LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 3 | 2020 Laajasalon Kukkapalvelu LAAJASALON APTEEKKI Auttaa lähelläsi. HAIR TODAY Roihuvuoreen täydennysrakentamisen periaatteet Roihuvuoren 50ja 60-luvuilla rakennettuja osia halutaan kehittää maltillisesti ja vanhaa arvostaen. Kaupunki haluaa säilyttää rakennusten alkuperäisen ulkoasun ja avoimet piha-alueet. Uusi rakentaminen keskittyisi pääasiassa Roihuvuorentien ja Tulisuontien ympäristöön. Palvelut ovat Roihuvuoressa pääasiassa Roihuvuorentien ympäristössä. Tulevaisuudessa kaupunki toivoo, että palveluita syntyisi lisäksi uusiin kivijalkaliiketiloihin Roihuvuorentien ja Tulisuontien varteen. Strömsinlahden venesataman aluetta ja palveluita halutaan kehittää Helsingin merellisen strategian mukaisesti. Pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä Roihuvuoressa on tarkoitus parantaa muun muassa pyöräteitä lisäämällä. Uutta Roihuvuoren keskustan katusuunnitelmaa on ryhdytty tekemään ja siihen voi ottaa kantaa myöhemmin. Kaupunki etsii myös ratkaisuja koululaisten liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat alueen myöhempää täydennysrakentamista ja auttavat kehittämään aluetta kokonaisuutena eri näkökulmat huomioiden. Suunnitteluperiaatteiden pohjaksi on koottu lähtötietoaineisto, jossa tarkastellaan esimerkiksi alueen historiaa, liikennettä, joukkoliikenteen saavutettavuutta, palveluita ja rakennussuojelua. Asukkaiden näkemyksiä on kartoitettu aiemmin syksyllä 2018 ja 2019 asukasilloissa sekä Herttoniemenrannan, Länsi-Herttoniemen ja Roihuvuoren kaupunginosavision yhteydessä. Roihuvuorelaiset ovat pitäneet alueen parhaina asioina muun muassa luontoa, yhteisöllisyyttä, merta ja palveluita. Suunnitteluperiaatteet koskevat Roihuvuoren nykyistä rakennettua asuinaluetta. Tulevaisuudessa on tarkoitus tarkastella Roihuvuorta myös muilta osin. Roihuvuoren pohjoisja itäosiin on Helsingin yleiskaavassa 2018 osoitettu merkittävästi asuntovaltaista täydennysrakentamista. HELSINGIN kaupunki laatii Roihuvuoreen täydennysrakentamisen periaatteita. Niistä on valmistunut luonnos. Kaupunkilaisten näkemyksiä täydennysrakentamisesta sekä viheralueiden, palveluiden ja kulkuyhteyksien kehittämisestä koottiin verkkokyselyllä 13. helmikuuta asti. Näkymä Roihuvuoren vesitornista itään. OT TO -VI LLE MI KK ELÄ
4 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2020 OmaStadi-hankkeiden toteuttaminen käynnistyy Suurin osa hankkeista kohdistuu Helsingin kaupunkiympäristön toimialalle, jolla on 29 hanketta vastuullaan. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa 10 hankkeen tekemisestä ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala viiden. ? Tavoitteena on, että mahdollisimman moni hanke saataisiin valmiiksi tämän vuoden aikana. Ensimmäisenä ne hankkeet, jotka eivät vaadi laajaa suunnittelua. Sellaisia ovat esimerkiksi Aurinkolahden uimarannan kivien poisto, roskiksiin asennettavat pulloja tölkkitelineet sekä penkkien ja roskisten sijoittelu kävelyreittien varrelle, sanoo projektipäällikkö Nina Mouhu kaupunkiympäristön toimialalta. STARTTIRAKSATAPAHTUMISSA KEHITETÄÄN YHDESSÄ Menestyneitä OmaStadisuunnitelmia tehneet helsinkiläiset sekä hankkeiden tuottamisesta vastaavat Helsingin kaupungin asiantuntijat tarkentavat suunnitelmia helmi-maaliskuussa järjestettävillä Starttiraksoilla. ? Yhteiskehittäminen lisää hankkeiden toteuttamisen läpinäkyvyyttä ja varmistaa suunnitelmia tehneiden asukkaiden sekä kaupungin yhteisymmärryksen suunnitelmien sisällöistä, kertoo stadiluotsi Belinda Barbato. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen vielä Starttiraksojen jälkeen omastadi.hel.fi-palvelussa. Helsinkiläiset valitsivat 44 suunnitelmaa 296 suunnitelman joukosta lokakuussa 2019 järjestetyssä OmaStadi-äänestyksessä. Kaupunki on varannut valittujen suunnitelmien toteuttamiseen 4,4 miljoonaa euroa. Hankkeiden avulla Helsinkiä kehitetään viihtyisämmäksi, turvallisemmaksi ja toimivammaksi kaupungiksi. OMASTADI.HEL.FI-PALVELUUN on avattu seurantasivusto. Sivustolla on jatkuvasti täydentyvää hankekohtaista tietoa muun muassa suunnitelmien sisällöistä, hinnoista, sijainneista, aikajanoista ja yhteyshenkilöistä. Sivustolla kaupunkilaiset voivat myös kommentoida parhaillaan toteutuksessa olevia hankkeita. Pärjäävätkö HIFK:n pelaajat Helsinkitietokilpailussa? Perinteikkään helsinkiläisen jääkiekkojoukkueen pelaajien Helsinki-tietämys mitataan kohta tv-visassa. Leikkimielinen koko perheen visailuohjelma Stadi vs. Lande alkaa MTV3 kanavalla 26. helmikuuta 2020 uuden tuotantokauden voimin. Ykkösjaksossa nähdään Stadin puolesta voitosta kisaamassa Helsingin IFK:n jääkiekkoilijat Teemu Turunen, Teemu Tallberg ja Juha Jääskä. Jakson toinen Stadi-jengi koostuu hyvinvoinnin sanansaattajista: Helsinkiä edustavat lääkäri Pippa Laukka, hyvinvointivalmentaja Martina Aitolehti ja exluistelija Mika Poutala. Lande-joukkueistakin löytyy urheilun edustajia kun toisessa joukkueessa landen puolia pitävät ex-kilpaurheilijat Tuuli Matinsalo, Mikaela Ingberg ja Tommi Evilä. Toisessa joukkueessa landen kunnian puolesta kisaavat Maajussille morsian -ohjelmasta tutut Antti-Jussi Heikkilä, Mauno Haukila ja Tuomo Siljanen. Helsinkiläismies aikoo skeitata USA:n halki Xavier Hildén on aiemmin muun muassa skeitannut Helsingistä Norjan Jäämerelle sekä polkenut polkupyörällä Helsingistä Norjaan. Nyt keväällä 2020 Xavier Hildénin tarkoitus on lähteä yksin yrittämään henkisesti ja fyysisesti entistä haastavampaa suoritusta. Skeitattavaa matkaa tulisi tällä kertaa noin 5 000 kilometriä. Lisäksi maasto, ilmasto ja suuret, ruuhkaiset valtatiet luovat omat haasteensa reissulle, varsinkin kun tämä on Hildénin ensimmäinen kerta Yhdysvalloissa. ? Kun Hildénistä alkoi tuntua, että kotimaan poikki matkailu oli jo nähty, alkoi hän suunnitella seuraavaa, entistä suurempaa yritystä. Kohteeksi muodostui Yhdysvallat ja ajankohdaksi kevät 2020, kertoo Xavier Hildénin viestintäassistentti. Matkaan olisi tarkoitus lähteä joko New Yorkista tai Los Angelesista, ja tavoitteena on skeitata muun muassa Nevadan erämaan halki. Xavier Hildén on ollut yhteydessä Guinnes World Recordsiin tiedustellakseen mahdollisuuksista rikkoa maailmanennätys siinä, pystyykö hän lautailemaan Yhdysvaltojen poikki nopeammin kuin kukaan muu, alle sadassa päivässä. Guinnes World Records ilmoitti, että vaatimuslista on pitkä. Yhtenä vaatimuksena on, että matka täytyy taittaa tavallisella skeittilaudalla eikä esimerkiksi sähköavusteisella laudalla. Laudan pitää olla sama koko matkan, edes laudan yksittäisiä osia ei saa vaihtaa. ? Koko matka täytyy taittaa laudalla, kävely ei ole sallittua, Hildénin viestinnästä kerrotaan. Kesällä 2017 Xavier Hildén päätti pyöräillä Alepa-fillarilla Helsingistä Norjaan, polkien yhteensä noin 1 400 kilometriä. Tasan vuoden kuluttua siitä Hildén halusi nostaa panoksia ja lähti Helsingistä kohti Norjan Jäämerta, pelkkä skeittilauta kulkupelinään. Taivallettavaa kertyi lopulta yhteensä 1 700 kilometriä. Näiden reissujen jälkeen hän on muun muassa skeitannut Japanissa Fukushiman halki. Omalta mukavuusalueelta poistumisen lisäksi matkojen tarkoituksena on ollut kerätä huomiota muun muassa roskaamiselle ja sen vaikutuksille luonnossa. HELSINKILÄINEN Xavier Hildén haluaa suorittaa uskomattoman kunnianhimoisen urakan. Hildén aikoo taivaltaa 5 000 kilometriä Yhdysvaltojen halki pelkkä skeittilauta kulkupelinään.
