• MCI 5 Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija 4/2009 Hetkyn vuosikokous 14.12.2009 klo 18.00 Katso kutsu s. 4 Ketteryyttä teoriasta käytäntöön 25.11.2009 klo 14.30 Katso s. 2 sEinätön koulu litistyneessä maailmassa Olisimmeko vaihdantataloudessa ilman tiEtoturvaa? Entäs jos... Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti · www.hetky.fi
• ketteryyttä teoriasta käytäntöön (akva) Vierailu Huitale Oy:öön Aika: 25.11.2009 klo 14:30 - 18:45 Paikka: Hiilikatu 3, 00180 Helsinki OHjelMa KlO 15:00 - 18:45: 15.00 - 17.00 Scrum menetelmän perusteet (sisältää 10 minuutin tauon) 17.00 - 17.15 Tauko (kahvitarjoilu) 17.15 - 18.15 Suomalaisia ketteriä case-esimerkkejä 18.15 - 18.45 Keskustelua ja kysymyksiä 19.00 AKVAN vuosikokous alkaa 20.00 Tilaisuus päättyy Tarkemmat tiedot päivitetään www.hetky.fi tiEtoliikEnnE-foorumin vuosikokous Aika: 2.12.2009 klo 17-19 Paikka: KPMG/Teleware, Forum, Yrjönkäytävä 6. krs, Helsinki Kokouksessa käsitellään kerhon sääntömääräiset asiat. VuOsiKOKOuKsen jälKeen esitys: IP-puhe, yhdistetty viestintä, video- ja web-neuvottelut sekä matkapuhelimet yhdessä? KPMG, partner, Kari Saarelainen Kahvitarjoilu - Tervetuloa! akvan vuosikokous Aika: 25.11.2009 klo 19:00 - 20:00 Paikka: Huitale Oy, Hiilikatu 3, 00180 Helsinki Kokouksessa käsitellään kerhon sääntömääräiset asiat. Ilmoittaudu esitykseen ja/tai kokoukseen 20.11. mennessä. sovellusalusta taskusta pilveen (akva) Vierailu Microsoft Oy:öön Aika: 28.1.2010 klo 15.00 - 20.00 Paikka: Keilaranta 7, 02150 Espoo OHjelMa: · Yleiskuva Microsoftin sovellus- ja sovelluskehitysalustoista · Pilvi uusimpana alustaratkaisuna · Ohjelmistokehityksen elinkaarenhallinta ja Visual Studio 2010 · Integraatio- ja yhteentoimivuus muihin sovellusalustoihin · Iltapala ja verkostoituminen Ilmoittaudu 18.1.2010 mennessä Global Clubin vuosikokokous Aika: 8.12.2009 klo 17:00 Paikka: Tennispalatsi, 2. krs, Eteläinen Rautatiekatu 8 Sääntömääräinen vuosikokous pidetään 2. kerroksen kahvilassa. Kokouksen jälkeen on mahdollisuus tutustua Kulttuurien museoon. Ilmoittaudu 1.12. mennessä! LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET os. www.hetky.fi tai hetky@ttlry.fi Hyödynnä jäsenMaKsusi edut - VerKOtu, ViiHdy ja päiVitä OsaaMisesi HetKyn tapaHtuMissa! MuistatHan päiVittää yHteystietOsi Os: www.ttlry.fi näin saat tärkeää infoa mm. tapahtumista! Mitä odotat Hetkyltä? Millaisia seminaareja haluaisit Hetkyn järjestävän? Haluamme panostaa entistä enemmän toimintaamme tarjotaksemme jäsenillemme laadukkaita ja mielenkiintoisia tapahtumia. Otamme ideoita ja ehdotuksia vastaan aiheista, esiintyjistä jne. osoitteeseen hetky@ttlry.fi ja toivomuksia voit esittää myös suoraan johtokunnalle tai verkostojen vastuuhenkilöille, s. 18.
• Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 4/2009 teema-artikkeli Hetky 6 Entäs jos kilpailun ja kasvun sijaan olisi yhteistyö ja kestävä kehitys? Marja-Liisa Viherä Voisimmeko tehdä täyskäännöksen kohti inhimillisempiä arvoja? Mitäpä jos tehostaisimme kirjautumista ja tunnistautumista? Kimmo Vesajoki Tietoverkkoihin siirtyvät palvelut vaativat tehokkaampia kirjautumismenettelyjä. 8 10 Mikä ihmeen seinätön koulu? ­ Learning4Gaia Tuija Hirvikoski, Henrique Diz, Jan-Henrik Johansson Kirjoittajat pohtivat, voisiko koulu olla kännykässä yhdessä yritysten kanssa. 6 Entäs jos tekijänoikeuksia ei olisi? Kari Asikainen Tekijänoikeuskeskustelu puolesta ja vastaan jatkuu kiivaana. 12 14 15 yhdistys Tieto muuttaa elämäntapoja Eero Toivainen Ravintokoodi ohjaa kuluttajia kohti terveellisempiä ravintotottumuksia. Entäs jos ei olisi tietoturvaa? Eemeli Ollila Visioita tietoturvattomasta maailmasta. Hetkyssä tapahtuu Johtokunta 2 18 18 19 20 22 kolumnit 10 Kerhot Johdon näkemyksiä ketteristä menetelmistä Paula Miinalainen Akvan laivaseminaari 30.9.­1.10.2009 Coachingia ja Krav Magaa Susanne Leppänen Tietohallintokerho pohti it-säästöjä ja tulevaisuutta Jorma. T. Mattila Pääkirjoitus Pipsa Ylä-Mononen Entäs jos... 5 16 Menneessä ei ole katumista 12 ! Pirjo Salo Jäsenpalvelun yhteystiedot: jasenasiat@ttlry.fi tai puhelin 020 741 9888 Päivitä tietosi verkossa! Voit päivittää jäsentietosi TTL:n verkkosivuilla www.ttlry.fi. Tietojen päivittämiseen tarvitset käyttäjätunnuksen (= esim. tämän lehden osoitekentässä oleva jäsennumerosi) ja salasanasi. Jos kirjautuminen ei onnistu tai olet unohtanut salasanasi, voit lähettää tunnusten tarkistuspyynnön osoitteella jasenasiat@ttlry.fi. Varmistathan, että sähköpostiosoitteesi jäsentiedoissa on oikea. voita upea kamerapaketti! Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi/lukijapalvelu Vastaaminen on helppoa. 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/lukijapalvelu. 2. Valitse kyseinen lehti. 3. Merkitse tilaajanumero-kohtaan numerosarja 280508. 4. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla tutkimukseen-painiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2009. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.12.2009. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. 15 Arvottava palkinto on Canonin järjestelmäkamerapaketti, jonka arvo on n. 1 000 euroa. HetKy 4/2009 3
• HetKyn sääntöMääräinen syysKOKOus Aika: Maanantai 14.12.2009 klo 18.00 Paikka: Ravintola Botta, Snellman-kabinetti, Museokatu 10, Helsinki Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen · kokouksen puheenjohtajan valinta · kokouksen sihteerin valinta · pöytäkirjantarkastajien valinta · ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5. Jäsenmaksun suuruus ja maksuajankohta vuodelle 2010 6. Johtokunnan jäsenten kokouspalkkioiden määrääminen 7. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2010 8. Johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenten vaali vuodelle 2010 9. Kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä valinta 10. Yhdistyksen edustajien vaali Tietotekniikan liitto ry:n kokouksiin vuodeksi 2010 11. Muut kokouksessa käsiteltäväksi esitetyt asiat 12. Kokouksen päättäminen Glögitarjoilu Tarjoiluvarausten vuoski pyydämme ilmoittautumaan kokoukseen 7.12. mennessä os. hetky@ttlry.fi terVetulOa!
• Marja-Liisa Viherä Entäs jos kilpailun ja kasvun sijaan olisi yhteistyö ja kestävä kehitys Teknologia ja talous ovat olleet viime vuosisadan yhteiskunnan muutoksen taustalla olevat voimat, joiden vaikutus on koskettanut jokaisen arkipäivää. Kun aieMMin Määriteltiin talouden muodoksi industrialismi, jolloin teollisuus määritteli myös yhteiskunnan rakennetta, puhutaan nykyään informationalismista. Tällöin tiedon kerääminen, käsittely, jakelu ja varastointi määrittelevät tuotannon muotoja. Erityisesti informaatioteknologia on mahdollistanut tuotannon muuttumisen paikallisesta globaaliksi. Kun samanaikaisesti talous on rakenteistunut uudelleen rahavirtojen kapitalismiksi aiemman reaalipääomasidonnaisen kapitalismin sijaan, on syntynyt kokonaan uusi globaalisti toimiva teknis-taloudellinen yritysmaailma. Ihmisten arki ja arjen eri toiminnot ovat kuitenkin paikkaan sidottuja. Ihmiset syövät, nukkuvat ja liikkuvat paikallisesti. Globaalin verkoston ja paikallisen identiteetin välinen jännite Informationaalinen kehitysmuoto Innovaatiot Uusi teknologia Uusi teknis-taloudellinen paradigma Uudelleenrakenteistunut kapitalismi Pääomaintensiivisyys Globalisoituminen Demokratiavaje Syrjäytyminen Välineellisen vaihdon globaaliot verkostot Pääoma - ja tietovirrat PERUSJäNNITE Ihmiset ja yhteisöt Arkielämän prosessit Epävarmuus Kontrolloimattomuus Ristiriidat PAIKALLISET OLOSUHTEET Lähde Ari-Veikko Anttiroiko Kehityksen on mahdollistanut teknologisen muutoksen lisäksi samanaikaisesti länsimaissa vahvistunut uusliberalismi ja ahneuteen perustuva talousjärjestelmä, jonka puitteissa teollisuus on siirtynyt aina sinne, missä työvoima on halvinta valtioiden ja politiikan salliessa häikäilemättömänkin toiminnan. Tässä prosessissa paikalliset ihmiset ovat usein vain tuotantoelämän nappuloita. Ei ihme, että globaalin talouden ja paikallisten olosuhteiden väliin on syntynyt jännite, joka aiheuttaa epävarmuutta, kontrolloimattomuutta ja ristiriitoja ja on purkautunut demokratiavajeena ja syrjäytymisenä. Kun muutokset tapahtuvat ihmisten ulottumattomissa, ovat monimutkaisia ja talouden päättäjät ovat kasvottomia "pyramidipelaajia" ei yksittäinen ihminen tiedä, miten , hän voisi omaa elämäänsä rakentaa. Taloushäiriöt ovat globaaleja ja koskettavat suuria määriä ihmisiä. Tekniikan kehitys, myös tietojärjestelmien, on nopeaa ja uusia sovelluksia tulee koko ajan. Ihmiset ahdistuvat eivätkä jaksa uusia osaamistaan ja päivittää ohjelmiaan koko ajan. Kehityksen nopeutta perustellaan kilpailuedulla; "nopeat syövät hitaat" on usein kuultu sanonta. Edellä kuvattu kehitys on perustunut kilpailun, taloudellisen kasvun ja nopeuden mantraan. Niin kauan kun talous kasvoi, ympäristömuutoksista ei puhuttu ja nopeus koski vain sitä haluavia, kehitys itse asi- 6 HetKy 4/2009
