Hetky 2/2011 - Lehtiluukku.fi

MCI 5 40v Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija 2/2011 NuorteN valtakuNNalliNeN ideakilpailu Millainen on tulevaisuuden yhteisöllinen media? katso takakansi ja osallistu! Tervetuloa juhlimaan lokakuussa 40-vuotiasta Hetkyä AJASSA! katso tarkemmin sivulta 2. ÖDY TA! HY DOS TIE Tietoyhteiskunta on herännyt huomaamaan paikkatiedon käyttökelpoisuuden Olennaisen tiedon löytäminen on haaste yrityksille Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti · www.hetky.fi
Hyvä jäsen, Hyödynnä lehtietusi! Liittosi tarjoaa Sinulle huikeat jäsenlehtiedut. Tutustu valikoimaan ja tilaa. Kaikki olennainen tietotekniikasta ja sen hyödyntämisestä. Lehti tieteestä, elämästä ja sen ilmiöistä kiinnostuneille. Koko pelimaailma käsissäsi. Viimeisin tieto huipputekniikan kehityksestä ja siitä syntyvistä innovaatioista. Voit valita myös monipuolisesti erilaisia harraste- sekä naistenlehtiä Automaailman kuulumisia, testattua tietoa ja vinkkejä autoiluun ja auton hankintaan. Kansainvälinen reportaasilehti ihmisille, jotka haluavat tietää mitä maailmassa tapahtuu. Kauden parhaat reseptit ja viinivinkit, joiden avulla saat kaiken irti ihanasta ruokavuodesta. Tilaa tekemällä muutos tietoihisi omilla tunnuksillasi web-sivujen kautta muutoslomakkeella tai sähköpostitse jasenasiat@ttlry.fi. Lehti kodin viihtyisyyttä ja asumisen mukavuutta arvostaville. 2 HetkY 2/2011 Aikuiselle naiselle räätälöity Sport antaa hyvät perusteet lehti, jossa ajatusta ja kuntoilun aloittamiseen, asennetta. kunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 2/2011 Hetky teema-artikkeli Paikkatiedon infrastruktuuri on kasvualusta Antti Rainio Myös kuluttajat ovat ottaneet paikkatietopalvelut omakseen. Maatalouslaskenta - tietoa maatiloista verkon kautta Pasi Mattila ja Jaana Kyyrä Internet-kysely on uusi tapa kerätä tietoa maailman maatiloilta. 6 8 10 12 14 16 18 20 Vaalit takana - datan avautuminen edessä? Antti Poikola Aineisto on sitä arvokkaampaa, mitä useampi henkilö sitä käyttää. Lisää tuottavuutta master datan ja tiedon johtamista parantamalla Tomi Dahlberg 6 It:n käytön jatkuva kasvu on lisännyt tiedon merkitystä mm. tuottavuudessa. Muuttuvat tietotarpeet Marjukka Nyberg Päätöksenteko perustuu oikeaan tietoon, mutta sen löytäminen on haasteellista. Ketjukaupan onnistuminen perustuu asiakkaan ymmärtämiseen E. Harri Niemi Kauppias Toni Pokela tietää, mitä asiakkaasta pitää tietää. Ensimmäinen, toinen, kolmas. Myyty! Anni Piela Nettihuutokaupassa rehellisyys on onnistuneen kaupan a & o. Moottoripyörä omilla mausteilla Harry Piela Harrastajien kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen vie tuotekehitystä eteenpäin. yhdistys 8 Hetkyssä tapahtuu Green office - vihreyttä toimistoon Eija Kalliala PRINCE2:n käyttö projektinhallinnassa Paula Miinalainen Tietohallinnon aamupäivä Anne-Maritta Talaslahti ja Reino Myllymäki 4 19 21 22 kolumnit Pääkirjoitus Pipsa Ylä-Mononen Tiedon valta 5 14 Anna palautetta lehdestä ja voita iPad! VAstAAMInen on heLPPoA jA noPeAA! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /hetky. 2. Merkitse numerosarja 280508. 3. tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. onnea arvontaan! Arvottava palkinto on n. 800 euron arvoinen iPad. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2011. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. 20 HetkY 2/2011 3
Hetky tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevien verkottunut yhteisö Tervetuloa tilaisuuksiimme, joissa voit tehokkaasti päivittää ammatillista osaamistasi ja luoda arvokkaita verkostoja. Lähes kaikki tilaisuutemme ovat jäsenillemme maksuttomia, joten osallistumalla niihin saat vuosittain satojen eurojen edun jäsenmaksullasi. Katso myös Tietotekniikan liitto ry:n lukuisat edut os. www.ttlry.fi. Perunaa voi kasvattaa ämpärissäkin! - retki Annalan puutarhaan Aika: 16.5.2011 klo 17.00 Paikka: Annalan puutarha, Hämeentie 154, rakennus J, Helsinki ITU-kerho vierailee Hyötykasviyhdistys ry:n luona Annalassa. Vierailu alkaa kahveilla klo 17.00 Hyötykasviyhdistyksen tiloissa ja jatkuu toiminnanjohtaja Anu Rannan luennolla aiheesta Viljele itse omat "gurmee"-yrttisi! Katso tarkemmin os. www.hetky.fi Ilmoittaudu 12.5. mennessä Hetkyyn! Tervetuloa! Tietoturva-seminaari (Tietoliikenne-foorumi) Aika: 7.6.2011 klo 15.00 alkaen Asiaa ja viihteellistä verkottumista! Ohjelmapuheenvuorot mm.: Palo Alto Networks, KPMG ja HP TippingPoint Group. Hetkyn jäsenille maksuton, muille 30 euroa. Katso tarkemmat tiedot os. www.hetky.fi TAPAHTUMIA Kevätristeily Helsinki Tallinna Helsinki Aika: 9.6.2011 klo 10.0020.30 Onko yrityksesi muutoksen kourissa? Uskotko, että muutoksen läpivienti onnistuu? Miten itse voisit kehittyä muutosmatkan aikana? Tai toisaalta, onko yritykselläsi sosiaalisen median strategia? Mikä sellainen yleensä pitää sisällään? Voisiko sosiaalista mediaa jopa hyödyntää muutoksen läpiviennissä? Jos haluat näihin kysymyksiin vastauksia, tule mukaan ICT ladies -verkoston laivaseminaariin! HUOM! Myös miehet tervetulleita!!! Hinta: Hetkyn jäsenille 75 euroa, muille 105 euroa. HUOM! Viimeinen ilmoittautumispäivä 13.5.! Katso ohjelma os. www.hetky.fi Katso tarkemmat tapahtumatiedot ja ilmoittaudu os. www.hetky.fi. Ilmoittautua voit myös toimistoomme hetky@ttlry.fi ja tähän osoitteeseen otamme vastaan myös ideoita ja ehdotuksia aiheista, esiintyjistä jne. AKVAn tutustumis- ja valokuvausretki Kuivasaaren linnakkeelle Aika: 24.5.2011 klo 16.30 - 22.30 Paikka: Kuivasaari Matka tehdään retkialus m/s Merisaukolla. Ohjelmassa tutustuminen Kuivasaareen sekä opastusta luontokuvaukseen. Retkellä otetut valokuvat saavat osallistua kilpailuun, josta palkintona valokuvauskirja. Lisätiedot os. www.hetky.fi. Hinta Hetkyn jäsenille 40 EUR ja ei-jäsenille 60 EUR. HUOM! Retkelle lähtijöiltä vaaditaan Suomen kansalaisuus. Ilmoittaudu Hetkyyn 3.5. mennessä! Ajassa! EsITysTEn TEEMOInA MM.: · Työllisyys ja rekrytoinnin siirtyminen verkkoon · Digitaalinen media IT-murroksessa · Tulevaisuuden IT-yhteisö Juhlan ohjelma päivitetään os. www.hetky.fi Informaation ja it-ammattilaisten tulevaisuus Hetkyn 40-vuotisjuhla 20.10.2011 klo 13.00-20.00 Tervetuloa juhlimaan energisen yhdistyksemme nuorekasta keski-ikää upouuteen Helsingin Musiikkitaloon! Ajankohtaisten puheenvuorojen lisäksi tarjolla on hyvää seuraa ja viihdyttävää musiikkia maistuvan iltapalan ja kuohuvan kera! Hinta Hetkyn jäsenille 40 euroa, ei-jäsenille 70 euroa. Ilmoittaudu mukaan 26.9. mennessä! Pukukoodi: Smart casual Tapaamisiin juhlatunnelmissa lokakuussa! Mukana juhlassamme ovat mm.: Social Technology Design 40v
Hetky Julkaisija Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Lars Sonckin kaari 12, 02600 Espoo puhelin 0400 832 698 faksi 020 741 9889 hetky@ttlry.fi www.hetky.fi päätoimittaja Pipsa Ylä-Mononen puh. 040 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi toimituspäällikkö Elina Ylppö Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky puhelin 0400 832 698 hetky@ttlry.fi toimituskunta Leena Kononen, E. Harri Niemi, Harry Piela, Jorma Tapola ja Elina Ylppö ja Pipsa Ylä-Mononen osoitteenmuutokset Os. jasenasiat@ttlry.fi toteutus ja ulkoasu MCI Press oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin 09-2525 0250 faksi 09-2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi painatus ScanWeb Oy Ympäristöystävällinen paperi Jakelu Itella Oyj Painos 9 000 kpl Tilaushinnat Lehti sisältyy Hetkyn jäsenmaksuun Irtonumero 5 euroa ja vuosikerta 18 euroa. 