsinais-Suomen Saila Karhu ja Minna Pohjola Varsinais-Suomen maaseutugaalassa.
Haloo maaseutu! – 21 Kasvutunnelissa marjat voi istuttaa suoraan poimintakorkeudelle. Kuva: Saila Karhu. Varsinais-Suomen alueella tunneleissa 9 hehtaarilla ja vuonna 2022 jo 28 hehtaarilla. Vadelmankin hehtaarimäärät ovat tunneleissa yli kaksinkertaistuneet samana aikana. – Koko Suomessa viljellään vadelmaa avomaalla noin 350 hehtaarilla ja tunneleissa 38 hehtaarilla. Silti tunneleista tulee vadelmaa jo enemmän kuin avomaalta, sillä tuotanto tehostuu tunneleissa aivan valtavasti, Pohjola kommentoi tilastoja. Tunnelikasvatus ei rasita ympäristöä tavanomaista enempää, ja siinä voidaan käyttää biologista kasvinsuojelua. Tunnelissa saman sadon voi saada huomattavasti pienemmältä alueelta, ja tunneli myös pidentää satokautta merkittävästi molemmista päistä. Tunnelikasvatusta tehostaa myös se, että siellä marjat voi istuttaa suoraan poimintakorkeudelle. Makua sen sijaan on vaikea vertailla, sillä tunneleissa kasvatetaan pääsääntöisesti eri lajikkeita kuin avomaalla. Mutta Luonnonvarakeskus teki hankkeen aikana vertailuja, joissa samoja vadelmia kasvatettiin tunnelissa ja ulkona. – Aistinvaraisesti ei huomannut, kumpi marja tulee tunnelista ja kumpi avomaalta, Karhu kertoo tuloksista. Vaikka hankkeen aikana tunnelikasvatus lisääntyi selvästi, Pohjola uskoo, että suurin harppaus on vasta tulossa. – Investointikustannukset ovat nousseet nyt niin paljon, että uusia tunneleita on rakennettu todella harkiten. Kasvua olisi ollut varmasti enemmän, jos tilanne maailmalla olisi toinen. Mansikkaa, pensasamustikkaa, vadelmaa ja herukoita Hankkeessa keskityttiin mansikoihin, vadelmiin, pensasmustikoihin ja herukoihin. Erityisesti pensasmustikan viljelyn lisääntyminen on ollut selkeästi hankkeen ansiota. Herukoille hankkeessa on kokeiltu Cordon-leikkausta, jossa pensas tuetaan niin, että se alkaa kasvaa ylöspäin viinin tavoin. – Cordon-leikkauksen avulla saadaan suurempia ja näyttävämpiä terttuja, jotka sopivat hyvin esimerkiksi konditoriatuotteisiin. Kun tertut ovat täydellisiä, sadosta saadaan parempi hintakin, Saila Karhu selittää. Lisäksi hanke seurasi hunajamarjan eli marjasinikuusaman suosion kehittymistä. Hunajamarja on suorakaiteen muotoinen ja muutaman sentin pituinen. Maultaan se muistuttaa mustikkaa, vadelmaa ja herukkaa. Lounais-Suomi matkalla kärkituottajaksi Hankkeen nimessäkin jo mainitaan, että Lounais-Suomen tavoite on nousta marjantuotannon kärkialueeksi Suomessa. Miten tavoite sitten etenee? – Emme me vielä voi sanoa, että olisimme kärkituottaja, mutta suunta on oikea. Ala on kehittynyt paljon, erityisesti Varsinais-Suomessa. Satakunnassa kasvu on maltillisempaa, sillä siellä on vähemmän tuottajia ja pienempiä tiloja, Karhu vastaa. Hanke toteutettiin otolliseen aikaan, sillä marjatiloilla on ollut valtava pula työvoimasta. – Ensin työvoiman saatavuuteen vaikutti korona ja nyt sotatilanne. Siksi kaikki tuotantoa tehostavat toimet kiinnostavat nyt tiloilla erityisen paljon, Pohjola toteaa. Teksti: Janica Vilen vaikuttavimmaksi kehittämishankkeeksi Laatumarja-hankkeessa keskiössä olivat muun muassa vadelmat ja pensasmustikat.
