• MCI 5 40v Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija 1/2011 Hetky 40 vuotta AJASSA! Keski-ikää juhlimme 20.10.2011 Varaa aika kalenteristasi! Tietoliikenne-seminaari Valaistu ja verkotu! 2.3. klo 16.00 Katso s.2 edian lisen m ASTEET Sosiaa JA HA ÖDYT HY Uusien viestintävälineiden avoimuus haastaa organisaatiot Verottaja lähti verkkoon solmimaan asiakassuhteita Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti · www.hetky.fi
• Hetky ­ tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevien verkottunut yhteisö Hetkyn 40. toimintavuosi tarjoaa kymmeniä mielenkiintoisia ja ajankohtaisia tilaisuuksia, joissa voit tehokkaasti päivittää ammatillista osaamistasi ja luoda arvokkaita verkostoja. Lähes kaikki tilaisuutemme ovat jäsenillemme maksuttomia, joten osallistumalla niihin saat vuosittain satojen eurojen edun jäsenmaksullasi. Jäsenenä saat myös valtakunnallisen kattojärjestömme Tietotekniikan liitto ry:n lukuisat edut, joihin voit tutustua os. www.ttlry.fi. TERVETULOA MUkAAn! TAPAHTUMIA ÄLYPUHELIMET - mistä kaikki alkoi? (AKVA) Vierailu puhelinmuseoon (Elisa) Aika: ti 15.2.2011 klo 17.00 Paikka: Runeberginkatu 43, Helsinki http://www.elisa.fi/elisa-oyj/tietoa_elisasta/historia/ puhelinmuseo_elisa/ Kysy mahd. vapaita paikkoja os. hetky@ttlry.fi KOHTI LAAdUKKAITA IT-PALVELUITA II (Tietohallintokerho) Aika: 10.3.2011 klo 16.30 Paikka: Malminkatu 34, Hki (SFS:n tilat) Tietohallintojohtaminen ja laatu -teema jatkuu. Ks. os. www.hetky.fi TLF Proudly Presents: Tutustuminen WWF Suomen Green Office -ympäristöjärjestelmään (ICT Ladies) Aika: ti 22.3.2011 klo 17.00 Paikka: WWF Suomi, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki WWF Suomi on kehittänyt Green Office -ympäristöjärjestelmän, johon leidit pääsevät tutustumaan järjestelmän vetäjän Helka Julkusen johdolla. Ilmoittaudu Hetkyyn 15.3. mennessä! TIETOLIIKENNESEMINAARI Keynote FiCom, Reijo Svento Aika: ke 2.3.2011 klo 16.00­20.00 Paikka: KPMG koulutustila, Forum, Yrjönkäytävä 6. krs, Helsinki Ajankohtaista Asiaa klo 16.00­18.30, viihtyisää Verkostoitumista klo 18.30­20.00 Ohjelmassa mm: · Keynote: Quo Vadis ICT? Reijo Svento, toimitusjohtaja, Vuoden 2010 tivi-vaikuttaja, FiCom ry · Nopeiden WLAN-verkkojen suunnittelu Martti Saramies, Tuotemarkkinointipäällikkö, HP Networking Tilaisuus oli Hetkyn jäsenille ilmainen ja muille 40 euroa. Ohjelma päivittyy os. www.hetky.fi AKVAN TEATTERI-ILTA 5.4. Enron-näytelmä Helsingin kaupunginteatterissa. Tarkemmat tiedot ja lippuvaraukset os. www.hetky.fi Ilmoittautumiset 25.2. mennessä! AKVAn perinteinen syysristeily Aika: ke­pe 12.­14.10.2011 Paikka: M/S Viking Mariella Järjestämme jälleen ensi syksynä suositun risteilyseminaarimme Tukholmaan. Seuraa sivujamme! Risteily on kaikille avoin ja Hetkyn jäsenille tietysti edulliseen jäsenhintaan! Varaa ajankohta jo nyt kalenteriisi! Kuka sanoo, ettei työnteko voi olla hauskaa - UUdET TOOLIT, UUSI PÄIVÄ (ICT Ladies) Aika: to 3.3.2011 klo 16.30 Paikka: IBM-toimitilat, Laajalahdentie 23, Helsinki Millainen on älykäs työympäristö tai työpaikka ja miten älykkyys, hauskuus ja työn parissa puurtaminen suhtautuvat toisiinsa? Mm. näistä puhuu Anne Lehto IBM:ltä. Katso tarkemmin os. www.hetky.fi sekä www.alykastyo.fi Ilmoittaudu Hetkyyn 23.2. mennessä! AJASSA! Hetkyn 40-vuotisjuhlaseminaari 20.10.2011 IBM:n auditoriossa Tervetuloa kuulemaan mielenkiintoisia vaikuttajia eri aloilta ja viettämään iltaa kanssamme! Tarkemmat tiedot juhlastamme pävitämme sivuillemme www.hetky.fi 2 HYÖDYnnä JäSEnMAkSUSI EDUT ­ verkotu, viihdy ja päivitä osaamisesi tilaisuuksissamme! Ideoita ja ehdotuksia aiheista, esiintyjistä jne. voit antaa os. hetky@ttlry.fi sekä suoraan johtokunnalle tai verkostojen vastuuhenkilöille, yhteystiedot s. 19. katso tarkemmat tapahtumatiedot ja ilmoittaudu os. www.hetky.fi. Ilmoittautua voit myös os. hetky@ttlry.fi HETKY 1/2011
• Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 1/2011 teema-artikkeli Hetky 6 Sosiaalinen media yrityksissä ­ hyötyä vai haittaa? Markku Silén Yhteisöllisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua ja koko organisaation valmennusta. Työyhteisön pelisäännöt sosiaalisessa mediassa Anu Sivunen Uusien viestintävälineiden käyttöön perehtynyt tutkimus selkiyttää yritysten toimintaa verkossa. 8 Verkon uudet tuulet ­ verottajan vinkit sosiaalisen median saloihin Johanna Kotipelto Hyvä palvelu tuottaa tulosta verkossakin. 10 12 14 6 Kohti virtuaalista työkulttuuria, Katri Koskela Mobiiliratkaisut mahdollistavat tulevaisuudessa täysipainoisen etätyöskentelyn. Sosiaalisen median yli-into ja uuden vähättely, Marja-Liisa Viherä Kirjoittajan mielestä sosiaalisen media ydin on olla vuorovaikutuksessa kaverien kanssa välineestä riippumatta. Sosiaalinen media yrityksen liiketoimintastrategian tukena, Leena Kanerva Yrityksiltä vaaditaan uutta, avoimempaa asennetta, jotta toiminta verkkomaailmassa onnistuu. 16 Miksi Itämeren alueen poliisit ryntäsivät naamakirjaan? Harry Piela Poliisin pitää olla siellä, missä ihmisetkin ovat. 20 yhdistys yhdistys 8 Hetkyssä tapahtuu Aikaa on! Susanne Leppänen ICT Leidit ajanhallintaa oppimassa. 2 22 19 19 kolumnit Johtokunta Kerhot Pääkirjoitus Pipsa Ylä-Mononen Sosiaalisen median hyödyt ja haasteet 3 14 Anna palautetta lehdestä ja voita Macbook! VASTAAMInEn on hELPPoA jA noPEAA! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /lukijakyselyt. 2. Valitse kyseinen lehti. 3. Merkitse numerosarja 280508. 4. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. onnea arvontaan! Arvottava palkinto on n. 800 euron arvoinen iPad. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2011. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syyskauden lukijapalkinnon MacBookin, voitti Tilisanomat -lehden lukija Erkki Rekola. 20 HETKY 1/2011 3
• Sääntömääräinen kEVäTkOkOUS AIKA: 28.3.2011 klo 18:00 PAIKKA: Ravintola Vltava, Havel-kabinetti, Elielinaukio 2, Helsinki Kevätkokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen ·puheenjohtajan valinta ·sihteerin valinta ·pöytäkirjantarkastajien valinta ·ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen päätösvaltaisuuden ja laillisuuden toteaminen 4. Kokouksen asialistan hyväksyminen 5. Johtokunnan toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen 6. Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille sekä päättäminen muista toimenpiteistä, joihin vuoden kuluessa pidetty hallinto ja tilit antavat aihetta 7. Muut esille tulevat asiat 8. Kokouksen päättäminen Ilmoittaudu www.hetky.fi tai hetky@ttlry.fi 22.3. mennessä! Tervetuloa! Päivitä jäsentietosi VERkOSSA! 5 IT-alan tapahtumaa saman kaTon alla! 23.­24.3.2011 easyFairs järjestää Helsingin Messukeskuksessa IT-TAPAHTUMAT 2011 -ammattitapahtuman. Tapahtuma on kohtaamispaikka, jossa on viisi eri osa-aluetta: · BUSINESS IT · TELECOM & MOBILITY, · IT INFRASTRUCTURE · IT SECURITY · INTERNET EXPO & DIGITAL MARKETING Tietohallinnon aamupäivä 24.3.2011 klo 9.00­11.00 Järjestäjänä: Tietohallintokerho, Hetky / TTL ry Varmistathan, että saat lehtesi sekä jäsentiedotteet oikeaan osoitteeseen! Päivitä yhteystietosi Tietotekniikan liiton verkkosivuilla kirjautumalla sisään osoitteessa www.ttlry.fi Tietojesi päivittämiseen tarvitset jäsennumerosi, joka on myös käyttäjätunnuksesi. Sen löydät esim. tämän lehden takakannesta. Tarvittaessa saat lisätietoja os. jasenasiat@ttlry.fi tai 020 741 9888. lisätietoja: www.easyFairs.com/IT-tapahtumat.
