Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto saa joulukuussa käsiteltäväkseen tuottavuusohjelman. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alijäämä on tänä vuonna noin 26 miljoonaa euroa, mikä vastaa yli 6 prosenttia budjetista. Tuottavuusohjelman ensisijaisena tavoitteena on alentaa ensi vuoden talousarvion alijäämää puoleen. Tämän jälkeen alijäämää pienennetään siten, että talous tasapainottuisi vuoteen 2025 mennessä. SDP:n valtuustoryhmä pitää talouden tasapainottamista välttämättömänä, jotta sosiaali-, terveysja pelastustoimen palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. – Tuottavuusohjelmaa ja talouden tasapainottamista on tarkasteltava laajasti. Keskiössä on se, että saamme tuotettua hyvinvointialueen asukkaille palveluja laadukkaasti ja saavutettavasti, sanoo SDP:n aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Arja Isotalo. Vuokratyövoiman käyttö vastaa puolta nykyisestä alijäämästä Hyvinvointialueiden talous on erittäin tiukoilla. SDP:n aluevaltuustoryhmä ei pidä realistisena, että esimerkiksi HUSin jonojen purkuun tarvittava rahoitus voidaan kattaa HUS-yhtymän sisältä tai keräämällä rahoitusta hyvinvointialueilta. – Meidän on aktiivisesti viestittävä Orpon hallitukselle, että hyvinvointialueiden kehittämistä ja palveluja ei saa vaarantaa kohtuuttomilla säästöpaineilla. Säästöjä ei pidä hakea lyhytnäköisillä leikkauksilla, jotka pahimmillaan heijastuvat tulevaisuuteen kasvavina kuluina, palvelujen järjestäminen -lautakunnan varapuheenjohtaja Anna-Mari Eloranta toteaa. Tällä hetkellä alijäämään vaikuttavat erityisesti vuokratyövoiman käyttö sekä vaikeudet saada ja sitouttaa henkilöstöä riittävästi. Vuoden 2023 talousarviossa oli varattu miljoona euroa vuokratyövoiman käyttöön, mutta nyt siihen on käytetty jo noin 15 miljoonaa euroa, mikä vastaa puolta nykyisestä alijäämästä. – Hyvinvointialueen tulee huolehtia henkilöstön pitoja vetovoimasta kilpailukykyisillä palkoilla ja hyvällä johtamisella. On ratkaisevan tärkeää, että saamme pidettyä henkilöstöstä kiinni eikä meidän tarvitse tulevaisuudessa käyttää niin paljon vuokratyövoimaa, Isotalo sanoo. Tarvetta vuokratyövoiman käytölle voidaan vähentää tehokkaalla henkilöstöpolitiikalla, mikä edistää myös työntekijöiden hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta. – Tehokas henkilöstöpolitiikka ei tarkoita käskyttämistä, vaan työn kehittämistä yhdessä mielekkäämmäksi siten, että työntekijän arvot työnteossa näkyvät ja tuntuvat. Terveydenhoito on pidemmän päälle asiakaspalvelua, ja jos ei voi tehdä työtään arvojensa mukaisesti, työssä ei jatka pitkään, Eloranta painottaa. Pitkällä aikavälillä on tärkeää siirtää painopiste erikoissairaanhoidosta ja korjaavista toimenpiteistä kohti perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisyä. Näin saadaan säästöjä ja varmistetaan, että palvelut ovat saatavilla oikea-aikaisesti. SDP painottaa turvallisia ja saumattomia digitaalisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia käyttäjiä riippumatta heidän taidoistaan tai varallisuudestaan. Lisäksi SDP toivoo, että tuottavuusohjelman ja palvelustrategian rinnalle tuodaan nopeasti kiinteistöstrategia, minkä kautta voitaisiin edistää tilojen toimivuutta ja käyttöastetta. Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter TUOTTAVUUSOHJELMA TOIMII TIEKARTTANA PAREMMILLE PALVELUILLE Fullmäktige för Östra Nylands välfärdsområde behandlar i december ett produktivitetsprogram. Östra Nylands välfärdsområde har i år ett underskott på 26 miljoner euro, vilket motsvarar över sex procent av budgeten. Målet med produktivitetsprogrammet är framför allt att minska underskottet i nästa års budget med hälften. Efter det ska underskottet minska så att ekonomin är i balans till år 2025. För att det ska gå att säkra social-, hälsooch räddningstjänster också i framtiden är det nödvändigt att få balans i ekonomin, anser SDP:s fullmäktigegrupp. – Produktionsprogrammet och möjligheterna att få balans i ekonomin måste granskas ur ett brett perspektiv. Det är centralt att vi kan erbjuda välfärdsområdets invånare service som är tillgänglig och av god kvalitet, säger ordföranden för SDP:s regionfullmäktige, Arja Isotalo. Kostnaderna för inhyrd arbetskraft motsvarar hälften av underskottet Välfärdsområdenas ekonomi är mycket ansträngd. SDP:s regionfullmäktigegrupp ser det inte som realistiskt att till exempel den finansiering som krävs för att förkorta HUS-köerna kan hittas inom HUS-sammanslutningen eller samlas in bland välfärdsområdena. – Vi måste aktivt kommunicera till Orpos regering att välfärdsområdenas utveckling och service inte får äventyras genom oskäliga sparkrav. Inbesparingar får inte göras genom kortsynta nedskärningar, som i värsta fall återspeglas i ökade kostnader i framtiden, säger vice ordförande för nämnden för ordnande av tjänster, Anna-Mari Eloranta. I nuläget beror underskottet till stor del på kostnader för inhyrd arbetskraft och svårigheterna att hitta och binda personal. I budgeten för 2023 hade en miljon euro reserverats för inhyrd arbetskraft, men redan nu har det använts ungefär 15 miljoner euro på det här, vilket motsvarar hälften av dagens underskott. – För att kunna locka och hålla personal måste välfärdsområdet erbjuda konkurrenskraftiga löner och gott ledarskap. Det är avgörande att vi kan hålla kvar vår personal så att vi i fortsättningen inte behöver hyra in lika mycket arbetskraft, säger Isotalo. Behovet av inhyrd arbetskraft minskar genom effektiv personalpolitik, vilket också främjar välmående och produktivitet bland de anställda. – Effektiv personalpolitik betyder inte ordergivning, utan en gemensam utveckling av arbetet