Hetky 3/2011 - Lehtiluukku.fi

MCI 5 40v Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija 3/2011 AJASSA! Informaation ja IT-ammattilaisten tulevaisuus Hetkyn juhlavuoden seminaari 20.10.2011 klo 12.00. Tutustu ohjelmaan sivulla 4. Carpe diem Jatkuva muutos kaipaa parempaa ennakointia Hyvä henkilöstöhallinto tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa Sähköinen työpöytä ja älykäs tiedonhaku AKVAn seminaariristeily Tukholmaan 12.14.10.2011. Katso ohjelma sivulla 22. Tämän hetken haasteet ovat huomisen mahdollisuuksia Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti · www.hetky.fi
HetKy tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevien verkottunut yhteisö jo vuodesta 1971. Tervetuloa syyskauden tilaisuuksiimme, joissa voit tehokkaasti päivittää ammatillista osaamistasi ja luoda arvokkaita verkostoja. Lähes kaikki tilaisuutemme ovat jäsenillemme maksuttomia, joten osallistumalla niihin saat vuosittain satojen eurojen edun jäsenmaksullasi. Jäsenenä saat myös valtakunnallisen kattojärjestömme Tietotekniikan liitto ry:n lukuisat edut, joihin voit tutustua os. www.ttlry.fi TAPAHTUMIA Yhdessä onnistumisen neurotiede (AKVA, ITU ja ICT Ladies) Aika: 21.09.2011 klo 17.0020.00 Paikka: Ravintola Tekniska, Eerikinkatu 2, Helsinki Tervetuloa tutustumaan tähän suhteellisen uuteen ja kasvavaan tieteenalaan! Tilaisuuden vetäjinä ovat NeuroLeadership Groupin Eeva-Maria Kytönen ja Arto Miekkavaara, jotka ovat erikoistuneet uusimman neurotieteen (neuroscience of leadership) soveltamiseen johtamisessa ja itsensä kehittämisessä. NeuroLeadership Group on aivotutkimuksen soveltamisen globaali edelläkävijä. Käännämme tutkimustulokset helposti opittaviksi, käytännönläheisiksi ja heti arkeen sovellettaviksi työkaluiksi. Tilaisuus on Hetkyn jäsenille maksuton, muilta veloitamme 30 euroa. Ilmoittaudu os. www.hetky.fi Sähköinen työpöytä ja älykäs tiedonhaku AKVAn perinteinen syysristeily Tukholmaan Aika: 12.14.10.2011 Paikka: m/s Viking Mariella Lähde suositulle seminaariristeilylle kuulemaan ajankohtaisia puheenvuoroja ja viihtymään hyvässä seurassa! Puheenvuorot: CxO Mentor Oy, Eduskunnan kanslia, Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy, IBM, Netum Oy, Solita Oy, Sosiaali- ja terveysministeriö, Sulava Oy ja Tieto Oyj. Tutustu ohjelmaan sivulla 22 ja varaa hyttipaikkasi pikaisesti, kuitenkin viimeistään 23.9.! ITIL® versio 3 johdanto AJASSA! Informaation ja IT-ammattilaisten tulevaisuus Hetkyn 40-vuotisjuhlavuosi huipentuu juhlaseminaariin Helsingin Musiikkitalossa 21.10.2011. Varaa iltapäivä allakastasi ja tule kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja ajasta ja tulevaisuudesta, tapaamaan tuttuja ja verkottumaan, nauttimaan musiikista, hyvästä ruuasta ja juomasta ja kuulemaan myös nuorisolle julistetun NUOKKO-kilpailun tulokset (katso takakansi). Katso puheenvuorot sivulla 4 ja tutustu tarkemmin ohjelmaan os. www.hetkyfi/ajassa Varaa paikkasi pian! Tervetuloa mukaan! Aika: 13.10.2011 Paikka: Helsingin Messukeskus Wakaru järjestää yhdessä Hetkyn ja Tietotekniikan liiton kanssa ITIL-johdantopäivän. Kurssihintaan sisältyy iPad sekä Hetkyn/TTL:n jäsenyys vuoden 2012 loppuun asti. Tarkemmat tiedot löydät tapahtumakalenteristamme www.hetky.fi Hyödynnä jäsenmaksusi edut verkotu, viihdy ja päivitä osaamisesi tilaisuuksissamme! Katso tarkemmat tapahtumatiedot ja ilmoittaudu os. www.hetky.fi. Ideoita ja ehdotuksia aiheista, esiintyjistä jne. voit antaa osoitteeseen hetky@ttlry.fi sekä suoraan johtokunnalle tai verkostojen vastuuhenkilöille. 2 HETKY 3/2011
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 3/2011 teema-artikkeli Hetky 6 8 10 12 14 16 Automaattinen tietojenkäsittely kunniaan Jouni Backman Asioiden ja tapahtumien ennakoinnin merkitys tulevaisuudessa kasvaa. Hallinto osaksi avoimen innovaation ekosysteemiä Virpi Einola-Pekkinen Tiedon jakaminen on keskeinen tekijä uusien ideoiden ja ratkaisujen synnyssä. Henkilöstöhallinto ja organisaation onistuminen Christian Slöör Hyvä henkilöstöjohtaminen sitouttaa myös työntekijän paremmin yritykseen. Digitaalinen Agenda - sata ja yksi toimenpidettä Kristiina Pietikäinen 6 Sisämarkkinat asettavat haasteita EU:n tietoyhteiskuntaohjelman kehittymiselle. Pelaajat töihin Joonas Govenius Tietokonepelejä pelaamalla voidaan tukea tieteellistä tutkimusta. Tulevaisuusajattelua Tietotaitotalkoissa Marja-Liisa Viherä Viestintävalmiuksien vahvistaminen auttaa yhteisöjä luotaamaan tulevaisuuttaan. yhdistys Hetkyssä tapahtuu 2 20 21 21 kolumnit 8 Muutoksen hallinnasta ja sosiaalisesta mediasta Pirjo Myyry ICT Ladies -verkoston kesäisen Tallinnan seminaariristeilyn antia. Johtokunta Kerhot Pääkirjoitus Pipsa Ylä-Mononen Carpe diem! 5 22 10 Ota päivä kerrallaan! Harry Piela Anna palautetta lehdestä ja voita kahviautomaatti! 5 40v Tieto- ja viestintäte kniikan asiantuntij a 3/2011 20.10.2011 MCI VaStaaMInen on heLPPoa ja noPeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /hetky. 2. Merkitse numerosarja 280508. 3. tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. onnea arvontaan! Carpe diem Jatkuva muu kaipaa pare tos mpaa ennakointia Hyvä henk ilöstöhallinto tukee orga nisa tavoitteiden atiota saavuttamise ssa AJASSA! Inform aation ja IT-amm tulevaisuus attilaisten Hetkyn juhlav uoden semin klo 12.00. aari Tutustu ohjelma an sivulla 4. Sähköinen työpöyt AKVAn seminaa ä ja älykäs tiedonh aku riristeily Tukholm 12.14.10.2011 aan . Katso ohjelma sivulla 22. Tämän hetken ovat huomisen haasteet mahdollisuuksia 14 arvottava palkinto on noin 1 000 euron arvoinen jura-kahviautomaatti. Helsingin Tietojenkä sittely-yhd istys ry:n jäsenlehti · www.hetk y.fi Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevätkauden lukijapalkinnon iPadin voitti Impulssi-lehden lukija Seppo Rouvinen. HETKY 3/2011 3
Yhteistyökumppanimme: 40v Ajassa! Informaation ja It-ammattilaisten tulevaisuus Hetkyn 40-vuotisjuhlaseminaari 20.10.2011 klo 12.0020.00 Helsingin Musiikkitalossa Puheenvuorot (katso tarkemmin www.hetky.fi): Virtuaalivallankumous - avain uuteen aikakauteen? FT, toimitusjohtaja Kaisa Kautto-Koivula, Mindgardenia Oy Yrittäjänä onnistuminen Puheenjohtaja Mikko Simolinna, Suomen Yrittäjät Miten juostaan trendi kiinni? Ambientia Oy Ohjelmistosopimusten kehityssuunnat Asianajotoimisto Bird & Bird Oy Keep it simple - integraatio ja yksinkertaistaminen jatkuvan kasvun moottorina HiQ Oy F-Securen esitys tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua toimitusjohtaja Esko Hannula, Qentinel Oy Tietotekniikan liitto ry:n puheenvuoro TTL:n hallituksen pj, Suomen Ciscon toimitusjohtaja Esa Korvenmaa Seminaarin moderaattorina toimii Tietoviikon erikoistoimittaja Kauko Ollila. Social Technology Design Hinta: Hetkyn jäsenille 40 , ei-jäsenille 70 . Muille TTL:n jäsenyhdistysten jäsenille 50 . Osallistumispaketit yrityksille 5 henkilöä/300 , 10 henkilöä/550 . Ilmoittaudu juhlaamme tai varaa 510 hengen osallistujapaketit 26.9. mennessä os. www.hetky.fi. Toimi nopeasti, sillä osallistujamäärä on rajoitettu! Tervetuloa!
