• Informo FINVAn asiakaslehti 2/2011 | WWW.finva.fi Ammattiidentiteetti uusiutumassa ­ vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi Suvipäivänä sanottua Olli-Pekka Ruuskanen: Yhteistyöllä globaaliksi suunnannäyttäjäksi Koulutustarjontamme löytyy sivuilta 13 ­21. Informo 2/2011 1
• Sisältö Kuva Teppo Jokinen Suvipäivillä Pecha Kucha -tietoilotulitusta FINVAn Suvipäivillä 11 finanssialan ammattilaista kertoi Pecha Kucha -menetelmällä muun muassa työelämän ihanasta keveydestä ja vihaisista linnuista. Sivu 22. OTTI-hanke innostaa yhteisöllisyyteen OTTI-hankkeessa tutkitaan sosiaalisen median välineiden soveltuvuutta työpaikkakouluttajien kouluttamiseen. Paikka- ja aikariippumattomuuden toivotaan helpottavan opiskelua. Sivu 8. 3 Pääkirjoitus 4 Olli-Pekka Ruuskanen: Paras tapa ennustaa tulevaisuutta on olla luomassa sitä 8 OTTI-hanke innostaa yhteisöllisyyteen Sukellus ETF-maailmaan Kuva Teppo Jokinen 9 Lisää laatua oppisopimukseen! 10 Ammatti-identiteetti uusiutumassa ­ vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi 12 Kolumni: Pekka Killström 13 FINVAn koulutuskalenteri 22 Suvipäivänä sanottua 28 Sukellus ETF-maailmaan Tutustu monipu oliseen koulutu starjont aamme ! S.13­21 . 2 Informo 2/2011 Petre Pomell kertoi Suvipäivillä yksityissijoittajista verkossa. Lehden sivuilla hän sukeltaa ETF-maailmaan. Sivu 28. 30 Bulevardilla
• INFORMO 2/2011 FINVAn asiakaslehti Julkaisija Vakuutustiedon Kehittämissäätiö Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Päätoimittaja Hannele Ikonen hannele.ikonen@finva.fi puh. 040 550 8789 Toimitus Paula Hämäläinen paula.hamalainen@finva.fi puh. 0404 503 464 Bulevardi 28 00120 Helsinki puh. 0404 503 490 faksi 0404 503 480 www.finva.fi Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset kustannus@finva.fi Osoitelähde FINVAn asiakasrekisteri Ulkoasu ja taitto Teppo Jokinen Painopaikka PunaMusta Oy, 2011 Pääkirjoitus Koulutuksella merkittävä rooli ammattiylpeyden kohottamisessa okainen haluaa kokea työnsä arvokkaaksi ja nähdä työnsä osana laajempaa kokonaisuutta. Ammatti-identiteetin kehittymisen edellytyksenä on, että työntekijät ovat selvillä työnsä vaatimuksista sekä omasta osaamisestaan. Finanssialalla työn sisältö on viime vuosina kovasti muuttunut. Jatkuva sääntely, uudet markkinointi- ja myyntikanavat, entistä moninaisemmat tuotteet ja asiakaspalvelun rinnalla myynnillisyyden korostuminen ovat osa uusista osaamisvaatimuksista. Turvallisuushakuisesta vakuutusalan tuotteet, säännöt ja vakuutustekniset asiat hallitsevasta asiakaspalvelijasta ei hetkessä muututa monimutkaisten finanssipalvelujen myyjäksi, käy ilmi KTT Marjo Kumpulan väitöskirjasta. Voit lukea väitöskirjasta lisää lehdestämme. Ammatin ja opiskelupaikan valinnasta alkaa oman ammatti-identiteetin muovaantuminen. Myöhemmin koulutuksella ja työelämällä on merkittävä rooli ammattiylpeyden kohottamisessa. Kun Kuva Teppo Jokinen henkilöstöltä vaaditaan muutostilanteissa uudenlaista osaamista, on oppilaitokKuva Teppo Jokinen sen ja työelämän yhteistyö ensiarvoisen tärkeää. Tästä yksi hyvä esimerkki on Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto (Rava). Tutkintoa on suunniteltu yhdessä työelämän kanssa, ja FINVA toteuttaa sitä tiiviissä yhteistyössä finanssialan yritysten kanssa. Tutkinnon suorittaminen näyttöineen omalla työpaikalla on erinomainen väline kehittää työtä ja luoda uusia toimintatapoja. Uskomme FINVAssa, että investointi koulutukseen tekee työstä tuloksellisempaa, tehokkaampaa ja hauskempaa. Hannele Ikonen hannele.ikonen@finva.fi J Alan oma eMBA-koulutusohjelma alkaa jälleen ­ Ota haaste vastaan ja tule kehittämään tulevaisuuden johtamistaitoja! Finanssialan johdolle ja erityisasiantuntijoille suunnattu eMBA-koulutusohjelma alkaa tammikuussa 2012. Ohjelmassa keskitytään finanssiliiketoiminnan johtamiseen, strategiseen johtamiseen sekä asiakkuuksien johtamiseen. Ohjelma antaa valmiuksia kehittää organisaation toimintaa ja auttaa ymmärtämään alan tulevaisuuden haasteita. Ohjelman toteuttavat yhteistyössä Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu. Infotilaisuus FINVAssa 21.9.2011 klo 14.30­16.30. Ilmoittautumiset koulutus@finva.fi. Koulutusohjelman tarkempi esittely sivulla 20. Informo 2/2011 3
• 4 Informo 2/2011
• Teksti: Paula Hämäläinen · Kuvat: Teppo Jokinen Olli-Pekka Ruuskanen: Paras tapa ennustaa tulevaisuutta on olla luomassa sitä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen toivoo, että finanssiala ei jämähdä nykyhetkeen. Hänen mukaansa suomalaiset alan toimijat voivat olla globaaleja suunnannäyttäjiä: rohkeita, yhteistyökykyisiä ja innovatiivisia. Kehitysmaista oppia yksinkertaisiin tuotteisiin Ennen professuuria Olli-Pekka Ruuskanen toimi Ugandan vakuutusyhtiöiden keskusliiton toimitusjohtajana ja useassa ugandalaisessa finanssilaitoksen hallituksessa osana kansainvälisten rahoittajien tukemaa interventiota. Hän vei ugandalaisten avuksi parhaita johtamiskäytänteitä kehittyneistä maista, kehitti finanssilukutaitoa, valvoi Ugandan pörssin toimintaa ja oli mukana Itä-Afrikan vakuutusalan koulutusorganisaatioiden toiminnassa. 30 miljoonan asukkaan Ugandasta voi tulla mieleen Idi Aminin hirmuhallinto, alhainen elintaso ja korruptio. Köyhyys on kaikkialla: teiden varsilla ei ole Yksi esimerkki tästä ovat kehitysmaissa yleistyneet mikrolainat. Ugandassa raha liikkuu kätevästi kännykän avulla. Tämä herättää Nokian kotimaassa ajatuksia: Miten Suomessa voitaisiin hyödyntää uutta teknologiaa finanssialalla? Mikä voisi olla yksinkertainen ja kustannustehokas vakuutustuote? Voisimmeko ottaa jotain opiksi kehitysmaiden tavoista toteuttaa mikrovakuutuksia? "Mahdollisuudet kehittää alaa uuteen suuntaan ovat vain meistä itsestämme kiinni." liikennevaloja eikä katulamppuja, ja liikkuminen on usein turvatonta. Uganda ja muut kehitysmaat ovat kuitenkin yksityisille yrityksille hyviä kokeilukenttiä. Ruuskasen mukaan kehittyneiden maiden yrityksillä on opittavaa kehitysmaista. Kehitysmaista puuttuu institutionaalisia rakenteita, ja väestö on köyhää. Haasteelliset olosuhteet johtavat muun muassa kustannustehokkuuteen. Kun tuotteet ovat edullisia ja yksinkertaisia, ne ovat myös kilpailukykyisiä kaikkialla, Ruuskanen muistuttaa. Katseet tulevaisuuteen, maailmalle... Innovoinnin yksi haaste on olla urautumatta nykyhetkeen tai menneisyyteen. Finanssiala on käyttänyt kolme perustelua innovoinnin vähäisyyteen. On väitetty, että markkinat Suomessa ovat liian pienet, jotta kannattaisi tehdä epävarmaa innovointia. Lisäksi valvontaviranomaisten jäykkyyttä on käytetty esteenä uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämisessä. Kolmanneksi luullaan, että kilpailijat kopioivat heti Olli-Pekka Ruuskanen ehdottaa tuotekehitysinnovaatiolaboratoriota finanssialalle. Informo 2/2011 5
• "Monet asiat etenevät parhaiten yhdessä tekemällä." uuden finanssi-innovaation, ennen kuin tuotekehityskustannukset saadaan katettua. Liiketoimintaprosesseissa voi kuitenkin tulla minä hetkenä tahansa vastaan radikaaleja muutoksia, joista syntyy liiketoimintaetua kilpailijalle. Innovointi voi olla myös defensiivistä. Yhdysvalloissa on vuodesta 1998 lähtien myönnetty liiketoimintapatentteja. Vaikka Olli-Pekka Ruuskasen etappeja uralla 1997 2001 2002 2004 2004 2007 2007 2008 2008 2009 2010 2011 2012 tutkimuspäälliköksi Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliittoon tutkimusjohtajaksi Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliittoon opintovapaalle Ugandaan viimeistelemään väitöskirjaa kauppatieteiden tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta tutkijaksi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitokseen toimitusjohtajaksi Uganda Insurers Associationiin hallituksen puheenjohtajaksi Uganda Reinsurance Company Ltd:iin varapuheenjohtajaksi Insurance Institute of Ugandaan hallituksen jäseneksi Capital Markets Authorityyn hallituksen jäseneksi Financial Literacy Foundationiin paluu Ugandasta vanhemmaksi tutkijaksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun vakuutustieteen professoriksi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun ohjelmajohtajaksi eMBAssa Ruuskanen vaihtoi ajatuksiaan Suvipäivillä Henki-Fennian toimitusjohtaja Seppo Rinnan kanssa. Rinta toimii Vakuutustiedon Kehittämissäätiön puheenjohtajana. viimeaikainen oikeuskäytäntö onkin rajoittanut niiden soveltamisalaa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa patentoidaan paljon finanssialaa koskevia innovaatioita. Vakuutusalalla on lähes 3 000 patenttia, ja niitä tulee lisää. Yksi uhka voi olla, että yhdysvaltalaisen yrityksen patentti johtaa myös patenttihaasteeseen EU:ssa. Ruuskasen mukaan kannattaisikin pohtia entistä aktiivisemmin koko finanssialalla, voiko jollekin suomalaiselle finanssituotteelle tai liiketoimintamallille hakea IPR-suojaa. Lisäksi on hyvin tärkeää panostaa strategiseen tuote- ja liiketoiminnan seurantaan ja tietää, mitä tapahtuu niin Suomessa kuin maailmalla. markkinoille kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. S-vakuutuksen ostaminen olisi vaivatonta. Kauppareissulla ostoskoriin voisi pujahtaa yhtä lailla maitopurkki kuin tapaturmavakuutus. Näin oltaisiin todella kiinni asiakkaan arjessa. Ruuskasen puheessa painottuukin asiakaslähtöisyys. Yleisesti ottaen tuotteiden ja palveluiden pitäisi puhuttaa asiakkaita. Suomalaisilla on osaamista vaikka kuinka, mutta teknisestä näkökulmasta pitäisi siirtyä lähemmäksi asiakasta. Vakuutusalalla tämä tuottaa jossain määrin haastetta, sillä asiakas voi muistaa vakuutuksensa vasta korvausta hakiessaan. Miten vakuutusyhtiö sitten voisi olla enemmän mukana asiakkaan arjessa? Miten muuttaa kerran vuodessa lähetetty ilmoitus vakuutusmaksun korotuksesta jokapäiväiseksi kanssakäymiseksi asiakkaan kanssa? Ruuskanen kertoo amerikkalaisesta State Farm -vakuutusyhtiöstä, joka ... ja asiakkaaseen Ruuskanen luotaa tulevaisuuteen myös partneri-agenttimallin ja uusien toimijoiden pohjalta. ­ Meillähän on S-tili, milloin tulee S-vakuutus? Uusia pelaajia on varmasti tulossa 6 Informo 2/2011