så att arbetstagarnas värderingar syns och känns i arbetet. Hälsovård är i förlängningen kundbetjäning, och den som inte kan sköta sitt jobb i enlighet med sina värderingar stannar inte på arbetsplatsen, betonar Eloranta. På lång sikt är det viktigt att flytta tyngdpunkten från specialsjukvård och korrigerande åtgärder mot primärhälsovård och förebyggande arbete. På det sättet kan man spara samtidigt som man säkerställer att service finns att tillgå vid rätt tidpunkt. SDP förordar säkra och sömlösa digitala lösningar som gagnar alla användare frånsett kunskaper och ekonomiska tillgångar. SDP hoppas också att man vid sidan om produktivitetsprogrammet och servicestrategin snabbt tar fram en fastighetsstrategi som skapar tillgång till fungerande utrymmen som utnyttjas effektivt. PRODUKTIVITETSPROGRAM SOM VÄGKARTA FÖR BÄTTRE TJÄNSTER 29.11.2023
Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter KOHTI VUOTTA 2024 2 3 ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIUUTISET ÖSTRA NYLANDS VÄLFÄRDSOMRÅDETS NYHETER Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset 3/2023 toimitusryhmä: Valtuustoryhmän puheenjohtaja Arja Isotalo, arja.isotalo@sulo.fi Hallitusryhmän puheenjohtaja Tapani Eskola, eskola.tapani@pp.inet.fi Johanna Aaltonen, Jenna Perokorpi. Aluekoordinaattori Taru Salovaara, taru.salovaara@sdp.fi Facebook: https://www.facebook.com/sdpitauusimaa www.uusimaa.sdp.fi/ita-uusimaa/ Painopaikka Lehtisepät Oy, Kouvola 2023 Painosmäärä 44 500 kpl | Taitto Itäväylä Viestintä Oy/SV PUHEENJOHTAJALTA Seuraa aluevaltuustoryhmää Facebookissa https://www.facebook.com/sdpitauusimaa Tarkastuslautakunta on keskeinen toimielin hyvinvointialueella. Sen tehtävänä on arvioida hyvinvointialueen toimintaa ja taloutta ja valvoa, että hyvinvointialueella noudatetaan sidonnaisuusilmoitusten ilmoitusvelvollisuutta. Tarkastuslautakunta pyrkii selvittämään, onko hyvinvointialue saavuttanut asetetut tavoitteet ja toimiiko se tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. – Tarkoituksenmukaisuus voi olla taloudellisuuteen liittyvä kysymys, mutta toisaalta sillä voidaan vastata kysymykseen, saavatko kuntalaiset sitä julkista hyötyä, mitä palveluilla tavoitellaan. Tuloksellisuutta voidaan mitata tuottavuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta sekä työelämän laadun, palvelujen vaikuttavuuden ja laadun näkökulmasta, kertoo tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Johanna Aaltonen. Tarkastuslautakunta raportoi vuosittain aluevaltuustolle ja voi tehdä tarvittaessa lisäselvityksiä. – Tarkkailemme vuosittain koko toimintaa ja perehdymme eri osa-alueiden toimintaan eri vuosina. Hyvinvointialueen asukkaille tarkastuslautakunnan työ ehkä näkyy parhaiten arviointikertomuksen muodossa, Aaltonen kertoo. Arviointikertomus käsitellään aluevaltuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. – Aluehallitus kuitenkin antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus mahdollisesti antaa aihetta, Aaltonen sanoo. Tarkastuslautakunnan toiminta on olennaista hyvinvointialueen avoimuudelle ja hyvälle hallinnolle. MIKÄ ON TARKASTUSLAUTAKUNTA? Revisionsnämnden är ett viktigt organ i välfärdsområdet. Nämnden har till uppgift att utvärdera välfärdsområdets verksamhet och ekonomi samt att övervaka att skyldigheten att redogöra för bindningar iakttas i välfärdsområdet. Syftet med detta är att det inte ska finnas intressekonflikter, bindningar eller andra faktorer som påverkar beslutsfattandet för de personer och organisationer som är verksamma i välfärdsområdet. Revisionsnämnden försöker utreda om välfärdsområdet har uppnått de uppställda målen och om det fungerar på ett resultatinriktat och ändamålsenligt sätt. – Ändamålsenligheten kan vara en fråga som ansluter sig till lönsamhet, men med verksamhetens ändamålsenlighet kan man också besvara frågan om kommuninvånarna får den offentliga nytta som eftersträvas med servicen. Resultatet kan mätas utifrån produktivitet och lönsamhet samt utifrån arbetslivets kvalitet och servicens effektivitet och kvalitet, berättar revisionsnämndens vice ordförande Johanna Aaltonen. Revisionsnämnden rapporterar årligen till välfärdsområdesfullmäktige och kan vid behov lämna in ytterligare utredningar. – Varje år granskar vi hela verksamheten och under olika år sätter vi oss in i verksamheten i olika delområden. För invånarna i välfärdsområdet syns revisionsnämndens arbete kanske bäst i form av utvärderingsberättelsen, säger Aaltonen. Utvärderingsberättelsen behandlas i välfärdsområdesfullmäktige i samband med bokslutet. – Välfärdsområdesstyrelsen ger dock fullmäktige ett utlåtande om sådana åtgärder som det på basis av utvärderingsberättelsen eventuellt är skäl att vidta, säger Aaltonen. Revisionsnämndens verksamhet är väsentlig för öppenhet och god förvaltning i välfärdsområdet. VAD ÄR REVISIONSNÄMNDEN? Johanna Aaltonen, mikä on taustasi? – Olen 21-vuotiaan kehitysvammaisen omaishoitaja ja opiskelen kielellistä saavutettavuutta. Aloitin työurani Viking Linellä hovimestarina, ja sen jälkeen olen työskennellyt muun muassa yrittäjänä Porvoossa. Toimin Porvoon kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtajana, kasvun ja oppimisen lautakunnan varajäsenenä, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana. Mikä sai sinut lähtemään mukaan politiikkaan? – Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta ja vaikuttamisesta, ja vuonna 2021 minut saatiin houkuteltua kuntavaaleihin. Asetuin ehdolle ihan loppusuoralla, ja nyt olen aluevaltuutettu. Mikä on ollut mieleenpainuvin hetkesi politiikassa? – On ollut mukava huomata, mitä ryhmätyöskentely ja dialogi parhaimmillaan tuovat. Yhteinen