• 1 s.14 / 25 Unelma Suomesta – mutta kuinka pitkälle se riittää? A B I NU M E RO
• jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 03 KEVÄT 2025 WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.FI GOOD BOYS, NYKYPOST DAVE LINDHOLM LITKU KLEMETTI VIMMA, ELSI SLOAN ATOMIROTTA ATOMIROTTA THE MAN-EATING TREE NIKKI HILL (US) EEVIL STÖÖ T.JARVA & THE DARK PLACE, ACOUSTENCED MARY ANN HAWKINS, MARKO HAAVISTO & POUTAHAUKAT LA 22.2. LA 1.3. LA 12.4. LA 26.4. PE 4.4. LA 5.4. LA 19.4. LA 22.3. LA 8.3. LA 29.3. LA 15.3. HERRA YLPPÖ & KONEET PE 7.3. LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! TO 20.2. SONATA ARCTICA, STRATOVARIUS, ARION PE 21.2. TURMION KÄTILÖT, SHEREIGN LA 22.2. MIRELLA (Lisäkeikka) LA 22.2. MIRELLA TO 27.2. MELO, KOIRA PE 28.2. EMILIA SISCO, VANNI LA 1.3. ORANSSI PAZUZU, DOME RUNNER SU 2.3. Lutakon Levymessut TO 6.3. WHILE SHE SLEEPS (UK), TEN56 (FR) PE 7.3. JORE & ZPOPPA LA 8.3. KIMMO POHJONEN & ERIC ECHAMPARD (FI/FR) TO 13.3. SANNI PE 14.3. JÄTKÄJÄTKÄT LA 15.3. PIHLAJA TO 20.3. JUHA TAPIO PE 21.3. CEMETERY SKYLINE, THE ETERNAL (AU) , RED ELEVEN LA 22.3. ABREU PE 28.3. ELLINOORA LA 29.3. BESS KE 2.4. TRIBULATION (SE) PE 4.4. SCANDINAVIAN MUSIC GROUP LA 5.4. MOUHOUS TO 10.4. KORPIKLAANI, JONNE PE 11.4. POPEDA LA 12.4. SEXMANE, ADI & ROBIN TO 17.4. THE ANIMALS (UK) PE 18.4. URSUS FACTORY, LALA SALAMA LA 19.4. VIIVI PE 25.4. AAVIKKO, BUSINESS CITY LA 26.4. MARISKA PE 2.5. OCTOPLOID, DEMONIC DEATH JUDGE LA 3.5. KIUAS, CRIMSON SUN LA 10.5. CYAN KICKS, IKINÄ, SHEREIGN TO 15.5. GUTALAX (CZ) , CUMBEAST, PUTRID DEFECATION PE 16.5. MOKOMA KE 28.5. ENDSTAND, STRIKE ANYWHERE (US) LA 27.9. THE RASMUS LA 1.11. COSTEE PE 7.11. LACUNA COIL (IT)
• jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 03 INTRO 05 Pääkirjoitus: Kansainvälisyys ei voi tarkoittaa pelkästään englanninkielistymistä 07 Jääkaapit: Näinkin voi elää 08 Pakkojäsenyysselvitys valmistui 09 Seminaarinmäen kaavamuutos 10 Näin tukijärjestelmää voisi uudistaa 11 Lisää insinöörejä Numeraali: Promillet 12 Jyväskylän yliopisto vähän joka paikassa 13 Lähtö: Vaalien vuosi OUTRO 38 Kulttuuri: Nosferatu, Hyperion, Emilia Pérez, Conclave 39 Kolumni: Martti J. Karin ympärille syntyi ilmiö ja se kertoo paljon ajastamme 40 Kommentti: Idiooteillakin saa olla mielipiteitä 41 Essee: Vastuullista kauramaitoa, vastuuttomilla rahoilla 42 Paska kotiseutu: Kemi Soitimme: Mikael Kotkaniemi 43 Kasvo: Räppitutkija Alma Rinta-Pollari KESKIT Y 14 Miltä kv-opiskelijoista tuntuu? 22 Vuoden 2025 hallitus esittelyssä 26 Löytyykö opiskelijan jääkaapista muutakin kuin valo? 32 Näin yhdistät äitiyden ja opinnot 36 Sarjis: RIP David Lynch 37 Mitkä ovat kiljun raaka-aineet? Tee visa! Koo stu mus 1 25 ----? ----?
• jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 05 HEI SINÄ KUNTAJA/TAI ALUEVAALIEN EHDOKAS! OLETKO MIETTINYT, ETTÄ VOISIT MAINOSTAA VAALIEN ALLA ILMESTYVÄSSÄ JYLKKÄRIN KAUPUNKINUMEROSSA? SE JAETAAN JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN ALUEELLA JOKAISEEN KOTIIN. JOS ET VIELÄ OLE ILMOITUSTILAA OSTANUT, NIIN KANNATTAISI VARMAAN. OTA YHTEYTTÄ. SEURAAVALTA SIVULTA LÖYTYY YHTEYSTIEDOT. EI ALETA ENEMPÄÄ NEUVOMAAN, KUN OLET NIIN VIISAS, ETTÄ VARMAAN TIEDÄT MITÄ TEHDÄ. TEHDÄÄN NÄISTÄ VAALIT!
• jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Kansainvälisyys ei voi tarkoittaa pelkästään englanninkielistymistä V uoden ensimmäistä Jylkkäriä lukiessa saattaa helposti päätyä johtopäätökseen, että kansainvälistyminen on päivän sana. Sitä yliopistolla halutaan lisää. Ja paljon. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrää ollaan lähivuosien aikana kolminkertaistamassa ainakin tavoitteissa. Kansainvälistä laulua laulaa myös ylioppilaskunta, joka yrittää edunvalvonnassaan pysyä yliopiston kintereillä. Jyyn vuoden 2025 hallituksen puheenjohtajan Venla Suosalon mukaan kyseessä on koko vuoden läpileikkaava teema. Ja se myös kuuluu. Edustajisto valitsi Jyyn hallitukseen täksi vuodeksi ensimmäistä kertaa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvan jäsenen. Perinteistä hallitusesittelyjuttua tehdessä keskustelu soljui kaksikielisenä melko saumattomasti (s. 22). Yksi tavoitteista on kasvavien opiskelijamäärien takia parantaa kansainvälisille opiskelijoille suunnattujen palvelujen laatua. Arvokkaita näkemyksiä niiden tämänhetkisestä tasosta pääsevät tässä lehdessä esittämään kaksi ulkomailta Suomeen muuttanutta kauppatieteiden opiskelijaa (s. 14). Molemmat haluaisivat jäädä asumaan Suomeen myös opintojensa jälkeen. Ja kyllä se Suomi tuntuu toistaiseksi maistuvan, vaikka haasteitakin on ollut. Erityisen painokkaalta kuulosti toive vaativammasta suomen kielen opetuksesta. Pakollisiin opintoihin kuuluu kansainvälisissä ohjelmissa vain yksi suomen kielen kurssi. Muuten oppi on pitkälti opiskelijan omalla vastuulla. KANSAINVÄLISTYMISESSÄ ei ole kyse mistään altruistisesta projektista, jossa suomalainen korkeakoulu haluaisi tarjoilla maailman laadukkainta koulutusta tiedonnälkäisille tuleville huippuosaajille ihan hyvää hyvyyttään. Kyse on siitä, että yliopistojen rahoitus on sidottu suoritettujen tutkintojen määrään. Suomalaisten opiskelijoiden määrä tulee heikon syntyvyyden takia laskemaan. Ja jos ei halua koulutukseen panostettujen eurojen valuvan aivovuotona ulkomaille, niin pitäisi keksiä, miten kansainväliset opiskelijat muutetaan lopulta suomalaisiksi veronmaksajiksi. Jos muualta Suomeen muuttavia opiskelijoita haluaa oikeasti auttaa integroitumaan yliopistoyhteisöön, tulisi keskittyä enemmän siihen, miten heidän suomen kielen oppimistaan voisi tukea. Puhe kansainvälistymisestä sisältää omissa korvissani riskin sille, että lopputuotteena syntyykin vain englanninkielistyminen – eli tilanne, jossa kansainvälisyys ei tarkoita integraatiota, vaan pelkästään englannin kielen vahvistumista kaikilla tasoilla. Jos näin käy, on oikeasti arvokas pyrkimys auttaa muualta tullutta ihmistä valunut hukkaan. Kyse ei tietenkään ole nollasummapelistä. On erittäin hyvä, että opiskelijapolitiikan tasoja avataan myös muualta tulleille opiskelijoille. Mutta reaktio kaikkeen ei voi olla palveluiden ja ohjeiden kääntäminen englanniksi. Suomalaiset ovat taitavina englannin puhujina vain aivan liian vieraskoreita. Suomi on edelleen kansallisvaltio ja siinä ei ole kyse etnisyydestä vaan nimenomaan kielestä. Kieli pitää sisällään koko suomalaisen maailmankuvan, ja kun sen oppii, niin saattaa viihtyä täällä pimeässä räntäsateessa ehkä hieman pidempäänkin. Jos yliopisto ja ylioppilaskunta todella haluavat edistää kansainvälistymistä, on suomen kielen opetuksen oltava siinä keskeisessä roolissa – ei vain muodollisena pakollisena kurssina, vaan aidosti tukevana rakenteena. ? Henri Häkkinen Jylkkärin päätoimittaja henri.hakkinen@jylkkari.fi
• VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Henri Häkkinen 045 137 1957, henri.hakkinen@jylkkari.fi TOIMITTAJA Rudolf Jurvanen 044 901 8470, rudolf.jurvanen@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Tatu Helle, Anniina Norrena, Mikko Kuparinen, Maria Hallikainen, Siiri Koivuniemi, Sofia Kyllönen, Helmi Uotinen, Otto Rissanen, Saara Nenonen, Jaakko Syrén, Janne Illman, Veeti Rautanen, Sanni Laitila, Valentin Vänskä. ILMOITUSMYYNTI Ukko Rimmi / slice.fi, +358 40 719 2633, ukko@slice.fi VALTAKUNNALLINEN ILMOITUSMYYNTI Pirunnyrkki 020 7969 580 tai 0400 185 853, yolehdet@pirunnyrkki.fi KANSI Maria Hallikainen Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, fuksinumero 8 300 kpl, kaupunkinumero 40 000 kpl TULEVAT LEHDET 2/2025: 31.3.2025 3/2025: 28.4.2025 AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. VERKKOSIVUT jylkkari.fi 06 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 1/2025 T E K S T I J A K U V A T : S I I R I K O I V U N I E M I OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (6/24). Lehden oikaisupalstalla oikaistiin vahingossa 6/24 Jylkkärin virheitä, vaikka oli tarkoitus oikaista 5/24 Jylkkärin virheitä. Kammottava kämmi. Ei tule toistumaan. HARJOITTELIJA ESITTÄYTYY Toimitusharjoittelija Rudolf Jurvanen suhtautuu toimittajan työhön ja elämään loputtomalla uteliaisuudella ja sopivalla määrällä skeptisyyttä. Vaikka opinnot kauppakorkeakoulun pankkitoiminnan ja kansainvälisen rahoituksen maisteriohjelmassa ovat pian puolessa välissä, ei Lohjan lahja maailmalle suostu rajoittumaan vain lukuihin ja teorioihin – kiinnostuksen kohteisiin mahtuvat niin vaikuttavat elokuvat ja tv-sarjat kuin yön pikkutunneille venyvät juhlatkin. Jurvasen voi löytää vapaa-ajalla muualta kuin kodin ulkopuolelta melkein ainoastaan kuntosalilta painoja kolistelemasta. ”Oon asunu Alexander Stubbia vastapäätä Firenzessä, sairastanu neuroborrelioosin ja nähny 50 Centin ekan kerran livenä jo vuonna 2010 Helsingissä.”
• 06 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 1/2025 A V AU S Opiskelijalla budjetti on usein tiukilla, mutta vatsan on silti pysyttävä täytenä. Kulunut vitsi väittää, että kotiin tullessa jääkaapissa loistaa vain valo – mutta pitääkö se paikkansa? Kolme opiskelijaa avasi jääkaappinsa ovet Jyväskylän ylioppilaslehdelle ja paljasti, millaisia valintoja he tekevät ruokaostoksilla. Mitä löytyy arjen aterioilta, mistä tingitään ja mihin panostetaan? Lue juttu sivulta 26. ? T E K S T I J A K U V A T : S I I R I K O I V U N I E M I Näinkin voi elää
• 09 Oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertolan mukaan pakkojäsenyyden poistaminen heikentäisi ylioppilaskuntien taloutta, vähentäisi jäsenmääriä ja vaikeuttaisi lakisääteisiä tehtäviä, kuten opiskelijaedustajien nimeämistä yliopistohallintoon ja YTHS:ään. Joulukuussa valmistuneessa selvityksessä arvioidaan myös eri mallien vaikutuksia ylioppilaskuntien asemaan. Y lioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopuminen vaarantaisi niiden kyvyn selviytyä lakisääteisistä tehtävistään, toteaa oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola joulukuussa valmistuneessa selvityksessään. Viertola kutsuttiin kesäkuussa 2024 arvioimaan kuinka ylioppilaskuntien jäsenyyden uudistaminen ”paremmin yhdistymisvapautta vastaavaksi” vaikuttaisi niiden, talouteen, jäsenmäärään ja edellytyksiin hoitaa tehtäviään. Lisäksi Viertolaa pyydettiin tekemään arvioidensa pohjalta toimenpide-ehdotuksia ylioppilaskuntien aseman turvaamiseksi ja arvioimaan niiden toteuttamiskelpoisuutta. Vaihtoehtoja nykyiselle mallille on Viertolan mukaan käytännössä kaksi. Ensimmäisessä jäsenyys olisi ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien tapaan täysin vapaaehtoinen. Toinen vaihtoehto olisi, että jäsenyys olisi pakollinen, mutta ylioppilaskunnasta saisi halutessaan erota. Viertolan mukaan molemmissa vaihtoehdoissa ylioppilaskuntien järjestäytymisaste laskisi huomattavasti. Tämä puolestaan vaikuttaisi taloudellisten resurssien vähenemisenä ja vaikeuttaisi korkeakouluyhteisössä aktiivisesti toimivien opiskelijoiden löytämistä. Tämä puolestaan vaikeuttaisi ylioppilaskunnan tehtävää nimittää yliopiston hallintoon tarvittavat opiskelijaedustajat. Laissa ylioppilaskunnille on asetettu tehtäväksi valita edustajat myös opiskelijaterveydenhuollosta vastaavan YTHS:n ja opiskelija-asuntosäätiöiden luottamustehtäviin. YTHS:n osalta pakkojäsenyydestä luopuminen saattaisi aiheuttaa heijastevaikutuksia. Asuntosäätiöiden kohdalla näin ei välttämättä olisi. / JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI käsitteli viime lokakuussa julkaistussa jutussa (Jylkkäri 5/2024) niitä argumentteja, joilla pakkojäsenyyden vastustajat haluaisivat muutoksia 08 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 MITÄ NYT nykyiseen lainsäädäntöön. Kritiikin kärkenä on, että ylioppilaskuntien lainsäädännöllistä asemaa suhteessa perustuslain yhdistymisvapauteen on tulkittu väärin. Kriitikoiden mielestä myöskään se, että ylioppilaskuntia on pidettävä vanhastaan osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa, ei ole riittävä peruste yhdistymisvapauden rikkomiselle. Viertola ei selvityksessään arvioi ”laajemmin” pakkojäsenyyden ja perustuslain välistä hierarkiaa, mutta toteaa, ettei jäsenyyttä voida aiemmin tehtyjen selvitystöiden nojalla suoraan pitää perustuslain vastaisena. Selvityksen mukaan ylioppilaskunnat vertautuvat asemaltaan yhdistysten sijaan ennemminkin kuntiin ja kuntahallintoon. Myös ammattikorkeakouluille on laissa säädetty opiskelijakunta. Toisin kuin ylioppilaskuntien kohdalla, opiskelijakuntien jäsenyys on alisteinen yhdistymisvapaudelle. Opiskelijakuntiin ei siis liitytä automaattisesti. Selvityksen mukaan tätä on pidetty perusteltuna, koska yliopistossa opiskelijoiden rooli yliopiston hallinnossa on huomattavasti suurempi. Selvityksessä myös kiinnitetään huomiota siihen, että toisin kuin rekisteröidyissä yhdistyksissä, opiskelijakunnilla ei ole mahdollisuutta valita jäseniään, vaikka niihin muutoin sovelletaankin yhdistymisvapautta. YHTENÄ ARGUMENTTINA pakkojäsenyyttä vastaan on pidetty legitimiteettiongelmaa. Ylioppilaskunnassa valtaa käyttää vaaleilla valittava edustajisto. Edustajistovaalien äänestysprosentit ovat viime vuosina vaihdelleet noin 20 ja 40 prosentin välillä. Selvityksen mukaan vapaaehtoinen jäsenyys ei näytä parantaneen äänestysaktiivisuutta ainakaan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien osalta. Viertola myös rinnastaa edustajistovaalien äänestysaktiivisuuden Euroopan parlamenttivaalien äänestysaktiivisuuteen. Niissä nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuus on ollut samalla tasolla edustajistovaalien kanssa, ellei jopa hieman heikompi. ”Kun ylioppilaskuntien edustajistovaalien äänestysaktiivisuutta vertaa ikäryhmän äänestysaktiivisuuteen eurovaaleissa, niin tätä ei voi nykyisellään pitää ylioppilaskuntien demokraattisen päätöksenteon ja legitimiteetin kannalta erityisen huolestuttavana. Toki parantamisen varaa varmasti olisi”, selvityksessä kirjoitetaan. SELVITYKSESSÄ KÄYDÄÄN läpi myös sitä, kuinka pakkojäsenyydestä luopuminen vuonna 2010 vaikutti Ruotsin korkeakoulujen ylioppilaskuntien toimintaan. Ruotsin korkeakouluviranomaisen vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan opiskelijoiden vaikuttaminen toimi kokonaisuudessa melko hyvin. Ongelmiakin oli. Osallistuminen ylioppilaskuntien vaaleissa oli passiivista äänestysaktiivisuuden pyöriessä jossain 10 prosentin tuntumassa. Kun selvityshetkellä noin 42 prosenttia opiskelijoista kuului Ruotsissa ylioppilaskuntaan, tarkoittaa se, että kaikista opiskelijoista ääntään käytti noin neljä prosenttia. Ruotsalaisselvityksen mukaan melko vapaamuotoisiksi muuttuneet ylioppilaskunnat kärsivät legitimiteetin puutteesta, olivat riippuvaisia yliopistosta ja niillä oli vaikeuksia täyttää kaikki tarvittavat opiskelijaedustajien paikat yliopiston hallinnossa. Jylkkäri pyysi juttua varten kommentteja ylioppilaskuntien jäsenyyden tulevaisuudesta tiedeja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitieltä (kok). Ministerin kansliasta ei kiireisiin vedoten vastattu keskiviikkoon 12. helmikuuta mennessä. ? TEKSTI: Henri Häkkinen Selvitys: Pakkojäsenyyden poisto vaikeuttaisi ylioppilaskuntien toimintaa
• 09 Uusi asemakaava sallii asumisen Seminaarinmäen asumisen P-rakennuksessa, G-rakennuksessa ja Puutarhurin talossa 08 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 MITÄ NYT mauksesta sekä AaltoAlvarin ja Liikunnan rakennuksen välisten tenniskenttien alueelta. Osoitteessa Pitkäkatu 1 C sijaitsevan rakennuksen purkaminen sallitaan ja tilalle saa rakentaa nelikerroksisen rakennuksen. Lähistöllä sijaitseva kerrostalo suojellaan, mutta sen yhteyteen saa rakentaa uudisrakennuksen. Kaavan tavoitteena on suojella alueen rakennusperintöä, tutkia sen kehittämismahdollisuuksia ja huomioida sen kulttuurihistoria ja luontoarvot. Tavoite on myös edistää jalankulkua ja pyöräilyä Seminaarinmäellä ja rauhoittaa alueen sisäosia autoliikenteeltä. Uudessa asemakaavassa vanhojen yliopistorakennusten käyttötarkoitusta laajennettiin, ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi toimistotai museokäytössä opetuksen lisäksi. Alueen puistot, kuten Päärakennuksen alapuolella sijaitseva Aallonpuisto, sekä kasvitieteellisen puutarhan alue ja Moirislammen harjumetsikkö suojellaan. Suurin osa Seminaarinmäen kampuksen rakennuksista on Suomen yliopistokiinteistöjen omistuksessa. Alvar Aallon suunnitteleman Ylioppilastalo Ilokiven omistaa Jyy. J yväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi opiskelija-asunnot mahdollistavan asemakaavan Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampusalueelle kokouksessaan joulukuussa. Jylkkäri uutisoi viime vuoden helmikuussa, että yliopisto haluaa muuttaa Seminaarinmäellä sijaitsevan Philologican, eli P-rakennuksen asuntolaksi. Rakennus toimi asuntolana 1970-luvun alkupuolelle asti ja sittemmin opetustiloina. Nykyään rakennuksessa toimii opiskelijaravintola Lozzi. Osa rakennuksesta on ollut tyhjillään vuodesta 2014. Nyt hyväksytty asemakaava sallii asumisen P-rakennuksessa, G-rakennuksessa ja Puutarhurin talossa. ASEMAKAAVA SALLII lisärakentamista yhteensä 17 000 kerrosneliötä Pitkäkadun puoleiseen päähän, mihin voisi tulevaisuudessa tulla esimerkiksi uusia opiskelija-asuntoja ja opetustiloja. Lisärakentamista vähennettiin alkuperäisestä kaavasta. Rakennusoikeus poistettiin Voionmaankadun ja Yliopistonkadun kulikäluokkien äänestysaktiivisuus on ollut samalla tasolla edustajistovaalien kanssa, ellei jopa hieman heikompi. ”Kun ylioppilaskuntien edustajistovaalien äänestysaktiivisuutta vertaa ikäryhmän äänestysaktiivisuuteen eurovaaleissa, niin tätä ei voi nykyisellään pitää ylioppilaskuntien demokraattisen päätöksenteon ja legitimiteetin kannalta erityisen huolestuttavana. Toki parantamisen varaa varmasti olisi”, selvityksessä kirjoitetaan. SELVITYKSESSÄ KÄYDÄÄN läpi myös sitä, kuinka pakkojäsenyydestä luopuminen vuonna 2010 vaikutti Ruotsin korkeakoulujen ylioppilaskuntien toimintaan. Ruotsin korkeakouluviranomaisen vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan opiskelijoiden vaikuttaminen toimi kokonaisuudessa melko hyvin. Ongelmiakin oli. Osallistuminen ylioppilaskuntien vaaleissa oli passiivista äänestysaktiivisuuden pyöriessä jossain 10 prosentin tuntumassa. Kun selvityshetkellä noin 42 prosenttia opiskelijoista kuului Ruotsissa ylioppilaskuntaan, tarkoittaa se, että kaikista opiskelijoista ääntään käytti noin neljä prosenttia. Ruotsalaisselvityksen mukaan melko vapaamuotoisiksi muuttuneet ylioppilaskunnat kärsivät legitimiteetin puutteesta, olivat riippuvaisia yliopistosta ja niillä oli vaikeuksia täyttää kaikki tarvittavat opiskelijaedustajien paikat yliopiston hallinnossa. Jylkkäri pyysi juttua varten kommentteja ylioppilaskuntien jäsenyyden tulevaisuudesta tiedeja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitieltä (kok). Ministerin kansliasta ei kiireisiin vedoten vastattu keskiviikkoon 12. helmikuuta mennessä. ? Selvitys: Pakkojäsenyyden poisto vaikeuttaisi ylioppilaskuntien toimintaa Kaavamuutos mahdollistaa opiskelija -asunnot Seminaarinmäelle TEKSTI: Tatu Helle KUVA: Henri Häkkinen Viime keväänä yliopisto ilmoitti, että se luopuu Seminaarinmäellä viidestä rakennuksesta, jotka ovat Fennicum, G-rakennus, Ryhtilä, Puutarhurin talo ja X-rakennus. EUROOPAN KOMISSIO myönsi Seminaarinmäelle Euroopan kulttuuriperintötunnuksen vuonna 2022. Uudessa asemakaavassa on kaiken kaikkiaan 26 suojeltua rakennusta. Seminaarinmäen kampuksella on muun muassa 1800-luvun lopulla rakennetut kolme tiilirakennusta Historica, Educa ja Oppio sekä kaksi puurakennusta, Paja ja Riihi. Lisäksi alueella sijaitsevat lukuisat arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset. Hiljattain 13:a Aallon suunnittelemaa kohdetta ehdotettiin Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon – mukaan lukien Seminaarinmäellä sijaitsevat Aallon rakennukset. ? Oikealla kuvassa näkyvässä P-rakennyksessa voisi uuden kaavan myötä olla opiskelija-asuntoja.