• lähettää autovakuutuksen ottajille säävaroituksia kännykkään. Tällä pienellä teolla vakuutusyhtiö osoittaa asiakkaalle tämän olevan tärkeä. Samalla muodostuu kosketuspinta päivittäiseen elämään. Toinen keino olisi tarjota tulevaisuudessa vakuutuksenottajille reaaliaikaista paikkatietoa riskeistä. Kun vakuutuksenottaja kävelee lauantai-iltana kaupungilla, hän voisi saada kännykkäänsä tietoa levottomuuksista lähibaarissa tai asuntomurtojen sarjasta kotinsa lähellä. Tai ehkä vakuutusyhtiö voisi seurata Google mapsia ja huolehtia, että asiakkaan asunto on ulkopuolelta katsottuna kunnossa. Ja jos jotain ikävää sattuisi näkymään kuvaruudulta, vakuutusyhtiö voisi ilmoittaa tästä mahdollisimman nopeasti asiakkaan älypuhelimeen. Tarvittaessa yhtiö voisi auttaa korvaushakemuksen esitäyttämisessä saman tien. Globaaliksi suunnannäyttäjäksi rohkeudella... Finanssialan kehitys luo uusia osaamisvaatimuksia vanhojen rinnalle. Ruuskasen mukaan pitäisi ymmärtää alan liiketoiminnan erityispiirteitä, olla luova, pystyä löytämään parhaita käytäntöjä, osata arvioida ja hallita riskejä ja taitaa uutta teknologiaa. Vieläkin tärkeämpää on olla rohkea ja analysoida, miten asioita voitaisiin tehdä toisin. Alan toimijoiden tulisi miettiä, haluavatko ne olla globaaleja suunnannäyttäjiä vai hiipuvia haarakonttoreita. Tällä vertauksella Ruuskanen viittaa Tekesin toimeksiannosta vuonna 2009 tehtyyn ja Deloitten toteuttamaan selvitykseen. Selvityksen mukaan globaalin talouden vaatimukset tulisi huomioida entistä kattavammin finanssialan organisaatioiden strategisissa valinnoissa ja operatiivisissa toimintamalleissa. Haasteena tosin pidetään sitä, että finanssitoimialan kilpailutekijät mielletään kotimarkkinoihin rajoittuviksi. Ruuskanen tuokin esille esimerkiksi Solvenssi II:n positiivisena asiana. Monilla muilla mailla on vähemmän osaamista vakavaraisuuden hallinnasta kuin meillä ja prosessit ovat vähemmän valmiita. Suomessa voitaisiin hyödyntää Euroopan ongelmia ja lähteä rohkeammin luomaan eurooppalaista strategiaa. Ruuskanen uskoo, että suomalaisilla yhtiöillä olisi hyvät mahdollisuudet lähteä jopa globaaleiksi suunnannäyttäjiksi. ... ja yhteistyöllä Suomalaisilla finanssialan toimijoilla on hyvät lähtökohdat aktivoitua ja luoda itse tulevaisuuttaan. Tulevaisuutta on helpompi ennustaa, kun on itse mukana luomassa sitä. Ja mikä parasta, suomalaisella vakuutusalalla on pitkä yhdessä tekemisen perinne. ­ Monet asiat etenevät parhaiten yhdessä. Yhdessä voidaan luoda ydin, josta jokainen voi räätälöidä itse eteenpäin, Ruuskanen kertoo. Millä tavoin yhteistyötä sitten voitaisiin organisoida? Ruuskasen mukaan finanssiala voisi tutkimus- ja tuotekehittelyssä käyttäytyä enemmän korkean teknologian yritysten mallin mukaisesti. Alan kehitystyöhön pitäisi saada mukaan yritykset, akateeminen maailma ja julkiset tahot. Eräs vaihtoehto olisi käynnistää alan yhteinen tuotekehitysinnovaatiolaboratorio. Laboratoriossa voisivat olla edustettuina kaikki alan keskeiset toimijat. Läpi yhteistyön olisi hyvä neuvotella valvojan kanssa ja pitää osapuolia matkan varrella ajan tasalla. Valvontaviranomainen toisi näkökulmansa siihen, onko innovaatio mahdollinen. Samalla valvojan rooli voisi muuttua pelkästään valvovasta työstä alaa kehittävään suuntaan samaan tapaan kuin esimerkiksi Intiassa Insurance Regulatory and Development Authorityssa. Yliopisto voisi henkilökuntansa lisäksi mobilisoida opiskelijoita innovointitalkoisiin. Tämä lisäisi gradun tekijöiden vuorovaikutusta yhtiöiden kanssa ja mahdollistaisi uuden luomista. Samalla yhtiöt pääsisivät yhteistyöhön mahdollisten tulevien työntekijöidensä kanssa. ­ Mahdollisuudet kehittää alaa uuteen ja mielenkiintoiseen suuntaan ovat vain meistä itsestämme kiinni, rohkaisee Ruuskanen. Kolmas finanssialalle suunniteltu eMBA-ohjelma alkaa tammikuussa 2012 FINVA ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu (JKK) toteuttavat yhteistyössä finanssialan johtamisohjelman Executive MBA in Insurance and Financial Services (eMBA) vuosina 2012­2014. Olli-Pekka Ruuskanen toimii eMBAn ohjelmajohtajana ja vastaa Vakuutus- ja rahoitusliiketoiminnan johtamisen osiosta. Ruuskanen lupaa, että ohjelmassa huomioidaan kansainväliset finanssialan muutokset ja tutustutaan uusiin sääntöihin ja innovaatioihin. Opiskelijoita opettavat kansainväliset ja kotimaiset huippuasiantuntijat. Hakuaika on parhaillaan käynnissä. Katso tarkemmin s. 20. Informo 2/2011 7
• Teksti: Salla Närhinen OTTI-hanke innostaa yhteisöllisyyteen Työkiireet ja lähiopetuksesta aiheutuvat poissaolot töistä ovat usein esteenä työpaikkakouluttajien kouluttautumiselle. O TTI-hankkeessa tutkitaan sosiaalisen median välineiden soveltuvuutta työpaikkakouluttajien kouluttamiseen. Paikka- ja aikariippumattomuuden toivotaan helpottavan opiskelua. Viime lukuvuoden aikana FINVAssa järjestettiin kaksi peruskoulutusta finanssialan työpaikkakouluttajille, jotka vastaavat työpaikan sisäisestä koulutuksesta. Toinen koulutus oli kymmenen hengen avoin ryhmä ja toinen Tapiolan yrityskohtainen neljänkymmenen osallistujan ryhmä. Koulutukset järjestettiin peräjälkeen, joten Tapiolan ryhmässä voitiin hyödyntää edellisestä saatuja kokemuksia. Erityisesti interaktiivisuutta lisättiin myös lähipäivissä. Sosiaalinen media hankkeessa Peruskoulutukseen kuuluu kaksi lähipäivää, ensimmäinen on koulutuksen alussa ja toinen lopussa. Välissä pidetään yhteyttä ja opiskellaan sosiaalisen median välityksellä. Osa yhteydenpidosta ja opiskelusta on ohjattua ja tapahtuu sovittuna ajankohtana, osa on itseopiskelua. Sosiaalisen median välineistä hankkeessa käytetään chatteja, keskustelupalstoja, wikejä, blogeja ja Live meeting -verkkoneuvotteluja. FINVAn projektipäällikkö Juha Martikainen kertoo, että työpaikkakoulutettavien aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on ollut erittäin hyvää. Tietoja on vaihdettu parhaiten ohjatuissa chateissa ja verkkoneuvotteluissa. Martikainen kertoo, että koulutettavien sosiaalisen median tuntemuksessa on eroja. Hän antaa teknistä opastusta välineiden käytössä sekä ohjeistaa käyttöä ennen koulutusta ja sen aikana. Jokainen opiskelija saa tarvitsemaansa apua. Avoimin mielin pilottikoulutukseen Eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara Eläke-Tapiolasta osallistui yrityskohtaiseen koulutukseen. ­ Sosiaalisen median hyödyntäminen niin koulutuksessa kuin muutenkin kiinnostaa, ja ajattelin, että tässä olisi oiva tilaisuus päästä tutustumaan siihen paremmin, hän kertoo. ­ Työpaikallamme koulutus keskittyy usein lajiosaamiseen ja lakimuutoksiin. OTTI-hankkeessa oli mahdollisuus toisenlaiseen koulutukseen ­ sellaiseen, jossa pitäydytään kouluttajien koulutuksessa ja siinä, miten saada muut oppimaan. Sosiaalinen media oli Saulivaaralle entuudestaan tuttu. Verkkoneuvottelussa hän tosin oli ensikertalainen. Neuvottelu sujui kuitenkin alkuvaikeuksien jälkeen kaikilta 8 Informo 2/2011
• mallikkaasti. Saulivaaran mielestä teknisiin vaikeuksiin ei pidäkään takertua, sillä ne kuuluvat sosiaalisen median ympyröihin. Saulivaara jatkaa, että koulutuksessa korostui lähipäivien merkityksellisyys. ­ Henkilösuhteet voisivat jäädä etäisiksi, jos koulutus tapahtuisi vain sosiaalisessa mediassa. Lähipäivinä osallistujat saivat mukavasti aidot kasvot verkkokasvojen lisäksi. Lähipäivissä Saulivaara huomasi koulutusryhmän koostuvan varsin avoimista ihmisistä, jotka uskalsivat sanoa ajatuksensa ääneen ja tuoda omaa persoonallisuuttansa esiin. ns. sekajoukkueita, joissa oli mukana tuoreempia ja kokeneempia kouluttajia. Tuoreemmat saivat hyviä vinkkejä ja varmasti myös kokeneemmat vastavuoroisesti tuoreempia ajatuksia omaan työhönsä, kiittää Saulivaara uudenlaista koulutustapaa ja suosittelee koulutusta muillekin työpaikkakouluttajille. Teksti: Salla Närhinen Lisää laatua oppisopimukseen! Kuva Opetushallitus Tuloksia kokeillen ja tutkien OTTI-hankkeella on ohjausryhmä, joka seuraa hankkeen etenemistä suunnitellusti. Ohjausryhmän jäsen, opetusneuvos Lea Lakio Opetushallituksesta pitää OTTIhanketta hyvin tärkeänä ja ajankohtaisena. ­ Sosiaalisen median käyttö on yleistynyt, ja kouluttajien on otettava se hanskaan. Sosiaalista mediaa kokeillaan, jotta voidaan löytää ja kehittää hyviä toimintamalleja. Erityisen mielenkiintoiseksi hankkeen tekee se, että sitä kokeillaan työpaikkakouluttajien koulutuksessa, sillä siihen on löydettävä uusia ratkaisuja, selvittää Lakio. OTTI-hankkeeseen liittyy Tampereen yliopistossa puolueettomasti tehtävä tutkimus, jota Lakio arvostaa erityisesti. Hänestä on hienoa, että sosiaalisen median käytettävyydestä saadaan tutkimuksellinen näkökulma. Tampereella informaatiotieteiden yksikön TRIM-tutkimuskeskuksessa tehdään tutkimusta sosiaalisen median hyödyntämisestä yritysmaailman asiantuntijoiden koulutuksessa. Tutkimus kuuluu osana FShape-tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään joustavaa oppimisen konseptia erityisesti työelämän ja aikuiskäyttäjien tarpeisiin. Oppia ja ajanhallintaa OTTI-hankkeen koulutus saa kiitosta Saulivaaralta. Hän kertoo saaneensa uutta oppia ja hyviä kokemuksia. Ajan järjestäminen opiskelulle oli haastavaa tässäkin koulutuksessa. ­ Sain koulutuksesta käytännön avaimia työpaikkakouluttajana toimimiseen. Lisäksi keskustelimme kurssilaisten kanssa paljon mm. siitä, miten Tapiolassa toimitaan, miten samoja asioita hoidetaan eri tavoilla eri yksiköissä ja toisaalta mitkä asiat yhdistävät kaikkia meitä tapiolalaisia. Kaikesta tästä oppi paljon uutta ja samalla tutustui uusiin ihmisiin, mistä on hyötyä päivittäiseen työhön. Sosiaalisen median välineistä Saulivaara piti eniten chatista. Keskustelu chatissa ja muissa välineissä sujui hyvin. Koulutuksessa chattailyyn tai verkkoneuvotteluun varattu tunnin opiskeluhetki tuntui sopivan mittaiselta. ­ Joskus keskustelu uhkasi karata sivuraiteille. Oli erittäin hyvä, että ohjaaja oli koko ajan paikalla pitämässä "kuria" ja keskustelua oikeissa aiheissa. Saulivaara kertoo ajan järjestämisen koulutukselle olleen haasteellisinta. Ongelma ei siis niinkään liittynyt sosiaalisen mediaan vaan omalla ajalla tehtäviin etätehtäviin. Näihin ei tahtonut löytyä aikaa, mikä on tuttu haaste monelle muullekin omaehtoiselle opiskelijalle. Työpaikkakouluttajilla on tärkeä osa oppisopimuksessa, toteaa opetusneuvos Lea Lakio. O OTTI ­Oppimisen tilat työpaikkakouluttajien innoittajina OTTI on Euroopan unionin sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittama hanke, joka toteutetaan vuosina 2010­2013. Hankkeessa tutkitaan sosiaalisen median työkalujen sopivuutta erityisesti työpaikkakouluttajien koulutukseen. Työpaikkakouluttajien oppimisen esteenä ovat useimmiten työkiireet ja lähiopetuksen aiheuttamat poissaolot töistä. Vuosittain järjestetään työpaikkakouluttajan peruskoulutus sekä vuosina 2011 ja 2012 työpaikkakouluttajan jatkokoulutus. Katso tiedot alkavista koulutuksista sivulta 18 tai verkosta www.finva.fi/otti. Tutkimuksesta lisätietoa F-SHAPE-hankkeen viralliset sivut http://fshape.wordpress.com/ Hiljainen tieto välittyy Sosiaalisen median käyttö koulutuksessa auttaa kaikkia osallistujia olemaan aktiivisesti mukana koulutuksessa. ­ Hankkeessa käytetty koulutusmuoto auttoi hiljaisen tiedon siirtämistä. Vanhemmilta konkareilta oppi paljon. Ryhmämme oli jaettu siten, että muodostui petus- ja kulttuuriministeriölle luovutettiin maaliskuussa jatkotoimenpiteitä varten loppuraportti oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämisestä. Opetusneuvos Lea Lakio Opetushallituksesta kokee seuraavat seikat tärkeimmiksi muutoksiksi: 1) Oppisopimuskoulutuksen toimintatapojen yhtenäistäminen. Tänä syksynä aletaan laatia opasta oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseksi. 2) Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien osaamistason kohottaminen. Oppisopimuskouluttajille järjestetään koulutusta yhteisen kielen ja toimintatapojen löytämiseksi. Lakio selventää, että laatuhankkeen toimenpiteiden myötä oppisopimuskoulutus ei muutu mitenkään radikaalisti. Oppisopimuskoulutukseen hakeutuvan näkökulmasta hankkeen esittämät toimenpiteet lisäävät koulutuksen laatua. Kaiken kaikkiaan uudistukset tähtäävät käytäntöjen selkeyttämiseen ja yhdenmukaistamiseen yhtäläisten pelisääntöjen saamiseksi oppisopimuskoulutuksessa koko Suomessa. Opetusministeriö käynnisti oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishankkeen joulukuussa 2009. Loppuraportti on luettavissa verkossa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tro8. pdf?lang=fi Informo 2/2011 9