Hetky Julkaisija Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Lars Sonckin kaari 12, 02600 Espoo puhelin 0400 832 698 faksi 020 741 9889 hetky@ttlry.fi www.hetky.fi päätoimittaja Pipsa Ylä-Mononen puh. 040 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Toimituspäällikkö Elina Ylppö Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky puhelin 0400 832 698 hetky@ttlry.fi Toimituskunta Leena Kononen, E. Harri Niemi, Harry Piela, Jorma Tapola ja Elina Ylppö ja Pipsa Ylä-Mononen Osoitteenmuutokset Os. jasenasiat@ttlry.fi Toteutus ja ulkoasu MCI Press oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin 09-2525 0250 faksi 09-2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi painatus ScanWeb Oy Ympäristöystävällinen paperi Jakelu Itella Oyj Painos 9 000 kpl Tilaushinnat Lehti sisältyy Hetkyn jäsenmaksuun Irtonumero 5 euroa ja vuosikerta 18 euroa. 30. vuosikerta nro 4: AJASSA! Ilmestyy 23.11.2011 Pääkirjoitus Carpe diem! CArpE dIEM On LATInAA ja tarkoittaa kirjaimellisesti "poimi päivä", mutta käännetään yleensä muotoon "tartu hetkeen". Tämä hyvin tunnettu lentävä lause on peräisin Horatiukselta, joka kehottaa Leuconoë-nimistä naista käyttämään hyväkseen jokaisen käsillä olevan hetken. Lomat on pidetty ja nautittu. Tämä kesä on ollut säiden puolesta aivan ihanteellinen; aurinkoa ja lämpöä on riittänyt, välillä sopivasti sadetta. Arki on alkanut ja syksy pimentyvin illoin hiipii luoksemme. Olennaista on saada jokaisesta päivästä irti jotain, josta voi olla tyytyväinen. Kuinka vaikeata onkaan ottaa kiinni hetkestä! Meitä sitku- ja mutku-ihmisiä, jotka asettavat jatkuvasti itselleen ja muille erilaisia ehtoja ja /tai rajoitteita eivätkä anna itselleen mahdollisuutta tarttua tilaisuuteen erilaisen syiden ja selityksien johdosta, on paljon; sitten kun olen saanut tämän projektin tehtyä, ryhdyn kuntoilemaan ja aloitan terveellisen elämän jne. Tuttua, eikö vaan. Tapasin tässä kesän aikana uimastadionilla naishenkilön, joka kertoi, että hän kiittää itseään joka päivä jostain; oli se vaikkapa siivous tai uimassakäynti - mikä vaan. Hän oli selviytynyt hengissä vakavasta onnettomuudesta ja pystyi jälleen kävelemään. Hän suositteli itsensä palkitsemista ja kiittämistä pelkästään jaksamisen ja yrittämisen näkökulmasta. Pitäisi osata ottaa hetkestä kiinni ja suoda itselleen mahdollisuus nauttia pienistä asioista. Sen sijaan, että murehtisi kaikkea, mitä olisi pitänyt vielä suorittaa ja saavuttaa, suotaisiin antaa itselleen kiitosta ja hyvää mieltä. Yritykset ovat aikamoisessa puristuksessa nykyisessä talouden epävarmassa tilanteessa; mitä pitäisi tehdä, kuinka toimia, pitäisikö säästää vai panostaa kehitykseen jne. Yrittäjä ei koskaan voi elää vain tätä päivää, niin romanttiselta ja mukavan spontaanilta kuin tässä hetkessä eläminen ja "carpe diem" -asenne kuulostaakin. Yrittäjän tulee aina pitää katseensa ja ajatuksensa tulevaisuudessa. Omaa yritystoimintaa koskevat muutokset pitää yrittää ennakoida ja muutoksiin pitää pystyä varautumaan. Se on onnistumisen ja hengissä pysymisen edellytys. Hetkyn toiminnan tarkoitus on tarttua hetkeen ja mahdollistaa jäsenilleen näkemyksiä, kokemuksia, yhteyksiä, mahdollisuuksia, tilaisuuksia ja uusia tuttavuuksia. Hetky on järjestänyt neljäkymmentä vuotta erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Juhlimme lokakuussa 20.10.2011 Hetkyn syntymäpäiväjuhlia. Järjestämme puolen päivän tilaisuuden, joka antaa mahdollisuuden kuulla, miltä ICT-tulevaisuus näyttää näissä taloudellisissa näkymissä. Varaa paikassasi ajoissa, jotta pääset mukaan nauttimaan kaikista tilaisuuden mahdollisuuksista. Paikkoja on rajoitetusti. Nautinnollista, kaunista ja lämmintä syksyä! ISSN 1458-4816 Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta kirjoittajien mielipiteistä. Toimitus ei myöskään vastaa asiavirheistä. puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen HETKY 3/2011 5
Jouni Backman Automaattinen tietojenkäsittely kunniaan Maailman ollessa melkoisessa myllerryksessä on haastavaa linjata lähiaikojen kehityskulkuja. Yksi asia lienee kuitenkin varma. Muutos on jatkuvaa ja nopeutuvaa. MuuTOKSEn HALLInTA nousee keskeiseen asemaan. Hallinnalla tarkoitan tässä ennakointia. Ennustan erilaisille ennakointijärjestelmille kasvavaa kysyntää. Kysymys ei ole vain esim. turvallisuuteen tai luonnonmullistuksiin liittyvästä, vaan laajemmasta ennakoinnista. Monien asioiden osalta tullaan janoamaan nykyistä tarkempaa tietoa etukäteen. Ei vain jo tapahtuneen raportointia. Monet alkavat jo tuskastua, eikä syyttä, lisääntyviin ja monimutkaistuviin raportointijärjestelmiin. Historiatietoa toki tarvitaan ennakointiakin varten, mutta pääpainon tulisi olla nykyistä vahvemmin trendikuvauksissa ja esim. riskianalyyseissa. Olen ihmetellyt, miksi vasta jälkikäteen osataan kertoa, että ennusmerkit jollekin tapahtumalle olivat selvästi nähtävissä. Etukäteen noita ennusmerkkejä ei ole kuitenkaan ainakaan kovin systemaattisesti koottuna saatavilla. Puhumattakaan automaattisesta reagoinnista, jolla tapahtumaketjuun voitaisiin vaikuttaa. Tarvittaisiin siis tietoa ja sen analysointia. Amerikkalainen taloustieteilijä Robert Reich puhui jo 90-luvun alkupuolella symbolianalyytikoista. Hän ennusti, että tulevaisuuden kasvava työntekijäjoukko ovat erilaisia symboleja käsittelevät ammattilaiset. Näiden työ ei perustu esim. aikapalkkaukseen ja hierarkkiseen johtamiseen, vaan verkostomaiseen luovaan toimintaan. Ennustipa Reich osuvasti, että osa työntekijöistä ei saa palkkaa ongelmien ratkaisemisesta vaan niiden keksimisestä. Reichin kuvaamia symbolianalyytikkoja onkin monilla aloilla. Siis monilla, myös perinteisillä aloilla. En pidä käsitteestä "luova ala" sillä se rajaa monet ammatti, 6 HETKY 3/2011
Teema-artikkeli Miksi lisätä vain informaation määrää ja tiedon tulvaa, jos se ei johda lisääntyvään viisauteen? alat turhaan pois luovuuden piiristä. Reich huomauttaa esim. vuodesta toiseen saman luennon pitävän professorin edustavan rutiinituotantopalveluja ja sihteerin voivan olla symbolianalyytikon. janaisia ja edellyttävät analogisia työvaiheita. Prosesseja kehitetään, jos ylipäätään kehitetään, irrallaan tietojärjestelmistä. Tämän seurauksena joudutaan tekemään isoja, kalliita ja hankalia tietojärjestelmämuutoksia. Oma suosikkiteemani on johtamiseen liittyvät tietojärjestelmät. Niitä rakennetaan valitettavasti usein yhä vain johtoa varten. Aiemmin kuvaamiani symbolianalyytikoita tuskin johdetaan näin vanhakantaisesti. Luovuuden hyödyntämisestä on turha puhua, jos työaika menee johdolle raportointiin. Nykyaikaista johtamista tukevat järjestelmät, jotka hyödyntävät kaiken syntyvän tiedon mahdollisimman automaattisesti koko organisaation käyttöön. Johtamisen tarve vähenee, kun kaikki pystyvät itse seuraamaan sekä omaa että koko työyhteisönsä työn etenemistä ajantasaisesti. Tältäkin osin voidaan puhua ennakoinnista. Ei tarvitse odottaa toimeksiantoa, kun voi ennakoidusti omin toimenpitein reagoida tilanteeseen ja muuttaa kehitystä. Kuukausien päästä tuleva teknisesti ja sisällöllisesti hienokaan raportointi ei enää paljon auta. kemään nykyaikaisesti netissä. Sieltä löytyy kyllä valmis lomake kaikkeen muuhun, mutta ei irtisanomiseen. Se pitää älytä tehdä lähettämällä erillinen viesti erikseen löytyvästä viestikentästä. Ei siis tietoakaan helppoudesta tai automaatiosta, vaan vaikeutetusta itsepalvelusta. Em. esimerkkejä löytynee vielä enemmän julkiselta sektorilta. Julkisiin palveluihin kohdistuu yksityisiäkin enemmän muutospaineita tulevina vuosina. Kysymys ei ole vain taloudellisista paineista uudistaa palvelurakenteita ja toimintatapoja, vaan myös kilpailutilanteesta yksityisen sektorin kanssa. Veronmaksajat eivät katso hyvällä, jos julkiset palvelut jäävät jälkeen yksityisistä saatavuuden ja laadun osalta. Yksi pikaista ratkaisua vaativa asia julkisen sektorin tietojärjestelmien osalta on valtion ja kuntien välinen työnjako. Kunnat ovat hakeutumassa kiitettävästi lisääntyvässä määrin keskinäiseen yhteistyöhön. Se ei kuitenkaan riitä, jos valtio ja kunnat kehittävät samanaikaisesti toisistaan erillisiä tietojärjestelmiä ja niihin nojaavia palveluita. Maksajina ja palveluiden käyttäjinä ovat samat tahot, veroa maksavat kansalaiset ja yritykset. Heille on voitava tarjota yhtenäinen palvelukokonaisuus. Niin teknisesti kuin sisällöllisestikin. Ennakointia ja automaatiota unohtamatta. Uusi hallitusohjelma viitoittaa onneksi tietä tähän suuntaan. Kirjoittaja on 52-vuotias kansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Kansanedustaja vuodesta 1987, hallintoministeri 1995 1999, ympäristöministeri 20022003. Vv. 20072011 Executive advisor, Tieto Oyj, julkishallinnon sähköisen asioinnin kehitystyössä. Älyllä ja automaatiolla viisausyhteiskuntaan Suomen kielen sana "tietoyhteiskunta" on mielestäni parempi kuin englanninkielinen "information society" Yhteiskunta, jos. sa tieto on keskeinen tuotannontekijä, on tietoyhteiskunta, "knowledge society" eikä informaatioyhteiskunta. Sen tulisi automatisoidun tietojenkäsittelyn myötä kehittyä Ilkka Niiniluodon kuvaamaksi viisausyhteiskunnaksi. Miksi lisätä vain informaation määrää ja tiedon tulvaa, jos se ei johda lisääntyvään viisauteen? Tietoyhteiskunta on siis äly-yhteiskunta. Automatisoituja järjestelmiä sanotaan älykkäiksi. Haluaisinkin palauttaa kunniaan vanhan kunnon ATK-käsitteen. Automaattinen tietojenkäsittely. Siitähän todellisessa tietoyhteiskunnassa pitäisi olla kysymys. Mutta missä ovat automaattiset tietojenkäsittelyjärjestelmät? Useimmiten tietojärjestelmät ovat edelleen melko ha- Julkiset palvelut muutospaineessa Monet palvelut ovat kovaa vauhtia muuttuneet ja muuttumassa "sähköisiksi" Täl. täkin osin puhuisin mieluummin automatisoiduista palveluista. Edelleen näkee käytettävän paljon e-etuliitettä. Aikoinaan sillä tarkoitettiin edistysmielistä, mutta nykyinen viittaus sähköiseen joutaisi jo pois. On vain palveluita. Hyviä ja huonoja. Eikä pelkkä sähköisyys tee niistä, valitettavasti, useinkaan hyviä. Luulisi olevan helppoa toteuttaa palvelu, jossa voi yksinkertaisesti esim. irtisanoa jonkin vakuutuksen. Yritin juuri. Ei ole mahdollista puhelimitse. Pyydettiin te- Luovuuden hyödyntämisestä on turha puhua, jos työaika menee johdolle raportointiin. HETKY 3/2011 7
