• 2 / 24 KA U P U N K I NUM E RO KA U P U N K I NUM E RO
• @semmarestaurants Monipuoliset juhlapalvelut Jyväskylässä ja sen lähialueilla. Better creations. Better celebrations. Jokainen tilaisuus on ainutlaatuinen. Siksi suunnittelemme yksityiskohdat yhdessä toiveittesi pohjalta ja tähtäämme odotuksiesi ylittämiseen. Lue lisää juhlaja catering-palveluistamme nettisivuiltamme www.semma.fi, tai skannaa alla oleva QR-koodi. www.semma.fi Rakkaudella vegaanisesti sekä lisäaineettomasti jo vuodesta 2004! Kelan ateriatuella lounas 2,95€ AvoinnA mA pe 11 15:30 lA 12 15:30 KAuppAKAtu 11 . JKl . www.KAtriinA.fi KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1. 5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös heti vapaana olevia huoneita! Soluasunnot: 230 €-310 €/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 03
• @semmarestaurants Monipuoliset juhlapalvelut Jyväskylässä ja sen lähialueilla. Better creations. Better celebrations. Jokainen tilaisuus on ainutlaatuinen. Siksi suunnittelemme yksityiskohdat yhdessä toiveittesi pohjalta ja tähtäämme odotuksiesi ylittämiseen. Lue lisää juhlaja catering-palveluistamme nettisivuiltamme www.semma.fi, tai skannaa alla oleva QR-koodi. www.semma.fi jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 03 INTRO 05 Pääkirjoitus: Antakaa aikaa haahuilla 07 Avaaja: Jyy viettää ysikymppisiä 08 Vaatimuksia yliopistolle 10 Jyy ei järjestä Jyrockia vuoden 2025 jälkeen 11 Lisäajasta joutuu jatkossa maksamaan 12 Pysäköinti muuttui yliopiston alueella maksulliseksi 13 Lähtö: Uudelleenjako OUTRO 32 Parempi kuin pubivisa! Testaa tietosi Jylkkärin visailussa 34 Podcastit: Asiaa äänestä ja rauhoittumisharjoituksia 35 Kulttuuri: All of Us Strangers, Putoamisen anatomia, Dyyni: Osa kaksi 36 Kommentti: Kriisitunnelma kiihtyy 37 Essee: Teollisuuden ja kulttuurin välillä on enemmän yhteistä kuin luulemme 38 Paska kotiseutu: Hanko on muutakin kuin vadelmaveneiden satama Soitimme: Anders Adlercreutz, miksi laitoit napin kiinni 39 Lost Societyn kitaristi haluaa päästä entistä suuremmille lavoille KESKITY 14 Videopelien käsikirjoittaminen on Marras Mustoselle kuin palapelien kokoamista 20 Korkeakoulujen uusi rahoitusmalli nipistää Jyväskylän yliopistolta (kansi) 26 Jyy juhlii marraskuussa pyöreitä. Aina prameaan tyyliin juhliminen ei ole sopinut. Koo stu mus 2 24
• jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 05 Auta potilaita ja osallistu samalla huppariarvontaan! Tervetuloa verenluovutukseen Veripalvelu Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2 avoinna arkisin Kaikkien verenluovutuksessa käyneiden kesken arvotaan tyylikäs LUOVUTTAJA-huppari (arvo 65€). Testaa, sovellutko luovuttajaksi: www.sovinkoluovuttajaksi.fi Yhdellä verenluovutuksella autat jopa kolmea potilasta. Varaa aika verenluovutukseen tai poikkea käymään. Jokainen luovuttaja saa Hengenpelastaja-haalarimerkin. OLETKO LUOVUTTAJATYYPPIÄ? veripalvelu.fi KOAS TAITONIEKANTIEN remontoidut asunnot toivottavat uudet asukkaat tervetulleiksi heinäkuusta eteenpäin! Haettavissa on yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Muuta kesäksi laadukkaaseen kotiin, opiskelijoiden omaan kaupunginosaan. TUTUSTU KOHTEESEEN JA HAE: KOAS.FI kesäksi uuteen kotiin! Psst... Koas Tourula valmistuu 1/2025 ja Koas Syke 3/2025. Laita meidän somet seurantaan, niin kuulet pian lisää! KÄDENTAITO & HYVINVOINTIMESSUT Ennakkoliput alk. 10€ / Liput ovelta alk. 12€ Lapset 7-17 v. 5€ 6.-7.4.2024 Lisätiedot ja ennakkoliput WWW.MEDIAPROMESSUT.FI Uno Savolankatu Jyväskylä La 10-17 / Su 10-16
• jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Antakaa aikaa haahuilla J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) edustajisto päätti maaliskuun alussa lopettaa pian lähes 40-vuotiaan Jyrockin järjestämisen (s. 10). Päätöksen taustalla on monia syitä, mutta juttua varten käytyjen taustakeskustelujen yhteydessä esiin nousi yksi, jonka vuoksi ylioppilaskunnan suunnitelmia tapahtuman tulevaisuudesta on hieman vaikea ottaa vakavasti. Opiskelijoissa on vuosi vuodelta vähemmän pro bono -henkeä. Jyrockin kohdalla suurin järjestysvastuu on ylioppilaskunnan palkatuilla työntekijöillä, mutta tapahtuma tarvitsee syntyäkseen myös suuren joukon vapaaehtoisia, joita on aiemmin löytynyt esimerkiksi Jyyn kulttuurivaliokunnasta. Nykyisin valiokuntakin on jo kuopattu. Yksi vaihtoehto toiveiden tynnyrissä on, että tapahtumaa varten löytyisi tarpeeksi vapaaehtoisia, jotka jatkaisivat järjestämistä esimerkiksi yhdistyksen kautta. Vaikea uskoa, kun ei niitä aktiiveja tunnu löytyvän nytkään. Ja vieläpä tilanteessa, jossa taloudellisen riskin ottaa ylioppilaskunta. Jyrock on vain yksi esimerkki, ilmiö on