30. vuosikerta Nro 3: Carpe Diem 4: AJASSA! ilmestyy 14.9.2011 23.11.2011 Pääkirjoitus Tiedon valta tieto oN valtaa, totesi englantilainen filosofi Francis Bacon (1561-1626). Amerikkalainen Alvin Toffler panee teoksessaan "Suuri käänne" lauseen paremmaksi. Hän toteaa, että valta-asemaa maailmassa ei takaa enää raha eikä asevoima, vaan tieto. Tieto on valtaa ja se antaa mahdollisuuden asioiden hallintaan. Tieto poikii rahaa ja tiedon avulla saadaan entisiin nähden ylivoimaiset aseet. Tietoa pidetään nykyään tärkeimpänä voimavarana ja tuotantotekijänä tämän päivän yhteiskunnassa. Tietämyksen avulla kehitetään parempia tuotteita, jotka päihittävät kilpailijoiden tuotteet. Monet pitävät itsestään selvänä, että tieto on valttia ja oman yksikön pärjääminen ykkösprioriteetti. Informaation arvo vain kasvaa, kun sitä mahdollisimman pitkään pihtaa ja kehittelee voittokaavan itse. Kilpailusta ja firman sisäisestä kyynärpäätaktiikasta tulee pieniä mustelmia, mutta omien juttujen jakaminen johtaisi siihen, että kaikki muut olisivat kanssasi samalla viivalla ja arvosi vähenisi silmissä. Lisäksi kilpailu tiedosta ja kaikesta muustakin parantaa kaikkien suorituskykyä, vai mitä? Jaettu tieto tarkoittaakin mahtavampaa valtaa. Luin mediasta Ciscosta, joka uudisti johtamiskulttuurinsa ja mittaa nykyään ihmisiä ei vain oman suoriutumisensa perusteella, vaan miten he toimivat yhteistyössä koko organisaation kanssa. Bonukset yrityksessä jakautuvat koko firman hyvinvoinnin mukaan. Ciscon pitkäaikainen keskiarvoa parempi suoriutuminen on yksinomaan jakamiskulttuurin ansiota. Nopeasti muuttuvassa maailmassa menestys perustuu tehokkuuteen ja kykyyn vastata muutoksiin. Tiedon tehokas hyödyntäminen nousee keskeiseksi kilpailueduksi liiketoiminnan verkostoituessa. Liiketoiminnan verkostoituminen ja uuden sähköisen liiketoiminnan kehittäminen nostavat tiedon ja sen tehokkaan hyödyntämisen keskeiseksi kilpailueduksi. Nopeasti muuttuvassa maailmassa yritysverkostot, arvoketjut ja liiketoimintaprosessit muuttuvat jatkuvasti. Menestys perustuu yhä enemmän tehokkuuteen ja kykyyn vastata muutoksiin. Tiedon liikuttelijana nähdään edelleen esimies, joka annostelee harkitusti tietoa ylhäältä alaspäin työntekijöille. Nykypäivän työyhteisöissä tämä mekanistinen viestintämalli ei enää toimi. Toimiva työyhteisö vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta, jossa työntekijät pääsevät osallistumaan keskusteluun ja vaikuttamaan asioihin. Osallistuminen ja vaikuttaminen on kaikille mahdollista isoissa ja pienissä asioissa. Asioita opitaan yhdessä ja tietoa jaetaan, ei pantata. Työnantajamaine on jokaisen työtä. Jokainen tuottaa mainetta omalla toiminnallaan ja heijastaa sitä ympäristöönsä. Tietoa on runsaasti tarjolla myös Hetkyn loppukevään tilaisuuksissa. Tule mukaan tilaisuuksiimme esim. retkelle Annalan puutarhaan, Microsoft-vierailulle, valokuvausretkelle Kuivasaaren linnakkeelle ja ICT leidien risteilylle Tallinnaan, jonne yhtä lailla miehet ovat tervetulleita. Ilmoittaudu ajoissa Hetkyn 40-vuotisjuhlaseminaariin 20.10.2011 uudessa Musiikkitalossa. Sponsoroinnista kiinnostuneille: ota yhteyttä. Nautinnollista ja lämmintä kesää kaikille! ISSN 1458-4816 Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta kirjoittajien mielipiteistä. Toimitus ei myöskään vastaa asiavirheistä. puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen HetkY 2/2011 5
iedon i kkat tuur Pai truk fras ualusta in kasv on Antti Rainio Karttapalvelut ovat olleet internetin suosituimpia palveluja alkuvuosista lähtien. Nyt kartat ja navigaattorit ovat levinneet yhä useampiin taskuihin ja autoihin. Välineet ovat kehittyneet ja tietoyhteiskunta on herännyt huomaamaan paikkatiedon käyttökelpoisuuden. eurooppalaiNeN paikkatiedon infrastruktuuri syntyy nyt direktiivin voimalla. Inspiredirektiivi hyväksyttiin vuonna 2007 ja saatettiin Suomessa voimaan vuonna 2009 kansallisella lailla paikkatietoinfrastruktuurista ja tätä täydentävällä asetuksella. Mitä infrastruktuuri tarjoaa ja mitä sen varaan voi rakentaa? paikkatietoa maan ja taivaan väliltä Paikkatiedolla tarkoitetaan kaikkea tietoa, joka sisältää välittömän tai välillisen viittauksen tiettyyn paikkaan tai maantieteelliseen alueeseen. Usein ajattelemme paikkatietoa karttana, joka kuvaa maastoa, maaperää ja maankäyttöä tai liikenneverkkoja, tietoverkkoja ja yhdyskuntahuollon putkiverkkoja taikka kertoo kasvillisuudesta, eläimistöstä sekä suojelualueista. Paikkatietoa ovat myös monet rekisterit kiinteistöistä, rakennuksista, asutuksesta ja toimipaikoista sekä palveluista. Samoin paikkatietoa ovat satelliitti- ja ilmakuvat sekä ympäristön kolmiulotteiset mallit. Yhteiskunta viljelee valtavaa tietovarantoa, joka on kerrostettu toinen toistaan täydentäväksi tietotasoksi. Hallinnon ohella paikkatietoa keräävät myös elinkeinoelämä ja yhä enemmän myös kansalaiset eri harrastuksissaan. Joskus tiedonkeruu on myös turhaan päällekkäistä ja laatupuutteitakin esiintyy. Paikkatiedon infrastruktuuri on tietoaineistojen, tietopalvelujen ja näiden hyödyntämisen käytäntöjen kokonaisuus. Paikkatieto on pitkään säilynyt omissa siiloissaan, mutta tietoverkon kaistan kasvaessa tieto on lähdössä yhä vilkkaammin liikkeelle. Verkkotietojen ja palvelujen pilvenä kasvaa valtavalla vauhdilla. Standar- deja noudattavat rajapintapalvelut mahdollistavat yhteentoimivan tietotarjonnan. paikkatietoa ikkunassa Paikkatietoikkuna (www.paikkatietoikkuna.fi) on kansallinen portaali, joka antaa mahdollisimman kattavan kuvan saatavilla olevista paikkatietoaineistoista ja rajapintapalveluista. Portaali tarjoaa mahdollisuuden hakea ja selata paikkatietoa ja nähdä karttaikkunassa eri tiedontuottajien karttatasoja läpinäkyvinä päällekkäin. Paikkatiedon hyödyntämisen aloituskynnys alenee. Käyttäjän ei tarvitse enää välttämättä hankkia paikkatieto-ohjelmistoa. Paikkatietoja voi selailla ja internet tulee tarjoamaan erilaisia paikkatiedon analysoinnin ja visualisoinnin palveluja, joita voi käyttää selaimella. Se, mikä on tapahtu- 6 HetkY 2/2011
Teema-artikkeli Paikkatietoinfrastruktuuri on eri sektorien tuottamien paikkatietojen ja rajapintapalvelujen yhteentoimiva palvelupilvi ja verkkopalvelujen markkina. Paikkatietojen ohella rajapintapalveluina voidaan tarjota erilaisia muunnos-, analyysi- ja visualisointipalveluja. Niiden avulla voidaan selaimessa tarjota toiminnallisuutta, joka perinteisesti on ollut tarjolla vain ammattimaisissa paikkatietoohjelmistoissa (GIS, Geograhic Information System). Analyysipalvelut tarjoavat standardilla tavalla kuvattuja rajapintapalveluja, joiden avulla paikkatietoja voi käsitellä ja jatkojalostaa monin eri tavoin. Karttaliittymän avulla voi selaimessa tarkastella yhteentoimivia kartta- ja ilmakuvia sekä rekisteri- ja tilastotietoja. Myös sähköiset asiakirjat ja verkkosivujen artikkelit voidaan linkittää karttaan koordinaatti- tai osoitetietojen avulla. Visualisointipalvelut tarjoavat standardilla tavalla toteutettuja vaihtoehtoisia visualisointitapoja paikkatiedoille. Dokumentit Karttaliittymä RAJAPINTAPALVELUT Tilastotiedot Muunnospalvelut parantavat paikkatietojen yhteentoimivuutta. Rekisteritiedot Analyysipalveluja Muunnospalveluja Sisältöpalveluja Tallennuspalveluja Visualisointipalveluja Yritysten tarjoamat paikkatiedot Julkishallinnon yhteiskäyttöiset paikkatiedot Käyttäjien ja yhteisöjen paikkatiedot nut toimisto-ohjelmistoille, tapahtuu myös paikkatietojen käsittelyyn erikoistuneille GIS-ohjelmille. GIS ei jatkossa ole enää Geographic Information System vaan pikemmin Geographic Information Services. Verkossa voi jatkossa luoda ja muokata myös paikkatietoja. Käyttäjä pääsee selaimella alkuun ja voi tarvittaessa edetä vaativien ohjelmistojen käyttöön. paikkatieto tuottaa satoa Paikkatiedon hyödyntäminen on kehittynyt vähitellen parikymmentä vuotta. Kypsään ikään ovat ehtineet jo mm. kuljetusten optimointi, maankäytön suunnittelu ja rakentaminen sekä matkapuhelinverkkojen suunnittelu. Kiinteistötietojärjestelmä on koko talouselämän peruskivi. Liikenneverkkojen ja liikenteen hallinta sekä viranomaisten tilannekuvajärjestelmät varmistavat toimivamman ja turvallisemman arkipäivän. Myös kuluttajamarkkinat ovat heränneet. Kuluttaja etsii sujuvasti osoitteita ja palveluja verkossa ja näkee palvelupisteet kartalla, samoin liikenneyhteydet, sään ja liikennetilanteen. Monia hallinnon ja yritysten prosesseja suunnitellaan paikkatietoa monipuolisesti hyödyntäen, mutta lukuisia aloja tai organisaatioita johdetaan vielä vaistojen varassa. Mihin toiminto sijoitetaan, mistä löydetään tilat ja mihin rakennetaan, miten liikenneyhteydet toimivat raaka-aineiden, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta, missä markkinat ovat, missä kampanjat toteutetaan? Sijainnin suunnittelu, kuljetusten optimointi ja ajantasainen tilannekuva tuovat tutkimusten mukaan kymmenien prosenttien kilpailuetua tai hallinnon tuottavuutta. kestävä kasvupohja Säädösten vauhdittamana rakennetaan nyt eurooppalaista ja suomalaista paikkatiedon infrastruktuuria. Parikymmentä laitosta valtionhallinnossa ja monet kunnat toteuttavat rajapintapalvelujaan. Toimivan tietoinfrastruktuurin varaan voidaan rakentaa tehokasta hallintoa ja kilpailukykyisempää teollisuutta. Paikkatieto on tärkeä tutkimuksen ja innovaation raaka-aine ja maaperä uusille yrityksille, jotka voivat kehittää ideansa kehittyville kansainvälisille markkinoille. Tavoitteita paikkatiedon hyödyntämiseksi ja sen mahdollistamiseksi on kirjattuna mm. Kansalliseen paikkatietostrategiaa vuosille 2011-2015, os. www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/ strategiatyo. pelisäännöt Tietomarkkinoiden pelisäännöt ovat rajoittaneet julkisen tiedon hyödyntämistä. Perusoikeudesta yksityisyyteen on kannettu ja pitääkin kantaa huolta. Tiedon hinta on saattanut olla korkea tai neuvottelut sen määrittelemiseksi ovat kestäneet kovin kauan. Vuosien varrella käyttäjät ovat valitelleet, samoin valtion tilintarkastajat. Paineet ovat kasvaneet ja ministeriöt valmistelevat nyt selkeämpää tietopolitiikkaa. Valtioneuvoston tuore periaatepäätös näyttää suuntaa myös paikkatietojen avaamiselle nykyistä monipuolisempaan käyttöön. Kirjoittaja on johtava asiantuntija, joka työskentelee Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksessa ja vastaa yhdessä Inspire-sihteeristön kanssa paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamisen tukipalveluista. HetkY 2/2011 7
