FINVAn asiakaslehti 2/2012 | www.finva.fi
Finanssialalla on tilaa rohkeille haastajille Kriisi maksaa enemmän kuin valvonta Maailma muuttuu, meidänkin on muututtava
Professori Petri Parvinen:
Opi nettisosiaalisia taitoja
Koulutus- ja julkaisutarjontamme keskiaukeaman liitteessä!
Fin n s&Vku tu 2/2012 1 asi a u s
Sisältö 2/2012
Finanssialalla on tilaa rohkeille haastajille
s- ja Koulutu amme jont kirjatar keaman keskiau ssä! liittee
Kuva Teppo Jokinen
Kriisi maksaa enemmän kuin valvonta
Tulevaisuuden voittajat löytyvät niiden yritysten joukosta, jotka oppivat kehittämään palveluitaan yhdessä asiakkaittensa kanssa, uskoo tuore kauppatieteiden tohtori, vakuutustieteen yliopistonlehtori Pekka Puustinen. Sivu 10.
Kuva Teppo Jokinen
Maailma muuttuu, meidänkin on muututtava
3 Pääkirjoitus 4 Professori Petri Parvinen: Opi digitaalinen kädenpuristus 7 Ota haltuun eri kanavat 10 Finanssialalla on tilaa rohkeille haastajille 12 Professori Peter Maas: Leveiden katteiden aika alkaa olla ohi
Kuva Teppo Jokinen
Rakennamme vakuutusalan valvontaan yhteistä eurooppalaista kehikkoa, kertoo Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen EIOPAn puheenjohtaja Gabriel Bernardino. Sivu 14.
Liitteenä Koulutus- ja kirjatarjonta 13 Kolumni, Helena Åhman: Mielen johtaminen voi olla luultua tuottavampi investointi 14 Gabriel Bernardino, EIOPA: Kriisi maksaa enemmän kuin valvonta 16 Kansallistakin valvontaa tarvitaan
Alan on reagoitava kehitykseen, muistuttaa OP-Pohjola-ryhmässä henkilöstön kehittämisen ohjauksesta vastaava Ari Loukkola. Sivu 18.
Ville-Veikko Laukkanen: digitaalinen murros ja finanssiala s. 7
2 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
18 Ari Loukkola: Maailma muuttuu, meidänkin on muututtava 21 Bulevardilla
Pääkirjoitus
FINVAn asiakaslehti Julkaisija Vakuutustiedon Kehittämissäätiö Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Päätoimittaja Hannele Ikonen hannele.ikonen@finva.fi puh. 040 550 8789 Toimitusneuvosto Seppo Juutilainen Finanssivalvonta Kati Kalliomäki Eläketurvakeskus Tarja Kallonen Finanssialan Keskusliitto Hannele Ikonen Salla Närhinen Toimitus Salla Närhinen salla.narhinen@finva.fi puh. 040 450 3465 Bulevardi 28 00120 Helsinki puh. 040 450 3490 faksi 040 450 3480 www.finva.fi Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset kustannus@finva.fi Osoitelähde FINVAn asiakasrekisteri Ulkoasu ja taitto Teppo Jokinen Painopaikka PunaMusta Oy, 2012
U
Vaikutetaan yhdessä finanssialan tulevaisuuden menestystekijöihin
skon, että 2020-luku on oppimisen murroksen vuosikymmen. Sosiaalinen media sähköisine kanavineen näkyy jo jokapäiväisessä elämässämme, työnteossamme, palvelujen ja tuotteiden hankinnoissamme ja yhteydenpidossamme ystäviin. Koulumaailma ja oppiminen ovat noudattaneet pitkälti samaa kaavaa aina siitä asti, kun Uno Cygnaeus toi kansakoulujärjestelmän Suomeen 1800-luvun puolivälissä: on opettaja, opiskelijat ja luokkahuone. Nyt tieto ei kuitenkaan enää ole vain luokkahuoneen sisällä, vaan saatavilla helposti ja nopeasti internetistä. Huippuyliopistojen tutkijat ympäri maailman laittavat videoluentojaan YouTubeen. Ted.comista voi kuunnella asiantuntijoiden luentoja aiheesta kuin aiheesta. Lahjoitusvaroin ylläpidetystä Khan Academystä löytyy tuhansia videokursseja matematiikasta taidehistoriaan. FINVA on ollut Tampereen yliopiston kanssa mukana Tekes-hankkeessa, jossa tutkittiin henkilökohtaisia oppimisympäristöjä (PLE eli Personal Learning Environment) ja henkilökohtaisia oppimisverkostoja (PLN eli Personal Learning Network). PLE tarkoittaa kaikkia niitä kanavia, joiden avulla opimme. PLN tuo mukaan myös ihmiset ja erilaiset verkostot, joita hyödynnämme osana oppimistamme. Meillä kaikilla alkaa olla jo aikamoinen PLN hallussamme. Emme aina tule edes ajatelleeksi niin, kun haemme tietoa verkosta, osallistumme eri asiantuntijayhteisöjen verkkokeskusteluihin, luemme blogeja ja wikejä, osallistumme verkkokursseille tai seminaareihin tai suoritamme tutkintoja. Sosiaalisesti jaettu osaaminen sekä lisääntyvän tiedon ja jatkuvan muutoksen hallitseminen ovat keskeisimpiä menestystekijöitä työelämässä. Se ei riitä, että on osaavia yksilöitä. Oppimisessa korostuvat vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, tapahtuu se sitten verkossa tai luokkahuoneessa. Kun toimialojen rajat ylittyvät, kasvaa tarve käydä dialogia eri alan asiantuntijoiden kanssa. Toivon, että FINVA löytyy lukijoidemme PLN:stä tulevaisuudessakin. Voimme käydä yhdessä keskusteluja ja vaikuttaa finanssialan tulevaisuuden menestystekijöihin.
Kuva Teppo Jokinen
hannele.ikonen@finva.fi
Fin n s&Vku tu 2/2012 3 asi a u s
Teksti Marjatta Jabe · Kuvat Teppo Jokinen
Kuulijat tempautuivat mukaan Petri Parvisen esityksen innostavaan tunnelmaan.
A
FINVAn Suvipäiville oli tänäkin vuonna kokoontunut salin täydeltä väkeä. Aiheena oli digitaalinen murros: miten saadaan aikaan digitaalinen kädenpuristus e-myynnissä?
Verkkokaupassakin voidaan viestiä niin, ettei myydä kaikille kaikkea. "Vain sinulle ystäväni" -kohdentaminen toimii tässäkin. Yksilöllisen asiakaspalvelun saaminen digivuorovaikutuskanaville ratkaisee, tuleeko palvelusta lisäarvoa ja tulosta tuottava toiminto vai ei, painottaa Petri Parvinen. Valinnanvaihtoehtoja ei tarvitse olla montaa. Ihmiset vain tuskastuvat, kun netissä on kaikki mahdollinen. Eikä viestin tarvitse olla kaikille samanlaista. Verkossa tarvitaan aloitteellista, kohdennettua myyntityötä. Myyjän tehtävä on ohjata informaatiovirtaa ja olla auktoriteetti, joka sanoo: "Minä tiedän, minkä vakuutuksen tarvitset."
Opi digitaalinen kädenpuristus
Toimi vastavuoroisesti
alto-yliopiston myynnin johtamisen professori Petri Parvinen esitti elävästi, miten sähköiset verkot muuttavat myyntityötä. Myyjille hän antaa ohjeita: · ole aloitteellinen · luo arvoa, älä valehtele · puhu avoimesti rahasta · myy mukavuutta · opi digitaalista vuorovaikutusta.
Ihmiset googlaavat ja tietävät haluamastaan tuotteesta tai palvelusta paljon
4 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
"Vastavuoroisuus on vahva argumentti saada uskollisia asiakkaita."
Fin n s&Vku tu 2/2012 5 asi a u s
Miten saada asiakas tarttumaan digitaaliseen kädenpuristukseen, kysyy myynnin johtamisen professori Petri Parvinen. enemmän kuin ennen. Mistä narusta vetää, kun perinteiset myyntitaidot menevät uusiksi? Vastavuoroisuus on vahva argumentti saada uskollisia asiakkaita. Siinä onnistuu, kun asiakkaalle tulee tunne, että hän saa tarvittaessa apua, Parvinen neuvoo. Kun myyjä kaveeraa asiakkaan kanssa netissä, hän saa tietää, mitä tarjota juuri hänelle. Massamarkkinoinnin aika on ohi. Myös lupaus yhdestä ja samasta hinnasta on mennyttä maailmaa. Sekä tuote että hinta voidaan määritellä yksilöllisesti.
Vaikuta yhteisöihin
Sosiaalisten mediayhteisöjen muiden jäsenten mielipiteet vaikuttavat paljon ostopäätöksiin. Vaarallisinta on se, jos netissä parjataan yritystä tai sen tuotteita. Haukkumisen vaikutus on kymmenkertainen hyvän kertomiseen verrattuna.
Asiakkaiden kansaa kaveeraaminen netissä mietitytti Parvisen luennon jälkeen.
6 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
"Verkkokaupassa kannattaa käyttää suosittelijoita ja jakaa informaatiota."
Verkkokaupan vastavuoroisuus ja yhteisöihin vaikuttaminen synnyttivät ideoita ja ajatuksia luentojen välillä. Etualalla Heikki Rautalin (vas.), Sirpa Sundberg, Esa Vilhonen ja Brita Palmu. Toisaalta e-kauppa mahdollistaa asiakkaan haltuunoton uudella tavalla. Kun S-ryhmän avainsana aiemmin oli ketjukonsepti mikä tarkoitti kaikille samaa tavaraa, uusi strategia on asiakasjohtaminen, eli yksilöllistetään asiakaspalvelua ja tarjoamia. Sama pätee finanssialalla. Verkkokaupassa kannattaa käyttää suosittelijoita ja jakaa informaatiota verkkoyhteisöjen jäsenille. Avain on tilanteen mukaan toimiminen. Nettisosiaalista taitoa ei ole se, että kertoo kaikkea mahdollista, vaan se, ettei viesti turhan paljon. Jäykkä pönötys ei vie pitkälle. Ilo ja hauskuus sen sijaan vievät.
Keskeiset sosiologiset trendit Petri Parvisen mukaan
· Kiinteän omaisuuden merkitys vähenee ja vapauden lisääntyy. · Vuokratyö, osa-aikatyö ja elämäntapayrittäminen yleistyvät. · Työmatkustaminen vähenee. · Palveluyhteiskunta tulee oikeasti. · Yhteisöllisyys lisääntyy. · Mitä nuoret edellä, sitä heidän vanhempansa perässä. · Ei jaksa, ei viitsi, ei kykene uusille elämää helpottaville palveluille tulee kysyntää.
Myy iloa ja nautintoa
Hyödyn korostamisesta siirrytään yhä useammin hedonistisin argumentein tehtävään kauppaan, jolloin vaikutetaan nautintoon ja tunteisiin: ostan täältä, koska se on isänmaallista, koska tykkään tyypistä, koska ostan aivan mistä haluan... Nykyihminen muistuttaa 60-luvun narsistia. Hänellä on kova pätemisen tarve, esittää Parvinen.
Uuden LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Erkki Moisander kuunteli mielenkiinnolla Petri Parvisen ajatuksia.
Fin n s&Vku tu 2/2012 7 asi a u s
Ota haltuun eri kanavat
Asiakaspalvelu, myynti ja viestintä nivoutuvat toisiinsa, muistuttaa Ville-Veikko Laukkanen. ordean henkilöstöasiakkaista vastaava johtaja Ville-Veikko Laukkanen kuvasi, mitä digitaalinen murros tuo finanssialalle. Ensin tuli automaatio, sitten internet, mobiilipalvelut ja monikanavaisuus. Kehitys on kulkenut tekniikka edellä. Nyt korostuu asiakaskokemus ja asiakkaan osallistaminen. Selvitämme, mistä asiakkaat ovat valmiita maksamaan ja miten eri sähköisiä kanavia hyödynnetään. Asiakaskokemus on perusarvomme, kertoo Laukkanen. Perinteisesti konttori on omistanut asiakkaan. Enää ei riitä se, että odottaa asiakkaan kävelevän konttoriin ja kertovan, mitä hän haluaa. Nyt asiakassuhde muodostuu eri välineillä tapahtuvassa
N
vuorovaikutuksessa: konttorissa, verkossa, mobiiliyhteytenä, sosiaalisessa verkossa jne. On myös hyödynnettävä syntyvä asiakastieto. Juuri asiakasdata mahdollistaa yksilöllisen palvelun.
Tarjoa henkilökohtaista palvelua
Koukuttava yksilöllinen räätälöinti on tulevaisuutta. Alkusoittoa henkilökohtaistamiselle ovat omin kuvin varustetut luottokortit ja henkilökohtaiset pin-koodit. Luo kehittämisympäristöjä, jotka antavat tilaa uudentyyppisille asiakasratkaisuille. Entistä enemmän kaivataan läpinäkyvyyttä ja osallistamista. Asiakaspalvelu,
myynti ja viestintä nivoutuvat toisiinsa. Nordea on Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä selvittänyt, millainen on pankin rooli kymmenen vuoden kuluttua. Menestymisen kriteereitä ovat luottamus, sillä eturistiriidat huolestuttavat, ja tiedon valtavan määrän hallinta tehokkaasti, nopeasti ja yksinkertaisesti. Itsepalvelua ollaan valmiita käyttämään, kunhan apua on tarvittaessa saatavilla myös digitaalisessa maailmassa. Palvelut halutaan heti ja vaivattomasti sekä vielä niin, että palvelut elävät elämäntilanteen mukaan. Älkää pitäkö iäkkäämpiä henkilöitä yhtenä ryhmänä. Moni heistäkin haluaa olla mukana ajan hermolla ja asioida verkossa, Laukkanen muistuttaa.
8 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
"Entistä enemmän kaivataan läpinäkyvyyttä ja osallistamista."
Kohenna alan mielikuvaa
Ihmisten mielikuva on liian usein sellainen, että pankit ovat ahneita, kiinnostuneita vain omista eduistaan ja käyttävät väärin asiakastietoja. Pankkien tulee pitää huolta mielikuvastaan, kannustaa Laukkanen. Finanssialalla on löydettävä tasapaino reaali- ja virtuaalimaailman välillä niin, että ne seurustelevat keskenään, tuovat lisäarvoa asiakkaalle ja parantavat alan imagoa.
Kuulumisia vaihtamassa Riikka Patala ja Sari Reijola.
Muutoksia asiakassuhteessa
Perinteinen asiakassuhde
· Henkilökohtainen pankkineuvoja on asiakassuhteen keskiössä. · Asiakas kuuluu tietylle konttorille. · Sähköiset palvelut ovat käytössä, mutta enimmäkseen päivittäispalveluihin. · Asiakastietoa on käytettävissä, mutta se ei ole automatisoitu eikä hyödynnetty.