• Teksti: Salla Närhinen · Kuva: Turun yliopisto Ammatti-identiteetti uusiutumassa ­ vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi Vakuutusalan työntekijöillä riittää nimikkeitä. On erilaisia neuvojia, käsittelijöitä, neuvottelijoita, asiantuntijoita, päälliköitä, assistentteja jne. Kauppatieteen tohtori Marjo Kumpula esittelee tuoreessa väitöksessään tälle joukolle tyypillisen vakuutustyöntekijän ammatti-identiteetin. T urun kauppakorkeakoulussa hyväksyttiin huhtikuussa kauppatieteen maisteri Marjo Kumpulan väitös Vakuutusalan työn sisältö ja työntekijöiden ammatti-identiteetin muovautuvuus ­ Vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi? Kumpula innostui aiheesta pohtiessaan vakuutusalan osaamistarpeita ja ammatti-identiteettiä koulutuspäällikkönä Turun ammattikorkeakoulussa. Tutkimus sai apurahaa Vakuutustiedon Kehittämissäätiöltä vuonna 2008. Tunnetyöntekijä Asiantuntija Neuvoja Työkaveri Kehittäjä Tutkimuksen tavoite Tutkimus pyrkii esittämään ajantasaisen kuvan vakuutusalan ammatti-identiteetistä ja työstä. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan lisävalaistusta siihen, miten työyhteisöjä voitaisiin kehittää siten, että työntekijöiden jatkuva oppiminen ja ammatillisen identiteetin uusiutuminen edistyisivät myönteisesti. Kumpula selvittää, kuinka vakuutusalan työntekijät selviävät työtehtävien muutosten virrassa. Kumpulan tutkimusaineisto käsitti 23 kirjoitelmaa, 10 haastattelua ja 686 kyselyvastausta. Aineiston avulla muodostui kokonaisvaltainen kuva vakuutusalan työntekijän ammatti-identiteetistä ja työn muuttumisesta. Entiset vakuutusvirkailijat ovat nykyään asiakaspalvelijoita. Nyt asiakaspalvelijan Myyjä Virkailija Asiakaspalvelijan ammatti-identiteetin ulottuvuudet vakuutusalalla. Lähde: Marjo Kumpula. identiteettiin kohdistuu uusia muutospaineita. Finanssialan murroksesta syntyneen myyntiosaamisen ja pankkialan tuntemuksen tarve on muuttamassa asiakaspalvelijat finanssipalveluiden myyjiksi. Muovautuva identiteetti Kumpula toteaa, että nykyään työntekijä joutuu usein muuttumaan uransa aikana joksikin muuksi. Vakuutusalan ja työtehtävien muutos edellyttää elinikäistä oppimista ja kouluttautumista. Työtehtävien muutostilanteissa työntekijältä vaadittava muuksi muuttuminen on haastavaa. Uutta ammatti-identiteettiä pitääkin rakentaa mahdollisimman paljon vanhan identiteetin pohjalle, vanhaa pohjaa arvostaen. Jos työntekijän työ muuttuu huomattavasti tai työntekijän rooliin kohdistuu merkittäviä muutospaineita, ammatti-identiteetti muotoutuu uudelleen. Muutostilanteissa vakaiksi oletetut ammatti-identiteetin tukipisteet kyseenalaistuvat ja aiheuttavat työntekijässä epävarmuutta ja hajoamisen kokemuksia. Mahdolliset odotukset uudesta roolista vaikuttavat tulevaan ammattiidentiteettiin. Osa muutoksista tiedetään etukäteen, osa tulee yllätyksenä. Kun ammatti-identiteetti muokkautuu, rakennusaineina ovat työntekijän käsitykset niin menneestä kuin tulevasta. Myös organisaatioon liittyvät tekijät vaikuttavat identiteettiin. Siksi ammatti-identiteetin omaksuminen kietoutuu myös samaistumiseen kulloiseenkin työpaikkaan. Identiteetti on monimutkainen ja monikerroksinen rakennelma siitä, miten ihminen havaitsee ja kokee itsensä suhteessa työhönsä ja toisiin. Ammatti-identiteetti rakentuu useista tekijöistä kuten persoonasta, 10 Informo 2/2011
• Asiakaspalvelija on tyypillinen identiteetti Kumpula tarkasteli ammatillisia arvoja ja ammatti-identiteetin ulottuvuuksia. Vakuutusalan työntekijöiden arvoissa korostui turvallisuushakuisuus ja ihmiskeskeisyys. Painotus tosin saattoi vaihdella. Vakuutusalalla asiakkaan parasta korostettiin monessa vastauksessa. Ammatti-identiteetin ulottuvuuksia Kumpula tarkasteli rooliluonnehdinnoin. Eniten vastaajat kokivat itsensä työkaverina, tiimin jäsenenä ja asiakaspalvelijana. Vakuutustyöntekijöiden keskimääräinen identiteetti ja sen ulottuvuudet näkyvät kuviossa. Kumpulan tutkimuksen keskeinen tulos on, että tyypillisin vakuutusalan identiteetti on asiakaspalvelija. Identiteetissä on eri ulottuvuuksia. Niistä korostuu työkaveruus: töitä tehdään yhdessä, ja työkaverit ovat tärkeitä. Toinen keskeinen ulottuvuus on asiantuntijuus ­ vakuutuksissa, myynnissä, asiakaspalvelussa ja tietojärjestelmissä. Identiteettiin liittyvät myös neuvonta ja työn kehittäminen. Nykyammatti-identiteetin tukijalat ovat myyjä ja virkailija. Lisäksi vakuutusalan ammatti-identiteettiin sisältyy tunnetyöntekijä. Edessä muutoksia ja oppimista Vakuutusalan ammatti-identiteetin ja sen ulottuvuuksien uusiutumiseen vaikuttavat monet tekijät. Näitä ovat työmäärän ja työn seurannan lisääntyminen, työtehtävien vaihtuminen, myynnillisyyden lisääntyminen, toimialaliukumien ja fuusioiden aiheuttamat muutospaineet sekä monikanavapalvelun muutoshaasteet. Vaikka yrityksissä tunnistetaan ammatti-identiteettiproblematiikka, Kumpulan mukaan sitä ei oteta riittävästi huomioon uudistuksissa. Muutostilanteissa työntekijöiden selviytymiskeinot vaihtelevat. Vakuutusalalla käytetyt keinot ovat sopeutuminen, koulutususko, sinnitteleminen ja vetäytyminen. Yleisimmät keinot ovat sopeutuminen ja koulutususko. Työn muutoksia ei aktiivisesti vastusteta, vaan työntekijät aloittavat sopeutumisen ja uuden oppimisen. Vain pieni osa työntekijöistä suunnittelee alan vaihtoa. Osa iäkkäämmistä aikoo sinnitellä eläkeikää odotellen. Marjo Kumpula toimii Turun ammattikorkeakoulussa koulutuspäälikkönä. kulttuurista, ammatinvalinnasta ja koulutuksesta, rooleista, roolimalleista sekä organisaatiosta. koostuu vakuutusteknisestä osaamisesta, vakuutusten, yleisohjeiden ja lain tuntemuksesta, asiakkaiden opastamisesta ja asiakaspalveluosaamisesta, hyvän vakuutustavan noudattamisesta, myyntitaidosta sekä tunneälystä. Kumpula kertoo erään haastatellun kiteyttäneen vakuutusalalla tarvittavan osaamisen ja ammatti-identiteetin näin: "Meillä on Suomessa lakisääteinen liikennevakuutus ja tieliikennelait, eli olisi hyvä, jos olisi juristi. Sitten jos ajatellaan, että puhutaan autoista ja veneistä ja niiden teknisistä osista, niin olisi hyvä, jos olisi myös insinööri. Ja sitten taas kun puhelimessa pitäisi olla aina ystävällinen ja ymmärtää asiakasta ja ihmisen käyttäytymistä, niin olisi hyvä jos olisi psykologi. Ja sitten kaiken tämän lisäksi nopea kymmensormijärjestelmän osaaja eli merkonomi." Identiteetti on merkittävä tekijä Kumpulan tutkimus vakuutusalan ammatti-identiteetistä on uraauurtava, sillä alan ammatti-identiteetistä ei juuri ole tutkimusta ja alalla on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. ­ Ammatti-identiteetin muutoksen tarkastelu on ollut vähäistä, vaikka ammattiidentiteettiin kohdistuu suuria muutospaineita nykyisessä työelämässä ja vaikka identiteetin joustavuus on merkittävä tekijä niin työntekijälle itselleen kuin organisaatiolle ja sen kilpailukyvylle, kirjoittaa Kumpula. Ammatti-identiteetin avainasioita on osaaminen. Vakuutusalalla osaaminen Vakuutustiedon Kehittämissäätiön vuoden 2011 apurahat ovat jaossa. Lisätietoja sivulla 31. Informo 2/2011 11
• Kolumni Pekka Killström Miksi ajattelu on vaikeaa? P uhuessani strategiasta haastan kuulijat usein pohtimaan, mikä tekee strategisesta ajattelusta vaikeaa. Näissä tilaisuuksissa katsekontaktia vältellään. "Apua! Mitä, jos joudun vastaamaan? Mitä tuohon osaa sanoa?" Vaivautuneisuuden sakeus täyttää joka sopen. Haasteeseen ei tartuta. Onneksi. Tilillehän joutuisin, kun pitäisi itse osata vastata. Sitten tulikin puhelinsoitto, jossa vaadittiin vastausta! Enpä ollut ajatellut haastettani riittävän pitkälle. Oli katsottava tietosanakirjasta, mitä ajattelulla tarkoitetaan. Sen mukaan "Ajattelu, eli cogitatio, on sielun toiminto, jossa havaitsemisen ja muistin antaman aineksen perusteella tavoitellaan tietyn tehtävän ratkaisemista, tavallisesti pääasiassa käsitteellisessä eli abstraktissa muodossa. Eikä sitä siksi ole eläimillä." Jopa helpotti. Ajattelu on siis vaikeaa, jos ei ole sielua, havaintokykyä tai jos henkisessä kovalevyssä on pahoja naarmuja. Ihan tätä en kuitenkaan tarkoita kuulijoitani haastaessani. Haastan heidät pohtimaan ratkaisuja käsitteiden ja mallien avulla. Sitä myös strategisen tahtotilan määrittäminen vaatii. En tarkoita toimenpidelistoja tai hihat käärittyinä huhkimista. Ihan ensiksi pitää olla jokin tolkku (malli) suunnasta ja dynamiikasta. Ehkäpä muutan haasteeni näkökulmaa: mikä ajattelemattomuudessa on niin helppoa? Kerronpa esimerkin. Nuori ystäväni Yoon-Hee esitti minulle yhden elämän suurista kysymyksistä: "Mitä pitää tehdä ensin, jotta saa synnin anteeksi?" En osannut heti vastata, mutta jäin pohtimaan asiaa. Esitin saman kysymyksen muutamalle kollegalleni. Vastaus oli aina sama: "Tulee katua." Onkohan tämä vastaus opetettu meille? Sama asia tulee mieleeni pohtiessani strategiaa. Kysypä kollegoiltasi, mikä on tärkein edellytys strategian onnistumiselle. Veikkaanpa, että sinulle vastataan: "jalkautetaan, maastoutetaan, sitoutetaan..." Onko tämä ajattelemattomuutta kauneimmillaan vai kauheimmillaan? Onkohan nämäkin vastaukset opetettu meille ulkoa opittaviksi kuten Pohjanmaan joet: Oulun Siika Pyhä Kala.... kyllä osataan. On helppoa olla ajattelematta, sillä se ei vaadi ponnistelua. Ajattelemattomuuteen kehotetaan myös valmiilla vastauksilla. Viedäänköhän meitä valtavirtaan, jonka mukana kellumme läpi tyventen? Entäpä, kun koski yllättää? Pekka Killström (KTT) vastaa strategiaprosessista Tapiolaryhmän controllerina. Hän on Suomen Strategisen Johtamisen Seuran hallituksen jäsen, Radical Futures -yhteisön ohjausryhmän jäsen ja Aalto-yliopiston Research Fellow. Ihminen ajattelee. Silti monet yritykset ruokkivat reagoivaa strategiamenoa. Samalla lisätään toimenpiteitä, vaikka tolkusta ei ole tietoakaan. Sanotaan, että teoriaa ei tarvita. Kysyn itseltäni, kuka opettaa pois käsitteellisten ratkaisujen etsimisestä ­ siis ajattelusta. Nekö, joiden mentaalimallit eivät tunne strategian teoriahedelmiä? Suomen kuuluisin filosofi Jaakko Hintikka väittää, että teoriat tuottavat parhaan inhimillisen tiedon. Jätämmekö ajattelemattomuudessamme parhaan tiedon käyttämättä? Miksi ajattelu on siis vaikeaa? Ajattelu tavoittelee ratkaisua tulevaisuuden kohtaamiseksi. Vain siihen voi päätyä, että ajattelu synnyttää ponnistelupaineita. Siksi se on vaikeaa. Olemmeko valmiit ottamaan selvää ja ponnistelemaan? Varmaan jo ratkaisitkin sen, että synnin anteeksi saamiseksi on ensin tehtävä syntiä. Samoin strategian läpivienti onnistuu vain, mikäli ajattelumme tuottaa ensin menestystä luovan strategian. 