• MCI 5 Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija 3/2009 Tieohallintokerho Hetkyn uusi yhteisö esittäytyy Katso s. 22 Älypuhelimet yrityskäytössä Vankkaa asiaa ja verkostoitumista 17.9.2009 klo 15.00 YHTEISÖLLISYYS PYSYY, muodot vaihtuvat MITEN KÄY LUOTTAMUKSEN, kun fakta ja fiktio sekoittuvat? YHTEISÖLLISYYDEN monet kasvot Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti · www.hetky.fi
• Tarkemmat tiedot päivitetään www.hetky.fi Älypuhelimet yrityskäytössä Tietoliikenne-foorumin ja AKvAn yhteistilaisuus Aika: 17.9.2009 klo 15:00 Paikka: KPMG/Teleware, Forum, Yrjönkäytävä 6. krs, Helsinki (hissillä suoraan Forumin parkkihallista) OHJELMA: Vankkaa asiaa klo 15.00-18.00 · Microsoftin mobiilistrategia ja uusi Windows Mobile 6.5 vesa-Matti Paananen, liiketoimintajohtaja, Microsoft · Älypuhelimet yrityskäytössä Pasi Mäki, johtaja, TDC ·N97-älypuhelin, Nokian uusi lippulaiva Ossi Korpela, Operator Account Manager, Nokia Viihtyisää verkostoitumista klo 18.00-20.00 Viiniä, naposteltavaa, loistavaa seuraa Osallistujien kesken arvotaan upeat palkinnot: · Samsung C6625 upea Windows Mobile-puhelin · Nokia N97 loistava uutuuspuhelin Tiedustelut: Curt.von.Essen@hightec.fi / 040-558 8222 Ohjelma täydentyy vielä hetky.fi -nettisivuille. Kuinka selvitä pimeästä kaudesta (ICT LADIES) Aika: 29.9.2009 klo 17:00 - 19:30 Paikka: Tapanilan Erä, Erätie 3, 00730 Helsinki Teemme "Miten minä voin" -arviota ja pysähdymme pohtimaan, mihin kaiken kiireen keskellä olemme matkalla. Mikä onkaan oma perustehtävämme työssä ja miten voisimme keskittyä vain siihen? Lisäksi pääsemme tutustumaan Krav Maga -itsepuolustuslajiin ja kokeilemaan sitä käytännössä. Ohjelma: 17.00 Tervetulotoivotukset 17.15 Miten minä voin? Itsearviointi omasta tilasta, Novetos Oy/Kristiina Aaltonen 17.30 Tarjoilu, jonka aikana oma arvion täyttäminen 18.00 Business Coaching, Kristiina Aaltonen 19.00 Krav Maga -itsepuolustuksen perusteita TErvETulOA MuKAAN! Ilmoittaudu 22.9. mennessä os. hetky@ttlry.fi TERVETULOA! Tilaa rajoitetusti! Hetkyn jäsenille ilmainen, muille 50 euroa. Ilmoittaudu hetky.fi 14.9.2009 mennessä! AKVAn laivaseminaari Tukholmaan 30.9.2009-2.10.2009 Auttaako agile, tuottaako testaus, säästääkö scrum? Voit vielä tiedustella mahd. vapaita paikkoja os. Palkintopuhelimet ovat Samsung C6625 Windows Mobilepuhelin ja Nokia N97. hetky@ttlry.fi Hyödynnä jäsenmaksusi edut ­ verkotu, viihdy ja päivitä osaamisesi Hetkyn tapahtumissa! Ideoita ja ehdotuksia aiheista, esiintyjistä jne. voit antaa suoraan os. hetky@ttlry.fi tai www.hetky.fi sekä johtokunnalle tai verkostojen vastuuhenkilöille, s. 21.
• slamovir ulicny Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 3/2009 Hetky teema-artikkeli Yhteisöllisyys pähkinänkuoressa Petja Jäppinen Tarve yhteisöllisyyteen on ollut aina jo ihmisyyden perustassa. 6 8 12 14 Kuolemanhiljaisuudesta spontaaniin keskusteluun Sannamari Ollikkala Kirjoittaja esittelee Eläketurvakeskuksen uudistetun intran. DECUS ­ yhteisöllisyyttä 60-luvulta 2000-luvulle Jorma Tapola Yli sadantuhannen jäsenen yhteisö kukoisti pitkään ennen internetin tuloa. * 6 It-standardisoinnin yhteisö ja yhteydenpito Hillevi Vuori ja Sari Lamminaho Toiminta maailmanlaajuisessa yhteisössä on antoisa kokemus niin ammatillisesti kuin sosiaalisestikin. Pohdintaa yhteisöllisyydestä Marja-Liisa Viherä Kahden sukupolven mietteitä sosiaalisen kanssakäymisen eri muodoista. * 16 yhdistys Hetkyssä tapahtuu 4 8 AKVA innostui agilesta Mirja Reijonen Kerhon 30-vuotisjuhlavuoden toimintaa. Johtokunta ja Kerhot Tietohallintokerho ­ Hetkyn uusi yhteisö Anne Maritta Talaslahti Verkostoitumismahdollisuudet paranevat entisestään yhdistyksessämme. 20 21 22 kolumnit Pääkirjoitus Pipsa Ylä-Mononen Yhteisöllisyys 5 10 Kyliä ja yhdistyksiä Pirjo Salo 12 16 * ! Jäsenpalvelun yhteystiedot: jasenasiat@ttlry.fi tai puhelin 020 741 9888 Päivitä tietosi verkossa! Voit päivittää jäsentietosi TTL:n verkkosivuilla www.ttlry.fi. Tietojen päivittämiseen tarvitset käyttäjätunnuksen (= esim. tämän lehden osoitekentässä oleva jäsennumerosi) ja salasanasi. Jos kirjautuminen ei onnistu tai olet unohtanut salasanasi, voit lähettää tunnusten tarkistuspyynnön osoitteella jasenasiat@ttlry.fi. Varmistathan, että sähköpostiosoitteesi jäsentiedoissa on oikea. HETKY 3/2009 3
• Parhaat tiedot valintojen pohjaksi Tietokone on lehti Sinulle, joka mieluumin yllätät kuin yllätyt. Katso pidemmälle ja näe enemmän: Tietokone-lehti antaa luotettavan kokonaiskuvan tietotekniikasta, jotta tiedät ja osaat tehdä menestyksekkäitä valintoja. Mitä seuraavaksi. Tilaa vuosikerta osoitteesta www.tietokone.fi/tutustu. Irtonumero ovh 7,90. Seuraa päivittäin uutisia ja ajankohtaista keskustelua: www.tietokone.fi
• Hetky Julkaisija Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Lars Sonckin kaari 12, 02600 Espoo puhelin 0400 832 698 faksi 020 741 9889 hetky@ttlry.fi www.hetky.fi Päätoimittaja Pipsa Ylä-Mononen puh. 040 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Toimituspäällikkö Elina Ylppö Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky puhelin 0400 832 698 hetky@ttlry.fi Toimituskunta Pipsa Ylä-Mononen, Harry Piela, Jorma Tapola ja Elina Ylppö Osoitteenmuutokset ja tilaukset Lehden tilaukset Hetkyn toimistosta hetky@ttlry.fi Toteutus ja ulkoasu MCI Press oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin 09-2525 0250 faksi 09-2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi Painatus ScanWeb Oy Ympäristöystävällinen paperi Jakelu Itella Oyj Painos 9 000 kpl Tilaushinnat Sisältyy Hetkyn jäsenmaksuun Irtonumero 5 euroa ja vuosikerta 18 euroa. 28. vuosikerta Nro 4: Entäs jos... Ilmestyy 19.11.2009 Pääkirjoitus Yhteisöllisyys PERINTEISIÄ YHTEISöKÄSITTEITÄ ovat muun muassa perhe, suku ja kylä. Ensimmäiset kokemukseni yhteisöllisyydestä liittyvät koti- ja pihapiiriini. Yleisesti ottaen yhteisöllisyys tarkoittaa yhteistä kiinnostusta kanssaihmisiin ja heidän hyvinvointiinsa. Vähitellen yhteisöllisyys laajeni harrasteyhteisöihin kuten partioon, joka omalla jäsentyneellä tavallaan opetti paljon yhteisöllisyydestä, kaveruudesta ja luonnosta. Partion turvallisessa yhteisöllisyydessä meni murrosiän karikot ja koettelemukset. Nämä varhaiset yhteisöllisyyden kokemukset loivat hyvän perustan tuleville yhteisöille, kuten opiskelu- ja osakuntaelämälle, työelämälle, seuratoiminalle ja yhdistyksille. Maaseudulla on perinteisesti totuttu toimimaan yhdessä, olipa sitten kysymys talkootyöstä tai yhdistystoiminnasta. Naapuriyhteistyö on vilkasta, ja kylän lapsia paimennetaan siinä missä omiakin. Yhdistystoiminta on vilkasta. Yhteisöllisyys on maaseudun erityinen voimavara, joka luo perustan sosiaalisesti kestävälle kehitykselle. Sosiaaliset verkostot, kuten perhe ja ystävät, ovat tehokkaimpia masennuksen ja juurettomuuden ehkäisijöitä. Työyhteisöihin liittyviä yhteisökäsitteitä ovat mm. työvuoro, työryhmä, tiimi, projektiryhmä ja yksikkö. Yhteisöä koossapitävää voimaa, yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista voidaan kuvata esimerkiksi sanalla ryhmähenki. Ryhmähengellä on suuri merkitys ihmisten viihtyvyyteen, työmotivaatioon ja töiden tuloksiin. Useimmilla ihmisillä on sosiaalinen tarve kuulua yhteisöihin, mutta jokainen meistä on silti peruuttamattomasti yksilö. Tosi asia on, että yksilöt tarvitsevat jonkinlaisen yhteisön, jossa toteuttaa yksilöllisyyttään ja tarvettaan kuulua johonkin. Yhteisöllisyyttä toteutetaan tänä päivänä monessa eri muodossa: perinteisellä tavalla ja tietoverkkojen avulla. Internet-kaudella toteutuva yhteisöllisyys merkitsee sitä, että teknisessä tietoverkossa syntyy ja toimii sosiaalisia verkostoja; mahdollistuu sosiaalinen muutos, uudenlainen yhteisöllisyys. Nykynuorten ja nuorten aikuisten yhteisöllisyys liittyy vahvasti internetiin. Myös keskiikäinen väestö on löytänyt sähköisen maailman yhteisöt. Netissä keskustelufoorumien jäsenet neuvovat toisiaan, kannustavat ja lohduttavat toisiaan. Facebook siirtää ystäväkirjan edustaman yhteisöllisyyden verkkoon. Facebookin räjähdysmäinen suosio kertoo uudesta ilmiöstä: Ihmisten todellisuuden rinnalle on syntynyt Facebook -todellisuus, jossa elää Facebook-ihmisiä. Facebook mahdollistaa hyvin esimerkiksi ystävien ja tuttavien elämän ja matkojen edistymisen seuraamisen maailmalla, puhumattakaan siitä, miten pääsee paremmin osalliseksi lastensa tekemisiin. Yhteisöllisyyden merkitystä kuvastaa se, että ammatillisen verkostumisen puolella LinkedIn on saanut runsaassa viidessä vuodessa yli 40 miljoonaa käyttäjää. Hetkyn on loistava esimerkki yhteisöllisyydestä, joka on toiminut jo kymmeniä vuosia. Hetkyn kautta pääsee nauttimaan uusista ja ajankohtaisista virtauksista, tutustumaan ja verkostumaan. Tervetuloa nauttimaan Hetkyn eri kerhojen haastavista ja mielenkiintoisista tapahtumista ja vierailuista! ISSN 1458-4816 Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta kirjoittajien mielipiteistä. Toimitus ei myöskään vastaa asiavirheistä. puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen HETKY 3/2009 5
