• MCI 5 Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija 4/2011 Hetkyn vuosikokous 14.12.2011 klo 18.00 Kutsu sivulla 2. Älypuhelin-ekosysteemi -seminaari 29.11.2011 klo 15.00­20.00. Katso ohjelma sivulta 2. AJASSA! Informaation ja it-ammattilaisten tulevaisuus Hetkyn 40-vuotisjuhlaseminaari Musiikkitalossa veti salin täyteen Kuluttajan odotukset ja laatuvaatimukset jatkavat kasvuaan Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti · www.hetky.fi
• Hetky ­ tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevien verkottunut yhteisö TAPAHTUMIA Tervetuloa mukaan loppuvuoden tilaisuuksiimme, joissa voit tehokkaasti päivittää ammatillista osaamistasi ja luoda arvokkaita verkostoja. Lähes kaikki tilaisuutemme ovat jäsenillemme maksuttomia, joten osallistumalla niihin saat vuosittain satojen eurojen edun jäsenmaksullasi. Jäsenenä saat myös valtakunnallisen kattojärjestömme Tietotekniikan liitto ry:n lukuisat edut, joihin voit tutustua os. www.ttlry.fi Älypuhlin-ekosysteemi -seminaari ja Tietoliikenne-foorumin vuosikokous Aika: 29.11.2011 klo 15.00-20.00 Paikka: Sähkötalon auditorio, Runeberginkatu 1, Helsinki Vuosikokouksen jälkeen yrityksille vankkaa Älypuhelin-ekosysteemitietoa. Puhujina mm. Vesa-Matti Paananen, Microsoft Windows Phone sekä Analyst Ilkka Rauvola Danske Bankista. Lopuksi Viihteellistä Verkostoitumista buffetin äärellä Sähkötalon 8. kerroksen ravintolassa Vielä ehdit mukaan! Ilmoittaudu pikaisesti ja katso tarkempi ohjelma os. www.hetky.fi Lisätietoja antaa Curt von Essen, Curt.von.Essen@)hightec.fi Tilaisuus on Hetkyn jäsenille maksuton, muilta veloitamme 30 euroa. ICT Ladies -pikkujoulut Aika: 01.12.2011 klo 18:00 - klo 20:00 Paikka: Your Face, Itäkeskus Päätämme teemavuotemme "Maailma muuttuu - pysy mukana" oman ulkoisen olemuksemme kohentamiseen. Tule siis kuulemaan ja näkemään talven pukeutumisvinkit juhlaan ja arkeen Itäkeskuksen Your Face myymälässä. Illan ohjelmassa mm. stailausnäytös. Paikkoja on rajoitetusti. Katso lisää os. www.hetky.fi Pientä syötävää & juotavaa TERVETULOA! Hyödynnä jäsenmaksusi edut ­ verkotu, viihdy ja päivitä osaamisesi tilaisuuksissamme! Katso tarkemmat tapahtumatiedot ja ilmoittaudu os. www.hetky.fi. Ilmoittautua voit myös toimistoomme hetky@ttlry.fi Ideoita ja ehdotuksia aiheista, esiintyjistä jne. voit antaa em. osoitteeseen sekä suoraan johtokunnalle tai verkostojen vastuuhenkilöille. HETKYN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS AIkA: 14.12.2011 klo 18.00 PAIkkA: Ravintola Vltava, Havel-kabinetti, Elielinaukio 2, Helsinki EsITysLIsTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen - kokouksen puheenjohtajan valinta - kokouksen sihteerin valinta - pöytäkirjantarkastajien valinta - ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5. Jäsenmaksun suuruus ja maksuajankohta vuodelle 2012 6. Johtokunnan jäsenten kokouspalkkioiden määrääminen 7. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 8. Johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenten vaali vuodelle 2012 9. Kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä valinta 10. Yhdistyksen edustajien vaali Tietotekniikan liitto ry:n kokouksiin vuodeksi 2012 11. Muut kokouksessa käsiteltäväksi esitetyt asiat 12. Kokouksen päättäminen Ilmoittaudu os. www.hetky.fi 9.12. mennessä. Tervetuloa!
• Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 4/2011 teema-artikkeli Hetky 6 8 Ajassa Esko Hannula Kuluttajien laatuvaatimukset lisääntyvät ja ongelmiensieto alenee. Hyvä sopimus on avain ketterän ohjelmistotoimituksen onnistumiseen Kari-Matti Lehti ja Risto Sandvik Hyvistä kokemuksista huolimatta ketteryys ei kuitenkaan ole automaattinen tie onnistuneisiin toimitusprojekteihin. Wiki saa savupiiput heilumaan Ville Availa 10 12 Intranet-ympäristöjä on alettu korvata wiki-ympäristöillä, mutta yritysten ennakkoluulot jarruttavat vielä kehitystä. Investointikuilu vai kasvumoottori? Pekka Jaarinen Integraation todelliset hyödyt hukkuvat usein hypen ja mystisyyden alle. 12 14 18 Save the Planet Eija Kalliala ja Susanne Leppänen 40-vuotiasta Hetkyä juhlittiin lokakuussa Helsingin Musiikkitalossa. Juhlassa palkittiin nuoria Ossi Mansikka ja Anne-Maritta Talaslahti NUOKKO-ideakilpailun satoa. yhdistys 10 Hetkyssä tapahtuu AKVA risteili sähköisen työpöydän ja älykkään tiedonhaun merkeissä Heli Tuomonen Perinteinen laivaseminaari Tukholmaan tarjosi jälleen tuhdin tietopaketin. 20 Downshifting - vähemmän on enemmän Fanni Rinne ICT Ladies -verkoston tilaisuudessa kuultiin it-alan oravanpyörästä hypänneiden kokemuksia. 22 kolumnit Pääkirjoitus Pipsa Ylä-Mononen Ajassa - missä mennään, mitä tulevaisuudessa? 5 14 Anna palautetta lehdestä ja voita kahviautomaatti! MCI 5 VastaaMInen on heLPPoa ja noPeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /hetky. 2. Merkitse numerosarja 280508. 3. tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. onnea arvontaan! arvottava palkinto on noin 1 000 euron arvoinen jura-kahviautomaatti. Tieto- ja viestintäte kniika n asiantuntij a 4/2011 Hetkyn vuosiko kous 14.12.2011 klo 18.00 Kutsu sivulla 2. Älypuhelin-eko systeemi -semina 29.11.2011 ari klo Katso ohjelma 15.00­20.00. sivulta 2. Informaation ja it-ammattilais tulevaisuus ten AJASSA! 20 Hetkyn 40-vuotisjuh lasem Musiikkitalos inaari sa veti salin täyteen Kuluttajan odot ja laatuvaat ukset imuk jatkavat kasv set uaan y.fi Helsingin Tietojenkä sittely-yhd istys ry:n jäsenlehti · www.hetk Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2011. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. HETky 4/2011 3
• TKY HE Helsingin Tietojenkä sittely-yhd istys ry:n jäsenleh 3 ti 1/200 n erkkoje s NT4 -v ot Window ivitysvaihtoehd 03 pä 25.3.20 13 Sivulla kous kevätko Hetkyn 25.3.2003 29 iminnan n liiketo t toitunee allit ja välinee Verkos .2003 imintam 7.5 vulla 33 uudet to Si Hyvä lukIjamme vulla Kutsu si Helsingi n Tietoj enkäsi ttely-yh di :n jäse stys ry nlehti 1/2007 leva It-alan tu 5 RENDIT T HETKY 1/2 7.2.200 3, 16:4 0 Kädessäsi onenyt viimeinen HETKY-lehden paperiversio, T ema sillä uden 2012 siirrymme verkkoon. isu vuonna 1 hetky1-0 3 _v3 Lähes 30-vuotiaaksi ehtinyt julkaisumme on ilmestynyt vuodesta 1982 alkaen, jolloin sen nimi oli Hetkyn Tietosanomat. 5 Raikastava kasvojen kohotus tehtiin yhdistyksenem Te tky.fi a w.he ww30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2001, jolloin vuoden viimeinen numero ilmestyi ensimmäisen kerran nykyisellä nimellään HETKY. 003 1 MCI Helsi ngin Tietoj Onnis proje tunut kti Lehden tarkoituksena on ollut jakaa jäsenistölleen ammatillista enkä sittel y-yhd istys ry:n jä senle hti 3 /2004 niikka n ja tek Ihmine 8 10 Ajatuk sia di giaika tietoa ajankohtaisista aiheista sekä seurata tietotekniikka-alan ja tietoyhteiskunnan kehitystä yleensä. Toivomme, että olemme tässä onnistuneet ja pystyneet tarjoamaan Sinulle hyödyllisiä, tuoreita ja myös viihdyttäviä lukukokemuksia. Kiitämme yhteisistä vuosista lehtemme parissa ja toivomme yhteiselon jatkuvan verkossa! Tiedotamme tarkemmin uusista kuviosta os. www.hetky.fi 9888 741 www .hetk y.fi 14:23: 09 hetky _3-0 12 16 20 24 tä ymises an siirt en tämin hyödyn edian tehtävissä m lisen sa Sosiaa gnitiivisis a emmilt ille jen ko ar vanh äj istyy ­ tuotekehitt tä tekn ita Viestin tä haaste yttäjil toksen kä ja muu ille myys ismit ihmis älyttö isiltä Keino iset mekan a ihm ill kniikka inhim nta te ­ avoi source Open ! apostia ­ rosk Apuva 5 4_9. indd 1 Jä senp 107.ind te n yh alvelu ysti a jasen edot: siat@ fi ttlry. tai p 020 uhelin 007 29.1.2 ww 5 w.h etk y.fi hetky d 1 us tkim ijatu Luk sivu 4. Helsi ngin MCI Tietoj enkä 27.8 sittel .200 4 13 :4 y-yhd 8:25 istys ry:n jä senle hti 1 Jäs hetk y 106.in enp 1 alve Luovu us lun yht eys tied ot: jase nas iat@ ttlry .fi t ai p uh elin 020 741 988 8 m v. 20 en ict 15 ­ roma Luov htaa uus ei au viesti a työy ta! h onge ntä ­ R teisön lmak atkais sisäin o? e ema 14 Onn ton n e luov llisuude uud n ja 16 Hilp en liitto e raad ä tarina onsy kuole 18 Vielä öjistä vista eriäv kö teillä än hir 20 Luo mielipiteetetään n es v ittäjä edis uutta lu t? täm ovu 22 Kuo ässä usstrategiall a rittu näky ja ba m n n 24 Luo ättömiä vaeais eja ja v toks edis uus palv ia tämis e essä lukehity ksen 8 Luo va it 11 Suo -asiantuntija /200 6 12 Toim iv dd ww w.h etk 2006 y.fi 3:42 6.2. 15:1
