• 1 10 Nuori usko / 22 07 Kohut eivät lannista Fatim Diarraa 22 Jäähyväiset suurille lautasille
• VUODESTA 1960 POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen, 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Tatu Helle, 050 353 3362, toimittaja@jylkkari.fi SIVARI / KUVAAJA Veera Mangström, 050 353 2676, sivari@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA AVUSTANEET About.blank, Fanni Rantala, Ville Larkkonen, Emma Jolkkonen, Iina Niskanen, Julia Harju, Santeri Harju, Anu Jylhä, Maria Leskinen, Niklas Pelkonen, Akseli Ekola, Roosa Niskanen, Iida Vashko, Lauri Niemelä, Oona Mynttinen, Saara Sund. KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA JA PAINOSMÄÄRÄ BotniaPrint, Kokkola, botniaprint.fi Ilmestyy 8 kertaa lukuvuoden aikana 5 000 kpl (abinumero 7 000 kpl, kaupunkinumero 49 000 kpl) ILMOITUSMYYNTI Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI Tilaa Jylkkäri kotiin verkkosivun kautta, tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 9e, muut 47e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti KANSI Kuvitus: About.blank Jyväskylän Ylioppilaslehti 01/2022 KOOSTUMUS 02 INTRO 03 Pääkirjoitus: Kirkon vaikea tehtävä 04 Näin JYYtä kehitetään 05 Kiintiöistä eroon: liikuntapedagogiikan pääsykoe uudistuu 06 Lyhärit ja JYY-kolumni KESKITY 07 Henkilöhaastattelu: Fatim Diarra on oppinut politiikan kohuista 10 Nuori usko: Jylkkäri haastatteli nuoria aikuisia, joille uskonto on tärkeä osa elämää 16 Pulahdus! Tuoko avantouinti euforiaa vai pelkkiä vilunväristyksiä? 18 Naisten futsaljoukkue tavoittelee pääsarjapaikkaa OUTRO 22 Viimeinen ehtoollinen: Jäähyväiset lautasille 23 Kulttuurin arviot 24 Proosa: Kirjoitan joitain sanoja 25 Kommentti: Mielipiteet ovat omiani, voin siis sanoa mitä vaan 26 Paska kotiseutu: Lahti on unelmalomakohde 26 Soitimme: Ilkka Käsmä, vituttaako? 27 Kasvo: Ida Loponen tutki sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumista terveydenhuollossa jyväskylän ylioppilaslehti 03
• VUODESTA 1960 POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen, 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Tatu Helle, 050 353 3362, toimittaja@jylkkari.fi SIVARI / KUVAAJA Veera Mangström, 050 353 2676, sivari@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA AVUSTANEET About.blank, Fanni Rantala, Ville Larkkonen, Emma Jolkkonen, Iina Niskanen, Julia Harju, Santeri Harju, Anu Jylhä, Maria Leskinen, Niklas Pelkonen, Akseli Ekola, Roosa Niskanen, Iida Vashko, Lauri Niemelä, Oona Mynttinen, Saara Sund. KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA JA PAINOSMÄÄRÄ BotniaPrint, Kokkola, botniaprint.fi Ilmestyy 8 kertaa lukuvuoden aikana 5 000 kpl (abinumero 7 000 kpl, kaupunkinumero 49 000 kpl) ILMOITUSMYYNTI Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI Tilaa Jylkkäri kotiin verkkosivun kautta, tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 9e, muut 47e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti KANSI Kuvitus: About.blank Jyväskylän Ylioppilaslehti 01/2022 02 M assaero, niin syksyllä 2010 kävi. Yle TV2:n lokakuussa järjestämän Homoilta-nimisen keskusteluohjelman seurauksena Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistöstä hupeni 40 000 henkilöä kolmen viikon aikana. Syyksi esitettiin kansanedustaja, kristillisdemokraatti Päivi Räsäsen seksuaalivähemmistövastaisia kommentteja. Piikkejä on ollut sen jälkeenkin, erityisesti 2010-luvulla. Vuonna 2011 moni jätti kirkon Kristillisen nuortenmedian Nuotan Älä alistu! -kampanjan seurauksena. Kampanjan mukaan homoja biseksuaalisuudesta parantuu kristinuskon avulla. Ja muita massaeroja: vuonna 2014 eduskunnassa läpimennyt avioliittolaki, vuonna 2016 silloisen arkkipiispa Kari Mäkisen lausunto kannattaa samaa sukupuolta olevien vihkimistä. ENEMMISTÖ kuuluu kirkkoon. Vuoden 2020 lopussa luku oli 67,6 prosenttia eli kaksi kolmesta suomalaisesta. Määrä on kuitenkin laskeva, ollut vuosikymmeniä. Vielä 1980-luvulla suomalaisista yli 90 prosenttia oli evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Muutos heijastaa kirkon asemaa. Vaikka sekularisaatioeli maallistumisteorian ongelma on, että se keskittyy uskoon ja osallistumiseen – ei uskontoon kokonaisuutena (esimerkiksi implisiittinen uskonnollisuus painottaa sitä, mikä yksilöille tai yhteisöille on merkityksellistä, ja voi näin olla ilmetä maallisissa konteksteissa) – tutkimusten mukaan uskonnollisten instituutioiden merkitys on vähentynyt suomalaisessa yhteiskunnassa ja ihmisten henkilökohtaisessa elämässä. Tämä näkyy myös sukupolvien välisenä erona. Nuoremmissa ikäluokissa usko on usein yksityinen asia. Kirkko voi edustaa kollektiivisuutta, johon ei pysty sitoutumaan, jos oma henkisyys on erilaista, sanoi Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Veli-Matti SalEron syyt minen Ylen haastattelussa joulukuussa 2021. Eroja kuitenkin on. Tässä Jylkkärin numerossa on toimittaja Emma Jolkkosen juttu nuorista uskovaisista (s. 12), jotka osallistuvat aktiivisesti kirkkokuntansa toimintaan. He korostavat jutussa saavansa uskonnosta iloa. Tärkeää on lähimmäisten auttaminen ja Jumalan tahdon toteuttaminen. KIRKON OMAN jäsenennusteen viiva osoittaa alaspäin. Siinä missä jäseniä oli vuonna 2021 vajaa 3,7 miljoonaa, kirkko arvioi määrän putoavan parissakymmenessä vuodessa 2,8 miljoonaan. Kehitykseen vaikuttaa selkeimmin kaksi seikkaa, esitti teologian ja uskonnontutkimuksen tohtorikoulutettava Laura Kokkonen artikkelissaan Kirkko brändinä? (2018). Yksi: jäsenenä pysyminen tai eroaminen. Kaksi: uusien jäsenten kastaminen. Haluun kuulua kirkkoon ja kastaa lapsia jäseneksi vaikuttaa se, millainen kuva kirkosta on. Esimerkiksi viime vuosien massaerojen taustalla on ollut ensisijaisesti tilanteet, joissa kirkko on lyhyessä ajassa noussut laajan kritiikin kohteeksi. Kirkon tulevaisuuteen vaikuttaa siis julkisuuskuva, sekä julkinen keskustelu. Lisäksi keskeistä ovat henkilökohtaiset kokemukset. Ajatukset siitä, millainen kirkko on ja miten se toimii. Keitä kirkkoon kuuluu, mitä kirkkoon kuuluminen tarkoittaa? Vaikka nykyään yleisimmät kirkosta eroamisen syyt ovat jäsenyyden kokeminen merkityksettömäksi ja vähäinen tai puuttuva usko, myös mielipide-erot vaikuttavat. Tammikuussa 2021 Helsingin käräjäoikeudessa luettiin syytteet kansanedustaja Päivi Räsäselle kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Ne koskivat pamflettia, lausuntoja radio-ohjelmassa sekä sosiaalisen median julkaisuja, jotka käsittelivät kirkon ja Pride-tapahtuman yhteistyötä 2019. Poliisikuulusteluissa Räsänen puolusti oikeudenkäyntiin johtaneita lausumiaan homoseksuaalisuudesta. Hän myös sanoi, että oli miettinyt kirkosta eroamista.?? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi jyväskylän ylioppilaslehti 03 P Ä Ä K IR J OI TUS Jk. Jylkkärin ulkoasu uudistui! Uuden logon suunnitteli SeasonalSalad.
• Selkeämpiä sääntöjä ja yhdenvertaisuuden edistämistä 04 jyväskylän ylioppilaslehti 05 jyväskylän ylioppilaslehti Vuosittain laadittava toimintasuunnitelma ohjaa JYYn hallituksen toimintaa sekä sitä, miltä ylioppilaskunta näyttää. Jylkkäri kävi läpi kuluvan vuoden painopisteet. Teksti ja kuvitus Oona Komonen T ärkein ohjaava dokumentti, niin voi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelmaa kuvata. Se nimittäin määrittelee, miten JYYtä kehitetään. Näin suunnitelma tehdään: joka syksy kulloisenkin vuoden JYYn hallitus pohtii, mitkä asiat ovat seuraavana vuonna olennaisia. Suunnitelmaan kirjataan erilaisia projekteja, jotka pohjaavat ylioppilaskunnan strategiaan ja arvoihin. Sellaisiin, kuten yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Suunnitelman hyväksyminen on edustajistosta kiinni. Ja se, kuinka hyväksyttyyn suunnitelmaan kirjatut eri projektit toteutuvat, on puolestaan seuraavan vuoden hallituksesta kiinni. Toisin sanoen hallituksen ja sen yksittäisten jäsenien ratkaisuvat ovat avainasemassa siinä, miltä JYY näyttää kunkin vuoden lopussa. Tuore edustajisto valitsi JYYn uuden hallituksen keskiviikkoiltana 8. joulukuuta 2021 järjestäytymiskokoukseen, ja hallitus aloitti työnsä 1. tammikuuta 2022. Mitä kuluvan vuoden aikana on luvassa, entä millaisia tavoitteita JYYn hallituksella on? Tässä jutussa perkaamme ylioppilaskunnan toimintasuunnitelman. Vaikkei suunnitelmaan ole listattu kaikkea, mitä vuoden aikana tapahtuu, se kertoo, mitä ainakin pyritään tekemään. Vuoden 2022 suunnitelma on asiakirjaja sääntöpainotteinen, ja erityinen teema on uusi strategia. 11 UUSI VIISIVUOTISSTRATEGIA. JYYn toimintaa ohjaava dokumentti sisältää kullekin vuodelle erilaisia teemanostoja, kuten vaalivaikuttamista, ja projekteja, kuten brändin kehittämistä. Nykyinen strategia päättyy 2022 lopussa, ja uusi tehdään vuosiksi 2023–2027. Valmistelusta vastaa edustajiston muodostama työryhmä, ja hallitus osallistuu toteutukseen. 22 SÄÄNNÖT UUSIKSI. Edellisvuonna edustajisto ja hallitus havaitsivat, että osa JYYn säännöistä on tulkinnanvaraisia, eivätkä kaikki taivu poikkeustilanteisiin kuten pandemia-aikaan. Esimerkiksi keväällä 2021 asetettiin erityinen valintatoimikunta, jonka tehtävänä oli valita liiketoimintajohtokunnan opiskelijajäsenet. Sääntöjen mukaan toimikunnan koko on viisi henkilöä. Se ei kuitenkaan onnistunut, ei löytynyt tarpeeksi jäseniä. Hallitus joutui pohtimaan ja tulkitsemaan säännöistä, voiko toimikunnan varapuheenjohtaja olla äänivaltainen jäsen. Päädyttiin tulokseen: ei voi. Toimikunta jäi lopulta alle viisihenkiseksi. Kuluvana vuonna hallitus joutuukin todennäköisesti pohtimaan, pitäisikö sääntömääräistä jäsenkokoa muuttaa tai kirjaus poistaa. Lisäksi esimerkiksi edustajiston etäkokoukset pitää joka kerta hyväksyttää jokaisella läsnäolevalla edaattorilla erikseen, jotta kokous on sääntöjen mukainen. Hallituksen tavoite on siis uusia sääntöjä yksiselitteiseksi ja selkeämmiksi, sekä poistaa ristikkäistulkintoja. Lopullinen päätösvastuu on edustajistolla. 33 ASIAKIRJAT AJANTASALLE. Mitkä toimintaa ohjaavat asiakirjat ovat yhä voimassa? Vuoden aikana hallitus tekee inventaariota ja laatii aikataulun siitä, milloin eri asiakirjoja päivitetään. Myös asiakirjojen suhteet toisiinsa syynätään: meneekö esimerkiksi ilmastokestävyyden tiekartta hankintaohjeistuksen edelle vai toisinpäin, ja jos, kumpaa arvotetaan enemmän. Tarkoitus on selkeyttää hallitukselle (toimeenpanijana) ja edustajistolle (päätöksentekijänä), millaisia linjauksia on ja miten niihin voi vaikuttaa. 44 YHDENVERTAISUUTTA. Yksi JYYn arvoista: yhdenvertaisuus. Tällä hetkellä mahdollisuudet osallistua ylioppilaskunnan toimintaan eivät toteudu täysin kaikkien jäsenien, kuten iäkkäämpien, perheellisten, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien, kansainvälisten sekä etniseen tai kansalliseen vähemmistöön kuuluvien opiskelijoiden, osalta. JYYn toiminta on esimerkiksi koettu pitkälti nuorille suunnatuksi, ja lisäksi ylioppilaskunta ja sen piirin järjestö on suurimmaksi osaksi vain suomenkielistä. Kaikki tapahtumat eivät myöskään toteudu esteettömissä tiloissa. Hallitus aikoo kehittää JYYn toimintaa sekä tukea aineja harrastejärjestöjä ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi selvitetään aiemmin huomioimattomien ryhmien, kuten viittomakielisten ja jatko-opiskelijoiden, tarpeita. 55 ILOKIVI. Ilokivi Venuen ja ravintolan kannattavuus ja kävijämäärät ovat keskeinen kysymys JYYn talouden ja liiketoiminnan näkökulmasta. Pandemian aikana tehdyt muutokset alakertaan eivät ole kasvattaneet liikevaihtoa suunnitellusti. Alakerran kehittäminen jatkuu, ja ravintolan kannattavuutta edistetään ilmastokestävämmäksi. ? Juttuun on haastateltu muun muassa hallituksen 2022 puheenjohtajaa Aija Hokkasta, hallituksen 2021 puheenjohtaja Petri Laaksosta, sopo-vastaava Elina Kärkkäistä ja järjestövastaava Matti Heikkilää, sekä ylioppilaskunnan puheenjohtajaa Elma Hyökyä. ? Millaista vuotta hallituksen 2022 jäsenet JYYssä odottavat? Lue jylkkari.fi. MITÄ NYT
