• V uoden 2013 l a at u l eh t i-voi t taja v HINTA 11,90?€ Paol a S u ho s e n e koe l ä m ä n k a a r i 74 A n ss i k e l a 20 n ä m ä t uok su t s a avat si n u t os ta m a a n 46 i h a n a s y k s y n l ä h i m uo t i 40 r a a k a a pi z z a a , n a m! 53 tä m ä va at t e ess a si m a k s a a 16 pe ru s t i n om a n m e di a n 9 7 7179 9 286005 12 0 04 12 ISSN 179 9 - 28 6 9 3?–?4 / 2013
• Oltaisiinkin kuluttajia PÄ Ä N AV A U S M e emme kuluta autoja tarpeeksi. Yllättävä väite ekolehdessä, mutta anna minun selittää. Vastustan kaunistelevia kiertoilmauksia: minusta kasvinsuojeluaine on myrkky, riistanhoito on useimmiten metsästystä ja ystävämyynti on ale. Mutta hassuin kiertoilmaus taitaa olla nykyihmisten nimittäminen kuluttajiksi. Emme me nimittäin kuluta. Me ostamme uutta, koska sitä meille tyrkytetään. A inakin minulla on niin paljon tuoleja, kaulahuiveja, dvd:itä ja kankaisia kauppakasseja, etteivät ne kulu, ainakaan loppuun. Pikapuolin aion hankkiutua eroon yhdestä talvitakistani, koska en ole käyttänyt sitä enää kahteen viime vuoteen. Takki on ehjä, jopa siisti, mutta en enää halua kulkea siinä. Aion tehdä kaikkeni, että suhde seuraavaan talvitakkiini kestäisi pidempään. Vinkkejä antavat lähimuoti-juttumme (s. 46) suomalaissuunnittelijat, jotka korostavat taidokkaan suunnittelun kestävyyttä. Näitä vaatteita vaalitaan. K U VA : M I K KO R Y H Ä N E N T avarasuhdettamme ruokitaan vain, jotta meitä saataisiin ostamaan lisää. Voi kun meitä kannustettaisiin yhtä innokkaasti kuluttamaan ja jopa huoltamaan tavaraa. ”Hyvän unen viikot nyt tutussa sängyssäsi!”, ”Mikäpä sen parempaa kuin viettää iltaa ystävien ja perheen kanssa. Kata vanhoilla astioilla. Eivät he astioiden vuoksi sinun luoksesi tulleet.” tai ”Syksy on hyvä aika huollattaa pyöräsi!” Taloudellisessa mielessä arvo syntyy nykyisellään tavaran tuotannosta ja viimeinen etappi on, kun kuluttaja hankkii tuotteen kaupasta. Sitten on edessä saattohoito ja lopulta huojentava kaappien raivaus ja käytetystä tavarasta eroon hankkiutuminen. Toisinkin voi olla. Siivouspäivä-jutussamme (s. 32) haaveillaan, että kauppojen sijaan voisi piipahtaa käsityöläisten tuunaus- ja korjauspajoissa. Usein riittäisi myös, jos ostaisimme käyttöoikeuden tuotteeseen, emme itse tavaraa. Tämä toimii jo musiikissa (Spotify), tv-viihteessä (Netflix) ja vaatteissa (Vaatelainaamo) ja uusia kohteita syntyy, kun jakamistalous yleistyy. N yt tulen niihin autoihin. Kesällä jakamistaloudesta kirjan julkaissut Sitran tutkija Vesa-Matti Lahti sanoo, ettei missään tehtaassa hyväksyttäisi, että perusresurssin käyttöaste on alle kymmenen prosenttia. Henkilöautot seisovat yli 90 prosenttia ajasta käyttämättöminä. Niitä ei siis kuluteta tarpeeksi. Siksi hänestä autot kannattaa laittaa yhteiskäyttöön. Silloin niitä ei tarvita niin monia. Lisää ideoita siitä, miten jakamistalous pelastaa maailman löytyy sivulta 14. T ätä Huilia on tehty pitkään ja hartaasti. Kiitos kun jaksoitte odottaa! Olemme Huilissa usein kirjoittaneet, että laadun tulisi korvata määrää. Nyt meidän täytyy itse valita. Koska omakustantaminen on riski bisnes (katso oman median perustaneiden tarinat s. 16), olemme päättäneet satsata tänä vuonna neljään superlaadukkaaseen Huiliin viiden sijaan. Tämä lehti on siksi tavallista paksumpi syksyn tuplanumero. Toivottavasti kulutatte paljon aikaa tämän Huilin parissa! R I I K K A S U O M I N E N • päät oimi t taja PS Kultti ry valitsi Huilin alkukesästä Vuoden 2013 laatulehdeksi. Olemme lievästi sanottuna iloisia! Palautetta: Juttu lapsiperheen minikodista oli erittäin mielenkiintoinen! Esitelkää nuoria nousevia suunnittelijoita, jotka käyttävät uusiomateriaaleja. Lapsiin liittyviä juttuja oli viimeksi turhan paljon.
• KE ES Mitä uutta tänä syksynä? LÄM Ä E TA 2 0 1 Ä 0 STÄV Ä no. 3?– ? 4 ? / ?2 013 , S YY S – L O K A K U U • t e e mana A I S T I T Tuplanum e ro UOD Ä V Alku “Jäin lomalla koukkuun murha. info-sivuston seuraamiseeen. Pelkään, että kotisalapoliisius on syksyn juttuni. ” s.?20 Tuoksubisnes, eli miten nenä johtaa lompakkoasi. s.?26 Suomi on uusiutuvan energian alisuorittaja s.?30 Kaupunkiviljelyn kiinnostavimmat ideat maailmalta s.?32 Ratkaiseeko Siivouspäivä tavaratulvan s.?37 Ruokaliite: Tanska vie ja Suomi vikisee, superfoodien jalanjälki s.?41 Sopiiko tama viini vegaanille? s.?42 Pietari Kääpä on ekoelokuvan Pietari Suuri s.?46 Rakas & omistettava, sellainen on ekovaate s.?54 Maantienharmaaseen rakastuneet s.?56 Ikimetsä on oiva matkakohde Elina Venesmäki ilmoi t usm y y n t i Heidi Backström heidi.backstrom@huililehti.fi K irjoi t tajat Otto Bruun Terhi Hautamäki Helmi Honkanen Liisa Jokinen Reeta Laamo Laura Pörsti Laura Rantanen Johanna Sumuvuori Kaisa Viitanen “Järjestän lasten sirkuskerhon tänne maalle, ja osallistun siihen lasten kanssa.” ”Ystävälläni on pihallaan valtava vanha omenapuu. Meinaamme käydä poikakaverini kanssa siellä varkaissa ja valmistaa ompuista itse siideriä.” “Aion selvittää, mihin käytän aikaa. Tuloksista opin toivon mukaan jotakin.” Valokuvaajat Anna Autio Iina Esko Juliana Harkki Hanna Koikkalainen Markus Sommers Matti Tanskanen Nikola Tomevski ”I will travel a lot and i will find old graphics in the fleamarkets that will blow my mind away!” “Elämä pitkästä aikaa Suomessa.” K uvi t tajat Janic Leino Sergio Membrillos H arjoi t t e lija Riikka Manninen s.?63 Tuo luonto kotiin! s.?64 Kestävämpää matkailua: Gotlanti on luomuruuan paratiisi s.?67 Kokkioppi: Säilöntää ilman hikeä ja kyyneliä s.?68 Hyviä uutisia s.?69 Otto Bruunin kolumni: Tuulivoimaa ja diskovaloja s.?71 Vastustan! Kylpypaljuja s.?74 Kolme toivetta: Anssi Kela “Oma yritys ja vironkielen kurssi. Asiat eivät liity toisiinsa, mutta kumpikin on pitkäaikainen unelma. t oimi t uspäällikk ö Eko-Opas K uvankäsi t t e lijä “Uutta tilaa kotiin tyhjentämällä kaapit turhasta. Vähemmän on enemmän.” Matti Sipiläinen “Retrosisustamista 60-luvun henkeen!” PA I N AT U S J A R E P R O Libris Oy Huili on painettu kasvisöl jypohjaisill a painoväreill ä ja sen paperi Cocoon offset on FSC- merkittyä . K U S TA N TA J A Ekoyhtiö Huili Oy Tilaa Huili: www.huililehti.fi/tilaa H U ILI OY EK OY HT I Ö H U I LI OY Asu lähituotantoa: t-paita / Preview Villainen kauluspaita / Riivari Vetoketjuanorakki / R-collection Huili — LEHTI KESTÄVÄ ÄN EL ÄMÄ ÄN • Ekoyhtiö Huili Oy, PL 9 6 5, 0 0101 Hel sinki toimitus@huililehti.fi • w w w.huililehti.fi • ISSN / ISSN - L 179 9 – 28 6 9 Ö Neljännentoista Huilin kannen ekojeesuksen kuvasi Iina Esko. Malli Villen stailasi Laura Väinölä. I Elokuvan mahti ympäristönsuojeluun on suuri. Tarkalleen kuinka suuri, sitä selvittää tutkijalupaus Pietari Kääpä. ART DIRECTOR Jesse Kühn / Matti Sipiläinen “Ajattelin aloittaa venäjänkielen opinnot. Ihastuin viime kesänä Makedonian matkalla kyrillisiin kirjaimiin. Huili 20 päätoimit taja Riikka Suominen OY HT 54 Ikimetsä on harvinaisen hieno matkakohde. E-ei, tätä tukkaa ei enää värjätä! Asumismessut ja muita menoja Pellot hiilinieluiksi? Opas hyvään susisuhteeseen ja muita kulttuuritärppejä Parasta nyt Ekoelämänkaari: Paola Suhonen kertoo, koska kasvissyöjän oli nälkä. Nannaa: Vaihtoehtobisnes Huili taulukoi: Pelastuuko maailma näillä neuvoilla? Ekotekijä: Saippualähettiläs Ying-Ju Lin Mun juttu: Oman elämänsä mediamogulit Tähän tyyliin: Meiju Niskala EK 56 s.?6 s.?8 s.?9 s.?10 s.?12 s.?13 s.?14 s.?15 s.?16 s.?18 Huili ON Suomen ensimmäinen ja paras ekolo ginen lifestyle- lehti. Lehteä myydään irtonumeroina Akateemisissa kirjakaupoissa ja Kiasma - kau passa . TIL A A HUILI hintaan 35 euroa?/?vuosi (kesto, määräaikaistil aus 50 euroa?/?vuosi): WWW.HUILILEHTI.FI 4 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U
• STÄV 0 KE ES Ä UOD Ä V Tervetuloa meille! TE K S T I T: riikka M ann I n e n , riikka suomin e n & Elina V e n e smäki LÄM Ä E TA 2 0 1 Ä S Y Y S LO K A maailman m e no t Niko Lipsanen ja Mari Taskinen olohuoneessaan, kadulla. Urbaaneilla asumismessuilla pääsee kurkkimaan koteihin. Helsinkiläiskodissa Munkkisaaressa asuu kaksi aikuista, siellä on kotitoimisto ja tilaa sohvasurffaajille sekä säännöllisille hoitokoiravieraille. Neliöitä asunnossa on 16. Tilaihme ja noin parikymmentä muuta kiinnostavaa kotia avaavat ovensa kävijöille Urbaaneilla asumismessuilla. ”Haluamme näyttää, että kivasti voi asua pienissäkin neliöissä”, sanoo tapahtuman koordinaattori Eeva Astala Dodo ry:stä. Kyseessä ovat asumis-, eivät asuntomessut. Kaupungissa asuminen levittäytyy kodin neljän seinän ulkopuolellekin: kahviloihin, puistoihin ja naapureiden kanssa jaettaviin yhteistiloihin. Munkkisaaressakin katutasossa sijaitsevan pikkukodin olohuone jatkuu ulkona. Meri siintää parin sadan metrin päässä ja aurinkoisen ulkopöydän ääressä istuu naapureita teellä harva se ilta. ”Parasta on naapurusto. Tänne muuttajat ihmettelevät, kun heti pari naapuria on kysymässä tarvitaanko kantoapua. Eilen grillasimme yhdessä sisäpihalla”, Niko Lipsanen kertoo. U rbaani t asumism e ssu t H e lsin g issä 31. 8 . J y väsk y lässä 31. 8 . ja Tamp e r e e lla 1. 9. Vapaa pääs y. urbaani tasumism e ssu t. f i H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U Kolmatta kertaa järjestettävä kansallinen etätyöpäivä haastaa työntekijät ja työnantajat joustavampaan työn tekemiseen. Viime vuonna etätyöpäivän aikana kulkematta jätetyillä kilometreillä olisi päässyt maapallon ympäri huikeat 14 kertaa. Tämän vuoden etätyöpäivän teemaksi on nostettu yhteisöllisyys. Etätyönpäivä voi viettää myös sosiaalisissa merkeissä. Kahvilan häly on mahdollista vaihtaa joustavaa työskentelyä varten suunniteltuihin tiloihin, joista tuore esimerkki on Erottajankadulle Helsinkiin perustettu Kontoret. Kodin ja toimiston välimuoto tarjoaa työrauhaa kaupungin keskellä. Tuntimaksu on 5-10 euroa. 20.9. Kontoretissa on tiedossa erillistä ohjelmaa etätyöpäivän kunniaksi. (RM) Kansallinen etätyöpäivä 20.9.2013. www.etatyopaiva.fI www.kontoret.fi t e ks t i t: R iikka S uomin e n K uva : E e va A s tala / D odo r y 6 Yhteisöllinen etätyö Huili on laatua Kultti ry on valinnut Huilin Vuoden 2013 laatulehdeksi. ”Olemme ylpeitä siitä, että pyrkimyksemme tehdä mahdollisimman korkealaatuista omakustannetta on huomattu. Tunnustus kuuluu kaikille Huilin tekijöille!”, sanoo Huilin päätoimittaja Riikka Suominen. Kilpailuun osallistui yhteensä 70 suomalaista aikakauslehteä. Vuoden laatulehden valitsivat ostopäällikkö Pasi Somari Akateemisesta Kirjakaupasta, Design Director Tuomas Jääskeläinen Bonnier Publications Oy:stä ja aikakauslehtijournalismin professori Maija Töyry Aalto-yliopiston taideteollisesta korkeakoulusta. Palkintoraati luonnehti Huilia näin: ”Huilissa korostuvat detaljien taju, oivaltavat designratkaisut ja visuaalisuus, nettiympäristöstä tuttujen ratkaisuiden soveltaminen printtimediassa sekä tekijöiden sinnikkyys ja sitoutuneisuus.” Luomulaatikko kivijalassa Tampereella vuosia toiminut lähinnä luomutuottajien omistama nettikauppa Luomulaatikko avasi heinäkuussa kivijalkamyymälän aivan kaupungin keskustaan. Tila kaupungissa -niminen myymälä pyrkii tarjoamaan kaiken mitä lähikaupasta tarvitsee tuoretuotteista kosmetiikkaan ja pesuaineisiin. Kilpailu on kovaa läheisen Ruohonjuuren, kauppahallin ja markettienkin luomuvalikoiman kanssa. ”Hedelmät ja vihannekset sekä tuore luomuliha ovat kilpailuvalttejamme”, kertoo myyjä Ina Herckman. Kauppassa on myös pieni deli. Alkupääomaa on kerätty osakeannilla. 100 euron suuruisen osakkeen ostaneille on luvassa alepäiviä ja vaihtuvia tarjouksia. Tila kaupungissa, Aleksis Kiven katu 13, Tampere
• kul t t uuri rin tama LTA Uutinen Susi verotti vuonna 2010 Suomen hirvikannasta alle prosentin. Metsästys 42 prosenttia. FESTIVAALIANTIA KUOPIOSSA Kuopiossa voi ihailla kansainvälisten nykytaiteilijoiden julkisiin tiloihin luomia teoksia. ANTI nykytaidefestivaalia on järjestetty kaupungissa jo vuodesta 2002. Tämän vuoden erikoisuus on Hietasalon saareen syntyvät tilataideteokset. Festivaali lähettää saarelle viikoksi neljä toisilleen vierasta eri alojen taiteilijaa. He asuvat teltoissa ja tekevät ruokansa tulella, ja taideteokset syntyvät suoraan Hietasalon saaren kauniiseen luontoon. Lopputulokset pääsee näkemään viikonloppuna. A N T I f e s t ivaali 2 4 . –?2 9. 9. K uopiossa w w w. an t i f e s t ival .com Hy vä hukk ateos Hehtaarilta katoaa noin 220 Kiloa hiiltä joka vuosi Pellot ovat suuria kasvihuonekaasujen päästelijöitä, mutta ne voitaisiin muuttaa hiilinieluiksi: biohiilen avulla, sanovat tutkijat. Maatalouden tutkimuskeskus MTT on tutkinut Suomen peltoja 35 vuoden ajan, ja näytteitä on otettu 600 pellolta. Tutkimus on ainutlaatuisen laaja. Tutkijoiden mukaan kivennäismaahehtaarilta katoaa noin 220 kiloa hiiltä joka vuosi, eloperäisiltä turvemailta vielä enemmän. Kun hiiltä eli eloperäistä ainesta katoaa, viljelymaat köyhtyvät ja hiili katoaa ilmakehään pahentamaan ilmastonmuutosta. Pelloilta karkaa ympäristöön hiilen lisäksi muitakin ravinteita, ja voimakas maan muokkaaminen lisää katoa. MTT:n tutkimuksen johtaja, professori Kristiina Regina kertoo, että Suomen pelloista turvemaita on 12–14 prosenttia. ”Vielä 2000-luvun kahdeksana ensimmäisenä vuotena soita raivattiin pelloiksi Pohjanmaalla, kun karjatilat laajensivat, ei- 8 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U kä muuta maata ollut. Sittemmin turvepeltojen raivaaminen on onneksi hiipunut.” Suomessa suorakylvö, jossa uusi siemen kylvetään kyntämättä vanhan sängen päälle on jo laajasti käytössä, ja Kristiina Reginan mukaan suorakylvö auttaa ravinteiden ja veden pitämisessä maassa jo paljon. Uusista keinoista puhutuin ja tutkituin tällä hetkellä on biohiili, jota Suomessa tutkii muun muassa MTT ja siellä erikoistutkija Kari Tiilikkala. ”Voin jo sanoa, että biohiili lisää maaperän vedensitomiskykyä, lisäksi se sitoo hajua ja typpeä sekä tietenkin hiiltä.” Biohiiltä valmistetaan Suomessa jo. Sitä valmistetaan kuumentamalla puuta 450 asteessa hapettomassa tilassa. Isorakeista puuhiiltä myydään grillihiilenä, ja yli jäävää pölyä voi Tiilikkalan mukaan käyttää sellaisenaan maanparannukseen. Samalla menetelmällä valmistetaan myös biopolttoaineita. Tiilikkalan mukaan ei vielä tiedetä, si- tooko biohiilen lisääminen hiilen maaperään 300 vai 3000 vuodeksi, mutta meidän näkökulmastamme jo 300 vuotta on paljon. Vielä ei osata sanoa, voisiko tästä tulla maailman mittakaavassakin merkittävä hiilinielu, mutta ainakin kiinnostus on suurta. ”Yhdysvalloissa puhutaan jo, että biohiilen maahan sitominen voisi tuoda oikeuksia päästökaupassa, ja tällainen potentiaali voi jo tuoda kehitystyöhön paljon rahaa.” Biohiili maanparannusaineena on jo päässyt tuotantoonkin asti. Biolanin vihreä multa sisältää puuhiiltä. Ajatus maan parantamisesta biohiilen avulla tulee Etelä-Amerikan intiaaneilta, joiden tuhansia vuosia sitten parantelema terra preta -maa on edelleen hedelmällistä. He paransivat maata sekoittamalla siihen hienojakoisen puuhiilen ja kompostin seosta. Elina V e n e smäki A ukeaman kuvat: C hristine Warner H aw ks ja H annu H uttu Pellot hiilinieluiksi Pari sutta voisi säästää henkensä, jos kaikki susikonfliktin osapuolet lukisivat tämän tuoreen kirjan. Tietämys suurpedoista vaikuttaa myönteisesti niihin kohdistuviin asenteisiin. Ja tietoa Susi-kirjasta totisesti saa! Se kokoaa helppolukuiseen muotoon uusimman kansainvälisen tutkimustiedon sudesta. Kirjan kirjoittanut biologi Mervi Laaksonen asuu perheensä kanssa maaseudulla Suomen susitiheimmässä kunnassa Kuhmossa. Suden riesa on sen sopeutuvuus. Se pystyy elämään myös ihmisympäristössä, niinpä seurauksena ovat konfliktit metsästäjien ja karjankasvattajien kanssa. Kirja tuo esiin ratkaisuita tähän yhteiseloon. Sutta uhkaa Suomessa salametsästys ja myös lailliset kaatoluvat verottavat noin 150 yksilön susikantaamme. Kirja muistuttaa, ettei sutta kannata suojella vain siksi, että EU niin meidät määrää tekemään, vaan myös koska sudella on oleellinen rooli koko ekosysteemille. Susi voi auttaa erittäin uhanalaisen ahman suojelussa ja haapametsien palautumisessa. Susi voisi jopa tuoda elinkeinoa syrjäseuduille. Se on haluttu kuvauskohde keskieurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten luontokuvaajien keskuudessa. Toisaalta kirja käsittelee avoimesti myös suden ongelmaa esimerkiksi porotaloudelle. Susi syö vuodessa kymmenesosan kaikista Suomen poroista. Myös metsästyskoiralla on riski joutua suden hampaisiin, vaikka selvästi enemmän koiria kuolee kuitenkin liikenteessä, hukkumalla ja metsästystapaturmissa kuin suden saaliina. Pihakoiran pystyy helposti suojaamaan rakentamalla sille tukevan verkkotarhan. Erittäin kiinnostavaa on lukea susien määrästä, niiden aiheuttamista ongelmista ja niihin suhtautumisesta muissa maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on menestyksekkäästi hätyytetty susia kotieläinten luota automaattisilla sireeneillä, jotka laukeavat, kun susi lähestyy karja-aitausta. Kirjan hienot kuvat on pääosin ottanut suomussalmelainen luontokuvaaja Hannu Huttu. Huili suosittelee kirjaa isänpäivälahjaksi! (RS) M e rvi L aakson e n : S usi ( M aah e nki 2 013) Mustan orkidean jäjillä Musta orkidea on kiehtova ja koukuttava kirja. Se vie lukijan suomalaisten orkideaharrastajien tapaamiseen, viktoriaanisen ajan hengenvaarallisille orkideanmetsästysretkille, nyky-Hollannin kukkatukkuun, indonesian orkideapuistoihin ja Kaakkois-Aasian suosademetsiin, joissa orkideojen salakuljettajat keräävät harvinaisuuksia. Suosademetsiä raivataan öljypalmuplantaasien tieltä orankien ja monien orkidealajien tuhoksi. Niitä kuivattiin paljon Suharton Indonesiassa riisipelloiksi, surkein tuloksin. Ojitetujen soiden turve palaa ja peittää muun muassa Singaporen ajoittain savusumuun. Kirjassa Elina Grundstöm etsii suurta ja harvinaista Mustaa orkideaa ja tietoa siitä, voidaanko ilmastonmuutoksesta selvitä. Hän kertoo, miten suosademetsien tuho kiihdyttää ilmastonmuutosta ja miten orkideoista on jalostettu marketeihin bulkkikasveja, jotka eivät enää tuoksu. EV Elina Grunds t r ö m : M us ta orkid e a ( N e mo 2 013 , ilm e s t y y 3 . 9.) KUVANKAUNIS SUOMI Kainuulainen valokuvaaja Tuomas Kaakinen on koonnut kirjan luonnonkauniista Suomesta. Esipuheessaan hän kertoo etsineensä idyllisiä kuvausaiheita hiekkateiden varsilta maaseudulta ja luonnosta. Ja idylliä onkin löytynyt: harmaantuneita hirsiseiniä, virheettömän pyöreitä ruislimppuja, sateenkaari lehmihaan yllä… Suomalainen maaseutu näyttäytyy niin esteettisenä, ettei sitä ihan hevillä tunnista. Mutta ehkei mainoskuvaajanakin työskennellyt Kaakinen haluakaan olla dokumentaristi. Maalaisromanttisilla kuvillaan hän myös rakentaa meille kaunista kansallista identiteettiä. Se onnistuu. Lukijana tuntee yhtäkkiä ylpeyttä suomalaisista räsymatoista, talven kapeasta auringonkaistaleesta ja jopa kävyistä. Nostalgiaa huokuvat kuvat on höystetty Eino Leinon runoilla. Ihanaa todellisuuspakoa. (RS) Tuomas K aakin e n : N oc t urn e – K uvia suomalaisuud e s ta ( K aris t o 2 013)