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 3 | 2020 Vihapuhe ja viharikokset– vakava ongelma yhteiskunnalle Poliisitarkastaja Måns Enqvist on toiminut poliisivoimissa 37 vuotta ja poliisihallituksen asiantuntijana neljän vuoden ajan. Måns Enqvistin vastuualueina ovat ihmisoikeusasiat, viharikokset ja ihmiskauppa. Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta tai elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. Mikä tahansa Suomen rikoslainsäädännössä rikokseksi määritelty teko voi olla viharikos. Sen ratkaisee teon motiivi. – Vihamotiivi on rangaistuksen koventamisperuste. Yksittäinen viharikos voidaan nähdä myös signaalirikoksena, jolloin koko rikoksen uhrin edustama vähemmistö voi kollektiivisesti kokea joutuneensa rikoksen kohteeksi. Tällöin rikos nähdään uhkauksena tätä ryhmää kohtaan. Tämä on kirjattu suoraan myös pykälään kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Mistä tämä viha sitten kumpuaa? – Epäluulo, viha tai fobia ajaa puheisiin ja tekoihin. Tai sitten tekijä voi kuulua johonkin ryhmittymään, jonka agenda on näiden ryhmien vastainen. Ihmiset voivat huonosti, ja se näyttäytyy ikävänä toimintana toisia kohtaan. VIHAPUHE ON OSA LAAJEMPAA VIHARIKOLLISUUTTA Vihapuhe näyttäytyy kasvavana trendinä – internetin keskustelupalstat ja facebook-keskustelut täyttyvät kyseenalaisesta kielenkäytöstä. Tiedustelen rikostarkastajalta, onko asia näin. – Poliisi puhuu aina rangaistavasta vihapuheesta, sillä se on se, mitä tutkimme. Vihapuhe on hyvin laaja termi, ja ihmiset tulkitsevat sitä eri tavoin. Meidän tehtävänä on puuttua ainoastaan silloin, jos se on rangaistava teko. Silloin puhutaan kunnianloukkauksista ja laittomista uhkauksista yksittäistä ihmistä kohtaan tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Rangaistava vihapuhe on osa laajempaa viharikollisuutta. Poliisitarkastaja Måns Enqvist näkee, että yhteiskunnallinen keskustelu on viime aikoina raaistunut. – Rajat ovat hämärtyneet sen suhteen, mikä on sopivaa ja mikä ei. On yksilöitä ja ryhmittymiä, jotka luulevat, että sananvapaus antaa oikeuden sanoa mitä tahansa. On entistä vaikeampaa olla tolkun ihminen, kuten eräs poliitikko on sanonut. Äärielementit vievät keskustelua. Se tekee neutraalina pysymisestä vaikeampaa – joudut ottamaan kantaa suuntaan tai toiseen. Vihapuheen yleisin muoto lienee verkossa tapahtuva kommentointi? – Sekä että. Internetissä on vihapuhetta vaikka millä mitalla. Jotkut kokevat, että sinne voi suoltaa kaiken mielipahansa. Olettavat, että sitä on jollain tavalla anonyymimpi. Tosin olemme huomanneet, että monet tuottavat rangaistavaa vihapuhetta ihan omalla nimellään, sillä he uskovat saavansa sanoa näin. Kuulusteluissa rikoksista epäiltynä he ovat suorastaan ylpeänä ottaneet vastuun, mutta kiistävät syyllistyneensä mihinkään laittomaan. On ikävää huomata, että henkilöt, jotka on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, eivät häpeä tai ota millään tavalla opiksi. Rangaistavaa suusanallista vihapuhetta näkyy päivittäin myös katukuvassa. – Se kohdistuu pääasiassa julkisissa kulkuneuvoissa, toreilla, kadulla ja muilla julkisilla paikoilla henkilöihin, jotka eivät näytä kantasuomalaisilta. Sivumennen heitettyä rasistista kommentointia, joka täyttää rangaistavan vihapuheen kriteerit. Erityisesti naiset kokevat paljon rasistista puhetta, se on valitettavan jokapäiväistä. Se mikä poliisille ilmoitetaan, on jäävuoren huippu – ne raaimmat tapaukset. Fyysiset viharikokset ilmoitetaan helpommin, suusanalliset jäävät monesti ilmoittamatta. VIHARIKOSTEN MÄÄRÄ LASKI VIIME VUONNA Poliisiammattikorkeakoulun loppuvuodesta julkaistun raportin mukaan vuonna 2018 poliisin tietoon tuli 22 prosenttia vähemmän viharikoksia kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan viime vuonna kirjattiin 910 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Määrä laski vuoden 2015 kasvupiikkiä edeltäneelle pidemmän aikavälin tasolle. – Vuositasolla määrä on laskenut, mutta en vetäisi luvuista kuitenkaan kovin suoria johtopäätöksiä. Ensi vuonna lukemat voivat olla taas erilaiset. Ja luvut eivät kerro kaikkea, sillä viharikokset ovat signaalirikoksina vakava ongelma yhteiskunnalle. Ainoastaan seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvien rikosilmoitusten määrä kasvoi. Tällaisia ilmoituksia tehtiin yhteensä 61, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. – Toki tapausten nousu voi olla todellista, mutta toinen syy on, että se on pitkään ollut piilorikollisuutta. Uhrit eivät ole uskaltaneet tai halunneet kertoa tapahtuneesta poliisille. Olemme käyneet dialogia, lähentyneet ja tehneet yhteistyötä, jotta uhrien olisi helpompaa ilmoittaa kokemastaan. Olemme uutisoineet, että poliisillakin on oma hlbtqi-verkosto. Tämä tieto on nostanut luottamusta. Luottamuksen rakentaminen on itse asiassa ollut helpompaa tässä tapauksessa kuin esimerkiksi ulkomaalaistaustaisissa yhteisöissä. Usein he tulevat maista, joissa poliisi on korruptoitunut ja poliisiin ei luoteta. Turvapaikanhakijamäärät Suomessaovat 2000-luvulla vaihdelleet noin 1 500 ja 6 000 hakijan välillä. Vuonna 2015 Suomeen saapui pakolaiskriisin seurauksena ennätysmäärä turvapaikanhakijoita Lähi-idän ja Afrikan kriisialueilta, yhteensä 32 476 henkilöä. – Näimme selkeän piikin viharikoksissa vuoden 2015 loppuneljänneksellä, kun kriisi oli suurimmillaan. Puheet ja teot riistäytyivät silloin käsistä. Nyt tilanne on tasoittunut. Selvityksestä käy ilmi, että etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvissä viharikoksissa Irakin kansalaiset ovat olleet asianomistajina suurin ryhmä suomalaisten jälkeen. – Irakilaisten suuri määrä näkyy siinä, että heitä oli paljon