Pasi Mattila ja Jaana Kyyrä Maatalouslaskenta Maatalouslaskenta on kymmenen vuoden välein toteutettava maailmanlaajuinen tilastotutkimus, jossa kerätään tietoa koko maailman maatalouden rakenteesta eli maatilojen työvoimasta, tuotantovälineistä ja toimintatavoista. Tiedonkeruu tapahtuu YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) suositusten mukaisesti ja sen kohteena ovat lähes kaikkien maailman maiden kaikki maatilat. euroopaN uNioNiN ja Euroopan talousalueen maissa maatalouslaskentaa ohjaa EU:n lainsäädäntö. Maatalouslaskennalla saatava tieto on tärkeää aineistoa maatalous- ja elintarvikealan poliittisessa päätöksenteossa ja tutkimuksessa. Suomessa maatalouslaskennan toteuttaa Tike Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Vuoden 2010 maatalouslaskennan tiedonkeruu toteutettiin Suomessa syksyn ja talven 2010-11 aikana. Tietoja pyydettiin maatila- ja puutarhayritysrekistereissä olleilta yli 66 000 maatilalta ja puutarhayritykseltä, joista noin 2 000 oli lopettanut maataloustoiminnan. Maatila- ja puutarhayritysrekistereihin ja laskennan tiedonkeruuseen jäi siten noin 64 000 aktiivista maatilaa ja puutarhayritystä. tietoa maatiloista verkon kautta Yli puolet maatalouslaskentaan koottavista tiedoista saadaan suoraan rekistereistä. Merkittävä tietolähde on maataloustukijärjestelmä: lähes kaikki tilat hakevat maataloustukia ja ilmoittavat tässä yhteydessä mm. kasvilajikohtaiset viljelypinta-alansa ja kotieläinmääränsä. Käytännössä rekistereiden hyödyntäminen toteutetaan siten, että hallinnon rekistereistä tieto kopioidaan ensin tilastolliseen rekisteriin ja tätä tilastollista rekisteriä käytetään laskennan tietolähteenä. tiedot verkon kautta Vajaa puolet maatalouslaskennan tiedoista joudutaan keräämään maatiloilta erillisellä laskennan tiedonkeruulla. Vuoden 2010 laskennassa uutena tiedonkeruumenetelmänä oli internet-kysely, joka oli vaihtoehtona 8 HetkY 2/2011
Teema-artikkeli aiemminkin käytetylle puhelinhaastattelulle. Verkkovastaamista painotettiin Maatalouslaskennan viestinnässä, ja sitä tarjottiin viljelijöille ensisijaisena vastaamistapana. Vastaamisaste oli 96 % ja vastanneista 57 % antoi tietonsa internetissä, mikä ylitti tavoitteena olleen 50 prosentin rajan. Maatalouslaskennan tiedonkeruuta varten Suomen maatilat ja puutarhayritykset jaettiin viiteen alueelliseen ryhmään ja tiedonkeruu eteni pääpiirteittäin pohjoisesta etelään. Kunkin ryhmän viljelijöillä oli aluksi yli kuukauden ajan mahdollisuus vastata internetissä. Verkkovastaamisesta kerrottiin ja muistutettiin kirjein ja tekstiviestein. Lisäksi maatalouslaskentaa käsitteleviä juttuja julkaistiin tiedotusvälineissä, erityisesti maatalousalan lehdissä. Viestintä suoraan tiloille ja tiedostusvälineiden kautta näytti selvästi lisäävän verkkovastaamista. Toisaalta maatalouslaskennan neuvontaan tuli yhteydenottoja internetiä käyttämättömiltä vastaajilta, joille oli jäänyt epäselväksi verkkotiedonkeruun vaihtoehto. Jakson päätyttyä ne tilat, jotka eivät olleet vastanneet verkossa, siirtyivät puhelinhaastattelujen piiriin eikä niiden enää ollut mahdollista vastata verkossa. Maatalouslaskennan internet-palvelusta poistuessaan vastaaja sai pyynnön antaa palautetta erillisen palautekyselyn kautta. Palautekyselyn kävi läpi noin 2 800 vastaajaa ja se antoi mm. seuraavat tulokset: · 79 % vastaajista piti maatalouslaskennan sähköisen kyselyn kysymyksiä selkeinä · 88 % piti ohjeistusta riittävänä · 76 % ilmoitti verkkovastaamisen sujuneen ongelmitta · 72 % piti verkkovastaamista helpompana kuin puhelinhaastattelua · 85 % oli kiinnostunut jatkossa vastaamaan tilastokyselyihin internetin kautta. Sähköisessä kyselyssä tilaa on käytettävissä paperilomaketta enemmän, minkä ansiosta tekstin asettelu voi olla väljempi ja selkeämpi ja kyselyyn mahtuu enemmän ohjeistusta. Lisäksi kysymykset ja ohjeet voivat tulla esiin vain tarpeen vaatiessa, jolloin vastaajan ei tarvitse lukea häntä koskemattomia tekstejä ("Ohjeis- Maatalouslaskennan tietolähteet ELäINREKISTERIT Nauta Lammas Sika TUKISoVELLUS Perustiedot Kasvien pinta-alat Kotieläinten lukumäärä Tukitiedot Maatilarekisteri Puutarhayritysrekisteri Puutarhakysely Sähköinen tiedonkeruu MAATALoUSLASKENTA Puhelinhaastattelu LUoMUREKISTERI PELToLoHKoREKISTERI tus oli ennennäkemättömän tarkka ja selkeä."). Tarkisteiden avulla voidaan varmistaa vastausten saanti ja estää virheellisten vastausten antamista. Sähköisten palveluiden käyttöä helpottaa myös niiden toiminta kaikkina viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Vastaaja voi antaa tietonsa silloin, kun se hänelle parhaiten sopii ("Voi rauhassa miettiä, vastaukset ovat näin tarkempia ja oikeampia."). Maatalouslaskennan saamasta palautteesta on kiinnostavaa ja hyödyllistä poimia myös tietoa siitä, miksi jotkut suhtautuvat kielteisesti tilastokyselyihin ja internetin käyttöön. Aikapula ja erilaisten kyselyiden ja mielipidetiedusteluiden runsaus vähentävät vastaamisintoa. Monet myös kokevat kyselyhin vastaamisen hyödyttömäksi ("Jonnii joutavia uteluita."). Usein Tiken tilastolliseen tiedonkeruuseen suhtaudutaan kielteisesti, koska se samaistetaan maataloushallinnon suorittamaan valvontaan ja ohjeistamiseen. Kysymykset voivat tuntua vaikeilta varsinkin silloin, kun vastaaja ei ole aiemmin joutunut selvittämään kysyttyä asiaa ("Mistä minä tiedän jotain työskentelytunteja? Niitä mihinkään ole kirjattu pätkän vertaa."). Vastausten epävarmuudesta huolestuneille Tikestä on kerrottu, että vastaukseksi riittää kohtuullisella vaivannäöllä saatavissa oleva arvio ja että viljelijän tekemä arvio on selvästi parempi vaihtoehto kuin tiedon puuttuminen kokonaan. tulevaisuuden näkymät Internetin kautta asiointi on helppoa, mutta se edellyttää nopeita ja toimivia yhteyksiä kaikkialla maassa. Langaton laajakaista ei aina toimi kunnolla, joten se hankaloittaa netin käyttöä. Maatalouslaskennan verkkovastaaminen sai yleisesti ottaen varsin myönteistä palautetta. Kun verkkotiedonkeruu toimi myös teknisesti hyvin, Tike laajentaa jatkossa internetissä tapahtuvaa tiedonkeruuta. Jo tänä vuonna verkkovastaamista ollaan ottamassa käyttöön uusissa tiedonkeruissa. Tietoa maatalouslaskennasta internetissä: Suomi: www.maatalouslaskenta.fi, EU: epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Agricultural_ census#Agricultural_census_2010 Koko maailma: www.fao.org/economic/ ess/world-census-of-agriculture/en/ Jaana Kyyrä on Maatalouslaskenta 2010:n projektipäällikkö ja Pasi Mattila on projektitutkija Tikessä. Aikapula ja erilaisten kyselyiden ja mielipidetiedusteluiden runsaus vähentävät vastaamisintoa. HetkY 2/2011 9
Antti Poikola Vaalit takana datan avautuminen edessä? Tieto ei ole niukkuudesta kärsivä resurssi. Digitaalisessa muodossa tietoa jaettaessa sen määrä ei vähene eikä laatu heikkene, vaan pikemminkin päinvastoin - mitä useampi jotakin aineistoa käyttää, sitä suurempi sen arvo on. data laaJasti käsitettYNä on digitaalista raaka-ainetta, kuten tilastoja, julkaisuja, simulaatiomalleja, videotallenteita, kuvia, karttoja, paikkatietoa, 3d-malleja jne. Datan jalostuksen kierrossa se, mikä on jollekin lopputuote, vaikkapa valmis tilasto, voi olla toiselle raaka-ainetta, jota yhdistetään muuhun dataan ja muokataan uudeksi lopputuotteeksi. Maailmalla ja Suomessakin alati voimistuva avoimen datan liikehdintä pyrkii siihen, että erityisesti julkinen sektori, mutta myös yritykset ja muut yhteisöt, tarjoaisivat hallussaan olevia datavarantojaan avoimesti kaikkien käytettäväksi. Voisiko kaikki julkinen data olla myös avointa? Avoimella datalla (kuva 1) tarkoitetaan aineistoja, joita kuka tahansa voi luvallisesti käyttää ja jakaa edelleen ja jotka ovat saatavilla koneluettavassa muodossa. Julkisen sektorin hallussa olevasta datasta osa on julkista ja osa on sensitiivistä. Luonnollisesti aineisto, joka ei ole julkista ei voi myöskään olla avointa. Toisin päin voisi olla, mutta siihenkin on vielä pitkä matka. Virallista tietojen avautumista odotellessa monet palveluiden kehittäjät ovat valinneet teknisesti tuskallisemman ja joskus lain harmaalla alueella olevan lähestymistavan ja tehneet niin sanottuja screen scraper (ruudunraapija) -ohjelmia, jotka käyvät automaattisesti läpi verkkosivuja ja tallentavat tiedot sieltä tietokantaan. Näin esimer- kiksi avoimia työpaikkoja kartalla näyttävä duunitori.fi on raapinut työvoimaviranomaisten sivuja. innovaatioita, tehoa ja demokratiaa Julkishallinnon datan avaamisella edistetään keskeisesti kolmea päämäärää: 1. innovaatiotoimintaa ja digitaalisten sovellusten ja palvelujen kehittymistä 2. hallinnon tehokkuutta ja 3. läpinäkyvyyttä ja demokratiaa. Loistava esimerkki ensimmäisestä kategoriasta on Reittiopas.fi -palvelun avointa rajapintaa hyödyntävät erittäin suositut älypuhelinsovellukset. Hallinnon tehokkuus puolestaan syntyy siitä, että tietoa voidaan hyödyntää valmistelussa ja päätöksenteossa joustavammin eri viranomaisten välillä. Läpinäkyvyyttä ja demokratiaa tukeva julkinen data on ollut erityisesti kiinnostuksen kohteena nyt vaalien aikaan. Avoimen demokratian palvelut, kuten Kansanmuisti.fi, Pikkuparlamentti.fi ja Vaalilupausarkisto.fi pyrkivät tekemään hallinnon prosesseista läpinäkyvämpiä ja edistämään kansalaisten osallistumista. Vaaleihin, ehdokkaisiin ja luottamushenkilöihin liittyviä datavarantoja on listattuna ehdolla.org-verkkosivustolle. KUVA 1 Avoin data Avoin hallinnon data Julkinen hallinnon data Hallinnon data datajournalismin kokeiluja eduskuntavaaleissa Verkkosovellusten kehittämisen lisäksi myös journalismin keinoja ja avointa 10 HetkY 2/2011