• 04 jyväskylän ylioppilaslehti 05 jyväskylän ylioppilaslehti Kiintiömenettelyn loppu Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan sukupuolikiintiöt rikkovat lakia, totesi yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunta. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON liikuntatieteellinen tiedekunta poistaa sukupuolikiintiöt liikunnan opettajankoulutuksen valintaperusteista. Päätöksen taustalla on yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunnan joulukuussa 2021 antama päätös, jonka mukaan käytössä olleet kiintiöt ovat tasa-arvolain vastaisia. Kiintiöt, joiden mukaan liikuntapedagogiikan toisen vaiheen kokeeseen valitaan yhtä paljon naisia ja miehiä, ovat olleet käytössä koulutuksen alusta, vuodesta 1963 saakka. Aiemmin kaksivaiheisen valintakokeen toisen vaiheen soveltuvuuskokeeseen on valittu yhtä paljon miesja naishakijoita. Toisin sanoen valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa korkeammat opiskelupaikkaan oikeuttavat pisteet saanut hakija on sivuutettu kiintiön perusteella ja valintakokeen toiseen vaiheeseen valittu vähemmän pisteitä saanut, eri sukupuolta oleva hakija. Jo aiemmin tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara antoi yliopistolle lausunnon kiintiöiden epätasa-arvoisuudesta. Yliopisto oli kuitenkin eri mieltä. Sen mukaan kiintiöt eivät syrji tai suosi sen paremmin miehiä kuin naisia. Tiedekunta perusteli kiintiöitä muun muassa tyttöjen ja poikien eriytyneellä liikuntakulttuurilla ja sillä, että oppilailla on liikuntakasvatuksessa oikeus omaa sukupuolta edustavaan opettajaan. Maarianvaara piti kuitenkin perusteluja riittämättöminä, ja huomatti, että kiintiöt poistettiin opettajankoulutuksesta jo 1980-luvulla tasa-arvolain myötä. Erimielisyyden vuoksi kiista vietiin yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakuntaan, joka oli ratkaisussaan samaa mieltä tasa-arvovaltuutetun kanssa. Lisäksi lautakunnan mukaan kiintiöt ovat ongelmallisia sukupuoli-identiteetiltään muunsukupuolisten kannalta, koska lain mukaan syrjintä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella on kielletty. Yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö Päivi Saaren mukaan naisja mieskiintiöistä on keskusteltu, mutta muutostoimiin ei ole aiemmin ryhdytty. Hakijat eivät ole kyseenalaistaneet, eikä yliopisto ole saanut ”tässä mielessä oikaisupyyntöjä tai valituksia”. ”Suomessa on kaksi juridista sukupuolta, ja ne [kiintiöt] on sen mukaan määritelty”, Saari sanoo, eikä aiemmin ”ole noussut tarvetta [muuttaa käytäntöä]. Jos asia olisi aktualisoitunut, olisi puututtu”. Liikuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto hyväksyi valintaperusteiden muutokset kokouksessaan 18. tammikuuta 2022. Mikä muuttuu? Liikuntapedagogiikan koulutus antaa pätevyyden liikunnanja terveystiedon opettajaksi. Suomessa heistä 95 prosenttia koulutetaan Jyväskylässä. Aiempina vuosina koulutusohjelmaan on hakenut hieman enemmän miehiä kuin naisia, kuten vuonna 2021. Yhteensä 1 032 hakijasta miehiä oli 549 ja naisia 480. Aloituspaikkoja on vuosittain noin 60. Jos kiintiöitä ei käytetä, tiedekunta on arvioinut, että soveltuvuuskokeisiin kutsuttava joukko koostuisi noin 60 prosenttisesti naisista ja 40 prosenttisesti miehistä, ja jos koetehtävät olisivat nykymuotoiset ja kaikille yhdenmukaiset, fyysiset kokoerot suosisivat liikuntatesteissä miehiä. Muutetaanko koetta? Ei tiedetä vielä. Joka tapauksessa yhdenvertaisuus ja tasa-arvolautakunnan päätös huomioidaan myös toisen valintakoevaiheen suunnittelussa, toteutuksessa ja hakijoiden arvioinnissa. Asia ratkaistaan seuraaviin valintakokeisiin eli kesään 2022 mennessä. ? Teksti Oona Komonen 47 ,5 PROSENTTIA. Alle puolet käytti äänioikeuttaan Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa sunnuntaina 23. tammikuuta 2022. Vaalit järjestettiin kaikkialla Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta, ja alueita on 21. Aluevaltuutetut päättävät hyvinvointialueidensa sote-palveluista ja pelastustoimesta. Suurimmat puolueet olivat kokoomus, sosiaalidemokraatit ja keskusta. Valittujen keski-ikä oli 51 vuotta. ? "Olisipa kyllä perseestä olla taas parikymppinen, nyhertää salaa jotain runoja ja esittää etten ole tylsä." Runoilija, kirjailija Harry Salmenniemi kertoi Keskisuomalaisessa 27.1.2022, että hänellä oli nuorempana vaikeuksia myöntää kuuntelevansa Chopinia tai nauttivansa japanilaisesta modernismista. todennäköisesti pohtimaan, pitäisikö sääntömääräistä jäsenkokoa muuttaa tai kirjaus poistaa. Lisäksi esimerkiksi edustajiston etäkokoukset pitää joka kerta hyväksyttää jokaisella läsnäolevalla edaattorilla erikseen, jotta kokous on sääntöjen mukainen. Hallituksen tavoite on siis uusia sääntöjä yksiselitteiseksi ja selkeämmiksi, sekä poistaa ristikkäistulkintoja. Lopullinen päätösvastuu on edustajistolla. 33 ASIAKIRJAT AJANTASALLE. Mitkä toimintaa ohjaavat asiakirjat ovat yhä voimassa? Vuoden aikana hallitus tekee inventaariota ja laatii aikataulun siitä, milloin eri asiakirjoja päivitetään. Myös asiakirjojen suhteet toisiinsa syynätään: meneekö esimerkiksi ilmastokestävyyden tiekartta hankintaohjeistuksen edelle vai toisinpäin, ja jos, kumpaa arvotetaan enemmän. Tarkoitus on selkeyttää hallitukselle (toimeenpanijana) ja edustajistolle (päätöksentekijänä), millaisia linjauksia on ja miten niihin voi vaikuttaa. 44 YHDENVERTAISUUTTA. Yksi JYYn arvoista: yhdenvertaisuus. Tällä hetkellä mahdollisuudet osallistua ylioppilaskunnan toimintaan eivät toteudu täysin kaikkien jäsenien, kuten iäkkäämpien, perheellisten, vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien, kansainvälisten sekä etniseen tai kansalliseen vähemmistöön kuuluvien opiskelijoiden, osalta. JYYn toiminta on esimerkiksi koettu pitkälti nuorille suunnatuksi, ja lisäksi ylioppilaskunta ja sen piirin järjestö on suurimmaksi osaksi vain suomenkielistä. Kaikki tapahtumat eivät myöskään toteudu esteettömissä tiloissa. Hallitus aikoo kehittää JYYn toimintaa sekä tukea aineja harrastejärjestöjä ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi selvitetään aiemmin huomioimattomien ryhmien, kuten viittomakielisten ja jatko-opiskelijoiden, tarpeita. 55 ILOKIVI. Ilokivi Venuen ja ravintolan kannattavuus ja kävijämäärät ovat keskeinen kysymys JYYn talouden ja liiketoiminnan näkökulmasta. Pandemian aikana tehdyt muutokset alakertaan eivät ole kasvattaneet liikevaihtoa suunnitellusti. Alakerran kehittäminen jatkuu, ja ravintolan kannattavuutta edistetään ilmastokestävämmäksi. ? Juttuun on haastateltu muun muassa hallituksen 2022 puheenjohtajaa Aija Hokkasta, hallituksen 2021 puheenjohtaja Petri Laaksosta, sopo-vastaava Elina Kärkkäistä ja järjestö-vastaava Matti Heikkilää, sekä ylioppilaskunnan puheenjohtajaa Elma Hyökyä. ? Millaista vuotta hallituksen 2022 jäsenet JYYssä odottavat? Lue jylkkari.fi. N U M ER A A L I MITÄ NYT ÄLÄYS
• 06 jyväskylän ylioppilaslehti 07 jyväskylän ylioppilaslehti Lähiopetusta lisätään asteittain JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO lisää lähiopetusta asteittain helmikuun alusta lähtien. Linjauksen teki yliopiston koronajohtamisryhmä keskiviikkona 26. tammikuuta. Taustalla oli valtioneuvoston 18. tammikuuta tekemä päätös luopua korkeakoulujen etäopetussuosituksesta, sekä huoli opiskelijoiden jaksamisesta ja tiedon lisääntyminen omikron-koronavariantista. Yliopiston mukaan opettaja voi oman harkintansa mukaan järjestää opetustilanteen lähiopetuksena tai siten, että osa opiskelijoista on läsnä ja osa etänä, jos opetuksen pedagoginen toteutus, opetustila ja tekniikka mahdollistavat samanaikaisen toteutuksen. Opettajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta järjestää lähiopetukseensa etäosallistumismahdollisuutta. Milloin mikäkin kurssi sitten järjestetään etänä, milloin läsnä? ”Yksityiskohtaisesti mahdoton sanoa”, yliopiston koulutuspalveluiden koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen vastaa. ”Se on tilannekohtaista. Riippuu siitä, mitä kurssilla on suunniteltu ja missä kohtaa on sopivaa lisätä lähiopetusta.” Ikosen mukaan opettajia kannustetaan järjestämään lähiopetusta niissä tapauksissa, joissa ryhmäkoko ja oppimistila mahdollistavat turvallisen opetustilanteen. Päätöksistä vastaavat myös opetusta antavat yksiköt itse. Lähiopetusta kohti siirtymisen lisäksi yliopisto päätti, että tilakohtainen kapasiteettirajoitus höllentyy. Tammikuuhun asti maksimihenkilökapasiteetti tilaa kohti on ollut puolet, mutta nyt yhdessä opetustai tenttitilassa saa olla kerrallaan korkeintaan 50 henkilöä. Käytännössä se tarkoittaa, että massaluennot eli suuria opetusryhmiä koskevat opetustilanteet järjestetään edelleen etätai verkko-opetuksena. Yliopisto ei ottanut kantaa siihen, millä aikavälillä massaluentoja voidaan järjestää. Tilannetta arvioidaan säännöllisesti. Opiskelijoita kannustetaan hyödyntämään itseopiskelutiloja. Tapahtumatoiminnassa on edelleen viranomaisrajoituksia, eikä suuria lähitilaisuuksia ja -tapahtumia järjestetä ainakaan ennen 27. helmikuuta. ? Tatu Helle Terveydenhoitomaksujärjestelmä arviossa KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN terveydenhoitomaksu muuttui vuosi sitten. Tammikuussa 2021 voimaan tulleen lain myötä kaikki korkeakoulututkintoa suorittavat ovat yhdenvertaisia terveydenhoidon piirissä, ja aiemmin vain yliopisto-opiskelijoille tarkoitetut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön eli YTHS:n palvelut laajenivat myös ammattikorkeakoululaisille. Ennen muutosta yliopisto-opiskelijat maksoivat YTHS:n palveluista ilmoittautuessaan läsnäolevaksi opiskelijaksi ja maksaessaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Uuden järjestelyn myötä maksaminen ei ole automaattista, ja maksu täytyy itse maksaa erikseen Kelalle. Lukukaudessa määrä on 35,80 euroa. Keväällä 2021 Kela lähetti noin 44 000 opiskelijalle muistutuksen maksamattomasta laskusta. Syyslukukaudella puolestaan 273 000 maksuvelvollisesta opiskelijasta noin 45 000 sai karhukirjeen. Maksumuistutuksesta peritään 5 euroa. Jos opiskelija ei sen jälkeen maksa, Kela voi kuitata eli vähentää maksun opintorahasta ilman opiskelijan suostumusta. Jos kuittaus ei onnistu, maksu siirretään ulosottoon. Viime keväänä noin 4 400 opiskelijan maksu kuitattiin opintorahasta ja noin 6 200 meni ulosottoon. Syksyllä vastaavat luvut olivat noin 5 200 ja noin 7 000. Nyt alkaneelle kevätlukukaudelle on ilmoittautunut noin 260 000 korkeakouluopiskelijaa. Maksun eräpäivä oli 31. tammikuuta 2022. Kela on saanut opiskelijoilta palautetta maksujärjestelystä. Miksi Kela ei lähetä laskua ennen eräpäivää? Siksi, että Kelalla ei ole tietoa kaikista maksuvelvollisista ennen eräpäivää, sanoo Kelan tiimipäällikkö Emmi Lehtonen sanoo. Hänen mukaansa palautteen määrä on ollut pientä. Sen perusteella Kela on kuitenkin pyrkinyt kehittämään maksusovellusta sekä tiedotekirjeen ja verkkosivujen ohjeistusta. Meneillään on arviointi vuoden 2021 kokemuksista ja mahdollisista kehittämiskohteista. ? Veera Mangström GRADUA VAILLE jyväskylän ylioppilaslehti S yksyllä 2021 tilanne näytti toiveikkaalta. Jyväskylän yliopisto väläytti kaikista koronarajoituksista luopumista vuoden 2022 alussa, mutta joulukuun aikana pandemiatilanne otti askeleen huonompaan suuntaan. Tammikuussa kevätlukukausi alkoi jälleen piinaavassa tilanteessa. Vaikka yliopisto tiedotti tammikuun lopulla avaavansa lähiopetusta asteittain helmikuun alusta, joutuu moni korkeakouluopiskelija siitä huolimattta jatkamaan suurilta osin etäopetuksessa. Ongelmana ei ole vain kotona opiskelusta aiheutuva huono ergonomia. Tiukkojen rajoitusten vuoksi sosiaaliset kontaktit jäävät minimiin ja opiskelukavereita näkee vain tietokoneen näytön välityksellä. Tilanne on ja on ollut hälyttävä jo pitkään. Etäopetus, ryhmäytymisen ja tutustumisen poisjääminen, erilaisten tapahtumien peruuttaminen sekä kokoontumisrajoitukset koettelevat opiskelijoiden mielenterveyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Kelan joulukuussa 2021 julkaiseman valtakunnallisen korkeakouluopiskelijoiden terveysja hyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella moni opiskelija voi huonosti. Yksinäisyys ja kuulumattomuuden tunne ovat lisääntyneet, masennuksen ja ahdistuneisuuden oireet ovat yleisiä. THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan juuri pandemian takia vähentyneet sosiaaliset kontaktit ja etäopetuksen kuormittavuus ovat syitä mielenterveyden ongelmiin. Vaikka lähiopetukseen siirtyminen jakaa mielipiteitä – toisille etäopetus sopii hyvin – se kuitenkin lisäisi opiskelijoiden kaipaamia sosiaalisia kontakteja ja selkeämpiä opiskelurutiineja. Tämä ei tosin ratkaise mielenterveysongelmia. Toimia niiden eteen onkin tehtävä välittömästi. Erilaiset opiskelijoiden palvelut kuten hyvinvointipalveluja tarjoava Student Life ja YTHS pyrkivät edistämään opiskelijahyvinvointia, mutta resursseja tulisi yhä enemmän kohdentaa mielenterveysongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Lopuksi meistä jokainen voi myös itse tehdä jotain tilanteen eteen. On tärkeää pitää huolta itsestään ja hakeutua avun piiriin tarvittaessa. Olla armollinen itselleen ja pitää huolta omista voimavaroistaan. ? Kirjoittaja on JYYn hallituksen sosiaalipolitiikasta sekä hyvinvoinnista ja liikunnasta vastaava jäsen. Fanni Rantala Opiskelijoiden hyvinvointi on koetuksella, ja yksi syy on etäopiskelupiina Palstalla JYYläiset kolumnoivat. LYHÄRIT J YY-K O L U M N I