• Hetky Julkaisija Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Lars Sonckin kaari 12, 02600 Espoo puhelin 0400 832 698 faksi 020 741 9889 hetky@ttlry.fi www.hetky.fi Päätoimittaja Pipsa Ylä-Mononen puh. 040 607 122 pipsa.yla-mononen@itella.fi Toimituspäällikkö Elina Ylppö Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky puhelin 0400 832 698 hetky@ttlry.fi Toimituskunta Leena Kononen, E. Harri Niemi, Harry Piela, Jorma Tapola ja Elina Ylppö ja Pipsa Ylä-Mononen Osoitteenmuutokset Os. jasenasiat@ttlry.fi Toteutus ja ulkoasu MCI Press oy Mikonkatu 18 B 10, 00100 Helsinki puhelin 09-2525 0250 faksi 09-2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi Painatus ScanWeb Oy Ympäristöystävällinen paperi Jakelu Itella Oyj Painos 9 000 kpl Tilaushinnat Lehti sisältyy Hetkyn jäsenmaksuun Irtonumero 5 euroa ja vuosikerta 18 euroa. 30. vuosikerta Pääkirjoitus Ajassa - missä mennään, mitä tulevaisuudessa? HETky PITI OnnIsTUnEET 40-vuotisjuhlat 20.10.2011 Musiikkitalossa. Vieraita oli noin 250. Olemme koonneet tähän vuoden viimeiseen lehteen artikkelilta aiheista, jotka saivat parhaimpia palautteita. Kiitos kaikille osallistujille, oli suurenmoista juhlia kanssanne Musiikkitalossa. Vuosi lähenee loppuaan. Aika on vierähtänyt todella nopeasti. Tämä on minulle kolmas ja viimeinen vuosi puheenjohtajana. Kiitos kaikille kannatuksesta ja tuesta puheenjohtajakauteni aikana. On ollut erittäin antoisaa ja mielenkiinoista seurata asioiden muuttumista ja kehittymistä. Hetkykin siirtyy ensi vuonna sähköiseen lehteen; tavoitteemme on saada läheisempi kontakti lukijoihin. Lehden tarkoituksena on ollut jakaa jäsenilleen ammatillista tietoa ajankohtaisista aiheista sekä seurata tietotekniikka-alan ja tietoyhteiskunnan kehitystä yleensä. Toivomme, että olemme tässä onnistuneet ja pystyneet tarjoamaan teille antoisia, tuoreita ja myös viihdyttäviä lukunautintoja. Tällä tyylillä tulemme jatkamaan myös tulevaisuudessa. Otamme mielellämme vastaan palautetta artikkeleista ja aiheista. Nykyään tietohallintoa ja niiden vetäjiä arvioidaan usein sen mukaan, miten hyvin he saavuttavat bisnekselle asetetut tavoitteet. Mittareina ovat mm. asiakastyytyväisyys ja loppukäyttäjien kokemukset. Harvemmin tietohallinnosta vastaavien onnistumista mitataan enää sillä, toteutuvatko heidän it-hankkeensa aikataulussa ja budjetissa. Tietohallinto helpottaa yrityksen kaikkia toimintoja. Oikeat tuotteet ja oikeat ideat liikkuvat toiselle puolelle maailmaa it:n avulla, eivät esimerkiksi taloushallinnon toimien ansiosta. It vaikuttaa ja heijastuu melkein kaikkeen. Uskon, että näin on yhä enemmän vielä tulevaisuudessakin, jossa verkostoilla ja virtuaalisuudella on suuri merkitys. Nauttikaa Hetkyn loppuvuoden antoisista ja hyvistä kerhotilaisuuksista, verkostoitukaa ja tutustukaa uusiin ihmisiin. Valoisaa ja lämmintä loppuvuotta, menestystä ja onnea tulevalle vuodelle! ISSN 1458-4816 Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta kirjoittajien mielipiteistä. Toimitus ei myöskään vastaa asiavirheistä. puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen HETky 4/2011 5
• Esko Hannula AJASSA Tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua ja jokainen hyvä innovaatio lisää kuluttajien odotuksia ja vaatimuksia. Myös ongelmat tulevat lisääntymään, mutta samalla kuluttajan ongelmansieto alenee. 6 HETky 4/2011 PERTTI, 72 VUOTTA, on käymässä tyttärensä Minnan luona. Hän ottaa kännykällään valokuvan Minnan Liinu-tyttären juuri saamasta koiranpennusta. Hän lähettää kuvan vaimolleen Mirjamille, 69, joka on kotona. Mirjami vastaanottaa kuvan sähköpostiin kotitietokoneellaan ja lataa sen saman tien facebookiin. Minna, joka on työmatkalla Bostonissa, selailee facebookia iPadillaan ja järkyttyy huomatessaan kuvan, jossa koti on niin epäsiisti.
• Teema-artikkeli Vain 20 vuotta sitten tämä arkipäiväinen tapahtumasarja olisi ollut tieteistarina, jollaista harva meistä pystyi edes kuvittelemaan. Digikameroita tai digitaalisia matkapuhelimia ei ollut eikä varsinkaan samassa laitteessa. Harva tiesi internetistä, koska world wide web oli vielä keksimättä. Sähköpostia edistyksellisimmät jo käyttivät. Facebookin keksijä oli juuri aloittamassa koulua ja Apple oli syöksykierteesssä oleva yhtiö, jonka Newton-kämmentietokone oli surkeasti epäonnistunut. Pertti oli jo 52-vuotias. Nyt Pertin kaltaisia scifi-olentoja on ainakin miljardi. Tietokoneohjelma palvelee meitä paitsi tietokoneessa myös puhelimessa, autossa, televisiossa ja netissä. Facebookin käyttäjiä on tänään enemmän kuin vuonna 1991 oli tietokoneen käyttäjiä. Matkapuhelin alkaa olla välttämättömyys maailman köyhimmissäkin kolkissa. Tavallisten ihmisten lisäksi tietokoneohjelmista ovat riippuvaisia lähes kaikki tehtaat, kaupat, pankit, sairaalat, poliisit ja armeijat, jotka nekin ovat lopulta olemassa tavallista kuluttajaa varten. Normaalin ihmisen normaalin päivän askareet aiheuttavat usean miljoonan ohjelmarivin suorituksen. Miljoona riviä vastaa yli 100 vuoden ohjelmointirupeamaa. Tiedosta on tullut veden ja sähkön kaltainen välttämättömyyshyödyke. Jos google olisi päivän pois käytöstä, maailma todennäköisesti lamaantuisi. Ohjelmistot ovat tehneet mahdottoman mahdolliseksi ja tulemme hyvin vihaisiksi, jos mahdoton ei olekaan mahdollista joka hetki ja kaikkialla. Kaksikymmentä vuotta sitten kenellekään ei juolahtanut mieleen haluta junalippuja tietoverkosta. Tänä vuonna kokonainen kansankunta parkuu, kun niitä ei muutamana päivänä saakaan. innovaatio kasvattaa automaattisesti kuluttajien vaatimustasoa. Kuluttajat ovat se markkinavoima, joka lopulta päättää, mikä on laadukasta. Laatu on kuin terveys: siitä kiinnostutaan silloin, kun se alkaa horjua. Suuri osa julkisuuteen tulevista «tietotekniikkakatastrofeista» johtuu jollain tavalla kahden eri tietojärjestelmän välisen yhteistoiminnan epäonnistumisesta. Jopa Pertin yksinkertainen valokuva pyörähti hetkessä kolmessa eri laitteessa, usean eri verkon ja sovelluksen läpi. Kaikki osaset voivat toimia, mutta niiden yhteispeli voi silti pettää. hannella kauhistelimme ensin IBM:n ja sitten Microsoftin ylivaltaa. Ne olivat pientä googlekratiaan verrattuna. Tietotekniikan laatuvaatimukset ja laatuongelmat lisääntyvät varmasti. Tietojärjestelmät ja niillä tehtävät asiat monimutkaistuvat. Käytön ja käyttäjien määrä kasvaa. Eri järjestelmien väliset riippuvuudet lisääntyvät ja järjestelmät muuttuvat ja vaihtuvat useasti. Kuluttajien odotukset kasvavat ja ongelmansieto alenee. Tulevaisuuden haasteet Ei ole olemassa