Teema-artikkeli dataa yhdistävä datajournalismi on rantautumassa Suomeen. Erityisesti Helsingin Sanomat on pyrkinyt edistämään tätä järjestämällä ohjelmoijia ja journalisteja yhdistäneen HsOpen -tapaamisen sekä julkaisemalla vaalikoneensa sisällön avoimena datana jo ennen vaaleja. Vain viikon sisällä vaalikonedatan julkaisusta siitä oli jo tehty toistakymmentä erilaista visualisaatiota ja analyysia. Esimerkiksi Juha Törmänen teki vaalikonedatasta faktorianalyysin avulla interaktiivisen poliitikkokartan. Kartalla ehdokkaat asettuivat koordinaatistoon heidän vaalikonevastaustensa perusteella. Visualisaatio osoitti hyvin, että puolueilla on keskenään eroja. Erityisen mielenkiintoinen oli perinteisestä vasemmisto-oikeisto- akselista poikkeava pystyakseli, jonka ääripäissä olivat Vihreät ja Perussuomalaiset. Törmäsen poliitikkokartta keräsi viikossa yli 20 000 kävijää ja herätti huomattavan paljon keskustelua ja jatkoanalyyseja. Sosiologi ja toimittaja Veikko Eranti tarttui Juha Törmäsen toteuttamaan interaktiiviseen poliitikkokarttaan ja julkaisi blogissaan "10 havaintoa vaalikonedatan pohjalta". Kuvassa 2 visualisaatioon pohjautuva havainto, joka kumoaa usein toistettua väitettä, että Viheät olisi Kokoomuksen puisto-osasto. Törmänen ja Eranti toimivat toisitaan riippumatta, mutta molemmat loivat lisäarvoa Helsingin Sanomien julkaisemaan avoimeen vaalikonedataan. Datan visualisointiin keskittynyt Datarangers-yritys teki Helsingin sanomien vaalikonedataan perustuen visuaalisen vaalikoneen. Myös siinä ehdokkaat oli asetettu kartalle heidän vastaustensa samankaltai- Vain viikon sisällä vaalikonedatan julkaisusta siitä oli jo tehty toistakymmentä erilaista visualisaatiota ja analyysia. suuden perusteella. Visuaalisen vaalikoneen käyttäjä pystyi näkemään omien vastaustensa vaikutuksen välittömästi, kun sopivien ehdokkaiden määrä kartalla väheni, mitä tiukemmin rajasi omasta mielestään sopivat vastausvaihtoehdot. Mielenkiintoista olisi nähdä vaalikoneiden tiedot yhdistettynä vaalirahoitusilmotuksiin ja eduskunnan datavarantoihin kansanedustajien äänestyskäyttäytymisestä, puheista ja muista valtiopäivätoimista. Eduskunta ei vielä tarjoa julkisiakaan aineistoja avoimena datana. Kansanmuisti.fi- palvelun kehittäjät ovat screen scraping -tekniikalla hankkineet tietokantaan suuren määrän kansanedustajien toimintaan liittyvää dataa ja julkaisseet mielenkiintoisen yhdenmukaisuuslaskurin, jossa verrataan edellisten vaalien ehdokkaiden vaalikonevastauksia vaalikauden aikana tehtyihin todellisiin äänestyksiin. Artikkeli on julkaistu Creative Commons Nimeä -lisenssillä. Creative Commons (CC) on yleinen lisensointimalli, jossa tekijänoikeuksien haltija voi rajoittavan "kaikki oikeudet pidätetään" -lauseen sijasta sallia teoksen tai aineiston vapaamman uudelleenkäytön. Tässä tapauksessa artikkelia saa uudelleenkäyttää, kunhan alkuperäinen kirjoittaja mainitaan. KUVA 2 Kirjoittaja on erikoistunut kansalaisten ja julkishallinnon välisten yhteistyöratkaisujen kehittämiseen ja avoimuuteen pohjautuvien toimintamallien jalkauttamiseen. Hän on Liikenne- ja viestintäministeriön julkaiseman Julkinen data - johdatus tietovarantojen avaamiseen -oppaan (Poikola, Kola Hintikka 2010) pääkirjoittaja. HetkY 2/2011 11
Tomi Dahlberg Lisää tuottavuutta master datan ja tiedon johtamista parantamalla Kuluneen väittämän mukaan tieto on valtaa. Jotta tiedolla voidaan johtaa tai jotta sitä ylipäänsä voidaan hyödyntää, tieto tulee kuitenkin ensin tuoda virheettömänä sen käyttötilanteisiin. Tämä on tiedon johtamisen ja master datan johtamisen tehtävä. Master data on liiketoiminnalle kriittistä tietoa, koska se sitoo liiketoimintatapahtumat keskeisimpiin organisaation toiminnan käsitteisiin kuten asiakkaisiin tai tuotteisiin ja tätä kautta kyselyihin ja raportteihin. Master dataa tarvitaan myös organisaatioon kertyneen tiedon löytämiseen. Master datan johtamisen parantaminen on siksi tuottavuuden, raporttien luotettavuuden ja it:n hyötyjen lisäämistä. tieto, pääoMa, tYövoiMa, raaka-aineet ja tuotantovälineet ovat liiketoiminnan panoksia. It:n käytön jatkuvan laajenemisen myötä tiedon merkitys tuottavuuden ja talouden kasvulle on lisääntynyt. Taloustieteilijä Matti Pohjola osoitti vuonna 2008 julkaistussa raportissa "Tieto- ja viestintäteknologia tuottavuuden kasvun lähteenä" it:n lisänneen tuottavuutta maassamme 1 %:lla vuodessa ja muuttuneen tärkeimmäksi tuottavuuden kasvun lähteeksi. Hän kuvaa tiedon merkitystä: "Suomen talouden seuraava kasvupyrähdys toteutuu vain, jos tietotekniikan hyödyntäminen lavenee kaikkialle: teollisuuteen, kauppaan ja palvelusektorille" Yhdyn Pohjolan näkemyk. seen, jonka mukaan it:n it:llä käsitellyn tiedon hyödyntäminen toimintatapojen muuttamiseen on kokematta ja avain tulevaan menestykseen. että vain 10-20 % organisaatioista osaa hyötyä it:stä tavoilla, jotka tuottavat niille etua suhteessa viiteryhmäänsä. Tietotekniikan liiton it-barometrin mukaan epäsuhta it:n hyötyodotusten ja koetun hyödyntämiskyvyn välillä on revennyt huutavaksi. Tiedon, mm. master datan, johtamisen puutteet ovat sekä yksi em. kuilun syitä että sen ratkaisukeinoja. Useimmissa organisaatioissa asiakas-, nimike- ja toimittajatietojen kaltaiset master datat ovat nyt heikkolaatuisina hajallaan ilman sovittua tiedon omistajuutta. Tärkeän tiedon puuttuminen, saman tiedon esiintyminen useita kertoja, luokittelukentän käyttö eri tarkoituksiin, koodien epäyhtenäisyys, tietojen syöttö moneen järjestelmään ilman asianmukaisia tarkistuksia haittaavat kaikkea toimintaa. Pahimmillaan käytämme tietojärjestelmiä kirjoituskoneen tavoin. Olemme it:n johtamisessa viime vuosina siirtyneet johtamaan palveluita tekniikan sijasta. Sen rinnalle tarvitaan tiedon johtamista. tiedon johtamisen perusta ja tarve paremmalle johtamiselle Tiedon johtamisen perusta on taloustieteessä. Klassinen taloustiede olettaa, että tieto markkinoista on täydellisenä kaikkien osapuolten käytössä. Samaan aikaan 1950-luvulla, kun it:tä alettiin hyödyntää organisaatioissa, Herbert Simon esitti tunnetuksi tulleen mallinsa toiminnasta riittävän tiedon varassa. Kenneth Galbraith kuvasi 1970-luvulla organisaatiot tietoa käsitteleviksi yksiköiksi, joissa it:tä käytetään epävarmuuden vähentämiseen ja monimutkaisuuden hallintaan prosessoimalla tietoa ajallaan ja tarkasti. Nimensä mukaisesti tietotekniikka käsittelee, varastoi ja välittää tietoa. Vaikka it:llä käsitelty tieto on nykyään läsnä kaikkialla, olemme onnistuneet huonosti tiedon johtamisessa keskittyessämme tekniikan johtamiseen. Eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset nimittäin osoittavat yhtäpitävästi, Vaikka it:llä käsitelty tieto on nykyään läsnä kaikkialla, olemme onnistuneet huonosti tiedon johtamisessa keskittyessämme tekniikan johtamiseen. 12 HetkY 2/2011 Mitä hyötyä master datan johtamisesta on? Organisaatiot käyttävät toiminnassaan tapahtumatietoja, master dataa, metatietoa