• teema-artikkeli assa näyttäytyi monelle aika hyvänä: elintason nousuna, kansainvälisyytenä, uusien tekniikoiden oppimisena, yhteyksinä maailmalle jne. Paikallisesti etsittiin rauhaa ja omaa elämää omakotitalosta lähiöissä, jätettiin työelämän kiireet töihin tai ainakin näin haaveiltiin. Vapaa-ajan täytti televisio ­ sekin globaalia informaatiovirtaa täynnä. Mutta sitten tuli lama ja uusi taloudellis-tekninen paradigma joutui koetukselle. Ihmiset hämmentyivät ja etsivät turvaa toisistaan ­ joko sosiaalisen median avulla tai sitten paikallisissa yhdistyksissä, yhden asian liikkeissä, adhoc-tapahtumissa ympäristön puolesta jne. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma nousivat tutkijoiden keskeisiksi sanoiksi. Mutta riittääkö sosiaalinen media täyttämään sosiaaliset suhteet silloin, kun työpaikka on uhattuna, kun globaali kohtaa paikan arjen ahdinkona? Miten saada sosiaalinen pääoma kasvamaan omalla alueella? Talouskin tarvitsee sosiaalista pääomaa, luottamusta. Lamasta noustaan yhdessä uutta luomalla ja vanhaakin tekemällä ­ uskon. entäpä jos kilpailun sijaan olisikin yhteistyö, taloudellisen kasvun sijaan kestävä kehitys, nopeuden sijaan hitaus? Globaalissa taloudessa yhteistyö? Onko se mahdollista? Minun mielestäni on, to- sin tiedän olevani lapsellinen. Jos esimerkiksi Stora Enso perustaessaan sellutehtaan Kiinaan olisi ollut yhteistyössä alueen askukkaiden kanssa ja luonut myös heille työpaikkoja, olen varma, että tehdas olisi menestynyt jopa paremmin kuin nyt, kun ihmiset ajettiin kodeistaan ja elinkeinostaan. Yhteistyössä myös asukkaiden eikä vain korruptoituneiden viranomaisten kanssa olisi asiat hoidettu eettisesti kestävämmin. EU on hyvä esimerkki siitä, että poliittisesti yritetään toimia yhteistyön merkeissä ainakin Eurooppa-tasolla ilmaston ja ympäristön hyväksi. Kestävä kehitys on monen lausuma tavoite, mutta tehdäänkö sen puolesta riittävästi? Onko tietojärjestelmien parametreissa mukana ympäristökysymykset esimerkiksi logistiikkajärjestelmissä? Onko koulutuksessa ja opetuksessa painotettu riittävästi kestävän kehityksen tekijöitä? Mikäli yrityksillä olisi velvollisuus ottaa toiminnassaan huomioon kestävä kehitys siten, että vaikkapa 10% liikevaihdosta olisi laitettava kestävän taloudellisen, kulttuurisen ja ympäristöllisen kehityksen tutkimiseen ja toimenpiteisiin, työmarkkinoilla kasvaisi niiden ihmisten kysyntä, jotka osaavat nämä tekijät ottaa huomioon. Hyvän kehä pyörähtäisi käyntiin. SlowLife ja slowfood ovat käsitteitä, jotka ovat nousseet jo arjen tasollakin toiminnan ohjenuoraksi. Slow-liike on lähtenyt Italiasta, missä muutama mies huomasi, kuinka elintarviketeollisuus keskittyessään vie ilon ja nautinnon ruoasta, sen valmistamisesta ja syömisestä, kuinka lähituotanto kuihtuu ja ihmiset köyhtyvät. Sama ilmiö on toki huomattu myös Suomessa ja kauan on jo puhuttu lähiruoan merkityksestä. Arjen tasolla tämä on jo osittain toteutunut. Entä työpaikoissa, kansainvälisessä yritystoiminnassa, rahaliikenteessä, tekniikan kehityksessä? On syntynyt käsityöverstaita, ihmisten välistä kansainvälistä verkottumista työn ja harrastusten piirissä, on pieniä pankkeja, lähirahakokeiluja, vanhan tekniikan ihannointia. Mutta nämä ovat vasta heikkoja signaaleja, valtavirran vastaista toimintaa. Hitaus ja läheisyys vaativat paikallista toimintaa ja paikallista sosiaalista pääomaa, luottamusta ihmisten kesken. Jotta tämä kehitys vahvistuisi, vaaditaan myös paikallisesti hyviä viestintäyhteyksiä, paikallista tietoa ja osaamista. Vaaditaan tietotekniikan kesyttämistä paikallisten yhteisöjen avuksi organisoimaan, luomaan ja olemaan luovia. Tietotaitotalkoot palvelee tätä tavoitetta. Lisätietoja saat os. www.tietotaitotalkoot.fi Kirjoittaja on FT ja Tietotaitotalkoothankkeen asiantuntija. HetKy 4/2009 7
• Kimmo Vesajoki Mitäpä jos tehostaisimme kirjautumista ja tunnistautumista? Palveluiden sisältämät henkilökohtaiset tiedot tulee suojata mahdollisimman vahvasti. Riittävän vahva salasana vaihdetaan säännöllisesti ja se rakentuu erilaisista merkkiyhdistelmistä. Kun palvelujen määrä kasvaa, samaa salasanaa käytetään helposti yhä uudelleen tai salasanat kirjoitetaan paperilapulle muistiin. Molemmat ratkaisut ovat tietoturvauhkia. näihin ongelmiin. Siksi on syytä tarkastella teknologian tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaampaan tunnistamiseen ja kirjautumiseen. Kertakirjautuminen ja vahva tunnistaminen Kertakirjautumisessa yksi kirjautuminen avaa käyttäjälle automaattisesti kaikki sovellukset ja palvelut, joihin hänellä on oikeus. Hankalaa sovelluskohtaista kirjautumista ei tarvita. Koska kertakirjautuminen voi antaa hyvinkin laajat käyttöoikeudet, se kannattaa aina yhdistää vahvaan tunnistamiseen, joka perustuu yhdistelmätunnisteeseen. Tunnisteessa yhdistyy jotain, jonka vain käyttäjä voi tietää, kuten pin-koodi, ja jotain ainutkertaista, kuten tokenin tai kirjautumiskortin salasanakoodi, joka on voimassa vain yhden kirjautumisen ajan tiettynä hetkenä. Vahva tunnistus ja kertakirjautuminen muodostavat helppokäyttöisen ja erittäin tietoturvallisen yhdistelmän. Käyttäjän tarvitsee muistaa vain yksi käyttäjätunnus kirjautuakseen minne tahansa. Kertakirjautuminen auttaa hallitsemaan käyttäjätarpeita ja voi vähentää helpdeskin tukipyyntöjä jopa puolella. Yhdessä vahvan tunnistamisen kanssa se edesauttaa viranomaisten ja yritysten tietoturvavaatimusten ja -standardien, kuten potilas- ja henkilösuojalain sekä luottokorttitransaktioissa käytetyn PCI DSS-standardin, täyttymistä. It-ammattilaiset vaativat pitämään salasanat visusti salassa, vaihtamaan ne säännöllisesti ja kieltävät kirjoittamasta niitä muistiin. Samaan aikaan käytämme usein itse vahvoja root- ja admin-tunnuksia, jotka ovat ison manageriryhmän käytössä, kirjoitettu muistiin ja joita ei jaettuina voi vaihtaa. Kertakirjautumisteknologia tarjoaa ratkaisun, jossa vain yksi tai kaksi manageria tuntee esimerkiksi tietyn palvelimen roottunnuksen. Jos joku muu tarvitsee palvelimen root-oikeudet, hän tekee pyynnön järjestelmän kautta. Tunnukset saa käyttöön vain tarvittavaksi ajaksi eikä salasana paljastu ­ kertakirjautuminen kirjaa käyttäjän suoraan palvelimelle. Vahva tunnistaminen ja kertakirjautuminen tukevat myös erilaisia virtualisointiratkaisuja. Käyttäjä voi kirjautua vahvasti Palvelut siirtyvät tietoverkkoihin. Samalla kun niiden tuottavuus ja saatavuus paranevat, nousee esiin kysymys tietoturvasta ja käytön helppoudesta. Jatketaanko kirjautumista vanhaan malliin vai olisiko tarjolla jotain parempaa? Oletetaanpa, että suomalaiset asioivat jo pian keskimäärin 20 kirjautumista vaativassa verkkopalvelussa. Käytössä olisi 20 käyttäjätunnus/salasanaparia, joiden avulla hoidetaan asioita pankin, verottajan, lääkärin, koulun, työn ja asuinpaikkakunnan virastojen kanssa. Vaikka määrä tuntuu suurelta, monille tilanne on jo nyt arkipäivää. Käyttöoikeuksien hallinnan hankaluus It-tukihenkilöiden työajasta leijonanosa kuluu rutiinitehtävissä, uusien käyttöoikeuksien, unohtuneiden salasanojen ja vanhentuneiden käyttäjäoikeuksien parissa. Perinteisillä kirjautumismenettelyillä itosaston työ on jatkuvaa kiiretyötä, jossa tehtävien kehittämiseen ja tuottavaan innovointiin ei jää aikaa. Tulisi olla aikaa kysyä, kuinka monta käyttäjätunnusta organisaatiossa on? Kuinka moni käyttäjätunnus on tarpeeton? Kuinka monella on liian laajat käyttäjäoikeudet toimenkuvaansa nähden? Käyttäjätunnuksia voi olla kymmenen ker, taa luultua enemmän; useat kuuluvat organisaatiosta poistuneille henkilöille tai niitä ei ole käytetty koskaan, ja monilla käyttäjillä on liian laajat oikeudet. Ammattimaiset verkkorikolliset keräävät kaikkea rahanarvoista tietoa. Yrityksen asiakasrekisterin, tuotekehityssuunnitelmien tai henkilö- ja luottokorttitietojen vuotaminen voi johtaa maineen menetykseen ja sanktioihin, joiden vaikutukset liiketoimintaan voivat pahimmillaan olla kohtalokkaita. Yksityishenkilölle identiteettivarkaus voi olla taloudellinen ja henkinen painajainen. Jos kirjautumismenettelyt eivät kehittyisi, olisimme juuttuneet 8 HetKy 4/2009