mielipide rakentuu rakentavan dialogin kautta. Nautin siitä, että saan oikeasti vaikuttaa asioihin. Porvoon vammaisneuvostossa olemme hirveän tyytyväisiä, miten olemme kehittäneet toimintaamme. Viime vuosina olemme päässeet vaikuttamaan asioihin jo valmisteluvaiheessa, mikä on vähentänyt lausuntojen tarvetta. Tämä on antanut myös virkamiehille työrauhaa samalla, kun he pääsevät hyödyntämään osaamistamme. Millaisia haasteita näet hyvinvointialueella tarkastuslautakunnan näkökulmasta? – Moniakin! Talous on iso haaste valtakunnallisestikin. Jaksan silti uskoa, että hyvällä suunnittelulla selviämme siitä. Haasteena on myös se, miten saamme palvelujen kehittämisessä asiakkaan äänen kuuluviin ja tarjottua palvelua oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa. Tässä tulisi hyödyntää henkilöstön osaamista. Heidät tulisi ottaa mukaan palavereihin, kyselyt eivät riitä. Nuoria tulisi myös kuunnella. Heillä on usein radikaalimpia mielipiteitä ja rohkeutta muutokseen. Viime aikoina olen erityisesti pohtinut, miksi ammattiliittojen neuvottelemissa palkankorotuksissa jätettiin vammaistyötä tekevät ammattihenkilöt korotusten ulkopuolelle. Moni saattaa ajatella, että työ vammaisten kanssa on helppoa, mutta todellisuudessa siihen voi sisältyä esimerkiksi väkivaltaa. Henkilökunnan pitää ottaa pienetkin asiat huomioon ja varautua erilaisiin tilanteisiin. Lautakuntamme tulee pysyä ajan tasalla eri haasteista ja tuoda niitä luottamushenkilöiden tietoon. Millaisena koet sote-uudistuksen? – Sote-uudistuksesta ei ole vielä kulunut vuottakaan, ja ymmärrän, että asiat tuntuvat etenevän hitaasti. Siitä huolimatta kaikki on mennyt mielestäni hyvin. Jokainen tekee parhaansa. Vaikka haasteita on, pitää myös nähdä ne onnistumiset. Millaisiin asioihin itse erityisesti kiinnität huomiota tarkastuslautakunnassa? – Juuri näihin onnistumisiin ja niiden näkyväksi tekemiseen. Onnistumisia voi hyödyntää muussakin toiminnassa. Kiinnitän huomion myös siihen, miten henkilöstö sitoutetaan toiminnan kehittämiseen. Tarkastuslautakuntatoiminta on vienyt minut mennessään. Me emme tee politiikkaa, vaan toimimme asia edellä. Yritämme selvittää, miten kehittää hyvinvointialuetta kaikille hyväksi. Se on hienoa. Minna Tirkkonen, mikä on taustasi? – Olen työskennellyt hoitoalalla vuodesta 1996. Koulutuksiltani olen lähihoitaja, kipsimestari, jalkojenhoitaja, sairaanhoitaja sekä haavahoidon asiantuntija. Työurani aikana olen työskennellyt muun muassa ambulanssissa, ensiavussa ja tehotasoisella valvontaosastolla. Nykyään toimin terveydenhoitoalalla yrittäjänä. Olen vuosien aikana nähnyt terveydenhuoltomme toimintamallit sekä sen, mitä kentällä tapahtuu. Minulla on sisäpiirin tietoa siitä, mitkä asiat vaativat uudelleen järjestelyä, jotta meillä olisi tulevaisuudessa hoitajia hoitamassa potilaita ja asiakkaita. Tämä on edellytys sille, että ihmiset saavat asianmukaista hoitoa. Politiikka ja poliittiset toimintatavat hämmästyttävät minua edelleen, sillä välillä tuntuu, että poliittisissa toimissa vajetaan enemmän puolueiden kuin ihmisten tai sote-alan tarpeita. Mikä on ollut mieleenpainuvin hetkesi politiikassa? – Asetuin ehdokkaaksi vuoden 2022 aluevaaleissa. Kyselin tuolloin eri puolueiden edustajilta poliittisia näkemyksiä löytääkseni minua lähinnä olevia puoluepolitiikan näkökulmia. Mieleenpainuvin hetki oli varmaankin se, kun ääniä laskettiin ja sain tiedon siitä, että olen varasijalla. Nyt olen jäsenenä tarkastuslautakunnassa. Millaisia haasteita näet hyvinvointialueella tarkastuslautakunnan näkökulmasta? – Tarkastuslautakunnan tehtävänä on muun muassa tarkastella asioiden lainmukaisuuksia. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu jälkikäteen. Eli ennen kuin asiat tulevat meidän pöydällemme, on tehty jo paljon poliittista työtä, istuttu monissa kokouksissa ja käytetty paljon aikaa asioiden valmisteluun. En tiedä, pitäisikö olla päätöksissä jokin välietappi, jolloin tarkastuslautakunta voisi lausua asioista jo alkuvaiheessa ja palata sitten tarkastamaan lopputulosta myöhemmin. Millaisena koet soteuudistuksen? – Keskeneräisenä. Uudistuksia tehdään aina säästönäkökulmasta. Suomessa on vuosikausia supistettu ja säästetty sotesektorilta, ja yhä pitäisi säästää. Lean-ajattelu on kyllä tiensä päässä. Väestöjakaumaa katsomalla tiedämme palvelutarpeiden lisääntyvän entisestään. Näiden palveluiden järjestämiseen tarvitaan ihan puhtaasti lisää rahaa. Millaisiin asioihin itse erityisesti kiinnität huomiota lautakunnassa? – Mielestäni olisi tärkeää saada asioihin mukaan inhimillistä näkökulmaa, vaikka meidän tuleekin puntaroida päätöksiä lähinnä lakien ja asetusten kannalta. On ristiriitaista laittaa nimi alle paperiin, jos päätös tuntuu muuten väärältä ja epäoikeudenmukaiselta. Hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi on pian täyttymässä ja toinen alkamassa. Hyvinvointialueuudistus on historiallisen suuri muutos ja siksi on ymmärrettävää, että alueen sosiaali-, terveysja pelastuspalvelujen kokonaisuus hakee vielä muotoaan. Virkavalmistelulta ja poliittisilta päättäjiltä vaaditaan paljon työtä ennen kuin toiminta asettuu tavoiteltuihin uomiinsa. Joulukuussa aluevaltuuston päätettäväksi tulee vuoden 2024 talousarvio sekä taloussuunnitelma vuosille 2024–2026. Taloussuunnitelmaan liittyy olennaisesti myös samassa kokouksessa käsittelyssä oleva tuottavuusohjelma. Tämän avulla hyvinvointialueen toimintaa kehitetään siten, että hyvinvointialueen talouden alijäämää saadaan ensin pienennettyä ja lopulta talous tasapainotettua. Lisäksi aluevaltuustoon on tulossa palveluja kiinteistöstrategiat, jotka määrittelevät miten ja millaisissa tiloissa itäuusimaalaisten hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa järjestetään. Tässä numerossa käsittelemme hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaa sekä Uudenmaan Sosialidemokraattien piirikokouksessa linjattuja yhteisiä tavoitteita ja kantoja alueellisiin erityiskysymyksiin. Me Demarit uskomme, että parhaat edellytykset palvelujen ja tuottavuuden parantamiseen on silloin, kun asioita ollaan valmiita kehittämään yhdessä eri tahojen kesken. ARJA ISOTALO SDP:n aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Vuorossa ovat tarkastuslautakunnan jäsenet Johanna Aaltonen, Marko Piirainen sekä MInna Tirkkonen. ESITTELYSSÄ HYVINVOINTIALUEEN LUOTTAMUSHENKILÖITÄ SDP:N LUOTTAMUSHENKILÖT ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUEELLA (varsinaiset jäsenet) n ALUEVALTUUSTO Johanna Aaltonen, Anna-Mari Eloranta, Tapani Eskola, Arja Isotalo ( aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja), Jenna Perokorpi, Janne Turunen, Marianne Korpi ja Hannu Vihreäluoto n ALUEHALLITUS Tapani Eskola (2. varapuheenjohtaja) ja Jenna Perokorpi n KANSALLISKIELILAUTAKUNTA Kjell Grönqvist (varapuheenjohtaja) n TARKASTUSLAUTAKUNTA Johanna Aaltonen (varapuheenjohtaja), Marko Piirainen ja Minna Tirkkonen n KEHITTÄMINEN JA YHTEISTYÖ -LAUTAKUNTA Eila Kohonen ja Hannu Vihreäluoto n VARAUTUMINEN JA TURVALLISUUS -LAUTAKUNTA Janne Turunen n PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN -LAUTAKUNTA Anna-Mari Eloranta (varapuheenjohtaja) ja Meri Lohenoja n YKSILÖASIOIDEN JAOSTO Eva Kuntsi n VAALILAUTAKUNTA Matti Lehesniemi TERVEISET PÄÄTTÄJILLE! Anna palautetta hyvinvointiuutisista tai kerro terveiset hyvinvointialueen päättäjille. Palautteesi on arvokasta meille, kiitos! Marko Piirainen, mikä on taustasi? – Olen ollut käytännössä koko työurani töissä järjestöissä ja ammattiyhdistysliikkeessä. Aloitin Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:ssä, jossa toimin muun muassa puheenjohtajana. Sieltä päädyin erinäisten tehtävien kautta nykyiseen pestiini SAK:n hallinto-osaston johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Poliittinen urani alkoi vuonna 1994, kun sain ensimmäisen kunnallisen luottamustehtäväni Kuhmossa. Vuonna 1996 asetuin kuntavaaliehdokkaaksi ja toimin yhden kauden kaupunginvaltuutettuna. Pidin töiden takia 20 vuoden tauon politiikasta, mutta vuonna 2017 asetuin ehdolle Porvoossa, ja nyt on menossa toinen kauteni valtuutettuna. Hyvinvointialueen tarkastuslautakunnassa olen istunut alusta saakka. Mikä sai sinut lähtemään mukaan politiikkaan? – Edesmennyt isäni oli suurin houkuttimeni. Olin 12-vuotias, kun aktiivisena vaalityöntekijänä toiminut isäni levitti eduskuntavaalien mainoksia ja pääsin mukaan ihmettelemään. Seuraavana vuonna oli presidentinvaalit ja kiinnitimme Mauno Koiviston vaalimainoksia Kuhmoon. Se oli todella nastaa! Kun Koivisto sai yli puolet äänistä alueella, joka on perinteisesti ollut demareille heikkoa seutua, totesin, että vaalityöllä voi tosiaan vaikuttaa. Tämä sai minut hurahtamaan politiikkaan. Mikä on ollut mieleenpainuvin hetkesi politiikassa? – Kun olin vuonna 1996 kuntavaaliehdokkaana, isäni kuoli päivää ennen äänestystä. Jäin yhden äänen päähän varsinaisesta paikasta ja mietin, että isäni äänellä olisin tullut valituksi. Valitettavasti hän ei koskaan nähnyt vaalihetkeä. Vuotta myöhemmin nousin valtuutetuksi, kun puolueen neljästä valtuutetusta yksi menehtyi. Minun piti purra hammasta, että silmäkulmani pysyisivät kuivina. Nämä ovat hetkiä, joita en koskaan unohda. Millaisia haasteita näet hyvinvointialueella tarkastuslautakunnan näkökulmasta? – Edellisessä tarkastuslautakunnan kokouksessa oli mukana Ammattiliitto Jytyn ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n luottamusmiehiä. Keskusteluissamme tiivistyi hyvinvointialueen haasteet: Henkilöstökulut ovat ylittämässä budjetin reilusti. Kulut ovat karkaamassa käsistä, vaikka velvoitteet on täytettävä. Jo nyt on haasteita pitää henkilökuntaa. Tämä johtuu palkasta ja muun muassa työn kuormasta. Jos joudumme rajaamaan henkilöstökuluja, henkilöstö äänestää jaloillaan ja työnantaja joutuu rekrytoimaan vuokratyövoimaa, mikä vain kasvattaa ongelmaa. Haasteesta voisi selvitä priorisoinnilla. Mitä ovat ne keskeiset palvelut, joita hyvinvointialueen pitää tuottaa? Mitä palveluja kunnat voisivat tuottaa? Työterveyspalvelujen käyttäminen ei rasita hyvinvointialuetta, joten voisiko siihen kannustaa? Pitäisi myös kartoittaa, voiko muiden alueiden kanssa lisätä yhteistyötä ja sitä kautta saada kustannuksia kuriin. Millaisena koet sote-uudistuksen? – Kun edellinen hallitus päätti sote-uudistuksesta, pohdin, tarvitaanko niin monia hyvinvointialueita. Itä-Uudenmaan alue on sopivan kokoinen, sillä alue on maantieteellisesti iso, mutta muualla Uudellamaalla punnitsisin, tarvitaanko niin monta aluetta kuin nyt on. Uskon siis, että tulevaisuudessa joudumme tarkastelemaan hyvinvointialueiden määriä. Hallinto ja rakenteet maksavat, ja jos rahat vähenevät, karsisin mieluummin hallinnosta ja seinistä kuin palveluista. Täällä idässä haasteena on, voimmeko taata kaikille samat palvelut. Ihmisarvo on jakamaton, ja näin isolla alueella palveluvelvoitteiden ja -lupausten lunastaminen on haasteellista. Millaisia asioita haluat itse edistää tarkastuslautakunnassa? – Olemme jakaneet lautakunnassa vastuita pareille tai työryhmille. Jokaisen vastuulla on käydä säännöllisesti läpi muiden lautakuntien ja hallintojen kokouspöytäkirjoja, keskustella viranhaltijoiden kanssa ja katsoa, että pysymme velvoitteissa. Käymme läpi hallintoa ja taloutta ja teemme mm. huomioita, onko kilpailutuksissa menetelty oikein. Minun ja Minna Tirkkosen vastuulla on seurata varautuminen ja turvallisuus -lautakunnan toimintaa. Pidän erittäin tärkeänä, että pystymme tarkastamaan työskentelyä juoksevasti. Tämä helpottaa arviointikertomuksen tekemistä. JOHANNA AALTONEN MARKO PIIRAINEN MINNA TIRKKONEN
Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter KOHTI VUOTTA 2024 2 3 ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIUUTISET ÖSTRA NYLANDS VÄLFÄRDSOMRÅDETS NYHETER Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset 3/2023 toimitusryhmä: Valtuustoryhmän puheenjohtaja Arja Isotalo, arja.isotalo@sulo.fi Hallitusryhmän puheenjohtaja Tapani Eskola, eskola.tapani@pp.inet.fi Johanna Aaltonen, Jenna Perokorpi. Aluekoordinaattori Taru Salovaara, taru.salovaara@sdp.fi Facebook: https://www.facebook.com/sdpitauusimaa www.uusimaa.sdp.fi/ita-uusimaa/ Painopaikka Lehtisepät Oy, Kouvola 2023 Painosmäärä 44 500 kpl | Taitto Itäväylä Viestintä Oy/SV PUHEENJOHTAJALTA Seuraa aluevaltuustoryhmää Facebookissa https://www.facebook.com/sdpitauusimaa Tarkastuslautakunta on keskeinen toimielin hyvinvointialueella. Sen tehtävänä on arvioida hyvinvointialueen toimintaa ja taloutta ja valvoa, että hyvinvointialueella noudatetaan sidonnaisuusilmoitusten ilmoitusvelvollisuutta. Tarkastuslautakunta pyrkii selvittämään, onko hyvinvointialue saavuttanut asetetut tavoitteet ja toimiiko se tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. – Tarkoituksenmukaisuus voi olla taloudellisuuteen liittyvä kysymys, mutta toisaalta sillä voidaan vastata kysymykseen, saavatko kuntalaiset sitä julkista hyötyä, mitä palveluilla tavoitellaan. Tuloksellisuutta voidaan mitata tuottavuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta sekä työelämän laadun, palvelujen vaikuttavuuden ja laadun näkökulmasta, kertoo tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Johanna Aaltonen. Tarkastuslautakunta raportoi vuosittain aluevaltuustolle ja voi tehdä tarvittaessa lisäselvityksiä. – Tarkkailemme vuosittain koko toimintaa ja perehdymme eri osa-alueiden toimintaan eri vuosina. Hyvinvointialueen asukkaille tarkastuslautakunnan työ ehkä näkyy parhaiten arviointikertomuksen muodossa, Aaltonen kertoo. Arviointikertomus käsitellään aluevaltuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. – Aluehallitus kuitenkin antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus mahdollisesti antaa aihetta, Aaltonen sanoo. Tarkastuslautakunnan toiminta on olennaista hyvinvointialueen avoimuudelle ja hyvälle hallinnolle. MIKÄ ON TARKASTUSLAUTAKUNTA? Revisionsnämnden är ett viktigt organ i välfärdsområdet. Nämnden har till uppgift att utvärdera välfärdsområdets verksamhet och ekonomi samt att övervaka att skyldigheten att redogöra för bindningar iakttas i välfärdsområdet. Syftet med detta är att det inte ska finnas intressekonflikter, bindningar eller andra faktorer som påverkar beslutsfattandet för de personer och organisationer som är verksamma i välfärdsområdet. Revisionsnämnden försöker utreda om välfärdsområdet har uppnått de uppställda målen och om det fungerar på ett resultatinriktat och ändamålsenligt sätt. – Ändamålsenligheten kan vara en fråga som ansluter sig till lönsamhet, men med verksamhetens ändamålsenlighet kan man också besvara frågan om kommuninvånarna får den offentliga nytta som eftersträvas med servicen. Resultatet kan mätas utifrån produktivitet och lönsamhet samt utifrån arbetslivets kvalitet och servicens effektivitet och kvalitet, berättar revisionsnämndens vice ordförande Johanna Aaltonen. Revisionsnämnden rapporterar årligen till välfärdsområdesfullmäktige och kan vid behov lämna in ytterligare utredningar. – Varje år granskar vi hela verksamheten och under olika år sätter vi oss in i verksamheten i olika delområden. För invånarna i välfärdsområdet syns revisionsnämndens arbete kanske bäst i form av utvärderingsberättelsen, säger Aaltonen. Utvärderingsberättelsen behandlas i välfärdsområdesfullmäktige i samband med bokslutet. – Välfärdsområdesstyrelsen ger dock fullmäktige ett utlåtande om sådana åtgärder som det på basis av utvärderingsberättelsen eventuellt är skäl att vidta, säger Aaltonen. Revisionsnämndens verksamhet är väsentlig för öppenhet och god förvaltning i välfärdsområdet. VAD ÄR REVISIONSNÄMNDEN? Johanna Aaltonen, mikä on taustasi? – Olen 21-vuotiaan kehitysvammaisen omaishoitaja ja opiskelen kielellistä saavutettavuutta. Aloitin työurani Viking Linellä hovimestarina, ja sen jälkeen olen työskennellyt muun muassa yrittäjänä Porvoossa. Toimin Porvoon kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtajana, kasvun ja oppimisen lautakunnan varajäsenenä, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana. Mikä sai sinut lähtemään mukaan politiikkaan? – Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta ja vaikuttamisesta, ja vuonna 2021 minut saatiin houkuteltua kuntavaaleihin. Asetuin ehdolle ihan loppusuoralla, ja nyt olen aluevaltuutettu. Mikä on ollut mieleenpainuvin hetkesi politiikassa? – On ollut mukava huomata, mitä ryhmätyöskentely ja dialogi parhaimmillaan tuovat. Yhteinen mielipide rakentuu rakentavan dialogin kautta. Nautin siitä, että saan oikeasti vaikuttaa asioihin. Porvoon vammaisneuvostossa olemme hirveän tyytyväisiä, miten olemme kehittäneet toimintaamme. Viime vuosina olemme päässeet vaikuttamaan asioihin jo valmisteluvaiheessa, mikä on vähentänyt lausuntojen tarvetta. Tämä on antanut myös virkamiehille työrauhaa samalla, kun he pääsevät hyödyntämään osaamistamme. Millaisia haasteita näet hyvinvointialueella tarkastuslautakunnan näkökulmasta? – Moniakin! Talous on iso haaste valtakunnallisestikin. Jaksan silti uskoa, että hyvällä suunnittelulla selviämme siitä. Haasteena on myös se, miten saamme