toista, kypsempää alaa, jonka kehityksestä voisi suoraan ennustaa, mitä tietotekniikka-alalla tulee tapahtumaan ja mitkä voimat kehitystä tulevat ohjaamaan. Paras viiteryhmä lienevät muut teollisuudenalat, jotka koskettavat suurta kuluttajajoukkoa, ja joissa ongelmat toimintavarmuudessa tai laadussa voisivat aiheuttaa laajoja, vakavia ongelmia. Tällaisia ovat ainakin energianjakelu, lääketeollisuus, elintarviketeollisuus ja joukkoliikenne. Näitä aloja ohjataan tavallista voimakkaammin standardoinnilla ja viranomaisvalvonnalla. Poliitiko ovat halunneet ne viranomaisvalvontaan, koska ne vaikuttavat laajasti kansalaisten elämään ja turvallisuuteen. Tietotekniikan maailma on niin dynaaminen ja monimutkainen ja kaikkialla läsnä, että sitä tuskin saadaan järjestykseen standardoinnilla tai viranomaissääntelyllä. Sama pätee esimerkiksi finanssivalvontaan. Toisaalta vapaa kilpailukaan ei yksin riitä takaamaan laatua. Tietotekniikkaala on vieläkin niin nuori ja kehittyvä, että sääntelyn ja valvonnan lisääminen todennäköisesti rajoittaisi sekä alan innovaatiokykyä että tietotekniikan elämänlaatua parantavaa hyödyntämistä rajusti. Kun mahtavimmatkaan instituutiot eivät pysty ratkaisemaan kuluttajien haasteita, jäljelle jää vain yksi vastuunkantajajoukko: kaikki on lopulta kiinni itammattilaisten taidosta, etiikasta ja vastuunkannosta. Kirjoittaja on Qentinel Oy:n toimitusjohtaja. Jos google olisi päivän pois käytöstä, maailma todennäköisesti lamaantuisi. Jos Pertti perheineen ei saa asiaansa hoidettua, ei ole olemassa mitään yksittäistä yritystä tai viranomaista, joka ottaisi ongelmasta vastuun eikä Pertillä ole varsinaisesti edellytyksiä selvittää, kuka tai mikä ongelman aiheutti. Mutkikkaammassa tapauksessa mukana saattaa olla muutaman yrityksen tuotannonohjausjärjestelmät, parin pankin maksunvälitysjärjestelmät, jokin identiteetinhallintajärjestelmä, muutama miljoona käyttäjää, kymmeniä erilaisia päätelaitteita ja näissä satoja erilaisia ohjelmistoversioita ­ ja tämä kaikki jatkuvassa muutoksessa. On pieni ihme, että kaikki kuitenkin enimmäkseen toimi. Tietotekniikan kilpailussa voittaja vie yleensä kaiken. Yltäkylläinen maailmamme ei olekaan aina niin avoin ja vaihtoehtoja täynnä kuin kuvittelemme. Globaalina portinvartijana oleelliseen tietoon toimii Google, yksi yritys, josta käytännössä koko maailman toiminta on tullut riippuvaiseksi ja jolle Yhdysvaltain lait ovat voimassa globaalisti. Yksi yritys vaikuttaa lähes koko maailman väestön elämän laatuun. Viime vuositu- kuluttaja vaatii yhä enemmän Tietojärjestelmien laatu on elämän laatua. Tietotekniikan lupaus kuluttajalle on uusien asioiden tekeminen helposti tai hauskasti. Niinpä jokainen hyvä HETky 4/2011 7
• Kari-Matti lehti ja Risto Sandvik Hyvä sopimus on avain ketterän ohjelmistotoimituksen onnistumiseen Ketterät ohjelmistotoimitukset ovat saaneet viime vuosina paljon huomiota osakseen. Ketteriin toimituksiin erikoistuneet it-alan toimijat ovat jopa sitä mieltä, että perinteinen lineaarinen vesiputoustoimitusmalli on tiensä päässä ja että ketterillä menetelmillä toimitusprojektien onnistuminen voidaan varmistaa huomattavasti aiempaa paremmin. VAIkkA kETTERIsTÄ toimitusmenetelmistä on jo saatu hyviä kokemuksia, ei ketteryys kuitenkaan ole automaattinen tie onnistuneisiin toimitusprojekteihin. Ketterät toimitusmenetelmät vaativat onnistuakseen paljon lineaarisista toimitusprojekteista poikkeavia elementtejä, ja erityisesti ketterää toimitusta koskevan sopimuksen merkitys on huomattava. Ilman selkeää ja molempien osapuolten toimintaa ohjaavaa ketterään toimitukseen tarkoitettua sopimuksellista viitekehystä ketterä toimitusprojekti voi johtaa perinteistäkin toimitusmallia suurempaan epäonnistumiseen. Huomiota pitää kiinnittää erityisesti siihen, että sopimuksen sisältö vastaa valittua prosessimallia. Mikäli sopimuksella sovitaan lineaarisesta toimitusmallista, vaikka projekti tosiasiassa etenee iteratiivisesti, saattaa ristiriitatilanteessa olla vaikea selvittää, mistä osapuolet ovat tosiasiassa tarkoittaneet sopia. Samanlainen ongelma on silloin, kun iteratiiviseksi sovittu toimitus toteutetaan lineaarisesti. Ketterien toimitusprojektien suurimpia haasteita on se, ettei ketteriin toimituksiin tarkoitettuja sopimuksia ole alalla yleisesti käytettävissä. Tämä johtuu pääosin siitä, että toimittajaosapuolet käyttävät ketterissä toimituksissa mieluiten perinteisiä aikaveloitusperusteisia asiantuntijapalvelusopimuksia, kun taas asiakasosapuolet käyttävät mielellään asiakasystävällisiä perinteisen vesiputousmallin mukaisia toimitussopimuksia. Kumpikin osapuoli pyrkii siis optimoimaan omaa juridista asemaansa sen sijaan, että käyttäisi juuri ketterän toimitusmallin tarkoituksiin tehtyä sopimusta. sä iteraatiossa tuotetun ohjelman päälle siten, että seuraavan iteraation tulos sisältää sekä edellisessä että kyseisessä iteraatiossa tuotetut ominaisuudet. Näin menetellen jatketaan, kunnes ohjelmisto toteuttaa kaikki asiakkaan asettamat vaatimukset. Millainen on oikein tehty ketterän toimitusmallin mukainen sopimus? Koska ketterä toimitus edellyttää asiakkaalta merkittävää panosta projektin operatiiviseen työskentelyyn, molempien sopimusosapuolten vastuisiin ja velvoitteisiin tulee kiinnittää yhtä paljon huomiota. Onnistunut ketterä toimitus edellyttää, että myös asiakas tietää tarkasti, mikä sen rooli toimituksessa on ja miten sen tulee toimitus omalta puoleltaan resursoida. Toimittaja ei kuitenkaan voi siirtää kaikkea vastuuta asiakkaalle, vaan toimittajan velvoitteisiin on syytä kirjata aktiivinen ja tarvittaessa asiakasta valvova projektin johtaminen. Toimittajan tulee vastata siitä, että se tuo projektiin ketterässä toimittamisessa tarvittavan menetelmäosaamisen. Tämän menetelmäosaamisen puitteissa toimittajan on aktiivisesti huolehdittava siitä, että myös asiakas täyttää omat velvollisuutensa projektissa. Oikean hinnoittelumekanismin valitseminen ketterään toimitusprojektiin on yksi suurimmista haasteista. Kiinteähintainen hinnoittelu on hyvin haasteellinen ja rajoittaa helposti projektin ketteryyttä vieden terää ketterien toimitusmenetelmien parhaimmilta puolilta. Täysin puhtaasti aikaveloitusperusteinen hinnoittelu on puolestaan riskialtis budjettiylityksille. Ketterän toimitusprojektin hinnoittelun tulisikin olla voimakkaasti projektin tuloksiin sidottu, tavoitehintainen ja hyvin läpinäkyvä, jotta molemmat osapuolet voivat nopeasti puuttua tilanteisiin, joissa hinta uhkaa karata käsistä. Ketterät toimitukset ovat korostetusti riippuvaisia projektissa työskentelevien henkilöiden asiantuntemuksesta. Tästä syystä sekä toimittajan että asiakkaan projektihenkilöstön valintaan tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi sopimuksessa tulee varmistaa, että projektihenkilöstön vaihtuvuus minimoidaan. Muutoshallinta on kaikissa projekteissa merkittävässä asemassa, mutta etenkin ketterissä toimituksissa, joita leimaa jatkuva muutos, muutoshallintaan liittyvät mekanismit tulee kuvata sopimukseen hyvin konkreettisesti. Ketteryydestään huolimatta projek- Mitä on ketterä ohjelmistokehitys? Ketterän ohjelmistokehityksen ("agile software development") käsitteellä ei ole yksiselitteistä määritelmää. Tyypillisesti kyse on kuitenkin siitä, että ohjelmistoa rakennetaan iteratiivisesti ja inkrementaalisesti sen sijaan, että edettäisiin perinteisen "vesiputousmallin" mukaisesti lineaarisesti koko toteutettavan ohjelmiston vaatimusmäärittelystä ja suunnittelusta toteutuksen ja testauksen kautta valmiin ohjelmiston luovuttamiseen asiakkaalle. Ketterässä ohjelmistokehityksessä kaikki edellä mainitut vaiheet toistuvat monta kertaa siten, että jokaisen iteraation päätteeksi asiakkaalle voidaan esitellä toimiva ohjelma. Seuraavaan iteraatioon valitut toiminnallisuudet toteutetaan inkrementaalisesti edellises- 8 HETky 4/2011