• teema-artikkeli Entäs jos... Vahva tunnistus ja kertakirjautuminen muodostavat helppokäyttöisen ja erittäin tietoturvallisen yhdistelmän. esimerkiksi syöttämällä varmennekortin kortinlukijaan, jonka jälkeen sovellukset ovat hänen käytettävissään. Kun käyttäjä siirtyy toiselle päätteelle, istunto seuraa käyttäjää. varmistaisit paikkasi työmarkkinoilla? ... panostaisit viimeisen teknologian haltuunottoon? ... päivittäisit tutkintosi ajan tasalle? Oivaltavat teknologiat tarjoavat avaimet tietoyhteiskuntaan Vahva tunnistaminen yleistyy nopeasti. Verkkopankkeja vastaavien palvelujen määrä kasvaa. Useissa yrityksissä vahvaa tunnistusta käyttävät jo koko henkilöstö, kumppanit ja jopa asiakkaat, ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee käyttää varmennekorttia maaliskuusta 2011 alkaen sähköisten reseptien allekirjoittamiseen. Korttia voidaan käyttää myös vahvaan tunnistamiseen. Mikä olisi paras mahdollinen käyttäjätunnistuksen kehityssuunta? Viiden vuoden kuluttua vahva kirjautuminen joko tietoverkkoon tai päätelaitteeseen voisi tapahtua vain kerran matkapuhelinta tai henkilökorttia käyttäen. Standardien ansiosta tunnistus toimisi kaikissa järjestelmissä ja kertakirjautuminen huolehtisi automaattisesti sovellustason kirjautumisesta. Modernit teknologiaratkaisut, kuten VAS-ohjelmistot (Versatile Authentication Server) ja lennosta käyttöönotettava "on demand" -kertakirjautuminen mahdollistavat kaiken tämän jo nyt. Alan johtavat tutkimusyhtiöt, kuten Gartner, suosittavatkin näiden teknologioiden omaksumista, sillä tehokas käyttäjän tunnistus ja luotettava kirjautumismenettely ovat avaimia todelliseen tietoyhteiskuntaan. Me tarjoamme sinulle ratkaisun ITEC akatemia on ainutlaatuinen IT-asiantuntijoille suunnattu valmennus, jonka avulla voit suorittaa tietojenkäsittelyn perustutkinnon (datanomi) sekä samalla saat Microsoftin MCITP: Server Administrator -tutkintoon tarvittavat valmiudet. Lisäksi työnantajalla on mahdollisuus saada koulutuskorvausta, joka maksetaan opiskelijan työssä oppimisen ohjauksesta. Kysy lisää Tomilta! tomi.niemela@iteducate.fi Puhelin 0400 556 854 www.iteducate.fi/datanomi Kirjoittaja työskentelee tietoturva- ja IAM -ratkaisujen parissa Salcom Groupissa. Kiviaidankatu 2 F, 00210 HELSINKI 020 764 1015 koulutus@iteducate.fi HetKy 4/2009 9
• Tuija Hirvikoski, Henrique Diz, Jan-Henrik Johansson Mikä ihmeen seinätön koulu? Näin toimii ekoinnovaatioiden "viimeinen maili" verkossa ja synnyttää ilmastomuutokseen liittyvää perhosilmiötä*. Koulu ja yritykset eri puolilla maailmaa kulkevat samassa virrassa. Mutta yksilöt ovat globaalien ilmastotalkoiden vahvin moottori. Viestintäteknologian ja sosiaalisen median avulla muutos etenee samanaikaisesti eri puolilla maailmaa. Maailma onkin litteä, kuten Thomas Friedman sanoo teoksessaan The World is Flat. EnTäpä jos koulu menee kännykkään yhdessä yritysten kanssa? Jospa koulu ei olekaan siilo tai tietovarasto vaan ympäristö, joka voimaannuttaa ihmisiä ponnistelemaan ihmiskunnalle tärkeiden ja vaikeiden asioiden ratkomiseen? Entäpä jos opiskelu tapahtuu verkon avulla ulkomaalaisen korkeakoulun kurssilla, vaikka tutkinto suoritetaan suomalaiseen korkeakouluun? Entäpä jos kännykän kautta osallistutaan opetukseen? Entäpä jos leegio samasta ilmiöstä kiinnostuneita opiskelijoita ja ammattilaisia eri puolella maailmaa muodostavat tulevaisuuden koulun verkkoon? ­ Learning4Gaia päin etenevän perhosilmiön: kansainväliset ilmastotalkoot, johon Learning4Gaia tähtää. Seniorit luovat junioreille talkooolosuhteet, jossa nuoret itse pääsevät toteuttamaan omaa näkemystään siitä, miten ilmaston lämpenemiseen tulisi tarttua. Luottamusta kasvatetaan toisia auttamalla, etenemällä tutusta tuntemattomaan ja auttamalla ihmisiä löytämään itselleen arvokkaita uusia yhteyksiä. Opettajat ja ammattilaiset eri puolilla maailmaa lisäävät tietoisuutta ilmaston muutoksen vaikutuksista. Opiskelijoiden tekemät selvitykset avartavat ajattelua ja tukevat päätöksentekoa. Parhaimmillaan opiskelijat synnyttävät ekoinnovaatioita ja niiden leviämistä edistäviä palvelu- ja johtamisinnovaatioita. Innovaatioiden syntyä ja leviämistä vauhditetaan avoimen innovaation periaatteella verkossa toimivilla ideamarkkinoilla. Tarkoitusta varten verkkoon on perustettu massidea.org -apuvälineistö. Perhosefektin toteutuessa tuloksena on kansainvälinen, ekologinen verkkokoulu, joka mobilisoi lisää ihmisiä ilmastotalkoisiin. Verkossa tapahtuva vuorovaikutus korvaa osan kansainvälistymiseen kuuluvasta matkustamisesta ja pienentää siten hiilijalanjälkeämme. Tietoa sekä kokemuksia vaihdetaan sosiaalista mediaa ja virtuaalisia oppimisalustoja hyödyntäen. Kehittelyvaiheessa suljetut alustat ja verkostot toimivat "keit- Tieto ja osaaminen virtaamaan Ikujir Nonaka korostaa, kuinka tärkeä on luoda edellytys (Ba) sille, että "siiloihin" (yrityksiin, kouluihin, toimialoille jne.) pakattu tieto ja osaaminen saadaan virtaamaan - ei kaatamalla seiniä, vaan tekemällä siiloja erottaviin kalvoihin reikiä, joiden kautta osaaminen pääsee tihkumaan. Reikiä syntyy inhimillisillä keinoilla, toisia auttamalla ja luottamusta rakentamalla. Sosiaalisen median ja mobiilinetin myötä tieto virtaa ja osaaminen karttuu. Learning4Gaia innostaa ja leviää sosiaalista mediaa hyödyntäen Ihmiset voivat vaikuttaa isojen muutosten suuntaan synnyttämällä alhaalta ylös- 10 HETKY 4/2009
• Teema-artikkeli tiönpöytinä" joiden ääressä luottamus on , maksimissaan ja uskalletaan testata hullujakin ideoita. Jalostuneet ideat ja valmiit tuotokset sijoitetaan verkkoon ja niitä edelleen kommentoiden ja hyödyntäen perhosefekti saa tilaisuuden levitä. Perinteisten raporttien lisäksi tehdään netti-tv -ohjelmia, YouTube -videojulkaisuja ja erilaisia taiteellisia tuotoksia. Perhosefektin aikaansaamiseksi tuotosten tulisi puhutella paitsi järkeä myös tunteita. Ihmiset ja tieto kohtaavat netissä, sosiaalisessa mediassa ja mobiilinettiyhteyksien myötä ajasta ja paikasta riippumatta. Koska koulu on mennyt nettiin ja on matkalla kännykkään, opetuksen ammattilaiset ovat kehittäneet virtuaaliopetusta ja tukevat toisiaan verkossa. Opettaja (tai isä tai äiti), joka osaa auttaa nuorta näkemään ja kokemaan iloa siinä kovassa työssä, jota tarvitaan minkä tahansa uuden asian symbolien ja logiikan opiskelussa, on voittanut oppimisen pahimman ongelman - taipumuksemme laiskuuteen. Samalla hän on antanut lahjan, jota sanotaan flown kokemukseksi. Hyvät mentorit (isät, äidit, opettajat, esimiehet, poliitikot jne.) saavat kiinnostuksemme heräämään ihmiskunnalle tärkeiden mutta vaikeiden asioiden oppimiseen ja ratkomiseen niin vahvasti, että olemme valmiit ponnistelemaan ja näkemään suurtakin vaivaa tavoitteeseen pääsemiseksi. Ponnistelu meille tärkeän ja itseämme suuremman asian saavuttamiseksi johtaa flown kokemukseen. lulaiset pelaavat nyt energiansäästöpelejä. Metropolian insinööriopiskelijat ovat toteuttaneet energiansäästöprojektia peruskoulujen oppilaiden kanssa. Laureassa sosiaalialan opiskelijat tarkastelevat ilmastokysymystä yhteiskuntavastuun näkökulmasta ja matkailun opiskelijat järjestivät Rotareiden kanssa ilmasto-illan. Yritykset ovat tukeneet ponnistusta eri tavoin. Mukana ovat olleet näkyvästi mm. Suomen Logica ja Nokia. European Network of Living Labsin monet toimijat ovat kansainvälisellä yhteistyöllä vauhdittaneet käyttäjäkeskeistä energia-innovaatiotoimintaa ja luoneet innovaatioille kaupallisia edellytyksiä. Kiireisimmät toteuttavat jo EU:n tukemaa t&k&i -toimintaa. Ilmastopaneeli vauhdittaa kansainvälistä toimintaa Viime kesänä toteutettiin ensimmäinen kansainvälinen ilmastopaneeli Beyond the Dawn of Innovation -konferenssissa. Paneelin puheenjohtaja Jan-Henrik Johansson hyödynsi verkossa vapaasti tarjolla olevia videoita ja tilastoja keskustelun virittämiseksi. Paneelissa keskusteltiin paitsi mahdollisuuksista vaikuttaa ilmastomuutokseen myös siitä, minkälaisia innovaatioita tullaan tarvitsemaan eri aloilla, jos tai kun ilmaston lämpeneminen toteutuu. *Yhdysvaltalainen matemaatikko ja meteorologi Edward Lorenz havaitsi, että vähäiset poikkeamat säätilaa koskevissa lähtötiedoissa johtavat suuriin muutoksiin ennusteissa. Lorenz antoi ilmiölle nimen "perhosilmiö". Sosiologit ovat sittemmin omineet tuon termin kuvaamaan tilannetta, jossa muutama ihminen kykenee pienin teoin aikaansaamaan merkittävän positiivisen muutoksen koko yhteisössä. Flown kokemus talkoiden taustalla Tällainen kehitys on huikea mahdollisuus itseohjautuville ja kielitaitoisille ihmisille. Tässä kehityksessä on kuitenkin erityinen haaste. Se on itseohjautuvuuden ja itsekurin puute. Platon sanoi aikanaan, että kasvattajan tärkein tehtävä on auttaa nuorta näkemään "matematiikan kauneus" Matema. tiikka on tässä ymmärrettävä miksi tahansa opiskeltavaksi ilmiöksi tai oppiaineeksi. Aveiron yliopiston professori Henrique Diz on toiminut Portugalin Tiede- ja teknologianeuvoston puheenjohtajana ja maansa edustajana mm. Eureka -teknologiayhteistyöverkostossa. Vuodesta 2000 Diz ja Tuija Hirvikoski ovat tarkastelleet innovaatioita erilaisissa innovaatioekosysteemeissä. Johtaja Hirvikoski on toiminut vuosina 1997-2008 Laurea-ammattikorkeakoulun aluerehtorina. Toimitusjohtaja Jan-Henrik Johansson on työskennellyt aikanaan mm. Maailmanpankissa. Verkosto laajenee Perhosefektin aikaansaamiseksi tuotosten tulisi puhutella paitsi järkeä myös tunteita. Malesialainen korkeakoulu ja Unesco kutsuvat meitä levittämään tietoa hankkeen etenemisestä. Kanadalaiset opiskelijat ovat käynnistäneet Do One Thing -liikkeen. Englannissa ja Portugalissa kehitetään ekoinnovaatioiden kaupallistamisosaamista. Lissabon tuottaa ja hyödyntää energiainnovaatioita ja lisää on luvassa, sillä kou- HETKY 4/2009 11