22 – Haloo maaseutu! Varsinais-Suomen ELY-keskus on palkinnut Veljekset Kitola Oy:n toteuttaman Horeca-tuotteiden valmistus ja jakelu -hankkeen EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmaksi yritystueksi Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta. Veljekset Kitola Oy pokkasi vaikuttavimman yritystuen palkinnon Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi EU:n maaseutuohjelmakaudella 2014–2022 yhteensä 328 yritystukea. Maaseudun yrityksille myönnetyn tuen määrä kohosi yli 24 miljoonaan euroon. Ohjelmakauden vaikuttavimmaksi yritystueksi palkitussa hankkeessa Nousiaisissa toimiva Veljekset Kitola Oy lähti mukaan horeca-puolelle toimittamaan paikallisten viljelijöiden tuotteita paikalliseen ravintolamaailmaan. Hankkeen ansiosta yritys sai palkattua kahdeksan uutta työntekijää – myyntiin, pakkaamiseen ja kuljetuspuolelle. Nykyisin yritys työllistää jo noin 40 ihmistä ja liikevaihto on noussut lähes 13 miljoonaan euroon. Veljekset Kitola Oy on vuonna 2007 Mynämäessä perustettu perunan ja kasvisten pakkaukseen ja tukkukauppaan erikoistunut elintarvikealan perheyritys. Toimintaa pyörittävät veljekset Ville ja Kalle Kitola. Liiketoimintaa on vuosien varrella kehitetty tuoreus ja hyvä palvelu edellä. Yritys palvelee monipuolisesti kauppoja ja keskusliikkeitä ympäri Suomen ja on tunnettu luotettavista ja nopeista toimituksista. Vihannestukussa arvostetaan erityisesti paikallisten pientuottajien tuotteita ja se toimiikin hyvänä myyntikanavana varsinaissuomalaisille kasviksille.
Hankkeiden avulla kasvuun ELY-keskus on myöntänyt yritykselle maaseuturahaston tukea useamman kerran matkan varrella. Esimerkiksi vuonna 2010 yritys muutti Nousiaisiin parempien liikenneyhteyksien varrelle ELY-keskuksen tuella. – Remontoimme Telesten vanhasta teollisuuskiinteistöstä itsellemme uuden vihannestukun ja perunapakkaamon. Liikevaihto oli silloin noin miljoonan euron luokkaa ja mukana oli oman perheen lisäksi vain pari työntekijää, toimitusjohtaja Ville Kitola taustoittaa. Nyt palkitussa hankkeessa yritys laajensi liiketoimintaansa horeca-puolelle. Hankkeessa muokattiin tiloja ja hankittiin tarvittava laitteisto. – Nyt voimme pakata horeca-puolelle lähteviä kasviksia vaikka tietynkokoisiksi kuutioiksi pilkottuina. Yhteensä valikoimissamme on jo useita satoja eri tuotetta, Kitola kertoo. Viimeisimmässä ELY-keskuksen tukemassa hankkeessa yritys luopui fossiilisesta polttoaineesta ja rakensi pihalleen aurinkovoimalan vuonna 2022. – Aurinkovoima ja vihreät arvot ovat kiinnostaneet jo pitkään, mutta energian hinnan nousu antoi viimeisen sysäyksen investoinnille. Teimme laskelmat aurinkoenergiaan siirtymisestä jo kolme vuotta sitten. Silloin öljyn litrahinta oli 70 senttiä ja laskimme, että investointi aurinkoenergiaan olisi maksanut itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Nyt kun öljyn hinta tuplaantui, myös investoinnin kannattavuus parani. – Meille aurinkoenergia on paras ratkaisu, sillä energian tarve on suurin nimenomaan kesällä, kun meille tuodaan paljon juuri pellolta nostettuja tuotteita jäähdytettäväksi. Vielä on suunnitelmia jäljellä Ville Kitola kiittelee ELY-keskusta hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella. – Meidän kokemus on ollut mahtava. ELY-keskuksessa on aina ymmärretty meitä hyvin ja heidän kanssaan on ollut helppo toimia. Rahallisen tuen lisäksi olemme saaneet varmuutta omiin ideoihimme, kun ne on arvioitu järkeviksi ja kannattaviksi myös ELY-keskuksessa, hän kommentoi. – Eikä tarina varmasti jää tähän. Meillä on vielä paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle! Teksti ja kuva: Janica Vilen Haloo maaseutu! – 23