12 Informo 2/2011
• www.finva.fi löydät aina ajantasaiset tiedot! FINVAn laajat koulutuspalvelut kattavat koko finanssialan. Niin asiakasneuvojat, asiantuntijat, esimiehet kuin johtajat voivat päivittää ja kasvattaa vakuutus-, rahoitus- ja sijoitusalan osaamistaan FINVAn asiantuntijaseminaareissa, tutkinnoissa ja johdon koulutusohjelmissa. FINVA on luotettava ja asiantunteva kumppani myös yrityskohtaisissa valmennuksissa. Verkkosivuiltamme Hyödynnä monipuolinen Koulutustarjonta Kuva Teppo Jokinen Vaikuttava asiantuntijuutta ­ aitoa kumppanuutta ­ yli 40 vuotta asiantuntijuutta Informo 2/2011 13
• Täydennys- ja jatkokoulutus APV1- ja APV2-tutkintovaatimuksiin täydennyskoulutusta FINVA seuraa rahoitus- ja sijoitusalan muutoksia aktiivisesti, muun muassa arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistusta sekä APV1- ja APV2-tutkintovaatimuksia. FINVA tarjoaa täydennyskoulutusta APV1:n ja APV2:n suorittaneille tai tutkintoihin valmistautuville. Tarjolla on seminaareja, jotka soveltuvat ensi kertaa APV-tutkintojen tenttiin meneville ja tietojaan päivittäville. APV-tutkintoja tukevat seminaarit on merkitty APVmerkinnöin koulutuskalenteriin. APV-tutkintojen vaatimukset on huomioitu erityisesti seuraavissa seminaareissa: · IFRS 19.9.2011 · ETF-sijoitustuotteet 22.9.2011 · Strukturoidut sijoitustuotteet 6.10.2011 · Kehittyvät sijoitusrahastomarkkinat 18.10.2011 · Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut 15.­16.5.2012 · Johdannaiset käytännössä · Operatiivisten riskien hallinta · Sijoitustuotteiden myynti ja vastuukysymykset · Valuutta-, luotto- ja korkojohdannaiset · Perheen verosuunnittelu, v. 2012 · Sijoitustoiminnan verotus, v. 2012 Yritykselle räätälöitävät koulutukset FINVA on johtava rahoitus- ja vakuutusalan kouluttaja, jolla on pitkä kokemus alalta. Laaja asiantuntijaverkostomme huomioi koulutuksessa viimeisimmät muutokset ja kehitystrendit. Löydämme yhdessä asiakkaidemme kanssa oikeat sisällöt ja asiantuntijat toivottujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kysy työyhteisöllenne räätälöitävästä ratkaisusta! Lisätietoja: Korvaustoiminnan koulutusohjelma Korvaustoiminnan koulutusohjelma on kehitetty tukemaan korvauskäsittelyssä tarvittavaa ammattitaitoa. Se esittelee korvaustoiminnan periaatteet sekä korvauskäsittelyprosessin koko laajuudessaan. Oikeudenmukaisesti ja ammattitaidolla laadittu korvauspäätös antaa yrityksestäsi hyvän kuvan asiakkaalle ja toimii parhaimmillaan asiakassuhdetta lujittavana tekijänä. Koulutusohjelman kaikki seminaaripäivät ovat itsenäisiä. Voit osallistua yhteen tai useampaan päivään. · Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa 28.9.2011 · Vakuutusalan juridiikan perusteet 11.­12.10.2011 · Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvausseminaari 8.­9.11.2011 · Korvaustoiminnan perusteet 29.­30.11.2011 Koulutusjohtaja Kirsi Ivonen p. 040 736 1264 kirsi.ivonen@finva.fi Koulutuspäällikkö Ville Räsänen p. 0404 503 462 ville.rasanen@finva.fi Koulutussihteeri Tarja Riima p. 0404 503 460 tarja.riima@finva.fi Koulutussuunnittelija Niina Kurronen p. 0404 503 469 niina.kurronen@finva.fi 14 Informo 2/2011
• Asiantuntijaseminaarit Seminaareihin on merkitty erikseen, mitkä soveltuvat Sijoituspalvelututkintoon (APV1). hallintotavan malliin. CobiT antaa tietoa siitä, miten ICT-toimintaa voi johtaa, mitä kannattaa huomioida palveluita hankittaessa, miten rakennetaan laadukkaita palveluita sekä miten varmennetaan toiminnan ja palveluiden laatu. Seminaari soveltuu johdolle (mm. talous ja riskienhallinta). Lisäksi seminaari sopii sisäisille ja ulkoisille tarkastajille, Compliance-toiminnoista vastaaville ja kaikille ICT-ammattilaisille sekä palveluiden tuottajille tai niiden hankinnasta vastaaville. Syyskuu IFRS 19.9.2011 Ajankohtaista IFRS-standardien maailmassa. Seminaari tarjoaa tilannekatsauksen IFRS-standardeihin. Päivän keskeistä antia on rahoitusinstrumenttistandardin sisältö. Lisäksi pureudutaan tuoreeseen IFRS-vakuutussopimusstandardiin sekä yhtiön IFRS:n tilinpäätöksen ja finanssikonsernin IFRS-tilinpäätöksen rakenteeseen. Saat myös tuoretta tietoa IAS 17 -leasingstandardin sisällöstä. Seminaari on suunnattu vakuutus- ja rahoitusalan johtajille ja asiantuntijoille, jotka haluavat päivittää tietonsa IFRSstandardien kehityksestä. APV Lokakuu Kehity finanssialan esimiehenä: Osaamisen johtaminen 5.10.2011 Esimies vaikuttajana ja kannustajana finanssialan työyhteisössä. Osaamisen johtaminen -seminaarissa pohditaan esimiestyössä tarvittavaa ryhmien johtamista ja innostamista. Päivä antaa osanottajille kokonaiskuvan osaamisen merkityksestä finanssialan organisaatioiden ja oman toiminnon menestymisessä. Seminaarista kumpuaa konkreettisia työkaluja lähijohtamiseen, jotka lisäävät yhteisön tehokkuutta. Seminaaripäivä soveltuu kaikille vakuutusja rahoitusalan esimiehille. ETF-sijoitustuotteet 22.9.2011 Kattavaa tietoa ETF-sijoitustuotteista instituutioiden käytössä. Seminaari keskittyy ETF-sijoitustuotteisiin (Exchange-tradedfunds) ja niiden ominaispiirteisiin. ETF-tuotteiden hyötyjä ja haittoja tarkastellaan erityisesti instituutioiden näkökulmasta. Seminaarissa kuullaan ETF-tuotteisiin liittyvistä prosesseista ja niiden käytöstä niin salkunsuojauksessa kuin markkinanäkemyksenkin ottamisessa. Lisäksi käydään läpi riskienhallintaa ETF:illä. Seminaarissa käsitellään myös ETF:ien läpinäkyvyyttä ja likviditeettiä erityisesti hallinnon näkökulmasta. Päivä tarjoaa kattavaa tietoa Euroopan ETF-markkinoista. APV Kiinteistöjen vakuutuspäivä 2011, 5.10.2011 Päivitä tietojasi ja tule kommentoimaan ajankohtaisia vakuutus- ja kiinteistöalan aiheita. FINVA ja KIINKO järjestävät perinteisen kiinteistö- ja vakuutusalalle suunnatun ajankohtaispäivän. Seminaarissa syvennytään asunto-osakeyhtiön vahingonkorvausvastuisiin, korvauksiin sekä vahinkojen ennaltaehkäisemiseen eri asiantuntijoiden näkökulmista. Päivän aikana kuullaan myös tuoreimpia oikeustapauksia ja vakuutuslautakunnan ratkaisuja. Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa 28.9.2011 Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja juridiikassa. Päivän aikana avataan eri lääketieteen erikoisalojen merkitystä henkilövahinkojen korvaamisessa. Vakuutuslääketieteen haasteena on kliinisen lääketieteen soveltaminen sosiaalivakuutuksen ja yksityisvakuutusten säädöksiin. Seminaarissa syvennytään erityisesti ortopediaan, kipulääketieteeseen, aivovammoihin ja neurologiaan. Päivän sisältö ei ole vakuutuslajisidonnainen, joten seminaari soveltuu niin lakisääteisten kuin vapaaehtoisten henkilövahinkojen kanssa työskenteleville. Strukturoidut sijoitustuotteet 6.10.2011 Kattavaa tietoa eri sijoitusinstrumenteista. Seminaari keskittyy strukturoituihin sijoitustuotteisiin ja niiden rakenteisiin. Päivän aikana keskitytään tuotteiden hinnoitteluun ja arvonmääritykseen. Kuulet niin tuotteisiin liittyvistä riskeistä kuin pääomasuojan ja tuoton välisestä suhteesta. Strukturoituja sijoitustuotteita tarkastellaan käytännönläheisesti ja niitä havainnollistetaan esimerkkien avulla. Lisäksi syvennytään tuotteisiin liittyviin prosesseihin. Erityisesti käydään läpi dokumentaatio ja siihen liittyvä juridinen näkökulma sekä tuotteiden verotus. Seminaari on suunniteltu APV2-tutkinnon rahoitusinstrumenttiosion vaatimuksia silmällä pitäen. APV CobiT finanssisektorille 30.9.2011 Syvennä tietämystäsi ICT-palvelujohtamisen hyvän hallintotavan mallista. Seminaarissa perehdytään ICT-palvelujohtamisen hyvän Informo 2/2011 15