• Teema-artikkeli tin hintaan, aikatauluun ja lopputuloksiin olennaisesti vaikuttavat muutokset tulisi alistaa erilliselle projektin ohjausryhmälle, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä. Ketterästä toimitusmenetelmästä huolimatta asiakkaalla on viime kädessä oltava mahdollisuus päättää projektinsa koosta, aikataulusta ja kustannuksista. Myös immateriaalioikeuksien jakautumisesta projektityön tuloksiin tulee sopia kattavasti ja yksiselitteisesti. Näin on erityisesti ketterissä toimitusprojekteissa siksi, että asiakas osallistuu projektissa syntyvien lopputulosten tekemiseen huomattavasti perinteistä mallia enemmän. Ilman nimenomaista sopimusehtoa osapuolille voi jäädä epäselväksi kenelle esimerkiksi projektin lopputuotosten tekijänoikeus kuuluisi suoraan lain nojalla. Ketterä toimitusprojekti on jatkuvan muutoksen alla ja sen puitteissa syntyy koko ajan lopullisia tuotoksia. Tästä huolimatta tulisi ketteräänkin toimitusprojektisopimukseen tuoda mukaan hyväksymismenettelyä koskevat ehdot, jotta osapuolet voivat varmistua siitä, että toimituksen lopputuotokset vastaavat sekä ennen projektia että projektin kuluessa sovittua. Hyväksymismenettelyyn liittyen sopimuksessa tulisi myös ottaa kantaa siihen, minkälainen vastuu toimittajalla on toimituksessa havaituista virheistä. Kuuluuko virheiden korjaus normaaliin (ja veloitettavaan) iteratiiviseen projektityöskentelyyn, vai onko toimittaja perinteiseen tapaan velvollinen korjaamaan virheet omalla kustannuksellaan? Tämän asian ratkaisuun vaikuttaa olennaisesti myös toimitukselle sovittu hinnoittelumekanismi. Onnistunut ketterä toimitus edellyttää, että myös asiakas tietää tarkasti, mikä sen rooli toimituksessa on ja miten sen tulee toimitus omalta puoleltaan resursoida. Kari-Matti Lehti on asianajaja, joka vetää kansainvälisen asianajotoimiston Bird & Birdin Suomen toimiston it-sektoriryhmää ja on myös Bird & Birdin kansainvälisen IT Sector Groupin johtoryhmän jäsen. OTM, LuK (tietojenkäsittelytiede) Risto Sandvik toimii lakimiehenä Bird & Birdin Suomen toimiston riitojen ratkaisu - ja itryhmissä. Risto on erikoistunut ketterään ohjelmistonkehitykseen liittyviin kysymyksiin, minkä lisäksi hänen kirjoittamaa lähdekoodia on mahdollista löytää mm. Linuxin kernelistä. HETky 4/2011 9
• Ville Availa savupiiput heilumaan Elämme jälkiteollisen yhteiskunnan ajatuksissa, kuten Hetkyn 40-vuotisjuhlaseminaarissa saimme toistuvasti kuulla. Osa tätä tehtaiden katkussa elävää maailmaa löytyy yhä myös yritysten konesalien puolelta. yRITyksET OVAT viime vuosina olleet ennennäkemättömien ongelmien edessä: kilpailu ja asiakkaiden vaatimuksen kasvavat, työvoiman saanti vaikeutuu ja kallistuu ­ vähemmällä pitäisi saada aikaan enemmän ja aikaisempaa nopeammin. Tämä aiheuttaa tietojärjestelmänäkökulmasta suuria haasteita. Kun vanhojen oppien vaivaama yritysjohto etsii työkaluja tehdä vanhojen prosessien mukaisia asioita tehokkaammalla tavalla, valjastetaan käyttöön helpoimmin vanhojen sovellusten uusia versioita. Tällaisia vanhalla tavalla toimivia sovellusten kerrostumia tuntuu löytyvän melkein jokaisesta yrityksestä ja koko ajan niitä asennetaan lisää, uusilla vuosiluvuilla numeroituna. Meille puhutaan toistuvasti eri sukupolvien välisistä eroista ja tämän perusteella tarvittavasta erilaisesta johtamisesta. Samat ajatukset tulisi ulottaa myös tietojärjestelmiin, sillä seuraavan vuosikymmenen aikana yritysten kilpailukyky punnitaan yhä enemmän ihmisten henkilökohtaisia ominaisuuksia hyödyntävillä mittareilla. Tällöin tietojärjestelmien pitää integroitua johtamiseen. Teollisuusajan johtaminen ja sen mukaiset tietojärjestelmät ovat tiensä päässä. Wiki saa Wikin avulla ohituskaistalle Olen pitänyt useita luentoja aiheesta "wiki korvaa intranetin" Ajatukseni ei ole ker. toa, ettei sisäisiä työkaluja ja tiedonvaihtoa tarvita, vaan että niitä tarvitaan kipeämmin kuin koskaan aikaisemmin. Kun vedän wikikortin hihasta, saan yleensä oudoksuvia katseita ­ wikit kun eivät ole terminä enää yhtä trendikkäitä kuin kolme vuotta sitten ja ne sekoitetaan edelleen siihen sanakirjaan. Nykyiset wikit kuitenkin mahdollistavat monipuoliset kollaboraatio-ominaisuudet, oikeuksien rajaamisen ja sujuvan yhteisöllisen kirjoittamisen. Tämä voi kuulostaa helposti isolta kasalta ominaisuuksia. Oleellisinta on muistaa, mikä olikaan tärkeintä ­ helppous. Asiat on pelkistetty niin yksinkertaiseksi, että käyttäjät malttavat keskittyä käyttämään ympäristöä. Tietojen tallentamisen wikiin pitää sujua yhtä helposti kuin sähköpostin lähettäminen. Sähköpostin lähettäminen on helppoa. Tehtävät postiin, läjä liitteitä kaveriksi ja sitten vain lähetä-napista koko roska vastaanottajan ongelmaksi. Vastaanottaminen tarkoittaa, että saat tehtäviä, joita ei koskaan suunnitellut tekeväsi sekä kysymyksiä, joihin et haluaisi etkä ehtisi vastata. Sähkö- posti on hyvä esimerkki menneen ajan työkalujen muuttamisesta nykyaikaan. Yritysten uusin ajatuksin rakennettujen sisäisten ympäristöjen käyttö tulisi saada siis pelkistetyn yksinkertaisiksi. Ominaisuuksia voi ja tuleekin olla paljon, mutta loppukäyttäjälle pitää pystyä tarjoamaan kokemus, jossa ympäristön käyttö sujuu nopeasti ja suoraviivaisesti. Tämä antaa wiki-ympäristöille merkittävän etulyöntiaseman kilpaileviin ympäristöihin nähden. Tarkoittaahan jopa sanan alkuperäinen havaijinkielinen muoto nopeaa. kohti avointa yrityskulttuuria Wikien käyttöön liittyvät haasteet löytyvät luultavimmin yrityskulttuurista ja ennakkoluuloista. Kaikkien yritysten kulttuuriin 10 HETky 4/2011
• Teema-artikkeli olleet jopa valistuneet suuryritykset. Niissä on huomattu, että ympäristöjä ei voida lähteä valitsemaan sovelluksen valmistajan koon, sovelluksen levinneisyyden tai sen perusteella, mitä muut ovat tehneet. Aitoa hyötyä ja kilpailuetua voidaan saavuttaa vain ratkaisuilla, jotka integroituvat myös yrityksen tapaan toimia sekä sopeutuvat nopeaan muutokseen. Vuosia kestäviin implementaatioprojekteihin ei vain ole enää viime vuosiin ollut kenelläkään halua tai mahdollisuutta. Lähellä loppukäyttäjää Wikien parhaita ominaisuuksia on ehdottomasti myös sen hallintaan ja muokattavuuteen liittyvät ominaisuudet, jotka voidaan tuoda lähelle loppukäyttäjää. Näin saadaan myös ympäristön käyttövaiheessa tarvittavien muutoksien nopeus ja kustannustehokkuus aivan toiseen luokkaan kuin perinteisissä ympäristöissä. Suuri osa riittävillä oikeuksilla varustetuista käyttäjistä voi tehdä muutokset itse suoraan järjestelmään. Tarvittaessa peruuttaminen takaisin onnistuu joustavasti, kun kaikki muutokset löytyvät suoraan vanhasta versiosta, johon voi aina palata. Osa käyttäjistä on tottunut myös uusiin verkkosovelluksiin käyttäessään vapaaajalla aktiivisesti erilaisia yhteisöpalveluja. Tästä käyttökokemuksesta on tullut ensin toivomus ja sittemmin vaatimus, johon uusien tietojärjestelmien tulisi pystyä vastaamaan. Lähes kliseiseltä kuulostaa ajatus, että käyttäjät ovat innostuneita wikin käytöstä. Kun kommentoimisesta tehdään