• Petja Jäppinen Yhteisöt sinällään eivät ole mikään uusi ilmiö eikä asian kanssa tarvitsisi pitää sellaista kohua ja hysteeristä vapinaa, mitä niitten ympärillä on, mutta olisi hyvä, jos ihmiset edes kerran ajattelisivat asiaa, niin että tulisivat tietoiseksi siitä, että ihmiset oikeasti ovat yhteisöllisiä eläimiä. SUORAAN SANOEN olen välillä perin juurin kyllästynyt tähän yhteisöllisyyden kanssa kohkaamiseen, jota nyt tulee joka tuutista ja johon osallistun itsekin tässä ja nyt. Käydyssä keskustelussa on ollut pääpaino välineessä, sosiaalisessa mediassa, ja sisältö - yhteisöllinen viestintä - on jäänyt selvästi vähemmälle, jopa niin, että osittain kuvitellaan välineen muodostavan sisällön. Pitäisi pysähtyä miettimään, mitä tämä yhteisöllisyys on? Internet ja sen yhteisöt eivät ole tuoneet mitään uutta inhimilliseen yhteisöllisyyteen, mutta ne ovat lisänneet oleellisesti mahdollisuuksiamme viestiä kanssamme samoihin yhteisöihin kuuluvien kanssa. Yhteisöllisyys Pähkinänkuoressa Heimoyhteisön kokoa rajoitti alueen kantokyky ja ruuan keruuseen ja yhteisöllisyyteen käytettävän ajan suhde. Jos yhteisökoko kasvoi yli tietyn rajan, jouduttiin lisäämään ravinnon etsimiseen käytettyä aikaa, jolloin aikaa oli vähemmän sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Yhteisöllinen stressi ennakoi romahdusta tai jakaantumista, jolloin jouduttiin taistelemaan elintilasta muiden yhteisöjen kanssa. Keräilytalouden vaihtuminen metsästystalouteen muutti yhteisöjä sosiaalisesti, biologisesti ja kulttuurisesti. Ravinnon lisääntyvä proteiini muutti lajia sekä biokemiallisten pommin ylitti aiemmin opitun heimokoon rajat, piti keksiä uudenlaisia toimintatapoja samalla kun historian biologiaamme kirjoittamat säännöt edelleen pätivät. Perheyhteisön malli on satojatuhansia vuosia vanha. Metsästysyhteisössäkin tämä malli eli, mutta otti myös uusia muotoja, niin että perheen koko toimii myös muualla. Edelleen toimimme parhaiten sen kokoisissa työryhmissä, joissa esi-isämme kulkivat keräämässä eväänsä. Parhaiten toimii sen kokoinen yhteisö, jossa on mahdollisuus synnyttää luottamus, oppia toisten toimintatavat ja ymmärtää pienistä, sanattomistakin vinkeistä, miten on tarkoitus toimia tai jossa voimme vaihtaa joukkueen johtajaa dynaamisesti, ilman eri päätöstä, luottaen yhteisön jäsenen erikoisosaamiseen. Mummot yhteisön sydämessä Koko inhimillisen yhteisöllisyyden takana on primitiivisten esi-isiemme perheyhteisö, saman isoäidin lapset ja tyttärien lapset. Perheyhteisön kokoa rajasi kuolleisuus. Isoäidillä tuskin oli kerralla elossa enem- Edelleen toimimme parhaiten sen kokoisissa työryhmissä, joissa esi-isämme kulkivat keräämässä eväänsä. pää perhettä kuin kymmenkunta, ja kuolo korjasi ikälopun mummon kohta tämän täytettyä kolmekymmentä. Tämä perheyhteisö puolestaan toimi osana suurempaa heimoa, jossa saattoi olla jopa 200 yksilöä. vaikutusten että evoluution kautta. Ihmisistä tuli suurempia, rotevampia ja lisääntymiskykyisempiä. Metsästystalouteen siirtyminen tarkoitti siis yhteisön koon ja yhteistyö- ja kilpailukyvyn kasvua. Koska yhteisön koko hel- Yhteisöt kehittyvät tappamisen tarpeesta Metsästystalous kehitti lauman yhteistyökykyä, ja aloimme kehittää työnjaon yh- 6 HETKY 3/2009
• Teema-artikkeli Eivät ihmiset ole koukussa Facebookiin vaan yhteisöllisyyteen, sosiaalisiin suhteisiin, kommunikaatioon. teiskuntaa. Aikaisemmin yksilö keräsi ruuan suoraan suuhunsa, mutta suurriistaan siirtyminen edellytti suunnitelmallisuutta ja yhteisön organisointia. Ruuan hankkijat olivat yhteisön tärkeimpiä jäseniä. Vaikka keräily loi yhteisön elintarvikehuoltoon lisäturvaa, lihan organisoitu hankkiminen teki tappajista yhteisön tärkeitä keskushenkilöitä. Koska suuren saaliin saamiseksi tarvittiin myös ajomiehiä, paloittelijoita, kantajia, leirivahteja ja mitä kaikkea tarvittiinkaan, piti kehittää toimivat menettelytavat ja -ohjeet. Koska metsästys ja työnjakoon pohjautuva toiminta kasvatti yhteisöä tehokkaasti, tarvittiin uusi tapa hallita yhteisöllistä stressiä. Kehitimme systeemin, jossa saatoimme identifioitua itse ja identifioida muut henkilöt aliryhmien, perhesuhteiden ja tehtävien mukaan, niin että jos omassa aliryhmässämme ei yksilöiden määrä ylittänyt heimokoon rajaa, meidän ei tarvinnut stressaantua. Aikaisemmin ihmisen sosiaalisuudessa tapahtuneet maailmanlaajuiset muutokset ovat olleet hitaita. Nopeimmillaankin ne ovat kestäneet satoja ja tuhansia vuosia, mutta viimeisen 150 vuoden aikana pinnalliset muutokset ovat olleet suuria, vaikka takana olevat tarpeet eivät ole muuttuneet. Yhteisöllisyys pysyy, muodot vaihtuvat Teollistuminen hajotti Euroopassa ja Yhdysvalloissa perinteiset maatalousyhteiskunnan yhteisöt. Vaikka aikaisemminkin sodat, muuttoliikkeet ja muut muutokset olivat aiheuttaneet paikallisia muutoksia, teollisen yhteiskunnan aikaansaama muutos vaikutti nopeammin ja suhteellisesti useamman ihmisen elämään kuin koskaan aikaisemmin. Koska kuitenkin yhteisöllisyyden tarve on ihmisyyden perustassa, yhteisöllisyys haki uusia muotoja ja vanhojen, henkilökohtaisiin ja historiallisiin siteisiin perustuvien yhteisöjen rinnalla vahvistivat asemaansa hyötyyn perustuvat yhteisöt. Kaikki tämä historian taakka kulkee edelleen perässämme yhteisöllisessä viestinnässä - siinä mitä harjoitamme sosiaalisessa mediassa. Internet-yhteisöllisyydessä on vaikea luoda aidosti luottamuksellisia suhteita, sillä kirjoittaminen on hyvin, hyvin uusi tapa ilmaista itseään, emmekä me voi sen kautta lukea toisen ruumiinkieltä, haistella, onko toinen turvallinen, etsiä silmän liikkeistä vihjettä, mitä toinen aikoo tehdä, katsoa käsien asennosta, aikooko se oikeasti perääntyä vai puhuuko se vain... Uutisten kommentointi tai lehden keskustelupalsta ei vielä muodosta yhteisöä, ellei siinä ole sosiaalista jatkuvuutta, joka mahdollistaa käyttäjien sitoutumisen palveluun. Kun perinteiset mediatalot keskittivät verkkotoimintansa printtilähtöisesti omaan viestiinsä, nousivat internet-yhteisöissä keskiöön samat vanhat ihmisten yhteisöt, joissa olemme eläneet iät ja ajat. Facebookin menestys perustuu sen yhteisöllisyyteen. Eivät ihmiset ole koukussa Facebookiin vaan yhteisöllisyyteen, sosiaalisiin suhteisiin, kommunikaatioon. Internetin vallankumouksellisuus on siinä, ettei siinä ole mitään vallankumouksellista eivätkä sen valloittavuus ja koukuttavuus johdu uudesta vaan vanhasta; mahdollisuudesta pitää yllä sosiaalisia suhteita ja yhteisöjä. Näin ollen internet tarjoaa meille mahdollisuuden korjata teollisuusyhteiskunnan aiheuttaman häiriön ja palata aikaisempaan pitkiin, historiallisiin, henkilökohtaisiin siteisiin tukeutuvaan yhteisöllisyyteen. Kirjoittaja on yhteisöllisen viestinnän asiantuntija Oy Doredo Intermedia Ltd:ssä. HETKY 3/2009 7
• Sannamari Ollikkala Eläketurvakeskuksen uusi intranet julkaistaan ensi keväänä. Uudistuksella tähdätään keskustelevampaan intraan. KUOLEMANHILjAISUUDESTA spontaaniin keskusteluun PERUSKAURAN ­ uutiset, tapahtumakalenterit, staattisemmat tietosisällöt ­ lisäksi tarjotaan yhteisöllisyyden mahdollistajia: etusivulla kysytään kyllä-ei -kysymyksiä, uutisia voi kommentoida, aloitteille avataan kanava. Työryhmillä voi olla omia tilojaan, kuten nytkin. Blogi korvaa mielipidepalstan ja wikityöskentelyä koetetaan lisätä. Monen muunkin talon intraa kehitetään samaan suuntaan. Kokemuksia on vaihdettu kasvotusten ja pitkissäkin puhelinkeskusteluissa. Hyvä kanava kysymysten esittämiseen on tietysti netti. Itse olen saanut vinkkejä mm. mikroblogipalvelu Qaikun käyttäjiltä. Muutos vaatii toimintatapojen muuttumista. Vaikka intra sisältää työkalut, halu niiden käyttöön pitää syttyä ihmisissä itsessään. Pakko on aika huono motivaattori. Onneksi se tärkein asia on kunnossa: johto tukee uudistusta. Tärkeässä asemassa ovat myös mielipidevaikuttajateli ne henkilöt, jotka omalla esimerkillään saavat muutkin innostumaan. Ensin heidät pitää saada syttymään. Siihen tarvitaan tiedottamista ja markkinointia, ehkä maanittelua ja patisteluakin. jonka tärkeintä pääomaa on tieto. Pääomaa pitää kasvattaa. Ihmisten tiedot ja taidot on järkevää saada tehokkaampaan käyttöön. Asiantuntijatalossa intralla on edellytykset tulla työvälineeksi ja tiedonjakamisen kanavaksi. Toiveiden intrassa jaetaan kokemuksia, jalostetaan ideoita ja tehdään yhteistyötä yli työryhmä- ja osastorajojen. Työilmapiiri on tutkimusten mukaan hyvä ja keskusteluun kannustavalla intralla voidaan parantaa ilmapiiriä entisestään: yhteisöllisyys madaltaa hierarkiaa ja lisää johdon ja henkilöstön luontevaa vuorovaikutusta. Lanseerauksen suunnittelu annettiin projektiryhmässä yhden henkilön vastuulle, joka pitää langat käsissään. Nyt kun julkaisuajankohta alkaa lähestyä, tiedottaminen ja markkinointi vain lisääntyvät. Koulutuksia on suunniteltu ja naulattu kalentereihin. Kaikille avoimella luennolla kerrotaan, miten blogeja, wikejä ja muita sosiaalisen median palveluja voi käyttää organisaatioviestinnässä. Luennon jälkeen avataan harjoitusblogi, jonne halukkaat voivat jo ruveta kirjoittamaan ennen kuin "oikea" blogi avautuu. Nimetyt mentorit auttavat ja pitävät huolen siitä, että blogi pysyy elossa. Myös verkkokirjoittamis- ja sisällöntuotantokoulutusta järjestetään. Vaikka projekti on edennyt ensimmäisiä suunnitelmia hitaammin ­ kuten verkkoprojektit niin usein ­ intoa on pidetty yllä ja uudistuksen herkkupaloista on kerrottu johdolle ja henkilöstölle kerta toisensa jälkeen. Joka käänteessä on toistettu samoja asioita: intraa uudistetaan keskustelevampaan suuntaan. Siihen tulee blogi, juttuja voi kommentoida jne. Jotta viesti menee varmasti perille, sitä pitää toistaa ja toistaa. Kuluneen vuoden aikana parilla osastollakin on avattu oma sisäinen blogi. Intoa asiaan tuntuu siis olevan! Tiedota, markkinoi, innosta! Uudistustyöhön haluttiin mukaan intran todelliset käyttäjät. Kutsuimme epäviralliseen ryhmään noin 30 ihmistä eri osastoilta ja erilaisista töistä. He ovat osallistuneet card sorting -työpajoihin, esittäneet mielipiteitään ulkoasusta, navigaatiosta ja niin edelleen. Jälkiviisaasti voi sanoa, että kommentointiryhmää olisi voinut hyödyntää enemmänkin. Henkilöstö haluttiin heti totuttaa ajatukseen intrassa olevasta blogista. Työn vaiheiden tiedottamiskanavaksi valittiin siis blogi, johon pääsee intranetista. Blogia luetaan aika ahkerasti. Intrasta asiantuntijoiden työväline Eläketurvakeskus on noin 400 henkilön asiantuntijaorganisaatio, 8 HETKY 3/2009