• Vakuutusalan juridiikan perusteet 11.­12.10.2011 Vakuutustoiminnan keskeinen lainsäädäntö. Seminaarin aikana selvitetään, miten vakuutustoimintaan liittyviä juridisia asioita käsitellään ja mistä juridista tietoa on saatavilla. Juridisten erityiskysymysten lisäksi päivien aikana selvitetään oikeudenkäyntiin ja päätösten täytäntöönpanoon liittyviä asioita. Seminaari on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat työssään juridiikan ja juridisen ajattelun perustietoja tai toimivat yhteistyössä juristien kanssa. näyttökysymyksiä, kaikille lajeille yhteisiä vahinkotilanteita, muutoksenhakua sekä asiakaspalvelutilanteita. Laadukas korvaustoiminta mahdollistaa pitkät ja pysyvät asiakassuhteet. Koulutus soveltuu ensisijaisesti vähän aikaa alalla olleille korvauskäsittelijöille mutta myös kaikille vakuutusalalla toimiville, jotka tarvitsevat lisätietoja korvaamisesta. Johdannaiset käytännössä Kattava kuvaus johdannaisten perusteista ja niiden käytöstä. Päivän aikana tutustutaan johdannaismarkkinoiden ja johdannaisten taustalla olevien kohde-etuuksien ominaispiirteisiin. Seminaarissa pureudutaan eri johdannaisstrategioihin ja kuullaan niiden käytöstä salkunsuojauksessa ja riskienhallinnassa. Lisäksi perehdytään johdannaisten hinnoitteluun, kuullaan niihin liittyvistä riskeistä ja "kreikkalaisten" tunnuslukujen laskennasta. Johdannaisia tarkastellaan myös hallinnon ja prosessien näkökulmasta. Päivä on suunnattu finanssialan asiantuntijoille ja johtajille, jotka tarvitsevat työssään tietoa johdannaisista. APV Kehittyvät sijoitusrahastomarkkinat 18.10.2011 Ajankohtaista sijoitusrahastomarkkinoiden sääntelystä ja trendeistä. Seminaari keskittyy sijoitusrahastojen muuttuvaan toimintaympäristöön. Päivän aikana tarkastellaan niin lisääntyvää sääntelyä kuin ajankohtaisia trendejä. Seminaarissa syvennytään AIFMD- ja UCITS IV -direktiivien keskeisiin sisältöihin. Erityisesti keskitytään niiden käytännön vaikutuksiin sijoitusrahaston näkökulmasta. Päivän aikana kuullaan sijoitusrahastojen ajankohtaisista trendeistä, kuten vastuullisesta sijoittamisesta ja monimutkaisista sijoitusinstrumenteista osana sijoitussalkkua, sekä niiden vaikutuksista sijoitusrahastojen toiminnalle. APV Kehittyvät markkinat, Afrikka Perustietoutta Afrikan eri talousalueista. Seminaarissa keskitytään Afrikan ja sen talousalueiden tilaan. Erityisesti tarkastellaan tämän kehittyvän markkinan infrastruktuuria ja kuullaan sijoittamismahdollisuuksista. Tilaisuudessa käsitellään finanssimarkkinoiden ominaispiirteitä. Päivä on suunnattu finanssialalla työskenteleville johtajille ja asiantuntijoille, jotka haluavat lisätä tietämystään Afrikan eri markkinoista. Basel III ja pankkien vakavaraisuus 27.10.2011 Basel III:n eteneminen ja sen vaikutukset. Seminaari tarjoaa ajankohtaista tietoa Basel III -vakavaraisuuskehikon keskeisestä sisällöstä ja etenemisestä. Seminaarissa keskitytään pääoman hallintaan ja likviditeetin merkitykseen ja siihen, miten nämä muuttuvat Basel III:n myötä. Lisäksi Basel III -kehikon tuomia vaikutuksia tarkastellaan niin sääntelyn, riskienhallinnan, rahoituksen kuin it:n näkökulmasta. Seminaari on tarkoitettu kaikille finanssialan asiantuntijoille, jotka tarvitsevat päivitettyä tietoa Basel III:n etenemisestä. Operatiivisten riskien hallinta Tilannekatsaus operatiivisten riskien tunnistamisprosesseihin. Seminaari tarjoaa tilannekatsauksen operatiivisten riskien hallintaan sekä yrityksen että valvonnan näkökulmasta. Päivän aikana kuullaan käytännön kokemuksia siitä, miten erityyppiset yritykset ovat ratkaisseet operatiivisten riskien hallinnan vaatimukset muun muassa Basel III -ympäristössä. Lisäksi käsitellään riskienhallintaan liittyvän sisäisen ja ulkoisen raportoinnin vaatimuksia, järjestämistä ja kehittämistä. Seminaaripäivä tarjoaa tuoretta tietoa operatiivisten riskien hallinnasta vastaaville henkilöille rahoitus-, sijoitus- ja vakuutusalalla toimivissa yrityksissä. APV Marraskuu Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvausseminaari 8.­9.11.2011 Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja korvaamisen perusasiat. Seminaarissa käydään läpi työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvää sääntelyä sekä käsitellään hyvän tavan mukaista korvauskäsittelyprosessia. Päivien aikana käsitellään pitkäaikaisia vahinkoja, tapaturmaeläkkeitä ja ammatillista kuntoutusta. Lisäksi perehdytään työtapaturmakorvauksien muutoksenhakuasteisiin sekä lääketieteelliseen korvattavuuteen. Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti lakisääteisen tapaturmavakuutuksen parissa työskenteleville korvauskäsittelijöille. Joulukuu Kehity finanssialan asiantuntijana/esimiehenä: Työn kehittäminen 8.12.2011 Mitä tarkoittaa rikastava vuorovaikutus? Me kaikki finanssialalla haluamme työskennellä arvostavassa ja rikastavassa työyhteisössä. Miten sellainen saavutetaan? Mikä merkitys itsensä ja muiden arvostamisella on finanssialan työyhteisön menestymisen kannalta? Pekka Himanen maalaa eteesi mahdollisuuksien maailman ja herättää sinut ajattelemaan uudella tavalla työympäristöstäsi. Seminaaripäivä soveltuu kaikille vakuutus- ja rahoitusalan esimiehille ja asiantuntijoille. Korvaustoiminnan perusteet 29.­30.11.2011 Asiakkaalle annetut lupaukset lunastetaan korvaustoiminnassa! Seminaari esittelee korvaustoiminnan periaatteet ja prosessin korvauskäsittelijän kannalta. Päivien aikana selvitetään 16 Informo 2/2011
• Vakuuttava ja luonteva esiintyminen 13.­14.12.2011 Lisää varmuutta esiintymiseen! Erityisesti finanssialalla asiakassuhteissa menestymisessä korostuvat henkilökohtaiset puheviestintätaidot. Seminaari auttaakin sinua vapauttamaan ilmaisuasi. Seminaarissa keskitytään mielenkiintoisen ja vakuuttavan puhe-esityksen rakentamiseen. Seminaari soveltuu kaikille vakuutus- ja rahoitusalalla toimiville henkilöille, jotka tarvitsevat lisää tehoa ja varmuutta omaan esiintymiseensä. PRIPS-kehikko vaikuttavat sijoittajille tarjottaviin palveluihin. Lisäksi kuullaan, miten sijoitustuotteiden markkinointia säännellään, valvotaan ja ongelmia ratkaistaan. Tilaisuudessa kuullaan Arvopaperilautakunnan ja Vakuutuslautakunnan kokemuksia, tulkintoja ja päätöksiä. Seminaaripäivä on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat tuoretta tietoa sijoitustuotteiden myynnistä ja niihin liittyvistä vastuukysymyksistä. APV Yhteistyössä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) koulutustyöryhmän kanssa: Autovakuutuskorvaukset ja korvausten verotus Perustiedot autovahingoista ja niiden korvauksien verotuksesta. Seminaarissa käydään läpi autovakuutusta ja lisäturvia, vakuutusten yleisiä rajoituksia ja korvaustoiminnan keskeisiä säännöksiä. Lisäksi käsitellään korvaamisen verotusta käytännön esimerkkien avulla. Mitkä säädökset tulee ottaa huomioon korvauspäätöstä tehtäessä, miksi ja milloin? Seminaari on tarkoitettu kaikille autovakuutusten kanssa työskenteleville korvauskäsittelijöille ja asiantuntijoille. Korvauspäätökset 6.10.2011 Ajankohtaispäivä 17.11.2011 Yhteistyössä Finanssialan Keskusliiton (FK) tietojenkäsittelytoimikunnan kanssa: Vakuutusalan tietojenkäsittelypäivä 19.10.2011 Kuljetusvakuuttamisen teemapäivä Riskienhallinta, vakuuttaminen ja korvaaminen. Teemapäivässä keskitytään kuljetusriskien hallintaan vakuuttamisen keinoin. Erityisesti tarkastellaan uudistuneita Incoterms-toimitusehtoja sekä Institute Cargo Clauses -vakuutusehtoja. Lisäksi seminaarissa käydään läpi sekä kuljetusvakuuttamista että vahinkojen hoitoa ja korvaamista. Päivä on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat saada ajantasaista tietoa kuljetusvakuuttamisesta. Tulossa keväällä 2012 · Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut + case-päivä 15.­16.5.2012 APV · Arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä APV · Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö · Kehity finanssialan asiantuntijana: Vuorovaikutustaidot 9.2.2012 · Kehity finanssialan asiantuntijana: Tulevaisuuden osaaminen 24.4.2012 · Kehity finanssialan esimiehenä: Tulevaisuuden osaaminen 24.4.2012 · Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen seminaari · Liikennevakuutuksen korvausseminaari · Onnistunut vastuunvalinta henkilövakuutuksissa · Perheen verosuunnittelu APV · Riskienhallinta liikekiinteistöissä 23.5.2012 · Vakuutus- ja rahoitusalan Kehity edelleen esiintyjänä 8.3.2012 · Vakuutusmatematiikan perusteet ja case-päivä · Vakuutustoiminnan laskentapäivät · Valuutta-, luotto- ja korkojohdannaiset APV · Varainhoitopalvelut · Vastuullinen luotonanto · Vastuuvakuutuksen korvausseminaari ja case-päivä Oikeusturvapäivä Keskeiset oikeusturvaedun myöntämiseen liittyvät kysymykset. Seminaarissa perehdytään riidan syntymiseen ja perusteeseen, kahden vuoden sääntöön, keskeisiin rajoitusehtoihin sekä asiamiehen palkkion arvioimiseen liittyviin kysymyksiin. Seminaarissa kuullaan myös Suomen Asianajajaliiton ja FINEn näkökulma oikeusturvavakuutukseen. Päivä laajentaa oikeusturvavakuutukseen liittyvää osaamista ja auttaa käytännön korvauskysymysten ratkaisemisessa. Seminaari on tarkoitettu oikeusturvavakuutusten parissa työskenteleville käsittelijöille ja asiantuntijoille. Sijoitustoiminta Solvenssi II -maailmassa Ajankohtaista Solvenssi II:ta ja sijoitustoiminnasta. Seminaari tarjoaa ajankohtaista tietoa Solvenssi II -vakavaraisuuskehikon etenemisestä ja erityisesti syvennytään Solvenssi II:n tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sijoitustoiminnassa. Solvenssi II -vakavaraisuuskehikkoa tarkastellaan myös liiketoiminnan ohjauksen välineenä. Seminaari on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tuoretta tietoa Solvenssi II -kehikon etenemisestä. Sijoitustuotteiden myynti ja vastuukysymykset Myyntiin ja markkinointiin vaikuttava myyjän vastuu. Seminaarissa keskitytään lisääntyvän sääntelyn vaikutuksiin ja pohditaan erityisesti sitä, miten EU-tason MiFID-päivitys ja Informo 2/2011 17
• Tutkinnot Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto on tarkoitettu finanssialan ammattilaisille, jotka haluavat syventää osaamistaan, saada uusia näkökulmia työhönsä ja oppia ymmärtämään menestyvän liiketoiminnan avaintekijöitä. Voit suorittaa tutkinnon joustavasti työn ohessa. Tutkinto sopii Sinulle, jos toimit asiakaspalvelu-, asiantuntija- tai tukipalvelutehtävissä. Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto on työssä käyville aikuisille suunnattu näyttötutkinto. Näyttötutkinnossa ei ole tenttejä, vaan suoritat tutkinnon osoittamalla osaamisesi omissa työtehtävissäsi. Arvioijat tulevat työyhteisöstäsi ja oppilaitoksesta. Jos sinulla on jo tutkintoon vaadittavaa osaamista, tämä huomioidaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassasi. Yleensä tutkinnon suorittaminen kestää noin 14 kuukautta. Jos olet vankka ammattilainen, voit suorittaa tutkinnon näyttämällä suoraan osaamisesi. Tällöin tutkinnon suorittaminen kestää noin 3­4 kuukautta. Tutkinto sopii hyvin myös uusille työntekijöille perehdyttämiskoulutukseksi. Tutkintoon valitaan pakollisten osien lisäksi kaksi valinnaista osaa perustuen nykyisiin tai tuleviin työtehtäviisi. Koulutus tapahtuu pääsääntöisesti omalla työpaikalla, minkä vuoksi työnantajan tuki on tärkeää. Työssäoppimista täydennetään lähiopetuspäivillä. Lähiopetuspäiviä on henkilökohtaisesta suunnitelmasta riippuen yleensä noin 8­12. Koulutus sisältää lisäksi etä- ja itseopiskelua. Lähijaksot toteutetaan Helsingissä Finanssija vakuutuskoulutus FINVAssa osoitteessa Bulevardi 28. Hinta Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Se on laissa määriteltyä tutkintomaksua (58 euroa) lukuun ottamatta maksutonta. Oppisopimuskoulutus on joustava tapa syventää ammattitaitoa ja hankkia ammattitutkinto luontevasti työn ohessa. Koulutus alkaa tammikuussa 2012 Tammikuun koulutukseen hakuaikaa on 30.11.2011 asti. Ensimmäiset lähipäivät ovat 12.­13.1.2012. Sisältö Tutkinto koostuu neljästä tutkinnon osasta. Pakollisia osia ovat Asiakkuuksien hoitaminen ja Rahoitus- ja vakuutusalan organisaatiossa toimiminen. Valinnaisia osia ovat Rahoituspalvelut, Maksamisen palvelut, Säästämisen ja sijoittamisen palvelut, Riskivakuuttamisen palvelut, Eläkevakuutuspalvelut ja Korvauspalvelut. Kiinnostuitko? Hakulomakkeen voit tulostaa osoitteesta www.finva.fi/koulutusohjelmat/rava/aikataulu.htm. Näyttötutkintoja toteutetaan myös yrityskohtaisesti. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää tästä mahdollisuudesta! Lisätietoja: Koulutuspäällikkö, oppisopimustarkastaja Tarja Arminen p. 040 526 0268 tarja.arminen@finva.fi Koulutussuunnittelija Teija Lämsä p. 0404 503 455 teija.lamsa@finva.fi 18 Informo 2/2011