turvapaikanhakijoiden joukossa. Usein ei ole ollut kyse siitä, että tekijä edes tietäisi uhrin olevan irakilainen, vaan teko on kohdistettu erilaisuutta vastaan, joka on tullut ilmi esimerkiksi ulkonäön, pukeutumisen tai puheen perusteella. Mediassa on ollut runsaasti esillä maahanmuuttajien tekemiä rikoksia, erityisesti viimeaikaisia seksuaalirikoksia. Miten näet tämän vaikuttavan mielipideilmapiiriin? – Vaikka tekijät ovat yksittäisiä, niin koko kansanryhmä joutuu kollektiivisesti tuntemaan vihan siitä. Media on mennyt siihen mukaan. Jos kyseessä on seksuaalirikos tai lapsiin kohdistuva hyväksikäyttö, niin ihmisille on syntynyt mielikuva siitä, että tekijä on jälleen joku ulkomaalaistaustainen. Siitä on niin paljon viime aikoina uutisoitu. Jos vastaava teko on kantasuomalaisen tekemä, siitä uutisoidaan paljon pienemmin otsikoin. Lähisuhdeväkivalta ja raiskaukset ovat olleet suuri ja pitkäaikainen ongelma Suomessa. Monet naisjärjestöt ovatkin nousseet esiin ja huomauttaneet, ettei fokus saisi mennä väärään suuntaan. – Toinen näkökulma on se, että kun uutisoidaan ulkomaalaistaustaisen tekemistä rikoksista, ihmisten mielikuvissa tekijät ovat islamilaisista maista tai kulttuureista, kun useimmiten kyseessä ovat kuitenkin lähialueelta, Euroopasta, tulleet tekijät. Epäluulo ja viha ovat myös synnyttäneet ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia vastustavia järjestöjä. – Näiden liikkeiden toiminta elää aalloittain. Pohjoismaalainen vastarintaliike kiellettiin oikeudessa, mutta toiminta muuttaa muotoaan, ja tämä on jatkuva kierre. Pitkällä aikavälillä ryhmittymiä tulee ja menee, mutta kyllä ne aina ovat läsnä. USKONTO VIHAMOTIIVINA – Pohdittaessa vihamotiivia on joskus vaikea päätellä, onko epäluulo ja viha kohdistettu etnistä kansalaisuutta vai uskontoa vastaan – se on veteen piirretty viiva, kertoo poliisitarkastaja Måns Enqvist. – Kun tarkastelemme uskonnon motiivilla tehtyjä viharikoksia, niin ennen vuotta 2015 ne olivat kristinuskon parissa tehtyjä rikoksia. Ne ovat yleensä kohdistuneet kristinuskon vähemmistöihin ja lahkoihin. Vuonna 2015 islamin parissa tehdyt rikokset nousivat, mutta kristinuskoon liittyvät rikokset ovat nyt jälleen nousussa. Meillä on useampia tapauksia, joissa islamista kristinuskoon kääntyneeseen on kohdistettu rikoksia. Näissä tapauksissa tekijä on usein läheinen tai tuttava. Poliisiammattikorkeakoulun raportista selviääkin mielenkiintoinen fakta – kaikista viharikoksista noin kolmasosassa rikoksen tekijä on uhrin tuttava. – Uskonnon lisäksi myös vammaisuuteen kohdistuvissa rikoksissa on yleistä, että tekijät löytyvät lähipiiristä. Tosin viime aikoina on tullut esiin huolestuttavia raportteja, joissa myös tuntemattomien taholta on kohdistettu pilkantekoa ja huutelua. Entä millaisena antisemitismi näyttäytyy? – Maailmalla ja Suomessakin puhutaan juutalaisvastaisuuden ja antisemitismin noususta, mutta emme ole sitä täällä nähneet tilastollisesti. Olemme tiedustelleet juutalaisyhteisöltä, pitävätkö he tapahtuneet yhteisössään, eivätkä kerro tapahtuneesta poliisille, mutta ei. Juutalaisiin kohdistuvat rikokset ovat useimmiten netissä tapahtuvaa kiihottamista kansanryhmää vastaan tai synagogaan tai muuhun kiinteistöön kohdistuvaa ilkivaltaa. He ovat satsanneet paljon turvallisuuteen. Välillä antisemitistisiä flaijereita ja tarroja ilmestyy katukuvaan. Tällä tavalla tekijät saavat valitettavan laajaa näkyvyyttä. YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA EU:n perusoikeusviraston tutkimuksessa Suomi luokiteltiin Euroopan rasistisimmaksi maaksi, mutta samalla rasismin uhreilla on suurin luottamus EU:ssa suomalaiseen poliisiin. Poliisitarkastaja Måns Enqvist näkee, että altistuminen toisille kulttuureille ja toisenlaisen taustan omaaville auttaa vähentämään toisiin kohdistuvia epäluuloa ja vihaa. Mikä on vierasta, on pelottavaa. – Korkeimmat rikosilmoitusten määrät asukaslukuun suhteutettuna löytyvät Pohjois-Karjalasta ja Itä-Suomen alueelta. Pienillä paikkakunnilla erilaisuus korostuu, kun isoimmissa kaupungeissa ihmiset ovat tottuneet näkemään erilaisia ihmisiä kaduilla ja lapsilla on usein kavereita erilaisista taustoista. Lopuksi poliisitarkastaja Måns Enqvist muistuttaa, että näiden rikosten kitkeminen vaatii yhteiskunnallisia tekoja. – Poliisihallitus oli mukana sisä-, oikeussekä opetusja kulttuuriministeriöiden yhteisesti asettamassa asiantuntijatyöryhmässä ”Sanat ovat tekoja”. Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen toimi työryhmän puheenjohtajana. Annoimme loppuraportin viime keväänä. Hankkeen valmistelun aikana kuultiin tutkijoita, viharikosten uhreja, nuorten kanssa työskenteleviä sekä muita asian kannalta keskeisiä tahoja. Työryhmän näkemyksen mukaan vihapuhe on niin vakava ongelma, että se edellyttää hallitusohjelman tasoisia linjauksia ja vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimista. Työryhmä esitti yhteensä 13 suositusta vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostamiseksi. Tämä on yhteiskunnallinen ongelma, jota poliisi ei yksin pysty ratkaisemaan. Meidän kaikkien panosta tarvitaan. Teksti ja kuvat: Toni Kaarttinen Lähde ja kaavio: Rauta, Jenni. Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018. Poliisiammattikorkeakoulun katsauksia 15/2019. Kirjoitus on julkaistu Pelastusarmeijan Sotahuuto-lehdessä. VIHAPUHE ja viharikokset ovat ilmiöitä, jotka tuntuvat olevan valitettava osa tätä päivää. Mutta mitä kaikkea ne pitävät sisällään, ja millainen on vihamotiivisten rikosten kehitys? Kuvassa poliisihallituksen asiantuntija poliisitarkastaja Måns Enqvist. Eri viharikosmotiivien osuudet epäillyistä viharikoksista tehdyissä rikosilmoituksissa vuonna 2018.