24 – Haloo maaseutu! Det var Väståbolands Företagare som förverkligade projektet, som i närheten av Pargas centrum strävar mot höjden. Uppför backen av sidosten invid kalkgruvan går en konditionstrappa med 470 steg. Högst uppe finns en utsiktsplattform därifrån man kan följa med skeendet i kalkgruvan, beundra konstverket Kvinnan ur berget eller kika bort mot länktornet i Svalberga, Åbo. Konditionstrappan startar vid Pajbackavägen i Pargas. Den får beröm inte bara för sin placering men också för belysningen, hur lång och bred den är och den bekväma steghöjden. Johan Kronberg, som var projektledare, ville att trappan görs så att den passar för alla. – Här motionerar såväl pensionärer som idrottslag. Just med tanke på det valde vi 10 centimeter som steghöjd, så att var och en kan komma upp. Berget av sidosten var den rätta platsen Tanken på en konditionstrappa föddes redan 2016. Kronberg hade då besökt Malmgårds konditionstrappa i Helsingfors och önskan om att få en liknande trappa i Pargas väcktes. Men det saknades både finansiering och en lämplig plats. Men tanken hade slagit rot, och år 2019 läste Kronberg i en lokaltidning i Seinäjoki om en konditionstrappa som byggts med Leaderfinansiering. I Pargas saknades ändå fortfarande en plats, ända tills Kronberg tillsammans med sonen Jimmy fick upp ögonen för Hundbanans stenhög. Invid Nordkalks kalkstensgruva har man lagt upp en hög sten som är en sidoprodukt. Senast stenar lades på sidostenshögen var på 1950-talet. Kronbergs beslöt att ta kontakt med Nordkalk, som äger gruvan. På Nordkalk blev Tarmo Tuominen intresserad av idén, och efter det gick saken snabbt framåt. – Vi arrenderade området för konditionstrappan av Nordkalk, så vi fick ett eget område innanför gruvans gränser, berättar Kronberg. Projektet förenade folk Som projekthuvudman fick man Väståbolands Företagare. Hela budgeten gick ursprungligen på 200 000 euro, men i verkligheten kostade trappan omkring 200 000. Den enskilt dyraste detaljen var trappans räcke, för gruvan invid är 130 meter djup – det skulle vara ett långt fall utför sidostenshögen. Finansieringen kom bland annat från Leadergruppen I samma båt – Samassa veneessä, som har skärgården som verksamhetsområde. Avverkningen och schaktningen började sommaren 2020, och nästa år kunde man börja bygga själva trappan. Det blev en ansenlig mängd frivilligarbete, över 2 000 timmar. Projektet knöt nya band mellan flera aktörer, såväl ortsborsom föreningar och företag. Hösten 2021 kunde man slutligen öppna trappan. – I samband med coronakrisen steg priset på trävaror mitt under byggarbetet. Det var en utmaning i sig, och vi sökte mera stöd från NTM-centralen i Egentliga Finland och Leadergrupperna i landskapet utsåg vid landsbygdsgalan den 25 mars Hundbanans konditionstrappa till det mest imponerande samarbetet under EU:s landsbygdsprograms period 2014–2022. Hundbanans konditionstrappa prisbelönt som Egentliga Finlands mest imponerande samarbete
Haloo maaseutu! – 25 företagen. Men mest lyckat var kanske att vi fick med så mycket människor i projektet. Det var verkligen fint. En ny sevärdhet i Pargas Hundbanans konditionstrappa har på några år hunnit väcka intresse vida omkring. Den har flera gånger nått över massmedias nyhetströskel. – Trappan har presenterats såväl i lokalnyheterna som i riksmedia. I en nyhetstext sades att Hundbanans enda dåliga sida är att den är så långt ifrån Helsingfors. Enligt Kronberg kommer man både från Pargas och annanstans ifrån till trappan för att träna konditionen och för att träffa folk. Det har kommit en busslast motionärer ända från Hyvinge. Hundbanans trappa är känd inte bara för den goda motionen och den fina utsikten utan också för att man alltid hälsar på dem man möter där. Det enda användarna har saknat är att man skulle få ta sin hund med i trappan – då det nu heter Hundbanan – men det är förbjudet av