• 06 jyväskylän ylioppilaslehti 07 jyväskylän ylioppilaslehti tuessaan läsnäolevaksi opiskelijaksi ja maksaessaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Uuden järjestelyn myötä maksaminen ei ole automaattista, ja maksu täytyy itse maksaa erikseen Kelalle. Lukukaudessa määrä on 35,80 euroa. Keväällä 2021 Kela lähetti noin 44 000 opiskelijalle muistutuksen maksamattomasta laskusta. Syyslukukaudella puolestaan 273 000 maksuvelvollisesta opiskelijasta noin 45 000 sai karhukirjeen. Maksumuistutuksesta peritään 5 euroa. Jos opiskelija ei sen jälkeen maksa, Kela voi kuitata eli vähentää maksun opintorahasta ilman opiskelijan suostumusta. Jos kuittaus ei onnistu, maksu siirretään ulosottoon. Viime keväänä noin 4 400 opiskelijan maksu kuitattiin opintorahasta ja noin 6 200 meni ulosottoon. Syksyllä vastaavat luvut olivat noin 5 200 ja noin 7 000. Nyt alkaneelle kevätlukukaudelle on ilmoittautunut noin 260 000 korkeakouluopiskelijaa. Maksun eräpäivä oli 31. tammikuuta 2022. Kela on saanut opiskelijoilta palautetta maksujärjestelystä. Miksi Kela ei lähetä laskua ennen eräpäivää? Siksi, että Kelalla ei ole tietoa kaikista maksuvelvollisista ennen eräpäivää, sanoo Kelan tiimipäällikkö Emmi Lehtonen sanoo. Hänen mukaansa palautteen määrä on ollut pientä. Sen perusteella Kela on kuitenkin pyrkinyt kehittämään maksusovellusta sekä tiedotekirjeen ja verkkosivujen ohjeistusta. Meneillään on arviointi vuoden 2021 kokemuksista ja mahdollisista kehittämiskohteista. ? Veera Mangström VALMIS GRADUA VAILLE Kymmenen vuotta sitten Fatim Diarra paloi loppuun ja jätti korkeakouluopintonsa kesken. Hän etsi itseään ja hurahti politiikkaan. Nyt hän haluaa jatkaa siitä, mihin opinnot Jyväskylän yliopistossa jäivät. jyväskylän ylioppilaslehti ›› hyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella moni opiskelija voi huonosti. Yksinäisyys ja kuulumattomuuden tunne ovat lisääntyneet, masennuksen ja ahdistuneisuuden oireet ovat yleisiä. THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan juuri pandemian takia vähentyneet sosiaaliset kontaktit ja etäopetuksen kuormittavuus ovat syitä mielenterveyden ongelmiin. Vaikka lähiopetukseen siirtyminen jakaa mielipiteitä – toisille etäopetus sopii hyvin – se kuitenkin lisäisi opiskelijoiden kaipaamia sosiaalisia kontakteja ja selkeämpiä opiskelurutiineja. Tämä ei tosin ratkaise mielenterveysongelmia. Toimia niiden eteen onkin tehtävä välittömästi. Erilaiset opiskelijoiden palvelut kuten hyvinvointipalveluja tarjoava Student Life ja YTHS pyrkivät edistämään opiskelijahyvinvointia, mutta resursseja tulisi yhä enemmän kohdentaa mielenterveysongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Lopuksi meistä jokainen voi myös itse tehdä jotain tilanteen eteen. On tärkeää pitää huolta itsestään ja hakeutua avun piiriin tarvittaessa. Olla armollinen itselleen ja pitää huolta omista voimavaroistaan. ? LYHÄRIT H E N K ILÖ K UVA
• V uonna 2011 Fatim Diarra kertoi kahdesta kilpailevasta motostaan. Hänet oli valittu Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen sosiaalipolitiikasta ja Kampus Kustannuksesta vastaavaksi jäseneksi. Jyväskylän ylioppilaslehti haastatteli häntä. Ensimmäinen motto oli hänen virolaisen opiskelijakaverinsa ja järjestöaktiivin Kadri Vanemin ”Some people like following rules more than getting things done”. Toinen Pohjois-Korean entisen johtajan Kim Il Sungin ”Mitä iloa on elämästä, jos vain syö riisiä, eikä osallistu puolueen kokouksiin eikä puolue-elämään”. Entä nyt, reilu kymmenen vuotta myöhemmin? ”Olen edelleen sitä mieltä, että molemmat motot ovat hyviä ja todella hauskoja.” Tällä hetkellä Diarran motto kuitenkin on ”Enemmän saa hunajalla kuin etikalla”. Asioita saa paremmin aikaan, kun on ihmisille ystävällinen ja yrittää keskittyä hyviin asioihin. ”Suomi on pieni maa, jossa kaikki huonolla tuurilla tuntevat tai ovat sukua toisilleen. Jos kohtelee matkan varrella ihmisiä ikävästi, elämä muodostuu aika hankalaksi.” F atim Diarra on vihreiden entinen varapuheenjohtaja, ja nykyinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja -valtuuston puheenjohtaja. Poliitikon ura oli hänelle itsestään selvä jo vuonna 2009, kun hän aloitti yhteiskuntapolitiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa. ”Se tai Kelan virkailija.” Palo politiikkaan syttyi lukioaikana Kanadassa opiskelijavaihdossa. Siihen asti teini-ikäistä Diarraa oli kiinnostanut lähinnä ”pojat ja tupakan polttaminen”. Kanadassa hänen pienituloisten opiskelijatovereidensa ainoat vaihtoehdot tulevaisuudessa olivat heidän itsensä mukaan synnyttäminen tai työskentely paperitehtaalla taikka paikallisessa hypermarketissa. Diarran mukaan vaihtoehdottomuus elämässä vähentää ihmisten mielenkiintoa ympäröivää maailmaa ja ympäristöä kohtaan. Kanadassa roskattiin, ei kierrätetty ja autot olivat suurikokoisia bensasyöppöjä. Se oli nuoren Diarran mielestä hirveää. ”En halunnut, että Suomessa ihmiset eivät voi unelmoida, eikä heillä ole elämässä vaihtoehtoja.” Yliopisto-opintojen alkaessa Diarra oli jo poliittisesti aktiivinen vihreiden nuorisojärjestössä sekä Suomen lukiolaisten liitossa. Opiskelijapolitiikkaan lähteminen oli itsestäänselvyys. Kolmen Jyväskylässä vietetyn vuoden aikana hän teki enemmän töitä ylioppilaskunnassa kuin keräsi opintopisteitä. Samaan aikaan hän kohtasi elämässään vaikeita aikoja. Vuonna 2011 hänen isänsä menehtyi ja parisuhde päättyi. ”Olin uskomattoman väsynyt ja aika iloton. En nauttinut siitä, mitä opiskelin, tai elämästäni Jyväskylässä.” Lopulta hän palasi Helsinkiin, josta oli Jyväskylään muuttanut. ”Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jättää leikki kesken ja yrittää löytää itseni.” Helsingissä Diarra lähinnä käveli metsässä mustan labradorinnoutajansa kanssa ja kuunteli True Blood -vampyyriäänikirjoja, jotka ovat ”käytännössä pehmopornoa”. ”Vähitellen aloin taas nauraa.” Kevät tuli ja Diarra mietti, että jotain ihmisen olisi varmaan hyvä tehdä. Hän otti vastaan töitä opettajansijaisena Mikkolan koulusta Vantaalta. ”Ajattelin, että olen tässä todella hyvä ja halusin opettajaksi.” Hän aloitti opinnot Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tavoitteenaan valmistua historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi. Pikkuhiljaa Diarra alkoi taas kiinnostumaan politiikasta. Samalla hän tuli tulokseen, ettei hänestä tulekaan opettajaa. Vuonna 2016 tie vei edunvalvontatöihin Suomen ylioppilaskuntien liittoon ja vuotta myöhemmin Helsingin kaupunginvaltuustoon. D iarralla on toinenkin motto: ”Itselleen ei kannata vittuilla, koska maailma vittuilee sinulle tarpeeksi.” Mitä korkeammalla politiikassa ollaan, sitä todennäköisemmin maailma nimittäin toisinaan vittuilee. Vuonna 2017 Diarra joutui mediakohun keskelle, kun hän rinnasti henkilökohtaisen Facebook-sivunsa kommentissa maaseudun insestiin ja vaimonhakkaamiseen. Ruutukaappaus viestistä levisi somessa ja mediassa, ja esimerkiksi keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä jakoi sitä eteenpäin omissa kanavissaan. Jälkikäteen Diarra pahoitteli kommenttiaan. ”Se oli huono, sydämetön ja julma vitsi, mikä oli täysin väärin.” Vuonna 2020 Diarraa kritisoitiin siitä, että hän kaupunginvaltuuston jäsenenä sai polkupyörävalmistaja Helkamalta 3 000 euron arvoisen sähköpyörän vastineeksi siitä, että markkinoi pyörää sosiaalisessa mediassa. Poliisikin teki asiasta esiselvityksen. Sen mukaan Diarra ei kuitenkaan ollut menetellyt asiassa lainvastaisesti. Myöhemmin Diarra maksoi pyörästä Helkamalle ja ”se on tuossa kotipihalla edelleen”. ”Olen tyytyväinen, että olen ottanut turpaani ja mokaillut. Mitä aiemmin oppii ymmärtämään oman valtansa ja esimerkkinsä voiman, sen parempi. Tulen varmasti vielä mokaamaan. Se pitää hyväksyä.” Joskus politiikka tuntuu silti raskaalta. Kohujen aikana hänelle lähetetty vihapalautteen määrä on ollut massiivista. ”Olen nainen ja musta. Saan tappouhkauksia 08 jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 09 KUKA FATIM DIARRA • 35 vuotta • asuu Helsingissä • yhteiskuntatieteiden kandidaatti • vihreiden entinen varapuheenjohtaja, nykyinen Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu • nauttii ajan viettämisestä ihmisten kanssa • ollut partiossa 25 vuotta, mutta menee mieluummin terassille kuin metsään Teksti Tatu Helle Kuvat Ville Larkkonen
• "Mitä aiemmin oppii ymmärtämään oman valtansa ja esimerkkinsä voiman, sen parempi." 08 jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 09 sellaisinakin viikkoina, kun en tee mitään. Onneksi on hyvä lähipiiri, eikä tarvitse kestää mitään yksin.” Jotkut asiat jaksavat yhä yllättää. Esimerkiksi jos joku lähettää valokuvan peniksestään. Tätä tapahtuu Diarran mukaan viikoittain. ”Koska olen feministi, jotkut lähettävät peniksen kuvan. Että tässä sinulle, kun olet varmaan puutteessa. Olen ollut kohta kahdeksan vuotta naimisissa, en ole peniksen pulassa.” ”Mietin, että mikä olisi se hetki minulla, että kostaisin jollekin henkilölle lähettämällä tälle kuvan pillustani. Tai ha-haa tissi!” Vaikka kuvat lähinnä naurattavat Diarraa, hän huomattaa, että kyse on seksuaalisesta ahdistelusta. ”Ne ovat aika surkeita löllyköitä. Jos minulle lähetetään peniksen kuva, näytän sen kavereilleni. Katsokaa, miten tyhmän näköinen muna. Kuvien lähettäminen vähenee aina, kun kerron miten suhtaudun niihin. En usko, että kukaan mies haluaa, että hänen penikselleen nauretaan.” Peniskuvista ja parista kohusta huolimatta politiikka on palkitsevaa. ”Sillä mitä teen ja sanon, pystyn muuttamaan todellisuutta paremmaksi. Se antaa voimaa.” Diarran mielestä poliittisia päätöksiä pitää tehdä tutkitun tiedon perusteella, mutta paras tulos syntyy, kun päätöksiä tekee mahdollisimman monipuolinen joukko. Vaikka hän on ylpeä, että nykyisen Suomen hallituksen johdossa on korkeasti koulutettuja nuoria naisia, paras hallitus koostuisi ihmisistä eri ikäryhmistä ja taustoista. Silloin ei tehdä päätöksiä, jotka pahaa tarkoittamatta kohtelevat jotain ihmisryhmää huonosti. V uonna 2020 Diarra päätti jatkaa yhdeksän vuotta aiemmin kesken jääneitä opintojaan Jyväskylän yliopistossa. ”Minua hävetti, että kaikki alaiseni olivat maistereita. Tajusin, että voin tehdä opintoja Helsingistä, koska kaikki on etänä.” Nykyisin Diarra on kaupunginvaltuuston puheenjohtamisen lisäksi töissä yhteiskunnallisen viestinnän asiantuntijana viestintätoimisto Pohjoisranta BCW:llä, josta jäi opintovapaalle syksyllä 2021. Viime vuonna valmistunut kandidaatin tutkielma nimeltään Raiskaus kuin kevättulva käsitteli sitä, miten raiskauksia käsitellään mediassa. Diarran mukaan mediassa raiskaukset usein vain tapahtuvat ja jutuista häivytetään aktiivinen tekijä. Opintovapaa jatkuu vielä vuoden 2022 loppuun. Sitä ennen on tarkoitus saada maisterin paperit. Vuosi 2011 JYYn hallituksessa kasvatti intoa politiikkaan, samoin kuin hallituskautta edeltänyt edustajistojäsenyys. Niistä ajoista ainakin yksi asia on toisin. Diarran entisen edustajistoryhmänsä nimi ei ole enää Grönioni, vaan JYYn vihreät opiskelijat. Mitä mieltä hän on muutoksesta? ”Opiskelijapolitiikan pitää heijastaa ihmisiä, jotka sitä sillä hetkellä tekevät. Alumnien tehtävä on pitää turpansa kiinni. Minun puolestani Vihreät opiskelijat Jyväskylässä voivat kutsua itseään vaikka perunaksi.” ? H E N K ILÖ K UVA
• NUORI USKO Suomalaisnuorten uskonnollisuus on vähentynyt, ja harva osallistuu aktiivisesti seurakunnan toimintaan. Jylkkäri haastatteli nuoria, joille uskonto on tärkeä osa elämää. Teksti Emma Jolkkonen Kuvat Iina Niskanen & Veera Mangström NUORI USKO jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 11 1o