• 11 Opetusja kulttuuriministeriön tilaamassa mietinnössä käydään läpi opiskelijoiden tukijärjestelmän nykytilaa ja pohditaan mahdollisesti tarvittavia muutoksia. O pintotuen kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja luovuttanut ehdotuksensa liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Sandra Bergqvistille. Opetusja kulttuuriministeriön (OKM) tilaamassa, tammikuun lopulla julkaistussa mietinnössä esitetään arvioita opiskelijoiden tukijärjestelmän nykytilasta ja pohditaan siihen mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Seitsemänhenkistä työryhmää johtanut OKM:n neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen sanoo, että mietinnöstä seuraavat jatkotoimenpiteet selviävät kevään aikana. Hän muistuttaa, että mietintö on vasta nimitetyn työryhmän yleisehdotus. ”Opintotuen uudistaminen kokonaisuutena ei ole nopea prosessi. Ajatuksena on ollut, että uudistus olisi mahdollinen nykyisen hallituskauden aikana”. Käytännössä opintotukijärjestelmän mahdolliset muutokset eivät siis astu voimaan ainakaan aivan lähiaikoina. Hiltusen lisäksi työryhmään kuului kaksi muuta virkamiestä OKM:stä, kaksi asiantuntijaa Kelasta sekä edustajat Suomen opiskelijakuntien liitosta (Samok) ja Suomen ammattiin opiskelevien liitosta. Mittaluokka mahdollisilla uudistuksilla on suurehko: pelkästään opintotukea saavia korkeakouluopiskelijoita oli 190 788 lukuvuonna 2023–2024. Opintoraha ja asumislisä OKM:n mietintö ei suoraan ehdota tiettyä euromääräistä tasokorotusta opintotuen opintorahaan. Se kuitenkin toteaa, että opintorahan nostaminen muun muassa vähentäisi opiskelijoiden velkaantumista ja työssäkäynnin tarvetta. Samalla kuitenkin mainitaan, ettei Suomen valtion taloustilanne anna tällä hetkellä mahdollisuuksia merkittäviin taloudellisiin panostuksiin. Ministeriö esimerkiksi väläyttää opintotuen Tanskan opintorahapainotteisen mallin käyttöönottamisen vaikutuksia Suomessa: yksin asuvien täysi-ikäisten opiskelijoiden opintoraha nousisi suurin piirtein 300 euroa 10 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 MITÄ NYT kuukaudessa. Tästä seuraisi miltei 500 miljoonaa euroa lisäkustannuksia valtiolle. Opintorahan määrä on tällä hetkellä lapsettomilla korkeakouluopiskelijoilla 279,38 euroa kuukaudessa. Mietinnön mukaan se kulunee opiskelijoilla miltei kokonaan ruokakuluihin, kun taas muut elämisen kustannukset rahoitetaan lainalla ja/tai työn teolla. OKM nostaa esille mahdollisen opintotuen vastikkeellisuuden siten, että tuen määrä riippuisi opintojen etenemisestä ja niissä menestymisestä. Samalla todetaan, että tämän kaltainen maksujärjestelmä voisi asettaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan. Mietinnössä mainitaan myös elokuusta 2025 alkaen opiskelijoille opintorahan päälle maksettava asumislisä. Tämä on seurausta siitä, että opiskelijat siirretään pois yleisen asumistuen. Sekä asumislisän että opintorahan sitominen indeksiin pitäisi OKM:n mukaan huolen siitä, että opiskelijoiden elintaso ei kärsisi. Mietinnön mukaan opintorahamenot nousisivat 11 miljoonaa euroa vuodessa ja asumislisämenot seitsemän miljoonaa euroa vuodessa, jos nämä olisivat indeksisidonnaisia olettaen, että inflaatioprosentti olisi kaksi. Opintolaina Suomen valtio maksaa ASP-lainojen 3,8 prosenttia ylittävän korko-osuuden pankille velallisen puolesta. OKM esittää, että samantyyppinen käytäntö voitaisiin implementoida opintolainoihin, jotta niihin saataisiin korkokatto. Samalla mainitaan, että edellä kuvattu korkokatto lisäisi valtion menoja huomattavasti. Myös pankkisektori pitää mietinnön mukaan korkosuojausta helpommin sanottuna kuin tehtynä, sillä opintolainojen toteutuneet määrät ja laina-ajat eivät ole juuri koskaan tiedossa etukäteen. Mietinnön mukaan opintolainahyvityksen käytäntöjä tulisi tarkastella. Se ehdottaa, että opintolainahyvitys voitaisiin myöntää ensimmäisestä suoritetusta korkeakoulututkinnosta. Tällä hetkellä hyvitys voidaan myöntää ainoastaan opiskelupaikasta, jonka on ensimmäisenä ottanut vastaan. Ateriatuki ja tukikuukaudet Kelan maksama ateriatuki tulisi mietinnön mukaan suunnata jatkossa vain korkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille. Tämä rajaisi pois esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden oikeuden edullisempaan opiskelijalounaaseen. OKM esittää opintotukikuukausien määrän lisäämistä kymmenellä. Tällä hetkellä tukikuukausia myönnetään 54 kaikkiin korkeakouluopintoihin. Mietinnön mukaan tätä määrää voitaisiin nostaa kymmenellä ja tästä aiheutuisi 24 miljoonan euron verran opintotukimenoja. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunnan (Jyy) hallituksen puheenjohtaja Venla Suosalo kertoo, että Jyy pitää tärkeänä opintotukijärjestelmän uudistamista. Suosalon mukaan Jyy kannattaa indeksisidonnaisuutta ja samalla puoltaisi tasokorotusta opintotuen määrään. ”Vuoden 2023 rahassa mitattuna nykyinen opintoraha on 176 euroa kuukaudessa pienempi kuin vuonna 1992, jolloin opintoraha oli korkeimmillaan”. Suosalon mukaan Jyy on samoilla linjoilla OKM:n mietinnön kanssa tukikuukausien määrästä. Kymmenen tukikuukauden lisäys palauttaisi määrän samalle tasolle kuin seitsemän vuotta sitten. Suosalo näkee, että opintolainan tulee olla turvallista opiskelijoille. Hän kuitenkin painottaa, ettei Jyy kannata lainapainotteista opintotukimallia. Kelan maksamasta ateriatuesta Suosalo ei ole yhtä mieltä mietinnön kanssa, ”Opiskelijoiden ateriatuki on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja yksi tärkeä kulmakivi opiskelijan arjelle. Jyy ei pidä kannatettavana siitä luopumista tai opiskelijoiden rajaamista sen ulkopuolelle”. Tällä hetkellä opintotukeen oikeutettuja ovat ne, jotka suorittavat vähintään 20 opintopistettä lukuvuodessa. Suosalo toteaa, että Jyy ei kannata nykyistä mallia. ”Joustava seuranta, joka ottaa eri elämäntilanteet huomioon on paras tapa edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja opinnoissa edistymistä”. Sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) että Samok ovat samoilla linjoilla OKM:n mietinnön kanssa ainakin opiskelijoiden saaman rahamäärän nostamisen osalta. Samana päivänä mietinnön kanssa julkaistussa yhteistiedotteessa järjestöt vetoavat Suomen hallitukseen ja etenkin liikunta-, urheiluja nuorisoministeriin. Järjestöt nostavat esille tarpeen opintotuen lisärahoitukselle samalla jakaen näkemyksen vaikeasta taloustilanteesta. ? TEKSTI: Rudolf Jurvanen Näin opintotukijärjestelmää voitaisiin uudistaa
• 11 Uusiin diplomi-insinöörikoulutuksiin tulee vuonna 2026 haettavaksi yhteensä 120 aloituspaikkaa. 1, 57 PROMILLEA. Sen verran puhalsi Tullin alkometriin keskisuomalainen kansanedustaja Tomi Immonen (ps) Helsinki-Vantaan lentoasemalla 11. tammikuuta. Ennen puhallutusta Immonen oli poistettu häiriökäyttäytymisen vuoksi Finnairin Bangkokin lennolta. Suoraselkäisenä miehenä entinen upseeri ei alistunut itsekriminointisuojan kaltaiseen pilluiluun vaan vaati itse päästä todistamaan humalatilansa puhalluskokeessa. Immonen kertoi julkisuudessa puhaltaneensa alkometriin lukeman 0,69. Myöhemmin paljastui, että kyseinen lukema ilmaisee alkoholin määrän milligrammoina litrassa. Ennen lennolta poistamistaan Immonen yritti vakuutella vaarattomuuttaan koneen henkilökunnalle. ”Olisin ollut mielestäni täysin epäkelpo ohjaamaan lentokonetta, mutta täysin kelvollinen istumaan paikallani”, Immonen totesi Helsingin Sanomille seuraavana päivänä. Lisäksi Immonen harmitteli, että hänen muistisairas ystävänsä joutui välikohtauksen vuoksi matkustamaan Thaimaahan yksin. ? N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 MITÄ NYT Tiedekuntatasolla uusista koulutuksista vastaa Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähän saakka diplomi-insinöörejä on koulutettu informaatioteknologian tiedekunnasta. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISEN tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkösen mukaan uudet koulutukset on suunniteltu järjestettävän yliopiston nykyisten resurssien puitteissa. ”Tässä on puolitoista vuotta aikaa kouluttaa ja kehittää nykyisen henkilöstön osaamista”, Mönkkönen sanoo Jylkkärille. Rehtori Jari Ojalan mukaan uudet alat perustuvat Jyväskylän vahvuuksiin. ”DI-koulutukset perustuvat yliopistomme tutkimuksen vahvoihin aloihin, joita ovat muun muassa ydinja kiihdytinpohjainen fysiikka, nanomateriaalit, matematiikka, tilastoja datatiede sekä yhteiskunnallinen turvallisuus”, sanoo Ojala tiedotteessa. ? J yväskylän yliopistossa alkaa vuonna 2026 kaksi uutta diplomi-insinöörien koulutusohjelmaa, kertoo yliopisto torstaina julkaisemassaan tiedotteessa. Jatkossa Jyväskylässä voi siis opiskella diplomi-insinööriksi turvallisuusteknologiasta sekä tilastoja datatieteistä. Haettavaksi tulee 120 aloituspaikkaa: 70 turvallisuusteknologiaan ja 50 tilastoja datatieteeseen. Tähän saakka Jyväskylässä on voinut opiskella diplomi-insinööriksi teknologiajohtamisesta sekä tietoja ohjelmistotekniikasta. Jyväskylän yliopiston ensimmäiset insinööriopiskelijat aloittivat tietoja ohjelmistotekniikassa syksyllä 2021 ja viime kevään yhteishaussa aloituspaikkoja oli tarjolla 75. Syksystä 2023 alkaen tarjolla olleeseen teknologiajohtamiseen aloituspaikkoja oli viime keväänä tarjolla 40. Jos nykyisten koulutusalojen aloituspaikat säilyvät ennallaan, diplomi-insinöörikoulutuksen aloituspaikat lähes kaksinkertaistuvat. Soihtu muuttaa Vehkakujalta Ilokiveen JYYN liiketoimintakokonaisuus Soihtu muuttaa Savelan Vehkakujan toimistolta Ylioppilastalo Ilokiveen Seminaarinmäen kampukselle. Samalla asumisen palvelupiste muuttaa Vehkakujalta Seminaarinmäelle. Muuton tarkoitus on, että kaikki Jyyn toiminnat ja palvelut ovat lähempänä toisiaan kertoo JYY:n toimitusjohtaja Timo Lahtinen. ”Tavoitetila hallituksella ja edustajistolla on ollut viime vuodet, että oltaisiin yhdessä sijainnissa”, Lahtinen kertoo. Muutto on alustavasti toukokuun puolivälissä. Soihdun kiinteistöhuolto jatkaa toimintaansa Kortepohjan ylioppilaskylän T-talossa. Ateriatuki ja tukikuukaudet Kelan maksama ateriatuki tulisi mietinnön mukaan suunnata jatkossa vain korkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille. Tämä rajaisi pois esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden oikeuden edullisempaan opiskelijalounaaseen. OKM esittää opintotukikuukausien määrän lisäämistä kymmenellä. Tällä hetkellä tukikuukausia myönnetään 54 kaikkiin korkeakouluopintoihin. Mietinnön mukaan tätä määrää voitaisiin nostaa kymmenellä ja tästä aiheutuisi 24 miljoonan euron verran opintotukimenoja. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunnan (Jyy) hallituksen puheenjohtaja Venla Suosalo kertoo, että Jyy pitää tärkeänä opintotukijärjestelmän uudistamista. Suosalon mukaan Jyy kannattaa indeksisidonnaisuutta ja samalla puoltaisi tasokorotusta opintotuen määrään. ”Vuoden 2023 rahassa mitattuna nykyinen opintoraha on 176 euroa kuukaudessa pienempi kuin vuonna 1992, jolloin opintoraha oli korkeimmillaan”. Suosalon mukaan Jyy on samoilla linjoilla OKM:n mietinnön kanssa tukikuukausien määrästä. Kymmenen tukikuukauden lisäys palauttaisi määrän samalle tasolle kuin seitsemän vuotta sitten. Suosalo näkee, että opintolainan tulee olla turvallista opiskelijoille. Hän kuitenkin painottaa, ettei Jyy kannata lainapainotteista opintotukimallia. Kelan maksamasta ateriatuesta Suosalo ei ole yhtä mieltä mietinnön kanssa, ”Opiskelijoiden ateriatuki on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja yksi tärkeä kulmakivi opiskelijan arjelle. Jyy ei pidä kannatettavana siitä luopumista tai opiskelijoiden rajaamista sen ulkopuolelle”. Tällä hetkellä opintotukeen oikeutettuja ovat ne, jotka suorittavat vähintään 20 opintopistettä lukuvuodessa. Suosalo toteaa, että Jyy ei kannata nykyistä mallia. ”Joustava seuranta, joka ottaa eri elämäntilanteet huomioon on paras tapa edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja opinnoissa edistymistä”. Sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) että Samok ovat samoilla linjoilla OKM:n mietinnön kanssa ainakin opiskelijoiden saaman rahamäärän nostamisen osalta. Samana päivänä mietinnön kanssa julkaistussa yhteistiedotteessa järjestöt vetoavat Suomen hallitukseen ja etenkin liikunta-, urheiluja nuorisoministeriin. Järjestöt nostavat esille tarpeen opintotuen lisärahoitukselle samalla jakaen näkemyksen vaikeasta taloustilanteesta. ? Jyväskylän yliopistoon kaksi uutta insinöörien koulutusohjelmaa TEKSTI: Henri Häkkinen KUVAT: Jylkkärin arkisto Soihdun alta Ilokivestä tilaa joutuu tekemään Jyväskylän ylioppilaslehden toimitus. Jylkkärin päätoimittaja Henri Häkkinen harmittelee, että toimitus joutuu muuttamaan Ilokiveltä, mutta toteaa ymmärtävänsä JYY:n ratkaisun. Toimituksen todennäköinen uusi osoite on Häkkisen mukaan Gummeruksenkadulla Kirkkopuiston liepeillä. ? TATU HELLE