palvelujen kehittämisessä asiakkaan äänen kuuluviin ja tarjottua palvelua oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa. Tässä tulisi hyödyntää henkilöstön osaamista. Heidät tulisi ottaa mukaan palavereihin, kyselyt eivät riitä. Nuoria tulisi myös kuunnella. Heillä on usein radikaalimpia mielipiteitä ja rohkeutta muutokseen. Viime aikoina olen erityisesti pohtinut, miksi ammattiliittojen neuvottelemissa palkankorotuksissa jätettiin vammaistyötä tekevät ammattihenkilöt korotusten ulkopuolelle. Moni saattaa ajatella, että työ vammaisten kanssa on helppoa, mutta todellisuudessa siihen voi sisältyä esimerkiksi väkivaltaa. Henkilökunnan pitää ottaa pienetkin asiat huomioon ja varautua erilaisiin tilanteisiin. Lautakuntamme tulee pysyä ajan tasalla eri haasteista ja tuoda niitä luottamushenkilöiden tietoon. Millaisena koet sote-uudistuksen? – Sote-uudistuksesta ei ole vielä kulunut vuottakaan, ja ymmärrän, että asiat tuntuvat etenevän hitaasti. Siitä huolimatta kaikki on mennyt mielestäni hyvin. Jokainen tekee parhaansa. Vaikka haasteita on, pitää myös nähdä ne onnistumiset. Millaisiin asioihin itse erityisesti kiinnität huomiota tarkastuslautakunnassa? – Juuri näihin onnistumisiin ja niiden näkyväksi tekemiseen. Onnistumisia voi hyödyntää muussakin toiminnassa. Kiinnitän huomion myös siihen, miten henkilöstö sitoutetaan toiminnan kehittämiseen. Tarkastuslautakuntatoiminta on vienyt minut mennessään. Me emme tee politiikkaa, vaan toimimme asia edellä. Yritämme selvittää, miten kehittää hyvinvointialuetta kaikille hyväksi. Se on hienoa. Minna Tirkkonen, mikä on taustasi? – Olen työskennellyt hoitoalalla vuodesta 1996. Koulutuksiltani olen lähihoitaja, kipsimestari, jalkojenhoitaja, sairaanhoitaja sekä haavahoidon asiantuntija. Työurani aikana olen työskennellyt muun muassa ambulanssissa, ensiavussa ja tehotasoisella valvontaosastolla. Nykyään toimin terveydenhoitoalalla yrittäjänä. Olen vuosien aikana nähnyt terveydenhuoltomme toimintamallit sekä sen, mitä kentällä tapahtuu. Minulla on sisäpiirin tietoa siitä, mitkä asiat vaativat uudelleen järjestelyä, jotta meillä olisi tulevaisuudessa hoitajia hoitamassa potilaita ja asiakkaita. Tämä on edellytys sille, että ihmiset saavat asianmukaista hoitoa. Politiikka ja poliittiset toimintatavat hämmästyttävät minua edelleen, sillä välillä tuntuu, että poliittisissa toimissa vajetaan enemmän puolueiden kuin ihmisten tai sote-alan tarpeita. Mikä on ollut mieleenpainuvin hetkesi politiikassa? – Asetuin ehdokkaaksi vuoden 2022 aluevaaleissa. Kyselin tuolloin eri puolueiden edustajilta poliittisia näkemyksiä löytääkseni minua lähinnä olevia puoluepolitiikan näkökulmia. Mieleenpainuvin hetki oli varmaankin se, kun ääniä laskettiin ja sain tiedon siitä, että olen varasijalla. Nyt olen jäsenenä tarkastuslautakunnassa. Millaisia haasteita näet hyvinvointialueella tarkastuslautakunnan näkökulmasta? – Tarkastuslautakunnan tehtävänä on muun muassa tarkastella asioiden lainmukaisuuksia. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu jälkikäteen. Eli ennen kuin asiat tulevat meidän pöydällemme, on tehty jo paljon poliittista työtä, istuttu monissa kokouksissa ja käytetty paljon aikaa asioiden valmisteluun. En tiedä, pitäisikö olla päätöksissä jokin välietappi, jolloin tarkastuslautakunta voisi lausua asioista jo alkuvaiheessa ja palata sitten tarkastamaan lopputulosta myöhemmin. Millaisena koet soteuudistuksen? – Keskeneräisenä. Uudistuksia tehdään aina säästönäkökulmasta. Suomessa on vuosikausia supistettu ja säästetty sotesektorilta, ja yhä pitäisi säästää. Lean-ajattelu on kyllä tiensä päässä. Väestöjakaumaa katsomalla tiedämme palvelutarpeiden lisääntyvän entisestään. Näiden palveluiden järjestämiseen tarvitaan ihan puhtaasti lisää rahaa. Millaisiin asioihin itse erityisesti kiinnität huomiota lautakunnassa? – Mielestäni olisi tärkeää saada asioihin mukaan inhimillistä näkökulmaa, vaikka meidän tuleekin puntaroida päätöksiä lähinnä lakien ja asetusten kannalta. On ristiriitaista laittaa nimi alle paperiin, jos päätös tuntuu muuten väärältä ja epäoikeudenmukaiselta. Hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi on pian täyttymässä ja toinen alkamassa. Hyvinvointialueuudistus on historiallisen suuri muutos ja siksi on ymmärrettävää, että alueen sosiaali-, terveysja pelastuspalvelujen kokonaisuus hakee vielä muotoaan. Virkavalmistelulta ja poliittisilta päättäjiltä vaaditaan paljon työtä ennen kuin toiminta asettuu tavoiteltuihin uomiinsa. Joulukuussa aluevaltuuston päätettäväksi tulee vuoden 2024 talousarvio sekä taloussuunnitelma vuosille 2024–2026. Taloussuunnitelmaan liittyy olennaisesti myös samassa kokouksessa käsittelyssä oleva tuottavuusohjelma. Tämän avulla hyvinvointialueen toimintaa kehitetään siten, että hyvinvointialueen talouden alijäämää saadaan ensin pienennettyä ja lopulta talous tasapainotettua. Lisäksi aluevaltuustoon on tulossa palveluja kiinteistöstrategiat, jotka määrittelevät miten ja millaisissa tiloissa itäuusimaalaisten hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa järjestetään. Tässä numerossa käsittelemme hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaa sekä Uudenmaan Sosialidemokraattien piirikokouksessa linjattuja yhteisiä tavoitteita ja kantoja alueellisiin erityiskysymyksiin. Me Demarit uskomme, että parhaat edellytykset palvelujen ja tuottavuuden parantamiseen on silloin, kun asioita ollaan valmiita kehittämään yhdessä eri tahojen kesken. ARJA ISOTALO SDP:n aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Vuorossa ovat tarkastuslautakunnan jäsenet Johanna Aaltonen, Marko Piirainen sekä MInna Tirkkonen. ESITTELYSSÄ HYVINVOINTIALUEEN