Virpi Einola-Pekkinen Hallinto osaksi avoimen innovaation ekosysteemiä Julkinen hallinto on suurten haasteiden edessä. Niin suurten, ettei niistä selvitä ilman suurta muutosta. Muutoksen tulee näkyä toiminta- ja johtamiskulttuurissa ja ilmentyä uudenlaisina toimintatapoina. Siis ei vain paperilla vaan myös käytännössä. Vanhat keinot eivät enää riitä. Tarvitaan uusia toimintatapoja ja uusi hallintokulttuuri 2.0! Ohessa muutamia tunnuspiirteitä. 8 HETKY 3/2011
Teema-artikkeli Työn tuottavuuden kasvu ei enää tyypillisesti synny tekemällä enemmän, vaan tekemällä asiat uudella tavalla. aatteen mukaisesti. Uutta ei luoda ainoastaan olemassa olevien prosessien pohjalta. Ei ainakaan mitään täysin uutta. Tiedon panttaamisesta tiedon jakamiseen Yhden totuuden ja joko tai -ajattelun sijaan on sallittava monta totuutta ja enemmän sekä että -ajattelua. "Hallintoalamais"-ajattelun sijaan tarvitaan kumppanuutta ja yhdessä tekemistä: osallistavaa valmistelua henkilöstön, asiakkaan ja kansalaisen sekä erilaisten sidosryhmien kanssa. Resurssien omimisen kulttuurista täytyy päästä kohti kokonaisuuksien johtamista ja yhteistä tahtotilaa. Ennen kaikkea: tiedon panttaamisen kulttuurista tulee siirtyä tiedon jakamisen kulttuuriin! Mitä enemmän tieto on kaikkien käytettävissä, sitä todennäköisemmin sekä erilaisten toimintojen ja palvelujen käyttäjät että niitä suunnittelevat ja organisoivat tuovat esiin uusia ideoita ja ratkaisuja. Hallinnossa tehdään tietotyötä. Esko Kilpeä lainaten: Tietotyö on luovaa, vuorovaikutuksessa tehtävää työtä. Tietotyön prosessit ovat ihmisten vuorovaikutusta ja informaation käsittelyä. Työn tuottavuuden kasvu ei enää tyypillisesti synny tekemällä enemmän, vaan tekemällä asiat uudella tavalla. Perinteiset tavat käsitellä informaatiota sopivat toimintaan, jossa toistetaan samoja toisiaan lineaarisesti seuraavia prosesseja. Vanhat tavat eivät toimi tilanteissa, joissa tulevaisuudennäkymät ovat epäselvät ja vaikeasti ennakoitavissa. TurHAn bYrOKrATIAn ja järjestelmäkeskeisyyden sijaan toimimme rohkeasti uutta kokeillen, luopuen vanhasta ja epäkurantista. Emme lähtökohtaisesti pyri välttämään virheitä kaikessa, mitä teemme tai pyri kaikessa täydellisyyteen heti ensimmäisellä kerralla. Myös hallinnossa pitää opetella rakentamaan prototyyppejä: versio 0.8 ennen versiota 1.0. Myös hallintoon tarvitaan toimintoja ylläpitävien prosessien rinnalle nykyisen toiminnan ravistelua, kyseenalaistamista ja rohkeaa uudistamista: kokeiluja Fail early to learn quickly -peri- ratkaisemme, eivät ole yhden toimialan tai organisaation, saati yhden ihmisen ratkaistavissa. Tulevaisuuden ongelmia ei myöskään ratkaista tämän päivän keinoin. Tarvitaan uusia ideoita, uusia innovaatioita. Ilman hyvää verkostokulttuuria ei ole myöskään hyvää innovaatiokulttuuria. Meidän tulee opetella tekemään töitä yhdessä, luomaan uutta sosiaalista ja vuorovaikutukseen perustuvaa kulttuuria. Hallinto pitää saada osaksi avoimen innovaation ekosysteemiä, niin sisäisesti kuin suhteessa muihin toimijoihin. Avoimessa innovoinnissa ei ole kyse tekniikasta, systeemeistä tai järjestelmistä, vaan enemmänkin koko ajattelumallin, "mind setin" muuttamisesta. "2010-luvun Suomessa asiakkaan kanssa ollaan samalla puolella pöytää eikä vastakkain" toteavat Ilk, ka Halava ja Mika Pantzar pamfletissaan Kuluttajakansalaiset tulevat miksi työn johtaminen muuttuu. Sama pätee myös työyhteisöihin. Kun turhat hierarkkiset valtarakenteet murretaan, tilalle saadaan itseohjautuvuutta, innostusta ja innovaatioita. Perinteisesti asiantuntijuus on mielletty lähes yksinomaan henkilö- ja / tai yksikkökohtaiseksi ominaisuudeksi. Uudessa asiantuntijakulttuurissa asiantuntijuuden arvo syntyy siitä, että oma tieto ja osaaminen (niin yksilö- kuin organisaatiotasolla) tuodaan yhteiseen käyttöön! Kirjoittajalla on 27 vuoden kokemus työskentelystä erilaisissa julkishallinnon kehittämistehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii kehittämispäällikkönä valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosastolla. Asiantuntijuuden uusi määrittely Yhteisöllinen tieto syntyy ja elää vain vuorovaikutuksessa. Myös hallinnon sisällä on tunnistettu ja tunnustettu se tosiasia, että toimimme liian siiloutuneina. Haasteet, joita kohtaamme ja ongelmat, joita osaltamme HETKY 3/2011 9
Christian Slöör Henkilöstöhallinto ja organisaation onnistuminen Henkilöstö on osana jokaista organisaatiota ja sen menestystä. Niin myös henkilöstöhallinto (lyhenteenä puheessa usein HR, human resources) kuuluu osana kaikkiin organisaatioihin tavalla tai toisella. On sitten kysymys johtamisesta, rekrytoinnista, palkanlaskennasta tai kehityskeskusteluista, organisaation henkilöstövoimavaroja kehitetään ja hallinnoidaan niin, että lakisääteiset velvoitteet hoidetaan ja varmistetaan organisaation kyky toimia ja saavuttaa sille asetetut tavoitteet. HEnKILöSTöHALLInnOLLA TArKOITETAAn yleisesti niitä keinoja, toimenpiteitä ja prosesseja, joilla organisaation henkilöstövoimavaroja hankitaan, kehitetään ja hallinnoidaan. Henkilöstöhallinnon rooli ja tehtävät organisaatiossa vaihtelevat riippuen organisaation tilanteesta, koosta ja esimiesten valmiudesta hoitaa henkilöstöasioita. Organisaation onnistuminen on taas vaikeammin määriteltävä asia. Artikkelissani käsittelen onnistumista yleisellä tasolla ja siitä lähtökohdasta, että henkilöstöhallinnon rooli on tukea organisaatiota ja sen jäseniä saavuttamaan tavoitteensa. Pienet ja kehittyvät organisaatiot toimivat usein ilman omaa henkilöstöhallinnon ammattilaista toimitusjohtajan hoitaessa henkilöstöasioita. Niinpä henkilöstöhallintoa toteutetaan eri tavoin eri organisaatioissa. Nykyään on kuitenkin mahdollista hankkia henkilöstöammattilainen organisaation käyttöön esimerkiksi kahdeksi tai kolmeksi päiväksi viikossa. Näin johto kykenee keskittymään operatiiviseen johtamiseen samalla varmistaen, että henkilöstövoimavaroja kehitetään ammattimaisesti. "Onnistuminen" on usein sitä, että selvitään organisaation arjesta kunnolla. löytää uudet työntekijät, pitää ja kehittää palveluksessa olevia työntekijöitä ja hallita organisaation osaamistarpeita niin, että organisaatio kykenee suoriutumaan tehtävistään ja tavoitteistaan. Kansainvälistyminen, ja työvoiman liikkuvuus ovat nostaneet henkilöstöhallinnon merkitystä onnistumisen mahdollistajana. Kehityksen myötä henkilöstöjohtamista tarkastellaan organisaation kilpailutekijänä; HR-strategia tukee liiketoimintastrategiassa asetettuja tavoitteita. Osaaminen ja organisaation osaamispohja ovat muodostuneet yhä tärkeämmiksi kilpailukeinoiksi; kilpailuetua haetaan osaamisen tehokkaasta hyödyntämisestä ja jakamisesta. Jotta parhaat henkilöt saadaan houkuteltua organisaation palkkalistoille, on myös tärkeää, että organisaation maine (brändi) on erinomainen ja että sen henkilöstöasiat ovat kunnossa. Uuden henkilön perehdy- Onnistumiselle pitää luoda edellytykset Viimeisten vuosikymmenten aikana henkilöstöhallinto on kehittynyt pelkästä hallinnoinnista yhä voimakkaammin kehittämiseen ja ennakoimiseen. Liiketoimintaympäristön (globaalit) muutokset ovat vaikuttaneet sekä johdon että henkilöstöammattilaisten vaatimuksiin niin osaamisen kuin toiminnan suhteen. Tiukentuvilla työmarkkinoilla on tärkeämpää 10 HETKY 3/2011