Digitaalinen murros puhututti myös tauolla Anna-Stina Toivosta (vas.), Barbro Lindqvistiä ja Hannele Kantasta.
Asiakassuhde 2020-luvulla
· Asiakassuhde määrittyy asiakkaan ja pankin välisten eri tavoilla tapahtuvien interaktioiden kautta. · Asiakas kokee myös virtuaaliset asiakaskontaktit arvokkaina. · Henkilökohtainen pankkineuvoja täydentää sähköisiä palveluja. · Asiakashallintajärjestelmä, analytiikka ja kanavaintegraatio toimivat saumattomasti. · Asiakas saa relevanttia ja omaan asiointiinsa liittyvää tukea. Keskustelu eri kanavista ja nettisosiaalisista taidoista jatkui lounaan lomassa. Ville-Veikko Laukkanen
Fin n s&Vku tu 2/2012 9 asi a u s
Teksti Helena Ranta-aho · Kuva Teppo Jokinen
Finanssialalla on tilaa rohkeille haastajille
Pekka Puustisen vakuutustieteen väitöskirjatutkimus osoittaa, että sijoittajien mieltymykset ovat yksilöllisiä.
10 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
"Tulevaisuuden menestyjät kehittävät palveluitaan yhdessä asiakkaidensa kanssa."
tärkeää, että tarjolla on arvostettuja merkkituotteita tai se, että voi asioida liikkeessä, joka on tunnettu eettisyydestään tai tietyn tyyppisestä asiakaskunnastaan. Tämä pätee myös yksityissijoittajiin osoittaa Pekka Puustinen väitöstutkimuksessaan (Toward a Consumer-Centric Definition of Value in the Non-Institutional Investment Context Conceptualization and Measurement of Perceived Investment Value), joka hyväksyttiin Tampereen yliopistossa toukokuun lopussa. Rahoituksen maailmassa ajatus on radikaali. Perinteisestihän on oletettu, että yksityissijoittaja tavoittelee joko parasta mahdollista tuottoa haluamallaan riskitasolla tai pienintä mahdollista riskiä valitsemallaan tuottotasolla. Tämä näkyy myös markkinoilla: sijoittaja saa samankaltaista palvelua ja hänelle tarjotaan samankaltaisia tuotteita melkeinpä riippumatta siitä, missä finanssiyrityksessä hän asioi.
Arvolla on neljä ulottuvuutta
Tutkimuksessa jaetaan sijoittajan tavoitteet ja hänen kokemansa arvo neljään ulottuvuuteen: taloudelliseen (alhaiset kulut, tuoton ja riskin suhde), toiminnalliseen (vaivattomuus), emotionaaliseen (hauskuus, ilo, jännitys) ja symboliseen (omia arvoja ilmaiseminen, itsetunnon tukeminen). Tutkimuksen mukaan näillä tekijöillä voidaan selittää 77 prosenttia tyytyväisyydestä, jonka ihminen kokee sijoittamisesta saavansa. Sijoittajan kokema arvo määritellään tutkimuksessa näin: arvoa syntyy, jos sijoittamisen hyödyt ylittävät sen vaatimat uhraukset. Uhrauksia ovat taloudelliset menetykset ja kulut, mutta myös statuksen menetys. Statusta voi koetella esimerkiksi se, että joutuu itselleen tai muille myöntämään, että on menettänyt rahaa pyramidihuijauksessa. Puustinen uskoo, että tulevaisuuden voittajat löytyvät niiden yritysten joukosta, jotka oppivat kehittämään palveluitaan yhdessä asiakkaidensa kanssa:. Nykyisin asiakkaalta kysytään, miten yritys voi häntä palvella. Sen lisäksi kannattaisi miettiä, mitä yritys voisi tehdä asiakkaansa kanssa yhdessä. Tärkeää on myös se, miten ihmisiä puhutellaan. Niin kauan kuin esimerkiksi eläkesäästämistä markkinoidaan finanssimaailman käsittein, viesti ei tavoita isoa osaa kuluttajista. Osa heistä saattaisi valpastua, jos viestissä vedottaisiin arvoihin kuten kestävään kehitykseen. Näin tekee esimerkiksi australialainen varainhoitoyhtiö Australian Ethical. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa oli mukana 95 yksityissijoittajaa, jotka osallistuivat Arvopaperi-lehden järjestämälle sijoitusristeilylle. Kvantitatiiviseen tutkimuksen vastaajat olivat Osakesäästäjien jäseniä. Näin ollen tulokset kertovat osakesäästämisestä keskimääräistä kiinnostuneempien suomalaisten tavoitteista ja arvostuksista, eikä niitä voi sellaisinaan yleistää koskemaan koko väestöä.
Sijoittajat ovat yksilöllisiä
Puustisen mielestä pöytä on katettu rohkeille haastajille. Arvon moniulotteisuuden ymmärtäminen antaa finanssiyritykselle valtavasti mahdollisuuksia erottautua ja rakentaa kilpailuetua uudella tavalla. Asiakkaita voisi esimerkiksi auttaa kehittymään paremmiksi sijoittajiksi. Se vahvistaisi asiakkaan sitoutumista sijoittamiseen ja palvelua tarjoavaan yritykseen. Puustinen analysoi sijoittajien tavoitteita ja odotuksia markkinoinnista ja kuluttajatutkimuksesta tutuilla teorioilla ja työkaluilla. Niiden sekä yhden kvalitatiivisen ja kahden kvantitatiivisen tutkimuksen avulla hän piirtää kuvan sijoittajista, joiden tavoitteet ja arvostukset ovat yksilöllisiä, eivätkä rajoitu tuoton ja riskin suhteeseen. Varallisuuden kasvattaminen on yksityissijoittajalle tärkeää, mutta sen lisäksi sijoittaja saattaa arvostaa esimerkiksi vaivattomuutta tai sitä, että sijoittaminen on hauskaa ajanvietettä. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei palvelun tarvitse olla halvin ollakseen kilpailukykyinen. Riittää, että palveluntarjoaja kykenee luomaan arvoa muilla osa-alueilla, Puustinen muistuttaa.
Tämänkö auton arvo on käytännöllisyydessä? Ei finanssitoimijan luoma arvo ole pelkästään paperin välittämisessä, vaan myös kokemuksia ja merkityksiä luovissa palveluissa, toteaa Pekka Puustinen.
V
ähittäiskauppiaat tietävät, että kuluttajat arvostavat erilaisia asioita. Yksi haluaa ostaa mahdollisimman halvalla, toinen maksaa mielellään hivenen enemmän, jos saa valita mahdollisimman laajasta valikoimasta. Kolmannelle on
Fin n s&Vku tu 2/2012 11 asi a u s
Kuva: Pekka Puustisen albumi
"Menestyvä finanssiyritys on avoin, kokeilunhaluinen ja yhteistyökykyinen."
Väittelijä Pekka Puustinen, kustos professori Olli-Pekka Ruuskanen ja vastaväittäjä professori Peter Maas Tampereen yliopistossa 25. toukokuuta.
Professori Peter Maas: Leveiden katteiden aika alkaa olla ohi
Asiakkaat eivät halua sijoitusriskiä kantaa. He ostavat mieluummin tuotteita, joissa sijoitusriski jää vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiöiden ammattilaiset ovat myös parempia sijoittajia kuin keskivertosäästäjä. Yksilöllisyys näkyy esimerkiksi niin, että kuluttajat haluavat entistä tarkemmin omiin tarpeisiinsa räätälöityjä palveluita. Maas ottaa esimerkin autovakuutuksista: individualisti arvostaa vakuutusta, jossa maksut perustuvat siihen, kuka autoa ajaa, miten paljon ja missä hän sillä ajaa.
Uudenlaisia liiketoimintamalleja
Kuluttajilla on myös käytettävissään entistä enemmän tietoa ja vaihtoehtoja. Kun tämän runsaudensarven yhdistää internetin synnyttämään uuteen yhteisöllisyyteen, syntyy uudenlaisia toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Esimerkiksi sopii berliiniläinen start up -yritys Friendsurance, joka tarjoaa kuluttajille mahdollisuutta ottaa vakuutuskimpassa, esimerkiksi ystävien tai sukulaisten kanssa. Jos jollekin ryhmän jäsenistä sattuu pieni vahinko, ryhmän jäsenet osallistuvan vahingon korvaamiseen ennalta sovitulla summalla. Jos sattuu suuri vahinko, korvauksen maksaa Friendsurancen kimppaan kytkemä vakuutusyhtiö. Kuluttaja-asiakkailleen Friendsurance lupaa roimasti markkinahintaa halvempia vakuutusmaksuja. Vakuutusyhtiökumppaneita se houkuttelee uusilla asiakkailla, mahdollisuudella välttyä käsittelemästä pieniä korvaushakemuksia ja keskivertoa suoraselkäisemmillä vakuutuksenottajilla. Ajatuksena on, että harva haluaa huijata tuttaviaan. Maas nimeää menestyjien tunnusmerkeiksi avoimuuden, kokeilunhalun ja halun tehdä yhteistyötä muiden toimialojen yritysten kanssa. Listalle kuuluu myös markkinoiden trendien tarkka seuranta, koska menestyvät tulokkaat saattavat mullistaa perinteiset kilpailuasetelmat nopeasti.
-J
os finanssiyritykset eivät ala tehdä asioita uudella tavalla, muiden toimialojen yritykset uudistavat toimialan niiden puolesta. PayPal on tästä yksi esimerkki, sanoo pankki- ja vakuutusalaan perehtynyt professori ja monia alan johtavia yrityksiä konsultoinut Peter Maas sveitsiläisestä St Gallenin yliopistosta. Suomessa hän kävi viimeksi toukokuussa, jolloin hän toimi Pekka Puustisen vastaväittäjänä. PayPal on yhdysvaltalainen yritys, joka on kymmenessä vuodessa rakentanut kansainvälisen maksujen välitysjärjestelmän. Nykyisin sen omistaa verkkokauppayhtiö eBay. Asiakkaat arvostavat läpinäkyvyyttä, luotettavuutta, eivätkä enää ole valmiita maksamaan korkeita marginaaleja. He alkavat vaatia pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä sitä, mitä ovat jo tottuneet saamaan muiden alojen yrityksiltä eli enemmän lisäarvoa ja vähemmän kuluja, Maas tiivistää.
Selvää on, että finanssialan rooli on keskeinen, kun mietitään, miten vanhenevalle väestölle pystytään tuottamaan sen tarvitsemat palvelut ja rahoittamaan ne. Maas peräänkuuluttaa toimialojen rajoja rikkovia ratkaisuja ja luovuutta, mutta kyseenalaistaa vakuutusyhtiöiden nykytavan siirtää sijoitusriski säästäjäasiakkailleen.
Kuva Daniel Ammann
Megatrendit keskiössä
Muutoksen veturina on siis kysyntä. Tai tarkkaan ottaen: kysyntä ja teknologia, joka mahdollistaa uudet toimintatavat. Vauhtia antavat megatrendit, joista finanssialalle keskeisimpiä ovat Maasin mielestä väestön eliniän piteneminen (demographics), yksilöllisyyden korostuminen (individualism) sekä yhteydenpidon ja yhteisöllisyyden (connectivity) arvostaminen.
Professori Peter Maasin mielestä finanssiyritykset uudistuvat liian hitaasti.
12 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
Hyödynnä monipuolinen
Koulutus- ja julkaisutarjonta
e a liit n! Ot ee talt
Finanssialan työkalupakki käytettävissäsi
FINVAn laajat koulutuspalvelut kattavat koko finanssialan. Niin asiakasneuvojat, asiantuntijat, esimiehet kuin johtajat voivat päivittää ja kasvattaa osaamistaan asiantuntijaseminaareissa, tutkinnoissa ja johdon koulutusohjelmissa. FINVA on luotettava ja asiantunteva kumppani myös yrityskohtaisissa valmennuksissa. FINVA julkaisee rahoitus- ja vakuutusalan ammattitietoa kirjoina ja verkkoaineistoina.
Verkkosivuillamme www.finva.fi ajankohtaisetu tu 2/2012 13 Fin n s&Vktiedot! asi a u s
Kuva Teppo Jokinen
Täydennys- ja jatkokoulutus
APV1- ja APV2-tutkintovaatimuksiin täydennyskoulutusta ja valmentavaa koulutusta
Rahoitus-jasijoitusalanasiantuntijaseminaarientavoitteenaonsyventää osallistujien tietämystä käsiteltävästä aiheesta. Seuraavat asiantuntijaseminaaritsoveltuvathyvinmyösAPV-tutkintoihinvalmistautumiseenjatutkintojenjälkeiseentäydennyskoulutukseen. ·Strukturoidutsijoitustuotteet3.10.2012 Suunnitteillakeväälle2013: ·ETF-sijoitustuotteet ·Johdannaisetkäytännössä ·Luotto-,korko-javaluuttajohdannaiset ·Perheenverosuunnittelu ·Rahoitus-jasijoitustoiminnanseminaari ·Sijoittajanverotus Muuttuva lainsäädäntö ja asiakaskohtaamiset sijoitusneuvojan työssä 11.12.2012 Täydennyskoulutuspäivä APV1:n suorittaneille. Seminaari täydentääjapäivittääsijoitusneuvojanosaamista.Tavoitteenaonsaavuttaa aikaisempaa laadukkaampia asiakaskohtaamisia ja parempia myyntituloksia. Seminaaritarjoaaajankohtaistatietoamenettelytapojensääntelystäjaniidenmuutostenvaikutuksestakäytännönsijoitusneuvontaan.KeskeisiäteemojaovatPRIPS,KIIDjaMiFID. Lisäksi seminaarissa syvennytään sijoittajapsykologiaan, jotta sijoitusneuvojanolisihelpompaatyöskennelläasiakastilanteissaja onnistuaniissä.Samallapohditaanerilaisiaasiakkaankohtaamistilanteitajaläsnäolontaitoa. Kohderyhmä:APV1-tutkinnonsuorittaneet,myöskaikkiasiakasrajapinnassatyöskentelevät.