• LYHÄRIT 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 Yliopistolle kuusi miljoonaa euroa profiloitumisrahaa Suomen akatemialta TEKSTI: Rudolf Jurvanen J yväskylän yliopistolle on myönnetty noin kuusi miljoonaa euroa profiloitumisrahoitusta Suomen Akatemialta. Rahoitus on myönnetty vuosille 2025-2030. Jyväskylän yliopisto kertoi asiasta tiedotteessaan 10. tammikuuta. Jyväskylän yliopiston vararehtori Kaisa Miettinen kertoo tiedotteessa, että Jyväskylän yliopistolle on myönnetty profiloitumisrahoitusta myös kaikilla aiemmilla rahoituskierroksilla. Tämänkertainen profiloitumisrahoituskierros oli järjestyksessään kahdeksas. Jyväskylän yliopisto haki reilua yhdeksää miljoonaa euroa profiloitumisrahoitusta kolmelle eri profiloitumisalalle: ikääntyminen, ympäristö ja toimintakyky, nanoteknologian kvanttisimulaatiot ja -mittaukset sekä oppimisen vaihtelun, muutoksen ja tuen ymmärtäminen. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON rehtoria Jari Ojalaa haettua pienempi rahamäärä ei yllätä. Ojalan mukaan Jyväskylä on perinteisesti saanut vähemmän profiloitumisrahoitusta kuin mitä se on hakenut. Tämä toimintatapa noudattelee Suomen Akatemian yleistä linjaa muidenkin Suomen yliopistojen osalta. ”Näissä profiloinneissa yleensäkin on niin, että sitä summaa ei saada mitä haetaan. Kuinka paljon sitten skaalataan alaspäin, niin se vähän vaihtelee kierroksesta toiseen”, Ojala sanoo. Jyväskylän yliopistolle myönnetyn profiloitumisrahoituksen määrä on vaihdellut 3,7–5,6 miljoonan euron välillä. Ojalan mukaan saatua rahoitusta ei jaeta suoraan profiloitumisalojen kesken tasan, vaan rahoituksen siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Profiloitumisrahoituksen tarkoituksena on Suomen Akatemian mukaan muun muassa vahvistaa yliopistojen tutkimusedellytyksiä. Tällä rahoituskierroksella akatemialle tehtiin hakemuksia noin 200 miljoonan euron edestä. Rahoitusta myönnettiin lopulta kahdeksalle yliopistolle yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. Suurimmat rahoituserät saivat Helsingin yliopisto, noin 30 miljoonaa euroa ja Aalto-yliopisto, noin 25,5 miljoonaa euroa.? KSML: JY:n rehtorin tulot keskitasoa TEKSTI: Rudolf Jurvanen J yväskylän yliopiston (JY) rehtori Jari Ojala on 16 976 euron kuukausipalkallaan jämäkästi suomalaisten yliopistorehtorien keskikastia, kerrotaan sanomalehti Keskisuomalaisen palkkavertailussa (11.2.). Vertailussa käydään läpi kaikkien Suomen 13 eri yliopiston rehtorien kuukausipalkat. Eniten työstään kompensoidaan Tampereen yliopiston professoria Keijo Hämäläistä. Jyväskylän yliopistosta Tampereelle vuonna 2023 siirtyneen Hämäläisen kuukausipalkka on 22 300 euroa. Jyväskylän yliopiston rehtori on kuudennella sijalla verrattaessa kuukausipalkkoja muiden suomalaisten yliopistojen rehtoreihin. Vähiten ansaitseva rehtori on Kaarlo Hildén, joka johtaa Helsingissä sijaitsevaa Taideyliopistoa. Keskisuomalaisen uutiseen haastatellun Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelän mukaan Suomessa professorien keskipalkka on suurin piirtein 8 000 euroa kuukaudessa. Suomalaisten yliopistojen rehtoreiden ollessa luonnollisesti oppilaitostensa professoreita ovat heidän kuukausiansionsa reilusti keskiarvon yläpuolella. Suomessa vain kahdessa yliopistossa, Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT-yliopisto) ja Vaasan yliopistossa, rehtori voi ansaita tulospalkkiota. LUT-yliopistossa tulospalkkio voi olla enintään kolmen kuukauden palkan suuruinen, ja Vaasan yliopistossa se voi olla noin kahden ja puolen kuukauden palkkaa vastaava summa. Jyväskylän yliopistossa rehtorin tulospalkkiojärjestelmän lopettamisesta päätettiin yliopiston hallituksen toimesta keväällä 2023. Hallituksen puheenjohtaja Antti Koivula kertoo Keskisuomalaiselle, että lopettamispäätökseen ollaan oltu tyytyväisiä. ? Jamk yliopiston omistukseen TEKSTI: Rudolf Jurvanen J yväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopisto suunnittelevat Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) osakekannan omistajuuden uudelleenjärjestelyä. Lopputulemana Jyväskylän yliopistolle siirtyisi yli 50 prosenttia Jamkin osakkeista. Näin Jyväskylään syntyisi kahden korkeakoulun muodostama konserni. Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsittelee maaliskuun aikana mahdollisen korkeakoulukonsernin perustamista, kerrotaan 6. helmikuuta kaupungin verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa. Tällä hetkellä Jamkin omistavat Jyväskylän kaupunki (90 %), Jämsän kaupunki (5 %) ja Äänekosken Ammatillisen Koulutuksen kuntayhtymä (5 %). Jyväskylän kaupungin pyrkimyksenä on säilyttää omistusosuutensa 30–35 prosentissa mahdollisten muutosten jälkeen. M a h d o l l i s e t m u u t o k s e t ammattikorkeakoulun omistusrakenteessa eivät vaikuta korkeakoulujen asemaan. Jamkin verkkosivuilla 29. tammikuuta julkaistussa tiedotteessa todetaan, että molemmat oppilaitokset säilyttävät itsenäiset asemansa. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoi kaupungin YouTube-kanavalla julkaistussa keskustelutilaisuudessa, että kaupungin tavoitteena on säilyttää kaksi erillistä korkeakoulua elinvoiman turvaamiseksi. "Vuoteen 2030 mennessä korkeakouluopiskelijoiden ikäluokat pienenevät, mikä kiristää kilpailua opiskelijoista. Omistuspohjan muutoksilla pyritään vahvistamaan Jyväskylän vetovoimaa myös tulevaisuudessa." Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala painottaa samassa keskustelussa, että mahdollinen korkeakoulukonserni on sekä työntekijöiden että opiskelijoiden yhteinen asia. "On tärkeää, että henkilöstö ja opiskelijat pääsevät mukaan suunnitteluun mahdollisuuksien mukaan jo prosessin alussa." Ojala kertoo puhelimitse, että mahdolliset opiskelijoiden osallistamisen tavat selviävät lähiaikoina. ”Erityisesti tullaan alkupäässä ylioppilaskunnan kanssa keskustelemaan asiasta”. Yliopiston hallitus käsittelee mahdollista korkeakoulukonsernin muodostamista kokouksessaan 14. helmikuuta. ?
• LYHÄRIT 13 LÄ HT Ö 12 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalla on edessään vaikuttamisen vuosi, luonnehtii hallituksen puheenjohtaja Venla Suosalo Jylkkärin perinteisessä hallitusesittelyjutussa. Kevään kuntaja aluevaaleissa pitäisi saada opiskelijoille tärkeitä teemoja taottua tulevien päättäjien kaaliin. Syksyllä suurin haaste on saada omien edustajistovaalien äänestysprosentti nousuun vuoden 2023 katastrofaalisen huonon äänestysaktiivisuuden jälkeen. Keinot ovat monet ja vain aika näyttää ovatko tavoitteet saavutettavissa. Millä keinoilla tuloksia ja vaikuttavuutta lähdetään tavoittelemaan? Lue juttu alkaen sivulta 22. ? T E K S T I : H E N R I H Ä K K I N E N K U V A : A N N I I N A N O R R E N A VAALIEN VUOSI
• 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 OPPIA TYÖN PERÄSSÄ
• Teksti: Rudolf Jurvanen Kuvat: Mikko Kuparinen Kuvitus: Maria Hallikainen K V -O PI S KEL I J AT L ämpötila on 20 asteen tuntumassa, kun lento Budapestista laskeutuu elokuisena iltapäivänä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Un ka r i l a isella Eszter Ónodilla, 26, on vielä edessä noin kolmen ja puolen tunnin junamatka uuteen kotikaupunkiinsa Jyväskylään. Maa on entuudestaan tuttu. Koronakevään 2020 Ónodi vietti Etelä-Pohjanmaalla. Tuolloin kyseessä oli vain muutaman kuukauden Erasmus-vaihto Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Nyt vuonna 2024 toiveissa on jopa pysyvä muutto. Mediasta Ónodille on välittynyt Suomesta kuva metsien ja järvien täyttämänä maailman onnellisimpana maana. Opinnot Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa alkavat paria viikkoa myöhemmin. C olombo, Sri Lanka, kevät 2023. Ashan Kottagoda, 26, työskentelee rahoitusalan tutkimuspalveluyritys Acuity Knowledge Partnersilla. Kottagodan esimies vinkkaa hänelle mahdollisuudesta hakea Suomen yliopistoissa järjestettäviin kansainvälisiin kauppatieteiden maisteriohjelmiin. Kottagoda ei ole ikinä ennen käynyt Euroopassa, saati Suomessa. Silti, tai juuri sen vuoksi hän päättää hakea suomalaisissa yliopistoissa järjestettäviin kansainvälisiin kauppatieteiden maisteriohjelmiin. Alla Kottagodalla on rahoitusalan kandidaatin tutkinto niin ikään Colombossa sijaitsevasta Sri Jayewardenepuran yliopistosta ja hän on pohtinut itsensä päivittämistä maisteriksi jo tovin. Siihen tulee mahdollisuus, kun hänet hyväksytään keväällä 2024 opiskelemaan Jyväskylän kauppakorkeakoulun englanninkieliseen maisteriohjelmaan. Master’s Degree in Banking and International Finance (BIF) ohjelma kouluttaa tulevia kauppatieteiden maistereita nimensä mukaisesti pankkitoiminnan ja kansainvälisen rahoituksen asiantuntijoiksi. Ónodia ja Kottagodaa yhdistää samassa maisteriohjelmassa opiskelemisen lisäksi yhteinen pitkän aikavälin tavoite: Suomeen integroituminen ja asettuminen lopullisesti. Muun muassa tästä syystä Jylkkäri on saapunut Rentukan ylioppilaskylään haastattelemaan heitä. S ekä Ónodi että Kottagoda haluaisivat opintojensa jälkeen rakentaa työja urapolkunsa Suomessa. Näin ollen pidemmällä aikavälillä heistä voidaan toivon mukaan puhua työperäisinä maahanmuuttajina. Työperäisen maahanmuuton varaan on Suomessa ripustettu paljon odotuksia, koska väestön ikääntyessä kotimainen koulutettujen työikäisten osaajien tarjonta pienenee. Kuitenkin samaan aikaan työpaikkoja on vähemmän kuin työnhakijoita. Esimerkiksi työja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa oli lokakuun 2024 lopussa 285 200 työtöntä työnhakijaa, kun avoimia työpaikkoja oli samassa kuussa ainoastaan 51 300. Teema on poliittinen kiistakapula, joka aiheuttaa ristivetoa aina hallituspuolueiden välille asti. Kun pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmasta neuvoteltiin keväällä 2023, olivat maahanmuuttoon liittyvät erimielisyydet yksi vaikeimmin yhteensovitettavista asioista. Toistensa vastinpareina kunnostautuivat etenkin työperäiseen maahanmuuttoon kiristyksiä halunnut perussuomalaiset ja niitä vastustanut RKP (HS 27.5.2023). Puolueiden väliset erimielisyydet nousivat pintaan viimeksi elokuussa, kun RKP:n puoluekokous esitti ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Perussuomalaiset vastustivat ajatusta (Yle 21.8.2025). T yöperäisen maahanmuuton yhtälö vaikuttaa siis haastavalta ja ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisestä tuskin on hopealuodiksi, joka lopullisesti ratkaisisi Suomen työmarkkinoiden ongelmia. Kuitenkin puhtaasti kansantalouden näkökulmasta sekä Ónodin että Kottagodan kaltaisten opiskelijoiden saaminen veronmaksajiksi Suomeen olisi loogista: valtio sijoittaa merkittävän määrän rahaa kumpaankin heistä koulutuksen muodossa. 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 Eszter Ónodi ja Ashan Kottagoda muuttivat viime syksynä Jyväskylään yliopisto-opintojen perässä, haaveenaan rakentaa tulevaisuutensa Suomeen. Mutta kuinka helppoa ulkomaalaisen opiskelijan on todella asettua aloilleen ja jäädä tänne pysyvästi?
• Tähän yhtyy myös Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) työvoimaja maahanmuuttopolitiikkaan perehtynyt asiantuntija Mikko Räsänen. ”EK näkee välttämättömänä sen, että ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat saataisiin jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen ja työskentelemään laadullisissa työtehtävissä”. Räsänen mainitsee EK:n hiljattain käynnistämän ryhmämentorointipilotin, joka kantaa nimeä Match Made in Finland. Pilotti on suunnattu ulkomaalaisille, jotka opiskelevat ammattikorkeakouluissa pääkaupunkiseudulla. ”Pilotin tarkoituksena on muun muassa madaltaa kynnystä ulkomaalaisiin opiskelijoihin tutustumiseen”, Räsänen kertoo. Räsänen huomauttaa, että EK muistuttanut suomalaisia yrityksiä esimerkiksi siitä, että ulkomaalaistaustaisia henkilöitä voi aluksi palkata osa-aikaisiksi ja että kaikkea materiaalia työpaikalla ei välttämättä tarvitse kääntää englanniksi. ”Ulkomaalaiset opiskelijat helposti kuplautuvat keskenään eivätkä hakeudu paikallisväestön seuraan kovin herkästi. Kuplautumista tapahtuu myös korkeakoulutasolla: ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista edesauttaisi se, että he olisivat samassa kotoutumisputkessa kuin muutkin maahanmuuttajat”, Räsänen kuvailee. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestössä (SAK) maahanmuuton ja työllisyyden parissa johtavana asiantuntijana työskentelevä Eve Kyntäjä on samoilla linjoilla Räsäsen kanssa ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisestä Suomessa. Kyntäjä mainitsee suomen kieleen liittyvät ongelmat: ”Yritykset ovat itsekin myöntäneet haluttomuutensa rekrytoida henkilöitä, joiden kotimaisten kielten taito on heikko. Siksi olisi tärkeää, että kansainväliset opiskelijat saisivat opiskeluaikanaan laadukasta kielikoulutusta”. Kytäjä nostaa mahdolliseksi yhteiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi suomen kielen opintojen määrän nostamisen tutkintovaatimuksissa. K un ulkomainen opiskelija saapuu Suomeen suorittamaan tutkintoa, on kyseessä valtion näkökulmasta käytännössä sijoitus. Ónodin kohdalla se tarkoittaa sitä, että hän on EU-kansalaisena oikeutettu maksuttomaan korkeakoulutukseen samalla tavalla kuin Suomen kansalaiset. Kottagodalle Jyväskylän yliopisto on puolestaan erikseen myöntänyt vapautuksen maisteriopintojen lukukausimaksuista ja tähän päälle vielä viiden tuhannen euron kerta-avustuksen. Suomalaisilla opiskelijoilla mahdollisuutta tällaiseen vastikkeettomaan tukeen yliopistolta ei ole. Mistä on kyse? Mari Ikonen Jyväskylän yliopiston koulutuspalveluista kertoo tukijärjestelyn liittyvän yliopiston ja opetusja kulttuuriministeriön (OKM) väliseen sopimukseen. Kottagodalle myönnetty stipendi on osa kyseisen sopimuksen Talent Boost-toimintaa. Koulutuspalvelujohtajana työskentelevä Ikonen vahvistaa, että Kottagodan saama stipendi sisältää lukukausimaksut ja viisi tuhatta euroa kattamaan muun muassa asumiskustannuksia. ”Vuosina 2022–2024 oli haettavana yksi Suomi-stipendi kussakin Jyväskylän yliopiston kv-maisteriohjelmassa”. Vuonna 2025 vastaavia stipendejä ei enää myönnetä. Jyväskylän yliopistossa on Ikosen mukaan 18 kansainvälistä maisteriohjelmaa ja yksi "Suomalaiset eivät tunnu antavan itsestään paljoa ulos julkisesti. Se saattaa ulkomaalaisesta tuntua siltä, ettei sinusta pidettäisi. Totuus on kuitenkin se, että suomalaisia ei vain kiinnosta: he antavat kaikkien olla omissa tiloissaan." Eszter Ónodi 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 KV-OPISKELIJAT
• kansainvälinen kandiohjelma. Vuonna 2024 kaikkiin kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin hyväksyttiin yhteensä noin 150 ulkomaalaista opiskelijaa. Ikosen mukaan yliopiston tahtotila on mahdollisimman monimuotoinen opiskelijaväestö. ”Jyväskylän yliopiston tavoitteena on kansainvälisesti vetovoimainen, kielellisesti ja kulttuurisesti moninainen yliopistoyhteisö.” T ullakseen ajan myötä pysyviksi asukkaiksi Suomessa sekä Ónodi että Kottagoda tiedostavat, että heidän on integroiduttava uuteen kotimaahansa. Iso osa tästä tapahtuu opintojen kautta korkeakouluyhteisön tukemana. Orientaatio on luonnollinen vaihe opiskelijan elämässä, jonka aikana uudet opiskelijat autetaan sisälle korkeakouluyhteisöön ja tuetaan opintojen alkuun saamista. Jyväskylän yliopiston orientaatiossa on annettu paljon vastuuta ainejärjestöille, kauppakorkeakoulun tiedekunnan kohdalla tämä tarkoittaa Pörssi ry:tä. Myös Ónodi ja Kottagoda ovat osallistuneet yliopiston orientaatioon, mutta suomeksi opiskelevista poiketen siitä ei vastannut ainejärjestö, sillä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden orientaatiovastuu Jyväskylän yliopistossa on yliopiston koulutuspalveluilla. Käytännössä siis saman tiedekunnan opiskelijat jaotellaan opintojen alkaessa kahteen eri leiriin. Ikonen perustelee orientaatiokäytäntöä opiskelijoiden eri tarpeiden huomioon ottamisella. ”Jyväskylän yliopisto kehittää tutkinto-opiskelijoiden orientaatiota ja tutor-toimintaa jatkossa yhtenä kokonaisuutena, jossa kuitenkin huomioidaan eri kohderyhmien tarpeet. Kansainvälisille opiskelijoille suunnatussa orientaatiossa käsitellään muun muassa maahan saapumiseen, asumiseen, digija väestöviraston kanssa asiointiin liittyviä kysymyksiä, jotka koskevat kv-opiskelijoita riippumatta heidän ohjelmastaan. Tämä osuus orientaatiosta on ollut perusteltua järjestää keskitetysti.” Ikosen mukaan yliopiston tavoitteena on tukea ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista opiskelijaelämään. ”Tavoitteena on vahvistaa ohjelmakohtaista orientaatiota tukemaan opiskelijoiden kiinnittymistä omaan tiedekuntaansa ja yliopistoyhteisöön, ja että orientaatiokokemus olisi yhdenvertainen kaikille”. Ónodilla ja Kottagodalla on omat näkemyksensä orientaatiokäytännöistä. ”Olisin mieluusti osallistunut kaikkien muiden kauppakorkeakoulussa opinnot samaan aikaan aloittavien kanssa orientaatioon. Olisin toivonut, että se olisi voitu järjestää englanniksi”, Kottagoda tuumii. Joka tapauksessa haastateltavilla oli apuna tutoropiskelija samasta maisteriohjelmasta. Kyseinen tutor oli myös ulkomaalainen. Ónodi olisi toivonut muutosta tähän: ”Parhaiten olisi päässyt kiinni opintoihin alussa, jos tutoreita olisi ollut kaksi, yksi suomalainen ja yksi ulkomaalainen. Näin olisi saatu paikalliselta ihmiseltä arvokasta tietoa ja samalla vertaistukea tutoropiskelijasta, joka on myös maahanmuuttaja.” Kumpikin kuitenkin vastaa myöntävästi kysyttäessä, kokivatko he itsensä tervetulleiksi Suomeen ja Jyväskylän yliopistoon. ”Meistä pidetään huolta”, Ónodi naurahtaa. Ó nodi on ollut Suomi-fani jo kymmenen vuotta. Hän kertoo fysiikan opettajan näyttäneen lukiossa oppi17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 KV-OPISKELIJAT