• Teema-artikkeli Blogista hyötyä jokaiselle Nollapisteestä ei ole lähdetty. Jo nykyisessä intrassa on yhteisöllisyyden elementtejä. Keskustelupalsta on tämän vuoden aikana vilkastunut selvästi. Kuolemanhiljaisuudesta on päästy vaiheeseen, jossa lähes joka viikko palstalle ilmestyy uusi kirjoitus. Se on jo paljon. Henkilöstöä puhuttavat lähinnä kolumnistien ajatukset. Intrassa on ilmestynyt kolumni viikoittain jo muutaman vuoden. Sarja jatkaa uudessakin intrassa. Hyväksi havaitusta ei kannata luopua. Uuteen intraan avattavaan blogiin saa kuka tahansa kirjoittaa mistä tahansa. Kehotamme etk:laisia jakamaan siinä hyviä (miksei huonojakin) koulutuskokemuksia, linkkejä lisätiedon lähteisiin, best practise -käytäntöjä ynnä muuta koko työyhteisöä hyödyttävää. Yhtä tärkeää on kuitenkin ideoida, kiittää ja purnata asioista, joista joka tapauksessa puhutaan myös kahviautomaatilla. Tärkeintä on, että jokainen kokisi blogin omakseen ja tahtoisi ainakin lukea sitä. Bloggaajia ei ehkä löydy monta, mutta jo kourallinen innokkaita riittää pitämään blogin elossa. Se kourallinen on ehkä jo löydetty, ja heitä opastetaan ja motivoidaan jo ennen lanseerausta. Jos bloggaajia tulee pari kourallista, se on pelkästään hyvä asia. Mikään ei estä avaamasta myöhemmin henkilö- tai asiakohtaisia blogeja. Lähdemme kuitenkin liikkeelle yhdellä, kaikille ja kaikelle avoimella blogilla. Haasteita riittää Luotamme siihen, että intran juttuja aletaan kommentoida. Uskomme, että blogista kasvaa mielipidepalsta ja kokemustiedon siirtäjä. Olemme varmoja, että kyllä-ei -kysymyssovellusta jaksetaan klikkailla ja että aloitelaatikkoon tulee viestejä. Haluamme uskoa, että wiki-työskentelystä innostuvien joukko kasvaa. Mutta entä jos näin ei käykään? Riskeihin pitää varautua. Suunnitelmien viimeisillä riveillä lukee "Otetaan pois." Jos esimerkiksi aloitelaatikko kumisee tukitoimenpiteistä huolimatta aina vaan tyhjyyttään, se poistetaan. Entä jos toteutusprojektissa tulee takapakkia eikä intraan ensivaiheessa saadakaan kaikkea lupaamaamme? Sitten luodaan korvaavia systeemejä. Esimiehet ovat paljon vartijoina. Heistä riippuu, onko alaisilla aikaa kirjoittaa seminaarikokemuksistaan blogiin tai harjoitella wikin käyttöä. Esimiesten pitää ymmärtää, että blogi tai wiki ei ole joku yksi lisätyö, vaan ne tarjoavat keinon tehdä joku nykyinen tehtävä uudella tavalla. Uudet välineet ovat aluksi aikasyöppöjä. Kaikki ovat olleet, myös pc:t ja kirjoituskoneetkin aikanaan. Mutta kun uusia välineitä oppii käyttämään, moni asia sujuu aiempaa paremmin. Blogiin kirjoitettu idea tai best practise liikauttaa ajatuksia eteenpäin jollain toisella osastolla. Keksitään yhdessä jotain uutta ja parempaa. Paras asiantuntija voi löytyä sieltä, mistä sitä ei ymmärtäisi etsiä. Kirjoittaja työskentelee verkkopalvelusuunnittelijana Eläketurvakeskuksen viestintäosastolla ja on vetänyt intranet-uudistusta. ASIANTUNTIJAKOULUTUSTA ERIKOISTUMISOPINNOILLA Asiantuntijuus edellyttää jatkuvaa ammatillisen osaamisen päivittämistä. Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden ala vastaa tähän haasteeseen laajalla tutkinnon jälkeisellä koulutusvalikoimalla tarjoamalla mm. seuraavat tammikuussa 2010 alkavat erikoistumisopinnot · Johtaminen · Tietohallintojohtaminen Ohjelmilla on työelämäläheiset opetusjärjestelyt · osa-aikainen opintosuunnitelma (1 vuosi/30 op) · lähiopetus työajan ulkopuolella · paljon ammatissa toimivia asiantuntijaopettajia Hakeminen 28.9. - 9.10. sähköisellä hakulomakkeella suoraan oppilaitokseen Lisätietoja ja sähköinen hakulomake http://www.metropolia.fi/hakeminen/erikoistumisopinnot/ liiketalouden_ala/ tai puh. 020 853 5524 HETKY 3/2009 9
• Pirjo Salo Yhteisöt syntyvät samanhenkisten ympärille, eikä epäsopivia haluta joukkoon. Kirjavuus, sietäminen ja erilaisuus voivat kadota yhteisöstä, kun vain samanlaiset lapset saavat leikkiä keskenään. Muodostamme alati uusia yhteisöjä, joihin liitymme ylen halukkaasti tai toisinaan pakosta. Kyliä yhdistyksiä OLEN VIELÄ näitä vanhoja tapauksia, joiden kasvatuksesta vanhempien ohella vastasi tiukka kyläyhteisö. Se tarkoitti sitä, että kaikki aikuiset vahtivat tasapuolisesti kaikkia lapsia, paitsi toiset aikuiset vielä enemmän ja tarkemmin kuin toiset. Ja jotkut lapset tarvitsivat yhteisöä paljon enemmän kuin muut. Yhteisö piti silmällä ja ojensi pyytämättä ja tilaamatta sekä vanhempia että lapsia, niin että korvat punaisina kuumottivat. Siihen yhteisöön kuuluminen ei ollut mitenkään vapaaehtoista eikä ihan kaikkina aikoina kovin helppoakaan, mutta kasvattavaa se kyllä oli. Niinpä villit ja vapaat 60-lukulaiset häipyivätkin niiltä aihtailta asuinsijoilta ja nurjista yhteisöistä heti kun jalat vähänkään kannattivat. Kyläyhteisön paine kuitenkin vaikuttaa edelleen, niin että ihan huomaamatta lipsahtavat suusta hyvät huomenet, kiitokset ja jostain liskoaivojen pohjalta kumpuaa & 10 HETKY 3/2009
• Kolumni muutakin säännöstöä otsikolla "mitähän naapurit tästä ajattelevat". Aikuisiällä olen kuulunut vapaaehtoisesti ja jäsenmaksua maksaen yhteisöön jos toiseenkin. Yleensä olen aloittanut yhteisön laidoilta tutustumalla ja enemmän tai vähemmän päätynyt keskelle. Oman hallinnan tuntu yhteisöissäkin on ollut parasta. On jotakuinkin virkistävää, kun samaan tapaan ajattelevat vetävät yhteen suuntaan jotakin päämäärää kohden. Eikä sekään ole hullumpaa, kun jokainen on voinut vetää ihan omaan suuntaansa hyvässä hengessä ja toinen toistaan kunnioittaen. Sellaisia yhteisöjä ovat olleet vaikkapa partio, SPR ja Hetky, joilla jokaisella on vieläkin pieni lämmin paikka jossakin sydämen sopukoissa. Näissä yhteisöissä on vapaaehtoisuuden ihanuuden lisäksi sekä ikäviä että mukavia asioita. Ikävää on yhdistysbyrokratian omaksuminen, kanssaihmisten painostaminen tekemään, venymään ja uhraamaan vähäisistä vapaa-ajoistaan tunteja ja taas tunteja. Eikä aina tuuli ja tuisku tai ihan perinteinen laiskamato innosta osallistumaan vuosikokouksiin tai suunnitteluistuntoihin. Mukavia asioita ovat ihmiset, joilla on uskomattoman hienoja ajatuksia ja käsittämättömän laajaa osaamista. Uutta ihmisistä ja asioista oppii aina ja samalla voi teroitella omia peitsiään ja heitellä kirveitään hyvässä ja taatussa seurassa. Vaikka edellinen vähän turhan perinteiseltä tuntuu, toivoisin, että erityisesti vauhdikkaan elämän viettäjät tutustuisivat tähän paperiin, nenästä nokkaan -keskusteluun ja ikävienkin asioiden siedättämiseen perustuvaan yhteisömuotoon. Kaikki yhdistykset kaipaavat nuorisoa. Työyhteisöön kuuluminen alkaa näin keski-iän ohittaneelle olla loppusuoralla, joten nyt voi jo varovasti arvioida sen tärkeyttä ja osuutta koko elinkaaresta. Muuttuviin vaatimuksiin ja muuttuvaan yhteisöön kasvaminen kerta toisensa jälkeen on ainakin yksi yhteisön tunnusmerkki. Työyhteisön arvot ja asenteet värittävät arkipäivää, hyvä tai huono työyhteisö vaikuttaa jopa terveyteen ja ulkopuolelle joutuminen vasta hankalaa onkin. Hiihtelevän päämisterin aivoitusten mukaan minulla on velvollisuus taivaltaa juoksupyörässä täyttä vauhtia vielä kymmenen vuotta eläkettä kerryttämässä ja taloutta tukemassa. Kevään yt-neuvottelujen ja viime vuosien muidenkin uutisten perusteella epäilen, että kaikki työnantajat eivät ole toteuttamisen tasolla sitoutuneet jatkamaan meidän liki kuusikymppisten ja työnantajan yhteistä taipaletta kuin korkeintaan kymmenen kvarttaalia. Ja sekin sillä ehdolla, että juoksun vauhti paranee ja ketteryys lisääntyy. Lieneekö sitten näiden kahden näkökulman välinen noin seitse- män vuoden ero tarkoitus kattaa vanhusten yrittäjyyttä lisäämällä. Muutaman vuoden ajan on puhuttu enemmän ja enemmän irc-galleriasta, facebookista tai jopa twitteristä yhteisönä. Mielestäni ne kuitenkin ovat keinoja tai välineitä, joilla yhteisön kehitystä Mukavia asioita ovat ihmiset, joilla on uskomattoman hienoja ajatuksia ja käsittämättömän laajaa osaamista. tai muodostumista voidaan tukea ja auttaa. Nopeina, näppärinä ja hyvin monien ulottuvilla ne voivat auttaa yhtä hyvin sukua vanhojen valokuvien tunnistamisessa kuin vanhja rouvia matkasuunnitelmien hiomisessa tai kalaporukkaa saalispäiväkirjan pitämisessä. Yhteisö voi toki syntyä ja kasvaa noiden välineiden helmoissa, mutta elää varmaan verevämmin niiden ulkopuolella. Kirjoittaja on asiantuntija Tiedossa (TietoEnator Oyj) HETKY 3/2009 11