säkerhetsskäl. Motionärerna skulle också gärna träna vintertid, men då är trappan ofta liksom andra trappor stängd. I övrigt har trappan väckt mycket positiv respons. – Det här är alldeles invid Skärgårdens ringväg och många tar en paus här på vägen till skärgården. Hundbanans motionstrappa är inte bara en motionsplats, den har också blivit en sevärdhet. Text och bilder: Liisa Kallio Koirabaanan kuntoportaat voitti Varsinais-Suomen vaikuttavin yhteistyö -palkinnon Länsi-Turunmaan Yrittäjät toteutti Paraisilla korkeuksiin kohoavan hankkeen: kaupungin keskustan tuntumaan, kalkkikivilouhoksen viereiselle kivimäelle nousivat 470-askelmaiset kuntoportaat. Portaiden yläpäässä on näköalatasanne, josta voi seurata kalkkikivilouhoksen tapahtumia, ihailla Kvinnan ur berget -taideteosta ja merta kuin myös tähyillä Turussa sijaitsevaa Pääskyvuoren linkkitornia. Kuntoportaat sijaitsevat Paraisilla Pajbakantiellä. Sijainnin lisäksi ne ovat saaneet erityistä kiitosta valaistuksestaan, pituudestaan, leveydestään ja askelkorkeudestaan. Hanketta vetänyt Johan Kronberg kertoo, että portaat haluttiin tehdä nimenomaan kaikkien käyttöön. – Täällä käy niin urheilujoukkueita kuin eläkeläisiä kuntoilemassa. Juuri sen takia askelkorkeudeksi valittiin 10 senttimetriä, jotta jokainen voi käyttää portaita. Kuntoportaiden paikka löytyi sivukivimäeltä Idea kuntoportaista syntyi jo vuonna 2016. Kronberg oli tällöin vieraillut Malminkartanon kuntoportailla Helsingissä, jolloin syntyi toive samankaltaisten portaiden rakentamisesta saaristoon Paraisille. Ongelmana oli kuitenkin rahoituksen kuin myös kuntoportaiden paikan puuttuminen. Ajatus jäi hautumaan, kunnes vuonna 2019 Kronberg luki Seinäjoelle rakennetuista kuntoportaista ja niiden Leader-rahoituksesta. Paikka kuitenkin puuttui edelleen, kunnes Kronberg keksi poikansa Jimmyn kanssa Koirabaanan kivimäen. Nordkalkin kalkkikivilouhoksesta syntyy sivutuotteena kiveä, joka on kasattu louhoksen viereen. Kuntoportaiden kivikasaan on tuotu viimeksi kiveä 1950-luvulla. Kronbergit päättivät ottaa yhteyttä kalkkilouhoksen omistavaan Nordkalkiin. Nordkalkilla työskentelevä Tarmo Tuominen innostui ideasta, ja sen jälkeen asiat etenivät vauhdilla. – Vuokrasimme Nordkalkilta maa-alueen kuntoportaita varten, jolloin saimme oman alueen kaivosalueen sisältä, Kronberg kertoo. Hanke toi ihmiset yhteen Hanketta vetämään saatiin Länsi-Turunmaan Yrittäjät. Kokonaisbudjetti oli noin 150 000 euroa alun perin, mutta todellisuudessa portaat kustansivat noin 200 000 euroa. Suurin yksittäinen kuluerä oli portaita reunustavan aidan rakentaminen, sillä viereinen kaivos on 130 metriä syvä – pitkä pudotus sivukivikasan päältä siis. Rahoitusta saatiin muun muassa I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmältä. Hakkuut ja maatyöt starttasivat vuoden 2020 kesällä, ja itse portaiden rakennustöihin päästiin seuraavana vuonna. Talkootöitä kertyi runsaasti: yli 2000 tuntia. Hanke toi yhteen monia eri tahoja paikallista asukkaista yhdistyksiin ja yrityksiin. Portaat avattiin lopulta syksyllä 2021. – Koronakriisin myötä puun hinta nousi kesken rakennustöiden. Se toi oman haasteensa projektiin ja haimme lisärahoitusta yrityksiltä. Kuitenkin suurimpia onnistumisia oli taas se, kun saimme niin monia ihmisiä mukaan projektiin. Se oli todella hienoa. Uusi nähtävyys Paraisilla Koirabaanan kuntoportaat ovat muutaman vuoden aikana herättäneet laajaa kiinnostusta. Ne ovat esimerkiksi rikkoneet uutiskynnyksen mediassa useita kertoja. – Portaat ovat päässeet niin paikallisuutisiin kuin valtakunnan mediaan. Yhdessä uutisjutussa sanottiin, että Koirabaanan ainoa huono puoli on, että portaat sijaitsevat liian kaukana Helsingistä. Kronbergin mukaan portaille tullaan treenaamaan ja tapaamaan ihmisiä niin Paraisilta kuin