• Parasta nyt KOKEILE HUILIA. HELSINGIN EKOYRITTÄJÄT KARTALLA Syksyllä siirrytään sisätiloihin. Ja muistetaan heijastin. Kartta on jaossa Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimistossa Esplanadilla sekä ekoyrityksissä esim. Ruohonjuuri (Kamppi ja Hakaniemi), Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus (Kyläsaari ja Hietalahti), Ekolo ja Globe Hope (Lasipalatsi ja Kiseleff). Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi — kestotilauksena 35?€ (määräaikainen 50 €). Kartta myös netissä ekoyrittajat.fi Tilaa Huili oheisella tilauslomakkeella, tekstiviestillä, puhelimitse numerosta 03 4246 5307 tai netissä osoitteessa www.huililehti.fi TULOSSA MM. PE 20–02 LA 20–04 SU–TO 20–01 K-18 URHO KEKKOSEN KATU 4-6 Kyllä kiitos, haluan Huilin kestona kotiin! Hinta vain 35?€ / 5 numeroa. Määräaikainen tilaus, 50?€ / vuosi. 4. Luomutilalle 5. Hämärään Syksyllä olisi ihanaa, kun voisi säilöä kesän sadon talteen maakellariin. Jos sinulla sellainen on, onnittelut! Myös kaupunkien kerrostaloissa on vielä jonkin verran kellareita. Parhaiten niissä säilyvät hillot ja esimerkiksi etikkakurkut. Perunat kannattaa ostaa kaupasta. Helsingin upeisiin kaupunginmuseoihin on aina vapaa pääsy: esimerkiksi Sofiankadulla on näytillä helsinkiläisten lempipaikkoja, Sederholmin talossa Lasten kaupunki ja Korjaamolla vanhoja raitiovaunuja. Mutta myös moniin muihin museoihin pääsee tiettyinä aikoina ilmaiseksi. Mehiläiset ovat huhkineet koko helteisen kesän ja nyt uuden sadon hunaja on täällä! Tämän vuoden sato on kohtuullinen. Trendikkäintä on tällä hetkellä linkoamaton ja käsittelemätön kennohunaja. Jos oma sato jäi helteiden vuoksi laihaksi, kannattaa suunnata luomumarkkinoille. Syksyllä notkuvapöytäisiä maalaistentoreja löytyy joka kaupungista. Lisäksi Suomen luonnon päivänä 31.8. neljällä eteläsuomalaisella luomutilalla on avoimet ovet. Pimenevissä illoissa kannattaa muistaa heijastin. Fiksu varmistaa näkyvyytensä myös baarin hämärässä. Hopeisen Notice me! –sormuksen ”kivi” on tehty kierrätetystä rikkoutuneesta heijastimesta. Muotoilija Tanja Kurittu. Hinta 145 euroa. www.museot.fi/ vapaa-paasy/ 10 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U www.hunaja.net www.luomunjuuret.fi/ tervetuloa-luomutilalle/ www.folklore.fi TAVASTIAN LASTENKONSERTIT: KE 28.8. ALK. 18,50/19 € AU REVOIR SIMONE (USA) TEA HIILLOSTE ALLAH-LAS (USA) BLACK LIZARD PE 30.8. ALK. 14,50/15 € THE FLAMING SIDEBURNS KE 4.9. ALK. 26,50/30 € TUKIKONSERTTI HYKSIN TEHO-OSASTOILLE KEN HENSLEY & FRIENDS CRAZY WORLD KATSO LISÄÄ: TAVASTIAKLUBI.FI LIPUT ELÄMYKSIIN VÄLITTÄÄ TA 2 0 1 ES K atuosoite PE 13.9. ALK. 23,50/24 € P ostinumero P ostitoimipaikka P uhe l innumero MA 30.9. ALK. 23,50/24 € JESU (UK) JK FLESH (UK) läh e t y sosoi t e S ähkö posti A l l ekir j oitus LA 5.10. ALK. 30/31 € BUILT TO SPILL (USA) DISCO DOOM (CH) L ahjat ilauks e n saajan t i e do t, jos muu kuin maksaja E tunimi Tunnus : 5 017 9 6 41 0 0 0 0 3 VA S TA U S L Ä H ETY S TO 17.10. ALK. 30/31 € CHARLES BRADLEY AND HIS EXTRAORDINAIRES (USA) sukunimi K atuosoite P ostinumero P ostitoimipaikka L E I K K A A JA L U U K U TA ! 3. Teehen kuvat: S aara Leppänen , P ro Luomu Tan ja K urittu ja S uomen M ehi l äishoita jain l iitto 2. Museot KE 11.9. ALK. 21,50/22 € LOOPTROOP ROCKERS (SWE) SU 25.8. ALK. 13,50-54 € (1-5 HLÖ) SUKUNIMI UOD Ä V 1.Kellarit Q.STONE LÄM Ä E SCANDINAVIAN MUSIC GROUP TO 5.9. ALK. 26,50/28 € Ä E tunimi LA 24.8. ALK. 21,50/23 € STÄV 0 KE M aksajan lasku t us - ja t ilaus t i e do t HUILI MAKSA A POSTIMAKSUN Ä ! Tilaa näytenumero! Voit tilata irtonumeron myös maksamalla 8 euroa Huilin tilille FI17 1228 3000 0155 76 (Nordea). Kirjoita viestikenttään osoitteesi, niin postitamme uusimman numeron sinulle. P uhe l innumero S ähkö posti yhteystieto jani ei saa käyttää ekoyhti ö H ui l in u l kopuo l iseen markkinointiin . www.huililehti.fi
• aa ri • E ka a ri • E k Auto on ajankäyttöön ja roudaamiseen liittyvä pakollinen paha. l ä mä n oe k e ko l ä mä n nannaa ! KASVISSYÖJÄTÄR Vaatesuunnittelija ja elokuvaohjaaja Paola Suhonen pitää tärkeimpänä ekovalintanaan kasvissyöntiä. Mutta elokuviaan varten hän tarvitsee kuolleita eläimiä. T e ks t i : R iikka S uomin e n K uva : M arkus S omm e rs 1988 Paola Suhonen on 14-vuotias ja alkaa eläinoikeussyistä kasvissyöjäksi. Pian lisäksi tulevat ympäristösyyt. 1993 Suhosen kavereissa on paljon streittareita ja hänkin kokeilee veganismia, ”En pitänyt sitä vaikeana, mutta nykyään käytän maitotuotteita. Oma rajani menee kuolleen eläimen syömisessä. En siis syö myöskään liivatetta. Kuvatessa käytän filmiä, jossa on gelatiinia kiinniteaineena. En ole ainakaan kuullut, että vegaanista filmiä olisi. Digitaalisessa filmissä tätä ongelmaa ei ole, mutta tykkään filmistä ja toivon, ettei sen käyttö lopu.” 2008 Trans-Siperian junassa tulee nälkä. 10-päiväisellä junamatkalla Moskovasta Kiinaan kasvissyöjälle ei löydy juuri purtavaa. ”Elimme mansikoilla ja borssikeiton liemellä. Junasta ei juuri ehtinyt poistua etsimään ruokaa. Asemilla myytiin tynnyreissä käristettyjä lihatikkuja. Se on ainoita kertoja, kun on oikeasti ollut hankalaa olla kasvissyöjä.” 2010 Los Angelesissa Suhonen yritti pyöräillä ympäri kaupunkia. Tavaroiden 12 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U kantaminen kuvauksiin oli hankalaa, joten lopulta hän hankki auton. ”Mulla on nykyään Helsingissäkin auto, se on ajankäyttöön ja roudaamiseen liittyvä pakollinen paha.” Muuten kiireinen elämäntapa ei rajoita Suhosen valintoja. ”Ei mulla ole niin kiire, etten ehtisi kierrättää.” 2013 ”Kukaan ei nykyisin ihmettele kasvissyöntiäni, vaikka monet ystävistäni ovat sen lopettaneet.” Ostoksilla olen tarkempi kuin ennen. 10 vuotta sitten olin kova shoppailemaan. Silloinkin tykkäsin kirppiksistä ja vintagesta, mutta piti aina saada jotain uutta. Nyt olen muuttanut niin monta kertaa ja tajunnut kuinka paljoin tavaraa on nurkat täynnä, että mietin kaksi kertaa ennen kuin ostan mitään. Jos aikataulut sallisivat, tekisin vielä enemmän itse. Vanhasta uutta, maalaisin ja hyötykäyttäisin. Nykyään on pakko välillä ostaa nopeasti uusi, vaikka inhottaa. Olisi myös ihanaa ehtiä liikkua mannerten välit rahtilaivoilla.” Ivana Helsinki & Liisa Jokinen: 15 –?Matkalla kotiin (Teos) ilmestyy syyskuussa. Vaihtoehtobisnes Johanna Sumuvuori O piskelin puolet kesästä Yhdysvalloissa. Luin kilokaupalla sanomalehtiä ja muita julkaisuja. Nappasin New Yorkin ilmaisjakelupömpeleistä feature-jutuistaan tunnetun Village Voicen tai kulttuurilehti The L Magazinen. Ostin myös 20-vuotisjuhliaan viettävän naistenlehti Bustin, joka tunnetaan avoimesta feminismistään. Suuren maan tarjonta tuntuu edelleen ylenpalttiselta, vaikka Yhdysvaltojen media on samassa ahdingossa kuin muualla. M eanwhile in Finland: Helsingin Sanomien päätös lakkauttaa Radio Helsinki on kuohuttanut sosiaalista mediaa. Kanava on vuosikausia symboloinut vaihtoehtoa formaattiradioiden soittolistoille. Helsingin Sanomat ei kuitenkaan saanut toiminnasta kannattavaa, kuten eivät aiemmatkaan omistajat. Vaihtoehdotkin elävät yleensä markkinatalouden logiikalla. Jonkun pitää maksaa laskut ja hankkia mainostajat. S uomen mediailmastossa maan pienuus näkyy ja tuntuu. Kun maassa on vain muutama iso mediatoimija, vaihtoehtojen hupeneminen saattaa ärsyttää pelkästään siksi. Netti on toki muuttanut tilannetta, mutta jollain ansaintalogiikalla hyvä nettijournalismikin toimii. Verkkojournalismi on haastavaa aikana, jolloin kaikki haluttaisiin netistä ilmaiseksi. E n jaksa yksisilmäisesti parjata ”valtamediaa”. Isojenkin mediapuljujen sisälle mahtuu moniäänisyyttä. Radio Helsinki olisi saattanut ollut vainaja jo kauan sitten, ellei iso mediatalo olisi ostanut sitä. Pidän kuitenkin tympeänä tilannetta, jossa vaihtoehdot kuihtuvat muutamaan monoliittiin. Ettei näin kävisi, pitäisi olla tapa pitää marginaalisemmat julkaisut pystyssä. Joko kuluttajien pitäisi kaivaa kuvettaan, tekijöiden pitäisi olla ahkerampia kapitalisteja tai hankkeisiin pitäisi pumpata julkista rahaa. H uili on esimerkki vaihtoehtoiseksi brändätystä julkaisusta, joka on onnistunut keräämään yhteisörahoitusta. Sosiaalisen median keskusteluissa kilpahuudetaan samaa pelastajaa nyt myös Radio Helsingille. Moni saattaisi hyvin olla valmis maksamaan Radio Helsingille kuukausimaksua siinä missä Spotifylle. Amerikkalainen WFMU on hyvä esimerkki itsenäisestä radiokanavasta, joka on onnistunut pärjäämään kuuntelijoidensa ja muiden tukijoidensa tuella. B ust-lehden päätoimittaja Debbie Stoller kirjoitti, että lehti lähti liikkeelle nuoruuden idealismista ja halusta antaa mieskeskeisessä populaarikulttuurissa tilaa ”riot grrrls” -tyyppisille näkemyksille. Lehdellä on vahva oma juttu ja sinnikkyyttä. Toivotan samaa kaikille pienille julkaisuille ja vaihtoehtoja tarjoaville mediapumpuille. Kaikki kivet on käännettävä. Itse lupaan kääntää myös oman kukkaroni. nannan Bust Magazine Amerikkalainen naistenlehti, jossa feminismiä ei turhaan kainostella. Lehden voi tilata osoitteessa www.bust.com. tärpi t: Sheila Heti: How Should a Person Be (Picador). Heti kirjoittaa ajan hengessä suoraan omasta elämästään. Suoraa purkausta nykyilmiöistä ja ihmissuhteista. Editors: The Weight of Your Love. En odottanut levyltä mitään, joten siitä tykkääminen tuli mukavana yllätyksenä.
• Huili taulukoi Pelastuuko maailma näillä uusien kirjojen neuvoilla? 1 2 Worldwatch-instituutti: Maailman tila Gaudeamus (2013) T e ks t i R iikka S uomin e n & Elina V e n e smäki Vesa-Matti Lahti & Jenni Selosmaa: Kaikki jakoon! Atena (2013) 3 Oras Tynkkynen: Pieni Maailmanpelastusopas Into (2013) vesa-matti lahti & jenni selosmaa viikosta tyhjän panttina? Tarvitsetko uutta porakonetta vain vesa-matti lahti jenni selosmaa Seisooko taloyhtiösi parkkipaikalla useampi auto puolet varttitunnin urakkaan? Jakamistalous tarjoaa konkreettisia keinoja yhteisölliseen, taloudelliseen ja ekologisesti kestävään elämään. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Palveluksien jakaminen tai tavaroija älypuhelimet ovat tehneet niistä nyt ratkaisevasti helpompaa, ja sosiaalisen median aikakaudella yhteisöllisyys ylittää valtameretkin. Samaan aikaan ihmisten suhde kuluttamiseen ja omaisuuteen on muuttumassa. Huoli ympäristöstä näkyy siinäkin, että tavaraa ei haluta hankkia odottamaan satunnaista käyttöä. Ka i KKi JaK o o n ! esittelee uuden talousajattelun. Se tekee kuluttajista aktiivisia kansalaisia, jotka luovat, tuottavat ja jakavat hyödykkeitä. Se ei ole utopistista haikailua vaan kannattavaa toimintaa: sen lisäksi, että yhteisöllinen kulut- Kaikki jakoon! den yhteiskäyttö eivät ole uusia keksintöjä, mutta internet Kaikki jakoon! aT E n a vtt Vesa-Matti Lahti on johtava asiantuntija kestävän hyvinvoinnin tutkimustiimissä Sitrassa. Hän on työskennellyt Euroopan komission tutkimuspääosastossa, Suomen akatemiassa ja toimittajana Helsingin Sanomissa sekä kirjoittanut tai toimittanut useita kirjoja. Hän oli mukana kirjoittamassa Maailman tila ja Suomi -kirjaa, joka voitti Tieto-Finlandiapalkinnon 2000. ktm Jenni Selosmaa on vapaa tutkija ja tiimiyrittäjä. Hän on aiemmin toiminut tutkimus- ja rahoitusalalla sekä opiskellut sosiaalipsykologiaa. Hän on mukana eettistä pankkitoimintaa rakentavan Pankki 2.0 -hankkeen ydinryhmässä. Ying-Ju Linin työpajoissa saa kokeilla saippuantekoa itse. taminen säästää luonnonvaroja ja kuluttajien rahoja, hyödykkeiden ja palveluiden jakamisen ympärille syntyy uutta taloutta. isbn 978-951-796-937-6 9 789517 969376 KL 36 • www.atena.fi Ongelma: Poliitikot ja yritykset hokevat toimintansa olevan ”kestävää”. Oikeasti ylitämme jatkuvasti maapallon kantokyvyn useimpien seurattavien asioiden kohdalla. Koska olemme ongelmissa? Nyt. Viimeistään 2050. Radikaalin muutoksen pitää tapahtua nyt. Miten tästä selvitään? Pitää luopua konsumerismista, eli kulutuksen ihannoinnista ja talouskasvun tavoittelusta. Kenen pitäisi toimia? Poliitikkojen luopua BKT:n tuijottamisesta ja pyrkiä lisäämään hyvinvointia. Kansalaisten laskea elintasoaan. Mitä pieni ihminen voi tehdä? Niitä vanhoja tuttuja: syödä kasvispainotteisesti, liikkua lihasvoimalla, vähentää kulutustaan ja energiankäyttöään. Äänensävy: Pessimistinen. 2050 kymmenet miljoonat ovat lähteneet ympäristöpakolaisiksi. kohti uutta yhteisöllistä taloutta Ongelma: Niitä on runsaasti. Kirja etsii ratkaisuja kymmeneen suurimpaan: ylikulutus, sorto, nälkä ja jano, ilmastokriisi, sota, köyhyys, väestönkasvu, syrjintä, eläinten hyväksikäyttö ja huumeet. Ongelma: Käytämme jo nyt aivan liikaa luonnonvaroja ja kohta myös kehitysmaiden ihmiset haluavat samat kamat. Koska olemme ongelmissa? Ei ota kantaa. Miten tästä selvitään? Otetaan resurssit kuten autot, kodit, harrastusvälineet ja kesämökit tehokkaampaan käyttöön jakamalla. Kenen pitäisi toimia? Kansalaisten. Yhteiskunnan tulee sopeuttaa esimerkiksi verotus ja vakuutukset jakamistalouteen. Mitä pieni ihminen voi tehdä? Lainaa oksaleikkuria naapurilta tai telttaa kuinoma.fi-palvelun kautta. Kokeile matkalla Airb’ nb -yöpymistä Äänensävy: Hyvin optimistinen. Elämisenlaadusta ei tarvitse tinkiä, mutta luonnonvaroja säästyy silti. Koska olemme ongelmissa? Olemme olleet jo pitkään ja koko ajan pahenee. Miten tästä selvitään? Kirja esittelee kymmenen ratkaisua: verotus, kasvisruoka, koulutus, perhesuunnittelu, tutkimus ja kehitys, kansanvalta, perustulo, avoin ja reilu talous sekä kestävä maatalous. Kirjan kymmenen ongelmaa ratkaistaan näiden erilaisilla yhdistelmillä. Kenen pitäisi toimia? Kaikkien. Ongelmat ovat niin suuria, että niitä pitää ratkoa joka rintamalla. Mitä pieni ihminen voi tehdä? Ennen kaikkea vaatia viisaita tekoja päättäjiltä. Äänensävy: Pyrkii optimismiin. Latelee tosi paljon faktaa maailman virheistä, mutta tarjoaa niille myös enemmän tai vähemmän realistiselta tuntuvia ratkaisuja. Sitaatti: ”Maailman tila näyttää heikkenevän paljon arveltua nopeammin.” ”Ilmaston muokkausmenetelmät kuulostavat ehkä mielikuvituksellisilta, mutta niihin suhtaudutaan yhä vakavammin.” Sitaatti: Liike-elämässä on jo vuosisatoja pyritty tekemään ostamisesta mahdollisimman helppoa. Me olemme vasta aloittaneet jakamisen helpoksi tekemisen. Sitaatti: ”Leikkaamalla metaanin ja mustan hiilen päästöjä on mahdollista jarruttaa [ilmaston] lämpenemistä puolikkaalla asteella jo vuosisadan puoliväliin mennessä.” Outoa: Miten paljon ajatustyötä laitetaan ilmastonmuokkauksen kehittelyyn: peilejä avaruuteen, rikkidioksidia ilmakehään, rautaa valtameriin… Outoa: Amerikkalaissivusto Family by Designilla joukko lapsettomia pohtii huoltajuuden jakamista jakamistalouden hengessä. Outoa: Kahden kuukauden juoksevat kustannukset sodista Irakissa ja Afganistanissa vastaavat koko YK-järjestelmän vuotuisia kustannuksia. 14 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U Saippualähettiläs Pidän työpajoja koululaisryhmille Ying-Ju Lin haluaa opettaa kaikille, miten vanhasta ruokaöljystä saa saippuaa. T e ks t i : Elina V e n e smäki K uva : M at t i Tanskan e n Opiskelija Ying-Ju Lin, miksi meidän pitäisi tehdä paistinrasvasta saippuaa?? Olen kotoisin Taiwanista, ja siellä öljyä käytetään ruoanlaitossa paljon. Öljy tukkii viemärit ja aiheuttaa rankkasateiden aikaan tulvia. Täällä öljyä kerätään käsittelyasemille, mutta monien mielestä on helpointa vain heittää öljy viemäriin. Parempi siitä on tehdä saippuaa. Miten saippuaa tehdään? Käytän hyvin yksinkertaista menetelmää. Astiaan laitetaan lipeää ja vettä, niin että seos kuumenee. Seokseen lisätään ruokaöljyä ja hajusteita, vaikka värejäkin. Ohjeet määrineen löytyvät nettisivuiltamme http://joosoap.wordpress.com. Olen oppinut taidon Taiwanissa yhteisöltä, joka jakaa tietoutta menetelmästä ja kannustaa taidon oppineita opettamaan taitoa eteenpäin. vuonna 2010 minulta pyydettiin yli Voinko pestä tällä saippualla kasvoni? sata saippuaa lahjaksi seminaarivieraille. Neuvon käyttämään tätä saippuaa kodin Sellaista määrää en voinut tehdä yksin, pintojen puhdistamiseen ja vaikka tiskiaineena. Ruoanlaitossa käytettävä öljy ei ja pyysin mukaan opiskelukavereita. Nyt tietenkään ole myrkyllistä, ja saippuamme pidän työpajoja esimerkiksi koululaisryhovat vaaleita, koska rasvaa ei mille, ja teen tästä projektista loppuole käytetty montaa kertaa. Jos Rasva tukkii viemärit, ja työtäni. Opiskelen öljy olisi hyvin käytettyä, saipvesihuolloille ravintoloiden pua olisi tummaa. Saippuaa ei Aalto-yliopistossa rasvat ovat jatkuva ongelma. teollista muotoilua. kuitenkaan ole testattu laboImeytä kotona pienet määrät ratoriossa, enkä siksi uskalla ruokaöljyä pehmopaperiin ja sanoa, että siinä ei ole mitään heitä biojätteeseen. Vähän iholle haitallista. Suomessa isommat määrät sekajätteeseen tiiviisti muovipulloon/ ollaan aika tarkkoja turvallipurkkiin/kiinni teipattuun suuden kanssa. maitotölkkiin pakattuna. Onko tämä työ vai harrastus? Tulin Suomeen kolme vuotta sitten, ja ainakin aluksi tämä oli vain huvittelua. Sitten Ravintolat voivat tehdä sopimuksen öljyjä keräävien yritysten kanssa.