• DECUS ­ YHTEISÖLLISYYTTÄ 60-luvulta 2000-luvulle Jorma Tapola DECUS oli tietokoneiden pioneeriajan tuote. Aina 80-luvun lopulle asti tietokone, sen käyttöjärjestelmä ja valmistaja kuuluivat kiinteästi yhteen. Pioneerihengen mukaisesti käyttäjät jakoivat kokemuksia keskenään. Lisäksi DECUSin sponsorin, laitevalmistaja Digitalin tapa toimia asiakkaiden kanssa oli teknologiapainotteinen. Aika oli sopiva yli sadantuhannen jäsenen DECUSille. DECUSIN TOIMINASSA näkyvimpiä olivat symposiot. Suomessa niitä järjestettiin kaksi kertaa vuodessa ja Euroopan tasolla kerran vuodessa. Suomen symposioihin saatiin satoja osallistujia, Euroopan ne keräsivät tuhansia osallistujia. Symposioiden suosio oli niin suuri, että joinakin vuosina DECUS-Finland järjesti suomalaisille osallistujille charter-lennon Euroopan tapahtumaan. Ohjelmassa oli runsaasti puheenvuoroja niin käyttäjiltä kuin Digitalilta. Euroopan tapaamisiin Digital lähetti parhaat tekniset asiantuntijat. Suomen tapaamisiinkin saatiin tasokkaita puhujia, kuten Linus Thorvalds ja Juhan Helsingius. Keynote-puhujina nähtiin mm. leena Palotie ja Esko Aho. Symposioiden lisäksi järjestettiin pienimuotoisia 20-60 hengen tapaamisia, esimerkiksi jonkin teknologian tiimoilta. Pysyvänä keskustelufoorumina toimi dial-up -yhteyksien takana DECUS USA:n palvelin DECUServe, joka pohjautui DECNotesiin. Vastaava palvelin pystytettiin myös Suomeen. Myöhemmin jäsenistölle tarjottiin mahdollisuus ottaa yhteys internettiin tämän palvelimen kautta. Jäsenyys Suomen DECUSissa oli ilmainen, kuten myös lähes kaikissa muissakin maissa. Toiminta rahoitettiin symposioiden osallistumismaksuilla. Digital sponsoroi DECUSin toimistokulut sekä yhden toimihenkilön. Pienemmät tilaisuudet voitiin pitää maksuttomina. Esiintyjille ei maksettu palkkioita, korkeintaan kulukorvaus. Miten DECUSista tuli suosittu Tärkein suosion syy lienee ajan pioneerihenki. Tietoja haluttiin vaihtaa, koska usein joku toinen oli jo ratkaissut ongelman. It-palveluiden ostaminen ei ollut yhtä suosittua kuin nykyään. Tiedon jakamista ei koettu yrityssalaisuuksien vuotamisena, vaan kaikkia osapuolia hyödyntävänä yhteistyönä. DECUSin käyttäjälähtöisyys myös takasi sen, että sitä ei koettu Digitalin markkinointikanavana. Digitalin valta Suomen DECUSissa rajoittui yhteen hallituspaikkaan. Tuotejulkistusten ajoittaminen DECUS-kokouksiin takasi kiinnostuksen. Digital myös huolehti, että jokaiselle DECUSin teknologiaryhmälle oli nimetty yhteyshenkilö "DEC-Rep" Näin pidettiin . dialogia yllä. Internet-yhteisöllisyyttä ennen internetiä Korkeisiin jäsen- ja osallistujamääriin päästiin 80-luvulla, aikana ennen internetiä. Toimintatavat ovat kuitenkin tuttuja nykypäivän internetissä. DECUSin Euroopan kokouksiin asennettiin suuri määrä päätteitä ja pystytettiin symposioviikon ajaksi keskustelufoorumi. Kysymyksiä ja neuvoja vaihdettiin ahkerasti. USA:n symposioissa kerättiin käyttäjien tekemiä ohjelmia nauhalle. Nauhan kopioita saattoi tilata omakustannushintaan. Tiedon jakamista ei koettu yrityssalaisuuksien vuotamisena vaan kaikkia osapuolia hyödyntävänä yhteistyönä. 12 HETKY 3/2009 Mihin DECUS katosi Paljonko DECUS eroaa nykyisestä internet yhteisöstä? Internetin myötä tarve face-toface -kokoontumisiin on vähentynyt eivätkä laitevalmistajat halua odottaa enää julkistuksia puolta vuotta. Tiedonjaon idea on kuitenkin sama, tahti vain kiivaampi. Verkostot ovat internetin myötä myös laajemmat, jolloin suljetun piirin tasokkaan ja
• Teema-artikkeli Tuotejulkistusten ajoittaminen DECUS-kokouksiin takasi kiinnostuksen. ystävällisen tiedon sijaan saadaan paljon kohinaa. Itse lopetin aktiivisen toiminnan DECUSissa 90-luvun puolivälin jälkeen. Tuolloin olin sitä mieltä, että DECUSin olisi pitänyt irtautua Digitalista. Digital oli murroksessa ja se yritti muuttaa DECUSin toimintaa kaupallisempaan suuntaan, markkinointikanavakseen. Myös pioneerihenkisyys oli kuolemassa. Mutta oli syy DECUSin kuolemaan mikä hyvänsä, niin neljäkymmentä vuotta tietotekniikka-alalla on hyvä saavutus. Kirjoittaja toimi aktiivisesti DECUSFinland ry:ssä ja DECUS-Europe:ssa 80ja 90-lukujen vaihteessa. HETKY 3/2009 13
• Hillevi Vuori ja Sari Lamminaho OSALLISTUMALLA standardisointityöhön oppii aina jotakin uutta. Tämä käy ilmi myös erään suomalaisen standardisoijan sanoista, joilla hän kuvaa osuvasti standardisointia: "Kukaan ei voi tietää kaikkea jostakin alueesta, mutta kun eri puolilta maailmaa olevat asiantuntijat kokoontuvat yhdessä laatimaan standardia, on lopputulos parempi kuin mihin yksikään asiantuntija yksin pystyisi." Virallisen osuuden lisäksi yhteisössä syntyy tietysti epävirallistakin kanssakäymistä. Standardisoijista löytyy usein samalla aaltopituudella olevia tuttavuuksia, ja ellei ihan avioliittoja ole solmittu, niin ystävyyksiä ainakin. Ellei ystäviksikään päädytä, niin onhan kuitenkin mielenkiintoista löytää virallisten asioiden jälkeen työryhmäläisistään niitä persoonallisempia puolia. Standardien ympärillä olevat yhteisöt alkoivat kehittyä, kun kansainvälinen standardisointijärjestö ISO perustettiin vuonna 1947. Mukana perustamisessa oli myös Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Nimi ISO tulee kreikan sanasta isos, joka tarkoittaa samanarvoista. Nimellä halutaan kuvata sitä, että jokaisella ISOn 157 jäsenmaalla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa maailmanlaajuisten standardien sisältöön. ISO ei ole mikään pieni tekijä, vaan maailman suurin standardisointiorganisaatio ja se on julkaissut lähes 20 000 standardia. ISO ja sitä hieman pienempi IEC (International Electrotechnical Commission) perustivat vuonna 1987 ISOn alaisuuteen itstandardisointia tekevän komitean Joint Technical Committee 1 (JTC 1). Suomalai- set ovat osallistuneet aktiivisesti myös JTC 1 -komitean toimintaan alusta lähtien. Monet keinot käytössä Ympäri maailmaa ja monella aikavyöhykkeellä olevien standardisoijien yhteistyössä on omat haasteensa. Menneinä aikoina ainoat vaihtoehdot olivat fyysinen kokoontuminen ja dokumenttien lähettely postissa. Kasvokkain tapahtuvia kokouksia on pyritty vähentämään aika- ja kustannussäästöjen vuoksi. Myös ilmastonmuutosta halutaan ehkäistä. Vaihtoehtoisia kokousmenetelmiä kokeilevat innokkaimmin italan standardisoijat. Monet standardisointiprojektit käyttävät edelleen sähköpostia ryhmän sisäisissä keskusteluissa. Sähköpostien ongelmana kuitenkin on helposti tapahtuva keskustelun hajoaminen, kun samaan viestiin tulee monta yhtäaikaista vastausta. Wikien käyttö ei ole saavuttanut kovin suurta suosiota standardisointiprojekteissa, mutta ovat nekin käytössä joillakin ryhmillä. Mm. opetusteknologian standardisoijat käyttävät mielellään wikejä. Suurimpana etuna sähköpostiin verrattuna pidetään sitä, että kaikki asiaan liittyvät keskustelut, tekstiluonnokset ja muut tiedot ovat heti koottuina yhteen paikkaan. ISOn sääntöjen mukaan ryhmä ei saa keskustella projektistaan lausuntokierrosten aikana, joten monivuotisessa standardisointiprojektissa on pitkiäkin aikoja, jolloin wikissä ei ole aktiivista toimintaa. Eihän lepotilassa olevaa wikiä jakseta seurata, ja niin jatkokeskustelut saattavat unohtua kokonaan. Joissakin ryhmissä tämä on ratkaistu muistutusviestillä, joka lähtee ryhmälle säännöllisin väliajoin, kun wikiin on lisätty uutta materiaalia. Kirjautumisen vaativissa wikeissä on sellaisiakin ongelmia, että järjestelmä on päätellyt jonkun käyttäjän turhan passiiviseksi ja pääsyoikeudet wikiin on evätty. Alle kymmenen henkilön projekteissa on toisinaan käytetty juttulinjaa (chat room), johon osallistujat kirjautuvat samanaikaisesti. Erityisen hyvin juttulinja on ISO-standardeja laativat asiantuntijat muodostavat kenties maailman laajimman asiantuntijayhteisön. Suomestakin on yhä useampi it-ammattilainen liittynyt viime vuosina mukaan tähän yhteisöön. IT-STANDArDISOINNIN YHTEISÖ ja yhteydenpito 14 HETKY 3/2009
• Teema-artikkeli soveltunut esimerkiksi jonkin tietyn tekstiosan hienosäätöön, mutta laajojen ja periaatteellisten keskustelujen käymiseen se on turhan hidas ja kankea. Kommunikointikyky on kuitenkin säilytettävä, sillä hiljaisia osapuolia rangaistaan juttulinjoilla samaan tapaan kuin wikissä; pois putoat, ellei sinulla ole mitään sanottavaa. Videoneuvottelut eivät ole suosittuja standardisoijien parissa. Syynä tähän ei ole osallistujien vaatimattomuus kameran edessä, vaan yksinkertaisesti sopivien laitteistojen vähäisyys. Neuvottelupuheluita käytetään lähinnä vain muutaman hengen kokouksissa äänenlaadussa usein esiintyvien häiriöiden vuoksi. Moni työnantaja ei myöskään salli internetpuheluita. tic Identification and Data Capture Techniques, on verkkokokouksia käytetty jo jonkin aikaa. Kokoontuessaan kesäkuussa Australiaan ryhmä laati suosituksen verkkokokousten pitämisestä, sillä niiden myötä entistä useampi voisi osallistua varsinaiseen standardisointityöhön. Samalla päätettiin laatia kokouskäyttäytymiselle ohjeet, joille oli olemassa ilmiselvä tarve; useammassakin Verkkokokousten suosio kasvussa Uusin ja toistaiseksi toimivimmaksi todettu ratkaisu on ollut verkkokokous. Nyt kesällä testattiin erään ryhmän kokouksessa uuden järjestelmän sopivuutta laajempaan käyttöön. Kokouksen lopuksi kaikilta noin 20 osallistujalta kerättiin kommentteja ja kaikki pitivät verkkokokousta parhaana vaihtoehtona kasvokkain tapaamiselle. Testiryhmä piti verkkokokouksessa erityisen hyvänä sitä, että kukin osallistuja saattoi vuorollaan jakaa työpöytänsä ja oman dokumenttinsa muille osallistujille. Myös sitä kehuttiin, että testatussa järjestelmässä osallistujat saattoivat pyytää puheenjohtajalta puheenvuoroa, joten puheenjohtaja pystyi johtamaan kokousta tavallisen kokouksen tapaan. Suurin osa osallistujista käytti oman tietokoneensa mikrofonia puhuessaan. Osalta tämä mahdollisuus puuttui ja he käyttivät tarjolla ollutta puhelinyhteyttä. Siinä oli kuitenkin ongelmia äänenlaadun kanssa ja ajoittain puhujien äänet katosivat kokonaan. Äänenlaadun lisäksi pelkissä puhelinkokouksissa ongelmia voivat aiheuttaa käytöstavat ja kulttuurierot ­ kohteliaimmat eivät juuri saa sanavuoroa, kun tulisemmat sielut valtaavat linjat. Tähän tuo parannuksen verkkokokouksessa käytettävä juttulinja, joka mahdollistaa kommenttien ja kysymysten esittämisen kirjoittamalla. Se lienee monelle englannin puhumista arastelevalle helpotus. Haastavinta virtuaalikokouksissa on sopivan kokousajan löytäminen, kun osallistujia on kaikilta mantereilta. Kokoukset pyritään myös järjestämään siten, että eksoottisista kokousajoista pääsee nauttimaan jokainen vuorollaan. Joissakin ryhmissä, kuten RFID-standardisointia tekevässä JTC 1 SC 31 Automa- Haastavinta virtuaalikokouksissa on sopivan kokousajan löytäminen, kun osallistujia on kaikilta mantereilta. kokouksessa oli jouduttu pitämään pakollinen tauko, kun joku osallistujista oli ajattelemattomuuksissaan laittanut kokouspuhelunsa pitoon toisen puhelun ajaksi ­ muut osallistujat kuuntelivat sillä aikaa odotusmusiikkia. Erityisen