HELI AROLA sin itu uli IT Ä -U U S IM A A K O K O O M U S – IT Ä -U U D EN M A A N H Y V IN V O IN TI A LU E 4 /2 2 3 Itä-Uudenmaan pelastustoimi vaakalaudalla Lue lisää sivulta 3 Det finns ingen hälsa utan psykiskt välbefinnande Läs mer på sedan 5 Työkyvyn johtaminen tuottaa työn iloa ja parantaa tuottavuutta Lue lisää sivulta 6 Hiljaiset suojelusenkelit Omaishoito on yhteiskunnalle edullisin hoitopalvelu mutta se tarvitsee enemmän tukea, kertoo miehensä omaishoitajana toiminut Silja Metsola. Lue lisää sivulta 4.
4/2023 2 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA Julkaisija: Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä Kustantaja: Uudenmaan Kokoomus ry Päätoimittaja: Mimosa Huttu Taitto: HANK ISSN: 1455-1233 www.uudenmaankokoomus.fi Työ hyvinvointi alueella jatkuu K ulunut valtuustokausi on ollut hyvin kiireinen hyvinvointialueella. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käsitelleet syksyllä valmistelussa ollutta hyvinvointialueen palvelustrategiaa. Valmistelun aikana alueen asukkaita on pyydetty kommentoimaan palvelustrategialuonnosta. Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa ja se toimii talouden ja toiminnan suunnittelun sekä johtamisen välineenä. Palvelustrategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja periaatteet sosiaalija terveyspalvelujen järjestämiselle Itä-Uudellamaalla. Palvelustrategian sisältöä ohjaavat lainsäädäntö, sosiaalija terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet sekä hyvinvointialuestrategia. Kokoomus on kantanut vastuunsa palvelustrategian muovaamisessa. Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän muutosehdotus hyväksyttiin äänin 10-3 aluehallituksessa kirjauksessa, jossa käsiteltiin palvelusetelien käyttöä. Jatkossa tehdyn muutosesityksen myötä “ostopalveluita ja palveluseteleitä hyödynnetään hyvinvointialuestrategian mukaisesti, ja etenkin palveluissa joissa niitä hyödyntämällä voidaan samanaikaisesti parantaa sekä palvelutasoa että kustannustehokkuutta.” Palvelusetelien tehokas hyödyntäminen on ollut yksi Kokoomuksen päätavoitteista hyvinvointialueella. Jos palvelustrategian linjausta noudatetaan, se tarkoittaa, että yhä useampi itäisen Uudenmaan sosiaalija terveyspalveluiden asiakas pääsee palvelutasoltaan parempaan hoitoon kustannustehokkaasti samalla purkaen hoitojonoja. Palvelustrategian hyväksyminen kuitenkin pöydättiin valtuustossa 14.11.2023, jolloin sen käsittely siirtyi joulukuun aluevaltuustoon. Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jatkaa itäuusmaalaisten edunvalvontaa hyvinvointialueen toisena kokonaisena toimintavuotena vuonna 2024. Ryhmän toiminnalla pyritään toteuttamaan jatkossakin vastuullista politiikkaa hyvinvointialueen kehittämiseksi. Isona merkittävänä tavoitteena on Porvoon Sairaalan kehittämisen ja jatkuvuuden turvaaminen, sekä toimivan yhteistyön rakentaminen Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin, HUSin kanssa. Ryhmä kantaa vastuunsa hyvinvointialueen tuottavuusohjelman eteenpäin viemisessä ja taloudenhallinnassa. Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä toivottaa kaikille itäuusmaalaisille onnellista joulun odotusta ja hyvää uutta vuotta! Kirjoittaja on Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän sihteeri PÄÄKIRJOITUS MIMOSA HUTTU A lueemme ensimmäisen vuoden toiminnan alijäämäksi muodostunee noin 24 miljoonaa euroa, marraskuun tietojen mukaan. Käynnistymisvaiheessa on väistämättä tiettyjä kertaluonteisia kuluja. Toiminnan kehittämisestä ja uudistamisesta saavutetaan tuloksia vasta pidemmällä tähtäimellä. Näitä asioita ei ole riittävällä otettu huomioon edellisen hallituksen tekemissä alueiden rahoituspäätöksissä. Tulevan vuoden talousarvion laadinta on ollut haastavaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että budjetti jäisi noin 15 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikä ei ole hyvä asia, mutta realiteetit on tunnustettava. Mikäli tekisimme positiivisen budjetin tulevalle vuodelle, niin se aiheuttaisi väistämättä epärealistisia leikkauksia toimintoihin. Tämä ei olisi pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä. Budjettineuvotteluissa kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmässä olemme lähteneet siitä, että mikäli esitämme lisäyksiä viranhaltijoiden budjettiesitykseen, tulee samanaikaisesti kertoa, mistä muodostuvat vastaavat säästöt. Budjettineuvottelut ovat vielä kesken tätä kirjoitettaessa, mutta toivottavasti muutkin ryhmät kantavat vastuuta alueemme taloustilanteesta, eivätkä paisuta menoja. Hyvinvointialueella on syksyllä rakennettu yhteistyössä henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa tuottavuusohjelmaa, jossa on etsitty keinoja uusille toimintavoille ja mahdollisuuksia säästöihin. Tämä menettelytapa on ollut hyvä ja sitouttanut meitä kaikkia. Tuottavuusohjelman tavoitteena on kolmen vuoden aikana saavuttaa noin 28 miljoonan euron säästöt. Tosin pääosa tuottavuusohjelman säästöistä on tulossa vasta vuodesta 2025 alkaen ja kokonaisuudessa vuodesta 2026 eteenpäin, koska mm. lähes kaikki kiinteistösopimukset ovat voimassa vuoden 2025 loppuun asti. Olemme tänä vuonna kärsineet henkilöstöpulasta ja näin joutuneet käyttämään merkittävästi enemmän vuokratyövoimaa, kuin oli suunniteltu. Vuokratyövoiman käyttöä on pystyttävä vähentämään muun muassa palvelusetelien käyttöä lisäämällä ja samanaikaisesti panostamalla oman henkilöstön vetoja pitovoiman kehittämiseen. Tältä alueelta on saatavissa useiden miljoonien eurojen säästöt jo vuonna 2024. Olen ollut mukana tekemässä useissa yrityksissä tuottavuusohjelmia. Kokemukseni mukaan asiat onnistutaan laittamaan paperille, mutta niiden käytäntöön vienti on huomattavasti vaikeampaa. Hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaan laaditaan alkuvuodesta erillinen toteuttamissuunnitelma. Nyt on tärkeää löytää oikeat resurssit tukemaan muutoksien läpivientiä. Nykyinen henkilöstö ei yksin riitä tähän prosessiin. Haluan lausua kiitokset kaikille alueen työntekijöille ensimmäisestä vuodesta. Useat asiat ovat kehittyneet positiivisesti. Olemme menossa oikeaan suuntaan. KOK-KD -ryhmä on jatkossakin valmis yhteistyössä viranhaltijoiden ja muiden poliittisten ryhmien kanssa viemään eteenpäin alueemme asioita muistaen koko ajan, että ilman vastuullista taloudenhoitoa ei voida toimintoja kehittää. Kirjoittaja on kokoomuksen ja kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja. Kannamme vastuumme tuottavuusohjelman toteutumisesta @uudenmaankokoomus @uusimaakokoomus @uudenmaankokoomus KOKOOMUS ON KANTANUT VASTUUNSA. KOLUMNI JORMA WIITAKORPI Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä 2023. 4/2023 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA 3 oulu on pian ovella. Mikä voisikaan olla mukavampaa kuin sytyttää kynttilöitä, lämmittää sauna ja liikkua ulkona. Kävelylenkin ajaksi ikkunalaudalle palamaan jääneet kynttilät sytyttävät verhot ja pian myös pihasaunaan kuivumaan viedyt vaatteet syttyvät kiukaan lämmöstä. Ulkoilevan perheen isä liukastuu kävelylenkillä ja tarvitaan ensihoitoa. Joulunaika saa ikävän käänteen. Onneksi ensihoitajat saapuvat pian ja isä saadaan hoitoon. Valpas naapuri oli huomannut palavat verhot ja soittanut palokunnalle. Samalla pihasaunakin saatiin sammutettua. Tämä on kauhukuva joulunajalta, jonka maalaamisessa Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson auttoi. Tyypillisimmät vaaran paikat joulun alla liittyvät tuleen, saunoihin ja liukastumisiin. Vaikka suuri osa ihmisistä ei onneksi ikinä tarvitse pelastustoimen palveluita, on selvää että niiden merkitys on toimivan yhteiskunnan ytimessä. Pelastustoimen keskeisen merkityksen tuntee myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen varautuminen ja turvallisuus -lautakunnan puheenjohtaja Satu Lindgren. Ennen politiikkaan lähtemistä Lindgren on työskennellyt yli 20 vuotta Myrskylän palokunnassa ja 20 vuotta ensihoitajana kentällä. Nyt hän on ensihoidon lehtori ja kokoomuksen aluevaltuutettu. Resurssit turvattava myös tulevaisuudessa Lindgrenin mukaan Itä-Uudenmaan pelastustoimen tilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta resurssit ovat niukat. – Henkilöstötilanne alueellamme on tällä hetkellä riittävä. Minkäänlaista kaatumavaraa ei kuitenkaan ole. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä valtakunnallisesti tullaan tarvitsemaan 2300 uutta pelastajaa, Lindgren kertoo. Eläköitymisten vaikeasti ennustettavan tahdin vuoksi ei ole helppoa arvioida, kuinka paljon uusia pelastajia Itä-Uudellamaalla tarvitaan. Johansson jakaa Lindgrenin huolen valtakunnallisesta pelastajapulasta, mutta hän kertoo rekrytointien sujuneen tähän asti hyvin. – Saamme hakijoita avoimiin tehtäviin ja meillä on ilmeisen hyvä työnantajamaine. Emme pysty kilpailemaan suuruudella, mutta kilpailemme muilla asioilla, kuten matalalla organisaatiolla ja saavutettavalla johdolla, Johansson toteaa tyytyväisenä. Voiko kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu? Jotta saadaan uusia pelastajia, tarvitaan koulutusta. Suomessa pelastajia koulutetaan sekä Helsingin pelastuskoulussa että Kuopion pelastusopistossa. Valtio kehittää pelastajakoulutusta satsaamalla Helsingin pelastajakouluun kaksi miljoonaa euroa. Aiemmin rahoitus on tullut Helsingin kaupungilta ja pelastajia on koulutettu vain Helsingin tarpeisiin. Koska rahoittajana ei jatkossa ole pelkästään Helsingin kaupunki, muuttuu opetussuunnitelmakin vastaamaan Kuopion pelastusopiston yleisempää versiota. Opetussuunnitelman muutos ja valtionrahoituksen astuminen kuvaan tarkoittaa Johanssonin mukaan sitä, että pelastajia saataisiin koulutettua hieman aiempaa paremmin koko Uudenmaan tarpeisiin. Lisäys olisi voinut olla sekä Johanssonin että Lindgrenin mielestä kuitenkin suurempi. Lisärahoituksellakaan ei ole merkitystä, jos opiskelijoita ei löydy. Laskevat hakijamäärät merkille pannut Lindgren toivoo, että hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet pelastustoimen vetoja pitovoiman edistämisestä aidosti toteutuisivat. Lisäksi ongelmana on hyvinvointialueiden mukana tullut lakitekninen seikka: Siinä, missä aikaisemmin esimerkiksi ensihoitaja on voinut olla mukana vapaatai sopimuspalokunnan toiminnassa harrastushengessä, ei enää ole mahdollista tehdä kahta työsopimusta samalle hyvinvointialueelle. Itä-Uudellamaalla on poikkeuksellisen paljon riskitekijöitä, eikä niihin vastaaminen ole nykyisellään helppoa. Resurssit ovat niukat, mutta toistaiseksi riittävät. Tilanne voi kuitenkin tulevaisuudessa olla toinen. Ennen hyvinvointialueita esimerkin ensihoitajalle olisi voitu järjestää vapaata, jotta hän pääsee palokunnan hommiin, mutta nyt Itä-Uudellamaalla on jouduttu jopa irtisanomaan vapaaehtoisia. Ei rahaa, ei varautumista Valitettavasti Itä-Uudellamaalla on vaaran paikkoja muuallakin kuin kyntteliköissä ja saunoissa. Alueelle sijoittuu Pohjoismaiden suurin petrokemian keskittymä, Loviisan ydinvoimala, vilkas moottoritie ja Suomenlahti. Poikkeuksellisen runsaslukuisten riskitekijöiden vuoksi molemmat pelastustoimen konkarit ovat huolissaan hyvinvointialueen pelastustoimen rahoituksesta. Hyvinvointialueen rahoitus on yleiskatteista ja se määräytyy muun muassa sote-palvelujen ja pelastustoimen arvioitujen tarpeiden sekä niin sanottujen olosuhdetekijöiden mukaisesti. Järjestelyn tarkoituksena on tasata hyvinvointialueiden välisiä eroja. Pelastustoimen rahoituksesta 65 prosenttia perustuu alueen asukasmäärään, viisi prosenttia asukastiheyteen ja 30 prosenttia riskitekijöihin, Lindgren avaa. – Rahoitus on meille tällä hetkellä suuri haaste, Johansson kiteyttää. Paloasemien verkosto kehittyy Henkilöstöja rahoitushuolien ohella tapahtuu onneksi myös paljon kehitystä. Loviisan vanhan paloaseman tilalle on tulossa uusi rakennus. Lisäksi Söderkullan ensihoitoaseman toimintaa laajennetaan paloasemaksi. – Söderkullan paloasema tukee myös öljynjalostamoihin liittyviin riskeihin varautumista. Meidän täytyy olla valppaana myös poliittisen maailmantilanteen vuoksi, Lindgren arvioi. Johansson kertoo, että Söderkullan paloasema tulee olemaan hieman kevyemmin varusteltu eikä esimerkiksi paloautoja huolleta Söderkullassa. Hänen mielestään tulevaisuudessa vastaavanlaisia, hieman kevyemmin varusteltuja paloasemia voitaisiin tarpeen vaatiessa rakentaa enemmänkin. –Keskitetyiltä asemilta emme saavuttaisi sisäministeriön edellyttämiä vasteaikoja. Pitää kuitenkin olla kriittinen, kun julkista rahaa käytetään. Se mitä tarvitaan, pitäisi saada, mutta ei yhtään enempää, Johansson punnitsee. ILMARI PARVIALA TO N I PA K A R IN E N • Satu Lindgren (kok) toimii Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueella Varautuminenja turvallisuuslautakunnan puheenjohtajana. Pelastustoimi vaakalaudalla Peter Johansson, Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja
4/2023 2 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA Julkaisija: Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä Kustantaja: Uudenmaan Kokoomus ry Päätoimittaja: Mimosa Huttu Taitto: HANK ISSN: 1455-1233 www.uudenmaankokoomus.fi Työ hyvinvointi alueella jatkuu K ulunut valtuustokausi on ollut hyvin kiireinen hyvinvointialueella. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käsitelleet syksyllä valmistelussa ollutta hyvinvointialueen palvelustrategiaa. Valmistelun aikana alueen asukkaita on pyydetty kommentoimaan palvelustrategialuonnosta. Palvelustrategia on osa hyvinvointialueen strategiaa ja se toimii talouden ja toiminnan suunnittelun sekä johtamisen välineenä. Palvelustrategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja periaatteet sosiaalija terveyspalvelujen järjestämiselle Itä-Uudellamaalla. Palvelustrategian sisältöä ohjaavat lainsäädäntö, sosiaalija terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet sekä hyvinvointialuestrategia. Kokoomus on kantanut vastuunsa palvelustrategian muovaamisessa. Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän muutosehdotus hyväksyttiin äänin 10-3 aluehallituksessa kirjauksessa, jossa käsiteltiin palvelusetelien käyttöä. Jatkossa tehdyn muutosesityksen myötä “ostopalveluita ja palveluseteleitä hyödynnetään hyvinvointialuestrategian mukaisesti, ja etenkin palveluissa joissa niitä hyödyntämällä voidaan samanaikaisesti parantaa sekä palvelutasoa että kustannustehokkuutta.” Palvelusetelien tehokas hyödyntäminen on ollut yksi Kokoomuksen päätavoitteista hyvinvointialueella. Jos palvelustrategian linjausta noudatetaan, se tarkoittaa, että yhä useampi itäisen Uudenmaan sosiaalija terveyspalveluiden asiakas pääsee palvelutasoltaan parempaan hoitoon kustannustehokkaasti samalla purkaen hoitojonoja. Palvelustrategian hyväksyminen kuitenkin pöydättiin valtuustossa 14.11.2023, jolloin sen käsittely siirtyi joulukuun aluevaltuustoon. Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jatkaa itäuusmaalaisten edunvalvontaa hyvinvointialueen toisena kokonaisena toimintavuotena vuonna 2024. Ryhmän toiminnalla pyritään toteuttamaan jatkossakin vastuullista politiikkaa hyvinvointialueen kehittämiseksi. Isona merkittävänä tavoitteena on Porvoon Sairaalan kehittämisen ja jatkuvuuden turvaaminen, sekä toimivan yhteistyön rakentaminen Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin, HUSin kanssa. Ryhmä kantaa vastuunsa hyvinvointialueen tuottavuusohjelman eteenpäin viemisessä ja taloudenhallinnassa. Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä toivottaa kaikille itäuusmaalaisille onnellista joulun odotusta ja hyvää uutta vuotta! Kirjoittaja on Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän sihteeri PÄÄKIRJOITUS MIMOSA HUTTU A lueemme ensimmäisen vuoden toiminnan alijäämäksi muodostunee noin 24 miljoonaa euroa, marraskuun tietojen mukaan. Käynnistymisvaiheessa on väistämättä tiettyjä kertaluonteisia kuluja. Toiminnan kehittämisestä ja uudistamisesta saavutetaan tuloksia vasta pidemmällä tähtäimellä. Näitä asioita ei ole riittävällä otettu huomioon edellisen hallituksen tekemissä alueiden rahoituspäätöksissä. Tulevan vuoden talousarvion laadinta on ollut haastavaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että budjetti jäisi noin 15 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikä ei ole hyvä asia, mutta realiteetit on tunnustettava. Mikäli tekisimme positiivisen budjetin tulevalle vuodelle, niin se aiheuttaisi väistämättä epärealistisia leikkauksia toimintoihin. Tämä ei olisi pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä. Budjettineuvotteluissa kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmässä olemme lähteneet siitä, että mikäli esitämme lisäyksiä viranhaltijoiden budjettiesitykseen, tulee samanaikaisesti kertoa, mistä muodostuvat vastaavat säästöt. Budjettineuvottelut ovat vielä kesken tätä kirjoitettaessa, mutta toivottavasti muutkin ryhmät kantavat vastuuta alueemme taloustilanteesta, eivätkä paisuta menoja. Hyvinvointialueella on syksyllä rakennettu yhteistyössä henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa tuottavuusohjelmaa, jossa on etsitty keinoja uusille toimintavoille ja mahdollisuuksia säästöihin. Tämä menettelytapa on ollut hyvä ja sitouttanut meitä kaikkia. Tuottavuusohjelman tavoitteena on kolmen vuoden aikana saavuttaa noin 28 miljoonan euron säästöt. Tosin pääosa tuottavuusohjelman säästöistä on tulossa vasta vuodesta 2025 alkaen ja kokonaisuudessa vuodesta 2026 eteenpäin, koska mm. lähes kaikki kiinteistösopimukset ovat voimassa vuoden 2025 loppuun asti. Olemme tänä vuonna kärsineet henkilöstöpulasta ja näin joutuneet käyttämään merkittävästi enemmän vuokratyövoimaa, kuin oli suunniteltu. Vuokratyövoiman käyttöä on pystyttävä vähentämään muun muassa palvelusetelien käyttöä lisäämällä ja samanaikaisesti panostamalla oman henkilöstön vetoja pitovoiman kehittämiseen. Tältä alueelta on saatavissa useiden miljoonien eurojen säästöt jo vuonna 2024. Olen ollut mukana tekemässä useissa yrityksissä tuottavuusohjelmia. Kokemukseni mukaan asiat onnistutaan laittamaan paperille, mutta niiden käytäntöön vienti on huomattavasti vaikeampaa. Hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaan laaditaan alkuvuodesta erillinen toteuttamissuunnitelma. Nyt on tärkeää löytää oikeat resurssit tukemaan muutoksien läpivientiä. Nykyinen henkilöstö ei yksin riitä tähän prosessiin. Haluan lausua kiitokset kaikille alueen työntekijöille ensimmäisestä vuodesta. Useat asiat ovat kehittyneet positiivisesti. Olemme menossa oikeaan suuntaan. KOK-KD -ryhmä on jatkossakin valmis yhteistyössä viranhaltijoiden ja muiden poliittisten ryhmien kanssa viemään eteenpäin alueemme asioita muistaen koko ajan, että ilman vastuullista taloudenhoitoa ei voida toimintoja kehittää. Kirjoittaja on kokoomuksen ja kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja. Kannamme vastuumme tuottavuusohjelman toteutumisesta @uudenmaankokoomus @uusimaakokoomus @uudenmaankokoomus KOKOOMUS ON KANTANUT VASTUUNSA. KOLUMNI JORMA WIITAKORPI Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä 2023. 