Lapsenteko on kiinni rahasta Perheelliset opiskelijat tukevat toisiaan. Uutiset 2 Erkki Puumalainen muuttaa levybisnestä. Kulttuuri 12 Mies halpahyllyn takaa Jylkkärin valiokuntakierros alkaa. Sivu 7 Ei vain valioille NUMERO 10/2008 15. SYYSKUUTA – 30. SYYSKUUTA 49. VUOSIKERTA Kaukalosta kampukselle SIVU 11
15.9.08 UUTISET 2 Rehtorilta stipendejä tutkielmahoitolaan Yliopisto myöntää tänäkin vuonna Konnevesi-stipendejä gradua tai väitöskirjaa valmisteleville. Viiden päivän mittaisen täysihoitolavierailun kustantavien stipendien tarkoitus on suoda rauhalliset ja ”huolettomat” puitteet noin 50–60 opiskelijalle vuosittain. Konneveden tutkimusasemalla 65 kilometrin päässä opiskelijalle on tarjolla tutkijanhuone ja tietokone ajanmukaisine ohjelmineen. Myös bussimatkat korvataan. Stipendiä mielivän tulee hankkia hakemukseensa tutkielmaa ohjaavan henkilön lausunto. Hakija voi ehdottaa itselleen sopivaa ajankohtaa, mutta eniten tilaa on syys–huhtikuussa. Lisätietoa stipendeistä löytyy yliopiston verkkosivuilta. Niin ylioppilaskunta kuin yliopisto kaipaavat perheellisille opiskelijoille muun muassa omaa graduryhmää, mutta rahoitus uupuu yhä. PERHEELLISTEN opiskelijoiden asema yliopistoissa on edelleen muita vaikeampi siitäkin huolimatta, että muun muassa sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) taannoin toivoi lisääntymisen opiskeluaikana tulevan muodikkaaksi. Lapsen hankkinut opiskelija kaipaa muita enemmän tukea, ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Heli Viinikainen huomauttaakin, että opiskelijalle lapsi on taloudellinen riski. ”Jos tarjotaan keppiä esimerkiksi tiukkojen valmistumisaikojen muodossa, niin pitäisi tarjota myös porkkanaa. Suomen ylioppilaskuntien liitto onkin ottanut tavoitteekseen saada lapsikorotus opintotukeen”, hän kertoo. JYY HALUAISI perheellisille opiskelijoille oman graduryhmän. Virallista hankehankemusta aiheesta ei kuitenkaan palautettu yliopistolle määräaikaan mennessä. Sen sijaan JYY toimitti opiskelijapalveluille vapaamuotoisen tiedotteen, jossa ehdotettiin ryhmän perustamista. Määräaika rahoituksen saamiseksi umpeutui 29. elokuuta. Viinikaisen mukaan ryhmän tarkoitus olisi tarjota vertaistukea perheellisille opiskelijoille ja auttaa heitä pysymään aikataulussa gradunsa kanssa. Omaa graduryhmää on suunniteltu myös mielenterveyskuntoutujille. Jyväskylän yliopiston opintohallintopäällikön Tuula Maijasen mielestä idea ei ole yhtään hullumpi. Hänen mukaansa asiaa ei ole vielä kuitenkaan käsitelty yliopiston taholla. JYYn laatimaa tiedotetta asiasta Maijanen luonnehtii puolivalmisteeksi. Itse hän kokee voivansa toimia asiassa vain sanansaattajana. ”Toivoisin, että JYY osallistuisi asiasta tiedottamiseen ja kampanjointiin omia kanaviaan pitkin”, Maijanen sanoo. Rahoitus uudelle graduryhmälle on kysymysmerkki. Viinikainen sanoo, että ryhmän organisoiminen on yliopiston tehtävä. Maijasen mukaan yksi rahoitusvaihtoehto voisi olla esimerkiksi kolehtikeräys, jolla graduryhmän ohjaajan palkan voisi maksaa. JYVÄSKYLÄSSÄ perheelliset opiskelijat eivät ole jääneet odottelemaan ulkopuolista apua, vaan perustivat itse oman vertaistukiryhmänsä viime keväänä. Ryhmää vetävä Ilona Toivanen kertoo, että kevään aikana he pitivät pari virallista kokousta sekä tapasivat epävirallisemmin esimerkiksi leikkipuistossa. Tänä syksynä ryhmä on kokoontunut kerran. Toivasen mukaan toiminta on avointa kaikille kiinnostuneille. Ryhmä tapaa parillisten viikkojen tiistai-iltoina kello 16.30–18 Mäkimatin perhepuiston Pikku-Matissa. ”Ryhmämme tarkoitus on tarjota vertaistukea ja yrittää vaikuttaa perheellisten opiskelijoiden asioihin”, Toivanen määrittelee. SAMI KALLIOINEN , 24, on Suomen historian opiskelija ja kahden lapsen isä. Hänen vaimonsa Saara opiskelee luokanopettajaksi. Heidän esikoisensa on kaksi ja puolivuotias poika Nuutti ja toinen lapsi syntyi äskettäin. Kallioisen mielestä opiskelijavanhempien suurin ongelma on krooninen rahapula. Minimirahoilla kituuttaminen on hänenkin perheelleen tuttua puuhaa. ”Rahallinen tuki voisi motivoida useampia opiskelijoita lapsentekoon”, Kallioinen arvioi. Ihannevalmistumisaikojen noudattaminen voi tuottaa ongelmia perheelliselle opiskelijalle. Kallioisen mukaan tuoreen opiskelijaäidin kannattaa varautua siihen, että valmistuminen myöhästyy vuoden tai pari. Isän opintoihin jälkikasvun ilmaantumisella ei ole yhtä suuri vaikutus. ”Itse ainakin valmistun ajoissa”, Kallioinen kertoo. KALLIOISEN ONNI on ollut, että hänen pääaineessaan pystyy opiskelemaan itsenäisesti. Vaimon opintojen pakollinen lähiopetus taas on aiheuttanut ongelmia. Kallioisen mukaan lähiopetustakin Lapsen hankkineid lisätuki kortilla Opiskelijoille lapsia? N yt kun muun muassa sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälä kehottaa opiskelijoita hankkimaan lapsia jo varhain, yrittää vanha kalkkis muistella, kuuluiko samanlaisia puheita hänen opiskeluvuosinaan 1990-luvulla. Ei muistu mieleen. Muuan käynti YTHS:llä kyllä jäi unohtumattomaksi. Parikymppinen opiskelija meni lääkärille, koska oli sairastunut. Hän mainitsi lääkärille sekä opinnoista että sairastamisesta olleen stressiä niin, että kuukautiset olivat jääneet välistä. Lääkäri ei kysynyt, oliko opiskelija ollut yhdynnässä. Hänelle riitti tieto, että opiskelijalla oli poikaystävä, jonka kanssa opiskelija oli matkustanut samassa laivassa. Opiskelijaa hämmästytti, ettei lääkäri pitänyt selibaattia vasta pari kuukautta seurustelleelle pariskunnalle sopivana ehkäisykeinona. Huolimatta aikanaan biologian ja terveystiedon tunneilla saaduista opeista, opiskelija säikähti, että ilkialastomana poikaystävän kanssa nukkumisesta siis voikin tulla raskaaksi? Tämän virheellisen tiedon kumosi myöhemmin toinen, huomattavasti empaattisempi lääkäri. Ensimmäiseltä lääkäriltä opiskelija kuitenkin sai – ei juurikaan apua häntä vaivanneeseen sairauteen, josta oli tullut keskustelussa sivuseikka – lähetteen kahteen erilaiseen raskaustestiin. Opiskelijan jo poistuessa vastaanotolta lääkäri vielä muistutti, että aika aborttiin kannattaa sitten varata ajoissa. Jos opiskelija ties mistä pyhän hengen kosketuksesta olisi synnittömän sikiämisen kokenutkin, tiesi lääkäri oitis, mitä opiskelijain lapsille kuului tehdä: hoitaa mahdollisimman pian pois päiviltä. Yksittäistapaus vai yleisemmin vallinnut käsitys? Merja Sippula Kirjoittaja opiskeli 1990-luvulla. Historiaa opiskeleva Sami Kallioinen sai hiljattain toisen lapsen sylissä olevan Rahallinen tuki voisi motivoida useampia opiskelijoita lapsentekoon.” Sami Kallioinen ”
3 Minkä ikäisenä on aika hankkia lapsia? VALTIO JAKAA perusrahoituksensa ylipistoille muun muassa opetuksen tuloksellisuuden perusteella. Ministeriöissä lasketaan siis kukkaron nyörejä aukoessa esimerkiksi suoritettuja tutkintoja. Heinäkuun loppuun mennessä Jyväskylän yliopistosta on valmistunut tutkintojärjestelmän muutoksen siivittämänä ennätysmäärä maistereita eli huimat 1 814. Eniten tutkintoja on suoritettu humanistisessa ja kasvatustieteiden tiedekunnassa. Karkeasti summaten edessä pitäisi nyt olla lihavat ajat. Tarkoittaako valmistuneiden suuri määrä sitä, että laitoksille on luvassa rutkasti lisää rahaa, Jyväskylän yliopiston talouspäällikkö Päivi Seppä? ”Ei se suoraviivaisesti niin vaikuta. Ei ole olemassa absoluuttista euromäärää, jonka valtio jakaisi per maisteri, vaan rahoitus määräytyy suhteessa muiden yliopistojen valmistuneiden määrään ja siihen, miten tavoitteet on saavutettu.” Miten Jyväskylän yliopisto on sitten suoriutunut verrattuna muihin? ”Olemme perinteisesti pärjänneet hieman muita paremmin tavoitteidemme saavuttamisessa. Nyt näyttää siltä, että monet yliopistot saavat kirityksi omia valmistumistavoitteitaan aikaisempaa paremmin juuri tämän ‘maisterisuman’ takia. Niin ei voida toki sanoa, että Jyväskylän yliopiston asema rahoituskuvioissa tämän takia heikkenisi, mutta ei suuri valmistuneiden määrä sitä kuitenkaan merkittävästi kohenna.” Eli mitään ylimääräistä rahapottia ei maisterisumasta ole tulossa? ”Ei ole.