• Vakuutustutkinto, VTS VTS on alan perustutkinto, joka antaa kattavan yleiskuvan vakuutusalasta ja eri vakuutuslajeista. Vakuutustutkinto suoritetaan itseopiskeluna omaan tahtiin työn ohessa. Tutkinto koostuu neljän yhteisen ja kuuden valinnaisen aineen suorituksesta eli kymmenestä tentistä. Yhteiset aineet ovat · vakuutusoppi · sosiaaliturva · vakuutustalous · vakuutusten markkinointi ja asiakaspalvelu. Valinnaiset aineet ovat · vapaaehtoinen henkilövakuutus · työeläkevakuutus · lakisääteinen tapaturmavakuutus · moottoriajoneuvovakuutukset · omaisuuden vakuuttaminen · kuljetusvakuutus · vastuuvakuutus · riskienhallinta · liikeviestintä · työelämän kehittäminen · jälleenvakuutus (vain toukokuun suoritustilaisuudessa). Suoritusjärjestys on vapaa, ja yhdellä kertaa voi tenttiä useampia aineita. Tutkinnon laajuus on 20­26 opintopistettä sen mukaan, mitkä valinnaiset aineet suorittaja tenttii. Suoritustilaisuuksia järjestetään kolme kertaa vuodessa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. 160. suoritustilaisuus järjestetään 10.­11.1.2012. Ilmoittautumisaika päättyy 25.11.2011. 161. suoritustilaisuus järjestetään 14.­15.5.2012. Ilmoittautumisaika päättyy 4.4.2012. 162. suoritustilaisuus järjestetään 5.­6.9.2012. Ilmoittautumisaika päättyy 3.8.2012. Ylempi vakuutustutkinto, YVTS (25 op) Ylempi vakuutustutkinto on vakuutusalan syventävä tutkinto, joka tarjoaa laaja-alaista ja ajankohtaista tietoa sekä käytännön valmiuksia vakuutusalan asiantuntijatehtävissä toimimiseen. Tutkinnon suorittaminen kestää noin kaksi vuotta, ja lähiopetus etätehtävineen keskittyy pääsääntöisesti ensimmäisen vuoden ajalle. Tutkinto suoritetaan monimuoto-opiskeluna, jossa yhdistyvät muun muassa lähiopetus, etätehtävät, tentti ja verkko-oppiminen. Lisäksi laaditaan tutkielma. Tutkielman aihe voi tarkentua vielä opiskelun alkuvaiheessa. Koulutuksen aikana on lähipäiväopetusta noin 11­13 päivää. Lisätietoja tutkinnosta löytyy FINVAn verkkosivuilta www.finva.fi/ koulutusohjelmat/yvts.htm. Seuraava koulutus alkaa 19.10.2011. Hakuaika päättyy 23.9.2011. Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Rauni Happo p. 0404 503 452 rauni.happo@finva.fi OTTI (Oppimisen tilat työpaikkakouluttajien innoittajina) on ESRhanke, jonka tavoitteena on hyödyntää sosiaalista mediaa osana työpaikkakouluttajien koulutusta. Hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2010 ja jatkuu kevääseen 2013. OTTI-hankkeen tavoitteena on kouluttaa 210 oppisopimuksen työpaikkakouluttajaa. OTTI ­ Työpaikkakouluttajien koulutuksen avoin peruskoulutus Työssäoppija tarvitsee rinnalleen osaavan kouluttajan, joka osaa omalla osaamisellaan ja kokemuksellaan ohjata oppijan oikeaan suuntaan. Hyviä työpaikkakouluttajia tarvitaan jatkuvasti lisää! OTTI ­ Työpaikkakouluttajien koulutus antaa työpaikkakouluttajalle valmiudet laadukkaaseen kouluttamiseen. Maksuton koulutus on avoin kaikille kaupan ja hallinnon alan ammattitutkintojen työpaikkakouluttajille ja työpaikkakouluttajiksi haluaville. Lähipäivät ovat 31.10. ja 12.12.2011. Haku päättyy 14.10.2011. Lisätietoja: Tutkintokoordinaattori Birgitta Mölsä p. 0404 503 458 birgitta.molsa@finva.fi Lisätietoja: Projektipäällikkö Juha Martikainen p. 040 576 8968 juha.martikainen@finva.fi Informo 2/2011 19
• Johdon koulutus Executive MBA in Insurance and Financial Services on strategiseen johtamiseen painottuva vakuutus- ja rahoitusliiketoiminnan osaamisen ja johtamisen koulutusohjelma. eMBA-ohjelma koostuu kolmesta opintokokonaisuudesta, valinnaisista opinnoista, tutkielman laatimisesta sekä kahdesta opintomatkasta. Ohjelman laajuus on 90 opintopistettä, ja se kestää 3 vuotta. Lähiopetuspäiviä on yhteensä 42,5. Ohjelman toteuttavat yhteistyössä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu ja Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA. Ohjelman johtajana toimii vakuutustieteen professori, KTT Olli-Pekka Ruuskanen Tampereen yliopistosta. Yhteiset opintokokonaisuudet ja niiden teemat: Finanssiliiketoiminnan johtaminen 25 op · Vakuutus- ja rahoitusliiketoiminnan johtaminen · Riskienhallinta · Talousohjaus ja johdon laskentatoimi Strateginen johtaminen 20 op · Strateginen johtaminen · Asiantuntijaorganisaation ja osaamisen johtaminen Asiakkuuksien johtaminen 10 op · Verkostojen ja asiakassuhteiden johtaminen eMBA-ohjelma on suunniteltu vakuutus- ja rahoitusorganisaatioiden johtavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja erikoisasiantuntijoille. Hakijalta toivotaan akateemista tutkintoa ja yli viiden vuoden työkokemusta. Jo kolmas finanssialan oma eMBA-ohjelma alkaa 26.1.2012. Hakuaika päättyy 15.11.2011. Infotilaisuus FINVAssa 21.9.2011 klo 14.30. Ilmoittautumiset koulutus@finva.fi. eMBA-ohjelma tarjoaa · erilaisia näkemyksiä kansainvälistyvästä vakuutus- ja rahoitusliiketoiminnan kentästä ja tulevaisuuden haasteista sekä valmiuksia vastata näihin haasteisiin · valmiuksia strategiseen johtamiseen · mahdollisuuksia hahmottaa liiketoimintaa laajemmin yhdessä muiden vakuutus- ja rahoitusalalla vaativissa tehtävissä työskentelevien ammattilaisten kanssa · vankan pohjan henkilökohtaiselle urakehitykselle ja verkostoitumiselle alan vaikuttajien kanssa. 20 Informo 2/2011
• VALIKO ­ VAIKUTTAVAA LIIKKEENJOHDON KOULUTUSTA Liikkeenjohdollinen koulutusohjelma VALIKO alkaa helmikuussa 2012 jo 25. kerran. Koulutusohjelma antaa kokonaisnäkemyksen rahoitus- ja vakuutusalasta sekä uusia näkökulmia ja malleja päivittäiseen johtamiseen. VALIKOssa paneudutaan alan toimintaympäristöön, strategiseen johtamiseen, asiakkuuksiin ja liiketoimintojen ansaintamalleihin. Ohjelman sisään on rakennettu johtajana kehittymisen valmennusohjelma, jossa korostuvat oman käyttäytymisen tilannetieto ja -taito sekä vuorovaikutustaidot. VALIKOssa muodostuu ainutlaatuinen verkosto alan kollegoiden kanssa ja Lontoon opintomatkalla tutustutaan kansainvälisiin finanssimarkkinoihin. Seuraava koulutusohjelma alkaa 7.2.2011, ja haku päättyy 15.12.2011. Strategiset valinnat tutuiksi strategiapelin avulla 3­4.10.2011 · Hyvän strategian toteuttaminen · Päivä asiakasyrityksen johtajana Tämä johdon täydennyskoulutus perehdyttää strategian luomisen ja toteuttamisen haasteisiin. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutteisilla luennoilla ja virtuaaliympäristössä pelattavan SIMBU®strategiapelin avulla. Ensimmäisenä päivänä perehdytään hyvän strategian toteuttamiseen. Toisena päivänä pelattavassa strategiapelissä puolestaan tutustutaan valmistustoimintaa harjoittavien yritysten johtamiseen ja niiden kohtaamiin johtamishaasteisiin liiketoiminnan eri kehitysvaiheissa. Osallistujat toisin sanoen pääsevät johtamistilanteisiin, joita heidän yritysasiakkaansa kohtaavat omassa liiketoiminnassaan, ja lisäävät täten asiakasymmärrystään. Koulutus syventää liiketoiminnan johtamisessa tarvittavaa kokonaisnäkemystä ja auttaa ymmärtämään strategian merkitystä tuloksekkaan toiminnan aikaansaamisessa sekä tukee osallistujan kehittymistä johtajana. Koulutuksen vetäjänä toimii professori KTT, TkT Juuso Töyli. Koulutuksessa hyödynnetään hänen kehittämäänsä Simbu®strategiapeliä. Uutta ­ Valikolaisille räätälöityä täydennyskoulutusta Liikkeenjohdon koulutusohjelmaan VALIKOon on osallistunut jo yli 400 finanssialan asiantuntijaa. Haluamme tarjota valikolaisille tilaisuuden kuulla ajankohtaisista teemoista, päivittää osaamistaan, tavata muita kurssilaisia ja verkostoitua myös muiden vuosikurssien kanssa. Tähän tarpeeseen on vastattu VALIKO-täydennyskoulutustilaisuuksilla. Tilaisuuksia järjestetään jatkossa vuosittain. Vuoden 2011 toinen koulutuspäivä on 5.9.2011 teemalla Motivoiva ja valmentava johtaminen. Varmistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla, jotta saat tiedon kaikista tilaisuuksista. Voit myös liittyä VALIKO Alumniin LinkedIn-palvelussa. Alumnissa on jo lähes 140 jäsentä. Lisätietoja johdon koulutuksesta: VALIKOn juhlavuosi on vuonna 2012. Järjestämme tuolloin 25-vuotisjuhlaseminaarin valikolaisille. Toimitusjohtaja, rehtori Hannele Ikonen p. 040 550 8789 hannele.ikonen@finva.fi Koulutuspäällikkö Kati Hankala p. 0404 503 451 kati.hankala@finva.fi Ajankohtaiset tiedot koulutustarjonnasta ja ilmoittautumiset osoitteessa www.finva.fi Informo 2/2011 21
• Teksti: Marjatta Jabe · Kuvat: Teppo Jokinen Suvipäivänä sanottua FINVAn kesäkuisena Suvipäivänä kokeiltiin tänä vuonna Pecha Kuchaa. E sitystavassa kukin puhuja sai hieman alle 7 minuuttia aikaa kertoa asiansa ja käyttää korkeintaan 20 kuvaa. Yksi kuva oli näkyvissä 20 sekuntia ja sen jälkeen automaattisesti vaihtui uusi kuva. Tilaisuuden juonsi varatuomari Taisto Hujala If Vahinkovakuutusyhtiöstä, joka oli tuonut FINVAan idean Pecha Kuchasta. Tällä menetelmällä ehti aamupäivän aikana kertoa ydinsanomansa peräti 11 asiasta innostunutta esiintyjää. Se olikin aikamoinen tietoilotulitus, joka piti osallistujat hyvin hereillä. Ohessa poimintoja esityksistä. Työelämän ihana keveys Ylijohtaja Outi Antila, sosiaali- ja terveysministeriö T Taisto Hujala toi Pecha Kucha -idean Suvipäiville ja juonsi idean isänä tilaisuuden. yöurat jäävät meillä liian lyhyiksi. Iso ongelma ovat myös ne nuoret, jotka eivät opiskele eivätkä käy töissä. Monilla heistä lähes ainoa yhteys ulkomaailmaan tapahtuu netin välityksellä. Jos nuori syrjäytyy, hän maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Toinen ongelma on 200 000 työtöntä, joista puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Putken katkaisemiseen on puututtu erilaisin kokeiluin, joilla osa pääsee kiipeämään takaisin työelämään. Kolmanneksi aivan liian moni joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Pitkäaikaissairasta ihmistä ei saisi unohtaa kotiin. Onkin tulossa laki, jossa kolmikantaneuvottelu esimiehen ja työterveyshuollon kanssa tulee käydä, ennen kuin 90 sairauspoissaolopäivää on kulunut. Kuntoutukseenkin on syytä puuttua. Se on kuin Sibelius-monumentti, jossa on Outi Antila vertasi kuntoutusta Sibeliusmonumenttiin, jossa putkien väliset yhteydet puuttuvat. paljon erilaisia putkia, mutta niiden väliset yhteydet puuttuvat. Työhyvinvointi ei ole humppaa, jumppaa eikä hömppää. Tarkoitus ei ole, että työeläkelaitokset säilövät rahoja Roope Ankan tavoin lippaaseen, vaan rahat käytetään työhyvinvoinnin parantamiseen. 22 Informo 2/2011