• Kari Asikainen Entäs jos tEkijänoikEuksia Nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä ei ole ongelmaton. Esitetyt vaihtoehdot korjaustoimenpiteiksi liikkuvat nykyisen järjestelmän täydellisen poistamisen ja rajunkin laajentamisen välillä riippuen siitä, keneltä kysytään. teKijänOiKeusKesKustelu pysyy pinnalla, vaikka uutta Lex Karpelaa ei olekaan herättämässä suuria massoja. Esimerkkeinä tästä ovat mm. piraattipuolueet sekä kotimaassa että eritoten länsinaapurissa ja Piratebay-tapaus oikeudenkäynteineen, jossa näkyvimmin sitten Napsterin käsiteltiin tekijänoikeuksiin kuuluvaa teoksen levitysoikeutta ja sitä, kuka tämä levittäjä oikeastaan tämän päivän tietoverkkoja käytettäessä on. Mikki Hiiri, Michael jackson Tekijänoikeuden täydellistä poistamista kannattavat maalaavat näissä keskusteluissa ruusuisen kuvan kulttuurin vapaasta jakamisesta ja leimaavat Walt Disneyn ja Beatlesin nykyiset oikeudenomistajat joko ahneiksi perikunniksi tai kasvottomiksi korporaatioiksi, jotka rahastavat yhä uudestaan ja uudestaan samalla sisällöllä. Vastustajat taas muistuttavat, miten Mozart joutui haudatuksi köyhänä ja kuinka paljon Hollywood-elokuvan tekeminen maksaa sekä kyselevät, kuka maksaa, jos ilmaiseksikin saa. Näiden hyvin typistettyjen argumenttien varjoon jää keskustelu siitä, mitä tekijänoikeuden poistaminen todella merkitsisi. On hyvin helppo lähteä helpolle tielle ja argumentoida Madonnan tai Tom Crui- 12 HetKy 4/2009
• teema-artikkeli Ei olisi? sen oikeudesta tai oikeudettomuudesta tuloihinsa. Vähemmälle huomiolle jäävät muut vaikutukset kuin taide ja eritoten taideteollisuus - ja olkaamme rehellisiä - taidetta oli ennen laajasti tunnustettuja tekijänoikeuksiakin, joten se tuskin tulee kuolemaan, tehtiinpä mitä tahansa. Ohjelmistoteollisuudessa tekijänoikeuksien poistuessa kävisi iso myrsky, ja tässä ei kyse ole pelkästään kaupallisista ohjelmistoista. Google, Microsoft, linux Jos tekijänoikeutta nykymuodossaan ei olisi, helpottaisi se ainakin Googlea. Viimeisimpänä esimerkkinä on Googlen kirjaprojekti, jota Google kuvailee kirjastoksi ja sen vastustajat tekijänoikeuksien ryöstämiseksi. Myös Googlen uutispalvelu on ollut oikeusjuttujen kohteena, sillä vaikka tekijänoikeus on kansainvälisillä sopimuksilla melko pitkälti harmonisoitu, ovat sitaattioikeus ja erilaiset yksityisen käytön pykälät poikkeavia eri maissa. Tästä pääsemmekin jo laajempaan näkymään; tekijänoikeus ei ole pelkästään kirjallisuutta, musiikkia tai elokuvia. Se on myös laajaa ohjelmistobisnestä. Microsoft nostaa melkoiset tuotot Office- ja Windows-lisensseistä. Vaikka SAP tai Oracle ovatkin palvelutaloja, eivät niidenkään lisenssituotot ole mitenkään vähäteltäviä viivan alla. Perinteisille ohjelmistotaloille tulevaisuuden ansaintamalliksi on esitetty palveluihin siirtymistä ja mainostusta, jotka eivät perustu tekijänoikeuksiin; tekeehän Googlekin niin rahaa. Entäpä sitten ilmaiset ja vapaat ohjelmistot? Niitähän tämä asia ei koske. Päinvastoin. Linux ja muut usean eri avoimen lähdekoodin lisenssin alaiset ohjelmistot perustavat olemassaolonsa vahvasti nimenomaan tekijänoikeuteen; tekijä käyttää oikeuttaan levittää tuotostaan hänen ehtojaan kunnioittaen, vaikka rahan ei tarvitsekaan vaihtaa käsiä. Rahan sijaan tekijänoikeudella kontrolloidaan lähdekoodin saatavuutta ja muokattavuutta. Ohjelmistoteollisuudessa tekijänoikeuksien poistuessa kävisi iso myrsky, ja tässä ei kyse ole pelkästään kaupallisista ohjelmistoista. Ilmaisten ohjelmistojen - olivat ne avointa lähdekoodia tai ei - levittäjät eivät voisi enää määrätä ehtoja, joilla heidän ohjelmistojaan levitetään ilman sopimusoikeuden laajentamista siten, että katsotaan käyttäjän tekevän aina sopimuksen teoskappaleen levittäjän kanssa. Vaikutuksia on vaikeaa arvioida. Vaihtoehtoja, vaihtoehtoja Nykyisessä tekijänoikeussäädännössä on vikana sen ennustettavuuden puute. Käytännössä tämä näkyy siinä, että suoja-aikoja venytetään aina, kun se riittävän hyvin markkinoidaan sopivalta lobbaritaholta. Toinen iso ongelma on kaiken tekijänoikeuden niputtaminen samaan muottiin; kirja, musiikkikappale, kappaleen sovitus tai tietokoneohjelma eivät ole samanlaisia asioita. Näihin argumentteihin yleensä jopa tekijänoikeuden vankkumattomat puolustajat voivat hieman nyrpistellen yhtyä. Osa ei tosin näe edes tekijänoikeuden pidentämistä takautuvasti ongelmalliseksi. Mitkä sitten ovat mahdollisuudet? Yksi on jatkaa samaan malliin. Tämä tulee aiheuttamaan lisää ongelmia varsinkin tietokoneohjelmien kohdalla, jos samaan syssyyn patenttisuojaa aletaan laajentaa ja pidentää. Vaikutus viihdeteollisuuden ja sen tuotosten kuluttajiin riippuu siitä, kuinka orwellilaisia keinoja käytetään tietoverkoissa tapahtuvan materiaalin liikku- misen vahtimiseen ja toisaalta siitä, miten viihdeteollisuus sopeutuu muutoksiin. Tekijänoikeuden täydellinen poistaminen johtaisi ainakin hetkellisesti anarkian tilaan viihteen levityksen ja tekemisen saralla. Moni verkkopalvelu varmasti miettisi toimintaansa uusiksi ja ohjelmistoyrityksiä ja -projekteja kaatuisi tai muotoutuisi uudelleen. Samalla pitäisi myös pitää tiukka linja sopimuslainsäädännön suhteen, jos ei haluta, että entiset tekijänoikeudet vain muuttuisivat automaattisesti kahdenvälisiksi sopimusasioiksi. Toisaalta on hyvin hankala ennustaa, millaisia uusia palveluita tämä uusi tilanne toisi ja miten siihen sopeuduttaisiin. Kolmantena vaihtoehtona voidaan miettiä tekijänoikeuksien rajoittamista nykyisestä. Alkuperäisestä Bernin sopimuksesta vuodelta 1886 on tultu melkoisesti eteenpäin. Viestintä on muuttunut täysin, samoin mahdollisuus levittää teoksia ja kokonaan uusia teosten muotoja on syntynyt. Olisi aiheellista kysyä, onko tuon ajan sopimus, jota on vain laajennettu ja suojaaikoja pidennetty, hyvä lähtökohta tekijänoikeuskeskustelulle, vai voitaisiinko aloittaa puhtaalta pöydältä vaikkapa siirtymäaikoja käyttäen? Kirjoittaja toimii ohjelmisto- ja ict-palvelujen asiantuntijatehtävissä. kari.asikainen@effi.org HetKy 4/2009 13
• teema-artikkeli Eero Toivainen tiEto muuttaa elämäntapoja Tietotekniikalla vaikutetaan ihmisten terveyteen. Oikeanlainen tieto panee meidät muuttamaan tapojamme ja elämäntapamuutokset ovat keino vastata ruuasta aiheutuviin terveysongelmiin. Mitäpä, jos hyödyntäisimme huomenna tietotekniikkaa hyvien valintojen tekemisessä? kutuksen tiivistämiseen eri toimijoiden välillä. Ravintoaineiden saannin seurannassa on merkittävää, että tietoa kulutuksesta on käytettävissä pitkältä ajanjaksolta. kannalta yksinkertaiseksi menetelmäksi arvioida ja seurata pidemmällä aikajänteellä ravitsemussuositusten noudattamista. Menetelmän antamia tietoja voidaan hyödyntää suoraan ravintolassa halutun laatutason saavuttamiseen ja ylläpitoon, mutta samalla se tarjoaa uuden mittausvälineen tutkia ylipäätään joukkoruokailua ja sen ravitsemuksellisia piirteitä. Lisäksi menetelmää on mahdollista hyödyntää ruoanhankinnan kilpailutuksessa, jolloin ruoan ravitsemukselliset ominaisuudet saadaan hintojen rinnalle laatukriteereiksi. Nutrigenomiikka tutkii ihmisten perimän yhteyttä ravinnon vaikutuksiin elimistössä. Tämän tiedon avulla odotetaan voitavan säädellä geenien toimintaa tietyn ruokavalion tai elintarvikkeen avulla. Osmo Kuusi ennakoi kirjassaan Geenitieto kuuluu kaikille, että jo vuonna 2015 on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista välittää kansalaisille monipuolisesti heitä itseään koskevaa geenitietoa. Voi olla, että geenitietoa rinnastetaan tällöin Ravintokoodi-palvelun tuottamaan ravinto- ja elämäntapavalintoja koskevaan tietoon. Geenejämme on turha yrittää muuttaa, mutta voimme vaikuttaa seuraavaan sukupolveen omilla valinnoillamme. Se, mitä ladomme ostoskärryyn, vaikuttaa lapsiemme ostoskärryjen sisältöön ja se mitä syömme, opettaa myös lapsillemme tavan ruokailla. Näitä muuttamalla terveellisimmiksi emme ainoastaan paranna omaa oloamme vaan myös