• Aika Jyväskylässä on saanut Ashan Kottagodan arvostamaan erityisesti kaupungin ja sen ympäristön siisteyttä. Eszter Ónodin suosikkipaikaksi Jyväskylässä on muodostunut Laajavuori. 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25
• tunnilla videon, jossa esiteltiin Suomea. Tämä sytytti Ónodissa kiinnostuksen Suomea kohtaan. ”Videolta jäi mieleen Suomen maailmanluokan koulutusjärjestelmä ja kaunis luonto”, Ónodi muistelee. Ónodi on kotoisin Debrecenistä, Unkarin toiseksi suurimmasta kaupungista. Hän ponnistaa yksinhuoltajaperheestä ja on ottanut pitkän aikavälin projektikseen työelämään hyppäämisen Suomessa ja kotimaassaan yhteiskuntaopin opettajana työskentelevän äitinsä elättämisen. Kottagoda puolestaan on paljasjalkainen colombolainen. Hänen perheeseensä kuuluu isä, äiti ja kaksi veljeä. Colombon lisäksi hän on aikaisemmin asunut perheineen muun muassa Omanissa, isän työn perässä. Paikallisen ylioppilastutkinnon hän on suorittanut yksityisessä lukiossa, jossa noudatettiin esimerkiksi pukukoodia. ”Lukion käytännöissä oli militantteja piirteitä”, Kottagoda kertoo. Jos ulkomaalaisena tiedostaa valtion nimeltä Suomi olemassaolon, siitä on luonnollisesti ennakko-odotuksia. Ónodilla oli kokemus koronakevään Seinäjoesta, jossa aikaa tuli oikeastaan vietettyä vain muiden vaihto-opiskelijoiden seurassa. Ónodi kertoo odottaneensa, että tutustuminen suomalaisiin tulisi olemaan vaikeaa. ”Suomalaiset eivät tunnu antavan itsestään paljoa ulos julkisesti. Se saattaa ulkomaalaisesta tuntua siltä, ettei sinusta pidettäisi. Totuus on kuitenkin se, että suomalaisia ei vain kiinnosta: he antavat kaikkien olla omissa tiloissaan”, hän naurahtaa. Erityisesti yksi suomalaisille päivänselvä asia oli Etelä-Aasiasta tulevalle Kottagodalle kulttuurishokki: täällä on neljä vuodenaikaa! ”Odotukset Suomesta ovat kohdanneet todellisuuden, ympäristö on kaunista ja kaikkialla on siistiä”, Kottagoda toteaa. Molemmat alleviivaavat yleisen luottamuksen tasoa Suomessa verrattuna kotimaihinsa. Esimerkiksi viranomaisiin tuntuu olevan Suomessa helppo luottaa. Ónodi kuvaa eroja luottamuksessa anekdootilla pahimmalta korona-ajalta. ”Kun Suomessa koronakeväänä kävi ruokakaupassa, siellä oli tarjolla kumihanskoja ja käsidesiä asiakkaille. Unkarissa tilanne oli muutoin sama, paitsi että kyseiset artikkelit olivat lukittuina, jottei niitä varasteta”. Kottagoda antaa samantyylisen esimerkin Sri Lankasta: ”Ruokakaupoissa äidinmaidonkorvikepurkit ovat hyllyissä tyhjinä. Tyhjän purkin kanssa on mentävä kassalle, jossa työntekijä vaihtaa sen täysinäiseen, jonka voi sitten ostaa”. On rehellisyyden nimissä huomautettava, että Suomessakin joissain kaupoissa tuotteita on varastamisriskin vuoksi siirretty kassojen annettavaksi. Esimerkiksi lonkeropakkaukset ja sisäfileet saattavat olla erikseen varashälyttimillä varustettuja tai saatavissa vain kassatyöntekijältä. M yös Suomessa vallitseva yhteiskuntarauha saa Ónodilta ja Kottagodalta kehuja. ”Suomessa sosiaaliturvan läsnäolo tuo rauhallisuuden tunnetta”, Ónodi toteaa. Entäpä laajan sosiaaliturvan kääntöpuolena oleva korkea veroaste? Ónodi kertoo olevansa valmis maksamaan enemmän veroja, mikäli se takaisi laajan valtion turvaverkon niin hänelle kuin äidilleen. Kottagoda kertoo suurten tuloerojen näkymisestä kotimaassaan: ”Sri Lankassa muutaman kilometrin säteellä saattaa olla sekä modernia kaupunkikuvaa että olkimajoja, joissa esimerkiksi lapsilla ei ole kenkiä jaloissaan.” Kumpikaan haastateltavista ei ole kotoisin pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Todennäköisesti sen vuoksi molempien leuat ovat "Olisin mieluusti osallistunut kaikkien muiden kauppakorkeakoulussa opinnot samaan aikaan aloittavien kanssa orientaatioon." Ashan Kottagoda Eszter Ónodin suosikkipaikaksi Jyväskylässä on muodostunut Laajavuori. 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 KV-OPISKELIJAT
• tippua lattiaan, kun puheeksi tulee Suomen verrattain antelias opintotukijärjestelmä. Ónodi kuvailee Unkarin opintotukijärjestelmää keppi ja porkkanatyyliseksi: ”Unkarissa kandivaiheessa opiskellessani sain opintorahaa valtiolta kuukaudessa 14 000–26 000 forinttia (34–64 euroa). Opintorahan määrä tarkastettiin kaksi kertaa lukuvuodessa ja sitä nostettiin tai laskettiin riippuen siitä, miten opinnoissa menestyi.” Menestystä määrittävät niin opintosuoritusten määrä kuin niistä annetut arvosanat. Suoritusperusteisuus opintorahassa voi kuulostaa suomalaiselle opiskelijalle kovin vieraalta. Niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa opintorahaa maksetaan tukena, jonka määrä ei vaihtele opintomenestyksen mukaan. Tuen vaatimuksena Suomessa toki on, että opintoja on kerran vuodessa suoritettavaan tarkastukseen mennessä edistetty 5 opintopistettä tukikuukautta kohden. Jyväskylässä tulottoman ja yksinasuvan korkeakouluopiskelijan tilille kolahtaa rahaa suoraan tilille parhaimmillaan 593 euroa kuussa ja elokuusta 2025 lähtien noin 523 euroa kuussa. Jälkimmäinenkin on noin 15-kertainen määrä siihen nähden, mitä Ónodi kertoo vähimmillään saaneensa. Ero on niin suuri, että se ei ole selitettävissä korkeammalla elintasolla tai paremmalla ostovoimalla. K umpikin haastatelluista on ansioluetteloidensa pohjalta teoriassa ajateltuna hyvässä asemassa Suomen työmarkkinoilla. Ónodilla on maisterin tutkinto budapestilaisestä Semmelweis-yliopistosta nimikkeellä healthcare manager. Nimestään huolimatta tutkinto ei liity suoranaisesti sote-sektorilla työskentelyyn: käytännössä Ónodilla on valmiudet toimia esimerkiksi sairaalan taloushallinnossa tai henkilöstöpuolella. Viimeisimpänä Ónodi on Unkarissa työskennellyt itävaltalaisessa Raiffeisen-pankissa toimihenkilönä. Kottagodan tausta on rahoitusmaailmasta. Hän on merkittävän finanssialan työkokemuksen lisäksi ollut mukana voittamassa CFA Institute Research Challenge-kilpailua Etelä-Aasian tasolla. Koulutuspalvelujohtaja Mari Ikosen mukaan Jyväskylän yliopisto pyrkii edistämään ulkomaalaisten opiskelijoiden jalansijan saamista Suomen työmarkkinoilla. ”Yliopisto vahvistaa eritaustaisten maassa olevien ja maahan muuttavien kansainvälisten osaajien rekrytoinnin, integroinnin ja kiinnittymisen palveluita sekä laajentaa ja vakiinnuttaa ne osaksi yliopiston palvelutarjontaa. Tavoitteena on tukea eritaustaisten opiskelijoiden suomalaiseen työelämään verkostoitumista ja kiinnittymistä sekä taidollisten valmiuksien kehittymistä. Sidosryhmäyhteistyön kautta tuemme sekä opiskelijoiden että työnantajien kv-osaajien työelämäintegraatiota edistävää osaamista”, Ikonen viestittää sähköpostitse. Sidosryhmillä Ikonen viittaa esimerkiksi Jyväskylän kaupungin ylläpitämään International House Jyväskylään ja Keski-Suomen ELY-keskukseen. Jotakin olennaista Suomen työmarkkinoilla tarvittavaa sekä Ónodilta että Kottagodalta kuitenkin toistaiseksi puuttuu: sujuva suomen kielen taito. Kuten SAK:n Kytäjä toteaa, suomen kielen hallitsemattomuus voi olla vedenjakaja kotimaisille työhönottajille. Tästä näkökulmasta suomen kielen oppiminen on välttämättömyys Ónodille ja Kottagodalle. ”Ilman työmarkkinoille pääsyä en näe muuta vaihtoehtoa kuin palaaminen Unkariin”, Ónodi toteaa. Kottagoda ja Ónodi opiskelevat suomen kieltä yliopiston kursseilla. Kummallakin on sanottavaa suomen kielen opetuksesta suomen kielen kursseilla. ”Opetus ei mielestäni ole tarpeeksi vaativaa meille ulkomaalaisille” Ónodi väittää. Kottagoda jatkaa samoilla linjoilla: ”Opetusta tarjotaan kyllä, mutta suurin vastuu oppimisesta jää itse opiskelijoille” Haastateltavat kylläkin nyökyttelevät todettaessa, että vastuu oppimisesta lankeaa oppijalle miltei aina ja kaikessa. Heitä kuitenkin velvoitetaan opiskelemaan tutkinto-ohjelmansa puitteissa suomea ainoastaan yhden kurssin verran. Pakollisten kurssien määrä tuntuu pieneltä ottaen huomioon, miten vaikea kieli suomi on oppia. Jyväskylän kauppakorkeakoulun BIF maisteriohjelmasta vastaavan apulaisprofessori Heikki Lehkosen mukaan suomen kielen opetusta on kyllä halukkaille tarjolla enemmänkin. ”Yhden suomen kielen kurssin käymisen velvoittaminen on yleinen käytäntö kauppakorkeakoulun kansainvälisissä maisteriohjelmissa. Kursseja on tarjolla kuitenkin puolisen kymmentä, joita Suomeen asettumista lopullisesti suunnittelevat todennäköisesti käyvät.” Lehkonen painottaa BIF-ohjelman päätavoitteita: ”Keskitymme tutkinto-ohjelmassa opettamaan taloustiedettä, pankkitoimintaa ja rahoitusta. Ohjelmasta valmistuneet myös päätyvät usein työskentelemään yrityksiin, joissa työkieli on englanti”. Ónodin ja Kottagodan taival Pohjolassa on vasta alussa. Molempien toiveissa on, että se taival kestäisi loppuelämän ajan. Lopputuloksen näyttää aika. ? 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 KV-OPISKELIJAT
• 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25
• Teksti: Henri Häkkinen Kuvat: Anniina Norrena H uoneessa leijailee tuttu makeahko tuoksu. Voisi melkein lyödä vetoa, että myös maku olisi odotetunlainen. Tunnustinko juuri, että olen joskus maistanut muovailuvahaa? Ei kai sentään. Vaikka hieman ajatus kutkuttaa. Niin tuntuu kutkuttavan myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) vuoden 2025 hallituksen jäseniä. ”Kenen brändiin kuuluu maistaminen”, yksi pohtii. ”Jonkunhan tätä täytyy maistaa”, toinen vastaa. Edustajiston valitseman hallituksen tehtävänä huolehtia ”arkisesta” päätöksenteosta ja toimeenpanna edustajiston päätöksiä. Lisäksi hallitus muun muassa antaa lausuntoja ja ottaa kantaa opiskelijoita koskevissa kysymyksissä Jylkkäri on istuttanut tuoreet luottamustoimijat pöydän ääreen, jakanut heidät kahteen ryhmään ja antanut kummallekin tehtävän. Muovailuvahasta olisi luotava puhuttelevaa taidetta seuraavilla ohjeilla: ”Tehtävänänne on luoda näistä epäluonnollisen värisistä massapalloista teos, joka kuvastaa vahvuuksianne, mutta samalla myös haasteitanne tämän tärkeän luottamustoimen edessä, jota myös ylioppilaskunnan hallituksen jäsenyydeksi kutsutaan. Aikaa on noin puoli tuntia.” "V aikuttamisen vuosi”, luonnehtii hallituksen puheenjohtaja Venla Suosalo (Jyviva). Tällä hän viittaa erityisesti kaikkiin niihin kolmiin vaaleihin, jotka tulevat värittämään alkanutta vuotta. kuitenkaan tule ylenkatsoa. Esimerkiksi YTHS:n palveluiden ulkopuolella olevien vaihto-opiskelijoiden terveydenhuolto on etenkin EUja ETA-maista tulevien opiskelijoiden osalta hyvinvointialueiden vastuulla. Kaupungin toimivaltuuksien piirissä opiskelijoiden kannalta olennaisia asioita on useita. Ensimmäiseksi Suosalo mainitsee ”Jyväskylän pitovoiman”. ”Harvalla [opiskelijalla] on mahdollisuutta jäädä Jyväskylään, vaikka olisi halua”, Suosalo sanoo. Hänen mukaansa työpaikkoja ei yksinkertaisesti tunnu olevan riittävästi. Eikä oikeastaan edes opintojen aikana tarvittavia harjoittelupaikkoja. Pidemmällä tähtäimellä myös kaupungin kaavoitustyö on yksi vaikuttamisen kohteista. Jyyn tavoitteena on, että kaupunkiin saadaan riittävästi opiskelijan kukkarolle sopivia asuntoja. ”Etenkin nyt, koska asumistuki vaihtuu siihen opintotuen asumislisään”, Suosalo sanoo. Viimeisin lisäys kaupungin pöydällä oleviin asioihin saatiin Suosalon kanssa tehdyn haastattelun jälkeen tammikuun lopulla, kun kerrottiin, että Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän kaupunki selvittävät kevään aikana mahdollisuuksia sille, että yliopisto ostaisi yli puolet Jyväskylän ammattikorkeakoulun osakekannasta. Varsinaiset päätökset tästä saattavat hyvinkin langeta seuraavalle kaupunginvaltuustolle. V ahvuudet ja haasteet alkavat vähitellen muotoutua molempien ryhmien käsittelyssä. Keskustelu virtaa kaksikielisenä. Keväällä edessä ovat samaan aikaan järjestettävät alueja kuntavaalit. Syksyllä opiskelijat äänestävät Jyylle uuden edustajiston. Tarkempia suunnitelmia vaikuttamisesta kevään vaaleissa ollaan Suosalon mukaan parhaillaan tekemässä viime syksynä edustajistossa hyväksytyn kuntaja aluepoliittisen ohjelman pohjalta. Päätavoite on, että jokainen kevään vaaleissa valittu valtuutettu tietää, mikä on Jyy ja mitä teemoja se haluaa pitää esillä. Myös opiskelijoiden äänestysprosentti pitäisi kääntää nousuun. Keinoina saattaisivat olla erilaiset tempaukset ja paneelikeskustelut, joita voisi järjestää yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kanssa. Edellisissä vuoden 2021 kuntavaaleissa 20–24-vuotiaista äänesti koko Suomessa noin 34 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 40,2 prosenttia, kun koko vaalien äänestysprosentti oli 55,1 prosenttia. Vuoden 2022 aluevaaleissa äänestysaktiivisuus jäi 47,5 prosenttiin. 20–24-vuotiaista äänesti 26,2 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 32,8. Suuren osan opiskelijoistakin muodostavat ikäluokat siis äänestivät huomattavasti vähemmän kuin vanhemmat ikäluokat. On tosin huomioitava, että korkeakouluopintoja suorittavien äänestysaktiivisuus on todennäköisesti hieman muuta ikäluokkaa korkeampi. Vaaleista puhuttaessa Suosalolta pääsee puolikas lipsahdus. Hallitusvuoden suunnitelmia listattaessa aluevaalien mainitseminen on ensin unohtua. Onko kaupunki Jyylle hyvinvointialueita tärkeämpi yhteisö? ”Kaupungin asiat ovat paljon lähempänä ja konkreettisempia opiskelijoille”, Suosalo myöntää. Hän kuitenkin lisää, että aluevaaleja ei 23 22 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 Vaikuttamisen vuosi Jylkkäri haastoi Jyyn uuden hallituksen muovaamaan vahvuutensa ja haasteensa hädintuskin alkaneen hallitusvuotensa edessä.