• NUORI USKO K errostalohuoneiston täyttää hengellinen laulu. Kymmenkunta ihmistä seisoo eri puolilla huonetta ylistäen Jumalaa. Joku heiluttaa kultaista lippua laulun tahtiin. Lopuksi Jyväskylän Rajakadulla rukoillaan. On ensimmäinen adventtisunnuntai, 28. marraskuuta 2021. Ulkona on pimeää. Jyväskylä Missio Churchin ehtoolliskokous on päättymässä. Kyse on noin sadan henkilön kristillisestä paikallisseurakunnasta. Osa Jyväskylän Missio Churchiin kuuluvista on tullut uskoon vasta aikuisiällä, niin myös 29-vuotias Veera Hytönen. Tai oikeastaan hän tuli uskoon uudestaan kuusi vuotta sitten. Sitä ennen uskonto oli hänelle lähinnä sääntöjä ja omituista hihhulointia. Taustalla oli lapsuuden pettymys. Helluntailaisessa perheessä kasvaneen Hytösen lapsuutta varjosti äidin vakava sairaus. Piti ottaa vastuuta varhain. Öisin Hytönen itki ja rukoili parempaa elämää. Mikään ei muuttunut. Kun vanhemmat erosivat Hytösen ollessa teini-ikäinen, hän katkaisi välit Jumalaan. Uskon tilalle tuli alkoholi. Vuosien aikana alkoholi alkoi hallita elämää koko ajan enemmän. Samaan aikaan Hytönen kuitenkin myös kaipasi Jumalaa ja lapsuudessaan menettämäänsä uskoa. Syksyllä 2016 kätilöksi opiskeleva Hytönen sai harjoittelunohjaajakseen Eevan, jonka lempeys mursi padot. ”Mulla oli pelko uskovia kohtaan ja mielikuva, että he ovat tuomitsevia. Mutta Eeva oli sydämellinen.” Eeva kutsui Hytösen ja tämän miesystävän Joonaksen uskonnolliseen Missiomaailma-yhdistyksen Nouse Suomi -tapahtumaan. Syyskuun 2016 lopussa järjestetyn tapahtuman pääpuhuja oli Eevan veli, Mission Churchin pastori Jukka Mononen. ”Nauroin Eevalle, että tulen tapahtumaan vain, jos Joonaskin tulee.” Hytösen yllätykseksi Joonas suostui. Kun Hytönen astui Jyväskylän Aalto-saliin, sisään hyökyi kummallinen, ihana kuplinta. Tuon illan päätteeksi Hytönen meni alttarille ja pyysi pastoria rukoilemaan hänelle ”rauhaa ja rakkautta”. Kotiin päästyään Hytönen luki Raamattua kuukauden putkeen. H ytönen on poikkeus. Moni suomalaisnuorista ei hänen tavoin ole uskossa. Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilaston mukaan 15–24-vuotiaista yhteensä 480 909 kuuluu johonkin uskontokuntaan. Samaisen tilaston mukaan uskontokuntiin kuulumattomien osuus nuorten kohdalla on 125 733. Luku ei kuitenkaan kerro, kuinka aktiivisesti nuoret ovat mukana uskonnollisessa toiminnassa tai uskovatko he ylipäätään. Jotain suuntaa antavaa kuitenkin on. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon alaisen Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan 15–29-vuotiaista vain 15 prosenttia uskoo kristinuskon opettamaan Jumalaan ja alle 5 prosenttia osallistuu seurakuntien järjestämiin tilaisuuksiin tai vapaaehtoistoimintaan viikoittain. Luku on pienentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Nuorten uskonnollisuus on siis vähentynyt. ”Uskonnottomuus on kääntymässä uudeksi normaaliksi”, sanoo Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Kirkon tutkimuskeskuksen luku kuitenkin kattaa vain evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet. On esimerkiksi arvioitu, että islaminuskoisten nuorten määrä kasvaa Suomessa tulevaisuudessa. Mutta vaikka yleinen trendi näyttäisi olevan, että nuorten uskonnollisuus vähenee esimerkiksi kristinuskon osalta, se ei kuitenkaan tarkoita Sohlbergin mukaan hengellisyyden katoamista. Esimerkiksi joogan ja meditaation suosio on kasvanut nuorten aikuisten keskuudessa, ja katsomuksellisen etsinnän merkitys on korostunut. Nuoret voivat siis olla avoimia henkisyydelle kiinnittymättä selkeästi minkään uskonyhteisön toimintaan. Eräs toinenkin selkeä muutos on tapahtunut. Yhteisölähtöisestä uskosta on siirrytty individualistisempaan eli yksilölähtöisempään suuntaan. Yksilöt siis päättävät itse millä tavoin harjoittavat uskontoa, ja henkisyyden harjoittamisessa painottuvat yksilölliset kokemukset. Kokonaisuutta rakennetaan itsenäisesti, ei uskonnollisten yhteisöjen auktoriteetin varjossa. Ja korostuu yksilöllisyys myös muutoin. Sohlbergin mukaan länsimaisessa yhteiskunnassa, kuten Suomessa, usko on aina mielletty yksityisasiaksi. Siitä ei ulkopuolisille juuri huudella. K aikki eivät kuitenkaan arastele. Jehovan todistajiin kuuluvalle Pilvi Ahdesalolle, 31, uskosta puhuminen on ollut lapsuudesta saakka tärkeä osa elämää. Siksi hän kiertää ovelta ovelle kertomassa Jehovasta. Tosin koronapandemian aikana ovilla kiertely on ollut tauolla. Ahdesalo on tehnyt saarnaamistyötä puhelimitse. Hän soittaa lähinnä ennestään tuntemilleen ihmisille, sillä nykyään yhteystietoja ei saa enää kootusti puhelinluettelosta. Toisinaan keskustelu tuntemattomien kanssa on voinut alkaa muualla, jopa lenkillä Jyväsjärven rannalla. Ahdesalon mukaan korona-aikana ihmiset ovat olleet aiempaa innostuneempia juttelemaan. Jehovan todistajien usko eroaa perinteisestä kristinuskosta monin tavoin, vaikka todistajat lukevat Raamattua ja uskovat Jumalaan, tosin Jehovan nimellä. Todistajat eivät esimerkiksi usko Helvettiin. He myös kieltävät kolminaisuusopin, eivätkä pidä oppiin uskovia oikeina kristittyinä. Lisäksi he korostavat lopun ajan odotusta. Siksi saarnaamistyö on Jehovan todistajille tärkeää myös pandemia-aikaan. Maanjäristykset, nälänhädät, sodat ja epidemiat ovat merkki siitä, että nykyinen maailmanjärjestys loppuu pian. Sen jälkeen uusi maailma alkaa, ja kärsimys ja pahuus poistuvat maapallolta. Osa ihmisistä jatkaa elämäänsä Maassa kuolematta koskaan, ja lisäksi Jehova herättää joukon kuolleista jatkamaan hyvää ja täydellistä elämää. Ikuista elämää eläviä ihmisiä hallitsee 144 000 taivaaseen valittua ihmistä Kristuksen johdolla. Sitä milloin uusi maailma alkaa, eivät Jehovan todistajat tarkalleen tiedä. Ahdesalo arvelee, että ennen hänen kuolemaansa. ”Kukaan ei voi tietää tarkkaa hetkeä, mutta uskon vahvasti, että se tapahtuu mun elinaikana.” U sko merkitsee Ahdesalolle lähimmäisten auttamisen lisäksi Jumalan tahdon toteuttamista. Raamatun tutkiminen ja oppien noudattaminen on uskonnollisia tunnekokemuksia tärkeämpää. Usko on niin tärkeää, että hän muutti Jyväskylään Forssasta osittain siksi, että pääsee julistamaan suuremmassa kaupungissa. Aktiivisen vapaaehtoistyön mahdollistaa perheettömyys ja kolmipäiväinen työviikko vakuutusyhtiössä. Ja täysin omasta valinnasta, hän vakuuttaa useita kertoja. ”Saarnaamistyö antaa iloa.” Sen ohella Ahdesalo osallistuu kaksi kertaa viikossa Jehovan todistajien kokouksiin. Niissä keskustellaan Raamatusta, harjoitellaan kohtaamistilanteita ja kuunnellaan opetusta. Kokoukset ovat kaikille avoimia. ”Opetus on todella yksinkertaista, sen ymmärtävät lapset ja uudet tulijat.” Jehovan todistajat viettävät aikaa toistensa kanssa myös kokousten ulkopuolella ja yhteisö on tiivis. Ahdesalo luottaa toisiin todistajiin niin vankasti, että antaisi kotiavaimensa kenelle tahansa todistajalle. Vaikka jaetut normit ja uskomukset lujittavat yhteenkuuluvuutta ja vahvistavat käsitystä oman yhteisön erityislaatuisuudesta, ne voivat myös sulkea joitain ulkopuolelle. Esimerkiksi avoimesti homoseksuaalisuutta harjoittavat tai liikkeen oppeja kritisoivat henkilöt eivät voi kuulua Jehovan todistajiin. ”Jos ei halua elää Raamatun mukaan, sitten voi erota meidän järjestöstämme. Ei ole pakko kuulua Jehovan todistajiin, jos ei sitä halua.” NUORI USKO jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 11 1o
• Uskonyhteisöstä irtautuneiden ja uskonkysymyksiin kriittisesti suhtautuvien todistajien kohtelu on noussut viime vuosina säännöllisesti mediassa esille. Monet entiset todistajat ovat kertoneet siitä, etteivät yhteisön jäsenet saa olla enää tekemisissä eronneiden tai erotettujen kanssa. Jehovan todistajien verkkosivuilla todistajia kannustetaan pitämään etäisyyttä erotettuihin seurakunnan jäseniin. Toimintatapaa kutsutaan ”rakkaudelliseksi menettelyksi”. ”Kaikki seurakunnan jäsenet voivat ilmaista periaatteeseen perustuvaa rakkautta siten, etteivät pidä yhteyttä erotettuun eivätkä keskustele hänen kanssaan. Näin he tukevat kuria, jota Jehova on antanut hänelle vanhinten kautta”, verkkosivuilla lukee. Uskonyhteisöstä irtautuneiden todistajien kohtelu on aihe, josta Ahdesalo ei puhu medialle. Puhdasoppisuus ja Jehovan tahdon mukaan eläminen on Ahdesalolle tärkeää. Hän on valmis noudattamaan yhteiskunnan silmissä poikkeuksellisia tapoja, kuten Jehovan todistajien ehdotonta verikieltoa. Sen takia Ahdesalo ei ottaisi luovutettua verta edes tilanteissa, joissa veri pelastaisi hänen henkensä. Usko on tärkeämpää. ”Ennemmin valitsen ikuisen elämän kuin riskeeraan sen.” Myöhemmin Ahdesalo korostaa, ettei hän suhtaudu lääketieteeseen negatiivisesti, vaan haluaa parasta mahdollista hoitoa ilman verta. Hän kyseenalaistaa sen, että veren käyttäminen hoitomuotona olisi aina tarkoituksenmukaista. ”Jotkut ajattelevat, että veri olisi ainoa, joka pystyisi pelastamaan [tietyssä tilanteessa], mutta eihän sitä voi kukaan todistaa.” U skonyhteisöjen toiminta voi toisinaan vaikuttaa sisäpiiritouhulta, jos yhteisön ja sen jäsenten tavat eivät aukea ulkopuolisille. Osa yhteisöistä kuitenkin näkee vaivaa, että kynnys olisi uusille tulijoille matala. Tähän pyrkii muun muassa Jyväskylän helluntaiseurakunta. Keskiviikkona, 17. marraskuuta 2021 järjestettyä nuorteniltaa voisi alkuun luulla popkonsertiksi, onhan tilakin muodoltaan kuin konserttisali. Suuret katsomot nousevat yläviistoon ja lavan yläpuolella killuvat siniset värivalot. Jyväskylän Mäki-Matissa sijaitsevaan seurakuntatilaan on saapunut arviolta viisikymmentä nuorta. Mikä heitä tänne vetää? ”Elävä usko ja rakkauden ilmapiiri”, kuvailee nuorten illoissa viikoittain vieraileva Janette Rantanen, 21. ”Ja nuorekas meininki vetää nuoria mukaan.” Jyväskylän yliopistolla ensimmäistä vuotta musiikkikasvatusta ja ammattiopisto Gradiassa pop-jazz-laulua opiskeleva Rantanen sanoo palvelevansa seurakuntaa musiikillisesti. Hän soittaa seurakunnan tilaisuuksissa toisinaan pianoa. ”Seurakunnassa palvelemisesta saa vahvan yhteenkuulumisen kokemuksen. Omat taidot kehittyvät ja ennen kaikkea tuntee tekevänsä merkityksellistä työtä yhdessä muiden kanssa.” Uskonnolliset laulut ja Raamatun kertomukset ovat Rantaselle tuttuja jo lapsuudesta. Rantanen syntyi helluntailaiseen perheeseen ja on osallistunut seurakunnan toimintaan koko ikänsä. Henkilökohtaisen uskonratkaisun hän teki 15-vuotiaana helluntaiseurakunnan Fifteen-leirin kasteella. Kyseessä ei ollut yliluonnollinen uskoontulokokemus, vaan tietoinen ratkaisu. ”Kasteen jälkeen tulin tietoisemmaksi omasta uskosta, ja hengellisistä asioista tuli tärkeitä ja henkilökohtaisia.” Usko vaikuttaa Rantasen elämässä arkisena rakkautena lähimmäisiä kohtaan. Hän rukoilee ihmisten puolesta ja puhuu avoimesti uskostaan. ”Moni on kiinnostunut. Ihmiset ovat uteliaita. En ole ikinä kokenut syrjintää tai kiusaamista uskoni takia.” Opiskeluporukoissa Rantasen usko on otettu hyvin vastaan, sillä iso osa hänen luokkatovereistaan on uskossa. Se on suorastaan ihme. Meitä aloitti kymmenkunta ja lähes puolet on uskovia. K aikki eivät ole yhtä ymmärtäväisiä. Kuilu uskovien ja ei-uskovien välillä voi aiheuttaa myös kitkaa. Kun Veera Hytönen tuli uudelleen uskoon aikuisiällä, oli monien kavereiden vaikea ymmärtää, miksi kovana bilettäjänä tunnettu Hytönen meni baarin sijaan Missio Churchin tilaisuuksiin. Osa jopa katkaisi välit. ”Oli järkytys, miten parhaimmat kaverit reagoivat.” Muutamia kertoja uskoon tulon jälkeen vanhan elämän houkutukset nousivat pintaan. Kesäkuussa 2017, yli puoli vuotta Nouse Suomi -tapahtuman jälkeen ja päivää ennen kastetta, Hytönen oli lähdössä Olutsatama-fesNUORI USKO Pilvi Ahdesalo. jyväskylän ylioppilaslehti 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti
• Veera Hytönen. ja on osallistunut seurakunnan toimintaan koko ikänsä. Henkilökohtaisen uskonratkaisun hän teki 15-vuotiaana helluntaiseurakunnan Fifteen-leirin kasteella. Kyseessä ei ollut yliluonnollinen uskoontulokokemus, vaan tietoinen ratkaisu. ”Kasteen jälkeen tulin tietoisemmaksi omasta uskosta, ja hengellisistä asioista tuli tärkeitä ja henkilökohtaisia.” Usko vaikuttaa Rantasen elämässä arkisena rakkautena lähimmäisiä kohtaan. Hän rukoilee ihmisten puolesta ja puhuu avoimesti uskostaan. ”Moni on kiinnostunut. Ihmiset ovat uteliaita. En ole ikinä kokenut syrjintää tai kiusaamista uskoni takia.” Opiskeluporukoissa Rantasen usko on otettu hyvin vastaan, sillä iso osa hänen luokkatovereistaan on uskossa. Se on suorastaan ihme. Meitä aloitti kymmenkunta ja lähes puolet on uskovia. K aikki eivät ole yhtä ymmärtäväisiä. Kuilu uskovien ja ei-uskovien välillä voi aiheuttaa myös kitkaa. Kun Veera Hytönen tuli uudelleen uskoon aikuisiällä, oli monien kavereiden vaikea ymmärtää, miksi kovana bilettäjänä tunnettu Hytönen meni baarin sijaan Missio Churchin tilaisuuksiin. Osa jopa katkaisi välit. ”Oli järkytys, miten parhaimmat kaverit reagoivat.” Muutamia kertoja uskoon tulon jälkeen vanhan elämän houkutukset nousivat pintaan. Kesäkuussa 2017, yli puoli vuotta Nouse Suomi -tapahtuman jälkeen ja päivää ennen kastetta, Hytönen oli lähdössä Olutsatama-fesNUORI USKO jyväskylän ylioppilaslehti 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti
• tivaaleille. Ennen lähtöään hän polvistui eteisessä ja rukoili. ”Sanoin Jumalalle, että menen vetämään kännit ellet vaikuta minussa.” Festivaaleilla Hytösen ja hänen kavereidensa seuraan istui vaaleahiuksinen nainen. Ensin Hytönen luuli tämän olevan kaverinsa tuttu. Vasta loppuillasta nainen kertoi, että oli liittynyt tuntemattomien nuorten seuraan luullen heidän olevan uskossa. Sen jälkeen Hytösen ei enää tehnyt mieli juoda. ”Se oli itselleni rukousvastaus.” Vastaavia tilanteita kävi saman vuoden sisällä useita: alkoholi houkutti, mutta jotain tapahtui. Nykyään Hytönen ei enää juo. M oni voisi olla eri mieltä, ja väittää rukousvastauksia puhtaaksi sattumaksi. Hytönen kuitenkin itse uskoo vahvasti profetioihin eli Jumalan ihmiselle lähettämään viestiin tai ennusmerkkiin. Hän kertoo esimerkiksi saaneensa tietää ihmisten ihmeparantumisista. Kätilönä työskentelevä Hytönen ei kuitenkaan suosittele sairaan ihmisen jäävän pelkän rukouksen varaan, vaikkakin hän kertoo rukoilevansa töissä synnyttäjien ja näiden lasten puolesta. ”Ihan salaa tietysti.” Usko ihmeparantumisiin ja muihin yliluonnollisiin ilmiöihin on joka tapauksessa tyypillistä uuskarismaattisille uskonyhteisöille. Uskontotieteilijä Outi Pohjanheimo määrittelee väitöskirjassaan Etsiä, hoivata, leikkiä (2018), että uuskarismaattinen tai karismaattinen tarkoittaa itsenäistä, sitoutumatonta, kirkkokunnasta eronnutta tai jo alun perin sen ulkopuolella syntynyttä karismaattista liikettä, jossa korostuu kokemus elävästä uskosta, jossa yliluonnollisuus on luonnollista, ja jossa ihmeet ja merkit, uudelleen syntyminen ja ihmeparantumiset kuuluvat jokapäiväiseen arkielämään. Yksi tällainen liike oli esimerkiksi Nokian herätys, joka syntyi 1990-luvulla evankelis-luterilaisen kirkon piirissä. Sen johtohahmoksi nousi Nokian seurakunnan kirkkoherra Markku Koivisto. Vuonna 2008 liike erottautui omaksi kirkkokunnakseen nimellä Nokia Missio Church. Liike sai mediassa huomiota rukousilloistaan, joissa tanssittiin ja laulettiin hurmoshenkisesti, rukoiltiin sairaiden puolesta ja kaadettiin ihmisiä kumoon ”Pyhän Hengen voimalla”. Toiminta pyöri vahvasti Koiviston persoonan ympärillä. Vuonna 2011 liike sai kolhun. Koivisto tunnusti avioliiton ulkopuolisen suhteen miehen kanssa, ja hänet erotettiin johdosta. Kaksi vuotta myöhemmin Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Koiviston vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen alaikäisen pojan seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Sen jälkeen kirkkokunta jakautui kahdeksi pienemmäksi yksiköksi: Missiomaailmaksi ja Uuden toivon seurakunniksi. Jälkimmäisen kirkkokunnan yksi paikallisyksiköistä on Jyväskylä Missio Church, johon myös Veera Hytönen kuuluu. Paikallisseurakunnan verkkosivujen mukaan seurakunta perustuu Raamatun sanaan, ja ”toiminnan ytimessä ovat muun muassa elävä ylistys ja evankeliumin julistus”. M aallistuneessa yhteiskunnassa yhä harvempi ihminen kokee samaistuvansa varsinkaan konservatiiviseen uskonnollisuuteen, mikä voi myös ilmetä ennakkoluulona. Kirkon tutkimuskeskuksen vuonna 2011 toteuttaman Gallup Ecclesiastica 2011 -kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat kaikkein negatiivisimmin Jehovan todistajiin, vanhoillislestadiolaisiin ja Nokia Mission kaltaisiin uuskarismaattisiin liikkeisiin. Helluntaiseurakuntaan kuuluvan Janette Rantasen mielestä huonot kokemukset yksittäisten uskovien taholta voivat värittää näkemystä kaikista uskovista. Hän myös itse tunnistaa asioita, joista on vanhempien seurakuntalaisten kanssa eri mieltä. ”Ihmisillä voi olla aika kärkkäitä mielipiteitä esimerkiksi naisen asemasta. Täytyisi muistaa, että Raamattu on kontekstisidonnainen.” Osa seurakuntalaisista suhtautuu myös seksuaalivähemmistöihin ennakkoluuloisesti. Rantanen itse toivoo, että seurakuntien toiminnassa olisi tilaa kaikille ihmisille. Hän uskoo, että Jumala rakastaa ihmisiä seksuaali-identiteetistä riippumatta, vaikka lisää, ettei kannata samaa sukupuolta olevien kirkkovihkimistä. ”[Seksuaalivähemmistöjen] ikävät kokemukset [seurakunnassa] ovat lähtöisin ihmisistä ei Jumalasta. Ristiltä katsottuna ei ole olemassa pyhempiä tai parempia ihmisiä.” Tutkija Jussi Sohlbergin mukaan myös media vahvistaa mielikuvia uskonnollisista yhteisöistä, kuten islamista tai vanhoillislestadiolaisuudesta. Esimerkiksi hyväksikäyttötapaukset ja Päivi Räsäsen puheet homoseksuaaleista saavat enemmän palstatilaa kuin seurakuntien tekemä diakoniatyö. ”Uskonto näyttäytyy mediassa helposti kriisien ja konfliktien kautta, vaikka kuva on monella tasolla moninaisempi. Positiiviset asiat eivät ylitä uutiskynnystä samalla tavalla”, Sohlberg sanoo. Jehovan todistajiin kuuluva Pilvi Ahdesalo tunnistaa todistajiin kohdistuvat ennakkoluulot. Ne johtuvat hänen mukaansa siitä, että ihmisillä ei ole oikeaa tietoa Jehovan todistajista. ”Moni esimerkiksi luulee, ettemme usko Jeesukseen”, Ahdesalo sanoo. jyväskylän ylioppilaslehti 15 NUORI USKO Hän kokee elävänsä aivan tavallista nuoren naisen elämää. Matkustelee, tanssii ja pelaa lentopalloa. Ja toisin kuin jotkut luulevat, ovat television katsominen ja meikkaaminen sallittua. Ahdesalo uskoo, että yhteiskunnan moninaistuminen voi vähentää uskoviin kohdistuvia ennakkoluuloja. Nykyään esimerkiksi kouluissa on yhä enemmän eri uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä. Jyväskylä Mission Churchin jäsen Veera Hytönen on eri mieltä. Hytönen pelkää, että uskonnollisten ihmisten sananja uskonnonvapaus kaventuu tulevaisuudessa entisestään. Häntä harmittaa esimerkiksi se, että pakanallista Halloweenia saatetaan juhlia päiväkodeissa ja yliopistot ovat luopuneet lähes kaikista kristillisistä perinteistä. ”Meitä uskovia pidetään vähän tyhminä, mutta ei se haittaa. Jeesus on sanonut, että jokainen uskova tulee vainotuksi.” V aikka Hytönen sanoo kohtaavansa ennakkoluuloja, hän on tyytyväinen. Hän on saavuttanut sen, mitä lapsuudessaan rukoili ja mitä toivoi. Hytösellä ja hänen miehellään on yhdentoista kuukauden ikäinen tytär ja omakotitalo, jonka keittiössä on edellisen asukkaan jäljiltä kauniit siniset seinät. Pari vuotta sitten Hytönen sai profetian, jossa Jumala kutsui häntä ”taivaallisen kätilön tehtävään” eli auttamaan ihmisiä uskon tielle. Hytönen kokee, että viime aikoina kutsumustehtävä on vahvistunut. ”Jumala on alkanut lähettää elämääni ihmisiä, jotka etsivät häntä.” Nuoruudessaan Hytönen ajatteli, ettei voisi enää palata synnin tieltä Jumalan luo. Nykyään hän tietää, etteivät teot ole tie taivaaseen. ”Vaikka olisi elänyt kuinka hyvän elämän ja tehnyt kehitysapua, mutta jos ei usko, ei voi päästä taivaaseen.” ”Usko merkitsee sitä, että olen vapautettu tuomiostani ja saan elää kaikkivaltiaan läheisyydessä. Hänellä on minulle suunnitelma.” ? jyväskylän ylioppilaslehti 14
• jyväskylän ylioppilaslehti 15 NUORI USKO Hän kokee elävänsä aivan tavallista nuoren naisen elämää. Matkustelee, tanssii ja pelaa lentopalloa. Ja toisin kuin jotkut luulevat, ovat television katsominen ja meikkaaminen sallittua. Ahdesalo uskoo, että yhteiskunnan moninaistuminen voi vähentää uskoviin kohdistuvia ennakkoluuloja. Nykyään esimerkiksi kouluissa on yhä enemmän eri uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä. Jyväskylä Mission Churchin jäsen Veera Hytönen on eri mieltä. Hytönen pelkää, että uskonnollisten ihmisten sananja uskonnonvapaus kaventuu tulevaisuudessa entisestään. Häntä harmittaa esimerkiksi se, että pakanallista Halloweenia saatetaan juhlia päiväkodeissa ja yliopistot ovat luopuneet lähes kaikista kristillisistä perinteistä. ”Meitä uskovia pidetään vähän tyhminä, mutta ei se haittaa. Jeesus on sanonut, että jokainen uskova tulee vainotuksi.” V aikka Hytönen sanoo kohtaavansa ennakkoluuloja, hän on tyytyväinen. Hän on saavuttanut sen, mitä lapsuudessaan rukoili ja mitä toivoi. Hytösellä ja hänen miehellään on yhdentoista kuukauden ikäinen tytär ja omakotitalo, jonka keittiössä on edellisen asukkaan jäljiltä kauniit siniset seinät. Pari vuotta sitten Hytönen sai profetian, jossa Jumala kutsui häntä ”taivaallisen kätilön tehtävään” eli auttamaan ihmisiä uskon tielle. Hytönen kokee, että viime aikoina kutsumustehtävä on vahvistunut. ”Jumala on alkanut lähettää elämääni ihmisiä, jotka etsivät häntä.” Nuoruudessaan Hytönen ajatteli, ettei voisi enää palata synnin tieltä Jumalan luo. Nykyään hän tietää, etteivät teot ole tie taivaaseen. ”Vaikka olisi elänyt kuinka hyvän elämän ja tehnyt kehitysapua, mutta jos ei usko, ei voi päästä taivaaseen.” ”Usko merkitsee sitä, että olen vapautettu tuomiostani ja saan elää kaikkivaltiaan läheisyydessä. Hänellä on minulle suunnitelma.” ? Janette Rantanen. jyväskylän ylioppilaslehti 14
• P U L A H D U S Avantouinti on tehokas kaamoksen nitistäjä, joka viehättää yhä useampaa. Julia Harju laskeutui portaita pitkiin kokeilemaan, tuoko kylmä vesi euforiaa vai pelkkiä vilunväristyksiä. 16 jyväskylän ylioppilaslehti 17 jyväskylän ylioppilaslehti
• V V esi on kylmää. Tiedän sen jo ennen kuin laskeudun metallisia tikkaita askel askeleelta Tuomiojärveen. Tammikuinen aamu valkenee hiljalleen, mutta aurinkoa ei näy. Pilvinen sää värittää kauniita maisemia harmaan eri sävyillä. Järvi avautuu pitkälle, horisontissa kohoavat Laajavuoren hyppytorni ja lumiset laskettelurinteet. Aikailu ei helpota veteen siirtymistä. Pulahdan. Aluksi keskityn vetämään rauhallisesti ilmaa keuhkoihin, jotta kylmä ei salpaa hengitystä. Käteni tekevät laajaa kaarta veto kerrallaan. Kierrän kierroksen sulan veden alueella, kunnes veden alkuviileys muuttuu kipristeleväksi tunteeksi ympäri kehoa. Vedestä noustuani keho hohkaa kylmää, mutta en palele kovin paljon. Märät uimatossut lätisevät laituria vasten kipittäessäni kohti lämmintä pukukoppia. TT uomiojärven ranta on yksi Jyväskylän viidestä avantouintipaikasta. Siellä kokeilen avantouintia. Minua vastassa on Ulla Kosonen, joka on Jyväskylän seudun avantouimarit ry:n vapaaehtoinen uimaopas. Kosonen on harrastanut avantouintia vuosituhannen vaihteesta lähtien, ja ui talvisin miltei päivittäin. Yleensä aamuisin. Silloin päivä lähtee käyntiin. Avantouinnissa parasta hänen mukaansa on energinen olo, jonka hyisessä vedessä kauhomisesta saa. Kososen mukaan avannossa käydään usein terveydellistä syistä. Etenkin koronapandemian aikana hyvinvoinnin huoltaminen korostuu: avanto on nopea irtiotto näyttöpäätteistä ja etäpalavereista. Parin viime vuoden aikana avantouinnin suosio on kasvanut. Esimerkiksi Jyväskylän seudun avantouimarit -yhdistyksen jäsenmäärä on kaksinkertaistunut. Nyt jäseniä on noin 2 050. Muutos on nähtävissä myös iän suhteen: varsinkin nuoret ovat löytäneet lajin. Jyväskylässä uiminen on myös opiskelijoille edullisempaa. Alennusryhmäläisille kausi maksaa 50 euroa, muille kaksikymmentä euroa enemmän. Helmikuun alusta jäsenmaksu alenee puoleen kaikille. Uimaan pääsee toukokuun puoliväliin saakka. Vaikka kylmässä vedessä uiminen ei erityisiä varusteita edellytä, päähine kannattaa pitää päässä. Lämpö haihtuu etenkin pään kautta. Lisäksi urheilukaupoissa myydään uintiin erityisesti tarkoitettuja tossuja ja hanskoja. Kosonen muistuttaa lajin kokeilijoita: kannattaa varata riittävästi lämmintä vaatetta päälle avannon jälkeen. Ensimmäisillä uimakerroilla tavoitteet kannattaa pitää pieninä. Pieni pulahdus riittää alkuun. Ennen avantoon siirtymistä on hyvä liikkua muuten, jotta elimistö lämpenee ja verenkierto vilkastuu. Kokemukset ovat hyvin yksilöllisiä, Kosonen sanoo. Ja kaikille avantouinti ei välttämättä sovi. Tärkeintä on kuunnella kehoaan ja edetä sen mukaan. P P ukukopissa ei ole vedestä noustessani ruuhkaa, onneksi. Lämmitettyyn puiseen koppiin pääsee nyt korona-aikaan vain kolme kerrallaan. Normaalisti penkeillä voisi juoda uinnin jälkeen lämmintä kaakaota, mutta nyt kopeista liikuntaan reippaasti veteen ja pukeutumisen jälkeen pois. Kopin pöydällä oleva vieraskirja täyttyy nopeasti uusista ja vanhoista nimistä. Tuomiojärvi on Jyväskylän avantopaikoista vilkkain. Muut sijaitsevat Vaajakoskella, Palokassa, Köhniössä ja Tikassa. Avantouintiyhdistykseen liittyvät saavat tavallisesti kulkuoikeuden yhteen, heitä lähimpänä olevaan paikkaan. Tällä hetkellä miltei täysin vapaaehtoisvoimin pyörivä, viime marraskuussa 60 vuotta täyttänyt yhdistys kerää rahaa uusien tilojen rakentamiseen Tuomiojärvelle. Lupa paljon toivotulle saunalle saatiin kaupunkirakennelautakunnasta jo alkuvuonna 2021, mutta matkaan tuli mutkia. Samalla rannalla sijaitseva muun muassa kanoottien ja sup-lautojen vuokraukseen erikoistunut Tavinsulka Oy valitti päätöksestä. Toimijoiden oli tarkoitus hakea rakennuslupaa alun perin yhdessä, mutta neuvottelut epäonnistuivat määräajan puitteissa. Jyväskylän kaupunki mahdollisti kuitenkin haun tekemisen myös yksin, ja niin avantouintiyhdistys teki. Vaikka rakennuslupa siis heltisi, ei työ pääse vielä etenemään. Valitusta käsitellään tällä hetkellä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Ulla Kosonen kuitenkin uskoo, että asia ratkennee kevättalvella. Nyt odotellaan. S S ujautan jalkaan villasukat, ja talvikengät. Lähtiessäni kotiin pukukopissa iloinen ja rento tunnelma. Kun kylmä viiva puhaltaa kopin ulkopuolella, toinen kopissa olleesta naiskaksikosta toteaa, että "onneksi pääsee kohta veteen lämpiämään". Päivä alkaa valjeta pilvipeitteen takaa. Ympäröivän harmauden keskellä olo on lämmin ja energinen. Katson järvelle päin, jossa uimarit kauhovat kaamosta pois. Tekisi mieli mennä pian uudestaan. ? ? ? Julia Harju Jyväskylän Tuomiojärven avantouintipaikalla. Viileys muuttuu kipristeleväksi tunteeksi ympäri kehoa. P U L A H D U S Teksti Julia Harju Kuva Santeri Harju V IR KI ST Y S 16 jyväskylän ylioppilaslehti 17 jyväskylän ylioppilaslehti
• 18 jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 19