4/2023 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA 3 oulu on pian ovella. Mikä voisikaan olla mukavampaa kuin sytyttää kynttilöitä, lämmittää sauna ja liikkua ulkona. Kävelylenkin ajaksi ikkunalaudalle palamaan jääneet kynttilät sytyttävät verhot ja pian myös pihasaunaan kuivumaan viedyt vaatteet syttyvät kiukaan lämmöstä. Ulkoilevan perheen isä liukastuu kävelylenkillä ja tarvitaan ensihoitoa. Joulunaika saa ikävän käänteen. Onneksi ensihoitajat saapuvat pian ja isä saadaan hoitoon. Valpas naapuri oli huomannut palavat verhot ja soittanut palokunnalle. Samalla pihasaunakin saatiin sammutettua. Tämä on kauhukuva joulunajalta, jonka maalaamisessa Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson auttoi. Tyypillisimmät vaaran paikat joulun alla liittyvät tuleen, saunoihin ja liukastumisiin. Vaikka suuri osa ihmisistä ei onneksi ikinä tarvitse pelastustoimen palveluita, on selvää että niiden merkitys on toimivan yhteiskunnan ytimessä. Pelastustoimen keskeisen merkityksen tuntee myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen varautuminen ja turvallisuus -lautakunnan puheenjohtaja Satu Lindgren. Ennen politiikkaan lähtemistä Lindgren on työskennellyt yli 20 vuotta Myrskylän palokunnassa ja 20 vuotta ensihoitajana kentällä. Nyt hän on ensihoidon lehtori ja kokoomuksen aluevaltuutettu. Resurssit turvattava myös tulevaisuudessa Lindgrenin mukaan Itä-Uudenmaan pelastustoimen tilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta resurssit ovat niukat. – Henkilöstötilanne alueellamme on tällä hetkellä riittävä. Minkäänlaista kaatumavaraa ei kuitenkaan ole. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä valtakunnallisesti tullaan tarvitsemaan 2300 uutta pelastajaa, Lindgren kertoo. Eläköitymisten vaikeasti ennustettavan tahdin vuoksi ei ole helppoa arvioida, kuinka paljon uusia pelastajia Itä-Uudellamaalla tarvitaan. Johansson jakaa Lindgrenin huolen valtakunnallisesta pelastajapulasta, mutta hän kertoo rekrytointien sujuneen tähän asti hyvin. – Saamme hakijoita avoimiin tehtäviin ja meillä on ilmeisen hyvä työnantajamaine. Emme pysty kilpailemaan suuruudella, mutta kilpailemme muilla asioilla, kuten matalalla organisaatiolla ja saavutettavalla johdolla, Johansson toteaa tyytyväisenä. Voiko kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu? Jotta saadaan uusia pelastajia, tarvitaan koulutusta. Suomessa pelastajia koulutetaan sekä Helsingin pelastuskoulussa että Kuopion pelastusopistossa. Valtio kehittää pelastajakoulutusta satsaamalla Helsingin pelastajakouluun kaksi miljoonaa euroa. Aiemmin rahoitus on tullut Helsingin kaupungilta ja pelastajia on koulutettu vain Helsingin tarpeisiin. Koska rahoittajana ei jatkossa ole pelkästään Helsingin kaupunki, muuttuu opetussuunnitelmakin vastaamaan Kuopion pelastusopiston yleisempää versiota. Opetussuunnitelman muutos ja valtionrahoituksen astuminen kuvaan tarkoittaa Johanssonin mukaan sitä, että pelastajia saataisiin koulutettua hieman aiempaa paremmin koko Uudenmaan tarpeisiin. Lisäys olisi voinut olla sekä Johanssonin että Lindgrenin mielestä kuitenkin suurempi. Lisärahoituksellakaan ei ole merkitystä, jos opiskelijoita ei löydy. Laskevat hakijamäärät merkille pannut Lindgren toivoo, että hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet pelastustoimen vetoja pitovoiman edistämisestä aidosti toteutuisivat. Lisäksi ongelmana on hyvinvointialueiden mukana tullut lakitekninen seikka: Siinä, missä aikaisemmin esimerkiksi ensihoitaja on voinut olla mukana vapaatai sopimuspalokunnan toiminnassa harrastushengessä, ei enää ole mahdollista tehdä kahta työsopimusta samalle hyvinvointialueelle. Itä-Uudellamaalla on poikkeuksellisen paljon riskitekijöitä, eikä niihin vastaaminen ole nykyisellään helppoa. Resurssit ovat niukat, mutta toistaiseksi riittävät. Tilanne voi kuitenkin tulevaisuudessa olla toinen. Ennen hyvinvointialueita esimerkin ensihoitajalle olisi voitu järjestää vapaata, jotta hän pääsee palokunnan hommiin, mutta nyt Itä-Uudellamaalla on jouduttu jopa irtisanomaan vapaaehtoisia. Ei rahaa, ei varautumista Valitettavasti Itä-Uudellamaalla on vaaran paikkoja muuallakin kuin kyntteliköissä ja saunoissa. Alueelle sijoittuu Pohjoismaiden suurin petrokemian keskittymä, Loviisan ydinvoimala, vilkas moottoritie ja Suomenlahti. Poikkeuksellisen runsaslukuisten riskitekijöiden vuoksi molemmat pelastustoimen konkarit ovat huolissaan hyvinvointialueen pelastustoimen rahoituksesta. Hyvinvointialueen rahoitus on yleiskatteista ja se määräytyy muun muassa sote-palvelujen ja pelastustoimen arvioitujen tarpeiden sekä niin sanottujen olosuhdetekijöiden mukaisesti. Järjestelyn tarkoituksena on tasata hyvinvointialueiden välisiä eroja. Pelastustoimen rahoituksesta 65 prosenttia perustuu alueen asukasmäärään, viisi prosenttia asukastiheyteen ja 30 prosenttia riskitekijöihin, Lindgren avaa. – Rahoitus on meille tällä hetkellä suuri haaste, Johansson kiteyttää. Paloasemien verkosto kehittyy Henkilöstöja rahoitushuolien ohella tapahtuu onneksi myös paljon kehitystä. Loviisan vanhan paloaseman tilalle on tulossa uusi rakennus. Lisäksi Söderkullan ensihoitoaseman toimintaa laajennetaan paloasemaksi. – Söderkullan paloasema tukee myös öljynjalostamoihin liittyviin riskeihin varautumista. Meidän täytyy olla valppaana myös poliittisen maailmantilanteen vuoksi, Lindgren arvioi. Johansson kertoo, että Söderkullan paloasema tulee olemaan hieman kevyemmin varusteltu eikä esimerkiksi paloautoja huolleta Söderkullassa. Hänen mielestään tulevaisuudessa vastaavanlaisia, hieman kevyemmin varusteltuja paloasemia voitaisiin tarpeen vaatiessa rakentaa enemmänkin. –Keskitetyiltä asemilta emme saavuttaisi sisäministeriön edellyttämiä vasteaikoja. Pitää kuitenkin olla kriittinen, kun julkista rahaa käytetään. Se mitä tarvitaan, pitäisi saada, mutta ei yhtään enempää, Johansson punnitsee. ILMARI PARVIALA TO N I PA K A R IN E N • Satu Lindgren (kok) toimii Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueella Varautuminenja turvallisuuslautakunnan puheenjohtajana. Pelastustoimi vaakalaudalla Peter Johansson, Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja
4/2023 4 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA V uonna 2013 Silja Metsolan puoliso sai diagnoosin Parkinsonin taudista. Diagnoosin saaminen oli Metsolalle ja perheelle kova paikka. Hitaasti etenevään sairauteen ei ole parantavaa hoitoa. Raskaan uutisen jälkeen Metsolan arki jatkui vielä jonkin aikaa melko tavalliseen tapaan. Hän kävi puolisonsa tapaan töissä, vaikka lääkärikäynnit astuivatkin kuvaan. Muutaman vuoden kuluttua diagnoosista Metsolan puolisolla alkoi ilmetä muistioireita osana Parkinsonin tautia. Lääkäriseura Duodecimin verkkosivujen mukaan noin kolmannes Parkinsonin tautia sairastavista potilaista kärsii myös muistioireista. Muistioireiden ilmenemisen aikaan Metsolan puoliso jäi sairaslomalle työstään. Metsola ohjeisti miestään ottamaan lääkkeet oikeaan aikaan puhelimen välityksellä. Vaativa työ, pitkä työmatka ja puolisosta huolehtiminen eivät kuitenkaan olleet helposti yhdistettävissä. – Vuonna 2016 sanouduin irti työstäni, koska mieheni hoitaminen kävi mahdottomaksi. Ennen irtisanoutumistani olimme käyttäneet kotiapua ja muuta saatavilla ollutta tukea, mutta se ei riittänyt. Oli pakko tehdä päätös, joka oli parempi meidän molempien kannalta, Metsola kertoo. Metsola otti yhteyttä Porvoon kaupunkiin ilmoittautuakseen omaishoitajaksi. Kaupungin sote-viranhaltijoiden vierailun jälkeen päätös omaishoitajuudesta syntyi nopeasti. Päätös on edellytys omaishoitajatuelle. Ensimmäisen käynnin yhteydessä hoidettavan sen hetkinen tilanne kartoitetaan, mikä mahdollistaa kehityksen seuraamisen. Ensimmäisen vierailun tapaisia kartoituksia olisi määrä olla ainakin vuosittain, mutta Metsola kertoo, että myöhempien käyntien säännöllisyydestä omaishoitaja sai usein pitää itse huolta. Metsolan mukaan myös muunlaista tukea tarvittaessa vastuu oli omaishoitajalla. Vaikka internetistä löytyykin paljon hyödyllistä tietoa, eivät kaikki sitä täysin luontevasti osaa käyttää. Parkinsonliiton järjestämillä Kelan kuntoutuspäivillä tietoa omaishoitajan tuesta sai kuitenkin myös perinteisemmällä tavalla. Tiedon saanti takkuaa Metsola on ollut jo pitkään mukana erilaisessa järjestöja puoluetoiminnassa. Hän on muun muassa toiminut omaishoitajayhdistyksen hallituksessa ja on tällä hetkellä kaupunginvaltuutettu Porvoossa, aluevaltuutettu Itä-Uudellamaalla ja kirkkovaltuuston jäsen. Yhteiskunnallisen aktiivisuuden tähden Metsola arvioi, että omaishoitajuuteen liittyvän tiedon löytäminen oli hänelle keskimääräistä helpompaa. Hän kertoo, että monille omaishoitajille suurin este avun saamiselle on tietämättömyys. Tukea ja apua ei hyödynnetä, koska niistä ei yksinkertaisesti ole kuultu. Apua ei erikseen tarjota, jollei sitä osaa pyytää. Moni omaishoitaja uupuu psyykkisesti ja fyysisesti raskaan taakan alla, varsinkin jos saatavilla olevaa apua ei hyödynnetä. Huolenpito omaisesta päivän jokaisena hetkenä voi saada omaishoitajat unohtamaan oman terveytensä. Omasta terveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää, koska moni omaishoitaja on iäkäs ja heillä on omia sairauksia. – Kun omaishoitaja väsyy, pitäisi olla rohkeutta ottaa vapaata esimerkiksi intervallihoidon avulla. Vapaata ei välttämättä tarvitse olla pitkään, mutta jo yksi tai kaksi vapaapäivää auttaa jaksamaan, Metsola rohkaisee. Intervallihoito tarkoittaa järjestelyä, jossa potilas asuu lyhytaikaisesti hoitoyksikössä, jotta omaishoitaja voi pitää vapaata tai käydä vaikka itse lääkärissä. Lisäksi omaishoitajien kunnon ylläpitämiseksi heille järjestetään vuosittain terveystarkastus. Metsola kertoo olleensa tyytyväinen terveydenhuoltoon omaishoitajuutensa aikana. Byrokratia on raskasta Metsolan mielestä suurimmat omaishoitajuutta vaikeuttavat asiat liittyivät pääasiassa paperityöhön ja raskaaseen byrokratiaan. Toisinaan ongelmat liittyivät myös kotiavun saamiseen. – Ensimmäisellä