Korvaustoiminnan koulutusohjelma
Koulutusohjelmaonkehitettytukemaankorvauskäsittelyssätarvittavaaammattitaitoa.Sesisältääkorvaustoiminnanperiaatteet, korvauskäsittelyprosessinkokonaisuudessaanjaominapäivinään vakuutuslajikohtaisetkorvausseminaarit. Koulutusohjelmamuodostuuvähintäänkolmestakorvaustoimintaanliittyvästäseminaarista.Koulutusohjelmaanosallistumisesta on mahdollisuus saada todistus. Koulutusohjelmien kaikki päivätovatitsenäisiäseminaareja,eikäniitätarvitsesitoakoulutuskokonaisuudensuorittamiseen. SyksylläjärjestettäväKorvaustoiminnanperusteetonhyväpohjakoulutusohjelmansuorittamiselle.Oheisestaluettelostalöytyy esimerkkejäkoulutusohjelmaanhyväksyttävistäseminaareista. Niistä on tarkemmat kuvaukset Asiantuntijaseminaarit-sivuilla sekäverkossawww.finva.fi. Syksyn 2012 seminaarit ·Personförsäkringarnågotnytt,någotgammalt2.10.2012 ·Korvaustoiminnanperusteet15.16.10.2012 ·Lakisääteisentapaturmavakuuttamisenkorvausseminaari 6.7.11.2012 Suunnitteilla keväälle 2013 ·Autovakuutuskorvauksetjaniidenverotus ·Hyvälääketieteellinenkorvauskäytäntö ·Liikennevakuutuksenkorvausseminaari ·Modernialääketiedettäjavakuutusjuridiikkaa ·Oikeusturvapäivä ·Vakuutusalanjuridiikanperusteet ·Vakuutusrikollisuushenkilövahingoissa ·Vakuutusrikollisuusomaisuusvahingoissa ·Vastuuvakuutuksenkorvausseminaarijacase-päivä
Lisätietoja:
Kirsi Ivonen koulutusjohtaja p. 040 736 1264 kirsi.ivonen@finva.fi
Ville Räsänen koulutuspäällikkö p. 050 516 0768 ville.rasanen@finva.fi
Tarja Riima koulutuskoordinaattori p. 040 450 3460 tarja.riima@finva.fi
Eila Kivilompolo koulutussihteeri p. 040 450 3454 eila.kivilompolo@finva.fi
16 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
4
Asiantuntijaseminaarit
Elokuu
Kehity finanssialan asiantuntijana -koulutusohjelma: Asiantuntijan vuorovaikutustaidot 28.8.2012
Syyskuu
Basel III ja pankkien vakavaraisuus 5.9.2012
SeminaaritarjoaaajankohtaistatietoaBaselIII-vakavaraisuuskehikonkeskeisestäsisällöstäjaetenemisestä. Seminaarissa kuullaan myös viranomaisen tuoreita kannanottojaBaselIII(CRDIV)-kehikonsisällöstä.Seminaarinkeskeistä antiaovatBaselIII-kehikonvaikutuksetpankinlikviditeetilleja omavaraisuusasteelletuoreimmantiedonvalossa.Seminaarissa syvennytäänmyösvakavaraisuudenraportointiinBaselIII-maailmassa. Kohderyhmä:finanssialanjohtajatjaasiantuntijat
Seminaaripäiväntavoitteenaontarjotakäytännönläheisiätyövälineitäasiantuntijanviestintätaitojenkehittämiseen. Koulutuksessa pohditaan erilaisia jokapäiväiseen työhön liittyviävuorovaikutustilanteita.Erityisestitarkastellaanhaastavia viestintärooleja,jotkavaativatasiantuntijoiltahyviäpäätöksenteko-jaongelmanratkaisutaitoja. Lisäksi seminaarissa käsitellään finanssialalla toimivan asiantuntijan erityyppisiä viestintätilanteita sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Seminaari koostuu ryhmätöistä, keskusteluista,luennoistajaharjoitteista.Päivänaikanaonmahdollista työstääomiavaikuttamisenkeinojajavuorovaikutuksenhaasteitasekäsaadapalautettajatukeavertaisryhmässä. Kohderyhmä:kaikkifinanssialanasiantuntijat
Luotonantoa vastuullisesti ja vakuudet hallintaan 17.9.2012
Seminaarintavoitteenaonavatavastuulliseenluotonantoonliittyvääjuridiikkaajapohtiasitä,mitentämätoteutuukäytännössä. Seminaarissa pureudutaan myös vakuuksiin ja vakuuksien erityiskysymyksiinjapohditaanniidenmerkitystäosanavastuullista luottotapahtumaajakannattavaaliiketoimintaa. Seminaarissasyvennytäänerimenettelytapoihinja-käytäntöihinluotonanto-jainsolvenssitilanteissajapohditaanniidenmerkitystä vastuullisen luotonannon näkökulmasta. Lisäksi kuullaan henkilötietojenkäsittelystäluottotapahtumassasekäkuluttajaasiakkaitapuhuttavistakysymyksistäluotonannossa. SeminaarihintaansisältyyAnttiMakkosenkirjaVastuullinen luotonanto. Kohderyhmä: rahoitus-jaluottopäätöksiätekevätfinanssialan asiantuntijatjaesimiehet
Kehity finanssialan esimiehenä -koulutusohjelma: Esimiehen vuorovaikutustaidot 30.8.2012
Seminaarintavoitteenaontarjotakonkreettisiatyökalujaesimiehenvuorovaikutustaitojenkehittämiseen. Päivänaikanakäydäänläpiniinpalautteenantamisenhaasteet kuinonnistuneenkehityskeskusteluntavoitteet.Seminaarinsisältökoostuuryhmätöistä,keskusteluluennoistajaharjoitteista. Hyviäkäytäntöjäjaetaanyhdessämuidenfinanssialallatoimivien esimiestenkanssa.Hyvätvuorovaikutustaidotovatyksiesimiehentärkeimmistätyökaluista. Seminaaripäivä tarjoaa esimiehille hienon mahdollisuuden omienviestintätaitojenkehittämiseenjahaasteellistentilanteidenkohtaamiseenkäytännönharjoitustenavulla.Seminaaripäivä myösavaanonverbaalisenviestinnänmerkitystämm.esimiehen jaasiantuntijanvälisessävuorovaikutuksessa. Kohderyhmä: finanssialan esimiehet, palvelutiimien vetäjät, palvelunesimiehiksikasvavat
COBIT finanssisektorille 24.9.2012
Seminaarissa perehdytään ICT-palvelujohtamisen hyvän hallintotavanmalliin.COBITantaatietoasiitä,mitenICT-toimintaavoi johtaa,mitäkannattaahuomioidapalveluitahankittaessa,miten rakennetaan laadukkaita palveluita sekä miten varmennetaan toiminnanjapalveluidenlaatu. Kohderyhmä: talous- ja riskienhallintajohtajat, sisäiset ja ulkoisettarkastajat,Compliance-toiminnoistavastaavat,it-palveluidentuottajatjaniidenhankinnastavastaavat
5
Fin n s&Vku tu 2/2012 17 asi a u s
Asiantuntijaseminaarit
Lokakuu
Personförsäkringar något nytt, något gammalt 2.10.2012
Seminariumbehandlarbådenyaochäldreviktigatemaninompersonförsäkringar,arbetsolycksfallsförsäkringenochannanolycksfalls- försäkring.Vidseminarietdiskuterasersättningshandläggningens faser,medicinskafrågorsomt.ex.arbetsrörelserochsmärttillstånd ocholycksfallensmedicinskaersättningsgrunder,ochbesvärsprocessenochdylikaaktuellafrågorochlagreforminomarbetsolycksfallsförsäkringenosv. Målgrupp: Seminarietriktarsigtillskadereglerare,experteroch bolagsläkaresomarbetarinomarbetsolycksfallsförsäkring,frivilliga personförsäkringaroch/ellertrafikförsäkringochvillkomplettera sinakunskaper. Seminarierpåsvenskaharhittillsvanligenordnatsvartannatår, ochdehariregelgälltomfattandehelheter.Ävenifortsättningen arrangerarFINVAsvenskspråkigaseminarierimånavefterfrågan. liittyviinprosesseihin,dokumentaatioonjaverotukseen. Kohderyhmä:APV1-tutkinnonsuorittaneilletäydennyskoulutukseksi, APV2-tutkintoon valmistautuvat, finanssialan asiantuntijatjajohtajat
Kuntoutuspäivä 4.10.2012
YhteistyössäTapaturmavakuutuslaitostenliiton(TVL)jaLiikennevakuutuskeskuksen(LVK)koulutustyöryhmienkanssa. Seminaarintavoitteenaonavatakuntoutuksenkokonaiskuvaaja käsitelläkuntoutukseenliittyviäajankohtaisiakysymyksiä. Seminaarissakuullaankuntoutuksen,liikenne-jatapaturmavakuutuksenasiantuntijoita.Päivänaikanakäsitelläänerilaisiakuntoutustapauksiajaratkaisukäytäntöjä.Laajantietopaketinlisäksi päivätarjoaaoivantilaisuudentavatasamojenhaasteidenparissa työskenteleviäkollegoitaeriyhtiöistä. Kohderyhmä: kuntoutuksen,tapaturmavakuuttamisenjaliikennevakuutustenparissatyöskentelevätvakuutus-jakorvauskäsittelijät,asiantuntijat,esimiehet,asiantuntijalääkärit
Compliance käytännössä 9.10.2012
Seminaaritarjoaaajankohtaistatietoafinanssialanlainsäädännön muutoksista.LisäksipureudutaanCompliancenrooliinjatehtävänkuvaan. Aamupäivänaikanaosallistujatkuulevatyhteisestifinanssialan tulevaisuudenhaasteistajamenettelytavoista.Iltapäivälläosallistujavalitseejokovakuutusalantairahoitus-jasijoitusalanasiantuntijoillekohdistetunryhmänsaadakseenkohdennetustiajankohtaistietoalainsäädäntöhankkeistajatoimintojenkäytännön järjestämisestä. Kohderyhmä:finanssialanjohtajatjaasiantuntijat,Compliance -tehtävissätyöskentelevät
Kehity finanssialan esimiehenä -koulutusohjelma: Osaamisen johtaminen 2.10.2012
Seminaarintavoitteenaonkehittääjasyventääfinanssialallatoimivien esimiesten kykyä tunnistaa henkilöstön osaaminen ja ohjata sitätuloksekkaasti. Päivänaikanakäsitelläänstrategistajohtamista,toiminnankehittämistäjahenkilöstönjohtamista.Menestyvänyrityksenstrategiaa käydäänkonkreettisestiläpi.Osaamisenjohtamisenlähtökohtana onselkeästrategia,jonkaavullaesimiesohjaatyöyhteisöäänarjen työssäkohtivisiota.Esimiehentavoitteenaonrakenteeltaantasapainoinenjajatkuvastiitseäänkehittävätyöyhteisö.Olennaistaon strategiaanperustuvanyhteisenosaamisenvahvistaminen. Kohderyhmä: finanssialan esimiehet, palvelutiimien vetäjät ja palvelunesimiehiksikasvavat
Kiinteistöjen vakuutuspäivä 2012 11.10.2012
FINVAjaKIINKOjärjestävätperinteisenvakuutus-jakiinteistöalallesuunnatunajankohtaispäivän.Seminaarissakäsitelläänkoti-ja kiinteistövakuutuksen rajapintaa, vahingonkorvauksia ja putkien saneerausmenetelmiäsekäniidenvaikutustavakuutuksiin.Lisäksi kuullaanpelastuslaistajaoikeustapauksia.Päivitätietojasijatule kommentoimaanajankohtaisiavakuutus-jakiinteistöalanaiheita! Kohderyhmä: kiinteistövakuuttamisenvastuuhenkilötvakuutusyhtiöissä,vakuutusmeklariyrityksissä,kiinteistöpalveluyrityksissä, isännöitsijätoimistoissa,kiinteistönomistajaorganisaatioissajakorjausrakentamisenyrityksissä,vakuutustarkastajat,korvaushenkilöstö,vakuutusmeklarit,isännöitsijät,teknisetisännöitsijät,yritysjohto,riskienhallinnastavastaavat,kuntotarkastajatja-arvioijat
Strukturoidut sijoitustuotteet 3.10.2012
Seminaarin tavoitteena on esitellä strukturoitujen sijoitustuotteidenperiaatteetjarakennesekäkeskittyäniihinliittyviinriskeihin. Strukturoitujasijoitustuotteitatarkastellaankäytännönläheisestija pääomaturvaahavainnollistetaanesimerkkienavulla. Seminaarissaavataan tuotteidenhinnoittelunperusteitaja arvonmääritystä.Lisäksisyvennytääntuotteidenliikkeeseenlaskuun
18 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
6
Asiantuntijaseminaarit
Korvaustoiminnan perusteet 15.16.10.2012
Seminaarintavoitteenaonantaalisävalmiuksiaitsenäiseenkorvaustoimintaanjaasiakkailtasaatavientietojenarvioimiseenja soveltamiseen. Seminaarissa syvennytään laajasti korvauskäsittelyprosessiin: käsitelläänniin näyttökysymyksiäkuin kaikille vakuutuslajeille yhteisiäkorvaustilanteitajamuutoksenhakuasekäannetaankeinoja kohdata haasteellisetkinasiakaspalvelutilanteet.Seminaari tarjoaalaajanammattitiedonlisäksihyvänkontakti-jakeskustelufoorumin. KorvaustoiminnanperusteetkannattaasisällyttääKorvaustoiminnankoulutusohjelmaan,jokaonkehitettytukemaankorvauskäsittelyssätarvittavaaammattitaitoa. Kohderyhmä: korvauskäsittelijät,kaikkivakuutusalallatoimivat jalaajempaatietoavakuutuskorvauksistatarvitsevat selviytymäänviranomaisilleasetetuistatehtävistä. Kohderyhmä:lakisääteisentapaturmavakuuttamisenparissa työskentelevätkäsittelijätjaasiantuntijat
Liikennevahinkojen korvauspäätökset 20.11.2012
YhteistyössäLiikennevakuutuskeskuksen(LVK)koulutustyöryhmänkanssa. Seminaarissavälitetäänajankohtaistatietoaliikennevakuuttamisestajakorvaamisestasekäesitelläänesimerkkitapauksialiikennevahingoistajaniidenkorvauspäätöksistä.