• T TA AK AISIN PELIIN K AISIN PELIIN 18 jyväskylän ylioppilaslehti TT ÖÖÖÖÖÖÖÖÖT. Kun pelisummeri soi 40 minuutin kohdalla ottelun päättymisen merkiksi, ryhtyvät pelaajat pieneen voitontanssiin. He hyppivät ja riemuitsevat piirissä kädet toistensa olkapäillä. On lauantai 20. marraskuuta 2021, ja Jyväskylän Huhtasuon koululla pelatun pelin pelitaululle on jäänyt lukemaksi 3–2. Jyväskyläläisen urheiluseura Liikunnan Riemun naisten futsaljoukkue on juuri voittanut FC Seinäjoen. Myös Mamboiksi itseään kutsuva jyväskyläläinen joukkue perustettiin vuonna 2012. Se nousi nopeasti lajin valtakunnallisesti korkeimpaan sarjaan eli Futsal-Liigaan vuonna 2016. Siellä se oli kolme vuotta. Sitten tilanne muuttui. Vuonna 2019 Mambat putosi Futsal-Ykköseen eli yhtä sarjaa alemmas. Pääsarjasta putoamisen jälkeiset kaudet olivat joukkueelle rankkoja, ja edelliskausi, 2020–2021, tuloksellisesti jopa kaamea, sanovat valmentaja Sinna Raittila ja joukkueenjohtaja Henna Tynjälä. Tuolloin Mambat onnistui keräämään kasaan vain yhden ainokaisen pisteen. Joukkue hävisi kuudestatoista pelistä viisitoista ja pelasi yhden tasapelin. Mambat ei silti pudonnut sarjasta. Koronaviruspandemian vuoksi kausi oli pirstaleinen. Alempia sarjoja ei ole saatu koronavuosina pelattuna loppuun, Mambojen paikalle ei ollut nousijoita. Lisäksi lajiliitto eli Suomen Palloliitto halusi kasvattaa naisten Futsal-Ykkösen kokoa. Mutta nyt Mambojen suunta näyttäisi kääntyneen. Lokakuussa 2021 alkanut kuluva kausi on nyt helmikuun 2022 alussa yli puolessa välissä. Mambat on lohkonsa kuudentena yhteensä 21 pisteellä neljäntoista ottelun jälkeen. Kuinka tämä on onnistunut? Vastauksen saamiseksi on lähdettävä treeneihin. O O n marraskuinen, jo pakastava torstai-ilta. Mambat-joukkueen pelaajat pukevat ulkovaatteita Jyväskylän monitoimitalon pukuhuoneessa. Ennen salivuoroa he lämmittelevät hallin pihalla. Suurin osa pelaajista opiskelee Jyväskylän yliopistossa, pääosin liikuntatieteellisessä, mutta muutama on myös muista oppilaitoksista. Ikähaitari on laaja: nuorin on 21-vuotias, vanhin 35-vuotias. Monelle Jyväskylään opintojen perässä muuttaneelle joukkue on ensimmäinen yhteisö opintojen ulkopuolelta. Opiskelijapohjaiselle joukkueelle tyypillistä on pelaajien suuri vaihtuvuus. Nyt Mambat on sikäli onnekkaassa tilanteessa, että pelaajarunko on pysynyt samana viime kaudesta saakka. Yhteishenki näyttää ulkopuolisen silmiin erinomaiselta, ja sitä se on myös pelaajien Teksti Anu Jylhä Kuvitus Maria Leskinen mukaan. Harjoituksissa joku saattaa vajota kirjaimellisestikin maahan turhautuessaan, mutta jo hetken päästä pelikaveri käy auttamassa ylös ja tsemppaa jatkamaan. Joukkueen jäsenet ovat myös sitoutuneita: treeneistä jäädään pois vain painavista syistä. Jopa loukkaantuneena saatetaan tulla paikalle seuraamaan muiden treenaamista. Ilmapiiri joukkueessa onkin yksi syy, miksi edellisen kauden pelaajat halusivat jatkaa tälläkin kaudella ja miksi treeneissä käydään ahkerasti. Toinen syy lienee se, että sarjan taso nousee koko ajan ja jokaisen pelaajan on treenattava kovaa pysyäkseen kehityksessä mukana. FF utsal on erityisen suosittua Etelä-Amerikassa ja Etelä-Euroopassa, mistä lajin parhaat maajoukkueetkin tulevat. Lajin portugalin kielen termi fútebol de salao tarkoittaa suomeksi salijalkapalloa, mutta futsalia ei sovi sekoittaa perinteiseen jalkapalloon, vaikka lajien välillä samankaltaisuuksia on. Eroja on esimerkiksi kentän koossa: futsalissa se on pienempi. Siinä missä jalkapallokentän suosituskoko on 105 kertaa 68 metriä, on futsalkenttä tyypillisesti 40 kertaa 20 metriä. Lisäksi jälkimmäisen lajin kenttä on kovapintainen ja peliä pelataan yleensä sisätiloissa. Kentällä on maalivahdin lisäksi kerrallaan neljä pelaajaa per joukkue eli kuusi vähemmän kuin jalkapallossa. Futsalpallo on perinteistä jalkapalloa pienempi ja vähemmän kimmoisa. Peliaika ei ole jalkapallon tavoin juokseva, vaan jokainen pelikatko, kuten sivurajapotku, pysäyttää pelikellon. Ja nuo ovat vasta selkeimmät erot. Eräs suuri yhteinen tekijä lajeilla kuitenkin on. Kiinnostus sekä jalkapalloa että futsalia kohtaan on kasvanut viime vuosina. Siinä missä vuonna 2020 rekisteröityjä jalkapallon ja futsalin pelaajia oli Suomessa vajaa 130 000, oli vastaava luku vuoden 2021 lopussa reilu 141 000. Rekisteröityneiden futsalin pelaajien osuus oli luvusta noin 20 000. Yksi syy futsalin suosion kasvuun on, että laji on tuotu helpommin saataville. ”Nykyään futsalmaajoukkueiden pelejä pystyy ylipäänsä katsomaan jostain”, Henna Tynjälä sanoo. Futsalin maajoukkuepelejä on alettu lähettämään Ylen kanavilla ja Suomen Palloliiton YouTube-kanavilla. Molemmat futsal-liigat näkyvät myös Ruutu+ -palvelussa. Näin ei vielä muutama vuosi sitten ollut. Tynjälän mukaan laji on kehittynyt myös pelillisesti, ja esimerkiksi naisten futsal ”on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin”. jyväskylän ylioppilaslehti 19 TA K A I S IN P E L II N Viime kausi sujui huonosti. Liikunnan Riemun naisten futsaljoukkue hävisi miltei kaikki pelinsä. Tällä kaudella joukkue on lähempänä sarjansa kärkeä kuin putoamista. Haaveissa on jopa nousu pääsarjaan. Mikä on muuttunut?
• Hän on nähnyt muutoksen itse. Hän aloitti lajin harrastamisen talvella vuonna 2012 korvaavana tekemisenä jalkapallolle. Lajia kehittää Suomen Palloliitto. Esimerkiksi Futsal-Ykkösessä otteluiden tapahtumajärjestäjien eli sarjan joukkueiden velvollisuudet ovat kasvaneet. Lajiliitto vaatii tapahtumilta yhä enemmän. Esimerkiksi ottelutapahtumiin tulee nykyään tehdä asianmukaiset pelastusja turvallisuussuunnitelmat, ja uyleisötapahtumasta suositellaan tekemään myös viranomaisilmoitus poliisilaitokselle. Silti kehittymiseen ei pyritä pelkästään lisäämällä joukkueiden vastuita. Tynjälän ja valmentaja Sinna Raittilan mukaan Palloliitolta saa apua kun pyytää. Muun muassa koulutusta ja materiaaleja on tarjolla joukkueiden johdolle, valmentajille ja tuomareille. M M onitoimihallin treenisalissa Mambat-joukkueen pelaajavalmentaja Tatjana Niemi ottaa ohjakset kenttäpelaajien harjoituksista. Vuorossa on syöttöharjoituksia parin kanssa. Niemi ohjeistaa pelaajia välillä sivusta seuraamalla, välillä itsekin harjoituskuvioihin osallistumalla. Ajoittain harjoitus keskeytyy tarkempien ohjeistusten antamiseksi. Toisaalla päävalmentaja Sinna Raittila valmentaa joukkueen maalivahteja Henna Tynjälää ja Mira Palmea. Raittilasta joukkue on saanut itselleen valmentajan ainakin täksi kaudeksi. Hän opiskelee liikuntatieteellisessä kolmatta vuotta, ja luultavasti sama määrä on vielä edessä. Raittila on pystynyt soveltamaan käytäntöön opinnoistaan kerryttämäänsä teoriapohjaa Mambojen valmentajana. Saamaan tarttumapintaa kenttään, niin kuin hän itse kuvailee. ”Kun ei ole tulospaineita edelliseltä kaudelta, uskaltaa kokeilla ja olla luova”, Raittila sanoo. Silloin tällöin monitoimitalon treenisalissa kaikuu epätoivoisia huokauksia, kun veto tai haltuunotto ei onnistu. ”Mitä sä luulet, että siinä meni väärin?”, Raittila kysyy, kun huomaa pelaajan tyytymättömyyden omaan suoritukseensa. Välillä epäonnistumisesta seuraa maalitolppien kopautteluakin. Mambat-joukkueen pelaajat suhtautuvat omaan tekemiseensä intohimoisesti. Harjoituksissa ei lönkytellä. Tavoitteet ovat selkeät. ”Viime kaudella harjoittelimme futsalin perusasioita, nyt pystymme keskittymään jo monipuolisemmin taktisiin asioihin”, Tatjana Niemi kertoo. Kahdella edellisellä kaudella joukkue ei asettanut itselleen minkäänlaista tavoitetta. Nyt sellainen on: Futsal-Ykkösessä sarjapaikan säilyttäminen ja lohkon keskivaiheille eli sijoille 4–6 sijoittuminen. Helmikuun 2022 alussa tavoite näyttäisi olevan saavutettavissa. Mambat on pistetilanteeltaan lohkonsa keskivaiheilla, tosin pelejä on alla pari vähemmän kuin muilla. Joukkue voi siis nousta ottelumäärien tasaantuessa useammankin sijan verran. Tavoitteen saavuttaminen vaatii työtä. Viikoittain on kahdet joukkuetreenit, videopalaveri ja yhdet vapaaehtoiset treenit, joissa kehitetään yksilöosaamista. Myös tekniikkaan keskittyvät treenit ovat vapaaehtoiset, sillä pelaajilla on myös omia henkilökohtaisia kehityskohteita. Treenien päätteeksi joukkueen kapteeni Erna Puomi istuu alas salin laidalla. Hän on päässyt yli harjoituksissa tulleista mokista ja kertoo hyväntuulisena omista tavoitteistaan lajissa. Ensisijaisesti Puomi haluaa vakiinnuttaa paikkansa Ykkösen pelaajana, olla sarjan parhaimpien pelaajien joukossa. Sen jälkeen hän voisi pyrkiä liigaan. Hienoa olisi, jos siirtyminen Liigaan tapahtuisi nykyisen joukkueen kanssa. Puomin mukaan joukkueessa on muitakin, joiden toiveissa olisi jossain vaiheessa liigaan siirtyminen. Mutta vaikkei kaikilla pelaajilla samat henkilökohtaiset tavoitteet ole, eivät vastuut kaadu vain joidenkin niskaan. ”Meidän vahvuutemme on se, että kaikki tehdään yhdessä. Pidämme huolta toisistamme”, Puomi kertoo. H H uhtasuon koulun pukukopeista kantautuvat tsemppihuudot saliin asti. Marraskuun 20. päivän ottelussa yleisöä on paikalla kymmenkunta. Joukkueet saapuvat kentälle, Mambat turkoosinsinisissä paidoissa, seinäjokelaiset mustissa. Peliä ehditään pelata parisen minuuttia, kun luo ensimmäisen maalipaikkansa. ”Pidetään vaan pää kylmänä, tää on meidän!”. Maali ei jää vain yritykseksi. Kahden minuutin kuluttua Mambat riemuitsee hyvästä syöttelystä seurannutta maaliaan. Ei mene kauaa, kun FC Seinäjoki pääsee tasoittamaan. Mambat pääsee silti useasti hyökkäysalueelle nopeiden seinäsyöttöjen siivin. Puolivälissä on tauko. Kun peliä on sen jälkeen takana vasta minuutti ja 59 sekuntia, siirtyy Mambat 2–1 johtoon. Maali saa vaihtopenkin huutamaan ja jopa laulamaan. ”Oi meidän Riemu on, oi meidän Riemu on…” Pelin aikana valmentajat eivät juurikaan huutele ohjeita kentälle, vaan neuvovat vaihtopenkillä olevia. Sen sijaan Mambojen maalivahdit pitävät ääntä ja kertovat kenttäpelaajille, kuinka sijoittua. ”Prässää!” ”Peitä oikealta!” ”Mennään taas Mambat!” Jokainen onnistuminen saa raikuvat kannustukset. Ajassa 26.17 tilanne on 3–1. Pelin loppuminuuteilla seinäjokelaiset eivät enää saa kunnollista painetta Mambojen maalille. Silti aivan lopussa, 20 sekuntia ennen peliajan päätymistä, FC Seinäjoki onnistuu kaventamaan tilanteen. Sen lähemmäksi he eivät jyväskyläläisiä kuitenkaan pääse. ? 20 jyväskylän ylioppilaslehti TA KA IS I N P E L II N
• 20 jyväskylän ylioppilaslehti EDUFUTURAN OPINTOTARJOTTIMELLA YLI 200 OPINTOJAKSOA! Mitä kiinnostavaa sinä löydät? edufutura.fi/opintotarjotin Tervetuloa ruokailemaan KaTriinaan! Valmistamme ruoan sekä sämpylät joka päivä tuoreista raaka-aineista alusta alkaen ja tietenkin ilman lisäaineita. Opiskelija-alennus kelan ateriatuella. Palvelemme Ma-Pe 11 15:30 La 12 15:30 Kauppakatu 11 40100 Jyväskylä nYT TÄYSin VEGaaninEn! Keskussairaalantie 20 Avoinna ma-pe 8-19 la 10-16 www.kyllonapteekki.fi puh: 010 271 6890 Voionmaankatu 9 Avoinna ma-pe 9-18 la 9-16 puh: 010 271 6895 VUODESTA 1960 ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti
• 22 jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 23 AJA NK U V A VIIMEINEN EHTOOLLINEN KOLME SENTTIMETRIÄ. Sen verran Ilokiven lounasravintolan ruokalautasten halkaisijan mitasta hupeni. Vuoden 2022 alussa ravintola korvasi halkaisijaltaan 27 senttimetrin kokoiset lautaset 24-senttimetrisillä. Nyt ne ovat samankokoiset kuin muissa kampusalueen opiskelijaravintoloissa. "Muista ravintoloista tuli sanomista, että meillä on laittoman suuri lautanen. Nyt ollaan samalla viivalla", ravintolapäällikkö Kati Lemiläinen sanoo. Siksikö koko muuttui? Ei pelkästään, vastaa Lemiläinen. Tavoitteena on myös vähentää ruokahävikkiä ja edistää kansanterveyttä. Hävikin määrä on tosin ollut aiemmin kohtuullinen: 16–19 grammaa/asiakas (mukaan lukien servietit ja teepussit). Vähentämisen varaa Lemiläisen mukaan silti on. Ihanne olisi nolla. Ruokaviraston uusi korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus tuli voimaan 2022 alussa. 108-sivuinen opus ohjeistaa hävikin vähentämisestä oikeaoppisiin lautamalleihin. Suosituksen mukaan aterian tulisi kattaa kolmannes päivittäisestä energiansaannista. Lemiläisen mukaan edellisillä lautasilla ateriakoko oli "varmasti" suurempi, "ainakin keot, mitä olen nähnyt", vaikka toki pienemmillekin lautasille "kasataan". Mutta koheneeko kansanterveys, jos Ilokivessä syödään vähemmän? "Jos syötäisiin säännöllisesti ja kohtuullisesti, eikä kerran päivässä kauheaa satsia." Lautasvaihdoksesta on tullut palautetta jonkin verran, yksi sähköpostilla ja muutamia linjastolla. QR-koodin kautta voi antaa palautetta puuttuuko jotain. Oli laitettu, että isot lautaset puuttuvat. Nyt suuret lautaset ovat varastossa. Niitä käytetään ravintolan pitopalveluihin. Mutta lounaiden osalta tehty lautasmuutos on pysyvä. ? ELI JÄÄHYVÄISET SUURILLE LAUTASILLE Te ks ti Ta tu H el le K uv a O o na K o m o ne n 27 cm lautanen.