LUOTTAMUSHENKILÖITÄ SDP:N LUOTTAMUSHENKILÖT ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUEELLA (varsinaiset jäsenet) n ALUEVALTUUSTO Johanna Aaltonen, Anna-Mari Eloranta, Tapani Eskola, Arja Isotalo ( aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja), Jenna Perokorpi, Janne Turunen, Marianne Korpi ja Hannu Vihreäluoto n ALUEHALLITUS Tapani Eskola (2. varapuheenjohtaja) ja Jenna Perokorpi n KANSALLISKIELILAUTAKUNTA Kjell Grönqvist (varapuheenjohtaja) n TARKASTUSLAUTAKUNTA Johanna Aaltonen (varapuheenjohtaja), Marko Piirainen ja Minna Tirkkonen n KEHITTÄMINEN JA YHTEISTYÖ -LAUTAKUNTA Eila Kohonen ja Hannu Vihreäluoto n VARAUTUMINEN JA TURVALLISUUS -LAUTAKUNTA Janne Turunen n PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN -LAUTAKUNTA Anna-Mari Eloranta (varapuheenjohtaja) ja Meri Lohenoja n YKSILÖASIOIDEN JAOSTO Eva Kuntsi n VAALILAUTAKUNTA Matti Lehesniemi TERVEISET PÄÄTTÄJILLE! Anna palautetta hyvinvointiuutisista tai kerro terveiset hyvinvointialueen päättäjille. Palautteesi on arvokasta meille, kiitos! Marko Piirainen, mikä on taustasi? – Olen ollut käytännössä koko työurani töissä järjestöissä ja ammattiyhdistysliikkeessä. Aloitin Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:ssä, jossa toimin muun muassa puheenjohtajana. Sieltä päädyin erinäisten tehtävien kautta nykyiseen pestiini SAK:n hallinto-osaston johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Poliittinen urani alkoi vuonna 1994, kun sain ensimmäisen kunnallisen luottamustehtäväni Kuhmossa. Vuonna 1996 asetuin kuntavaaliehdokkaaksi ja toimin yhden kauden kaupunginvaltuutettuna. Pidin töiden takia 20 vuoden tauon politiikasta, mutta vuonna 2017 asetuin ehdolle Porvoossa, ja nyt on menossa toinen kauteni valtuutettuna. Hyvinvointialueen tarkastuslautakunnassa olen istunut alusta saakka. Mikä sai sinut lähtemään mukaan politiikkaan? – Edesmennyt isäni oli suurin houkuttimeni. Olin 12-vuotias, kun aktiivisena vaalityöntekijänä toiminut isäni levitti eduskuntavaalien mainoksia ja pääsin mukaan ihmettelemään. Seuraavana vuonna oli presidentinvaalit ja kiinnitimme Mauno Koiviston vaalimainoksia Kuhmoon. Se oli todella nastaa! Kun Koivisto sai yli puolet äänistä alueella, joka on perinteisesti ollut demareille heikkoa seutua, totesin, että vaalityöllä voi tosiaan vaikuttaa. Tämä sai minut hurahtamaan politiikkaan. Mikä on ollut mieleenpainuvin hetkesi politiikassa? – Kun olin vuonna 1996 kuntavaaliehdokkaana, isäni kuoli päivää ennen äänestystä. Jäin yhden äänen päähän varsinaisesta paikasta ja mietin, että isäni äänellä olisin tullut valituksi. Valitettavasti hän ei koskaan nähnyt vaalihetkeä. Vuotta myöhemmin nousin valtuutetuksi, kun puolueen neljästä valtuutetusta yksi menehtyi. Minun piti purra hammasta, että silmäkulmani pysyisivät kuivina. Nämä ovat hetkiä, joita en koskaan unohda. Millaisia haasteita näet hyvinvointialueella tarkastuslautakunnan näkökulmasta? – Edellisessä tarkastuslautakunnan kokouksessa oli mukana Ammattiliitto Jytyn ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n luottamusmiehiä. Keskusteluissamme tiivistyi hyvinvointialueen haasteet: Henkilöstökulut ovat ylittämässä budjetin reilusti. Kulut ovat karkaamassa käsistä, vaikka velvoitteet on täytettävä. Jo nyt on haasteita pitää henkilökuntaa. Tämä johtuu palkasta ja muun muassa työn kuormasta. Jos joudumme rajaamaan henkilöstökuluja, henkilöstö äänestää jaloillaan ja työnantaja joutuu rekrytoimaan vuokratyövoimaa, mikä vain kasvattaa ongelmaa. Haasteesta voisi selvitä priorisoinnilla. Mitä ovat ne keskeiset palvelut, joita hyvinvointialueen pitää tuottaa? Mitä palveluja kunnat voisivat tuottaa? Työterveyspalvelujen käyttäminen ei rasita hyvinvointialuetta, joten voisiko siihen kannustaa? Pitäisi myös kartoittaa, voiko muiden alueiden kanssa lisätä yhteistyötä ja sitä kautta saada kustannuksia kuriin. Millaisena koet sote-uudistuksen? – Kun edellinen hallitus päätti sote-uudistuksesta, pohdin, tarvitaanko niin monia hyvinvointialueita. Itä-Uudenmaan alue on sopivan kokoinen, sillä alue on maantieteellisesti iso, mutta muualla Uudellamaalla punnitsisin, tarvitaanko niin monta aluetta kuin nyt on. Uskon siis, että tulevaisuudessa joudumme tarkastelemaan hyvinvointialueiden määriä. Hallinto ja rakenteet maksavat, ja jos rahat vähenevät, karsisin mieluummin hallinnosta ja seinistä kuin palveluista. Täällä idässä haasteena on, voimmeko taata kaikille samat palvelut. Ihmisarvo on jakamaton, ja näin isolla alueella palveluvelvoitteiden ja -lupausten lunastaminen on haasteellista. Millaisia asioita haluat itse edistää tarkastuslautakunnassa? – Olemme jakaneet lautakunnassa vastuita pareille tai työryhmille. Jokaisen vastuulla on käydä säännöllisesti läpi muiden lautakuntien ja hallintojen kokouspöytäkirjoja, keskustella viranhaltijoiden kanssa ja katsoa, että pysymme velvoitteissa. Käymme läpi hallintoa ja taloutta ja teemme mm. huomioita, onko kilpailutuksissa menetelty oikein. Minun ja Minna Tirkkosen vastuulla on seurata varautuminen ja turvallisuus -lautakunnan toimintaa. Pidän erittäin tärkeänä, että pystymme tarkastamaan työskentelyä juoksevasti. Tämä helpottaa arviointikertomuksen tekemistä. JOHANNA AALTONEN MARKO PIIRAINEN MINNA TIRKKONEN
Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter 4 Kun hyvinvointialueita muodostettiin, Uudenmaan osalta päädyttiin erillisratkaisuun. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että HUS-yhtymä vastaa jatkossa neljän Uudenmaan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta, kun taas muilla hyvinvointialueilla erikoissairaanhoito on osa hyvinvointialueen toimintaa. Erillisratkaisun takia Uudenmaan Sosialidemokraatit asettivat tavoitteeksi, että pian hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa, luodaan alueen sosialidemokraateille yhteinen ohjelma, joka kuvaa niin alueellisia erityiskysymyksiä kuin yhteisiä linjojakin. Ohjelmatyötä tehtiin tiiviisti tämän syksyn aikana ja Uudenmaan Sosialidemokraatit hyväksyivät historian ensimmäisen Uudenmaan sote-poliittisen ohjelman syyspiirikokouksessa Hangossa 11.11.2023. Ohjelma kuvaa Uudenmaan hyvinvointialueiden nykytilaa ja tulevaisuutta sekä linjaa yhteisistä tavoitteista tuleville vuosille ja vuosikymmenille yli hyvinvointialuerajojen. Aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tapani Eskola, pitää hyvänä, että SDP on kartoittanut Uudellamaalla alueiden yhteisiä tavoitteita. – Uudenmaan alueella erillisratkaisu edellyttää muita hyvinvointialueita enemmän toimenpiteitä, jotta yhteistyö eri toimijoiden kesken sujuu saumattomasti ja on läpinäkyvää sekä ennustettavaa, Eskola arvioi. – Erillisratkaisu ei saa johtaa alueiden keskinäiseen kilpailuun, sillä silloin myös HUS-yhteistyö ontuu. Yhtenäinen linja niin HUS-kysymyksissä kuin vuoropuhelussa valtiovallan kanssa on tärkeää. Se on kaikkien uusimaalaisten etu, Eskola painottaa. Mikä on Porvoon sairaalan tulevaisuus? Itä-Uudellamaalla on edessä päätökset siitä, missä tiloissa palvelut järjestetään jatkossa. Tällä hetkellä alueen palvelut järjestetään joko kunnilta 3+1 vuoden vuokrasopimuksella vuokratuissa tiloissa tai Porvoon sairaalassa. Alueen asukkaiden kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä on, miten Porvoon sairaala pystyy jatkossa palvelemaan alueen asukkaiden tarpeita. Vuonna 1969 rakennettu sairaala ei enää vastaa nykyajan vaatimuksiin, ja sen korjausvelka on noin 120 miljoonaa euroa. – Tämän lisäksi Näsin terveysasema vaatisi toimiakseen kalliin peruskorjauksen. Molemmissa tilat ovat epäkäytännölliset ja matalat, minkä vuoksi muun muassa uuden teknologian käyttöönotto ei ole mahdollista, Eskola toteaa. Tavoitteena on, että jatkossa saman katon alta saisi sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon että sosiaalihuollon palvelut. Tätä edistetään parhaillaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja HUSin yhteisellä hankkeella. – Olisi kuvaavinta kutsua hanketta sairaalan sijasta hyvinvointikeskukseksi, jossa sote-integraatio saadaan parhaalla mahdollisella tavalla toteutettua, Eskola sanoo. – Vaikka hankkeen suunnittelu on käynnistetty, toteutuakseen se vaatii vielä runsaasti vuoropuhelua ja yhteistyötä ministeriöiden, HUS-yhtymän sekä Porvoon kaupungin suuntaan, Eskola muistuttaa. UUDENMAAN ERILLISRATKAISU VAATII YHTEISTYÖTÄ YLI HYVINVOINTIALUERAJOJEN När välfärdsområdena bildades, kom man för Nylands del fram till en särlösning. Den innebär i praktiken att HUS-sammanslutningen ansvarar för specialsjukvårdstjänsterna i de fyra nyländska välfärdsområdena och Helsingfors stad, medan specialsjukvården är en del av verksamheten i de andra välfärdsområdena. Med anledning av särlösningen satte Socialdemokraterna i Nyland upp som mål att skapa ett gemensamt program som beskriver såväl regionala specialfrågor som gemensamma linjer, så snart välfärdsområdena hade inlett sin verksamhet. Efter ett intensivt arbete under hösten kunde Socialdemokraterna i Nyland godkänna historiens första nyländska socialoch hälsovårdspolitiska program vid sitt höstmöte i Hangö 11.11.2023. Programmet beskriver det nuvarande läget och framtiden i välfärdsområdena och stakar ut gemensamma mål över välfärdsområdesgränserna för kommande år och årtionden. Distriktsstyrelsens andra viceordförande Tapani Eskola tycker att det är en god sak att socialdemokraterna har kartlagt gemensamma mål för de nyländska områdena. – Den nyländska särlösningen förutsätter fler åtgärder än i andra välfärdsområden för att samarbetet mellan olika aktörer ska löpa smidigt och vara transparent och förutsägbart, bedömer Eskola. – Särlösningen får inte leda till konkurrens mellan områdena, i så fall haltar också HUS-samarbetet. En gemensam linje såväl i HUS-frågor som i dialogen med statsmakten är viktigt. Det ligger i alla nylänningars intresse, betonar Eskola. Hurdant är Borgå sjukhus i framtiden? Östra Nyland står inför ett beslut om i vilka utrymmen tjänsterna i fortsättningen ska ordnas. I nuläget ordnas tjänsterna i området antingen i utrymmen som hyrs av kommunerna med 3+1-åriga avtal eller vid Borgå sjukhus. Ur invånarperspektiv är en av de centralaste frågorna hur Borgå sjukhus i fortsättningen klarar av att tillmötesgå invånarnas behov. Sjukhuset, som är byggt år 1969, svarar inte längre mot tidens krav, och renoveringsskulden är omkring 120 miljoner euro. – Utöver det här kräver Näse hälsostation en dyr ombyggnad. Båda byggnaderna är opraktiska och låga och därför är det bland annat inte möjligt att ta i bruk ny teknologi, konstaterar Eskola. Målet är att i framtiden erbjuda både specialsjukvård, primärhälsovård och socialvård under samma tak. Det här jobbar Östra Nylands välfärdsområde och HUS på i ett gemensamt projekt. – Mer beskrivande än att tala om ett sjukhus skulle det vara att tala om ett välfärdscenter, där socialoch hälsovårdsintegrationen på bästa möjliga sätt förverkligas, säger Eskola. Trots att projektplaneringen har kommit i gång krävs det fortfarande mycket dialog och samarbete mellan ministerierna, HUS-sammanslutningen och Borgå stad. ITÄ-UUDENMAAN DEMARIT KIITTÄÄ KULUNEESTA VUODESTA JA TOIVOTTAA RAUHALLISTA JOULUNAIKAA KAIKILLE! JENNA PEROKORPI MARIANNE KORPI TAPANI ESKOLA ARJA ISOTALO JANNE TURUNEN HANNU VIHREÄLUOTO ANNA-MARI ELORANTA JOHANNA AALTONEN SÄRLÖSNINGEN FÖR NYLAND KRÄVER SAMARBETE ÖVER VÄLFÄRDSOMRÅDENAS GRÄNSER