Teema-artikkeli (tietoa tiedosta) ja viitetietoja. Master data on organisaation tietojen DNA, sillä se koostuu organisaation toiminnassaan käyttämien tuotteiden, asiakkaiden, paikkojen, henkilöstön sekä laskentaja raportointitunnisteiden kaltaisista ydintiedoista. Suuri osa master datasta on pysyvää. Esimerkiksi master datassa olevat tuotteen muotoa, painoa ja muita ominaisuuksia kuvaavat tiedot ajatellaan muuttumattomiksi tuotteen elinkaaren aikana. Jotkin tiedot, kuten yksikköhinta tai asiakkaan yhteyshenkilö, muuttuvat ajoittain. Nekin ajatellaan muuttumattomiksi päivitysten välillä. Tuottavuuden ja tiedon laadun syntymisen logiikka on, että tarpeelliset master data -tiedot tuodaan eli periytetään niiden käyttötilanteisiin ilman tarvetta muuttaa tietoja. Tällöin huomio voidaan kiinnittää täysimääräisesti tapahtumasta toiseen muuttuvien tapahtumatietojen käsittelyyn. Riippumattomuus yksittäisestä tapahtumatiedosta on toinen master datan ominaisuus. Esimerkiksi myyntilaskua (tapahtumatieto) ei voi olla olemassa ilman asiakasta (master data), tuotetta (master data) ja maksuehtoa (master data). Oheinen kuva havainnollistaa tätä. Laaja käyttö on myös tunnusomaista master datalle. Esimerkiksi tietoa asiakkaasta voidaan tarvita tuotekehityksessä, myynnissä, tuotannossa, logistiikassa, huollossa, varasosaliiketoiminnassa... Koska master dataa käytetään uusien tapahtumien synnyttämiseen, jo toteutuneiden tapahtumatietojen hakuun, tietojen historiallisen korvaavuuden osoittamiseen, laskentaan ja kumulointiin sekä kyselyiden ja raporttien ohjaamiseen, master data -tietojen virheettömyys on erityisen tärkeää. 4. Hyödyt kyselyjen ja raportoinnin luotettavuuden sekä tiedon analyysimahdollisuuksien kasvusta. 5. Hyödyt kyvystä suunnitella ja toteuttaa parempaa liiketoimintaa. Master data -tiedon johtamisen tehtävänä on varmistaa master datan virheettömyys ja käytettävyys kaikissa käyttötilanteissa. Master datan johtaminen alkaa liiketoiminnan tavoitteista ja kokonaisvaltaisen suunnitelman luomisesta, kulkee vastuiden sopimisen ja organisoinnin kautta tietoprosessien järjestämiseen, tiedon hallintaan ja tiedon käytön raportointiin. Tärkeintä on ymmärtää, ettei master datan johtaminen ole projekti vaan toimintatapa. Tiedon laadun toistuva, ajoittainen parantaminen on kuin epäonnistunut laihdutuskuuri. Tiedon laatu paranee hetkellisesti, mutta entisen menon myötä laatu alkaa heiketä välittömästi uudelleen. Kirjoittaja on Leading mentor CxO Mentor Oy:ssä ja tutkimusjohtaja Jyväskylän Yliopistossa. Miksi pitää johtaa useita MD tietojoukkoja? Ydin master data tietojoukot ilmentymät tapahtumissa ja raporteissa Nimike (tuote) Toimittaja Laskenta tunniste Asiakas Master Data tietojoukkosidokset Tietojoukko spesifi Joukkojen yhdistelmä Hyödyt master datan johtamisen parantamisesta ovat: 1. Kustannussäästöjä, kun tieto syötetään ja ylläpidetään kertaalleen ja periytetään eri käyttötilanteisiin. 2. Kustannussäästöjä tiedon migraatioissa, järjestelmäversioiden vaihdoissa ja uusien järjestelmien käyttöönotossa. 3. Kustannussäätöjä tiedon löytyessä nopeasti, ilman tarvetta selvittää, mikä eri versioista on oikein, ilman tarvetta täydentää tietoa duplikaattien yhdistämiseksi ja/tai puuttuvien tietojen täydentämiseksi ja ilman tarvetta pitää erillisiä sivurekistereitä. HetkY 2/2011 13
Marjukka Nyberg Muuttuvat tietotarpeet Organisaatioiden tarvitsemaa ulkoista tietoa ei koskaan ole ollut niin paljon saatavilla kuin nykyään. Verkon eksponentiaalinen kasvu ja kehitys tuo mukanaan yhä enemmän mahdollisuuksia. Haasteeksi muodostuu valtavan tietotulvan seuraaminen niin toimitetusta mediasta, organisaatioiden verkkosivuilta kuin kasvavasta sosiaalisen median kentästä. oikeaN Ja oikea-aikaiseN tiedon merkitys päätöksenteossa kasvaa kaiken aikaa samalla kun olennaisen löytäminen tietotulvasta on käynyt yhä haasteellisemmaksi. Gartnerin mukaan suuryritykset ennustavat joutuvansa tekemään yhä enemmän tärkeitä päätöksiä ilman riittävää tietoa. Tietojohtamisen palvelujen, menetelmien ja työkalujen kysyntä kasvaa siis nopeasti. Tiedolla johtaminen merkitsee myös tietosisältöjen ja niiden hallinnan painottumista organisaatioiden toiminnassa, menetelmien ja teknologian rinnalla. Tietojohtaminen saa yhä vahvempaa sijaa itsenäisenä funktiona, joka tukee muita organisaation toimintoja. Kehitys on ollut niin nopeaa, että vasta nyt aletaan toden teolla kiinnittää huomiota tiedonhankintametodien erilaistumiseen. Eri käyttötarkoitukset edellyttävät erilaista resurssointia ja vaihtelevaa työnjakoa esimerkiksi oman työn ja ostopalvelujen kesken. tunnista tiedon taso Ulkoisen tiedon prosessoimisessa on useita tasoja 1) Yksinkertainen tapahtumien havainnointi, joka vastaa kysymykseen Mitä tapahtui? 2) Kyselyt ja tarkempi tiedonkeruu, jolla selvitetään Miksi jokin on tapahtunut? 3) Suunnittelu ja ennustaminen, fokuksessa Mitä tapahtuu tulevaisuudessa? 4) Parempien päätösten teko, toisin sanoen Tietoon perustuva johtaminen. Markkinat tarjoavat palvelu- ja työkaluvaihtoehtoja kaikkien näiden vaiheiden hoitamiseksi. Ensinnä organisaation on tunnistettava tiedontarpeensa ja siihen liittyvien palvelujen ja menetelmien taso. Vaatimukset ulkopuolelta ostettaville palveluille ja työkaluille vaihtelevat siis tasolta toiselle ja myös funktiosta toiseen. Omaan työhön kerättävä täsmätieto edel- 14 HetkY 2/2011
Teema-artikkeli lyttää joustavaa työkalua, esim. itsekäyttöistä hakumenetelmää, joka antaa vapauden vaihdella aiheita ja räätälöidä hakuja jokaisessa tilanteessa yhä uudelleen. Koko organisaatiolle jaettava toimialatieto on järkevää ja taloudellista ostaa valmiina, monipuolisena kokonaisratkaisuna, joka ei työllistä organisaatiossa ketään. Esimerkiksi markkinointia ja mainontaa palvelee hyvin sosiaalisen median metriikka. Syvempi asiakasymmärrys taas ei löydy metriikasta, vaan se vaatii syvempää tunkeutumista esimerkiksi asiakkaiden mielipiteiden syihin (Miksi?) ja ennustamismenetelmiä (Mihin tämä johtaa?). Hyvä idea on yhdistää erilaisia palveluja: organisaation aikaa säästävä yhteinen, valmiiksi työstetty tietovirta, josta epäolennaiset on poistettu ja olennainen tiivistetty sekä organisoitu helposti hyödynnettävään muotoon, yhdistetään joustaviin, henkilökohtaisen säädön mahdollistaviin työkaluihin, joista voi muokata haluamansa. taan ja tarjoaa uutiskoosteet 31 eri kielellä tai näistä kielistä halutulle kielelle käännettyinä. Harvassa organisaatiossa on riittävää kiinan tai venäjän kielen osaamista, puhumattakaan arabiasta. Ne kaikki ovat kuitenkin tällä hetkellä markkinoita, joiden uutisseuranta kiinnostaa monia. tulevaisuus tiedon renessanssi? Historiatiedon ja tilastojen seurannasta painopiste on tiedonhankinnassa siirtynyt selkeästi tulevaisuuden ennustamiseen. Halutaan enemmänkin luodata liiketoimintaympäristöä ja löytää sieltä heikkoja signaaleja, jotka saattavat vahvistua trendeiksi ja vaikuttaa siten voimakkaasti yrityksen kilpailukykyyn. Tiedon saatavuus ei useinkaan ole ongelma, vaan kyky poimia yrityksen kannalta kriittinen tieto systemaattisesti ja oikea-aikaisesti. Tämä on johtanut siihen, että yritykset valjastavat entistä enemmän ulkopuolisia uutis- ja markkinaseurantayrityksiä tähän työhön. Näin saadaan ulkoistettua toimintoja, ja yritys voi joustavasti muuntaa resurssejaan markkinatilanteen mukaan sekä keskittyä oman busineksen tekoon. Työtä tekevät tällöin tietoalan ammattilaiset täydellä panostuksella eikä sitä yritetä tehdä niukoilla resursseilla otona oman työn ohessa silloin, kun muistetaan tai viitsitään. Internet tarjoaa tiedon sähköisessä muodossa, ja tämä merkitsee myös moninaisia tiedon jatkohyödyntämismahdollisuuksia. Tietoa voidaan luokitella ja helpottaa näin sen löytämistä. Pitkälle kehittyneet hakuominaisuudet palvelevat eri käyttäjäryhmiä ja auttavat suurien tietomassojen hallinnassa ja säästävät käyttäjien aikaa. On tärkeää pystyä yhdistämään eri lähteitä ja yrityksen sisäistä sekä ulkoista tietoa. Useimmiten tieto halutaan yrityksissä verkkopalveluun eli yrityksen intranettiin, extranettiin tai internettiin. Tämä helpottaa tiedon jakelua ja näin varmistetaan, että tieto on sitä tarvitsevien saatavilla. Läpinäkyvyys auttaa myös siinä, ettei isoissa konserneissa osteta päällekkäistä tietoa. Jatkossa suuri kysyntä näyttää kohdistuvan eri lähteistä saadun ulkoisen tiedon kokoaviin ratkaisuihin dashboardeihin joihin voidaan yhdistää markkina- ja kilpailijatietoa, talousraportteja, tutkimuksia ja mediatietoa. Kokonaisratkaisu voi kattaa myös sisäisen raportoinnin. Tällöin pääs- Historiatiedon ja tilastojen seurannasta painopiste on tiedonhankinnassa siirtynyt selkeästi tulevaisuuden ennustamiseen. tään varsin monikäyttöiseen tiedon yhdistelyyn: voidaan tutkia abstraktin mielipidetiedon tai viestintäsisällön heijastuksia reaalimaailmaan, esim. julkisuuskuvan vaikutuksia pörssikurssiin tai some-keskustelun vaikutusta oman brändin markkinaosuuksiin. 