• Mediamogulit Mediatko kriisissä? Omakustantajat ovat tulleet jäädäkseen! T e ks t i : R iikka S uomin e n K uvat: A nna A u t io MH Feminismiä netissä Manu Haapalainen, feministisen nettilehti Sylvin vastaava päätoimittaja, 41, freelancetoimittaja, Helsinki Syksyllä 2011 olimme avopuolison kanssa lomamatkalla Lontoossa. Työpaikassani Otavamediassa olivat juuri alkaneet ytneuvottelut. Matkalla sovimme, että jos joudun pihalle, niin perustamme Sylvin. Joulukuussa jäin työttömäksi ja huhtikuussa 2012 lanseerasimme Sylvin. Idea lehteen oli syntynyt jo kauan sitten avopuolisoni ja hänen kavereidensa keskusteluissa. Koska he eivät ole ammatiltaan toimittajia, oli hanke jäänyt. Emme pohtineet kulurakennetta tai ilmoitusmyyntiä vaan lehti luotiin nollabudjetilla pyöriväksi. Tämä ei ole duuni vaan harrastus. Osoittautui yllättävänkin helpoksi löytää ammattikirjoittajia ja -kuvaajia, jotka halusivat tehdä naistenlehteä, joka käy mainstream-naiskuvaa vastaan. Eettinen linjamme on kyllä tiukka. Koska olemme vegaaninen julkaisu, emme kirjoittaisi artesaanista, joka käyttää somisteissaan turkiksia. Sylvillä on keskimäärin 4000–5000 erillistä kävijää viikossa. Myönnän, että odotin lukijoita tulevan enemmän. Eni16 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U ten on luettu Riku Korhosen ja Märkien säpikkäiden tekijöiden kanssa humalassa tehtyjä haastatteluja. Lesbokolumnistien juttusarjasta olen ylpeä, sen voisi julkaista mikä vaan naistenlehti. Sylvin esikuva? Amerikkalainen feministinen naistenlehti Bust. Vinkki nettilehdestä haaveilevalle? Harvasta lehti-ideasta syntyy elantoa. Myös työnjako kannattaa miettiä tarkkaan. Lehti vie paljon aikaa ja siitä muodostuu helposti kivireki. www.sylvi.fi Vene-estetiikkaa Matias Autio, venelehti Beaufortin päätoimittaja, 22, opiskelija, Helsinki Purjehdus on mun ja broidini Tuomaksen yhteinen intohimo, mutta meistä perinteiset venelehdet ovat aina olleet aika tylsiä. Niissä ei puhuta veneilyn fiiliksestä vaan annetaan lähinnä vessantyhjennysohjeita. Viime alkukesänä meillä oli paljon vapaa-aikaa ja kelattiin, että meillä on niin lahjakkaita kavereita, että meillähän olisi jo toimitus kasassa. Ei me edes otettu selvää, miten lehteä tehdään. Ruvettiin vaan duunaan. Toimituksen ydinjengi on kaksikymppisiä opiskelijoita, mutta on lehteen kirjoittanut tukholmalainen eläkeläisher- MA rakin. Ihmiset on ollut tosi innostuneita, että tehdään jotain erilaista. Ensimmäinen lehti keskittyi tiukasti puuvene-estetiikkaan. Se on tärkeää kulttuuriperintöä, jonka vaaliminen on intohimoisten harrastajien varassa. Mutta kun sitten sateisena päivänä myimme venekirppiksellä lehteä, ihmiset sanoivat, että ”ei mulla ole puuvenettä, ei kiinnosta”. Siksi tämän vuoden numero käsittelee laajemmin veneilyä ja merta. Beaufortin painos on 2000 kappaletta ja siihen käytetty paperi maksaa enemmän kuin mun vuoden liksat, mutta me haluttiin tehdä laadukas julkaisu, joka pysyy kahvipöydillä. Beaufortin jatko? Teemme jo seuraava numeroa. Sen ilmestymisajankohta ei vielä ole varma. Lisäksi teemme videotuotantoja ja perusteilla on Beaufort-blogi. www.beaufortmagazine.fi Krapulaton radio Luca Gargano, 40, muusikkoradiotoimittaja, Helsinki Lasten oma radio sai syöksystartin. Syksyllä 2011 en vielä tiennyt siitä, vaan olin alkanut kerätä täydellistä suomalaisen lastenmusiikin diskografiaa. Musadigga- LG rina tiesin, ettei sellaista ollut, vaikka hienoa lasten musiikkia on Suomessa levytetty 80 vuotta. Kokoelmassa on yli tuhat levyä. Jo lapsena kävelin maalla yksin hiekkateillä ja äänitin pikkumankallani kuunnelmia. Oikeassa radiossa olen työskennellyt 90-luvun alusta ja olen muun muassa opettanut radiotyötä. Pyörittelin ideaa omasta lastenkanavasta, koska radiossa soitettiin niin vähän lastenmusiikkia. Sitten Yle yhtäkkiä ilmoitti lopettavansa viimeisenkin lasten radio-ohjelmansa. Kulttuurisivuilla vaadittiin, että “tehkää joku jotain”. Pelästyin, että kohta tuolla on monta lastenkanavaa pystyssä ja nakuttelin siltä istumalta tiedotteen, että Lasten oma radio aloittaa vuoden 2012 alussa. Kaverini, joka oli luvannut sijoittaa vähän rahaa hankkeeseen soitti, että ”apua, aloitetaanko me puolentoista kuukauden päästä”. Halusin perustaa radion, jota lapset voivat kuunnella, eikä tarvitse miettiä, tuleeko sieltä krapulaisen aikuisen kiroilua. Kaupalliset mediat eivät huomioi muita ryhmiä kuin kulutuskykyiset yli 15-vuotiaat. Kohderyhmä ovat alle 11-vuotiaat. Soitamme paljon musiikkia, koska puheohjelmien teko vaatii enemmän resursseja. Pyöritän radiota yksin, toisinaan minulla on talkooapua. Meillä on ollut neljäsluok- kalainen tekemässä omia uutisia. Niissä kerrottiin esimerkiksi, miksi juhannuksena liputetaan. Mitä nettiradioon tarvitaan? Pari hyvää mikrofonia, mikseri, musiikkisoitin, tietokone ja ohjelmat sekä jakelija joka jakaa streamin. Lisäksi muutamia satasia jakelu- ja teostomaksuja kuukaudessa. Pärjääkö radio tulevaisuudessa? Radio on media, joka pärjää kaikki mahdolliset mullistukset, koska sitä voi seurata samalla kun ajaa autoa tai tekee vaikka kotitöitä. Ei tarvitse valita, klikkailla tai jaksaa edes pitää silmiä auki. www.lastenomaradio.fi Muotiuskottava lehti Timo Ilola, 34, SSAW muotilehden yksi perustajista ja AD, Helsinki SSAW:n muotikuvien lookit vaativat mielettömän vaivannäön. Kuvauksissa käytettäviä mallikappaleita tehdään vain muutamia kappaleita. Voi olla puolentoista kuukauden työ, että stylisti saa jonkun Célinen vaatteen lainaan. Halvempia vaatteita olisi helpompi saada, mutta meillä kaikki vaatteet ovat todella hyviä. Perustimme SSAW:n, koska meistä Suomessa alkoi olla niin monta kansainvälisestikin kiinnostavaa muotimerkkiä. Halusimme tuoda sitä esiin. Lehti lanseerattiin WDC-muotoiluvuoden yhteydessä TI keväällä 2012. Ensimmäisessä lehdessä pääpaino oli suomalaisessa muodissa. Nyt lehdessä on sekä kansainvälistä huippumuotia että kiinnostavimpia suomalaisia nuoria merkkejä. Muotilehtiä on maailmalla todella paljon, mutta SSAW on persoonallinen. Vastaan lehden ulkoasusta, taitosta ja brändistä sekä lehden pyörittämiseen liittyvistä asioista. Suomalainen tyylimme näkyy lehden linjassa, vaikka avustajistamme suurin osa on ulkomaalaisia. Tärkeintä on kuitenkin tuoda suomalaisuus esiin niin, että se on kiinnostavaa lukijoille ympäri maailman. Kuvausten järjestämiseen menee paljon aikaa, koska kilpailemme muiden lehtien kanssa kuvaajista, vaatteista ja malleista. He menevät tunnettujen lehtien aikataulujen mukaan, ja me joustamme. Levikkimme on 2000 kappaletta. Lehteä myydään 13 maassa ympäri maailmaa. Meillä tekijöillä on yhä päivätyöt, SSAW:ta teemme iltaisin. Lehden tuotanto rahoitetaan mainosmyynnillä, se kasvaa koko ajan. Nettilehti olisi halvempi tehdä, mutta muotiala on sen verran konservatiivinen, että paperilehti on edelleen tärkeä. Julkaisun käsikosketeltavuus on arvossa. Mistä olet ylpein? Siitä, että pariisilainen konseptiliike Colette halusi SSAW:n valikoimiinsa. www.ssawmagazine.com
• H U I L I N PA LV E L U H A K E M I S T O Tähän tyyliin TE K S T I L I I S A J O K I N E N K U VA J U L I A N A H A R K K I hola! k at s o p i n tlaea sy v e m m ä l . päivisin tacoja yna Patricia myy Meksikolainen Re Yöllä hän muuttuu katujen a. miehen vaatteiss ti on hiv-positiivisten Ko si. rek tta ga kunin oitokodissa. intiaanien Oasis-h utan iem i ku va : me er i ko 1 Kirjaston kirjat: “Olen kirjastojen suurkuluttaja. Ostan omaksi vain sellaiset kirjat, joita käytän työssä jatkuvasti ja joihin haluan tehdä muistiinpanoja. Eniten lainaan tietokirjoja kuten filosofiaa ja elämänviisautta. Nyt ahmin Viisas elämä -sarjaa. Olen kerran jopa yltänyt Helsingin kaupunginkirjaston lainausrajaan: 40 kirjaa lainassa samanaikaisesti.” Kampaamo Leena Selin Sammonkatu 1 00100 Helsinki p. 050 563 4940, 09 494 026 Ekokampaamo Peppeco Vaatelainaamon housut: “Liityin Vaatelainaamon jäseneksi vuosi sitten. Nyt pukeudun kivemmin, säästän rahaa ja vaatekaapissani on kohtuus. Vaateostoksiin ei mene energiaa eikä ole vaatekriisejä.” Ekokampaamo Oranssi 3 4 Esitystaiteilija Meiju Niskala haluaa keskustella yhteiskunnasta taiteen keinoin. Hän sai Suomi-palkinnon vuonna 2011. Parhaillaan Niskala asuu evakossa sekä valmistelee Helsingin juhlaviikoilla nähtävää ikäihmisten kanssa toteutettavaa teosta viisaudesta ja elämänkokemuksesta. HELSINKI Kukat: “Ihmiset tulevat onnellisiksi, kun he näkevät kukkia. Ostan kerran kolmessa viikossa kukkia luottokukkakaupasta, jonne voi mennä kuin kampaajalle ja tilata sellaista tunnelmaa, mitä juuri kulloinkin kaipaa.” 2 Meiju Nisk ala ekok ampa amoita Kinkkutyyny: “Silloin harvoin kun ostan jotain, se saa mielellään olla jotain joka tuottaa hupia. Iloa ja hauskuutta pitää olla. Kinkkutyyny on berliiniläisen Aufschnitt-merkin, jolta omistan myös makkarapötkön muotoisen ja kokoisen kaulanauhan.” 5 Vanhat huonekalut: “Huonekaluni ovat vanhoja tai isäni tekemiä. Viimeksi tein isäni kanssa ruokapöydän, johon halusin helminauhan näköiset jalat. Esine säilyy läpi elämän, kun näkee miten paljon resursseja ja vaivaa siihen on käytetty. Aina kun on jotain tarvittu, isäni on sanonut: Tehdään yhdessä!” Oulunkyläntie 7 00600 Helsinki p. 09 795 570 TA M P E R E Palomäentie 30 33230 TAMPERE p. 050-593 1721 www.kampaamo-oranssi.com Ekokampaamo Shanti Kuninkaankatu 15 b 7, 2.kerros 33210 Tampere www.shanti.fi www.facebook.com/EkokampaamoShanti HY VINK Ä Ä EKOparturi-kampaamo Margit Hämeenkatu 3 Jussintori 05800 HYVINKÄÄ p. 040-726 5458 www.ekokampaamomargit.com ????? 12/2012 mosambikin pellot ulkomaisten yritysten kiikarissa tiibet on muutakin kuin dalai-lama 5,00 € Mongolia Metsästyskotkat vuorilla Eettiset pankit I Meeri Koutaniemi I Toisenlainen joulukinkku MAAILMAN_K_12_2012_sivut_1-4.indd 1 18 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U 4/15/13 11:41 AM Maailma muuttuu. Hyppää kyytiin! Maailman Kuvalehti, kerran kuukaudessa. Vuosikerta hintaan 39,00 €. Tilaa täältä: maailmankuvalehti.fi
• Ostamisen tuoksu Miksi puhdas tuoksuu sitrukselta ja ftalaatit uutuuden huumalta? Kulutuskulttuuri muokkaa hajuelämyksiä yllättävillä tavoilla. Huili lähti nuuhkimaan kaupunkia avoimin nenin. t e ks t i : T e rhi H au tamäki kuvi t us : S e r g io M e mbrillos 20 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U
• deodorantti tuoksuu ”juuri avatulta Applen MacBookpakkaukselta”. H elsingin Sokoksen hajuvesiosastolla tuoksuu huumaavasti. Kaikki tietävät myskit, vaniljat ja kukkaistuoksut, mutta miltä tuoksuu pullotettu suihkunraikkaus? Sitäkin nimittäin löytyy hajuvesiosaston hyllyltä. Suihkaisen Clean-kosmetiikkamerkin testipullosta ranteeseeni ”shower freshiä” ja toiseen ”fresh laundrya”. Ja tosiaan, ympärilleni leviää saippuan ja pyyhkeen tuoksu. Eikä se tuo mieleen mitään omassa kylppärissä roikkuvaa kosteannihkeää froteeta vaan enemmänkin viikatun hotellipyyhkeen. Tuoksu on mieto leyhähdys ja jotenkin lämmittää mieltä. Samalla se hämmentää. Tähänkö on tultu: saadakseni iholleni hajustamattoman puhtauden suihkutan sille synteettistä parfyymiä? Entä mistä pyyhkeen tuoksu tulee? Tuotemerkin nettisivuilta kaivamani kuvauksen mukaan sitruksesta, mehukkaasta vihreästä päärynästä, rautayrtistä, kukkaisaromeista, hedelmäaromeista, merellisistä esansseista, jasmiinista, myskistä, saniaisesta, meripihkasta. Miten ihmeessä nenäni tulkitsee sen pyyhkeeksi? G alleria Esplanadin kahvilassa kemian tohtori, tuoksukouluttaja Jari Tuominen kaivaa salkustaan pieniä pulloja. Niihin on pullotettu tuoksuja, siis molekyylejä. Kun jokin 22 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U esine tai aine tuoksuu, siitä on vapautunut molekyylejä ilmaan leijailemaan. Vain osa molekyyleistä tuoksuu. Ne myös haihtuvat eri lämpötiloissa. Se selittää, miksi edessäni höyryävä cappuccino tuoksuu voimakkaammin nyt kuin se tuoksuisi jäähtyneenä. Tuominen kertoo, että kahvikupistani haihtuu ilmaan lähes tuhatta eri molekyyliä. Mutta vain alle 30 niistä ovat tunnistamisen kannalta olennaiset, joista aivoni muodostavat mielleyhtymän ”kahvi”. Vielä ihmeellisempää on, millaisesta yhdistelmästä kahvin tuoksumielikuva syntyy. Chemical & Engineering News -lehden mukaan yhdistelmästä on erotettavissa muun muassa keitettyjen omenoiden, maan, voin, mausteiden, rikin ja kinuskin aromit. Jos kerran kahvin tuoksu voi muodostua näistä, miksei sitten pyyhkeen tuoksu mehukkaasta päärynästä tai kukkaisaromeista? Eihän mielikuvani puhtaudesta edes synny pelkästä vedestä ja pyyhkeestä, vaan nenäni on tottunut liittämään puhtauteen suihkusaippuan, sampoon ja pyykinpesuaineiden hajusteet. J os pitäisi valita yhteiskuntaamme symboloiva tuoksu, se voisi olla sitrus. Erilaisia synteettisiä sitrustuoksuja on ihan joka paikassa: suihkusaippuoissa, parfyymeissä, virvoitusjuomissa, pesuaineissa, ruoissa, lääkkeissä. Sitrustuoksut raikastavat myymälöiden, julkisten tilojen ja kotien ilmaa, ihmis- ten kainaloita ja hengitystä. Olemme melkein ehdollistuneet ajatukseen, että puhtaassa tilassa tuoksuu jonkinlainen sitrus. Hollantilaistutkimuksessa selvitettiin, että juniin levitetty sitrusaromi hillitsee roskaamista. Tuoksu motivoi ihmisiä käyttäytymään siistimmin. Toisaalta mielessämme on tiukat kategoriat eri tiloihin sopivista tuoksuista. Kerran erehdyin pesemään keittiön tiskipöydän pesuaineella, jonka valmistaja oli tarkoittanut kylpyhuoneeseen. Keittiöön levisi epämiellyttävän vessamainen tuoksu. Silti sama aine kylpyhuoneessa tuoksuu vain raikkaalta. Kovin mieltä ylentävä ajatus ei ole sekään, että saatamme syödä teollisten ruokien ja juomien mukana samoja tuoksuyhdisteitä, joita hengitämme vessanraikastajasta. Toisaalta kemian näkökulmasta täsmälleen identtisiä yhdisteitä löytyy myös sieltä täältä luonnosta. L uontainen aromi kuulostaa houkuttavammalta kuin synteettinen. Jari Tuomisen mukaan synteettisillä ja luonnollisilla tuoksuilla ei kuitenkaan ole kemian näkökulmasta eroa. Molekyylit ovat samanlaisia. Ne ovat vain syntyneet eri tavoin. Periaatteessa mikä tahansa luonnontuoksu voidaan näytteen perusteella purkaa osiinsa ja luoda synteettinen vastine. Tunnistamme kuitenkin monissa tuot- teissa teollisen vivahteen. Tuoksussa on tuoksahtavat ohikulkijoiden partavedet ja jotain epäaitoa, jotain vähän karkeaa. Tuo- hiuslakat, porttikongissa pissa. misen mukaan keinotekoisen tuntu tulee Kaupungin erottuvimmat tuoksut jätusein määrästä. tävät alleen paljon vienompia vivahteita. ”Luonto annostelee tuoksuja yleensä Milloin kiinnitit viimeksi huomiota siikohtuudella, nopeina häivähdyksinä. Synhen, miltä oman kotikaupungin tavaratateettisissä tuoksuissa ammutaan helposti loissa ja putiikeissa tuoksuu? yli. Hyvästäkin tuoksusta voi tulla epäKauppakeskuksen vaateliikkeessä kesäimiellyttävä, kun annostusta muuttaa hienen kookoksen aromi vastaanottaa asiakman”, Tuominen kertoo. kaan. Lelukaupassa tuoksahtavat muovit, Myös ympäristö vaikuttaa. On tutkittu, vahat ja liidut. Tavaratalon sisustusosastolettä tuoksu on miellyttävimmillään, kun la hallitsee kynttilärivistöjen tuoksu. Yllättävän selkeä oma tuoksunsa tulee näkö- ja kuuloaistimukset sopivat siihen. kameramyymälästä. Elektroniikan tuoksu. Kardemumma ja kaneli eivät saa aikaan Yleisvaikutelma on aika kliininen. yhtä lämpimiä fiiliksiä, jos ympäristö ei Tarkemmin nuuhkittuna liikkeet ole jouluinen. Metsässä koivun tuoksuvat silti aavistuksen tuoksu hivelee sielua ja lievitverran erilaisilta. Olisitää stressiä, mutta sama ko mahdollista, että tuoksu pesuaineessa ei Jos suihkusaipkaikilla tavaroillakin tee samaa. on omat, hieman On myös tutkitpuan pakkauksessa toisistaan erottuvat tu, että sanallisella lukee ”rauhoittavaa tuoksunsa? kuvauksella on aloe veraa”, tuoksu rauTanskalainen meihin yllättävän aistimarkkinoinsuuri valta. Jos hoittaa. tiguru Martin suihkusaippuan Lindström kertoo pakkauksessa luBrand Sense -kirjaskee ”rauhoittavaa saan, kuinka lasten aloe veraa”, tuoksu nenät tunnistavat bränrauhoittaa. Jos raudejä. Amerikkalaisessa hoittavan tilalle vaihtaa tv-showssa kaikki 8–12-vuotivirkistävän, se virkistää. aat koehenkilöt osasivat hetkeäkään Ei ihme, että kosmetiikan tuokepäröimättä nimetä Play-Doh-muovailusukuvaukset ovat verbaalista ilotulitusta. vahan ja Crayola-värikynät pelkän studioepalilaisesta ravintilaan levitetyn tuoksun perusteella. tolasta leyhähtää Juuri värikynät ja muovailuvahat herättävät tutkitusti vahvoja miellyttäviä mausteinen tuoksu, kävelykadun kojusta tuoksumuistoja kulutuskulttuurin lapsissa. mansikoiden makeTajuan kaupoissa kiertäessäni, että en ole at aromit. Linja-autolaitureiden aikuisiällä nuuhkinut tavaroita läheskään luona päälle hyökkää pako- niin tarkasti kuin lapsena. Muistan yhä elävästi hajukumien, kiiltokuvien ja monikaasun katku, jalkakäyvärikuulakärkikynän aromit. Ja vaniljaeskimon käärepaperin! tävällä 80-luvulla käärepaperi tuoksui osittain vaniljalta ja suklaalta mutta myös joltain muulta, mielestäni melkein itse jäätelöä paremmalta. Aikuisiällä halusin tarkistaa muistoni, mutta käärepaperi ei tuoksunut enää samalta. N R autatieaseman viereisessä hotellissa tuoksuu siistiltä hotellilta, ei sen kummemmalta. Olen vähän pettynyt: olin nimittäin kuullut, että Elielinaukion Holiday Innissä tuoksuu erityiseltä Holiday Inniltä. Sama tuoksu on kaikissa ketjun hotelleissa. ”Tuoksun voimakkuus on säädetty niin, että se ei tule häiritsevästi esiin. Ennemminkin se aistitaan alitajuisesti”, selittää hotelliketjun tuotemerkkipäällikkö Timo Vehmas. Ketju otti käyttöön oman brändituoksun muutama vuosi sitten. Vehmas kertoo, että jokaisen hotellin aulaan on sijoitettu laite, joka puhaltaa nestemäisestä tuoksuöljystä pienen pieniä molekyylejä. ”Suomen Holiday Inn -hotelleissa tuoksu on raikkaan sitruunainen. Sen sijaan Holiday Inn Express -hotelleissa on vivahdus ruohontuoksua.” Vehmas uskoo, että tällä on merkitystä. Hotelliketju on ottanut opikseen tutkimustiedosta, jonka mukaan aivot rekisteröivät ympäröiviä tuoksuja koko ajan, vaikka niitä ei tiedostaisikaan. Hajuaisti on aisteista suoraviivaisin. Hajusignaalit kulkevat nenän reseptoreista suoraan hajukeskukseen, kun taas muiden aistien viestit etenevät monimutkaisempaa reittiä aivokuorelle. Nähtyä ja kuultua voi usein järkeillä parhain päin, mutta hajut ja tuoksut iskevät suoraan tunteisiin ja muistoihin. Ei ihme, että monet brändit ovat innostuneet tarjoamaan asiakkaille hienoisia tuoksumuistoja. Ne toivovat, että miellyttävä muistijälki houkuttaisi asiakkaita viipymään pitempään, ostamaan enemmän tai palaamaan uudelleen. S uomessa tuoksubrändäystä on melko vähän, eivätkä yritykset siitä ainakaan paljon puhu. Sedu Koskinen teki sopimuksen tuoksumarkkinointiyrityksen kanssa muutama vuosi sitten, kun ravintolaimperiumi oli vielä voimissaan. S-ryhmän ravintoloissa toteutettiin Baileys-liköörin tuoksukampanja, joka melkein tuplasi liköörin myynnin kuukauden aikana.