riittävän helppoa ja hauskaa, kannustaa se sisällöntuottajia tuottamaan lisää. Näin synnytetään innostus kirjoittaa, seurata wikiä aktiivisesti ja tsempata muita. Yksi ihmisen perustarpeistahan on ryhmään kuulumisen tarve, jota verkkoyhteisöjen avulla voidaan vahvistaa. Mikä olisikaan hienompi ja kallisarvoisempi suhde kuin sellainen, joka on yrityksen oman verkoston kanssa. Teollisuusajan johtaminen ja sen mukaiset tietojärjestelmät ovat tiensä päässä. ei kuulu vielä kommentoida muiden kirjoittamia tiedotteita tai käydä avointa sisäistä keskustelua. Harhainen näkemys kommentoinnin estämisestä sisäisellä foorumilla siirtää sen vain tietysti käytäville, kahvipöytiin sekä ulkoisille foorumeille ja sitten päästäänkin jo syyttämään sosiaalista mediaa maanvaivaksi. Ennakkoluulot taas liittyvät yleisesti ajatukseen, että wikin avulla yritettäisiin kirjoittaa jotain kirjaa tai sitten pelätään lähteä kokeilemaan ympäristöä, koska yhdenkään ison sovellustalon valikoimista ei sellaista vielä löydy. Wikejä käytetään nykyään yleisesti yritysten sisäisinä projektiympäristöinä tietämyksen keräämiseen, dokumentoimiseen, sisäisten yhteisöjen rakentamiseen ja dokumenttien hallintaan. Tässä kohtaa muutama lukija taatusti ajattelee, että kyllähän tuo wiki löytyy ominaisuuslistasta jo vähän jokaisesta softasta. Tarkoitankin tässä ihan oikeaa wikiä, joka toimii samalla helpolla periaatteella alusta loppuun saakka. Valitettavan usein wiki on laitettu vain yhdeksi lisäominaisuudeksi, jolla voi kirjoittaa tekstiä, kun trendisanan hyödyntäminen on keksitty valmistajan markkinointiosastolla. sopeudu nopeaan muutokseen Suunta perinteisten intranet-ympäristöjen korvaamiseksi wiki-ympäristöillä alkoi Suomessa muutamia vuosia sitten. Aluksi asialla olivat pioneerit, jotka olivat törmänneet ajatuksiin jo aikaisemmin, mutta viimeisen parin vuoden aikana asialla ovat Kirjoittaja on Ambientian toimitusjohtaja. Ambientia rakentaa asiointipalveluja verkkoon ja on ottanut lukuisia wiki-ympäristöjä käyttöön mm. Finnairille, Itellalle ja Pöyrylle. HETky 4/2011 11
• Pekka Jaarinen Investointikuilu vai kasvumoottori? Integraatio ilman hype-puhetta Vahvasti lyhyen tähtäimen tuloksiin perustuvassa kvartaalitaloudessa integraatio pakottaa kauaskantoiseen suunnitteluun. Integraation todelliset hyödyt kertautuvat pitkällä aikavälillä, mutta hukkuvat usein hypen, termiviidakon ja investointipelkojen alle. InTEgRAATIO EI OLE it-maailmassa uusi asia. Integraatiota on tehty niin kauan kuin automaattista tietojenkäsittelyä on ollut olemassa. Enemmän näkyville aihe on tullut 1990-luvun lopulta lähtien: liiketoiminnan ja it:n erkaantuessa integraatiolla on pyritty paikkaamaan syntynyttä kuilua. Ulkoistus-, tehostus- ja verkottumispaineet ovat lisänneet organisaatioiden sisäisen ja välisen tietoliikenteen ­ ja siten integraatiotarpeen ­ määrää eksponentiaalisesti. Integraatiokeskusteluun liitetään tiettyä mystisyyttä ja hype-puhetta, jotka ajoittain piilottavat alleen sen, mistä järjestelmien yhteensovittamisessa lopulta on kyse. Hype kulkee edellä organisaatioiden reaalimaailmaa ja mystiikkaa lisäävät erilaiset termit ja kompleksisuuden korostaminen. Kokemuksesta, näkökulmasta tai toimintaympäristöstä riippuen eri henkilöt voivat ymmärtää integraation hyvinkin eri tavoin, vaikka käytettävä termistö olisikin sama. Liiketoimintaa ajaa eteenpäin tarve luoda ketterämpiä toimintoja, saavuttaa kilpailuetua uusilla liiketoimintamalleilla ja muodostaa yritysverkkoja. Toisin sanoen samalla rahalla on saatava aikaan enemmän ja entistä nopeammin. Tietohallinnon kipupisteitä erityisesti kehityshankkeissa ovat strategisen ja taktisen tekemisen ristiriita: hallinnollinen työ ja käytännön toteutus eivät ole tasapainossa. Integraatio ei ole puhtaasti kummankaan vastuualuetta: siihen liittyy aina sekä teknologiat että niiden oikea käyttäminen liiketoimintavaatimusten ratkaisemiseksi. Integraation ulottuvuudet Näkökulma- ja lähtökohtaerot määrittelevät sen, toteutetaanko integraatiohankkeita tekniikka- vai liiketoimintalähtöisesti. Useinkaan ratkaistavat asiat eivät ole teknisesti vaativia. Yksinkertaisimmillaan integraatiolla pyritään siirtämään tietoa jär- Ketterän liiketoimintaympäristön rakentamiseen ajoissa panostaneet yritykset ovat taloustilanteen virkistyessä etulyöntiasemassa. 12 HETky 4/2011
• Teema-artikkeli vittaessa tehdä tietoisia valintoja ja toteuttaa arkkiLiiketoimintaLiiketoimintaProsessitehtuuristen raamien vaslähtöinen lähtöinen integraatio taisia ratkaisuja. Tällöin on Ad hoc Suunnitelmallinen syytä määritellä tarkasti ne syyt, miksi ja millä ehdoilla näin toimitaan. Mitä enemmän inPoint-to-point Arkkitehtuuri tegraatiota tehdään prosessinäkökulman mukaisesti, sitä enemmän tekniikan kieli muuttuu liiketoiminnan kieleksi. Liiketoiminnan on pystytDataIT-lähtöinen IT-lähtöinen Integraatio tävä kuvaamaan keskeiAd hoc Suunnitelmallinen set liiketoimintaprosessit, kun taas tietohallinnon asiantuntijoiden on ymmärrettävä liiketoiminnan jestelmästä A järjestelmään B. Esimerkiksi vaatimukset ja pystyttävä kääntämään ne tarpeita kuvaaviksi teknisiksi määrittelyiktietokantojen välisessä data-integraatiossa lähtökohtana on nimensä mukaisesti dasi. Prosessi-integraation voidaan ajatella toimivan eräänlaisena siltana liiketoiminta ja näkökulma tekniikkalähtöinen. Näkökulman toisessa ääripäässä on prosessinan ja it:n välisen kuilun yli. Yhteisenä taintegraatio, jossa liiketoiminnan omistajan voitteena on luoda sekä kestävä että kettetai liiketoimintayksikön tarpeena on lisätä rä it-ympäristö, jonka ylläpitämät prosessit olemassa olevien prosessien tehokkuutta vastaavat liiketoiminnan reaalitarpeisiin. tai implementoida uusia prosesseja liiketoimintahyödyn saavuttamiseksi. kannattaako integraatioon Arkkitehtuurin ja ad hoc -toimintojen investoida? vastakkainasettelu on integraation toinen ulottuvuus. Valitettava tosiasia on se, että Järjestelmällisen integraatioarkkitehtuurin useimpia it-hankkeita edelleen toteutetaan toteuttaminen edellyttää aina varsin merad hoc -periaatteella ilman kokonaisarkkikittäviä alkuinvestointeja, joiden hyödyt tehtuuria, pitkän tähtäimen suunnitelmaa, realisointuvat usein vasta tulevaisuudessa. tavoitetilaa tai seurantaprosessia. "Laput Osa integraatioista toteutetaan pakon sasilmillä" -toteutetut integraatiohankkeet nelemina suurten järjestelmähankkeiden tai muuttuvien toimintatapojen myötä esijohtavat kuitenkin ennen pitkää tilanteemerkiksi yrityskauppojen yhteydessä. Tälseen, jossa organisaation järjestelmäymlöin investointia ei tarvitse suuremmin päristö muistuttaa spagettiannosta (inperustella. Olennaista onkin hyödyntää tegration spaghetti). Tällöin vaikeasti pakon edessä toteutettu ratkaisu mahdolmonitoroitavat, kalliisti ylläpidettävät ja hankalasti muutettavat point-to-point -yhlisimman hyvin. teyspisteet hallitsevat it-infrastruktuuria. Erityisesti taloudellisesti haastavina aiHuolella suunniteltu integraatioarkkoina integraatioon sijoittaminen on viikitehtuuri edellyttää työtä ja hallintame- sasta. Tehostamisvaatimukset ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen kanismeja, mutta vähentää ylläpitokusohjaavat pohtimaan ydinprosesseja ja totannuksia. Tehokkuusetuja syntyy, kun dellisia liiketoimintatarpeita sekä sitä, vähennetään järjestelmien välisiä riipmihin tulevaisuudessa halutaan päästä. puvuuksia pitkällä aikavälillä. SamalVahvasti lyhyen tähtäimen