tärkeänä pidettiin myös sääntöä mikrofonin mykistämisestä silloin kun itse ei puhu. Kohtaamisia myös kasvokkain Yhteisöllisyyden tunne jää virtuaalikokouksissa ja muissa virallisissa yhteydenpidoissa helposti muodostumatta. Kahdenkeskisissä sähköposteissa saatetaan toki käväistä henkilökohtaisellakin tasolla, mutta se saatta aiheuttaa muissa hämmennystä, joten parasta on siis keskittyä vain asiaan. Vähintään kerran vuodessa järjestettävät kasvokkain pidettävät kokoukset ovat siis yhä tärkeitä standardisoijille. Monet osallistujat pitävät niitä koko työn antoisimpana osana. Kokouksissa näkee kaikkien osallistujien ilmeet ja eleet, mikä ei virtuaalikokouksissa ole mahdollista. Verkkokokouksessa voi toki laittaa kannatusviestejä juttulinjalle, mutta kyllä samassa tilassa kuuluva hyväksyvä mumina ja kannustus sittenkin lämmittävät enemmän. Moni standardisointityöhön mukaan lähtenyt on hämmästellyt sitä, kuinka epävirallista ja leppoisaa porukkaa onkaan laatimassa eksakteja määritelmiä ja usein varsin kuivaa tekstiä sisältäviä standardeja. Samat henkilöt, jotka ovat virallisissa kokouksissa hyvinkin muodollisia, saattavat paljastua varsinaisiksi vitsiniekoiksi pie- nemmissä työryhmien kokouksissa. Eräässä viime kevään kokouksessa käytiin pitkän päivän lopussa keskustelu, jossa ranskalainen asiantuntija pyysi tanskalaista laatimaan vielä ennen kokouksen päättämistä esimerkin erääseen standardiluonnokseen. Palkkioksi ranskalainen lupasi jäätelötötterön heti kokouksen päätyttyä. Tanskalainen totesi olevansa väsynyt ja tarvitsevansa ainakin kahden pallon tötterön... Joskus kokoukseen joutuu lähtemään ainoana suomalaisena, mutta yksin siellä ei tarvitse olla. Uudet tulokkaat otetaan hyvin vastaan ja standardisointiyhteisöön pääsee helposti sisälle. Kokousten jälkeen lähdetään yleensä yhdessä jatkamaan päivää rennommissa merkeissä ja keskustelun aiheet liikkuvat maan ja taivaan välillä, saatetaanpa mennä avaruudenkin puolelle. Ystävien ja uuden yhteisön lisäksi saattaa joku löytää uuden harrastuksenkin standardisoinnin kautta kuten Mohamed, jolla on koossa jo 36 standardisointikokousmatkoilta otettua valokuvaa auringonlaskusta eri maissa. Maailmanlaajuinen yhteistyö antaa tärkeitä kontakteja niin työnantajalle kuin itsellekin. Standardisointityön lisäksi yhteisössä saattaa syntyä muutakin ammatillista yhteistyötä esimerkiksi yhteisten julkaisujen muodossa. Tällä hetkellä yhteisö hakee uusia viestintä- ja kokousmuotoja, ja se vaatii jäseniltä jonkin verran opettelua ja totuttelua. Nämä keinot kuitenkin helpottavat omalta osaltaan maailmanlaajuista työskentelyä yhteisen päämäärän hyväksi. Vaikka standardisoinnissa käytetään entistä enemmän virtuaaliympäristöjä, välillä kokoonnutaan saman pöydän ääreen ihan oikeastikin. Vasta se tuntuu sittenkin tuovan todellista yhteisöllisyyden tunnetta. Kirjoittajat työskentelevät Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:ssä. Hillevi Vuori, FM, on it-standardisoinnin asiantuntija ja Sari Lamminaho, FM, on Iitstandardisointiyksikön sihteeri. HETKY 3/2009 15
• Marja-Liisa Viherä POHDINTAA yhteisöllisyydestä Miten opimme luottamaan mihinkään, kun fiktio ja fakta sekoittuvat? Kesämökin maalaustalkoissa sisarenpoikani Janne (it-ammattilainen) sanoi, että olisi maalaustalkoiden sijaan voinut viettää aikaansa pelaamalla World of Warcraft -peliä, mutta valitsi talkoot ystävien ja käsillä tekemisen vuoksi. Tästä innostuin väittämään, etteivät virtuaalipelit ole yhteisöllisiä, mutta Jannen mielestä WoW:n pelaaminen on. Tämän parempaa keskustelun aloitusta emme olisi keksimälläkään keksineet. Tunteja pohdimme yhteisöllisyyttä argumentoiden puolesta ja vastaan. JANNE: Neuvoin eilen norjalaista 10-vuotiasta tyttöä (tai ainakin niin hahmo kertoi olevansa) seuraavalle pelitasolle pääsemisessä. Eikö tämä muka ole yhteisöllisyyttä? Minä: Hieno homma, mutta ethän ole edes varma, onko hahmo tyttö vai aikuinen mies tai... Tähän voi hyvin soveltaa Tuomas Hynysen virtuaalitodellisuus ja moraaliteoria -tutkimuksen tuloksia: Virtuaaliyhteisöt tarjoavat mahdollisuuden erilaisiin roolipeleihin. Tällöin ei se, kuka olet, millaista koulua käyt jne. määrittele rooliasi, vaan saat itse valita roolisi melko vapaasti. Nämä roolit voi löytää joko yhteiskunnasta tai mediasta. Nimettömissä verkkokeskusteluissa merkittävä osa käyttäjistä esittää verkossa eri sukupuoli-identiteettiä, kuin mitä he ovat netin ulkopuolisessa todellisuudessa. Tutkituissa sosiaaliseen kohtaamiseen tarkoitetuissa keskusteluissa USA:ssa 40 % käyttäjistä oli esittänyt eri sukupuolta, roolipeliin tarkoitetuissa keskusteluissa 60 %. Keskusteluissa paljon viihtyvistä useampi oli esittänyt eri sukupuoTietotaitotalkoissa luodut yhteiset nettisivut tuovat perinteiseen yhteisöllisyyteen uudenlaista lisää. Sähköisesti voidaan koota yhteen paikkaan tapahtumat, uutiset, omat tuotokset, kuvia ja videointeja yhteisistä tapahtumista. Yhteisön jäsenet voivat itse luoda paikallisen median, joka lisää vireyttä ja yhteenkuuluvuutta ja antaa kaikille mahdollisuuden osallistua. 16 HETKY 3/2009
• Teema-artikkeli Toimijan on tosin vaikea ennakoida omien tekojensa seurauksia vähäisten tietojen perusteella. Janne: Mutta minä pelaankin WoWia yhdessä poikieni kanssa, heillä on omat tilit ja usein pelaamme samaan aikaankin Minä: Tuohan muuttaa asian ihan toiseksi ­ teille on muodostunut kiva yhteinen harrastus, mikä lisää vielä poikien englanninkielen taitoakin. Mutta perheen kyseessä ollen yhteinen tekeminen lienee luonnollista ja peli tuo siihen vain oman kivan lisänsä. Paljonko se oikeastaan poikkeaa siitä, että lukisitte ääneen englanninkielistä seikkailukirjaa ja keskustelisitte siitä? Tai pelaisitte yhdessä jotain lautapeliä? Hetkykin järjesti keväällä yhteisen lautapeli-illan, Virtuaaliyhteisössä eivät päde tuttuuteen ja kokemukseen perustuvat luottamuksen periaatteet, koska todellista tuttuutta ei ole. li-identiteettiä kuin niissä harvoin käyvät. Ikä, sukupuoli, siviilisääty, ujous, ulospäin suuntautuneisuus tai neuroottisuus eivät vaikuttaneet eri sukupuolen esittämiseen. Seksuaalisten vähemmistöjen edustajat ja vammaiset esittivät eri sukupuolia muita useammin. (Hynynen, 2001). Vaikka Tuomaksen tutkimus on jo vanha (näinä aikoina tieto puolittuu nopeasti..) niin suuntaa antava se on. (Googlettamalla en löytänyt tuoreempia tietoja) Nettipersoona voi valita omat roolinsa paljon netin ulkopuolista todellisuutta vapaammin. Nettipersoona ei kuitenkaan koskaan voi olla varma, kommunikoiko hän "oikean ihmisen" roolipelaajan vai tie, tokoneen kanssa. Netti-identiteetti rakentuu siten hyvin toisenlaisin perustein kuin netin ulkopuolisen todellisuuden identiteetti. Näin myös yhteisö on ihan erilainen kuin fyysinen yhteisö. Virtuaaliyhteisössä eivät päde tuttuuteen ja kokemukseen perustuvat luottamuksen periaatteet, koska todellista tuttuutta ei ole. Netissä teoilla on seurauksia samoin kuin muuallakin. mikä koettiin hyväksi. Lautapelien suosion kasvu kertonee myös yhteisöllisyyden tarpeen tyydytyksestä. Ja olen varma, että Lasse ja Leevi kokevat teidän yhteisillä patikkaretkillä enemmän yhteisöllisyyttä kanssasi... Janne: Mutta on minun pelikavereina muitakin kuin omat ja pojat ja Lassekin juuri rakentelee uutta kiltaa.. Minä: Hauska asia, mutta ei se tee pelimaailmasta luottamukseen perustuvaa yhteisöä, sillä netin luonne määrittää moraalisen toiminnan perusedellytykset, jotka ovat erilaisia kuin netin ulkopuolella. Nettipersoona pyrkii takaamaan kaikille tietyt perusedellytykset tavoitteelliselle toiminnalle, kuten sovitut pelisäännöt. Anonymiteetti tuo kuitenkin tullessaan myös eettisiä ongelmia. Miten tunteemme, tekomme ja ajattelumme kehittyvät virtuaaliyhteisössä, missä tekojamme ja sanojamme ei voida tarkastella suhteessa muihin ihmisiin, koska emme tiedä, keitä nuo muut ihmiset ovat? Luotammeko enää edes verkon ulkopuolisiin ihmissuhteisiin, ellemme tiedä, esiintyykö hän verkossa jollakin toisella ni- mellä? Miten opimme luottamaan mihinkään, kun fiktio ja fakta sekoittuvat? Janne: Koska pelaaminen on hauskaa ja selviytyminen tuo jopa energiaa, niin eihän sitä voi kieltääkään. Onhan kaikilla oikeus itsensä kehittämiseen ja viihtymiseen? Minä: No enpä nyt ole kieltämässäkään, mutta mietin, miten voisimme yhdistää virtuaalipelaamisen ja yhteisöllisyyden? Minusta muutenkaan asiat eivät ole joko /tai, vaan sekä/että tai sitten jotain ihan muuta. Esimerkkini koskee shakkiseuraa, joka vuosia pienellä paikkakunnalla kokoontui joka torstai pelaamaan ja pelin jälkeen saunoivat ja söivät. Peli-iltojen sielu - innokas shakinpelaaja - löysi sitten nettishakin ja niin hänelle ei enää jäänyt aikaa omalle porukalle. Porukan sielun poisjäämisen jälkeen paikalliset peli-illat jäivät. Häviäjiä olivat ne muut kuin tämä innokkain shakinpelaaja. No, en todellakaan ole kieltämässä häneltä globaalia shakkia! Mutta kysyisin, eikö hän voisi verkkopelaamisen lisäksi tuoda aina torstaisin yhteisiin iltoihin verkon kiperät shakkikysymykset ja avata näin koko porukan ikkunoita ja samalla säilyttää yhteisöllisyyden? Janne: Tottahan tuo on, jos jokainen miettisi enemmän tekojansa yhteisön kannalta, niin tämä olisi ihan luonnollinen ratkaisu. Minä: Ja näinhän te itse asiassa perhepiirissänne teettekin! Janne: Mutta miten yleensä saamme asuinalueiden, kylien, taajamien yhteisöllisyyttä lisätyksi? Kaikillahan on kuitenkin niin kiire töissä ja lapset kotona. Tällaiset sukutalkoot ovat kivat, mutta entä muut? Minä: Olen mietiskellyt jo pitkän aikaa, miksi kansa kerääntyy aina keskuksiin. Mikä vetää suurkaupunkeihin? Onko kyseessä ihmisen ikävä toisen luo? Olin jokunen kesä sitten rautatieasemalla vastassa lapsenlapsiani ja juttelin siinä odotellessani muiden odottajien kanssa. He olivat paikkakunnalla syntynyt pappa ja hänen jo keski-ikäinen paluumuuttanut tyttärensä. Pappa kertoi liki tippa silmässä ajasta, jolloin "vielä meilläkin oli viisi kauppaa ja viisi pankkia. Nyt on vain Siwa!" "Onneksi edes se", totesi tytär. Mutta haikea oli hänenkin äänensä lapsuudenaikaisia palveluja muistellessaan. Myös kirjasto oli kuulemma päätetty lopettaa, mutta silloin kyläläiset olivat saaneet voimia yhteisponnistukseen ja adressien yms. avulla kirjaston säilytettyä. Ehdin vielä heittää muutaman rohkai- HETKY 3/2009 17