Teema-artikkeli Tänään työpaikan ovesta astuva työntekijä on kovin erilainen odotuksiltaan, asenteeltaan ja vaatimuksiltaan kuin 1015 vuotta sitten. tys on tärkeää, koska sillä on suuri vaikutus henkilön sitoutumiseen ja siihen, mitä hän kertoo myös tutuilleen organisaatiosta puhumattakaan siitä, että hyvin hoidettu perehdytys nopeuttaa aikaa, mikä vaaditaan, että uusi työntekijä tulee tuottavaksi. Organisaation onnistuminen edellyttää ensin tavoitteiden asettamista, kommunikointia ja tavoitteiden seuraamista. Henkilöstöjohtamisen tehtävä on luoda, ylläpitää ja varmistaa ne työkalut ja prosessit, joilla henkilöstön johtamista ja kehittämistä toteutetaan. Hyvä henkilöstöjohtaminen sisältää kehityskeskustelut, tavoitteiden asettamisen ja seurannan, esimiesten tukemisen ja henkilöstön kehittämisen toimenpiteet. Henkilöstöjohtamisella tukea arjesta suoriutumiseen Tänään työpaikan ovesta astuva työntekijä on kovin erilainen odotuksiltaan, asenteeltaan ja vaatimuksiltaan kuin 1015 vuotta sitten. Tämä asettaa erilaiset haasteet rekrytoinnin, urasuunnittelun ja työn tekemisen (etätyö, sapattivapaat jne.) suhteen kuin ennen. Huippuosaava työntekijä löytää kyllä nopeasti uuden osoitteen, jos työ ei miellytä tai jos johtaminen on retuperällä. Onnistumisen mahdollisuudet henkilötasolla ovat usein sidoksissa lähiesimieheen ja omaan tiimiin. Näin henkilöstöhallinnon roolina onkin tukea lähiesimiehen onnistumista työtehtävissä. Organisaatiotasolla on usein otettu käyttöön vahva suorituksen johtamisen prosessi, jonka tavoitteena on varmistaa, että johdon asettamat tavoitteet on viestitty jokaiselle työntekijälle. Henkilöstöhallinnon kannalta onnistuminen on sitä, että esimiehet ja työntekijät kykenevät toteuttamaan heille annettuja tehtäviä. Työntekijälle onnistuminen voi olla monta erilaista asiaa. Yksi tärkeimmistä on se, miten työntekijä saa palautet- ta työstään. Organisaation onnistuminen on kuitenkin aina riippuvainen työntekijöiden panoksesta. Tänään henkilöstöhallinto elää murroksessa ja jatkuvan muutoksen paineen alla. Suomessa henkilöstöjohtajat mainitsevat usein haasteiksi eläköitymisen, rekrytoinnin, henkilöstön hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja palkitsemisen. Kiihtyvän muutoksen lisäksi myös työvoima organisaatioissa kansainvälistyy ja etätyö lisääntyy. Tämä tuo mukanaan johtamis- ja sitouttamishaasteen esimiehille, jotka eivät ehkä näe alaisiaan kuin muutaman kerran vuodessa. Henkilöstöhallinto ja henkilöstöammattilaiset ovatkin kehittyneet moniosaajiksi: pitää hallinnoida tehokkaasti, tukea ja neuvoa johtoa ja esimiehiä, fasilitoida muutosta ja sitouttaa työntekijöitä. Strategiset asiat, kuten seuraajasuunnittelu, osaamisen johtaminen ja palkitseminen ovat yhä tärkeämmässä roolissa. Organisaation tavoitteiden saavuttaminen ja onnistuminen tehtävässään taas edellyttää sitä, että kaikki organisaation jäsenet tietävät tavoitteensa ja heitä johdetaan niitä kohti. Isoissa organisaatioissa on tehty perusratkaisut organisaation ja henkilöstöhallinnon työkalujen suhteen eikä niitä ole mahdollista nopeasti muuttaa. Rakenteiden tulee kuitenkin joustaa ja kehittyä tarpeiden mukaan. Sama koskee myös henkilöstöammattilaisten osaamista. Ulkoistaminen on jo jonkin aikaa ollut yksi henkilöstöhallinnon työkaluista (etenkin USA:ssa). Suomessa on vielä pääosin keskitytty palkanlaskennan ja osin rekrytoinnin ulkoistamiseen ja näin vapautettu aikaa muuhun toimintaan, mutta tulevaisuudessa osa organisaatioista todennäköisesti ulkoistaa yhä enemmän myös muita henkilöstöhallinnon osa-alueita. Digitalisoituminen, SaaS-palvelut ja esimerkiksi sosiaalisen median työkalujen kehittyminen luovat täysin uusia mahdollisuuksia verkostoitua, kerätä ja levittää tietoa, sekä hoitaa HR-prosessit ketterämmillä välineillä ja alhaisemmilla kustannuksilla. Henkilöstöhallinnolla tulisi olla enemmän aikaa tukea esimiehiä ja varmistaa organisaation strategisten hankkeiden onnistuminen. Myös työntekijöillä on mahdollisuus hyödyntää teknologiaa tiedon välittämiseen, verkostoitumiseen ja omien tavoitteidensa edistämiseen. Näin henkilöstöhallinnolla on tärkeä rooli rakennettaessa organisaation sisäistä infrastruktuuria. Lii- ketoimintatavoitteiden kannalta organisaation rakenteella on yhtä kriittinen rooli kuin sillä, että työntekijät tuntevat kuuluvansa johonkin yhteisöön, joka motivoi heitä. Onnistumisen opit Useat tutkimukset ovat viime aikoina käsitelleet työntekijöiden sitouttamista (engl. engagement) ja sen vaikutusta organisaation tuloksiin. Lähes kaikki tutkimukset osoittavat kiistatta, että työntekijän sitoutumisella ja organisaation tuloksella on positiivinen korrelaatio. Tutkimukset osoittavat myös, että organisaatioissa, joissa panostetaan kunnolla henkilöstövoimavarojen kehittämiseen ja johtamiseen, on onnistuttu paremmin työntekijöiden sitouttamisessa. Palautekulttuurin kehittäminen on yksi henkilöstöjohtamisen kriittisiä asioita. Mitä tulee muistaa kehitettäessä henkilöstöhallinnon toimintoja tukemaan organisaation onnistumista? 1. Onko strategia selkeä ja henkilöstöjohtamisen prioriteetit päivitetty? Puhuvatko johto, esimiehet ja HR "samaa" kieltä? 2. Toimiiko kehityskeskusteluprosessi ja onko tavoitteiden asetanta kunnossa? 3. Onko organisaatiossa toimiva palautteen antamisen kulttuuri? 4. Ovatko johtamisen välineet ja prosessit kunnossa? 5. Suosiiko nykyinen kulttuuri ja infrastruktuuri tiedon jakamista? 6. Onko esimiehen tavoitteet jaettu avoimesti tiimille? Kirjoittaja on osaava henkilöstöjohtamisen ratkaisujen ammattilainen, jolla on vankka kokemus henkilöstöhallinnon projekti- ja asiantuntijatehtävistä sekä kehittämishankkeista. Hän työskentelee henkilöstöhallinnon ratkaisupalveluita sekä pitkäkestoisia henkilöstöjohtamisen kokonaishankkeita tarjoavassa henkilöstöalan asiantuntijayrityksessä Virvo Oy:ssä. HETKY 3/2011 11
Kristiina Pietikäinen Digitaalinen Agenda - sata ja yksi toimenpidettä Digitaalinen Agenda on EU:n tietoyhteiskuntaohjelma, jonka tavoitteena on kestävä, kaikki huomioiva ja älyteknologioihin nojaava kasvu. Agenda pyrkii luomaan edellytyksiä TVT:n laajalle käytölle. Edellytyksiin kuuluvat niin lainsäädäntö kuin rahoitusinstrumentit sekä tutkimus- ja kehityspanokset. Fokus on infrastruktuurissa ja peruspalveluissa sekä sisämarkkinoiden kehittämisessä. dIgITAALISTA AgEndAA On TOTEuTETTu nyt vuoden ajan. Tuloksista kertova seurantaraportti julkaistiin kesäkuussa. Keskeisintä "Digiagendan" onnistumiselle tulee olemaan laajakaistatavoitteiden toteutuminen ja sisämarkkinoiden kehittyminen. gelmaksi on muodostunut palveluiden ja sisältöjen puute. Toiset maat taas kamppailevat itse laajakaistan saamisessa kaikkien ulottuville ja näissä maissa, vaikka palveluita olisikin hyvin saatavilla, kansalaiset ovat eriarvoisia niiden saatavuudessa. On selvää, että laajakaistan rakentamiseksi tarvitaan oikea sekoitus erilaisia toimenpiteitä. Samat lääkkeet eivät auta kaikkia maita. Ensisijaisesti tarvitaan eri teknologioita oikeassa suhteessa. Tarvitaan sekä langattomia että kiinteitä ratkaisuja olosuhteista riippuen. Nopeiden langattomien yhteyksien yleistymistä tukee parhaiten matalien taajuuksien saaminen matkaviestinkäyttöön. Tämä on taajuuspolitiikan haaste. Kiinteiden yhteyksien rakentamisessa rahoitus ja teleyritysten investoinnit ovat keskeisessä asemassa. Komission uudessa si pyritään luomaan uusia rahoitusinstrumentteja, joilla tuettaisiin teleyrityksien markkinaehtoisia investointitoimenpiteitä laajakaistaan. Ikuinen lupaus sisämarkkinat EU:n viestintäpolitiikan keskeisin haaste on tasapainoilu "impivaaralaisen" kansallista etua korostavan politiikan ja mahdollisimman laajaan sisämarkkinaan tähtäävien toimenpiteiden välillä. Vaikka viestintämarkkinoilla sisämarkkinat ovatkin jo kohtalaisen kehittyneet, tietoyhteiskunnan palvelut ja sisällöt eivät vielä liiku rajojen yli maasta toiseen. Esteitä on vaikka millä mitalla niin sisältöjen jakelussa kuin sähköisessä kaupankäynnissäkin. Komissio käsittelee lähiaikoina useita merkittäviä sisämarkkinoiden edistämiseen tähtääviä lainsäädäntö- ja kehityshankkeita. Keskeisimmät koskevat luottamuksen lisäämistä, tekijänoikeuksia ja av-palveluiden saatavuutta. Tekijänoikeuksien osalta rajat ylittävä lisensointi on ehdoton edellytys sisältöjen saatavuuden parantamiselle. Miten tähän päästään on kohtalon kysymys EU:n sisältömarkkinoiden kannalta. Luottamuksen lisääminen sähköistä kaupankäyntiä kohtaan on haaste erityisesti tarjottaessa palveluita ja tuotteita maiden rajojen yli. Eri selvitysten mukaan ihmiset eivät luota toisessa EU-maassa sijaitseviin sähköisiin kauppapaikkoihin eivätkä osta tavaroita tai palveluita maasta toiseen EU:n sisällä. Myös palveluiden tar- päästäänkö laajakaistatavoitteisiin Digiagenda mukaan vuoteen 2020 mennessä kaikilla eurooppalaisilla pitäisi olla vähintään 30 Mb/s laajakaistayhteys ja puolella eurooppalaisista yli 100 Mb/s yhteys. Vuoteen 2013 mennessä kaikilla eurooppalaisilla pitäisi yleisesti ottaen olla pääsy internetiin. Seuranta osoittaa, että tavoitteisiin on vielä matkaa. Vaikka normaalit internet-yhteydet yleistyvätkin hyvää vauhtia, kaikkein nopeimpien EU:n viestintäpolitiikan keskeisin haaste on tasapainoilu "impivaaralaisen" kansallista etua korostavan politiikan ja mahdollisimman laajaan sisämarkkinaan tähtäävien toimenpiteiden välillä. yhteyksien tarjonta etenee liian hitaasti. Jäsenmaat ovat myös hyvin eritahtisia niin laajakaistan kuin siihen nojaavien palveluidenkin tarjonnassa. Joissain maissa valokuitu tai kaapeli on jo kaikkialla, mutta onmonivuotisessa rahoitusohjelmassa uudistetaan sekä rakenne- että sosiaalirahastojen käyttöä, niin että niitä voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin laajakaistan ja peruspalveluiden rakentamiseen. Lisäk- 12 HETKY 3/2011