• "Työelämän ja koulutuksen yhdistäminen auttaa työurien pidentämistä." -Riitta Korpiluoma Osaamisen kehittäminen tukee työurien pidentämistä Johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus enkinen paine, tyytymättömyys työhön ja epävarmuus vähentävät tutkimusten mukaan halukkuutta työssä jatkamiseen. Työn hallinnan tunne on tärkeää ja se, että pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä. Myös hyvä työilmapiiri ja esimiestoiminta ovat keskeisessä asemassa. Työnantajat korostavat ammatillisen koulutuksen tärkeyttä, eivät niinkään työntekijät. Silti osaamista on parannettava ammatillisen aikuiskoulutuksen avulla. Työelämän ja koulutuksen yhdistäminen auttaa työurien pidentämisessä kaikilla koulutustasoilla ja myös ikääntyneempien osalta. Tarvitaan entistä enemmän kielitaitoa, tietotekniikkaosaamista ja kykyä työskennellä yhdessä. H Luonnonilmiöiden armoilla Johtaja Niklas Lindqvist, Aktia Vahinkovakuutus Oy L Riitta Korpiluoma painotti työn hallinnan tunteen tärkeyttä, jotta intoa riittää työssä jatkamiseen. uonnonkatastrofit ovat lisääntyneet ainakin hirmumyrskyjen ja tulvien osalta. Viime vuonna ne verottivat 297 000 uhria, suurin osa Haitin tulvien seurauksena. Nämä vakuutuskorvaukset olivat noin 100 miljoonaa euroa. Informo 2/2011 23
• Toinen merkittävä tapahtuma oli Chilen maanjäristys. Vaikka uhreja oli paljon vähemmän, maanjäristyksestä seurasi peräti 8 miljardin euron vahingonkorvaukset. Oli luonnonkatastrofeja lähempänäkin: myrskyjä Euroopassa, maastopaloja etenkin Venäjällä, tulivuorenpurkaus Islannissa ja Suomessa myrsky- ja lumivahinkoja. Korvaussummat olivat nekin merkittäviä. Sijoittajapsykologiaa Senior Private Banker Toni Kemi, Sampo Pankki M eitä ajaa ahneus ja pelko. Ahneus aiheuttaa innokkuutta ja ylpeyttä, pelko taas katumusta ja ahdistusta. Osakkeiden ostopäätös on tärkeä ankkuri. Kurssikehitystä verrataan koko ajan ostokurssiin. Kun kurssi lähtee nousuun, itseluottamus kasvaa: osaan homman. Samalla riskinsietokyky nousee. Vaikka kurssi menisi alaspäin, uskoo sijoittaja edelleen omiin päätöksiinsä. Kurssin laskiessa on vahva tarve päästä tasoihin. Jos osakkeen arvo edelleen laskee, hermo lopulta pettää. Myydään osakkeet, että päästään ahdistavasta tilanteesta ulos. Tappiollinen myyntipäätös perustellaan itselle järjellä. Näin ihminen ei ota vastuuta huonoista päätöksistään. Jossain vaiheessa markkinat taas kääntyvät ylös. Kun kurssinousua on jatkunut pitkään, syntyy laumailmiö. Ahneus valtaa ihmiset. Entistä useammat lähtevät mukaan ja moni kurssien laskiessa osakkeensa myynyt henkilö tulee taas takaisin sijoitusmarkkinoille. Eli juuri väärään aikaan, vähän ennen uutta romahdusta. Suomi, velaton onnellisten ja luottavaisten ihmisten maa Johtava neuvonantaja Lauri Uotila, Sampo Pankki Oyj K annattaa muistaa, että Suomi on velaton maa. Tulot ulkomailta ovat suuremmat kuin menot. Velat ovat maan sisäisiä, kuten valtionvelkaa. Mutta toisen meno on toisen tulo. Sekä valtiolla että kunnilla on sekä velkoja että saamisia lähes yhtä paljon. Niklas Lindqvist ja Toni Kemi tulittivat esityksissään luonnonilmiöistä ja sijoittajapsykologiasta. 24 Informo 2/2011
• Lauri Uotila muistutti suomalaisten olevan onnellisia, energisiä ja elävän yhdessä parhaista maista. Osallistujat todistivat, että suomalaisilla todella on aihetta iloon. Toki kotitalous voi velkaantua. Silti vain kolmasosalla on asuntolainaa. Kansainvälisesti verrattuna yksityinen velkaantuminen on hyvin hillittyä. Silti elämöidään, että tuloerot suorastaan räjähtävät ja köyhyys lisääntyy. Todellisuudessa Suomessa tuloerot ovat varsin pienet. Vain Tanskassa on vähemmän köyhiä kuin Suomessa. Tästä huolimatta kvasikriittiset ihmiset narisevat siitä, että ongelmat vain kasvavat ja ihmiset palavat työelämässä loppuun. Tutkimukset eivät tätä tue. Lukuisten tutkimusten mukaan suomalaiset ovat varsin onnellinen kansa ja useimmat voivat hyvin töissään. Sitä paitsi luotamme kansallisiin instituutioihin, kuten poliisiin, oikeuslaitokseen, armeijaan ja hallitukseen enemmän kuin mikään muu maa Euroopassa. Kaiken kaikkiaan Suomi on onnellisten, tyytyväisten ja energisten ihmisten velaton maa. Elämme lähes paratiisissa ja vain 2 prosenttia ihmisistä uskoo tilanteen heikkenevän tulevaisuudessa. Voimme siis olla luottavaisin mielin. Informo 2/2011 25
• "Raha on ilma, jota hengitämme. Markkinat ovat vesi, - Tomas Hildebrandt jota juomme." Riski Johtaja Antti Parviainen, Nordea Markets Antti Parviainen muistutti, että ihmisillä on taipumus karttaa riskiä ja uskoa onnistumiseen. iski on poikkeama johonkin tavoitteeseen nähden. Riskille on tyypillistä, että se on sattumanvarainen. Sille voidaan laskea todennäköisyys, mutta ei tiedetä, milloin se tapahtuu ja missä muodossa. Todennäköisyyden ohella merkittävää on seurauksen suuruus. Pieniä heilahduksia normaalijakautumasta tapahtuu suurella ja isoja poikkeamia pienellä todennäköisyydellä. Myös riskijakautumalla on merkitystä. Toisessa sijoituksessa voi kertaheitolla voittaa tai hävitä suuren määrän rahaa. Toisessa taas voittaa tai häviää pienen määrän rahaa, mutta usein. Ihmisellä on taipumus uskoa onnistumiseen. Rakennetaan korkeampi ja korkeampi torni, kunnes se joskus kaatuu. Usein romahtamiseen riittää pieni tapahtuma, laukaiseva tekijä. Täysin riskittömiä sijoitusvaihtoehtoja ei ole. Silti suurin osa ihmisistä on riskinkarttajia. Tappiot koetaan paljon voimakkaammin kuin voitot. R Buffetin ohessa pääsi vaihtamaan kuulumisia. Pääomamarkkinat ja likviditeetti Senior portfolio manager Tomas Hildebrandt, Evli Bank Plc M arkkinoilla oleminen on kuin merenkulkua. On karikoita, myrskyjä, merihirviöitä, merirosvoja ja aikanaan myös maailman äärelle joutumista. Rohkeat ja pelottomat merimiehet ovat silti kautta aikojen lähteneet toteuttamaan unelmiaan. Näin syntyy uusia mahdollisuuksia. Markkinavoimat on mahtava luonnonvoima. Markkinavoimat ovat synnyttäneet suuria intohimoja ja johtaneet sotiin, luoneet rikkauksia joillekin ja tuhonneet toisia. Kukaan ei ole turvassa markkinavoimilta. Entistä monimutkaisempia sijoitustuotteita syntyy entistä nopeammin, samalla kun entistä harvempi ymmärtää, miten ne 26 Informo 2/2011
• Katsaus mobiiliin Kehittämiskonsultti Jaakko Kankaanpää, Ambientia Jaakko Kankaanpää painotti kännyköiden soveltuvuutta markkinointiin ja erilaisten palveluiden hyödyntämiseen. Y toimivat. Rahan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Kehittyvät alueet rikastuvat ja vanhat, museoituvat maat köyhtyvät. Markkinat löytävät uomansa. Raha virtaa siellä, missä se pääsee virtaamaan. Markkinoiden tehtävä on kanavoida rahavirtoja oikeisiin paikkoihin. Mutta mitkä ovat oikeita paikkoja? Uuden talouden lainalaisuudet ovat muuttuneet etenkin teknologian myötä. Tieto on silmänräpäyksessä kaikkien käytettävissä. Aktiivinen sijoittaja pyrkii ennakoimaan ja reagoimaan maailman tapahtumiin. Raha on ilma, jota hengitämme, ja markkinat ovat vesi, jota juomme. Toimintaamme ohjaavat arvomme, toiveemme, odotuksemme ja pelkomme. Onnea matkaan! Tomas Hildebrandtin vertauskuva rohkeista ja pelottomista merimiehistä herätti keskustelua unelmoinnin tärkeydestä. hä useammilla eri puolilla maailmaa asuvilla ihmisillä on käytössään kännykkä. Sen myötä mobiilimarkkinat muuttuvat nopeasti. Suurimmat toimijat ovat Android, Symbian, Apple ja Microsoft. Sovelluspuolella on tekijöitä myös Suomessa, erityisesti pelien kehittäjinä. Yhä useammat yritykset kehittävät mobiiliversioita verkkopalveluistaan. Tähän on monia mahdollisuuksia, kuten paikannus, pelaaminen markkinoinnin lähtökohtana, laskujen maksaminen ja tietojen vaihtaminen. Näissä sovellutuksissa suurin toimija on Google. Yhdelläkään yrityksellä ei ole varaa olla ottamatta huomioon mobiilikehitystä. Jo tänä päivänä kännykät on suunniteltu soveltuviksi markkinointiin ja erilaisten palveluiden hyödyntämiseen. Informo 2/2011 27
• Teksti: Petre Pomell · Kuva: Teppo Jokinen Sukellus ETF-maailmaan Pörssilistattuihin rahastoihin eli ETF:iin (Exchange Traded Funds) sijoittaminen on yleistynyt niin instituutiosijoittajien kuin yksityisvarallisuuttakin hoitavien keskuudessa. K ansainvälisessä sijoituskirjallisuudessa ETF:ien edut liitetään usein Nobel-tasoisen akateemisen tutkimuksen valtavirran keskeisiin lopputuloksiin. Sijoittajien keskuudessa ETF-tuotteista puhutaan myös indeksiosuusrahastojen nimellä, sillä ETF:t pyrkivät tyypillisesti seuraamaan vertailukohdaksi valittua indeksiä mahdollisimman pienellä indeksipoikkeamalla eli tracking errorilla. Sektoreja, tyylejä ja teemoja ETF-teollisuus on vastannut kasvavaan kysyntään muodostamalla kymmeniä erityyppisiä tuoteperheitä. SektoriETF:llä voi sijoittaa juuri haluamaansa toimialaan, jota ei löydy esimerkiksi Pohjoismaiden pörsseistä. Tuotteita on tarjolla aina pienistä mikroyrityksistä megaluokan bluechip-yritysten kehitystä seuraaviin indekseihin. Lisäksi on olemassa vivutettuja tuoteratkaisuja tai vaikkapa hedge fundeista rakennettuja tuotepaketteja. Eräs suosituimmista tavoista on sijoittaa maantieteellisesti rajattuihin ETF:iin. Hajautushyötyä voi hakea esimerkiksi maittain ja maanosittain rajatuista tuotekokonaisuuksista. Tarjolla on myös aidosti globaaleja indeksejä jäljitteleviä tuotteita. Globaalien ETF:ien tehokkuudesta kertoo hyvin se, että yhdellä ostolla sijoittaja voi esimerkiksi ostaa korin, jossa on yli 3 000 yhtiön osakkeita markkina-arvopainotteisesti. Instituutiotuotteiden vuosittainen hallinnointi- ja säilytyspalkkio liikkuu usein 0,1­0,3 prosentin haarukassa. Erot perinteisiin rahastoihin verrattuna Laadukkaasti ja puolueettomasti tuotetun tieteellisen tutkimustiedon valtavirta kertoo, kuinka vaikeaa aktiivisella salkunhoidolla on (kaikki kulut huomioiden) toistuvasti päihittää markkinoita seuraavia vertailuindeksejä. Havainto ei ole pelkästään akateemikkojen käsialaa, vaan saman ongelman parissa pyörivät kokeneet ammattisijoittajatkin. Merkittävin ero perinteisesti kaupattaviin aktiivisiin rahastoihin löytyy paitsi edullisemmasta kustannustasosta myös ideologiasta. ETF-tuotteissa