• sevan lauseen yhteistyön voimasta ja juna saapuikin iloisine tulijoineen. Nämä ovat asioita, jotka kaikki olemme havainneet ja joita kaikki haikailemmekin. Maaseudulta ja jopa pienistä kaupungeista häviävät ihmiset ja palvelut. Kuitenkin mielessämme kaipaamme entisiä aikoja, jolloin maaseudulla oli elämää. Tätä kaipuutta täyttämään on syntynyt mm. käsityöiltojen järjestäminen kahviloihin; esim. Linköpingissä on useita kahviloita, joilla on tiettyinä iltoina käsityöilta. Janne: Onko kyse sosiaalisesta pääomasta, joka hiipuu? Sosiaalinen pääoma muodostuu ihmissuhteista ja keskinäisestä luottamuksesta. Näitähän pitäisi olla juuri enemmän pienemmillä paikkakunnilla kuin suurkaupungeissa! Minä: Ihmisen olemassaololle on merkitystä hyvien ihmissuhteiden lisäksi myös tekemisellä, sillä että tuntee itsensä tarpeelliseksi, kuten täällä maalaustalkoissa: jokainen käsipari on tervetullut, jokainen on merkityksellinen; kuka neuvoo, kuka maalaa, kuka tekee ruokaa jne. Tämä tunne saattaa autioituvalla seudulla kadota ja vaatii suuria ponnistuksia löytää muuttuvassa maailmassa uudelleen tärkeitä tehtäviä. Näiden ponnistusten avuksi tarvitaan tietoa ja näkemystä, näkemyksellistä tietoa! Tarvitaan ymmärrystä siitä, miten asiat ovat ja miten niiden tulisi olla. Kirjastojen puolesta nousevissa kansanliikkeissä näkyy, että kansalaisilla on vielä yhteisten asioiden hoitamisen tahtoa ja kykyä. Janne: Miten säilyttää ihmisten elämänilo ja -mahdollisuus pienillä paikkakunnilla keskittyvän talouden ja globalisaation puristuksessa? Minä: Olen etsinyt ratkaisua paikallisen sosiaalisen pääoman vaalimisesta ja kehittämisestä. Markku Hyyppä on mm. todennut, että Pohjanmaan rannikkoseudun ruotsinkielisten keskuudessa on sosiaalista pääomaa ja että tämä selittää mm. heidän selvästi pidemmän, miehillä jopa 10 vuotta, elin-ikänsä. Vastaavasti Putnamin tutkimusten mukaan Pohjois-Italian pienyritysten taloudellinen menestys johtuu siellä vallitsevasta sosiaalisesta pääomasta. Minusta on merkityksellistä, miten huolehditaan pienyritysten ja paikallisten toimijoiden tiedonsaannista ja vuorovaikutuksesta; itse asiassa, miten samalla turvamme paikallisen omavaraisuuden? Paikkakunnan sosiaalista pääomaa on mitattu mm. kansalaisjärjestöjen ja kansalaistoiminnan aktiivisuuden määrällä. Varmasti hyviä mittareita molemmat ja korreloivat sosiaalisen pääoman kanssa. Mutta toimintana pelkkä kansalaistoiminta ei riitä säilyttämään ja kerryttämään paikkakunnan sosiaalista pääomaa. Tarvitaan, totta kai, myös elävää elinkeinotoimintaa. Ison yrityksen filiaali tai kaukaa ohjattu teollisuus tuo paikkakunnalle taloudellista vaurautta mm. verotulojen muodossa. Sen sijaan omista edellytyksistä kasvava elinkeinotoiminta, kauppa, palvelut, käsityöt, pienteollisuus jne. luo myös sosiaalista pääomaa ja takaa sen, että paikkakunnalla on myös tulevaisuus. Tällöin kuntalaisten aktiivisuus ei enää näyttäydy vain vanhan säilyttämisen puolesta, vaan myös uusien ideoiden ja toimien tekemisenä. Janne: Oletko miettinyt, miten muutos saadaan aikaan, miten saada uudet ideat globaalissa maailmassa esille? Minä: Ihmisen toiminnan tärkeimmät selittäjät ovat tavat ja tottumukset, jotka muuttuvat hitaasti ja usein huomaamattamme. Yhteiskunnan rakennemuutos on kuitenkin pakottanut jo vuosikymmenien ajan tapoihin, jotka eivät ole omiaan kasvattamaan ja ylläpitämään sosiaalista pääomaa. Emme voi pistäytyä esimerkiksi naapurissa, niin kuin ennen vanhaan oli tapana, sillä yhteiskunnan muuttoliikkeet ovat aiheuttaneet naapuruston uusiutumisen niin nopeaan, ettemme tunne sitä. Samaan aikaan televisio on täyttänyt sen vapaa-ajan, minkä aiemmin vietimme yhdessä. Vähitellen on syntynyt uudet tavat ja tottumukset: istahdamme sohvalle tuijottamaan ruutua ajatustemme ehkä leijuessa ties missä. Erityisesti pitkät työpäivät ja kiivastahtinen työ antavat meille itse kullekin luvan tähän. WoW:in pelaaminen tuo ehkä muutoksen tähän passiiviseen toimintaa hiukan aktivoimalla sitä. Kauppojen keskittyessä supermarketeiksi emme enää päivittäin pistäydy maitokaupassa tavaten samalla sattumalta naapureita ja ystäviä. Tilalle on syntynyt tapa mennä koko perheen voimin täydentämään kerran viikossa kodin varastot ja siinä samalla käydä kahvilassa ja vaikkapa pallomeressä. Tämäkin tapa lisää enemmän yksityisyyttä kuin yhteisöllisyyttä. Tekisi mieleni kysyä päättäjiltä, miettivätkö he paikkakunnan sosiaalista pääomaa rakentaessaan ostosparatiiseja? Kumpi on enemmän yhteisöllistä, shoppailu vai virtuaalipelit? Perheen yhteiset ruokahetket joka arkipäivä ovat useimmille jo unohtunut tapa. Elämme tapojen ja tottumusten suhteen kierteessä, missä mikään ei ole omiaan lisäämään yhteisöllisyyttä. Tällä kierteellä ei ole ainoastaan positiivisia vaikutuksia. On helppo pudota kokonaan yhteisön ulkopuolelle. Janne: Mitä voimme tehdä, jotta tapojen ja tottumusten kierre muuttuisi yhteisöllisyyttä suosivaksi? Millaisia uusia tapoja voisimme kehitellä vaaliaksemme sosiaalista pääomaamme? Minä: Onhan meillä toki vielä jäljellä paikallista sosiaalista pääomaa ylläpitävät paikallislehdet. En voi kuvitellakaan elävää yhteisöä ilman omaa lehteä, mistä lukea, mitä tapahtuu, missä tapahtuu, kuka on kuka jne. Seppo Pohjola kyseli Hämeen seudulla ihmisiltä, mitä he odottavat paikalliselta portaalilta. Vastaus oli yksinkertaisuudessaan aika odotettu: ajan 18 HETKY 3/2009
• Teema-artikkeli Ruoalla on tärkeä merkitys tietotaitotalkoissakin. Kun ruoka ideoidaan yhdessä, valmistetaan yhdessä ja vielä nautitaankin yhdessä kauniisti katetun pöydän ääressä, syntyy voimakas yhteenkuuluvaisuuden tunne. Lisäksi ruoka antaa hyviä tauko- ja keskusteluhetkiä muun tekemisen lomaan. Samalla huomataan, miten yhdenmukaisia ovat ruoan valmistamisen, nettisivujen ja julkaisun tekemisen tai video- ja äänitallenteen tuottamisen prosessit: ideointi, aineiston kokoaminen, sen prosessointi ja yhdessä nauttiminen. tasalla olevaa tarkkaa tietoa tapahtumista ja päivittäisiä uutisia paikkakunnan tapahtumista. Molemmat ovat tietoja, jotka auttavat meitä jäsentymään omaan yhteisöön sekä liittymään siihen. Paikalliset mediat ovat siis ensimmäinen vaalittava asia. Janne: Miten vaalia lasten sosiaalista pääomaa, heidän yhteisöllistä kasvuaan? Minä: Professori lea Pulkkinen on nostanut keskusteluun käsitteen lapsen sosiaalinen alkupääoma todeten, että niistä lapsista, joilla on lapsuudessaan hyvä sosiaalinen pääoma, kasvaa tasapainoisia aikuisia. Hänen ajatuksensa perustuvat monikymmenvuotiseen pitkittäistutkimukseen. Lasten sosiaalinen alkupääoma muodostuu oman perheen lisäksi isovanhemmista, naapureista, kummeista jne. Yksi merkittävä areena ylläpitää lasten sosiaalista pääomaa on perheen yhteiset päivittäiset ruokahetket, jolloin keskustelun avulla opitaan ymmärtämään asioita laajemmin. Voisiko tässäkin olla tekniikka apuna? Kun ruoka on valmis, niin kaikille tekstiviesti? Saattaa tuntua joissakin perheissä yliorgani- soinnilta, mutta voi sopia joillekin oikein hyvin, erityisesti silloin, kun ei jo aamulla tiedetä, milloin pääsee töistä tai opiskelusta kotiin. Perheen yhteiset päivittäiset hetket ovat toinen vaalittava tapa. Minusta myös se, että maalaustalkoissamme ruokaa teki Leevi yhdessä serkkusi Villen (it - ammattilainen) kanssa, oli hieno juttu. Itse olen monesti toivonut kävelyseuraa, koska yksin ei tule lähdettyä ulos. Olen vasta haaveillut kävelyporukasta, jolle voisi lähettää viestin, lähdetkö kävelemään? Ja jollekulle saattaisi sopiakin... Onko kyse sosiaalisen pääoman vajeesta, kun ei itsestään selvästi voi vain soittaa ja kysyä seuraa? Onnellinen se, joka voi. Keräilen tässä tarmoa kysyä syksyllä Facebookissa kävelyseuraa, tiedä häntä vaikka onnistuisinkin! Maaseudulla ajellessa tulee usein mieleen, että harvaanasutuilla seuduilla on varmasti paljon yksinäisiä vanhuksia. Ehkä aiemmin on käyty naapurissa juttelemassa, päiväkahvilla, lainaamassa sokeria jne. Nyt ovat polvet kankeat ja käynnit harvenneet. Seuraa kaipaisi yhä. Mitä jos päivittäin juteltaisiin kaiutinpuhelimen avulla kahvikupposen ääressä päivän tapahtumista, kevään tulosta jne.? Päivä rytmittyisi ja ajatukset saisivat uuttaa purtavaa. Sosiaaliseen pääomaan voidaan vaikuttaa, sitä voidaan vaikeuttaa tai helpottaa monin ratkaisuin. Kaavoitus on usein avainasemassa. Mielestäni olisi joka kerta kysyttävä yhteisistä asioista päätettäessä: lisääkö tehty päätös sosiaalista pääomaa? Esimerkiksi yksinasuvien määrä lisääntyy koko ajan ja muistaakseni Helsingissä on jo puolet sinkkutalouksia. Sinkkujen yhteisöllisyyden areenat ovat kahvilat, työväenopistot yms. harrastuspiirit. Mitäpä, jos suunniteltaisiin lisää yhteiskäytössä olevia tiloja pienten asuntojen yhteyteen: yhteisiä olohuoneita jne.? Uudet viestintätavat, mm. sosiaalisen median palvelut, ovat hyvä ja helppo tapa tavoittaa ihmiset ja organisoida paikallisia tapahtumia. Lähdetään liikkeelle eikä jäädä vain harhailemaan virtuaaliyhteisöön! FT Marja-Liisa Viherä (marja-liisa.vihera@pp.inet.fi) Yhteisöjen viestintä ku nto on Itse tehty paikallislehti voi ilmestyä verkossa, paperimuodossa kaikkiin kylän talouksiin tai vaikkapa seinälehtenä yhteisissä tapaamispaikoissa, kuten kirjastoissa, kaupassa, postissa, koululla. Oma lehti antaa aineksia jäsentyä yhteisöön ja lisää sosiaalista pääomaa. Kuvassa kolmen kylän yhteinen lehti, joka tehtiin Oikaraisen tietotaitotalkoissa juhannusviikolla 2009. Tietotaitotalkoo koiden tavoitteet on Tietotekniikan liiton hank ja luoda yhteis na on parantaa yhteisöjen vies e. Tietotaitotalhankkeen jälkeeöille viestinnälliset käytännö tintävalmiuksia haston Aktiivine n. Hanke saa rahoitusta Eurot, jotka jatkuvat op n kansalainen ohjelmasta. ja avoimet oppi an sosiaaliramisympäristöt www.tietota itotalkoot.fi HETKY 3/2009 19