muilta paikkakunnilta. Kuntoilijoita on tullut jopa bussilastillinen Hyvinkäältä saakka. Hyvien treenimahdollisuuksien ja hienojen näköalojen lisäksi portaat ovat tunnetut siitä, että siellä kuntoilijat tervehtivät aina toisiaan. Käyttäjien mukaan toivomisen varaa olisi siinä, että Koirabaanalle saisi tulla nimensä mukaisesti koiran kanssa – se on kuitenkin turvallisuuden takia kielletty. Kuntoilijat toivoisivat myös pääsevänsä treenaamaan talvisin, jolloin portaat ovat useiden muiden kuntoportaiden tavoin kiinni. Muuten portaista saatu palaute on ollut erittäin positiivista. – Tämä on aivan saariston rengastien varrella, ja moni pysähtyykin tässä matkalla saaristoon. Koirabaanan kuntoportaista onkin tullut liikuntapaikan lisäksi nähtävyys. Varsinais-Suomen ELY-keskus ja maakunnan Leader-ryhmät palkitsivat Koirabaanan kuntoportaat EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman yhteistyön palkinnolla Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta.
26 – Haloo maaseutu! Yleisö äänesti Varsinais-Suomen suosikkihankkeeksi Yhteisötila Tuukin Yhteisötila Tuuki -hanke palkittiin yleisön suosikkina Varsinais-Suomen maaseutugaalassa lauantaina 25. maaliskuuta. Palkinnon myönsi Varsinais-Suomen ELY-keskus ja maakunnan viisi Leader-ryhmää ja sen vastaanottivat Wirmon Marttojen jäsenet Ulla Luolila ja Pirkko Harju. Wirmon Martat käynnisti Yhteisötila Tuuki -hankkeen vuonna 2019. Puolen vuoden remontin aikana Mynämäen käsija taideteollisuusoppilaitoksen entisiin tiloihin rakentui yhteisötila, joka avattiin lopulta lokakuussa 2020. Tuukista löytyy esimerkiksi opetuskeittiö, käsityönurkkaus, kokoustila, parven hyvinvointinurkkaus, kangaspuut sekä mahdollisuus tehdä keramiikkatöitä. Elämä on parasta itse tehtynä Hanke sai alkunsa alkunsa perinteisellä tavalla: tarpeesta syntyi idea. Wirmon Marttojen jäsen Johanna Varjonen kertoo, että yhdistys tarvitsi tilan kokoontuakseen yhteisten asioiden ääreen. – Meillä pitäisi olla yhteinen tila ja oma paikka. Keskari, eli keski-ikäisten nuokkari, jossa saadaan tehdä niitä asioita, mitä haluamme, hän sanoo. Alkoi suunnittelu ja rahoituksen hankinta, jolloin kuvioihin astui remonttia rahoittanut Leader Ravakka. Tila löytyi Mynämäen keskustan liepeiltä osoitteesta Vehmaantie 111, jossa sijaitsee Mynämäen taideja teollisuusoppilaitoksen entiset toimitilat. Tarkalleen ottaen Tuuki rakentui entiseen metallityön luokkaan. Varjosen mukaan valmistuminen vei puoli vuotta. – Se vaati valtavan määrän ihmisvoimaa ja tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä. Moni on oppinut uusia asioita tämän kokemuksen myötä, kun osaajia haettiin Martta-ryhmästä, perheenjäsenistä ja muualta. Talkootunteja kertyi tosiaan yli 1400 tuntia. Talkooporukassa mukana oli 50 Marttaa, mutta heidän lisäkseen projektia veivät eteenpäin lukuisat vapaaehtoiset. Remontti alkoi tilan siivouksella, sillä vanha luokkahuone piti puhdistaa metallipölystä. – Hirveästi oli erilaisia tehtäviä: ikkunanpesua, lattian maalausta ja kangasverhojen ompelua. Tärkeintä oli, että rakensimme tätä palasina. Projekti piti pilkkoa pieniin osiin ja vastuuttaa ihmisiä tekemään, sillä oli tärkeää saada tehtäville omistajuus ja vastuu. Varjosen mukaan jokainen mukana ollut osallistui omien taitojensa mukaan. – Kaikkien taitoja ja apua on tarvittu, eikä ketään ole uhkailtu, kiristetty tai lahjottu tänne vaan oli jokaisen intohimon asia, että saadaan tila valmiiksi ja käyttöön. Se oli meidän johtotähti, että teemme tästä oman. Marttojen hashtag on, että elämä on parasta itse tehtynä ja sen mukaan mennään, hän kertoo. Mynämäellä sijaitseva Yhteisötila Tuuki syntyi Wirmon Marttojen tarpeesta löytää oma tila, jossa toteuttaa yhdistyksen toimintaa. Lopputuloksena syntyi paikka, jonka rajana on vain mielikuvitus.