Teema-artikkeli Eri selvitysten mukaan ihmiset eivät luota toisessa EU-maassa sijaitseviin sähköisiin kauppapaikkoihin eivätkä osta tavaroita tai palveluita maasta toiseen EU:n sisällä. joajille toimiminen yli rajojen on haasteellista kirjavan lainsäädännön ja sekavien viranomaisvaatimusten vuoksi. Komissio pyrkii kasvattamaan luottamusta ensisijaisesti lisäämällä eri maiden viranomaisten ja palveluntarjoajien yhteistyötä sähköisen kaupankäynnin alalla. Komissio haluaisi mahdollistaa mm. verkossa tapahtuvan riitojen ja erimielisyyksien sovittelun sekä synnyttää muita luottamusta lisääviä mekanismeja kuten "eurooppalaisia laatumerkkejä", joiden tavoitteena olisi erityisesti lisätä PK-yritysten uskottavuutta rajat ylittävässä sähköisessä kaupankäynnissä. Keskustelua käydään myös sähkökauppadirektiivin avaamisesta, mikä vaikuttaa näillä näkymillä epätodennäköiseltä. Tosiasia on kuitenkin se, että ilman nykyistä laajempaa sähköisen kaupankäynnin lainsäädännön harmonisointia EU:n sisämarkkinat jäävät ikuiseksi lupaukseksi ja harmonisoinnin toteuttavat globaalit toimijat kuten Google, Amazon, Apple ja vastaavat. Toinen tavoite on laatuvarmenteiden kriteeristön uudelleen tarkastelu. Sähköinen tunnistaminen on herättänyt paljon keskustelua jäsenmaissa ja komission sisällä. Suomessa on voimassa laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta. Se huomioi meillä yleisimmin käytössä olevat tunnistamistavat. EU:n laajuiset uudet säännökset todennäköisesti pakottavat meitä muuttamaan lainsäädäntöämme. Nähtäväksi jää mm. mikä tulee olemaan teleyritysten tarjoamien mobiilivarmenteiden asema rajat ylittävässä sähköisessä tunnistamisessa. Hyväksytäänkö ne EU:n laajuisesti vahvoiksi tunnistamismenetelmiksi ja mm. kelvollisiksi viranomaisasiointiin kaikissa jäsenmaissa. Sähköallekirjoitusdirektiiviä moni on pitänyt liian teknisenä ja tästä syystä palvelukehitystä rajoittavana. Olisikin toivottavaa, että uusi lainsäädäntö pyrkisi teknisten vaatimusten sijaan antamaan yleiset kriteerit luotettavalle sähköiselle tunnistamiselle ja tunnistamisvälineiden tarjoajien valvonnalle. Erityisesti hallinnon sähköisten palveluiden kehittyminen ja käyttö koko EU:n alueella edellyttää yhteisten pelisääntöjen luomista. Mutta tie EU:n yhteisiin pelisääntöihin tulee olemaan kivinen ja pitkä. Niin erilaisista juridisista lähtökohdista uudistukseen lähdetään. ta seurataan järjestelmällisesti. Suurin osa toimenpiteistä tähtää vuoteen 2012, joten kysymys kuuluu, mitä tämän jälkeen? Uusia aloitteita kaivataan ja jo kuluneen kesän aikana on ryhdytty laatimaan päivitystä nykyiselle toimenpideohjelmalle. Keskustelu näistä käynnistyy syksyllä. Komissio järjestää syksyn aikana jäsenmaissa tilaisuuksia, joissa uusia ajatuksia kerätään. Myös Suomessa on tarkoitus järjestää keskustelutilaisuus digiagendan ajankohtaisista asioista mahdollisesti lokakuussa. Uudessa hallitusohjelmassa tietoyhteiskuntapolitiikka ei nouse kovin merkittävästi esille. Edellinen hallitus laati kuitenkin kautensa lopulla uuden tietoyhteiskuntastrategian, joka sisältää monia alan kanssa yhteisesti sovittuja teemoja. Strategiassa on nostettu esille uusia kasvualueita kuten älykaupunkeja, vihreää teknologiaa, pilvipalveluita ja langatonta laajakaistaa. Sisämarkkinavetureita voisivat olla esimerkiksi sähköisen laskutuksen ja taloushallinnon nopea yleistyminen, julkisen tiedon avaaminen, liikenteen ohjausjärjestelmät jne. Näitä aloitteita olisi hyvä viedä eteenpäin EUn laajuisestikin. Eu:n laajuiseen sähköiseen tunnistamiseen? Eräs keskeisimpiä seuraavien vuosien tietoyhteiskunta-aloitteita on sähköisiä allekirjoituksia koskevan direktiivin uudistaminen. Tähtäimessä eivät ole niinkään allekirjoitukset vaan sähköisen tunnistamisen sääntely. Ensimmäinen tavoite on eri maissa jo käytössä olevien tunnistamisvälineiden vastavuoroinen tunnistaminen. Kirjoittaja on viestintäneuvos ja kansallinen asiantuntija EU:n komission tietoyhteiskuntapääosastolla. uusia tietoyhteiskuntaideoita Digiagenda on konkreettinen sadan ja yhden toimenpiteen lista, jonka toteutumis- HETKY 3/2011 13
Joonas Govenius töihin! Pelaajat Tietokonepelejä pelataan arviolta kolme miljardia tuntia joka viikko. Tätä valtavaa mutta vaikeasti hallittavaa voimavaraa voitaisiin käyttää myös tosimaailman ongelmien ratkomiseen. Encircle-peli pyrkii käyttämään näitä pelitunteja tieteellisen tutkimuksen tukemiseen hyödyntämällä erityisesti ihmisen kehittynyttä näköaistia. WOrLd OF WArCrAFTIn pELAAMISEEn on käytetty yli kuusi miljoona henkilötyövuotta, Angry Birds on ladattu ainakin 42 miljoonaa kertaa ja maailman virtuaaliruuantuotanto on kasvanut räjähdysmäisesti Farmvillen ansiosta. Historiallisesti tällä työpanoksella ei ole valitettavasti ruokittu ketään tai pelastettu edes niitä linnunmunia. Uskon kuitenkin monen ongelman ratkaisun kaipaavaan kipeästi nimenomaan pelaajien tarjoamaa lyhytjänteistä, arvaamatonta ja tehtävään kouluttamatonta työvoimaa. Pelialan tiukan kilpailun vuoksi haasteena pelituntien hyödyntämisessä on kuitenkin ratkaistavan ongelman oleellisen pelkistäminen ja toisaalta koristelu pelaajia houkuttelevaan muotoon. Mikä segmentaatio? Encircle-pelin tarkoitus on hyödyntää pelaajien työpanosta kuvien segmentointiin eli jakamiseen alueisiin sisällön perusteella. Segmentointi on oleellinen osa muun muassa biologiantutkimusta, jossa mikroskooppien tuottamien kuvien määrä ja laatu on ylittänyt ihmisen kyvyn nähdä niiden sisältämää tietoa. Esimerkiksi kaksiulotteisista poikkileikkauksista koostuva kolmiulotteinen kuvanta on tehnyt lähdemateriaalista kirjaimellisesti niin laajan, ettei tutkija kykene edes näkemään sitä yhtenä kokonaisuutena. Siksi jokaisessa tällaisia kuvia käsittelevässä tutkimusryhmässä joku on vastuussa kuvien segmentoinnista vaikkapa soluseinämien mukaan. Ilman tätä esiaskelta mielekäs tietokoneavusteinen analyysi tai visualisaatio ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Tietokoneet eivät ole vielä oppineet tätä ihmisten miljoonia vuosia harjoittelemaa segmentointitaitoa, vaan tekevät runsaasti virheitä meille yksinkertaisiltakin näyttävissä tapauksissa. Tämän vuoksi ihmisen apu kuvien segmentoinnissa tulee vielä pitkään olemaan välttämätöntä varsinkin silloin, kun virheiden määrän tulee olla pieni. Esimerkiksi aivosolujen välisten yhteyksien kartoittaminen on tällainen tehtävä, sillä yksittäinen solu saattaa läpäistä kymmeniä tuhansia poikkileikkauksia ja virhe yhdessäkin segmentaatiossa johtaa virheelliseen loppu- 14 HETKY 3/2011
Teema-artikkeli Alkuperäinen kuva banaanikärpäsalkiosta sekä suurennos alisegmentoidusta alueesta (sininen). Tietokoneen tunnistamat varmat rajat näkyvät vihreinä. Peli pyrkii selvittämään solujen määrän jäljelle jääneissä ryppäissä, esim. neljä (vasen) ja kaksi (oikea). tulokseen eli yhteyteen väärien solujen välillä. Koska virheiden määrän tulee siksi olla prosentin murto-osia, tietokone ei pysty segmentaatioon itsenäisesti. Toisaalta muutaman ihmisen ei ole mahdollista segmentoida käsin mitään merkittävää aluetta aivosolujen suuresta tiheydestä johtuen. Entä se peli? Miltä kuvia segmentoiva peli sitten näyttää? Käsityönä segmentointi hoidetaan yleensä värittämällä alueet eri väreillä, mutta tämä menetelmä asettaa pelisuunnittelulle tiukat rajat. Encirclen kehityksessä pelin viihdyttävyys asetettiin ehdottomalle etusijalla, koska ilman pelaajia koko peli on hyödytön. Tästä syystä pelin ei ollut missään vaiheessa tarkoitus tuottaa kokonaista segmentaatiota ihmisvoimin, vaan ainoastaan antaa kuvista tietokoneen tehtävää helpottavaa lisätietoa. Tämä periaate antaa pelisuunnitteluun huomattavasti vapaammat kädet. Pienten kuvien segmentoinnissa alueiden kokonaismäärän uskotaan olevan juuri tällainen kriittinen lisätieto. Jos tietokone esimerkiksi tietää etukäteen, onko kuvassa kolme vai neljä solua, se pystyy jakamaan alueet luotettavasti. Lisäksi alueiden tarkat rajat eivät myöskään usein ole myöhemmän analyysin kannalta merkittäviä, kuten edellä mainitussa aivosolujen välisten yhteyksien kartoittamisessa. Myös ison kuvan jakaminen pienempiin kuviin eli ns. alisegmentaatio, on tietokoneelle melko helppoa, koska se voi yksinkertaisesti jättää epävarmat rajat piirtämättä. Siksi riittää, että Encircle kertoo ainoastaan solujen kokonaismäärän pienissä kuvissa. Segmentaation kannalta pelin säännöissä on olennaista se, että siinä kerätään alisegmentoituja muutamasta solusta koostuvia kuvia tietyssä ennaltamäärätyssä järjestyksessä, esim. ensin kuva kolmesta solusta, sitten yhdestä, jne. Kunkin