• Hetky Julkaisija Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky lars sonckin kaari 12, 02600 Espoo puhelin 0400 832 698 faksi 020 741 9889 hetky@ttlry.fi www.hetky.fi Päätoimittaja Pipsa Ylä-mononen puh. 040 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Toimituspäällikkö Elina Ylppö Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky puhelin 0400 832 698 hetky@ttlry.fi Toimituskunta leena kononen, E. Harri niemi, Harry Piela, Jorma Tapola ja Elina Ylppö ja Pipsa Ylä-mononen Osoitteenmuutokset os. jasenasiat@ttlry.fi Toteutus ja ulkoasu mCI Press oy mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin 09-2525 0250 faksi 09-2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi Painatus scanWeb oy Ympäristöystävällinen paperi Jakelu Itella oyj Painos 9 000 kpl Tilaushinnat lehti sisältyy Hetkyn jäsenmaksuun Irtonumero 5 euroa ja vuosikerta 18 euroa. 30. vuosikerta Nro 2: Hyödy tiedosta 3: Carpe Diem 4: aJassa! Ilmestyy 11.5.2011 14.9.2011 23.11.2011 Pääkirjoitus Sosiaalisen median hyödyt ja haasteet SOSIAALINEN MEdIA MUUTTAA valtarakenteita. Käynnissä on muutos, joka ravistelee monia perinteistä asetelmia. Yksilö voi vaikuttaa ja kertoa kokemuksistaan saman tien koko maailmalle. Kysymys on uudesta näkökulmasta erityisesti liiketoiminnassa ja johtamisessa. Muutama viikko sitten Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa kerrottiin, kuinka Valio on muutamassa vuodessa muuttanut toimintaansa ja hyödyntää aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavia ja välineitä toiminnassaan. Sosiaalisen median kautta yksittäiset ihmiset pystyvät viestimään tehokkaasti monille muille, jopa tuhansille. On mukavaa seurata läheisten ulkomaan kokemuksia blogien ja Facebookin kautta. Maailma tulee konkreettiseksi. Tieto hyvästä tai vähemmän hyvästä leviää nopeasti ympäri maailmaa. Hyvä esimerkki tästä on muusikko Dave Carrollin kitaratapaus, jossa United Airlinesin yrityksen työntekijät erehtyivät lentokonetta lastatessaan heittelemään muusikon kitaraa sillä seurauksella, että kitara hajosi. Muusikko hermostui asiasta kunnolla ja teki musiikkivideon tapahtumasta. Youtubessa videota on katsottu lähes neljä miljoonaa kertaa ja sitä on lisäksi esitetty niin televisiossa kuin muissakin internetpalveluissa. Lentoyhtiö suostui korvaamaan kitaran monien vaiheiden jälkeen. Ajat muuttuvat. Aikaisemmin vain lähipiiri olisi kuullut tapauksesta, nyt useat tuhannet ihmiset saavat kuulla virheestä, jonka yritys tekee. Tällä on suuri merkitys asiakaspalveluun ja sosiaalisen median suosion kasvaessa sen tärkeys ja merkitys vain lisääntyy. Muutamat yritykset ovat vieneet työkampanjoita Facebookiin. Työnantajamielikuvan kehittäminen ja hyödyntämien sosiaalisessa mediassa on tärkeää. Olemme siirtymässä markkinataloudesta verkostotalouteen. Se vaikuttaa arvojen ja normien muuttumiseen. Verkostotoiminnalle on tyypillistä läpinäkyvyys ja yhteisöllinen luottamus. Tämä edellyttää vuorovaikutteisempaa ja itseohjautuvampaa toimintaa. Pitää sietää keskeneräisyyttä ja olla rohkea kokeilemaan uusia menetelmiä. Myös Hetky on Facebookissa. Tervetuloa kommentoimaan ja viestittämään! Osa Hetkyn kerhoista löytyy myös sieltä, kuten ICT Ladies -verkosto. Hetkyssä on tapahtunut muutoksia. Kolmen johtokunnan jäsenen Marco Halénin, Tuija Hirvikosken ja Marja-Liisa Viherän tehtävät siirtyvät Tarja Bergille, Pirjo Myyrylle ja E. Harri Niemelle. Runsaat kiitokset Marcolle, Tuijalle ja Maijalle panostuksesta Hetkyn toimintaan ja tervetuloa Tarja, Pirjo ja Harri. Hetkyllä on tänä vuonna 40-vuotisjuhlavuosi. Syksyllä on mielenkiintoiset juhlat tiedossa. Asiat tullaan tiedottamaan mm. Hetkyn tulevissa numeroissa. Hyvää alkanutta vuotta! Issn 1458-4816 aikakauslehtien liiton jäsen kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta kirjoittajien mielipiteistä. Toimitus ei myöskään vastaa asiavirheistä. puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen HETKY 1/2011 5
• Markku Silén Sosiaalinen media yrityksissä ­ hyötyä vai haittaa? SOSIAALISEN MEdIAN HYöTYJÄ ja haittoja voidaan ymmärtää paremmin, jos siitä riisutaan pois turha hypetys ja ilmiö nähdään enemmän yhteistyön ja kommunikaation kehittämisenä. Tavoitteena voi olla yksinkertaisesti erilaisten, organisaation kannalta tärkeiden sidosryhmien paremmasta osallistamisesta yrityksen toimintaan ja sen kehittämiseen. Sidosryhmiä voivat olla esimerkiksi organisaation oma henkilöstö, asiakkaat ja yhteistyökumppanit. väliset asiantuntija- ja konsultointiorganisaatiot, jotka ovat pystyneet monistamaan asiantuntijoidensa osaamisen ja palveluratkaisut tehokkaasti yli maanrajojen. Globaali osaamisyhteistyö on mahdollistanut usealle organisaatiolle huomattavasti nopeamman kasvun kuin toimimalla pelkästään erillisinä maayksikköinä. Tutkimusten mukaan juuri asiantuntijoiden tunnistaminen ja heidän osaamisensa tehokkaampi käyttö koko organisaation hyväksi ovat keskeisimpiä saavutettuja hyötyjä yritysten sosiaalisessa mediassa. Parhaiden käytäntöjen virtuaaliset kirjastot, koulutusratkaisut ja ongelmanratkaisupalstat ovat tällöin tärkeitä soveltamisen alueita. Monet organisaatiot pyrkivät tällä hetkellä rakentamaan johtamismalleja, joiden mukaan koko henkilökuntaa osallistetaan ja sitoutetaan mahdollisemman tehokkaasti vision ja tavoitteiden luomiseen ja toteutta- Facebook villitsee sekä nuoria että senioreita vapaa-ajan verkostojen rakentamisessa. Voiko sosiaalisesta mediasta sitten olla jotain todellista hyötyä myös liiketoiminnassa? Suomesta selkeitä menestystarinoita sosiaalisen median ja yhteisöllisten ratkaisujen käytöstä löytyy vielä melko vähän. Alkuinnostusta monissa yrityksissä on saattanut olla paljon. Toteutus on kuitenkin jäänyt usein kesken. Karvaita pettymyksiäkin varmasti jo löytyy. miseen. Johtajien roolien painopisteet ovat siirtymässä päivittäisten aktiviteettien johtamisesta osaamisverkostojen rakentamisen tukeen ja valmennukseen. Verkkopohjaisia työ- ja tukijärjestelmiä kehittämällä pyritään luomaan toimintaympäristöjä, joiden avulla työntekijöiden ja tiimien operatiivinen itsenäisyys ja samalla yhteistyö kasvavat. Yhteisöllisten ratkaisujen kautta pystytään suurenkin organisaation henkilöstö ottamaan mukaan yhtiön toimintamallien kehittämiseen. Sähköiset innovaatioriihet mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman ja läpinäkyvän innovaatioprosessin. Tällainen toimintatapa toisaalta vaatii organisaation johdolta paljon avoimuutta ja kommunikointitaitoja myös verkossa. Avoin keskustelu ja ideointi organisaation visiosta, tavoitteista ja toimintatavoista lisää organisaation tehokkuutta sekä henkilökunnan sitoutumista ja tyytyväisyyttä. Osaamisen jakaminen ja monistaminen tuo suurimmat hyödyt Selkeimpiä hyötyjä sosiaalisesta median ja/tai ryhmätyöohjelmistojen käytöstä on todennettu organisaatioista, joissa sisäisestä osaamisen jakamisesta on selkeää hyötyä toiminnalle. Esimerkkejä tällaisista organisaatioista ovat muutamat kansain6 HETKY 1/2011
• Teema-artikkeli Yrityksen toiminnan jatkuva kehittäminen Asiakaslähtöisyys, toimintaprosessien kehittäminen ja organisaation funktionaalisten siilojen välinen parempi yhteistyö ovat olleet monien kansainvälisten organisaatioiden keskeisiä kehittämisalueita jo 90-luvulta alkaen. Ensimmäiset prosessien uudistamisohjelmat perustuivat fyysisten kehittämisseminaarien toteuttamiseen, joissa usein konsulttien avustamana pyrittiin luomaan asiakkaan kannalta tehokkaimmat ja lisäarvoa tuottavat toimintaprosessit. Ideoiden kerääminen toteutettiin ryhmätyöseminaareissa, joissa ehdotukset kerättiin seinälle liimattaviin lappusiin. Ryhmittelyn ja priorisoinnin kautta löydettiin sitten parhaimmat ideat organisaation toimintaprosessien parantamiseksi. Edellä mainitun kehittämismallin haasteena on projektimaisuus ja kertaluontoisuus. Organisaation asiakkaiden tarpeiden ja/tai tuotteiden muuttuessa toimintaprosessit rämettyvät nopeasti eivätkä vastaa enää uusia tarpeita. Prosessien omistajaroolia korostamalla voidaan rakentaa jatkuvuutta, mutta ilman uutta, seuraavaa kehittämisprojektia ja seminaareja koko organisaation ideoiden ja ajatusten kerääminen ja hyödyntäminen saattaa jäädä puutteelliseksi. Sosiaalisen median avulla voidaan nyt luoda jatkuvan kommunikaation ja kehittämisen ympäristöjä, jossa kehittämisideoita ja palautetta voidaan kerätä päivittäin, ajasta ja paikasta riippumatta. Prosessi- ja toiminta-aluekohtaisesti voidaan luoda innovaatio- ja keskustelufoorumeita, joiden avulla henkilökunta ja asiakkaat voivat antaa palautetta ja kehittämisajatuksia tietyn palvelun tai toiminnan kehittämiseksi. ti negatiivisten keskustelujen kontrolloimattomuudesta. Nimettömät negatiiviset kommentit esim. verkkojulkaisujen yhteydessä ovat olleet omiaan vahvistamaan tällaisia huolia. On totta, että verkkokeskustelujen seuraaminen ja kommentointi vaatii organisaatiolta huomiota ja osaamista. Riskit sosiaalisen median käyttöönotossa liittyvätkin usein puutteelliseen toteutukseen ja odotusten hallintaan. Organisaatioiden johto saattaa innostua aluksi uuden toimintatavan käyttöönotosta, kirjoittaa muutaman blogikirjoituksen, mutta jäädä sen jälkeen passiiviseksi osallistujaksi tai ehkä jopa unohtaa kokonaan sosiaalisen median käytön. Muiden innostus uuteen toimintatapaan hiipuu nopeasti, kun organisaation henkilökunta tai asiakkaat jäävät yksin keskustelemaan uusista ideoista ilman, että mitään konkreettista kehittämistä tai muutosta tapahtuu. Tällaisessa