• H AL L I T U S ”I really want to make an animal!” ”Osaan tehdä vain käärmeen, mutta en tiedä miten se hyödyttää tässä.” Tänä vuonna Jyyn hallituksessa on ensimmäistä kertaa mukana jäsen, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Siksi hallitus työskentelee tänä vuonna merkittävissä määrin myös englanniksi. Suosalon mukaan kansainvälistyminen on yksi vuoden läpileikkaavista teemoista. Oikeastaan hallituksen kaksikielisyys on melko looginen askel. Käynnissä olevalla edustajistokaudella edustajiston kokouksissa on ollut paikalla tulkki, koska edustajistoon valittiin syksyn 2023 vaaleissa ensimmäistä kertaa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia edustajia. Tämä puolestaan on seurausta siitä, että yliopisto on lisännyt englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrää. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ollaan lähivuosien aikana kolminkertaistamassa. Se asettaa paineita kansainvälistymisestä myös Jyylle. Viime joulukuussa hyväksyttyyn uuteen strategiaan on kirjattu seuraavasti: ”Ylioppilaskunnan toiminnan ja toimintakulttuurin pitää muuttua, jotta Jyy on valmis yhteisönsä kansainvälistymiseen. Jyyn tulee valmistautua yhteisön kansainvälistymiseen muuttumalla monikielisemmäksi ja valmistamalla henkilöstö ja organisaatio laajempaan kielelliseen ja kulttuuriseen murrokseen.” Millä keinoilla strategian linjausta ollaan toteuttamassa? Suosalo mainitsee kaksi keinoa. Kv-opiskelijoiden tutorointia ja orientaatiota tulisi kehittää ja tähän Jyyllä on hyvät mahdol23 22 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 Vaikuttamisen vuosi
• lisuudet vaikuttaa. Myös ainejärjestöjen tukeminen on tarpeen. ”Tarjotaan apua kaksikielistymiseen ja kansainvälistymiseen, että ainejärjestöilläkin on mahdollisuus ottaa nämä asiat huomioon toiminnassaan”, Suosalo kertoo. J ylkkäri esittää kaikille hallituslaisille vuoron perään kaksi kysymystä: Minkä asian Jyy tekee hyvin? Entä mitä asiaa Jyyn tulisi kehittää? Haastatteluhetkellä noin kuukauden kestäneen koulutusjakson aikana ainakin muutama asia näyttäisi iskostuneen syvälle. Hallituslaisista seitsemän mainitsee vahvuudeksi tavalla tai toisella edunvalvonnan. Kehityskohteeksi nousee kuudella vastaajalla näkyvyyden parantaminen. Kehityskohteita listattaessa muun hallituksen linjasta poikkeavat kulttuurista ja tapahtumista vastaava Antti Hämäläinen (Jyviva), kansainvälisistä asioista vastaava Habibur Rahman (AU) ja järjestöistä vastaava Mirka Huhtelin (AU). Hämäläisen mielestä Jyy voisi pitää parempaa huolta oppiaineiden yhtenäisyydestä ja estää opiskelijoiden kuppikuntaistumista. Hieman samoilla linjoilla on Huhtelin, joka mainitsee kehityskohdaksi yhteisöllisyyden. Rahman puolestaan kehittäisi kansainvälisten opiskelijoiden integraatiota. Jyyn vahvuuksiksi Hämäläinen mainitsee muista poiketen muilta paikkakunnilta muuttavien integroimisen Jyväskylään. Tutoroinnista ja uusista opiskelijoista vastaavan Marianne Törmän (Luoti) mukaan Jyyn vahvuus on se, että toimistolla otetaan hyvin vastaan niitä kehityskohteita, joita edustajistosta nousee. Niin. Ylintä päätösvaltaa Jyyssä käyttää edustajisto, jonka kokoonpanosta äänestetään jälleen tulevana syksynä. Siihen liittyy myös yksi mahdollisesti vaikeimmin ratkaistavista haasteista. Edustajisto saa mandaattinsa ylioppilaskunnan jäseniltä, eli opiskelijoilta. Mutta mitäs sitten tehdään, jos yliopistodemokratia ei tavoita jäsenistöä? Käydäänpä taas läpi äänestysprosentteja. Edellisissä Jyyn edustajistovaaleissa syksyllä 2023 äänestysprosentti oli 20,48. Se on kaikista Suomen ylioppilaskunnista matalin. Käyrä on ollut laskeva. Vuoden 2021 vaaleissa Jyyssä äänesti 25,98 prosenttia äänioikeutetuista ja vuonna 2019 vastaava luku oli 27,93 prosenttia. Hyvä tavoite seuraaviin vaaleihin olisi Suosalon mukaan nousta pois laiskimmin äänestävän ylioppilaskunnan paikalta. Ahkerimmat äänestäjät löytyivät vuonna 2023 Turun yliopiston ylioppilaskunnasta. Siellä äänestysprosentti oli 37,37. Klisee kuuluu, että opiskelijat eivät oikeastaan edes tiedä mikä Jyy on. Samaa asiaa on toisteltu Jylkkärinkin hallitusesittelyissä vuodesta toiseen. Suosalon mukaan havainnossa on ainakin jotain perää. On vaikeaa tehdä äänestyspäätöksiä, jos ei tiedä missä äänestää. ”Kun ekaa kertaa viime edarivaaleissa lähdin ehdolle, niin aika paljon aikaa meni kampanjoidessa siihen, että kerrottiin mikä Jyy on, eikä sitä miksi olen ehdolla”, Suosalo sanoo. Tilanne on hänen mukaansa surullinen ja muutoksen eteen on tehtävä töitä. Suosalon mukaan hallitus pyrkii etenkin kevään aikana lisäämään ylioppilaskunnan näkyvyyttä kampuksilla. Hyvät pohjat keväällä antaisivat edustajistoryhmille paremmat asetelmat rakentaa omia kampanjoitaan. ”Ei mene syksy sitten siihen, että he kertovat mikä Jyy on.” A ika on loppu. Ryhmät pääsevät esittelemään aikaansaannoksensa. Kummankin ryhmän lähestymistapa on melko kaksiulotteinen, mutta erilaista symboliikkaa löytyy paljon. Suosalon, Hämäläisen, Rahmanin, Törmän sekä sosiaalipolitiikasta vastaavan Sanni Koiviston (Jyviva) ryhmän teoksessa on kaksi kättä, joiden varaan on asetettu paljon kaikenlaista. On vaaleja edustavaa vaaliuurnaa ja ajanhallinnan merkitystä kuvaava kello. Myös aiemmin mainittu käärme on päässyt mukaan. Ryhmän mukaan se kuvaa esimerkiksi mahdollisia vaaroja. Jokainen sormi on erivärinen. Tämän kerrotaan kuvaavan monimuotoisuutta, osallisuutta ja yhdessä tekemisen vahvuutta. Toimituksen täysin mielivaltaisesti arpomien ryhmien muovailuvahateoksissa on löydettävissä paljon yhtäläisyyksiä. 25 24 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 HALLITUS
• ”On hektisyyttä ja tuntemattomia asioita, mutta menemme niitä kohti intohimolla ja rakkaudella”, kuvailee Suosalo. Lisäksi on myös itkunauruemoji. Se löytyy myös toiselta ryhmältä, jonka muodostavat varapuheenjohtajana toimiva ja yritysyhteistyöstä vastaava Niko Tuokko (PD), Huhtelin, korkeakoulupolitiikasta vastaava Venla Arosara (Jyviva) sekä kuntapolitiikasta vastaava Aukusti Heilakka (AU). Heidän teoksessaan nauru on päässyt pääosaan. Ylioppilaslakkia pitävän itkunauruemojin kasvoissa tosin on jotain häiritsevää. Ehkä niissä on hieman vappuhenkeä. ”50 prosenttia vappua ja 50 prosenttia painajaista”, toteaa Heilakka. Ensimmäisen ryhmän tapaan, on lähestyminen tässäkin kollaasimainen. Vaalit ovat päässeet mukaan. Teoksesta löytyy myös talo, joka kuvastaa kotia ja siten sosiaalipolitiikkaa. Pääosassa on iso itkunauruemoji. ”Se ei ole vain jotain mitä halusimme tehdä, mutta myös jotain, mikä todella kuvastaa vahvuuksiamme”, kuvailee Heilakka. ”Se on hyvä pohja hallitusajalle, vaikka on paljon tehtävää”, sanoo Huhtelin. Tehtävän aikana huumori tuntui olevan hallituslaisten kesken läsnä. Toivoa sopii, että se pysyy yllä myös vuoden mittaan, kun strategiaa ja toimintasuunnitelmaa pitäisi alkaa toden teolla toteuttamaan. ? Venla Suosalo Vastuualue: Puheenjohtaja Edustajistoryhmä: Jyviva Pääaine: Taloustiede Niko Tuokko Varapuheenjohtaja, yritysyhteistyö PD Taloustiede Aukusti Heilakka Kuntapolitiikka AU Filosofia Venla Arosara Korkeakoulupolitiikka Jyviva Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) Habibur Rahman Kansainväliset asiat AU Banking and International Finance Mirka Huhtelin Järjestöt AU KUMU Antti Hämäläinen Kulttuuri ja tapahtumat Jyviva Musiikkitiede Marianne Törmä Tutorointi ja uudet opiskelijat Luoti Soluja molekyylibiologia Sanni Koivisto Sosiaalipolitiikka Jyviva Yhteiskuntatieteet Suvi Toivanen Viestintä PD Kauppatiede K uva : Jy y 25 24 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 HALLITUS Jyyn hallitus 2025
• Teksti ja kuvat: Siiri Koivuniemi Kuvitus: Sofia Kyllönen Kuinka opiskelijoiden talous vaikuttaa heidän ruokaostoksiinsa? Opiskelijoiden yleisen asumistuen on määrä siirtyä takaisin opintotuen asumislisän piiriin elokuussa 2025. Kyseinen tuki oli käytössä viimeksi vuonna 2017. Muutoksen myötä yksittäisen opiskelijan kuukausittaiset tulot voivat kutistua jopa yli sadalla eurolla. Hallitus pyrkii säästämään päätöksellään noin 57 miljoonaa euroa valtion menojen vähentämiseksi. Kolme opiskelijaa avasi Jylkkärille ovet jääkaappiinsa. KAAPISSA VAIN VALO? KAAPISSA VAIN VALO? 26 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 27 OPISKELIJAN JÄÄKAAPPI
• N N eljättä vuotta liikuntapedagogiikkaa opiskelevan Monika Vuolteen, 24, arki on kiireistä ja vaatii paljon proteiinia. Opinnot sisältävät paljon liikuntaa, jolloin on tärkeä huolehtia riittävästä ravinnosta. Aina luentojen välissä ei ehdi syömään. Silloin apuna toimivat omat eväät. Leivän väliin hän saattaa paistaa esimerkiksi kananmunan. ”Huolehdin siitä, että proteiinia on joka ateriassa. Silloin on parempi olo liikkua.” Ruoan terveellisyys on Vuolteelle tärkeää. Hän ei koskaan osta meetvurstia ja ostoskoriin valikoituu yleensä ruisleipä vaalean sijasta. Vuolteen mukaan liian rasvainen ruoka heikentää jaksamista. Koulupäivinä Vuoltee pyrkii syömään yhden aterian opiskelijaravintolassa. Päivän kolme muuta ateriaa hän valmistaa itse. R R uokaostoksensa Vuoltee hoitaa viereisessä S-marketissa. Kaksilla ruokaostoksilla pärjää hänen mukaansa hyvin koko viikon. Jos sää sallii, Vuoltee valitsee edullisemman vaihtoehdon ja pyöräilee Prismaan. Nykyään ruokaan kuluu enemmän rahaa kuin aiemmin. Opiskelun alkuaikoina rahankäyttö oli Vuolteen mukaan tarkempaa, koska viikon menojen jakautumista ei vielä osannut arvioida kunnolla. ”Suurin kuluerä on ihan selvästi liha, sillä sitä tulee syötyä kaksi kertaa päivässä”, Vuoltee toteaa. T T uleva liikuntapedagogi elää opiskeluvuoden ympäri kesätöistä saatujen palkkatulojen voimalla. Opintolainaa hän on nostanut hätävaraksi. Kaksi opintoja edeltänyttä välivuotta kerryttivät säästöjä, eikä lainan käytölle ole vielä ollut tarvetta. Lisätuloja kertyy vuoden aikana esimerkiksi opettajansijaisuuksista. Vuoltee kertoo, ettei hän valitse joka kerta halvinta tuotetta. ”Jos tuotteen saa kotimaisena ja halvempana, ostan sen. Levitettä en kuitenkaan vaihda margariiniin.” Vuoltee on tarkka siitä, ettei ruokaa menisi roskiin. Viikon ruokaostoksia hoitaessaan hän ei osta montaa erilaista tuotetta, jotta kaikki tulisivat lopulta syötyä. Jos varoja olisi käytettävissä enemmän, Vuoltee ostaisi enemmän kasviksia, kalaa ja muita ravintosisällöltään laadukkaampia ruoka-aineksia. ”Teen kotona yleensä pastaa. Ostan sitä varten kanaa tai jauhelihaa. Kalan ja kasvikset saan tällä hetkellä kouluruoasta.” JÄÄKAAPIN AINEKSISTA Tomaattinen kanapasta • 300 g broileria • 2 rkl tuplakonsentroitua tomaattitahnaa • Pieni sipuli • Muutama valkosipulin kynsi • Parmesaania • Voita • 2 dl ruokakermaa • Suolaa, pippuria, chilihiutaleita • Lempipasta • Ruokaöljyä Pehmennä pilkottu sipuli miedolla lämmöllä runsaassa öljyssä. Lisää kana ja valkosipuli, kypsennä. Lisää sen jälkeen tomaattitahna, kypsennä hetki. Lisää pannulle mausteet, kerma ja pala voita. Raasta parmesaania kastikkeeseen oman maun mukaan. Lisää viimeisenä tilkka pastan keitinvettä, sekoita. Kaada keitetyt pastat pannulle ja sekoita kaikki yhteen. Raasta parmesaania annoksen päälle. Monika Vuolteen vakioaamupala on puuro mustikkakeitolla ja banaanilla sekä kaksi leipää kinkulla. Kuinka opiskelijoiden talous vaikuttaa heidän ruokaostoksiinsa? Opiskelijoiden yleisen asumistuen on määrä siirtyä takaisin opintotuen asumislisän piiriin elokuussa 2025. Kyseinen tuki oli käytössä viimeksi vuonna 2017. Muutoksen myötä yksittäisen opiskelijan kuukausittaiset tulot voivat kutistua jopa yli sadalla eurolla. Hallitus pyrkii säästämään päätöksellään noin 57 miljoonaa euroa valtion menojen vähentämiseksi. Kolme opiskelijaa avasi Jylkkärille ovet jääkaappiinsa. KAAPISSA VAIN VALO? KAAPISSA VAIN VALO? 26 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 27 OPISKELIJAN JÄÄKAAPPI MONIKA VUOLTEE, 24: MONIKA VUOLTEE, 24: ” ”EN VALITSE EN VALITSE JOKA KERTA HALVINTA TUOTETTA” JOKA KERTA HALVINTA TUOTETTA”
• 29 OPISKELIJAN JÄÄKAAPPI 28 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 O O piskelijoiden rahallinen tilanne ei huolestuta kauppatieteiden ensimmäisen vuoden opiskelijaa Aappi Alhaista, 20. ”Minulta ei tällä hetkellä riistetä yhtään”, Alhainen toteaa kysyttäessä hallituksen leikkauksista opiskelijoiden tukiin. Alhainen nostaa kuukausittain 850 euroa opintolainaa, mikä on lainan maksimimäärä. Tuoreen opiskelijan mielestä opintolainaa pelätään liikaa. ”Menot eivät kasva valmistumisen jälkeen. Jos pääsee heti töihin, kaksinkertaisilla kuukausituloilla lainan maksaa helposti pois.” Muita tuloja hänellä ovat opintoja asumistuki. Alhainen laskee, että hänellä kuluu kuukaudessa ruokaan vajaa 200 euroa. Viikon aikana hän syö opiskelijaravintolassa kerran päivässä, myös lauantaisin. Lisäksi hän valmistaa kaksi ruokaa viikossa itse. Ostoksensa keskustassa asuva Alhainen tekee Lidlissä, johon pääsee alamäkeen pyöräillen muutamassa minuutissa. Yksittäisiä ostoksia, kuten välipaloja ja herkkuja hän hakee myös läheisestä K-market Kympistä. ”Minulla ei ole huolta ruoasta, mutta hintoja katson aika tarkkaan. Jos taas keksin jotakin vapaa-ajan tekemistä, hinnalla ei ole väliä.” L L apsuudenkodissa asuessaan Alhaiselle toitotettiin kilohintojen katsomista, mikä on omilleen muutettua jäänyt tavaksi. Ostoskoriin valikoituvat pääasiassa halvimmat tuotteet. Alhainen ei kiinnitä huomiota ostamiensa tuotteiden kotimaisuuteen, mutta pohtii, että arvot voisivat vaikuttaa ostoksiin enemmänkin. ”Jotkin halvimmista tuotteista ovat kuitenkin hirveitä. Esimerkiksi voita, kahvia tai alkoholituotteita en vaihda halvimpiin.” Ruoan ja asumisen lisäksi kuukauden menoihin lukeutuvat padelvuorot ja opiskelijatapahtumat. Alhainen toteaa, ettei menoja ole tarvinnut tarkastella kovin tiukasti opintolainan myötä. ”En halua käydä töissä. Nautin ennemmin opiskeluajasta.” JÄÄKAAPIN AINEKSISTA Currywurst-kastike • 2 rkl ruokaöljyä • Iso sipuli hienoksi silputtuna • 2 tl paprikajauhetta • 1 rkl curryjauhetta • 1 tlk paseerattua tomaattimurska • 1 dl ketsuppia • 1 rkl sokeria • 3 rkl Worcestershire-kastiketta • Oman maun mukaan suolaa, mustapippuria ja srirachaa Kuullota sipuli öljyssä pannulla. Lisää jauheet ja anna hetki maustua. Lisää pannulle loput ainekset ja anna hautua hetki. Nauti kastike hyvän makkaran ja ranskalaisten lisukkeena. Aappi Alhaisen jääkaapin vakiotuote on turkkilainen jogurtti. “Se käy erinomaisesti kaikenlaisten kastikkeiden valmistamiseen”, Alhainen suosittelee. Jääkaapin kätköistä löytyy myös itse tehtyä kiljua. AAPPI ALHAINEN, 20: AAPPI ALHAINEN, 20: ” ”MINULTA MINULTA EI RIISTETÄ YHTÄÄN” EI RIISTETÄ YHTÄÄN”
• 29 OPISKELIJAN JÄÄKAAPPI 28 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 "J "J os minun tekee mieli suklaata, ostan mutakakun, otan siitä palasen ja laitan sen takaisin pakkaseen”, naurahtaa ensimmäisen vuoden journalistiikan opiskelija Salla Lehtonen, 21. Lehtosen mielestä herkut ovat ikävän kalliita. Jos varoja olisi käytettävissä enemmän, hän ostaisi muun muassa brietai homejuustoa, turkkilaista jogurttia ja suklaata. Tällä hetkellä Lehtosen ainoat tulot ovat opintoja asumistuki. ”Katson keväällä, täytyykö minun ottaa lainaa. Olen vältellyt sitä ja käyttänyt kesätöistä saamani rahat nyt syksyllä.” Myös Lehtosen tuttavapiirissä opiskelijat välttelevät opintolainan ottamista. ”Koen kuitenkin, että on sen arvoista nostaa lainaa, jotta voi tehdä itselle mieluisia juttuja. En halua elää kädestä suuhun”, Lehtonen toteaa. S S yksyllä opintonsa aloittanut Lehtonen ei halua ajatella, että taloudellisen tilanteen takia kaikki opiskelijatapahtumat täytyisi karsia pois. Jatkossa hän aikoo kuitenkin miettiä, mihin tapahtumiin haluaa todella osallistua. ”Fuksina ei halua missata mitään. Ensi vuonna pohdin ehkä tarkemmin, haluanko esimerkiksi approille.” Arjen ruokaostokset Lehtonen kertoo tekevänsä säästeliäästi. Hän tarkkailee hintoja paljon ja pyrkii välttämään esimerkiksi kotinsa lähellä sijaitsevaa Salea. ”Se on pieni ja kallis. Kävisin ruokaostoksilla Lidlissä, jos se olisi lähempänä.” Kun Lehtonen päätyy ruokaostoksille kauppaan, jossa tulee harvemmin vierailtua, kertoo hän vertailevansa usein mielessään, mitä mikäkin tuote maksaisi lähikaupassa. Lehtonen kertoo suosivansa kotimaisia tuotteita, jos niiden ja ulkomaisten tuotteiden välillä ei ole suurta hintaeroa. Myös terveellisyys vaikuttaa ostoksiin: juuston ja voin hän ostaa vähärasvaisina. T T uoreen yliopisto-opiskelijan kaapista löytyy jatkuvasti aineksia, jotka sopivat erilaisiin pastaruokiin. Vakiotarvikkeita ovat esimerkiksi ruokakerma ja tomaattimurska. ”Tuntuu siltä, että teen aina samoja ruokia”, Lehtonen tuskailee. Uusia ruokia testatessa törmää usein tilanteeseen, että jokin reseptin ainesosista onkin todella kallis. ”Jotkin aineksista voivat myös olla niin erikoisia, ettei niitä tulisi käytettyä jälkeenpäin. Siksi niitä ei ole järkevää ostaa.” Lehtosen viikkobudjetti ruokaostoksiin on maksimissaan 50 euroa. Hänen mielestään arjen ärsyttävin kulu on julkinen liikenne. Hän matkustaa usein poikaystävänsä luokse Tampereelle. ”Matkaliput ovat todella kalliita, mutta en kuitenkaan halua jättää menemättä”, Lehtonen toteaa. Hallituksen osoittamat leikkaukset huolestuttavat Lehtosta niiden puolesta, joilla ei ole omia säästöjä tai mahdollisuutta pyytää taloudellista tukea vanhemmiltaan. ”Joillakin aloilla työllisyystilannekin voi olla sellainen, ettei opintolainaa pystyisi heti opintojen jälkeen maksamaan”, Lehtonen pohtii. JÄÄKAAPIN AINEKSISTA Smoothie • Pakastemarjoja, esim. vadelmia, mustikoita tai viinimarjoja • Loraus jogurttia • Loraus maitoa • Banaani • Hieman sokeria, jos smoothiesta haluaa makeampaa Laita ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi juomaksi. Kaupassa työskennellessään Lehtonen oppi säästövinkin asiak kailtaan. “Huomasin, että todella moni hyödynsi ostoksissaan tarjouksia. Nykyisin kiinnitän niihin itsekin enemmän huomiota”, Lehtonen pohtii. SALLA LEHTONEN, 21: ”EN HALUA SALLA LEHTONEN, 21: ”EN HALUA ELÄÄ KÄDESTÄ SUUHUN” ELÄÄ KÄDESTÄ SUUHUN”
• 31 OPISKELIJAN JÄÄKAAPPI 30 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 ” ”HYÖDYNTÄKÄÄ OPISKELIJARAVINHYÖDYNTÄKÄÄ OPISKELIJARAVINTOLAA JA KOKATKAA YHDESSÄ” TOLAA JA KOKATKAA YHDESSÄ” H H elsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolan mukaan taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, mitä tuotteita eri ruokaryhmistä valitaan. Hän kertoo, että pienituloiset ihmiset käyttävät suuremman osan ruokabudjetistaan epäterveellisiin ruokiin. Epäterveelliset ruoat sisältävät paljon energiaa ja niiden ravintotiheys on pieni. Pienituloiselle valinnanvara on usein pienempi. Terveyttä tukevien valintojen tekeminen onnistuu myös edullisesta, mutta valikoima on pienempi. ”Suurituloisemmilla on varaa satsata esimerkiksi kalliiseen kalaan”, Erkkola kertoo. Erkkola on selvittänyt tulojen vaikutusta kotitalouksien ostoksiin yhteistyössä S-ryhmän kanssa. LoCard-tutkimusryhmä sai asiakasomistajien ostotiedot yhteensä noin 45 000 kotitaloudesta. ”Niin sanotuilla herkuttelutuotteilla voi olla pienituloisten elämässä herkuttelun lisäksi jokin muukin merkitys”, Erkkola pohtii. ”Ne voivat olla niitä harvoja edullisia asioita, joilla voi tuottaa iloa esimerkiksi lapsille, ostamalla heille karkkia.” T T ulojen mukaan on tarkasteltu myös eri ikäisten ruokailutottumuksia. Erkkola kertoo, että korkeakoulutetut ja varakkaammat äidit syövät ruokia, jotka ovat lähempänä ravitsemussuosituksia. Vaikutukset näkyvät läpi elämän. ”Yksilö saa jo kohdussa eriarvoisen alun elämälleen.” Nuorten ruoankäyttö eroaa yläasteella muun muassa sen mukaan, jatkaako opiskelija lukioon vai ammattikouluun. Erkkola täsmentää, ettei nuorten ruoankäytöstä kuitenkaan tiedetä vielä kovin paljoa. ” Väestöryhmittäiset erot ruoankäytössä näkyvät selvemmin eri koulutustasojen kuin tulotasojen välillä”, ravitsemustieteiden professori pohtii. Erkkolan mukaan tutkimuksissa onkin selvinnyt, että vaikka opiskelijat ovat pienituloisia, he suosivat kasvipainotteista ruokavaliota ja haluavat käyttää proteiininlähteenä kasviperäisiä tuotteita. ”Tulot ja arvot voivat ruoan valintatilanteessa olla ristiriidassa, mutta pienituloiset osaavat löytää arvojensa mukaisia ruokia myös edullisesti.” E E rkkola kertoo, että kun pienituloisten työntekijöiden ruokaturvaa tutkittiin vuosina 2019 ja 2022, selvisi, että heistä kolmannes oli kärsinyt vakavasta ruokaturvattomuudesta. Vakavalla ruokaturvattomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö ei ole pystynyt syömään tarvitsemaansa määrää ruokaa. Ruokaturvaton joutuu jättämään aterioita väliin tai pienentämään annoskokoa ja menee sen myötä esimerkiksi nukkumaan nälkäisenä. Palvelualoilla työskentelee myös paljon opiskelijoita lyhytaikaisissa työsuhteissa. ”Hallituksen uudet toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että köyhien talouksien määrä on kasvanut. Luulemme, että ruokaturvattomien osuus väestöstä voi kasvaa”, Erkkola huokaisee. ? Maijaliisa Erkkolan vinkit opiskelijalle • Hyödynnä opiskelijaruokalaa. Hyvät hintaedut ja monipuolinen salaattipöytä toimivat ruokavalion laadun varmentajana. • Hyödynnä tarvittaessa ruoka-apua. • Kokkaa yhdessä kavereiden kanssa. Hetki edistää sosiaalista hyvinvointia ja kulujen jakaminen on taloudellisesti halvempaa. Myös hävikki vähenee. • Valitse kuitupitoisia tuotteita, kuten kaurahiutaleita ja ruisleipää. • Tee ruokaturvattomuus näkyväksi. Poliittisten päätösten edessä voi kokea voimattomuutta, mutta yksi keino vaikuttaa on viestiä niistä koituneista ongelmista avoimest i.
• 31 OPISKELIJAN JÄÄKAAPPI 30 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 ” ”HYÖDYNTÄKÄÄ OPISKELIJARAVINHYÖDYNTÄKÄÄ OPISKELIJARAVINTOLAA JA KOKATKAA YHDESSÄ” TOLAA JA KOKATKAA YHDESSÄ” ”Välillä ostan jotakin spesiaalia, kuten suklaamuroja. Kun olin pieni, äitini sanoi, että murojen ostaminen on sama kuin ostaisi karkkia. Se on jäänyt takaraivoon”, Salla Lehtonen kertoo. ”Suklaa on heikkouteni”, Monika Vuoltee paljastaa. Sitä tarttuu kaupasta mukaan viikonloppuisin. Aappi Alhainen kertoo valmistavansa itse leipää, mikäli hän ei jaksa hakea sitä kaupasta. ”Se on todella helppoa ja melkein ilmaista”, kauppatieteiden opiskelija toteaa.
• Teksti ja kuvat: Helmi Uotinen 33 32 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 OPISKELEVA ÄITI Pinja Jylkäs-Pakanen luki itsensä yliopistoon ollessaan tuore äiti – ”En enää pystynyt stressaamaan itseäni hengiltä”
• O P I S K EL E V A Ä I TI V aipanvaihto, syöttäminen ja leikkiminen tulevat harvoin ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan yliopisto-opiskelijoiden arjesta. Nämä asiat kuuluvat kuitenkin osan yliopisto-opiskelijoista elämään, sillä vuonna 2022 teetetyn Eurostudent VII -tutkimuksen mukaan 12,7 prosentilla yliopisto-opiskelijoista oli lapsia. Maltillisen kokoisen kolmion olohuoneessa on pianon vieressä lastenrattaat. Pehmeäkantinen tarrakirja ja pehmolelu ovat jääneet viimeisimmän leikin päätteeksi lojumaan lattialle. Lastenhuoneeksi sisustetusta makuuhuoneesta voi päätellä, että kyseessä ei ole mikä tahansa opiskelijapariskunnan asunto, vaan nelihenkisen perheen koti. Rovaniemeltä kotoisin oleva Pinja Jylkäs-Pakanen, 27, ja hänen aviomiehensä Väinö Pakanen, 28, päätyivät muuttamaan Jyväskylään, kun molemmille löytyi kaupungista mieleinen opiskeluala. ”Väinö haki opiskelemaan sosiaalialaa ja minä halusin opiskella psykologiaa. Jyväskylästä löytyi molemmat, joten päädyimme muuttamaan tänne”, Jylkäs-Pakanen kertoo. ”Välillä ihmetyttää vieläkin, että onnistuin ja pääsin opiskelemaan”, Jylkäs-Pakanen toteaa. Opintojensa alkua muistelevan Jylkäs-Pakasen äänestä kuulee, että hän on selkeästi tyytyväinen omaan fuksivuoteensa, vaikka se vaatikin perheeltä uudenlaisia järjestelyjä. Molempien vanhempien vanhempainvapaat oli käytetty, joten perheen esikoinen, yhdeksän kuukautta vanha Vilho-vauva piti laittaa osa-aikaisesti päiväkotiin. ”Ensimmäinen puoli vuotta meni ihan huumassa. Tuntui, että meillä oli sellainen kunnon psykakupla.” Jylkäs-Pakanen pystyi yhdistämään opiskelun ja lapsen hoidon päiväkodin aikataulujen mukaisesti: Vilhon ollessa päiväkodissa, hän pystyi osallistumaan luennoille normaaliin tapaan. Opiskelua helpotti myös se, että osan opinnoista pystyi suorittamaan verkko-opintoina. ”Silloin piti opetella tekemään aika pienellä panostuksella, että saa kurssit tehtyä. Ei ollut kauheasti aikaa alkaa ylisuorittamaan.” Jylkäs-Pakanen oli myös alusta asti osa Pariskunnan esikoislapsi Vilho syntyi juuri ennen kuin Jylkäs-Pakasen piti aloittaa psykologian pääsykokeisiin lukeminen. Haasteensa arjen rytmittämiseen loi se, että Pakanen oli jo aloittanut opintonsa sosiaalialalla. ”Kun hän tuli harjoittelusta kotiin, me otimme läpsystä vaihdon ja lähdin yliopistolle lukemaan pääsykokeisiin. Se oli aika haastava ajanjakso”, Jylkäs-Pakanen toteaa. Vanhempainvapaalla psykologian pääsykokeisiin opiskelleen Jylkäs-Pakasen mielestä lapsen saaminen tasapainotti rankkaa luku-urakkaa. Aikaisemmin lääketieteelliseen pyrkineenä hän koki uupumusta, mutta lapsen saamisen myötä hän oppi suhtautumaan opiskeluun rennommin. ”En enää pystynyt stressaamaan itseäni hengiltä, kun välillä piti miettiä aivan muuta kuin pääsykokeita. Palautuminenkin oli jotenkin aivan erilaista.” P ääsykokeisiin pänttääminen tuotti tulosta: Jylkäs-Pakanen pääsi opiskelemaan psykologiaa Jyväskylän yliopistoon. 33 32 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 OPISKELEVA ÄITI
• Onneksi olimme päiväkodin kautta tutustuneet perheeseen, jonka luokse Vilho pääsi hoitoon.” L apsiperheen talouden pyörittäminen on alusta asti vaatinut tarkkaa suunnittelua, ja pariskunta onkin laatinut perheen budjetin aina Excel-taulukkoon. Haastavan rahatilanteesta tekee Jylkäs-Pakasen mukaan elämänmuutokset, jotka vaikuttavat Kelan usein takautuvasti maksettaviin tukiin. Talouden tasapainottaminen on vaatinut perheessä myös omanlaisia järjestelyjä. Töissä käyneen Väinö Pakasen oli esimerkiksi viime keväänä kuopuksen syntymisen jälkeen taloudellisesti kannattavampaa jäädä tuoretta äitiä ennen vanhempainvapaalle vanhempainpäivärahojen ollessa ansiosidonnaisia. Pakasen vanhempainvapaiden loppuessa maaliskuussa, Jylkäs-Pakasen on opiskeltava omalla vanhempainvapaallaan. ”Se tulee olemaan tiukkaa. Jos jäisin pelkästään kotiin, enkä nostaisi opintotukea, opiskelijaporukkaa. Panostamalla erityisesti orientaatioviikkoon ja osallistumalla mahdollisimman moneen opiskelijatapahtumaan, hän löysi aikaa uusille ystäville perheellisyydestään huolimatta. ”Olin paljon vähemmän kotona Vilhon kanssa, koska halusin päästä tutustumaan uusiin ihmisiin. Jälkeenpäin kaverit ovat sanoneet, että olen päässyt jopa paremmin porukkaan, kuin esimerkiksi jotkut ei-perheelliset opiskelijat.” Ensimmäisten opiskeluvuosien jälkeen Jylkäs-Pakanen alkoi priorisoida omaa jaksamistaan ja opiskelijatapahtumissa käyminen jäi vähemmälle. Samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä on myöhemmin löytynyt perheellisten opiskelijoiden tukiryhmästä, jonka toiminnassa hän on ollut aktiivisesti mukana. Nykyään perheen tukiverkko muodostuukin läheisistä ystävistä, joista on ollut apua hektisissäkin tilanteissa. ”Viime keväänä piti esimerkiksi miettiä sitä, että kuka hoitaa esikoista sillä aikaa, kun olemme sairaalassa synnyttämässä. niin meidän tulot tippuisi jopa tuhat euroa kuussa. Minun on siis pakko samalla opiskella.” Kahden ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana Jylkäs-Pakanen kävi myös osa-aikaisesti töissä. Omaa jaksamistaan priorisoiva opiskelija ei koe töissä käymisen olevan tällä hetkellä rahan arvoista. ”Olin silloin viisi päivää koulussa ja kuudennen päivän töissä. Siinä ei ollut mitään järkeä. Varmasti olisi tällä hetkellä taloudellisesti parempi, että jompi kumpi voisi käydä vaikka iltatöissä, mutta se on sitten palautumisesta ja hyvinvoinnista aina pois.” N ykyään neljättä vuotta psykologiaa opiskeleva Jylkäs-Pakanen on pystynyt perhearjen ohessa etenemään opinnoissaan tasaiseen tahtiin. Hän on suorittanut yhden lukuvuoden aikana keskimäärin noin 20 opintopistettä, mikä tarkoittaa, että hän on viiden ja puolen vuoden tavoiteaikataulusta yhden vuoden jäljessä. Hänen mukaansa kahden lapsen saaminen 35 34 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 OPISKELEVA ÄITI
• ei kuitenkaan ole vaikuttanut merkittävästi opinnoissa etenemiseen, vaan taustalla on ollut myös mielenterveyden haasteista johtuneita sairauslomia. ”Ilman minun kokemiani lisähaasteita, perheellisenä opiskelijana olisi varmaan voinut edetä opinnoissa normaalin tavoiteaikataulun mukaisesti.” Tyynen rauhallisuutta huokuvan perheen tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvät: perhe aikoo muuttaa Jylkäs-Pakasen valmistumisen jälkeen takaisin Rovaniemelle. Pariskunnan haaveena on hankkia ainakin oma asunto sekä moottorikelkka. ”Välillä pysähdytään tähän pöydän ääreen ja todetaan, että on tämä elämä aika onnellista juuri nyt”, Jylkäs-Pakanen toteaa. ? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON PERHEELLISET OPISKELIJAT RY • Jyyn piirissä toimiva rekisteröity yhdistys, joka on perustettu joulukuussa 2025. Järjestön perustajina ovat kolme perheellistä opiskelijaa. • Vertaisryhmä, joka on tarkoitettu yliopisto-opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille, jotka ovat perheellisiä, suunnittelevat perheellistymistä tai haluavat tukea tai vaikuttaa perheellisten toimintaan. • Tavoitteena on edistää perheellisten opiskelijoiden hyvinvointia ja tehdä Jyväskylän yliopistosta Suomen perheystävällisin yliopisto. • Perhetapaamiset ovat kerran kuussa Mäki-Matissa. Lisäksi spontaaneista tapaamisista, kuten lounasseurasta ilmoitetaan omassa viestiryhmässä. Kaikkiin tapaamisiin ovat tervetulleita niin lapset, kumppanit kuin muutkin perheenjäsenet. • Toiminta on maksutonta. Jäseneksi voi liittyä nettisivuilta perheellisetjyu.yhdistysavain.fi. Jäsenet saavat uutiskirjeen ja pääsyn Whatsapp-ryhmään sekä ajankohtaisemmin tietoa tapahtumista ja pääsevät vaikuttamaan toimintaan sekä päätöksentekoon. 35 34 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 OPISKELEVA ÄITI
• 36 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 SA RJ I S This whole world's wild at heart and weird on top 37
• 36 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 37 T I E T OV IS A M iten hyvin tunnet tuoreen Jyväskylän ylioppilaslehden? Haluatko treenata pubivisaa varten tai päästä pätemään tiedoillasi? Tässä sinulle tietovisa. 1. Mikä DJ Kridlokkin oikea nimi on? a) Konsta Lampi b) Kristian Stark c) Kristo Laanti 2. Mihin NBA-joukkueeseen slovenialainen Luka Don?i? siirtyi Dallas Mavericksista? a) Los Angeles Lakers b) Portland Trail Blazers c) Milwaukee Bucks 3. Montako jäsentä Jyyn hallituksessa on vuonna 2025? a) 8 b) 10 c) 11 4. Minkä niminen sotilasyksikkö vastaa Vatikaanivaltion ja paavin turvallisuudesta? a) Ranskan muukalaislegioona b) Sveitsiläiskaarti c) 2. syyskuuta 5. Mitkä ovat kiljun kolme pääraaka-ainetta? a) Vesi, mallas, hiiva b) Sokeri, hiiva, vesi c) Humala, vichyvesi, sokeri 6. Mikä on Unkarin toiseksi suurin kaupunki? a) Gy?r b) Miskolc c) Debrecen 7. Mikä maailman valtioista on itsenäistynyt viimeisimpänä? a) Etelä-Sudan b) Tonga c) Itä-Timor 8. Kuka on Suomen tiedeja kulttuuriministeri? a) Mari-Leena Talvitie b) Sari Multala c) Kai Mykkänen 9. Montako suojeltua rakennusta Seminaarinmäellä on? a) 30 b) 21 c) 26 10. Minne kansanedustaja Tomi Immonen oli matkalla 11. tammikuuta? a) Sunny Beachille b) Bangkokiin c) Amsterdamiin 11. Kuka on Ruotsin pääministeri? a) Olof Palme b) Ulf Kristersson c) Stefan Löfven 12. Kuinka pitkä on Jonah Falconin penis erektiossa? a) 34 senttimetriä b) 29 senttimetriä c) 32 senttimetriä 13. Montako parhaan naispääosan Jussi-palkintoa Kati Outinen on voittanut a) kolme b) kaksi c) neljä 14. Mitä jääkiekkojoukkuetta Mikael Kotkaniemi valmensi vuonna 2014? a) Kajaanin Hokki b) Kiekko-Vantaa c) HCK Keski-Uusimaa 15. Mikä ohjaaja David Lynchin elokuva on voittanut Cannesin elokuvajuhlien Kultaisen Palmun? a) Mulholland Drive b) Elefanttimies c) Villi sydän 16. Mikä on Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääomistaja? a) Jyväskylän kaupunki b) Jyväskylän yliopisto c) Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto Jylkkärivisa 17. Paljonko Suomessa on professorien keskipalkka kuukaudessa? a) Noin 8 000 euroa b) Noin 6 000 euroa c) Noin 12 000 euroa 18. Kuka on tammikuussa aloittaneen Uusi juttu -median päätoimittaja? a) Pekka Sauri b) Olli Seuri c) Pentti Köyri 19. Montako hyvinvointialuetta Suomessa on? a) 5 b) 40 c) 21 1. c 2. a 3. b 4. b 5. b 6. c 7. a 8. a 9. c 10. b 11. b 12. a 13. a 14. c 15. c 16. a 17. a 18. b 19. c
• 39 KULTTUURI Nosferatu Robert Eggers. Kauhu. K16. 132 min. Ensi-ilta 3.1.2025. 4,5/5 Etenkin elokuvat The Witch (2015) ja The Lighthouse (2019) osoittivat ohjaaja Robert Eggersillä olevan pettämätöntä tyylitajua ja taituruutta tuoda kauhun ja jännityksen genreihin jotain uutta. Bram Stokerin kauhuklassikko Draculaan (1897) pohjaava vuoden 1922 mykkäelokuva toimi inspiraation lähteenä Eggersin Nosferatulle, joka on ohjaajan omintakeinen taidonnäyte. Kiinteistövälittäjä Thomas Hutter ( Nicholas Hoult) lähetetään solmimaan kauppaa salaperäisen kreivi Orlokin ( Bill Skarsgård) kanssa. Mitä lähemmäs kreivin linnaa vuoristoissa mies saapuu, sitä houreisemmaksi tämän mielenmaisema käy. Iänikuisella kreivillä on telepaattinen yhteys myös Hutterin vaimoon Elleniin ( Lily Rose Depp). Aaron Taylor-Johnson ja Emma Corrin esittävät ystäväpariskuntaa, joka joutuu synkkien voimien todistajaksi. Nosferatu kannattaa ehdottomasti kokea teatterissa. Lähes mustavalkofilmiä jäljittelevä haalea värimaisema luo kolkon goottitunnelman, jossa korostetun hitaat kameran liikkeet enteilevät vaanivaa pahaa. Erityisen hienoja ovat yölliset kohtaukset, joissa kreivin varjo vaanii uhrejaan viktoriaanisessa kaupungissa. Kamera luottaa myös siihen, mitä katsoja ei näe. Kauhu on samaan aikaan ruummillista ja näkyvää, kuin se on psyykkistä ja toisille tuntematonta. Rakkauden olemusta pohtiva dialogi on kaunista. Depp tuo esiin teemat vakuuttavasti. Myös Hoult on vaikuttava traumatisoituneena, mutta kaikkensa antavana aviomiehenä. Ihmisluontoa perkaava painajaismainen elämys ei jätä kylmäksi. Proteesien ja paksun aksentin alle katoava Skarsgård tekee muutamia yllättävän humoristisia liikkeitä karikatyyrisenä vampyyrinä. Vitsejä sutkauttelee myös Willem Dafoen okkultismiin hurahtanut professori Albin Eberhart Von Franz, mutta kepeys ei luo häiritsevää ristiriitaa kuoleman vakavan tunnelman kanssa. Etenkin pahuuden luontoa käsittelevät keskustelut ja riivauskohtaukset olisivat vaikuttaneet kerronnallisesti paremmin, jos niitä olisi yhdistetty napakammin. Kaikkiaan Nosferatu on upea elokuva. ? SAARA NENONEN Emilia Pérez Jacques Audiard. Jännitys, Toiminta. K12. 133 min. Ensi-Ilta 10.1.2025. 2,5/5 Jacques Audiardin ohjaama Emilia Peréz on telenovelamainen Meksikoon sijoittuva musikaali transsukupuolisesta kartellipomosta, epätasa-arvoisesta yhteiskunnasta, perheestä, kunnianhimosta ja tähän kaikkeen mukaan ajautuvasta lakimiehestä, joka pohtii näennäisesti omaakin moraaliaan. Ranskalaisohjaaja on kertonut taidettaan inspiroivasta “runollisesta suhteestaan” Meksikoon, mutta sortuu sensaatiomaiseen kuvaukseen maan historiaa esitellessään. Zoë Saldañan kunnianhimoinen lakimies Rita on kyllästynyt työssään näkemäänsä misogyniaan. Pahamaineinen huumekartellin pomo Juan ”Manitas” Del Monte ilmaantuu tekemään tälle huiman tarjouksen ja vastapalveluksena pyytää järjestämään hänet sukupuolenkorjausleikkaukseen. Manitas lavastaa kuolemansa, jättää taakseen lapset, vaimonsa Jessin ( Selena Gomez) ja rikollisen elämän aloittaakseen uudelleen Emilia Pérezinä. Karla Sofía Gascón esittää kunnianhimon, vallan ja ahneuden harmailla alueilla liikkuvaa hahmoa itsevarmalla ja herkällä otteella. Ajatuksia kutkuttelevista teemoistaan huolimatta toteutus kompastuu poukkoilevaan kerrontaan. Tarina ei tunnista pääteesejään hahmojen todellisista persoonista ainaisen juonimisen taustalla ja jättää vastaamatta esittämiinsä kysymyksiin vaikkapa naiseuden moninaisista rooleista. Siitä huolimatta, että osa musiikkiosioista jää mieleen, pilkkovat ne pääasiassa draaman väkevää kaarta monotonisella hulvattomuudellaan tahattoman mauttomasti. Saldaña loihtii ontoksi jäävään Ritaan aitoutta, mutta tavoitteelliseksi pohjustettua hahmoa viedään lopulta kirjaimellisesti paikkoihin vasten tämän tahtoaan. Yksi iso ongelma on, että Emilian trans-identiteetti on esitetty esineellistävänä maskina. Pinnan alta putkahtelevat maskuliiniset piirteet liittyvät usein hahmon epäluotettavuuteen ja vallan janoon vihjaten ikävästi miehisyyden edustavan tarinassa “pahaa”. Samalla tämän pehmeä puoli värittyy osin epäaidoksi. Camp-henkisenä trillerimusikaalina Emilia Pérez viihdyttää, mutta todellisuudessa se ottaa itsensä liian vakavasti. ? SAARA NENONEN 38 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 Hyperion Friedrich Hölderlin. Faros, 2024. 333 s. ”Ykseytemme luonnon kanssa on särkynyt”, toteaa Friedrich Hölderlin (1770—1843) nyt ensimmäistä kertaa suomeksi julkaistun teoksensa Hyperion esipuheessa. ( Pirkko K. Holmbergin mestarillinen käännös antaa kaikille korkeatasoista filosofista kertomakirjallisuutta arvostaville erinomaisen aiheen kiitollisuuteen.) Tavoitteekseen Hölderlin asettaa suurenmoisimman rauhan solmimisen, luonnon ja ihmisen välisen ristiriidan sovittamisen. Saksalaisen romantiikan kärkinimiin kuuluva Hölderlin asui opiskelijana G.W.F. Hegelin ja Friedrich von Schellingin kanssa. Tämä filosofisesti tiiviin asumisjärjestelyn voi osaltaan ajatella toimineen saksalaisen idealismin synnyssä. Kuten kämppiksensä, myös Hölderlin tavoitteli absoluuttia. Toisin kuin edelliset, Hölderlin asetti estetiikan järjen etusijalle. Kauneuden idea oli hänelle filosofian harjoittamisen ennakkoehto. Juuri kauneuden idean olisimme Hölderlinin silmissä kadottaneet. Tämä näkyy kulttuurimme kuvastossa: tulevaisuus kuvataan kirjallisuudessa, peleissä ja elokuvissa dystooppisena ja rumana. Välineellinen järkemme vaikuttaa kadottaneen suunnan. Osaamme esimerkiksi laskea ekologista kestävyyttä, mutta emme elää sen mukaisesti (kuten Salminen & Vadén ovat huomauttaneet). Hölderlin kuvaa järjen päämäärättömyyttä osuvasti: ”Järki on ilman hengen ja sydämen kauneutta kuin päällysmies, jonka talon herra on asettanut orjiaan käskemään, joka tietää yhtä vähän kuin orjat, mihin kaiken loputtoman työn pitäisi johtaa, ja ainoastaan huutaa: pankaa töpinäksi”. Merkityksellisyyden unohtaneen järjen tilalle Hölderlin tarjoaa platonista ideaa, aurinkoa (johon myös nimi Hyperion viittaa) – kauneutta, joka loistaa eteenpäin pyrkivälle hengelle. Tämä kauneus on jotakin korvaamatonta; jotakin, jonka suhteen epäonnistumisen – käynnissä olevan sukupuuttoaallon aikana – olisi syytä saada meidät kyyneliin. Hyperion ei tarjoakaan vain romanttista hurmosta, vaan syvää menetyksen kokemusta, tulevaisuuden suunnitelmien vaikenemista, minkä kanssa tyyni sydän pyrkii sopusointuun. ? JAAKKO SYRÉN KOLUMNI
• 39 KULTTUURI KUVAT: UniVers Al, FAros, Fr Ance 2 cinemA,FilmnATion enTerTAinmenT, 38 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 Conclave Edward Berger. Draama, Jännitys. K7. 120 min. Ensi-ilta 20.12.2024. 3/5 Robert Harrisin teokseen perustuva Conclave on ohjaaja Edward Bergerin ja käsikirjoittaja Peter Straughan yhteistyössä tehty kutkuttavan hienoeleinen, mutta helposti unohtuva pohdinta katolisen kirkon tekopyhyydestä. Paavin kuoltua kardinaalit ympäri maailmaa kokoontuvat Vatikaaniin äänestääkseen tämän seuraajasta. Valintaprosessia valvoja dekaani Thomas Lawrence ( Ralph Fiennes) tarkkailee valintaprosessia epäluulojen kasvaessa ja vaihtoehtojen huvetessa. Jännityselementit luovat todenmukaista pelkoa ja epävarmuutta, jossa vaakakupissa ovat katolilaisten arvostus kirkkoa kohtaan sekä tulevan johtohahmon voima ohjata näitä haluttuun suuntaan. Kollegojensa kanssa dekaani Lawrence puntaroi mitä eettisiä linjoja kansakunnalle halutaan edustettavan ja mitä agendoja yksittäiset ehdokkaat mahdollisesti ajavat. Trillerinomaiseksi sävyttyvä kerronta on kiehtova keino kuvata kirkon sisällä vaanivia vaaroja. Kauniin graafiset kohtaukset, joissa kardinaalit käyskentelevät upeilla sisäpihoilla tupakkatauoillaan luovat maukkaan ristiriidan. Loppujen lopuksi kaikista arvovaltaisimmassa asemassa olevat henkilöt ovat vain ihmisiä hekin ja pyhyys on loppujen lopuksi olemassa ainoastaan näiden lausumissa sanoissa ja toimittamissa rituaaleissa. Mustan savun tuprutellessa ulos piipusta kansa odottaa Jumalaa lähinnä istuvan paavin valintaa, kun samaan aikaan eräs kardinaaleista pohtii, että valintaa tehdään vaihtoehdoista vähiten huonojen välillä. Näyttelijäsuoritukset tuovat muuten hyvin yksinkertaiseen tarinaan ytyä. Etenkin Stanley Tuccin kardinaali Bellini ja John Lithgow'n kardinaali Tremblay ovat arveluttavia hahmoja, joiden aikeita katsojakin saa arvailla. Fiennes sen sijaan jää vaisuksi roolissa, jossa hahmon tunteet ovat monesta tarkoituksellisesta syystä tukahdutettuja. ? SAARA NENONEN PERIN MERKITTÄVÄÄ on, kun yliopistossa järjestetään kokonainen luentosarja yhden henkilön nimissä ja kunniaksi. Jyväskylän yliopistossa sellainen järjestetään vuonna 2023 edesmenneen, turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessorina toimineen Martti J. Karin kunniaksi. Ensimmäisen luennon piti joulukuun alussa Suomen maan poliittisen johdon arvovaltaisin henkilö, tasavallan presidentti Alexander Stubb. Kuten luentotilaisuudessa puhunut Jyväskylän yliopiston historian professori Antero Holmila totesi, ”Marasta” syntyi ilmiö. Se alkoi varsinaisesti talvella 2022, kun Itä-Ukrainan sota eskaloitui Venäjän täyden mittakaavan hyökkäykseksi koko Ukrainaan . Tuolloin You tube-videopalveluun ladattu Karin luento vuodelta 2018 sai äkkiä valtavan suosion. Se oli herättänyt myös presidentti Stubbin kiinnostuksen. Sen jälkeen Kari oli valtamedian kysytyimpiä asiantuntijoita ja näkyvä hahmo myös Jyväskylän yliopistossa. Karin vaikutus yliopistossa jatkuu hänen poismenonsa jälkeenkin. Se, että nimenomaan yliopisto, tiedeinstituutio, kunnioittaa Karin uraa näinkin näkyvällä tavalla, on itsessään huomionarvoista. Tiedustelueversti evp. Kari nimettiin työelämäprofessoriksi vuonna 2022. Uransa hän kuitenkin teki pääosin sotilastiedustelussa. ”Maran” suosio ja hänen ympärilleen syntynyt ilmiö kertoo paljon ajastamme. Internetin ja sen alustojen valtaa ei tule väheksyä nykyisessä informaatioympäristössä. Algoritmein ohjattujen alustojen aikaansaama suosio voi nostaa julkisuuteen ja julkiseen keskusteluun asiantuntijoita ja hahmoja, joiden perässä on pian koko valtakunnan lehdistö. Yliopisto seuraa suosion perässä ja nappaa tietysti oman osansa siitä. Median ja informaation vaikutuksella suosio herkästi kasautuu. Ilmiöt saattavat vetää ihmisiä mukanaan jopa niin, että syntyy eräänlainen ihannoinnin kulttuuri yhden ihmisen ympärille. Tietenkin tällainen henkilöityminen olisi erityisen ongelmallista nimenomaan tiedeinstituutiossa, jossa ihanteena on pyyteetön tieteen palveleminen. TOISAALTA KARIN saama suosio kertoo sotaisasta ajastamme: kysyttyjä ovat nyt nimenomaan sotilastaustaisten asiantuntijoiden arviot ja analyysit. Toiseksi esimerkiksi voisi nostaa Pekka Toverin, niin ikään pitkän upseeriuran tehneen ja nyttemmin kokoomuksen europarlamentaarikkona toimivan, varsin näkyvästi esillä olevan asiantuntijan. Täytyy huomioida, että sotilastaustaiset ihmiset puhuvat omasta näkövinkkelistään, joka on heidän uransa aikana muotoutunut. Usein puolustukseen ja turvallisuuteen painottuva, militaristinenkin eetos on vallannut julkisen informaatiotilan. Samalla esillä olevien asiantuntijoiden osalta rajat esimerkiksi tieteentekijän, julkisen kommentaattorin, sotilasasiantuntijan ja poliitikon välillä hämärtyvät. Tässä ympäristössä ei muodostu tahoja ja instituutioita, jotka kykenisivät asettumaan vastavoimaksi tai edes ulkopuolelle ikään kuin tarkkailijan rooliin. Jos rohkenee esittää kriittisiä huomioita, tulee herkästi koneiston jyräämäksi. Näin syntyy kokonaisvaltainen, itseään ruokkiva informaation tila. Vaihtoehdoista keskusteleminen tukahtuu. Tilanne ei ole ongelmaton, sillä viholliskuvien ympärillä pyörivä turvallisuuseetos uhkaa syventää konfliktien ja eturistiriitojen viidakkoa kestävämpien ja rauhan muodostumista tukevien näkökulmien kustannuksella. Puheessa korostuvat uhka ja siihen vastaaminen. Se kaventaa horisontin, ja humanistinen ote maailmanpolitiikkaan jää turvallisuusja varautumispuheen alle. Filosofi Georg Henrik von Wright esitti 1980-luvulla huolensa siitä, että tiede ja tutkimus ovat joutumassa elinkeinoelämän ja valtiovallan ”panttivangiksi”. Se uhkaisi virtaviivaistaa tiedettä ja siten vahvistaa ortodoksioita, tieteen omien intressien vastaisesti. Mitkä voimat puhuvat yliopistojakin paikoin hallitsevassa turvallisuusja puolustuseetoksessa – tieteen vai poliittisten voimien? Myös vaikeat ajat tarvitsevat erilaisia näkökulmia. Se on paitsi tieteellisen toiminnan ja demokratian toteutumisen ehto myös edellytys sille, ettei ajauduta vaihtoehdottomuuden tilaan, joka voisi nykyisissä oloissa pahimmillaan merkitä julmaa tuhoa elämällemme. ? TEKSTI: JUUSO KOKKONEN Martti J. Karin ympärille syntyi ilmiö ja se kertoo paljon ajastamme KOLUMNI Ki r jo iT TA jA o n Fil o so Fi An m Ais Te ri o pi sK el ij A jy Vä sK yl än yl io pi sT o ss A.
• 40 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 Vastuullista kauramaitoa, vastuuttomilla rahoilla K auppalehden uutisessa 13. marraskuuta kerrottiin, kuinka voi päästä “huippuliksaan kiinni alle 30-vuotiaana”. Kiinnostaahan tuollainen. Ei sillä, etteikö huippuliksaan kiinni pääseminen 50-vuotiaana ehtisi tuottaa ihan mukavan potin eläkepäivien rantalomia varten, mutta… Onhan enempi parempi ja tänään ennen huomista. Miten näihin isoihin rahoihin voi sitten päästä nuorena kiinni? Konsultoimalla on artikkelin vastaus. Jutussa kerrotaan suurten konsulttitalojen harjoittelupaikoista, jollaisen saaminen on lähestulkoon varma lippu ylimpään tulokymmenykseen, jollei ylemmäs. Mitäpä niillä rahoilla sitten ostaisi? Ökyjahdin vai kasan kultaisia kaulakoruja? Kenties leopardin omaan eläintarhaan. Ehkei kuitenkaan sitä leopardia. Enemmistö ihmisistä edellyttää ja jopa vaatii ostamiltaan tuotteilta nykyään entistä suurempaa vastuullisuutta. Sitä voi olla kovin vaikea toteuttaa leopardin kohdalla. Ilmastovastuullisuus lienee suurin ja tärkein vaatimus, mutta heti perässä tulee kasvavissa määrin luonnon monimuotoisuutta, työntekijöiden oikeuksia ja taloudellista tasa-arvoa koskevia vaatimuksia – ja hyvä niin. Unohtamatta leopardien oikeuksia. Tietysti, ja täysin ymmärrettävästi, joskus elämässä eteen tulee niitä tilanteita, jolloin tilillä on digitaaleja tasan yksi ja sixpäkki lonkeroa aiheuttaisi vakavan maksukyvyttömyyskriisin. Koska keskuspankin loputtomaan piikkiin ei voi luottaa, on taloudellisen toimintakykynsä turvaamiseksi pakko sijoittaa Xtra-lonkeroon– ja hyväksyttävä samalla lievä selkänahan maku suussaan. Kuitenkin näitä akuutteja hätätilanteita lukuun ottaEssee: Nykyään voi löytää elintarvikepakkauksen kyljestä kaikki sateenkaaren värit täyttävän litanian erilaisia vastuullisuusmerkkejä. Samoja merkkejä ei löydy kuitenkaan CV:stä. VI IM EI S ET S A N A T TEKSTI: VEETI RAUTANEN KUVITUS: SOFIA KYLLÖNEN 41 S ananvapaus on vaikea laji. Varsinkin jos kaikki eivät olekaan samaa mieltä kaikesta, koko ajan. Varsinkin, jos joku itseä varakkaampi on eri mieltä, on kyse selvästi jostain tosi ikävästä ilmiöstä, ja jotain pitää heti boikotoida. Mieluiten boikotoinnin kohteeksi joutuu jokin juuri tuon eri mieltä olevan varakkaan ihmisen varakkaaksi tehneistä instrumenteista huolimatta siitä, onko niiden boikotoimisessa mitään järkeä. Kunhan päästään boikotoimaan! Sain lahjaksi Long Playn vuositilauksen. Olin pohtinut ääneen, olisiko pitkään liedellä muhinut, tutkivalla otteella maustettu vähemmän kiireinen journalismi mielekäs lisä paikallisen journalismin rinnalle. Ajattelin, mikä oli varmasti ensimmäisiä virheitäni alati kiihtyvässä otsikoiden perusteella uutisia kommentoivien maailmassa, että jokin ympyrä sulkeutuisi. Että löytäisin tiedonjanoni tyrehdyttävän yhdistelmän, enkä koskaan kokisi olevani pimennossa. Sähköpostiini saapui uutiskirje, jossa arvostamani toimittaja ruotii sosiaalisen median omistajasuhteiden kautta luottamustaan viestipalvelu X:ään. Hän muistelee jo aiemmin peräänkuuluttaneensa alustojen tarpeesta muuttua sosiaalisemmiksi ja empaattisemmiksi ja kertoo, ettei kyllä itse ollut aktiivinen X:ää edeltävässä Twitterissä, mutta ymmärsi hyvin palvelun tenhon ajankohtaisia asioita seuraaville ihmisille. Harvoina Twitterissä viettäminään hetkinä hän kertoo todistaneensa, kuinka ihmiset olivat hänen mielestään valtavan ilkeitä toisilleen, ymmärsivät asioita tahallaan väärin, levittivät valheita, leimasivat ja häiritsivät. Kirjaimellisesti olivat pahoja. ON TÄYSIN selvää, etten ole hänen kanssaan eri mieltä. Mutta en täysin samaakaan. Törmäsin omassa somefeedissäni meemiin, jossa sanottiin vapaasti englannista suomennettuna suunnilleen näin: ”Kun kuolet, kivun kokevat kaikki muut paitsi sinä. Sama päätee tyhmyyteen.” Ajattelen asian niin, että tyhmyydestä kipuilevat kaikki tyhmän ympärillä, ei tyhmä itse. Mutta millä oikeudella me rajoittaisimme toisen, edes itse tyhmäksi kokemamme ihmisen oikeutta sananvapauteen? Vaikka kyseessä olisi henkilö, joka oman sananvapautensa turvaamiseksi ”piipahti vielä äkkiä ostamassa yhden somealustan 40 miljardilla ennen kuin tuli kotiin”. Somen rooli nousee liian usein liian tärkeäksi. Otsikko ei ole uutinen. Ilmaiseksi nähdyn tekstin ensimmäinen kappaleen lukeminen ei ole uutisten seuraamista. Yksittäisten ihmisten kirjoittamien puolivillaisten mielipiteiden lukeminen somessa ei ole ”ajankohtaisten asioiden seuraamista”, eikä todellakaan uutisten seuraamista. Kuten demokratia on huonoista yhteiskuntamuodoista kaikista paras, on tilattu journalismi mediatulvan keskellä kaikista paras ja mahdollisimman monipuolinen tiedonsaannin lähde. Niilläkin, joita itse pidämme idiootteina, saa olla mielipiteitä. Muutoin turmelemme saman sananvapauden käsitteen, jota niin auliisti ylistämme joka suuntaan. Vai joko tämä on päässyt unohtumaan? ? Kommentti: Idiooteillakin saa olla mielipiteitä K i r j o i t t a j a o n f u k s i v u o t t a a n J y v ä s k y l ä s s ä j o u r n a l i s t i i k a n o p i n t o j e n p a r i s s a v i e t t ä v ä l e p p o i s a i s k ä i h m i n e n . TEKSTI: JANNE ILLMAN
• 40 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 matta ihmiset edellyttävät kasvavissa määrin vastuullisuutta ostoksiltaan. Samaa he eivät kuitenkaan vaadi itseltään. IHMISET EDELLYTTÄVÄT, että heidän juomansa kauramaito on vastuullisten täydellistä kansanvaltaa vapaasti toteuttavien keskenään tasa-arvoisten ja veronsa maksavien lehmien omilla pelloillaan viljelemää, mutta voivat samaan aikaan työssään ilman tunnontuskia pyrkiä tuhoamaan tuon samaisen yhteiskunnan. Vähemmän kaunopuheisesti ilmaisten; lähes aina kun ihmiset nykyään ostavat tuotteita, he ainakin jollain tasolla miettivät tuotteen vastuullisuutta, mutta valitessaan työpaikkaa ainoat merkitsevät asiat ovat tilipussin paksuus ja työsuhdeauton merkki. Tästä vastuuttomuudesta ovat mainitut konsulttifirmat loistava esimerkki. Uutisessa mainittu yritys EY, Ernst and Young, kuuluu alan niin sanottuun Big fouriin ja yhdessä, myös artikkelissa mainittujen PwC:n (PricewaterhouseCoopers), Deloitten ja KPMG:n kanssa hallitsee käytännössä keskenään kaikkien maailman suurimpien yritysten kirjanpitoa ja taloudellista neuvonantoa. Ja eihän siinä mitään, mutta kun avaa minkä tahansa näistä yrityksistä Wikipedia-sivun, on edessä rivi toisensa perään jatkuva lista väärinkäytöksiä ja virheitä sekä törkeitä petoksia ja rikoksia, joihin nämä yritykset ovat syyllistyneet. On kirjanpitorikoksia, joissa yritysten kaatuessa konkurssiin ovat rahojaan menettäneet monet eläkerahastot. Niiden on myös katsottu osallistuneen verosuunnitteluun, jossa näiden firmojen on katsottu auttaneen suuryrityksiä siirtämään voittojaan muista 41 maista veroparatiisien hellään huomaan. Yksikään yritys ei kuitenkaan tee rikoksia, rikoksen tekee aina ihminen. Google on toinen esimerkki. Se on lähes poikkeuksetta keikkumassa halutuimpien työpaikkojen kärkisijoilla. Vuoden 2024 Youth professional attraction -indeksissä, joka selvitti suomalaisnuorten mieluisimpia työpaikkoja, Google löytyi listan kärkipaikalta. Taakse jäivät muun muassa Supercell, Fazer, Apple ja Nokia. Loistavaa menestystä ja ihailua, kun samalla rikossyytteet seuraavat toisiaan. Senpä takia toinen lista, jonka kärjestä Googlen voi löytää, on JuhaPekka Raesteen ja Hannu Sokalan kirja, Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä (Otava 2020). Vuonna 2017 Euroopan komissio mätkäisi Googlelle historiansa siihen mennessä suurimmat sakot, 2,4 miljardia euroa hallitsevan markkina-aseman väärinkäytöstä. Muina kulmakarvoja kohottavina touhuina mainittakoon hakutulosten sensurointi Kiinassa ja niin kovin perinteinen verosuunnittelu (lue: kierto). EHKÄ TÄRKEIN huomioitava asia on, että edellä mainitut firmat eivät välttämättä ole työntekijälle lainkaan huonoja paikkoja työskennellä. Toisin kuin Sokalan ja Raesteen kirjan sijalta 13 löytyvä Hon hai, jonka tärkein tytäryritys Foxconn vastaa valtaosasta Applen tuotteiden valmistuksesta. Kun lukuisat työntekijät päätyivät murhaavien ylityömäärien seurauksena hypäämään kuolemaansa, yritys reagoi asentamalla verkot heidän asuntoloidensa seinille itsemurhia estääkseen. Kerrassaan nerokasta. Foxconn on äärimmillään hengenvaarallinen firma työntekiKirjoittaja on työpanoksellaan kenellekään muulle paitsi itselleen vahinkoa aiheuttava opiskelija. jöilleen, mutta EY:lla puolestaan voi työskennellä mukavassa konttorissa joustavista työajoista nauttien. Mitä verosuunnittelun ja erinäisten kirjanpitorikosten parissa näissä yrityksissä työskentelevät työpanoksellaan lopulta tuottavat? Lisää rahaa ultrarikkaille ja despooteille, vähemmän rahaa ja palveluita kansalaisille ja työntekijöille. Toki armoakin on hiukan annettava. Yritysten markkinointimateriaalista on usein suorastaan mahdotonta päätellä, minkälaisen helvetinkoneen leipiin on astumassa. Ja totta kai nämä firmat tuottavat myös laillisia ja tarpeellisia palveluita asiakasyrityksilleen. Katsoisin kuitenkin olevan niin, että samalla tavoin kuin kuluttajilla on vastuullaan ostoksensa vastuullisuus, on työntekijöillä kannettavanaan työpanoksensa seuraukset. Samaisen ajatuksen nojalla yritykset ovat vierittäneet vastuuta vastuullisuudesta kuluttajien harteille: yritys, jonka tuotteita kukaan ei osta, ei pystyssä pysy. Tätä tulisi soveltaa myös työntekoon. Yritys, jolle kukaan ei halua tehdä töitä, ei kauaa pystyssä pysy. Työntekijöillä on vastuu työnsä tuloksista niin konkreettisella tasolla kuin ideaalisella tasolla. “Vain toimistohomman” tekeminen on ennenkin katsottu riittäväksi syyksi tuomiolle, jos toiminnan pääasiallinen tarkoitus on ollut riittävän julma. Vastuunkantoa kaivattaisiin enemmän. Maailmalla menetetään lähes käsittämättömiä määriä rahaa ja aivan liian monta ihmishenkeä sen vuoksi, että ihmiset eivät suostu katsomaan silmiin heitä peilistä katsovia silmiä. He vain mieluummin ryömivät eteenpäin turvallisessa tieten tahtoen luomassaan tietämättömyydessään. Elämä ei ole helppoa ja työpaikan saaminen on vielä vaikeampaa. Elämisestä ei kuitenkaan tule sen helpompaa kenellekään niin kauan kuin ihmiset suostuvat palvelemaan erinäisiä organisaatioita, jotka ryöstävät toisten kovalla työllä ansaitseman elannon ja sen lisäksi yrittävät sumuttaa meitä silmiin minkä ehtivät. Heikompiaan saa sortaa, mutta tyhmä on se, joka lainaa piiskan päiväksi vain ottaakseen siitä itse illalla. ?
• 42 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 ”Tiedustelin lehdistötilaisuudessa erotuomaritarkkailijalta, missä hän oli ennen pelin alkua, koska yleensä tuohon aikaan päävalmentajat ja erotuomaritarkkailijat kokoontuivat ennen pelin alkua palaveriin muodostaakseen yhteisen käsityksen muun muassa siitä, mitä päävalmentajat tulevalta ottelulta odottavat. Kyseistä erotuomaritarkkailijaa ei ennen ottelua näkynyt missään. En kyseisen Mestis-kauden jälkeen ole käynyt Kajaanissa, joten en osaa sanoa Hokkin kotipelien nykytilanteesta” ? H A L O O M i k a e l K o t k a n i e m i U18-Leijonien päävalmentaja Mikael Kotkaniemi, nousit tammikuussa 2014 Youtube-klassikoksi, kun vaadit Mestiksessä HCK:n päävalmentajana Kajaanin Hokkille hävityn vierasottelun jälkeen ottelun erotuomaritarkkailijaa paikalle ottamaan vastuuta Kajaanissa pelattujen ottelujen “siistimisestä”. Tiedätkö, onko pelityyli Hokkin kotipeleissä muuttunut? Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. Kemi – se entinen perkeleen punanen kaupunki, joka ei ennää ees haise Monien mielestä Kemissä onkin parasta ohitustie, jota pitkin hurauttaa nopiasti ostoksille Ruottiin, kirjoittaa Sanni Laitila. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME K U V A : S U O M E N J Ä Ä K I E K K O L I I T T O / P A S I M E N N A N D E R TEKSTI: SANNI LAITILA IHIMISILLÄ TULLEE Kemistä ylleensä ensimmäisenä mieleen haju. Sen kotoisan hajun luikerrellessa nokkaan tiesi aina matkalta palatessaan, että kohta ollaan kotona. Jäläkikätteen oon kuullu, että ranualaisilla oli tapana kuitata hajun johtuvan siitä, että kemiläiset nukkuu ikkunat auki. Torniolaisten autossa kaikki lapset huusi aina perinteisesti Kemin kohalla: ”Hyii, isi pieras!” Kemiläiset itte tapas sanoa, että se on raha mikä haisee. Kemi oli pitkään haisevien sellutehtaiden kultamaa. Niissä perheissä, joissa vanahemmat oli töisä paperitehtaalla, asuttiin omakotitaloissa, joissa piti päivälläki olla hilijaa, koska vuorotyöläisten piti saaha nukkua. Se oli hyväks havaittu tie, jolle monet näiden perheiden jäläkeläisistä lähti, mutta niitä kohtas paskanen loppu: ajat muuttu, kansa ei ennää lukenu sanomalehtiä eikä kirjottanu kirjeitä, paperin kysyntä romahti ja Stora Enso lopetti pari vuotta sitten koko Veitsiluodon tehtaan. Ennää ei haise ku ajoittain silloin, jos Metsä Fibren uutukaisessa biotuotetehtaassa mennee jotaki rikki. Veitsiluodon sulukemisen myötä koko kaupungin identiteetti tuntuu olevan hakusessa. Jos tää on työläisten kaupunki, nii misä ne työpaikat on? Kemi on perinteisesti ollu ainoita kuntia Suomessa, jossa Vasemmistoliitto on ollu suurin puolue. Viime kuntavaaleissa demarit ajo vassareitten ohi ja persut on nosteessa. KEMIN HULLUIN menestystarina on edelleen vuonna -96 ensimmäistä kertaa rakennettu Maailman Suurin Lumilinna. Silloin oli pöhinää! Linnassa oli kappeli, ravintola, hotelli, konserttitila, lasten seikkailumaa, taidetta – kaikki tehty lumesta ja jäästä. Eka vuonna linnassa kävi 300 000 vierailijaa, 23 000 asukkaan Kemisä! Yhtäkkiä Kemi oli nostettu maailmankartalle. Jokku sannoo, että lumilinnan avulla valkaistiin pinttynyttä mielikuvvaa punasesta Kemistä. Nykyään tuosta hypestä on jälellä ympärivuotinen lumilinna Experience365, joka on kylläkin tehty puusta, enkä oo kuullu että sielä ois kukkaan käyny ikinä, vaikka sen rakentaminen makso miljoonia. Monien mielestä Kemissä onkin parasta ohitustie, jota pitkin hurauttaa nopiasti ostoksille Ruottiin. Mutta hei, ohitustieltä pääsee kätevästi poikkeamaan kauppakeskus Coronassa! Erityisesti pandemian aikaan se oli oikein nähtävyys. Voisin suositella myös leffateatteri Kinopirttiä, mutta ehkä vaan kesällä. Viimeks ku kävin siellä talavella, seuralaiseni alako viljellä sanontaa ”kylymä ku kemiläisessä elokuvateatterissa”. Merikaupungissa kun aina tuulee, sisälläki. ? KA S V O 43 PUHELIMESSA: RUDOLF JURVANEN
• 42 jyväskylän ylioppilaslehti 1/25 PASKA KOTISEUTU Räppitutkija Alma Rinta-Pollarin matka räptutkijaksi sai alkunsa jazztanssista. Nyt hän tarkastelee väitöskirjassaan maskuliinisuuden ilmenemistä suomalaisessa "runopoikaräpissä". TIE KOHTI räppitutkijan uraa alkoi, kun tanssitreeneissä alkoi soida räppi. Alma Rinta-Pollari oli kymmenenvuotias, kun hän aloitti jazztanssin. Jossain vaiheessa oli valittava ”sivuaine”, joksi valikoitui streetdance (suom. katutanssi). ”Siellä soi underground-jenkkiräppi, esimerkiksi Jurassic 5. Sieltä mun räppi-innostus on lähtenyt”, Rinta-Pollari muistelee. Nykyään Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana sekä yliopisto-opettajana työskentelevä Rinta-Pollari innostui suomenkielisestä räpistä Ruudolfin ja Karri Koiran Amerikankotka liitää -biisin myötä. Vuonna 2012 julkaistu kappale avasi väylän vanhemman suomiräpin pariin. SUOMIRÄPPI VEI mennessään ja kiinnostus ohjasi myös opinnäytetöiden aiheiden valinnassa. Rinta-Pollari aloitti vuonna 2015 opinnot Jyväskylän yliopistossa suomen kielen ja kirjallisuuden opettajalinjalla, kirjallisuus pääaineenaan. ”Mietin jo opintojen alkuaikoina, että haluaisin tutkia räppilyriikkaa”, Rinta-Pollari kertoo. Kandidaatintutkielma käsitteli Kristo Laantin Khid-taiteilijanimellä tekemää Maa jota ei ole -kappaletta. Tutkielmassa hän vertasi sitä Edith Södergranin saman nimiseen runoon. Myös graduideat pyörivät räpin ympärillä. Gradun teon aikoihin ilmestyi hip hop -kulttuuria tieteellisesti käsittelevä teos Hiphop Suomessa: puheenvuoroja tutkijoilta ja tekijöiltä, jota oli mukana tekemässä nykyisin akatemiatutkijana työskentelevä Elina Westinen. Rinta-Pollari sai kuulla graduohjaajaltaan, että Westinen työskentelee Jyväskylän yliopistossa ja että hän voisi järjestää tapaamisen. Myöhemmin Westisestä tuli Rinta-Pollarin väitöskirjaohjaaja. ”Elina oli mulle semmonen räppitutkijajumalatar.” Rinta-Pollarin pro gradu -tutkielma käsitteli Laantin DJ Kridlokk -nimellä tehtyä tuotantoa. Gradussa tarkasteltiin minkälaisia rooleja Kridlokk-hahmo lauluissa ottaa. Tärkeimmät löydetyt roolit olivat rikollinen, räppäri ja älykkö, mutta perin ironinen Kridlokk myös pilailee näillä rooleilla. PARHAILLAAN Rinta-Pollari työstää väitöskirjaansa Maskuliinisuuksien representaatiot suomalaisessa rap-musiikissa. Ensimmäinen väikkäriin liittyvä artikkeli julkaistiin lokakuussa 2024. Sen aiheena on maskuliinisuudet ”runopoikaräpissä”. Runopoikaräpillä tarkoitetaan musiikkia, joka eroaa suomalaisen valtavirtaräpin hypermaskuliinisuudesta. Kappaleiden lyriikoissa käsitellään ja reflektoidaan monenlaisia tunteita. Idea tuli Rinta-Pollarin huomatessa, että maskuliinisuudet räpissä ovat murroksessa. ”Vaikka Tiktokissa kovasti trendaakin Korelonin tyyppiset tosi seksistiset artistit, liikettä tapahtuu myös toiseen suuntaan”, Rinta-Pollari kertoo muutoksesta räppikentällä. Rinta-Pollari pitää runopoikaräpin edelläraivaajana porvoolaista intertekstuaalisuuskonetta Paperi-T:tä (oikealta nimeltään Henri Pulkkinen), jonka esikoissoololevylle Malarian Pelko (2015) on vaikea löytää esikuvaa aikalaisistaan suomiräppäreistä. Paperi-T taas on taatusti inspiroinut uudempia runopoikaräppäreitä, kuten Lauri Haavia ja Ibeä. ”Paperi-T kiinnittyy selkeästi omalla tavallaan kirjallisuuden ja runouden kenttään”, Rinta-Pollari korostaa. VÄITÖSKIRJAHOMMIEN lisäksi Rinta-Pollari kuuluu Hiphop Suomessa: Suuntaukset ja sukupolvet -tutkimusverkostoon. Verkosto järjestää joka vuosi Helsingissä seminaarin. Vuonna 2025 verkoston 10-vuotisjuhlan kunniaksi seminaari järjestettiin tammikuussa myös Oulussa. Toinen juhlaseminaari pidetään mahdollisesti Jyväskylässä tulevan syksyn aikana. Rinta-Pollari kertoo, että Jyväskylässä opiskellessa oli monta eri tapaa olla mukana hiphop-kulttuurissa. Hän oli esimerkiksi myymässä lippuja ovelta perinteisessä jyväskyläräppitapahtuma Ghetto Partyissa. Rinta-Pollari päivittelee työhönsä liittyviä hiphop-aiheisia asioita Instagram-tilillään @rapmaisteri. Tilin tarkoituksena on jakaa hänen tutkimukseensa liittyviä asioita sekä kertoa tutkijan arjesta. Räppitutkija Rinta-Pollarin seuraava julkaisu on tutkija Erica Åbergin kanssa yhdessä kirjoitettu artikkeli, joka käsittelee omistamisen ja kuluttamisen kuvastoa suomiräpissä. ”Ollaan tutustuttu esimerkiksi siihen, millaisista autoista Gettomasa ja Kube räppäävät, tai vaikka mitä vaatemerkkejä Shakkii-yhtyeen biiseillä esiintyy”, Rinta-Pollari paljastaa. ? TEKSTI JA KUVA: VALENTIN VÄNSKÄ KA S V O 43
• d Kohtaamisia lounaspöydässä, herkullisia kahvihetkiä, käsintehtyjä leipomotuotteita, ikimuistoisia juhlia ja paljon muuta. Pysy ajan tasalla ja seuraa meitä somessa! @semmarestaurants Better food. Better thinking. Jyväskylän yliopiston kampusalueella ja ympäri kaupunkia