kuvan solumäärä vaikuttaa siten vahvasti pelaajien toimintaan, minkä ansiosta pelaajien päätökset paljastavat, mitkä kuvat sisältävät pyydetyn solumäärän. Pelin muut säännöt selviävät parhaiten kokeilemalla ja niiden tarkoitus on pääasiassa tehdä pelistä hauska. Tarkkaavainen lukija saattaa ihmetellä, kuinka peli voi jakaa pisteitä, jos se ei ennestään tiedä solujen lukumäärää kussakin kuvassa. Tämä ongelma on ratkaistavissa käyttämällä osittain aiemmin segmentoituja kuvia ja osittain segmentoimattomia kuvia. Sääntöjen ja pelimekaniikan suunnittelulla kuvien keräämisen voi sitten tehdä sen verran haastavaksi, ettei pelaajan kannata yrittää kerätä kuvaa olematta varma solujen määrästä. Tästä koituva lasku kerätyn tiedon määrässä per peli on pieni hinta, jos se lisää pelin houkuttelevuutta ja siten pelattujen pelien määrää. Kiinnostuitko? Encircle on vielä kehitysvaiheessa, mutta sitä voi kokeilla osoitteessa lowvacuum. com käyttämällä salasanaa "hetky" Muita . tutustumisenarvoisia pelejä hyödyntäviä sivustoja ovat digitalkoot.fi ja gwap.com, jotka myös käyttävät ihmisen äärimmäisen kehittynyttä näköaistia. Toistaiseksi tämänkaltaiset pelit eivät ole kuitenkaan saavuttaneet kovin suurta suosiota ehkä juuri sen vuoksi, että pelit on tehty ratkaistavan ongelman ehdoilla eikä toisinpäin. Kirjoittaja on fyysikko ja Encircle-pelin toinen kehittäjä. Kipinän luovien ratkaisujen kehittämiseen maailman parantamiseksi hän sai United World College lukiosta Norjasta, missä opiskelun rahoitti Suomen Kulttuurirahasto. Hänellä on myös B.A. summa cum laude Princetonista Yhdysvalloista, minkä rahoitti Davis UWC Scholars ohjelma. Palautetta voi lähettää osoitteeseen joonas@lowvacuum.com HETKY 3/2011 15
Marja-Liisa Viherä Tulevaisuusajattelua tietotaitotalkoissa "Menneisyys kohdistuu muistiin, nykyhetki ymmärrykseen ja tekoihin ja tulevaisuus huolenpitoon." Filosofian professori Mikael Wexionius vuonna 1640 TIETOTAITOTALKOOT on Tietotekniikan liitto ry:n EU-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa yhteisöjen viestintävalmiuksia ja luoda yhteisöille viestinnälliset käytännöt, jotka jatkuvat hankkeen jälkeen. Toimintamallina on tarjota yhteisöille 12 tunnin talkoiden ajaksi laitteet, 2 luotsia (ohjaajaa) ja ruokien raaka-aineet. Talkoissa tehdään joko internet-sivut, paino-, video- audio- tai nettituote. Luotsit eivät puutu tuotteiden sisältöön. Tietotaitotalkoiden tavoite, viestintävalmiuksien vahvistaminen, toteutuu, kun yhdessä käytetään tietotekniikkaa totutusta poikkeavalla tavalla tekemällä yhteinen viestinnällinen tuote kuvaamaan historiaa, nykypäivää, ajankohtaisia asioita. Merkittävää on, että yhteisöllä on yhteinen tärkeä asia muille jaettavaksi. Yhteisö voi myös aiemmin kokemansa tarpeen sijaan luodata tulevaisuutta. Parasta on, jos yhteisöllä on tarve yhdessä kehittää omaa tulevaisuuttaan, jos sillä on yhteinen ongelma, mihin etsiä vastausta. Tulevaisuusverstas ihan perinteisesti (Jungk) järjestettynä sopii tällöin parhaiten. Tulevaisuusverstas on osallistava tulevaisuudentutkimuksen menetelmä. Tulevaisuusverstaan työkaluina voidaan käyttää erilaisia menetelmiä: tulevaisuuspyörää, skenaariotaulukoita, visiointia, aivoriihtä, delfoi-tekniikkaa jne. Tietotaitotalkoissa tuotokset esitetään joko lehtenä, videona, tai esimerkiksi kuunnelmana. Myös tulevaisuusajattelun herättäminen sopii tietotaitotalkoot malliin. Tällöin tuotos on yhteisen tulevaisuuden ymmärtäminen, omien toimenpiteiden merkityksen näkeminen ja toisten ajattelun tunnistaminen. pahtuu, jotta löytää perusteet tällä hetkellä tehtäville valinnoille. Tulevaisuustietoisuus: Aktiivinen ja toimintaan ohjaava näkökulma tulevaisuuteen, nykyisyyteen ja menneisyyteen sekä niiden välisiin suhteisiin. Ajattelun rakentumisen sisäistetty muoto. Erityinen pyrkimys muodostaa käsitys asioitten ja päivittäisten toimiemme merkityksistä ja seuraamuksista. Tulevaisuustaulukko: Tulevaisuustilojen sektoreittain järjestetty taulukoitu kokoelma, joka edustaa yleensä yhtä näkökulmaa ja jotain ennalta määrättyä vuotta (ks. "FAR-menetelmä"). Tulevaisuustaulukkoanalyysin tarkoituksena on tunnistaa tarkasteltavan ongelma-alueen kannalta keskeiset muuttujat (ilmiöt, tekijät) ja niiden mahdolliset toteutumavaihtoehdot tulevaisuudessa. Lähde: Tulevaisuussanasto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, http://www.tulevaisuus.fi/topi/ Tietotaitotalkoita tulevaisuusajattelun herättämiseksi on tehty ainakin kolme kertaa peruskoulun viimeisen luokan oppilaiden kanssa, tohtorien urataitekohdassa olevien kanssa sekä yrityksen vuorovaikutushenkilöiden kanssa. Jokapäiväistä arkea ja maailman syleilyä Talkoot etenevät vakiotyökalun eli ruokapisteytyksen käytön jälkeen tulevaisuustaulukon täyttämiseen. Tällöin viimeistään huomaa, kuinka samankaltaisesti voidaan erilaisia ongelmia lähestyä: ongelman pilkkominen osiin ja lopuksi synteesin luominen ovat perusasioita kaikkien mukaan ottamiseksi päätöksentekoon. Ruokapisteytyksessä kyse on arjen jokapäiväisimmästä asiasta: Mitä tänään syötäisiin? Tulevaisuustaulukossa taas syleillään koko maailmaa, sen talousjärjestelmien kehitystä, ympäristön tilaa, teknologiaa jne. Ja maailman tilasta palataan jälleen arkeen: mitä luodut tulevaisuuden näkemykset merkitsevät itse kunkin arkisessa elämässä? Tulevaisuuden arkeen pääsee kiinni parhaiten draaman avulla. Arjen tarinan dramatisointi ja taltiointi tuo tulevaisuuden lähelle ihoa. Tulevaisuusajattelun herättämisen talkoissa on tuotos syntynyt tulevaisuuden tietämisen näkökulmasta. Tulevaisuusajattelu johtaa tulevaisuustietoisuuteen. Kokemukseni tulevaisuustalkoista 15-vuotiaiden kanssa Tulevaisuustalkoot alkoivat kello 12. Opettaja esitteli luotsit, joista yksi olin minä. Kerroin jonkin verran, mistä talkoissa on kyse painottaen itseohjautuvuutta ja valmiiksi saamista, yhdessä tekemistä, toisen työn arvostamista ja sitä, että kaikki kyllä osaavat. Käsitteitä Tulevaisuusajattelu: Tulevaisuuteen suuntautunut, tulevaisuutta koskevista asioista ja ilmiöistä kiinnostunut tai huolestunut ajattelutapa. Perustuu tarpeeseen sekä saada selvyyttä siitä, mitä tulevaisuudessa ta- 16 HETKY 3/2011
Teema-artikkeli Yhteisöllisyysryhmä syömässä ja keskustelemassa tulevaisuudesta. Tekniikkaryhmä nautti teleportilla tilaamastaan ja tekemästään ruoasta. Kylmä-skenaariolaiset nauttivat jälkiruoastaan. Tämän jälkeen sanoin muutaman sanan tulevaisuudesta, sen tutkimisesta ja tekemisestä, siitä, että elämme loppuelämämme ensimmäisiä minuutteja juuri nyt ja että rakennamme sellaista tulevaisuutta, millaiset mielikuvat meillä on. Ajattelun avaamiseksi keräsin talkoolaisilta pieniä onnen hetkiä, joita olivat mm.: · matkalle lähtö · ystävien kanssa oleminen · loman alku · teetä terassilla serkkujen kanssa · palkkapäivä · luonnossa auringossa luontoa kuunnellen. Analysoin näitä hetkiä tulevaisuuden näkökulmasta muun muassa, millaisessa yhteiskunnassa on mahdollista palkkatyö, mitä vaaditaan, että voidaan tavata ystä- viä kasvotusten, millaisia ympäristötekoja tarvitsemme, että luonto säilyy ja että onko meillä tulevaisuudessa varaa matkustaa ja ovatko matkat sitten sitäkin arvokkaampia. Käsittelimme myös muutamalla lauseella sitä, onko tulevaisuudessa nykyisenkaltaisia koulua, joista saadaan lomaa, vai opiskelemmeko etäältä virtuaalisesti koko ajan. Tämän jälkeen olikin tulevaisuustaulukon laadinnan hetki. Taulukko syntyi siten, että oppilaat antoivat eri vaihtoehtoja liikkumiselle, vuorovaikutukselle, elinympäristölle ja elinkeinorakenteelle. Kaikki annetut vaihtoehdot kirjoitettiin ylös. Tämän jälkeen äänestimme, mikä on toivotuin, mikä epätoivotuin tulevaisuus kullakin rivillä. Talkoolaiset jakautuivat kolmeen ryhmään ja täsmensivät skenaariot: TEKNIIKKA-sKENAARIo: Toivotussa tulevaisuudessa liikuttiin teleportin avulla, vuorovaikutus hoidettiin kasvokkain, mikä olikin helppoa, koska teleportin avulla voitiin liikkua helposti toisen luo, luonnon ja ympäristön tuhoutumiseen vastattiin löytämällä uusia asuinalueita ja uusien ammattien katsottiin löytyvän kansainvälisen viihteen maailmasta, mm. pörssihait, pokerin pelaajat, viihdetaiteilijat, urheilijat jne. KylMä-sKENAARIo: Epätoivotussa tulevaisuudessa liikuttiin jalan, koska perusinfrastruktuuri oli hajalla, julkista liikennettä ei ollut. Vuorovaikutus hoidettiinkin hologrammien avulla. Ympä- Tulevaisuustaulukko Liikkuminen Joukkoliikenne Teleportti Lentävä auto Jalan Vuorovaikuus Kasvotusten Internetin avulla Energiakriisi Hologrammi Puhelin Elinympäristö Lähituotantoa, puutarhoja jne Virkamiehet säilyvät: poliisit, palomiehet, opettajat Luonto kuolee Sota Uusia ympäristöjä Käsityö arvossa Elinkeinorakenne Globaalit viihteen ammattilaiset Demokraattisesti valitut poliitikot kaikkialla Teollisuus kukoistaa Tulevaisuustaulukossa näkyvät toivotuimmat ja epätoivotuimmat vaihtoehdot. HETKY 3/2011 17