• 24 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U MA RJ O KO IVU MÄ KI L Aurinkomatkojen toimistossa puoleselukaupan taan kokeiltiin graduprojektina, kuinka ja elektromatkatoimistoon levitetty sademetsän niikkamyytuoksu paransi asiakkaiden tyytyväisyyttä. mälän muoMaailmalla monet isot brändit tuoksuviset aromit vat tunnistettavasti. Crayola on jopa paten- tuovat mieleen myös tuoksutoinut värikyniensä tuoksun. Sonylla on jen epäilyttävän puolen. Ne muistietyissä myymälöissään oma vaniljan ja sit- tuttavat niistä lukuisista kemikaaleista, ruksen vivahteensa, joka kulkee myös pakjoita tavarat sisältävät. kauksissa asiakkaiden kotiin. Rolls-Royce Australiassa valmistettiin taidepropalautti autoihinsa nostalgisen 60-luvun jektina deodorantti, joka tuoksuu ”juuri ”arvokkaan auton tuoksun” suihkuttamalla avatulta Applen MacBook-pakkaukselta”. synteettistä jäljitelmää uusiin autoihin. Käytännössä tuoksu on kiinalaisen alihanTuoksumarkkinointi on tarkkaa vivahkintatehtaan alumiini, muovit ja liimat yhteilla pelaamista. Business Week -lehti distettynä pakkausmuovin tuoksuun. Mokertoi, että kun elektroniikkajätti nelle se tuo kuitenkin mieleen Samsung lisäsi muutama uuden ostamisen nautinnon. vuosi sitten myymälöiLänsimaisten ihmishinsä vienon hunajaten enemmistölle uumelonin tuoksun, den auton tuoksu on Hunajameloonin ihmisten liikkeessä miellyttävä elämys. tuoksu herätti mielviettämä aika kasUusille autoille voi 20–30 proominainen tuokleyhtymiä innovaatiosta senttia. Lisäksi su syntyy kuitenja ylivertaisuudesta. tuoksu herätti kin tujusta kemimielleyhtymiä kaalicocktailista, innovaatiosta ja ylijossa voivat tuoksua vertaisuudesta, vaikesimerkiksi hormoka näillä ei varsinainihäiriöitä aiheuttavat sesti ole hunajamelonin ftalaatit tai syöpävaarallikanssa mitään tekemistä. siset palonestoaineet. Nike puolestaan myi YhdysSamoin uudessa, ei vielä valloissa samoja lenkkareita myymälän koskaan pestyssä vaatteessa on usein oma tuoksuvassa ja tuoksuttomassa tilassa. Asituoksunsa, jossa saattaa olla jäämiä teksakkaat valitsivat selvästi useammin tuoksu- tiilikemikaaleista. Pistävä leyhähdys voi van puolen kengät, vaikka nämä maksoitarkoittaa formaldehydiä, jota vapautuu vat enemmän. siliävyyttä parantavista aineista. Tuoksumarkkinointia voidaan kohLisätyt hajusteetkaan eivät ole haidentaa vaikkapa eri ikäryhmille. Ameriktattomia, sillä osa niistä allergisoi kalainen ScentAir-yritys mainitsee netvoimakkaasti. tisivuillaan, että lelukauppaan voidaan Kaikki haitalliset aineet eivät silti tuoklisätä vanhanaikaisen pinkin purukumin su miltään, ja toisaalta kaikki lemahdukset tuoksua. Tämän päivän lapset eivät retroeivät ole haitallisia. aromia edes tunnista, mutta lompakkoa Jari Tuominen kouluttaa haitallisten aikantavien vanhempien mielessä poksahte- neiden tunnistamista työntekijöille, joille levat nostalgiset purkkapallot. kemikaalit aiheuttavat turvallisuusriskejä. Hyvää luonnolle, hyvää sinulle. Vaikka olemme luonnostaan virittyneet aistimaan esimerkiksi tulipalon tai pilaantuneen ruoan, Tuomisen mukaan nenämme ei välttämättä varoita kemikaaleista. ”Terveydelle haitallinen kemikaali voi tuoksua meistä vaikkapa miellyttävän hedelmäiseltä. Tiedon ja oppimisen avulla tätä mielikuvaa voi muuttaa.” K oivu, rantasauna, vastaleikattu nurmikko. Suomalaisten tuoksumieltymykset ovat varsin luonnonläheisiä. Voimakkaasti hajustetut tuotteet eivät helposti menesty Suomen markkinoilla. Kyllä täältäkin silti löytyy monenlaista. On vaniljalla höystettyjä nukkeja, aloe veran tuoksuisia nenäliinoja ja vessapaperia sekä kamomillaa sisältäviä terveyssiteitä. Ja mikä ihmeellisintä, omenan ja laventelin tuoksuisia roskapusseja. Kulutusyhteiskunta kaunistelee aromejaan vielä kaatopaikallakin. Lähteet: Martin Lindström: Brand Sense. Avery Gilbert: What the Nose Knows. The Science of Scent in Everyday Life. Luomuliiton Leppäkerttu-merkki kertoo suomalaisesta luomutuotannosta. Leppäkerttu vaatii yhä kokonaisvaltaisempaa eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin huomioimista. Luomu on kestävän ruoantuotannon edelläkävijä. Luomu nyt ja tulevaisuudessa. Tule mukaan hyvän ruoan pariin. Tykkää Facebookissa. Katso ympäristötavoitteet, neuvojat, tiedotteet: www.luomuliitto.fi Luomulehti – tilaa ja lue luomun tarinat. www.luomuliitto.fi • Luomu-uutuudet • Tuotevertailut • Tiede ja luomu • Luomua opiskelemassa • Luomua muissa maissa • Miten luomutuotteita kehitetään? Lisäaineettomia innovaatioita.
• Uusiutuvien hidastelija Suomi on jäänyt aurinko- ja tuulivoiman takapajulaksi. Moni asukas, kunta ja yritys yrittää silti. t e ks t i : Elina V e n e smäki kuvi t us : J anic L e ino J ”Uusia innovaatioita tehdään Suomesoitakin vuosia sitten puhutsa jatkuvasti, mutta koska kotimarkkinat tiin, että Suomesta voisi tulla eivät toimi, yritykset eivät saa näyttöjä, jothulppea uusiutuvan energian edelläkävijä. Sittemmin moni ka auttaisivat pääsemään kansainvälisille markkinoille”, Kangas sanoo. maa on mennyt kovaa ja Hän summaa, että yleensä korkealta ohi. Suomi on jäänyt innovaatiota ei saada marketenkin aurinko- ja tuulikinoille – tai sitten kiinaenergian kehitysmaaksi. Aurinkoenergia laiset ostavat ne. Biomassaa täällä senSuomen ymtään käytetään, ja on maailman nopeimpäristökeskuksen maalämmön käyttö min kasvava energiankulutuksen ja tuokasvaa kohisten. tannon keskuksen Maailman tuotantomuoto. Suomen johtaja, profesluonnonsuojeenergiastrategiassa sitä sori Jyri Seppälä lujärjestö WWF aloitti kesäkuussanoo, että Suomi ei edes mainita. sa kansainvälisen on takapajula tuu”Näytä voimasi”livoiman suhteen, kampanjan, joka vaatii koska ennakkoluuloja valtiota tekemään aurinon liikaa. Vaikka suunkoenergiaan investoimisesta nitelmia on todella paljon, kotitalouksille kannattavaa. hankkeet eivät tahdo edetä valiSuomen WWF:n ilmastovastaava Hantusrumban takia. na-Liisa Kangas toteaa, että täällä metsäHänen mukaansa hajautettujen enerteollisuus käyttää ja tuottaa suurimman giajärjestelmien mahdollisuuksiin ei ole osan uusiutuvasta energiasta. Täkäläinen haluttu uskoa, osin sen takia, että se ei ole uusiutuva on siis puuhaketta tai muuta ollut nykyisten energiatuottajien mieleen. metsäteollisuuden sivutuotetta. Se ei ole ”Ydinvoiman suhteen on annettu selvarsinaisesti uusiutuvaa vaan hitaammin lainen kuva, että se nousee ilman minuusiutuvaa bioenergiaa. käänlaisia tukia. Tämähän on väärä tieto.” Tuulivoimalla on ollut syöttötariffi eli sähkön takuuhinta vasta vuodesta 2011. astatuulesta huolimatta Aurinkoenergiallekin voi saada energiatujotkut uusiutuvan enerkea, mutta tuki on harkinnanvarainen ja gian yritykset onneksi tarkoitettu yrityksille ja yhteisöille. Aurinonnistuvat. Naps Systems koenergia ei siksi ole kannattavaa yksityiOy aloitti aurinkopaneesille ihmisille ja taloyhtiöille – eikä kotilibisneksen jo 1980-luvun alussa ja myy markkinoita oikein ole. tekniikkaansa nyt 140 maahan. Haastatte- V 26 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U
• erilaisia vaihtoehtoja, ei yhtenä isona voimalana. Palettiin mahtuisi hyvin mukaan valittajalta, mutta se sallittakoon. Hän on tuulta ja aurinkoa. vienyt aurinkoenergiaa eteenpäin nyt 12 Naps Systems aloitti alusta asti kansainvuotta, ja Suomessa ala ei ole lähtenyt len- välisenä yrityksenä. Pohjoismaissa aurinkovoima on ollut jo pitkään yksi pieni toon vieläkään. vaihtoehto mökkikulttuurin takia: kun ”Täällä ollaan niin yhdessä totuudessa kiinni, että vaihmökille metsään on tarvittu pieniä toehtoja ei mahdu määriä sähköä, aurinkopaneeli on ollut hyvä vaihtoehto. keskusteluun.” Tänä päivänä auSiis jos ajatelAuringon säteilysringolla voisi tuottaa laan, että ydinenergiaa isomminvoima on paras sä Pohjois-Saksan kin, mutta valtio ei ratkaisu, muija Suomen välillä on den vaihtoehtästä innostu. Naps merkityksetön kymmenen Systemsin toiminta tojen kehitys työllistää Suomessa unohtuu. prosentin ero. hädin tuskin kaksi Rosenlöfin asentajaa, Saksassa mielestä eneryrityksellä on paljon giaratkaisuja pitäisi ajatella palettina emoyhtiötä suurempi sisaryhtiö ja asentajia palveluksessa jo sata. Rosenlöf arvelee, että syytä on suomalaisessa mielenlaadussa. Täällä ei olla niin ympäristötietoisia kuin monissa muissa maissa, ehkä koska täällä luonto on vielä melko hyvässä kunnossa. ”Täällä on myös perinteisesti ajateltu, että yhteiskunta hoitaa tietyt perusasiat. Ajatuksena ei niinkään ole, että ihmisen pitäisi itse alkaa asentaa katolleen paneeleja.” Kahden viime vuoden aikana aurinkovoima on ollut maailmassa nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto. ”Suomessa tehtiin juuri Ilmasto- ja energiastrategia, ja siinä aurinkoa ei otettu huomioon lainkaan.” Niin ja sitten vielä sanotaan, että eihän meillä paista eikä tuule. Rosenlöf sanoo, että auringon säteilyssä Pohjois-Saksan ja Suomen välillä on kymmenen prosentin ero, mikä ei ole merkittävä. lun lomassa toimitusjohtaja Timo Rosenlöf epäilee, että hän kuulostaa surkealta A urinkolämpöratkaisuja tarjoavan Savosolarin markkinointipäällikkö Hannu Hulkkonen sanoo, että uusiutuva energia kyllä lisääntyy Suomessa, mutta kovin hitaasti. ”Ihmisten tietoisuus on vaihtelevalla tasolla”, hän sanoo. Aurinkopaneelien katolle asentaminen vaatii myös sellaista asennetta, että haluaa näyttää ulospäinkin edelläkävijältä. ”Moni miettii vielä, että naapurit ajattelevat, ettei tuollaisesta ole hyötyä.” 28 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U Uusiutuvaa energiaa meillä ja muualla Osa kuluttajista valitsee aurinkovoiman ideologisista syistä, mutta monille kysymys on hinnasta ja käytännöllisyydestä. Jos aurinkovoimaa olisi helposti saatavilla ja se olisi halpaa, paneeleja nähtäisiin enemmän. Vaikka valtio ei innostu auringosta, moni kunta innostuu. Naps Systemsin Timo Rosenlöf arvelee, että tämä on lobbauskysymys: valtio on teollisuuslobbyn pääkohde, kunnat itsenäisempiä. L appeenranta julistautui viime kesänä aurinkovoiman mallikaupungiksi. Tavoitteet lisätä uusiutuvan energian käyttöä olivat korkealla, ja kehityspäällikkö Markku Heinosen mukaan suunnitelma etenee mukavasti. Muutama kymmenen pientaloa on hankkinut kimppatilauksella aurinkopaneeleja, ja Lappeenrannan energia on luvannut ostaa taloilta ylijäävän sähkön. Kaupunki on pyrkinyt myös helpottamaan byrokratiaa, ja paneeleita voi kiinnittää katolle pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Lupia ei tarvitse anoa. ”Tavoitteenamme on energiaomavarainen maakunta”, Heinonen sanoo. Hän perustelee, että on ympäristölle hyvä päästä eroon öljystä, mutta lisää, että tavoitteena on luoda myös kotimai- sia markkinoita tuulelle ja auringolle, ja alan yrittäjiä on myös Lappeenrannassa. Hiilineutraaliutta tavoittelevat Portugal HINKU-kunnat: Hanko, Ii, Kuhmoinen, Laitila, Lohja, Masku, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala, Saksa Raasepori, Siuntio ja Uusikaupunki tavoittelevat 80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 Suomi mennessä. Vertailuvuosi on 2007, jolloin hanke aloitti. HINKU-hankkeen vastuullinen johtaja Jyri Seppälä sanoo, että Suomesta puuttuu tietoa ja asennetta. ”Ilmastonmuutoksen hillintä ei saa maksaa yhtään enempää kuin mitä muutoinkin joudutaan maksamaan. Saksalainen kuluttaja hyväksyy korkeamman sähkönhinnan, kun tietää tuotannon olevan puhdasta.” Aurinkosähkön ylijäämää voi jo myydä verkkoon joillakin paikkakunnilla. Korvaukset ovat pieniä, ja tietoa toiminnan kannattavuudesta on ollut vaikea saada, mutta mahdollisuus on sentään hyvä alku. Seppälä uskoo, että jos tarpeeksi suuri osa kansaa saa taloudellista hyötyä oman energian tuottamisesta, myös poliittista tukea alkaa löytyä. ? Tavoite 2050 Nykytila 100 % uusiutuvia 70?% (?vesi- 37?% ja tuulivoimaa 27?%?) 80 % uusiutuvia Noin neljännes uusiutuvia. Määritellään ensi kesänä Pääosin puuta ja vesivoimaa. Uusiutuvien osuus 30?%, tästä 23?% puupolttoaineita. Aurinkoa ja tuulta noin 0,1?%
• Ruokaa omasta korttelista Miksi viljellä kaupungissa? Vuonna 2050 jo kolme neljästä maailman ihmisestä asuu kaupungeissa. Nykyinen ruuantuotanto ei silloin riitä. Huoli ruuan tehotuotannosta ja myrkkyjäämistä korostuu. Ihmiset haluavat vaikuttaa, osallistua ja opettaa lapsilleen, mistä heidän ruokansa tulee. Itse kasvattamalla ruoka halpenee. Viljelmät tuottavat muutakin satoa kuin ruokaa: vahvempia sosiaalisia siteitä naapurustoihin, sosiaalisia työpaikkoja ja vauhtia paikallistalouteen. Kasvustot elävöittävät kaupunkikuvaa ja kattoviljelmät toimivat rakennusten ylimääräisenä eristekerroksena. Ne myös sitovat hiilidioksidia. T e ks t i : K aisa V ii tan e n K uvat: L u fa Farms ja Farmin g t h e C i t y Päättäjät, kansalaisjärjestöt ja asukkaat eri puolilla maailmaa ovat innostuneet edistämään kaupunkiviljelyä. Osaaminen kasvaa ja vastarinta heikkenee. Laaturuokaa haaskiolta Kaupunkiviljelyn edelläkävijät maailmalla perustavat kerrostalon katolle kaupallisen kasvihuoneen, tuovat tyhjille tonteille possuja ja noukkivat pellosta talteen myös kummallisen muotoiset vihannekset. Onneksi näitä menestysideoita ei ole päästy torppaamaan. T e ks t i : K aisa V ii tan e n kuvat: x x x 30 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U Berliiniläiset catering-yrittäjät Lea Brumsack ja Tanja Krakowski yllättyivät toissa vuonna käydessään saksalaisilla vihannespelloilla: sadonkorjuun jälkeen mullassa makasi vielä valtavasti syömäkelpoista ruokaa. Maanviljelijät jättivät ne maahan, koska kauppiaille kelpaavat vain täydellisen muotoiset vihannekset, Brumsack ja Krakowsk kertovat. Heidän mielestään haaroittuneet porkkanat, sydämenmuotoiset perunat tai epätavallisen vaaleat tai tummat lantut olivat nekin kelpo ruokaa ja niiden hylkääminen nykyisen ruokapulan aikana lähes anteeksiantamatonta. Naiset keräsivät epämuodostuneita vihanneksia ja laittoivat niistä kertaluonteisesti ylellisiä herkkupaloja. Tarjoilleessaan he kertoivat, että Saksassa peräti 40 prosenttia viljeltävästä sadosta menee hukkaan. Yleisö rakastui tuotteisiin ja innostuneet Brumsack ja Krakowsk päättivät jatkaa oikeana yrityksenä. Nyt kaksikon Culinary Misfits nimisiä hilloja, vihanneskastikkeita ja säilykkeitä myydään jo monissa liikkeissä eri puolilla Berliiniä. Naisten motto kuuluu: Syö koko sato. Haluamme inspiroida ihmisiä kestävämpään ruuantuotantoon. Viljelijöille maksamme ostamistamme vihanneksista kunnon hinnan, koska haluamme näyttää tuotteiden olevan erinomaisia. Lähde: Farming the City Food as a Tool for Today´s Urbanisation, Cities, 2013. Possut pihalla Puutarha ratakuilussa Tukholmalainen Philip Olsmeyer oletti, että hylätyn rautatiekuilun käyttöönotto olisi hankalaa. Lähetin kaupungille huolellisesti muotoillun kirjeen, jossa ehdotin Södermalmin Eriksdalsbadetin vanhalle rataalueelle väliaikaista, helposti purettavaa puutarhaa. He suostuivat heti, Olsmeyer päivittelee. Suurempi haaste Olsmeyerille oli keksiä kaikille mukaan halunneille tukholmalaisille tekemistä, koska työintoista porukkaa tuli paljon. Viime kesänä syntyneeseen Trädgård på spåret nimiseen puutarhaan syntyi talkoovoimin yli sata viljelylaatikollista ja tänä vuonna yli 200. Niissä kasvaa rehottaa papuja, salaatteja, pinaattia, melkein kaikkia vihanneslajeja. Työt on jaettu vapaaehtoisten kesken. Vanhojen rautatiekiskojen vieressä on myös pieni kahvila ja tilaa taiteelle. Sadonkorjuukautena ylimääräiset vihannekset, hedelmät ja yrtit myydään yhteisön omalla torilla. Modernisti katolla Kun montrealilaisen Lufa farmin viljelytoiminta kaksi vuotta sitten käynnistyi, se oli koko maailman ensimmäinen kaupallinen kattokasvihuone. Perustaja Mohamed Hage halusi tarjota suurkaupungin asukkaille mahdollisuuden saada puhdasta ruokaa, jota ei tarvitse rahdata tuhansien kilometrien päästä eikä pakata moneen kertaan. Kasvihuoneen avaamista edelsi nelivuotinen kehitystyö. Nyt kasvustot hyödyntävät uusinta teknologiaa, sadevettä ja kierrättävät kasteluveden. Tuloksena 2000 perhettä saa ruokansa viljelmältä, joka kuluttaa tavalliseen viljelmään verrattuna puolet vähemmän vettä, energiaa ja ravinteita, mutta sato on kymmenkertainen. Lufaa on käynyt katsomassa moni vastaavanlaista hanketta suunnitteleva kaupunkiviljelijä, sillä tekniikan kehittyessä kattoviljely sopii ahtaasti rakennettuihin suurkaupunkeihin. Moni epäili hankettamme. Meille sanottiin, että siat karkaavat keskustaan tai nuoriso pahoinpitelee niitä öisin, Lot Piscaer kertoo seisoessaan rotterdamilaisessa sikaaitauksessa Katendrechtin asuinalueella. Mutta hollantilaisen kaupunkiviljelyjärjestö Rotterdamse Oogstin aktiivit uskoivat ideaansa. He suostuttelivat ensi vuonna rakennettavan tontin omistajan lainaamaan aluetta vuodeksi, aitasivat sen vanhoilla trukkilavoilla ja toivat huhtikuussa kaksi pitkäkarvaista seitsemän-kuukautista maalaissikaa. Kanoja kaupungeissa jo onkin, nyt ideana on elvyttää myös kadonnut syöttösikaperinne. Samanlainen hanke on jo Tillburgin keskustassa. Asukkaat ovat jakaneet ruokintavuoroja, ja naapurit tuovat keittiöistään ylimääräisiä kasviksia. Iltapäivisin lapset pääsevät rapsuttelemaan röhkijöitä. Vuoden kuluttua siat on tarkoitus viedä teurastamolle ja syödä koko naapuruston kesken isoissa juhlissa. Haluamme näyttää lapsille, mistä ruoka oikeasti tulee, vapaaehtoisesti sikoja ruokkiva Piscaer sanoo. Jo kuukaudessa nämä kaksi mutakylpyjä rakastavaa sikaa ovat onnistuneet lisäämään alueen yhteishenkeä.