kerralla kun olin sopinut kotihoidon tulosta, hoitajaa ei ikinä tullut. Olin Helsingissä, kun mieheni soitti hätääntyneenä ja kertoi että kukaan ei ollut käynyt ja lääkkeet olivat ottamatta. Parkinsonin taudissa lääkkeiden oikea-aikainen ottaminen on erityisen tärkeää. Myöhemmin yksityiseltä puolelta palvelusetelillä hankittu kotiapu osoittautui toimivammaksi. Hoitajat olivat ajoissa paikalla ja viipyivät pidempään. Kasvun paikka Kokonaisuudessaan Metsola pitää omaishoitajamallia toimivana. Hoitajapulan vuoksi hän näkee, että järjestelmää tulisi kehittää systemaattisesti. Vaikka Metsolan omaishoitajuus sijoittui ajalle ennen hyvinvointialueita, näkee hän uudessa mallissa paljon mahdollisuuksia. Parhaiden käytänteiden yhdistämisellä voitaisiin saavuttaa kuntien synergiaa. Omaishoitajuutta hän kehittäisi kuitenkin ennen kaikkea lisäämällä sosiaalija terveyspalveluiden ihmisläheisyyttä. – Säännöllinen yhteydenotto koteihin olisi tarpeen useammin kuin kerran vuodessa. Puhelinsoitto riittäisi, jotta omaishoitajan ja hoidettavan kunnosta voitaisiin pysyä kartalla. Lisäksi Metsola muistuttaa omaishoitajien vertaistukitoiminnasta. – Vertaistuen saaminen auttaa huomaamaan, että omaishoitajat eivät ole ongelmiensa kanssa yksin, Metsola päättää. ILMARI PARVIALA Hiljaiset suojelusenkelit Silja Metsola toimi vuosien ajan omaishoitajana. Hänen mukaansa hiljainen, mutta sitäkin suurempi joukko omaishoitajia kärsii uupumuksesta siksi, että saatavilla olevasta avusta ei tiedetä. • Silja Metsola (kok) toimi miehensä omaishoitajana vuosien ajan. HELI AROLA 4/2023 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA 5 I Finland har symtomen relaterade till psykisk ohälsa blivit ett allt större folkhälsoproblem under 2000-talet. Problemen med mentalhälsa har varit den största orsaken till att bli sjukpensionerad hos folk som är yngre än 35 år. Enligt Tela rf har antalet sjukpensionerade som lider av psykiska problem i denna åldersgrupp nästan fördubblats under de senaste tjugo åren. Coronapandemin bröt vårdkedjor och skapade nya köer till mentalvårdstjänster. Därför är det ytterst viktigt att tjänsterna fungerar och att kunden lätt kan få tillgång till dem. Petteri Orpos regering kommer att förverkliga terapigarantin enligt regeringsprogrammet som syftar till att skapa tillgången till psykoterapi eller psykosocial vård för barn och unga inom primärvården. Ur den nyländska synvinkeln är terapigarantin en efterlängtad reform eftersom antalet barn och unga är relativt högt i landskapet. Regeringsprogrammet innehåller också andra viktiga planer för att förbättra tillgången till vård i alla åldersgrupper gällande psykisk hälsa. I början av september i år togs i bruk vårdgarantin som garanterar tillgången till icke-brådskande sjukvård inom 14 dagar. Vård ska vara lättillgänglig Även om politikerna ofta talar om omfattande reformer gällande all hälsovård måste man minnas att människan alltid står i fokus i beslutsfattandet. Piia Malmberg (Saml.) fungerar som ledamot i Östra Nylands välfärdsområdesfullmäktige. Hon har jobbat som psykiatrisk sjukskötare och hälsovårdare och är magister i hälsovetenskaper. I sitt liv har hon genomgått en krissituation när hennes barn föddes död. Då ansåg hon det vara svårt att hitta hjälp för att hantera det som hänt. Hon beskriver sin erfarenhet med följande ord: – Jag ringde till många olika organisationer och besökte olika platser. Jag träffade ingen av personalen mer än en gång och varje gång blev jag tvungen att förklara situationen på nytt. Det kändes hemskt svårt i en sådan traumatisk situation där krafterna tagit slut. Äntligen efter ett halvår fick jag en servicesedel som jag lyckades få en rätt typ av diskussionshjälp med. Det finns ingen hälsa utan psykiskt välbefinnande Det går inte att förbättra tillgången till tjänster eller att ta i bruk servicesedlar om man inte tänker på förebyggandet av psykisk ohälsa och dess symtom. Suuret muutokset luovat nuorille pahoinvointia JO VUOSIKAUSIA on ollut pääteltävissä eri kyselyistä ja koulujen tilanteista, että lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Mielestäni tilanne entisestään paheni, kun nuoret eristettiin koronarajoitusten vuoksi pois kouluista omiin koteihinsa tai jo yksinasuvat omiin opiskelijabokseihinsa. Kun näistä rajoituksista viimein päästiin, niin alkoi sota Ukrainassa ja tulevaisuus kansainvälisestikin näyttää tällä hetkellä synkältä. On hyvä asia, että on panostettu matalan kynnyksen nettiterapioihin. Kuitenkin nekin monesti painottuvat yksinäisyydessä toteutettaviin tehtäviin. Mielestäni nyt pitäisi todella panostaa nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuteen siten, että jokaisella pahoinvoivalla nuorella olisi mahdollisuus paikan päällä tapahtuvaan hoitoon ja terapiaan hoitajan tai terapeutin kanssa. Jokainen itsemurha tai ajautuminen ahdistuksen ja masennuksen kautta huumeidenkäyttöön ja sitä kautta myös rikoksen polulle on iso menetys. Tämä on menetys paitsi nuoren itsensä kannalta niin myös yhteiskunnan näkökulmasta. Mielenterveyspalveluista säästetty euro kuluu moninkertaisesti myöhemmin, ja jokainen menetetty elämä säteilee myös läheisiin ja sitä kautta lisää yleistä pahoinvointia. Nuorten masennus ja ahdistus johtuu varmasti monesta tekijästä. Paitsi yhteiskunnallinen tilanne – niin elämä on muuttunut paljon. Nuoret kokevat yhä suurempia paineita ja vaatimuksia niin menestymisen kuin ulkonäönkin suhteen. Tiedon tulva on nykyään valtava ja disinformaatio on tullut jäädäkseen. Elämä on muuttunut aiempaa hektisemmäksi ja epävarmemmaksi. Kilpailu on hyvin näkyvää ja sosiaalisessa mediassa näytetään pääsääntöisesti menestystä. Huonovointisuus usein peitetään. Tämä luo nuorille mielikuvia siitä, että muut menestyvät ja vain heillä on asiat huonosti. Myös se ajatus hämärtyy, että ahdistus ja vastoinkäymiset kuuluvan elämään eikä niissä ole mitään hävettävää. Elämänhallinnan kannalta ei ole tärkeintä menestys, vaan oppiminen selviytymään juuri haastavista elämäntilanteista ja -tapahtumista. Kirjoittaja on Kokoomuksen varavaltuutettu hyvinvointialueella NÄKÖKULMA JYRKI LOIJAS USEIN HUONOVOINTISUUS PEITETÄÄN. Enligt Malmberg borde man i en större utsträckning fästa mera uppmärksamhet vid vårdsresultaten och att kunden eventuellt får den vård hen behöver. Det ovannämnda är mycket viktigt när man håller på att fatta beslut om reformer som handlar om hälsovården i landet. När allt kommer omkring är det viktigast att man får tillgången till behandling och får det hjälp som behövs. Servicesedeln som del av lösningen Servicesedeln är en betalningsförbindelse som kan användas för att köpa tjänster från den privata sektorn. Med servicesedeln kan tillgången till vård förbättras genom att mindre privata tjänsteleverantörer bättre kan delta i produceringen av olika hälsotjänster. Enligt Malmberg finns det ändå lite att förbättra med servicesedeln. – Servicesedelssystemet borde vara lätt att använda utan onödig byråkrati. Just nu har själva kunden ett väldigt stort ansvar på att ta reda på olika tjänsteleverantörer och tidsbeställningar. Systemet borde koordineras noggrannare och ibruktagandet av servicesedeln borde utvidgas, konstaterar Malmberg. Överhuvudtaget gör servicesedeln det snabbare för kunden att få vård och skapar valfrihet. Faktumet är att välfärdsområdena behöver stöd fån den privata sektorn för att var och en av oss får hälsotjänster när dem behövs. I ett nötskal kan man konstatera att ett fungerande samarbete mellan offentliga och privata tjänsteleverantörer är en positiv sak med tanke på helhetsbilden. Förebyggande är viktigast Det är ingen idé med att förbättra tillgången till tjänster eller att ta i bruk servicesedlar om man inte tänker på förebyggandet av psykisk ohälsa och dess symtom. Enligt Mieli rf kostar problemen med mental hälsa sammanlagt 11 miljarder euro för Finland per år. Därför är det ytterst viktigt att förstå helheten och satsa på att upptäcka problemen med psykisk hälsa så tidigt som möjligt. Malmberg lyfter också fram inlärningen av känslokunskap som barn som medel att förebygga mentala sjukdomar. – Man kan inte understryka för mycket vikten av tidigt stöd och förebyggande. Att undervisa känslooch interaktionskunskaper för både barn och vuxna är viktigt. Det här ska göras i samarbete med välfärdsområdena och bildningsväsendena i kommunerna. Inget barn ska bli utsatt för mobbning som kan orsaka traumatisering som kan påverka det framtida livet på många olika sätt, säger Malmberg. Skolmobbning hotar barns och ungas hälsa I dagens skolvärld framhävs ofta samarbetet mellan skolan och hemmet som nyckel till att skapa en positiv stämning för skolarbetet. Som bäst kan ett fungerande samarbete förebygga mobbning och andra problem som kan uppstå under skolgången. När det gäller mobbningen i skolan är det alltid fråga om våld som kan vara både fysiskt och psykiskt. I värsta fall vågar man inte ens gå till skolan om man är rädd för att bli mobbad där. Enkäten Hälsa i skolan 2023 visar att grundskoleelevers frånvaro har ökat i skolan. Skolfrånvaron är kopplad till faktorer som vållar problem för barns och ungas psykiska hälsa. Till exempel har Utbildningsstyrelsen konstaterat att det är viktigt att skapa en gemenskap där man bryr sig om varandra. Så här kan skolan effektivt förebygga mobbning och trakasserier. Allra viktigast är att alla barn känner sig älskade. – Varje barn är värt en trygg barndom där det är mögligt att växa upp omgiven av gränser och kärlek, säger Malmberg. KONSTA NUPPONEN Piia Malmbergin (TtM, terveydenhoitaja YAMK) mielestä mielenterveysongelmien lisääntyvä määrä on huolestuttavaa.