tilanteessa sosiaalisen median käyttö usein kääntyy organisaation intressejä vastaan ja negatiivisesti värittyneet keskustelut vahvistavat tyytymättömyyttä organisaation toimintaan. Olemme nähneet myös jo ensimmäisiä esimerkkejä siitä, miten oman organisaation kritisointi esim. Facebook:ssa on saattanut johtaa työntekijöiden irtisanomisiin. Tällaiset toimenpiteet sinänsä aloittavat helposti negatiivisen, itseään kiihdyttävän kierteen sosiaalisessa mediassa, josta organisaation on vaikea palata positiiviseen yhteistyöhön. Useiden johtajien käsitys sosiaalisesta mediasta on muodostunut Facebook-tyyppisten sovellusten ympärillä tapahtuneen keskustelun pohjalta. sen sijaan odottavat, että heidän kyselyynsä vastataan ja kehittämisideoihin otetaan kantaa. Yhteisöllisten ratkaisujen käyttöönottoa tulee siis suunnitella etukäteen. Johdon ja koko muun organisaation tulee tiedostaa sen uusien toimintatapojen ajankäytölliset haasteet ja olla valmiita avoimemman kommunikaatioprosessin mukaiselle toiminnalle. Johdon ja koko henkilökunnan valmennus uuteen toimintatapaan tulee tehdä ajoissa, jottei sosiaalisen median käyttöönottoprosessi epäonnistu heti alkuvaiheessa ja saa aikaan enemmän turhautumista kuin hyötyä. Epäonnistuneen liikkeellelähdön jälkeen uudelleenkäynnistyksen uskottavuus voi olla kyseenalaista. Kirjoittaja on oman yrityksensä Winnovation Oy:n toimitusjohtaja ja TTL ry:n hallituksen jäsen. Vuosina 1994­2007 hän toimi Accenturen Suomen ja Pohjoismaiden toimitusjohtajana. Nykyisin hän on myös yhtenä omistajana ja/tai hallituksen jäsenenä kuudessa teknologia-/ palveluyrityksessä, kuten Zipipop:ssa ja mobiili-/paikannusteknologian ohjelmistoyritys Fifth Element:ssä. Markku on ollut mukana käynnistämässä Suomen kuntien yhteisiä osaamisverkostoja ja yhtiöitä KPK ICT ja KPK THH, joiden toimintatavoissa yhteisöllisten työvälineiden tehokas käyttö, osaamisen jakaminen ja yhteisten ictratkaisujen kehittäminen on välttämätöntä. Markun näkemyksistä osaamisverkostojen rakentamisesta voit lukea lisää myös hänen blogisivuiltaan: http://markkusilen.blogspot.com/ Sosiaalisen median strategia ja sen toteuttamisen varmistaminen Ennen laajempaa sosiaalisen median käyttöönottoa johdon tulee varmistua sen integroituvuudesta organisaation muihin toimintatapoihin sekä kommunikaatio- ja päätösprosesseihin. Jos yhteisölliset ratkaisut ovat täysin irrallaan organisaation ns. oikeasta toiminnasta, ei niiden käyttöön ajan myötä enää riitä kenelläkään kiinnostusta. Joidenkin keskusteluprosessien ohjaus ja aikataulutus ja niihin liittyvä päätöksenteko ovat keskeisiä piirteitä yritysten sosiaalisessa mediassa. Tällainen tavoitteellisuus tekee siitä erilaista verrattuna yksityisihmisten sosiaalisen median käyttöön. Siellä yleensä ei edellytetä, että joku reagoi, vastaa tai tekee välttämättä toimenpiteitä esitettyjen kommenttien perusteella. Asiakkaat ja organisaation henkilökunta Aktiivinen johdon osallistuminen eliminoi riskejä Jos sosiaalisen median käytöstä voi olla selkeää hyötyä organisaation toiminnan kehittämiseksi, niin miksi sitten useammat organisaatiot eivät ole ottaneet sen mahdollistamia toiminta- ja johtamismalleja käyttöön? Vai liittyykö sosiaalisen median käyttöönottoon mahdollisesti myös hallitsemattomia riskejä? Useiden johtajien käsitys sosiaalisesta mediasta on muodostunut Facebooktyyppisten sovellusten ympärillä tapahtuneen keskustelun pohjalta. Tähän liittyy myös huoli verkostoissa tapahtuvan keskustelun itseohjautuvuudesta ja erityises- HETKY 1/2011 7
• Anu Sivunen TYÖYHTEISÖn PELISäännÖT Onko sinulla Twitter-tiliä? Voisimmeko verkostoitua Facebookissa? Löytyvätkö yhteystietosi LinkedIn-palvelusta? Sosiaalisessa mediassa verkostoitumisesta on tullut paperisia käyntikortteja vastaava ja usein myös tehokkaampi kontaktien ylläpitämisen muoto. Mutta mitkä ovat uusien verkostoitumistyökalujen mahdollisuudet ja haasteet, ja mitä sosiaalisen median käytössä tulisi ottaa huomioon työyhteisöissä? VERKOSTOITUMISTYöKALUJEN KÄYTTö työorganisaatioissa on vielä jokseenkin uusi ilmiö Suomessa. Yleisimpiä sosiaalisen median palveluita ovat Facebook, Twitter ja LinkedIn, ja niillä on jokaisella oma käyttäjäkuntansa. Facebook on sivustoista vapaaaikasuuntautunein, kun taas LinkedIn-sivustolla vaihdetaan lähinnä työuraan ja -verkostoihin liittyviä tietoja. Twitter-palvelu on suomalaisissa organisaatioissa edelleen melko harvoin käytetty sosiaalinen media esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna. Twitter Grader -palvelun mukaan kuitenkin esimerkiksi mobiilipelejä tuottavalla Rovio Mobilella, pro8 HETKY 1/2011 sosiaalisessa jektinhallintatyökaluja myyvällä Visma Severalla sekä puhelinvalmistaja Nokialla on Twitterissä paljon seuraajia. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen Facebook on yksi suosituimmista sosiaalisista medioista, ja sitä käytetään Twitteriä ja LinkedIn-palvelua useammin ystävien kanssa tapahtuvaan yhteydenpitoon. Tämäkin trendi saattaa kuitenkin olla suurten käyttäjämäärien vuoksi muuttumassa. Organisaatioiden on mahdollista saada näkyvyyttä Facebookin
• Teema-artikkeli Vaikka sosiaalisen median avoimuus, nopeus ja epävirallisuus tuottavat organisaatioille päänvaivaa, ei ulkopuolelle jättäytyminen tai käytön rajoittaminen ole kestävä ratkaisu. avulla, kuten Facebook Grader -palvelu paljastaa. Esimerkiksi virvoitusjuomayhtiö Coca Colalla ja kahvilaketju Starbucksilla on Facebook-sivuillaan noin parikymmentä miljoonaa fania. Myös pienemmät organisaatiot voivat saada ainakin rajatun käyttäjäjoukon keskuudessa huomiota omilla Facebook-sivuillaan, ja ne korvaavat jo joissain tapauksissa yrityksen kotisivut. LinkedIn on kehitetty erityisesti työelämässä verkostoitumista ja työprofiileita varten. LinkedIn-palvelun kotisivujen mukaan sillä on yli 90 miljoonaa käyttäjää 200 eri maassa, ja sivustolle on luotu profiileja jokaisen Fortune 500 -yhtiön johtoportaistossa. Palvelun käyttäjät voivat suositella ystäviään ja heidän ammattitaitoaan muille verkostoonsa kuuluville, jakaa ansioluetteloitaan ja liittyä erilaisiin ammatillisiin ryhmiin kontaktoimisen ja yhteystietojen jakamisen lisäksi. maan ja kenen kanssa. Palvelut myös eroavat toisistaan avoimuuden osalta: Twitterin käyttö perustuu yleensä siihen, että päivitykset ovat kenen tahansa luettavissa, kun taas Facebook-profiileissa rajatut luku- ja katseluoikeudet ovat tavallisempia. Ryhmätasolla sosiaalisten medioiden käytön haasteet voivat liittyä esimerkiksi työryhmien tiedonkulkuun. Jos tiimin kaikki jäsenet eivät käytä samaa palvelua tai ole verkostoituneet keskenään sivustolla, jota toiset jäsenet käyttävät aktiivisesti, saatetaan epävirallisissakin keskusteluissa jakaa tietoa, johon kaikilla ei ole pääsyä. Kun muutoksista suunnitelmiin keskustellaan Facebookissa tai kiinnostavasta artikkelista kerrotaan Twitterissä, pääsevät asiasta osallisiksi vain tähän yhteisöön kuuluvat jäsenet. Onkin hyvä miettiä, kuinka virallisia sosiaalisessa mediassa käydyt työpäätökset ja keskustelut voivat olla, ja voidaanko esimerkiksi statuspäivitystä tioille päänvaivaa, ei ulkopuolelle jättäytyminen tai käytön rajoittaminen ole kestävä ratkaisu. Sosiaalinen media on ja tulee tulevaisuudessakin olemaan foorumi, jossa jaetaan tietoa, vaikutetaan ja verkostoidutaan sekä organisaatioiden sisällä että organisaatiorajojen ylitse. Näkyvyyden ja ilmaisen mainonnan lisäksi sosiaalinen media on usein kustannustehokas viestintäratkaisu. Se tarjoaa yrityksen sisäiseen vuorovaikutukseen esimerkiksi sähköpostia kevyemmän ja yhteisöllisemmän kanavan, joka voi vahvistaa työntekijöiden välisiä suhteita erityisesti suurissa, hajautetuissa organisaatioissa. Ulkoisen viestinnän näkökulmasta muun muassa rekrytointi ja tuotteiden markkinointi ovat esimerkkejä, joihin jo nykyisin hyödynnetään sosiaalista mediaa. Monia huolettavat tietoturva- ja tehokkuuskysymyksetkin ovat usein ratkaistavissa yhdessä sovituilla pelisäännöillä. Jotta sosiaalisen median käytöstä ja mahdollisuuksista organisaatiossa saisi todenmukaisen ja ajantasaisen kuvan, tarvitaan näiden uusien viestintävälineiden käyttöön perehtynyttä tutkimusta. Sosiaalista mediaa tutkimalla on mahdollista selvittää, kuka tuntee kenet ja miten verkostot rakentuvat organisaation eri osien välillä. Viestinnän sisältöä analysoimalla voidaan tarkastella sitä, mitä organisaatiosta puhutaan sisäisesti tai sen ulkopuolella. Myös tiimitason vuorovaikutusta voidaan analysoida ja kehittää sosiaalisen median avulla. Tutkimuksen pohjalta organisaation sosiaalisen median käytölle onkin jo huomattavasti helpompaa luoda tarvittava strategia sekä toimintaa ohjaavat pelisäännöt. mediassa Tilastot osoittavatkin, että erilaiset sosiaalisen median palvelut ovat tulleet jäädäkseen. Twitter, Facebook ja LinkedIn ovat vain esimerkkejä monista sosiaalisen median ratkaisuista. Myös paikkatietoihin perustuvat sovellukset, kuten Foursquare tai kuvien jakamiseen erikoistunut Flickr sekä erilaiset 3D-virtuaalimaailmat ovat palveluita, jotka usein lasketaan sosiaalisiksi medioiksi. Yhteistä näille sovelluksille on se, että niiden toiminta perustuu yhteisöllisyyteen; käyttö tulee mielekkääksi vasta, kun palvelulla on muitakin käyttäjiä, joille sisältöä tuotetaan ja jaetaan. pitää töihin liittyvänä tiedonantona, joka tavoittaa kaikki asianosaiset. Yhteisötasolla sosiaalisen median käytön haasteet liittyvät usein organisaation laajempiin PR-kysymyksiin. Mietittävää riittää esimerkiksi siinä, miten työyhteisöstä on lupa puhua julkisissa tai puoliavoimissa palveluissa ja kuinka vahvasti yksityisen käyttäjän profiili edustaa koko organisaatiota. Esimerkiksi Twitterissä joidenkin suosittujen käyttäjien päivityksiä pidetään todennäköisesti myös heidän edustamansa organisaation virallisena kantana. Tämä on kuitenkin myös sosiaalisen median vahvuus: isoista organisaatioista tulee kiinnostavampia ja helpommin lähestyttäviä, jos ne esitellään persoonallisten ja ajantasaisten statuspäivitysten kautta. Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston virtuaalista työtä tutkivassa vmWork-tutkimusryhmässä (http://vmwork.net). Hänen tutkimuskohteitaan ovat erityisesti uudet viestintäteknologiat ja hajautettujen tiimien vuorovaikutus. Sosiaalisen median pullonkaulat Sosiaalisen median käyttö poikkeaa perinteisempien viestintävälineiden käytöstä ja luo sen vuoksi uudenlaisia haasteita vuorovaikutukselle. Ongelmia voi muodostua joko yksilö-, ryhmä- tai yhteisötasolla. Yksilötasolla on tehtävä ratkaisuja sen suhteen, mitä sosiaalisissa medioissa on valmis jaka- Sosiaalisen median mahdollisuudet ja tulevaisuus Vaikka sosiaalisen median avoimuus, nopeus ja epävirallisuus tuottavat organisaa- HETKY 1/2011 9