• PaLjon siivot­ tavaa Siivouspäivässä sadattuhannet käytetyt tavarat löytävät uudet onnelliset omistajat. Mutta se ei riitä. Lue, miten Siivouspäivä voi oikeasti pelastaa meidät hukkumasta kamaan. T e ks t i : R iikka S uomin e n ja Elina V e n e smäki K uvat: J aakko B lomb e r g / S iivouspäivä ”Teht y t yössä y hteis Siivouspäivän ” kanssa 32 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U V uosi sitten syyskuussa Siivouspäivän ”äidille” Pauliina Seppälälle iski kalvava tunne. Siivouspäivää vietettiin toista kertaa, ja Seppälän Facebookissa heittämästä ideasta oli kasvanut puolessa vuodessa maanlaajuinen kymmenien tuhansien ihmisten kirppisfestari. Siivouspäivälle oli selvästi valtava tilaus, koska useimmilla meistä on tavaraa riesaksi asti. Iso osa ostamistamme vaatteista ja tavaroista menettää arvonsa heti kun ne kannetaan ulos kaupasta. Eikä kukaan halua niitä enää sen jälkeen. ”Tajusin, että Siivouspäivän pohjimmainen tausta on tämä valtava tavaramäärä ja kulutus”, Seppälä sanoo. Vaikka tavaran kierrätys kiinnostaa yhä useampia ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimivan Kierrätyskeskuksen myyntimäärät kasvavat joka vuosi, se ei auta. Uutta tavaraa tuotetaan ja ostetaan jatkuvasti aivan liikaa. V S aatteita myydään Siivousuomen poistotekstiilit -yhdispäivässä eniten. Se ei ole tys kokeili keväällä Humppiihme, sillä jokainen suolassa vaatekierrätyksen tehosmalainen ostaa vuodessa tamista. Kokeilussa kerättiin 13 kiloa uusia vaatteita 8000 kiloa käytöstä poistuja noin kilon käytettyjä, kertoo tekstiilijätvia vaatteita, mattoja, verhoja, kenkiä ja teen kierrätystä tutkinut erivastaavaa. Yli 90 prosentille koistutkija Kristiina Aalto materiaalista löytyi käyttöä. KuluttajatutkimuskesSe meni Globe Hopelle kuksesta. materiaaliksi, UFFille Syksyllä ”Jotta kaapit eivät myyntiin ja jyväsaukeaa Siivouspäivä räjähdä, vaatteita kyläläiselle Ekojokapäivä –palvelu, pitää joskus karsiaCenterille, joka. kin. Nykyään suurouhi ja murskasi jossa ihmiset rin osa vanhoista käyttökelvottomat voivat ilmoittaa vaatteista menee keinokuituvaatteiroskikseen, yhdekta, villan ja lakakotikirppiksistään. sän kiloa jokaista napuuvillan silpuksuomalaista kohti si. Silppua käytetään harmaiden jätevesien vuodessa.” Suurin ongelma on suodatukseen. saada talteen kuluneet ja Yhdistyksen puheenjohrikkinäiset vaatteet, joille ei taja Helena Käppi sanoo, että enää löydy ottaja poistotekstiilikeräys on vielä paikallista ja
• vasta alussa, mutta voisi hyvin laajentua valtakunnalliseksi esimerkiksi Siivouspäivä-kierrätysfestarin avulla. Humppilan kunnan hallitus ei halua että enää tulee tavaraa Tunnetun ekologisen Cradle to cradle -filosofian mukaan ratkaisu luonnonvarojen riittävyyteen olisi materiaalin kierto. Joko niin, että vaatteet ovat kompostoituvia tai niin, että ne ovat synteettistä materiaalia, jonka materiaaleista syntyy uusia vaatteita materiaalin laadun kärsimättä. Kierrätyksen cradle-to-cradle ei usko. Vaate menee naapurille käyttöön ja sen elinkaari pitenee muutamalla vuodella. Sitten vaate päätyy kuitenkin kaatopaikalle. M ateriaalitehokkuuden asiantuntija Michael Lettenmeier ehdottaa vaatteille kappalekohtaista veroa kulutuksen hillitsemiseksi. Ei arvonlisäveron korotuksena vaan niin, että sukista ja vastaavista vero olisi euron, päällysvaatteista vaikka kymmenen euroa. ”Veron taso pitäisi tutkia tarkasti, mutta minusta tuollainen kappalevero kaventaisi sitä hintaetua, joka ”kertakäyttövaatteilla” on suhteessa kestäviin, ja antaisi samalla signaalin tuottajille ja kuluttajille, ettei huonojen vaatteiden tuottaminen ja ostaminen ole toivottua.” S iivouspäivästä ovat eniten innostuneet 25–34-vuotiaat. Kulutusta tutkinut professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta kertoo, että he ovat ensimmäinen sukupolvi, jonka vanhemmista suurin osa on asunut omistusasunnoissa. 34 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U laan ympäristöministeriössä muun muassa ”Tavaraa on kertynyt hirveän paljon.” Samaan aikaan kolmikymppisille itsel- kestävän kulutuksen parissa. Hänestä oleellista olisi houkutella leen ja sitä nuoremmille ei tavaralla meidät ihmiset arvostamaan ole enää samanlaista itseisuutuuden sijaan jotain arvoa, kuin aiemmille ”Ekologimuuta, kuten tavaroisukupolville. Elokuvat den pitkäikäisyyttä ja musiikki ladataan, sista valinnoisja laatua. Nykyinen auton voi vuokrata pitää saada uusi käsityöläisyyden ta, loma-asunnon arvonnousu voi lainata. normaali.” antaa jo viitteitä ”Siivouspäivä siitä. on osa tätä jakaSamoilla jäljilmistalouden ja lä on Siivouspäivaihdantatalouden vänkin jengi. trendiä. Kun siitä ”Unelmani on, tulee yleisempi tapa että kauppojen tilaltoimia, se muuttaa laala olisi erilaisia pajoja, jemmin kulutustamme”, joissa voisi luoda ja ilmaista Räsänen ennustaa. itseään. Taiteilijoille ja käsityöläiPekka Räsäsestä Siivouspäivä on sille maksettaisiin avusta. Katteita tästä on jo askel kohti kirpputorien entistä ammattimaisempaa toimintaa. Se näkyy Räsäsen ehkä vaikea saada, mutta toisaalta onhan meillä hienoja kannattavia kuntosalejamukaan myös siinä, että perinteisetkin kin. Kaipasin samanlaista, mutta käsillä yritykset pitävät yhteistyötä kirppisfestarin tekemiseen”, visioi Siivouspäivän järjestäjä kanssa PR-etuna. Pauliina Seppälä. sa tavarasta kiertää jo nyt Siivouspäivä on kirpputorin ja tehokkaasti. Naapurin kierrätyksen karnevaali. vanhojen lastenvaatteiden Sitä vietetään neljättä kertaa 31.8. www.siivouspaiva.com käyttäminen on useimpien mielestä ainoastaan kätevää, ei yhtään noloa. Kierrätystä kannattaakin ehkä markkinoida kätevänä, hyödyllisenä ja hauskana, eikä korostaa, että ”nyt teet ekologisen valinnan”. Avainsana kierrätyksen yleistymisessä onkin normaalius. ”Useimmat haluavat elää kuten muutkin eivätkä erottua. Ekologisista valinnoista pitää saada uusi normaali”, sanoo arkkitehti Hella Hernberg, joka työskentelee parhail- O
• Huilille huutia? Raikastamon luomumehut valmistetaan 100 % luonnonmukaisista raakaaineista – ei säilöntäaineita, ei lisäaineita. APPELSIINI – puhdasta luomua! Ruokaliite Kerro meille, mitä tykkäsit tästä lehdestä! Mikä oli paras juttu, mistä haluaisit lukea lisää ja mikä ärsytti. Lähetä palautteesi osoitteeseen toimitus@huililehti.fi tai kommentoi Facebookissa www.facebook.com/huililehti. Kaikkien palautetta lähettäneiden kesken arvotaan Berryfect -marjajauhepaketteja. www.huililehti.fi HERUKKA – Kokeile myös kuumana! K oonnu t: R iikka S uomin e n kuvat: Food P roj e c t D Enmark !!! OMENA – Raikastamon klassikko! www.raikastamo.fi 1 p Raakaa pizzaA, nam! 2p Tanska vie luomu­ruokaa ja Suomi vikisee 3 p Tarjoilija, viinissäni on eläintä.
• Ruokaliite aRaak aruoka! aik Raakaa Pizzaa, nam! Yksi Suomen harvoista raakaruokaa tarjoavista ravintoloista löytyy Lappeenrannasta. Listalla on smoothieta, pizza ja puuroa. Mitään ravintolan tarjottavista ei ole kypsennetty yli 40 asteen. Esimerkiksi pizzan pohja valmistetaan idätetystä tattarista ja siemenistä kuivaamalla, ei siis paistamalla. Päälle laitetaan tomaattikastiketta, avokadoa, oliivia ja cashew-pähkinöistä tehtyä juustokastikkeesta. Ravintola keräsi alkupääomansa 3000 euroa yhteisörahoituksesta. H UILI SUOSITTELEE ! Cacao Flow, Koulukatu 15, Lappeenranta, cacaoflow.com Ovatko superfoodit superhuonoksi ympäristölle? G oji- ja acai-marjat, chia-siemenet, raakakaakao ja muut niin kutsutut superfoodit löytyvät yhä useammalta lautaselta. Superfoodeilla ei ole virallista määritelmää, joten niiden kasvua ei tilastoida, mutta samankaltaisten funktionaalisten elintarvikkeiden maailmanmarkkinat yltävät tänä vuonna 176,7 miljardiin dollariin. Ilmankos luomukaupat, esimerkiksi Ruohonjuuri ja raumalainen Lumo, ovat panostaneet reilusti superfoodeihin. Superfoodien ekologisesta jalanjäljestä on vaikea löytää luotettavaa tietoa. Goji-marjat tulevat yleensä Kiinasta ja Mongoliasta, maca, lucuma ja chia Etelä-Amerikasta ja spirulina Meksikosta. ”Esimerkiksi acaita viljellään Amazonin alueella Brasiliassa ja Perussa, joissa se voi tarjota ekologisesti kestävän tulonlähteen. Kysynnän kasvu saattaa kuitenkin lisätä hallitsematonta viljelyä, joka kiihdyttäisi alueen metsäkatoa entisestään”, sanoo WWF:n asiantuntija Aleksi Heiskanen. H eiskanen suositteleekin kotimaisia superfoodeja: mustikkaa, nokkosta ja pellavansiementä, joiden ravintoarvo on tutkitusti yhtä hyvä kuin eksoottisempien superfoodien. Suomen tulli tiedotti 2011 pysäyttävänsä lähes puolet superfood-tuotteista. Usein syynä on liian suuret kasvintorjunta-aine- ja sulffiittipitoisuudet. Tämä viittaa siihen, että superfoodeja viljellään aika tujuilla aineilla. Luomukaupoissa myytävät superfoodit ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä. Ruohonjuuren ostopäällikkö Johanna Koskinen muistuttaa tuotteiden ravintotiiviydestä. “Niiden roudaaminen maailmalta on kuitenkin huomattavasti fiksumpaa kuin ravinneköyhän ”hötön”. Superfoodit ovat myös poikkeuksetta ruokia alkuperäisessä muodossaan. Myös tämä prosessoimattomuus hillitsee ekologisen jalanjäljen kokoa”, Koskinen sanoo. R eilun kaupan superfood-valikoima on vielä hyvin rajallinen: raakasuklaata, kvinoaa, siemeniä ja pähkinöitä löytyy. Reilun kaupan Suomen toiminnanjohtaja Janne Siivonen kehottaa kyselemään superfoodeja Maailmankaupoista. Niiden valikoima on tuotettu reilusti ja tuotteiden alkuperä tiedetään. Tanska vie ja Suomi vikisee K T esäkuussa ekolehden toimittajaa vieteltiin syntisille teille. Tanskan ruokamatkailun edistämisjärjestö FOOD kutsui Huilin, ja lukuisia muita kansainvälisiä toimittajia, tutustumaan Roskilden rock-festivaalin luomutarjontaan. Luvassa oli festariviikonloppu tiuhine ruokataukoineen. Ohjelmassa luvattiin muun muassa Noma-ravintolan omistajan tarjoamaa katuruoka… Pennitön toimittaja kuolasi innosta, ja kieri ilmastotuskissaan, paikalle lennettäisiin. Huilin smoothie vinkit: 1. Mmaku Organics, Mannerheimintie 25, Helsinki TESTAA: Sweet Sixteen (mangoa, gojimarjoja, chiliä, avokadoa, riisilesejauhetta, chia-siemeniä, heraproteiinia, luomuhunajaa, neitsytkookosöljyä ja Celtic Sea –suola) 2. Juiceverket, Tukholma www.juiceverket.se TESTAA: Pina Colada Sumo (ananasta, banaania, kookosta ja kauramaitoa) 3. CocoVi:n smoothiebaari, Hämeenkatu 15, Tampere TESTAA: Kirpeä sitrus-goji-smoothie (verigreippiä, appelsiinia, gojimarjoja, banaania ja mantelimaitoa) 4. Café Kawa, Fredrikinkatu 58, Helsinki TESTAA: Herukka-kookos-smoothie (mustaherukka, kookos, raakakaakao, maca, soijamaito, banaani, luomuhunaja) anskassa on maailman suurin luomutuotteiden kulutus henkeä kohden. Maan jatkuvasti kasvava luomumarkkina on 870 miljoonaa euroa, yli neljä kertaa Suomen kokoinen. Tanska vie luomua 110 miljoonalla eurolla (2010) lähinnä naapurimaihin Saksaan, Ruotsiin ja Hollantiin. Vientiin satsataan tosissaan, minkä muun muassa Roskilden lehdistökutsukin osoittaa. Vuonna 2010 Organic Denmark käytti luomutuotteiden viennin edistämiseen 4,4 miljoonaa euroa ja Tanskan hallitus panostaa luomualan kehittämiseen vuositasolla 22 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi, tänä vuonna Suomen maa- ja metsätalousministeriö on budjetoinut noin 1,6 miljoonaa euroa luomun ja lähiruuan kehittämiseen. Niinpä Suomen luomuvienti on alle 10 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitusohjelmassa kyllä tavoitellaan luomuviennin tehostamista. Suomalainen luomualan asiantuntija Erkki Pöytäniemi on arvioinut että Suomen luomuvienti voisi nousta 100 miljoonaan euroon, siis Tanskan lukuihin, mutta se vaatisi julkiselta sektorilta johdonmukaista luomutuotannon ja -viennin edistämistä. Nyt vientiin ei panosteta lainkaan eikä luomutuotteita sinne riittäisikään, koska luomun tuotanto ei vastaa edes kotimaan kysyntää. M utta palataan Roskildeen. Miltä Tanskan luomumarkkinointi siellä näytti? Tarjolla oli villiruokakurssia, puurokilpailua (luomuraaka-aineista tietenkin), kaikki festarilla myytävät ja tarjottavat viinit ja mehut olivat luomua, kuten suurin osa kaikesta ruuasta, Økokalasetissa pääsi muutamalla eurolla täysin varusteltuun kenttäkeittiöön tekemään kokkien opastuksella itselleen kasvisluomuruokaa ja maakunnan tuottajia oli kutsuttu festareille testaamaan ekologisia tuotteitaan nuorella kohdeyleisöllä… Tämän kaiken koimme tosin vain internetin välityksellä. Huili jätti lehdistömatkan väliin. Mutta lupaamme jatkossakin pitää silmällä juuttien luomuskeneä. Siinä olisi mallia Suomellekin.
• Vegaanista viiniä T e ks t i : R e e ta L aamo K U VA : S H U TTE R S T O C K Ekoelokuvan Pietari Suuri T e ks t i : R iikka S uomin e n K uvat: H anna Koikkalain e n Y stäväni oli menossa juhliin, jossa oli tarjolla ainoastaan vegaanista ruokaa. Kun tiedustelin tarjoavatko he myös vegaanisia viinejä, koko seurueemme oli sitä mieltä, että viinit ovat automaattisesti vegaanisia. Rypäleet kyllä ovat, mutta monelle tulee yllätyksenä, että joidenkin viinien valmistusprosessissa käytetään erilaisia eläinperäisiä aineksia. Alkon laboratorion johtaja Pekka Lehtonen kertoo, että tuoteselosteen perusteella ei välttämättä selviä onko viini kasvissyöjälle tai vegaanille sopivaa. Kuitenkin allergeenit kuten maidon ja munan proteiinit tulee merkitä etikettiin. “Viinin kirkastamiseen on käytetty jo vuosisatoja ainakin kalaliimaa, mutta vegaanien toiveista johtuen sen käyttöä on nykyään pyritty minimoimaan. Alkoon kyselyitä viinien eläineettisyydestä tulee säännöllisesti,” Lehtonen jatkaa. V iininteossa käytetään yleisimmin sian tai naudan luista valmistettavaa gelatiinia, maitoproteiinia, munanvalkuaista ja perkuujätteestä valmistettavaa niin sanottua kalaliimaa. Aikaisemmin on käytetty myös häränverta, mutta se on nykyisin ainakin EU:ssa kielletty hullunlehmän taudin vuoksi. Aineksia käytetään eri tarkoituksiin: munanvalkuaista ja kalaliimaa poistamaan liian voimakkaita tanniineja, gelatiinia poistamaan fenooleja sekä maitoproteiinia korjaaamaan väriä ja tanniineja. Nämä kaikki vaikuttavat viinin kirkkauteen, mutta niitä käytetään siis myös maun säätelyyn. V almistuksessa muodostuvat sakka ja viinikivi laskeutuvat itsestäänkin viinitynnyrin pohjalle, mutta jos viinit halutaan nopeasti tilalta kaupan hyllylle, saadaan kirkastamisella joudutettua tuotantoprosessia. Luomuviinejä netissä myyvän Ekowine Oy:n toimitusjohtajan Henri Bäckmanin mukaan aihe on viinipiireis- 40 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U Hollywood-elokuvat ovat yksi maailman tärkeimmistä ympäristöajattelun muokkaajista. Näin väittää kansainvälisesti kysytty tutkija Pietari Kääpä. Siksi hän kehittää ekologista elokuvan tutkimusta. Oman ekoherätyksensä Kääpä koki, kun kerrostalot peittivät näkymän vuorille. sä tunteita herättävä ja osittain makuasia. “Useita arvoviinejä ei kirkasteta, koska pitkistä kypsymisajoista saadaan sama hyöty irti, ja kirkasteilla vain heikennettäisiin arvokkaita aromeita. Suosiotaan kovasti kasvattava Natural Wine -liike (suom. kyse alkuviineistä) ei hyväksy viinin kirkastamista, vaan se nähdään viinin keinotekoisena manipuloimisena ja laadun alentajana.” Bäckman kuitenkin muistuttaa, että olemassa on myös sakkauttamisaineita, jotka eivät ole eläinperäisiä, esimerkiksi saviperäinen bentoniitti. Juomansa vegaanisuuden voi tarkastaa kansainväliseltä Barnivore.com-sivustolta. S ivusto on kattava ja sitä päivitetään tiheästi. Testasin kokeeksi viikonlopun jäljiltä pöydällämme puolillaan olevan punaviinin etsimistä ja sain heti selville, että kyseinen viini on vegaaniystävällinen. Voimme siis juoda sen hyvillä mielin loppuun!