4/2023 4 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA V uonna 2013 Silja Metsolan puoliso sai diagnoosin Parkinsonin taudista. Diagnoosin saaminen oli Metsolalle ja perheelle kova paikka. Hitaasti etenevään sairauteen ei ole parantavaa hoitoa. Raskaan uutisen jälkeen Metsolan arki jatkui vielä jonkin aikaa melko tavalliseen tapaan. Hän kävi puolisonsa tapaan töissä, vaikka lääkärikäynnit astuivatkin kuvaan. Muutaman vuoden kuluttua diagnoosista Metsolan puolisolla alkoi ilmetä muistioireita osana Parkinsonin tautia. Lääkäriseura Duodecimin verkkosivujen mukaan noin kolmannes Parkinsonin tautia sairastavista potilaista kärsii myös muistioireista. Muistioireiden ilmenemisen aikaan Metsolan puoliso jäi sairaslomalle työstään. Metsola ohjeisti miestään ottamaan lääkkeet oikeaan aikaan puhelimen välityksellä. Vaativa työ, pitkä työmatka ja puolisosta huolehtiminen eivät kuitenkaan olleet helposti yhdistettävissä. – Vuonna 2016 sanouduin irti työstäni, koska mieheni hoitaminen kävi mahdottomaksi. Ennen irtisanoutumistani olimme käyttäneet kotiapua ja muuta saatavilla ollutta tukea, mutta se ei riittänyt. Oli pakko tehdä päätös, joka oli parempi meidän molempien kannalta, Metsola kertoo. Metsola otti yhteyttä Porvoon kaupunkiin ilmoittautuakseen omaishoitajaksi. Kaupungin sote-viranhaltijoiden vierailun jälkeen päätös omaishoitajuudesta syntyi nopeasti. Päätös on edellytys omaishoitajatuelle. Ensimmäisen käynnin yhteydessä hoidettavan sen hetkinen tilanne kartoitetaan, mikä mahdollistaa kehityksen seuraamisen. Ensimmäisen vierailun tapaisia kartoituksia olisi määrä olla ainakin vuosittain, mutta Metsola kertoo, että myöhempien käyntien säännöllisyydestä omaishoitaja sai usein pitää itse huolta. Metsolan mukaan myös muunlaista tukea tarvittaessa vastuu oli omaishoitajalla. Vaikka internetistä löytyykin paljon hyödyllistä tietoa, eivät kaikki sitä täysin luontevasti osaa käyttää. Parkinsonliiton järjestämillä Kelan kuntoutuspäivillä tietoa omaishoitajan tuesta sai kuitenkin myös perinteisemmällä tavalla. Tiedon saanti takkuaa Metsola on ollut jo pitkään mukana erilaisessa järjestöja puoluetoiminnassa. Hän on muun muassa toiminut omaishoitajayhdistyksen hallituksessa ja on tällä hetkellä kaupunginvaltuutettu Porvoossa, aluevaltuutettu Itä-Uudellamaalla ja kirkkovaltuuston jäsen. Yhteiskunnallisen aktiivisuuden tähden Metsola arvioi, että omaishoitajuuteen liittyvän tiedon löytäminen oli hänelle keskimääräistä helpompaa. Hän kertoo, että monille omaishoitajille suurin este avun saamiselle on tietämättömyys. Tukea ja apua ei hyödynnetä, koska niistä ei yksinkertaisesti ole kuultu. Apua ei erikseen tarjota, jollei sitä osaa pyytää. Moni omaishoitaja uupuu psyykkisesti ja fyysisesti raskaan taakan alla, varsinkin jos saatavilla olevaa apua ei hyödynnetä. Huolenpito omaisesta päivän jokaisena hetkenä voi saada omaishoitajat unohtamaan oman terveytensä. Omasta terveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää, koska moni omaishoitaja on iäkäs ja heillä on omia sairauksia. – Kun omaishoitaja väsyy, pitäisi olla rohkeutta ottaa vapaata esimerkiksi intervallihoidon avulla. Vapaata ei välttämättä tarvitse olla pitkään, mutta jo yksi tai kaksi vapaapäivää auttaa jaksamaan, Metsola rohkaisee. Intervallihoito tarkoittaa järjestelyä, jossa potilas asuu lyhytaikaisesti hoitoyksikössä, jotta omaishoitaja voi pitää vapaata tai käydä vaikka itse lääkärissä. Lisäksi omaishoitajien kunnon ylläpitämiseksi heille järjestetään vuosittain terveystarkastus. Metsola kertoo olleensa tyytyväinen terveydenhuoltoon omaishoitajuutensa aikana. Byrokratia on raskasta Metsolan mielestä suurimmat omaishoitajuutta vaikeuttavat asiat liittyivät pääasiassa paperityöhön ja raskaaseen byrokratiaan. Toisinaan ongelmat liittyivät myös kotiavun saamiseen. – Ensimmäisellä kerralla kun olin sopinut kotihoidon tulosta, hoitajaa ei ikinä tullut. Olin Helsingissä, kun mieheni soitti hätääntyneenä ja kertoi että kukaan ei ollut käynyt ja lääkkeet olivat ottamatta. Parkinsonin taudissa lääkkeiden oikea-aikainen ottaminen on erityisen tärkeää. Myöhemmin yksityiseltä puolelta palvelusetelillä hankittu kotiapu osoittautui toimivammaksi. Hoitajat olivat ajoissa paikalla ja viipyivät pidempään. Kasvun paikka Kokonaisuudessaan Metsola pitää omaishoitajamallia toimivana. Hoitajapulan vuoksi hän näkee, että järjestelmää tulisi kehittää systemaattisesti. Vaikka Metsolan omaishoitajuus sijoittui ajalle ennen hyvinvointialueita, näkee hän uudessa mallissa paljon mahdollisuuksia. Parhaiden käytänteiden yhdistämisellä voitaisiin saavuttaa kuntien synergiaa. Omaishoitajuutta hän kehittäisi kuitenkin ennen kaikkea lisäämällä sosiaalija terveyspalveluiden ihmisläheisyyttä. – Säännöllinen yhteydenotto koteihin olisi tarpeen useammin kuin kerran vuodessa. Puhelinsoitto riittäisi, jotta omaishoitajan ja hoidettavan kunnosta voitaisiin pysyä kartalla. Lisäksi Metsola muistuttaa omaishoitajien vertaistukitoiminnasta. – Vertaistuen saaminen auttaa huomaamaan, että omaishoitajat eivät ole ongelmiensa kanssa yksin, Metsola päättää. ILMARI PARVIALA Hiljaiset suojelusenkelit Silja Metsola toimi vuosien ajan omaishoitajana. Hänen mukaansa hiljainen, mutta sitäkin suurempi joukko omaishoitajia kärsii uupumuksesta siksi, että saatavilla olevasta avusta ei tiedetä. • Silja Metsola (kok) toimi miehensä omaishoitajana vuosien ajan. HELI AROLA 4/2023 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA 5 I Finland har symtomen relaterade till psykisk ohälsa blivit ett allt större folkhälsoproblem under 2000-talet. Problemen med mentalhälsa har varit den största orsaken till att bli sjukpensionerad hos folk som är yngre än 35 år. Enligt Tela rf har antalet sjukpensionerade som lider av psykiska problem i denna åldersgrupp nästan fördubblats under de senaste tjugo åren. Coronapandemin bröt vårdkedjor och skapade nya köer till mentalvårdstjänster. Därför är det ytterst viktigt att tjänsterna fungerar och att kunden lätt kan få tillgång till dem. Petteri Orpos regering kommer att förverkliga terapigarantin enligt regeringsprogrammet som syftar till att skapa tillgången till psykoterapi eller psykosocial vård för barn och unga inom primärvården. Ur den nyländska synvinkeln är terapigarantin en efterlängtad reform eftersom antalet barn och unga är relativt högt i landskapet. Regeringsprogrammet innehåller också andra viktiga planer för att förbättra tillgången till vård i alla åldersgrupper gällande psykisk hälsa. I början av september i år togs i bruk vårdgarantin som garanterar tillgången till icke-brådskande sjukvård inom 14 dagar. Vård ska vara lättillgänglig Även om politikerna ofta talar om omfattande reformer gällande all hälsovård måste man minnas att människan alltid står i fokus i beslutsfattandet. Piia Malmberg (Saml.) fungerar som ledamot i Östra Nylands välfärdsområdesfullmäktige. Hon har jobbat som psykiatrisk sjukskötare och hälsovårdare och är magister i hälsovetenskaper. I sitt liv har hon genomgått en krissituation när hennes barn föddes död. Då ansåg hon det vara svårt att hitta hjälp för att hantera det som hänt. Hon beskriver sin erfarenhet med följande ord: – Jag ringde till många olika organisationer och besökte olika platser. Jag träffade ingen av personalen mer än en gång och varje gång blev jag tvungen att förklara situationen på nytt. Det kändes hemskt svårt i en sådan traumatisk situation där krafterna tagit slut. Äntligen efter ett halvår fick jag en servicesedel som jag lyckades få en rätt typ av diskussionshjälp med. Det finns ingen hälsa utan psykiskt välbefinnande Det går inte att förbättra tillgången till tjänster eller att ta i bruk servicesedlar om man inte tänker på förebyggandet av psykisk ohälsa och dess symtom. Suuret muutokset luovat nuorille pahoinvointia JO VUOSIKAUSIA on ollut pääteltävissä eri kyselyistä ja koulujen tilanteista, että lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Mielestäni tilanne entisestään paheni, kun nuoret eristettiin koronarajoitusten vuoksi pois kouluista omiin koteihinsa tai jo yksinasuvat omiin opiskelijabokseihinsa. Kun näistä rajoituksista viimein päästiin, niin alkoi sota Ukrainassa ja tulevaisuus kansainvälisestikin näyttää tällä hetkellä synkältä. On hyvä asia, että on panostettu matalan kynnyksen nettiterapioihin. Kuitenkin nekin monesti painottuvat yksinäisyydessä toteutettaviin tehtäviin. Mielestäni nyt pitäisi todella panostaa nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuteen siten, että jokaisella pahoinvoivalla nuorella olisi mahdollisuus paikan päällä tapahtuvaan hoitoon ja terapiaan hoitajan tai terapeutin kanssa. Jokainen itsemurha tai ajautuminen ahdistuksen ja masennuksen kautta huumeidenkäyttöön ja sitä kautta myös rikoksen polulle on iso menetys. Tämä on menetys paitsi nuoren itsensä kannalta niin myös yhteiskunnan näkökulmasta. Mielenterveyspalveluista säästetty euro kuluu moninkertaisesti myöhemmin, ja jokainen menetetty elämä säteilee myös läheisiin ja sitä kautta lisää yleistä pahoinvointia. Nuorten masennus ja ahdistus johtuu varmasti monesta tekijästä. Paitsi yhteiskunnallinen tilanne – niin elämä on muuttunut paljon. Nuoret kokevat yhä suurempia paineita ja vaatimuksia niin menestymisen kuin ulkonäönkin suhteen. Tiedon tulva on nykyään