24 tuntia vuorokaudessa, 360 astetta Globalisaatio on lisännyt ajantasaisen ja oikean tiedon merkitystä. Liiketoimintatiedosta on tullut avainkilpailutekijä. Markkinamuutokset tapahtuvat entistä lyhyemmällä syklillä ja tämä edellyttää myös päätöksentekijöiltä entistä nopeampaa reagointia. Uutistiedon hankinnassa verkko muodostaa valtavirran. Mediakenttä on jakautunut kahteen osaan: netti on ensisijainen kanava uutistiedon saamiseen, painettua mediaa ihminen taas tarvitsee orientoivan, syventävän tiedon keruuseen ja asioiden taustojen ymmärtämiseen. Uutiset ilmaantuvat yleensä ensin nettiin ja vasta sitten painettuun mediaan. Netti mahdollistaa nopean ja jopa proaktiivisen reagoinnin. Verkkolähteillä pystytään myös kattamaan tietotarve maasta riippumatta. Esim. Aasia, Latinalainen Amerikka ja Venäjä ovat käden ulottuvilla. Tieto on saatavilla 24 tuntia vuorokaudessa aikavyöhykkeistä riippumatta. Enää ei tarvitse työskennellä maakohtaisten toimistotuntien mukaan, vaan tieto on globaalia ja helposti saatavilla. Tietenkin olennaista on kielitaito ja kyky seurata tietolähteitä alkuperäiskielillä. Esim. M-Brain on panostanut nimenomaan alkuperäiskieliseen seuran- M-Brain Oy:n palvelu perustuu itse kehitetyn haku- ja analysointijärjestelmän hyödyntämiseen aineiston haussa sekä saadun materiaalin asiakaskohtaiseen työstämiseen ja jalostamiseen. Globaalisti kattava järjestelmä sisältää kymmeniätuhansia puoliautomaattisesti määriteltyjä korkealaatuisia lähteitä toimitettua ja sosiaalista mediaa, organisaatioiden ja yritysten omia verkkosivuja jne. minkä lisäksi hakuja voidaan täydentää täysautomaattisilla keruumenetelmillä saamaan edustava otos koko webistä. Henkilöstö tuottaa asiakkaan käytössä olevaan verkkopalveluun päivittäistä raportointia. Tiedot julkaistaan asiakkaan määrittelemille henkilöille. Uusimpana yritys tuo myös nyt markkinoille asiakkaan itsensä käyttöön tarkoitetut mediaanalyysityökalut, jotka mahdollistavat tapahtumien tunnistamisen ja monitahoisen merkityspohjaisen tarkastelun kieliriippumattomasti ja tehokkaasti visuaalisen käyttöliittymän kautta. Kirjoittaja on Tietoasiantuntijat ry:n varapuheenjohtaja ja M-Brain Oy:n toimitusjohtaja. HetkY 2/2011 15
E. Harri Niemi Ketjukaupan onnistuminen perustuu asiakkaan ymmärtämiseen Espoon Isossa Omenassa päivittäistavarakauppojen välinen kilpailu on kovaa. Asiakkaan kulutustapojen seuraaminen on olennainen osa onnistumista ja tiedolla on suuri merkitys onnistuneeseen ostotapahtumaan. iso oMeNa MatiNkYläN ja Olarin välissä tuli tarpeeseen. Alueella oli joitakin markettitason kauppoja ja Tapiolan keskusta, mutta varsinainen palvelukeskus puuttui. Iso Omena ei ole valtava joku toteaisi, että se on juuri sopivan kokoinen perus- ja erityistarpeet täyttävä ostoskeskus; joku taas pitää Omenaa liian pienenä. Merkittävää kasvua on luvassa 5 vuoden kuluttua Länsimetron valmistuessa. Kilpailutilanne on alueella ollut hyvin kova; päivittäistavarakauppoja on aina ollut kaksi. Citymarketin lisäksi alueella on kaksi HOK-Elannon omistamaa vastaavan kokoista päivittäistavarakauppaa. K-kauppias Toni Pokela on toiminut alusta lähtien Ison Omenan Citymarketin päivittäistavarakauppiaana apunaan tavaratalonjohtaja Saila Siponen sekä 140 muuta kaupan ammattilaista. Millä tavoin kovassa kilpailuasetelmassa sitten onnistutaan? Kauppiaan tärkein tehtävä on löytää oman näköisensä onnistumisen konsepti, Pokela tuumaa. Massamyynnissä vaikuttavana tekijänä on laadun tasaisuus ja hinta, erikoistumisessa haaste on huippulaatu ja kalliimpi hinta. Pokelan mukaan asiakas tekee parhaan kauppansa ostamalla yläsegmentin tuotteita, koska näissä katteen suhteellinen osuus on pienempi. Pokelan johtaman Citymarket Iso Omenan visiona on toteuttaa paikallisten ostajien niin vaativat kuin jokaviikkoiset ostotarpeet. Jos onnistuu täyttämään perheiden jokapäiväisen ravinnontarpeen, onnistuu ostotapahtuman miellyttävyydessä sekä kykenee tarjoamaan arjen luksusta, niin ollaan jo aika pitkällä. volyymi, liikevaihdon muutokset ja tuotesegmenteissä tapahtuvat muutokset. Näitä tuotetaan keskitetysti K-kaupan tuottamana ohjaustietona. K-plussakorttien käytön seurannan kautta voidaan rakentaa erilaisia asiakasprofiileja, joita seuraamalla havaitaan ostotottumusten muutokset nopeasti. Näitä indikaatioita vahvistetaan henkilökunnan saamalla palautteella ja kokemuksilla asiakkaiden liikkeistä. Miten erottua kilpailijoista? Pokela ottaa onnistumisestaan statistin roolin. Hän näkee, että onnistuminen on kiinni henkilökunnan kyvystä toteuttaa asiakkaan ostotapahtuma. Citymarketin henkilökunta onkin sitoutunut asiakaskunnan hiljaisten signaalien keräämiseen. Kauppias pitää viikottain kehityskeskustelun, jossa jokainen henkilökunnasta tuo esille näkemyksensä asiakaskunnan kulutustottumuksien muutoksista. Asiakkaiden aloitteet uusista tuotteista otetaan koemyyntiin. Hävikit ovat normaali osa kauppaa; ne eivät saa olla prosentuaalisesti liian suuria eivätkä liian pieniä. Liian suuri hävikki merkitsee, että tuotetta ja valikoimaa on liikaa ja liian pieni merkitsee, että tuotteita pitäisi olla enemmän. Valikoimaan pettynyt asiakas äänestää jo seuraavalla kaupparetkellään jaloillaan: asiakkailla on alueella ottajia Stockmannista Lidliin ja vastapäätä olevaan Prismaan. Tarjonnan laadun mittareita ovat tuotteiden niin sanottu liikkuminen, asiakas- TAULU: KAUPAn JärJEsTELMäT · Kassajärjestelmät · Logistiikkajärjestelmät · Laajennetut, massaräätälöidyt · CRM -järjestelmät · BI ja raakatietoa tuottavat järjestelmät · Hiljaisten signaalien keruu esim. sisäisten keskustelufoorumien, sosiaalisen median ratkaisujen ja asiakasprofiilikohtaisten ratkaisujen kautta TAULU: MyynnIn 5 TärKEInTä TEKIJää · Tieto asiakkaan tarpeista · Kyky vastaanottaa muutossignaaleja · Tieto logistiikan toimimisesta · Tuotantokoneen ketteryys · Oma selkeä linja, joka erottuu · kilpailijoista Jokainen Citymarket avataan aina saman peruskonseptin mukaisena. Kauppiaan tehtävänä on tehdä annetuista edellytyksistä omanlaisensa, luoda kauppiastatsi. Oman ekosysteemin ymmärtämien merkitsee kaupalle onnistumista. Oman asiakaskunnan kysynnän kartoittaminen on kaupalle elinehto. Nykyään kauppias saa tietoa tavarantoimittajalta, K-ketjulta, K-plussalta, henkilökunnalta ja asiakkailta. Haasteena ei ole tiedon saanti, vaan sen oikea, tehokas tulkinta. Tavoitteena on mahdollisimman selkeät ja helposti tulkittavat mittarit, joita päivitetään sesonkien ja asiakaskunnan muutosten myötä. Kaikissa K-ketjun kaupoissa mittarit ovat erilaisia, mutta ne perustuvat raakadataan. Jokainen myytävä tuote kiinnitetään etukäteen asiakasprofiileihin. Silloin aa- 16 HetkY 2/2011
Teema-artikkeli TAULU: OnnIsTUMIsEn EdELLyTyKsET · paras laatuluokka, sisäänheittohinnat: esimerkiksi tarjousperunan lisäksi pitää olla ns. huippuperunaa · Sitoutunut henkilöstö, joka aktiivisesti toimii hiljaisten signaalien kerääjänä; esimerkiksi indikaatiot hintaja laatujoustosta ovat tärkeitä · Toiminnan tunnusluvut: haaste on näiden ns. peräpeilimäisyys · Henkilöstön hyvinvointi, kehityskeskustelut, kauppias on ja näkyy mukana toiminnassa · Toiminnan tasot: heti-toimenpiteet, kehitystoimenpiteet ja visiot vistetaan jo ennalta, mikä tulee olemaan tuotteen menekki ja asiakaskunta. Asiakas arvostaa sitä, että asiakaskontakti, kaupan "käyttöliittymä" ja ostotapahtuman kokemus on aina samanlainen. Kaupan menestyksellinen johtaminen vaatii kulutustapojen tarkkaa seuraamista. Asiakkaille pitää myös osata tarjota uutta, sillä muuten he katoavat. Tämä merkitsee, että mekanistisilla mittareilla ei kauppaa saada tehtyä. Vaikka palvelukulttuuri on muuttunut, tarvitaan kauppiaalta edelleen huomattavaa henkilökohtaista otetta. Tätä tukee asiakkaiden tarve aikaisempaa monipuolisempaan kuluttamiseen ja sen tunnistamiseen. Toni Pokela on toiminut kauppiaana vuodesta 1997: K-lähikauppa Kastanja 97-98, K-market Kotikontu asematunneli Helsinki 98-2001 ja CM Iso Omena vuodesta 2001 alkaen. K-ruokakauppiasyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2010. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Pokela harrastaa kuntoilua, tennistä ja veneilyä. onnistuuko sähköinen päivittäistavarakauppa? Sähköinen päivittäistavarakauppa toimii loistavasti tietynlaisten tuotteiden kauppaamisessa. Onnistumisen edellytykset ovat lyhyt ja tehokas logistiikkaketju, pakatut tuotteet, isot annoskoot ja tuotteen fyysiset ominaisuudet. Pokela kertoo kokeilleensa omien asiakkaittensa kanssa niin sanottua keruukauppaa omassa Citymarketissaan. Hän havaitsi, että asiakkaat ovat merkkiuskollisia. Ostoskorin keruu onnistui parhaiten, jos asiakkaan ostoksien kerääjänä oli aina sama henkilö. Tällöin osattiin koota oikeat tuotteet, tuotemerkit ja koot. Korin keruut tehtiin perheiden ostoskorien pohjalta, joihin asiakkailla oli mahdollisuus tehdä variaatioita sovitun ennak- koilmoituksen pohjalta. Vaikka asiakkaat olivat halukkaita laajentamaan ja maksamaan palvelusta, niin se ei istunut hypermarket-konseptiin. Kaupassa tehdään tuplatyö, kun ensin tavarat laitetaan hyllyihin ja sitten ne kerätään yksilöllisesti ostoskoreihin. Tämä ei ole hypermarket-liiketoimintaa, toteaa Pokela. Kaupan prosessia hän on miettinyt laajemminkin: hän pitää pikatukkujen tuloa verkkokauppoihin mahdollisuutena. Hypermarket-toimintaankin sovellettavissa ostoskorien myyminen on silloin, jos ostoskori voidaan pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja tehokkaasti koottuna. Iso Omena on siitä erikoinen ostospaikka, että sen ylemmät kerrokset ovat asuntoja, joista osa on palvelutaloja. Citymarket tarjoaa myös niin sanottua ostostäti-palve- lua. Palvelunharjoittajat toimittavat ostoskorien keruun yksin tai vanhusten kanssa. Pokela näkee, että pienimuotoisena tukitoimintana ostostäti-toiminnalla on merkitystä asiakastyytyväisyyteen ja palveluimagoon. Päivittäistavarakaupassa haaste on myös erilaisten elintarvikkeiden erilaiset säilytysajat. Liha, kala ja einekset eivät voi välttämättä kulkea samassa kuljetuksessa ilman, että laatu heikkenee. Kaupalle ei myöskään ole etu, että asiakas tyytyy vain vakio-ostoskoriinsa. Sekä asiakkaalla että kauppiaalla on tässä yhtenevä etu: miellyttävän ja monipuolisen ostostapahtuman edistäminen. Kirjoittaja on Business Captain CapeNiemi Consulting Oy:ssä. HetkY 2/2011 17