koivat työtä aamulla ja saivat kertomuksen (12 sivua) valmiiksi kello 11.00. Katselimme kello 11 kaikki tuotokset ja keskustelimme jonkin verran eri skenaarioista. Seuraavana päivänä laitoimme kaikki videot ja kuvat nettiin: wwww.tietotaitotalkoot.fi/talkootuotoksia ja www.tietotaitotalkoot.fi/kuvagalleria Saimme talkoissa mukana olleelta opettajalta, Helenalta, hienon viestin. Hän välitti myös terveiset talkooluokan luokanvalvojalta: Heippa! Nähtiin jo yksi niistä videoista verkosta sivuiltanne oppilaat ovat vallan innostuneita nyt. Luokan luokanvalvoja kirjoitti näin: "WOW! Katsoimme 9A:n kanssa videon tänään (keskiviikko) aamutunnilla. Onhan hyvä opetus videokurssille. Tämähän tehtiin luentojen ja kauppareissujen ja kaiken muun ohessa KAHDESSA päivässä! Ja vaikka Helena sanot, että viis tekniikasta, leikkaus ja äänet ovat ensikertalaisille vallan mainiot. Ja oppilaat olivat vallan innoissaan. Näin myös sen lehtiversiona tehdyn skenaarion. Kelpotavaraa sekin. Kiitos Helena! t. Johannes Yrityksen tulevaisuutta sunniteltiin monessa pisteessä. Oma ryhmä voi seurata toisia koko ajan päällä olevan yhteyden avulla ja huudella kysymyksiä muille ryhmille. ristöstä ei huolehdittu lainkaan, sillä skenaariossa oli sota. Teollisuus kuitenkin kukoisti, ehkä omilla saarillaan, ja tuotti mm. elintarvikkeita kaikille. yHTEIsöllIsyys-sKENAARIo: Kolmanneksi skenaarioksi valikoitui yhteisöllinen skenaario, jota tulevaisuuden tutkijat voisivat kutsua slowlife-skenaarioksi. Tässä skenaariossa joukkoliikenne oli hyvin hoidettu ja yleisin liikkumisen muoto. Lähiyhteisön lisäksi pidettiin yhteyksiä muihin internetin avulla. Skenaariossa lähituotanto, puutarhat, pienet yritykset, työpajat jne. kukoistivat. Käsityö olikin arvossaan, sen avulla tuotettiin pitkäikäisiä tuotteita. ruokaa, ideointia ja videointia Kolmessa ryhmässä jatkettiin: Tekniikkaskenaarion valitsi 4 poikaa, Kylmä-skenaarion valitsi 3 tyttöä sekä 4 poikaa ja yhteisöllisyys-skenaarion 6 tyttöä ja 1 poika. Ryhmätyöskentely aloitettiin suunnittelemalla, mitä omassa skenaariossa syötäisiin ja laadittiin ostoslista tarvittavista ruoka-aineista. Opettaja ja luotsi lähtivät kauppaan ostoslistojen kanssa ja 2 luotsia ja katsomaan, että tulevaisuusvideoiden suunnittelu lähti hyvin käyntiin. Tekniikka-skenaarion pojat valmistivat poronkäristystä, perunamuusia ja puolu- koita. Poronkäristyksen he sanoivat saaneensa teleportin avulla Lapista, missä vielä jonkin aikaa on saatavilla poroa. Yhteisöllisyys-skenaario valmisti monipuolista salaattia (kurkkua, salaattia, paprikaa, tomaattia), porkkanaraastetta ja savulohta sekä jälkiruoaksi mansikkapirtelöä ja kaurakeksejä. He tekivät kaiken raaka-aineista, keksit itse ja mansikkapirtelön tuoreista mansikoista. He kertoivat itse viljelleensä ja kalastaneensa ruoan raaka-aineet. Kylmä-skenaario valmisti kalapuikkoja, pussiperunamuusia, valkosuklaamoussea sekä tarjosi ohessa reissumiestä, oltermannia, pepsi-maxia ja nallekarkkeja. Kukin ryhmä kattoi pöydän omaan skenaarioonsa sopivaksi. Ruokaillessa keskusteltiin omasta skenaariosta ja hiottiin videokäsikirjoitusta. Kun keittiö oli siivottu, astiat tiskattu ja kuivattu, palattiin omaan luokkaan ja aloitettiin videointi. Tekniikka-ryhmä kuvasi oman osuutensa, siirsi Windowsiin ja editoi videon MediaPlayerilla samaan aikaan kun kylmäryhmä harjoitteli MacBook Pro:lla iMovien käyttöä. Video valmistui jo yhdeksän maissa ja niinpä ryhmä teki vielä toisen harjoitelman ja editoivat sen iMoviella, jonka totesivatkin tosi hyväksi. Yhteisöllisyys-ryhmä otti kuvia ja siirsi ne MacBookiin ja kirjoitti kertomuksen sekä alkoi sitä jo taittaa scribuksella. He jat- Kiitos, että sain olla tällaisessa mukana kyselen joskus niistä ohjelmista ja muista tekniikan metkuista mutta tärkeintä oli tämä prosessi ja ideat. Jatkamme huomenna suunnittelemalla tulevaisuuden kaupunkikuvaa (opiskellaan näet maantietoa nyt ja aiheena on asemakaava ym. kaavoitus). Kukin ryhmä tekee skenaarioihinsa sopivan kaupunginosan suunnitelman, siis asemakaavan. t. Helena Jos olet kiinnostunut järjestämään yhteisösi kanssa talkoot tai järjestöllesi luotsikoulutusta, ota yhteyttä! Liisa Kirves, liisa.kirves@gmail.com tai Marja-Liisa (Maija) Viherä, maijav@mac.com Kirjoittaja on FT ja Tietotaitotalkoiden asiantuntija. 18 HETKY 3/2011
Sähköinen työpöytä ja älykäs tiedonhaku AKVAn perinteinen syysristeily Tukholmaan 12.10.14.10.2011 Tervetuloa mukaan AKVA-kerhomme suositulle seminaariristeilylle Tukholmaan m/s Viking Mariellalla. Täyttä asiaa kaikille sähköisen työpöydän, intranetin ja oman tietopääoman hakupalveluiden kehittämistä suunnitteleville. Miten määrittelen, mitä haluan? Miten toteutan, jotta saan, mitä haluan? PUHEENVUOROT: · Yksi yhteinen työpöytä, useita eri päätelaitteita ja käyttötapoja Aki Antman, toimitusjohtaja, Sulava Oy · Sähköisen työpöydän ja muiden pilvestä ostettavien ohjelmistojen juridinen näkökulma Pia Ek, asianajaja, Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy · Sähköisestä työpöydästä verkostoituneeseen työpaikkaan Ilkka Harjula, vanhempi konsultti, Solita Oy Marko Saarinen, johtava konsultti, Solita Oy · Taksonomiasta folksonomiaan metatiedon merkitys tiedon haussa Jari Kaponen, asiantuntija, IBM · Vaatimusten määrittely julkisessa ICT-hankinnassa Olavi Köngäs, konsultti, Netum konsultointi Oy · Sähköinen työpöytä visiot, todellisuus ja kehitys Olli Mustajärvi, kehittämispäällikkö, Eduskunnan kanslia · Miksi IT-projekti epäonnistuu miten epäonnistumiset estetään? Reino Myllymäki, konsultti, CxO Mentor Oy · Tiedon sähköinen työpöytä Ville Nahkuri, Director, Enterprise Search, Tieto Oyj · Tiedonhallinnan kehittämisen tavoitteena sujuva arki Carita Wuorsalo, tietosuunnittelija, Sosiaali- ja terveysministeriö Opiskelija-alennus on 20 %. HUOM! Ainoastaan A-luokan hyteistä. JäSENHINNAT: Hytti A 1 henk. A 2 henk. Lyx 1 henk. Lyx 2 henk. Normaalihinta 300 euroa 250 euroa 400 euroa 300 euroa Opiskelijahinta 240 euroa 200 euroa EI-jäseniltä veloitamme 50 euron lisämaksun. HUOM! Jos olet jonkin toisen TTL:n jäsenyhdistyksen jäsen, Hetkyn lisäjäsenyys oikeuttaa myös em. jäsenhintoihin. Liittyä voit os. jasenasiat(ät)ttlry.fi Katso tarkemmin ja varaa paikkasi www.hetky.fi p a l v e l e e v e r k o i s s a Social Technology Design
Kerhot Pirjo Myyry Leidien risteilyseminaari Tallinnaan Muutoksen hallinnasta ja sosiaalisesta mediasta Katajanokan terminaali täyttyi kesäkuun alussa aurinkoisena torstai-aamuna iloisesta puheensorinasta, kun lähes 50 ICT Ladies -verkoston jäsentä suuntasi kohti Tallinnaa. Oli mahtavaa huomata, että mukaan oli tullut myös muutama rohkea gentleman. LAIVALLA nAuTITun maittavan lounaan jälkeen siirryimme kuuntelemaan päivän esityksiä, jotka vuoden teeman mukaisesti kertoivat muutosten hallinnasta ja sosiaalisen median hyödyntämisestä. Ensimmäinen esiintyjämme Tapani Rinne Talent Partnersilta kertoi muutoksen käsittelyn työvälineistä. Esimerkiksi miten selviydyt, kun saat ilmoituksen organisaatiosi muuttamisesta Köyliöön. Kuulimme, kuinka lentokoneissa olevan hätätilaohjeen mukaisesti on muutoksessakin laitettava happinaamari ensin omille kasvoille ja sen jälkeen vasta autettava toista. Tapani kertoi myös, kuinka mantelitumakkeemme yleensä reagoi kielteisiin ärsykkeisiin; silloin strategia on taistele, pakene tai näyttele kuollutta. Organisaatiomuutoksessa tämä tarkoittaa, että emme ota vastaan muutoksesta kertovia tiedotteita, vaan laitamme ne toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos tai ilmoitamme esimiehelle olevamme niin kiireisiä, että emme millään ehdi niihin keskittyä. Tapanin mukaan muutokseen myönteisesti suhtautuva sisäistää muutoksen, tekee asiat uudella tavalla ja kun hän vielä lopuksi kokee asian toisin, niin silloin on muutos on hyväksytty ja hän toimii uudella tavalla. Toisessa esityksessä Dan soback Business Coaching Centeristä kertoi coachauksesta ja kuinka se auttaa kehittymisessä. Hänen mukaansa on tärkeää tiedostaa, että muutos on kokoelma pieniä valintoja, joita sitten systemaattisesti toistamme. Toistojen määrä on se, joka ratkaisee aidon muutoksen läpiviennin. Esimerkiksi usein uusi urheiluharrastus lopahtaa kesken kauden, kun valitaankin harjoitustilaisuuksien sijaan joku muu asia. Zipipopin perustaja Helene Auramo kertoi esityksessään sosiaalisen median hyödyntämisestä bisneksessä. Kanaviahan on paljonkin tarjolla, on facebook, blogi, twitter, slideshare jne. Case esimerkkinä kuulimme, miten Valio on hyödyntänyt näitä kanavia markkinoinnissaan. Saimme myös vastauksen kysymykseen, mikä on paras tapa lähteä sosiaaliseen mediaan. Päivän viimeisessä esityksessä Tapani Rinne vei meidät NLP:n (Neurolingvistinen prosessointi ) mielenkiintoisiin saloihin. Kuulimme, kuinka mielikuvat voivat auttaa meitä tavoitteidemme toteuttamisessa. Miten mielikuva kannattaa ensin rikastaa, sitten optimoida ja lopuksi ankkuroida se kosketuksella itseensä esim. pikkurillin puristuksella. Tämän jälkeen sitä toistetaan ja toistetaan. Näin autat tavoitteesi toteutumista. Helppoa kuin mikä ;). Päivä oli erittäin antoisa luentojen puolesta ja parasta tietysti oli rento ja iloinen tunnelma leidien kesken. Vaikka olen ollut mukana verkoston toiminnassa kauan ja viime vuosien aikana osallistunut lähes kaikkiin tilaisuuksiimme, niin silti tälläkin risteilyllä tutustuin verkostoomme kuuluviin uusiin mahtaviin leideihin! Lämmin kiitos kaikille risteilyllä mukana olleille! Kirjoittaja on ICT Ladies -verkoston johtoryhmän puheenjohtaja. Tiedäthän, että ICT Ladies -verkostolla on omat ryhmänsä LinkedIn:ssä ja Facebookissa. Liity ihmeessä niihin ja vaihda siellä ajatuksia muiden kanssa. Tule mukaan myös syksyn tilaisuuksiin. Risteilyn esitysmateriaalit löytyvät hetky.fi -sivuilta ICT ladies -verkoston kohdalta. Leidien puheenjohtaja Pirjo Myyry sekä Tapani Rinne, Helene Auramo ja Dan Soback. KUMU-vierailun antia. 20 HETKY 3/2011