tuloksiin pela parannetaan ympäristön joustavuutta, jolloin organisaation tietohallinto voi norustuvassa kvartaalitaloudessa integraatio peasti reagoida muuttuviin liiketoimintapakottaa pitkän tähtäimen suunnitteluun. tarpeisiin. Ketterän liiketoimintaympäristön rakenToki ad hoc -ratkaisuillakin on tietyistamiseen ajoissa panostaneet yritykset ovat taloustilanteen virkistyessä etulyöntisä tilanteissa paikkansa: kun it-ympärisasemassa. tön iso kuva on hallinnassa, voidaan tar- yksinkertaisuus, kommunikaatio, elinkaariajattelu Integraatiohankkeissa tasapainoillaan tarpeiden ja toteutustapojen välillä. Joskus tarvemäärittelyt paisuvat niin monisyisiksi, että todellinen motivaatio integraation toteuttamiseksi hukkuu tyystin. Nyrkkisääntönä voikin pitää "yksinkertainen on kaunista" -periaattetta ja kirkastaa kaikilla osapuolille, miksi halutaan päästä tiettyyn tavoitteeseen. Integraatio lähtee keskeisten tarpeiden tunnistamisesta. Panostaminen kokonaiskuvan suunnitteluun on tärkeää: virheet ylätason suunnittelussa johtavat lähes poikkeuksetta lisäkustannuksiin toteutusvaiheessa. Kaikkien mahdollisten yksityiskohtien määrittelyyn ei kannata uhrata liikaa aikaa, vaan sen sijaan suunnitella ja toteuttaa pieni osa prosessia niin pian kuin mahdollista. Näin, pala kerrallaan, ketterästi toimimalla hyödytään ensimmäisestä toteutuksesta opituista asioista ja prosessia voidaan parantaa tarvittavilta osin ennen siirtymistä seuraavaan toteutusvaiheeseen. Liiketoimintaprosessien automatisointi, parantaminen ja tehostaminen on yksi tietohallinnon keskeisimmistä vaatimuksista. 20 vuoden kokemus integraatiohankkeista on osoittanut, että suurin ongelma ­ jälleen kerran ­ liittyy nimenomaan kommunikaation puutteeseen projektin eri sidosryhmien välillä. Integraation avulla saadaan järjestelmät keskustelemaan keskenään tavoitteen saavuttamiseksi. Ennen sitä on kuitenkin varmistettava, että sama tapahtuu järjestelmien ja hankkeiden parissa toimivien henkilöiden kohdalla. Integraatiohankkeet edellyttävät erikoisosaamista. Jos sitä ei ole jo olemassa, niin itsenäisesti sen hankkiminen ja kouluttautuminen on pitkä prosessi. Kumppaniksi kannattaa hankkia asiantuntija, joka hallitsee sekä integraation teknisen puolen että pystyy toimimaan monitoimittajaprojektissa tuloksekkaasti. Johda nykyisyyttä järjestelmällisesti, ajattele aina tulevaisuutta ja mieti, kuinka hallitset ratkaisun elinkaaren. Kirjoittaja on HiQ Finland Oy:n teknologiajohtaja. HETky 4/2011 13
• Eija Kalliala ja Susanne Leppänen Save the Planet Hetkyn 40-vuotisjuhlaseminaari Hetky juhli 40-vuotista taivaltaan näyttävästi Helsingin uudessa Musiikkitalossa yli kahdensadan juhlavieraan voimin AJASSA!seminaarissa 20.10.2011, jonka käynnisti Hetkyn puheenjohtaja Pipsa Ylä-Mononen ja juonsi erikoistoimittaja Kauko Ollila. Monipuoliset esitykset herättivät ajatuksia ja keskustelu oli vilkasta tauoilla ja buffetissa. Kuvat: Musiikkitalo / Arno Chapelle ja Reino Myllymäki TULEVAIsUUdEn HIsTORIAnkIRJOIssA meidät muistetaan sukupolvena, joka meni verkkoon. Internet on yksi harvoista aidosti kansainvälisistä asioista, joita meillä on. - Mutta netillä on myös ongelmia, ennen kaikkea yksityisyydessä ja turvallisuudessa, toteaa FSecure Oyj:n tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, joka on tutkinut tuhansia virustapauksia viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Ennen hakkerointi oli teinien ja harrastelijoiden huvia, nyt mukana on suurempia toimijoita. Rikollisjengien motiivina on rahanteko. Brasilialaisista pankeista on varastettu satojen miljoonien euro- jen suuruisia summia pankkitroijalaisten avulla. Kenen tahansa verkko-ostosten ja pankkiasioinnin tietoja voidaan käyttää väärin, myös suomalaisten, vaikka pieni suomen kieli suojelee meitä hiukan. "Haktivistit", kuten Anonymous, järjestävät palvelunestohyökkäyksiä, joista esimerkkeinä Visan ja Mastercardin palvelunestot, kun yhtiöt sulkivat Wikileaksin tilit. Mikko Hyppönen kertoo, miten hän huolestuneen isän yhteydenoton jälkeen kutsui tämän 13-vuotiaan, aktivistiryhmään kuuluneen pojan tutustumaan F-Securen laboratorioon. Hän kysyi pojalta, miksi tämä rikkoo lakia. Pipsa Ylä-Mononen Kaisa Kautto-Koivula Harri Jyrkiäinen 14 HETky 4/2011
• Teema-artikkeli viihdytti Vieraita Sun-trio. Camerata Juhlavierasjouk ko -salin lä hes viim täytti Musiikkit eistä pa ikkaa m alon yöten. Kari-Matti Lehti Esko Hannula Ville Availa HETky 4/2011 15
• - Ihan läpällä, oli vastaus. Valtiolliset ja poliittiset toimijat vakoilevat eri maiden tietojärjestelmiä ja toisinajattelijoiden tietokoneita. Tästä esimerkkinä ovat Teheranin gmail-sähköpostipalvelun kopiointi ja Stuxnet. - Kuitenkin mieluummin kybersotaa kuin oikeaa, toteaa Mikko Hyppönen. Sosiaalisen median suosio jatkuu. Facebookiin kuuluu jo lähes miljardi ihmistä, joten sen kautta myös poliisin on helppo etsiä rikollisia ja näiden verkostoja. Linux on menestystarina, vaikka tavallinen kansalainen, kuten huvimajoja rakentava setä, ei sitä huomaisikaan. Linux ei ole levinnyt käyttöjärjestelmänä työasemiin, mutta sehän on maailman suosituin palvelinkäyttöjärjestelmä, jota esimerkiksi Google ja Facebook käyttävät. Sitä käytetään myös sulatetuissa järjestelmissä kuten hisseissä ja autoissa. Linux on osana myös älypuhelinten Android-käyttöjärjestelmässä, joka Mikko Hyppösen ennustuksen mukaan syrjäyttää henkilökohtaisten tietokoneiden markkinoilla Windowsin vuonna 2016. Toimitusjohtaja Kaisa Kautto-Koivula Mindgardeniasta pohtii virtuaalivallankumouksen olemusta. Ihmisaivot eivät ole muuttuneet, joten kiihtyvä muutos, epävarmuus, kompleksisuus, muuttunut työnjako ja aikapula ylikuormittavat meitä. Kaikki liittyy kaikkeen, mutta onko kellään enää kokonaiskuvaa? Mistä löydämme ymmärryksen siihen, mitä tapahtuu? Auttaako hiljainen tieto? Pois oppiminen? Avoimet innovaatioverkostot luovat tulevaisuutta. Hierarkkisesta maailmasta siirrymme ketterään, avoimeen joukkoälyn maailmaan. Virtuaalinen voimaantuminen syntyy siitä, että voimme olla mukana prosesseissa, jotka muuttavat maailmaa. Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua, väittää Esko Hannula, laadunvarmistusalan tunnettu vaikuttaja, Qentinel Oy:n toimitusjohtaja. Laadun määrittelee kuluttajan hyväksyntä, eivät laatustandardit. Nettiajan laatua ovat helppous ja yltäkylläisyys; käyttäjä haluaa kaiken tässä ja nyt, vieläpä eri laitteisiin saumattoman nopeasti. Tulevaisuuden kauhukuvat pohjautuvat siihen, että yhteiskunta on riippuvainen tietojärjestelmistä, tietojärjestelmät toisistaan ja yksilöt googlekratiasta. Lisääntyykö viranomaiskontrolli ja onko siitä hyötyä? Uskooko it-ammattilainen isänmaahan ulkoistusten ja globalisaation keskellä? - Vastuu jää pienille ihmisille, sinulle ja minulle - ja mehän hoidamme sen! Esko Hannula julistaa. Suomen Pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen pohdiskelee puheenvuorossaan yrittäjyyttä tässä ajassa kohtalaisen synkin sävyin. Hän kertoo työttömyyden myötä yrittäjäksi ryhtyneestä Matista, jolta meni yritys, asunto ja perhe, ja joka joutuu maksamaan velkojaan viisitoista vuotta. Harri Jyrkiäinen vaatii yrittäjille Suomessa sosiaaliturvaa, mahdollisuutta riskinottoon ja uuteen alkuun. Asianajaja Kari-Matti Lehti asianajotoimisto Bird & Birdistä valaisee ohjelmistosopimusten kehityssuuntia. Perinteinen lisensiointimalli on tiensä päässä; tilalle tulevat palveluntarjoajan lisenssimallit ja