• Kerhot AKVA 30 and still going strong Mirja Reijonen AKVA innostui Agilesta Ketteriä menetelmiä ei vielä ole kaluttu loppuun, vaikka ketteryys oli teemana jo viime vuoden syysseminaarissa. AKVA, HETKYN VANHIN KERHO, on aina seurannut aikaansa. Vuoden 2008 syysseminaari nosti esiin ketterät menetelmät. Pyrittiin selvittämään, mitä ketterät menetelmät ovat, mitä hyötyä niistä on ja mitä vaikutuksia menetelmillä on projektien hallintoon vaatimusmäärittelyyn, toteutukseen ja testaukseen. Vuoden 2009 seminaarin tarkoituksena on täydentää viimevuotista. Keksittiin kuitenkin uusi nimi: Auttaako agile, tuottaako testaus, säästääkö scrum? sudenkuopat voi välttää Sinisen Meteoriitin Sami Poimalan neuvoja noudattamalla. Testaaminen vaatii aikaa ja työtä. Oli hanke pieni tai suuri, testaaminen on avainasemassa lopputuloksen kannalta. Juha-Pekka leskinen kertoo suuren tietojärjestelmän testauksen haasteista Eduskunnassa; Markus Hjort Reaktorista vertailee manuaalista testausta automatisoituun testaukseen, ja riitta Karkkila kysyy, voiko testauksella saada tuottoja, raportoiden kokemuksistaan IBM:llä. Seminaarin loppukeskustelussa kommenttipuheenvuoroja käyttävät Marjaliisa viherä Tulevaisuuden tutkimuksen seurasta, Hetkyn puheenjohtaja Pipsa YläMononen Itellasta ja Digian Petri Heiramo. Asiantuntijat jakavat kokemuksiaan ja näkemyksiään Seminaarin asiantuntijoiden esitykset liittyvät IT-hankinnan koko elinkaareen ja ohjelmistoprojektien onnistumiseen. Ketterien projektien onnistumisen edellytykset luodaan jo sopimusvaiheessa. On otettava huomioon aivan eri asioita kuin perinteisiä menetelmiä käytettäessä. Pia Ek, Asianajotoimisto Hannes Snellmanista, käsittelee ketteräsopimusten tärkeimpiä seikkoja ja riskien välttämiskeinoja. IT-hankinnan elinkaaren mittaiseen laadunvarmistukseen on panostettava. Miten, siitä puhuu Qentinelin toimitusjohtaja Esko Hannula. Projektin vetäjän on pystyttävä johtamaan uudella tavalla. Jori Kosonen Talent Partnersista kertoo, mikä hänestä on ratkaisevaa ketterien projektien johtamisessa. Kaikkien osapuolien on opittava uusia toimintatapoja. Missä asioissa ja miten, siitä kertoo Tiedon ketteriä asiakasprojekteja johtanut Katriina Joki. Menetelmät yksin eivät riitä, vaan sopivia työkalujakin tarvitaan. Matti Antila esittelee, miten Microsoft käyttää Visual Studio -työkaluja ohjelmiston elinkaarenhallintaan. Ketteriä menetelmiä voi käyttää hankkeessa kuin hankkeessa. Tätä mieltä on Solitan Juhani luoma-Kyyny, joka valottaa Scrummallin käyttöä BI-projekteissa. Sudenkuoppiin on varauduttava. Scrumin pahimmat Kunnia sille kelle kunnia kuuluu Ei ole helppoa joka vuosi keksiä uutta seminaariaihetta. Viime vuonna Paula Miinalainen, jo 80-luvulla AKVAan liittynyt IT-konsultti, heitti ilmaan ketterät menetelmät. "Se on siinä"! sanoi isännistö. Entä mistä löytää ketterät puhujat? Onneksi viime vuonna AKVAn puheenjohtajana toimi myös ICT Ladies -verkoston puheenjohtaja, Finnair-konsernin tietohallinnossa työskentelevä kehityspäällikkö Pirjo Myyry. Häntä on kiittäminen siitä, että AKVAn viime vuoden seminaari oli kaikkien aikojen menestyksekkäin. Siksi Pirjolta pyydettiin apua, kun uusi isännistö oli päättänyt jatkaa ketterällä linjalla. AKVA voi nyt 30-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi esitellä ketterien menetelmien huippuasiantuntijoita, jotka tulevat alansa kärkeä edustavista organisaatioista. Aika perjantaina 6.11.2009. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Onko Sinulla muistoja menneiltä vuosilta? Lehdet, kuvat, kertomukset ja kokemukset ovat tervetulleita. Ota yhteyttä: p. 09 432 2570 jari.petersen-jessen@eduskunta.fi Hetkyn vanhin kerho kutsuu entisiä ja nykyisiä akvalaisia 30-vuotisjuhlaillanviettoon. AKVA Aktiiviset vaikuttajat 30 vuotta II -laivaseminaari Auttaako agile, tuottaako testaus, säästääkö scrum? 30.9. - 2.10.2009 Viking m/s Mariella Ohjelma ja puhujien esittely: www.hetky.fi Kysy vapaita paikkoja, jos mielesi tekee mukaan! AKVAn Ketterät menetelmät Kirjoittaja on AKVAn jäsen vuodesta 1983, Isännistön puheenjohtaja vuonna 2009 mirja.reijonen@kolumbus.fi 20 HETKY 3/2009
• Hetky on tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten verkostoitunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alan kehityssuuntia ja tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky on Tietotekniikan liitto ry:n jäsenyhdistys, jossa on n. 7 500 jäsentä. Näistä yritysjäseniä on n. 300 ja opiskelijajäseniä n. 100. Käytännön jäsenpalveluita ovat mm. koulutuspalvelut, viestintä ja ammatillisen tiedon jakaminen sekä kerhotoiminta ja verkottuminen. Hetkyn kerhot/verkostot Kerhot ovat Hetkyn aktiivijäsenten ylläpitämiä verkostoja, joiden tarkoituksena on koota yhteen jostakin aihealueesta kiinnostuneita jäseniä. Verkostojen toiminta on Hetkyn tärkeimpiä toimintamuotoja ja erilaisia tapahtumia ­ niin tiukkaa asiaa kuin rennompaa verkottumistakin ­ on tarjolla kuukausittain kesätaukoa lukuun ottamatta. Kerhotapahtumat ovat pääosin maksuttomia jäsenillemme! Jäsenenä voit siis saada satojen eurojen edun osallistumalla tilaisuuksiimme! Saat tapahtumatiedotteet sähköpostitse ilmoittautumalla Hetkyn toimistoon os. hetky@ttlry.fi. TERVETULOA VERKOTTUMAAN! Aktiiviset vaikuttajat AkVA AKVAn tarkoituksena on edistää jäsentensä laaja-alaista osaamista ja henkilökohtaista kehittymistä. Kerho tarjoaa esitelmiä, koulutusta, yritysvierailuja ja keskustelufoorumin jäsenille. Isännistö · Mirja Reijonen, puheenjohtaja puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi · Raimo Leivo puh. 050 61532 raimo.leivo@gmail.com · Paula Miinalainen puh. 050 500 2363 paula.miinalainen@arborvitae.fi · Tiina Nikmo puh. 050 372 5970 tiina.nikmo@welho.com · Jari Petersen-Jessen puh. (09) 4321 jari.petersen-jessen@eduskunta.fi · Heikki Rainio puh. (09) 4321 heikki.rainio@eduskunta.fi · Heli Turja, tiedotusvastaava puh. 040 9000 304 heli.turja@helium.fi Hetkyn johtokunta 2009 Kehityspäällikkö Pipsa Ylä-Mononen, puheenjohtaja Itella Oyj, ICT-Services www.itella.com PL 8081, 00011 Itella Postitaival 7 A Puh. 0400 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Tietohallintojohtaja Marco Halén OP-keskus Teollisuuskatu 1b / PL 308 00101 Helsinki Puh. 010 252 2975 marco.halen@op.fi Aluerehtori Tuija Hirvikoski Laurea Ammattikorkeakoulu www.laurea.fi Puh. 0400 940 804, 09 8868 7752 Fax 09 8868 7775 aluerehtori@laurea.fi Projektipäällikkö Eemeli Ollila Projektipäällikkö F-Secure Oyj, www.f-secure.fi Puh. 0400 508701 eemeli.ollila@f-secure.com Harri Sirén Puh. 045 130 0529 harri.siren@kolumbus.fi Toimitusjohtaja Eero Toivainen Tuulia International Ltd www.tuulia.fi Helsinki Business and Science Park, Viikinkaari 4, 00790 Helsinki Puh. 09 325 2900 eero.toivainen@tuulia.fi Marja-Liisa Viherä Puh. 0400 501 581 maijav@mac.com Global Club Kansainvälistyminen, globalisaatio, kulttuurien kohtaaminen ­ mitä nämä merkitsevät tietotekniikan ammattilaiselle? Isännistö · Jorma Tapola, puheenjohtaja puh. 045 7880 4091 jorma.tapola@fi.fujitsu.com · Paul Lindfors, talousvastaava puh. 040 533 2567 paul.lindfors@elisanet.fi · Henry Haglund Haglund Networks henry.haglund@haglundnetworks.fi · Ilkka Haukilahti puh. 040 861 3865 ilkka.haukilahti@medianatum.com · Heikki Kirjanen puh. 07180 08000 heikki.kirjanen@nsn.com · Lauri Laitinen puh. 050 483 6551 lauri.laitinen@nokia.com · Harry Piela puh. 040 570 7523 harry.piela@spss.fi · Matti Sarja puh. 050 502 0132 (mobile) matti.sarja@capgemini.com Hetkyn liittokokousedustajat 2009 Henry Haglund Haglund Networks Ltd info@haglundnetworks.fi Armi Kivi Tullihallitus armi.kivi@gmail.com Erkki I. Kolehmainen puh. 0400 825 943 eik@iki.fi Pirjo Myyry Finnair Oyj pirjo.myyry@finnair.com E. Harri Niemi CapeNiemi Consulting Oy puh. 0400 708 503 eharri.niemi@capeniemi.fi Mirja Reijonen puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi Curt von Essen Hightec Multimedia Ky puh. 040 558 8222 curt.von.essen@hightec.fi ICt Ladies ICT Ladies on tietotekniikka-alalla työskentelevien naisten kontaktiverkosto, joka antaa mahdollisuuden jäsenilleen kehittää itseään ammatillisesti sekä luoda ja ylläpitää hyödyllisiä kontakteja muihin saman alan naisiin. Johtoryhmä · Pirjo Myyry, puheenjohtaja pirjo.myyry@finnair.com · Armi Kivi Armi.Kivi@gmail.com · Niina Kuivalainen niina.kuivalainen@kehatieto.fi · Tiina Laurila tiina.laurila@capgemini.com · Mari Liiri mari.liiri@arctechno.com · Marianne Suvanen marianne.suvanen@fi.ibm.com · Anna Taylor anna.taylor@oracle.com ItU ITU-kerho painottaa pehmeitä arvoja kovassa maailmassa, persoonallisuuden ja luovuuden kehittämistä, ryhmätyötaitoja ja henkilökohtaista kasvamista. Isännistö · Tuula Salonen, puheenjohtaja puh. 040 5512040 tuula.salonen@tieto.com · Hilkka Hanhenoja hilkka.hanhenoja@helsinki.fi · Hilkka Huttunen puh. 045 6752021 hilkka.huttunen@vtt.fi · Antero Mäkinen antero.makinen@mbnet.fi tietohallintokerho Tietohallintokerho pyrkii lisäämään jäsentensä keskinäistä verkostoitumista ja edistämään tietoisuutta hyvästä tietohallintotavasta. Isännistö · Anne-Maria Talaslahti, puheenjohtaja anne.talaslahti@elisanet.fi · Marjo Jaspa, talousvastaava marjo.jaspa@gmail.fi · Päivi Hietanen, tiedotusvastaava paivi.hietanen@tieturi.fi · Merja Savenius, sihteeri merja.savenius@pivotal.fi · Reino Myllymäki reino.myllymaki@wedo.fi · Markku Porvari markku.porvari@mit.fi · Heikki Saarinen heikki.saarinen@kpmg.fi tietoliikenne-foorumi Verkosto toimii jäsentensä tietoliikennealueeseen liittyvien aiheiden puolueettomana ja vapaaehtoisena keskustelufoorumina, jossa voi mm. vaihtaa ajatuksia alan muutoksista sekä uusista mahdollisuuksista. Isännistö · Curt von Essen, puheenjohtaja puh. 040 558 8222 Curt.von.Essen@hightec.fi · Kari Rannaste puh. 040 821 9598 kari.rannaste@phnet.fi · Kari Saarelainen puh. 0400 999 559 kari.saarelainen@kpmg.fi · Lauri Hirvonen puh. 071 800 8000 lauri.k.hirvonen@nokia.com HETKY 3/2009 21 Hetkyn jäsensivut Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky
• Tietohallintokerho tietohallinnon ammattilaisten verkosto Anne Maritta Talaslahti Tietohallintokerho on Hetkyn jäsenille uusi yhteisö, joka näki päivänvalon 7.5.2009 pidetyssä perustamiskokouksessaan. Tietohallintokerho täydentää toivotusti ja onnistuneesti Hetkyn kerhotoimintaa ­ ensimmäiseen yleisötilaisuus oli menestys ja siihen osallistui noin 70 teemasta kiinnostunutta kuulijaa. Tietohallintokerho ­ HETKYN UUSI yhteisö TIETOHALLINTOKERHO on Hetkyn jäsenille avoin kerhoyhteisö. Se toivottaa tervetulleiksi kaikki hyvästä tietohallintotavasta kiinnostuneet - sekä henkilöt että yhteisöt. Kerhotoiminta tekeekin mahdolliseksi levittää tietoisuutta hyvästä tietohallintotavasta yhä laajemmalle joukolle yli organisaatiorajojen tehtävästä ja tittelistä riippumatta. minnasta kiinnostuneita henkilöitä ja yhteisöjä oli yhteensä yli 150. Suunnitteluryhmän suunnitteluvaiheen lopputuloksina todettiin, että kerho täydentää Hetkyn kerhojen nykyistä kerhotarjontaa, on lienee Suomen ensimmäinen tietohallintoasioihin erikoistunut kerho ja kasvattaa yleistä mielenkiintoa tietohallinnon johtamiseen. Perustamiskokouksen 7.5. yhteydessä toteutui suunnitteluryhmän ideoima ensimmäinen yleisötilaisuus. TTL:n ja jäsenten toiveista syntynyt kerho Hetkyn käytännön palveluna jäsenille on kerhotoiminta. Hetkyn johtokunnassa on tiedostettu jäsenistön toive uudesta kerhosta jo vuosia. Ajatus uudesta kerhosta ja sen toiminnasta konkretisoitui alkuvuodesta 2009. Kerhon toiminnan kohderyhmänä ovat tietohallinnon ammattilaiset sekä tietohallinnon ja liiketoiminnan rajapinnassa työskentelevät tai niiksi haluavat henkilöt. Kerhotoiminnasta vastaavat aktiiviset Hetkyn jäsenet. Tietohallintokerhon suunnittelutyöryhmä aloitti toimintansa maaliskuussa 2009 ja se työsti tulevan kerhon sääntöjä ja toimintasuunnitelmaa Hetkyn linjausten mukaiseksi. Kevään aikana tehtiin alustava kartoitus kerhon kiinnostavuudesta pääkaupunkiseudun tietotekniikkaammattilaisten joukosta satunnaiskyselyn kautta. Uudesta Tietohallintokerhon toi- Verkostoituminen ja yhteisöllisyys Tietohallintokerho pyrkii lisäämään jäsentensä keskinäistä verkostoitumista, edistämään tietoisuutta hyvästä tietohallintotavasta ja levittämään tietohallinnon käytäntöjä. Yhteisö tukee osaamisen siirtoa ja kokemusten vaihtoa. Tieto ilman kommunikointia on hyödytöntä; siksi yhteisöllä on selkeä rooli uusien ideoiden ja innovaatioiden synnyttämisessä. Tietohallintokerho tarjoaa jäsenilleen kerhotilaisuuksien kautta mahdollisuuden omien kontaktiverkostojen rakentamiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Käytännössä verkostoituminen ja yhteisöllisyys näkyvät kerhon tilaisuuksien rakenteessa ja toimintatavoissa. Verkostoituminen Kuvassa Tietohallintokerhon ensimmäisen yleisötilaisuuden yleisöä. voisi merkitä kerhomatkojen toteuttamista kotimaassa ja mikseipä myös ulkomailla, jolloin kokemusten vaihto onnistuu myös kansainvälisesti. Kerho järjestää keskustelutilaisuuksia ja työpajoja, vierailuja ja informatiivisia yleisötilaisuuksia sekä toimii yhteistyössä muiden Hetkyn kerhojen kanssa mm. tilaisuuksien koordinoinnissa. Hyvä tietohallintotapa tutuksi Organisaatiot ovat nykyään riippuvaisia tietotekniikasta. Silti tietohallinnon koe- 22 HETKY 3/2009
• Kerhot Tietohallintokerho Information Management Network taan olevan usein varsin erillään muusta hallinnosta. Jäsenistölle tarjotaan valmiuksia hyödyntää tietotekniikkaa rationaalisesti liiketoiminnassa. Kerho pyrkii lisäämään ymmärrystä alan trendeistä ja kasvattamaan yleistä mielenkiintoa tietohallinnon johtamiseen. Kerho on toimialariippumaton ja täydentää muiden tietohallinnolle tarjoavien toimijoiden palvelutarjontaa. Tietohallintokerho - Information Management Network - is the new society for HITA members. Information Management Network will provide meetings of the hot topics and the networking forum for information management professionals. Information management Network will also promote the spreading of the best practices among the members. In the first meeting of the network in May ware gathered 70 professionals who welcome the start up of the network enthusiastically. Information of the future meetings and the activities of Information Management Network are provided in the web site of www.hetky.fi Toiminnan ensimmäiset kuukaudet Vasta perustettu kerho pyrkii vakiinnuttamaan toimintansa syksyn 2009 aikana. Kerhoa luotsaa seitsenhenkinen isännistö Hetkyn mentorin opastamana. Keskeistä syksyn aikana on toimintamallin vakiin- Kuvassa Tietohallintokerhon isännistö ja Hetkyn vaikuttajia. Nimet vasemmalta oikealle: Marjo Jaspa (kerhon taloudenhoitaja), Päivi Hietanen (kerhon tiedotusvastaava), Reino Myllymäki (perustamiskokouksen isäntä), Anne-Maritta Talaslahti (kerhon puheenjohtaja), Pipsa Ylä-Mononen (Hetkyn puheenjohtaja), Merja Savenius (kerhon sihteeri), Markku Porvari (suunnitteluryhmän käynnistäjä), Heikki Saarinen (kerhon ohjelmaryhmän vetäjä), Marco Halén (Hetkyn johtokunnan jäsen, kerhon mentori), Robert Serén (TTL:n toiminnanjohtaja).] nuttaminen ja jäsenhankinta. Syksyllä kerho tulee järjestämään myös 1 ­ 2 yleisötilaisuutta. Toukokuun yleisötilaisuuden teema "Tietohallintojohtamisen haasteet taloustaantumassa ja it-projektien haasteet" keräsi runsaslukuisesti yleisöä. Palaute tilaisuudesta ylitti tavoitteet ja osanottajat olivat aktiivisia. Palautteiden kautta saimme myös heti lukuisia ideoita uusiin tilaisuuksiin. Syksyn tilaisuuksien teemat julkaistaan kerhon www-sivuilla elokuun loppuun mennessä ja kevään tilaisuuksien teemat joulukuussa. Isännistö kiittää kaikkia niitä, jotka osallistuivat koko kevään 2009 ajan aktiivisesti Tietohallintokerhon toimintamallin ja sisällön suunnitteluun. Toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi Tietohallintokerhon toimintaan mukaan! Lisätiedot ja jäsenyys Toiminnasta ja järjestettävistä tilaisuuksista saa tietoa kerhon sivustolta osoitteesta www.hetky.fi Kerhon jäseneksi pääsee parhaiten ilmoittautumalla sähköpostitse osoitteeseen hetky@ttlry.fi tai ottamalla yhteyttä isännistöön (yhteystiedot s. 21). Kirjoittaja Anne-Maritta Talaslahti on Tietohallintokerhon puheenjohtaja. HETKY 3/2009 23
• KASVUN PAIKKA Osaamista yhteisöön Yhteisöllisyys syntyy yhteenkuuluvuudesta ja vuorovaikutuksesta. Yhteisön jäsenten tietoinen pyrkiminen samaan suuntaan luo menestyksen ja jäsenet oppivat toinen toisiltaan. Pidä huolta yhteisösi osaamisesta, tule mukaan oppimaan Tieturin osaamisyhteisöön! Vuorovaikutus Johda itseäsi ja hallitse ajankäyttöäsi Onnistunut vuorovaikutus ja toimintatyyli (DiSC) Tuloksekas tiimidynamiikka Web 2.0 ja sosiaaliset mediat 24.9. 29.10. 30.10. 6.11. Ketteryys ja laatu ohjelmistotuotannossa Lean Thinking Certified ScrumMaster Ketterät käytännöt ja niiden käyttöönotto Vaatimusten määrittely ja hallinta Laatukäytännöt ohjelmistotuotannossa ISEB ISTQB Foundation Certificate ISEB Intermediate Certificate in Software Testing Testauksen valmennusohjelma Test Driven Development Workshop (TDD, .NET/Java) 19.10. 8.-9.10. · 26.-27.11. 28.-29.9. · 23.-24.11. 26.-27.10. 15.-16.10. 5.-7.10. · 2.-4.11. 28.-30.9. · 12.-14.10. 28.-30.9. 2.-3.11. Muutos ja projektit Change Leadership Muutoshankkeen toteuttaminen Projektitoimiston perustaminen ja kehittäminen Project Leadership Projektiosaajaksi iisistii Tietojärjestelmäprojektin suunnittelu ja läpivienti Projektisalkunhallinta ­ strategiasta projektiksi IPMA-sertifointivalmennus 13.11. 26.10. alkaen 1.-2.10. 15.-16.10. · 9.-10.11. 5.10. alkaen 28.-30.9. · 21.-23.10. 12.10. 5.-6.10. Välineet ohjelmistotuotannossa XML-kieli C++-ohjelmointi Flex-ohjelmointi C# ja Framework-ohjelmointi Silverlight-ohjelmonti SharePoint 2007 -sovelluskehitys Ketterä Visual Studio Team System Workshop ANT ja Maven Java-ohjelmointi I Java-ohjelmonti II Java FX -ohjelmointi Linux-ohjelmontiympäristöt ja -työkalut Qt multimedia programming 26.-27.10. 12.-15.10. 19.-20.10. 5.-8.10. 26.-27.10. 14.-16.10. 6.-7.10. 7.-8.10. 5.-7.10. 26.-28.10. 22.-23.10. 8.-9.10. 1.-2.10. Liiketoiminta ja tietohallinto Liiketoimintainformaatiolla johtaminen 26.-27.10. Prosessien mallintaminen 12.-13.10. ARIS prosessien mallintamisessa 6.-7.10. COBIT ® Foundation 20.-21.10. ITILin ydinprosessit ja niiden mittaaminen 25.9. ITIL foundations (V3) 5.-7.10. · 19.-21.10. · 28.-30.10. Open Sourcen hyödyntäminen 29.9. Ajankohtaisseminaarit eMarketing ­ sähköisen markkinoinnin valmennusohjelma ExcelLent Sales Support Tools Verkkokauppavalmennus 22.-24.9. 29.-30.9. 29.-30.9. PS: tarkista myös, onko yritykselläsi jo koulutussopimus Tieturin kanssa! KAIKKI KURSSIT: WWW.TIETURI.FI ilmoittautumiset@tieturi.fi | puh. 09 4315 5333 | web.myynti@tieturi.fi Hetky_10092009.indd 1 18.8.2009 14:21:56