• T ennispalatsin kahvilassa Helsingissä videopeli kolisee ja popcorn jyrää muut tuoksut. Ruskeaan samettiseen pikkutakkiin pukeutunut filosofian tohtori, ekoelokuvan tutkija Pietari Kääpä on valinnut teelistalta haudutettua vihreää teetä. Tapaamme täällä hänen ehdotuksestaan. ”Olen häikäilemättömän kaupallisten elokuvien fani”, Kääpä sanoo. ”Pystyn vieläkin viihtymään esimerkiksi Iron Man 3:n parissa, vaikka ymmärrän, että siinä on ekologisia ongelmia.” Muutama anglismi (”ottaa itsestäänselvyytenä”) kielii Käävän asuneen yli kymmenen vuotta ulkomailla. Hän väitteli Mika Kaurismäestä. Lisäksi hän on koonnut neljä kirjaa suomalaisesta elokuvasta. Keväällä Helsingin Sanomat julisti Käävän 42 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U K äävän kiinnostus elokuviin heräsi – missäpä muuallakaan kuin Los Angelesissa. Isänsä tutkimusprojektin vuoksi hän kävi viidennen luokan siellä. Elokuvat tulivat ensi-iltaan kuukausia aiemmin kuin Suomessa, ja studiokierrokset tekivät vaikutuksen 11-vuotiaaseen. ”Muistan Universal Picturesin studiolta Tappajahain ja King Kongin.” Tim Burtonin Batmanin hän kävi katsomassa kaksi kertaa. Los Angelesista perhe palasi Turkuun. 90-luvun alussa Turku oli vilkas elokuvakaupunki: puolentusinaa elokuvateatteria tarjosi vaihtelevaa ohjelmaa, ja Dominossa piti majaansa Turun elokuvakerho. Lukioikäinen Pietari Kääpä pääsi töihin ahkerasti käyttämäänsä videovuokraamoon. Hansakorttelissa sijainneen Pure Recordsin ovi kävi tiuhaan, kun 10 markan vuokraelokuvat houkuttivat kävijöitä. Armeijan alkua odotteleva Kääpä teki kymmentuntisia työpäiviä, järjesteli VHS-kasetteja hyllyyn, suositteli kanta-asiakkaille elokuvia ja otti vastaan palautuksia. ”Kun tiesi, että jollain oli huono kone, teki aina lainatessa mieli sanoa, että älä nyt tuhoa sitä kasettia”, Kääpä muistelee venyvien VHS-nauhojen ja irtokarkittomien vuokraamoiden aikaa. Parasta oli, että vapaahetkinä sai katsoa myymälän laajasta valikoimasta mitä huvitti. Sama työsuhde-etu houkutti hänet muutamaa vuotta myöhemmin Englannissa opiskelujen ohessa vapaaehtoistöihin elokuvateatteriin. Chichesterilaisessa pienessä art house –teatterissa mediahistorian opiskelija Kääpä repi salin ovel- n kssiytk SyTie - ö, a f f Le mä e nä itkian ettäar fest ovat ekoelokuvia? 4897 7365 848 2 97 287365 legendaarisen elokuvatieteilijä Peter von Baghin seuraajaksi. 7 287365448 997 65 8 2873 I lmastonmuutos on käynnistänyt uuden jääkauden. Puolet Yhdysvalloista on evakuoitu ja ihmiset taistelevat luonnonvoimia vastaan. Tappavan kylmä ilmamassa jahtaa päähenkilöitä New Yorkin pääkirjaston käytävillä... Ei arvaisi, että kehno myrskymässäily Day After Tomorrow nousee toistuvasti esiin, kun keskustelee akateemisesti arvostetun elokuvatutkijan Pietari Käävän kanssa. Mutta juuri Day After Tomorrow on yksi nuorta tieteenalaa, ekoelokuvaa kiinnostava tutkimuskohde. Ekologinen elokuvatutkimus on erittäin tuore tutkimusala, ja se on alkanut vasta 90-luvulla. Siinä voidaan tutkia Fast and furious -elokuvan ihannoimaa hyperkulutuselämäntapaa, sitä miten kauhuelokuvissa luonto uhkaa sivistynyttä ihmistä tai sitä paljonko luonnonvaroja elokuvan tekoon kuluu. 1?. Dirty Pretty Things Pietari Käävän kommentti: “Elokuva kuvaa pakolaisuutta ja sisäelinten kauppaa. On myös ekologinen kysymys, miten ihmiset hyödyntävät itseään luonnonvaroina.” 2?. Lorax Pietari: “Lasten elokuvissa on paljon ekoteemoja, mutta ne ovat usein ongelmallisia. Lorax on hirveän saarnaava.” 3?. Prinsessa Mononoke Pietari: “Tämä on hyvä. Teemana on, että teollisuus tuhoaa metsän.” 4?. Risto Räppääjä ja Polkupyörävaras Pietari: “Risto Räppääjissä eletään utopistista yksinkertaista elämää. Herättävät lapsissa tietoisuutta, ettei ipodaikakausi ole ainoa mahdollisuus.” 5?. Enter the void Pietari: “Laajentaa ekoelokuvan käsitettä. Voidaan tulkita, miten digitaalikaupunki laajentaa tai rajoittaa ihmisen käsitystä ympäristöstä.” 6?. After Earth Pietari: “Nykytrendi katastrofielokuvissa on, että maailma on jo tuhoutunut.” la lippuja ja hankki laajan elokuva-alan yleissivistyksen. Yleissivistys johti akateemiseen uraan, jonka suunnan ympäristöherätys mullisti. K un kone laskeutui Pekingin lentokentälle, maata ei nähnyt savusumun takia ennen kuin koneen pyörät osuivat maahan. Kääpä muutti Kiinaan syksylPietari Kääpä lä 2008. Kun kolmen vuoden pesti kulttuuritutkimuksen Syntyi Joensuussa 1978 opettajana University Of Nottinghamin etäkamVäitteli tohtoriksi Mika Kaurismäen elokuvispuksella Ningbossa ta, tutkinut lisäksi muun muassa elokuvan Ekoelokuvasta on kansainvälisiä yhteyksiä ja kiinalaista elokuvaa. alkoi, yliopisto sijaitsi julkaistu vasta 20 maaseudulla. KesAsuu: Skotlannissa, jossa opettaa kustaan kesti buskirjaa. Niistä kolme on maisteritasolla mediatutkimusta. silla puoli tuntia. Käävän kirjoittamia. Perhe: puoliso kiinalainen taloustieKotitalon vieressä oli teiden maisteriopiskelija Yan Li muutama kerrostaHarrastaa: elokuvia lo, ympärillä vihreää peltoa. Taustalla näkyivät vuoret, mutta alueelle rakennettiin ja ympärillä kaikui tauoton meteli. Kolmen vuoden päästä vuoria ei enää näkynyt, niiden edessä oli hirveät pilvenkantaa juuri näihin kysymyksiin. Näissä ja opettanut ekoelokuvaa. Pitää itse kaivaa piirtäjät. Uusia asuintaloja oli kymmenen on ajankohtaisuutta ja kiirettäkin. Vielä ojaa”, Kääpä sanoo. vierekkäin yhdellä tontilla. Aiheesta on julkaistu maailmanlaajuion jotain mahdollisuutta tuoda oma korsi ”Niitä rakennetaan joka puolelle. Voi kekoon.” sesti vasta noin 20 kirjaa. Näiden joukossa kuvitella minkälaisen saastumisen rakenNyt Kääpä on yksi ekoelokuvan tutkion kolme Käävän teosta: loppuvuodesta taminen saa aikaan.” julkaistava kirja pohjoismaisesta ekoelokumuksen määrittäjistä maailmassa. Pekingin vierailuilla ilmansaasteet kuvasta sekä artikkelikokoelmat ekoelokuvan ristivat kurkkua. Liikenneruuhkissa istutkologisia teemoja on elokansainvälisistä yhteyksistä ja kiinalaisen tiin tunteja. elokuvan ympäristönäkökulmista. kuvissa nähty jo kauan. Jo ”Ei Peking 10 vuotta sitten ollut tälValentin Vaalan vuonna 1939 Tutkimus on tärkeää, sillä Käävän muohjaamassa romanttisessa kaan Hollywood-elokuvat ovat yksi maalainen. Mietin puolisoni sukulaisia, jotka draamassa Vihreää kultaa ilman tärkeimmistä ympäristöajattelun asuvat siellä. Pahimpia vaikutuksia ei vielä muokkaajista. nähdä, mutta miten paljon ihmisiä kuoesitetään kritiikkiä metsien vastuutonta ”Elokuva on yksi massamedian laajimleekaan saasteisiin 10 vuoden päästä.”?Kun käyttöä kohtaan. Tutkijat kiinnostuivat ekoelokuvasta malle levinneistä tuotteista, ja sitä mainosympäristöongelmiin kolme vuotta törmäsi joka päivä, tuli olo, että jotain pitää tehdä. vasta 2000-luvun alussa. Silloin ensi-iltaan tetaan runsaasti.” tuli useita alan läpimurtoelokuvia, kuten Omalla tutkimuksellaan hän haluaa ”Kiinassa löytyi jotain pieniä kierrätysherättää ympäristönsuojelun välttämättöAl Goren Epämiellyttävä totuus ja mainitjuttuja, mutta tuntui hassulta kierrättää myyteen. Hollywoodin megatuotantoja ei tu Day After Tomorrow. maitotölkkini, kun viereen rakennettiin Nyt ekologinen elokuvatutkimus on mietitä ympäristöasioina, mutta siitä mitä 40-kerroksista kerrostaloa.” ne kuvaavat ja eivät kuvaa, löytyy Käävästä Kääpä päätti vaikuttaa siellä, missä hän nosteessa. Toisaalta alaa ei opeteta ja teoreettiset pohjat ovat lapsenkengissä. paljon pohdittavaa. on hyvä, eli elokuvan tutkimuksessa. Ekoelokuva tuo poliittisuuden takaisin ”Ei minulle ole koskaan kukaan opetta”Vakuutuin, että minun täytyy ottaa E
• L uonnonvaroja kuluu muun muassa kuvaustiimien lentelyihin, ja digitaalisten efektien tekeminen vaatii paljon energiaa. Los Angelesin yliopiston tutkimuksen mukaan filmiteollisuus on saastuttavampaa kuin esimerkiksi lentokoneiden valmistus tai vaateteollisuus. Ei ihme, että viherpesu on Hollywoodissa yleistä. Day After Tommorrow oli elokuvahistorian ensimmäinen ”hiilineutraali elokuva”, eli sen päästöt hyvitettiin. Aidosti ekologinen elokuva ei kuitenkaan ollut. Käävän mukaan ilmastokysymykset olivat sitä tehtäessä 2000-luvun alussa esillä ja spektaakkelilla haluttiin tehdä rahaa. ”Day After Tomorrow on puoli miljardia dollaria tuottanut hitti.” Hänestä on viherpesua käyttää eko- 2873654897 2873654897 K ääpään on tehnyt syvän vaikutuksen Mika Koskisen Punaisen metsän hotelli. Käävän sanoin elokuva ”kuvaa Stora Enson riistotoimia Kiinassa. Sitä, miten he välttelevät vastuuta ja viherpesevät propagandaansa.” Hän palaa Punaisen metsän hotelliin monta kertaa, muun muassa kertoessaan, miten Kiinassa yritetään ympäristöongelman laajuudesta huolimatta säätää tiukkoja lakeja. ”On häiritsevää, että Suomessa olisi niin paljon helpompi muuttaa tilannetta, mutta täällä ei edes yritetä. Voisimme aloittaa laittamalla vastuuta valtion puoliksi omistamille firmoille ja rajoittaa niiden toimintaa globaalisti. Se olisi helppo saada aikaan, mutta miksi vaan puhutaan eikä sitä tehdä? Stora Enson toiminta on käsittämätöntä. Iso raha puhuu aina taustalla.” Useat muutkin menestyneet suomalaisdokumentit ottavat kantaa ympäristöasioihin kuten Säilöttyjä unelmia ja Metsän tarina. Mutta mitä enemmän Kääpä elokuvia tutkii, sitä ristiriitaisempi on kuva niiden ekologisuudesta. Elokuvan suurin ongelma on hänestä sodan, tuhoamisen ja yltiökulutuksen glamourisointi, mutta elokuvatuotannot kuluttavat myös valtavasti luonnonvaroja. teemoja kaupallisen hyödyn rakentamisessa, etenkin koska tuotannon taustalla on Rupert Murdochin omistama 20th Century Fox ja katastrofielokuvistaan tunnettu Ronald Emmerich. Kumpikaan herroista ei ole erityisen kunnostautunut ympäristöteoilla. ”Katsoja voi ehkä muutaman minuutin ajatella ilmastonmuutosta, mutta lähinnä helppo viihde lannistaa poliittista osallistumista”, Kääpä arvelee. Niin, Day After Tomorrowissakin hyisen ilmamassan pysäyttämiseen riittää oven sulkeminen. Vajaan kahden tunnin kamppailun päätteeksi päähenkilöt kohtaavat jälleen toisensa ja ilmastonmuutoksen uhka näkyy kukistetun… Mutta toisinaan ekoviihteellisyys voi Käävän mukaan olla myönteistä. Esimerkiksi Al Goren animaatiot auttavat elokuvan ympäristösanoman hyväksynnässä, hän arvelee. Mutta tätäkin elokuvan ekologista puolta pitää vielä tutkia. Yksi Käävän tämänhetkisistä tutkimusaiheista on yleisöjen suhtautuminen ympäristöviesteihin. Pietari Kääpä jatkaa ojan kaivuuta. Syksyn LeffaSyksei ynta tar s fe Leffafestareit a 73654897 2873628 54897 kulttuurintutkimukseen, jossa ihanne on pitkään ollut irrallinen, ylhäältä katsova perspektiivi. ”Humanistisessa tutkimustyössä on aina poliittisuus taustalla. Ekoelokuva tuo konkreettisesti esille, että tutkija voi ottaa kantaa ja hänen tuleekin ottaa”, Kääpä sanoo. Hän tarkoittaa, että ekokriitisen tutkimuksen pitää ottaa kantaa luonnon holtittomaan hyötykäyttöön ja sen tukemiseen medituotannon alalla. Käävän tutkimukset yleisöjen parissa ovat muun muassa pyrkineet selvittämään, miten ekologista viestintää saataisiin tehokkaammaksi. Mutta voiko elokuvantutkimuksella vaikuttaa? ”Vaikutan siellä, missä pystyn. Iso osa työstäni on opetusta. Siinä pystyy puhumaan ihmisille asioista ja saa heidät ajattelemaan ympäristökysymyksiä.” Siihen työhön hänet napattiin juuri Helsingistä vakivirkaan Stirlingin yliopistoon Skotlantiin. Stirlingin yliopistossa on paljon ekokriittistä mediatutkimusta muun muassa ilmastonmuutoksen vastaanotosta Kiinassa ja Intiassa. Toisinaan elokuva voi vaikuttaa ympäristöasioihin aivan konkreettisestikin. 1. ESPOO CINE TAPIOLASSA 18.-26.8. Ohjelmistossa muun muassa Pietari Käävän suosittelema Adamin omenat (?2010, Anders Thomas Jensen?) ja ekoelokuva Trashed (?2012, Candida Brady?) 2. REIKÄREUNA-FESTIVAALI ORIVEDELLÄ 5.-8.9. 3. 19.-29.9.2013 { FILM FESTIVAL } 26TH HELSINKI INTERNATIONAL RAKKAUTTA JA ANARKIAA HELSINGISSÄ 19.-29.9. WWW.HIFF.FI 44 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U BIO REX H MAXIM H KINO ENGEL H KESÄKINO ENGEL H KINOPALATSI H ANDORRA H DUBROVNIK H ORION
• Rakas &Omistettava t e ks t i : H e lmi H onkan e n , kuvat: I ina Esko, m e ikki : J A N I N A w I K M A N B io N at ur e n t uo t t e illa M alli t: A ma & V ill e Lähellä tuottaminen on brändeille tärkeä keino valvoa ekologisuutta. Huili selvitti kotimaisten ekovaatettajien keinoja maailman parantamiseen. Naisen kauluspaita / Samuji Kukkashortsit / Marimekko Miehen paita / Marimekko Miehen housut mallin omat 46 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U
• E kovaatteet eivät enää vuosiin ole näyttäneet huonosti istuvilta kaavuilta, ja ekologisella muodilla on jo kymmenen vuotta ollut oma muotiviikkonsa USA:n Portlandissa. Suunnittelu on tärkeä osa ympäristöystävällistä vaateteollisuutta. Se, että vaatteesta tehdään rakas ja omistettava. Ajaton vaate ei ole kuumaa kamaa vain yhden sesongin verran, vaan sitä vaalitaan. Tällöin vaatteen jälleenmyyntiarvokin säilyy. Klassiset mallistot eivät kuormita luontoa samalla tavalla kuin tiukasti trendeissä kiinni olevat sesonkivaatteet. Suomalaisista merkeistä Marimekko on osannut ajattoman suunnittelun aina, ja lisäksi Samujilla ja Month of Sundaysilla on tuotannossaan klassinen ote. Mallistot puhuvat keskenään samaa muotokieltä – uudet ja vanhemmat vaat- Villapaita / Samuji Suunnittelu: Helsinki Langat: Italia Ompelu, tuotanto: Italia Laukku / Company Suunnittelu, tuotanto: Semenov, Venäjä Puuraaka-aine (lehmus): Semenov, Venäjä Nahkahihna: Suomi Hame / Month of Sundays Suunnittelu: Helsinki Langat: Saksa Kangas: Japani Ompelu, tuotanto: Tallinna, Viro Kengät/Terhi Pölkki Suunnittelu: Helsinki, Suomi Langat: Portugali Nahka: Alcanena, Portugali Ompelu/tuotanto: Sao Joao da Madeira, Portugali 48 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U
• teet ovat helposti yhdisteltävissä. Esimerkiksi Samujin mallistoissa toistuvat samat klassikkomallit. Merkki tuo markkinoille vain neljä mallistoa vuodessa, mikä on suunnittelija Samu-Jussi Kosken mukaan “todella hidas tahti muotibisneksessä”. Vastuulliselta muodilta vaaditaan kuitenkin muutakin kuin muotoilun osaamista. On otettava huomioon ympäristö ja tuotanto-olosuhteet. Tapoja on monia: lähituottaminen, tuotannon myrkkyjen vähentäminen, luonnonkuitujen, kierrätys- ja jämäkankaiden käyttö, klassisuus sekä tietoisuus tuotannon työntekijöiden työoloista. S uomessa Ruskovilla on eettisen tekemisen kiistaton ykkösketjulainen. Se valmistaa pelkistettyjä käyttövaatteita: pipoja, paitoja ja sukkia villasta sekä silkistä. Luonnonmateriaali tuo Takki / Marimekko Kauluri / Ruskovilla Villapaita / Month of Sundays Suunnittelu: Helsinki Langat: Saksa Kankaat, nahka: Italia Ompelu. tuotanto: Tuusula Legginsit / Month of Sundays 50 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U luksusfiiliksen ja äärimmilleen yksinkertaistettuja tuotteita voi yhdistää helposti muihin vaatteisiin. Ruskovilla hyödyntää tuotannossaan kaiken materiaalin. Myös ylijäämät karstataan uudelleenkäytettäväksi villavanuksi vuodevaatteisiin tai askartelutarvikkeisiin. Merkki ei tuo markkinoille mitään turhaa ja pyrkii kommunikoimaan asiakkaiden ja kauppiaiden kanssa suunnitellessaan uutta. Vaatteet tuotetaan kokonaan Suomessa, jolloin yritys on hyvin selvillä tuotannon työoloista, eikä pitkiä rahtimatkoja synny. Pääosin puuvilla– ja trikoovaatteita valmistava R-collection on myös mahdollisimman suomalainen merkki. Trikoovaatteet valmistetaan kokonaan kotimaisesti ja muutkin vaatteet suunnitellaan, värjätään ja leikataan Suomessa. Näin pitkälle lähimuodin tekeminen on useimmille merkeille mahdotonta, Reppu / R-collection Suunnittelu: Kajaani Langat: Kerava, Raaka-kangas: Turkki Nahka: Lapua Värjäys: Nivala Painaminen ja leikkuu: Kajaani Ompelu: Tallinna, Viro
• etenkin koska suomalainen vaateteollisuus on ajettu alas. Vielä 1980-luvun lopulla ala työllisti kymmeniä tuhansia suomalaisia. 2010 vaatetus- ja tekstiiliteollisuuden palveluksessa oli enää alle 5000 henkeä. Tuotekehiteltyjen vaatteiden teettämiseen ei riitä täällä osaavaa työvoimaa, vaikka sitä haluttaisiin ostaa. Vastaan tulevat usein myös tehtaiden minimi- ja maksimimäärät, jolloin isot ja pienet merkit putoavat pois pelistä. Esimerkiksi Riivari on niin pieni tekijä, etteivät tehtaat ota sen tuotteita valmistukseen, Marimekko taas on suomalaistehtaille liian iso. Melkein kaikille suomalaisille merkeille lähituotanto tarkoittaakin Viroa. Siellä on ammattitaitoa ja rahtikustannukset jäävät kohtuullisiksi. L uontoa kunnioittavat sen omat materiaalit, kuten ekologisesti käsitelty nahka, puu ja luonnonkuidut. Muotoilun valtionpalkinnolla 2010 palkitut Company-merkin suunnittelijat Aamu Song ja Johan Olin tutkivat eri maiden paikallista materiaalitarjontaa ja perinteistä tuotantotaitoa. Jutun kuvissa näkyvä tammenterholaukku on tehty Venäjällä ja on valmistustavaltaan sukua maatuskoille. Company tekee kansallista–, ei sesonkimuotia. “Kun suunnittelemme, tunnemme itsemme onnellisiksi”, sanoo Song ja lisää, että tuotantoihmiset myös toivottavasti tuntevat olonsa hyväksi tehdessään heidän tuotteitaan. Suunnittelijat vierailevat aina projektin alkuvaiheessa tehtailla nähdäkseen työskentelytavat ja ihmiset, joilla saattaa olla tekemisessään 300 vuoden perinteet. Kaksikko ei halua kontrolloida sellaista ammattitaitoa – antoisampaa on rakentaa tekijöihin vahvat suhteet. Niitä onkin kertynyt aina Koreasta eri puolille Eurooppaa. “Tämä on oikeastaan aika romanttista bisnestä.” Näin muodostuu suomalaisen vaatteen hinta: Niskamerkki 0.1€ H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U 23€ Kokolappu 19.5€ Leikkuu & ompelu Kangas 0.3€ Pakkaustarvikkeet 0.4€ 0.2€ Tukikangas Hoito-ohjemerkki 0.5€ Viimeistely 0.8€ Riippulappu 1?€ Kuljetukset 46?€ Merkin kate 92?€ Kaupan kate Kuvassa Dahlia-jakku Nurmi-merkin syysmallistosta. Jakku on valmistettu hampusta ja ommeltu Lahdessa. Lähde: Anniina Nurmi / Nurmi 52 0.3€ 229€ Kauluspaita/Siloa & Mook Suunnittelu: Helsinki, Suomi Langat: Viro Kankaat: Italia Printtien painaminen: Italia Ompelu/tuotanto: Suomi, Viro, Italia Nahkahousut/Siloa & Mook Suunnittelu: Helsinki, Suomi Langat: Viro Nahka: Suomi (poronnahka) Printtien painaminen: Italia Ompelu/tuotanto: Suomi, Viro, Italia 44?€ ALV Yhteensä 229?€
• Monet muodin parissa työskentelevät tuttavani kannustivat värjäämisen lopettamiseen. Luonnollisuus on nyt enemmän se juttu, Laura Väinölä toteaa. Rotanruskeaan ihastunut kertoo Maantien kutsu Värjäämätön tukka kiinnostaa. Yhä useampi kantaa ylpeästi maantiensävyään. T e ks t i : L aura P ö rs t i kuva : M arkus S omm e rs 54 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U M aantienvärinen, hiiren harmaa, rotan ruskea. Suomalaiset ovat kunnostautuneet keksimään luontaisille hiusväreilleen vähemmän mairittelevia kuvauksia. Ilmankos suomalaisnaiset värjäävät hiuksiaan. Yhteishyvä.fi:n toukokuisen hiusvärikyselyn 2 372 vastaajasta vain kymmenesosa ei värjää tukkaa lainkaan. ”Suomalaiset kuvittelevat, että naisellisuus pitää jotenkin rakentaa. Emmekö hyväksy itseämme sellaisina kuin olemme? Ruotsissa hiusten värjääminen on ollut paljon vähäisempää, Etelä-Euroopasta puhumattakaan”, sanoo ekokampaajia kouluttava kampaaja Mona Mether. Hiusten värjäämisestä tuli Suomessa jokatytön hommaa 1980-luvun puolivälissä. ”1990-luvulla väri tuli tosissaan korvaamaan permanentit. Ajateltiin, että väri antaa tukevuutta hiuksille”, Mether muistelee. Hiusvärien vaaroista ei silloin puhuttu – Suomessa. ”Kun kävin ekokampaajakoulutusta Ruotsissa vuonna 2000, kuulin että Italiassa oli jo 15 vuotta kehotettu raskaana olevia naisia välttämään kestoväriä.” N yt hiusvärien kemikaalikuorma on täälläkin noussut uutisiin. Värit ovat yksiä kosmetiikan vahvimmista kemikaaleista ja aiheuttavat voimakkaita yliherkkyysreaktiota. Värikemikaaleja tunkeutuu ihon läpi myös elimistöön, mikä saattaa lisätä alttiutta tiettyihin syöpiin. Samaan aikaan luonnollisuus on iso trendi. Laura Väinölä, 31, päätti pari vuotta sitten, että parasta on unohtaa hiusvärit kokonaan. Lukiovuosina alkanut vaalennus sai jäädä. ”Suurin syy oli se, että halusin mahdollisimman luonnollisen olemuksen. En myöskään halunnut enää vahvoja kemikaaleja päähäni, kun en käytä sellaisia muussakaan elämässäni”, Väinölä sanoo. Oma väri paljastui tummemmaksi kuin hän oli ajatellut, mutta identiteettiin uusi olemus ei ole vaikuttanut. ”Välillä toki kaipaan vaaleampaa peilikuvaa, mutta ehkä se on vain tottumus. Kesällä aurinko saa tehdä hiuksiin sävyjä”, hän miettii. Värjäämisen lopettamisen myötä loppuivat pakolliset kampaajakäynnit. Se säästää rahaa. ”Saan tukkaan ilmettä tekemällä erilaisia kampauksia: nutturoita, lettejä, etuheittoja… Latvoissa on vieläkin väriä jäänteenä, mutta se ei ole haitannut, kun eriväriset latvatkin ovat olleet jollain tavoin trendikkäät.” Luonnollisen olemuksen arvostami- Lopetin ensimmäisen kerran hiusten värjäämisen kuusi vuotta sitten. Asuin silloin Pariisissa, ja siellä luonnollisuutta jopa ihannoitiin. Suomeen palattuani ei kuitenkaan pokka pitänyt. Täällä jokaisella itseään kunnioittavalla naisella vaikutti olevan väristä kiiltävä tukka. Kaksi vuotta sitten rohkaistuin uudelleen. Kyllästyin jatkuvaan juurikasvuun ja siihen markkinamiesten keksinnöltä kuulostavaan käsitykseen, ettei värjäämätön hius voi olla kaunis. Tukkani oli ollut purkista haetun punertava seiskaluokkalaisesta asti – yli 15 vuotta. Kun uskaltauduin suomalaiskampaajalle pelkkään leikkaukseen, kävi ilmi, että en ollut ajatuksineni yksin. Kampaaja ihan tavallisessa pohjoishaagalaiskampaamossa totesi, että ikäluokkani naiset, 30–40-vuotiaat, ovat nyt kilvan lopettaneet värjäämisen. Se liittyy pitkään jatkuneeseen luonnollisuuden ja sporttisuuden trendiin, arveli kampaaja. Hiusteni värjätty latva näytti pitkään kireän vaalealta juuresta puskevaan ruskeaan verrattuna. Kumpikin väri oli kamala. Keväällä leikkautin vihdoin viimeisetkin värit pois. Paljastui rotanruskea, jollaista ei saa mistään purkista. Se on minun ikioma värini! Valokuvissa vanha punainen näyttää oudon voimakkaalta. — Laura Pörsti nen ja uskallus olla oma itsensä ovat tulossa muotiin, uskoo Mona Mether. Ruotsissa harmaat hiukset ovat jo muodikkaat: ne kertovat elämänkokemuksesta. Jotkut jopa hankkivat harmaan värjäämällä, Mether kertoo. Hänestä suomalainen hiusväri on upea. ”Yhtä eksoottista ei ole missään. Oma hiusväri on myös automaattisesti harmoniassa ihonvärin kanssa”, hän muistuttaa. Värin pois kasvattaminen on kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa. Apua välivaiheeseen voi saada ekokampaajien savella tai merilevällä tekemästä puhdistushoidosta. Se puhdistaa hiuskraaterin ohella myös hiusten omaa väriä. ”Hoito antaa volyymia, jonka ansiosta kemiallisen värin raja ei nouse niin voimakkaasti esille”, Mona Mether sanoo.