läheistemme. Kirjoittaja on Tuulia International Oy:n toimitusjohtaja, eero.toivainen@tuulia.fi tietoa eri elämäntilanteissa Kaupasta ostetun kotiruoan terveellisyyden kertoo ravintokoodi. Kuluttajille tehty Ravintokoodi.fi on apuväline, jolla pyritään opastamaan ihmisiä tekemään terveellisiä ruokaostoksia. Lähtökohtana on tarjota käyttökelpoista tietoa omista kulutustottumuksista siten, että ruokavalintoja oppisi havainnoimaan ravitsemuksellisesta näkökulmasta ja osana suurempaa kokonaisuutta. K-ruokakaupat tarjoavat K-Plussa -korttiasiakkailleen ilmaisen Ravintokoodi.fi-palvelun. Ravintokoodin tuottamaan tietoon voidaan lisätä eri elämäntilanteita, kuten esim. kihti, diabetes tai raskaus, jolloin tietotekniikalla osataan tehdä yhä henkilökohtaisempia ehdotuksia tai vaihtoehtosuosituksia. Terveystaltiot ovat yksi keino saattaa tieto ihmisille omasta terveydestään. Näihin palveluhin, kuten Google Health ja Microsoft HealthVault, kerätään tiedot lääkärikäynneistä, resepteistä, sairauksista, hoidoista jne. Tietojen monipuolisen yhdistelyn avulla voidaan edelleen tuottaa lisäarvopalveluja ja tehdä ehdotuksia, miten kussakin elämäntilanteessa pitäisi toimia. Ravintoloiden hankintatietojen käyttö ruoan ravitsemuksellisen laadun arviointiin osoittautui toimivaksi ja ravintoloiden Kuluttajien KäyttäytyMisen trendi on selvästi kohti terveellisempiä ruokailutottumuksia ja elämäntapoja; ravinnon sisältö, kuten ravintoaineet ja niiden saanti sekä saannin seuranta, on entistä tärkeämpää. Kuluttajat haluavat edistää ruokailulla terveyttään ja hyvinvointiaan, mikä on johtanut mm. funktionaalisten elintarvikkeiden yleistymiseen. Kuluttajilla on myös kasvava huoli ruuan turvallisuudesta, kuten ruuan ravitsemuksellisesta turvallisuudesta elintarviketarjonnan laajentuessa ja tuotteiden jalostuessa. Kuluttajille nämä tiedon tarpeet tulee tyydyttää siten, ettei heidän tarvitse tehdä juuri mitään nykyisestä ja arkielämästä poikkeavaa. On tarve kehittää helppokäyttöinen tietotekninen keino sopivan ruokavalion koostamiseen ilman, että kuluttajalta edellytetään valtavasti tietoa ja valmiuksia. On myös tarve kehittää järjestelmä, joka antaa mahdollisuuden ns. oppivan ruokajärjestelmän toteuttamiseen ja vuorovai- 14 HetKy 4/2009
• teema-artikkeli Eemeli Ollila Entäs jos ei olisi tiEtoturvaa? Millaista olisi automaattinen tai manuaalinen tietojenkäsittely? Entä mitä tapahtuisi tiedon varastoinnille digitaalisesti tai fyysisesti? Millaisia olisivat kirjastot? Olisiko kaikki tämä turhaa, jos ei olisi tietoturvaa? Millaisessa yhteiskunnassa eläisimme? tietOturVa voidaan määritellä seuraavasti: 1) Saatavuus tai käytettävyys eli tieto on saatavilla, kun sitä tarvitaan. 2) Luottamuksellisuus eli tietoa voivat käsitellä vain sellaiset henkilöt, joilla on siihen oikeus. 3) Eheys eli tieto ei saa muuttua tai muutos pitää ainakin havaita. Entäpä jos näitä kolmea ei olisi? Jos tieto ei olisi saatavilla, kun sitä tarvitaan, ei olisi hyödyllistä edes yrittää säilyttää sitä. Voisimme luottaa ainoastaan ensikäden tietoon ja omaan muistiimme. Tieto henkilöityisi yksilöiden oman pään sisällä olevaan tietoon ja sanonta "tieto on valtaa" nousisi suurempaan merkitykseen. Enää ei olisi hyödyllistä tallentaa tietoa mihinkään. Jos tietoa tallentaisi, se olisi kaikkien käsiteltävissä, mikä johtaisi siihen, että sen paikkansapitävyydestä ei olisi takeita. Kirjastot muuttuisivat vähitellen faktasta täysin fiktiivisen tiedon varastoiksi. Mitään kirjastojen tietoa ei voisi todentaa muuttumattomaksi tai alkuperäiseksi. Tietokoneet eivät toimisi, koska kuka tahansa voisi saattaa ne epäkuntoon milloin tahansa. Tietojen käsittelyn automatisointi olisi hyödytöntä, koska automaation tarvitsemaa tietoa ei voitaisi tallentaa, sillä sen eheyttä ei olisi taattu. Manuaalinen, ihmisen tai fyysisten koneiden tuottama tietojenkäsittely olisi arvossaan. Minkäänlaista muistia ei voisi kuitenkaan taata. Tiedolla olisi viihdearvoa. Tästä saattaisi nousta uusia trendejä esittävään taiteeseen. Yhteiskunta palaisi aikaan, jolloin tieto leviäisi suusta suuhun, tarinoita kerrottaisiin ja tallennettu tieto olisi kaikkien muokattavissa ja muutettavissa. Ihmisten arki olisi hyvin erilaista. Talous perustuisi vaihdantatalouteen ilman minkäänlaista kirjanpitoa, koska kirjanpitoa voisi kuka tahansa muuttaa. Entä jos tiedon eheyttä ei voitaisi taata? Tieto olisi saatavilla ja sitä voisivat käsitellä ainoastaan sellaiset ihmiset, joilla olisi sen käsittelyyn oikeus. Tällöin pitäisi olla täysi luottamus niihin henkilöihin, jotka pääsevät tietoon käsiksi. Kuka pääsee käsiksi esimerkiksi käyttöjärjestelmän lähdekoodiin? Entä jos tiedon luottamuksellisuutta ei voitaisi taata? Tieto olisi kaikkien saatavis- sa ja käsiteltävissä, mutta muutokset havaittaisiin. Tämä lisäisi tiedon ylläpidon kustannuksia, mutta järjestelmät saataisiin pysymään kunnossa. Tällä polulla olemme juuri tällä hetkellä matkalla kohti avoimempaa tiedonvälitystä. Yhtenä esimerkkinä tästä on Wikipedia, joka on kaikkien muokattavissa. Viime vuosikymmeninä tiedon saatavuus ja käytettävyys on koko ajan lisääntynyt ja luottamuksellisuus on vähentynyt internetin myötä. Erityisen tärkeä huomio tiedon eheyteen liittyen on että ...Jaakko was here... P.S. Pekan PIN saattaa olla 1672. <Last modified 20:34 12.10.2009, 192.168.0.185> Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä F-Secure Oyj:ssä. HetKy 4/2009 15
• Pirjo Salo Men ole ei ista atum k ssä nee Havukka-ahon ajattelijan mukaan makein viisauden laji on jälkiviisaus, ja siitä syystä historian kirjoittaminen uudelleen on yltiöimelää. Kuitenkin kiusaus on ylitsekäymätön, kun tällaisena iltaruskon ihmisenä katson kaikkea sitä tietotekniikkaa, johon jotenkin olen sekaantunut. Mustekynästä alkaen ... Joskus mietin, paljonko resursseistani olisi ollut hyödyllisessä käytössä, jos olisin keskittynyt rakentamaan uutta vanhan, jo koestetun ja hyväksi havaitun pohjalta kutakuinkin pysyväisessä ja toimivassa ympäristössä. Viisikymmentäluvun koulun kamalimpia keksintöjä oli irtoteräinen mustekynä, jolla viivoitettuun vihkoon piti saada oikeassa kaltevuuskulmassa olevia oikealla tavalla päätteellisiä kaunokirjaimia. Ikinä niitä oikeita kulmia ja kiekuroita ei minulta syntynyt, mutta olen edelleen sitä mieltä, että kaikki tärkeä pitää kirjoittaa kunnollisella kynällä, viivattomalle paperille ja sinisellä musteella. Se pakottaa ajattelemaan, hahmottelemaan ja kokeilemaan eli suunnittelemaan ensin ja toteuttamaan mielihalunsa vasta sitten. Lisäksi siinä on tosi tunnetta, kun rutistaa seitsemännen arkin palloksi kirjoitusvirheen takia tai kun muste leviää muistuttamaan jotain hämärää Rorschachin musteläiskää. Tallentamatta jättäminen on ihan tossukkamainen teko noin arkipäivän draamaa ajatellen. Vanhoissa elokuvissa kirjoittajan tukka menee aina vain enemmän sekaisin ja huone täyttyy tupakan savusta, kun tarina etenee ja saa lopullisia muotoja. Nykyisin taas, jos Sinkkuelämään on uskomista, koko New Yorkia kiinnostava kolumni syntyy risti-istunnassa kertapyyhkäisyllä, ilman kirjoitusvirheitä, ilman miettimistä ja 28 pisteen fontilla. Olen käyttänyt tekstinkäsittelyä yli puolet elämästäni. Ensimmäiset yritykset olivat senpäiväisiä tagituksia, etteivät nykyiset htm-kirjoittajat varmastikaan suostuisi kirjoittamaan moisia. Olen siis elinikäisen oppimisen nimissä seikkailut Teko:n, WorldPerfektin ja esihistoriallisten worldversioden kautta nykyiseen, jossa toisaalta tekstiviestissä copy-pastekin on lähes ylivoimainen ja toisaalta office-viritelmän yksilöllistetty työkalupalkki on seitsemän riviä korkea ja sisältää puolensataa painiketta tai valintalistaa. Jotenkin mietin, paljonko vähäisistä resursseistani olisi ollut paremmassa käytössä, jos olisin voinut keskittyä sisältöön välineiden sijasta. ...asiakaspalvelimen kautta... Joskus 80-luvulla tyhmien päätteiden ja vielä tyhmemmiksi julistettujen keskuskoneiden tilalle alkoivat vyöryä henkilökohtaiset työasemat, jaetut tulostimet ja palvelimet. Se oli urallani ensimmäinen kerta, jolloin reippaat nuoret miehet toivat ilosanomaa. Ilosanoma sisälsi muutaman ihan peruspointin, joita myöhemminkin on viljelty menestyksekkäästi; mottona kaikuu ihan toisesta yhteydestä lainattu "nyt kaatuu ryskyin pakkovalta..." Seuraava kohta . 16 HETKY 4/2009