pilvipalveluiden sopimukset. Monimutkaiset järjestelmäkokonaisuudet voivat tuottaa kalliita yllätyksiä niin asiakkaalle kuin jälleenmyyjällekin. Asiakkaan pitäisi varmistaa, ettei joudu maksamaan toimimattomasta palvelusta. Pilvi olisi useimmiten perinteistä ohjelmistoympäristöä järkevämpi ja halvempi vaihtoehto, mutta sen laaja käyttöönotto edellyttäisi Suomen kohtalaisen vanhan tietosuojalain muuttamista. Avoimet innovaatioverkostot luovat tulevaisuutta. Teknologiajohtaja Pekka Jaarinen HiQ Finlandista puhuu järjestelmäintegraatiosta ja vaatii yksinkertaistamista. Käyttäjiä haastattelemalla voidaan kehittää toimintaa palvelevia järjestelmiä. Ovatko EAI, SOA ja BPM hypeä? Ainakin niiden käyttöönotto vie aikaa ja epäonnistumiset jarruttavat kehitystä. Integraation ammattilaisia löytyy, kaikkea ei tarvitse opetella itse alusta asti. Jaarinen kertoo yrityksestä, jossa neljännesvuosisadan ikäisen ERP-järjestelmän päälle oli rakennettu uusia järjestelmiä. Jokainen uusi järjestelmä toimi vanhan järjestelmän kautta, vaikka vanhaa ei kukaan enää käyttänyt. Ambientian toimitusjohtaja Ville Availa neuvoo, miten juostaan trendi kiinni. Teknologiaa ei kuvaa tagipilvi vaan hedelmätiskin runsaus. Käyttöönoton viivettä kuvaa viinikellari, jossa pölyiset pullot odottavat vuosikertaviinien kypsymistä. Kymmenen vuotta sitten panokset verkkokauppaan olivat liian varhaisia. Mobiilista on puhuttu pitkään, mutta potentiaalia löytyy edelleen. Pekka Jaarinen Mikko Hyppönen Esa Korvenmaa 16 HETky 4/2011
• Teema-artikkeli Onnittelumaljoja kohottamassa Hetkyn johtokunnan jäsenet Eemeli Ollila, Harri Niemi, Pipsa Ylä-Mononen sekä Tarja Berg. Teknologiatehokkaita ratkaisuja voidaan kuvata pyramidilla, avoimia ilmapalloilla. Jos järjestelmä tekee kaiken mahdollisen, siitä tulee hankalakäyttöinen ja virhealtis. Niinpä ei ole ihme, että jossain yrityksessä neuvotteluhuoneen työasemalla pyörii varjo-intranetti. Lienee helpompaa saada anteeksi kuin pyytää lupa. Puheenvuorossaan Seuraavat 40 vuotta, Esa Korvenmaa, Ciscon Suomen yhtiön toimitusjohtaja ja TTL:n hallituksen puheenjohtaja, maalailee tulevaisuuden trendejä ja teknologioita. Korvenmaa uskoo mobiliteetin kasvuun ja lisääntyviin pilvipalveluihin. Tulevaisuu- dessa saamme nähdä 3D-tulostamista, ihmisen aivot ja robotti -integraatioita ja modernin lääketieteen saavutuksena itsestään parantuvia käsiä. Saattaapa ihminen elää jopa 200-vuotiaaksi. Maailman talouden kuudennessa syklissä, vuosina 2010 - 2050, ympäristötekniikkaa kierrätetään ja raaka-aineiden ja energian käyttöä vähennetään. Nano- ja bioteknologian sekä terveydenhuollon innovaatiot ovat avainasemassa, kun väestö lisääntyy, energiaa kulutetaan entistä enemmän ja lämpötila nousee samaan aikaan kun veden, ruoan ja ekosysteemin tilanne heikkenee. Lopuksi Korvenmaa heittää haasteen 40-vuotissyntymäpäiväänsä viettävälle Hetkylle ja Pipsa Ylä-Monoselle: Save the Planet! Ei enempää eikä vähempää. Eija Kalliala toimii lehtorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ja Susanne Leppänen yrittäjänä Aforum Oy:ssä. Kauko Ollila. HETky 4/2011 17
• Ossi Mansikka ja Anne-Maritta Talaslahti Kuva: Reino Myllymäki Kalle Törmä otti vastaan 500 euron tunnustuspalkinnon Anne-Maritta Talaslahdelta. Mukana onnittelemassa OP:n tietohalintojohtaja Marco Halén, Dream Broker Oy:n myyntijohtaja Kalle Valkama, TTL ry:n toiminnajohtaja Robert Serén sekä Hetkyn pj. Pipsa Ylä-Mononen. örmä Kalle T Juhlassa palkittiin nuoria Minna Sip ola Mitä it-alalle kuuluu 2010-luvulla? Helsingin Tietojenkäsittelyyhdistyksen 40-vuotisjuhlaseminaarissa kuultiin yritysja yhdistysedustajien näkemyksiä alan haasteista ja mahdollisuuksista sekä palkittiin Nuokko-ideakilpailun voittajat. TORsTAInA 20.10. Helsingin Musiikkitalon Camerata-salissa katsottiin kahdeksan tunnin ajan maailmaa it-alan näkökulmasta. Tilaisuus käynnistyi klo 12.45 Hetkyn puheenjohtajan Pipsa Ylä-Monosen avaussanoilla. Seuraavan kuuden tunnin aikana lähes 250 vierasta pääsivät nauttimaan kahdeksan it-sektorin asiantuntijan esityksistä, jotka käsittelivät muiden muassa yrittäjyyttä, trendejä, teknistä kehitystä sekä tietoturvaa nyt ja tulevaisuudessa. It muuttaa maailmaa Tilaisuudessa juhlistettiin Hetkyn 40-vuotista taivalta ja katsottiin visusti tulevaisuuteen. Yksi puhujista oli Tietotekniikan liiton hallituksen puheenjohtaja Esa Korvenmaa. Esityksessään Seuraavat 40 vuotta Korvenmaa väitti, että it-aikakausi ei ole 40-vuotisesta hegemoniastaan huolimatta lähimainkaan ohi. Tulevaisuudessa alalla 18 HETky 4/2011
• Teema-artikkeli on paljon annettavaa esimerkiksi nanoteknologialle. Pitkällä aikavälillä tieteisfiktiotakin muutetaan todeksi. Tietoyhteiskunnan turvarakenteista ja tulevaisuuden haasteista esitelmöi puolestaan F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen teemalla Sukupolvi, joka meni verkkoon. Yksi Hyppösen ydinajatuksista oli, että tekniikan kehitys muuttaa perinteisiä toimintatapoja arkielämän, mutta myös rikollisuuden ja sodankäynninkin saralla ­ ne siirtyvät verkkoon. Lokakuussa esimerkiksi uutisoitiin puolustusministeriön halusta varautua verkkosodankäyntiin valjastamalla viruksia kyberaseiksi. Myös verkkopankkihuijaukset ja identiteettivarkaudet ovat alati otsikoissa. Vaikka internetin myötä ulkomaiset verkkokaupat ovat vain klikkauksen päässä, lähellä on myös ulkomainen rikollisuus. Korvenmaa hauskuutti yleisöään huomauttamalla, että tulevaisuudessa Hyppösellä tulee tietoturvalaboratoriossaan kiire. nUOkkO 2011 ­ nuorten ideoita palkittiin Seminaarin loppuhuipennus oli Nuokkoideakilpailun tulosten julkistaminen. Kilpailutuomariston puheenjohtaja Pipsa YläMononen kertoi, että kilpailun tavoitteena oli kannustaa it-orientoituneita nuoria kehittämään nuorten verkottumista edistäviä ratkaisuja. Kilpailun tuomaristossa olivat mukana TTL ry:n toiminnanjohtaja Rober Serén, OP-Pohjola ryhmän palvelujohtaja Mika Kivimäki, Tekniikan tohtori Risto Sarvas Futurice Oy:stä ja myyntijohtaja Kalle Valkama Dream Broker Oy:stä sekä Hetky ry:n johtokunta. Kilpailussa ei ollut mukana yhtään 2500 euron pääpalkinnon arvoista ehdotusta. Tuomaristo päätti antaa kunniamaininnat Kalle törmälle sekä Minna Sipolalle ja palkita heidän ideat, kunkin 500 eurolla. Sipola pyrkii ideassaan yhdistämään nuorten verkottumisen ja työnhaun. Tuomaristo kehui tuotosta jäsennellyksi ja loppuun asti mietityksi. Sipola oli estynyt saapumasta tulosten julkistamistilaisuuteen. Törmän, 22, idea yhdistää puolestaan sosiaalisen median, verkottumisen ja pelimaailman. - Lähdin kehittämään ideaani sen pohjalta, että se voisi olla kouluverkossa toimiva, opiskelijoille avoin sovellus, Törmä alustaa. Hän lähti kehittämään ideaansa mirc-pikaviestisovelluksen toimintaperiaatteen pohjalta, jossa toisilleen tuntemattomatkin voivat helposti tutustua. - Näin Nuokon mainoksen HAAGA-HELIAn infotelevisiossa. Naureskelin aluksi, että facebook ja twitter ovat jo olemassa. Niissä tuntemattomat kuitenkin harvoin tutustuvat keskenään. Ajattelin, että tämä voisi olla jännittävä lisä esimerkiksi kouluverkkoon. Interaktiivisuuden lisäämiseksi käyttäjät voivat lisätä alustalle huhuja tai väitteitä, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa. Sovellus saa pelimäisen luonteen muiden lähtiessä selvittämään huhujen todenperäisyyttä. Liiketaloutta opiskeleva Törmä aikoo käyttää palkintorahansa uuden verkkokaupankäynnin mullistavan liikeideansa toteuttamiseen. Hänen