valtava ja disinformaatio on tullut jäädäkseen. Elämä on muuttunut aiempaa hektisemmäksi ja epävarmemmaksi. Kilpailu on hyvin näkyvää ja sosiaalisessa mediassa näytetään pääsääntöisesti menestystä. Huonovointisuus usein peitetään. Tämä luo nuorille mielikuvia siitä, että muut menestyvät ja vain heillä on asiat huonosti. Myös se ajatus hämärtyy, että ahdistus ja vastoinkäymiset kuuluvan elämään eikä niissä ole mitään hävettävää. Elämänhallinnan kannalta ei ole tärkeintä menestys, vaan oppiminen selviytymään juuri haastavista elämäntilanteista ja -tapahtumista. Kirjoittaja on Kokoomuksen varavaltuutettu hyvinvointialueella NÄKÖKULMA JYRKI LOIJAS USEIN HUONOVOINTISUUS PEITETÄÄN. Enligt Malmberg borde man i en större utsträckning fästa mera uppmärksamhet vid vårdsresultaten och att kunden eventuellt får den vård hen behöver. Det ovannämnda är mycket viktigt när man håller på att fatta beslut om reformer som handlar om hälsovården i landet. När allt kommer omkring är det viktigast att man får tillgången till behandling och får det hjälp som behövs. Servicesedeln som del av lösningen Servicesedeln är en betalningsförbindelse som kan användas för att köpa tjänster från den privata sektorn. Med servicesedeln kan tillgången till vård förbättras genom att mindre privata tjänsteleverantörer bättre kan delta i produceringen av olika hälsotjänster. Enligt Malmberg finns det ändå lite att förbättra med servicesedeln. – Servicesedelssystemet borde vara lätt att använda utan onödig byråkrati. Just nu har själva kunden ett väldigt stort ansvar på att ta reda på olika tjänsteleverantörer och tidsbeställningar. Systemet borde koordineras noggrannare och ibruktagandet av servicesedeln borde utvidgas, konstaterar Malmberg. Överhuvudtaget gör servicesedeln det snabbare för kunden att få vård och skapar valfrihet. Faktumet är att välfärdsområdena behöver stöd fån den privata sektorn för att var och en av oss får hälsotjänster när dem behövs. I ett nötskal kan man konstatera att ett fungerande samarbete mellan offentliga och privata tjänsteleverantörer är en positiv sak med tanke på helhetsbilden. Förebyggande är viktigast Det är ingen idé med att förbättra tillgången till tjänster eller att ta i bruk servicesedlar om man inte tänker på förebyggandet av psykisk ohälsa och dess symtom. Enligt Mieli rf kostar problemen med mental hälsa sammanlagt 11 miljarder euro för Finland per år. Därför är det ytterst viktigt att förstå helheten och satsa på att upptäcka problemen med psykisk hälsa så tidigt som möjligt. Malmberg lyfter också fram inlärningen av känslokunskap som barn som medel att förebygga mentala sjukdomar. – Man kan inte understryka för mycket vikten av tidigt stöd och förebyggande. Att undervisa känslooch interaktionskunskaper för både barn och vuxna är viktigt. Det här ska göras i samarbete med välfärdsområdena och bildningsväsendena i kommunerna. Inget barn ska bli utsatt för mobbning som kan orsaka traumatisering som kan påverka det framtida livet på många olika sätt, säger Malmberg. Skolmobbning hotar barns och ungas hälsa I dagens skolvärld framhävs ofta samarbetet mellan skolan och hemmet som nyckel till att skapa en positiv stämning för skolarbetet. Som bäst kan ett fungerande samarbete förebygga mobbning och andra problem som kan uppstå under skolgången. När det gäller mobbningen i skolan är det alltid fråga om våld som kan vara både fysiskt och psykiskt. I värsta fall vågar man inte ens gå till skolan om man är rädd för att bli mobbad där. Enkäten Hälsa i skolan 2023 visar att grundskoleelevers frånvaro har ökat i skolan. Skolfrånvaron är kopplad till faktorer som vållar problem för barns och ungas psykiska hälsa. Till exempel har Utbildningsstyrelsen konstaterat att det är viktigt att skapa en gemenskap där man bryr sig om varandra. Så här kan skolan effektivt förebygga mobbning och trakasserier. Allra viktigast är att alla barn känner sig älskade. – Varje barn är värt en trygg barndom där det är mögligt att växa upp omgiven av gränser och kärlek, säger Malmberg. KONSTA NUPPONEN Piia Malmbergin (TtM, terveydenhoitaja YAMK) mielestä mielenterveysongelmien lisääntyvä määrä on huolestuttavaa.
4/2023 6 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA KOLUMNI IRMELI HOFFRÉN Mielenterveysongelmia tulee ehkäistä varhaisella puuttumisella KOLUMNI PIIA MALMBERG ERI TUTKIMUSTEN mukaan jopa 20–25 prosenttia nuorista kärsii mielenterveydellisistä häiriöistä. Samaan aikaan lastensuojelun tarve ja esimerkiksi huostaanottojen määrät lisääntyvät jatkuvasti, samoin lähetteet mielenterveyspalveluihin ja erikoissairaanhoitoon. Hälyttävää. Mielenterveysongelmista toki kärsivät myös aikuiset. Tilastojen mukaan mielenterveysongelmat ovat jo lähes yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy Suomessa: jo kolmannes työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Tämä on huolestuttavaa, varsinkin kun mielenterveysongelmien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Erilaisten arvioiden mukaan nuorten pahoinvointi johtuu paitsi taannoisesta koronaepidemiasta, myös esimerkiksi koulunkäyntiin ja sosiaaliseen mediaan liittyvistä paineista. Nuoret kokevat yksinäisyyttä ja ahdistusta, ja oma identiteetti on hakusessa. Tunteiden säätely on vaikeaa, ja pienetkin vastoinkäymiset voivat suistaa maailman raiteiltaan. Mitä on tehtävissä? Luotan ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Siihen, että hyödynnetään tutkimusaineistoa ja tuetaan asiakkaita kohdennetun tarpeen mukaisesti. Meillä on esimerkiksi runsaasti tutkimustietoa siitä, millaiset tekijät voivat mahdollisesti ennustaa käytösoireilua ja mielenterveyden haasteita. Meidän pitäisi rohkeammin muodostaa noista tekijöistä kriteereitä, joiden perusteella ennaltaehkäisevää hoitoa tarjotaan. Olennaista on myös, että tietoa ja apua on saatavilla. Tällä hetkellä jonot esimerkiksi lastenpsykiatriseen hoitoon tai psykoterapiaan voivat olla todella pitkiä. Työkokemukseni perusteella tiedän, että odottaessa tilanne ehtii kriisiytyä todella nopeasti. Mielenterveysasioiden kanssa päivät, viikot ja kuukaudet ovat pitkiä aikoja odottaa. Mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyn, sekä vanhemmuuden tukemisen tulee olla Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella teema, jonka eteen tehdään aidosti työtä. Voisiko esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset olla mukana tarjoamassa kouluissa tunnetaitojen kasvatusta? Ei riitä, että asioita mietitään erikseen neuvolassa, koulussa, erikoissairaanhoidossa ja niin edelleen, vaan yhteistyön eri tahojen kanssa tulee olla saumatonta. Ennaltaehkäisy myös maksaa, mutta ainoastaan ennaltaehkäisyyn panostamalla saadaan siirrettyä palveluiden painopiste varhaisen vaiheen tukemiseen sen sijaan, että sammutellaan kalliita tulipaloja, kun on jo liian myöhäistä. Mielenterveysongelmat ovat merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen haaste, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Asian korjaaminen vaatii tietoa ja tahtoa. Kirjoittaja on vara-aluevaltuutettu, (TtM, terveydenhoitaja YAMK) Työkyvyn johtaminen tuottaa työn iloa ja parantaa tuottavuutta TUOREEN Työkykyjohtamisen tila 2023 -kyselytutkimuksen mukaan harva organisaatio on työkykyjohtamisessa aidosti strategisella tasolla. Suurimmalta osalta organisaatioita puuttuvat työkykyjohtamisen vaikuttavat mitattavat tavoitteet ja kirjallinen suunnitelma. Työkykyjohtamisen resurssit – osaaminen, aika ja työkalut – ovat suuressa osassa organisaatioita puutteelliset eikä henkilöstön näkemyksiä omasta työstään ja sen sujuvuudesta useinkaan kysytä ja kuunnella. Operatiivisen tason työkyvyn johtamiselle tyypillistä on usein toisistaan irralliset työkyvyn tuen periaatteet ja toimintatavat. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että organisaatiot näkevät työkykyjohtamisensa turhan myönteisessä valossa . Kun kerran organisaatioissa johdetaan taloutta, hoitoprosesseja ja henkilöstöä, niin myös työkykyä pitää johtaa kokonaisuutena. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii aikaa ja osaamista. Työkyky syntyy yksilön osaamisesta, motivaatiosta ja terveydentilasta. Tutkimusten mukaan vaikuttavia lopputuloksia saadaan, kun näitä asioita johdetaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti sekä pureudutaan juurisyihin – mennään ihan ytimeen. Totta on se, että työpaikoilla tehdään 80 % työkyvystä ja vain 20 % osuus on ulkoisilla tekijöillä, kuten esimerkiksi työterveyshuollolla. Olemme saaneet lukea monien hyvinvointialueiden talousarvioiden tavoitteista vähentää sairaspoissaoloja. Entä jos tavoite olisikin sairaspoissaoloja aiheuttavien juurisyiden vähentäminen? Eikö se olisi vaikuttavampaa ja kokonaisvaltaisempaa? Työkykyjohtaminen on tärkeää sekä yksilön, että yhteisön kannalta. Se kuitenkin vaatii tuekseen tiedolla johtamista. Dataa on työpaikoilta saatavilla koko ajan yhä enemmän ja sitä todella kannattaa hyödyntää, analysoida ja seurata. Tämä antaa myös pohjaa vaikuttavien mittareiden luomiselle. Työn merkityksellisyyden tunnetta henkilöstön elin-, pitoja vetovoiman parantamiseksi ei pidä väheksyä. Se kantaa huonoina aikoina ja nostattaa niinä hyvinä. Työkykyjohtaminen on investointi organisaation tulevaisuuteen, joka lisää hyvinvointia ja luo kestävän pohjan menestykselle. Kirjoittajat ovat aluevaltuutettuja ja aluehallituksen jäseniä. Omaishoito saattaa koskea meitä jokaista OMAISHOITO VOI tulla osaksi arkea, milloin ja missä elämäntilanteessa tahansa. Omaishoidon arvioidaan säästävän sosiaalija terveysmenoissa lähes kolme miljardia euroa vuodessa. Omaishoito on hyvinvointialueille edullista hoitoa. Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta omaisesta kotona täysipäiväisesti tai esimerkiksi työn ohella. Usein ajatellaan, että on kyse iäkkäästä henkilöstä, mutta omaishoitajana voi toimia nuorikin henkilö ja hoidettavana voi olla myös lapsi tai nuori. Myös nuoret voivat toimia omaishoitajana omille vanhemmilleen. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen tai äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena. Noin 700 000 työssä käyvää suomalaista auttaa läheistä korkean iän tai sairauden vuoksi. Omaishoidon tukea saa vain murto-osa. Vuonna 2022 tukea sai noin 48000 omaishoitajaa ja heistä puolet oli yli 65vuotiaita. Omaishoitotilanteita on monenlaisia, valtaosa on ikäihmisiä, joiden omaishoitajakin on iäkäs. Lapset ja työikäiset ovat myös ryhmä, joka tarvitsee erilaisia tukitoimenpiteitä voidakseen jatkaa opiskelua tai työssäkäyntiä. Omaishoitotilanteeseen liittyy elämänmuutos, joka vaatii sopeutumista, ja omaishoitajat tarvitsevat tukea jaksamiseen. Omaishoitajalla on mahdollisuus saada vapaata 2–3 päivää kuukaudessa, ja heillä on myös oikeus saada rahallista omaishoidon korvausta sekä muuta tukea tiettyjen kriteereiden mukaan. Joillakin paikkakunnilla on hoidettavalla mahdollisuus päästä hoitoon siksi aikaa, kun omainen pitää vapaata. Joskus voi hoidettava olla hoidossa vain muutaman tunnin omaisen käydessä asioilla. Omaishoitosuhde on läheinen ja tiivis ihmissuhde, joka voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Sen päättyminen on suuri muutos omaishoitajalle, silloin hän tarvitsee todella paljon tukea. Uusi elämäntilanne on taas haastava ja vaatii toisenlaista suhtautumista ja sopeutumista uuteen tilanteeseen. Omaishoitajuus koetaan usein sisältöä tuovana elämään ja sen loppuminen tuntuu kuin putoaisi tyhjän päälle. Eräs omaishoitaja on todennut: ”Eihän omaishoitajana oleminen ole aina hauskaa, mutta se antaa sisältöä elämälle, kun tuntee olevansa vielä tarpeellinen.” Omaishoitajia ei saa unohtaa, sillä he tekevät todella hyvää ja tärkeää työtä. Heidän olisi ehdottomasti saatava tukea ja apua silloin kun sitä tarvitsevat. Heidän jaksamisestaan on pidettävä hyvää huolta, varsinkin nyt tilanteessa, kun hoitoa ja hoivaa julkisella puolella ollaan vähentämässä entisestään. Yksi tuttava omaishoitaja totesi ”Omaishoitajan päivä ei oikeastaan pääty, vaan päivä kerrallaan katsotaan missä mennään”. Kirjoittaja on aluevaltuutettu ja Palveluiden järjestäminen -lautakunnan jäsen TYÖKYKYJOHTAMINEN ON TÄRKEÄÄ. KOLUMNI NEA HJELT JA PIA NURME 4/2023 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA 7 A U T O H E P A T U J O T I O L J E T S U K K U L A R I S A H O I T O K O L I O M I A T A G I T O M A T T U N T E A L A E T A T K T A K U E H T O O P E T T E R I H E L A M I U L I I K A V A R V A S I M E L Ä K Y N Ä A A R I T A T A R K Y N T E L I K K S A V U K E R A N T A S U T I J A Y S K Ä I O U A L A S E S I L L E S T O P A S S A M L A I T I I D A T K Ä S I M U T A S A A S T E S A N A S O T A T A K A T N A L K U L A A A T I M A R R E A V A T A R U N O Ä I L T A U P E A P A A T I T A S E T T I T I I M A A P L U S L T A N S A T M A K S U S I T O U M U S M A A V A R A Y L I T E S U M A H A S U A V A S A T Ö I S E T E T U A L A T K R E I N K A N T A L U K I T T U T I N A K U O H U A Ä T I I T I N E N K A T I T R U S A R I S I L E L U P P O I S P Ä Ä M I N I S T E R I O R P O I S P E D E T U T A L I E O T H A U T A R K A A A S I T R I A L K U U T S N E U L A T I U D U T A K K U T A L O U V A A S I I S I T O A I O N G E T P R E S I D E N T I N V A A L I T M A I L A R A S I L A T U R T A L A T O A N U M M I K I I L A T A I H E E T O N N E I T I I S O S T I I V A T A N U T I VIEVÄT YLI soten piirissä omaNIINPÄ kiilloke kylläkin -ERÄ toisaalle AUTON ALLA kitsas kosteikkoja kuohkea + tehtaalta sijaita -TAKUU TÄLLÄ HOITOON TIEDEJA KULTTUURIMINISTERI MULTALA TAPETILLA 2024 SOTEN PIIRISSÄ PINTAALAMITTA LEHDELLE KOPUKOITA KAINOJA HOLKKI LOIMIEN VÄLIIN KANSALLISMAISEMAA HAVITELLA ITSELLEEN GRAFFITEJA KARTASSA ALHAALLA YKSITYISET HUIPUT KEINU AITURI LOTTA KERMAKARKKI TOINEN ORAVISTA HEIKURA ILTA HEIKKI YKSINOMAAN AISTITTAVA KÄNSÄ YKSI MAUSTE RUNOILLUT KATRI PANKEISSA POLTETTAVA IMPORTOIDA VASTAKOULUAINE KÖHÄ " " MAAHAN INTIN AJONEUVO ILMI INTIAA PÖLISEVÄÄ SÄÄDÖKSIÄ ARTISTI SIIPOLA RETTELÖITÄ ALKUPALANA POHJALLA HÄÄAPURI KINASTELU TULILLE VILJELMÄÄ KOVIA VETOJA SANIAINEN "OPINAHJO" JOKIEN HAAROJA RAOTTAA SONETTI TOISTAMISEEN VON VENEITÄ VIRVOKE -LASI KYMMENIÄ TÄMÄN TÄSTÄ RÖNKÄ NIIRANEN VOI HENKEÄ ZUCKERBERG SATIMIA TAHROJA LIIKAA RUUHKA KULTAHEIKKI 2024 JÄLKELÄISIÄ RAHA PIMEITÄ KATKERUUS LÄHIPIIRIT VIRTAA SEITSEMÄN MAAN LÄPI PITKÄRAAJAISIA FAIJAT EINSTEIN SEPPO IKUISESTI MIRREJÄ LAIMEAA KIIREELLÄ -TUNTUMA NUKKE KOTIIN TULEVA LEHTI KAPOINEN PASANEN LAITA AISTIA ÄYRIÄINEN ITIÖKASVEJA -HOITO ETSINTÖJÄ JUHTIA ENSIMMÄINEN IRANIN RAHA SOVITTAVIA KULMIA SOLMITTAVIA VÄKEVÄÄ VESIHÖYRYJÄ LADATTAVA ARMEIJA SULTTAANIKUNTA MALJAKKO ALKOHOLIA SALMINEN SOLMIA SALVADOR JULKKISKOKKI HENRI WIRTANEN JUKKA TUNNOTON KASVAA KANERVAA VAILLA SYYTÄ NAIMATON PALJON LOUKATA SARVETON Oikeat vastaukset osoitteessa www.uudenmaankokoomus. /ristikkoratkaisu/ www.sanaris. / laadinta Teemu Pallonen, toteutus Heli Kärkkäinen
4/2023 6 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA KOLUMNI IRMELI HOFFRÉN Mielenterveysongelmia tulee ehkäistä varhaisella puuttumisella KOLUMNI PIIA MALMBERG ERI TUTKIMUSTEN mukaan jopa 20–25 prosenttia nuorista kärsii mielenterveydellisistä häiriöistä. Samaan aikaan lastensuojelun tarve ja esimerkiksi huostaanottojen määrät lisääntyvät jatkuvasti, samoin lähetteet mielenterveyspalveluihin ja erikoissairaanhoitoon. Hälyttävää. Mielenterveysongelmista toki kärsivät myös aikuiset. Tilastojen mukaan mielenterveysongelmat ovat jo lähes yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy Suomessa: jo kolmannes työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Tämä on huolestuttavaa, varsinkin kun mielenterveysongelmien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Erilaisten arvioiden mukaan nuorten pahoinvointi johtuu paitsi taannoisesta koronaepidemiasta, myös esimerkiksi koulunkäyntiin ja sosiaaliseen mediaan liittyvistä paineista. Nuoret kokevat yksinäisyyttä ja ahdistusta, ja oma identiteetti on hakusessa. Tunteiden säätely on vaikeaa, ja pienetkin vastoinkäymiset voivat suistaa maailman raiteiltaan. Mitä on tehtävissä? Luotan ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Siihen, että hyödynnetään tutkimusaineistoa ja tuetaan asiakkaita kohdennetun tarpeen mukaisesti. Meillä on esimerkiksi runsaasti tutkimustietoa siitä, millaiset tekijät voivat mahdollisesti ennustaa käytösoireilua ja mielenterveyden haasteita. Meidän pitäisi rohkeammin muodostaa noista tekijöistä kriteereitä, joiden perusteella ennaltaehkäisevää hoitoa tarjotaan. Olennaista on myös, että tietoa ja apua on saatavilla. Tällä hetkellä jonot esimerkiksi lastenpsykiatriseen hoitoon tai psykoterapiaan voivat olla todella pitkiä. Työkokemukseni perusteella tiedän, että odottaessa tilanne ehtii kriisiytyä todella nopeasti. Mielenterveysasioiden kanssa päivät, viikot ja kuukaudet ovat pitkiä aikoja odottaa. Mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyn, sekä vanhemmuuden tukemisen tulee olla Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella teema, jonka eteen tehdään aidosti työtä. Voisiko esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset olla mukana tarjoamassa kouluissa tunnetaitojen kasvatusta? Ei riitä, että asioita mietitään erikseen neuvolassa, koulussa, erikoissairaanhoidossa ja niin edelleen, vaan yhteistyön eri tahojen kanssa tulee olla saumatonta. Ennaltaehkäisy myös maksaa, mutta ainoastaan ennaltaehkäisyyn panostamalla saadaan siirrettyä palveluiden painopiste varhaisen vaiheen tukemiseen sen sijaan, että sammutellaan kalliita tulipaloja, kun on jo liian myöhäistä. Mielenterveysongelmat ovat merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen haaste, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Asian korjaaminen vaatii tietoa ja tahtoa. Kirjoittaja on vara-aluevaltuutettu, (TtM, terveydenhoitaja YAMK) Työkyvyn johtaminen tuottaa työn iloa ja parantaa tuottavuutta TUOREEN Työkykyjohtamisen tila 2023 -kyselytutkimuksen mukaan harva organisaatio on työkykyjohtamisessa aidosti strategisella tasolla. Suurimmalta osalta organisaatioita puuttuvat työkykyjohtamisen vaikuttavat mitattavat tavoitteet ja kirjallinen suunnitelma. Työkykyjohtamisen resurssit – osaaminen, aika ja työkalut – ovat suuressa osassa organisaatioita puutteelliset eikä henkilöstön näkemyksiä omasta työstään ja sen sujuvuudesta useinkaan kysytä ja kuunnella. Operatiivisen tason työkyvyn johtamiselle tyypillistä on usein toisistaan irralliset työkyvyn tuen periaatteet ja toimintatavat. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että organisaatiot näkevät työkykyjohtamisensa turhan myönteisessä valossa . Kun kerran organisaatioissa johdetaan taloutta, hoitoprosesseja ja henkilöstöä, niin myös työkykyä pitää johtaa kokonaisuutena. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii aikaa ja osaamista. Työkyky syntyy yksilön osaamisesta, motivaatiosta ja terveydentilasta. Tutkimusten mukaan vaikuttavia lopputuloksia saadaan, kun näitä asioita johdetaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti sekä pureudutaan juurisyihin – mennään ihan ytimeen. Totta on se, että työpaikoilla tehdään 80 % työkyvystä ja vain 20 % osuus on ulkoisilla tekijöillä, kuten esimerkiksi työterveyshuollolla. Olemme saaneet lukea monien hyvinvointialueiden talousarvioiden tavoitteista vähentää sairaspoissaoloja. Entä jos tavoite olisikin sairaspoissaoloja aiheuttavien juurisyiden vähentäminen? Eikö se olisi vaikuttavampaa ja kokonaisvaltaisempaa? Työkykyjohtaminen on tärkeää sekä yksilön, että yhteisön kannalta. Se kuitenkin vaatii tuekseen tiedolla johtamista. Dataa on työpaikoilta saatavilla koko ajan yhä enemmän ja sitä todella kannattaa hyödyntää, analysoida ja seurata. Tämä antaa myös pohjaa vaikuttavien mittareiden luomiselle. Työn merkityksellisyyden tunnetta henkilöstön elin-, pitoja vetovoiman parantamiseksi ei pidä väheksyä. Se kantaa huonoina aikoina ja nostattaa niinä hyvinä. Työkykyjohtaminen on investointi organisaation tulevaisuuteen, joka lisää hyvinvointia ja luo kestävän pohjan menestykselle. Kirjoittajat ovat aluevaltuutettuja ja aluehallituksen jäseniä. Omaishoito saattaa koskea meitä jokaista OMAISHOITO VOI tulla osaksi arkea, milloin ja missä elämäntilanteessa tahansa. Omaishoidon arvioidaan säästävän sosiaalija terveysmenoissa lähes kolme miljardia euroa vuodessa. Omaishoito on hyvinvointialueille edullista hoitoa. Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta omaisesta kotona täysipäiväisesti tai esimerkiksi työn ohella. Usein ajatellaan, että on kyse iäkkäästä henkilöstä, mutta omaishoitajana voi toimia nuorikin henkilö ja hoidettavana voi olla myös lapsi tai nuori. Myös nuoret voivat toimia omaishoitajana omille vanhemmilleen. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen tai äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena. Noin 700 000 työssä käyvää suomalaista auttaa läheistä korkean iän tai sairauden vuoksi. Omaishoidon tukea saa vain murto-osa. Vuonna 2022 tukea sai noin 48000 omaishoitajaa ja heistä puolet oli yli 65vuotiaita. Omaishoitotilanteita on monenlaisia, valtaosa on ikäihmisiä, joiden omaishoitajakin on iäkäs. Lapset ja työikäiset ovat myös ryhmä, joka tarvitsee erilaisia tukitoimenpiteitä voidakseen jatkaa opiskelua tai työssäkäyntiä. Omaishoitotilanteeseen liittyy elämänmuutos, joka vaatii sopeutumista, ja omaishoitajat tarvitsevat tukea jaksamiseen. Omaishoitajalla on mahdollisuus saada vapaata 2–3 päivää kuukaudessa, ja heillä on myös oikeus saada rahallista omaishoidon korvausta sekä muuta tukea tiettyjen kriteereiden mukaan. Joillakin paikkakunnilla on hoidettavalla mahdollisuus päästä hoitoon siksi aikaa, kun omainen pitää vapaata. Joskus voi hoidettava olla hoidossa vain muutaman tunnin omaisen käydessä asioilla. Omaishoitosuhde on läheinen ja tiivis ihmissuhde, joka voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Sen päättyminen on suuri muutos omaishoitajalle, silloin hän tarvitsee todella paljon tukea. Uusi elämäntilanne on taas haastava ja vaatii toisenlaista suhtautumista ja sopeutumista uuteen tilanteeseen. Omaishoitajuus koetaan usein sisältöä tuovana elämään ja sen loppuminen tuntuu kuin putoaisi tyhjän päälle. Eräs omaishoitaja on todennut: ”Eihän omaishoitajana oleminen ole aina hauskaa, mutta se antaa sisältöä elämälle, kun tuntee olevansa vielä tarpeellinen.” Omaishoitajia ei saa unohtaa, sillä he tekevät todella hyvää ja tärkeää työtä. Heidän olisi ehdottomasti saatava tukea ja apua silloin kun sitä tarvitsevat. Heidän jaksamisestaan on pidettävä hyvää huolta, varsinkin nyt tilanteessa, kun hoitoa ja hoivaa julkisella puolella ollaan vähentämässä entisestään. Yksi tuttava omaishoitaja totesi ”Omaishoitajan päivä ei oikeastaan pääty, vaan päivä kerrallaan katsotaan missä mennään”. Kirjoittaja on aluevaltuutettu ja Palveluiden järjestäminen -lautakunnan jäsen TYÖKYKYJOHTAMINEN ON TÄRKEÄÄ. KOLUMNI NEA HJELT JA PIA NURME 4/2023 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA 7 A U T O H E P A T U J O T I O L J E T S U K K U L A R I S A H O I T O K O L I O M I A T A G I T O M A T T U N T E A L A E T A T K T A K U E H T O O P E T T E R I H E L A M I U L I I K A V A R V A S I M E L Ä K Y N Ä A A R I T A T A R K Y N T E L I K K S A V U K E R A N T A S U T I J A Y S K Ä I O U A L A S E S I L L E S T O P A S S A M L A I T I I D A T K Ä S I M U T A S A A S T E S A N A S O T A T A K A T N A L K U L A A A T I M A R R E A V A T A R U N O Ä I L T A U P E A P A A T I T A S E T T I T I I M A A P L U S L T A N S A T M A K S U S I T O U M U S M A A V A R A Y L I T E S U M A H A S U A V A S A T Ö I S E T E T U A L A T K R E I N K A N T A L U K I T T U T I N A K U O H U A Ä T I I T I N E N K A T I T R U S A R I S I L E L U P P O I S P Ä Ä M I N I S T E R I O R P O I S P E D E T U T A L I E O T H A U T A R K A A A S I T R I A L K U U T S N E U L A T I U D U T A K K U T A L O U V A A S I I S I T O A I O N G E T P R E S I D E N T I N V A A L I T M A I L A R A S I L A T U R T A L A T O A N U M M I K I I L A T A I H E E T O N N E I T I I S O S T I I V A T A N U T I VIEVÄT YLI soten piirissä omaNIINPÄ kiilloke kylläkin -ERÄ toisaalle AUTON ALLA kitsas kosteikkoja kuohkea + tehtaalta sijaita -TAKUU TÄLLÄ HOITOON TIEDEJA KULTTUURIMINISTERI MULTALA TAPETILLA 2024 SOTEN PIIRISSÄ PINTAALAMITTA LEHDELLE KOPUKOITA KAINOJA HOLKKI LOIMIEN VÄLIIN KANSALLISMAISEMAA HAVITELLA ITSELLEEN GRAFFITEJA KARTASSA ALHAALLA YKSITYISET HUIPUT KEINU AITURI LOTTA KERMAKARKKI TOINEN ORAVISTA HEIKURA ILTA HEIKKI YKSINOMAAN AISTITTAVA KÄNSÄ YKSI MAUSTE RUNOILLUT KATRI PANKEISSA POLTETTAVA IMPORTOIDA VASTAKOULUAINE KÖHÄ " " MAAHAN INTIN AJONEUVO ILMI INTIAA PÖLISEVÄÄ SÄÄDÖKSIÄ ARTISTI SIIPOLA RETTELÖITÄ ALKUPALANA POHJALLA HÄÄAPURI KINASTELU TULILLE VILJELMÄÄ KOVIA VETOJA SANIAINEN "OPINAHJO" JOKIEN HAAROJA RAOTTAA SONETTI TOISTAMISEEN VON VENEITÄ VIRVOKE -LASI KYMMENIÄ TÄMÄN TÄSTÄ RÖNKÄ NIIRANEN VOI HENKEÄ ZUCKERBERG SATIMIA TAHROJA LIIKAA RUUHKA KULTAHEIKKI 2024 JÄLKELÄISIÄ RAHA PIMEITÄ KATKERUUS LÄHIPIIRIT VIRTAA SEITSEMÄN MAAN LÄPI PITKÄRAAJAISIA FAIJAT EINSTEIN SEPPO IKUISESTI MIRREJÄ LAIMEAA KIIREELLÄ -TUNTUMA NUKKE KOTIIN TULEVA LEHTI KAPOINEN PASANEN LAITA AISTIA ÄYRIÄINEN ITIÖKASVEJA -HOITO ETSINTÖJÄ JUHTIA ENSIMMÄINEN IRANIN RAHA SOVITTAVIA KULMIA SOLMITTAVIA VÄKEVÄÄ VESIHÖYRYJÄ LADATTAVA ARMEIJA SULTTAANIKUNTA MALJAKKO ALKOHOLIA SALMINEN SOLMIA SALVADOR JULKKISKOKKI HENRI WIRTANEN JUKKA TUNNOTON KASVAA KANERVAA VAILLA SYYTÄ NAIMATON PALJON LOUKATA SARVETON Oikeat vastaukset osoitteessa www.uudenmaankokoomus. /ristikkoratkaisu/ www.sanaris. / laadinta Teemu Pallonen, toteutus Heli Kärkkäinen
4/2023 8 SINITUULI ITÄ-UUSIMAA Hätänumero / Nödnummer 112 Palveluneuvonta / Servicerådgivning 019 5600 111 Omaiskyselyt HUS Porvoon Sairaala / Anhörigförfrågningar HUS Borgå sjukhus 019 548 2551 HUS päivystysapu / HUS Jourhjälpen 116 117 ITÄ-uudenmaan hyvinvointialueen tärkeät numerot Leikkaa talteen! KoKoOmUkSeN LuOtTaMuShEnKiLöT ItÄ-UuDeLlAmAaLlA Samlingspartiets FuLlMÄKtIgElEdAmÖTeR I ÖStRa NyLaNd BrOmAn JeAnNeTtE toimitusjohtaja, VD, Porvoo, Borgå Hjärtat är till höger. Sosiaalija kriisipäivystys / Socialoch krisjouren 019 5600 150 Ikääntyneiden palveluneuvonta / Servicerådgivning för äldre 019 5600 111 Vaihde / Växel 019 5600 100 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilannekeskus / Räddningsverket i Östra Nyland lägescentralen 020 1111 400 HjElT NeA HR-asiantuntija, HR-specialist, Porvoo, Borgå AlUeVaLtUuTeTuT VäLfäRdSOmRåDeSFuLlMäKtIgA HoFfReN IrMeLi Sairaanhoitaja (el.), sjukskötare (pensionedar) Porvoo, Borgå HoNkAsAlO RiKu Aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja, välfärdsområdesstyrelses 1. vice ordförande, opetusneuvos, undervisningsråd, Askola KuJaLa ArTo opistoupseeri, instituto?cer, Lapinjärvi, Lappträsk LiNdGrEn SaTu lehtori, lektor Myrskylä, Mörskom MeTsOlA SiLjA tarkastuslautakunnan pj., revisionsnämndens ordf. Porvoo, Borgå MyLlYs MiA palveluesimies, serviceförman, Askola NuRmE PiA toimitusjohtaja, VD, Porvoo, Borgå SuOmInEn TeRo yrittäjä, företagare, Askola UsKi NiNa mainostoimistoyrittäjä, reklambyråföretagare, Porvoo, Borgå VeStMaN HeIkKi Aluevaltuuston puheenjohtaja, ordförande i välfärdsområdesfullmäktige, kansanedustaja, riksdagsledamot, Sipoo, Sibbo WiItAkOrPi JoRmA Aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, fullmäktigegruppens ordförande, hallitusammattilainen, styrelseprofs, Porvoo, Borgå MaLmBeRg PiIa Kehittäminen & yhteistyö -lautakunnan jäsen, medlem i nämnden för utveckling och samarbete, toimitusjohtaja, VD, Porvoo, Borgå RePo TuOmO Varautuminen & turvallisuus -lautakunnan jäsen, medlem i nämnden för beredskap och säkerhet, prikaatinkenraali evp, brigadgeneral ia, Sipoo, Sibbo KiTtIlä JuHa diplomi-insinööri, diplomingenjör, Porvoo, Borgå OkSaNeN ArI KTM, ekonomie magister, tarkastuslautakunnan jäsen, medlem i revisionsnämnden, Sipoo, Sibbo VaRaVaLtUuTeTuT ErSäTtArNa I FuLlMäKtIgE