IFRS 9, rahoitusinstrumentit 27.11.2012
SeminaarikeskittyyIFRS-kehikonetenemiseenjaerityisestirahoitusinstrumenttistandardiinviimeisimmäntiedonvalossa.SeminaaritarjoaatuorettatietoaIFRS9-standardinetenemisestäja puheenvuorotsyventyvätIFRS9-standardinkeskeisiinosiin:suojauslaskentaan,rahoitusvarojenjarahoitusvelkojenkäsittelyynja arvonalentumisiin. Seminaarissa syvennytään myös IFRS-tilinpäätöksen esittämiseenniinvakuutusyhtiössäkuinrahoituslaitoksessakin.PäiväntavoitteenaonsyventääosallistujientietämystäIFRS9-standardin erityiskysymyksistä. Seminaarionsyventäväkoulutusjaosallistujillaoletetaanolevan perustiedotkirjanpidosta. Kohderyhmä: finanssialanasiantuntijatjajohtajat
Vakuutustoimialan tietojenkäsittelypäivä 30.10.2012
Perinteinen Vakuutustoimialan tietojenkäsittelypäivä keskittyy ICT-alan ajankohtaisiin aiheisiin vakuutusalan näkökulmasta. Ohjelmavalmistuualkusyksystä,seuraaverkkosivujamme.Mielenkiintoisenohjelmanlisäksiseminaaritarjoaaluontevantilaisuudenverkostoituajatavatakollegoita. Kohderyhmä:vakuutusalanasiantuntijatjajohtajat,joidentyötehtävät liittyvät mm. tietojenkäsittelyyn, sähköiseen asiointiin, mobiilipalveluihinja-tuotteisiin,tietoverkkojenhyödyntämiseen sekämuihinICT-alantehtäviinvakuutusyhtiöissätaivakuutusalaa tukevissayrityksissä
Solvenssi II 28.11.2012
Marraskuu
Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen korvausseminaari 6.7.11.2012
Seminaari antaa perustiedot lakisääteisestä tapaturmavakuutuksestajatapaturmienjaammattitautienkorvaamisesta. Seminaaritarjoaakokonaiskuvantapaturmavakuutusjärjestelmästä.Korvaamiseenliittyvienperusasioidenlisäksikäydäänläpi tapaturmaeläkkeitä,ammatillistakuntoutusta,muutoksenhakuasteitasekälääketieteellisiäperusteita.Käsiteltävätasiatauttavatlakisääteisentapaturmavakuutuksenkorvausketjussatyöskentelevää
SeminaaritarjoaaajankohtaistatietoaSolvenssiII-vakavaraisuuskehikonetenemisestä.SeminaarissasyvennytäänSolvenssiII-kehikoneriosa-alueisiin:kvantitatiivisenlaskennan,sisäisenvalvonnan jaraportoinninetenemiseen. Kohderyhmä: vakuutusalanjohtajatjaasiantuntijat,vakuutusyhtiöidensidosryhmät
Työtapaturmavakuutuksen ajankohtaispäivä 29.11.2012
YhteistyössäTapaturmavakuutuslaitostenliiton(TVL)koulutustyöryhmänkanssa. Ajankohtaispakettityötapaturmavakuuttamisestaja-korvaamisesta.
7
Fin n s&Vku tu 2/2012 19 asi a u s
Asiantuntijaseminaarit
Joulukuu
Finanssiala sosiaalisessa mediassa 10.12.2012
Seminaarintavoitteenaonlöytääuusiasosiaalisenmedianhyödyntämiskeinoja henkilökohtaisiin asiakaskohtaamisiin ja asiakkaan sitouttamiseen. Koulutuksessa käydään läpi sujuvaa ja selkeää viestintää huomioimalla kuluttajakäyttäytymisen muutokset. Koulutuksessapohditaanyrityksenkirjallisenviestinnänmerkitystä ja sosiaalisen median keinovalikoimaa tavoitteiden toteuttamiseen. Seminaaripäivä kuuluu Kehity finanssialalla -koulutusohjelmaan.Katsolisäälehdentakakannesta. Kohderyhmä:finanssialanesimiehetjaasiantuntijat Seminaaripäivienaikanaharjoitellaanerikohderyhmillesuunnattujapuheenvuorojajaesityksenjäsentämistä. Kohderyhmä: finanssialan palveluita myyvät ja markkinoivat henkilöt, finanssialalla koulutustehtävissä toimivat ja puhe-esityksiäpitäväthenkilöt,neuvottelu-jakokoustaitojatarvitsevat
Suunnitteilla keväälle 2013
COBITfinanssisektorille21.1.2013 Haastavatesimiestilanteetfinanssialalla20.3.2013 Vakuutusmatematiikanperusteetjacase-päivä 17.18.4.2013 Finanssialanmuutostenennakointi,huhtikuu2013 Asiakasyritystentilinpäätösanalyysijatunnusluvutja case-päivä6.7.5.2013 Riskienhallintaasuinkiinteistöissä,toukokuu2013 Autovakuutuskorvauksetjaniidenverotus Hyvälääketieteellinenkorvauskäytäntö Kehityedelleenesiintyjänäfinanssialalla Lakisääteisentapaturmavakuuttamisenseminaari Liikennevakuutuksenkorvausseminaari Modernialääketiedettäjavakuutusjuridiikkaa Oikeusturvapäivä Onnistunutvastuunvalintahenkilövakuutuksissa Taloudensopeuttaminenmuuttuvissasuhdanteissa Vakuutusalanjuridiikanperusteet Vakuutusalanjuridiikancase-päivä Vastuuvakuutuksenkorvausseminaarijacase-päivä Vakuutuslainsäädäntöpäivät Vakuutusrikollisuushenkilövahingoissa Vakuutustoiminnanlaskentapäivät
Täydennyskoulutusta APV1:n suorittaneille Muuttuva lainsäädäntö ja asiakaskohtaamiset sijoitusneuvojan työssä 11.12.2012
Seminaaritäydentääjapäivittääsijoitusneuvojanosaamista.Tavoitteenaonsaavuttaaaikaisempaalaadukkaampiaasiakaskohtaamisiajaparempiamyyntituloksia. Seminaaritarjoaaajankohtaistatietoamenettelytapojensääntelystäjaniidenmuutostenvaikutuksestakäytännönsijoitusneuvontaan.KeskeisiäteemojaovatPRIPS,KIIDjaMiFID. Lisäksiseminaarissasyvennytäänsijoittajapsykologiaan,jotta sijoitusneuvojanolisihelpompaatyöskennelläasiakastilanteissa jaonnistuaniissä.Samallapohditaanerilaisiaasiakkaankohtaamistilanteitajaläsnäolontaitoaniissä. Kohderyhmä:ensisijaisestiAPV1-tutkinnonsuorittaneet,kaikki asiakasrajapinnassatyöskentelevät
Vakuuttava ja luonteva esiintyminen finanssialalla 12.13.12.2012
Seminaarintavoitteenaonantaarohkeuttafinanssialallaesiintymiseensekätyövälineitäilmaisunvapauttamiseen. Henkilökohtaisetpuheviestintätaidotfinanssialallatyöelämän vaativissa ja muuttuvissa tilanteissa vaikuttavat ratkaisevasti asiakassuhteissamenestymiseen. Asiantuntijoiden ja esimiesten työnkuvassa finanssialalla on paljonryhmillepuhumistajaesiintymistäerilaisissatilanteissa.
20 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
8
Tutkinnot
OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA TOTEUTETTAVAT NäyTTöTUTKINNOT Oppisopimus on luonteva tapa suorittaa näyttötutkinto
Oppisopimuskoulutus sopii hyvin työssäkäyville aikuisille. Se on käytännönläheinen koulutusmuoto, jossa työssä oppiminen muodostaakokoopiskelustan.80%.Työssäoppimistatuetaan lähi-javerkko-opiskelullasekäomaantyöhönliittyvilläoppimistehtävillä. Työnantaja nimeää työyhteisöstä opiskelijalle työpaikkakouluttajan, joka organisoi, ohjaa ja arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista.Ohjauksentarveonainayksilöllistä:siihenvaikuttavat niinsuoritettavatutkintokuinopiskelijanaikaisempikoulutusja työkokemuskin. FINVAtekeeyhteistyötävaltakunnallisestierioppisopimustoimistojenkanssa.Oppisopimusonmahdollistasopiapaikallisesti siten,ettäFINVAssajärjestetääntutkinnonsuorittaminenjasiihen liittyvätopinnot.Kysytästämahdollisuudestalisää:koulutusjohtajaTarjaArminen,p.0405260268,tarja.arminen@finva.fi
Tutkintorakenne
Ammatilliset näyttötutkinnot
Ammatti-jaerikoisammattitutkinnotovatnäyttötutkintoja.FINVAssaoppisopimuksellavoisuorittaaRahoitus-javakuutusalan ammattitutkinnon, Myynnin ammattitutkinnon ja Johtamisen erikoisammattitutkinnon. Näyttötutkintosuoritetaanjoustavastityönohessa.Näyttötutkinnossaeioletenttejä,vaantutkintosuoritetaanosoittamalla osaaminenomissatyötehtävissä.Tutkintoasuoritettaessaosaamisenosoittamisentavatovattyöelämälähtöisiäjahyödyttävät kokotyöyhteisöä.OsaamistaarvioidaanmonipuolisestierinäkökulmistajaarvioijattulevattyöyhteisöstäjaFINVAsta. Huomioitavaaon,ettäjostyöntekijälläonosaamistariittävästi, niinopetukseeneitarvitseosallistualainkaan,vaantutkintovoidaansuorittaasuoraannäyttämälläosaaminen.Tällöintutkinnon suorittamisenkestoonn.34kk.
Tutkinto koostuu neljästä tutkinnon osasta. Pakollisia osia ovat AsiakkuuksienhoitaminenjaRahoitus-javakuutusalanorganisaatiossatoimiminen.Tutkintoonvalitaanpakollistenosienlisäksikaksi valinnaistaosaaperustuenopiskelijannykyisiintaituleviintyötehtäviin.ValinnaisiaosiaovatRahoituspalvelut,Maksamisenpalvelut, Säästämisenja sijoittamisenpalvelut,Riskivakuuttamisenpalvelut, EläkevakuutuspalvelutjaKorvauspalvelut. Koulutukseen sisältyy max. 10 lähiopetuspäivää opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan, ja koulutus sisältää sekä etä- ettäitseopiskelua.Kokonaisopiskeluaikaonyleensän.14kuukautta. Lähiopetuspäivissäkeskitytäänfinanssialanerialueisiinkäydenläpi aiheitaSuomenpankkitoiminnastajavakuutustoiminnastaainasosiaaliturvaanasti.Valinnaisiintutkinnonosiinkeskittyvissälähiopetuspäivissäpääseesyventymäänalanlainsäädäntöön,prosesseihin sekätuotteisiinjapalveluihin. Seuraavat avoimet koulutukset käynnistyvät 13.14.9.2012 ja 10.11.1.2013.LähijaksottoteutetaanFinanssi-javakuutuskoulutus FINVAssa. Tiedustelut: koulutussuunnittelija Teija Lämsä p. 040 4503 455, teija.lamsa@finva.fi KysyRahoitus-javakuutusalanammattitutkintoonmyösyrityskohtaisiatoteutuksia!
Myynnin ammattitutkinto
Tarvitseekoyrityksesimyyntiryhmälisävalmiuksia?Myynninammattitutkintoonkohdistetturahoitus-javakuutusalallaerilaisissamyynti-jaasiakaspalvelutehtävissätoimivillehenkilöillekutenesimerkiksi vakuutusedustajat,myyntineuvottelijatjapalveluneuvojat.Myynnin ammattitutkintosuuntaaosaamisenkehittämistäasiakaslähtöiseen ajatteluunjatavoitteelliseenmyyntityöhönjaantaalisäksityökaluja jauusianäkemyksiähenkilökohtaistenmyyntitaitojenkehittämiseen. Osaamistavahvistetaantyössäoppimisenlisäksilähiopetuspäivillä,joitaonmax.10sekäetäopiskelemallaverkko-oppimisympäristöä
Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto
Rahoitus-javakuutusalanammattitutkintoontarkoitettufinanssialan ammattilaisille, jotka haluavat syventää osaamistaan ja saadauusianäkökulmiatyöhönsä.Tutkintosopiihenkilöille,jotkatoimivatasiakaspalvelu-,asiantuntija-,tuki-taiIT-palvelutehtävissä.Tutkintosopiihyvinmyösperehdyttämiskoulutukseksi.
9
Fin n s&Vku tu 2/2012 21 asi a u s
Tutkinnot
hyödyntäen.Tutkintoonvalmistavakoulutuskestäänoinvuoden, jonkajälkeenosaaminenosoitetaan.Kokonaisopiskeluajaksimuodostuukeskimäärin1,5vuottahenkilökohtaisestaopiskelusuunnitelmastariippuen. Myynnin ammattitutkintoa järjestetään yrityskohtaisina toteutuksinajakysynnänmukaankaikilleorganisaatioilleavoimenatoteutuksena. Tiedustelut:koulutusjohtajaTarjaArminen,p.0405260268, tarja.arminen@finva.fi Tutkintokoostuukahdestaosasta:Johtajanatoimiminenontutkinnonpakollinenosajavalinnaisiaosia(joitavalitaanyksi)ovat Asiakkuuksien johtaminen, Henkilöstön johtaminen, Verkostojen johtaminenjaTuotannonjohtaminen. Työssäoppimisen lisäksi lähiopetuspäiviä on n. 12 ja koulutuksen tukena käytetään verkko-oppimisympäristöä. Kouluttajina toimivatjohtamisenasiantuntijat.Kokonaisopiskeluaikaonkeskimäärin15kk. Johtamisen erikoisammattitutkintoa järjestetään yrityskohtaisina toteutuksina ja kaikille organisaatioille avoimina toteutuksina. Seuraava kaikille finanssialan organisaatioille avoin koulutus käynnistyy18.19.9.2012.LähijaksottoteutetaanFinanssi-javakuutuskoulutusFINVAssa. Tiedustelut: koulutusjohtajaTarjaArminen,p.0405260268, tarja.arminen@finva.fi
Johtamisen erikoisammattitutkinto
Tarvitseekoorganisaatiosijohtamisosaaminenvahvistusta?Johtamisenerikoisammattitutkintosopiihenkilöille,jotkatoimivatjohto-tai esimiestehtävissä.Koulutuskehittäävalmiuksiatoiminnansuunnitteluunjajohtamiseensekäorganisaationkehittämiseenjaarviointiin. Osallistujienjohtamistaitojenkehittäminenonkeskeisessäroolissa.
VALMENNUSTA SISäISILLE KOULUTTAJILLE JA PEREHDyTTäJILLE Onnistu työpaikkakouluttajana! Koulutus alkaa 16.10.
Työssäoppija tarvitsee tuekseen osaavan vastuukouluttajan, joka ohjaa ja sparraa oppijaa oikeaan suuntaan. Hyviä työpaikkakouluttajia tarvitaan jatkuvasti lisää. Työpaikkakouluttajienkoulutustoteutetaanlähipäivänjaverkko-opiskelunyhdistelmänäajalla16.10. 4.12.Lähipäiväpidetään 16.10.Finanssi-jaVakuutuskoulutusFINVAssa. Koulutussoveltuuhenkilöille,joidentehtäviinkuuluuohjausta, perehdyttämistäjakouluttamista.Koulutuksensisältöonsuunnattualankokeneilletyöpaikkakouluttajille,muttamukaanvoivat tullamyösuudetperehdyttäjät. Keskeisiä sisältöjä ovat vuorovaikutuksen syventäminen, raken avanpalautteenantaminenjaarviointi. t Koulutuksellavoitmyöspäivittääaikaisemmantyöpaikkakouluttajan2opkoulutuksenuuteenOpetushallituksenhyväksymään5opintopisteenkoulutusohjelmaan. Koulutukseen ilmoittautuminen 1.10. mennessä.