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.fi Lyötiinkö massamaistereilla leiviksi? Harri Lähdekorpi, 23, aikuiskasvatustiede: ”Sitten kun on valmistunut 29–30vuotiaana ja on saanut tukevan pohjan, eli pari vuotta töitä siihen.” Jenni Hyvärinen ja Aleksi, 29 ja 6 kk, yhteisöviestintä: ”Silloin kun tuntee olevansa valmis. Se on niin yksilöllistä. Tässä nyt katsellaan, miten tämä toimii opintojen ohella.” Anssi Korhonen, 24, tilastomatematiikka: ”Pikkuisen alle 30. 28 on optimi. Silloin pistetään aluilleen.” Reetta Muhonen, 31, sosiologia (jatko-opiskelija): ”Sanoisin, että henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen. Ei kuitenkaan kannata viivytellä.” Isomäki puhuu ympäristöviikolla Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan perinteisen ympäristöviikon teemana 15.–21. syyskuuta on energia. Viikon ohjelmassa ovat retket Leivonmäen kansallispuistoon ja Keuruun ekokylään, tutustuminen yliopiston ympäristöhankkeisiin ja paikallisiin ympäristöjärjestöihin sekä Reilun kaupan tuotteiden maistatus Ilokiven ravintolassa. Viikon huipennuksena torstaina 18. syyskuuta klo 11–16 Agoran Auditorio 1:ssä pidettävässä energiaseminaarissa puhuu kirjailija Risto Isomäki, jonka ilmastonmuutosaiheinen Sarasvatin hiekkaa -tieteisjännäri oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi. Isomäki ottaa Jyväskylässä kantaa energiantuotannon tulevaisuudennäkymiin. Lisäksi seminaarissa luennoivat Jyväskylän yliopiston professorit Jukka Rintala ja Marja Järvelä sekä lehtori Ilkka Ratinen. Tilaisuuden päättää Kestävä energia Suomessa -paneelikeskustelu. Teemaviikkoa koordinoi JYYn ympäristövaliokunta, ja sen tarkoituksena on herättää ajattelemaan ja lisätä ympäristöasioiden näkyvyyttä eri puolilla Jyväskylää. Tarrat syynätään yliopistoliikunnassa Yliopistoliikunnan syksyn aloittanut kokeiluviikko on ohi, ja tunneille vaaditaan voimassa oleva liikuntatarra. Ohjatuille vuoroille ja Monitoimitalon kuntosalille vaadittavan tarran voi käydä lunastamassa L-rakennuksen liikuntatoimistosta tai T-rakennuksesta opiskelijapalveluista. Hätämajoituksessa vielä toistakymmentä Kortepohjan hätämajoituksessa on opiskelijoita aiempia vuosia enemmän. Viime keskiviikkona määrä oli 15, ja loppuviikosta tulossa oli vielä pari lisää. Majoituksen hoitajan Ville Qvistin mukaan noin tusinalle on tiedossa pysyvä asunto vasta lokakuussa. en pystyy kuitenkin välttelemään valitsemalla sopivia sivuaineiden kursseja. Hän kokee, että opiskelijavanhemmuudessa on paljon hyviä puolia. Opiskelijapariskunta pystyy joustamaan ja sovittelemaan puolisoiden kurssit siten, että aina on joku hoitamassa lasta. Työelämässä se ei onnistu. Kallioisen perhe onkin joutunut vain harvoin turvautumaan lastenhoitoapuun. ”Jos parisuhde on vakaalla pohjalla, voin vilpittömästi suositella harkitsemaan lapsenhankintaa jo opiskeluaikana”, Kallioinen sanoo. ”Nuorena jaksaa paremmin, jos lapsi on vaativa”, hän jatkaa. Mikko Leppänen R IKU S UONIO 2,5-vuotiaan Nuutin seuraksi. Opiskelijoille jaettavaksi tarkoitettu laatuesite on naistutkimuksen laitoksen henkilökunnan mielestä vastenmielinen. Esitepohja vedetään pois, mutta valmiit esitteet pysyvät jaossa. NAISTUTKIMUKSEN satapäinen peruskurssi kohahti viime viikolla, kun erikoistutkija Tuula Juvonen otti esiin tuoreen Laadukasta koulutusta -esitteen. Esitteessä urheilullisen näköinen nuori mies seisoo terhakkaassa asennossa kädet taskuissa ja hänen jalkojensa juurella istuu pirteä nuori nainen. ”Siitä lähtien luentosalissa kävi kiivas keskustelu”, kertoo avointa naistutkimuksen professorin virkaa hoitava Juvonen peruskurssin luoennolle tyypillisestä alkutunnin analyysiharjoituksesta. YLIOPISTON laadunvarmistusjärjestelmän joulukuista auditointia eli tarkastusta pohjustavaan esitteeseen tartuttiin naistutkimuksen oppiaineessa jo ennen luentoa. ”Pahastuminen on kuitenkin väärä sana. Huolestuimme yliopiston julkisuuskuvasta ja siitä, mitä esitteen kuvakieli kertoo opetuksen tasa-arvoisuudesta”, Juvonen kertoo. Naistutkimuksen henkilökunta kirjelmöikin asiasta heti esitteestä vastaavalle yliopiston laatupäällikölle Pirjo Haloselle. ”Meille asia tuli kyllä täysin yllätyksenä. Ei kuvitusta pidetty loukkaavana”, Halonen kommentoi. Esite on tehty yliopiston viestintäyksikön suunnittelemalle valmiille esitepohjalle, jossa oli valmiina kaikki muu paitsi tekstit. Myös yliopiston viestinnässä hämmästyttiin kohua. ”Tämä oli vähän tällainen työtapaturma. Kahdesta abiesitteitä varten otetusta kuvasta tehtiin yksi, eivätkä kuvassa esiintyneen henkilöt istuneet kuvaustilanteessa niin kuin he nyt ovat esitteessä”, kertoo yliopiston viestintäpäällikkö Anu Mustonen. NAISTUTKIJA Juvonen myöntää, että myös opiskelijoiden luentokommenteissa nousi esiin se, ettei kuvaa olisi ehkä osattu kritisoida, jollei sitä olisi tuotu esiin nimenomaan naistutkimuksen luennolla. ”Minusta ei silti voi puhua ylireagoinnista. Voi kysyä, kuinka huonoksi asioiden täytyy mennä, ennen kuin niihin voi puuttua”, Juvonen sanoo. Naistutkimuksen oppiaine aikookin jättää esitteet jakamatta ja samaa suunnittelevat tiettävästi myös osa muista yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen oppiaineista. Laatupäällikkö Pirjo Halonen epäilee, että jo valmiiksi painetut esitteet jaetaan kuitenkin pois. Esitteestä on lisäksi tehty neutraali versio, jonka löytää yliopiston laatusivustoilta. Itse esitepohjaa ei aiota enää käyttää. ”Kaikkiahan ei voi koskaan miellyttää, mutta tälläiset sukupuolistereotypioita koskevat kysymykset otetaan aina vakavasti”, viestintäpäällikkö Mustonen vakuuttaa. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.fi Jyväskylän yliopistossa suoritetaan 1.–3. joulukuuta audintointi, jonka tarkoituksena on varmistaa muun muassa se, että yliopiston opetus ja tutkimus on laadukasta ja tasa-arvoista. Tällä hetkellä auditoijille kerätään perusmateriaalia ja niin sanottuja näyttöjä ja näytteitä eli esimerkiksi tietoa opiskelijoiden palautejärjestelmien toimivuudesta. Esitteen kuva on yhdistetty kahdesta eri kuvasta. Esitteen kuvakieli suututti naistutkijat Tämä oli vähän tällainen työtapaturma.” Yliopiston viestintäpäällikkö Anu Mustonen ”
pääkirjoitus 15. syyskuuta 2008 Laukaassa vietettiin Miesten iltaa Suureen suosioon kohonnut Miesten ilta järjestettiin Laukaassa viime perjantaina jo 1 345 790 654. kerran. Paikalle kokoontuneet miehet keskustelivat siitä, miten munien kanssa eläminen on tosi vaikeaa, palkka on hädin tuskin parempi kuin naisilla ja vaimokin nalkuttaa koko ajan ja missä se kalja nyt viipyy hä. Loppuillasta kaikki olivat liikuttuneen yksimielisiä siitä, että Jarkko on paras jätkä ikinä ja olenko muistanut koskaan kertoa sulle, että rakastan sua? Miesten ilta järjestetään Laukaassa seuraavan kerran joka ilta kello 18 Mähösen äidin rantasaunalla, paitsi lauantaisin Alkon nurkalla ja hirviporukan majalla. Toropaisen mulkun ei tartte tulla. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119 – 120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Sähköposti jylkkari@jyy.fi, nettisivut www.jylkkari.fi Faksi (014) 260 3928 Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.fi Toimittaja Iiro-Pekka Airola 010 423 4510, toimittaja@jyy.fi Siviilipalvelusmies Riku Suonio (kannen kuvitus) 010 423 4511, sivari@jyy.fi Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356 – 7362. Students Are Doin’ It For Themselves NÄKÖKULMIA 4 Jarno Liski Onko nyt niin, että ihra pitää kuljettaa Nenäinniemestä kävelykeskustaan juuri polttomoottorin voimalla? Jos pitää, onko ihan varma, että sitä ei voi pudottaa muualle kuin keskustan ytimen alle, ja vielä nimenomaan omasta osamaksutila-autostaan? Koko saatanan Suomi tuntuu kaivavan maanalaista pysäköintitilaa kaupunkikeskustoihinsa. Näin tehdään, koska parissa vuosikymmenessä kauppias ja kaavoittaja ovat kupanneet keskustoista elinvoiman sisääntuloväylien päivittäiskaupan suuryksiköillä. Ratkaisuna tähän on sitten keksitty rakentaa kävelykeskustoja, jotka ovat ihmisten mielestä viihtyisämpiä. Kauppias oli tästä kehityksestä pitkään kauhuissaan: ihrahan kiertää minun kauppani, jos sen etuovelle ei saa tila-autoa parkkiin. Sitten kauppiaskin huomasi, että itse asiassa ihrahan tulee tien vastakkaiselta puolelta helpommin minunkin kauppaani, jos sen ei tarvitse henkensä kaupalla ylittää ihrantäyteisten tila-autojen täyttämää tietä. SITTEN KAUPPIAS ja kaavoittaja keksivät, että itse asiassa koko kaupunkikeskustahan voisi olla automarket. Tarvitsemme siis pysäköintitilaa, rullaportaita ja hissejä. Ihra jaksaa kyllä liikkua tarjouskermaviilinsä perässä puolitoista kilometriä automarketin käytävällä, mutta ilmeisistä syistä, jotka ovat mahdottomia selittää teille näin lyhyessä tilassa, ihra ei pysty liikkumaan ulkoilmassa paria korttelin väliä parkkipaikalta kävelykeskustaan. Asiantuntijat ovat haarukoineet ihran olevan etäisyyksien kipurajalla jossain puolen minuutin hissimatkan ja kahden minuutin kävelymatkan välillä. Niinpä Daniil Harmsin kapusiinimunkin hengessä me kaivamme oikein suuren keskuskuopan. Sinne ei kuitenkaan laiteta lapsia ja saksanpaimenkoiria, kuten alkuperäisessä suunnitelmassa. Sijoitamme keskuskuoppaan ihraa ja tila-autoja. Sen jälkeen me rakennamme suuria hissejä, jotka jaksavat nostaa kahdeksasta kahteentoista yksikköä ihraa suoraan kauppojen ovelle tilaauton jäädessä odottamaan. Ainoastaan marginaaliryhmät – jalankulkijat, pyöräilijät ja julkisen liikenteen juoponvirtsanhajussa viihtyvät – eivät tunnu ymmärtävän, että elämme kriittisiä hetkiä. Polttoaineiden hintakehitys, yleiseurooppalainen ilmastopolitiikka sekä juutalais-kommunistinen salaliitto takaavat sen, että nyt on viimeinen hetki kaivaa Kirkkopuisto parkkihalliksi. Vrummm ja prömm! Kehittyvien maakuoppien Suomi UNIVELKOJEN MAKSU (nukkuminen). Jos nukkumatin visaa ei vinguta ajallaan, tiistai ja lauantai voivat mennä sekaisin. Ja se ei ole kivaa. BANAANI RUISLEIVÄLLÄ (ruoka). Perhepäivähoitajan salainen ase riehuvan muksun rauhoittamiseksi. Toimii myös isommille muksuille. SYKSY (vuodenaika). Parasta aikaa kalenterissasi. T oisinaan kurssien valikoiminen on kamalampaa kuin suorittaminen. Korpissa joutuu linjaamaan tulevaisuutensa kahdesti vuodessa: kannattaisiko sivuaineeksi valita järkevä taloustiede, pitäisikö sittenkin lukea kurssi venäjää tai miten sovittaa yhteen pääaineen läsnäolopakko ja kielikurssit? Eikä tässä vielä kaikki! Kaikki tiukasti rajatun opiskeluajan puitteissa ja yleensä sivutoimista työtä paahtaen. Valintojensa kanssa saa tuskailla yleensä yksin, ja jos valitsemaltaan massaluennolta alkaa lipsua, harvaa tullaan kotoa hakemaan. H uoli opiskelijan selviytymisestä vaatimusten ristivedossa nousi esiin niin ylioppilaskunnan kuin rehtorin puheenvuoroissa yliopiston avajaisissa pari viikkoa sitten. Puolin jos toisin esiteltiin toiveita ja lupauksia tuen ja opinto-ohjauksen lisäämisestä. Kertoipa rehtori Aino Sallinen myös, että jopa opettajien pedagogisiin valmiuksiin kiinnitettäisiin lisähuomiota. L upaavaa? Kyllä. Uutta? Ei. Opinto-ohjaukseen luvattiin parannuksia jo pari vuotta sitten opintoaikaa rajatessa ja ”hopseja” on täytelty jo pitkään. Siitä huolimatta suuri joukko kokee olevansa huoliensa kanssa omillaan. E rityisen vaikeassa asemassa ovat perheelliset opiskelijat. Heidän tilanteensa tulisi liikuttaa lapsettomiakin jo siitä syystä, että valtio toivoo meidän saattavan itsemme tuohon siunattuun tilaan. Ja pian. T ämän lehden sivuilla 2–3 kerrotaan siitä, kuinka kaikkien mielestä olisi tosi hieno idea, että juuri perheellisille opiskelijoille olisi oma gradupiiri. Kukaan ei tosin tunnu haluavan ottaa piiriä kontolleen. Odotellessaan kädenojennuksia perheelliset opiskelijat ovat ryhtyneet ratkomaan toistensa arjen ongelmia itse. Se, jos mikä, on osoitus siitä, että kavereita on kiva olla. Kenelle vuodattaa valinnanvaikeus, jollei kurssikaverille, ja kuka potkii luennolle, jollei se tyyppi, jonka on myös pakko olla paikalla? K un tarjolla on toiveita ja lupauksia muttei tekoja, täytyy toimeen tarttua itse. Tänään on paras päivä hankkia vertaistukihenkilö. Tutustumaan, mars. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.fi Opinto-ohjaukseen luvattiin parannuksia jo pari vuotta sitten opintoaikaa rajatessa ja ”hopseja” on täytelty jo pitkään. Siitä huolimatta suuri joukko kokee olevansa huoliensa kanssa omillaan. ”
5 Viikko 36: Kiinnostivatko JYYn fuksibileet? KYLLÄ 33 % EI 67 % Gallup joka viikko osoitteessa www.jyy.fi Vähän alle seitsemän askelta onnelliseen opiskelijaelämään TIEDÄ, MISSÄ ja mitä opiskelet. Yliopiston, oman tiedekunnan ja oman laitoksen nimet on syytä osata ulkoa. Bonuspisteitä saa, kun tietää oman ylioppilaskuntansa nimen. Kaikki Jyväskylän yliopistossa opiskelevat perusopiskelijat ovat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan jäseniä. Esimerkkivastaus: ”Opiskelen Jyväskylän yliopistossa tietotekniikan laitoksella. Pääaineenani on siis tietotekniikka. Tietotekniikan laitos kuuluu informaatioteknologian tiedekuntaan.” Tietoa tarvitaan aina silloin tällöin, ja varsinkin (kesä)työhakemuksia naputellessa on syytä tietää, missä ja mitä tekee. TUTUSTU OPISKELUKAVEREIHISI. Kun toinen ehtii luennolle ja tekee sinulle kelpo muistiinpanot, se on ystävyyttä. Ajatus on lainattu Nyyti ry:n postikortista, sillä se pätee yliopisto-opiskeluun erinomaisesti. Opiskelu ei ole ulkoa oppimista, vaan asioiden sisäistämisen ja oman tieteellisen identiteetin rakentumisen aikaa. Opiskelu on usein ryhmässä työskentelyä, joten on jo omakin etu, että tuntee opiskelutoverit niin hyvin, että ryhmän muodostaminen onnistuu. TUTUSTU VÄHINTÄÄN yhteen jonkun muun alan opiskelijaan. On suoranaista opiskeluajan haaskausta olla aina ja pelkästään oman alan opiskelijoiden seurassa. En väitä, että seura olisi jotenkin huonompaa tai tylsempää, mutta on rikkaus tuntea taustaltaan monenlaisia ihmisiä. HUOLEHDI HYVINVOINNISTASI. Mitä todennäköisimmin se on tästä eteenpäin vain ja ainoastaan omalla vastuullasi. Liiku, syö rehtori Aino Sallisenkin suosituksen mukaisesti vähintään yksi lämmin ateria päivässä ja nuku riittävästi. OPISKELE. Yliopistosta on tarkoitus myös valmistua. Opiskeluajalle on asetettu rajoitus, eikä opintotukikaan ole tulonlähteenä ehtymätön. Tutkinnon suorittamiseen myönnetään muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 55 opintotukikuukautta. Opintotuki on vastikkeellinen etuus, joten sen nostaminen edellyttää myös opinnoissa etenemistä. Etenemistä on se, että opintosuoritukset kirjautuvat rekisteriin, kaikessa ei tarvitse eikä edes kannatakaan yrittää olla paras. Itsensä uuvuttaminen aivan turhaan on varmin tapa hankkia itselleen pitkä sairausloma. VIETÄ YKSI opiskeluista vapaa päivä viikossa. Suunnittele opintosi sen mukaan, että vapaapäivän pitäminen onnistuu. Varaa päivä itsellesi, äläkä vilkaise luentomonisteisiin tai tenttikirjoihin päinkään. Heli Viinikainen K i r j o i t ta j a o n JY Y n s o s iaalisih t eer i. Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. Toisin kuin Jylkkäri 9/2008 kalkuloi, yliopisto ei sentään käytä koko 100 000 euron markkinointibudjettiaan opiskelijoiden rekrytointiin. Yliopistoa tehdään tykö myös muille kohderyhmille, kuten yrityksille, alumneille, maakunnan väelle ja kansainvälisille kumppaneille. Abirekrytointiin kulutamme jokaista hakijaa kohden reilut puolet markkinointibudjetistamme, mikä tekee muutaman euron hakijaa kohden ja 20–30 euroa jokaista sisäänpäässyttä opiskelijaa kohden. Vaatimaton summa johtuu realiteeteistamme, ei suinkaan vähäisestä opiskelijoiden arvostuksestamme. Ilman muuta fiksut opiskelijat ovat meille ykkösasia! Onneksi olette löytäneet yliopistoomme ohittaen muiden oppilaitosten moninaiset, isolla rahalla soitetut seireenilaulut. Anu Mustonen Jyväskylän yliopiston viestintäpäällikkö Abirekrytointiin ei törsätä