• Johanna Kotipelto VERkOn UUDET TUULET Verottajan vinkit sosiaalisen median saloihin Ennen verottaja oli vihollinen ja verkot kalamiehiä varten. Nyt verottaja antaa vinkkejä yrittäjälle ja verkoissa solmitaan suhteita asiakkaisiin. Mikään ei ole niin kuin ennen. VUOSI 2010 JÄÄ HISTORIAAN vuotena, jona ilmat olivat sekaisin ja suomalaiset rynnistivät "naamakirjaan" Valio, Audi ja . monet muut rakensivat Facebook-sivuja fanejaan varten, ja ostopäätösten yhteydessä alettiin etsiä suosittelijoita. Se, mikä ennen oli ollut nuorten hömppää, sai nyt kunnianarvoisatkin yrittäjät kokeilemaan; vilahteli siellä verottajakin. Sosiaalinen media oli totisesti tullut osaksi arkeamme. Mikä tässä kaikessa on se juttu? Omat kokemukseni vahvistavat todeksi sen, mitä olen viime vuosina lukenut rapakon takaa tai kuullut kotimaisilta guruilta. Tulos viivan alle syntyy yhä enemmän arvon luonnin kautta. Ei kuluttaminen ennen ollut elämäntapa; sitä ostettiin, mitä oli tarjolla. Markkinointi oli yksinkertaisimmillaan huutamista: "Meiltä tätä saa!" ja kulutta, jat tulivat. 2000-luvulla olemme kaikki yksilöitä, ja kulutustapamme rakentavat identiteettiämme, olemmepa sitten pintaliitäjiä tai viherpiipertäjiä. Haluamme luoda suhteita. ­ Sosiaalisessa mediassa täytyy tulla ulos yritysroolista ja vastata omalla nimellään, ihminen ihmiselle, sanoo Valion brändijohtaja Hesarissa 9.1.2010. toaan tai kontakteja omiin asiantuntijaverkostoihinsa. Luottamus ruokkii vastavuoroisuutta. Nokian Mark Selby kertoi radioasemasta, joka panosti asiakastietoon (CRM). Voi vain kuvitella, miltä tuntuu, kun kolmannella kerralla ajankohtaisohjelmaan soittaessasi sinulta kysytään vaikkapa lastesi vointia tai kuinka bisneksesi sujuu - mitä ikinä edellisillä kerroilla itsestäsi kerroitkaan. Samoin toimivat parhaat verkostoitujat tai sydämellisimmät vaikuttajat: he muistavat nimesi, vaimosi syntymäpäivän, lastesi koulut jne. Et voi olla tuntematta, että SINÄ OLET TÄRKEÄ. Näin on myös sosiaalisessa mediassa. Merkitys syntyy ystävyyssuhteista ja yhteisistä kiinnostuksen kohteista. Nyt on viety verkkoon se, mitä menneinä vuosisatoina hoidettiin turuilla ja toreilla - ja mihin kenelläkään ei enää tunnu olevan aikaa: yhteydenpito on nyt verkossa. Suhteet syntyvät verkostoissa Sosiaalisissa verkostoissa liittoudumme samankaltaisten arvojen tai tavoitteiden ympärille ja löydämme asioita, tuotteita ja palveluja, jotka todella vastaavat yksilöllisiin tarpeisiimme. Mutta sydämeni ja uskollisuuteni kuluttajana voittaa se, joka todella tahtoo luoda suhteen kanssani, joka tuntee minut ja on kiinnostunut minusta. Siis aivan niin kuin täällä reaalimaailman ihmissuhteissakin pysyvän suhteen pohjaksi tarvitaan luottamus. Minut on yllättänyt se, miten auliisti arvostetuimmatkin osaajat auttavat sosiaalisessa mediassa: jakavat pääomaansa, tie- 10 HETKY 1/2011
• Teema-artikkeli ­ Facebook on kuin pubi, LinkedIn messuosasto ja Twitter cocktail-tilaisuus, kuvasi Kauppalehti 10.1.2010. Yrittäjälle uusi huuma saa merkitystä siinä vaiheessa, kun puheenaiheeksi verkossa nousee hän itse tai hänen tarjoamansa tuote tai palvelu. Huono palvelu kuulee kunniansa yhä useammin verkossa. Siksi voikin olla kohtalokasta, jos yrittäjä ei itse ole kuulolla ja oikomassa asioita tai auttamassa. Verottaja lähti mukaan viime keväänä esitäytetyllä veroilmoituksella. Sen ympärillä kansalaiset kuhisevat; kyselevät toisiltaan, ellei verottaja ole läsnä. Sopivimmat foorumit löytyivät valmiina olevasta keskustelupalstasta ja blogiyhteisöstä. "Vampyyrihän täältä vain puuttuikin" kuului hy, väntahtoinen tervetulotoivotus. Verottajan työhöni olen kerännyt kokemuksia seuraavista: · LinkedIn. Asiantuntijaverkosto. Terävää keskustelua omissa aiheissa. · Blogi. Ajattelun jäsentäjä ja linkkikeräämö. · Twitter. Osaamisrikastamo ja tietotiivistämö. En luopuisi! · Facebook. Leppoisampi verkosto tuttuja ja kollegoja. Verkostojen luoja. · YouTube. Mainospätkät kuuluvat tänne. · Picasa. Kuin Flickr. Bloggaaja tarvitsee kuvia. sosiaalisissa verkostoissa liittoudumme samankaltaisten arvojen tai tavoitteiden ympärille ja löydämme asioita, tuotteita ja palveluja, jotka todella vastaavat yksilöllisiin tarpeisiimme. intohimolla suhtautuvien kanssa antaa arvokkaita ideoita myös tulijalle. Kun jaat osaamistasi toisille, sinusta tulee mielenkiintoinen. Ansaitset luottamusta ja saat suosittelijoita. Miten se näkyy viivan alla? Harvoin välittömästi, mutta vaikka ensisijainen lukijasi ei sinulta koskaan ostaisikaan, hän voi ohjata omia tuttaviaan asiakkaaksesi. Silloin olet saanut suosittelijan, joka todistaa hyvästä maineestasi. Se on kullan arvoista. Mistä siis alkaa? Pohdi, mikä on se yleisö, johon haluat luoda suhteen. Selvitä, mistä sen tavoitat ja mitä se etsii. Määritä tavoiteesi ja aikataulu sekä mieti muutama aihe valmiiksi keskusteluun. Ja ennen kaikkea muista hyvät tavat kunniaan: puhuttele ja kiitä niin kuin tekisit ystävillesikin. Intohimo palkitaan! Ja jos päätät, ettei yrityksesi ala roikkua kaiken maailman verkoissa, luotaa kuitenkin mainettasi. Viritä Google Alerts omalle taajuudellesi: tilaa sähköpostiisi hakutulokset, joissa yrityksesi tai tuotteesi esiintyy. Sillä saat maineenhallinnan ensipalaset maksutta omaan haltuusi. kuuksien tai suhdeverkostojen johtamisesta. Niiden luomisesta on sosiaalisessa mediassakin kyse. Kun menimme mukaan toisia varten emmekä pätemään pönöttävinä asiantuntijoina, jo muutaman läsnäoloviikon jälkeen blogiyhteisön konkarit asettuivat puolustamaan verottajaa, kun joku heitteli yrmyjä kommentteja kimmastuneena koko verotukseen: "Kaveria ei kiusata!" Vaikka kuinka olisi teollisuuspuolen ilmastointialan terävintä tuotekehitystä edustava firma, naamakirjan tavallisia pulliaisia ei kannata kosiskella teknisellä datalla tyyliin "Nyt piinkova BR692ad-X hohmuttimiin" . Tieto menee ohi: "Mitä noi täällä tekee?" Mutta siinä samassa joukossa ovat myös potentiaaliset asiakkaasi; ehkä mukana ryhmässä, joka haluaa edistää vihreitä arvoja. Silloin uusimmat tutkimustuloksesi Suhde kasvaa luottamuksesta tai mielenkiintoiset tapaamisesi energiaHyvä suhde kestää huonojakin aikoja pa- alan osaajien kanssa luovat arvoa samoisremmin kuin viileät välit. Strategisessa ta asioista kiinnostuneille. Kuuntele siis ja markkinoinnissa on pitkään puhuttu asiak- liity keskusteluun. Ajatusten vaihto asiaan sosiaalinen media tarkoittaa erilaisia verkkopalveluja, joissa kuka tahansa voi julkaista sisältöä. sisältö voi olla videoita, kuvia (YouTube, Flickr) tai kerronnallisia "tilapäivityksiä" omasta elämästä, lyhyitä (linkedIn, Facebook, Twitter) tai pidempiä (blogit). olennaista on yhteisö, oma kaveripiiri ja heidän kuulumistensa seuraaminen. Kirjoittaja vastaa Verohallinnossa ePalvelujen markkinoinnista ja kokeilee verkostojen rakentamista myös sosiaalisessa mediassa. HETKY 1/2011 11
• Katri Koskela, Viestintätoimisto Pohjoisranta kohti virtuaalista työkulttuuria VIIME AIKOINA VIRTUAALINEUVOTTELUT ovat tulleet yhä suositummiksi. Uusilla videoneuvotteluratkaisuilla palaverit etäyhteyksien päässä olevien kanssa voidaan järjestää autenttisen tuntuisesti. Virtuaalineuvottelussa yhdistyvät puhe, videokuva ja pikaviestit sekä mahdollisuus muokata yhteisiä dokumentteja neuvottelun aikana. ­ Se vauhti, mikä teknologian kehityksellä nykyään on, on aivan huikea, sanoo Elisan Yritysasiakkaat-yksikön johtaja Pasi Mäenpää. Virtuaaliyhteyksien kautta kokoustettaessa säästyy sekä aikaa että rahaa, kun kokouksiin ei tarvitse matkustaa. Myös hiilijalanjälki pienenee. ­ Virtuaalisia kokouspalveluja on sinänsä ollut olemassa pitkään, mutta mitä paremmaksi teknologia kehittyy, sitä enemmän ja autenttisempaa läsnäoloa se mahdollistaa etäisyyden päästä. Työn tekeminen, sitä koskevat odotukset ja johtaminen ovat tulleet murrokseen, Mäenpää sanoo. Mobiiliratkaisut murtavat työskentelykulttuurin Elisa on tuonut markkinoille myös videoneuvottelusovelluksen, jolla työntekijät voivat osallistua videoneuvotteluihin etänä, esimerkiksi älypuhelimella tai tablettietokoneella. ­ Esimerkiksi älypuhelimen kautta osallistuja ei tietenkään saa samaa kokemusta kuin kokousta suurien ruutujen kaut- ta seuraavat. Mutta olennaista onkin, että hän pystyy tuomaan mukaan oman kontribuutionsa, olemaan läsnä matkan takaa, Mäenpää sanoo. Juuri tästä uudessa työkulttuurissa on kyse: joustavuudesta, liikkuvuudesta, työn mittaamisesta kontribuution eikä fyysisen läsnäolon perusteella. Mäenpää uskoo, että etätyö yleistyy ja siitä tulee täysipainoinen työn tekemisen vaihtoehto. ­ Erilaisten mobiililaitteiden, varsinkin nykyisten sovelluspuhelinten ja tablet-tietokoneiden yleistyessä, tällainen työnteon kulttuuri tulee lisääntymään, kun yhä Virtuaaliyhteyksien kautta kokoustettaessa säästyy sekä aikaa että rahaa, kun kokouksiin ei tarvitse matkustaa. myös hiilijalanjälki pienenee. 12 HETKY 1/2011