Kokkauskursseja, käsitöitä ja tilaisuuksia Lokakuussa 2020 valmistuneesta Tuukista löytyy opetuskeittiö hormeineen ja tiskikoneineen, yhteiskäytössä olevia ompelukoneita ja saumureita, kangaspuut maton kudontaa varten, käsityönurkkaus ja kokoustila. Varjonen kertoo viimeisimmän lisäyksen mahdollistavan keramiikkatyöskentelyn. – Tänne on tuotu savityöstön työvälineitä kuten dreija ja polttouuni, hän sanoo. Tila taipuu käyttäjiensä mukaan: esimerkiksi sunnuntaisin Martat kokoontuvat Tuukiin tekemään käsitöitä yhdessä, mutta myös muut yhdistykset ja järjestöt voivat käyttää tilaa esimerkiksi tilaisuuden pitämiseen. Lisäksi Tuuki toimii väistötilana käsitöiden opetuksessa. – Tätä kehitetään jatkuvasti ideoiden ja energian mukaisesti. Tuukin käytöstä ei peritä vuokraa vaan ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia katetaan yhteisötilan kummiyritysten avulla. Tilasta löytyvät tarvikkeet ovat kaikkien käyttäjien käytössä. Käyttäjiä vauvasta vaariin ja maailman matkailua Tuukin valmistuminen on ollut Varjosen mukaan mahtava asia Wirmon Martoille. Yhdistyksellä on nykyään ikioma tila tapahtumien toteuttamiselle, mikä on lisännyt entisestään jäsenten ideointia tulevaisuuden suhteen. Yhdistyksen toimintakalenteri onkin jatkuvasti täynnä uusia ajatuksia toiminnalle. – Tuuki koskettaa myös monenikäisiä, sillä täällä on järjestetty vauvojen sosekurssia ja kokeneemmat Martat ovat opettaneet karjalanpiirakoiden rypytystä. Yhteisötila on helpottanut kaikkea tätä, sillä järjestettävät asiat riippuvat ihan siitä, mitä haluamme tehdä. Tuukin tarina ei myöskään rajoitu Mynämäen kunnan rajojen sisäpuolelle: tilaa on esitelty myös kansainvälisille vieraille. Varsinkin korona-aikana se antoi käyttäjille mahdollisuuden matkailla Tuukin seinien sisäpuolella. – Yhteisöllisyyden rakentaminen on tärkeää, kun voimme taas kokoontua. Täällä ei ole ikärajoja, vaan Tuuki on kaikkien paikka. Tuukin myötä myös meidän jäsenistömme on kasvanut ja olemmekin 4. suurin Martta-järjestö Suomessa. Teksti ja kuvat: Liisa Kallio Johanna Varjosen mukaan Tuuki taipuu moneen eri käyttöön kuten kokkauskursseille ja käsityötilaisuuksiin. Haloo maaseutu! – 27 Marttojen kädenjälki näkyy kaikkialla Tuukissa. Nevermind New York when there’s Mynämäki -slogan tuo hyvin esiin Wirmon Marttojen kotiseuturakkauden.
Varsinais-Suomeen on tarjolla 38 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta vuosina 2023–2027 Nyt pyörät pyörimään! Onko sinulla idea oman kotiseutusi tai yritystoimintasi kehittämiseen? Maaseutu.fi/Varsinais-Suomi