• , Teema-artikkeli Rahaa ja omaisuutta koskevat tiedot ovat selvästi tietojen aatelia ja niitä kohdellaan sen mukaisesti. Muiden tietojen kohtelussa sitä vastoin olisi parantamisen varaa, koska tieto näyttää happanevan, kun sitä ei käytetä. pätee ihan yhtä hyvin niin asiakaspalvelin malliin, javaan kuin virtualisointiinkin. Ensinnäkin: kaikki vanha on todellakin väärin, käsittämättömän huonoa eikä voi kuin ihmetellä, miten jokin asia on tehty noin täysin järjettömästi, kun jokainen aikaansa seuraava alan ihminen tietää, että ainoa oikea tapa edetä on asiakaspalvelinratkaisu tai java tai virtualisointi (tarpeeton ylipyyhitään). Vanhaksi tässä katsotaan kaikki, mikä on tehty ennen c/n:n (palvelin/asiakas raktisu), javan, virtualisoinnin tai muun mallin julkistamista. Toiseksi: yli kolmekymppiset eivät opi mitään uutta ja ovat vain kehityksen jarruna, joten nämä nn-jutut ovat heille kerta kaikkiaan turhia eikä tässä nyt ehdi opettaa. Eikä nn vielä ole ihan niin valmiskaan, mutta se on sentään tätä päivää eikä mitään "last seasonia" . Kolmanneksi: ensihuuman jälkeen siintää taivaanrannassa taas uuden hypen auringonnousu, jota kohden äskeiset huipputyypit ja uuden airueet ratsastavat. Ja kun pöly laskeutuu, hitaat rakentavat annettujen osviittojen mukaan jotain sellaista, mikä taas on väärin ja huonoa, kun nn+1 rantautuu. Näissä kahinoissa on laskujeni mukaan mennyt useampaan kertaan romik- seen mm. testaus, nimeämisstandardit, dokumentit ja joukko "hyväksi havaittuja käytänteitä" Onneksi ne on keksitty jokai. sen isomman hypen puolessa välissä uudelleen. Pikanttina mausteena tässä uusien ihanuuksien tulvassa on ollut aivan uskomaton erilaisten kilkkeiden, korjauspakettien ja uusien versioiden asentelu työasemaan. Joskus mietin, paljonko resursseistani olisi ollut hyödyllisessä käytössä, jos olisin keskittynyt rakentamaan uutta vanhan jo koestetun ja hyväksi havaitun pohjalta kutakuinkin pysyväisessä ja toimivassa ympäristössä. ...muiston pysyvyyteen Dalin maalauksessa sulavat taskukellot ovat ihmisen tekeminä katoavaisia ja muiston pysyvyys on taustan rantakallioissa. Ihmisen tekemään tietotekniikkaan jo liki neljäkymmentä vuotta sitten hurahtaneena olen alun innostuksen jälkeen yhä enemmän ja enemmän uponnut tiedon säilyttämisen syvyyksiin. On jotenkin kiehtovaa ajatella, että nykyinen palkkatilini on luultavasti ollut Postipankin Ensin uumenissa vuonna -59. Mitä kaikkea noille alkuperäisille biteille on sitten tapahtunutkaan, on tieto kaikki konversiot ja säilytykset läpäistyään pysynyt pi- laantumattomana. Rahaa ja omaisuutta koskevat tiedot ovat selvästi tietojen aatelia ja niitä kohdellaan sen mukaisesti. Muiden tietojen kohtelussa sitä vastoin olisi parantamisen varaa, koska tieto näyttää happanevan, kun sitä ei käytetä. Vanha tieto on kestänyt monen monta tiedon konversiota ja järjestelmäuudistusta - eikä aina omaksi parhaakseen. Mitä vanhempaa tieto on, sitä enemmän löytyy puutteellisuuksia, kummallisia arvoja, outoja merkkejä ja epästandardeja sisältöjä. Maailma viilettää eteenpäin, mutta vanhat tiedot vajoavat tietokantojen pohjamutiin, joista yleensä jokin tilastointi ne lopulta kauhistuen löytää. Sellaiseen törmätessäni olen usein ajatellut, paljonko turhaa kääntelyä ja näppärää kertakäyttökoodausta voitaisiin välttää, jos tiedolla ja järjestelmällä olisi huoltokirja, josta näkyisivät niin ajetut kilometrit kuin tehdyt remontitkin. Kirjoittaja on asiantuntija Tiedossa. HETKY 4/2009 17
• Hetkyn jäsensivut Helsingin tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Hetky on tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten verkostoitunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alan kehityssuuntia ja tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky on Tietotekniikan liitto ry:n jäsenyhdistys, jossa on n. 7 500 jäsentä. Näistä yritysjäseniä on n. 300 ja opiskelijajäseniä n. 100. Käytännön jäsenpalveluita ovat mm. koulutuspalvelut, viestintä ja ammatillisen tiedon jakaminen sekä kerhotoiminta ja verkottuminen. Hetkyn kerhot/verkostot Kerhot ovat Hetkyn aktiivijäsenten ylläpitämiä verkostoja, joiden tarkoituksena on koota yhteen tietystä aihealueesta kiinnostuneita jäseniä. Verkostojen toiminta on Hetkyn tärkeimpiä toimintamuotoja ja erilaisia tapahtumia ­ niin tiukkaa asiaa kuin rennompaa verkottumistakin ­ on tarjolla kuukausittain kesätaukoa lukuun ottamatta. Kerhotapahtumat ovat pääosin maksuttomia jäsenillemme! Jäsenenä voit siis saada satojen eurojen edun osallistumalla tilaisuuksiimme! Saat tapahtumatiedotteet sähköpostitse ilmoittautumalla Hetkyn toimistoon os. hetky@ttlry.fi. TERVETULOA VERKOTTUMAAN! Aktiiviset vaikuttajat AkVA aKVan tarkoituksena on edistää jäsentensä laaja-alaista osaamista ja henkilökohtaista kehittymistä. Kerho tarjoaa esitelmiä, koulutusta, yritysvierailuja ja keskustelufoorumin jäsenille. Isännistö · Mirja reijonen, puheenjohtaja puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi · raimo leivo puh. 050 61532 raimo.leivo@gmail.com · paula Miinalainen puh. 050 500 2363 paula.miinalainen@arborvitae.fi · jari petersen-jessen puh. (09) 4321 jari.petersen-jessen@eduskunta.fi · Heikki rainio puh. (09) 4321 heikki.rainio@eduskunta.fi · Heli turja, tiedotusvastaava puh. 040 9000 304 heli.turja@helium.fi Hetkyn johtokunta 2009 Kehityspäällikkö pipsa ylä-Mononen, puheenjohtaja Itella Oyj, ICT-Services www.itella.com PL 8081, 00011 Itella Postitaival 7 A Puh. 0400 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Tietohallintojohtaja Marco Halén OP-keskus Teollisuuskatu 1b / PL 308 00101 Helsinki Puh. 010 252 2975 marco.halen@op.fi Johtaja tuija Hirvikoski Laurea Ammattikorkeakoulu www.laurea.fi Puh. 0400 940 804, 09 8868 7752 Fax 09 8868 7775 tuija.hirvikoski@laurea.fi Projektipäällikkö eemeli Ollila F-Secure Oyj, www.f-secure.fi Puh. 0400 508701 eemeli.ollila@f-secure.com Harri sirén Puh. 045 130 0529 harri.siren@kolumbus.fi Toimitusjohtaja eero toivainen Tuulia International Ltd www.tuulia.fi Helsinki Business and Science Park, Viikinkaari 4, 00790 Helsinki Puh. 09 325 2900 eero.toivainen@tuulia.fi Marja-liisa Viherä Puh. 0400 501 581 maijav@mac.com Global Club Kansainvälistyminen, globalisaatio, kulttuurien kohtaaminen ­ mitä nämä merkitsevät tietotekniikan ammattilaiselle? Isännistö · jorma tapola, puheenjohtaja puh. 045 7880 4091 jorma.tapola@fi.fujitsu.com · paul lindfors, talousvastaava puh. 040 533 2567 paul.lindfors@elisanet.fi · Henry Haglund Haglund Networks henry.haglund@haglundnetworks.fi · ilkka Haukilahti puh. 040 861 3865 ilkka.haukilahti@medianatum.com · Heikki Kirjanen puh. 07180 08000 heikki.kirjanen@nsn.com · lauri laitinen puh. 050 483 6551 lauri.laitinen@nokia.com · Harry piela puh. 040 570 7523 harry.piela@spss.fi · Matti sarja puh. 050 502 0132 (mobile) matti.sarja@capgemini.com Hetkyn liittokokousedustajat 2009 Henry Haglund Haglund Networks Ltd info@haglundnetworks.fi armi Kivi Tullihallitus armi.kivi@gmail.com erkki i. Kolehmainen puh. 0400 825 943 eik@iki.fi pirjo Myyry Finnair Oyj pirjo.myyry@finnair.com e. Harri niemi CapeNiemi Consulting Oy puh. 0400 708 503 eharri.niemi@capeniemi.fi Mirja reijonen puh. 050 1420 mirja.reijonen@kolumbus.fi Curt von essen Hightec Multimedia Ky puh. 040 558 8222 curt.von.essen@hightec.fi ICt Ladies iCt ladies on tietotekniikka-alalla työskentelevien naisten kontaktiverkosto, joka antaa mahdollisuuden jäsenilleen kehittää itseään ammatillisesti sekä luoda ja ylläpitää hyödyllisiä kontakteja muihin saman alan naisiin. Johtoryhmä · pirjo Myyry, puheenjohtaja pirjo.myyry@finnair.com · armi Kivi Armi.Kivi@gmail.com · niina Kuivalainen niina.kuivalainen@kehatieto.fi · tiina laurila tiina.laurila@capgemini.com · Mari liiri mari.liiri@arctechno.com · Marianne suvanen marianne.suvanen@fi.ibm.com · anna taylor anna.taylor@oracle.com itu-kerho painottaa pehmeitä arvoja kovassa maailmassa, persoonallisuuden ja luovuuden kehittämistä, ryhmätyötaitoja ja henkilökohtaista kasvamista. Isännistö · tuula salonen, puheenjohtaja puh. 040 5512040 tuula.salonen@tieto.com · Hilkka Hanhenoja hilkka.hanhenoja@helsinki.fi · Hilkka Huttunen puh. 045 6752021 hilkka.huttunen@vtt.fi · antero Mäkinen antero.makinen@mbnet.fi ItU tietohallintokerho tietohallintokerho pyrkii lisäämään jäsentensä keskinäistä verkostoitumista ja edistämään tietoisuutta hyvästä tietohallintotavasta. Isännistö · anne-Maria talaslahti, puheenjohtaja anne.talaslahti@elisanet.fi · Marjo jaspa, talousvastaava marjo.jaspa@gmail.fi · päivi Hietanen, tiedotusvastaava paivi.hietanen@tieturi.fi · Merja savenius, sihteeri merja.savenius@pivotal.fi · reino Myllymäki reino.myllymaki@wedo.fi · Markku porvari markku.porvari@mit.fi · Heikki saarinen heikki.saarinen@kpmg.fi tietoliikenne-foorumi Verkosto toimii jäsentensä tietoliikennealueeseen liittyvien aiheiden puolueettomana ja vapaaehtoisena keskustelufoorumina, jossa voi mm. vaihtaa ajatuksia alan muutoksista sekä uusista mahdollisuuksista. Isännistö · Curt von essen, puheenjohtaja puh. 040 558 8222 Curt.von.Essen@hightec.fi · Kari rannaste puh. 040 821 9598 kari.rannaste@phnet.fi · Kari saarelainen puh. 0400 999 559 kari.saarelainen@kpmg.fi · lauri Hirvonen puh. 071 800 8000 lauri.k.hirvonen@nokia.com