• House of Gucci Ridley Scott | Draama, jännitys |2021|164 min. Ensi-ilta 3.12.2021. ????? Veteraaniohjaaja Ridley Scottin uraa on jo pitkään leimannut heilurimainen epätasaisuus, jossa erinomainen ja tökerö ovat vuorotelleet. Mutta näin hirveää epäonnistumista edes Scott ei yleensä käsistään päästä. Muotitalo Guccin ja sen äveriään omistajasuvun vaiheita läpikäyvä elokuva haluaisi olla tekijänsä vastine Martin Scorsesen ohjaamille rikoksentäyteisille eepoksille. Lopputulos on vuoristoratamaisten esikuviensa vastakohta: huonokuntoisen taajamajunan seksikkyydellä varustettu köntys, joka ei osaa edes valita, minkä hahmoistaan valitsisi keskiöönsä. Keskustelu House of Guccin ympärillä on sen ilmestymisestä lähtien keskittynyt siihen, onko elokuva campia vai vakavaa draamaa. Todellisuudessa se epäonnistuu räikeästi molemmissa. Kyseinen ristiriita tekee House of Guccista harvinaisen hauskan, mutta katsoja ei naura kertaakaan elokuvan mukana. ? Spencer Pablo Larraín | Draama |2021|116 min. Ensi-ilta 25.12.2021. ????? Ohjaaja Pablo Larraín palaa prinsessa Diana -henkilökuvallaan lähihistorian suurnaisten pariin. Spencer on Jackie Kennedystä kertoneen Jackien (2016) tavoin tyylikäs ja näyttävä, mutta vähemmän kuin osiensa summa. Itsensä saduksi luokitteleva elokuva tarkastelee ilmeisimpien tulkintojen kautta päähenkilönsä irtautumista puolisostaan ja kuningasperheestä. Teos tavoittaa hovielämän absurdin ahdistavuuden, mutta vääntää Dianan rimpuiluun liitetyt teemat liian rautalangasta ollakseen aidosti koskettava. Hajanaisella loppupuoliskollakin elokuvaa kantaa Kristen Stewartin upea roolityö. Kyseessä on harvinainen onnistuminen: ikonisesta henkilöstä eleitä ja olemusta myöten tarkasti näytelty tulkinta, josta välittyy silti oma, puhdas luomisvimma. Myös Claire Mathonin kuvaus ja Jonny Greenwoodin musiikki olisivat ansainneet paremman elokuvan. Heikkouksistaan huolimatta Spencer vahvistaa molempien asemaa alojensa lahjakkaimpiin kuuluvina tekijöinä. ? 1 PIMEÄÄ KAUNISTA. Swallow the Sun on noussut kotimaisen metallin huipulle lähes virheettömällä diskografialla. Uusin albumi Moonflowers kietoo suruihinsa tutulla voimalla. Pimeään kauneuteen on helppo rakastua. Murinaa on enää murto-osa alkuaikoihin verrattuna, ja nykymuodossaan bändi kelvannee myös kevyemmän melankolian ystäville. Swallow the Sun: Moonflowers (Century Media, 2021) 2 VAARAN TUNTUA. Jyväskyläläisbändi jyrää ja murskaa death metal johtotähtenään. Pyörää ei keksitä uudelleen, eikä tulevia klassikkoriffejä ole, mutta bändin energiassa on mukavaa tuoreutta ja vaaran tuntua. Puolituntinen raivonpurkaus on lyhyesti kuolonvirsi kaunis. Soul Gutter: Stead (Omakustanne, 2021) 3 FANTASIAN YSTÄVILLE. Janne Kukkosen sarjakuvatrilogian päätösosa jatkaa Lilja-varkaan ja Seamus-opettajan seikkailuja. Selkeä piirros vetää puoleensa, ja maailmanrakennukseen on panostettu visuaalisin yksityiskohdin. Mustavalkoisesta Vorosta nauttisi mieluiten roihuavissa väreissä. Tarina tavoittelee korkeafantasian sfäärejä, mutta ei aivan lunasta odotuksia. Osa tarinan, hahmojen ja maailman potentiaalista jää käyttämättä, ja dialogi sortuu paikoin pateettiseen yliyrittämiseen. Puutteistaan huolimatta Jumalten hauta ja sitä edeltävät osat ovat suositeltavaa luettavaa laatufantasian ja -sarjakuvan ystäville. Janne Kukkonen: Voro 3: Jumalten hauta (Like, 2021) Akseli Ekola on kriitikko, joka kritisoi ennen kaikkea itseään. 22 jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 23 ELOKUVAT POIMINNAT KU VA T: FA bi o Lo Vi n o , SH o Eb o X Fi LM S ARVIOT: Niklas Pelkonen KULTTUURI KAMPUKSEN ELOKUVAT. Ilmaisten elokuvien esityssarja Vapaa Kino jatkuu Ilokivi Venuella 7. helmikuuta 2022 alkaen. Elokuvia näytetään kevään aikana miltei joka maanantai kello 17. Näytöksiin ei ole ennakkoilmoittautumista, ja esityksissä noudatetaan voimassa olevia koronarajoituksia. Kevään ohjelmisto ja esityspäivämäärät löytyvät ilokivi.fi/venue.
• 24 jyväskylän ylioppilaslehti 25 jyväskylän ylioppilaslehti Kirjoitan jokusia sanoja K irjoitan siitä, mitä näen ja mitä haluaisin nähdä. Kun en näe mitään. Kun tulee pimeää ja kohta taas aamu. Laitan silmät kiinni. Häikäisee. Uudessa valossa huomaan kirjoitusvirheet ja opin niistä. Yksin. Yhdessä. Kirjoitan kaipuusta. Kaipaan kirjoittamista, joten kirjoitan. Kuvittelen. Sanelen uusia maailmoja sanoillani sanomatta sanaakaan ja keskityn. Kirjoitan jotakin kohti, mutta en tiedä minne olen matkalla. Minne olen matkalla? Kirjoitan sinulle. Tai oikeastaan sinulle ja sinusta. Sinun tähtesi lähden kirjoittamaan. Kirjoitan runon. Kirjoitan tarinan. Onnellisen lopun, vaikka kaikki sadut päättyvät niin, eikä siinä ole mitään yllätyksellistä enää. Sanoja sanojen perään, kerään niitä kerään ja asettelen sanani tarkasti paikoilleen. Mietin ja makustelen. Pyörittelen. Painotan niitä. Kevennän. Kirjoitan kauniisti. Yritän kertoa, mitä ajattelen ja toivon, että näet sen, mitä minäkin näen. Katson peiliin. Kirjoitan omasta puolestani. Siitä puolesta, joka on välillä vieras muille, mutta ei minulle. Siitä, joka siirtyy seurassa syrjään, mutta joka on kuitenkin siellä. Tiellä, sanovat. Piirrän piirteeni ja kirjoitan viereen, että siinä olen minä. Näetkö sinä? Vielä keskeneräinen, mutta hyvä näin. Hyvä olla. Helpompi hyväksyä ja hahmottaa, kun asioita kirjoittaa auki. Tyhjä sivu. Ystävä. Vihollinen. Pitäisi uskaltaa. Taas. Taisin kirjoittaa liikaa. Kansi kiinni. Sulkeudun. On aiheita, joihin en halua palata. En aio tavata samoja sanoja kuin kerran. Tunnen, mutta välillä en osaa puhua. En keksi sanottavaa, mutta tavataan vaan. Kirjoitan nimeni. Ole hyvä. Kiitos. Anteeksi. En tiedä mitä sanoa, joten jätän sanomatta. Anteeksi. Sanot, että aina ei tarvitse avautua. Ajatella ääneen. Ajattelen ääneti äänetkin. Shh! Ole hiljaa. Kuunnellaan kuorossa hiljaisuutta ja annetaan sen täyttää kaikki se tyhjyys. Nurkissa yksinäistä. Neljä seinää kuuntelee ja tuijotan liian korkeaa kattoa. Se tuijottaa takaisin. Hiljaa. Ajantaju kateissa. Tajuton. Tajutonta, kun sen tajuan ja sitten alan itkeä. Kirjoitan suru puserossa sänkyni laidalla ja itken. Onnesta. Joskus nauran. Rakas päiväkirja… Kirjaan tunteen ylös, jotta en unohda. Jotta se ei unohdu. Jotta voin palata siihen ja muistan myöhemminkin, miltä tuntui. Kirjoitan ja kylmää mustetta valuu käsieni lomasta sivuille, jotka revin irti. Otan ne talteen. Kierrätän. Teen kirjeen. Kirjoitan tervehdyksen ja terveiset. Taittelen paperin kuluneeseen kuoreen, jonka vastaanottaja voi murtaa tai heittää roskakoriin. Polttaa, talloa, toimittaa eteenpäin. Minua ei kiinnosta. Kukaan ei välttämättä vastaa, mutta kirjoitan silti. Kirjoitan rakkautta ja rauhaa. Odotan. Jatkan hetken kuluttua. Nyt keskityn. Ei, en osaa pysähtyä, en lopettaa ajoissa. Kirjoitan kellon ympäri. Kierrän sen. Kirjoitan ajan rajan yli ja ali, ja kun aika loppuu, kirjoitan sitä lisää. Kirjoitan unissani ja unistani. Kirjoitan kääntöpuolelle, kun tila ei riitä. Kirjoitan siitä, kun on vain taivas, joka rajana rajoittaa, eikä sekään pysäytä. Ei varmasti. Ei ikinä. Tarvitsen tikapuut, jotta voin jatkaa. Mennään vielä. Tuletko mukaan? Kirjoitan milloin vaan, mikä on joskus hankalaa. Silloin, kun en tahdo, mutta on pakko, koska olen kirjoittaja ja niin kuuluu tehdä. Onko pakko? Kirjoitan sinulle ja minulle, koska haluan tehdä niin. Eikö niin? Kyllä. Tai ei. En ole varma. En pidä säännöistä. Viivaan ne yli. Ne ovat joskus Proosa: Runoja, tarina, onnellinen loppu. Merkityksettömiä merkintöjä ja epämääräisiä lauluja, jotka jättävät tilaa tulkinnoille. Miksi edes kirjoitan, pohtii Roosa Niskanen. Kirjoitan ajan rajan yli ja ali, ja kun aika loppuu, kirjoitan sitä lisää. K irj o it ta ja o n jo ur na lis ti ik a n o p is ke lij a , jo ka in no st uu no kk el is ta ly rii ko is ta ja yr it tä ä vä lill ä o lla no kk el a it se ki n. VI IM EI S ET S A N A T
• 24 jyväskylän ylioppilaslehti 25 jyväskylän ylioppilaslehti turhia, enkä ymmärrä mitään. Niitä on liikaa. Raameja, muotteja, rakenteita, tuotteita. Materiaa. Tyhjiä lupauksia. Kuvauksia tulevasta, jota kukaan ei kuitenkaan ole kuvaamassa. Menneisyyskin mennyttä. Kirjoitan oikeinpäin. Väärinpäin. Kirjoitan jotain sinnepäin. Kirjoitan riidoista ristiin, en pysy aiheessa ja sekoan sanoissa. Turhauttaa! Olen vihainen. En jaksa. En osaa, mutta kirjoitan. Jotain vaan. Pitää kirjoittaa. Juuri sellaista diipadaapaa. Merkityksettömiä merkintöjä. Epämääräisiä lauseita ja lauluja, jotka jättävät tilaa tulkinnoille. Joita kukaan ei tule ikinä kuulemaan, mutta laulan niitä kuitenkin. Menen metsään kirjoittamaan vielä. Poukkoilevaa tajunnanvirtaa, jonka varaan joskus joudun. Katso pinnan alle. Siellä olen minä ja ehkä sinäkin olet siellä. Miksi siis kirjoitan? Niin. En oikeasti tiedä. Kirjoittamalla ylitän ymmärryksen ja ymmärrän enemmän. Saan ilmaistua sanoilla oleellista. Kosketettua herkkyyttä ja hetkiä. Jotain kokeellista. Koettua elämää. Kirjoitan alusta, keskeltä, lopusta. Alkusanat, loppusanat, lopulta kumarrus jäljellä. Kirjoitan lopun alusta. Jätän lauseen kesken ja aloitan alusta. Kirjoitan itseni, sanoitan mieleni, luon oman kieleni. Kirjoitan olematta olemassa. Kirjoitan ollakseni olemassa. Silloin tiedän olevani olemassa. ? M ielipiteeni ovat omiani. Älkää yhdistäkö niitä työnantajaani. Näin olen kirjoittanut Twitter-profiilini kuvauksessa. Samassa kuvauksessa ovat myös tittelini ja työnantajani. Ja siellä somessa, Twitterissä, jakelen punaviinipäissäni tappouhkauksia valtionjohdolle ja kiellän holokaustin. Nimitän kunnan virkailijoita lehmiksi ja pohdin, että terrori-iskuilla on myös hyviä puolia. Se on minun oikeuteni. Se on jokaisen paikallispoliitikon, työntekijän, pikkupomon ja toimitusjohtajan perusoikeus. Olen Ronald McDonald ja tviittaan kassan takaa: naudanlihapihvi on murha ja vegaanit vässyköitä. Kommenttini eivät liity Mäkkäriin. Olen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja julistan Facebookissa sodan Tanskalle – yksityishenkilönä. Olen Elon Musk ja sanon Instagramissa, että ilmastonmuutos on kusetusta ja sähköautot virhe. P.S. Älkää yhdistäkö Teslaan. SOMEKIRJOITTELU on vain viaton harrastukseni. Mitä väliä sillä on, jos vapaa-ajallani julistan olevani rasisti, eihän se viranhoitooni vaikuta. Mitä sitten, jos olen