Mentor-aktor-koulutus käynnistyy 14.12.2012
Mentorin keskeisiä tehtäviä ovat oman osaamisen ja kokemuksen jakaminen sekä työpaikkakouluttajien ja -koulutettavien tukeminen. Parhaiten tukea saa osaavalta ja tehtäväänsä perehtyneeltä ohjauksen asiantuntijalta. Muodostakaatyöpaikaltamentor-aktor-parijailmoittautukaayhdessäkoulutukseen!Finanssi-javakuutuskoulutusFINVAjärjestää mentoriksitähtäävillemahdollisuudenomanohjausosaamisenkehittämiseenjaverkostoitumiseentoistenasiantuntijoidenkanssa.Joset oleennentoiminuttyöpaikkakouluttajana,voitosallistuakoulutukseen aktorinominaisuudessa. FINVAnmentor-aktor-koulutuksessapääsisältöjäovathiljaisentiedonjaosaamisensiirtäminensekäverkostonosaamisenhyödyntäminen.Osaamistasyvennetäänasiantuntijaluennollasekäsosiaalistamediaahyödyntävilläverkko-opinnoilla.LähiopetuspäivätoteutetaanFinanssi-javakuutuskoulutusFINVAssa.Koulutuksenjälkeenosallistujilla onmahdollisuusosallistuavuosittainjärjestettäväänalumnitoimintaan. Koulutuksen lähipäivä on 14.12.2012 ja koulutus kestää 15.2.2013 asti. Ilmoittautuminen päättyy 30.11.
KoulutuksetovatosaOTTIOppimisentilattyöpaikkakouluttajieninnoittajinaESR-hankettajaneovatosallistujillemaksuttomia. Lisätietojajailmoittautumisetkoulutuksiinverkko-osoitteessawww.finvaedu.fi/otti/tai koulutuspäällikköRauniHappop.0405504286,rauni.happo@finva.fi.
22 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
10
Tutkinnot
Vakuutustutkinto, VTS
VTSonvakuutusalanperustutkinto,jokaantaakattavanyleiskuvan alastajaerivakuutuslajeista.Vakuutustutkintosuoritetaanitseopiskelunaomaantahtiintyönohessa.Vakuutustutkintoonarvostettu tapaosoittaaammatillinenpätevyys. Vakuutusalan työehtosopimuksenmukaan vakuutustutkinnon suorittaneellemaksetaanVTS-lisää. Tutkintokoostuuneljänyhteisenjakuudenvalinnaisenaineen suorituksestaelikymmenestätentistä.
ylempi vakuutustutkinto, yVTS Vuosikurssi20alkaa31.10.2012
Ylempi vakuutustutkinto tarjoaa laaja-alaista ammattitietoutta ja käytännönvalmiuksiavakuutusalanasiantuntijatehtäviin. Tutkintosoveltuuhenkilöille,jotkahaluavatsyventäävakuutusalantietouttaan.Tutkinnonsuorittaminenonmonimuotoista:asioihinperehdytäänsekälähijaksollayhdessäluennoitsijoidenjamuiden ryhmänopiskelijoidenkanssaettäitseopiskeluna.Opiskelussahyödynnetäänaktiivisestivertaisoppimistajaverkko-oppimisympäristöä.Tutkielmantyöstäminenlisääopiskelijanvalmiuksiatiedonlöytämiseeneritietokanavista,tiedonanalysointiinjahyödyntämiseen. Tutkinnonsuorittaminenkestäänoinkaksivuotta. Koulutuksen keskeinen sisältö: 1.Asiantuntijanavakuutusalalla ·viestintätaidot ·projektityöskentely ·englanninkielinenvakuutussanasto 2.Vakuutusalantoimintaympäristö ·vakuutustoiminta ·riskienhallinta ·vakuutustalous ·vakuutusmatematiikka 3.Lainsäädäntöjasosiaaliturva ·vakuutuslainsäädäntö ·kuluttajansuoja ·sosiaaliturva Hakuaika 31.10.2012 alkavaan koulutukseen päättyy 21.9.2012 - varmista paikkasi! Lisätietoja ja hakukriteerittutkintoonlöytyvätFINVAnverk osivuilta k www.finva.fitaikoulutuspäällikköRauniHappo,p.0405504286, rauni.happo@finva.fi.
·vakuutusoppi·sosiaaliturva·vakuutustalous ·vakuutustenmarkkinointijaasiakaspalvelu.
Yhteiset aineet ovat
Valinnaiset aineet ovat ·vapaaehtoinenhenkilövakuutus·työeläkevakuutus ·lakisääteinentapaturmavakuutus ·moottoriajoneuvovakuutukset·omaisuudenvakuuttaminen ·kuljetusvakuutus·vastuuvakuutus·riskienhallinta ·liikeviestintä·työelämänkehittäminen ·jälleenvakuutus(vaintoukokuunsuoritustilaisuudessa). Suoritusjärjestysonvapaa,jayhdelläkertaavoitenttiäuseampia aineita. Tutkinnon laajuus on 2026 opintopistettä sen mukaan, mitkävalinnaisetaineetopiskelijatenttii.SuoritustilaisuuksiajärjestetäänkolmekertaavuodessaHelsingissä,Tampereella,Turussa, KuopiossajaOulussa. 162. suoritustilaisuus järjestetään 5.6.9.2012 163. suoritustilaisuus järjestetään 9.10.1.2013 Ilmoittautumisaika päättyy 30.11.2012. Lisätietoja: tutkintokoordinaattoriBirgittaMölsä,p.0404503458, birgitta.molsa@finva.fi
Kiinnostuitko? Lisätietoja saat verkkosivuiltamme www.finva.fi tai ottamalla meihin yhteyttä.
Tarja Arminen koulutusjohtaja p. 040 526 0268 tarja.arminen@finva.fi
Rauni Happo koulutuspäällikkö p. 040 550 4286 rauni.happo@finva.fi
Teija Lämsä koulutussuunnittelija p. 040 450 3455 teija.lamsa@finva.fi
Marjut Pessi koulutussuunnittelija p. 040 450 3468 marjut.pessi@finva.fi
Birgitta Mölsä tutkintokoordinaattori p. 040 450 3458 birgitta.molsa@finva.fi
11
Fin n s&Vku tu 2/2012 23 asi a u s
Johdon koulutus
VALIKO VAIKUTTAVAA LIIKKEENJOHDON KOULUTUSTA
LiikkeenjohdollinenkoulutusohjelmaVALIKOonkehittänytalan johtajiajaasiantuntijoitajo25vuotta.Koulutusohjelmaantaakokonaisnäkemyksenrahoitus-javakuutusalastasekäuusianäkökulmia jamallejapäivittäiseenjohtamiseen.VALIKOssapaneudutaanalan toimintaympäristöön, strategiseen johtamiseen, asiakkuuksiin ja liiketoimintojenansaintamalleihin. Ohjelmansisäänonrakennettujohtajanakehittymisenvalmennusohjelma,jossakorostuvatomankäyttäytymisentilannetietoja -taitosekävuorovaikutustaidot.VALIKOssamuodostuuainutlaatuinenverkostoalankollegoidenkanssajaLontoonopintomatkalla tutustutaankansainvälisiinfinanssimarkkinoihin. Seuraava koulutusohjelma alkaa 4.2.2013. Lisätietoja:
Vuonna2012onVALIKOnjuhlavuosijajärjestämme25-vuotisjuhlaseminaarinvalikolaisille4.10.2012.Juhlaseminaarinteemanaon uudistuvafinanssiala.Seminaarissakuullaanpuheenvuorojaalan ajankohtaisistanäkymistäjaliiketoiminnanuudistamismahdollisuuksista. Lisäksi keskustellaan johtamiskulttuurin muutoksesta jasenvaikutuksestatyöhyvinvointiin. KutsutilaisuuteenonlähetettykaikilleVALIKOonosallistuneille. Muistathanilmoittautuatilaisuuteen3.9.mennessä.Mikälietole saanutkutsua,tarkistathan,ettäyhteystietosiovattiedossamme. LiitymyösVALIKOAlumniinLinkedIn-palvelussa.Alumnissaonjo lähes170jäsentä.
Hannele Ikonen toimitusjohtaja, rehtori p. 040 550 8789 hannele.ikonen@finva.fi
Kati Hankala koulutuspäällikkö p. 040 700 5007 kati.hankala@finva.fi
KiitoksetkaikilleVALIKOnasiakaskyselyynvastanneillevalikolaisillehyvistäkehittämisideoistajakommenteista.Kyselyynvastanneidenkeskenarvottiinilmainenosallistuminen juhlaseminaariin,jaonnekasvoittajaonMarkkuPulkkinen Melasta.
yrityskohtaiset koulutukset
FINVAonluotettavajaasiantuntevakumppaniyrityskohtaisissa valmennuksissa.Löydämmeyhdessäasiakkaidemmekanssa oikeatsisällötjaasiantuntijattoivottujentavoitteidensaavuttamiseksi.FINVAnkoulutustarjontakattaakokofinanssialan henkilöstön.Niinasiakasneuvojat,korvauskäsittelijät,asiantuntijat,esimiehetkuinjohtajatkinvoivatpäivittääfinanssialan osaamistaanFINVAnjärjestämissäkoulutuksissa. Kysytyöyhteisöllenneyrityskohtaistakoulutusratkaisua! Lisätietoja: KoulutusjohtajaTarjaArminen,p.0405260268, tarja.arminen@finva.fi KoulutusjohtajaKirsiIvonen,p.0407361264, kirsi.ivonen@finva.fi
Ajankohtaiset koulutustiedot verkkosivuiltamme
www.finva.fi
24 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
12
Julkaisut Kirjoistaosaamispääomaa!
Sijoituspalveluopas
uun Syysk laukset jati kir aikana jille) nmyy i jällee (e
15 %
!
Kuva Teppo Jokinen
"SijoituspalveluakoskevasääntelyonhajautunutEU-sääntelyyn, eri lakeihin ja asetuksiin sekä viranomaisohjeistukseen. Ideakirjastasyntyi,kunkoimmetarpeelliseksikootasijoituspalvelun tarjoamistakoskevansääntelynyhteenkirjaan. SeuraammetyössämmekotimaisenjaEU-sääntelynmuutoksia,joten päivitämmekirjaajapidämmesenajantasaisenajatkossakin.Tarveuudistetullepainokselleonsyntynytarvopaperimarkkinoitakoskevanlainsäädäntöesityksenmyötä." TietokirjailijatSatuNousiainenjaSirpaSundberg 2009,54,50e
Vapaaehtoinen henkilövakuutus
"Kirjammetarjoaaselkeänkokonaiskuvanvapaaehtoisestahenkilövakuutuksesta.Olemmekirjoittamassauutta painostakirjasta,jaotammemieluustivastaanpalautetta kirjastamme.Palaute on erittäin tervetulluttakustantajammekautta." TietokirjailijatVeeraLammi,TimoSilvola, TeemuJokelajaIlkkaLohi 2009,70,70e
13
Fin n s&Vku tu 2/2012 25 asi a u s
Kuva Henrik Kettunen
Julkaisut Kokoaomakirjasalkkusi!
Vakuuttaminen
Näkökulmia vakuutusliiketoiminnan strategiseen johtamiseen Seppo Ilvessalo, Raimo Voutilainen. 2009, 58,50 e Omaisuuden vakuuttaminen Tuula Pellikka, Petri Peilimö, Pasi Puntari, Mikko Vaitomaa 2011, 72 e Vakuutusedustus asiamiesten ja vakuutusmeklarien toiminta Mikko Määttä, Raine Forsman. 2005, 46,40 e Vakuutuslainsäädäntö Katriina Lehtipuro, Irene Luukkonen, Lea Mäntyniemi, Ville Raulos, Pia Santavirta. 2010, 64,60 e Vakuutusoppi Jukka Rantala, Teivo Pentikäinen. 2009, 74,70 e Vapaaehtoinen henkilövakuutus Teemu Jokela, Veera Lammi, Ilkka Lohi, Timo Silvola 2009, 70,70 e Yrityksen riskienhallinta Marko Juvonen, Heikki Korhonen, Veli Matti Ojala, Tero Salonen, Heli Vuori. 2005, 38,40 e Oikeusturvavakuutus Seppo Eskuri, Timo Jyrinjärvi, Eija Pirinen 2007, 58,50 e Työtapaturmakirja Sirpa Kukkonen, Terttu Karmavalo 2012, 58,50 e Vastuuvakuutus Esbjörn af Hällström, Hannu Ijäs 2007, 58,50 e
Eläke ja sosiaaliturva
Eurokriisi ja sosiaaliturva EU:ssa Johannes Pakaslahti. 2011, 59 e Kuntoutus ja vakuutus työtapaturmat, liikennevahingot ja työeläke Marja Korpilahti, Sirpa Kukkonen, Juha Mikkola, Teuvo Siitonen 2009, 58,50 e Oikeusturva työeläkkeessä Outi Antila, Timo Havu, Kimmo Kangasjärvi, Riitta Korpiluoma, Kimmo Rilasmaa 2007, 48,40 e Sosiaaliturvajärjestelmät eri maissa Matti Kari 2011, 61 e Sosiaalivakuutus Pauliina Havakka, Mikko Niemelä, Hannu Uusitalo (toim.) 2012, 59 e Toimeentuloturva 2009, 32,30 e Työeläke Riitta Korpiluoma & al. 2011, 64 e
Vakuutuslajit
Autovakuutus Seppo Eskuri, Riikka Patala. 2010, 56,50 e Jälleenvakuutus Raija Järvinen, Pertti Ellola. 2007, 58,50 e Kuljetusten vakuuttaminen Harri Ek, Marja Korkka, Kari Kosola, Pirjo Pöyhönen 2011, 52,00 e Liikennevakuutus Seppo Eskuri, Janne Jumppanen, Kyösti Vihermaa, Asko Nio. Tulossa 2012!
26 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
14
Julkaisut
uun Syysk laukset kirjati aikana (ei jäll ee
! 15n% yjille) my
Rahoitus ja sijoittaminen
Eläkesäästäminen Piritta Poikonen, Timo Silvola 2010, 54,50
Finanssitoiminta
Pankkikriisit syyt, seuraukset sekä kriisien hallinta Osmo Ruuskanen 2009, 49,50 e Pankkitoiminnan käsikirja Erkki Kontkanen 2011, 65 e Sijoittajan verotus Elina Fasoúlas, Petri Manninen, Ville Niiranen Tulossa 2012! Sijoituspalveluopas Satu Nousiainen, Sirpa Sundberg 2009, 54,50 e Vastuullinen luotonanto Antti Makkonen 2012, 56 e Vastuullinen sijoittaminen Anna Hyrske, Magdalena Lönnroth, Antti Savilaakso, Riikka Sievänen Tulossa 2012! Verotus vakuutukset, säästäminen ja sijoittaminen Päivi Kivioja, Ville Niiranen, Erkki Kontkanen 2007, 58,50 e
Asiakkaan kokema arvo kilpailutekijänä finanssialalla Tuire Ylikoski, Raija Järvinen 2011, 58 e Finanssitoiminnan käsikirja Sampo Alhonsuo, Anne Nisén, Satu Nousiainen, Tuula Pellikka, Sirpa Sundberg 2012, 63 e Vakuutus- ja rahoitusalan verkkosanakirja
Finanssialan asiantuntijoille ja kääntäjille tarkoitettu palvelu, josta löytyy kattavasti alan sanasto ja lyhenteet. Palvelu käsittää suomi-ruotsi-englanti-, suomi-ruotsi- ja suomi-englanti- sanastot sekä lyhennehakemiston. Sanakirja on vuosimaksullinen palvelu. Hinta käyttäjämäärän mukaan. Pyydä tutustumistunnukset kustannus@finva.fi.
Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Bulevardi 28, 00120 Helsinki
Vanhempi kustannustoimittaja Salla Närhinen salla.narhinen@finva.fi, p. 040 450 3465 Kustannustoimittaja Paula Hämäläinen paula.hamalainen@finva.fi, p. 040 450 3464 Kirjatilaukset: Eila Kivilompolo, p. 040 450 3454 kustannus@finva.fi, www.finva.fi
Puuttuuko tästä sinun kirjasi? Otathan yhteyttä!
, ium lictem dunt xexp psan us.e nditi talib umqu cipsu mlau teturrei llatur rooffi sreperu ende llupta lietve ua siid inusci mve ilisq Deid r? tipsae perch necturm ulparu nitatu uiscie optin nsec om cie isaliq salit,co erferioc bitin cip Osno iderestin pta t rooffi fficid ruO to ro mlau etve nulpa alit,un volor eperu Deid etdi uasr s ,site nus. Busid ?Nam mnu hilisq eptam tur nperc tusrepta que etusr quise ,opti ,con cone urreium ium ium tium, tet Ratat psandunt mRata scillupta iti plicte inu sund ex cturm s.ex alibu ciene bitin Osno
Tutustu kirjoihin tarkemmin www.finva.fi > Julkaisut
15
Fin n s&Vku tu 2/2012 27 asi a u s
Varmista henkilöstösi osaaminen
Juridiikkaa vakuutusmyyjille
Itseopiskeluun sopiva verkkokurssi, jossa asia-aineiston lisäksi monivalintatehtäviä ja käytännönläheisiä videoita, keskeiset lainkohdat ja kirjallisuusvinkkejä.
Juridiikkaa vakuutusmyyjilleonsuunnattuvakuutusmyyjille,pää-ja sivutoimisilleasiamiehillesekävakuutusmyyjäntöistätulevaisuudessakiinnostuneille.Kurssionsuunniteltuyhteistyössävakuutusalan asiantuntijoidenjakouluttajienkanssa. · Perustuuvakuutussopimuslainkeskeisiinlainkohtiinjahyväänvakuutustapaan. · Perehdyttäävakuutuksiamyyvienhenkilöidenasemaanjavelvollisuuksiinoikeudellisestanäkökulmasta.Ainakinkurssissaesitettäviä sääntöjäonnoudatettava. · Keskittyyvapaaehtoistenvakuutustenmyyntiin.Tarkastelussaon mukanamuutamialiikennevakuutustenjalakisääteistentapaturmavakuutustenmyyntiinliittyviäerityiskysymyksiä. Verkkokurssin hinta yrityksen omaan käyttöön Yrityskohtainenhintamääräytyyyrityksenkoonjaarvioidunopiskelijamääränmukaan.Verkkokurssiinvoidaansisällyttääyrityksen logojavärimaailma.Verkkokurssiasennetaanyrityksenomaan verkko-taiopetusympäristöön. Itseopiskeluhinta Yksittäisen opiskelijan kuukauden opiskeluoikeuden hinta on 190euroa+alv.Verkkokurssinopiskelijasaahenkilökohtaisettunnukset,joillahänpääseekäyttämäänkurssiaFINVAnverkkoympäristössä kuukauden ajan tunnuksien myöntämispäivästä tai sovitustaarkipäivästäalkaen.
Lisätietoja:VanhempikustannustoimittajaSallaNärhinen,salla.narhinen@finva.fi,p.040 4503465
28 Fin n s&Vku tu 2/2012 asi a u s
Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Bulevardi28,00120Helsinki
Kolumni
Helena Åhman
Mielen johtaminen voi olla luultua tuottavampi investointi
Joan Miron Farmi-taulun arvo on valtava. Martti Ahtisaaren taideteos on Acehin rauha, jonka arvoa tuleville sukupolville on mahdoton edes mitata. Johtaminenkin on aina myös taidetta, mutta mikä voi olla johtajan mittaamattoman arvokas taideteos? Ihmismielen johtaminen niin, että mahdollistamme samanaikaisesti sekä yksilöiden hyvinvoinnin että organisaatioiden tuloksellisuuden? Voit kysyä, mitä juuri sinun organisaatiosi tuloksellisuudelle ja hyvinvoinnille tarkoittaa, jos saatte negatiivisia tunteita vähennettyä esimerkiksi 15 prosenttia tai aikaan 20 prosenttia parempaa ajattelua. Tai selkeyttä lisättyä 10 prosentilla? Näistä asioista mielen Työpsykolologian tohtori (TkT) Helena Åhman Hunting johtaminen organisaatiossa muodostuu, ja Minds Oy:stä on erikoistunut ihmismieliosaamiseen ja niillä on paljon tekemistä myös työurien pi- sparraa työkseen johtoryhmiä ja hallituksia. dentämisen kanssa. Jos tunteita ei johdeta, osa organisaatiosta jää johtamatta. Jos ajattelua tai tekemisen selkeyttä ei johdeta tietoisesti, osa organisaatiosta jää tuuliajolle. Käytännön tasolla kyse on tiedostamisesta ja usein pienistä teoista, jotka eivät vaadi suurta ponnistusta itseltä. Niiden merkitys saattaa kuitenkin olla erittäin suuri. Tutkimusten mukaan ne, jotka antavat eniten sosiaalista tukea ovat 10 kertaa sitoutuneempia työhönsä, todennäköisimpiä saamaan ylennyksen seuraavana vuonna ja myös tyytyväisempiä. Eräässä Harvardin tutkimuksessa huomattiin, että kun ihmiset saivat käyttää rahaa työtoverin hyödyksi, se paransi ilmapiiriä paremmin kuin se, että käytti rahan itseensä. Oma mielesi näkyy kaikessa mitä teet, samoin kuin se mitä ajattelet toisesta, joko tietoisesti tai tiedostamatta. Muista siis, että huomio tai huomiotta jättäminen on palaute, kysymys on palaute, katse on palaute ja läsnäolo on palaute. Samoin sivulause tai äänensävy. Vaikutamme toisiin monin pienin tavoin, samoin itseemme. Tämän merkityksen oivaltaminen on osa mielen johtamista. Se, mitä valikoimme pitää omassa mielessämme muodostaa siis kaikelle tekemiselle pohjan. Kyse on myös ajattelusta. Samalla tavalla kuin tunteiden ohjaaminen, myös ajattelu kannattaa nähdä kykynä, jota voi ja pitää analysoida ja kehittää. Kysy tiimiltäsi, pysähdyttekö säännöllisesti analysoimaan ajatteluanne sekä sen rajoja ja mahdollisuuksia. Uudet liiketoiminnalliset mahdollisuudet löytyvät vain ajattelua venyttämällä. Miten olet kehittänyt omaa ajatteluasi viimeisen vuoden aikana? Tekemistä pystyy selkiyttämään vain selkiyttämällä ajattelua ja tunteita. Mielen johtaminen lähtee siitä, että ymmärretään, että mikään ei ole mielelle neutraalia. Ei mikään ajatus, tunne tai teko. Millaisena esimerkkinä sinä toimit?
13 Fin n s&Vku tu 2/2012 29 asi a u s
Teksti Sari Tiiro · Kuvat Teppo Jokinen
Gabriel Bernardino, EIOPA:
Kriisi maksaa enemmän kuin valvonta
Eurooppa tarvitsee laadukkaasti toimivat, kilpailukykyiset vakuutusmarkkinat. Pelkällä itsesääntelyllä ei tähän tavoitteeseen päästä, sanoo Gabriel Bernardino, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkemarkkinoita valvovan EIOPAn puheenjohtaja.
E
urooppalaiset ovat Bernardinon mukaan laajasti hyväksyneet periaatteen, että finanssimarkkinoita on valvottava ja valvontaa yhtenäistettävä. Tarvitsemme hyviä, laadukkaasti toimivia finanssimarkkinoita ja vakuutusmarkkinoita osana niitä. Tämä on valvonnan tavoite. Pelkällä itsesääntelyllä ei tavoitteeseen päästä; tämän läksyn olemme saaneet oppia kantapään kautta. Bernardinon johtama EIOPA keskittyy EU-alueen vakuutus- ja lisäeläkemarkkinoiden valvontaan. EIOPAn sisarviranomai-
sia ovat pankkeja valvova EBA ja arvopaperimarkkinoita valvova ESMA.
Kriisin riskiä pienennetään
Valvonta aina maksaa. Kenen pussista kustannukset katetaan? Bernardino vastaa vastakysymyksellä: Mitkä ovat vaihtoehdot sääntelylle ja valvonnalle? On otettava huomioon, että kriisi maksaa aina huomattavan paljon enemmän kaikille osapuolille kuin mitä valvonnasta aiheutuu kuluja. Valvonnalla
ja sääntelyllä voidaan kriisin riskiä pienentää. EIOPAn kuten muidenkin EU:n valvontaviranomaisten tehtävänä on ajaa nimenomaisesti julkista etua, hän lisää.
yksi kehikko monta eri tasoa
EIOPA rakentaa vakuutusalan valvontaan yhteistä eurooppalaista kehikkoa, jonka periaatteet ovat kaikille toimijoille kaikissa EU-maissa samat. Käytännön toimeenpanossa voidaan kuitenkin soveltaa erilaisia tasoja. Vakuutusalalla Euroopassa on hyvin monenkokoisia toimijoita: kansainvälisiä jättejä, keskisuuria ja myös paljon pieniä. On ymmärrettävää, että pieniä kiinnostaa, miten ne otetaan huomioon Solvenssi II:n toimeenpanossa ja miten sääntelyä vakavaraisuusvaatimuksineen suhteellistetaan yrityskoon mukaan, Bernardino sanoo. Myös Suomessa vakuutusala on ollut kiinnostunut siitä, miten uudistuva sääntely kohtelee pieniä toimijoita. Huolissaan suomalaiset eivät kuitenkaan tunnu olevan. Ennemminkin on kyse tiedonjanosta ja ohjeistuksen tarpeesta, Bernardino tarkentaa ja lisää, että suomalainen vakuutusala kykenee käytännölliseen, kiihkottomaan keskusteluun. Suomalaiset ovat pragmaatikkoja.
EIOPA
· Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (European Insurance and Occupational Pensions Authority) · Yksi Euroopan finanssimarkkinoita valvovasta kolmesta EU-viranomaisesta; muut kaksi ovat pankkivalvoja EBA ja arvopaperimarkkinoita valvova ESMA. · EIOPA, EBA ja ESMA (European Supervisory Authorities ESAs) valvovat yksittäisten rahoitus- ja vakuutusyritysten vakavaraisuutta ja riskejä. · Finanssijärjestelmän makrotason vakautta ja systeemiriskejä valvoo Euroopan järjestelmäriskikomitea ESRB, jonka ytimessä ovat Euroopan keskuspankki, Euroopan komissio, ESA-kolmikko ja kansalliset keskuspankit.
30 a s i a u s 14 Fin n s&Vku tu 2/2012
Olen vaikuttunut suomalaisen keskustelun tasosta, sanoo EIOPAn puheenjohtaja Gabriel Bernardino.
Dialogin kautta lopputulokseen
Bernardinon puheessa toistuu sana dialogi; viranomaisten ja yritysten välinen vuoropuhelu on hänen mielestään ehdottoman, ehdottoman tärkeää. Voimme yhdessä vaikuttaa siihen, millaiseksi sääntely ja valvonta muodostuvat. Meidän kaikkien täytyy muuttua. Mutta muutosta ei ole syytä pelätä, sillä siihen sisältyy valtaisa mahdollisuus.
Selkeä roolijako
Kun EIOPA yhtenäistää valvontaa ja sääntelyä, mitä tehtävää kansallisille valvojille enää jää? Gabriel Bernardinon mukaan työnjako on selvä.
Kansallisilla valvojilla on paras ja läheisin kontakti alueensa toimijoihin. EIOPA taas on se, jonka tehtävänä on ohjata ja neuvoa kansallisia valvojia. Kyse on yhdistelmästä, mixistä (combination mix). Uuden direktiivin käyttöönotto tietää myös osaamisen päivittämistä. Bernardino ei ole sälyttämässä kansallisten valvojien harteille erityistä koulutustehtävää, vaan painottaa jälleen vuoropuhelua. Kansallisten valvojien täytyy ylläpitää jatkuvaa dialogia yritysten kanssa. Ratkaisevaa on, että kaikki ymmärtävät, miksi sääntelyä tarvitaan ja mitä etuja se tuo. Mitä vähemmän on ymmärrystä, sitä mekaanisemmin sääntöjä sovelletaan, mikä taas ei ole lainkaan uudistuksen tarkoitus; mekaaninen soveltaminen ei palvelisi kenenkään etua, ei valvojien eikä valvottavien.
Dialogi on se, jolla ymmärrystä voidaan lisätä. Vuoropuhelu on Bernardinon mielestä olennaista myös valvovien viranomaisten välillä. EIOPA, EBA ja ESMA jakavat tietoa ja näkemyksiä yhteisessä komiteassa. On tärkeää pystyä madaltamaan mahdollisia viranomaisten välisiä raja-aitoja, ja yhteinen komitea tarjoaa siihen mahdollisuuden. Tarvitsemme yhteisen eurooppalaisen näkemyksen koko rahoitusmarkkinoista ja sen lisäksi oman sektorin erityisosaamista ja reagointikykyä.
Hankala alku ei lannista
Vuoden 2011 alussa aloittanut EIOPA pystytettiin nopeasti, noin vuodessa, ja tehtävää on paljon.
Fin n s&Vku tu 2/2012 15 asi a u s 31
"EIOPAssa on kunnianhimoa ja uskoa valvonta työhön."
Olisi tietystikin ollut helpompaa aloittaa työ tilanteessa, jossa Euroopan talous olisi ollut vahva sen sijaan että nyt on painiskeltu eurokriisin ja taantuman kanssa. Mutta meillä EIOPAssa on kunnianhimoa ja uskoa työhömme, puheenjohtaja Gabriel Bernardino vakuuttaa. Tavoitteiden saavuttamiseen ja aikatauluun vaikuttavat myös resurssit; EIOPAn toimistossa Frankfurt am Mainissa työskentelee nyt noin 30 ihmistä, mutta Bernardino aikoo nostaa henkilöstömäärän 90:ään. Yhtään suomalaista ei vuoden 2012 alussa työskennellyt EIOPAssa.