• Paula Miinalainen kerhot Johdon näkemyksiä kEttEristä mEnEtElmistä Akva-kerho järjesti 30.9.­1.10. Tukholmaan korkeatasoisen laivaseminaarin, jonka teema Auttaako agile, tuottaako testaus, säästääkö Scrum keräsi laivalle lähes 90 osallistujaa. "tällä reissulla On Ollut maailmanluokan asiaa" hehkutti agile-asiantuntija , Petri Heiramo Digiasta loppupuheenvuorossaan. Seminaariohjelmassa oli tällä kertaa vahvasti mukana johdon näkökulma. Olen poiminut tähän otteita muistiinpanoistani. Varsinaiset esitelmien materiaalit ovat luettavissa Hetkyn sivuilla osoitteessa www.hetky.fi Asianajotoimisto Hannes Snellmanin juristin Pia Ekin ajatuksissa ketteryydessä jokainen iteraatio on pieni projekti, jolle sovitaan tarvittavat ominaisuudet, aikataulu, työmäärä ja hinta-arvio. Vähintään nämä tulisi dokumentoida. Se auttaa kaikkia osapuolia, sillä ketteryydessä syntyy uudenlainen riskinjako. Toimittaja ajattelee, että testausvastuu siirtyy asiakkaalle, mutta tosiasiassa toimittajalla on ketterissä korostettu testausvastuu. Itse asiassa ketterä on vaiheistettua hyväksyntää. Ketterä ei sopimusmielessä eroa vesiputouksesta. Sopimus on joka tapauksessa osapuolten yhteisymmärryksen kirjaamista. "Hyllyltä otettu sopimus ei käy nykymaailmassa." ­ Ketteriä menetelmiä käytetään väärin. Ensi vuonna kärsitään krapulaa, provosoi Qentinelin toimitusjohtaja Esko Hannula. Hänen näkemyksensä mukaan kalleimmat päätökset tehdään jo ennen toimittajan valintaa. Reaalimaailmassa tilaaja vastaa riskistä. Hannulan ratkaisu on 4 x O -malli: Halua oikein. Valitse oikein. Valvo oikein. Testaa oikein. ­ Agile-maailma edellyttää uusia toimintatapoja. Järjestäkää ostamisen kurssi!, pyytää Tiedon johtaja Katriina Joki. Nyt täytyy osata ostaa uudella tavalla. Kannattaa miettiä, että ollaanko kypsiä läpinäkyvyyteen ja mikä on epävarmuuden sietokyky? Ongelmista 90 prosenttia johtuu huonosta kommunikoinnista. On tärkeää, että jokainen tuntee sopimuksen sisällön. Tiedossa on jo saatu onnistuneita kokemuksia isoista projekteista ja on tultu siihen tulokseen, että ketteryys on ainoa keino saada isoja projekteja valmiiksi vaaditussa ajassa. Nyt tarvitaan harkintaa, kylmäpäisyyttä ja luottamusta. IBM:ssä käytetään Agile@Scale -menetelmää, kertoo tekninen asiantuntija Riitta Karkkila. Heillä onnen avaimet ovat yhteistoiminta, kommunikointi, automaatio ja raportointi. Vaatimuksia ei kirjoiteta alussa auki, vaan ne kehittyvät työn edetessä. Samalla koko ajan testataan. Kuningas on se, joka tuntee IBM:n prosessit. Prosessit ovat heillä tärkeitä, koska tuotteet ovat hyvin monimutkaisia. Yksi parhaista esityksistä oli eduskunnan atk-päällikön Juha-Pekka Leskisen case Eduskunnan täysistuntosalijärjestelmän rakentamisesta. Oikea-aikainen, perusteellinen ja kattava testaus pelasti Eduskunnan katastrofilta, joka piili räätälöidyssä tekniikassa. Seminaaripalautteissa kiiteltiin osallistujia vilkkaasta keskustelusta. Eräs osallistuja kiteytti parhaan annin näin: "Ketterien menetelmien hyödyt, vaarat ja soveltuvuus käsiteltiin laajasti ja monipuolisesti sekä osallistujien tuella." Suuret kiitokset seminaarin aktiivisille osallistujille! Kirjoittaja on AKVAn isännistön jäsen. HetKy 4/2009 19
• Susanne Leppänen CoaCHinGia ja krav maGaa Vireä ICT Ladies -verkosto kokoontui Tapanilan Urheilukeskuksen tiloihin tarkistamaan niin henkisiä kuin itsepuolustuksellisiakin valmiuksiaan. ValMentaja Kristiina aaltOnen Novetos Oy:ltä pysähdytti meidät pohtimaan, mihin kaiken kiireen keskellä olemmekaan matkalla. Tutustuimme business coachingin maailmaan, joka on pitkälti liike-elämän työntekijän sparraamista ja kannustamista. Henkilökohtaisen valmennuksen tavoitteena on löytää kunkin omat vahvuudet ja keskittyä niihin. Näin vapautuu voimavaroja omaan hyvinvointiin ja stressi vähenee. Usein aloite valmennukseen lähtee työntekijältä, joskus myös esimieheltä - varsinkin silloin, kun ulkopuolista näkökulmaa haetaan muutosjohtamiseen. Aloitimme itseanalyysin ja arvioimme seuraavaa seitsemää osa-aluetta arvoasteikolla 1-7. 1. Fyysinen kunto (syöminen ja elämäntavat, liikkuminen, nukkuminen) 2. Psyykkinen kunto (tasapainoisuus, tunne-elämä, mielentila, energisyys) 3. Henkinen kunto (arvot, kehitys, luonto, henkisyys) 4. Sosiaalinen kunto (ystävät, yhteisöllisyys, parisuhde) 5. Taloudellinen kunto (tulot/menot, asunto, velat, laskut) 6. Työkunto (työn mielekkyys, haasteellisuus, ilmapiiri) 7. Tahto ja tavoitteet (tavoitteet, unelmat, onnellisuus) Frank Sinatran musiikin soidessa taustalla paneuduimme hetkeksi arvioimaan omia tilanteitamme. Väistämättä siinä hetkessä tuli mieleen, että tässä listassahan ne onnellisuuden peruspilarit ovat. Tämän lyhyen itsetutkiskelun jälkeen kävimme vierustoverin kanssa läpi yhteenvetoa tuloksista. Naisenergiaa piisasi eikä tuppisuuksi jäänyt kukaan; kädet jatkoivat selittämistä sanojen tueksi. Eräskin osallistuja havahtui huomaamaan, että keski-ikäiseltä puuttuvat unelmat ja että asialle pitäisi kenties tehdä jotain, sillä unelmilla on taipumus toteutua. Kuten aikamme "suuri filosofi" Andy McCoy, on sanonut: "Varo mitä toivot, sillä se voi toteutua" . Toisaalta on hyvä pohtia, mikä on unelman perimmäinen tarkoitus. Onko haave saarimökistä vain toive mökistä vai toive sisäisen rauhan saavuttamisesta? Walt Disney on kyseenalaistanut työvalintoja: "Jos ihme tapahtuisi, mihin menisit aamulla?" Pääsimme myös tutustumaan Krav Maga -itsepuolustuslajiin ja kokeilemaan sitä käytännössä. Krav Maga on hepreaa ja tarkoittaa kontaktitaistelua, joka perustuu ihmisen luontaisiin reaktioihin ja reflekseihin vaaratilanteissa. 20 HetKy 4/2009
• kerhot Kuinka reagoit, kun joku lähestyy sinua uhkaavasti? Tapanilan Urheilukeskuksen Krav Magaan pohjautuvan itsepuolustuskurssin vetäjä Pasi Räisänen opetti ensin oikean seisomisasennon, jossa voi liikkua ripeästi ja varautua hetkessä hyökkääjän toimintaan. Pantterimaisessa asennossa on toinen jalka edessä ja kädet kasvojen suojana hyökkääjän nyrkkejä vastaan. Puolustautumisessa pyritään lähtökohtaisesti aina ensin rauhoittelemaan tilanne viestinnällisin keinoin ilman väkivaltaa ja poistumaan paikalta. Ellei se onnistu, puolustaudutaan mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Harjoittelimme käytännössä, miten nyrkin osuminen kasvoihin estetään avatulla kämmenellä. Samalla liikuimme kohti ulospääsyä. kyllä se alkueläin sieltä selkäytimestä vaaratilanteessa löytyy. Hän kehottaa toimimaan nopeasti ja luontaisesti, mutta vain ja ainoastaan itsepuolustustarkoituksessa. Jo tämä tieto rauhoittaa pimeän lenkkipolun tallaajaa. Millä ja mihin hyökkäät? Sinulla on kehossasi teräviä aseita, kuten rystyset, koukistettu etusormi, kyynärpäät ja polvet, joilla voit puolustautua. Toisaalta mukanasi kulkee usein myös apuvälineitä, kuten avaimet ja kännykkä. Ihmisellä on myös arempia kohtia kehossaan, joihin hyökkäys kannattaa suunnata. Näitä ovat silmät, kaula, rintalasta ja kainalot jalkovälistä puhumattakaan. Tämän lisäksi opimme, että käsivarsien ja reisien keskikohdissa on kipupisteitä, joihin osuma sattuu enemmän kuin muualle. Siksi Krav Magan harrastajat käyttävät myös suojia, joista alasuoja on pakollinen varuste. Lisäksi ylei- sesti käytetään myös hammas-, sääri- ja pääsuojaa sekä nyrkkeilyhanskoja. Krav Maga on laji, jossa voiman sijasta tekniikka ja erityisesti asenne ratkaisee. Harrastajista suuri osa on kuulemma tavallisia perheenäitejä ja -isiä. Krav Magan harrastajilta vaaditaan 18 vuoden ikä ja rikosrekisteri tarkistetaan. Itsepuolustustaidot ovat hyvä olla olemassa, aivan kuten vakuutus, mutta samalla toivoo, ettei niitä joutuisi käyttämään. Itsepuolustuskurssi on yksi Tapanilan Urheilukeskuksen suosituimmista virkistyspäivän ohjelmanumeroista. Lisätietoa os. www.tapanilanurheilu.fi/yrityspalvelut. Kirjoittaja toimii yrittäjänä Aforum Oy:ssä. Miten vapaudut kuristusotteesta? Opimme ja harjoittelimme tekniikoita, joilla nopealla reagoimisella irtaudutaan uhkaavasta kuristusotteesta. Osallistujat hieman epäröivät, onko heistä puremaan, työntämään sormiaan vastustajan silmiin tai lyömään aataminomenaan. Pasi Räisänen vakuuttaa, että ilan M) (Tapan änen uvasen (IB äis Pasi R arianne S teessa ttuu M stilan r Opetu keskus) ta rheilu n kiinni. U uu kurkk Marianne S uva Pasin käsiva nen on jo iskenyt vase rs m kohdistaa vä ille ja saanut kuristuso man käden kyynärpää llään littömästi kä tteen irtoam aa mmenellä n s. vasaraisku n. Marianne n aralle alu eelle. HetKy 4/2009 21