Teema-artikkeli Anni Piela ensimmäinen, toinen ja kolmas. myyty! onko sivusto some-sovellus? Onko Huuto.net muutakin kuin kaupankäyntiä? Välillä lueskelen huvikseni myyjien ja ostajien välisiä "palautteenantoriitoja" Huuto.netissähän annetaan . kauppakumppanille positiivista, neutraa- Huutokauppa MeNee todellisuudessa yleensä näin. Tosin nuoremman polven edustajat ovat harvoin , jos koskaan, mukana "oikeassa" huutokaupassa. Mutta verkkohuutokaupoissa kauppa käy, varsinkin nuorten keskuudessa. Näitä palautteita sekä profiileita kannattaa katsella, kun kauppaa tekee. Sieltä löytää helposti ongelmakohdat ja ammattikauppiaat. Jääkö koukkuun, kuluuko aika? Koukkuun ei jää, joskin kannattaa katsella sulkeutuvia tarjouksia. Etsimiseen saattaa mennä tuntejakin, kun systeemi hidastelee ajoittain pahasti. suomalaista menestystä: Huuto.net Huuto.net on yksi käytetyimmistä hyötyveppipalveluista maassamme. Nykyään Sanoman omistama palvelu tarjoaa helpon ja turvallisen kaupankäyntialustan. Käyttäjät tietävät, mitä palvelu tarjoaa ja miten homma toimii. Palvelun tyyppikäyttäjä on lienee nuorehko henkilö, jolla on lapsia. Lastenvaatteet vaihtavat tiuhaan omistajaa Huuto.netissä. Myytävän tavaran kuvauksessa pitää olla tarkkana ja kertoa rehellisesti ne puutteetkin. suosituksia Kannattaa olla rehellinen myytävän tavaran laadusta. Ja on hyvä huomata, että yleensä kauppa tehdään vasta viime hetkillä, joten pitkät aukioloajat eivät yleensä auta. Myynnissä perinteiset keinot eli tilisiirto tai käteinen, posti tai nouto ovat toimineet hyvin. Odotan aina maksun saapumista ennen postittamista, tämä tuntuu myös olevan yleisesti hyväksytty käytäntö. Mukaan vaan, on helppoa muuttaa tavara rahaksi! Kirjoittaja on täysin työllistetty kotitalouden pyörittäjä kahden lapsen kanssa. olenko minä tyyppikäyttäjä ja jos, niin miksi? Löysin osoitteen perhelehdestä viitisen vuotta sitten viestillä "Sieltä saa lasten vaatteita edullisesti" Siitä alkoi palvelun jatkuva . käyttöni esikoisemme synnyttyä. Kun etsin tiettyä tavaraa (yleensä vaatteita), käyn katsomassa sivustoja jopa useasti päivässä, mutta ilman tarvetta käynnit ovat harvempia. lia tai negatiivista palautetta. Jotkut ihmiset saattavat kimpaantua saamastaan palautteesta ja vihaiset viestit lentelevät. Myytävän tavaran kuvauksessa pitää olla tarkkana ja kertoa rehellisesti ne puutteetkin. "Negoja" ropisee muuten pahasti. Samoin, jos maksu tai postitus myöhästyy. 18 HetkY 2/2011
Teema-artikkeli Paula Miinalainen PRINCE2:n käyttö projektinhallinnassa AKVA palasi perusasioihin ja jäsenilta täyttyi hetkessä. akvaN JäseNilta projektinhallinnasta meni kuin kuumille kiville. Ravintola Vltavan kabinetti oli täynnä ääriään myöten, kun palasimme aihevalinnassa perusasioihin eli projektin hallintaan. Luennoitsijaksi oli kutsuttu Senior Consultant Tarja Isosaari Wakarusta. Hän valotti PRINCE2:n käyttöä projektinhallinnassa. Nimi muodostuu alkukirjaimista seuraavasti: PR-IN-C-E = PRojects IN Controlled Environments. PRINCE2 perustuu parhaisiin käytäntöihin ja on käytännön läheistä tervettä järkeä. Sopii kaikenlaisiin projekteihin myös pieniin projekteihin. PRINCE2 koostu seitsemästä prosessista: projektin aloitus, projektin käynnistys, johtaminen, projektivaiheen hallinta, vaiherajan hallinta, tuotosten hallinta ja projektin päättäminen. PRINCE2:ssa painotetaan erityisesti ohjausryhmän työtä. Tarja Isosaaren mukaan ohjausryhmä edustaa organisaatiota/liiketoimintaa/ohjelmaa. Se on projektin päätösten tekijä ja se toimii projektin puolustajana, kannustajana, palkitsijana, suunnan näyttäjänä, ohjaajana... Ohjausryhmä kootaan niistä organisaatioyksiköistä, joiden toimintaan projektin lopputulos vaikuttaa. Ohjausryhmä määrittää ajalliset, tekniset ja taloudelliset tavoitteet. Se hyväksyy tulokset ja päättää projektin lopettamisesta. Loppukeskusteluissa totesimme useasta suusta, että viestintä on projektissa aina erittäin tärkeää; meillä kaikilla on siitä kokemusta. Ei todellakaan riitä "katso Intrasta ja lue sähköpostisi." Vinkki: Sähköpostin ydinasian pitää olla neljällä ensimmäisellä rivillä. Tarja Isosaaren koko luentomateriaali on luettavissa AKVAn sivuilla os. www.hetky.fi Paula Miinalainen Akvan isännistön jäsen Riippumaton konsultti säHKöInEn TyöPöyTä JA äLyKäs TIEdOnHAKU Aika: 12.-14.10.2011 Paikka: m/s Viking Mariella Monivuotinen risteilyseminaariperinteemme jatkuu! Täyttä asiaa kaikille sähköisen työpöydän, intranetin ja oman tietopääoman hakupalveluiden kehittämistä suunnitteleville. Miten määrittelen, mitä haluan? Miten toteutan, jotta saan mitä haluan? Puheenvuorot mm.: Eduskunnan kanslia, Elisa Oyj, Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy, IBM, Netum Oy, Solita Oy, Sulava Oy, Suomen Pankki ja Tieto Oyj. AKVAn perinteinen syysristeily Helsinki - Tukholma - Helsinki Tervetuloa mukaan! Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu os. www.hetky.fi 19 HetkY 2/2011
Harry Piela Teema-artikkeli Moottoripyörä omilla mausteilla Moottoripyöräaktiivit ovat alansa parhaita asiantuntijoita, joiden kokemusperäinen tieto saatiin tuotekehityksen voimavaraksi. YaMaHa Halusi MoottoripYöräiliJät mukaan suunnittelemaan uusia pyöriä. Niinpä yhtiö päätti kysellä ideoita vepissä ja lähettää edustajia myös maailmalle kyselemään aiheesta. Veppikysely tuotti paljon vastauksia, mutta ei juurikaan kehitysideoita. Edustajien kiertelyt tuottivat ideoita, joskin se oli sekä kallista että hidasta. Niinpä yhtiö mietti aiheen uudelleen. sä sarjanumerolla. Yamaha Motor Europe N.V. (YME) pystyy palvelun interaktiivisen toiminnan avulla nopeisiin päätöksiin tuotesuunnittelussa ja muutoksissa todellisten moottoripyöräaktiivien avulla. kä kehitysehdotusta. Tämä auttoi tuotekehitystä sekä itse tuotteen kehityksessä että hinnan määrittelyssä. suunnitteluun osallistuminen Yamaha Desing Cafe osoitti voimansa, kun yhtiö suunnitteli sähköpyörää Japanin markkinoille. YME halusi tietää Euroopan potentiaalin ja tarvittavat muutokset. Yhtiössä epäiltiin eurooppalaisten suhtautuvan penseästi sähkömoottoripyörään. Kahdessa viikossa Cafen kautta saatiin noin 2000 vastausta se- Myynnissä olevien pyörien kehitys On äärettömän tärkeää olla yhteydessä todellisiin käyttäjiin, sanoo Hennes Fischer, YME:n suunnittelukonsultti, ja jatkaa: Voimme nyt saada Cafen kautta tietoa nopeasti markkinoilta tuotekehitykseen ja muutokseen. Näin pysymme edellä kilpailua. Yamaha design Cafe Vuonna 2001 syntyi erityinen Yamaha Desing Cafe. Se on palvelu, johon pääsee vain pyörän omistajat rekisteröitymällä pyörän- aito asiakkaan kuuleminen ja kunnioitus on tärkeintä Asiakaspalaute on aina tärkeää, mutta tärkeintä on kunnioittaa asiakasta ja vastata hänelle. Kilpailupalkinnot voivat vain haitata todellista asiakaspalautteen keräämistä. Kunnioittava käsittely tuottaa parhaan tuloksen. Katso lisätietoja osoitteesta www.yamahamotor-europe.com/designcafe Kirjoittajalla oli kaksipyöräisiä Jawa- ja IFA merkkisinä - mopojen lisäksi - kauan sitten. Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Hetky on tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevien henkilöiden verkostoitunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alan kehityssuuntia ja tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Hetky on Tietotekniikan liitto ry:n suurin jäsenyhdistys, jossa on n. 6 300 jäsentä. Näistä yritysjäseniä on n. 300 ja opiskelijajäseniä n. 100. Käytännön jäsenpalveluita ovat mm. koulutuspalvelut, viestintä ja ammatillisen tiedon jakaminen sekä kerhotoiminta ja verkottuminen. Tapahtumistamme vastaavat pääosin kerhojemme/verkostojemme johtoryhmät, joiden yhteystiedot löydät os. www.hetky.fi. Sivuiltamme löydät myös johtokuntamme yhteystiedot. 20 HetkY 2/2011 Hetky 40 vuotta AJASSA! Tervetuloa juhlimaan Musiikkitaloon 20.10.2011!