7 Sääntömääräiset vapaaehtoiset He syövät ylioppilaskunnan sämpylöitä ja tunnustavat esimerkiksi ”kopoa” tai ”kehyä”. He ovat valiokuntalaisia. KUKAPA EI OLISI joskus tavannut yhtä heistä? Valiokuntalaisen voi bongata järjestömessuilta ja teemaviikoilta, kiinnittämästä Kampus Kinon leffajulisteita tai jakamasta Reilua kahvia lounaan päälle. Moni ylioppilaskunnan tapahtumista ei olisi mahdollinen ilman valiokuntia. Eipä siis ole ihme, että valiokunnilla on myös virallinen rooli – niin virallinen, että se on kirjattu JYYn sääntöihin. Ylioppilaskunnan hallitus asettaa valiokunnat avukseen päätösten valmistelua ja toimeenpanoa varten. Jokaisen valiokunnan toiminnassa on mukana hallituksen sektorivastaava. Myös edustajiston jäseniä kehotetaan tämän tästä aktivoitumaan valiokunnissa. JYYn budjetissa on valiokunnille on niin ikään omat lokeronsa. Toimintaa rahoitetaan siis juuri sillä 90,80 eurolla, jonka jokainen opiskelijakorttiinsa uuden tarran mielivä tänäkin syksynä maksaa. JYYn sääntöjen mukaan valiokuntien päätöksistä tulee yhden valiokunnan jäsenen niin vaatiessa saada hallituksen päätös. KUINKA VALIO SITTEN on oltava päästäkseen mukaan? Nimenä valiokunta ei ainakaan laske kokoustilan kynnystä. Liekö seuraan sallittua liittyä sittenkään, jos ei tiedä mitään JYYn budjetista ja säännöistä tai tunne valtion uusia kehityspoliittisia linjauksia ja yliopistonlain kiemuroita? Ovatko valiokunnat sittenkin vain sektorivastaavien ynnä muiden sisäpiiripoliitikkojen leikkikenttiä, joilla tavalliset opiskelijat saavat tuntea hieman osallistuvansa? Vastaus on kiinni omasta aktiivisuudesta, sillä valiokunnan jäsen on kuka tahansa kokoukseen mukaan intoutunut. Valiokuntien toiminta on kaikille ylioppilaskunnan jäsenille avointa. Ilman edaattorin mantteliakin siis pääsee vaikuttamaan rahojensa käyttöön. KAIKKIAAN VALIOKUNTIA on kahdeksan: kansainvälisen toiminnan valiokunta, kehitysyhteistyövaliokunta, kulttuurivaliokunta, Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta, liikuntavaliokunta, opintoja tiedevaliokunta, sosiaalivaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Katsaus valiokuntien verkkoesittelyihin kertoo, että toiminnassa on mahdollisuus aktivoida itsensä kiinnostuksen mukaan huomattavasti inspiroivampaan opiskelijaelämään kuin tenttiin lukemiseen. Osallistumalla pääsee vaikuttamaan esimerkiksi Kampus Kinon tulevaan kauteen, teemaviikkojen ohjelmiin ja toteuttamiseen, liikuntareissuihin, ympäristötempauksiin, keskusteluiltoihin, opiskelijakyselyihin, kulttuuriklubeihin. Valiokuntien kokouksia järjestetään noin kolmen viikon välein ja niistä ilmoitetaan sähköpostilistoilla ja JYYn verkkosivuilla. Jos vielä arveluttaa lähteä paikan päälle, kokoushumua voi seurata ensi alkuun turvallisen välimatkan päästä. Jylkkäri tekee tulevissa numeroissaan valiokuntakierroksen ja raportoi, mistä valiojoukot oikein puhuvat. Pia-Maria Vidgren VALIOJOUKOT Tutkijan mielestä tiivis yliopistoyhteisö ratkaisisi osan opinto-ohjauksen pulmista. OPISKELIJOIDEN henkilökohtaisen ohjauksen tarve on viime vuosina kasvanut kaikissa opintojen vaiheissa. Jyväskylän yliopistossa vuonna 2004 tehdyn opiskelijakyselyn mukaan epävarmuus oman alan valinnasta on yleistä vielä opintojen loppusuorallakin. Myös tulevan ammatin työtehtävät ovat monelle epäselviä. Ohjauksen tarvetta ovat lisänneet muun muassa uudet koulutuspoliittiset linjaukset. Monien päättäjien mielestä on välttämätöntä valmistua nopeasti ja siirtyä työelämään. Ainakin viimeisimpiin uudistuksiin asti tiukat tulorajat ja pieni opintotuki ovat kuitenkin kahmineet monen opiskelijan pänttäysajasta runsaasti työtunteja jo fuksivuodesta alkaen. ”Kun julkinen keskustelu kannustaa nopeaan valmistumiseen, tulee koulutusvalinnoista aiempaa lopullisempia ja riskipitoisempia”, varoittaa tutkija Sauli Puukari. PUUKARIN MUKAAN esimerkiksi sivuainevalintoja tulisikin puntaroida tarkkaan. Kyselyn mukaan moni opiskelija oli huolissaan siitä, miten saada akateemisista opinnoista käyttökelpoisia taitoja työelämää varten. Helsingin yliopiston tutkijan Susanna Lähteenojan mielestä tiivis yliopistoyhteisö ratkaisisi ainakin osan ongelmista. Lähteenoja aloitti omat yliopisto-opintonsa 34-vuotiaana ja valmistui nelikymppisenä – tuolloin elämänkokemusta oli jo kertynyt. Hän jäikin miettimään, miksi perheellisen aikuisen maailmakuva muuttui vielä yliopiston myötä suuresti. Inspiraationa Helsingin yliopiston opiskelijoille teetetylle kyselytutkimukselle toimivat Emile Durkheimin itsemurhateoriat. Ranskalaissosiologi on eritellyt itsemurhan syitä suhteessa yhteisöön. Hänen mukaansa motiivina on usein ulkopuolisuuden tunne. SUJUVA SOPEUTUMINEN parantaa Lähteenojan mukaan myös opintomenestystä. Mitä aiemmin opiskelija integroituu yhteisöönsä, sitä suurempaa sitoutuneisuus koulunkäyntiin ja todennäköisyys valmistumiseen ovat. ”Erittäin tärkeää vertaisryhmän tuki on ensimmäisenä opiskeluvuotena. Kontakteissaan aktiivisimmat samaistuvat eniten pääaineeseensa”, Lähteenoja kertoo. Akateemisia kontakteja olisi kuitenkin hyvä hakea muualtakin kuin ainejärjestön bileistä. Luennoilla ja vapaa-ajalla käydyillä keskusteluilla on tutkitusti positiivinen vaikutus muun muassa arvosanoihin. PALJON NYKYISTÄ useammin keskustelukumppani voisi kuitenkin olla opiskelukaverin sijaan opettaja. Lähteenojan saatua 400 opiskelijan vastaukset kyselyynsä selvisi, että yli puolet heistä ei ollut koskaan käynyt opettajan vastaanotolla tai keskustellut opettajan kanssa opintojen sujumisesta. Suurin osa ei myöskään koskaan ollut vaihtanut opettajan kanssa ajatuksia tieteellisistä asioista, ajankohtaisista aiheista tai omista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Lähteenoja miettiikin, tiedostavatko kaikki opettajatkaan, miten tärkeitä kontaktit ovat opiskelijoille. ”Opettajien asenne fuksien integroimiseen vaihtelee todella paljon. Huonoommassa ääripäässä ovat ne, joiden mielestä opiskelijan velvollisuus on löytää paikkansa täysin itsenäisesti”, Lähteenoja sanoo. Hanna Nissinen Susanna Lähteenoja ja Sauli Puukari esitelmöivät korkeakoulutuksen juhlasymposiumissa, joka järjestettiin kymmenennen kerran Jyväskylässä elokuun lopulla. Opintien sokkeloissa saa suunnistaa lähes yksin Erittäin tärkeää vertaisryhmän tuki on ensimmäisenä opiskeluvuotena. Kontakteissaan aktiivisimmat samaistuvat eniten pääaineeseensa.” Tutkija Susanna Lähdeoja ” R IKU S UONIO
8 Kaverit ja työtunnit laskettiin kym aloittaneen Teemu Peltosen ens Neljäntenä päivänä tur ”Nyt tuntuu, että alan jo pikkuisen saada otetta yliopiston päivärutiineista, vaikka vielä melko löysää onkin. Ensimmäinen varsinainen luentokin jo takana eikä vieläkään pelota. Edessä olevat päivät tuntuvat näin loman jälkeen melko pitkiltä, mutta onneksi alussa on täynnä puhtia ja tarmoa, joilla puurtaa uuvuttavienkin päivien läpi. Työtkin kolkuttelevat ovella ja varmistavat, ettei lyhyempien päivien ilmaantuessa tekemisen puutetta tule. Kavereitakin on kerennyt jo näissä parissa päivässä saada, ja toivottavasti pian tustustuu taas uusiin.” Teksti: Tee Kuvitus: R ”Aamulla hieman tietysti jännitti, mutta toisaalta olin aika innoissani. Loman loppuminen luonnollisesti harmitti, mutta silti poljin hymyissä suin aamuista rantaväylää kohti uusia kokemuksia. Saavuin viime minuutilla täynnä outoja kasvoja olevaan saliin ja ihmettelen kuinka vähän tuttuja näen. Muutama naama siellä täällä. Eipä tuo tosin haitannut, kun päivän mittaan tutustuikin jo uusiin ihmisiin ja sai taas uusia ystäviä. Muuten kaikki tuntuikin vielä melko uudelta, oudolta ja sekavalta, mutta niin sen kai kuuluukin. Lyhyt ensimmäinen päivä on nopeasti ohi, mutta pitkä taival on vielä edessä. Hyvillä mielin seuraavaan päivään!”
”Jälleen pitkä päivä takana ja hirveä väsymys päällä. Vielä pitäisi jaksaa opiskella päivän asioita hieman tiiliskiviäkin painavammista luotaan työntävistä niin sanotuista koulukirjoista. Raamatuiltahan nuo enemmän näyttävät. Pakko myöntää että motivaatio ei juuri nyt ole järin suuri. Ehkä pienten päiväunien jälkeen. Yhtä kaikki, yliopisto alkaa jo tuntua aika lailla omalta koululta, eikä ole enää yhtään turistimainen olo. Meinaa kyllä tarkoittaa myös sitä, että opiskella näköjään saa. Fysiikan eri alojen esittelyt ovat olleet kyllä erittäin mielenkiintoisia, eikä tämäkään päivä tee poikkeusta. Kuuntelisin mielelläni enemmän ja hieman syvällisemminkin, mutta aika on rajoitettu ja on taas poistuttava opiskelemaan. Juuri loppunut loma painaa vieläkin hieman takaraivossa, eikä opiskelu onnistu vielä ihan sataprosenttisella panostuksella, mutta eiköhän tähänkin pian ala rutinoitumaan.” 9 mmenissä fysiikan pääaineopinnot simmäisellä viikolla yliopistossa. ristista kuoriutui fuksi ”Huh! Ensimmäinen yliopistoviikko takana ja mieli vieläkin suhteellisen virkeä vaikka pieni väsymys painaakin. Päivä oli onneksi näin perjantaina lyhyt ja mielenkiintoinen, erityisesti materiaalifysiikan esittelyt olivat jälleen hyvin kiinnostavia. Muuten melko normaali ja massasta erottumaton päivä, jossa ei sen enempää kerrottavaa ole. Nyt joka tapauksessa kotiin rentoutumaan ja lukemaan, ja innolla kohti seuraavaa kouluviikkoa!” mu Peltonen Riku Suonio ”Alkoi jo pikkuisen tuntua, että opiskelut ovat tosiaan pikkuhiljaa alkamassa, kun katseli edessä olevaa kymmentuntista päivää ja ajatteli miten tästä selviää. Samaa luvassa huomenna, mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa ala muuttumaan hiukan erityyppiseksi. Iltapäivällä olikin erittäin piristäviä nanofysiikan luentoja, jotka olivat todella mielenkiintoisia. Nyt olen vielä entistäkin varmempi, juuri tämä on se minun alani! Yliopistomaailma alkaa jo pikkuhiljaa muutenkin tuntua tutulta, vaikka vielä hieman ulkopuolinen olo onkin.”
VEHKALAHELT, TAI SIIS HAMINAST. Yleens ku kysytää mist oon ni en viälkää ikinä muista sanoo, et Haminast. Vehkalahti oli siis Haminan ympäril, mut sit päättäjät kaikes viisauessaa päätti yhistää ne Haminaks. Liitos meni tosi hianost vaakunanvalkkaamisen suhtee, ku ne tajus sentää ottaa siihe sen vehkan kuvan. Kaupunginjohtajii ja muit päälliköi ne ei raaskinu sit kuitenkaa potkii pellolle. Viien vuajen siirtymäaika meni jo umpee, mut viälkii siäl o päällikköi tuplaten. Ja sit väkee lomautetaa ku ei o vara maksaa palkkoi. Nyt ku Summan tehaskii on lopetettu, ni mitä siäl on muka jälel? Ei niin mitää. Kualee varmaa koko alue. Niijjoo, tai sit itänaapuri tulee ja valtaa sen. Niithän on siäl jo joka paikas. Rekat tukkii tiät ja venäjää kuulee kaupois useemmin ku suamee. Ennen kauppojen ovis kiällettii niitten tulemine sisää, mut nykyää ne on parhait ostajii vissii. Paitsi, et eihän Haminas o mitää kauppoi. Jos haluu jonku rätin ostaa, ni pitää lähtee Kotkaa. Jotkuu varmaa tiätää Haminast sen lisäks et siäl on rukki eli reserviupseerikoulu, et se keskusta on ihan ouosti rakennettu. Siin on keskel sellane liikenneympyrä, minkä keskel on raatihuane. Siin o ihan eri säännöt ku muissa Suamen liikenneympyröis. Haminas pitää varoo oikeelt tulevii ympyräskii. Ja sit pelti rytisee. Onha Haminas kyl jotaa hyvää sen vaakunan lisäkskii. Saaret ei o nii syvältä ku kaikki muu. Paitsi et Pietarist tulee jatkuval syätöl paskaa ja meinaa tuhoo neki. Saares on kiva uia, ku vastaa tulee jonku Igorin pökäle. Jenni Frilander Kirjoittaja on syntynyt ja kasvanut Vehkalahdella. Vuodesta 2003 lähtien, Vehkalahden liityttyä Haminaan, kirjoittaja on potenut identiteettikriisiä, koska ei ole mistään kotoisin. 10 Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Pää pyörällä kuin Haminan kaupunki ”Mitä kuuluu?” Vasilis Karagiorgis asks breezily. Karagiorgis has been in Jyväskylä only about one month but he already speaks some Finnish. EXCHANGE STUDENTS have completed the survival language course which took as much as 84 hours. Thanks to the course, Karagiorgis doesn't feel so lost anymore. ”I should also practice and revise my Finnish every day because I'm already starting to forget some words. It wasn't as difficult as I was told. I think Greek is a lot more difficult but still a lot of effort and study is required.” The Greek student says that Finnish sounds similar to his own language which makes him feel more like home. ”Finnish and Greek are both languages heavy on the vowels. For that reason I can pronounce some letters better than those of my friends whose mother tongue is a Latin-based language.” Karagiorgis thinks that the most difficult thing about Finnish is that words are completely different from Latin-based words, so one has to find other ways to remember them. VASILIS KARAGIORGIS lives in Myllyjärvi in a brand new Koas-building and he's satisfied. ”I have a clean kitchen and a bathroom and there are new washing machines, but the sauna in our building is not working yet. I live with two flatmates, Nicolas from Germany and Michael from Belgium. We have a great time together.” Karagiorgis tells that most of his friends in Finland are exchange students. ”I guess it's because we have more activities with other with other Erasmus students rather than Finns. But I have also some Finnish friends.” When Karagiorgis is not studying, he goes downtown for a drink or just downstairs to some party. ”Our school has also been keeping us busy by organizing a cultural activity almost every day.” THE MOST ANNOYING thing has been the rain. ”A couple of times I have been really cold but mostly because of my inappropriate clothing”, Karagiorgis says. ”One day I experienced a sudden change from summer to autumn –? more like winter to me – only within a couple of hours. I guess I should start preparing for the colder days.” Heidi Tamminen AWAY FROM HOME Vasilis’ first Finnish words
11 Jääkiekkoilijoiden hankkeen kokemukset voivat lisätä joustoa muillekin opiskelijoille. JYVÄSKYLÄÄN HALUTAAN profiloida Suomen ensimmäinen korkeakoulujoukkue. Valtakunnan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Mestikseen nousseessa D Teamissa pelaajien on tarkoitus viihtyä niin kaukalossa kuin kampuksellakin. ”Vastakkainasettelu urheilun ja opiskelun välillä on karannut käsistä. Tässä on tavoite, että molemmat maalit toteutuvat: pelaajat kehittyvät jääkiekkoilijoina ja valmistuvat opinnoistaan”, D Teamin toiminnanjohtaja Ilkka Lahti selvittää. Opiskelevat kiekkoilijat saavat henkilökohtaiseksi mentorikseen Joni Liuksen, joka viimeistelee omia tietojärjestelmätieteen opintojaan Jyväskylän yliopistossa. Tapaamisissa kerran kuukaudessa käydään läpi, mitä edellisinä viikkoina opintojen eteen on tehty ja mitä tulevina aiotaan tehdä. ”IHANTEELLINEN TAVOITE olisi, että D Teamissa kaikki olisivat opiskelijoita, mutta se ei ole itseisarvo”, Lahti visioi. Tällä hetkellä 23 pelaajasta 14:llä, eli yli puolella, on opiskelupaikka. Heistä suuri osa on kirjoilla yliopistossa liikuntatieteiden laitoksella. Viidettä vuotta liikunnalla aloittava Heikki Huovinen ja toista starttaava Toni Rautakorpi kertovat, että pelaamisen ja opiskelun yhdistäminen onnistuu. ”Aamupäivät opiskellaan ja illat treenataan”, valottaa Rautakorpi. Liikuntatieteiden opiskelun fyysisyydellä on kuitenkin vaikutusta. ”Koulussa voi olla kuusikin tuntia liikuntaa. Kyllähän se voi syödä, jos illalla on vielä treenit tai peli”, Huovinen jatkaa. RAUTAKORPI ja Huovinen uskovat saavansa tukea uudelta mentori Liukselta, mutta ennen kaikkea he uskovat kuvion helpottavan uusia, tulevaisuuttaan miettiviä opiskelijakiekkoilijoita. ”Se auttaa varmasti alkutaipaleella. Alussa on paljon kysymysmerkkejä”, Huovinen sanoo. D Team ja Lius toimivat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Kiekkoilijoille räätälöidystä opintopolusta saatavat kokemukset voivat tulevaisuudessa helpottaa muitakin, joille jatkuva läsnäolo kampuksella ei ole mahdollista. ”Tämä antaa yliopistolle mahdollisuuden miettiä joustavia opiskelukäytäntöjä. Siitä voi olla hyötyä muillekin opiskelijoille, jotka ovat vastaavassa tilanteessa”, Jyväskylän yliopiston koulutusjohtaja Kari Pitkänen arvioi. Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.fi D Teamin ensimmäinen kotiottelu Mestiksessä lauantaina 20. syyskuuta kello 17 Mikkelin Jukureita vastaan Hippoksen areenalla. Treenit ja tentit sopusoinnussa Heikki Huovinen ja Toni Rautakorpi ovat pystyneet yhdistämään opiskelunsa ja pelaamisen hyvin – ainakin toistaiseksi. ”Valintatilanteessa ehkä peli menisi kuitenkin edelle ja opintosuorituksen tekisi myöhemmin.” R IKU S UONIO
Metsuri repi haavat auki. KULTTUURI Ylioppilasteatteri karsii jyvät akanoista Jyväskylän ylioppilasteatteri kokoaa lauantaina 27. syyskuuta jäsenistönsä valintakokeen avulla. Teatteri etsii joukkoihinsa sekä näyttelijöitä että teknikoita vastaamaan valoista, äänestä, puvustuksesta ja lavastuksesta. Haastattelun ja ryhmätehtävän lisäksi kunkin hakijan tulee esittää hakutilaisuudessa korkeintaan kolmen minuutin mittainen vapaavalintainen ohjelmanumero. Näyttelijöiden tulee lisäksi esittää yksi kolmesta monologivaihtoehdosta. Valintakoe on Ilokivessä kello 10–17 ja siihen tulee ilmoittautua viimeistään maanantaina 22. syyskuuta osoitteeseen enjokokk@jyu.fi. Ilmoittautuessa tulee kertoa, minkälainen tehtävä teatterissa kiinnostaa. 12 Halpahintainen suomalainen musiikki on Poptorin Erkki Puumalaisen elämäntyö. ILTAPÄIVÄAURINKO lämmittää sisäilmaa, mutta Poptorin studiossa Helsingin Malmilla ajatukset ovat lumisessa Lapissa. Vanhan punatiilirakennuksen yläkerroksissa tuottaja Petri Kokko järjestelee jouluisia sävelmiä paikoilleen. ”Me ajatellaan, että tästä tulee kaikkien aikojen myydyin joululevy”, pamauttaa ”joulupukin virallisen levy-yhtiön” Poptorin toimitusjohtaja Erkki Puumalainen. Hän luottaa tuotteeseen, jossa yhdistyvät kuva ja ääni. Kaksitoista joululaulua kuvitetaan Lapin maisemilla. Ulkomailla kappaleille etsitään paikallinen laulaja, joka esittää sen omalla kielellä. ”Nämä ovat realistisia hankkeita. Ei tässä pyritä suuruudenhulluuteen”, Puumalainen vakuuttaa. HÄRMÄLÄISILLÄ huoltoasemilla ja halpahalleissa seisovilla jakelutelineillään tutuksi tulleen Poptorin katse on nyt ulkomailla, mutta ponnistusalusta on suomalaisuus. ”Kansainväliset organisaatiot eivät anna kansallista päätösvaltaa tänne”, Puumalainen huokaa. Pikavoittojen perässä kaikki levyt hinnoitellaan samanhintaisiksi, Puumalaisen – ja monen muunkin – mielestä aivan liian kalliiksi. ”Ei ole järkeä, että Pavarotti ja Matti ja Teppo ovat samanhintaiset”, Poptoripomo vertaa. Yllättäen maksimaalista voittoa tavoitteleville megafirmoille löytyy myös ripaus ymmärrystä: ”Jos olisin monikansallisen yhtiön pomo, tekisin tismalleen samoin.” MUTTA Puumalainen tekee toisin. Hänen elämäntyönään on tuottaa halpaa käyttömusiikkia suomalaisille. ”Levybisnes lähtee siitä, että 5 000 on break even point. Silloin lasketaan kuusi euroa tuottoa per levy. Kun päälle lasketaan välikädet, syntyy yli 20 euron tuote”, Puumalainen kertoo suurten yhtiöiden toiminnasta. Poptorin lähtökohdat ovat erilaiset ja niin on levyn hintakin: tasan viitosen. Tuotantokustannuksia saadaan karsittua, kun kaikki äänityksestä kansien suunnitteluun tehdään oman talon sisällä. ”Me ei kosketa mihinkään, jos ei uskota vähintään 50 000:n myyntiin”, toimitusjohtaja sanoo. Näihin myyntilukuihin pyritään pitkällä aikavälillä sekä edullisilla hinnoilla. Puumalaisen mukaan Poptori haluaisi karkeasti myydä yhden levyn vuodessa jokaiselle suomalaiselle. ”Kun lähdet jätkien kanssa ryyppäämään, voit ostaa Kossuvissy-kokoelman, ja grammari pauhaa nurkassa”, Puumalainen maalailee. Puumalainen haluaa ennen kaikkea yli viisikymmentävuotiaat levyostoksille. Heitä Poptori houkuttelee ikivihreillä kokoelmilla. ”Me ei voida sille mitään, että joku tykkää Kake Randelinista – siis täytyy tehdä ostajalle hitit.” PUUMALAINEN korostaa monessa kohtaa, että puheiden sijaan on tehtävä. Insinööriopinnot jäivät, kun musiikkiala vei miehen mukanaan 1970-luvulla. Näkemyksen levybisneksen teosta hän on muovannut pitkälti itse. ”Rupesin vain tutkimaan kauppakorkeakoulun kursseja. Eihän tätä pysty opiskelemaan muuten kuin että otat vähän pinnallista tietoa ja keität oman sopan”, Puumalainen sanailee. Hän ei haluaisi käyttää itsestään sanaa itseoppinut, mutta haluaa viestittää nykyopiskelijoillekin jotain. ”Tiede on tärkeää, mutta siihen ei pidä hirttäytyä. Luulet, että kun sulle tulee alikersantin natsat, pystyt johtamaan sodan. Et pysty”, Puumalainen piikittelee. VAHVA TUNNE vie Puumalaista eteenpäin. ”Sen verran on sammutusvoimia liikkeellä, että ilman sitä paloa ei jaksaisi.” Poptorin ympärille on rakentunut koko Puumalaisen elämäntapa. Hän tekee itse valtavan työmäärän, vaikka firmassa on 20 työntekijää – joukossa myös kaksi omaa poikaa. ”Jos olisit metsuri ja tekisit nämä tunnit, kuolisithan sä sinne metsään”, 56vuotias mies tunnustaa. Hän aikoo paahtaa täysillä vielä kymmenen vuotta. Sen jälkeen hän on luvannut itselleen osallistua tekemiseen enää ”vain” puolittaisesti, mutta elämäntyö ei lopu koskaan. ”Olenhan mä neuroottinen, mutta jokaisella meilläon ismimme ja mulla se on tää.” Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.fi Itse Iso-D eli Danny päätti tehdä hybridimediaboksinsa Poptorin kanssa yhteistyössä, mistä levy-yhtiön toimitusjohtaja Erkki Puumalainen on erityisen ylpeä. R ISTO R AUTANEN Viiden euron levymoguli CatCatin löytänyt Erkki Puumalainen muistelee lämmöllä euroviisumatkaa Irlannin Dubliniin vuonna 1994. Taustalla 22. viisusijan tuoneen Bye Bye Baby -biisin levy.