• K U N M E T S Ä Ä N M E N N Ä H A L U A T N Y T Mustarinda houkuttelee keskelle ei mitään. Ikimetsän siimes on hieno matkakohde. T e ks t i : L aura R an tan e n K uvat: A nna A u t io 56 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U
• H M yrynsalmella Paljakan ustarinda on tavalluonnonpuiston kupeessa laan keskellä ei-misijaitsee Mustarinda. 360 tään, mutta toisaalta metrin korkeudella mese on myös keskelrenpinnasta, ikimetsän lä kaikkein parasta, kainalossa. Sana Mustarinda tarkoittaa se- koskematonta ikimetsää. Vanhasta koulun kä karhua että henkiolentojen kukkuloita pihapiiristä lähtee 3,2 kilometrin polku, ja mikä parasta, ainakin ensin mainittuja joka johdattaa ikimetsään. Nyt ei puhuta tosiaan myös asuu läheisissä metsissä. Siel- mistään vanhasta talousmetsästä, jonka on lä jolkottelee tiettävästi myös susia. annettu eheytyä luonnontilaiseksi, vaan Helsinkiläinen taiteilijapariskunta Almetsästä, jossa ihminen ei ole koskaan ma Heikkilä ja Antti Majava, ostivat vuontehnyt metsänhoidollisia toimenpiteitään. na 2009 Paljakanvaaran laelta vanhan Tämä metsä on hoitanut ansiokkaasti itse kansakoulun ja remontoivat sen residensitsensä ja lajisto on upean monipuolinen. sitoimintaan ja kurssikäyttöön sopivaksi. Mustarindasta saa lainata metsäretkilVuonna 2010 perustettiin yleishyödyllinen le sadevarusteita ja hyönteissuojia. Välillä eläin- ja kasvilajistoa voi kiivetä katsomaan Mustarinda-seura ry, joka vastaa nykyisin puiden latvojen tasalta. Mustarindan pihatalon toiminnasta. piiriin avattiin viime kesänä 18 metriä korMajoituspaikkoja on 18, ja sisustuksessa on käytetty paljon 1950-luvun kea näköalatorni, johon kiivettyään kalusteita. Toistaiseksi paikalkävijä seisoo 402,4 metrin korkeudessa merenpinle on ilmestynyt melko sekalainen joukko nasta. Antti Majavan matkailijoita. Ulkomukaan näkötorni Nyt puhutaan on tunturien etelämaalaiset ja kotimetsästä, johon maiset taiteilijat puolisen Suomen korkein piste. sekä tutkijat ovat ei ole koskaan tehty löytäneet taiteilijaMajava ja metsänhoidollisia residenssin hyvin. Heikkilä ovat toimenpiteitä. Majoitushuoneita pysyneet kiireisivoi kuitenkin löynä Mustarindan tyä myös satunnaiskanssa. Mustarinten metsäturistien dassa on vuosittain käyttöön. Itse viivähdin taidenäyttelyitä ja siellä Mustarindassa kaksi yötä järjestetään monipuolisespienten lasten kanssa, mutta ti erilaisia luonto- ja taidetateki mieli jäädä pidemmäksikin pahtumia, juuri kuten pariskunta oli aikaa. asian suunnitellutkin. Mustarindalla on 58 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U
• Sateisteen sattuessa voi viettää aikaa päärakennuksen yläkertaan rakennetussa näyttelytilassa, jonka näyttelyt ovat auki yleisölle keskiviikosta sunnuntaihin. ”Kun ihminen löytää syvällisen suhteen luontoon, hän alkaa suojella sitä” nykyään Hyrynsalmen lisäksi taidetoimintaa myös Helsingissä ja maailmalla. Mustarinda-talo on kuitenkin yhä yhdistyksen tukikohta, ja kolmekymmenpäiseksi kasvanut yhteisö haluaa kehittää paikasta metsänystävien vierailukohteen. Tärkeää on myös vuorovaikutus muiden hyrynsalmelaisten kanssa. Tavoitteena on tutustuttaa ihmisiä luontoon. ”Kun ihminen löytää syvällisen suhteen luontoon, hän alkaa arvostaa ja suojella sitä”, Majava sanoo. Kun luonto on arvokas sinänsä, siitä haetaan elinkeinoa esimerkiksi luontomatkailun keinoin, ei tuhoamalla. Villi luonto inspiroi taiteilijoita. Mustarindan metsissä on muun muassa kuvattu black metal -vaikutteisia videoita ja tehty elokuvaa. Metsä eläimineen siirtyy jollain tavalla monen residenssissä työskentelevän taiteilijan töihin. Majava on iloinen siitä, että myös paikalliset ovat löytäneet Mustarindan. T Mustarindan luontopolulla voi törmätä tuttuihin. Nimittäin muutamaan miljoonaan hyttyseen. Hyttysiltä suojaavat vaattee ovatkin tarpeen. 60 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U änä ja ensi vuonna Mustarindaan kasataan mahdollisimman saasteeton ja omavarainen energiajärjestelmä. ”Meillä pyörii jatkuvasti kyläläisiä suunnittelemassa tavoitteiden toteuttamista.” Järjestelmä hyödyntää aurinko- ja tuulivoimaa, maalämpöä, lämpöakkuja, hukkalämmön talteenottoa ja biokaasua. Tarkoituksena on tehdä Mustarindasta edelläkävijäkohde, jossa samassa paikassa voi tutustua useisiin hajautetun energiantuotannon menetelmiin. Mustarindaan voi mennä päiväretkellekin, mutta eniten paikasta saa irti viipymällä muutaman päivän. Parhaiten Mustarinda sopii kohteeksi omatoimimatkailijoille, jotka valmistavat ruokansa samassa yhteiskeittiössä residenssin asukkaiden kanssa. Kyyti Hyrynsalmen keskustasta järjestyy autotta reissaaville, kunhan siitä sovitaan etukäteen. — mustarinda.fi Löydä sopivin metsäretkikohde! Huili poimi muutamia esimerkkejä erilaisista metsäkohteista retkeilijöille lattehipsteristä hc-eräilijään. Latte-hipsterille Kahvilakierros Kolin kansallispuiston upeissa vaaramaisemissa. 6,8 kilometrin pituisella Kolin kesäkahvilakierroksella kansallispuistoon tutustutaan kahvilasta toiseen patikoiden. Vierailu arkkitehtuuriltaan ja designiltaan ainutlaatuisessa Suomen luontokeskus Haltiassa Nuuksiossa ja kävely Maahisenkierroksella (2 km, esteetön) – latten voi juoda Haltiassa tai ostaa ravintolasta eväät mukaan maastoon. Lintubongarille Vierailu Liminganlahden luontokeskuksessa, Suomen hienoimpien lintuvesien äärellä. Retki Itäisen Suomenlahden kansallispuiston metsäisille saarille, kalliokareille ja hiekkarannalle. Retki Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistoon, erämaiseen lintukeitaaseen kuninkaallisen kulkureitin varrella, kuivan karuille mäntyvaltaisille kankaille. Kauniin Kauhalammin ympäri kiertää 2 kilometrin pituinen pitkospuulenkki, jonka varrella on kaksi nuotiopaikkaa, lintutorni sekä uintilaituri. Kevyt-eräilijälle Kierros Pyhä-Häkin kansallispuistossa, koskemattomien aarniometsien ja ikivanhojen puiden puistossa (rengasreittejä löytyy 1,4 km, 3,2 km, 6,5 km ja 17 km mittaisina). Luonto- ja kulttuurikierros Seitsemisen kansallispuistossa, jonka Runokangas, 2 km, yhdistää kulttuuria ja ihmisen hyvinvointia lisääviä harjoitteita. Polun varrelta löydät seitsemän eri aihepiirin runoa Kurun graniittiin kaiverrettuna. Ikimetsää löytyy Seitsemisen kansallispuiston sydämestä Multiharjusta, jossa kulkee osittain liikuntaesteisillekin soveltuva noin 2 km mittainen luontopolku. Kotieläinten ystävälle Kyyttöjen ja lampaiden rapsuttelu Kolin kansallismaisemissa. Eläimiä löydät Mattilan ja Ollilan tiloilta. Suomalaisia alkuperäisrotuja edustavien hevosten, lehmien, lampaiden, kanojen ja kukkojen kanssa seurustelu Korteniemen ja Koveron perinnetiloilla. Tosi eräilijälle Retki Urho Kekkosen kansallispuiston eurooppalaisittain ainutlaatuisessa metsäerämaassa. Vaativia vaellusreittejä on tarjolla myös kaikissa muissa Suomen kansallispuistoissa, joita on yhteensä 37.
• 20 TA ES RI AI I. F I ? KO T I M Va s t us ta n K y l p y pa lj u ja SE AA TU HT TI ? VUOD ? W W . H I S TO W A LE N IE 65 LEH 06 MATKUSTA HISTORIAAN KERRAN KUUSSA. Se a perä lkukotim inen Histoainen r lehti ia! L P NK U STA NTA MO N Tiesitkö, että... ... kipu- ja yskänlääkkeenä käytetty HEROIINI poistui Suomen apteekeista vuonna 1957. ... Mahatma Gandhi noukki hiekasta palasen SUOLAA ja rikkoi siirtomaavallan suolamonopolia. Pian yli 80 000 intialaista joutui pidätetyksi suolan valmistamisesta. K E S TÄVÄ M PÄ Ä M AT K A I L U A ... muinaiset polynesialaiset purjehtivat Tyynen valtameren halki ILMAN KOMPASSIA kauan ennen eurooppalaisten ensimmäisiä mannertenvälisiä matkoja. Virpi Hämeen-Anttila: Silminnäkijän katse ? s.3 VENÄJÄN VALLOITUSYRITYS OLI NAPOLEONIN KOHTALOKAS VIRHEARVIO ? S. 36 Suomi ja maailma historian valokeilassa KO K K I O P P I KO L M E T O I V ETTA H Y VÄT U U T I S ET VA S T U S TA N ! Janne Saarikivi: ”Suomi ei ole ruotsalainen.” ? s.41 RUTH MUNCK SUOMEN KAARTI BULGARIASSA SARJAKUVAA ATOMIPOMMISTA 2/2013 hinta 8,90 € Suomi ja maailma historian valokeilassa 4/2013 hinta 8,90 € IHMEELLINEN OOPIUMIA IDÄNKAUPPA särkyyn ja juhlaan, Kekkonisoiko tasavallan myyntitykki Neuvostoliiton? HASISTA inspiraatioon 1800-luvun Euroopassa huumeet hankittiin pubista, apteekista ja kulmakaupasta. SAUNA OLI AMERIKAN INTIAANEILLE PARANTOLA JA PYHÄ PAIKKA PUUVILLATEHTAAN NAISTEN ELÄMÄÄ FORSSASSA 1900-LUVUN ALUSSA BALKANIN ROMANIVÄESTÖ MUUTTUI PAIMENTOLAISISTA LÄHIÖASUKEIKSI KARIBIAN KOVANAAMAT bukanieerit vaihtoivat viljelyn rosvoiluun Virpi Hämeen-Anttila: ”Monet sankarit ovat lähempää katsottuna haihattelijoita, pyrkyreitä tai tomppeleita.” Taistelu Leninin perinnöstä: Lev Trotskin tie tuhoon ? s. 36 PAL.VKO 2013-27 KISSOJEN MAGIAA ARMOTON MOTTI-MATTI MERENKULKUA ILMAN KOMPASSIA 13006 New social media 06 ODESTA 20 Suomi ja maailma historian valokeilassa 8 /2013 hinta 8,90 € M A EN OMAPÄIN KENRAALI Raatteen tien ja Tornion maihinnousun sankari Hjalmar Siilasvuo ei nöyristellyt ketään 7 Euroopan uhanalaisinta hISTorIaLLISTa KohDETTa PIE ON NKUS TANTAM LA AT 3/2013 hinta 8,90 € founded in Helsinki, Finland SayState is an online democracy movement. We are here to provide tools for better conversation, sharing, mutual understanding and thus a better world! 1947 – Suomen Peace is a task, not a gift. Suurimman ikäluokan vuosi We are the ones we’ve all been waiting for! Watch our video on Facebook! Now open! R K IN BERSEIVO RA com aystate. www.s miten käy VarSoVan suomalaisten Puutalojen? facebook.com/SayState @SayStateTweets (#saystate) SayState KoTIMaISEn KIrJaLLISuuDEn histORiaBuuMi SaamelaiSet 1900-luVun aluSSa: suojelua, syrjintää vai seParatismia? The next generation of online conversation www.historialehti.fi MITEn INTIAANIT SELVISIVÄT 1800-LuVun KaTaSTroFISTa nYKYpÄIVÄÄn? EN UL EH TI KO TI ? VU Suomi ja maailma historian valokeilassa IS Se alkuperäinen n kotimaineHistoria lehti! KARJALAN TULENARKA IKONITUTKIMUS INTIAN SEPOY-KAPINA suomi natsi-saksan aseveljenä Ruijan sitkeät suomalaiset RichaRd WagneR – RistiRiitainen säveltäjäneRo aRmoton assyRia – maailman ensimmäinen supeRvalta timanttinen hyväntekijä auRoRa kaRamzin ? 275610-1306 ”Olemme kaikki aatelisia, suuren perintöosan saaneita.” ? s. 43 TARJOUS 6,90€ SuOMIfuTIS olympiamenestys ja lajin nousu 6/2013 6 414882 756100 KAMBOdŽA temppelien ja terrorin lempeä maa Suomi ja maailma historian valokeilassa Tuo luonto kotiin! 6/2013 hinta 8,90 € SUOMI I-SAKSAN NATS VELJENÄ A SE rbarossa Operaatio Ba sitkeät Ruijansuomalaiset asuttivat jäämeRen Rantaa RichaRd WagneR – RistiRiitainen säveltäjäneRo aRmoton assyRia – maailman ensimmäinen supeRvalta timanttinen hyväntekijä auRoRa kaRamzin kuva : A nna A utio SUOMEN LENTÄJÄ-ÄSSÄT TEKIVÄT IHMEITÄ TALVI- JA JATKOSODASSA Entisaikaan sairaalat ja parantolat rakennettiin luonnonkauniille paikoille. Nyt yhä uudet tutkimustulokset osoittavat saman: luonto tekee hyvää ihmiselle. Leikkauspotilaat toipuvat nopeammin, jos he näkevät sairaalan ikkunasta luontoa ja autoilijoidenkin verenpaine laskee, kun he ajavat viheralueiden läpi. Osa loman ihanuudesta voi selittyä sillä, että silloin tankataan luontokokemuksia: piknikkejä, mökkireissuja ja marjastusta. Siksi luontoa kannattaa ujuttaa elämään myös loman jälkeen. Katso vinkit sivulta 65.
• Gotlannissa toivoo myöhästyvänsä paluulautasta T e ks t i : L aura R an tan e n A ukeaman kuvat S usanna S uominen ja N ic l as Warius M at kavinkki Koe ainakin nämä: 1?. Leva Kungslador Toftavägen 20 Kiviuunileipää omasta leipomosta. Luomukauppa. Jumalainen lounasbuffet. Ekotalotehdas. Taidenäyttelyitä. Juhlatilat. Kulttuuritapahtumia. Tämä kaikki samassa paikassa ja niin suloisissa puitteissa, ettei Leva Kungsladorista tee mieli lähteä kulumallakaan. Puihin ripustetuissa riippumatoissa on leppoisa katsella, kun jälkikasvu kiipeilee kierrätysmateriaalista valmistetussa leikkipaikassa. www.levakungslador.se 2?. Kneippbyn Sommarland Kneippbyn 15 G otlantiin ei voi olla rakastumatta. Se on idylli, jossa asuu meren ja ruusujen ympäröimänä kotiseuturakkaita ja omapäisiä ihmisiä. Toinen ajatukseni Gotlannissa on, että haluan jäädä sinne. Ensimmäinen on: paratiisi. Miksi kukaan ei ole koskaan kertonut, että Gotlannissa on kaikkea, mitä rakastan? 800 kilometrin pituisella rannikolla riittää rantaa hienosta hiekasta kiviseen. Majoitukseksi voi valita vaikka vanhaan viljamakasiiniin rakennetun asunnon maalaiskylästä tai pakata fillarin tarakalle teltan ja nukkua joka yö eri rannalla. Gotlanti on täynnä luomutiloja, joilta voi ostaa suoraan ruokaa. Joillakin tiloilla on majoitusta tai ravintola. Käsityöläisten putiikkeja löytyy Visbyn lisäksi siroteltuna ympäri saarta. On viikinkikylää, mainioita ravintoloita, puistoja ja Visbyn mukava kirjasto sekä kutsuva jätskibaari, mutta ehkä mieleenpainuvinta saaressa on tietty verkkaisuus ja saaren omapäiset asukkaat. Paras aika matkustaa Gotlantiin on loppukesästä tai syksyllä, jolloin saari on juuri niin taianomainen kuin sen sanotaan olevan. 64 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U Neljän kilometrin päässä Visbyn keskustasta pääsee vierailemaan alkuperäisessä Peppi Pitkätossun kodissa Villa Villekullassa, eli Huvikummussa. Tätä taloa käytettiin Peppi Pitkätossu- televisiosarjassa ja -elokuvissa. Kesämaassa on paljon muutakin tekemistä lapsille ja aikuinenkin voi innostua laskemaan Huvikummusta ulos liukumäkeä pitkin ja nauttimaan eväitä piknik-alueella. www.kneippbyn.se/att-gora/sommarland/ 3?. Stora Karlsön majakkasaari Stora Karlsö on toinen Itämeren ainoista lintusaarista ja siellä voi ihailla muun muassa etelänkiisloja ja ruokkeja. Jos omat kiikarit jäivät kotiin, niitä voi ostaa saaren kioskista. Saaressa on erilaisia ja eri hintaisia majoitusvaihtoehtoja, joista suosittelen sileäkivisen rannan mökkejä. www.storakarlso.se 4?. Krusmynta Krusmyntavägen 4 Yrttitila, jonka ravintolassa nautitaan oman tilan yrteistä valmistettuja herkkuja. Viehättävästä puodista voi ostaa tuliaisiksi tilan mausteita tai teetä ja kahvilan pihalla on mukava leikkipaikka lapsille. Vieressä on ranta. www.krusmynta.se 5?. Gotlantilainen sahramipannukakku Perinneherkku. Saatavilla lähes jokaisesta kahvilasta tai ravintolasta. Nautitaan karhunvatukkahillon kanssa. Gotlanti ansaitsee asemansa Ruotsin tämän vuoden ruokapääkaupunkina.
• vala ”Tällä palstalla jaetaan ajankohtaisia ruokavinkkejä. Vuorossa Teresa Välimäki, Laura Riihelä ja Johanna Lindholm. – näytelmä runoilija Katri Valan elämästä käsikirjoitus ja ohjaus Virpi Haatainen ensi-ilta 17.9.2013 Esitykset ajalla 16.9.–13.12.2013 k o k k i o pp i Lipunmyynti (09) 4342 510 ti–pe klo 11–14 Erottajankatu 5, 00130 Helsinki Säilöntää purkki kerrallaan T e ks t i : Elina V e n e smäki kuva : L aura R iih e lä Kristian Smeds: Nainen ja Karhu Ohjaus: Marjo-Riikka Mäkelä | Roolissa: Salla Kozma Tuotanto: European theatre collective, etc. Kantaesitys ti 8.10.2013 Kokoteatterissa Helsingissä Muut esitykset: to 10.10., ti 15.10., to 17.10., ti 22.10., to 24.10., ti 29.10., to 31.10., ti 5.11., to 7.11. klo 19.00, la 9.11., ti 12.11., to 14.11. Esitykset klo 19, paitsi * la 9.11. klo 14. Liput: 22 € / 14 € www.tiketti.fi Lisätiedot: www.kokoteatteri.fi .11. 2013: 15.2., 16.4., 17.9. ja 15 paneutuu, dokumentoi ja sanoo sen, mitä muut eivät pysty. esitys.todellisuus.fi M iksi aina kun säilötään, siitä pitää tehdä niin suuri urakka ja talteen pitää saada kymmeniä purkkeja? Johanna Lindholm ja Teresa Välimäki miettivät tätä kysymystä, ja syntyi kirja Purkissa! (WSOY). Kirjoittajat kertovat halunneensa tuoda säilönnän tähän päivään. “Moni ei halua säilöä mitään, koska heillä on pieni jääkaappipakastin, eikä tilaa kaiken maailman purkeille”, Välimäki sanoo. Heidän kirjassaan hilloja ja muita neuvotaan tekemään purkillinen tai kaksi – ja käyttämään se heti. Ohjeissa on mukana vinkkejä, mihin vaikka chutneyn voi käyttää. “Samalla hilloja voi maustaa kauteen sopivasti. Ihan hyvin mansikkahillo voi maistua kesällä mintulta ja jouluna kanelillta.” Purkissa!-kirja neuvoo pakastamaan marjoja ja vaikka kesäkurpitsaa raasteena paljon, koska se on helppo tapa säilöä. Talvella voi säilöä ihan yhtä hyvin. “Ja jos pakkasessa ei ole tilaa mansikoille, ihan hyvin niitä voi ostaa pakastealtaasta. Niissä ei kuitenkaan ole mukana mitään ylimääräistä, vain mansikkaa”, Lindholm sanoo. T oinen tärkeä ajatus kirjan takana on, että kun tekee itse, tietää mitä syö. Kun ostaa valmista hilloa, siinä on muutakin kuin marjoja ja sokeria. Lindholm ja Välimäki eivät sano, että kaikkien pitäisi haluta luomua, mutta itse tehden saa ainakin itse päättää, mitä raaka-aineita käyttää. “Vältämme itse mielellämme lisäaineita, mutta esimerkiksi valmiissa kastikkeissa ja mausteseoksissa niitä on vaikea välttää”, Välimäki sanoo. Niinpä heidän kirjassaan on ohje makealle chilikastikkeelle, erilaisille mausteseoksille ja currytahnoille. Paljon kokkaavalle itse tekemisessä on sekin ilo, että esimerkiksi itse tehty ketsuppi maistuu aina vähän erilaiselta kuin edellisellä kerralla. “Teollisessa tuotannossa tavoitellaankin tasalaatuisuutta, sitä että maku on aina vanha tuttu. Tylsäähän se on”, Lindholm sanoo. RESEPTI Kokeile näitä yhdistelmiä Mansikkaa ja vaniljaa tai minttua. Raparperiä ja earl grey -teetä. Mustikan kanssa anista ja neilikkaa. Omenaa ja kardemummaa. Resepti: Minttu-kesäkurpitsapesto (noin 2 dl valmista pestoa) 100 g kesäkurpitsaa kuorineen 50 g kuorittuja manteleita 1 tuhti nippu tuoretta minttua ½ sitruunan mehu ripaus suolaa ripaus mustapippuria noin 1 dl rypsiöljyä Kuutioi kesäkurpitsa. Mittaa kaikki aineet paitsi öljy tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi. Lisää öljyä ohuena nauhana koneen koko ajan käydessä. Lusikoi pesto puhtaaseen suljettavaan purkkiin ja säilytä jääkaapissa. Pesto säilyy hyvänä 1–2 viikkoa. Teresa Välimäki, Johanna Lindholm ja kuvaaja Laura Riihelä, Purkissa! (WSOY 2013)
• Otto Bruun on akateeminen sekatyöläinen ja aktivisti, joka kirjoittaa ruoasta, energiasta ja ihmisten välisistä valtasuhteista. suut puhta a ksi I hana Tuo t e Kattauksen kaunistajat N ämä Kiuruvedellä tehdyt puulautaset ovat niin kauniit, ettei niitä raaskisi peittää ruualla. Lautaset tehdään haavasta, joka hankitaan 20 km säteellä tehtaasta. Puut kaadetaan käsin, jotta puun pinta ei vaurioidu. Pinnoitetut lautaset kestävät vuosien käyttöä ja konepesua. Idea Tölkistä taidetta www.moneral.fi T oivottavasti panit kesäjuomien tölkit talteen. Juomatölkkien avausnipsuista voi nimittäin uuden kirjan mukaan askarrella aivan mitä vaan. Kirjan kuvissa lampunvarjostimet ja asusteet ovat hienoja. Aika monta juomatölkkiä toki askarteluun kuluu. Ja paljon aikaa. Jos tölkkidesign ei lähde lentoon, niin joulusiivouksen yhteydessä kannattaa tunnustaa tosiasiat ja raijata tölkkivuori pullonpalautuspisteeseen. TIL ASTO 80 miljoonaa euroa vuodessa, arvioidaan olevan terveyshyöty, jos pyöräily onnistutaan kaksinkertaistamaan Helsingissä vuoteen 2025 mennessä. hy viä uutisia · hy viä uutisia · hy viä uutisia Y mpäristömyrkkyjen määrä äidinmaidossa vähenee Suomessa. Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat vähentyneet viidenneksen viidessä vuodessa. Samassa ajassa myös bromattujen palonestoaineiden pitoisuudet maidossa ovat puolittuneet, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tämä vahvistaa käsitystä, että myrkkymäärät ympäristössä ja ravinnossa laskevat. Pieni vauva altistuu myrkyille jopa kaksikymmentäkertaisesti aikuiseen verrattuna. 68 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U P irkka-tuotemerkin alla myytävät kiinankaali, nippusipuli ja purjo pakataan nyt biohajoavaan pakkausmateriaaliin. Pakkausta tarvitaan, jotta vihannekset kestävät paremmin. Heinäkuusta alkaen pakkaus on ollut kompostoituva. Se valmistetaan tärkkelyspohjaisesta uusiutuvasta raaka-aineesta, ilman geenimuunneltuja osia. Uuden kompostoituvan materiaalin on kehitellyt ylöjärveläinen Plastiroll. P ohjoismaiden vihreimmäksi hotelliketjuksi itseään nimittävä Scandic yrittää vähentää ruokajätettä. Suomen Scandic-hotellien tavoitteena on puolittaa ruokajätteen määrä, mikä tarkoittaa noin 100 000 kilon jätevähennystä. Suurin osa ruokajätteestä syntyy aamiaisnoutopöydän yhteydessä. Tavoite saavutetaan kouluttamalla työntekijöitä sekä optimoimalla eri tilaisuuksiin valmistettavan ruuan määrää. Tuulivoiman estetiikka “D iskovalot tuikkii taivaalla öisin” kuvaa brandenburgilainen eläkeläinen hapan ilme kasvoillaan. Ukko asuu 100 kilometrin päässä Berliinistä, Prignitzin piirikunnassa. Ympäristössä sadat tuulimyllyt jauhavat suuressa tuulipuistoissa puhdasta sähköä. Diskovalomaisema tästä muodostuu kun tuulee ja on pimeää. Paikalliselle bierstübeparlamentin puheissa tuulivoima on suosittu kuin susi Pöytyällä. Voimakas melu ärsyttää. Ulkonäköä pidetään rumana. Joku pelkää, että roottori tipahtaa päähän. Neljäs väittää hankkineensa generaattorin koska epäilee sähköjen katkeavan tuulettomalla säällä. Tuulivoimaa vastustaa oluttajuovien ukkojen mukaan Prignitzissä suuri enemmistö. S amalla Mecklenburg-EtuPommerissa, 50 kilometriä pohjoiseen kauneusihanteet ovat tyystin toisenlaiset. Paikallinen maanviljelijä Al- bert pitää tuulivoimaloita onnenpotkuna alueelle. Kunnantaiteilija Sigrid elättää itsensä huhujen mukaan myymällä torilla maisemakuvia tuulivoimaloilla. Niitä pidetään kauniina ja muodikkaina. Kumpikin yllä kuvattu tuulivoimahanke on perustettu 2000-luvulla. Tuulivoima on korvannut kummallakin alueella ydinja hiilivoimaa. H ankkeiden taustalla on vahvan Saksan ydinvoiman vastaisen liikkeen vuosia jatkunut kampanjointi uusiutuvan energian edistämiseksi. Sen seurauksena vuodesta 2000 eteenpäin puhtaalle sähkölle määrättiin määräajaksi tuki, niin kutsuttu syöttötariffi, joka vähentää tuulivoimalainvestoinnin riskejä ja mahdollistaa sähköntuotannon myös pienissä yksiköissä. Muutos tunnetaan nimellä Energiewende, energiakäänne. Seuraukset ovat olleet mullistavat ja sen vaikutuksia kiitellään Saksassa vasemmistosta oikeistoon. Puhtaaseen energiaan on investoitu nopeaan tahtiin eri puolella maata. Uusiutuva energia on levinnyt Saksassa nopeammin kuin missään muussa maassa. Mutta mistä jyrkät esteettiset näkemyserot johtuvat? Voisiko olla niin, että omistuksella on väliä? I lmi ö Kiire kertyy vyötärölle Lihavuus lisääntyy koko ajan, vaikka me itse asiassa syömme vähemmän kuin ennen ja kuntoilemme enemmän. Syypäät kilojen kertymiselle ovat ajan puute ja autoilu, kertoo tuore kirja Luomuliikunnan vallankumous. Yli kolmannes autolla Suomessa ajetuista matkoista on alle 5 kilometriä. Työmatkaliikunta vähenee. Televisiosta löytyy kiinnostavaa katsottavaa 3 tuntia päivässä. Toimistotyöntekijän päivittäinen lihasaktiivisuus on yhtä pientä kuin häkkiapinalla! Kirja patistaa pieneen arkipuuhasteluun, jota kutsutaan luomuliikunnaksi. Sen määrä ratkaisee energiankulutuksen. Rohkaisevaa on, että aivan pienikin käveleskely kannattaa. Jo piipahdus työtuolista tulostimella tai paikoillaan steppailu tv:n mainoskatkojen ajan on tutkitusti hyödyllistä. Arto Pesola: Luomuliikunnan vallankumous (Fitra 2013) Mecklenburgissa tuulimyllyt ovat kunnallisia ja paikallisten osuuskuntien omistamia. Tuhannet ihmiset ovat saavuttaneet riippumattomuuden isoista energiayhtiöistä ja tulonjako on tasoittunut. Monet ihmiset tuottavat sähköä itselleen ja myyvät verkkoon ylijäämän ja ovat siis samalla kertaa kuluttajia ja tuottajia. Kunnalliset yhtiöt takaavat parhaimmillaan, että puhtaan energian esiinmarssista hyötyvät myös ne, joilla ei ole varaa tai halua sijoittaa osuuskuntiin. B randenburgin tuulipuisto on yhden suuren energiayhtiön perustama. Tuotannossa saavutetut voitot eivät ole olleet yhteisiä ja siksi suhde tuulivoimaan on jäänyt kylmäksi. Pahimmillaan paikalliset maanviljelijät ovat joutuneet väistymään mailtaan tuulivoiman tieltä. Kriitikot pelkäävät Prignitzin muuttuvan tuulivoimamonokulttuuriksi, ”eko-pampaksi”. Myös työpaikkoja on syntynyt merkittävästi vähemmän kuin Mecklenburgissa. Näyttää siis siltä, että mitä oikeudenmukaisemmin uusiutuva energia vastaa paikallisen energian tarpeeseen sitä suositumpaa se on. Ja kauniimpaa.
• PI K K U R A H A L L A VA S TUS TA N arian t e g e V es! l MR. UNIVERSE k c e tB Alber u were Yo ng? sayi ILMIÖ Kasvista ennen kuutta Kylpypalju! Aaaargh! V B6 on ilmainen ratkaisu ilmastonmuutokseen, ylipainoon, kolesteroliin, sademetsien hakkuisiin ja tehotuotannon ongelmiin. Lempiruokia saa edelleen syödä. Aika paljon luvattu, mutta VB6:n kehittäjä New York Timesin ruokakolumnisti Mark Bittman lupaa sen toimivan. Hän itse sai painonsa, kolesterolinsa ja orastavan diabeteksen kuriin. VB6 tarkoittaa Vegan Before 6 pm., eli päivisin syödään vain kasvisperäistä ruokaa, mutta illalla kello kuuden jälkeen voi syödä lihaa, kalaa, juustoja ja maitosuklaata. Helsinkiläinen Santeri Korri on vuodesta 2010 syönyt hiukan samalla idealla: arkilounaalla hän ei syö lihaa. Taustalla ovat ilmastoeettiset kysymykset. Koska kasvisruoka on usein kevyempää, myös iltapäivän väsymys on jäänyt pois. ”Näin insinöörin näkökulmasta marginaalisten parannusten tie on järkevin. Kategorinen elämänmuutos on vaikeaa, mutta yhden lämpimän aterian vaihtaminen on helppo nakki”, Korri sanoo. Korrinkin kasvissyönnin ratkaisee lounaskeittiön tarjonta. Aina se ei ole kovin houkuttelevaa. Opiskelijaruokalassa kasvisruoka voi tarkoittaa kahden pinaattiletun kiintiötä. Yhdessä vaiheessa hän söi työkavereiden seurana SubWayssä niin usein, ettei pysty enää edes katsomaan vegepatonkiin päin. ”Olenkin sanonut, että on helppoa syödä kasvisruokaa, jos olet Madonna ja sinulla on oma kokki. Toisaalta valintani on myös signaali ravintolalle, että kasvisruualle on kysyntää.” Vastaavia matalan kynnyksen kasvissyöntiideoita ovat myös Paul McCartneyn kampanjoima lihaton maanantai ja weekday vegetarian, eli arkikasvissyönti. 70 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U S A R J A S S A VA S T U S TETA A N I H A N H U O L E L L A . TIL ASTO 95% 5% Suomalaisista kokee luonnon tärkeäksi. On ”aitoja urbaaneita”, joista vain kaupunki on kiinnostava. Lähde: Metlan työraportti Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psy ykkiseen hy vinvointiin (2007) Saara Leppänen on joutunut viime vuosina aktiivisesti vastustamaan kylpypaljuja, sillä hänen puolisonsa haaveilee sellaisen hankkimisesta mökille. ”En ole ikinä ollut paljussa, enkä mene, mutta puutarhamessuilla näin niitä. Rumia ovat. Ja hyi, miten Big Brotherissakin vehdattiin paljussa. En ymmärrä, että kylki kyljessä mölistäisiin samassa kylpyammeessa kaikki jalkasieninemme. Ja minulla on kokemusta siitä, kuinka ”innokkaasti” miesväki pesee akvaariota. Niin, että kukakohan pesee hökötyksen jokaisen kolmen kylpykerran jälkeen? En halua opetella mitään uutta paljuprotokollaa. Syntyy vain noloja tilanteita, kun yksi on alasti ja muilla on paljukaftaani ja uikkarit. Meillä on jo Suomessa hyväksi havaittu tapa nakuilla naapureiden kanssa: sauna. Siellä kaikki tietävät, miten toimia. Sanotaan, että palju on suosittu kun Suomessa on niin kylmät vedet, mutta herran jestas käydäänhän täällä avannossakin. Ammeen turvallisuuskin mietityttää. Varsinkin oravien turvallisuus. Jos siihen yhden kerran unohtaa laittaa kannen päälle, varmasti on oravanruumis odottamassa. Tai aina pitäisi muistaa laittaa sinne pelastuslautta, jota pitkin orava pääsisi pois. Jos voittaisin jostain meille paljun, yrittäisin varmaan salaa puolisolta myydä sen. Mutta jos en pystyisi salaamaan, mökille liiterin taakse horsmikkoon saisi paljunsa laittaa. Siellä isoisän säilömien kiukaanrämien keskellä se ei pilaisi maisemaa.” Teeskentelemätön naistenlehti suurella sydämellä. Levoton nainen on verkossa toimiva kokeellinen ja riippumaton lehti, jossa keskustellaan ainakin kuvataiteesta, mediasta, perhesuhteista, feminismistä, vaatteista ja tyyleistä. www.levotonnainen.com HELSINKI: Kamppi: Salomonkatu 5 Hakaniemi: Sörnäisten rantatie 5 TURKU: Yliopistonkatu 23 TAMPERE: Hämeenkatu 15 VERKKOKAUPPA: www.ruohonjuuri.fi Elinvoimaa elämääsi! Luomuruokaa, superfoodeja, lähiruokaa, terveystuotteita ja luonnonkosmetiikkaa. Valloitu sinäkin valikoimastamme! Fiksuja valintoja hyvinvointisi tueksi helposti ja herkullisesti Ruohonjuuresta. Tarjouskoodilla 83PSEHGU KAIKKI TUOTTEET 30.9. asti Ruohonjuuren verkkokaupasta - 10 % www.ruohonjuuri.fi Haluatko ilmoituksesi tähän? heidi.backstrom@huililehti.fi
• Idea Tuo luonto kotiisi Sinä päätät! Nyt sinä päätät toimiiko yritys tarpeeksi vastuullisesti! Suomessa kehitetty uusi nettipalvelu Ekofy sanoo tekevänsä yritysvastuulle saman kuin TripAdvisor on tehnyt matkailulle. Eli käyttäjät arvioivat, onko yritys oikeasti vastuullinen. ”Markkinoilta puuttuu tällä hetkellä työkalu, jolla tavallinen kuluttaja voi helposti tarkistaa miten äänestää lompakollaan, ja valita brändi joka on vastuullisempi kuin kilpailijat”, sanoo yksi palvelun perustajista Henri Paltemaa. Palvelusta löytyy keskustelua Ikean yritysvastuutyöstä ja kehuja Koneen energiansäästöohjelmalle. Palvelu on rakennettu kansainväliseksi ja sitä on esitelty jo Lontoossa. Jaa tietosi ja liity osaksi kasvavaa Ekofyyhteisöä: www.ekofy.com 1?. Pyöräile tai kävele töihin. Luonnon näkeminen parantaa keskittymistä, vähentää vihan ja ahdistuksen tunteita sekä väsymystä. Kelpo alku päivälle. Peikonlehti pöydänkulmalle. Jos työpaikalla on viherkasveja, työntekijät ovat tutkimuksen mukaan tyytyväisempiä työhönsä. 3?. Lisää luonnosta ammentavasta hyvinvointibisneksessä: www.sitra.fi/ julkaisut/muut/ Luonnonlukutaito.pdf Luontoa luurissa. Puhelimeen voi ladata äänisovelluksia, jotka auttavat nukahtamaan, heräämään tai rentoutumaan luonnon ääniin. Esim: ”Custom sounds of nature Lite” ja ”Sleep machine”. 2?. 4?. Tuoksuttele lapsuudenkesää. Ripusta luonto seinälle. Parfyymien kehittäjä Max Perttula kehitti Eau de Finlande -parfyymin, jossa ”vastaauenneet koivun nuput kohtaavat järviveden tuoksun ja suomalaisen luonnon herkät, läpikuultavat sävyt”. Luontoaiheiset tapetit, koko seinän luontoaiheiset sisustusvalokuvat, biotakat ja suuret ikkunat auttavat kokemaan luonnon sisällä. Viherseinä puhdistaa ilmaa ja siinä voi kasvattaa myös hyötykasveja. 72 H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U 5?. Paljain varpain konttorissa. UVk UAA SNU iHP AU N k i Vanhan kaupungin uudet tilat vapautuvat vuokralle pala palalta. olemme kiinnostuneita kunnianhimoisesti uuden kaupungin hengessä toimivista yrityksistä, tapahtumista ja ideoista. Jos sinulla on tarvetta pienelle tai suurelle tilalle lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, ota yhteyttä! peggy.bauer@torikorttelit.fi 040 828 3140 SENAATINTORI ALEKSANTERINKATU U N I O N I N K A T U S O F I A N K A T U K A T A R I I N A N K A T U POHJOISESPL ANADI KAUPPATORI Toimistorakennuksiin on maailmalla jo rakennettu sisäpuistoja, joissa työntekijät voivat tepsutella paljain jaloin ruohikolla. Olisi ihanaa, jos sisäpuistoja rakennettaisiin myös kauppakeskuksiin. Sinne voisi talvellakin paeta rentoutumaan. www.torikort telit.fi
• Kolme toivetta T eksti : E l ina V enesmäki K uva : Janic Leino Laulaja, lauluntekijä Anssi Kela kertoo, mitä hän toivoisi itselleen, toiselle ihmiselle ja maailmalle. 1 Toivon itselleni. Mietin pitkään mitä haluaisin itselleni. Sitten keksin: en mitään. Hartain toiveeni olisi, että elämäni voisi säilyä juuri tällaisena kuin nyt. Kaikki on nyt aika hyvässä tasapainossa. Jos jotain tulisi lisää, asetelma saattaisi keikahtaa. 74 2 Juuri ennen näihin kysymyksiin vastaamista toivotin Facebookissa Tommy Lindgrenille hyvää syntymäpäivää. Tommy on fiksu kaveri. Toivon hänelle pitkää ikää ja ehtymätöntä virtaa jatkaa tulevaisuudessakin kiivailua hyvien juttujen puolesta ja vääryyttä vastaan. H U I L I N O 3 – 4? ?2 013, S Y Y S – L O K A K U U 3 Äiti maalle toivon kärsivällisyyttä meitä lapsiaan kohtaan. Teemme parhaamme hävittääksemme itsemme planeetan pinnalta, mutta toivottavasti opimme ennen kuin on liian myöhäistä. Maailma on kuitenkin yleisesti ottaen nyt parempi paikka kuin vaikkapa vielä sata vuotta sitten, joten ehkä meillä on vielä toivoa. Ihmisillä on ta- pana loistaa silloin, kun selkä on seinää vasten. Toivon, että ihmiskunta yhdistää ilmastokriisin edessä voimansa ja saa aikaan jotakin suurta. Anssi Kelan tuorein, hänen omaa nimeään kantava levy julkaistiin maaliskuussa. Kiertue on parhaillaan käynnissä. Keikkakalenteri löytyy osoitteesta www.anssikela.com
• VAIN 35 € / vuosi! KOKEILE HUILIA. Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Kultti ry valitsi Huilin juuri Vuoden 2013 laatulehdeksi. Tilaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi — kestotilauksena 35?€ (määräaikainen 50 €). TA 2 0 1 0 STÄV ES Ä UOD Ä V ! KE LÄM Ä E www.huililehti.fi Tilaa näytenumero! Voit tilata irtonumeron myös maksamalla 8 euroa Huilin tilille FI17 1228 3000 0155 76 (Nordea). Kirjoita viestikenttään osoitteesi, niin postitamme näytelehden sinulle. Ä Tilaa puhelimitse numerosta 03 4246 5307 tai osoitteessa