• Teema-artikkeli lähes luonnollinen vuorovaikutus on saanut yritykset käyttämään videoyhteyksiä myös perinteisesti kasvokkain hoidettavissa tapaamisissa, kuten uusasiakastapaamisissa tai rekrytointi-haastatteluissa. 1. 1. Virtuaalikokouksessa osallistujien välinen vuorovaikutus välittyy aidosti. 2. Pasi Mäenpään mukaan tekniikan kehittyminen on saanut työkulttuurin murrokseen. 2. useammalla on videosovellus käytettävissään jatkuvasti, Mäenpää uskoo. Virtuaalineuvotteluhuoneita on Suomessa käytössä lähinnä suuremmissa yrityksissä niiden vaatimien investointien takia. Kevyempiä ratkaisuja yrityksistä löytyy sadoittain. ­ Kysyntä on ollut todella huimaa. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla haetaan jatkuvasti tehostamisen työkaluja. Virtuaalineuvottelut säästävät aikaa valtavasti eikä autenttisuudessa menetetä mitään, Mäenpää sanoo. Autenttisuutta Telepresence-laitteilla Nykyisin videoneuvottelustudio koostuu parhaimmillaan suurista, luonnollisessa koossa ihmiset näyttävistä flat screen -ruuduista. Kuva on HD-teknologiaa. Kaukana ovat ne ajat, jolloin videoneuvottelulaitteisto tarkoitti särisevää tv-ruutua ja pätkivää puhelinyhteyttä. Elisalla puhutaankin nykyään mieluummin telepresence-laitteista kuin videoneuvottelulaitteista selkeän eron tekemiseksi vanhaan. Termi tulee läsnäolon, "presence" , ajatuksesta. ­ Elekieli, äänensävy, kaikki mahdollinen luonnollinen vuorovaikutus on läsnä aivan kuin kasvokkain puhuessa. Lähes luonnollinen vuorovaikutus on saanut yritykset käyttämään videoyhteyksiä myös perinteisesti kasvokkain hoidettavissa tapaamisissa, kuten uusasiakastapaamisissa tai rekrytointihaastatteluissa, Mäenpää kertoo. Telepresence-laitteet mahdollistavat myös monipisteneuvottelut eli osallistujien ottamisen mukaan monista eri kohteista. Perinteisesti videoneuvottelut ovat olleet mahdollisia vain kahdenvälisinä. HETKY 1/2011 13
• Marja-Liisa Viherä Sosiaalisen median yli-into ja uuden vähättely Sosiaalinen media käsittää nykyään ihmisten välisen keskinäisen vuorovaikutuksen lisäksi kansalaisjournalismia, markkinointia, tiedonjakelua ja erilaisten tuotosten jakelutienä olemista. Ehkä olisi jo aika jakaa sosiaalinen media käyttötarkoituksensa perusteella eri lohkoihin eikä vain käytetyn tietoteknisen palvelun mukaan. Kun näin tekee, niin silloin saa myös paremman otteen sisällön aiheuttamasta yli-innosta ja vähättelystä. Yli-into ja uuden vähättely kuuluvat tulevaisuuden tutkija Mika Mannermaan kuvaamiin tulevaisuutta koskeviin ajattelun ansoihin. SEURAAVASSA AJATUKSIANI, jotka perustuvat kokemuksiini ja havaintoihini koskien sosiaalisen median hypetystä ja vähättelyä alussa esitetyn jaon mukaan sekä osittain myös Tilastokeskuksen vuoden 2010 esittämiin tietotekniikan käyttöä kuvaaviin lukuihin. Paha kello kauas kuuluu! Mutta heti kun lisätään kavereiden kaverit mukaan ja avataan sivustot kaikille ja kirjoitetaan mitä sattuu, kirjoitetaan intiimeistä asioista ja levitetään ne ehkä kuvan kanssa, ehkä parjataan selän takana, niin en voi olla pelkäämättä, mitä sosiaalinen media aiheuttaa kirjoittajalleen, kirjoituksen kohteena olleille ja lukijoille. Esimerkkinä ministerien tappo-uhkaukset, maahanmuuttajavastaisuus jne. Suvaitsemattomuus saa ehkä sosiaalisessa mediassa nopeammin jalansijaa kuin perinteisessä mediassa. Toisin on hyvä muistaa, että suomalaisista 14­74-vuotiaista sosiaaliseen mediaan on rekisteröitynyt noin 40 %. Mutta seuraavatko he sitä? Tämän asian kääntöpuolena on sitten se, että samalla tavalla voi saada myös hyvät ajatukset liikkeelle, kuten esim. porkkanamafia tms. Keskinäinen vuorovaikutus on kivaa! Minusta sosiaalisen median ydin on olla vuorovaikutuksessa kaverien kanssa riippumatta välineestä. On ihan yhtä kiva saada sähköpostia nopeaan tahtiin kuin saada viestejä Facebookissa. On ilahduttavaa saada pikaviesti ystävältä ja chattailla jonkin aikaan, jos vain on aikaa eli ettei puuro kiehu hellalle tai saunavuoro jää käyttämättä. Erityisen ilahduttavaa on rupatella puhelimessa; se voittanee edellä mainitut ainakin sydänystävien ollessa kyseessä. Kaikissa edellä olevissa tavoissa kuulun siihen joukkoon, jolle viestit ovat tarkoitettu. Facebookissakin minulla on vain tuntemiani ihmisiä kavereina ja olen säätänyt asetukset siten, että omat viestini eivät näy kavereiden kavereille, tosin ketjuihin kirjoittaessani viesti leviää laajemmallekin. Tämä tapa on kuitenkin niin hieno, että en osaa sitä vähätellä enkä usko edes olevani yli-innostunut. laajempi kuin sanoma- ja aikakauslehtien kirjo ja monet blogit onkin kirjoitettu muille, myös tuntemattomille lukijoille. Tosin on paljon blogeja, joiden lukijakunta on hyvin pieni. Esimerkiksi minun ja projektipäällikkö Liisa Kirveen www.tietotaitotalkoot.fi -päiväkirjaa (blogi sekin) lukee muutama kymmenen ihmistä ­ mutta sitäkin rakkaampia lukijoita. Tilastokeskuksen mukaan blogeja kirjoittaa 14­74 vuotiaista internetin käyttäjistä noin 3 %, niitä kommentoi 12 % ja lukenee 40 % (viimeisen 3 kuukauden aikana). Näiden lukujen valossa kansalaisjournalismi ei ole vielä ihan jokaisen asia. Joka tapauksessa jokaisella on mahdollisuus kirjoittaa oma mielipiteensä ilman lehtitalojen "portinvartioita" . Ja tämä on niin hyvä asia, että sitä ei voi vähätellä eikä sitä voi hypettääkään. Hypettää voi sen sijaan sitä, että jokainen kirjoittaa... jokainen kommentoi... Portinvartijoista eroon Näin tulemmekin heti sosiaaliseen mediaan kansalaisjournalismin näkökulmasta. Minusta blogit ovat aidointa kansalaisjournalismia, koskevat ne sitten politiikkaa, muotia, käsitöitä tai hevostalleja. Niiden kirjo on Sosiaalinen media ammattimaiseen markkinointiin? Mutta entä kun ammatti-ihmiset valtaavat sosiaalisen median omien tarkoitusperiensä mukaisesti? Helsingin Sanomissa 9.1.2011 taloussivuilla oli artikkeli siitä, miten Valio käyttää sosiaalista mediaa myyn- 14 HETKY 1/2011
• Teema-artikkeli jo elokuvissa, lehdissä ja kaikkialla. Tätä pelkoa en vähättelisi. Kaikki manipulointi vie tilaa omalta ajattelulta. Aito vuorovaikutus ei näin tee. Yliintoiluako? Avoin tiedonvälitys pelastaa Viimeisenä sosiaalisen median merkityksenä tiedonvälitys on taas ajankohtaisempi kuin koskaan wikileaksin myötä. Tulevaisuuden tutkijoiden keskustelupalstalla tulevaisuuden tutkija Matti Hyryläinen on sanonut, että avoin tiedonvälitys on ainoa asia, joka voi pelastaa meidät finanssikriisin aiheuttamalta syvältä lamalta kaikkine sen seurauksineen. Yhtäältä sunnuntaina 21.1.2011 Tieteiden päivillä Mika Pantzar totesi, että se valtava tieto ja osaaminen, mikä finanssikriisin takana oli, on jopa pahaksi tai sitä on käytetty yhteiskunnan kannalta pahasti. Jos pankkisalaisuutta ei olisi ollut, olisiko sama tietomäärä ollut kansalaisten ja kyseenalaistajien päässä ja auttanut heitä näkemään ennakkoon tulevan kehityksen sekä vaikuttamaan päätöksentekijöihin, jotta nämä olisivat voineet luoda lakeja ja asetuksia estämään pyramidihuijauksen? Tai jos pyramidihuijauksen mahdollisuudesta olisi kerrottu sosiaalisessa mediassa, olisivatko kansalaiset jättäneet ostamatta taloja, ottamatta halpaa lainaa? Hyvin voisi olla näin. Yli-intoako taas? Vai olisiko houkutus ja tietämättömyys olleet niin suuria, että sosiaalisella medialla ja avoimilla tiedonvirroillakaan tapahtunutta ei olisi voinut estää? Onko tämä ihmisten vähättelyä? Tätä kirjoittaessani olen testannut, kuinka moni lukee viestejäni Facebookissa. Vastauksia pyyntöön tykätä viestistäni tuli ensimmäisen puolen tunnin aikana 15, seuraavan puolen tunnin aikana 2 ja kolmannen puolentunnin aikana 4 eli yhteensä 21 henkilöä tykkäsi puolentoista tunnin aikana. Aika hyvä! se, mitä pelkään ­ ehkä yli-intoillen ­ on, että suuryritykset nappaavat sosiaalisen median palvelut meiltä tavallisilta pulliaisilta. nin ja markkinoin tukena. Valiolla yksistään Facebooin päivittämiseen osallistuu 20 henkilöä. Valion sivuista tykkää 15 500 ihmistä! Onko nyt kyse sosiaalisesta mediasta vai onko kyse tunkeutumisesta ihmisten yksityisalueelle, vuorovaikutuskentille? Jos noin moni tykkää, niin silloinhan ei kenelläkään pitäisi olla mitään sitä vastaan? Jotenkin minusta tuntuu kuitenkin tylsältä ja epämukavalta se, että henkilökohtaisten tuttujen kanssa käydyn keskustelun keskelle pomppaa suuryritys muka ystävänä ­ ja kutsuu tätä sosiaaliseksi mediaksi? Tosin nyt on hyvä muistaa, ettei Valio eikä muutkaan pääse markkinoimaan sivuillani ­ paitsi Hakaniemen halli ­ koska en heitä ole tykästänyt ja kavereiden kavereiden estot ovat päällä. Kyse on ehkä vähän samasta kuin että estää puhelinmarkkinoinnin, mikä myös tuntuu yksityisalueelle tunkeutumiselta. Se, mitä pelkään ­ ehkä yli-intoillen ­ on, että suuryritykset nappaavat sosiaalisen median palvelut meiltä tavallisilta pulliaisilta. Vastauksena tähän ei ole uusi, parempi palvelu, sillä uuden kaverijoukon kerääminen vie taas aikaa ­ ehkä vähemmän kuin ennen, mutta kuitenkin. Enemmän, kuin sivuilleni tupsahtavia mainoksia, pelkään markkinoinnin leviämistä piilomainontana. Mutta näinhän tapahtuu Kirjoittaja on FT ja Tietotaitotalkoiden asiantuntija. HETKY 1/2011 15