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Hetky on tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevien henkilöiden verkostoitunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alan kehityssuuntia ja tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Hetky on Tietotekniikan liitto ry:n suurin jäsenyhdistys, jossa on n. 7 000 jäsentä. Näistä yritysjäseniä on n. 300 ja opiskelijajäseniä n. 100. Tarjoamme jäsenillemme mm. lehtietuja, koulutus- ja perehdyttämistoimintaa, ammatillista tietoa sekä verkottumismahdollisuuksia. Hetkyn jäsensivut Hetkyn kerhot/verkostot Kerhot ovat Hetkyn aktiivijäsenten ylläpitämiä verkostoja, joiden tarkoituksena on koota yhteen jostakin aihealueesta kiinnostuneita jäseniä. Verkostojen toiminta on Hetkyn tärkeimpiä toimintamuotoja ja erilaisia tapahtumia niin tiukkaa asiaa kuin rennompaa verkottumistakin on tarjolla kuukausittain kesätaukoa lukuun ottamatta. Tapahtumat ovat pääosin maksuttomia jäsenillemme! Jäsenenä voit siis saada satojen eurojen edun osallistumalla tilaisuuksiimme! Saat tapahtumatiedotteet sähköpostitse ilmoittautumalla Hetkyn toimistoon os. hetky@ttlry.fi. TERVETULOA VERKOTTUMAAN! Aktiiviset vaikuttajat AkVA AKVAn tarkoituksena on edistää jäsentensä laaja-alaista osaamista ja henkilökohtaista kehittymistä. Kerho tarjoaa esitelmiä, koulutusta, yritysvierailuja ja keskustelufoorumin jäsenille. Isännistö: · Jari petersen-Jessen, puheenjohtaja puh. 0400 464 455 jari.petersen-jessen@eduskunta.fi · raimo Leivo puh. 050 615 32 raimo.leivo@gmail.com · Juha-pekka Leskinen puh. 050 384 3997 juha-pekka.leskinen@eduskunta.fi ·paula Miinalainen puh. 050 500 2363 paula.miinalainen@arborvitae.fi · Heli Tuomonen puh. 050 442 2131 heli.tuomonen@laskentafarmi.fi · Heli Turja puh. 040 900 0304 heli.turja@helium.fi Hetkyn johtokunta 2011 Kehityspäällikkö pipsa Ylä-Mononen, puheenjohtaja Itella Oyj, ICT-Services www.itella.com PL 8081, 00011 Itella Postitaival 7 A puh. 0400 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Kehitysjohtaja Tarja berg Mandatum Life, www.mandatumlife.fi Ruoholahdenkatu 21 00180 Helsinki puh. 050 424 7413 tarja.berg@mandatumlife.fi Kehityspäällikkö pirjo Myyry Finnair Oyj Tietotie 11 A 01053 FINNAIR puh. 040 559 9795 pirjo.myyry@finnair.com Business Captain E. Harri niemi CapeNiemi Consulting Oy Annankatu 3133 E 65, 00100 Helsinki eharri.niemi@capeniemi.fi www.capeniemi.fi Improvement Coach (work management) Eemeli Ollila F-Secure Oyj, www.f-secure.fi puh. 0400 508 701 eemeli.ollila@f-secure.com Kehityspäällikkö petteri piipponen Kesko Oyj, www.kesko.fi puh. 050 502 3002 petteri.piipponen@kesko.fi Anne-Maritta Talaslahti Tietohallintojohtaminen Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu www.haaga-helia.fi puh. 044 571 1511 anne.talaslahti@elisanet.fi Global Club Kansainvälistyminen, globalisaatio, kulttuurien kohtaaminen mitä nämä merkitsevät tietotekniikan ammattilaiselle? Isännistö: · Harry piela, puheenjohtaja puh. 040 570 7523 harry.piela@spss.fi · Ilkka Haukilahti puh. 040 861 3865 info@Q4U.fi · Heikki Kirjanen puh. 07180 08000 heikki.kirjanen@nsn.com · Lauri Laitinen puh. 050 483 6551 lauri.laitinen@nokia.com · paul Lindfors puh. 040 533 2567 paul.lindfors@elisanet.fi · Matti Sarja puh. 050 502 0132 matti.sarja@capgemini.com ·Jorma Tapola puh. 045 7880 4091 jorma.tapola@fi.fujitsu.com Hetkyn liittokokousedustajat 2011 pirjo Myyry Finnair Oyj pirjo.myyry@finnair.com Eemeli Ollila F-Secure Oyj, www.f-secure.fi eemeli.ollila@f-secure.com Mirja reijonen puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi Marianne Suvanen IBM marianne.suvanen@fi.ibm.com Marja-Liisa Viherä Puh. 0400 501 581 maijav@mac.com Curt von Essen Hightec Multimedia Ky curt.von.essen@hightec.fi pipsa Ylä-Mononen Itella Oyj pipsa.yla-mononen@itella.com ICt Ladies ICT Ladies on tietotekniikka-alalla työskentelevien naisten kontaktiverkosto, joka antaa mahdollisuuden jäsenilleen kehittää itseään ammatillisesti sekä luoda ja ylläpitää hyödyllisiä kontakteja muihin saman alan naisiin. Johtoryhmä: · pirjo Myyry, puheenjohtaja pirjo.myyry@finnair.com · niina Kuivalainen niina.kuivalainen@kehatieto.fi · Susanne Leppänen susanna.palmroos@uniqbusiness.fi · Mari Liiri mari.liiri@arctechno.com · Susanna palmroos susanna.palmroos@futurice.com · Fanni rinne i-fannir@microsoft.com · Marianne Suvanen marianne.suvanen@fi.ibm.com · Anna Taylor ataylor@successfactors.com ITu-kerho painottaa pehmeitä arvoja kovassa maailmassa, persoonallisuuden ja luovuuden kehittämistä, ryhmätyötaitoja ja henkilökohtaista kasvamista. Isännistö: · Tuula Salonen, puheenjohtaja puh. 040 551 2040 tuula.salonen@tieto.com · Hilkka Hanhenoja hilkka.hanhenoja@helsinki.fi · Hilkka Huttunen puh. 045 675 2021 hilkka.huttunen@vtt.fi ItU tietohallintokerho Tietohallintokerho pyrkii lisäämään jäsentensä keskinäistä verkostoitumista ja edistämään tietoisuutta hyvästä tietohallintotavasta. Johtoryhmä: · Anne-Maritta Talaslahti, puheenjohtaja anne.talaslahti@elisanet.fi · päivi Hietanen, tiedotusvastaava paivi.hietanen@tieturi.fi · Jarmo Jonninen jarmo.jonninen@finpro.fi · Maarit Laakkonen maarit.laakkonen@otava-kuvalehdet.fi · reino Myllymäki reino.myllymaki@cxomentor.fi · Heikki Saarinen heikki.saarinen@kpmg.fi · Merja Savenius, sihteeri merja.savenius@pivotal.fi · Ted Varila ted.varila@itella.com tietoliikenne-foorumi Verkosto toimii jäsentensä tietoliikennealueeseen liittyvien aiheiden puolueettomana ja vapaaehtoisena keskustelufoorumina, jossa voi mm. vaihtaa ajatuksia alan muutoksista sekä uusista mahdollisuuksista. Isännistö: · Curt von Essen, puheenjohtaja puh. 040 558 8222 Curt.von.Essen@hightec.fi · Lauri Hirvonen lauritravels@hotmail.com · Seppo Laaksonen seppo.laaksonen@nocsos.com · nalle Lindström nalle.lindstrom@hp.com ·Tommi Vänninen tommi.vanninen@teliasonera.com · Irma Meretniemi irma.meretniemi@bdmoy.com · Antero Mäkinen antero.makinen@mbnet.fi · Sakari puhakka Sakari.puhakka@kolumbus.fi · Lea Virtanen lea.virtanen@jobit.fi · Mirja reijonen mirja.reijonen@kolumbus.fi HETKY 3/2011 21
Harry Piela Ota päivä kerrallaan! CArpE dIEM! tuttu huudahdus, jonka Horatius on vienyt oodikirjaan. Tarkka suomennus lienee ,,ota päivä kerrallaan" jos, kin "tartu hetkeen" on laajemmin käytössä. Koko oodi on lähellä Raamatun ohjetta katsella lintuja, jotka eivät kynnä eivätkä kylvä. Tämä kokonaisuus kannattanee jättää huomiotta liiketoiminnassa, mutta "tartu hetkeen", on varsin mainio kehoitus. Usein se hetki kiitää ohi, jolloin voidaan vain katseella seurata sekä ryhtyä jälkiviisaaksi. Hetkeen tarttuminen tarkoituksella saattaa jopa pelastaa liiketoiminnan. Jos bisness on kovasti yhden kortin varassa ja kortti sakkaa, mitä tehdä? Katse kohti uutta hetkeä! Hyvä esimerkki löytyy 90-luvun alusta. Kun meillä käpristeltiin laman kourissa, etelässä uudelleen itsenäistyttiin ja samalla avautui huimia bisnessmahdollisuuksia. Tällaisessa tilanteessa on paras lukea Horatiuksen avaus: Tu ne quaesieris - scire nefas - quem mihi, quem tibi, finem di dederint, Leuconoe, nec Babylonias, temptaris numeros. Ja tehdä ensin sekä miettiä jälkeenpäin. Kun ryhdytään vääntämään suunnitelmaa ja road mappia, niin hetki menee ohitse - nopeasti. Tietysti, riskit ovat suuret tällaisessa toiminnassa. Jos riskit realisoituvat, tulihan vähintääkin opittua jotain uutta. Ja katse kohti uusia haasteita. Wikipediasta: Oodi 1, 11: Tu ne quaesieris, scire nefas, quem mihi, quem tibi finem di dederint, Leuconoe, nec Babylonios temptaris numeros. ut melius, quidquid erit, pati. seu pluris hiemes seu tribuit Iuppiter ultimam, quae nunc oppositis debilitat pumicibus mare Tyrrhenum: sapias, vina liques et spatio brevi spem longam reseces. Dum loquimur, fugerit invida aetas: carpe diem quam minimum credula postero. Kirjoittaja on useasti tarttunut hetkeen! 22 HETKY 3/2011
Onnittelemme 40-vuotiasta Hetkyä! MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUS atk:Layout 1 26.5.2011 13:36 Pag Tuottavuutta ICT-palveluilla Atk-instituutti säätiö www.atk-instituutti.fi www.elisa.fi/yrityksille 8742_EL_ICT_Kannatusilmo_Hetky_8_11.indd 1 11.8.2011 11.01 Hyvä ura tai useampi! HETKY 3/2011 23