Gabriel Bernardino vieraili Helsingissä tammikuussa 2012, jolloin hän osallistui Finanssivalvonnan järjestämään seminaariin.
Kansallistakin valvontaa tarvitaan
Solvenssi II ja Basel III yhtenäistävät ja tiukentavat finanssimarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa. Mikä muuttuu? Entä mihin enää tarvitaan kansallisia valvojia, kun Eurooppa-tason valvonnan rooli vahvistuu? Kysymyksiin vastaa apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonnasta.
Millaisia haasteita Basel III tuo pankeille ja Solvenssi II vakuutusyhtiöille? Jukka Vesala (JV): Pankkisektorilla riskiperusteisen valvonnan kehikko on kansainvälisempi ja vanhempi kuin vakuutusmaailmassa, ja pankeilla on kokemusta myös yksityiskohtiin menevästä harmonisoinnista. Näyttäisikin siltä, ettei Basel III aiheuta pankeille merkittäviä muutostarpeita riskienhallintaan eikä tietojärjestelmiin. Sen sijaan vakavaraisuus- ja etenkin likviditeettivaatimukset kasvavat huomattavasti. Vakuutusmaailmassa toimintatapojen ylikansallinen harmonisointi on ollut vasta alussa. Solvenssi II pysyttelee toistaiseksi periaatetasolla, josta on ollut helpompi päästä yhteisymmärrykseen kuin yksityiskohdista. Periaatetasostaan huolimatta Solvenssi II tuo vakuutusyhtiöille merkittäviä muutoksia, sillä se uudistaa koko vakavaraisuuslaskennan. Se on iso muutos. Erityisesti henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimukset tiukentuvat. Mitä uudistuksia vakuutusyhtiöiden on tehtävä? JV: Vaatimukset kohdistuvat ennen kaikkea IT-järjestelmiin ja riskienhallintaan. ITjärjestelmät ovat vakuutussektorilla suurten muutosten paineissa. Haastetta lisää se, että vakuutusalalla on pula matemaattisesta ja riskienhallinnan osaamisesta. Miten Finanssivalvonta tukee Suomessa toimivia vakuutusyhtiöitä muutoksessa? JV: Pienille vakuutusyhtiöille voi tulla sopeutumisvaikeuksia. Pyrimme ottamaan kaikki yhtiöt huomioon ja auttamaan. Järjestämme muun muassa säännöllisiä tiedotustilaisuuksia ja olemme tehneet yhtiöiden kehitystarpeista analyysejä, joita käymme läpi yhtiöiden kanssa yhdessä. Solvenssi II:n tavoitteena on aidosti parantaa riskienhallintaa, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että me valvojat tuijottaisimme viimeisiä desimaaleja; valvonnassa on olennaista keskittyä isoon riski- ja vakavaraisuuskuvaan.
16 Fin n s&Vku tu 2/2012 32 a s i a u s
"Finanssivalvonta pitää tavoitteena, että työnjako EU-tason ja kansallisen tason välillä on rationaalinen."
Miten Solvenssi II:n voimaantulon viivästyminen vaikuttaa? JV: Se haittaa sekä valvottavien yhtiöiden että valvojien valmistautumista muutokseen. Aikataulun lykkääntymisen taustalla on EU-tason poliittinen kiista siitä, millä tasolla sääntelystä jatkossa päätetään. Finanssivalvonnassa nähdään, että EIOPAlla tulee olla riittävän vahvat valtuudet sääntelyn ja valvonnan kehittämiseen. Sen pitää myös päästä jalkauttamaan päätökset jäsenmaihin tehokkaasti. EU-tason viranomaisten rooli finanssimarkkinoiden valvonnassa on vahvistumassa. Mihin enää tarvitaan kansallisia valvojia? JV: Finanssivalvonta pitää tavoitteena, että työnjako EU-tason ja kansallisen tason välillä on rationaalinen. Jotta valvonta voi toimia tehokkaasti, sen täytyy olla lähellä valvottavia ja niiden liiketoimintaa. Tämä on yleisesti hyväksytty näkemys. Yli valtiorajojen toimivien konsernien valvonnan keskittäminen Eurooppa-tasolle taas on suunta, jota voitaisiin vahvistaa. Kun Eurooppa-tason valvonta lisääntyy, eikö kansallisella tasolla pärjättäisi vähemmillä resursseilla? JV: Tätä kysytään usein. Kysyjät eivät tule ajatelleeksi, että Eurooppa-työ vie myös kansallisten valvontaorganisaatioiden aikaa. Meillä Finanssivalvonnassa eurooppalainen ulottuvuus on itse asiassa lisännyt työmäärää, sillä olemme pyrkineet vaikuttamaan Suomen kannalta tärkeisiin asioihin. Pienten jäsenmaiden mahdollisuus vaikuttaa EU-tason asiasisältöihin on viime vuosina parantunut, koska päätöksiä lopulta tehdään äänestämällä tarvittaessa eikä suurten jäsenmaiden konsensuksella. Kun on osaamista, pientäkin kuunnellaan. Mitkä ovat tärkeimpiä asioita, joita Suomi pyrkii edistämään eurooppalaisten finanssimarkkinoiden sääntelyssä? JV: 1) Valvojien välinen yhteistyö monikansallisissa ryhmittymissä, 2) pankkien omaa pääomaa ja likviditeettiä koskevien vaatimusten yhtenäistäminen ja tiukentaminen, 3) vakuutusyhtiöille asetettavien vakavaraisuusvaatimusten käyttöönotto Solvenssi II:n mukaisesti ja 4) säästämistuotteista säästäjille annettavan informaation laadun parantaminen.
Solvenssi II
· EU-direktiivi, joka uudistaa ja yhtenäistää vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten vakavaraisuutta ja vastuuvelan laskentaa koskevat säännökset ja vaatimukset sekä valvonnan periaatteet. · Tavoitteena on parantaa vakuutuksenottajien ja edunsaajien suojaa ja lisätä eurooppalaisen vakuutusalan kansainvälistä kilpailukykyä; samalla useita vakuutustoimintaa koskevia direktiivejä yhdistetään. · Suomessa direktiivi koskee henki-, vahinko- ja jälleenvakuutusyhtiöitä sekä vakuutusyhdistyksiä. · Direktiivin oli alun perin määrä tulla EU:n jäsenmaissa voimaan marraskuun alussa 2012, mutta voimaantulo lykkääntyy. Kansallisesti on vielä ratkaisematta,miten säännellään pieniä vakuutusyrityksiä, joihin direktiiviä ei olisi pakko soveltaa. Lähde: Finanssivalvonta.fi, stm.fi
Kuva Pekka Kiirala
Basel III
· Baselin pankkivalvontakomiteassa suurten maiden välillä laadittu kansainvälinen sopimus, joka tiukentaa pankkien vakavaraisuussäännöksiä. Euroopassa Baselin päätökset toteutetaan EU-lainsäädännön kautta. · Tavoitteena on yhtenäistää pankkien vakavaraisuudelle asetetut vaatimukset ja saada pankit vahvistamaan pääomapuskureitaan, jotta ne pystyisivät varautumaan odottamattomiin ja epätoivottuihin tilanteisiin aiempaa paremmin. Pankeille asetetaan myös uusia likviditeettivaatimuksia. · Uusi vakavaraisuus- ja likviditeettisäännöstö otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 20132018. Lähde: Finanssivalvonta.fi, vm.fi
Jukka Vesala on Finanssivalvonnan apulaisjohtaja ja Riskienvalvontaosaston osastopäällikkö. Hän on Euroopan pankkiviranomaisen EBAn hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsen, yhteiskomitean finanssijärjestelmän riskejä ar vioivan ryhmän puheenjohtaja sekä Euroopan Investointipankin tarkastusvaliokunnan neuvonantajajäsen.
Fin n s&Vku tu 2/2012 17 asi a u s 33
18 Finass&Vauu s2/2012 an i ak tu 34 Finnsi& Vk utus2/2012
Teksti Paula Hämäläinen · Kuvat Teppo Jokinen
Ari Loukkola:
Maailma muuttuu, meidänkin on muututtava
OP-Pohjola-ryhmän Ari Loukkola kannustaa alaa tekemään asioita uudella tavalla. Tämä vaatii raja-aitojen kaatamista, uudenlaisia työkulttuureja ja coachaamista. Tulevaisuuden johtajat auttavat työntekijöitä saavuttamaan onnistumisen ja itsensä toteuttamisen kokemuksia.
F
inanssialan Keskusliitolta valmistui Finanssialan kyvykkyydet -hankeraportti vuonna 2012. Siinä selvitettiin, minkälaisia tietoja, taitoja ja kykyjä tarvitaan finanssialalla vuonna 2020. Tulevaisuuteen luodattiin muun muassa kolmen työpajan kautta. Pajoihin osallistui 23 henkilöä alan yrityksistä. Ari Loukkola oli yksi hankkeeseen osallistuneista. Loukkola vastaa OP-Pohjola-ryhmän henkilöstön kehittämisen ohjauksesta. Hänellä on laaja-alainen tausta myös liiketoiminnasta, markkinoinnista, myynnistä, kehittämisestä ja esimiestehtävistä. Tarkkaileepa hän asiakaspalvelua tai bisnestä, hän miettii käyttäjäkokemusta ja sitä, miten asioissa onnistutaan. Asiakasnäkökulma on hänelle erityisen tärkeä.
lisäksi tarpeen ovat muun muassa vahvat sosiaaliset vuorovaikutustaidot, asiakaspalvelutaidot ja erinomaiset kyvyt hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa sekä jakaa osaamista.
Surffaaja törmää työelämän raja-aitoihin
Loukkola pitää tärkeänä kollegansa, analyytikko Pekka Lavilan tiivistystä OP-Pohjolan strategiatyön skenaarioharjoituksesta: uusille ja vanhoille tavoille toimia tarvitaan tilaa. Työn suhteen on totuttu teollisen yhteiskunnan malliin, jossa kaikki tekevät töitä samaan kellonaikaan ja työt seisautetaan kahvitauon ajaksi. Asiat tehdään tietyn sabluunan mukaan. Nuorempi sukupolvi on kuitenkin tottunut rikkomaan raja-aitoja. Koko heidän elämänsä on ollut täynnä valintoja. Jo päiväkotia valittaessa on voitu pähkäillä ainakin kielikylvyn, muskarin tai tavallisen päiväkodin välillä. Koulussa on tullut vastaan uusi valinta: mitä kieliä kannattaa lukea, missä järjestyksessä ja milloin? Lomat ovat voineet kulua Thaimaassa tai Levillä, harrastuksiakin on tarjolla pilvin pimein. Ehkä mietinnässä on ollut vaihtoon lähteminen ja lukujärjestystäkin on saanut itse suunnitella. Koululaitos tuottaa työelämään surffaajia. Onko niin, että työelämä ei ole pysynyt perässä, Loukkola kysyykin. Surffisukupolvelle voi nimittäin olla aikamoinen yllätys, kun valintoja täynnä ollut
Finanssialalla tarvitaan muitakin kykyjä kuin tarkkuutta
Työ sirpaloituu, uusia sukupolvia tulee työelämään, konttorimaailma kokee muutoksia. Tässä vain muutama asia, jotka vaikuttavat finanssialan töihin. Alan on reagoitava kehitykseen. Pitäisi oivaltaa ja uskaltaa tehdä asioita uudella tavalla. Kun maailma muuttuu, meidänkin on muututtava, Loukkola toteaa. Yksi tapa nähdä asioita uusiksi näkyy rekrytoinnissa. Loukkola kertoo kokemuksistaan työelämänsä alkupuolelta pankissa. Pankissa oli äärimmäisen tärkeää olla tarkka. Kassan piti täsmätä pennilleen. Kun Ari Loukkolan mielestä olisi tärkeää tarjota työntekijöille tavoitteita, joihin voidaan suunnata eri keinoin. työpaikka vaihtui tavarataloksi, pieniä heittoja kassassa ei enää tarkistettu. Loukkola näkeekin, että myös finanssialan työpaikat voisivat ottaa vinkkiä vaikka tavaratalosta tai muilta palvelualoilta. Tarkkuus on toki erittäin tärkeää, mutta tarvitaan paljon muitakin taitoja. Finanssialalla tarvitaan kyvykkyysraportissakin noussutta kaksoiskyvykkyyttä. Substanssiosaamisen
19 Fin n s&Vku tu 2/2012 35 asi a u s
Asiakasnäkökulma on lähellä Loukkolan sydäntä. Käyttäjäkokemuksia ja onnistumisia voi ajatella vespankin selässä. elämä muuttuu kahdeksasta neljään -työksi, jossa mennään joka päivä syömään tasan yhdeltätoista alakerran kanttiiniin. Loukkolan mielestä pitääkin sallia uudenlaisia työkulttuureja. Olisi tärkeää tarjota työntekijöille tavoitteita eikä lyödä tiukkoja raameja sille, millä keinoin päästään tavoitteisiin. Toki toimintaa ohjaavat bisnestavoitteet ja aina löytyy työn luonteen mukaisia reunaehtoja, niistä ei päästä kokonaan eroon. Tavoitteisiin voidaan kuitenkin suunnata monin eri keinoin. Jotta työpaikalla on imua ja pitoa työntekijöiden suhteen, johtamisen on muututtava. Johtajan tehtävänä on saada aikaan onnistumisen kokemuksia. Johtajan tehtävänä on vahvistaa niin uusien kuin vanhojen työntekijöiden kokemuksia ja itsensä toteuttamisen tunnetta. trainereita. Loukkolan mukaan finanssitoiminnassa on tärkeää coachata toisia ja jokainen työpaikka voi löytää omat keinonsa coachaamiseen. Voidaanpa coachata myös asiakkaita. Hankkeen raportissa nostetaan esille coaching-mentaliteetin edellyttävän tiedollisten, taidollisten ja asenteellisten valmiuksien lisäksi tarpeeksi aikaa kullekin asiakkaalle. Tämä voisi olla yksi tapa toteuttaa laadukasta ja henkilökohtaista palvelua. Tärkeitä ovat toimenkuvien sijaan roolit. Loukkola näkee, että ihan jokaisella finanssialan työntekijällä on oma roolinsa ainutlaatuisen asiakaskohtaamisen tuottamisessa. Jotta asiakaskohtaaminen on ainutlaatuinen, jokaisessa roolissa on oltava ymmärrys siitä, mihin kohtaamisessa tähdätään. Tämä pätee niin palvelumyyjän kuin kirjanpitäjän työhön, sillä ihan meistä jokaisen työ vaikuttaa lopputulokseen.
Oppiminen on kivaa!