Kerhot Eija Kalliala Green Office vihreyttä toimistoon Hetkyn ICT Ladies -verkoston jäsentilaisuudessa 22.3.2011 Helka Julkunen johdatti meidät WWF Suomen Green Office -ympäristöjärjestelmään. WWF pYrkii ilmastomuutoksen hillitsemiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tavoitteena on 0-päästöinen yhteiskunta jo vuonna 2050. Suuri muutos on meneillään. Kotoinen saimaannorppamme on uhanalaisempi kuin WWF:n symboliksi valittu panda. Mehiläisetkin ovat uhanalaisia, vaikka puolet ihmisen ruokavaliosta katoaisi ilman pölytystä. Kasvihuonepäästöjen pudottamiseen tarvitaan nopeita keinoja. Meidän tavallisten kuluttajien energiatehokkailla ratkaisuilla on suurin vaikutus. Vastuu on toki myös yrityksillä ja lainsäätäjillä. Väestönkasvu ja kulutustottumukset vaikuttavat kuluttamiseen. 20 % maapallon väestöstä käyttää 80 % sen luonnonvaroista. Ympäristöhaitat saatetaan ulkoistaa toiselle puolelle maapalloa. Mineraalit hupenevat maailmasta, esim. kupari katoaa 18-28 vuodessa. Miten ictteknologian laitteet silloin kasataan? Green Office -ympäristöjärjestelmä etenee yrityksissä parhaiten hyvien, hyödyllisten ja hauskojen toimenpiteiden avulla. Tästä hyvänä esimerkkinä olivat HaagaHelian hissiaulojen laput, joissa luki: "Hissi epäkunnossa." Kun lappuja katsoi lähempää, huomasi myös pienellä kirjoitetun: "Hissi pitää sinut epäkunnossa. Käytä portaita." Green Office -päällikkö Helka Julkunen innosti meitä keskustelemaan paperin kulutuksesta ja kaksipuolisesta tulostamisesta, joka monissa yrityksissä on tulostinten oletusasetus, vihreästä koodaamisesta, josta kukaan meistä ei vielä ollut kuullut, verkko-opetuksesta ja videoneuvotteluista, jotka vähentäisivät matkustamista, WCpapereista, jotka pitäisi aina valmistaa kierrätysmateriaalista, WC:n huuhteluvedestä, joka nielee neljäsosan kotitalouden vedenkulutuksesta, jätteiden lajittelusta, roskakorien katoamisesta toimistohuoneista, vanhoista pulloista valmistetuista taidelaseista sekä riisin korvaamisesta tattarilla ja ohralla. Illan aikana viinin ystävät saivat pari vihreää vinkkiä. Viinin ja oluen valmistamiseen tarvitaan vähemmän vettä kuin teen puhumattakaan kahvista, jonka valmistamiseen vettä kuluu todella paljon. Kun viinipulloissa suositaan luonnonkorkkeja, tuetaan korkkitammimetsien ja niiden eläimistön säilymistä. Luonnonkorkithan valmistetaan kuorimalla korkkipuita, ei puita kaatamalla. ps. Seuraavana lauantaina 26.3.11 sammutimme kotona valot klo 20.30 ja vietimme tunnelmallisen Earth Hourin kynttilöiden valossa. Viinipullossamme oli luonnonkorkki. Kirjoittaja on verkkoopetuksen kokenut asiantuntija ja tietokirjailija. Hän on viime vuosina perehtynyt sosiaaliseen mediaan opetuksessa. Kuva: Antti Lappo / WWF HetkY 2/2011 21 Kuva: Katrin Haiva / WWF
Tietohallintokerho tietohallinnon ammattilaisten verkosto Anne-Maritta Talaslahti ja Reino Myllymäki Tietohallinnon aamupäivä 24.3.2011 Messukeskuksessa tietoHalliNtokerHo toteutti parastaaN: osallistujille annettiin kattava kuva tietohallinnosta vuonna 2011. Tapahtuman ensimmäisessä osuudessa moderaattorit haastattelivat kolmen eri alueen asiantuntijaa teemalla Mikä on ajankohtaista tietohallinnossa juuri nyt? Osuuden asiantuntijoina toimivat johtaja Ilari Heikkinen Kuntien Tiera Oy:stä, puoluesihteeri Mikael Jungner SDP:stä ja tietohallintojohtaja Marco Halén OP-Pohjolasta. Keskustelun keskeisiä aiheita olivat julkisen tiedon hyödyntäminen ja verkkoasiointi, joiden tulisi keskustelijoiden mielestä olla jo nyt dynaamisessa käytössä. "Julkishallinnon ja yritystenkin pitäisi ottaa mallia pankkimaailmasta, joka edistyksellisesti hyödyntänyt verkkoasiointia jo pitkään", Jungner totesi. Valtionhallinnossa liikkeellä olevaa keskittämistä pidettiin oikeansuuntaisena liik- Tietohallintokerho toteutti Tietotekniikan liiton toiveesta liiketoiminnan ja tietohallinnon sekä tietotekniikan ammattilaisille kohdistetun tilaisuuden, joka oli osa EasyFairsmessuihin kuuluvaa IT-Tapahtumat 2011 -kokonaisuutta. Tilaisuus varattiin loppuun parissa minuutissa jo ennen ohjelman julkistamista ja täydessä kongressitilassa toteutui tulevaisuuteen katsova ja innostava aamupäivä! Tilaisuuden moderaattoreina toimivat Tietohallintokerhon puheenjohtaja Anne-Maritta Talaslahti ja Aalto-yliopiston Chief Program Officer Mika Helenius. keenä, joskaan ei varauksetta. Kehitys on ollut hidasta ja aina on vaarana, että tuhotaan jotain ainutlaatuisen hyvää. "Valtionvarainministeriölle on nyt annettu paljon valtaa valtion it-asioissa. Toivottavasti ymmärtävät, mitä tekevät" Jungner painotti. Myös , kymmenien kuntien omistaman Kuntien Tiera Oy:n syntyminen on herättänyt toiveita; kuntien käyttämän tietotekniikan yhdenmukaistuminen lisää tietojen yhteiskäyttöä ja alentaa kustannuksia. Liiketoiminnan ja ict:n yhteistyön merkitys korostuu tulevaisuudessa, kun it:n hyödyntäminen eri alueilla laajenee. It:n asiakaslähtöisyyttäkin pitää lisätä. "Ict-alalle tarvitaan ihmisiä, jotka ovat puoliksi liiketoiminta- ja puoliksi it-osaajia. Persoonia, jotka pystyvät vakuuttamaan ja vaikuttamaan. Naisia on liian vähän" Heikkinen sanoi. , Moderaattorit Anne-Maritta Talaslahti (vas) ja Mika Helenius (oik) haastattelevat Ilari Heikkistä, Mikael Jungneria ja Marco Halénia. 22 HetkY 2/2011
Kerhot Tietohallintokerho Information Management Network Professori Antti Syväjärvi osallistui seminaariin virtuaalisesti Rovaniemeltä käsin Videran videokonferenssipalvelun kautta. Puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen ja Leading Mentor Reino Myllymäki olivat puolestaan fyysisestikin paikalla. Asianajaja Eija Warma Castrén & Snellmanista (vas) puhui sosiaalisen median lakikiemuroista. Tietohallintokerhon puheenjohtaja Anne-Maritta Talaslahti oikealla. Tapahtuman toisessa osuudessa jatkettiin tietohallinnon nykytilan kartoitusta teemalla Mitä tutkimus tuo esiin tietohallinnon johtamisesta? Osuuden asiantuntijoina toimivat professori Antti Syväjärvi Lapin Yliopistosta, puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen Hetkystä ja Leading Mentor Reino Myllymäki CxO Mentor Oy:stä. Professori Syväjärvi osallistui tilaisuuteen Rovaniemeltä Lapin Yliopiston tiloista Videra Oy:n toimittaman videokonferenssipalvelun välityksellä. Syväjärven mukaan tällä hetkellä yritysmaailmasta kotoisin olevaa kokonaisarkkitehtuuria istutetaan julkiseen kenttään ilman kritiikkiä, vaikka varoittavia esimerkkejä on ulkomailta, esimerkiksi Kanadasta. "Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuriin tarvitaan neljän nykytason liiketoiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurin lisäksi viides taso. Se on selkeä hallinnon ja johtamisen osa" Antti painotti. , Pipsa Ylä-Mononen esitteli tilaisuudessa keskeisiä havaintoja Tietotekniikan liiton ja Sofigate Oy:n yhteistutkimuksesta Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2011. Tutkimukseen oli vastannut 153 henkilöä 144 organisaatiosta. Ylä-Mononen nosti tutkimuksesta esiin mm. tiedon, että valtaosan mielestä ict oli haasteellista hahmottaa ja että ict-ammattilaiset esittävät ict:n salaperäisenä asiana. Myös tietohallinnon kommunikoinnissa ja kustannusten hallinnassa on paljon parannettavaa. Lisäksi lähes joka toisesta yrityksestä puuttuu it-palvelujen laadunvarmistussuunnitelma. CxO Mentor Oy:n Leading Mentor Reino Myllymäki toi tilaisuuteen tutkimustietoa Tietotekniikan liiton IT-Barometri 2010 -tutkimuksesta ja myös useasta pienemmästä CxO:n tutkimuksesta alkuvuodelta 2011. Tutkimustuloksia yhdistämällä syntyi mielenkiintoisia havaintoja. Liikkeenjohdon it:n soveltamiselle antama kouluarvosana on niinkin alhainen kuin 6,2, johtuen mm. it-projektien huonosta budjettipidosta. Vain neljännes tietohallinnon johtajista pääsee mukaan liiketoiminnan strategiatyöhön. Tietohallinnon edustajista yli puolet kokee, että liiketoiminta delegoi kehityshankkeensa heille tai, että heillä on liikaa vastuuta liiketoiminnan kehityshankkeissa. "Tietointensiivisten yritysten tietohallintojohtajista vain joka toinen kuuluu johtoryhmään. Tämä on huolestuttavampi tieto kuin se, että vähemmän tietointensiivisten tuotekehittäjien tietohallintojohtajista ei johtoryhmään kuulu yksikään" Reino totesi. , Vuonna 2011 tietohallinnon tehtävälistan kärjessä on liike-toiminnan kehityshankkeita liiketoimintaprosessien kehittämistä, CRM- ja ERP -järjestelmien käyttöönottoa sekä BI/DW -alueen kehit- tämistä. Mutta myös tietohallinnon tehokkuuden sekä tietohallinnon ja liiketoiminnan yhteistoiminnan parantamista. Tietohallinnon aamupäivän kolmannessa osassa Castrén & Snellman Oy:n asianajaja Eija Warma puhui sosiaaliseen mediaan liittyvistä juridisista kysymyksistä. Eija Warma muistutti, että sosiaaliseen mediaan pätee sama lainsäädäntö kuin muuhunkin elämään. Hänen mukaansa työnantaja sanelee, mihin työaikaa käytetään. Eijan esittelemät tapaukset valaisivat osallistujille, millaisia ristiriitoja sosiaalisen median hyödyntämiseen käytännössä liittyy. Yksikään tapauksista ei edennyt oikeuteen vaan soviteltiin työnantajan ja työntekijän kesken. "Sosiaalisessa mediassa mielipiteiden julkaisukynnys on matala, sisältö leviää nopeasti ja jää käyttäjien saataville pitkäksi aikaa jopa pysyvästi" , Eija kiteytti. Lisää aiheista Tietohallintokerhon nettisivuilta www.hetky.fi Tietohallintokerhon puolesta: Anne-Maritta Talaslahti, puheenjohtaja Reino Myllymäki, tiedotusvastaava HetkY 2/2011 23
20.10.2011.