• Leena Kanerva Sosiaalinen media yrityksen liiketoimintastrategian tukena Sosiaalinen media hiipii yrityksiin aluksi varkain ja saa aikaan yhteentörmäyksiä sukupolvien välille. Tietohallinnolle se aiheuttaa uusia päänsärkyjä entisten lisäksi. Viisas yritys valjastaa sosiaalisen median liiketoimintastrategian tueksi, mutta tämä vaatii uutta, avoimempaa asennetta. SOSIAALISEN MEdIAN TÄRKEYTTÄ tuo yritysjohdon tietoisuuteen monta lobbaria: mainostoimiston some-guru kertoo, että sosiaalinen media on itse asiassa vain eräs suoramarkkinoinnin muoto. HR-guru kertoo, että sosiaalinen media on y-sukupolven tapa toimia. Intranet-alustan toimittajan some-guru kertoo, että konsernin sisälle pitää rakentaa oma Facebook kaikkine kissakerhoineen, etteivät yrityssalaisuudet valu julkiseen verkkoon. Riittävän monen gurun jälkeen vastahakoisimmankin yritysjohdon valtaa taisteluväsymys ja toimitusjohtaja esittää markkinointijohtajalle avainkysymyksen: "mitä me tehdään sosiaalisen median suhteen, ollaanko me feisbuukissa?" Tietohallinto. johtaja seuraa keskustelua huolestuneena sivummalta, hän haistaa tietoturvaongelmia. Ja hankalia infra-investointeja, jotka eivät sovi huolella rakennettuun konsernin arkkitehtuuriin. Tämä kärjistetty esimerkki ei ehkä sellaisenaan ole tosielämästä, mutta sen elementtejä löytyy monen suuren organisaation some-keskustelusta. niä näkemyksiä parkkipaikkojen jakopolitiikasta. Eikä mitään muuta. Sitten syntyy hässäkkä siitä, että Facebookissa, Twitterissä tai Suomi24:ssä joku yrityksen edustaja on osallistunut keskusteluun yrityksen tuotteista varomattomin sanakääntein. Tässä vaiheessa brändinvartijat ja kriisitiedottamisen asiantuntijat heräävät ja ryhdytään laatimaan ohjeistusta siitä, miten sosiaalisessa mediassa tulee käyttäytyä. Määritellään, miten esiinnymme Facebookissa ja Twitterissä, mitä voi tehdä yksityishenkilönä ja mitä yrityksen edustajana. Kirjoitetaanko Twitteriin englanniksi vai suomeksi? Miten nopeasti vastataan negatiiviseen kritiikkiin ja kuka siitä vastaa. Tällaisen ohjeistuksen teko on paikallaan jokaiselle organisaatiolle, mutta vielä enemmän sosiaalisesta mediasta on saatavissa hyötyä, jos sille määritellään liiketoiminnan tavoitteisiin nojautuva strategia. Palaan tähän viimeisessä kappaleessa. tiossa ongelmia, jotka ovat oikeastaan muhineet pikku hiljaa vuosien aikana. Yrityksen strategiassa on voitu määritellä, että koko henkilöstö aktivoidaan mukaan tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Samaan aikaan intranetin ympärille on rakennettu niin tukevat palomuurit, ettei osallistuminen onnistu kotikoneelta. Tai tavoitteena on rakentaa "extended organization" -tyyppistä yhteistyökumppaniverkostoon nojaavaa toimintamallia, jossa alihankkijakumppanit saadaan ketterästi mukaan toimituskokonaisuuksiin ja säästetään kiinteissä kustannuksissa. Mutta sitten onkin rakennettu niin tehokkaat vpnvarmistukset, että tunnusten luomiset ja clientien asennukset takkuisine prosesseineen hidastavat projektien käynnistymistä. Usein näissä yhteentörmäyksissä on kyse siitä, että edelläkävijän rooli on vaihtunut: ennen vanhaan tietotekniikka oli huipussaan työpaikalla ja sieltä käyttötavat ja ohjelmat levisivät koteihin. Nyt kotona on kaikki herkut ja työpaikalla ikävä tietohallinto kieltää kaiken kätevän ja pakottaa käyttämään hankalia, muinaisia järjestelmiä. Oikea ratkaisu näihin ongelmiin ei toki ole tietoturvasta luopuminen ja kaiken leväyttäminen avoimeen nettiin. Miten heräämisen jälkeen jatketaan? Tyypillinen polku isoissa organisaatioissa some-herätyksen jälkeen kulkee näin: Havaitaan, että organisaation eri yksiköistä löytyy jo erilaisia sosiaalisen median kokeiluja ja projekteja. Eräs yksikkö on tehnyt Facebookiin sivut ja samalla tullut läänittäneeksi yrityksen ydinbrändiin kuuluvan tuotenimen yhdelle paikallisyksikölle. Toisaalla on pystytetty Yammer-keskustelu, jonne on hetkessä tulvahtanut kymme- Perinteisen tietohallinnon ja sosiaalisen median maailman yhteentörmäyksiä Sosiaalisen median tyyppisten työkalujen käyttöönotto paljastaa monissa organisaa- sosiaalisen median tyyppisten työkalujen käyttöönotto paljastaa monissa organisaatiossa ongelmia, jotka ovat oikeastaan muhineet pikku hiljaa vuosien aikana. 16 HETKY 1/2011
• Teema-artikkeli Oikean ratkaisun löytäminen vaatii tietohallinnolta perusteellista suunnittelutyötä ja vuoropuhelua liiketoiminnan kanssa, jotta saadaan varmistettua liiketoiminnan tavoitteet tietoturvallisesti. Avoimuus ja läpinäkyvyys Tekniset haasteet avoimuuden ja turvallisen rajankäynnissä ovat se havaittava lopputulos filosofisemmasta kysymyksestä: miten paljon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tarvitsemme? Väitän, että yritysten on saavutettava nykyistä avoimempi asenne, jotta toiminta sosiaalisen median maailmassa onnistuu. Olen poiminut tähän pari esimerkkiä, joista toivottavasti herää ajatuksia ja ideoita. Oiva esimerkki yhteisöllisestä sovelluksesta ja läpinäkyvyydestä on Kiva.org. Kiva.org on kansainvälinen järjestö, joka välittää mikrolainoja lainaajilta kehittyvien maiden yrittäjille. Mikrolainat ovat hyvä tapa auttaa kehittyvien maiden ihmisiä, niiden avulla he rakentavat elämäänsä aktiivisesti omalla työllään, eivätkä passiivisesti avustuksilla. Mikrolainoissakin on kuitenkin riskinsä, kuten viime aikoina olemme mediasta oppineet: hämärämiehet ovat löytäneet niistäkin pelikenttää. Ratkaisu on avoimuus ja läpinäkyvyys. Kivan sivustolla läpinäkyvyys on kattavaa. Lainan antaja voi etsiä sopivia lainansaajia esim. maantieteellisen alueen, toimialan ja sukupuolen perusteella. Kaikista lainan hakijoista on valokuvat ja kuvaukset heidän yrityksestään. (Itse valitsen vähemmän viehättä- viä sieltä listan viimeisiltä sivuilta, sillä päättelen, että niille etusivun viehättäville hakijoille löytyy muitakin tukijoita...) Kivan lainoissa läpinäkyvyys toimii lainan antajien ja saajien välillä, mutta vielä tärkeämpää se on "Field Partenereiden" osalta. Nämä ovat niitä organisaatioita, joiden avulla lainan "viimeinen maili" hoidetaan lainan saajien luo. Kivalla on kriteerit Field Partnereille, mutta varsinainen valvonta tapahtuu tuhansien lainanantajien toimesta. Field Partnerien perimät korot ja muut toiminnan tunnusluvut päivittyvät reaaliaikaisesti ja lainojen antajat voivat kanavoida antamansa lainat parhaiden partnerien kautta. Kivan sivusto on muutenkin erittäin monipuolisesti yhteisöllistä mediaa hyödyntävä, suosittelen katsastamista ideoiden hankkimiseksi kaikille verkkopalvelujen rakentajille. Toinen esimerkki avoimuudesta on täältä koti-Suomesta: Sulava on nuori asiantuntijayritys, jonka on käynnistänyt joukko kokeneita it-konkareita. Sulavan linjana on hyödyntää yhteisöllisiä menetelmiä monipuolisesti. Logon suunnitteluttaminen growdsourcing-menetelmällä herätti vilkkaan keskustelun. Ja mitäpä sanotte tästä avoimuudesta: yrityksen nettisivuilla on linkit avainhenkilöiden Linkedin-profiileihin. Ennen vanhaan asiantuntijaorganisaatiot piilottivat parhaansa mukaan avainhenkilöiden CVeitä ja jopa henkilöllisyyksiä. CV:n laittaminen nettiin oli ennen kuulumatonta: sehän innostaa kilpailijat rekrytoimaan meidän parhaat osaajamme. Sulavan ratkaisu lähtee melkoisesta avoimuudesta: ei kilpailijalle rek- HETKY 1/2011 17
• 6. 7. Sosiaalisen median strategia strategia kertoo, miten hyödynnämme sosiaalisen median työkaluja tukeaksemme liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Toimenpideohjelma lopuksi toimenpideohjelma, joka sisältää karkean projektisuunnitelman osaprojekteista, joilla strategia toteutetaan. rytointia piilottelemalla estetä, vaan mielenkiintoisilla tehtävillä omassa organisaatiossa. 2. Miten sosiaalisen median strategia tehdään? Palataanpa avoimuus-filosofiasta käytännön työhön. Miten yrityksen kannattaisi edetä sosiaalisen median strategian rakentamisessa? Jokaisella strategiakonsultilla on oma lähestymistapansa. Esittelen tässä lyhyesti sen mallin, jota omissa projekteissani käytän. 1. Liiketoimintastrategia mitkä ovat liiketoimintastrategiaa tukevat tavoitteemme sosiaaliselle medialle? mitä liiketoiminnan tavoitteita voisimme tukea sosiaalisen median keinoin? 3. 4. 5. Asiakkaiden ja kumppanien odotukset mitä asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme odottavat meiltä? Uusia asiointitapoja ja kommunikointikanavia? Kokemukset jo toteutetuista organisaatiosta löytyy niitä kokeiluja. Etsitään ne ja kirjataan niistä saadut kokemukset. Joukossa on varmasti joitain hyödyllisiä. Markkinat, kumppanit, kilpailijat mitä ympäristössä tapahtuu? mitä järjestelmien toimittajat kertovat? mitä kilpailijamme ovat jo toteuttaneet? mitä alan gurut maalailevat? Analyysi, Priorisointi, Synteesi Eri lähteistä kerätyt lähtötiedot ja aihiot analysoidaan, tavoitteet priorisoidaan ja synteesinä syntyy: Sosiaalisen median strategiatyössä lähdetään liikkeelle liiketoimintastrategian perusteista. Monenmoiset ideat tiivistetään tehokkaasti priorisoiden strategiaksi ja toimenpidesuunnitelmaksi. Käytännöllisimmillään suunnitelma ottaa kantaa kolmeen osa-alueeseen: miten toimimme ulkoisessa sosiaalisen median maailmassa (Facebook, Twitter...), miten rakennamme houkuttelevampia omia verkkopalvelujamme asiakkaillemme ja kumppaneillemme yhteisöllisillä työkaluilla ja miten hyödynnämme some-keinoja oman henkilöstömme piirissä. Kirjoittajalla on pitkä tausta it-yrityksissä kehittäjänä, konsulttina ja liiketoimintajohtajana. Nykyään hän konsultoi oman yrityksensä lukuun mm. teknologiastrategioita ja sosiaalisen median strategioita. Luotsikoulutusta Otavan Opistolla 28.2.­4.3.2011 Tietotaitotalkoot järjestää talkoiden lisäksi luotsikoulutusta. koulutus perustuu yhdessä tekemiseen ja tavoitteena on oman kokemuksen kautta nähdä ja oppia, että tietotekniikan ohjaaminen ei edellytä luentoja ja opaskirjojen ennalta lukemista. Voi vain ruveta tekemään! koulutus antaa pätevyyden ohjata Tietotaitotalkoita. Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu os. www.tietotaitotalkoot.fi lisätietoja antavat: liisa kirves, liisa.kirves@gmail.com, puh.0400 400082 tai marja-liisa Viherä, maijav@mac.com, puh. 0400 501581 TErVETUloa mUkaan! 18 HETKY 1/2011
• Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Hetky on tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevien henkilöiden verkostoitunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alan kehityssuuntia ja tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Hetky on Tietotekniikan liitto ry:n suurin jäsenyhdistys, jossa on n. 7 000 jäsentä. näistä yritysjäseniä on n. 300 ja opiskelijajäseniä n. 100. Tarjoamme jäsenillemme mm. lehtietuja, koulutus- ja perehdyttämistoimintaa, ammatillista tietoa sekä verkottumismahdollisuuksia. Hetkyn jäsensivut Hetkyn kerhot/verkostot Kerhot ovat Hetkyn aktiivijäsenten ylläpitämiä verkostoja, joiden tarkoituksena on koota yhteen jostakin aihealueesta kiinnostuneita jäseniä. Verkostojen toiminta on Hetkyn tärkeimpiä toimintamuotoja ja erilaisia tapahtumia ­ niin tiukkaa asiaa kuin rennompaa verkottumistakin ­ on tarjolla kuukausittain kesätaukoa lukuun ottamatta. Tapahtumat ovat pääosin maksuttomia jäsenillemme! Jäsenenä voit siis saada satojen eurojen edun osallistumalla tilaisuuksiimme! saat tapahtumatiedotteet sähköpostitse ilmoittautumalla Hetkyn toimistoon os. hetky@ttlry.fi. TErVETUloa VErkoTTUmaan! Aktiiviset vaikuttajat AkVA AKVAn tarkoituksena on edistää jäsentensä laaja-alaista osaamista ja henkilökohtaista kehittymistä. Kerho tarjoaa esitelmiä, koulutusta, yritysvierailuja ja keskustelufoorumin jäsenille. Isännistö: · Jari Petersen-Jessen, puheenjohtaja puh. 0400 464 455 jari.petersen-jessen@eduskunta.fi · Raimo Leivo puh. 050 615 32 raimo.leivo@gmail.com · Juha-Pekka Leskinen puh. 050 384 3997 juha-pekka.leskinen@eduskunta.fi ·Paula Miinalainen puh. 050 500 2363 paula.miinalainen@arborvitae.fi · Heli Tuomonen puh. 050 442 2131 heli.tuomonen@laskentafarmi.fi · Heli Turja puh. 040 900 0304 heli.turja@helium.fi Hetkyn johtokunta 2011 Kehityspäällikkö Pipsa Ylä-Mononen, puheenjohtaja Itella Oyj, ICT-Services www.itella.com PL 8081, 00011 Itella Postitaival 7 A puh. 0400 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Kehitysjohtaja Tarja Berg Mandatum Life, www.mandatumlife.fi Ruoholahdenkatu 21 00180 Helsinki puh. 050 424 7413 tarja.berg@mandatumlife.fi Kehityspäällikkö Pirjo Myyry Finnair Oyj Tietotie 11 A 01053 FINNAIR puh. 040 559 9795 pirjo.myyry@finnair.com Business Captain E. Harri Niemi CapeNiemi Consulting Oy Annankatu 31­33 E 65, 00100 Helsinki eharri.niemi@capeniemi.fi www.capeniemi.fi Improvement Coach (work management) Eemeli Ollila F-Secure Oyj, www.f-secure.fi puh. 0400 508 701 eemeli.ollila@f-secure.com Kehityspäällikkö Petteri Piipponen Kesko Oyj, www.kesko.fi puh. 050 502 3002 petteri.piipponen@kesko.fi Anne-Maritta Talaslahti Tietohallintojohtaminen Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu www.haaga-helia.fi puh. 044 571 1511 anne.talaslahti@elisanet.fi Global Club Kansainvälistyminen, globalisaatio, kulttuurien kohtaaminen ­ mitä nämä merkitsevät tietotekniikan ammattilaiselle? Isännistö: · Harry Piela, puheenjohtaja puh. 040 570 7523 harry.piela@spss.fi · Paul Lindfors, talousvastaava puh. 040 533 2567 paul.lindfors@elisanet.fi · Ilkka Haukilahti puh. 040 861 3865 info@Q4U.fi · Heikki Kirjanen puh. 07180 08000 heikki.kirjanen@nsn.com · Lauri Laitinen puh. 050 483 6551 lauri.laitinen@nokia.com · Matti Sarja puh. 050 502 0132 matti.sarja@capgemini.com ·Jorma Tapola puh. 045 7880 4091 jorma.tapola@fi.fujitsu.com Hetkyn liittokokousedustajat 2011 Pirjo Myyry Finnair Oyj pirjo.myyry@finnair.com Eemeli Ollila F-Secure Oyj, www.f-secure.fi eemeli.ollila@f-secure.com Mirja Reijonen puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi Marianne Suvanen IBM marianne.suvanen@fi.ibm.com Marja-Liisa Viherä Puh. 0400 501 581 maijav@mac.com Curt von Essen Hightec Multimedia Ky curt.von.essen@hightec.fi Pipsa Ylä-Mononen Itella Oyj pipsa.yla-mononen@itella.com ICt Ladies ICT Ladies on tietotekniikka-alalla työskentelevien naisten kontaktiverkosto, joka antaa mahdollisuuden jäsenilleen kehittää itseään ammatillisesti sekä luoda ja ylläpitää hyödyllisiä kontakteja muihin saman alan naisiin. Johtoryhmä: · Pirjo Myyry, puheenjohtaja pirjo.myyry@finnair.com · Niina Kuivalainen niina.kuivalainen@kehatieto.fi · Susanne Leppänen susanne.leppanen@aforum.fi · Mari Liiri mari.liiri@arctechno.com · Susanna Palmroos susanna.palmroos@futurice.com · Fanni Rinne i-fannir@microsoft.com · Marianne Suvanen marianne.suvanen@fi.ibm.com · Anna Taylor ataylor@successfactors.com ITU-kerho painottaa pehmeitä arvoja kovassa maailmassa, persoonallisuuden ja luovuuden kehittämistä, ryhmätyötaitoja ja henkilökohtaista kasvamista. Isännistö: · Tuula Salonen, puheenjohtaja puh. 040 551 2040 tuula.salonen@tieto.com · Hilkka Hanhenoja hilkka.hanhenoja@helsinki.fi · Hilkka Huttunen puh. 045 675 2021 hilkka.huttunen@vtt.fi · Irma Meretniemi irma.meretniemi@bdmoy.fi · Antero Mäkinen antero.makinen@mbnet.fi ItU tietohallintokerho Tietohallintokerho pyrkii lisäämään jäsentensä keskinäistä verkostoitumista ja edistämään tietoisuutta hyvästä tietohallintotavasta. Johtoryhmä: · Anne-Maria Talaslahti, puheenjohtaja anne.talaslahti@elisanet.fi · Päivi Hietanen, tiedotusvastaava paivi.hietanen@tieturi.fi · Jarmo Jonninen jarmo.jonninen@finpro.fi · Maarit Laakkonen maarit.laakkonen@otava-kuvalehdet.fi · Reino Myllymäki reino.myllymaki@cxomentor.fi · Heikki Saarinen heikki.saarinen@kpmg.fi · Merja Savenius, sihteeri merja.savenius@pivotal.fi · Ted Varila ted.varila@itella.com tietoliikenne-foorumi Verkosto toimii jäsentensä tietoliikennealueeseen liittyvien aiheiden puolueettomana ja vapaaehtoisena keskustelufoorumina, jossa voi mm. vaihtaa ajatuksia alan muutoksista sekä uusista mahdollisuuksista. Isännistö: · Curt von Essen, puheenjohtaja puh. 040 558 8222 Curt.von.Essen@hightec.fi · Lauri Hirvonen lauritravels@hotmail.com · Seppo Laaksonen seppo.laaksonen@nocsos.com · Nalle Lindström nalle.lindstrom@hp.com ·Tommi Vänninen tommi.vanninen@teliasonera.com · Sakari Puhakka Sakari.puhakka@kolumbus.fi · Lea Virtanen lea.virtanen@jobit.fi · Mirja Reijonen mirja.reijonen@kolumbus.fi
• Harry Piela Miksi Itämeren alueen poliisit ryntäsivät naamakirjaan? KUN YRITYKSET TUNTEVAT jo Facebookin ja ovat siinä mukana, niin tottahan Viron julkishallintokin sinne menee. Mm. sosiaaliministeriö, tilastokeskus ja ns. Stenbockin talo ovat liittyneet. Pioneerina voidaan pitää ulkoministeriötä, joka avasi sivunsa Facebookissa kaksi vuotta sitten. Muutama kuukausi sitten myös Eesti Politsei- ja Piirivalveamet PPA eli Viron poliisi- ja rajavartiolaitos lähti Facebookiin. Se löytyy osoitteesta www.Facebook.com/politseijapiirivalveamet. PPA:n Facebook-sivuilla on kontaktit, kuvia, videoita, ilmoituksia sekä arjen postitusta. ­ Olemme opastaneet ihmisiä talven liikenteestä, muistuttaneet heijastimen tärkeydestä, jakaneet tietoa henkilökortin käyttämisestä, toivottaneet rajavartijoille onnea merkkipäivänä, kutsuneet ihmi- siä käymään jne., sanoo Nelli Pello, PPA:n julkaisupäällikkö. ­ Yritämme postituksilla antaa ihmisille sellaista lisäarvoa, mitä lehdistötiedotteista ei löydy, kuten kuvia ja infoa. Monia tiedotteita yms. on ainoastaan Facebookista, lisää Pello. Rikas sisältö Ensimmäiset kuukaudet ovat näyttäneet, että PPA:ta odotettiin Facebookiin. Jo lähes 3000 ihmistä on liittynyt PPA:n ystäväksi. Teemat, mitä seinälle viedään, valitaan PPA:n Facebook-julkaisutoimistossa. Siellä on ihmisiä, jotka sekä kirjoittavat seinälle että vastaavat kansalaisten kysymyksiin. ­ Meillä on neljä omistajaa, jotka esiintyvät omalla nimellä ja kuvalla. Tietysti saamme apua henkilöstöltä, jotka ovat aktiivisia Facebook-käyttäjiä, kertoo Nelli Pello ja jatkaa: ­ Koska jokainen PPA-julkaisu katsotaan polisiin viralliseksi kannanotoksi, on oltava tarkkana. Tietysti keskustelu voisi olla vieläkin vapaampaa sivuston ystävien suuntaan ja haluammekin heidän toimittavan meille kuvia, videoita sekä tekstiä dialogin parantamiseksi. Ennen Facebookiin menoa tärkein kysymys PPA:ssa oli, onko sivuille tarpeeksi postitettavaa materiaalia. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen; materiaalia on jatkuvasti tarjolla ja jopa liikaa. Pellon mukaan päivityksiä tehdään keskimäärin kolmesti viikossa, jotta sivusto uudistuu ja pysyy raikkaana. Usein nostetaan myös keskusteluun aiheita, joita muut valtion laitokset eivät tuo esiin. 20 HETKY 1/2011