6 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2020 Kodin hankinnat Erikoislehti, lähilehtien liitteenä. Varaa oma ilmoitustilasi ajoissa edulliseen pakettihintaan. Kodin hankinnat Erikoislehti kertoo positiivisesti lukijoille asumisesta sekä arjesta. Lehti toteutetaan tuttujen lähilehtien yhteydessä — lähilehtien liitteenä. Jakelua kotitalouksiin, kivijalkayrityksiin sekä lehtitelineisiin. TULOSSA MAALISKUUSSA! Ilmoitusmyynti Juvanoja Emilia Puh. 045 261 0260 emilia.juvanoja@letterbox.fi www.letterbox.fi Varaa tästä 900 € + alv 1/2 Iskelmä-radion 20-vuotisjuhlanättely Musiikkimuseo Famessa Pasilan Triplassa Iskelmän evoluutio Elastisen, Erinin, Kaija Koon ja Juha Tapion kertomuksin Iskelmän ohjelmajohtajana radiokanavan alusta saakka toiminut Ari Ojala hehkuu tyytyväisyyttä esitellessään artistivalintojen ideaa ja juhlanäyttelyn estradia Pasilan Triplassa. ”Elastinen, Erin, Kaija Koo ja Juha Tapio ovat kulkeneet Iskelmän matkassa koko sen 20-vuotisen historian ajan edustaen sopivasti eri tyylilajeja ja ikäkerroksia kivuten kukin iskelmämusiikin terävimpään kärkeen. Videoseinillä esiteltävien tähtiartistien näkemyksillä suomalaisen viihdemusiikin evoluutiossa on historiallista painoarvoa.” ”ARVOKKAIMMAT MAHDOLLISET PUITTEET” ”Lokakuussa ovensa avannut Musiikkimuseo Fame ilmestyi kuin lahjana taivaalta tarjoten näyttelyllemme arvokkaimmat mahdolliset puitteet. Naapurihuoneessa esitellään Suomen musiikin kunniagalleriaan ensimmäisenä valitut 14 legendaa ja meidän valovoimainen nelikkomme täydentää upeasti kokonaisuutta”, kiittelee ohjelmajohtaja Ojala. Juhlanäyttelyn ohella Musiikkimuseo Fame tarjoaa monimuotoisen mahdollisuuden sukeltaa suomalaisen musiikin historiaan nykyteknologian saattelemana. Uusia musiikillisia kokemuksia voi hakea muun muassa virtuaalikaraokessa ja akustisesti ainutlaatuisessa studiossa. ? Iskelmä Gaalan historian palkituin artisti Juha Tapio painottaa Iskelmä-radion 20-vuotisjuhlanäyttelyn tarinoissaan sanoitusten tärkeyttä suomenkielisessä musiikissa. MUSIIKKIMUSEO Fame tarjoaa avajaistensa jälkeen ensimmäisen vaihtuvan näyttelynsä vetonauloinaan Elastinen, Erin, Kaija Koo ja Juha Tapio. Nelikko on valittu Iskelmä-radion 20-vuotisjuhlanäyttelyn keulakuviksi kertomaan 2000-luvun iskelmämusiikin muutoksista. Helmikuun puolivälistä toukokuun alkuun esillä olevan näyttelyn nimi on osuvasti Iskelmän evoluutio. Iskelmän evoluutio -juhlanäyttelyssä Elastinen avaa 2000-luvun viihdemusiikin muutosta hip hop -artistin silmin. Iskelmän evoluutio -juhlanäyttelyssä Elastinen avaa 2000-luvun viihdemusiikin muutosta hip hop -artistin silmin. VILLE JUURIKKALA
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 3 | 2020 Ruokatrendit tieviittoina kestävämpään tulevaisuuteen ”Kriittisyys lihankäyttöä kohtaan on yksi asia, joka nousee esille lähes jokaisessa kuluttajatutkimuksessa. Ihmiset etsivät vaihtoehtoja lihalle ja vähentävät sen käyttöä”, toteaa Luoma, jolla on 20 vuoden kokemus alalta. Ihmisten ruokakoreissa ja jääkaapeissa on nyt näkymättömänä ainesosana vastuullisuus. Luoman mukaan vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat globaaleja megatrendejä, jotka lyövät väistämättä leimansa myös ruokateollisuuteen. ”Yritysten on pystyttävä vastaamaan kuluttajien odotuksiin ja vaatimuksiin, mikä ei aina ole helppoa.” Pellervon taloustutkimuksen (PTT) syyskuinen ennuste antaa lisäpontta Luoman sanoille: PTT:n mukaan lihan kokonaiskulutus kääntyy tänä vuonna laskuun Suomessa, yhtenä syynä kasvisten kulutuksen lisääntyminen ja kasvipohjaisten lihankorvikkeiden ilmestyminen markkinoille. Lisäksi PTT katsoo, että terveysja ympäristötietoisuuden lisääntyminen kulutuspäätöksissä on kasvattanut kasvipohjaisten tuotteiden markkinoita varsin vilkkaasti. VALMISRUOKAA TERVEYSKÄRJELLÄ Tiedostavankaan kuluttajan vuorokauteen ei silti mahdu enempää kuin 24 tuntia. Ajasta on krooninen puute, mikä taas ohjaa ruokailutottumuksia kohti ”helpompaa ja nopeampaa”, toteaa Luoma. Mutta siinä missä ennen käsi hamusi lihapiirakkaa tai pizzalättyä, nyt myös valmisruoka voi olla terveellistä elämäntapaa tukevaa. ”Kuluttajien käytöksessä on sisäänrakennettua ristiriitaa siinä mielessä, että he arvostavat aitoutta ja lähiruokaa, mutta toisaalta suosivat myös helppoa ja nopeaa einestä.” Ristiriita selittyy sillä, että nykykuluttajan tarpeet ja fiilikset vaihtelevat tilanteesta toiseen. ”Tällöin ostetaan sitä tuotetta, joka sopii juuri siihen hetkeen.” Jos kerran kuluttaja on näin arvaamaton toimija, miten kummassa ruokatoimiala voi ennakoida, mitä markkinassa tapahtuu seuraavaksi? – Luoma myöntää, että kuluttajatottumusten pirstaloituminen heittää ison haasteen alan teollisuudelle. ”Arvaamattomuutta lisää sekin, että auktoriteettien perinteisiä ravintosuosituksia ei aina enää kuunnellakaan, vaan ihmiset uskovat olevansa itse oman hyvinvointinsa parhaita asiantuntijoita. Puhutaan niin sanotusta täsmähyvinvoinnista.” TEE PAREMPIA VALINTOJA Freshin markkinointipäällikkö Arja Sarre toteaa, että hyvinvointi ja helppous ovat nyt teemoja, jotka löytyvät monen alan toimijan strategiapapereista. ”Tähän kuuluu vahvasti se, että lihan kulutusta halutaan vähentää ja kasvisten lisätä. Myös hävikkiin puututaan nyt tiukemmin”, Sarre arvioi. Sarre ei kuitenkaan usko, että kuluttajaa mollaamalla ja syyllistämällä saadaan aikaan haluttuja muutoksia. Hänen mukaansa ihmisten hyviä pyrkimyksiä pitää edesauttaa niin kotona kuin töissäkin, vaikka jokainen ravintoon liittyvä valinta ei menisikään nappiin. ”Oleellista on edistää kasvisten osuuden kasvua arjen ruokavalinnoissa. Hyvinvointi on myös mielen hyvinvointia ja herkuillakin on oma osansa elämässä.” INDIVIDUALISMI OHJAA ELÄMÄN RYTMEJÄ Sarre katsoo, että myös perinteinen ruokailurytmi on nyt paineessa eli ikiaikainen aamiainen-lounas-päivällineniltapala-kvartetti on vaarassa muuttua katoavaksi kansanperinteeksi. Esimerkiksi sinkut tai lapsettomat pariskunnat voivat syödä milloin huvittaa, sen paremmin kelloon tai sivuilleen vilkuilematta. Välipalaistuminen on jatkuvasti vahvistuva ja syventyvä trendi, Sarre arvioi. ”Ei ole enää yhtä muottia, joka sopii kaikille, mutta ruoan terveellisyydestä ja monipuolisuudesta ollaan sen sijaan laajasti kiinnostuneita.” Sarren mukaan valmiit ja puolivalmiit raaka-aineet ovat vahvoilla markkinassa, joka korostaa helppokäyttöisyyttä ja nopeutta – mutta tällöinkin laatu ratkaisee. ”Tuoreus on erittäin tärkeä ajuri”, hän toteaa. YKSI ASKEL KERRALLAAN Freshin markkinointija TKpäällikkö Kristiina Niemi uskoo hänkin pienten askelten pelikirjaan, jossa tietoisuutta nostamalla vaikutetaan ihmisten valintoihin. ”Jatkuvasti pinnalla olevat ilmastoasiat ja lisääntynyt kiinnostus omasta hyvinvoinnista johtavat parempiin valintoihin ruokakaupassa”, hän uskoo. Alan toimijoiden on vastattava tähän tarpeeseen muutenkin kuin bulkkisalaattia vyöryttämällä: ”Kuluttaja etsii ruokaelämyksiä ja kokeilee mielellään uusia makuja. Myös tuotteen visuaalisuus merkitsee paljon.” MIEHET MUKAAN! Niemen mukaan nuoret, koulutetut kaupunkilaisnaiset ovat pitkälti muutoksen veturina, mutta myös miehet ovat nostaneet profiiliaan tällä saralla. Esimerkiksi uudenlainen ”bioinsinööri”-miestyyppi voi hyvinkin vyöttää itsensä sykemittareilla ja punnita ruokaansa osana hyvin omakohtaista t&k-projektia. Hyvinvoinnista puhuttaessa onkin hyvä muistaa, että erilaisiin kohderyhmiin vetoavat erilaiset teemat ja termit. ”Tarve tehdä omia, yksilöllisiä valintoja on suuri – ja oma terveys arvotetaan korkealle”, toteaa Niemi, joka hänkään ei usko nihilistiseen, herkuttomaan linjaan. ”Ravintoasioissa kokonaisuus ratkaisee, niin kuin elämässä yleensäkin.” SUOMALAISTEN ruokailutottumukset ovat nyt myllerryksessä, kun hiilipihi, terveellisempi ravinto nostaa jatkuvasti kurssiaan. Tutkimusjohtaja Suvi Luoma Foodwest Oy:stä katsoo, että ruokailutottumuksissa koetaan nyt kenties historiallisia muutoksia. Tuotepäällikkö Elina Välisaari, markkinointipäällikkö Arja Sarre sekä TKja markkinointipäällikkö Kristiina Niemi Rippikoulu on hyvässä myötätuulessa ”Rippikoulun suosio kertoo määrätietoisesta työstä, jota on vuosikymmenien aikana tehty. Nuorten kuuleminen, isoset, riittävä resurssointi ja rohkeus kokeilla uutta ovat muutamia suosion avaimia”, rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen Kirkkohallituksesta toteaa. MONET SEURAKUNNAT NOSTANEET RIPPIKOULUPROSENTTIAAN ”Tuntuu tosi hyvältä. Meillä rippikouluprosentti nousi viime vuonna parilla prosenttiyksiköllä, 78,5:een. Mitään yksittäistä syytä voi olla hankala löytää. Yksi syy voi kuitenkin olla se, että olemme halunneet antaa nuorille vastuuta, ja isosilla on merkittävä rooli rippikouluissa. Nuorten vertaisoppiminen ja vertaismarkkinointi kantavat hyvää hedelmää”, kasvatustyönteologi Jari Laulainen Lahden seurakuntayhtymästä sanoo. AIKUISRIPPIKOULUKIN KIINNOSTAA Valtakunnallisesti myös aikuisrippikoululaisten määrä kasvoi. Vuonna 2019 aikuisrippikoululaisia oli 1150, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 1034. ”Aikuisrippikoulun kehittämiseen on syytä panostaa tulevina vuosina. Meillä on kasvava määrä aikuisia, jotka eivät ole 15-vuotta täyttäessään osallistunut rippikouluun. Kiinnostus aikuisrippikoulua kohtaan näyttää olevan kasvussa. Syitä osallistua aikuisrippikouluun on monia, kuten häät, on pyydetty kummiksi tai halu pohtia elämän suuria kysymyksiä. On tärkeää kehittää aikuisrippikoulua mahdollisimman joustavaksi osallistujien tarpeita vastaavaksi”, Pulkkinen sanoo. VUONNA 2019 rippikoululaisten määrä kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna. Rippikouluun osallistui yhteensä 49 931 nuorta, vuotta aiemmin vastaava luku oli 48 133. Kaikista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui viime vuonna 77,4 %. Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui n. 92 %.
8 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2020 TIKKURILA Tikkurikuja 1 0400 364 644 Ma-pe 8-18, La 9-13 HERTTONIEMI Sahaajank atu 5 2 0400 1 88 1 33 Ma-Pe 8-17 ÖLJYNVAIHTO ILMAN AJANVARAUSTA HELMIKUUN TARJOUS VVaaiihhtteeiissttooöölljjyynnvvaaiihhttoo SSiiss.. öölljjyytt jjaa vvaaiihhttoottyyöönn 6655 €€ M Maannuuaaaalliivvaaiihhtteeiisseett hheennkkiillööaauuttoott,, eeii nneelliivveeddoott AAuuttoom maaaattttii-vvaaiihhtteeiissttoojjeenn öölljjyynnvvaaiihhddoonn hhiinnnnaatt kkoottiissiivvuuiillttaa!! wwwwww..öölljjyyppiissttee..ffii PÄTEVÖIDY #linja-autonkuljettajaksi Pääsyvaatimuksena • 21-vuoden ikä, riittävä suomen kielen taito • Btai BC-ajokortti (vähintään 1 vuosi aiemmin suoritettuna) sekä nuhteeton ajohistoria. Lisätietoja www.tts.? /henkiloliikenne • • • Niko Virtanen, 044 4811577 Margit Antinoja, 041 7300322 bussikoulutukset@tts.? Hakeudu TTS:lle koulutukseen Tiedustele meiltä ammattipätevyyjen jatkokoulutuksia, jos toimit jo kuljettajana! Nuolikuja 6, Vantaa Yrittäjä! Tässä on paikka sinun ilmoituksellesi. Kysy lisää myynti@letterbox.fi Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Helsinki tarjosi esiopetuspaikkaa tekstiviestillä Nyt palvelua pilotoitiin Kulosaaren, Herttoniemen ja Laajasalon alueella sekä Kaarela-Pohjoinen -alueilla. Pilotissa kaupunki lähetti tekstiviestin 1058:lle esiopetusikäisen lapsen huoltajalle. Viestissä tarjottiin lapselle esiopetuspaikkaa lähieskarista ja paikan saattoi ottaa paluuviestillä vastaan. Jopa 93 prosenttia huoltajista vastasi viestiin ja suoraan tekstiviestillä paikan otti lopulta vastaan peräti 880 perhettä eli enemmän kuin neljä viidestä. Loput perheistä sopivat esiopetuksesta tai kaupungin tarjoaman paikan vaihtamisesta jättämällä hakemuksen. Kaupungin digitalisten palveluiden käyttöön oton yhteydessä tavoitteena on tarjota aina myös perinteinen palveluvaihtoehto. Kaupungin digitaalisten palvelujen käyttöönoton tarkoituksena on helpottaa helsinkiläisten arkea. Tässä tapauksessa esimerkiksi täytettäviä lomakkeita ei ollut eikä puheluita esiopetukseen tarvittu. Ennakoiva esiopetuspaikan tarjoaminen sujuvoittaa esiopetusikäisten lasten huoltajien lisäksi myös päiväkodinjohtajien työtä, sillä hakemusten käsittely jää pääosin pois. Automaatiosta huolimatta ennakoiva esiopetuspaikan tarjoaminen ei kuitenkaan pakota huoltajaa vastaanottamaan tarjottua paikkaa. Viralliset päätökset lähetetään sekä tarjouksen hyväksyneille että hakuun osallistuneille maaliskuussa. ? Saimme kokeilussa hyvää kokemusta, miten tämän tyyppiset ennakoivat palvelut helpottavat vanhempien elämää ja samalla myös työntekijöidemme työtä. Palvelua on nyt mukava laajentaa koko kaupunkiin, kertoo Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen tiedotteessa. Helsingin kaupungin mukaan pilotoitu palvelu helpotti ajan ja vaivan säästöinä aidosti ihmisten arkea. Palveluntarvetta ennakoivaa kaupunkilaispalvelua tullaankin kokemusten perusteella laajentamaan. Ensi vuonna esiopetuspaikkaa tarjotaan proaktiivisesti jo puolessa kaupungista eli yhteensä viidellä varhaiskasvatusalueella. Tavoitteena on saada palvelu käyttöön myöhemmin koko kaupungissa. Samalla tekniikalla voidaan jatkossa korvata mahdollisesti muitakin manuaalisesti tehtäviä hakuja kaupungin palveluihin. Näin toimii uusi digitaalinen Helsinki. Proaktiivisesti tarjottava esiopetuspaikka on Helsingin kaupungin digitalisaatioohjelman digitaalisten kaupunkilaispalveluiden kärkihanke. Digitalisaatio-ohjelman avulla kaupunki pyrkii kehittämään palveluja, jotka ennakoivat helsinkiläisten tarpeita ja vastaavat niihin entistä henkilökohtaisemmin. Hankkeen tekninen toteutus tehtiin BookIT Finland Oy:n tekstiviestiratkaisuna. HELSINKI haluaa olla kaupunki, joka ennakoi asukkaiden palvelutarvetta ja jossa palvelua saa aina ajasta ja paikasta riippumatta. Askel kohti tätä tavoitetta oli tammikuussa tehty kokeilu, jossa kaupunki tarjosi kahdella varhaiskasvatusalueella eskari-ikää lähestyvien lasten vanhemmille esikoulupaikkaa suoraan tekstiviestillä ilman hakemusta. Kaupungin mukaan kokeilu onnistui hienosti. Esiopetuspaikan voi saada Helsingin kaupungilta ilman hakemusta. HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 9 3 | 2020 Jo kevyt kävely voi auttaa iäkkäitä alentamaan rasvaprosenttia Kaksi kolmasosaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa mukana olleista 70-85-vuotiaista tutkittavista ei liikkunut viikossa minuuttiakaan rivakkaa kävelyä vastaavalla teholla. Tuoreen tutkimuksen mukaan millä tahansa intensiteetillä liikkuminen oli vähän liikkuvilla iäkkäillä yhteydessä alhaisempaan rasvaprosenttiin ja suurempaan kävelynopeuteen sekä lyhyellä että pitkällä matkalla. ? Olimme yllättyneitä siitä, että jo erittäin matalatehoinen aktiivisuus, joka vastaa esimerkiksi kevyttä käveleskelyä ja kotitöissä puuhailua, oli yhteydessä sekä terveempään kehonkoostumukseen että nopeampaan kävelyvauhtiin, kommentoi tohtorikoulutettava Tiina Savikangas. Uuden tutkimusmenetelmän ansiosta liikkumisen intensiteettiä pystyttiin tutkimaan aiempaa tarkemmin. Tavallisesti päivittäinen aktiivisuus jaetaan paikallaanoloon sekä kevyeen ja reippaaseen-rasittavaan aktiivisuuteen. Tässä tutkimuksessa aktiivisuus jaettiin lisäksi tarkempiin intensiteettijaksoihin siten, että esimerkiksi kevyen aktiivisuuden koko kirjoa vastasi 25 intensiteettijaksoa. ? Havaitsimme, että valtaosa valveillaoloajasta vietettiin paikallaan tai erittäin kevyessä liikkeessä. Reipasta liikkumista oli keskimäärin puoli tuntia päivässä, ja siitäkin suurin osa oli varsin kevyttä. Kahdella kolmasosalla tutkittavista ei ollut viikon aikana yhtään minuuttia aktiivisuutta, joka vastasi kävelyä noin viiden kilometrin tuntivauhdilla, Tiina Savikangas kertoo. Koska moni entuudestaan vähän liikkuva iäkäs ihminen ei välttämättä edes kykene harrastamaan reipasta liikuntaa, ovat tiedot kevyenkin liikkumisen yhteyksistä edullisempaan kehonkoostumukseen ja kävelyvauhtiin rohkaisevia. Iäkkäitä tuleekin kannustaa lisäämään päiviinsä minkä tahansa tehoista liikkumista. Kehonkoostumus ja kävelykyky ovat iäkkäillä tärkeitä terveyden ja toimintakyvyn mittareita, sillä ne ennustavat hyvin esimerkiksi liikkumiskyvyn säilymistä ja ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tässä tutkimuksessa käytetyn poikkileikkausasetelman johdosta tutkimuksesta ei voida vetää johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista, mutta tulokset tukevat jatkuvasti lisääntyvää näyttöä kevyen liikkumisen hyödyistä. ? Poikkileikkausasetelma tarkoittaa, että tutkimme liikkumisen yhteyttä kehonkoostumukseen ja liikkumiskykyyn vain yhdessä aikapisteessä. Emme siis voi päätellä, johtaako runsaampi aktiivisuus nopeampaan kävelyvauhtiin vai toisin päin, havainnollistaa Savikangas. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutettuun PASSWORD-tutkimukseen osallistui yli kolmesataa 70–85-vuotiasta miestä ja naista, jotka liikkuivat ennen tutkimuksen alkua suositeltua vähemmän. Heistä 293 oli mukana tässä osatutkimuksessa, jossa selvitettiin tutkimuksen alussa aktiivisuusmittarilla mitatun liikkumisen määrän ja intensiteetin yhteyttä rasvaprosenttiin, käsien ja jalkojen lihasmassaan, maksimaaliseen kävelynopeuteen kymmenen metrin matkalla, kuuden minuutin aikana käveltyyn matkaan sekä alaraajojen toimintakykyä mittaavan testistön tulokseen. PASSWORD-tutkimusta johtaa gerontologian ja kansanterveyden professori Sarianna Sipilä. Tutkimusprojektin on rahoittanut Suomen Akatemia. SUOMESSA tehty uusi tutkimusmenetelmä paljasti, että jo hyvin matalatehoinen liikkuminen on yhteydessä alhaisempaan rasvaprosenttiin ja suurempaan kävelynopeuteen iäkkäillä, vähän liikkuvilla henkilöillä. Urbaani taide hämmästyttää Pasilan uudessa hotellissa Pasilaan on saatu taas lisää urbaania taidetta, kun Helsinki Urban Art on avannut yhteistyössä Sokos Hotel Triplan kanssa hotellin sisäänkäynnin viereen galleriatilan nimeltään Tripla Urban Art Wall. Seinällä esitellään kerrallaan taidetta yhdeltä tai useammalta suomalaiselta taiteilijalta, joiden juuret ovat katutaiteessa tai graffitissa. Monien teoksia onkin nähtävillä myös Itä-Pasilan kaduilla. Kolmen kuukauden välein vaihtuva näyttely tuo esiin erilaisia taiteilijoita, suuntauksia ja tyylejä. Näyttelyissä on esillä sekä alkuperäisteoksia että printtejä, ja kaikki teokset ovat myynnissä. Tripla Urban Art Wall:n ensimmäisessä näyttelyssä ovat mukana Antti Männynväli, Otto Maja ja Plan B. Näyttely jatkuu 13. huhtikuuta 2020 asti. Yksi Otto Majan teoksen nimi on ”Pummilla, Piraatti, Roskaristo & Pilasoitto”. Raivokasta karhupäistä kravattimiestä esittävä teos on Antti Männynvälin tekemä ”Beastie boy rages against machine”. KRAVATTIMIES, jolla on pandakarhun pää. Avaruusolioita, tai pääkalloja, muistuttavia punaisia ja sinisiä hahmoja. Pasilan Triplan uuden hotellin taideteokset loksauttavat leuat auki ihmetyksestä. Otto Maja: Pummilla, Piraatti, Roskaristo & Pilasoitto. Antti Männynväli: Beastie boy rages against machine.
10 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2020 Iloitsen siitä, että onnistuimme suunnittelemaan yhdessä nuorten kanssa Hair Today Saari Kauppakeskus, Yliskylän Puistokatu 4 2. krs, Helsinki Puh: 09 4289 1881 Tervetuloa rentoutumaan drinkin ääreen Suomen ensimmäiseen parturi-kampaamoon, jossa myös A-oikeudet! Kirjasto ja kaksi nuorisotaloa yhdistyvät Hertsiin Hertsi rakentuu Herttoniemen metroaseman välittömään läheisyyteen. Keskeisen sijainnin ansiosta kirjasto ja nuorisotalo ovat helposti saavutettavissa ja palvelevat myös sellaisia kaupunkilaisia, jotka eivät ole aiemmin kirjastoa tai nuorisotaloa käyttäneet. Uuteen Herttoniemen kirjastoon on tulossa laajat aukioloajat ja hyvät mahdollisuudet asiakkaiden omatoimikäyttöön. Tiloja voi myös varata Varaamon (varaamo.hel.fi) kautta. Hertsistä kirjasto ja nuorisotalo saavat uudet tilat, joissa erilaiset toiminnot ja osaaminen yhdistyvät. Sisustussuunnitelman tehnyt Rune & Berg Design on tuonut tiloihin väriä, iloa ja kiinnostavia yksityiskohtia. Esimerkiksi satukattilassa satujen luku nousee ihan uudelle tasolle. Tiloista löytyy myös studio, viihdetila, olotila, sali, ryhmätila, lukutila ja kokoustila. Neliöitä on uusissa tiloissa entiseen nähden vähemmän, mutta sisustussuunnittelussa tilojen toimivuuteen ja viihtyisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. – Odotamme innolla Hertsiin pääsyä! Toivottavasti tästä muodostuu iloinen urbaani kulttuurin ja tekemisen kattila, jonka porina kuuluu ympäri pääkaupunkiseutua, aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki kuvailee. – Iloitsen siitä, että onnistuimme suunnittelemaan yhdessä nuorten kanssa, mikä heille on Hertsin tulevassa tilassa ja toiminnassa tärkeää. Aukioloaikojen painopisteet siirtävät toimintaa viikonloppuihin, ja nuoret tulevat saamaan alueelle toivomansa nuorten kahvilatilan. Nuorille tulee myös uusia työmahdollisuuksia ja he pääsevät itse tekemään kahvilaan tulevaa taidetta, toiminnanjohtaja Sari Granö Herttoniemen nuorisotyöyksiköstä kertoo. Herttoniemen kirjaston viimeinen aukiolopäivä nykyisissä tiloissa oli lauantai 15.2.2020. Kettutien ja Herttoniemenrannan nuorisotalojen ovet sulkeutuivat muuttoa varten perjantain 14.2.2020 jälkeen. ENSIMMÄISTÄ kertaa Helsingissä kirjasto ja nuorisotalo yhdistetään samoihin tiloihin. Herttoniemen kirjasto sekä Kettutien ja Herttoniemenrannan nuorisotalot muuttavat lähipalvelukeskus Hertsiin maaliskuussa 2020. Uusien tilojen avajaisia vietetään 19.3.2020. Y Kahdeksas päivä Oy IMetsänneidonkuja 12, 02130 Espoo Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo I Y-tunnus 2044327-1 #kahdeksas @kahdeksas Marjaana Heinonen vt.Myyntijohtaja, LKV, osakas 040 680 7724 Janina Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, 040 680 7784 Kim Taavela Asuntomyyjä 045 130 9523 Uudenlaista Kiinteistönvälitystä Siivous | Stailaus | Muutot Tarjoamme markkinoiden helpoimman asunnonvaihdon! Historian havinaa. Herttoniemen kirjasto Kettutiellä vuonna 1972. TEUVO KANERVA / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 11 3 | 2020 Helsingin kaupunginmuseossa neljäs ennätysvuosi peräkkäin Helsingin kaupungin museoperheeseen kuuluvat Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla, Hakasalmen huvila Etu-Töölössä, Ruiskumestarin talo Kruununhaassa, Ratikkamuseo Taka-Töölössä ja Työväenasuntomuseo Alppilassa. Hakasalmen huvilassa vieraili vuoden 2019 aikana 49 686 kävijää. Suruton kaupunki -näyttely johdatteli yleisönsä virkistävälle matkalle 20-luvun Helsinkiin. Helsingin kaupunginmuseon museoperheen vuoden 2019 suurimman kävijämäärän, 368 261, keräsi Senaatintorin kulmalla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo. Siellä eniten yleisöä kiinnostaneet näyttelyt olivat kaupunkilaisten erilaisia pelkoja peilannut Pelko, sekä nykytaiteen keinoin kiistelyn ja kapinoinnin rooleja yhteisöissä tarkastellut ryhmänäyttely Toista mieltä!. Tällä hetkellä museossa on koettavissa Pullopostia Kurvista –näyttely, joka sukeltaa yhteiskunnan laitamille. Se antaa äänen kodittomille ja alkoholisoituneille yömajojen ja hoitokotien miehille ja naisille, prostituoiduille, viinatrokareille, tuurijuopoille ja pikkurikollisille. Näyttely perustuu helsinkiläisen Johan Knut Harjun muistikirjojen teksteihin ja piirroksiin. ? Kaupunginmuseon museokohteiden vilkas vuosi heijastaa hyvin laajempaa museoiden suosion kasvua ja museopalveluiden käytön muutosta, mutta edelleen nouseva kasvukäyrä kertoo myös siitä, että olemme onnistuneet rakentamaan ainutlaatuisia, innostavia ja puhuttelevia sisältöjä, kertoi museonjohtaja Tiina Merisalo. HELSINGIN kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa museoissa vieraili vuonna 2019 yhteensä 481 208 kävijää. Kulunut vuosi oli museolle jo neljäs kaikkien aikojen ennätysvuosi peräkkäin. Vuoden Kalakauppa-kilpailu käynnistyi Kisaan on voinut kuka tahansa ilmoittaa oman suosikkinsa 9. helmikuuta saakka. Kilpailun finalistit valitaan nettiäänestyksellä, joka on avoinna 1.2.