somessa sovinisti? Enhän minä ämmien kitinälle töissäkään korvaani lotkauta. Työtoverini ovat muuten täysiä idiootteja, kaikki asiakkaani mulkkuja ja pomoni epäpätevä moukka. Tästä avaudun viikonloppuöinä nettiin. Se ei työntekooni vaikuta. Nähdään taas maanantaiaamuna urpot! Joskus ihmiset eivät ymmärrä, että mielipiteeni ovat omiani, eivätkä ne liity työnantajaani. He eivät ymmärrä, ettei kirjoittelullani ole mitään tekemistä virkani kanssa, eikä sitä työhöni pidä liittää. Ei, vaikka esiinnyn somessa työnantajani edustajana. Toisinaan joku sanoo: poista kuvauksesta maininta työpaikasta, jos et halua, että sinut siihen yhdistetään. Tai vastaavasti: onko välttämätöntä suoltaa kaikki suurenmoiset ajatuksesi sekä mielikuvituksellisimmat solvauksesi internetiin koko ajan. Ensimmäiseen vastaan: no ei helvetissä. Toiseen: totta helvetissä! Haluan arvostusta. Rakastan asemaani. Ilman sitä ei kukaan typeriä juttujani lukisi. SEURAAVAKSI vaadin, että ette saa yhdistää nettikirjoittelujani minuun yksityishenkilönä. Enhän minä itseasiassa tosissani tarkoita sitä, mitä olen joskus somessa kirjoittanut. En siis ainakaan niitä kohtia, joista voin joutua vaikeuksiin. Ja mitä sitten jos tarkoitan, se on huumoria. Jos joku muuta väittää, se on maalittamista. Sietämätöntä, kun joku kehtaa kritisoida avauksiani. Minulla on sananvapauteni ja kun sitä käytän, te pidätte turpanne kiinni. Pahat kielet sanovat, että kuorin vain kermat kakun päältä. Nautin statuksestani, mutta vastuuta otan vain, kun se minulle sopii. Ei pidä paikkaansa. Olen vain monta asiaa samaan aikaan, niin kuin pihakatu Jyväskylän keskustassa. En ole autotie, en ole kävelytie, mutta silti molempia. Paitsi jos joku sattuu kävelemään pihakadulla, silloin olen autotie. ? Kommentti: Mielipiteeni ovat omiani, voin siis sanoa mitä vain Kyllä, nautin statuksestani, mutta älkää yhdistäkö somekuonaani virkaani, kirjoittaa Tatu Helle. Kirjoittaja on Jylkkärin toimittaja, jonka kaikki toiminta on loputonta ironian kierrettä.
• 26 jyväskylän ylioppilaslehti "Ei vituta. Koetan olla nöyrä kansan palvelija, antaa tietoa ja neuvoa, sekä viedä asiaa eteenpäin. Vitutus on turhan negatiivinen sana. Kyllähän tässä on ollut paljon työtä ja painetta, kun on ollut hemmetin huono tilanne. Nyt saan olla jo rauhassa ja viettää aika perheeni kanssa, kun tilanne on vakiintunut ja rauhoittunut siitä, mitä se alussa oli." H A L O O I l k k a K ä s m ä Jyväskylän tartuntataudeista vastaava lääkäri Käsmä, kuinka paljon vituttaa, kun mediat soittelevat jatkuvasti koronasta etkä saa hetkeäkään rauhaa? Puhelimessa Lauri Niemelä Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. jyväskylän ylioppilaslehti 27 Tervetuloa unelmalomakohteeseen, Lahteen HETI VUODEN 2022 alus Lahti sai positiivist huomioo maailmal. Se listattii jenkkiläise mediajätin 22:n unelmalomakohteen joukkoo. CNN kirjotti, et maailman onnellisimmas maas Suomes sijaitsee Lahti, Euroopan ympäristöpääkaupunki. Ja kirjotti, et Lahes voi olla onnelline järvenrannal ja vihrees luonnos. Suomen kaheksanneks isoimmas kaupungis kyl riittää nättei paikkoi ja nähtävää esimerkiks Lahen satamas, pikku-veskul ja hyppyrimäil. Kuitenki olennainen osa Lahen katukuvast puuttu: miksei graffiteil töhrittyi betonikerrostaloi oo mainittu? Niithä on iha sikan ain keskustast kaheksa kilsan päähä Ahtialaa! Must ainaki betoni ja harmaus on oleelline osa Lahen kokonaisuutta. Varsinki Liipolan betoni, jois näkee paikallist arkkitehtuurii ja juomakulttuurii. Jos ei Liipolaa asti jaksa lähtee, Lahen keskustas Vesijärvenkadul on kai edellee autioitunu graffiteil vuorattu betonikerrostalo, joka ajaa saman asian. Lahes on myös kylpylä. Se sijaitsee iha Lahen keskustas Lanun aukiol, ja nimi on Lanu Spa. Muutaman metrin kokonen betonisuihkulähde tarjoo kesäsin ilmaset vaahtokylvyt, ku joku heittää Fairy-pullon altaasee iha vaa ittensä ja muitten iloks. Jos Suomi voittaa mestaruuksii, sitä ei juhlita toril. Lahes ajetaa sen ympäri, minkä jälkee lähetää sankoin joukoin vieree Lanu Spalle. Sit siel liukastellaa promilleis ja lyyä päät betonii. On hienoo, et esimerkiks Teerenpeli pääs kans maailmankartalle CNN:s. Oon vaa pettyny, ettei Lahen legendaarisimpii kuppiloit eli Tirraa ja Torvee mainittu. Ny kaikki maailmalt Lahtee matkaavat turistit missaa parhaat burleski-showt ja sen aidon Lahen tunnelman. CNN OLI löytäny myös Lahen lempinimen, "the Chicago of Finland". Ei media vaa avannu sitä nimityst sen enempää. En tiiä et miten paljo parempaa suuntaa ollaa tultu Suomen räppipääkaupungist. Tai rikollisuudest ja Suomen huumepääkaupungin nimityksest. Jotku kyl sanoo, et ainaki huumepääkaupunki-nimitys ois vaa myytti, mut en oikee tiiä siit. Kuitenki tilastojen mukaa keikutaa Hesan ja Espoon peräs huumetilastois. Vaik Lahti on harmaa, betoninen ja ehkä rikollinenki kaupunki, meil on silti maailman paras hanavesi. Ja Cheek. Eiköhä Lahti sovi näil hyvin kahenkymmenenyhen muun vuoden 2022 unelmalomakohteen joukkoo. Vaik on pari vuot tullu asuttuu muual ku Lahes, ni kyl sen paikan tunnelmaa ikävä välil tulee. Lainatakseni Lahti Unitedin biisiä Signaali sanon loppuu, et mä yritin lähteä Lahest mut Lahti ei must. ? Lahti pääsi yhdysvaltalaismedia CNN:n listalle. Jotain olennaista kaupungin kuvauksesta kuitenkin jäi uupumaan, kirjoittaa Iida Vashko. Palstalla esitellään kotiseutuja. KA S V O PASKA KOTISEUTU SOITIMME KU VA : Pe tt er i Ki Vi m äK i, Kä si tt el y: O O n A KO m O n en
• 26 jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 27 Palkittu maisteri Ida Loponen tutki pro gradussaan, toteutuuko yhdenvertaisuus sukupuolivähemmistöjen terveydenhuollossa. Keväällä valmistunut tutkielma palkittiin, ja erityisesti kiitosta sai sen laajuus. Id a Lo po ne n. SUOMEN TRANSLAKIA on kritisoitu vuosia. Se on monien mielestä vanhentunut ja loukkaa ihmisja perusoikeuksia. Ida Loponen kuuli ihmisten kokemuksia sukupuolen moninaisuuden kohtaamisongelmista terveydenhuollossa vuosien ajan. Aihe kulki mukana opiskeluvuodesta toiseen. Syksyllä 2019 hän meni maisteriseminaariin. Ensin piti rajata aihetta. Yleinen terveydenhuolto vai sukupuolenkorjausprosessi? Loponen valitsi molemmat. Sitten näytti, että translaki etenee. Hallitusohjelmaan kirjattiin lakiuudistus, jonka mukaan sukupuolen juridinen vahvistaminen ei enää vaatisi lääketieteellistä sukupuolen korjausprosessia tai todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä. Loponen mietti, mitä kirjoitusprosessille tapahtuu. Pitääkö lukuja kirjoittaa uusiksi? Mutta mikään ei ehtinyt muuttua. Gradu valmistui toukokuussa 2021. Sitä ennen, huhtikuussa 2021 lanseerattiin kansalaisaloite Oikeus olla – oikeudenmukaisemman translain puolesta, jossa todettiin hallituksen uudistuksen olevan riittämätön. Aloitteessa esitettiin muun muassa, että sukupuolen vahvistamisen ilmoituksella tulisi olla mahdollista myös alaikäisille transihmisille. Aloite sai vaaditut 50 000 allekirjoitusta kahden päivän sisällä, ja eteni eduskuntaan syyskuussa. Loponen on yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän selvitti gradussaan Navigointia terveydenhuollossa: sukupuolivähemmistöjen kokemuksia yleisestä terveydenhuollosta ja sukupuolen korjausprosessista toteutuvatko yhdenvertaisuusperiaatteet sukupuolivähemmistön osalta terveydenhuollossa. Tulos: eivät. Syyt löytyvät hoitohenkilöstön asenteista ja jäykästä hoitojärjestelmästä. Kokemusten lisäksi tutkielman keskiössä oli myös keinot, joilla selviytyä haasteista. Joulukuussa Sukupuolentutkimuksen seura myönsi tutkielmalle vuoden 2021 gradupalkinnon. Palkinnon saajan valitsija, valtiotieteiden tohtori ja kansanedustaja Veronika Honkasalo kiitti erityisesti aineiston laajuutta. Verkkokyselyyn vastasi 97 sukupuolivähemmistöön kuuluvaa. Se on paljon. Sukupuolivähemmistöjen terveydenhuoltoa ei ole aiemmin tutkittu Suomessa näin kokonaisvaltaisesti. JYVÄSKYLÄ oli vasta kolmas vaihtoehto. Loponen etsi yliopistojen sivuilta, missä sukupuolentutkimusta voi opiskella. Yhteiskuntapolitiikan pääsykokeissa Loponen huomasi toivovansa, ettei pääsisi Turkuun tai Helsinkiin. Opinnot Jyväskylässä alkoivat 2015. Fuksivuosi meni opiskellessa ja riennoissa. Tutkijan ura ei ollut tähtäimessä, mutta yksi vaihtoehto. Tällä hetkellä Loponen on töissä viestintätehtävissä, mutta aikoo myöhemmin hakea tohtorikoulutukseen. Viime keväänä valmistuneen gradun pituus oli yli sata sivua, mikä on enemmän kuin vaaditaan. Loponen on mielestään huono kirjoittamaan lyhyesti, eikä oikeastaan haluakaan kirjoittaa tärkeästä aiheesta lyhyesti. Gradu sai kiitosta myös luettavuudesta ja eettisten kysymysten punnitsemisesta. ”Haluan vanhempienikin pystyvän lukemaan, mitä olen kirjoittanut”, Loponen sanoo. Hän tietää, ettei yksi gradu poista ongelmia. Apua siitä kuitenkin voi olla erityisesti sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajaville järjestöille sekä terveydenhuollossa lisäämään ymmärrystä. Ja noin yleensä, parhassa tapauksessa, Loposen mukaan on mahdollista, että translaista saadaan parempi mitä on esitetty. ? Teksti Oona Mynttinen Kuva Tatu Helle KA S V O PASKA KOTISEUTU
• ELÄMME. OPIMME. ILMOITTAUDU >> AVOIN.JYU.FI Abi! Muista avoimen väylä, yksi tie tutkinto-opiskelijaksi > jyu.fi/avoimen-vayla Tutustu JYU:n tutkinto-opiskelijoille maksuttomiin opintoihin > avoin.jyu.fi/tutkinto-opiskelijoille > Haku draamakasvatuksen kesäopintoihin maaliskuussa Yliopisto-opintoja kaikille JYU avoimessa Avoimessa opiskelet joustavasti sinulle sopivassa rytmissä. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Tarjoamme osa-aikaista iltatyötä viihtyisässä työympäristössä, mukavat työajat + kannustavan palkkauksen. Iltavuorossa on mahdollista tehdä 3-6 vuoroa viikossa ma-pe klo 16.10-20.40 ja la klo 10-17 (4,5h/vuoro). Edellytämme luontevaa keskustelutaitoa, positiivista asennetta, myyntihenkisyyttä ja sujuvaa suomen kieltä sekä vähintään 16 vuoden ikää. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä koulutamme sinut tehtävään yli 30 vuoden kokemuksella. Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä Ota rohkeasti yhteyttä 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Opiskelijoille iltatyötä! Ilmaisia unelmia ei ole, toteuta unelmasi käymällä töissä opiskelujen ohella. Kysy myös kokopäivätyötä!