• Teema-artikkeli Suomalaiset poliisit. Mikko Manninen (vasemmalta), Jutta Antikainen ja Marko Forss ovat Suomessa tunnetut virtuaalipoliisit. Kuva: Annika Sjöblom Viron poliisi- ja rajavartiolaitos Facebookissa. jon mm. mopoista sekä alkoholi- ja tupakkatuotteista. Samoin seksuaalirikoksia ja kotiväkivaltaa kohtaan on paljon kiinnostusta. ­ Yksityiskeskustelut nuorten kanssa ovat erittäin tärkeitä, sanoo Marko Forss, joka Facebookin lisäksi on myös MSN-verkossa ja IRC-galleriassa. PPA:n työtekijöiden suhtautuminen Facebookiin on kuitenkin ristiriitainen. Toisten mielestä asia on erinomainen ja lisää tarvittavaa läpinäkyvyttä. Toiset taas katsovat, ettei PPA:n pitäisi esiintyä Facebookin kaltaisessa mediassa. Voi olla, että käyttäjät vertaavat sitä muihin, lähinnä nuorison käyttämiin some-palveluihin. sä liikenne- tai turva-asioita. Samoin poliisikoirien ja hevoston kuvat ovat suosiossa. Myös polisiin oma poro, Maija, on kovasti suosittu kohde, joten silläkin on omat sivut Facebookissa. ­ Internet on tänä päivänä kansan pariin menemistä ja siksi hyvin tärkeää, sanoo Suomen ensimmäinen verkkopoliisi Marko Forss, jonka työnä on suomalaisten auttaminen Facebookissa. ­ Poliisin tehtävänä ei pidä olla vain valvominen. Poliisin pitää olla myös näkyvissä, niin turvallisuus lisääntyy virtuaalimaailmassa ja auttaa käyttäjiä muistamaan, mitä netissä voi tehdä ja mitä siellä voi tapahtua, hän jatkaa. Kolmella poliisilla on virallinen käyttäjätili Facebookissa: Markon, Jutan ja Mikon työ (kuvassa) on auttaa ja neuvoa ihmisiä päivittäin. Virtuaalipoliisilta kysytään pal- Linkit: http://www.politsei.ee/ http://www.Facebook.com/politseijapiirivalveamet http://issuu.com/ajakiri_radar www.Facebook.com/politseijapiirivalveamet www.poliisi.fi/nettipoliisi http://www.Facebook.com/home.php#!/pages/ suomen-poliisi/134532941512 Suomen polisiin Facebook-missio Suomen poliisi meni virallisesti Facebookiin kaksi vuotta sitten. Nyt ryhmällä on jo noin 98 000 fania! ­ Emme osanneet odottaa sellaista suosiota, kertoo Suomen poliisin Facebooksivuston omistaja Anna-Minna Lukkala. Hämmästyttävää on myös poliisien korkea osallistumisaktiviteetti; jopa 96 % on jäsenenä. Suomalaisten postitukset ovat yleen- Alkuperäisen jutun kirjoittaja on Viron poliisilaitoksen Radar-lehden päätoimittaja Nelli Pello. Juttu on Radar nr 5/2010 sivuilla 6­9. Jutun HETKY-lehteen toimittanut kirjoittaja tuntee Viron poliisiorganisaation erinomaisesti. HETKY 1/2011 21
• Susanne Leppänen kerhot Aikaa on VALMENTAJA MARISE LEHTO Uudesta Seelannista pysähdytti meidät pohtimaan, mihin kaiken kiireen keskellä olemmekaan matkalla. Työskenneltyään ensin Australiassa, Singaporessa ja Hong Kongissa hänen tiensä kulki Suomeen rakkauden myötä. Tätä nykyä Marise Lehto toimii yrittäjänä ja opettaa englannin kieltä ja liike-elämän taitoja yrityksissä. Ajankäytön hallinnalla käsitetään valikoimaa erilaisia taitoja, joilla hallitaan aikaa ja saavutetaan tavoitteita. Näihin taitoihin kuuluvat suunnittelu, allokointi, tavoiteasetanta, delegointi, organisointi, priorisointi ja aikataulutus. Ajankäytön hallinta on tänä päivänä välttämättömyys jokaisessa projektissa, jonka halutaan pysyvän sovitussa aikataulussa ja laajuudessa. Alun perin termillä "tehokas ajankäytön hallinta" viitattiin vain työelämään aktiviteetteihin, mutta nykyään siihen liitetään myös henkilökohtaiset perheen ja vapaaajan toiminnot. Ajanhukkaajia ovat muun muassa kokoukset ja varsinkin päättämättömyys kokouksissa sekä ideoiden käyttöönotto ennen kuin on analysoitu, että ne toimivat. Jos pystymme johtamaan itseämme, pystymme myös hallitsemaan ajankäyttöämme, sanoo ajanhallinnan guru Stephen Covey kirjassaan The 7 Habits of Highly Effective People. Nämä seitsemän tapaa, joita tuottavat menestyjät käyttävät ovat: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Aloitteellisuus ja aktiivisuus Aloittaminen lopputuloksen suunnittelulla (backward planning) Priorisoiminen; tärkeimmät asiat tehdään ensin Win/win -ajattelu Pyrkimys ymmärtää, vasta sitten tulla ymmärretyksi Synergioiden löytäminen Henkilökohtainen uudistuminen ja jatkuva parantaminen ja sitä tulee lisää Vireä ICT Ladies -verkosto kokoontui tammikuussa Oraclen tiloihin teemalla Ajankäytön hallitseminen. Naisenergiaa piisasi eikä tuppisuuksi jäänyt kukaan, kun kädet jatkoivat selittämistä sanojen tueksi. PARASTA AIKAA ON PARASTA AIKAA! Kiitämme sponsoriamme Oraclea! Tilaisuudessa teimme ryhmätöitä, joissa asetimme työ- tai henkilökohtaisen tavoitteen metodina backward planning. Aivan ensimmäiseksi oli siis tärkeää kuvitella lopputulos yksityiskohtia myöten. Sen jälkeen alkoi tavoitteiden ja alitavoitteiden kirjaaminen. Hyvin kuviteltu ja huolella suunniteltu on siis miltei saavutettu. Hyvin määritellyn tavoitteen erottaa Peter Druckerin SMART-mallin mukaan näistä ominaisuuksista: · Smart = järkevä · Measurable = mitattavissa oleva · Attainable = saavutettavissa oleva · Realistic = realistinen · Time Bound = aikaan sidottu Tämän lyhyen itsetutkiskelun jälkeen kävimme vierustoverin kanssa läpi yhteenvetoa tavoitteista. Tulossa ICT Ladies -verkoston tilaisuuksia maaliskuussa: · · to 3.3. klo 17.00 Uudet työvälineet, IBm:n tiloissa ke 23.3. klo 17.00 WWF suomen Green office -ympäristöjärjestelmä. katso lisää sivulta 2 sekä os. www.hetky.fi · Huom! ICT ladies -verkosto myös Facebookissa. liity ryhmään! Kirjoittaja toimii yrittäjänä Aforum Oy:ssä, susanne.leppanen@ aforum.fi 22 HETKY 1/2011
• Tietotekniikan liiton koulutusta Certified European Software Process Improvement Manager (TTL) Aika: 17.3., 31.3 ja 28.4.2011, klo 9:00­16:00 Paikka: Espoo, Stella Business Park Kurssi Certified European Softaware Process Improvement Manager (SPI Manager) on alun perin suunniteltu ohjelmisto- ja IT-yritysten prosessien uudistamista silmälläpitäen. Kurssilla käsiteltävät kokonaisuudet ja osa-alueet soveltuvat myös muiden toimialojen prosessien parantamiseen. Kurssin keskeinen sisältö tähtää toiminnan laatutason kohottamiseen prosessien parantamisen keinoin. Laatu nähdään laajempana kokonaisuutena ja laatu on ymmärrettävä ennen kaikkea liiketoiminnan vaatimuksista ja tarpeista kumpuavalle toiminnan kehittämiselle. Prosessien systemaattinen johtaminen on yksi keskeinen reitti ja keino liiketoiminnan laatutason kohottamiseen. tistä paremmin toiminnan kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Koulutus toteutetaan pääosin etäopetuksena. Kurssiin liittyy kolme lähiopetuspäivää. Tämän lisäksi käydään läpi harjoitustyöt joko puhelinkonferensseilla tai lähijaksoilla. Koko kurssimateriaali on englanninkielistä. Kurssiin liittyvä koe ja trilliharjoitukset ovat englanninkielisiä. Osallistumismaksu: 2205 (+ alv) TTL:n henkilö- ja yhteisöjäsenet 2450 (+ alv) ei-jäsenet Kouluttajina toimivat Risto Nevalainen ja Jarmo Hallikas, jotka ovat hankkineet merkittävän kokemuksen ja osaamisen toiminnan kehittämisestä. Kenelle: Kurssi on tarkoitettu jo pitkäaikaisen käytännön kokemuksen omaaville henkilöille, jotka ovat siirtymässä toiminnan kehittämisen vastuuhenkilöiksi tai haluavat menestyä en- Lisätiedot os. www.ttlry.fi/koulutus/ Loppukiri jäsenhankintaan! Haluatko tabletin itsellesi ja älypuhelimen ystävällesi? kutsu ystäväsi jäseneksi ja voita itsellesi samsung Galaxy Tab -tablet-pc sekä ystävällesi samsung Galaxy 551 -älypuhelin. kampanja päättyy ystävänpäivänä 14.2.2011. Jokainen jäseneksi liittyvä ystäväsi kasvattaa voittomahdollisuuksiasi arvonnassa. katso tarkemmat ohjeet os. www.ttlry.fi/jasenyys/kamppis2011/ onnea arvontaan! ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN JA MUUTOS 2015 -SEMINAARI 17.3. KELLO: 13-16.30. PAIKKA: HAAGA-HELIA AMK, RATAPIHANTIE 13, PASILA, HELSINKI. SEMINAARI ON MAKSUTON. Miten yhdistät projektien, prosessien ja yrityskulttuurin johtamisen konkreettisiksi liiketoimintaa ja organisaatiotasi hyödyttäviksi hankkeiksi? Seminaarista saat mallit pragmaattiseen organisaation kehittämiseen sekä prosessien, hankkeiden ja projektien johtamiseen. Tilaisuuden järjestävät HAAGA-HELIAn ProLab ja valmennus- ja konsultointipalvelut sekä Sytyke ry / Projektiosaamisen yhteisö. ProLab on HAAGA-HELIAssa toimintaa, prosesseja ja muutosta tutkiva ja kehittävä asiantuntijayhteisö. ProLabin vetäjänä toimii yliopettaja Jarmo Sarkkinen. Ilmoittautuminen: http://prolab.haaga-helia.fi Lisätiedot: ProLab: Jarmo Sarkkinen, 050 412 6913 HETKY 1/2011 23
• Todista osaamisesi ja sertifioidu! Wakaru toteuttaa julkisia valmennuksia (ITIL, ISO 20000, COBIT ja PRINCE2) yhteistyössä mm. KPMG Forumin ja Tietotekniikan liiton kanssa. Näissä valmennuksissa Wakarun kokeneet ja sertifioidut valmentajat vastaavat valmennusten sisällöstä. Wakarun valmentajat ovat ITIL® Expert sertifioituja ja heillä on pitkä käytännön kokemus palvelujohtamisen ja projektijohtamisen eri alueilta. Yli puolet oppilaista antaa Wakarun kouluttajalle kurssipalautteissa täydet pisteet! Edulliset jäsenhinnat mm. näistä kursseista. EA Foundation ITIL v3 Foundation FastTrack COBIT Foundation ITIL v3 Foundation FastTrack PRINCE2 Foundation EA Introduction PRINCE2 Practitioner ITIL Managers Bridge ITIL v3 Perustaso (Foundation) ITIL Service Strategy ITIl Servide Design ITIL v3 Foundation FastTrack 15­16.2. 17.2. 14­15.3. 17.3. 21­22.3. 22.3. 4­6.4. 4­7.4. 11­13.4. 11­12.4. 13­14.4. 28.4. Edulliset h innat Hetkyn jäs enille! Lisätietoja koulutuksesta sekä ilmoittautumiset www.wakaru.fi/fi/kurssit alennukset Tietotekniikan liiton jäsenille löydät kurssikuvausten yhteydessä. Organisaatiot, joille it-palvelujen toimittaminen on ydinliiketoimintaa, ovat valinneet Wakarun.