-29.2. Nelihenkinen tuomaristo käy arvioimassa viisi finalistia helmikuun aikana. Tuomaristo koostuu kalaketjun ja ruokamaailman ammattilaisista. Voittaja julkistetaan 19. maaliskuuta Kalaviikolla. Vuoden Kalakauppa 2020 -palkinnon lisäksi myös yleisön suosikki eli eniten nettiääniä kahminut kauppa palkitaan. Vuoden Kalakauppa -kilpailussa etsitään Suomen parasta kalatiskiä, joka erottuu joukosta loistavalla palvelullaan, monipuolisella valikoimallaan ja esimerkiksi lähikalan tarjoamisella asiakkailleen. Kilpailulla halutaan nostaa kalatiskien upeat osaajat ja houkuttelevan laadukas kala raaka-aineena parrasvaloihin. Kilpailulla myös kiritetään Kansallista kalakeittopäivää, jota vietetään ensi viikon tiistaina 11. helmikuuta. ? Suomessa on valtavasti laadukkaita palvelutiskejä ja osaavia kala-ammattilaisia. Vuoden Kalakauppa -kilpailulla haluamme inspiroida kalakauppiaat näyttämään parastaan. Olkoon helmikuu kalakuu!, innostaa Calle Spring Suomen Kalakauppiasliitosta. ? Palvelevat kalatiskit ovat avainasemassa kalan valmistuksen ja syömisen edistämisessä. Kisa vahvistaa suomalaista kalakulttuuria ja toivon mukaan madaltaa kynnystä valmistaa kalaa aivan uusin tavoin. VUODEN Kalakauppa 2020 -kilpailussa etsitään Suomen parasta palvelevaa kalatiskiä. Kilpailun tavoitteena on nostaa palvelutiskien osaavia ammattilaisia parrasvaloihin ja vahvistaa maukkaan kalan roolia suomalaisten ruokapöydissä. myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi Kysy lisää: Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. JULIUS KONTTINEN
12 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 3 | 2020 Seuraavat Hellas –lehdet ilmestyvät 19.3. Hertsikan Pumppu on muuttanut Myös vanhusten palvelukoti avataan Hertsissä Lisää omistusasuntoja Kruunuvuorenrantaan Roihuvuoren Kirsikkapuisto virallistetaan Ikkunaan ilmestyi hyvissä ajoin Hertsikan Pumpun logo sekä tietoa tulevasta toiminnasta. Tiloissa tullaan järjestämään pienimuotoisia kursseja, tilaisuuksia ja kokouksia. Esimerkiksi 24.3. kello 17.30 on luvassa Uusia näkökulmia maalaamalla -kurssi.’ Asukastoiminnan koordinaattori on tavattavissa tiloissa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 9-14. Avoimet ovet on tarkoitus pitää 29.2. kello 1115. Hertsikan Pumppu on herttoniemeläisten oma ääni ja yhteisöllisen toiminnan alusta. Verkkosivuilla kerrotaan, että Pumppu tukee elävää kaupunginosatoimintaa ja toimii kummina asukkaiden villeimmillekin ideoille. Mutta monikaan lähiseudun asukas ei ole tiennyt, että Hertsiin sijoitetaan myös vanhusten palvelukoti. Asiasta kerrotaan Hertsin virallisella facebooksivulla. Lisäksi Mehiläinen Hoivapalvelut Oy:n nettisivulla tiedotetaan, että Mehiläinen avaa alkuvuodesta 2020 ikääntyneiden asukkaiden palvelukodin Hertsin yhteyteen, kauppakeskuksen yläpuolelle. Palvelukodin nimi on Mainiokoti Herttua. Palvelukoti sijaitsee kahdessa kerroksessa kauppakeskuksen katolla olevan ulkoilupihan äärellä. Palvelukodista tulee olemaan suora hissiyhteys Hertsin liiketiloihin. Gunillantien lähelle osoitteeseen Mellinintie 10 rakennetaan kolme asuinkerrostaloa. Niissä on neljä kerrosta. Tontille toteutetaan lisäksi piharakennus ja autokatokset kadun varteen. Asuntoja tulee yhteensä 43. Ne ovat omistusasuntoja. Talojen julkisivut ovat pääasiassa tiilipintaisia. Rakennusten ylimpien kerrosten julkisivumateriaalina on puu. Autokatosten ja piharakennuksen katot toteutetaan viherkattoina. Osoitteeseen Pojamankatu 16 on puolestaan myönnetty rakennuslupa kuusikerroksiselle asuintalolle. Taloon tulee 66 vapaarahoitteista omistusasuntoa. Talo perustuu arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen ja on osa kokonaisuutta viereisten tonttien kanssa. Roihuvuoressa sijaitseva kirsikkapuiden täyttämä puistoalue on saamassa viralliseksi nimekseen Kirsikkapuisto. Nykyisin kyseessä on asemakaavassa nimeämätön puisto, mutta aluetta kutsutaan yleisesti Kirsikkapuistoksi. Nimi on myös laajalti tunnettu. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta on käsitellyt roihuvuorelaispuiston nimeämistä marraskuussa 2019. Toimikunta päätyi esittämään sille Kirsikkapuisto -nimeä. Ehdotettu nimi perustuu puistoalueen vakiintuneeseen nimitykseen. Kirsikkapuisto on tullut epävirallisesti käyttöön sen jälkeen kun alueelle istutettiin ensimmäiset 25 kirsikkapuuta kesällä 2007. Tieto puiston nimeämisestä julkaistiin Helsingin kaupungin verkkosivulla helmikuussa 2020. HERTSIKAN Pumppu on muuttanut Kettutieltä uusiin tiloihin osoitteeseen Hiihtomäentie 36. Se tunnetaan R-kioskin talona. KAUPPAKESKUS Hertsi avaa ovensa 19. maaliskuuta Herttoniemessä. Kauppojen, kahviloiden ja ravintoloiden lisäksi Hertsissä toimivat kaupungin julkisista palveluista nuorisotalo ja kirjasto. Lisäksi Hertsiiin tulee yksityinen lasten päiväkoti sekä asuinkerrostaloja kauppakeskuksen yläpuolelle. HELSINGIN kaupunki myönsi 13. helmikuuta rakennuslupia uusien asuintalojen rakentamiseksi Laajasalon Kruunuvuorenrantaan. KONALA Ristipellontie 25, 00390 Helsinki p. 0404 140 123 helsinki@ 123tuulilasi.? HERTTONIEMI Sahaajankatu 33, 00880 Helsinki p. 040 123 9990 herttoniemi@ 123tuulilasi.? VANTAA Kuriiritie 19, 01510 Vantaa, p. 0400 258 161 info@ 123tuulilasi.? Yliskylän puistokatu 4 puh. 09 686 0030 laajasalonapteekki.fi Palvelemme: ma-pe 8.30-21, la 9-18, su 10-18 MUISTATHAN, ETTÄ PALVELEMME MYÖS SUNNUNTAISIN KLO 10-18 Nenänhuuhtelukannu Sarvikuono Kaikki värit 7,50 € (norm. 9,00 €) Tarjous on voimassa kanta-asiakkaille 31.3.2020 asti