mukaansa kehitteillä oleva ratkaisu on ennen näkemätön. Kilpailun tärkein anti oli Törmälle kuitenkin näkyvyys. - Pidän Nuokkoon osallistumista näyttönä osaamisestani. Olen jo maininnut siitä yritystapaamisissa ja CV:ssäni, tyytyväinen Törmä summaa. yhteistyökumppanit kannustamassa nuoria Ideakilpailua koordinoineen, Nuokko 2011 -hankejohtaja Anne-Maritta Talaslahti antoi erityistä kiitosta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn opiskelijoille, jotka rakensivat ja ylläpitivät nuokko.fi-sivustoa. Korkeakouluopiskelijat olivat erittäin motivoituneita työstämään yli puoli vuotta kestävää valtakunnallista hanketta. It-opiskelijat tekivät nyt myös ensi kertaa laaja-alaisesti opiskelijayhteistyötä koulutusyksiköiden välillä, erityisesti journalismi-yksikön toimittajaopiskelijoiden kanssa. Nuokko tekijöiden sekä yritysesittelyt on luettavissa netistä Nuokon Blogi-arkistosta http://nuokko.blogspot.com/ Myös Nuokko 2011 -ideakilpailun yhteistyökumppanit vakuuttivat tyytyväisyyttään. He olivat Futurice Oy, Planeetta Internet, Hetky ry, OP Pohjola, Tietotekniikan liitto sekä Dream Broker Oy, joista kolme viimeistä olivat edustettuna tuomariston esittäytyessä Hetkyn juhlaseminaarissa. He kertoivat lähteneensä kiinnostavalta kuulostaneeseen ideaan mukaan kuullakseen, mitä nuoret tällä sektorilla ajattelevat, ja mahdollisesti voivat huomioida nuorten ajatukset omassa liiketoiminnassaan entistä paremmin. Yleisöä muistutettiin myös siitä, että "yrityksiä lähdetään aina perustamaan pienistä liikeideoista" . Lue lisää Nuokosta, sen tekijöistä sekä yhteistyökumppaneista: http://nuokko.blogspot.com/ Ossi Mansikka on toimittajaopiskelija Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmassa. Anne-Maritta Talaslahti on Hetkyn johtokunnan jäsen. dreambroker HETky 4/2011 19
• VA AKsähköisen työpöydän ja risteili Heli Tuomonen älykkään tiedonhaun merkeissä Sähköinen työpöytä yleistyi kymmenkunta vuotta sitten. Yleensä se tarkoitti vain uutta intraa tai portaalia aikaisempien rinnalle. Yrityksellä onkin helposti kolmesta neljään erilaista sekä eri aikakausilta olevaa intranet-ratkaisua ja pahimmillaan kaikissa on eri tietosisällöt. Tämä oli perusasetelma, johon AKVAn isännistö halusi saada uusia näkökulmia, kun keväällä aihetta ja puhujia mietittiin. Kuvat Jari Petersen-Jessen sÄHköInEn TyöPöyTÄ on täysin suomenkielen oma käsite eikä vastaavaa termiä löydy englanninkielisestä kirjallisuudesta. Englanninkielessä puhutaankin enemmän erilaisista työtiloista tai työryhmistä. Sähköisellä työpöydällä tarkoitetaan kuitenkin yhteistä tapaa toimia. Tällä yhteisellä toimintatavalla pystytään helpottamaan työnkulkuja, kokoamaan ja lajittelemaan tietoa käyttäjän tarpeita ajatellen, edistämään yhteistyötä muiden käyttäjien kanssa, takaamaan roolin mukainen pääsy tietoihin, työkaluihin ja sovelluksiin yhdestä käyttöliittymästä. Kun sähköiseen työpöytään integroidaan yhä kiinteämmin myös ulkoisista lähteistä saatavaa tietoa, saattaa tieto alkuperäisestä lähteestä hävitä prosessin aikana. Tekijänoikeuksien näkökulmasta katsottuna tämä on haastavaa. Miten pystytään integroimaan ulkoiset tiedot helposti saataville tekijänoikeuksia rikkomatta? Suurin ongelma on se, että lainsäädäntö ei ole ajan tasalla, joten riitatilanteissa lakia joutuu aina soveltamaan. Sähköisiin työpöytiin on sidottu sosiaalinen aspekti, jossa jaetaan tietoa kaikista organisaation työntekijöistä. Kuka vastaa ja kuka päättää näissä esiintyvien henkilötietojen julkisuudesta? Missä näitä henkilötietoja säilytetään? Nämä kaikki ovat yksityisyydensuojan näkökulmasta oleellisia kysymyksiä, kuitenkin sosiaalisuutta olisi kaikin keinoin tuettava. Aikaisemmin tiedon lajittelu on ollut pelkästään ammattilaisten heiniä (taksonomiaan perustuva luokitus) ja toimintatavat dokumenttikeskeisiä. Nyt on nousemassa esiin ihmiskeskeisempi lähestymistapa; tehdyt tunnisteet perustuvat assosiaatioihin. Samasta tiedosta on saatavilla yleensä enemmänkin liikaa kuin liian vähän materiaalia ja valintaperusteissa nousevatkin esiin itse kirjoittaja, kirjoittajan verkostot ja muiden suositukset. Koska materiaalia on paljon saatavilla, kannattaa panostaa myös ns. koneelliseen dokumenttien luokitteluun niiden paremman hallittavuuden saavuttamiseksi. Jos tuotetusta sähköisestä materiaalista ei pidetä huolta, sitä uhkaa pirstaloituminen ja rämettyminen. Tämän vuoksi sähköinen työpöytä onkin jatkuva kehityshanke. Sähköisellä työpöydällä pystytään lisäämään itsepalveluastetta ja tehostamaan informaation jalostumista tiedoksi. Yhä tärkeämpään rooliin nousevat erilaiset verkostot, kuten yleiset sosiaalisen median palvelut (esim. foorumit, Facebook ja YouTube) ja organisaation sisäiset ja ulkoiset yhteistyöverkostot. Nykyään sähköiset työpöydät on rakennettu selainpohjaisiksi ja trendinä on ollut upottaa kaikki mahdolliset sovellukset selaimeen. Tämä on kuitenkin kallis ja huonosti ylläpidettävä ratkaisu, joka ei taivu erilaisiin päätelaitteisiin eikä offline-käyttöön. Tärkeämpää olisikin tuoda erilaiset työvälineet helposti tarjolle. Nyt sähköisen työpöydän kulmakivi on monelle tietotyöläiselle ollut sähköposti, mutta sähköposti pitäisi saada siirrettyä takaisin alkuperäiseen tarkoitukseensa, kahden ihmisen väliseen kommunikointiin. Sisäisten uutisten, tiedotteiden yms. paikka on sähköisellä työpöydällä, pikaviestimissä, videoneuvotteluissa ja muissa vuorovaikutteisissa kommunikaatiotavoissa. On kuitenkin tärkeää tietää, mitä järjestelmältä halutaan ja minimoida räätälöinnin tarve. Tavoitteet kannattaa purkaa pienemmiksi mitattaviksi osatavoitteiksi, 20 HETky 4/2011
• Teema-artikkeli Keskustelut jatkuivat virallisten osuuksien ulkopuolella aina reikäkorttien historiasta nykypäivää ja tulevaisuuden visioihin, hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa kuitenkaan unohtamatta. priorisoida keskenään ja asettaa erikseen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Pitää tunnistaa tarvittavat liitynnät ja tekniset vaatimukset. Kuitenkin liian tarkka määrittely siitä, miten järjestelmä toteutetaan estää uusien innovaatioiden synnyn. Sähköinen työpöytä ei kuitenkaan korvaa muita tietojärjestelmiä vaan kokoaa ne yhteen saman näkymän alle. Enää ei voida puhua it-hankkeista vaan liiketoiminnan kehittämishankkeista, sillä järjestelmät suunnitellaan käyttäjien ja liiketoiminnan tarpeista lähtien heidän toimintansa tehostamiseksi. Siksi käyttäjien koulutusta ja opastusta ei saa unohtaa. Risteilyn esitykset löydät osoitteessa: http://www.hetky.fi/akvan-laivaseminaaritukholmaan-2011 Kirjoittaja on AKVAkerhon isännistön jäsen, konsultti. Sähköisellä työpöydällä pystytään lisäämään itsepalveluastetta ja tehostamaan informaation jalostumista tiedoksi. Kansallisena epäonnistumisen päivänä Reino Myllymäki kertoi it-projektien epäonnistumisten estämisestä ja julkisti uuden kirjansa Onnistunut tietojärjestelmäprojekti, osa 1. Neuvoja tietojärjestelmän hankintaa valmistelevalle. Social Technology Design p a l v e l e e v e r k o i s s a HETky 4/2011 21
• ESCROW AGENTTI ON OSA YRITYKSEN RISKIENHALLINTAA TURVAA LÄHDEKOODIN KÄYTÖN TURVALLINEN SÄILYTYS USEITA SOPIMUSMALLEJA LUOTETTAVA AGENTTI TURVAA YRITYSTOIMINNAN JATKUVUUDEN T U RVA A T I E TO KO N EO H J EL M IS TO N L ÄH D EKO O D I - T EE SO PI MUS K ANSSA M M E! w w w. h e lsink i .cham b e r. f i /e s crow HETky 4/2011 23
• Kiitämme lämpimästi 40-tvuotisjuhlavuotemme yhteistyökumppaneita: