Torstaina 3. päivänä elokuuta 2023 Metsästysseura Iitin Erä täyttää 50 vuotta N:o 31 • 69. vuosikerta (N:o 5429) • Irtonumero 2,50 E • www.iitinseutu.fi Sivut 2-3 Mankalan kyläkirjan valmistumista edelsi vuosien tiedonkeruu LUMIMARJA TIRRONEN Kausalan korkea joulukuusi aiotaan kaataa Vanhan kunnantalon pihassa oleva korkea kuusi on poistettavien puiden listalla ulkoalueiden yleissuunnitelmaehdotuksessa. Tähän kiinnitti huomiota eräs lukijamme, joka muistelee kuusen olevan yksi Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi istutetuista kuusista. Näitä kuusia istutettiin 30 000 kappaletta vuonna 1967. Puiden taimet oli kasvatettu Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931 istutetun itsenäisyyden juhlakuusen siemenistä. Iitinseutu ei ole saanut vahvistettua, kuuluuko kunnantalon pihan näyttävä kuusi näihin vuonna 1967 istutettuihin juhlakuusiin. Se on hyvin todennäköistä, sillä tiettävästi Iitissä on ainakin 13 niin sanottua Kotikuusta. Kyseinen kuusi on palvellut myös Kausalan joulukuusena, johon on ripustettu talveksi jouluvalot. Kysyimme kunnan puutarhurilta, miksi komea kuusi on poistettavien listalla. Puutarhuri Maritta Vuorisen mukaan kyseinen pihtakuusi ei ole enää kovin pitkäikäinen. — Nykyinen joulukuusi on jo 50–60-vuotias. Puun tyvi on herkkä lahoamaan, kun ikää tulee. Vuorisen mukaan puun juuristoalueella tullaan tekemään kaivuutöitä, jotka voivat altistaa vaurioille. — Tästä syystä puun säilyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista myöskään turvallisuussyistä. Kuusi on järkevää kaataa pois. Vuorisen mukaan keskeisemmälle paikalle pihaa istutetaan uusi kuusi. Uusi joulukuusi valitaan siirrettäväksi kunnantalon takapihan poistettavista kuusista. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää okakuusta. Kausalan keskustaan uusi puisto ja pysäköintialue Vanhan kunnantalon, kirjaston ja Peltohiiren päiväkodin ympäristöä aiotaan uusia yli miljoonalla Iitin vanhan kunnantalon, kirjaston ja Peltohiiren päiväkodin ulkoalueet laitetaan lähivuosina uuteen uskoon. Kunnantalo ja kirjasto remontoidaan, ja Peltohiireen rakennetaan lisäosa. Remonttien yhteydessä uusiksi menevät myös näiden rakennusten piha-alueet ja pysäköinti. Iitin kunnan verkkosivuilla on julkaistu suunnitelmaselostus ulkoalueille kaavailluista muutoksista. Suunnitelmaan voi tutustua myös kirjaston Iitti-pisteellä. Suunnitelmaehdotuksesta voi jättää muistutuksia 10. elokuuta saakka. Puutarhuri Maritta Vuorisen mukaan kyseessä on vasta yleissuunnitelmaehdotus, joka tarkentuu myöhemmin. Yleissuunnitelman on laatinut konsulttityönä AFRY Finland Oy. Kunnan puolesta työtä on ohjannut seitsenhenkinen työryhmä. Kustannusarvio on vajaa 1,2 miljoonaa euroa. Summa sisältää vain piha-, viherja pysäköintialueiden uusimisen, ei sisätiloihin ulottuvia remontteja. Yleissuunnitelmalla tavoitellaan yhtenäistä kokonaisilmettä alueelle, ja sen on tarkoitus antaa suuntaviivat jatkosuunnitelmiin. Suunnitelmaselostuksen mukaan keskustan alueen kehittämisestä on toteutettu asukaskysely, jossa suunnittelualueelle on ehdotettu muun muassa kukkivia puita, penkkejä, piknik-paikkaa ja ulkoetätyöpisteitä. Kaikki nämä sisältyvät suunnitelmaan. Kulttuuriympäristöstä ja kaavasta suunnitelmassa todetaan, että vanha kunnantalo on historiallisesti arvokas ja kyläkuvan kannalta tärkeä rakennus. Reitalan tontti taas on mahdollista muinaisjäännösaluetta, ja arkeologin on valvottava rakentamista alueella. Suunnitelmassa Reitalaan ei juuri kajota. Alueen nykyisestä hulevesien johtamisesta ei suunnitelman mukaan ole tietoa. Hulevesiverkostoa on tarkoitus kartoittaa tulevaisuudessa. Ongelmakohtia hulevesien imeytymisen kannalta on tunnistettu vanhan kunnantalon pohjoispuolelta. Vanhan kunnantalon etupiha uudistetaan. Pihaan tehdään luonnonkiviaukio, joka rajataan istutuksilla. Aukiolle on tulossa kolme penkkiä. Pihan itäreunaan tulee seitsemän autopaikan pysäköintialue ja yksi esteetön autopaikka. Hulevesien hallintaa parannetaan luiskaamalla maasto poispäin rakennuksesta. Kadunvarren lehmukset säilytetään, ja lehmusriviä jatketaan. Myös itäpuolen lehtipuut säästetään. Sen sijaan rakennuksen takana oleva puusto aiotaan poistaa. Myös joulukuusenakin toimiva korkea kuusi aiotaan kaataa. Uusi joulukuusi istutetaan aukion istutusalueelle. Kirjaston edustan aukio uusitaan. Professori Eero Hiirosen taideteos suihkulähteineen siirretään kunnostettavaksi ja odottamaan uutta sijoituspaikkaa. Aukiolle tulee tila tapahtumateltalle, ja aukiota rajaavat portaat tehdään luonnonkivestä osittain katsomoportaina. Pihan kulkureitit ja pintamateriaalit uusitaan, ja pihaan tehdään selkeälinjaiset istutusalueet. Pihaan istutetaan myös kukkivia puita. Kausansaarentien länsipuolelle tehdään uusi pysäköintialue, jossa on 20 autopaikkaa. Pysäköintialueelta tulee jalankulkuyhteys kirjastolle. Ylitykseen Kausansaarentielle tehdään uusi suojatie. Esteettömät autopaikat sijoitetaan Kausansaarentien varteen. Peltohiiren päiväkodin pihan tarkempi suunnittelu tehdään arkkitehtisuunnittelun yhteydessä. Saattoliikenteen alue pysyy vanhalla paikallaan, mutta alue saneerataan ja sitä väljennetään. Kadun ja saattoliikenteen väliin istutetaan puurivi. Päiväkodin pihaa rajaava aita ja portit tulevat olemaan mustaa metallia. Pihaan istutetaan uusia puita ja pensaita. Uusia leikkivälineitäkin hankitaan. Pihan pohjoispuolelle tulee puistoalue. Päiväkodin pihasta pääsee suoraan puistoon. Puiston punainen lanka on uusi puistoraitti, joka yhdistää suunnittelualueen lähiympäristöön. Puiston pääreitit valaistaan pylväsvalaisimilla. Kirjaston ja vanhan kunnantalon edustoilla valaistuksessa hyödynnetään myös matalia ja tunnelmallisempia pollarivalaisimia. Kivituhkaraitin varrelle tulee penkkejä, ja kirjaston ja Reitalan väliselle alueelle kaavaillaan myös riippukeinuja. Puistoon sijoitetaan piknik-ryhmä ja yhdestä kahteen etätyöpistettä. Pysäköinti siis uusitaan koko suunnittelualueella, ja parkkipaikkojen mitoitusta väljennetään. Pysäköintialueet valaistaan. Pyöräpysäköintipaikkoja koko suunnittelualueelle tulee 56 kappaletta. Sähköautoille on tulossa kuusi latauspaikkaa. Kausansaarentien uuden parkkipaikan sekä vanhan kunnantalon uusittavan pysäköintialueen hulevesille ehdotetaan viivyttävää ja puhdistavaa biosuodatusta. Kausalan komea joulukuusi aiotaan kaataa. Mitään suoranaista vikaa kuusessa ei ole. Sivut 6-7
Kausalan keskustan näivettymisestä on oltu pitkään huolissaan. Huoleen on ollut syytäkin: liike toisensa jälkeen on lopettanut toimintansa, eivätkä tyhjät liiketilat ja näyteikkunat kieltämättä anna kovin elinvoimaista kuvaa kunnan keskustaajamasta. Samanaikaisesti on hyvä huomata kaikki se positiivinen kehitys, jota Kausalassa on viime aikoina nähty. Viihtyisää kahvilaa keskustaan on kaivattu pitkään, ja nyt sellainen on saatu vanhaan asemarakennukseen. Vaikka kahvila on ilmeisesti avoinna vain kesäaikaan, on se silti huikea parannus Kausalan palvelutarjontaan. Lisäksi vanhan asemarakennuksen kunnostaminen on kulttuuriteko. Talo luo mielikuvan Kausalasta tuhansille ohijunailijoille joka päivä. Kahvilatilaan on panostettu myös Iitin Maatilatorilla, josta on muutenkin sukeutunut viime vuosina monipuolinen ruoka-, sisustusja lahjatavarakauppa. Tokmannin tulo on vilkastuttanut koko Kymenrannantien tienoota, ja Maatilatorin pihapiiri sopii hyvin pitopaikaksi erilaisille tapahtumille. Tulevana lauantaina alueella kokeillaan jälleen jotain uutta, kun perinteisesti torilla pidetty Kalatori yhdistyy Arja Korisevan ilmaiskonserttiin. Lauantai-iltana keskellä Kausalaa esiintyy yksi tämän hetken suosituimmista suomalaisbändeistä, Portion Boys. Pub Mestan yrittäjä ei ole lannistunut tulipalosta eikä Road Rockia yhtenä vuonna koetelleesta Kiira-myrskystä, vaan pistää aina vain paremmaksi. Uusi ja kivalla tavalla genre-rajoja rikkova idea on se, että Iitin Lauluveikkojen ja Elimäen Mieslaulajien yhteiskuoro Eliitti esiintyy alkuillasta festivaalilla. Yrittäjien keskinäisen yhteistyön mahdollisuudet taas tulevat hienosti esille siinä, että R-kioski pitää ovensa poikkeuksellisesti auki yöllä ja myy festarikävijöille hiukopalaa. Vaikka Kausalassa ei enää ole nakkikioskia tai grilliä, tällaisella luovalla bisnesajattelulla puute on helposti korvattu. Listaa voisi jatkaa pitkäänkin. Eerolantien leikkipuisto on ollut ilmeisen mieleinen lapsiperheille, ja tyhjissä liiketiloissa on vähän väliä pop up -myymälöitä. Kunnan puutarhurin ideoimista ”kaatuneista kukkaruukuista” on jo tullut eräänlainen Kausalan tavaramerkki. Torille pystytetyt kojut tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia ympäri vuoden; vielä kun kunta tiedottaisi niiden vuokrauskäytännöistä. Kausalassa on nyt myös kolme baaria, kun niitä yhdessä vaiheessa oli vain yksi. Lähiruokaa saa useammastakin kaupasta, ja palveluja on edelleen moneen lähtöön. Iso haaste on se, miten kesän hyvä boogie saataisiin jatkumaan myös talviaikaan. Toisaalta meidän on ehkä hyväksyttävä, että Suomi on kovin erilainen maa kesällä ja talvella. Jos talvella mennäänkin enemmän säästöliekillä, kesällä otetaan elämästä ilo irti. Ja kesää on vielä jäljellä. TÄNÄÄN Iitinseutu 2 Sää Kausalassa Torstaina elokuun 3. päivänä 2023 Tällaisella luovalla bisnesajattelulla puute on helposti korvattu ” PÄÄKIRJOITUS Eloa Kausalassa LUMIMARJA TIRRONEN lumimarja.tirronen@iitinseutulehti.fi JOHANNES NIEMELÄINEN 50 vuotta täyttävän Iitin Erän tulevaisuus näyttää valoisalta Perheniemen ja Sääskjärven metsästysseura juhlii lauantaina pyöreitä omalla porukalla Iitin Erän tulevaisuus näyttää valoisalta. Jäsenmäärä on pysynyt ennallaan jo pitkään. Mukaan tulee myös nuoria ja naisia. — Melkein jokaisessa hallituksen kokouksessa hyväksymme pari uutta jäsenhakemusta, Iitin Erän puheenjohtaja Jari Lempinen sanoo. Iitin Erä on Perheniemen ja Sääskjärven yhteinen metsästysseura. — Iitin suurin, Lempinen täsmentää. Tänä vuonna Iitin Erä täyttää 50 vuotta. Pyöreitä seura juhlii tämän viikon lauantaina Haavistolla. Luvassa on hyvää ruokaa, rentoa yhdessäoloa ja Hannu Helinevan elävää musiikkia. — Juhlimme omalla porukalla. Tavoitteena on viettää kiva päivä, pois turha pönötys, Lempinen sanoo. Iitin Erän kesäkokous järjestettiin viime perjantaina seuran metsästysmajalla Sääskjärvellä. 50-vuotisjuhla pidetään tulevana lauantaina Haaviston seuratalolla. Kyltti toivottaa tervetulleeksi metsästysmajalle. Tahkovuoren maja oli aiemmin paikallinen talviurheilukeskus. Hyppyrimäen jäänteet ovat yhä nähtävissä majalta. Tänään Perjantai Lauantai Sunnuntai Maanantai Tiistai Keskiviikko Päivällä +22 Päivällä +19 Päivällä +23 Päivällä +23 Päivällä +29 Päivällä +20 Päivällä +20 Yöllä +16 Yöllä +16 Yöllä +16 Yöllä +19 Yöllä +19 Yöllä +14 Yöllä +14 Grafiikka: Bulls. Säätiedot:
TÄNÄÄN Iitinseutu 3 Torstaina elokuun 3. päivänä 2023 Lainasanat Se on surkea tarina. Ratayhtiö ei ollut luottamuksen arvoinen, ja sitä kautta muut joutuivat vaikeuksiin. (...) Iso harmi, ja kyllä se riepoo. Lahden väistyvä kaupunginjohtaja Pekka Timonen KymiRingistä ESS:ssä 28.7. Nimipäiviä Torstai Nea, Linnea, Neea, Vanamo Perjantai Veera Lauantai Salme, Sanelma Sunnuntai Toimi, Keimo Maanantai Lahja Tiistai Sylvi, Sylvia, Silva Keskiviikko Erja, Eira, Nadja Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä SAA KOSKEA TAIDENÄYTTELY 9.8.-21.8. TERVETULOA! Pienille sormille suunnattu Näytteillä mosaiikkia, puutaidetta, valokuvia, maalauksia, keramiikkaa, tekstiilitaidetta, lasitaidetta sekä kierrätystaidetta. Iitin Kirkonkylän kylätalossa, avoinna supe klo 10–20 ja la klo 10–17 6 Omassa porukassakin riittää. Iitin Erällä on tällä hetkellä 192 jäsentä, joiden keski-ikä on noin 60 vuotta. — Uusia tulee yhtä paljon kuin vanhenevia poistuu. Se on fifty-fifty, yhdistyksen sihteeri Hannu Väinölä sanoo. Väinölä on toiminut yhdistyksessä monissa eri tehtävissä vuosikymmenten aikana. — Hannu on ollut työmyyrä tässä seurassa, Jari Lempinen sanoo. Myös Lempisellä on takanaan pitkä taival Iitin Erässä: 45 vuotta. — Innostuin metsästyksestä 12-vuotiaana, ja luin kolme vuotta metsästystutkintoon. Seuran jäseneksi hain ja metsästyskortin suoritin 15-vuotiaana. Osasin kirjan kannesta kanteen, Lempinen muistelee. Jari Lempinen liittyi paikalliseen metsästysseuraan viisi vuotta sen perustamisen jälkeen. Useilla metsästysseuroilla oli taustalla maamiesseurojen riistajaostoja, niin myös Iitin Erällä. — Iitin Erä perusti riistapeltoja, asensi lintujen ruokinta-automaatteja, harjoitutti jäsentensä ampumataitoja ja hyviä metsästystapoja sekä hankki metsästysmajan, OlaIitin Erä rakensi talkoilla 11 uutta hirvitornia. Yksi toimi mallina, loput syntyivät neljässä tunnissa. vi Anttila kirjoittaa Iitin historia III :ssa. Perustoiminta ei ole juuri muuttunut siitä, kun seura perustettiin. — Vaalimme perinteitä, mutta pysymme nykyajassa, Lempinen sanoo. Nykyaika tarkoittaa ennen kaikkea teknologiaa, joka on tuonut helpotusta niin itse metsästykseen kuin byrokratiaankin. Esimerkiksi karttoja ei tarvitse piirtää enää käsin lupia haettaessa. Lempisen mukaan kehitys on ollut huimaa. Nykyaikaa on sekin, että naisten osuus Iitin Erän jäsenistöstä on noin kymmenen prosenttia. Tämä vastaa valtakunnallista tasoa. Riistanhoitomaksua maksavien naisten määrä on kasvanut Suomessa koko 2000-luvun ajan. Nuorin Iitin Erän metsästyskorttilainen on 11-vuotias. Sitäkin kautta tulevaisuus näyttää hyvältä. Valtaosa toiminnasta keskittyy yhteisjahteihin. Pienriistan metsästäjät toimivat pitkälti omillaan. Iitin Erällä on myös kannatusjäseniä. — Kaikilla on oma syynsä olla mukana, Lempinen sanoo. Iitin Erällä oli 21 perustajajäsentä vuonna 1973. Heistä elossa on vielä neljä. Perustamisajoista jäsenmäärä on lähes kymmenkertaistunut. — Suurimmillaan seurassa oli reilut 200 jäsentä, Hannu Väinölä sanoo. Aiemmin jäsenyys metsästysseuraan oli vaikeaa saada, mutta siinäkin Iitin Erä on seurannut aikaansa. — Porukka ikääntyy, mutta uusiakin tulee. Iitin Erällä ei ole näkyvissä merkittäviä uhkakuvia, Jari Lempinen toteaa. Saija Liimatainen ja Saku Jalonen astumassa sisään Iitin Erän metsästysmajaan. KALATORI L A 5 . 8 . 2 2 3 k l o 1 1 3 Iitin maatilatorilla Arja Koriseva esiintyy klo 10.30-11.15 Kapen kalankäsittelynäytöksiä, kalanmyyntiä, lohta ja muikkua savustettuna & paistettuna Paikalla kalastusmestari Sami Kainulainen, parhaat kalastusvinkit Ongintaa, arvontoja ja tarjouksia Lapsille poniratsastusta, Iitin VPK ohjelmaa Lettukoju Maistiaisia ulkotulilla & A r j a K o r i s e v a K y m e n r a n n a n t i e 1 K a u s a l a Yhteistyössä: Iitin kalamiehet, Iitin kulttuuripalvelut maksu ton tapah tuma iitinseutu.fi Kari-Matti Piilahti luennoi la 12.8. klo 13 Iitin kunnantalolla: Iittiläistä sukuverkostoa avioliittojen kautta. Tervetuloa! Iitin Kotiseutuyhdistys ry
KIRKOLLISET 4 Iitinseutu Torstaina elokuun 3. päivänä 2023 VIIKON SANA LUMIMARJA TIRRONEN Leiviskät Me suomalaiset olemme yleisesti varsin vaatimatonta kansaa. Emme herkästi pröystäile ja kehuskele. Se ei ole paha ominaisuus, mutta joskus vaatimattomuutemme menee hieman ”yli”. Silloin pidämme lahjamme piilossa emmekä anna niitä yhteiseksi iloksi. Jeesus esitti vertauksen isännästä ja palvelijoista. Kun isäntä lähti matkalle, hän antoi omaisuutensa palvelijoiden hoidettavaksi. Kaksi heistä laittoi saamansa talentit käyttöön ja asioi niillä, mutta yksi kätki talenttinsa. Vertauksella Jeesus opettaa meille ensiksikin, että se mitä meillä on, on Jumalan hyvää lahjaa ja annettu meille hoidettavaksi. Jos ymmärrämme, että erilaiset kyvyt, lahjat, terveys ja omaisuus ovat Jumalan antamia lahjoja, silloin opimme kiitollisuutta ja vastuullisuutta. Toiseksi meillä jokaisella on omat lahjamme ja ehkä myös eri määrä lahjoja, mutta silti meidän ei tule verrata itseämme toisiin tai kadehtia toisia. Yksi on hyvä yhdessä asiassa, toinen toisessa. Kaikkia lahjoja tarvitaan, ja ne voidaan antaa Jumalan käyttöön. Vertaus opettaa myös sen, että Jumala tahtoo meidän käyttävän saamiamme lahjoja yhteiseksi hyväksi. Lahjoistamme, leivisköistämme me vastaamme lahjojen antajalle. Siispä älä ujostele tai häpeä lahjojasi, kykyjäsi ja taitojasi, vaan kiitä niistä Taivaallista Isää. Älä vertaa itseäsi toisiin. Pikemminkin iloitse myös toisen lahjoista. Ja vielä rukoile ja kysele, miten voit antaa lahjasi Jumalan käyttöön yhteiseksi iloksi! HEIKKI PELKONEN Päijät-Hämeen rovastikunnan lääninrovasti Rakkaamme Maire Elina HAIKONEN o.s. Nieminen s. 12.10.1937 k. 6.7.2023 Enkeli hiljaa vierellä kulki, tarttui käteen, silmät sulki. Suojaansa kietoi siivillään, kuiskasi hiljaa – lähdetään. Kaivaten lapset ja lastenlapset perheineen Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. HS: Iitissä syntyi tammikesäkuussa 18 lasta Korona-ajan vauvabuumi näkyi Iitissäkin vuonna 2021 Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen valossa syntyvyys on ollut Suomessa vuoden alkupuoliskolla alhaisempaa kuin koskaan mittaushistorian aikana, kertoo Helsingin Sanomat . Elävinä syntyneitä on tilastoitu Suomessa vuodesta 1900 alkaen. Kesäkuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana syntyi yli tuhat lasta vähemmän kuin alkuvuonna 2022. Yhdessä Manner-Suomen kunnassa lapsia ei ole syntynyt alkuvuonna yhtäkään; kunta on alle tuhannen asukkaan Pelkosenniemi Lapissa. HS:n jutussa on listattu kaikkien Suomen kuntien viimeaikaiset syntyvyystilastot. Tilastokeskuksen mukaan Iitissä on syntynyt tämän vuoden tammi-kesäkuussa 18 lasta. Jos määrä olisi yhtä pieni heinä-joulukuussa, koko vuoden osalta jäätäisiin selvästi jälkeen edellisvuosista. THL:n mukaan lapsia kuitenkin syntyy eniten heinä-elokuussa, joten todennäköisesti vuoden jälkipuoliskolla syntyvien vauvojen määrä on suurempi. Viime vuonna Iitissä syntyi 46 lasta ja toissa vuonna 55 lasta. Vuonna 2020 lapsia syntyi Iitissä 43, samoin vuonna 2019. Korona-ajan vauvabuumi näkyi siis Iitissäkin vuonna 2021. Elinympäristövalio kunta: Sampolan yksityistietä ei oteta kunnan hoidettavaksi Tiekunnan mukaan Sampolantien käyttö vastaa jo yleisen tien käyttöä Sampolan yksityistien tiekunta on pyytänyt Iitin kuntaa ottamaan Sampolantien yksityistieosuuden hoitaakseen kunnan varoilla. Ennen kesätaukoa kokoontunut elinympäristövaliokunta ohjasi, että yksityistietä ei oteta kunnan kunnossapitovastuulle. Valiokunta kuitenkin ehdottaa, että kunnan paikkatietoinsinööri ja yhdyskuntainsinööri auttaisivat tiekuntaa tienpidollisissa asioissa. Kunnan viranhaltijat voisivat kartoittaa yhdessä tiekunnan edustajien kanssa erilaisia vaihtoehtoja tien korjausten ja avustusten osalta. Sampolantie on noin kaksi kilometriä pitkä. Yksityistietä siitä on noin 1,2 kilometriä. Tiekunnalla oli pyynnölleen useita perusteluja. Tiekunnan mukaan Sampolantien käyttö vastaa yleisen tien käyttöä, ja läpikulkuliikenne tiellä on merkittävää. Tietä käyttävät raskaat ajoneuvot, ja tielle ohjautuvat myös korkeat kuljetukset, jotka eivät sovi rautatien alikulkuun. Koulukuljetukset ovat lisääntyneet merkittävästi, mutta samaan aikaan tiekunnan osakkaiden tarve koulukuljetuksiin on selvästi vähentynyt. Tiekunnan mukaan tien kunnossapidossa joudutaan huomioimaan muun liikenteen suuri määrä, mikä ei kuulu yksityistien osakkaiden kunnossapitovastuuseen. Tieosakkaita on 38. Tiekunnan näkemyksen mukaan osakkaiden osuus tien liikennemääristä on alle kymmenesosa. Lisääntyneen liikenteen takia tien kunto on huonontunut, ja kunnossapitokustannukset ovat vuosi vuodelta nousseet. Viime vuosina vuotuiset kustannukset ovat vaihdelleet 1 800 ja 2 800 euron välillä ja hallintokulut 500 ja 900 euron välillä. Sampolan yksityistie sai viime vuonna kunnalta 497 euroa kunnossapitoavustusta. Elinympäristövaliokunnan kokouksen muistiossa todetaan, että Sampolantien yksityistieosuus ei ole asemakaava-aluetta, eikä sitä olla ainakaan lähitulevaisuudessa saattamassa asemakaavoituksen piiriin. Lainsäädännöllistä estettä sille, että yksityistien kunnossapito järjestettäisiin kunnan varoilla, ei ole. Muistion mukaan se ei kuitenkaan ole yleistä, eikä Iitin kunta ole ottanut muitakaan yksityisteitä hoitaakseen. Tiekunnalla olisi yksityistielain mukaan mahdollisuus periä tiekuntaan kuulumattomilta maksua yksityistien säännöllisestä käytöstä. ”Kunnalla ei liene tarvetta avustuspäätöksessä kieltää käyttömaksun perimistä, jos käyttö on säännöllistä ja tieosakkaiden tienkäyttöön verrattavaa tai sitä raskaampaa”, elinympäristövaliokunnan kokousmuistiossa lausutaan: ”Tämä voisi olla ensisijainen keino helpottaa tiekunnan tilannetta”. Tiekunta on saanut kunnalta luvan yksityistiestä kertovien kylttien pystyttämiseen. Teknisen johtajan mukaan olisi hyvä seurata, onko kylteillä vaikutusta Sampolantien liikennemääriin. Hautaan siunattu Rakkaamme Eeva Maija NIIRANEN o.s. Kiiskinen s. 3.1.1936 Iisalmi k. 12.7.2023 Kouvola Kiittäen ja kaivaten Pekka ja Sirkku Aino, Heikki, Eino ja Lilja Antti, Nina, Nooa ja Eeli Olli ja Elsi Arto ja Eliisa Iiro Oskari, Emma ja Väinö Me tiesimme lähtösi lähenevän, näimme voimasi vähenevän. Muisto kaunis vie eteenpäin meitä, vaik’ on sydän, silmät täynnä kyyneleitä. Siunaus toimitettu Iitin kirkossa läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta ja tuesta. Erityinen kiitos Harjukodin henkilökunnalle. www.iitinseurakunta.fi IITIN SEURAKUNTA www.jaalankappeliseurakunta.fi JAALAN KAPPELISEURAKUNTA Jumalanpalvelus Su 6.8. klo 10 Messu. Paski, Perkkiö. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi. Nähtävissä myös Jaalan kappeliseurakunnan YouTube-kanavalla. Tapahtumia Ke 2.8. klo 12-15 Jaalan lähetyksen kesäkahvila srk-salissa. Ke 2.8. klo 19 Saunahartaus kesäkodilla Kallioistenniementie 155A. Paski. Mahdollisuus saunoa klo 16 alkaen. Jaalan lähetystyö osallistuu Jaalan markkinoille la 4.8. klo 9-15 Liikasenmäelle. Arpavoittoja ja myyjäistavaroita voi tuoda etukäteen kesäkahvilaan tai suoraan paikan päälle. Jumalanpalvelukset ja uskonelämä Pe 4.8. klo 14 Perjantaihartaus Kahvitupa, Kauppinen. Kahvia tarjolla klo 13.30 alkaen. Su 6.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus Kirkko, Ihebom, Huhtala. Su 6.8. klo 13 Kouluun lähtevien siunaaminen Srk-keskuksen Sali. Tervetuloa kaikki koulunsa aloittavat läheisineen. Su 6.8. klo 15 Kouluun lähtevien siunaaminen Koskenniskan kyläkirkossa. Koko perheen kirkkoseikkailemista sisällä ja pihalla. Pe 11.8. klo 14 Perjantaihartaus Kahvitupa, Pusila. Kahvia tarjolla klo 13.30 alkaen. Aikuisille Ti 8.8. klo 18 Naisten saunailta Heinlahti. Iltapala ja hartaus saunomisen jälkeen. Iltapalan maksu 2 euroa. La 19.8.su 20.8. Srk-leiri tai leiripäivä la 19.8. Heinlahti. Ilmoittautuminen su 13.8. mennessä Sirpa Pusila, 050 387 1645, tai Maija Kauppinen, 050 387 1653. IITTI Maire Elina Haikonen 85 v. Jouko Tapani Salonen, Heinolan seurakunta 87 v. Eeva Maija Niiranen, Kuusankosken seurakunta 87 v. Vesa Heikki Tapiola, Nastolan seurakunta 68 v. Mukana matkalla. Hyvinvointialueella paljastui rahahuijaus Päijät-Hämeen hyvinvointialueen perheja sosiaalipalvelujen tulosalueella on tapahtunut onnistunut tietojenkalastelu, jonka seurauksena sijoitettujen lasten itsenäistymisvaroihin liittyviltä tileiltä on siirretty luvattomasti varoja. Hyvinvointialueen tiedotteen mukaan tarkka summa on vielä selvityksessä ja rikosilmoitus tekeillä. Mahdolliset menetykset tullaan korvaamaan täysimääräisesti nuorille. Tietojenkalastelu ei ole kohdistunut hyvinvointialueen päätileille, eivätkä ne ole olleet vaarassa.
TÄNÄÄN Iitinseutu 5 Torstaina elokuun 3. päivänä 2023 VOIDAAN OTTAA MAINOKSIA TÄLLE SIVULLE LUMIMARJA TIRRONEN LUMIMARJA TIRRONEN ”Yhteisöllisyys tuo suurta tyydytystä elämään” Iitin Käsityöläisten puheenjohtaja Marja Arola ei ole huolissaan kädentaitojen katoamisesta Aloitit tämän vuoden alussa Iitin Käsityöläiset ry:n puheenjohtajana. Miten päädyit tehtävään? Ystävät pyysivät, kun edellinen puheenjohtaja ilmoitti luopuvansa tehtävästä. Pelkona oli, että yhdistyksen toiminta loppuu kokonaan. Lupauduin siltä pohjalta, että yhdessä tehdään. Olin liittynyt Iitin Käsityöläisiin vasta edellisenä vuonna Sirpa Kokon houkuttelemana. Yhteisöllisyys tuo suurta tyydytystä elämään. Yhdistystoiminnassa jokainen saa olla sellainen kuin on, eikä ketään arvostella. Yhteinen kiinnostuksen kohde yhdistää. Marja Arolan kanssa Millaisena iittiläinen käsityökulttuuri näyttäytyy sinulle? Perinteikkäänä ja monipuolisena. Täällä on paljon monenlaista osaamista, ja kaikkea kokeillaan ennakkoluulottomasti. Tietoa ja taitoa jaetaan; ei pidetä kantta vakan päällä. Jaettu tieto on moninkertainen tieto kuten jaettu ilo on moninkertainen ilo — ja jaettu murhe puolittuu. Paljonko Iitin Käsityöläiset ry:ssä on jäseniä? Puolensataa. Jäsenmäärämme on kaksinkertaistunut tänä vuonna. Alan harrastajilla on laaja tuttavapiiri, ja kysäisen aika helposti tuttujani jäseniksi. Jäsenistöön kuuluu myös miehiä. Vaikka monet aktiivit ovat seniori-ikäisiä, nuoriakin on saatu houkuteltua mukaan. Millaista toimintaa teillä on? Suvipuoti Iitin kirkonkylän kylätalolla on toimintamme kulmakivi. Jäsenet saavat omia tuotteitaan näkyville ja myyntiin. Suvipuodin kautta asiakkaat myös löytävät osaajia, joilla teettää tilaustöitä. Toinen tärkeä juttu on Joulupuoti. Lisäksi aiomme viritellä ompeluseuroja, jotka jäivät korona-aikana tauolle. Pienen haasteen tuo se, että meillä ei ole omaa toimitilaa. Olen hakenut apurahaa, jonka turvin voisimme viedä käsityökerhoja kylätaloille. Haluaisin viedä toimintaa sinne, missä ihmiset asuvat, jotta kaikki ei keskittyisi Kausalaan. Jäsenet voivat myös ehdottaa toimintaa. Yhdistys on olemassa jäseniä varten, ja jäsenistön mielipiteitä kuunnellaan. Asut Kouvolassa, mutta vietätte miehesi kanssa paljon aikaa mökillänne Kymentakana. Sanon aina, että minulla on jalat Kouvolassa, mutta juuret Iitissä. Vaikka olen syntynyt Lahdessa ja asunut monessa eri paikassa, eniten tunnen olevani kotonani Iitissä ja Kymenlaaksossa. Toinen tärkeä paikka on Nurmes, josta äitini suku on lähtöisin. Mieheni Urpo on Kymentakaa kotoisin, ja mökkimme on hänen kotitalonsa tontilla. Vietämme mökillä paljon aikaa kalastaen, sienestäen, marjastaen ja metsästäen. Paikka on rakas meille molemmille. Luonnossa liikkuminen on oikeastaan ainoa liikuntamuoto, jonka koen omakseni. Metsässä sielu lepää ja latautuu. Mikä sinut toi alun perin Iittiin? Ensimmäinen ammattini oli karjanhoitaja, ja nuoruudessani työskentelin maatalouslomittajana Iitissä. Täältä läksin Mäntsälään johtavaksi maatalouslomittajaksi. Tapasin Urpon Iitissä yhteisten ystävien kautta. Meidät vihittiin Iitin kirkossa vuonna 1987. Meillä on kaksi poikaa, jotka ovat käyneet rippileirinsä Heinlahdessa. Viimeinen petikin meille on jo varattu Iitin ylähautausmaalta. Olette olleet yhdessä liki 40 vuotta. Mikä on pitkän liittonne salaisuus? Toisen arvostaminen ja se, että kuljetaan yhdessä samaan suuntaan. Rakkaus on myös asennekysymys. Yrittäjänä olin aina töissä, kun pojat olivat pieniä. Urpolla oli veturinkuljettajana epäsäännölliset työajat, joten pojat tottuivat syömään isän tekemää ruokaa. Ilokseni olen havainnut, että nyt poikani tekevät mielellään ruokaa omille perheilleen. Meillä on neljä lastenlasta. Varsinaisen työurasi teit ompelukonekauppiaana. Pidin ompelukonekauppaa Kouvolassa yli 30 vuotta. Ompelukoneissa tapahtui valtava kehitys tuona aikana: vähän samanlainen kuin puhelimissa. Edelleenkin teen esimerkiksi messukeikkoja ja ompelutöitä, kuten kansallispukujen osia, mutta toimitilaa minulla ei enää ole. Kerran-pari viikossa toimin henkilökohtaisena avustajana, mutta sitä en oikeastaan koe työksi. Oletko huolissasi käsityötaitojen säilymisestä ja siirtymisestä seuraaville sukupolville? En oikeastaan. Uskon, että käsityötaidot säilyvät, vaikka ne muuttavatkin muotoaan. Korona-aikanahan nähtiin valtava neulebuumi. Tekniikka ja välineet ovat kehittyneet, mutta ihmisten tarve toteuttaa itseään on ennallaan. Tutkimusten mukaan käsillä tekeminen on hyväksi ihmisen mielenterveydelle. Miten juot kahvisi? Aamulla juon kaksi muumimukillista maidolla. Mukeiksi valikoituvat usein nämä Muumilaakson touhuajat: Vilijonkka ja Muumimamma. Päivän loput viisi kuppia juon missä ja miten vain. Koulukadulle ei tehdä korotettuja suojateitä Koulukadun ja Teilimäentien risteykseen tulee uusi suojatie Iitin kunnan tekninen johtaja Harri Hoffren on hyväksynyt Koulukadun ja Teilimäentien uuden katusuunnitelman viranhaltijapäätöksenä. Koulukadulla suunnitelma koskee katuosuutta Koulukatu 18:n ja Teilimäenkadun välillä. Teilimäentiellä suunnitelma koskee Koulukatu-Honkatie -väliä. Katusuunnitelmaehdotus pidettiin julkisesti nähtävänä kevättalvella, ja siitä jätettiin kolme muistutusta. Muistutuksissa otettiin kantaa muun muassa kevyen liikenteen väylien ja suojateiden paikkoihin. Kaikissa muistutuksissa vastustettiin korotettujen suojateiden rakentamista. Tätä perusteltiin ennen kaikkea sillä, että korotukset vaikeuttaisivat raskaan liikenteen ja maatalousliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Myös elinympäristövaliokunta ohjasi huomioimaan maatalouskoneet ja raskaan liikenteen suunnitelmassa. Muistutuksissa todettiin, että Koulukadulle vaihtoehtoiset reitit raskaalle liikenteelle ohjautuisivat yhtä lailla Kausalan keskustaan ja asuinalueille, ja myös näillä reiteillä on korotuksia ja ahtaita risteyksiä. Kyseiset kadut ovat ELYkeskuksen vastuulla, mutta Iitin kunta ja ELY-keskus ovat sopineet, että liikenneturvallisuutta parannetaan yhdessä MAL-rahoituksen turvin. Jos valtatie 12:n suunnitelmat joskus toteutuvat, kadut siirtynevät ELY:ltä kunnan hallintaan. Hoffrenin hyväksymässä katusuunnitelmassa muistutukset on otettu huomioon, eikä korotettuja suojateitä ole tulossa. Teilimäentien risteykseen tulee uusi suojatie, joka vaikuttaa myös kevyen liikenteen väylään alueella. Teilimäentien kevyen liikenteen väylän toteutus jää tulevaisuuteen. Koulukatu 18:n kohdalle kaavailtuja isompia muutostöitä ei tehdä, mutta toimenpiteitä hulevesiongelmien vähentämiseksi on luvassa. Ajoväylien sijaintiin ei ole tulossa merkittäviä muutoksia.
6 Iitinseutu Torstaina elokuun 3. päivänä 2023 MINNA TERVO Mankala on nyt kirjana Kyläkirjan valmistumista edelsi vuosia kestänyt tiedonkeruu Mankalan kylästä kertova Mankalan kuohuja ja tyventä on ilmestynyt mittavan kokoisena julkaisuna, joka pitää sisällään faktaa ja tarinaa yli 400 sivun verran. Teoksen julkaisua on edeltänyt vuosia kestänyt tiedonkeruu. Kirjan julkistustilaisuus pidettiin Mankalan seuratalolla 8. heinäkuuta. Kirjan työryhmään ovat kuuluneet kotiseutuneuvos Eila Metsäpelto, Aapo Metsäpelto, Päivi Hippeläinen, Mauri Tuominen, Anne Holmberg sekä Lasse Tolvanen. Kyläläisten lisäksi kirjan tekemiseen on osallistunut joukko muita tekijöitä, kuten kulttuurineuvos Eero Niinikoski, historioitsija ja sukututkija Kari-Matti Piilahti sekä kirjan julkaisijana toiMankalan kyläkirjan äiti Eila Metsäpelto sekä kirjan kustantaneen Iitin Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Ahokas. (Kuva: Susanna Lohi.) mivan Iitin Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Ahokas. — Meillä on ollut todella hyvä työryhmä. Yhteistyö on sujunut helposti, ja Eila on ollut loistava vetäjä, ryhmässä kiitellään. Tekijät ovat hyvin tyytyväisiä lopputulokseen: — Kyläkirja on pyritty tekemään faktojen mukaan, ja aineistolähteitä on kirjattu paljon. Kirjalla tulee olemaan tulevaisuudessa paljon arvoa tietolähteenä. Työryhmä arvioi, että kyläkirjan aineistoa kerättiin yhteensä kymmenen vuoden ajan. Erityisesti viime vuosina tärkeäksi on koettu se, että iäkkäiden kyläläisten muistoja on saatu kirjattua muistiin. — Varsinainen järjestelmällinen työ kyläkirjan synnyttämiseksi aloitettiin kolme vuotta sitten, kertoo Eila Metsäpelto, joka on kirjahankkeen äiti. Hän lähti vetämään hanketta ja sai nopeasti kokoon työryhmän ideansa ympärille. — Ennen tätä kyläkirjaprojektia meillä oli kotiseutuyhdistyksessä eräs epäonnistunut kirjahanke. Olin allapäin, ja tarvitsin uutta tekemistä. Eräänä päivänä se sitten kirkastui: nyt teemme Mankalan kyläkirjan valmiiksi, Metsäpelto sanoo. Oivalluksesta lähtien kyläkirjahanke kulki Metsäpellon mukana joka päivä. Työn aloittamista helpotti se, että kirjan runko jäsentyi hänelle nopeasti mielikuviksi. — Minulla oli hyvä käsitys sisällysluettelosta ja siitä, mitä kaikkea kirjaan pitää saada. Metsäpelto pääsi myös hyödyntämään aiempaa kokemustaan kyläkirjan toimittamisesta. Vuonna 2005 ilmestyi hänen luotsaamanaan Kalaksuen kyläkirja Pois maalimast' Kalaksuveh . Se kertoo Eila Metsäpellon lapsuuden kotikylästä Pohjois-Iitissä. Alitajunnalla oli prosessissa tärkeä roolinsa. — Usein iltaisin mietin, mitä kirjaan on jo tehty ja mitä pitää vielä tehdä. Pyörittelin kysymyksiä mielessäni. Aamuyöllä heräsin kahdenkolmen aikaan ja vastaukset olivat valmiina. Aamun aikana tein muistiinpanoja ja täsmensin vastauksia eteenpäin, Metsäpelto kertoo. — Löysin luontevasti sopivia kirjoittajia, joille saatoin ehdottaa, että voitko tehdä tietystä aiheesta kirjaan artikkelin. Keskittyminen kirjoittamiseen on vaatinut Eila Metsäpellolta paljon aikaa, joten hänen miehensä Aapo otti sillä aikaa roolia keittiössä. — Olen Aapolle kiitollinen siitä, että minä olen saanut kirjoittaa, ja hän on sillä välin tehnyt minulle monet makaronilaatikot. Alusta pitäen kirjakokouksia pidettiin Metsäpeltojen tuvassa, jossa käytiin läpi kerättyä materiaalia ja jaettiin uusia ideoita. Aineiston keruuseen ja sen työstämiseen valmiiseen muotoon meni työryhmältä paljon aikaa, ja työssä tarvittiin sitkeyttä. Projektissa olivat käytössä vanhat ja uudet työtavat käsin kirjoittamisesta tietokoneohjelmiin. Valokuvat skannattiin sähköiseen muotoon. Kirjan graafinen suunnittelija ja taittaja Lasse Tolvanen kiittelee kirjan sivuille saatujen valokuvien määrää ja monipuolisuutta. Välillä kuvien sisältöjen selvittäminen vaati oman työnsä, mikä oli onnistuessaan hedelmällistä. — Kaikista arvokkaimmiksi osoittautuivat vanhat valokuvat, joiden taakse oli kirjoitettu tietoja kuvasta, Tolvanen kertoo. Projektin aikana kävi toisinaan niin, että idea kirjassa olevaan tarinaan syntyi valokuvasta. Esimerkiksi valokuva puhelinkeskuksen hoitajasta inspiroi Tolvasta, joka soitti ajatuksestaan Eila Metsäpellolle. Yhteistyön lopputuloksena kirjassa on artikkeli lankapuhelimen saapumisesta kylään. — Lassen idean kuultuani soitin Maurille, joka muisteli kylän ensimmäisiä puhelimia. Kirjasin Maurin muistelut ylös ja kirjoitin niiden pohjalta artikkelin puhtaaksi, Metsäpelto kertoo. Lahdesta miniäksi Mankalan kylälle tullut Anne Holmberg ennätti ennen kyläkirjan valmistumista kuunnella tarinoita kylästä usean vuosikymmenen ajan. Anoppi Anja Holmberg oli aina ollut kiinnostunut kyläläisten kuulumisista. — Minulle on ollut hienoa nähdä, miten tarinat ovat siirtyneet ja tallentuneet kyläkirjaan. Nyt on mustaa valkoisella. Vaikka luulin paljon tietäväni jo entuudestaan, kirjassa on runsaasti minulle aivan uutta tietoa, Anne Holmberg toteaa. Holmberg on yhtenä työryhmän jäsenenä haastatellut kyläläisiä kirjaa varten. Kirjaprojektin ehkä suurin haaste oli saada mahdollisimman moni kyläläinen suhtautumaan luottavaisesti haastatteluihin. Hämäläistä kylää sai lämmitellä tovin, mutta kärsivällisyys palkittiin. — Yleensä siinä kävi niin, että kun kaikessa rauhassa keskusteltiin ja asioita sai rauhassa miettiä ja muistella, tarinaa alkoi tulla, kertoo Metsäpelto: — Muistit avautuivat. Työryhmä otti tavoitteekseen, että jokaisesta kylän talosta kirjoitettaisiin vähintäänkin jotain. Ryhmä on lopputulokseen oikein tyytyväinen, vaikka aivan kaikkia kirjaan haluttuja kyläläisiä, taloja ja paikkoja ei kirjan sivuille saakka saatu. — Olemme haastatelleet yli sataa kyläläistä ja kesäasukasta. Kirjassa on kerrottu yli 50 talosta ja tilasta, ryhmässä summataan. Mankalan historiaa värittää luonnonympäristö, johon kuuluvat joet, kosket ja paikoin vaikeakulkuinen maasto. Tämän vuoksi maalaiskyEila Metsäpelto tuulettaa kyläkirjan julkistamistilaisuudessa (kuva vasemmalla: Susanna Lohi). Kirjan tekijäjoukko kukitettiin Mankalan seuratalolla 8. heinäkuuta (kuva oikealla: Pekka Ahokas).
Iitinseutu 7 Torstaina elokuun 3. päivänä 2023 LUMIMARJA TIRRONEN Järviruokotaideteos kutsuu istahtamaan hetkeksi Vene ja juuret -teoksen rakentamiseen osallistui yli 20 henkilöä Lahden museot ja Iitin kunta järjestivät yhdessä Radansuun ja Iitin kirkonkylän asukkaiden kanssa kesäkuussa työpajan, jonka pohjalta rakennettiin heinäkuun alussa yhteisötaideteos Vene ja juuret Iitin kotiseutumuseon pihamaalle. Teos syntyi Urajärvestä niitetystä järviruo'osta, jonka käsittelyä ohjasi Vesa Soikkeli. — Teoksen rakentamiseen osallistui yli 20 henkilöä, pääosin paikallisia asukkaita ja Iitistä kotoisin olevia henkilöitä, kertoo työpajaohjaaja Maija Raikamo. Raikamon mukaan teos kiinnittyy moninaisesti alueeseen ja sen historiaan. Toisin kuin taideteoksiin yleensä, tähän teokseen saa myös koskea: nurinpäin käännetyn kaislaveneen suojiin voi nimittäin istahtaa miettimään syntyjä syviä. — Teos kutsuu sisällensä aistimaan paikallisia muistoja ja ympäristöä — tai vaikka muistelemaan omia veteen ja kotiseutuun liittyviä muistoja, olivat ne sitten Iitissä tai muualla, Raikamo kannustaa. Kesäkuun muistelutyöpajassa nousi esiin alueen yhteisölle merkityksellisiä asioita, paikkoja, ympäristöjä ja tapahtumia. — Vene kuvaa Radansuun ja kirkonkylän alueelle ominaisten vesimaisemien ja veden merkitystä ihmisten henkilökohtaisissa muistoissa ja alueen kulttuurin muodostumisessa, Raikamo kuvailee: — Juuret taas kuvaavat sukujuurien ja perinteiden merkitystä kotiseututunteen muodostumisessa. Nämä asiat ja teemat nousivat esiin myös teosta rakennettaessa ja herättivät osallistujissa laajasti keskustelua. Urajärvestä niitetystä järviruo'osta on rakennettu jo monenmoista. Maija Raikamon mukaan järviruo'osta rakentaminen on ekoteko. — Se on kestävä ja monikäyttöinen materiaali. Järviruo'on leikkaaminen ja hyödyntäminen edistävät kiertotaloutta, Raikamo muistuttaa. — Omassa ympäristössä on rakasta istahtaa, kuunnella aaltojen lipumista rantaan sekä tuntea sukujuurien ja yhteisön voima itsessään. Tämän voi aistia istumalla itsekin veneen alle! Kuvassa osa yhteisötaideteoksen rakentajista. Työpajaohjaajat Maija Raikamo ja Vesa Soikkeli istumassa. (Kuva: Lahden museot.) Valmis teos houkuttelee istahtamaan. (Kuva: Lumimarja Tirronen.) kylässä on eletty hieman muusta maailmasta eristäytynyttä elämää. Kylän taloissa on pitkiä sukuhistorioita. Mankalan kyläkirja on niin muhkea, että kylän väkimäärä alkaa kiinnostaa. Tarkkoja asukasmääriä ei kirjaan ole selvitetty, mutta selvää on, että Mankala on pitkään ollut väkiluvultaan pieni kylä. Koko ikänsä Mankalassa asunut Mauri Tuominen palaa 1960-luvulle, jolloin hän toimi ääntenlaskijana vaalilautakunnassa. — Silloin Mankalassa oli äänioikeutettuja noin 150 henkeä. Suomen EU-kansanäänestyksessä vuonna 1994 määrä oli jo alle 50 henkeä. Kun lukuihin lisätään lapset, päästään asukasmääriin. Työryhmä arvioi, että tällä hetkellä kylällä on noin 50 vakituista asukasta. Kylän historian ja asukkaiden esittelyjen lisäksi kirjassa kerrotaan Karjalasta evakkoon tulleiden asukkaiden vaiheista. Myös kaikista kylän sankarivainajista on esittelyt. Käsityöläiset, puusepät ja taiteilijat nousevat kirjassa runsaslukuisena joukkona esille. — Mankalassa on aina ollut paljon erilaisia taitajia ja taiteilijoita. Ehkä siihen on vaikuttanut kylän salliva ilmapiiri, Eila Metsäpelto pohtii. — Jokainen on saanut olla sellainen kuin on. Mankalan kyläkirjan on julkaissut Iitin Kotiseutuyhdistys. Ensimmäinen painos on 400 kappaletta. Kotiseutuyhdistys on saanut kirjan tekemiseen avustuksia: 2 000 euroa Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä, 1 000 euroa Padasjoen Säästöpankkisäätiöltä ja 3 000 euroa Iitin kunnalta. Valmistusja painokustannuksia katetaan kirjan myynnistä saatavilla tuloilla. Mankalan kyläkirjaa voi ostaa Kulttuuripitäjä Iitti -näyttelystä, joka on avoinna 13. elokuuta saakka Iitin kunnantalolla. Lisäksi kirjaa on myynnissä Hiushuone Rauhassa Kausalan Kauppakadulla. Myös Eila Metsäpellolta voi tiedustella kirjaa: eila.metsapelto@gmail.com Yleisöä kirjan julkistamistilaisuudessa Mankalan seuratalolla. (Kuva: Pekka Ahokas.) Mankalan kyläkirjasta on otettu 400 kappaleen painos.
8 Iitinseutu Torstaina elokuun 3. päivänä 2023 Kiroileva siili Lassi ja Leevi Virastoinfo Verotoimisto Kirkkokatu 12 B, 15140 Lahti (Verohallinnon yhteinen vaihde) ............................................. 029 512 000 Hämeen TE-toimisto – Lahti: Henkilöasiakkaat................0295 025 500 Yrityspalvelut.....................0295 041 440 https://toimistot.te-palvelut.fi/lahti Maataloustoimisto, Iitti Avoinna toistaiseksi ajanvarauksella puh. 040 720 9934 tai 044 781 3711 IITIN KUNTA Vaihde puh. 02061 59600 www.iitti.fi Toimistot avoinna klo 9.00–15.00 Vaihde avoinna ma-pe 9.00-15.00 P. 02061 59600 sähköpostiosoite: asiakaspalvelu@iitti.fi Kunnantalo, Rautatienkatu 20, 47400 Kausala Vanha kunnantalo, Rautatienkatu 22, 47400 Kausala Iitin kunnan virallinen sähköpostiosoite: kirjaamo.iitinkunta@iitti.fi henkilöille: etunimi.sukunimi@iitti.fi Iitin Vuokratalot Oy.......040 483 3765 .......................................... .040 548 2693 Eläinlääkäri, Iitin toimipiste Rautatienkatu 27...............044 480 1177 Kansalaisopisto...............040 554 6502 Ravilinnan vapaa-aikakeskus ............................................0400 650 293 Kuntosali.......................... 0400 650 293 Kuntosalin aukioloajat: ma–su 5.30–22.00 Kirjasto Kausansaarentie 3.............040 483 3800 Omatoimiaika Palveluaika ma–su klo 7–21 ma–ti klo 12–19 ke–pe klo 10–16 Kirjastoauto....................040 523 2543 Varhaiskasvatusyksiköiden esimies ........................... 040 5957 264 Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö............. 040 5500 257 Päiväkoti Pikku-Vieteri. 040 5811 675 Päiväkoti Peltohiiri.........040 5491 893 Päiväkoti Nuppula..........040 5117 219 Paloja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos .............................................(03) 8773 112 Sosiaalija terveyspalvelut Päijät-Hämeen hyvinvointialue ................................................(03) 81 911 Ympäristöpalvelut Ympäristöterveydenhuolto ............................................(03) 780 0211 Ympäristönsuojelun viranomaispalvelut, Heinolan kaupungin ympäristötoimisto ..............................................044 769 3000 Julkaisija Iitin Lehti Oy ISSN 0357-9107 Sitoutumaton Uutismedian liiton jäsen Y-tunnus 0158721-0 Osoite Kauppakatu 6, 47400 Kausala Verkkolehtiosoitteemme iitinseutu.fi Paperilehden ilmestymispäivä Torstai Avoinna Ma–Ti 8.30–16 Ke–To 8.30–15.30 Perjantaisin palvelemme asiakkaita puhelimitse ja sähköpostitse. Päätoimittaja Lumimarja Tirronen 0400 728 113 lumimarja.tirronen@iitinseutulehti.fi Konttoripäällikkö Satu Santala (05) 326 0355, 0400 857 577 asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja laskutus Ilmoitusja asiakaspalvelu, toimitus Minna Tervo (05) 326 0355, 0400 857 577 ilmoitukset@iitinseutulehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset ja toimitus Jättöaika, seurapalsta ja pikkuilmoitukset: asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi keskiviikkona klo 10.00 mennessä Jättöaika, vedosilmoitukset: ilmoitukset@iitinseutulehti.fi tiistaina klo 15.00 mennessä Ilmoitushinnat paperilehdessä Etusivu 2,15 E /pmm Takasivu 2,05 E /pmm Ennen tekstiä, tekstissä ja tekstin jälkeen 1,85 E /pmm Pienin ilmoituskoko 25 pmm Kuolinilmoitus 2,15 E /pmm Kiitosilmoitus 40 E /kpl Etusivu (silmä) 100,00 E /kpl Merkkipäiväilmoitus 40,00 E /kpl Onnitteluilmoitus kuvalla 70,00 E /kpl Palveluhakemisto 45,00 E /rivi 3 kk Ilmoitushinnat sisältävät arvonlisäveron 24%. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Ilmoitushinnat verkkolehdessä: Katso iitinseutu.fi Tilaushinnat paperilehti sis. verkkolehti Kestotilaus 12 kk laskutusjakso 105,00 Määräaikaistilaus 12 kk laskutusjakso 115,00 Tilaushinnat verkkolehti: 12 kk jakso 69,00 (uudet tilaukset verkon kautta, maksu Visma Pay). Jakeluhäiriöt Kausalan varhaisjakelualue arkisin 6.30-16 p. 0100 4070 Jaalan kirkonkylä arkisin 6-16 p. 0200 22020 Jakeluhäiriöt muualla Iitinseutu Painopaikka Lehtisepät Oy, Lahti Pankit Nordea FI92 2131 1800 0041 25 Helmi Säästöpankki FI25 4212 0010 0979 68 OP FI 93 5069 0110 0003 50 Osoitemuutokset ja tilausasiat verkossa tai asiakaspalvelu@iitinseutulehti.fi (05) 326 0355, 0400 857 577 iitinseutu.fi 250 ARJA LEHTO Oulun Jousimiehet ry järjesti Fita-suomenmestaruuskilpailun 22.-23. heinäkuuta Oulun Hietasaaren jousiammuntakentällä. Kenttä sijaitsee merenrannan tuntumassa, ja sää oli sateinen ja haastava. Fitan tulos, joka nykyään on viralliselta nimeltään 1440-kierros, koostuu kaikkiaan neljän eri ammuntamatkan yhteistuloksesta. SM-kilpailun ensimmäisenä päivänä ammuttiin pitkät matkat ja toisena lyhyemmät. Yleensä kaikki matkat ammutaan samana päivänä. IJA:n Kirsi HuikariRoivas voitti SM-kultaa kisoissa. Hänen ammuntamatkansa olivat N60-luokassa 60m, 50m, 40m ja 30m. Kokonaistulos oli 1 183. Hopealle ampui Soili Saarikangas (JoJu) tulokselKirsi Huikari-Roivas voitti omassa luokassaan SM-kultaa Oulussa. IJA:n Kirsi Huikari-Roivas voitti SM-kultaa Oulussa la 989 ja pronssille Hilkka Kovalainen (OJM) pistein 960. Kirsi Huikari-Roivas oli ainoa Iitin Jousiampujien osallistuja kisoissa. Tuulispäässä ei enää enterokokkibakteereita Sääskjärven Tuulispään uimarannalta otettiin viime viikon tiistaina uusintanäyte. Vedessä ei ollut enää enterokokkibakteereita. Sinilevää eli syanobakteereita näytteessä oli sen sijaan erittäin runsaasti. Sinilevätilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin. Levätilannetta seurataan viikoittain syyskuun loppuun saakka, ja tulokset kirjataan JärviWikiin. iitinseutu.fi Tilaa ja maksa digilehti verkossa! Tiltujen Yöjuoksu tekee paluun Radansuussa järjestetään 12. elokuuta Tiltu tekee hyvää -hyväntekeväisyystapahtuma. Yksi tapahtuman ohjelmanumeroista on Tiltujen Yöjuoksu, jota järjestettiin takavuosina Kausalassa. Hyvän mielen juoksutapahtumassa on kaksi sarjaa: naisille tarkoitettu Tiltujen Yöjuoksu ja sekasarja Perässäjuoksu. Juoksutapahtuma alkaa klo 19, ja reitti kulkee Niskaportin golf-kentän ympäri. Juoksutapahtumaan ilmoittaudutaan Iitin kunnan verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella 6. elokuuta mennessä. Hyväntekeväisyystapahtuman tuotto ohjataan lapsille ja nuorille. Tuen saajiksi on valittu Iitin seurakunnan nuorisotyö, Iitin kunnan nuorisotyö, Vuolenkosken nuorisoseura Vunse sekä erityistason lastensuojeluyksikkö Mankalakoti. Keräyksestä huolehtii LC Kausala. Leijonien, kunnan ja seurakunnan lisäksi tapahtumaa on järjestämässä Iitti Golf. Ilmoittautumisaikaa 6. elokuuta saakka
Iitinseutu 9 Torstaina elokuun 3. päivänä 2023 Seuratoiminta Vuokrattavana Kokouksia Kouluruoka Olethan varovainen liikenteessä! Koulut alkavat 9.8. Suomen suurin liikkuva vaatekauppa vierailee Kausalassa! Kesä-Ale, tervetuloa! KE 9.8. klo 12-17 TO-PE 10.-11.8. klo 10-16 Kauppakatu 15, entinen Sähkön talo puh. 0407098070 www.seniorshopsuomi.fi KT-KAKSIO 48 m 2 3. krs. Kausalan keskustassa. Vuokra 440 €. Vapautuu elokuussa. P. 040 551 8733 Lyöttilän Erä ry. Kesäja hirvikokous su 13.8.2023 klo 13.00 seuran kodalla. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Johtokunta Iitin koulujen ja päiväkotien ruokalista 9.-11.8.2023: Ke: pyttipannu, jääsalaatti, kukkakaalilohko, kurkkusuikale. Kasvisruokailijat: kasvispyttipannu. To: kalakeitto, tomaatti, lanttulohko, saaristolaisleipä. Kasvisruokailijat: kesäkeitto. Lapsiperheille suunnattu taidenäyttely kesäkahvilalla 8.8.–21.8. Lokakuussa tulossa vauvojen ja taaperoiden ensiapuun keskittyvä kurssi. Iitin Jousiampujat ry:n jousiammunnan valmennusvuorot maanantaisin klo 17.00–18.30 Kymppirannassa (Uimarintie 2). Jos olet kiinnostunut niin ota ennalta yhteyttä: Tero Tuomisto puh. 044 297 3067. Viikkoammunnat Tillolan ampumaradalla tänään to 3.8. klo 17.00– 19.00, järjestelyvuorossa Iitin Erä. Ammutaan liikkuvaa hirveä. Osoite Ampumaradantie 17, Finrem Shooting Center. Torstaina 10.8. järjestelyvuorossa IMS/SMS. Jäljellä olevat seuran omat hirvikiväärin harjoitusvuorot: la 19.8. klo 13–16 (Tillola), la 9.9. klo 13–16 (Tillola), su 17.9. klo 12–15 (Tillola), su 1.10. klo 12–15 (Tillola). Iitti–Nastola Sydänyhdistys ry. Kaikille avoin matka Imatran kylpylään 12.–13.9. Bussi Nastolasta klo 8 ja Kausalan linja-autoasemalta klo 8.30, paluu ke n. klo 16. Imatralla opastettu kiertoajelu. Päivällinen noutopöydästä. Kylpylän palvelut ja kuntosali käytettävissä molempina päivinä. Tiistaiiltana ravintolassa karaoke. Ilmoittaudu Pirjolle p. 040 5508 366 viimeistään 10.8. Elokuun 16. päivä on Heinlahdessa perinteinen yhdistysten päivä klo 10–14. Kimppakyydit. Yrityksen Perh e t a p a h t u m a Veteraanimajalla ti 8.8. klo 18.00. YritysNuori -23 ja Talkoohanska -23 palkitsemiset, tikkakisa, tarjoilua, uintia ym. – kaikki mukaan! Vetreillä Veteraaneilla vilkas elokuun alkupuolisko, mistä tarkemmin ryhmäviesteillä. Iitin Eläkkeensaajat ry. Pelataan mölkkyä Vieterin puistossa ma 14.8. klo 12.00 ja ma 28.8. klo 12.00. Iitin Hevosystäväinseura ry. Aikataulut Kuninkuusravi-kuljetuksissa Kouvolaan la 5.8. ja su 6.8. Aloitetaan la 5.8.: 1. bussi lähtee klo 9.00 Lomakivi, Radansuu–klo 9.15 Kausalan tori–klo 10.00 Kouvolan ravirata, 2. bussi lähtee n. klo 11.00 Kausalan tori–klo 11.30 Kouvolan ravirata. La 5.8. paluukyydit: 1. bussi lähtee klo 17.30 Kouvolan ravirata–klo 18.00 Kausalan tori, 2. bussi lähtee klo 18.45 Kouvolan ravirata–klo 19.15 Kausalan tori–klo 19.30 Lomakivi, Radansuu. Su 6.8.: 1. bussi lähtee klo 9.00 Lomakivi, Radansuu–klo 9.15 Kausalan tori–klo 10.00 Kouvolan ravirata, 2. bussi lähtee n. klo 11.00 Kausalan tori–klo 11.30 Kouvolan ravirata. Su 6.8. paluukyydit: 1. bussi lähtee klo 18.30 Kouvolan ravirata–klo 19.15 Kausalan tori, 2. bussi lähtee klo 19.45 Kouvolan ravirata–klo 20.30 Kausalan tori– klo 20.45 Lomakivi, Radansuu. Tiedustelut Vesa (040 700 4090), Pirjo (040 759 9957) tai sähköpostilla info@iitinhys.fi. Iitti-hölkkä Ravilinnassa tänään to 3.8. Lasten lähdöt porrastetusti klo 17.30 alkaen, aikuiset klo 18.30. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Jopo. Tapahtumassa esiintyy Konsta Hietanen. Iitti-hölkkään kaikki mukaan, niin kuntoilijat kuin huippujuoksijatkin. Reitin voi edetä kävellen tai juosten. Konttilan Kerhon perinteiset mölkyn mestaruuskilpailut pidetään tiistaina 15.8.2023 alkaen klo 17.00 Mirjami ja Kyösti Tuomalan pihapiirissä. Arpajaiset lopuksi. Tulkaapa kertoilemaan ja kuulemaan kesän kuulumisia. Sukuseura Jordan Peuronius ry tekee kesäretken lauantaina 19.8.2023 Hollolan Pyhän Marian kirkolle ja Lahden Malva visuaalisten taiteiden museoon. Lounasta syödään Hollolan Kunnantuvalla. Lähtö Kausalan matkakeskuksesta kello 9.15. Ilmoittautumisaikaa jatkettu 10.8. saakka. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Tiina Majakallio 050 3823344 tai Hanna Näremaa-Perälä 045 6702027 Eläkeliiton Iitin yhdistys. Virkistyspäivä maanantaina 14.8. klo 13 Veteraanimajalla. Maakansan maaja kotitalousnaiset. Palaveri Maakansan seuratalolla ke 16.8. klo 17.30. Aiheena Lähiruokamessut. Vahviala-seura. Korian seudun Karjalaseura kutsuu vahvialaisia yhteiseen tapaamiseen Kontjärven majalle 17.8. klo 17-20. Osoite on Kontjärventie 33, 45610 Koria. Ohjelmassa on kahvit, saunomista ja makkaranpaistoa. Ilmoittautumiset 10.8. mennessä Jari Käelle, puh. 044 346 6461 tai jari.kaki@pp.inet.fi Iitin Kalamiehet. Kalamiesten kesäkahvilatoiminnan suunnittelu Kalamajalla torstaina 3.8. klo 18. Tarvetta myös arpajaisvoitoille, joita voi tuoda tullessaan majalle. Kesäkahvilan osalta vastuuhenkilönä on Marjatta Pulli puh. 0400 420979. Kahviossa tarvetta talkooväelle, tule mukaan. Iitin seurakunnan järjestämä yhdistysten päivä Heinlahdessa 16.8. (Heinlahdentie 154) alkaa klo 10 aamukahveilla ja voileivillä. Ohjelmassa lipunnosto ja luentotilaisuus Ville Hiltusen pitämänä päärakennuksen salissa. Mahdollisuus saunoa (omat pyyhkeet ja saunomisvälineet mukaan), paistaa makkaraa ja pelata mölkkyä. Päivä päättyy noin klo 14. Kaikki mukaan, omat kyydit. Syksyn toiminta alkaa syyskuun 21.9 Päivi Sipposen luennolla, siitä tietoa lähempänä lisää. Toivotut Hetki itselleni -rentoutukset jatkuvat syksyllä kuun ensimmäisenä keskiviikkona klo 17.00 syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen teamsin välityksellä. Ilmoittautumiset ja ohjeet toimisto@kymsy.fi tai sh Minna Tani 05-2296240. Pe: makaronilaatikko, parsakaali, jääsalaatti, mandariini. Kasvisruokailijat: kasvismakaronilaatikko. Lisäksi joka päivä: leipä, levite ja ruokajuoma. Jaalan koulun ruokalista Ei vielä ilmestynyt. Pankeilta huomattava summa lasten harrastusten tukemiseen Tuki kohdennetaan vähävaraisille perheille järjestöjen kautta Ensi vuonna yhdistyvät OP Päijät-Häme ja OP EteläHäme lahjoittavat 70 000 euroa jaettavaksi toimialueensa järjestöille vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Kampanjan nimi on Yhdessä Hämeen lasten ja nuorten hyväksi. Harrastustoimintaa lapsille ja nuorille tarjoavat järjestöt, seurat ja yhdistykset voivat hakea tukirahaa 13. elokuuta saakka. Hakemuksesta tulee käydä ilmi, miten tuki käytettäisiin, minkä suuruisena sitä haetaan ja miten varmistetaan, että tuki kohdistuu juuri vähävaraisille perheille. Tukea saavat yhdistystoimijat julkistetaan syyskuun alussa, ja rahat maksetaan lokakuun loppuun mennessä. Pankkien toimialueeseen kuuluvat Iitti, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Hämeenlinna, Lahti, Loppi ja Riihimäki. LUMIMARJA TIRRONEN Yksi tämän hetken suosituimmista suomalaisyhtyeistä, Portion Boys, esiintyy lauantaina Kausalassa. Portion Boys on Pub Mestan Road Rock -festivaalin pääesiintyjä. Jo vuonna 2010 perustetun Portion Boysin läpimurtohitti oli iskelmäduo Matin ja Tepon kanssa tehty Vauhti kiihtyy (2021), jota on kuunneltu yli 19 miljoonaa kertaa Spotifyssa. Uuden Musiikin Kilpailussa eli Suomen euroviisukarsinnoissa Portion Boys tuli toiseksi kappaleella Samaa taivasta katsotaan . Voiton vei Käärijän Cha Cha Cha . Portion Boysin on määrä Myös paikallinen mieskuoro Eliitti nousee lauteille Road Rockissa Portion Boys esiintyy lauantaina Kausalassa Portion Boys tunnetaan myös Kyläbaari-hitistään. (Kuva: Ari Myllymäki / Sony Music.) esiintyä noin klo 23. Aikaisemmin illalla Merrankujalla esiintyvät Faija sekä räppäri Uniikki. Festivaalin avaa Iitin Lauluveikoista ja Elimäen mieslaulajista koottu mieskuoro Eliitti, joka esiintyy klo 18. Road Rock vaikuttaa Kausalan liikenteeseen lauantaina, sillä Merrankujan Kauppakadun ja Iitintien välinen osuus on suljettu liikenteeltä festivaalin ja sen valmistelun ajan. Road Rock Kausalan Merrankujalla lauantaina 5. elokuuta klo 17-24. K-18. Liput. Ilmoita palveluistasi. www.iitti.fi Kansalaisopiston kursseille ilmoittautuminen Ilmoittautuminen on alkanut tiistaina 1.8. klo 10. Voit ilmoittautua kirjastolla sen aukioloaikoina tai netissä osoitteessa uusi.opistopalvelut.fi/iitti. Voit ilmoittautua myös kännykällä oheisella QR-koodilla. Tulostettu opinto-opas on noudettavissa kirjastolta tai kirjastoautolta. Lisätietoja ilmoittautumisesta puh. 040 554 6502.
10 Iitinseutu Palveluhakemisto Polttooljya .. .. MATTI NIEMI Puh. 3636118, 040-7523932 Maalausta ja tapetointia Metsatyot .. .. Nuohous MARKKU VARPENIUS Ky p. (05) 326 0143, 0400 553 417 Maalausta ja hiekkapuhallusta Maalausja lattianpaallystystyot .. .... Kuljetuksia Kauneushoitoloita Kiinteistohuoltoa .. Hierojia Hautakivia .. Hautaustoimistoja Kukkakauppoja Elainlaakareita .. .... .. .. Hammaslaakareita .... .. .. Autotarvikkeita Autokorjaamoja ja -huoltoja Pienkonekorjaus ja -huollot Varastotie 8, 47400 Kausala, www.kausalanautokatsastus.fi puh. 044 985 4690, asiakaspalvelu@kausalanautokatsastus.net Avoinna ma-to 9-17, pe 9-16. Siivousliikkeita .. Hautaustoimistoja Kukkakauppoja Sahkoliikkeita .. .. .. Tilitoimistoja Tuote-esittelyja .. Rakennusliikkeita .. Naukion Hautauspalvelu Kauppakatu 10, Kausala Kauppakatu 9, Kuusankoski p. 0400 414 431 Palvelemme ma-pe 9 – 16. Muina aikoina sopimuksen mukaan. www.nakionhautauspalvelu.fi Naukion Kukka Kauppakatu 10, Kausala p. 040 678 7784 Palvelemme ma-pe 9 – 17, la 9-14. naukionkukka@gmail.com Torstaina elokuun 3. päivänä 2023 Rakennusliikkeita .. Vesija lampojohtoliikkeita .. .. .. Varikauppoja .. Iitinseutua luetaan verkossa! saat suuren yleisön pieneen hintaan! Verkkomainoksen viikkohinta alkaen 49 euroa Yrittäjä, Lisätietoja: iitinseutu.fi/ilmoittajalle/verkkomainonta/
Iitinseutu KULTTUURI 11 LUMIMARJA TIRRONEN Torstaina elokuun 3. päivänä 2023 Taidetta kolmel viisii Ahti Haapaniemen, Mape Nuuttilan ja Terttu Siilolan yhteisnäyttelyssä nähdään uusia puolia tekijöistä Iitin kirkonkylän kylätalon näyttelykausi alkaa hiljalleen lähestyä loppuaan, mutta vielä on kolme näyttelyä jäljellä. Parhaillaan kylätalolla esittäytyvät iittiläiset Ahti Haapaniemi, Mape Nuuttila ja Terttu Siilola, joiden yhteisnäyttelyllä on veikeä nimi: Kolmel viisii . Näytteillä on maalauksia, keramiikkaa, valokuvia sekä lasija kierrätystaidetta. Ahti Haapaniemi tunnetaan maisemamaalauksistaan, ja niitä häneltä nähdään tässäkin näyttelyssä. Haapaniemi on kuvannut muun muassa Mankalan Isokäyrää sekä Manamansalon saarta Oulujärvellä. Maisemien lisäksi Haapaniemi on tuonut näytille pari aivan erilaista maalausta, joissa kuvataan ihmisiä sisätiloissa. Kissakaveri -niminen öljymaalaus on oikein onnistunut työ, ja tällaista Haapaniemeltä näkisi mieluusti lisääkin. Myös Mape Nuuttila yllättää, sillä ITE-henkisten kierrätysveistosten ohella esillä on runsaasti kokeellisia valokuvia. Niissä esiintyy näennäisen arkisia esineitä ja luonnonilmiöitä, joita Nuuttila on valokuvannut mikroskooppisen läheltä. Lähestymistapa muuttaa näkymät abstrakteiksi. Esimerkiksi Veitsen terällä -sarjan taidevalokuvissa Hackmanin klassinen Savonia-ruokaveitsi lilluu mahdollisesti tiskivedessä: punainen tausta ja veteen muodostuneet kuplat heijastuksineen nostavat kuvien tunnelman arjen yläpuolelle. Terttu Siilolan maalausten aiheet ovat pitkälti luonnosta ja eläinkunnasta, mutta on joukossa muutama poikkeuskin, kuten Ydinvoimaa -niminen maalaus viime vuodelta. Siinäkin kuvataan auringonlaskun värjäämää rantamaisemaa, mutta horisontissa kohoavat ydinvoimalat erottavat teoksen perinteisistä maisemamaalauksista. Hyvin viehättävä on Siilolan Mummon pelargonit -niminen öljymaalaus vuodelta 1997. Ahti Haapaniemen, Mape Nuuttilan ja Terttu Siilolan Kolmel viisii -näyttely Iitin kirkonkylän kylätalolla 7. elokuuta saakka. Kymentaantie 1, Iitin kirkonkylä. Mape Nuuttilan tyylikäs asetelma koostuu keramiikkavadista ja puisesta munasta. Terttu Siilolan ”Mummon pelargonit” (1997) voisivat olla vaikka Gotlannin Visbystä. Ahti Haapaniemi: Kissakaveri. Vaskiseitsikko Novuksella puistokonsertti Verlassa Vaskiseitsikko Novus konsertoi Verlan tehdasmuseon puistossa lauantaina 12. elokuuta. Puistokonsertti on osa yhdeksän konsertin kiertuetta. Konsertin alkupuoliskolla kuullaan Jean Sibeliuksen, Toivo Kuulan ja muiden suomalaisten säveltäjien vaskiseitsikolle säveltämiä teoksia. Loppupuoliskolla luvassa on ikivihreitä viihdeja tanssimusiikin helmiä. Ennen radion läpilyöntiä vaskiseitsikot vastasivat usein musiikin esittämisestä ja kansan tanssittamisesta juhlatilaisuuksissa. Vaskiseitsikkojen kultaaikaa oli 1800ja 1900-lukujen taite, jolloin vaskiseitsikkoja perustettiin laajalti koko maassa. Esimerkiksi monilla tehtailla ja sahoilla oli omat seitsikkonsa. Vaskiseitsikko Novus pyrkii toiminnallaan vaalimaan ja elvyttämään vaskiseitsikkoperinnettä sekä tuomaan sitä nykypäivään. Konserttikiertueen mahdollistavat Karjalan Kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus. Konserttiin on vapaa pääsy. Vaskiseitsikko Novus Verlan tehdasmuseon puistossa lauantaina 12.8. klo 13.00. Verlantie 295, Jaala. Iitin MLL järjestää Iitin kirkonkylän kylätalolla erityisesti lapsille suunnatun Saa koskea -taidenäyttelyn 9.–21. elokuuta. Näyttelyssä lapset saavat koskea ja kokea taidetta omista lähtökohdistaan: katseltavan lisäksi näyttelyssä on tunnusteltavaa ja kuultavaa. Näyttelyyn tulee mosaiikkia, valokuvia, maalauksia, keraKirkonkylän kylätalon seuraava näyttely erityisesti lapsille suunnattu miikkaa sekä tekstiili-, puu-, lasija kierrätystaidetta Pirkko Holmbergilta, Sari Hakalalta, Satu-Merja Jalakselta, Pekka Korvelta, Suvi Rautjoelta, Annika Salmelta, Risto Hannikaiselta, Margit Peltolalta, Mirja Näkiltä, Mape Nuuttilalta, Tiina Braggelta, Maire Kolehmaiselta ja Sara Peltolalta.
JENNI TÖRMÄNEN 12 Iitinseutu Torstaina elokuun 3. päivänä 2023 KAISA MALIN 319 kilometriä työharjoittelua Eräja luonto-oppaiksi opiskelevat Jenni Törmänen ja Kaisa Malin meloivat, pyöräilivät ja patikoivat kolme viikkoa Iitin seudulla — ja ihastuivat Iittiin Vietimme heinäkuussa kolme viikkoa työharjoittelussa Iitin Matkailu ry:ssä. Opiskelemme molemmat eräja luontooppaiksi Eerikkilän Urheiluopistossa Tammelassa. Tavoitteena oli kartoittaa Iitin seudun uusia ja vanhoja luontoreittejä Outdooractiveen, joka on reittien digitaalinen tietopankki. Samalla nämä kolme viikkoa tarjosivat oivan tilaisuuden tutustua meille entuudestaan tuntemattomaan Iittiin. Etsit sitten evästelyyn sopivaa päiväretkikohdetta, eripituisia melontareittejä tai monipuolisia pyöräilyreittejä, Iitistä löydät ne kaikki. Vietimme työharjoittelun ensimmäisen viikon Etelä-Iittiin tutustuen. Pääsimme heti tositoimiin eli patikoimaan, pyöräilemään ja melomaan. Luontoliikunta on mainio tapa tutustua uuteen paikkaan: kävellen, pyöräillen ja meloen uudet kulmat näyttäytyvät eri tavoin, ja poluilla on helppo kohdata uusia ihmisiä. Onnekas voi törmätä myös luonnon asukkeihin, kuten majavaan. Toinen viikko vierähti Iitin kirkonkylän kulmilla. Alueella on paljon nähtävää ja koettavaa. Ohjelmoidun aikataulumme takia emme millään ehtineet vierailla kaikissa paikoissa, joissa olisimme halunneet käydä. Viikko tarjosi kuitenkin lukuisia mieleenpainuvia hetkiä, kuten evästelyä Kalmusaaren laavulla, pyöräilyä Itä-Iitin kauniissa maalaismaisemissa ja melomista peilityynellä Urajärvellä. Kolmannella ja viimeisellä viikolla työharjoittelu huipentui melkein koko Iitin kiertävään melontaan. Matkaan lähdimme Pohjois-Iitistä Kymijokea pitkin kohti Mankalan voimalaitosta ja kirkonkylän edustalla sijaitsevia järviä. Vierailimme paljon kehuja keränneellä Hiidenvuorella ihailemassa mykistäviä maisemia ja jatkoimme matkaa Kimolan kanavaa pitkin takaisin pohjoiseen. Kolme päivää ja 70 kilometriä myöhemmin olimme lopulta meloneet Iitin ympäri. Vastatuulesta ja pienistä kolotuksista huolimatta reissu näytti Iitistä jälleen uusia puolia ja osoitti, että alueelta löytyy luontoa ihmeteltäväksi. 11 patikoidun, 93 melotun ja 215 pyöräillyn kilometrin jälkeen voimme todeta, että Iitti sopii kaikenlaisille luontoliikkujille. Olemme pieniltä paikkakunnilta kotoisin, ja pienten kuntien yhteisöllisyys on meille tuttu juttu, mutta myönnämme kolmen viikon kokemuksella ihastuneemme Iittiin. Upean luonnon lisäksi meitä ovat ilahduttaneet lukuisat kohtaamiset ystävällisten paikallisten kanssa sekä matkailijan silmin monipuoliset palvelut, joita kunnasta löytyy. Olemme saaneet työharjoittelun aikana tutustua moniin paikallisiin yrittäjiin, jotka ovat omilla tarinoillaan inspiroineet meitä yrittäjyyteen ja löytämään juuri omannäköisen urapolun. Me kesähessut kiitämme kohtaamisista ja kannustamme kurkkaamaan Iitin monipuolisia luontoreittejä Outdooractivesta. Keitä kahvit termariin, nappaa pullapitko eli iittiläisittäin sikanen mukaan ja lähde sinäkin luontoretkeilemään! Meloen matkaa taitettiin 93 kilometriä. (Kuva: Kaisa Malin.) Kolmeen viikkoon mahtui monenlaista säätä. Välillä oli peilityyntä. (Kuva: Kaisa Malin.) Sinilevän voi tunnistaa kotikonstein Ilmastonmuutos lisää hellejaksoja, mikä luo otollisemmat olosuhteet sinilevien esiintymiselle Kesän edetessä sinilevää voi esiintyä uimavesissä paikoitellen runsaastikin. Nimestään huolimatta sinilevä ei ole levää, vaan kyse on yhteyttävistä bakteereista, joita kutsutaan syanobakteereiksi. Hellejaksot edesauttavat runsaiden sinileväkukintojen muodostumista. Pidemmät ja kuumemmat hellejaksot yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä, mikä lisää sinilevien esiintymistä erityisesti ravinteikkaissa ja rehevöityneissä järvissä ja joissa. Sinilevä näyttää vedessä vihertäviltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Uimarannalla voi näkyä veden pinnassa myös kapeita leväraitoja tai tyynellä säällä kokonaisia levälauttoja, jos sinilevää on runsaasti. Sinilevän tunnistamiseen on olemassa pari näppärää testiä. Kokeile nostaa leväistä vettä tikulla. Jos levämassa hajoaa eikä jää roikkumaan tikkuun, vedessä on todennäköisesti sinilevää. Toinen tapa on laittaa vettä läpinäkyvään astiaan ja antaa sen seistä noin tunnin ajan. Tämän jälkeen astiaa tarkastellaan valoa vasten. Jos levähiukkaset ovat nousseet veden pinnalle, ne ovat todennäköisesti sinilevää. Sinilevälajeja on useita, ja osa niistä on myrkyllisiä. Myrkyllisyyttä ei voi nähdä päällepäin tai selvittää kotikonsteilla. Sinilevät voivat sisältää muun muassa maksaja hermomyrkkyjä. Sinileville altistumisesta voi saada ihoärsytystä, vatsaoireita tai flunssan tapaisia oireita, kuten päänsärkyä tai silmien ärsytystä. Oireet ilmaantuvat yleensä muutaman tunnin kuluessa altistuksesta. Jos olet kosketuksissa sinileväisen veden kanssa, peseydy puhtaalla vedellä heti kun mahdollista. Lieviin oireisiin löytyy apteekista itsehoitovalmisteita, mutta voimakkaita oireita saaneiden tulee ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Sinilevää on aina syytä varoa. Sinileväisessä vedessä ei saa uida, eikä lapsia tai lemmikkieläimiä saa päästää leikkimään tai uimaan leväiseen rantaveteen. Sinileväistä vettä ei saa käyttää ihmisten tai eläinten juomavetenä edes keitettynä, eikä sitä tule käyttää löylytai pesuvetenä. Jos epäilet, että vedessä on tai on äskettäin ollut sinilevää, älä käytä sitä. Kirjoittaja on Hämeen ammattikorkeakoulun Bio-tutkimusyksikön projektiasiantuntija. Artikkeli on kirjoitettu osana Hämeen ilmastoturva -hanketta, joka toteutetaan maaseuturahaston tuella. JOSEFIINA RUPONEN