yhdistyvät äärimmäinen kustannustehokkuus, hyvä hajautus sekä mahdollisuus reaaliaikaiseen kaupankäyntiin. ETF:iin sijoittamalla ei etsitä alfaa vaan tyydytään beta-tuottoon, joka kyseisiltä markkinoilta on saatavissa erittäin pienin kustannuksin. ­ Perinteisten aktiivisten rahastojen ja ETF:ien vertailu on hankalaa. Salkunhoitajalle helpoin lähtökohta on, jos vertailuindeksi aktiivisen rahaston ja ETF:n välillä on tarkalleen identtinen. Muuten tulee vahingossa vertailtua omenoita päärynöihin. Vaikka ETF:llä ja aktiivisella rahastolla on sama vertailuindeksi, niin aktiivisen rahaston indeksistä eroava sijoitusfilosofia vaikeuttaa analyysia ja aiheuttaa tuottoeroa indeksiin ja täten myös ETF:ään nähden, pohtii Taaleritehtaan ETF-allokaatioista vastaava salkunhoitaja Samu Lang. Maailmalla suuret instituutiosijoittajat käyttävät ETF-tuotteita joko sijoitusstrategiansa ytimenä tai ainakin yhtenä rakennuspalikkana taktista tai dynaamista allokaatiota pohdittaessa. Sijoituspolitiikkaan Historia on lyhyehkö Maailman ensimmäisenä ETF:n tunnusmerkistöt täyttävänä tuotteena pidetään Toronto Index Participation Fundia, joka näki päivänvalon vuonna 1989. Ensimmäinen pörssinoteerattu ETF oli Standard & Poor´sin 500 Depository Receipts, joka syntyi USA:ssa vuonna 1993. Eurooppalaiset sijoittajat saivat oman Euro Stoxx 50 -rahastonsa vasta vuonna 2001. Suomen ainoa ETF, Seligson & Co:n OMX Helsinki 25, perustettiin helmikuussa 2002. Sittemmin tarjonta on räjähtänyt valtameren molemmilla puolilla. Nykyisin ETF-tuotteita on yhteensä jo pitkälti toista tuhatta, joten valinnanvaraa riittää. Myös vertailuindeksien määrä on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Kysyntä tuntuu luovan tehokkaasti tarjontaa. Vertailuindeksien tuottajina toimivat nykyisin muun muassa Dow Jones, FTSE, JP Morgan, iBoxx, MSCI, NYSE sekä Standard & Poor´s. Suurimpia ETFtaloja Euroopan markkinoilla ovat iShares, Deutsche Bank sekä Société Générale. USAssa markkinaykkönen on iShares. State Street ja Vanguard jakavat himmeämmät sijat. ETF:t voidaan jakaa allokaatiotasolla kahdeksaan luokkaan. ETF:ien klassifiointi 1. Rahamarkkinatuotteet 2. Korkotuotteet 3. Osaketuotteet 4. Hyödyketuotteet 5. Valuuttatuotteet 6. Volatiliteettituotteet 7. Muihin allokaatioluokkiin pohjautuvat tuotteet 8. Strukturoidut tuotteet 28 Informo 2/2011
• perustuvassa pitkäjänteisessä strategisessa allokoinnissa sijoittajat ovat havainneet myös käytännössä, kuinka paljon esimerkiksi globaalin allokaation hallinta helpottuu ETF:ien avulla. Hinnanmuodostuksen tehokkuus luupin alle Suurimmat ETF:t ovat hyvin likvidejä, ja niiden osto- ja myyntihintojen erotukset eli spredit ovat äärimmäisen kapeat. Pienten ETF:ien hinnanmuodostuksen tehokkuudessa on kuitenkin havaittavissa ongelmia. Hallinnoitavalta pääomaltaan ja usein myös vaihdoltaan vähäisten tuotteiden spredit leviävät joskus yli prosentin suuruisiksi. ­ Hinnanmuodostuksen tehokkuus herättää kovasti kansainvälistä keskustelua. Selvitysjärjestelmä toimii Yhdysvalloissa Eurooppaa paremmin, ja spredit ovat tiukemmat kuin Euroopan markkinoilla. Euroopan ongelmia ovat hajanaisempi lainsäädäntö ja ylipäänsä fragmentoidummat rakenteet. Amerikassa tilanne on sikäli selvempi, että siellä on voimassa yksi yhteinen lainsäädäntö eikä ristiinlistauksia juurikaan esiinny, miettii Lang. Euroopassa markkinatakaajille tulee ylimääräisiä kuluja. Koska kulut nousevat, myös spredit ovat pörssiruudulla USAn markkinoita leveämmät. Markkinatakaajat tekevät kovasti töitä ETF:ien likviditeetin varmistamiseksi ja kaupankäynnin helpottamiseksi. Langin mukaan suuret kauppaerät onkin kätevintä tehdä OTC-markkinoilla, joissa isoille kertakaupoille löytyy vastapuoli nopeasti. Petre Pomellilla on 15 vuoden kokemus sijoittajana ja sijoitusalan kouluttajana. Hän on perehtynyt laajasti muun muassa talouden nobelistien tutkimuksiin ja kirjoittaa sijoittamisesta talouselämän lehtiin. Pomell toimii vetäjänä FINVAn ETF-sijoitustuotteet-asiantuntijaseminaarissa 22.9.2011. Petre Pomell on kokenut sijoittaja, joka on perehtynyt erityisesti indeksisijoittamiseen liittyviin tuotteisiin. Informo 2/2011 29
• Bulevardilla Ehdota lehdellemme uutta nimeä FINVA julistaa nimikilpailun, johon voivat osallistua kaikki lehden lukijat. Tuleeko sinusta lehden uuden nimen keksijä? Kuva Teppo Jokinen Uusia vahvistuksia Nimestä päättää ehdotusten pohjalta raati, jonka jäsenet ovat · Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia · Viestintäjohtaja Kati Kalliomäki, Eläketurvakeskus · Johtaja, Brändit ja yhteiskuntavastuu Stina Suominen, OP-Pohjola · Toimitusjohtaja, rehtori Hannele Ikonen, FINVA. Kilpailuaikaa on 3.10.2011 asti. Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen kustannus@finva.fi. Otsikoi viestisi sanalla Informo. Parhaan ehdotuksen tehnyt palkitaan iPaD 2:lla, jolla voit lukea seuraavan lehtemme myös sähköisesti. Jos useampi kuin yksi henkilö tekee parhaan ehdotuksen, palkinnonsaaja arvotaan kyseisen ehdotuksen tehneiden joukosta. Nyt vain luovuus kukkimaan ja uutta nimeä keksimään! Tarja Arminen on aloittanut FINVAssa maaliskuun alusta koulutuspäällikkönä ja oppisopimustarkastajana. Koulutuspäällikkönä hän vastaa tutkintoprosessien kehittämisestä ja osallistuu käytännön tutkintotoimintaan. Oppisopimustarkastajana hän vastaa FINVAn oppisopimustoiminnasta ja yhteyksistä muihin oppisopimuksen järjestäjiin. Tarjalla on vahva kokemus tutkinnoista ja oppisopimuksista, ja lisäksi hän on perehtynyt oppilaitostoimintaa koskeviin lakeihin ja määräyksiin. Tarja on näyttötutkintomestari (NTM) ja suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (tradenomi, ylempi amk) sekä syventänyt osaamistaan muun muassa osaamisen johtamisessa. ilpailuun voi osallistua yhdellä tai usealla nimiehdotuksella. Ehdotuksiin toivotaan perusteluja mukaan. Hyvä nimi on lyhyt ja ytimekäs, finanssialan lehteä kuvaava ja helposti muistettava. Nimi ei kuitenkaan saa olla jo jonkin toisen organisaation käytössä. K Laatua, Vaikuttavuutta ja Ennakointia Aikuisoppilaitoksissa ­ LAVEA J oulukuussa 2011 päättyvän LAVEA-hankkeen tarkoituksena on tukea erityisesti näyttötutkintoja suorittavia henkilöitä ja heidän työyhteisöjään. Hankkeen aiheina ovat yritysten tulevat osaamistarpeet, työelämää tukevat yhteistyömuodot, oppimi- sen arvioinnin parantaminen sekä koulutuksen vaikuttavuuden mittaaminen. LAVEAhankkeen tuloksista järjestetään tiedotustilaisuus loppuvuodesta 2011. Opetushallituksen osarahoitteisessa hankkeessa FINVA toimii koordinaattorina partne- reinaan Avia College, Kiinko ja MJK. Hankkeen ohjausryhmässä on mukana työelämän asiantuntijoita eri toimialoilta. Lisätietoja hankkeesta: koulutuspäällikkö Rauni Happo, rauni.happo@finva.fi, p. 040 550 4286 30 Informo 2/2011
• FINVAan Kuvat Teppo Jokinen Vakuutustiedon Kehittämissäätiön vuoden 2011 apurahat S äätiön hallitus on vahvistanut kokouksessaan 30.5.2011 vuoden 2011 apurahat haettaviksi. Lomake apurahojen hakemiseen löytyy kotisivuiltamme www.finva.fi Hakemukset 25.10.2011 mennessä. Vakuutustiedon Kehittämissäätiö, säätiön asiamies Hannele Ikonen Bulevardi 28, 00120 Helsinki Lisätietoja: säätiön asiamies Hannele Ikonen, puh. 040 550 8789 tai hannele.ikonen@finva.fi Marjut Pessi on aloittanut FINVAssa elokuun alusta koulutussuunnittelijana. Hän vastaa tutkintoihin liittyvän valmistavan koulutuksen suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä. Koulutukseltaan Marjut on merkonomi ja näyttötutkintomestari (NTM). Hänellä on useiden vuosien vankka kokemus aikuisten ammatillisista näyttötutkinnoista ja niihin liittyvistä valmistavan koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen prosesseista. Vakuutustiedon Kehittämissäätiö tukee ja kehittää vakuutusalan ammatillista tutkintoja täydennyskoulutusta ja suorittaa ja tukee alaa koskevaa tutkimustoimintaa. Tätä tarkoitusta varten säätiö · jakaa apurahoja alan tutkimukseen ja oppimateriaalin kirjoittamiseen · ylläpitää ammatillista erikoisoppilaitosta Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVAa · omistaa ammattikirjallisuutta kustantavan Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVAn. Janne Kaippio: Kuva Teppo Jokinen Sääntely tappaa riskivastaavan hinnoittelun Teksti: Kirsi Ivonen tuleva lainsäädäntö tulee vaikuttamaan esimerkiksi sairauskuluvakuutuksen hinnoitteluun, kun sukupuolta ei voi tulevaisuudessa enää pitää hinnoittelutekijänä. Y ksikön päällikkö Janne Kaippio Pohjola Vakuutuksesta piti Suvipäivillä mielenkiintoisen esityksen aiheesta "Sääntely tappaa riskivastaavan hinnoittelun". Kaippio tunnetaan loistavana puhujana, jonka esityksistä ei koskaan puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Suvipäivissä Kaippio kertoi vakuutusmaksun vaikutuksista. Hän kertoi siitä, miten Janne Kaippio toimii aktuaarina Pohjola Vakuutuksessa. Viime vuodet ovat kuluneet erityisesti vahinkovakuutuksen tuotteiden hinnoittelun kehittämisessä, asiakaskannattavuuden mallintamisessa sekä taloudellisen pääoman parissa. Kaippio on ollut aktiivinen erilaisissa Groupe Consultatif -työryhmissä ja SHV-lautakunnan puheenjohtajana. Informo 2/2011 31
• Täydennä ammattitietoasi! Vakuutus- ja rahoitusalan verkkosanakirja Vuosipäivitys tehty keväällä 2011. Vuosimaksullinen palvelu, hinta käyttäjämäärän mukaan Seppo Eskuri, Riikka Patala Autovakuutus ­ Selitysteos 2010, 56,50 Piritta Poikonen, Timo Silvola Eläkesäästäminen 2010, 54,50 Katriina Lehtipuro, Irene Luukkonen, Lea Mäntyniemi, Ville Raulos, Pia Santavirta Vakuutuslainsäädäntö 2010, 64,60 Teemu Jokela, Veera Lammi, Ilkka Lohi, Timo Silvola Vapaaehtoinen henkilövakuutus 2009, 70,70 Tuula Pellikka, Petri Peilimö, Pasi Puntari, Mikko Vaitomaa Omaisuuden vakuuttaminen 2011, 72 Johannes Pakaslahti Eurokriisi ja sosiaaliturva EU:ssa 2011, 59 Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Bulevardi 28, 00120 Helsinki Kysy kirjoistamme, anna palautetta, kerro kirjatoiveita: Vanhempi kustannustoimittaja Salla Närhinen salla.narhinen@finva.fi p. 0404 503 465 Riitta Korpiluoma et al. Työeläke 2011, 64 Harri Ek, Marja Korkka, Kari Kosola, Pirjo Pöyhönen Kuljetusten vakuuttaminen 52 , ilmestyy 2011! Veloitamme kirjojen toimituskulut, tarkemmat tiedot verkossa. Pidätämme oikeuden tuotteiden hinnanmuutoksiin. Kustannustoimittaja Paula Hämäläinen paula.hamalainen@finva.fi, p. 0404 503 464 Kirjatilaukset: Eila Kivilompolo, kustannus@finva.fi p. 0404 503 454, www.finva.fi 32 Informo 2/2011 Tutustu kirjoihimme ja tilaa verkossa www.finva.fi/julkaisut.htm