• Tietohallintokerho tietohallinnon ammattilaisten verkosto Jorma T. Mattila Hetkyn Tietohallintokerhon toisessa yleisötilaisuudessa käsiteltiin lokakuun alussa tasokkaiden esiintyjien voimin ict-johtamisen ja säästöjen problematiikkaa sekä tietä säästöistä kohti tulevaisuutta. Ajankohtainen aihe veti tilaisuuteen lähes satapäisen yleisön. tietohallintokerho pohti it-säästöjä ja tulevaisuutta tOuKOKuussa perustettu Tietohallintokerho järjesti kuluvan vuoden toisen yleisötilaisuutensa lokakuun 6. päivänä Innopoli II:ssa yhteistyökumppaninaan samassa talossa sijaitseva SAS Institute Oy. Tilaisuuden avanneen kerhon puheenjohtajan Anne-Maritta Talaslahden mukaan kerhon tavoitteena on mm. lisätä jäsenten keskinäistä verkostoitumista tukemalla osaamisen siirtoa ja kokemusten vaihtoa yleisötilaisuuksilla, jotka toki ovat avoimia muillekin kuin Hetkyn jäsenille. SAS Instituten terveiset tilaisuuteen toi Customer Service Director Stefan Saari. Hän kiitti mahdollisuudesta toimia yhteistyökumppanina tilaisuudessa ja uskoi, että jokainen saa sieltä hyödyllistä tietoa mukaansa. Tietotekniikan liiton terveiset kerhotilaisuudelle esitti puolestaan Hetkyn puheenjohtaja, kehityspäällikkö Pipsa Ylä-Mononen. ta strategiasta ja toimintamallista, jotka yhtiö on ottanut käyttöön vastauksena suuriin toimintaympäristön muutoksiin ja oman kasvunsa hidastumiseen ja pysähtymiseen vuosina 2004­2007. Kyse on Karppisen mukaan yhtiön historian suurimmasta muutoksesta, jonka läpivieminen 16 000 henkilön organisaatiossa vie pari vuotta. ­ Tämä vuosi menee toimintamallin käyttöönottoon ja ensi vuonna toivon mukaan pääsemme kasvuun ja tarjoaman kehittämiseen sekä sitä kautta markkinaosuutemme kasvattamiseen, hän totesi. Asiakaskohtaiseen toimintamalliin pitkälti perustuneesta it-palveluyrityksestä Tieto haluaa muuttua enemmän integroituneeksi yritykseksi, jossa kaikki osaamiset ovat helpommin asiakkaiden saatavilla. Tähän tähdätään yhdistämällä yhtiön kompetenssikeskuksien (Java, SAP, Microsoft jne.) ja toimialayksiköiden osaamiset sekä tarjoamalla kaikki palvelut asiakkaille yhden luukun periaatteella. Kasvua Tieto aikoo hakea eri- nen (vas.), t Jari Hiltu steina oliva arco Halén. Paneli en ja M Ari Karppin tyisesti Venäjän, Ruotsin ja laajemmin telecom-alueen markkinoilta, mutta pyrkii kasvamaan myös Suomessa markkinoita nopeammin. Kehityspanoksia Tieto kohdistaa erityisesti suorituskyvyn ja laadun parantamiseen. säästöjä ulkoistamalla OP-Pohjola-ryhmän CIO Marco Halén, Hetkyn johtokunnan jäsen ja tietohallintokerhon mentori, käsitteli esityksessään palveluiden tuottamisen malleja ja toimintaympäristön muutoksia. Hän totesi, että talousilmaston muutos on selvästi lisännyt kulukontrollia. ­ It-palvelujen tuottamisen malleja mietitään ihan eri tavalla ja paljon kovemmalla fokuksella kuin aikaisemmin. Käytännössä se merkitsee, että ulkoistamisten määrä tullee edelleen kasvamaan. Kulukontrolli ja ratkaisujen elinaikaisten kustannusten (TCO) korostuminen johtavat Halénin mukaan myös valmisohjelmistojen ja äärimuodossaan SaaS- tieto uudistuu Tieto Finland Oy:n maajohtaja Ari Karppinen kertoi esityksessään Tiedon uudes22 HetKy 4/2009
• kerhot Tietohallintoke rhon toinen ylei sötilaisuus veti salin täytee n väkeä. Vilkas paneelikeskustelu Maarit tan, ll, Ismo Pla han Sande , Jo Laakkonen analytiikka avuksi SAS Instituten Johan Sandell, Manager, Performance Management, kertoi esityksessään liiketoimintatiedon hyödyntämisestä analytiikan avulla. Hän peräänkuulutti kykyä ennakoida asioita kilpailijoita paremmin. Analytiikan avulla olemassa olevasta liiketoimintatiedosta saadaan Sandellin mukaan enemmän hyötyä irti. Analytiikka on kuitenkin yhtä tyhjän kanssa, jos sen tulosten pohjalta ei ryhdytä toimenpiteisiin. ­ Täytyy tehdä päätöksiä, ja päätöksenteon täytyy ohjata sitä, miten analytiikkaa hyödynnetään ja minkälaista liiketoimintatietoa siihen tarvitaan. Päätöksentekijät eivät välttämättä luota numeroihin. Tämän vuoksi liiketoimintatiedon ja päätöksenteon välillä tuntuu Sandellin mukaan olevan kuilu, jonka yli analytiikka tarjoaa sillan. Perinteinen taaksepäin katsova raportointi tukee Sandellin mielestä reagoivaa ja analytiikka puolestaan ennakoivaa päätöksentekoa. Hän konkretisoi väitettä useilla esimerkeillä tilastollisten analyysien, ennustamisen, ennakoivan mallintamisen ja optimoinnin käytöstä ennakoivan päätöksenteon tukena. palveluiden käytön kasvuun. Hän kehotti miettimään, onko itse tekeminen aina ensimmäinen vaihtoehto ja kertoi, että OPPohjolan it-strategiassa itse tekemisestä on pyritty irti. ­ Todellisia säästöjä saadaan vain jakamalla kustannuksia palvelujen oston ja valmisohjelmistojen kautta. Joskus järkevä vaihtoehto voi olla myös toimialojen sisäinen yhteistyö asioissa, jotka eivät tuo kilpailuetua. Suurivolyymisilla tekemisen alueilla ittoimittajien pitää Halénin mielestä tarjota suurtuotannon etuja sekä hinnoittelumalli, joka tarjoaa alenevat yksikkökustannukset ja käytön mukaisen laskutuksen. ­ Tämä on yksi perusasia, mikä pitää saada kuntoon. Silloin olemme aika monesta markkinamyllerryksestä turvassa. Toimittajilta Halén odottaa myös kykyä tuottaa palvelut ammattimaisesti ja tehokkaasti, kykyä kehittää palveluita, halua jakaa hyötyjä asiakkaiden kanssa sekä mahdollisuutta ja halua tehdä pitkäaikaista yhteistyötä. Kolmen esityksen ja verkostoitumiselle omistetun kahvitauon jälkeen kerhotilaisuus jatkui vilkkaalla paneelikeskustelulla, johon myös yleisö otti aktiivisesti osaa. Esiintyjien lisäksi paneelissa olivat mukana Otava-Kuvalehdet konsernin CIO Maarit Laakkonen, Rautaruukki Oyj:n CIO Ismo Platan ja F-Secure Oyj:n tietohallintojohtaja Jari Hiltunen. Paneelin puheenjohtajana toimi Press Features Oy:n toimittaja Jorma T. Mattila. Paneeli luotasi monipuolisesti tietä taantuman aikana tehdyistä it-säästöistä kohti tulevaisuutta. Kävi ilmi, että kulukuri yrityksissä jatkuu edelleen, mutta myös kehittämisinvestointeja tehdään it:ssä jatkuvasti ja ne pohjautuvat yhä tiukemmin liiketoimintastrategiasta johdettuihin tarpeisiin. Puheenjohtajan yhteenvedon mukaan paneelikeskustelussa ei ollut enää "lamasta ruikuttamisen makua", vaan selvästi optimistinen perussävy. Kirjoittaja on ICT-bisnekseen erikoistunut toimittaja Jorma T. Mattila, jorma.t.mattila@pp.inet.fi HetKy 4/2009 23
• KASVUN PAIKKA Entäs jos... projektit onnistuisivat pääsääntöisesti loistavasti: liiketoiminnan edustajat osaisivat kuvata prosessinsa ja liiketoimintasääntönsä, määrittelijät osaisivat tehdä vaatimusmäärittelyn yhdessä liiketoiminnan edustajien kanssa, kehittäjät osaisivat suunnitella ja toteuttaa käyttäen parhaita arkkitehtuuriratkaisuja ja välineitä, testaajien työ olisi mielekkäämpää, kun ns. tyhmiä virheitä ei olisi ja käyttöönottokin menisi loistavasti putkeen. Tämä on mahdollista! Tule päivittämään taitosi Tieturin kursseille. Liiketoiminta ja tietohallinto kumppaneiksi ITIL Foundations (V3) 7.-9.12.Oulu ·14.-16.12. ·13.-15.1. ITILin ydinprosessit ja niiden mittaaminen 11.12. IT-sopimukset 15.-16.12. TOGAF 9 Certified 9.-11.12. Yritysarkkitehtuurin suunnittelu 25.-26.1. Testaus kattavaksi Testauksen valmennusohjelma Web-sovellusten testaus Tehokas ketterä testaus Tietoturvatestaus ISEB ISTQB Foundation Certificate -valmennusohjelma Ohjelmiston käytettävyyden testaus ja arviointi 14.-16.12. 21.12. 22.-23.12. 11.1. 18.-21.1. 21.1. Määrittely kuntoon Nykyaikainen systeemityö Vaatimusten määrittely ja hallinta Prosessien mallintaminen SOA-palveluiden määrittely ja suunnittelu 10.12. 16.-18.12. 13.-14.1. 14.-15.1. Pidä projektimopo käsissä Tietojärjestelmäprojektin suunnittelu ja läpivienti Taitavan projektipäällikön leadership-taidot Ketterän ohjelmistotuotannon jatkokurssi Ketterät käytännöt ja niiden käyttöönotto Java-järjestelmän projektipäällikkövalmennus Certified ScrumMaster Ketterän ohjelmistoprojektin läpivienti Onnistunut vuorovaikutus ja toimintatyyli (DiSC) Johda itseäsi ja hallitse ajankäyttöäsi Project Leadership 7.-9.12. · 11.-13.1. 14.-15.12. 14.12. 16.-17.12. 21.-23.12. 21.-22.12. · 28.-29.1. 18.-20.1. 15.1. 22.1. 25.-26.1. Kehitys loistavaksi .NET 3.X-ohjelmointi C++ jatkokurssi Java-ohjelmointi I Introduction to Mobile Linux Tehokas Java Tietojärjestelmäarkkitehdin valmennusohjelma 10.-11.12. 14.-16.12. 14.-16.12. · 18.-20.1. 11.12. 17.-18.12. alk. 25.1. Ajankohtaisseminaarit eMarketing ExcelLent HR ­ toimivaa raportointia Web-projektipäällikön valmennusohjelma 2.12. 20.1. alk. 2.2. PS: tarkista myös, onko yritykselläsi jo koulutussopimus Tieturin kanssa! KAIKKI KURSSIT: WWW.TIETURI.FI ilmoittautumiset@tieturi.fi | puh. 09 4315 5333 | web.myynti@tieturi.fi