Työntekijöiden motivointiin on useita keinoja, joista yksi on työssä oppiminen. OP-Pohjola-ryhmässä koulutetaan työntekijöitä kattavasti. Esimerkiksi uusien työntekijöiden osalta varmistetaan, että perusosaaminen on kunnossa. Loukkola tiedostaa, että aika on niukka resurssi ja miettii, miten oppimisesta saisi "kivan kokemuksen". Hän haastaakin pohtimaan, miten oppiminen ja kehittäminen tapahtuisivat luonnostaan. Miten voisi kehittää ilman, että tuntuisi siltä, että ollaan kehittämässä? Ainakin eri toimijoiden kannattaa käydä dialogeja keskenään. Kun ihmisiä saadaan vaihtamaan tietojaan ja taitojaan, saadaan aikaan kokeiluja ja hyviä käytäntöjä.
Coachaamalla laadukasta ja henkilökohtaista palvelua
Tulevaisuuden finanssialan työpaikoissa tarvitaan kyvykkyyshankkeessakin esiin tulleita finanssicoacheja ja personal
20 Fin n s&Vku tu 2/2012 36 a s i a u s
Bulevardilla
Ainutlaatuinen kirja sosiaalivakuutuksesta
Kuva Teppo Jokinen
Sosiaalivakuutus julkistettiin hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta käsitelleessä seminaarissa. Hienoa hetkeä iloitsivat Mikko Niemelä, kirjaidean isä Pekka Piispanen, Hannu Uusitalo, Pauliina Havakka, Sini Laitinen-Kuikka, Risto Vaittinen ja Reijo Vanne. Maaliskuussa ilmestynyt Sosiaalivakuutus-kirja kokoaa sosiaalivakuutuksen yksiin kansiin. Kirjassa keskitytään erityisesti suomalaiseen sosiaalivakuutukseen, eri vakuutuslajien perusteisiin ja sosiaalivakuutuksen rooliin suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomalaisia erityispiirteitä, sosiaalivakuutusjärjestelmien muotoutumista ja tulevaisuutta pohdittaessa katsotaan myös kansainväliseen ympäristöön. Sosiaalivakuutus-kirjan ovat toimittaneet Pauliina Havakka, Mikko Niemelä ja Hannu Uusitalo. Sen hinta on 59 euroa. Toimittajien lisäksi kirjaan ovat kirjoittaneet Ilpo Airio, Raija Huhtanen, Olli Kangas, Sini Laitinen-Kuikka, Matti Tuomala, Risto Vaittinen, Reijo Vanne ja Minna Ylikännö.
FeMBAlaiset Kööpenhaminassa
FINVAn ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun toteuttama Executive MBA in Insurance and Financial Services -koulutusohjelma käynnistyi maaliskuussa. Kolmanteen johtamisohjelmaan osallistuu 17 johtajaa ja erityisasiantuntijaa finanssialan yrityksistä sekä toimialaan läheisesti liittyvistä tehtävistä. Ohjelman ensimmäinen opintomatka suuntautui keväiseen Kööpenhaminaan, jossa ryhmän vierailukohteina olivat mm. Danske Bank, Tryg, Aon Benfield, Falck TravelCare ja paikalliset finanssialan järjestöt. Vierailuilla keskusteltiin strategisesta johtamisesta, kansainvälisestä liiketoiminnasta ja trendeistä, asiakaskäyttäytymisen muutoksista, lisääntyvästä säätelystä sekä sosiaalivakuuttamisesta. Lisäksi esillä olivat ajankohtaiset teemat kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset, ikääntyminen ja työhyvinvointi sekä yritys- ja yhteiskuntavastuu.
Kuva FINVA
Professori Olli-Pekka Ruuskanen (vas.) FeMBAn ohjelman johtajana ryhmänsä kanssa ensimmäisellä opintomatkalla Kööpenhaminassa.
21 Fin n s&Vku tu 2/2012 37 asi a u s
Bulevardilla
Finanssi & Vakuutus on saanut toimitusneuvoston
Seppo Juutilainen: Lehden jutuissa tulee näkyä asiantuntemuksen arvostaminen. Finanssi- ja vakuutusalan yritysten menestys perustuu asiakkaiden luottamukseen, jonka saavuttamiseksi yritys tarvitsee asiantuntevaa henkilöstöä. Valvojana tunnen myös sääntelyn muutoksista johtuvat lisääntyvät asiantuntemusvaatimukset. Tarja Kallonen: Lehden pitää mielestäni auttaa finanssialaa kehittämään osaamistaan, myös edunvalvonnassa. Tavoitteeni on kehittää lehteä siten, että aiheissa otetaan huomioon tasapuolisesti finanssialan eri osapuolet. Kati Kalliomäki: Tartun entisenä toimittajana ja nykyisenä viestintäalan ammattilaisena aikakauslehtiin mielelläni sekä lukijana että lehdentekijänä. Mielestäni paperilehti on arvokas luksustuote sähköisen tiedonvälityksen maailmassa. Hannele Ikonen: Lehden päätoimittajana ja FINVAn toimitusjohtajana huolehdin siitä, että asiakkaat löytävät lehdestä ajankohtaisia ja kiinnostavia juttuja sekä monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Salla Närhinen: Toimin Hannelen oikeana kätenä lehden valmistamisessa. Teemme asiakkaille lehteä, josta poimia tietoa finanssialasta sekä FINVAn tarjonnasta. Onnistuessaan hyvä lehti synnyttää keskustelua, uusia ideoita ja intoa vahvistaa pätevyyttään.
Kuva Teppo Jokinen
Kuvassa takana toimistopäällikkö Seppo Juutilainen Finanssivalvonnasta, viestintäjohtaja Kati Kalliomäki Eläketurvakeskuksesta, vanhempi kustannustoimittaja Salla Närhinen FINVAsta, edessä vasemmalla toimitusjohtaja Hannele Ikonen FINVAsta ja tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen Finanssialan Keskusliitosta.
Vieraile uudistuneilla verkkosivuillamme
FINVAn verkkosivut uudistuivat kesäkuun alussa. Uudistuksella parannettiin ennen kaikkea sivujen käytettävyyttä. Esimerkiksi tulevat koulutukset ja koulutuksien hakuajat löytyvät entistä helpommin. Lisäksi seminaareihin ilmoittautuminen ja kirjojen tilaus onnistuvat etusivulta avautuvilla lomakkeilla. Verkkosivuilla on kolme hakumahdollisuutta. Sivuston oikeassa yläkulmassa oleva hakutoiminto etsii tietoa annetulla hakusanalla kaikilta FINVAn verkkosivuilta. 'Hae koulutuksia' tuo näkyville lähikuukausina järjestettäviä seminaareja ja 'Hae julkaisuja' löytää myynnissä olevat kirjat. Otamme mielellämme vastaan palautetta sivuistamme ja toivomuksia niiden sisällöstä. Palautteen ja toivomukset voi lähettää esimerkiksi sähköpostitse finva@finva.fi. Tutustu FINVAn uudistettuihin sivuihin osoitteessa www.finva.fi.
Annathan palautetta!
Palautteesi on tärkeää Finanssi & Vakuutuksen kehittämiseksi. Toivomme tietoa siitä, mikä lehdessä oli kiinnostavaa ja siitä, mistä aiheesta tai kenen ajatuksia haluaisit lehdestä lukea. Lähetä palautteesi meille sähköpostitse kustannus@finva.fi viimeistään 30. syyskuuta. Arvomme palautteen lähettäjien kesken elokuvalippuja.
38 a s i a u s 22 Fin n s&Vku tu 2/2012
Onnittelemme! Täysi kolmosrivi VTS:ssä
valita itseä kiinnostavia aineita ja pitkä suorittamisaika tekivät tenttimisestä miellyttävää. Olen myös tyytyväinen siitä, että työnantajani on tehnyt tentteihin osallistumisen hyvin helpoksi. Esimerkiksi tenttikirjat ovat olleet kirjastomme kautta helposti saatavilla ja tenttipäivät ovat vapaita. Miksi VTS? Lähdin aikoinaan suorittamaan VTS-tenttejä, koska ajattelin tutkinnon antavan hyvän kokonaiskuvan vakuutusalasta. Lisäksi ajattelin, että osallistumalla tentteihin tulen perehtymään eri aihekokonaisuuksiin hieman syvällisemmin, kuin mitä työn ohessa samassa ajassa muutoin ehkä tulisi perehdyttyä. Tämä pitivät paikkansa. Myös tuttujen asioiden kertaaminen oli hyödyllistä. Vakuutustutkinnon suorittaa vuosittain noin 150 opiskelijaa. Tenttejä järjestetään kolmesti vuodessa. Tenttivastaukset arvioidaan asteikolla 13. Kiitettäviä kolmosia on noin 1012 % vastauksista.
Mistä rahat?
Korvauslakimies Minna Perttula LähiTapiolasta sai kaikista tutkintoon vaadittavasta kymmenestä aineesta täyden arvosanan. Hän valmistui vakuutustutkinnon (VTS) toukokuun suoritustilaisuudesta. FINVA muistaa Minnaa tunnustuspalkinnolla. Kaikkien aineiden suorittaminen täysin arvosanoin on hyvin harvinaista. Näin Minna kertoo kokemuksiaan VTS-tutkinnosta. Suunnittelitko tenttiaikataulun etukäteen? En asettanut tiukkaa aikataulutavoitetta tutkinnon suorittamisessa. Päätin suorittaa tenttejä pikkuhiljaa siinä aikataulussa kuin perhe, työ ja harrastukset antavat myöden. Valmistuin viidessä vuodessa. Väljä aikataulu toimi hyvin; motivaatio säilyi eikä tenttiminen tuntunut työläältä. Miten valmistauduit tenttiin? Valmistauduin luonnollisesti lukemalla tenttikirjat läpi. Opiskelu oli tehokkainta, kun kirjasin samalla muistiinpanoja tärkeimmistä asioista. Useissa aineissa vanhojen tenttikysymysten läpikäymisestä oli paljon hyötyä. Olen työskennellyt useamman vakuutuslajin parissa, joten ennestään tuttujen aiheiden osalta opiskelu oli lähinnä kertausta. Valitsin aineet mielenkiinnon mukaan ja siten, että ne tukisivat myös työtäni. Miten koit VTS:n suorittamisen? Mielestäni se ei ollut vaikeaa tai hankalaa; tentittävät kokonaisuudet olivat laajuudeltaan hyvinkin kohtuullisia. Mahdollisuus
Eläkkeet, terveydenhoito, vanhusten hoivapalvelut, työttömyysturva... Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuluu yli 50 miljardia euroa vuodessa. Ja jatkossa paljon enemmän. Kansalaisille annettujen julkisten palvelulupausten arvo on kymmenkertainen verrattuna valtion rahavelkaan. Piritta Poikonen ja Timo Silvola kertovat tulossa olevassa kirjassaan Mistä rahat, miten selviämme julkisen talouden kestävyysvajeesta yhdistämällä viisaasti yhteiskunnan rahoituksen ja kansalaisten oman rahoituksen.
Vakuutustiedon kehittämissäätiön vuoden 2012 apurahat
Säätiön hallitus on vahvistanut kokouksessaan 28.5.2012 vuoden 2012 apurahat haettaviksi. Lomake apurahojen hakemiseen löytyy kotisivuiltamme www.finva.fi. Hakemukset 31.10.2012 mennessä. Vakuutustiedon Kehittämissäätiö säätiön asiamies Hannele Ikonen Bulevardi 28 00120 Helsinki Lisätietoja: säätiön asiamies Hannele Ikonen, puh. 040 550 8789 tai hannele.ikonen@finva.fi Vakuutustiedon Kehittämissäätiö tukee ja kehittää vakuutusalan ammatillista tutkintoja täydennyskoulutusta ja suorittaa ja tukee alaa koskevaa tutkimustoimintaa. Tätä tarkoitusta varten säätiö · ylläpitää ammatillista erikoisoppilaitosta Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVAa · omistaa ammattikirjallisuutta kustantavan Finanssi ja vakuutuskustannus Oy FINVAn · jakaa apurahoja alan tutkimukseen ja oppimateriaalin kirjoittamiseen.
23 Fin n s&Vku tu 2/2012 39 asi a u s
Uudistuneet
Kehity finanssialalla
Finanssialan esimiesten ja asiantuntijoiden osaamisvaatimuksetmuuttuvattyönmuuttuessa.Uudenlaisessatyökulttuurissakorostuvatvuorovaikutus-javiestintätaidot,asiakasymmärrysjaerilaistenihmistenjohtaminen.Muutokset ovatnopeitaniinteknologiassakuinasiakkaidenkäyttäytymisessäjapalvelusyntyyentistäenemmänverkossa.
-koulutusohjelmat esimiehille ja asiantuntijoille
Kehity finanssialalla -koulutusohjelmat tukevat finans ialan asiantuntijoiden ja esimiesten osaamis sen kehittämistä nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin.Nesyventävätjohtamis-javuorovaikutustaitoja sekä kehittävät tapoja ennakoida tulevaisuuden muutoksia.
asiak ohtaine n askoke mus · asiak kaans muk itoutt suun aanottamin aminenja en nittelu un · suju vaaja selkeä · nett äv is finan osiaalisuud iestintää entaid ssialall a ot
Finan mediassiala sosia ssa 10 a .12.20 lisessa · henk 12 ilök
sten 13 uuto 0 lan m htikuu 2 sia nans ointi. Hu Fi tja k tukse enna nodo
e kkaid nytja · asia intatavat sa ssa verko toimvaisuudes yntyy e tul velus ainen l ssipal finan alanuuden · nssi uri · fina ulttu k minen työ uotta vont ar · lisä kkaille asia
u · ko ttamise sosiaalis etta nsul n toiva keinot idot · fin ote to anssiala imim n inen työryhm issä
Fina vies nssiala Elok tijänä j n asian a u t · so u 2013 vaikut untija siaal taja isuu na. · va sja ik
Haastavat esimie stilanteet finanssialalla 20.3 .2013 ·esimiehenoikeud etja velvollisuudettyö so jatyösuojelulains pimusäädännön valossa ·ristiriitojenratkaise minen
läsnä n olon ajatukij taito ·mo ana tiv ·eri- ointi fina ikäisten nssia johta mine lalla n
Kan finannustava s j ·esim sialalla ohtami kan iestyöy . Touko nen kuu nust aja hteisön 20 ·
13
s aikutu vuorov yössä. st ellinen Tuloks sialan esimie s finan uu 2013 män Lokak työryh enrooli h ·esimie nä elu- keskust vetäjä palkka en ssialan ·finan hyödyntämin allin aikutus m vuorov astavat ·ha eet lman tilant jaonge senteko k ·päätö utaidot is ratka
ItsenäisistäseminaaripäivistävoikootaomanKehityfinanssialallaasiantuntijana/esimiehenä-koulutusohjelman jasuorittaaseminaaripäiväthaluamassaanjärjestyksessä.
40 Fin n s&VLisätietoja: koulutusjohtajaKirsiIvonen,kirsi.ivonen@finva.fi a s i a u tu 2/2012 ku s
tai0407361264.