Eleanoora Rosenholm: Älä kysy kuolleilta, he sanoivat Fonal Eleanoora Rosenholmin toinen albumi Älä kysy kuolleilta, he sanoivat on pop-musiikkia, jota kerrot kuuntelevasi. Ja kyllä kelpaa: kokeellinen äänimaailma yhdistyy solistin naivistiseen laulutyyliin ja sanoituksiin, joissa vilisee sopivassa suhteessa niin kirjallisuusviittauksia kuin likaisia mielikuvia. Eri asia on, kuinka tosissaan Eleanoora Rosenholmin kappaleet tehdään. Äänimaailman ja sanoitusten ristiriita luo toisinaan vertahyytäviä jännitteitä ja toisinaan tahallisen humoristisia kuvia. Parhaimmillaan tai pahimmillaan nämä yhdistyvät kappaleessa Tai-Panin paholainen, jossa miesten sydämiä säilövän geishan seivästystä säestää Kipparikvartetin hengessä laulava mieskuoro. Kuten yhtyeen aiempi levy Vainajan muotokuva, Älä kysy kuolleilta, he sanoivat -levyn pohjalla soljuu tarina, mutta vain löyhänä. Hienoimmaksi kappaleeksi uudella levyllä nousee lähes ahdistava ja lyriikoiltaan onnistunut Tammen varjossa. Eleanoora Rosenholm tuo monessa suhteessa mieleen Reginan, jonka paha mutta lahjakkaampi kaksoissisar se epäilemättä on. Meitä saatetaan huijata, mutta suloisesti. Marja Honkonen ”Naivistisen tahallista pop-komiikkaa.” Jasmin Mäntylä: Luoksein jää (Mediamusiikki 2002) JOS SANALLE KOHUMALLI etsisi 2000-luvun ruumiillistumaa, Jasmin Mäntylä olisi vahva ehdokas. Oululaisneito aloitti mallintyöt jo 12-vuotiaana ja ehti olla teinivuosinaan esillä lehdissä niin paljon, että hän sijoittui jo 18-vuotiaana kakkoseksi Suomen turhin julkkis -äänestyksessä. Juuri täysi-ikäiseksi tultuaan hän myös meni naimisiin ja erosi kolmen kuukauden jälkeen, mikä ei ainakaan parantanut mainetta. Luonnollinen jatke Mäntylän julkisuusuralle oli iskelmälevy 20-vuotiaana. Sen tuottajaksi ryhtyi iskelmäkonkari Pertti Haverinen, jonka aikaisempiin meriitteihin lukeutui esimerkiksi Kikan Tartu tiukasti hanuriin -kappaleen säveltäminen. Mäntylän levyprojektiin osallistuivat myös muiden muassa Ilkka Vainio, Anssi Nykänen ja Jarmo Nikku. Vähän turvallista kansallisromantiikkaa, paljon ihmissuhteista kertovia lauluja, aika vähän yllätyksiä tai tekemisen meininkiä. Siinä lienevät suunnilleen suomalaisen nykyiskelmän tunnusmerkit, ja ne pätevät sellaisenaan myös Mäntylän levyyn. Kohumalli on kohtalainen, mutta yksiulotteinen laulaja, joten albumimitassa musiikki käy puuduttavaksi. Ainoa persoonallinen vivahde on Mäntylän r-vika, joka on oikeastaan aika viehättävän kuuloinen. Yksittäisen ihmisen elinkeinon kannalta Luoksein jää oli järkevä veto, sillä onhan mallija juontokeikoilla itsensä elättävän ihmisen järkevää ottaa repertuaariin myös laulukeikat, mikäli niitä on tarjolla. Levylaulajan tittelillä keikkailu taas onnistuu paljon helpommin. Sen sijaan taiteen näkökulmasta Mäntylän levy ei juuri anna oikeutusta olemassaoloonsa, siksi tusinatavaraa se on. Edukseen erottuu oikeastaan vain singlelohkaisu Jasmiinin tuoksu sekä nimensä että melodiansa takia. Jasmin Mäntylä tekee edelleen laulukeikkoja, mutta muita levyjä hän ei ole julkaissut. Viime aikoina Mäntylä on vaikuttanut muun muassa Oulun kunnallispolitiikassa, ja hän pyrkii tänä syksynä kaupunginvaltuustoon kokoomuksen riveistä. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Seiskan sivuilta studioon Kauko Röyhkä & Mikkelin kaupungin jousiorkesteri: Zaia Ranka Recordings Suomirockin pitkän linjan tekijöihin kuuluva Kauko Röyhkä on saanut tuoreimmalla levytyksellään taakse hieman totutusta poikkeavan kokoonpanon: 12-henkisen Mikkelin kaupungin jousiorkesterin. Äänityssessio juontaa juurensa vuoden 2007 kevääseen, jolloin Röyhkä ja orkesteri järjestivät konsertin Mikkelissä Hanget soi -tapahtumassa. Tekijät innostuivat niin, että yhteistyön hedelmiä päätyi levylle saakka. Zaia lähtee liikkeelle hieman varovaisella Paskalla kaupungilla, mutta kolmantena raitana Lauralle terävöittää levyn tunnelman. Tuttu intro kuulostaa jousiorkesterin käsissä todella hyvältä ja Röyhkän tulkinta on tunteikas. Zaian vaikuttavin biisi on kuitenkin Paha maa. Taustalla operoiva jousiorkesteri antaa lyriikoille rutkasti tilaa hengittää ja rujo sanoitus pääsee iskemään täydellä voimalla, kun Röyhkäkin tuntuu antavan kaikkensa. Myös tulkinta Muinaisesta härästä potkii kunnolla, mutta vastavuoroisesti jotkin raidat, esimerkiksi Jälleen yksi sateinen päivä, jättävät jälkeensä hieman täytebiisin maun. Kokonaisuutena klassiset soittimet ja rock on kuitenkin yhdistetty Zaiassa tyylillä, josta voisi kuvitella pitävän muidenkin kuin vain vannoutuneimpien Röyhkäfanien. Iiro-Pekka Airola ”Sanoitukset päästetään pintaan.” 13 Ruamjaista Ylen nuorisokuoro Yleisradio on valinnut Jyväskylän yliopistolla toimiva Ruamjai-kuoron vuoden 2008–2009 nuorisokuorokseen. Valinnassa kiitettiin muun muassa kuoron monipuolista ohjelmistoa, sen korkeaa tasoa ja suomalaisittain harvinaista ikäjakaumaa. Ruamjai eli ”Yhteinen sydän” on noin kahdenkymmenen 17–24vuotiaan kuorolaisen lauluyhtye, joka toimii yliopistolla musiikin laitoksen ja opettajakoulutuslaitoksen yhteydessä. Ryhmä perustettiin kesällä 2000. Kuoroa on johtanut perustamisesta lähtien FL Sanna Salminen. Kuoroa tullaan seuraamaan sen Ylen nuorisokuoropestin ajan niin televisiossa kuin radiossa. Taidetta ja terapiaa kuvataidenäyttelyssä Jyväskylän taidemuseo järjestää tiistaina 16. syyskuuta avattavan Syntyy – ei synny -näyttelyn yhteydessä terapiaryhmiä, joihin osallistujat työstävät taideterapeutin ja psykologin ohjauksessa näyttelyn teemoja kuten synnytystä, imetystä, lapsen kuolemaa ja lapsettomuutta. Terapiaryhmiin voi ilmoittautua 19. syyskuuta saakka ja lisätietoa niistä löytyy taidemuseon verkkosivuilta. Näyttelyn ja ryhmien ”äiti” on psykologi Kaija-Leena Kaijaluoto, joka toivoo taiteen keinojen auttavan kipeiden asioiden työstämisessä. Itse näyttelyssä nähdään muun muassa Teemu Mäen ja Outi Markkasen töitä. Näyttely on esillä 26. lokakuuta saakka. Uutta sketsisarjaakaan ei ole poissuljettu. 1990-LUVUN ALUSSA kotivideohupailuna alkaneesta Kummelista voi sanoa jalostuneen melkoisen brändin. Ryhmän uusin ja kaikkiaan neljäs elokuva Alivuokralainen sai ensi-iltansa 12. syyskuuta. Eikö tippaakaan kyllästytä, kun 20 vuotta Kummelin perustamisesta alkaa lähestyä? ”Kyllä välillä tuntuu siltä, mutta mennään projekti kerrallaan”, Kummelin alkuperäisjäsen ja Alivuokralaisen toinen käsikirjoittaja Timo Kahilainen sanoo. ”Näitä tehdään sen mukaan, kun motivaatiota on.” MYÖS HEIKKI SILVENNOISEN mukaan touhua jaksaa, kun sitä tekee harvakseltaan. Tuoreimmista sketsijaksoista on kulunut kohta viisi vuotta ja edellisestä leffasta Kummelin Jackpotistakin kaksi. 1990-luvun suosikkisarjojen julkaisu dvd:llä vuonna 2005 toi Kummelille ikään kuin uuden renessanssin. Uusien sarjojen tekoakaan ei ole täysin poissuljettu. ”Jos ryhmä innostuu sekoilemaan, niin mikä ettei. Marssijärjestys on, että itsellä pitää olla ideoita ja luovuutta. Tvyhtiöiden tai fanien painostus ei vaikuta”, vakuuttaa Silvennoinen. Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.fi Kummeli jaksaa projekti kerrallaan Timo Kahilainen (vas.) ja Heikki Silvennoinen jaksavat kummeloida yhä yli 15 vuoden jälkeenkin. Kuva uudesta elokuvasta Alivuokralainen. S OLAR F ILMS Ti 16.9. kello 19 Sean Penn: Erämaan armoilla Ympäristöviikon teemaelokuvana Kampus Kino esittää Sean Pennin ohjaaman Erämaan armoilla – Into the Wild, jossa opinnoissaan erinomaisesti menestynyt opiskelija lahjoittaa omaisuutensa hyväntekeväisyyteen ja liftaa Alaskaan päästäkseen eroon nyky-yhteiskunnan vaatimuksista. Matkalla Emile Hirschin esittämä päähenkilö joutuu arvioimaan uudelleen niin omat asenteensa kuin lapsuuden traumansa. Ti 23.9. kello 19 Woody Allen: Vicky Cristina Barcelona Woody Allenin Vicky Cristina Barcelona kertoo kahden nuoren, luonteeltaan kovin erilaisen naisen kesästä Barcelonassa. Allenille tyypillisesti juoni on monimutkainen ja monipolvinen, mutta keskeiseksi tarinassa muodostuu Scarlet Johanssonin ja Rebecca Hallin esittämien naisten suhde paikalliseen taiteilijaan, jota näyttelee Javier Bardem. Kampus Kino esittää Allenin uusimman ohjaustyön ensimmäisenä Jyväskylässä. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.fi kampus kino Seisomapaikkaklubia tähdittää jenkkivieras Seisomapaikkaklubin stand up -showt jatkuvat taas Ilokivessä. Syyskauden avausta lauantaina 20. syyskuuta kello 18.30 ja 21.30 tähdittää jenkkikoomikko Flip Schultz. Muut esiintyjät ovat Ilari Johansson ja Ismo Leikola. Liput maksavat 10 euroa opiskelijoille ja 15 euroa muille.
LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.fi/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,50 e – muut 5,20 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 45,00 e, muille 52,00 e. POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 19.9. Negative + The Winyls. La 20.9. Emma Salokoski Ensemble. To 25.9. Turn The Tide + Eye For All + Remissions. Pe 26.9. Stam1na + FM 2000. Poppari: Ke 17.9. Jeavestone. To 18.9. Markan trio. Pe 19.9. Wee People. Ke 24.9. Jaska Lukkarinen Trio. To 25.9. Quartet analyysi. Pe 26.9. Syvä Lohenpuna Plays Deep Purple. La 27.9. Roso. Ilokivi: Pe 19.9. Suuri väittelyilta! + Club Kaapin uusien bileet. La 20.9. Seisomapaikka. Ke 24.9. DDR Party Program Presents. Pe 26.–27.9 Höstfest syysjuhlat. Vakiopaine: Ke 17.9. Jaakko Löytty + K2. La 20.9. Ralli-Olga. 27.9. Ailamari & Matti. Red Neck: To 18.9. Kamala. Pe 19.9. Wentus Blues Band. Su 21.9. Club Luna Negra: Hormones. To 25.9. Ghostsonics. Pe 26.9. Seppo Alvari (Band). Su 28.9. Club Luna Negra: Irish Mixture Duo. Pub Katse: Pe 19.9. Peer Günt. La 20.9. Lines of Leaving. Pe 6.9. Mainlain. La 27.9. Kylmä maa. Jyväshovi: Ti 16.9. Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty. Ke 17.9. Paula Koivuniemi + Dangers. To 18.9. Hannu Auvinen Group. Pe 19.9.2008 Pirkko ja Klassikot + Steeples. La 20.9. Groove President. Ti 23.9. Kari Vepsä & Onnenmaa. Ke–to 24.–25.9. Ulla-Jaana & Pastori Pohjalainen. Pe 26.9. Pekka Helin & Hipsters. La 27.9. Itämaan liekki. Ti 30.9. Susanna Heikki & Karavaani Pavijonki: To 25.9. Club for Five: Dreams (Are Made of This) -konsertti. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Galleria: Tutkijanmajoja Kolin Maisemiin. Jyväskylän Taidemuseo: Olvi: 20.9. alkaen Haanperä Keinovalokytkentöjä. Holvi, alagalleria: 17.9. alkaen Syntyy ei synny. Galleria Harmonia: 21.9. asti Henrik Duncker If Nokia were a place... Keski-Suomen Museo: 5.10. asti Näin ja näin. Arja Jäppisen veistoksia ja Jussi Jäppisen valokuvia. 5.10. asti Hirvi vai vene. Näyttely suomalaisista kalliomaalauksista. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: 5.9. alkaen Imagine That. Galleria: 17.9. alkaen Dance & Design -muotoilunäyttely. Tanssin aika -festivaalin esitykset to-la 25.-27.9. Näytön paikka: 28.9. asti Verkkopitsiä Silver lace klubi. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Kuka pelkää noitia: To 18.9. Pe 19.9. La 20.9. La 27.9. Mimmi lehmän seikkailut: Pe 19.9. La 20.9. Veriveljet: Pe 19.9. La 20.9. Pe 26.9. La 27.9. Fundamentalisti: Ti 30.9. Huoneteatteri: Suomen hevonen To 18.9. Tuontiponi: Ke 24.9. To 25.9. Tanssin Aika -festivaali: Naisen tulee...: La 27.9. Su 28.9. ELOKUVAT Toveruus: Ma 22.9. Manhattan Short Film Festival. Elokuva-arkisto: Ke 24.9. Bergman: Kasvot, IT-Dynamon auditorio klo 18. MUUTA Tanssi: Jyväskylän yliopiston juhlasali: su 21.9. klo 18 Eurytmiaesitys. Menovinkit osoitteeseen jylkkari-menot@jyy.fi MENOT 15.9.–31.9. 14 MA 15.9. Sienirisotto Paistettu kalaleike, sitruunakastike Broilerkiusaus Lihapullakeitto TI 16.9. Porkkanasosekeitto Broilerpastapaistos Jauhelihapihvi, kerma-pippurikastike KE 17.9. Kasvisnuudeliwokki Kalamurekepihvi Curry-porsaspata TO 18.9. Soijapihvit Kalagratiini Täytetyt jauhelihaohukaiset PE 19.9. Fetapinaattipiirakka Kinkkukastike, spagetti Possun sienitäyteleike MA 22.9. Kasvisgratiini Keitetyt nakit, perunasose Broilerkookoskeitto Oopperakellarin silakat TI 23.9. Pinaattiohukaiset Lohipyörykät Chili con carne KE 24.9. Kesäkurpitsaherkku Mausteinen broilerpata Porsaanleike, sinappikastike TO 25.9. Purjo-perunavuoka Kultakuorepihvit Barbequekalkkunakastike PE 26.9. Kasvispyörykät Tonnikalakastike, spagetti Pizza EVANKELISET OPISKELIJAT Tarjolla rukiista reissumiehille ja -naisille! Tervetuloa lauantaisin seitsemän jälkeen Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5) virkistymään vaelluksen vaivoista! Tulossa: 20.9. Onko uskovan pakko jämähtää? Olli Karhi. 26.–28.9. STARTTIpäivät Karkussa synkeän syksyn selviytymispaketti opiskelijalle = LEIRI! Lisäinfoa www.sley.fi/eo, ilmoittautumiset Karkun evankeliselle opistolle 19.9. mennessä numeroon 03–513 4151. Olet tervetullut myös messuun sunnuntaisin klo 12 Lutherin kirkolle! EXTRA: SOFFA-ilta venäläisissä tunnelmissa ke 17.9. klo 18.30 kirkolla. Lisätietoa raamiksesta ja muusta Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.fi tai osoitteesta www.sley.fi/eo/jkl/ KOKOOMUSOPISKELIJAT Jyväskylän yliopiston Kokoomusopiskelijat järjestävät Opiskelijat Uudessa Jyväskylässä -koulutusillan 29.9. kello 17.30 alkaen kaupungintalolla osoitteessa Vapaudenkatu 32. Paikalla kysymyksiin ovat vastaamassa kaupunginjohtaja Markku Andersson ja Keski-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtaja Olli-Pekka Niskanen. Järjestöilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari-jarjestot@lists.jyu.fi. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia tarvittaessa. Palsta ilmestyy jokaisessa numerossa. Pää kolmantena häntänä oven välissä. Jylkkäri
”LÖYSIN ENSIMMÄISEKSI kirjan, Lotta Sonnisen Kanna itsesi kauniisti – esiäitien ohjeita ja neuvoja Suomen naisille. Lueskellessani sitä alkoi naurattaa. Neuvot tuntuivat koomiselta nykyajan naiselle: ‘Torutko miestäsi, jos hän karistaa tuhkaa matolle? Älä suotta, koska tuhka karkottaa koit.’ Monet ohjeistuksista ovat kirjoittamattomia asioita siitä, miten naisen tulisi käyttäytyä, mitä rooleja naisen pitäisi elämässä toteuttaa. Huomasin, etteivät ne ole muuttuneet mihinkään! Kun avaa naistenlehden, siellä se lukee edelleen: käsilaukku on naisen paras käyntikortti. Tanssiteos kertoo lähinnä äitiyteen, työssäkäymiseen ja ulkonäköön liittyvistä ristiriidoista. Haluan herättää kysymyksiä, noudattaako nainen edelleen tiedostamattomia, alitajuisia sääntöjä. Miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme? Jos ahdistus elämästä on iso, niin johtuuko se siitä, ettei eläkään itselleen? Ne ovat myös sellaisia kysymyksiä, joiden kanssa itse olen eniten paininut. Lihavuus, laihuus, rypyt, käsilaukut ja vaatetus ovat vuosikausia toistuvia teemoja. Selkeä ero on siinä, että vanhat neuvot tähtäävät siihen, miten saada aviomies tyytyväiseksi. Se tuo esitykseen humoristisen puolen. Ainakin nykynaisesta tuntuu naurettavalta, että kaikki asiat peilattaisiin sitä kautta, että saadaan mies onnelliseksi. Vanhat suomalaiset iskelmät luovat teokseen ajan atmosfääriä. PYRIN TIETOISESTI etsimään itselleni epätyypillistä liikettä, joka on mielestäni jopa epäesteettistä. Haluan tuoda esiin elämän ja naiseuden raadollista puolta. Linjakkaat ojennukset, puhtaat, ylöspäin kevyesti kohoavat asennot on pudotettu alas. Vaatteiden riisumisella annetaan sen näkyä, mikä normaalisti halutaan peittää. Vaatteen alta paljastuva iho ei olekaan sileä vaan ryppyinen, tai asento rullaa ihon makkaralle. POHDIN KOVASTI, mitä opiskeluaikana oli olla nainen. Aloitin opiskelut vuonna 1983 ja valmistuin vuonna 1991 liikunnanopettajaksi. Nuorempana minulla ei ollut niin paljon naiseuteen ja tasa-arvoon liittyviä ajatuksia. En ainakaan muista mitään niin ihmeellistä. Se on kyllä ominaista minulle, elän päivässä ja hetkessä. Unohdan, mitä ajattelin asiasta viisi vuotta sitten. Pyrinkin siihen. Se korostuu tanssissa, joka on hetken taidetta. Sen voi videoida, mutta kokemus ei ole koskaan sama. NAISEN VAATEET ovat hyvästä silloin, kun niistä saa itselleen jotakin rakentavaa, oman elämänsä eväitä. Roolittomuus voi olla myös hyvin ahdistavaa. Toisaalta vaateista voi tulla liian raskaita taakkoja. Tai vaateita noudattaa jonkin ulkoisen pakottamana. Ajautuu siihen, ettei olekaan se, joka haluaisi olla tai kokee olevansa. SITÄKIN OLEN pohtinut, kuka kirjoittamattomia sääntöjä siirtää seuraaville sukupolville. Melko usein se on nainen. Teosta tehdessäkin tuli monta kertaa esille, että meidän äiti sanoi niin ja mummo ohjeisti näin. Vasta näinä päivinä opetuksia on alettu kyseenalaistaa. Mietin, että nykypäivän nainen ehkä osaa vähän katkaista sitä ketjua. Vai osaako?” Viivi Virtanen 15. SIVUN KASVOT Naiselle tila Koreografi, tanssija Tuija Nikkilä vaatii tilaa naiseudelle ja siirtää vaikka seiniä, jos ne ovat liian kapealla. Jyväskyläläinen tanssija, koreografi Tuija Nikkilä ei muista, millaista opiskeluaikana oli olla nainen. Kysymykset naiseudesta ponnahtivat mieleen äitiyden myötä. Ajatukset kirjoittamattomista rooleista saavat tragikoomisen pukudraaman muodon syyskuussa Tanssin Aika -festivaaleilla esitettävässä koreografiassa Naisen tulee… Siinä nainen paljastaa mahamakkarat. R IKU S UONIO
Jylkkäri tykkää kun sitä luetaan! Seuraava Jylkkäri on kaupunkinumero, joka jaetaan yli 50 000 talouteen Jyväskylässä. Seuraava KE 1.10. Mainokset: RC kustannus / Heli Uusi-Uitto p. 044 500 0460 JY L K K Ä R I