laajempi. OPISKELIJOITA ei voi syyttää. Yliopistoyhteisön sisäisen aktiivisuuden väheneminen on määrätietoisen työn tulos. Yhteiskunnan viesti on selvä: enemmän ja nopeammin tutkintoja. Se näkyy myös nykyhallituksen toimenpiteissä. Esimerkkejä löytyy myös tästä lehdestä. Tutkintojen painoarvoa yliopistojen rahoitusmallissa ollaan lisäämässä (s.20) ja lisäajan hakemiselle lyödään hintalappu (s.11). Lisäaikahakemuksen maksullisuutta voi joku pitää kosmeettisena muutoksena, mutta sen lähettämä signaali on selvä: valmistu ajoissa. Rahoituksen tutkintokeskeisyys tulee johtamaan siihen, että tutkinnon saamista helpotetaan ja yliopistoista ulosmitattavan osaamisen laatu väistämättä laskee. Mutta ei ole ainoastaan Petteri Orpoa syyttäminen. Omienkin opintojeni aikana on esimerkiksi pääaineeni maisterintutkielmasta ja siihen liittyvistä kursseista saatavaa opintopistemäärää laskettu. Käytännössä tämä tarkoittaatutkielman laajuuden supistamista. Samalla sivuaineopintojen painotusta on lisätty. Taatusti helpottaa valmistumista, kun tutkinnon voi kasata kaikenlaisesta silpusta. TÄMÄN kaiken seuraus ei ole ainoastaan se, että yksi sisäfestivaali saattaa jäädä tulevaisuudessa järjestämättä. Niin nykyinen kuin edellinenkin hallitus ilmoitti tavoitteekseen nostaa korkeakoulutettujen osuuden nuorista aikuisista 50 prosenttiin tai ainakin lähelle sitä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on hyvä, mutta keskustelu suomalaisesta korkeakoulupolitiikasta ei saa typistyä vain yhden numeerisen mittarin tavoittelemiseen. En vähättele tutkintojen arvoa, mutta kun suuri osa nuorista viettää ison osan nuoruudestaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, niin olisi hyvä miettiä millaista aika siellä koulunpenkillä on. Puhe yhteisöllisyydestä kuulostaa helposti naiivilta ja puisevalta, mutta samaan hengenvetoon kysyn, että miksi niin on? Minä uskon aivan vilpittömästi, että esimerkiksi ylioppilaskunnissa ja ainejärjestöissä tehdään hyvää työtä sen eteen, että opiskelijat saisivat turvallisen yhteisön tukemana opiskeluaikana myös niitä taitoja, joita luennoilla ei opi. Mutta minkäs teet, kun tiedeja kulttuuriministeri toisensa jälkeen heittää kapuloita rattaisiin. Tässä maassa voisi aika moni ihminen paljon paremmin, jos nuorena annettaisiin hieman aikaa haahuilla. ? Henri Häkkinen Jylkkärin päätoimittaja henri.hakkinen@jylkkari.fi KOAS TAITONIEKANTIEN remontoidut asunnot toivottavat uudet asukkaat tervetulleiksi heinäkuusta eteenpäin! Haettavissa on yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Muuta kesäksi laadukkaaseen kotiin, opiskelijoiden omaan kaupunginosaan. TUTUSTU KOHTEESEEN JA HAE: KOAS.FI kesäksi uuteen kotiin! Psst... Koas Tourula valmistuu 1/2025 ja Koas Syke 3/2025. Laita meidän somet seurantaan, niin kuulet pian lisää!
• VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Henri Häkkinen 045 137 1957, henri.hakkinen@jylkkari.fi TOIMITTAJA Fanni Helenius 044 901 8470, fanni.helenius@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Mikko Kuparinen, Tatu Helle, Heta Lohela, Sofia Kyllönen, Veeti Rautanen, Maria Hallikainen, Niklas Peltonen, Niklas Westrén-Doll, Saara Nenonen, Akseli Immonen, Oona Komonen, Timi Kärki ja ???a. ILMOITUSMYYNTI Valto Merta 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi VALTAKUNNALLINEN ILMOITUSMYYNTI Pirunnyrkki 020 7969 580 tai 0400 185 853, yolehdet@pirunnyrkki.fi KANSI Sofia Kyllönen Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, fuksinumero 8 300 kpl, kaupunkinumero 40 000 kpl AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. VERKKOSIVUT jylkkari.fi 06 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 07 OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (1/24). Jotain yo-kuntajuttuja -jutussa Jyyn vuoden 2024 hallituksen viestintävastaavaksi oli nimetty Jonatan Hiltunen. Todellisuudessa Jyyn hallituksen viestintävastaavan on nimeltään Jonatan Niskanen. ? JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 2/2024 "Me olemme Härkösiä. Tämä on siis keinomme selvitä, olemalla Härkösiä." Pauli Muad'Dib Atreides Lue lisää Dyyni-elokuvasta sivulta 35. HÄRKÖSIÄ OOMME KAIKKI
• 06 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 2/2024 A V AU S Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta sai alkunsa vuonna 1934, jolloin kaupunkiin perustetusta opettajanseminaarista tuli kasvatusopillinen korkeakoulu. Toisena lukuvuonnaan ylioppilaskunta valitsi itselleen vuosijuhlapäiväksi maaliskuun 24. päivän. Päivämäärä oli historiallinen: keisari Aleksanteri II oli tuona päivänä vuonna 1985 antanut senaatille tehtäväksi laatia ehdotuksen siitä, miten koulujen perustamista maalaiskuntiin voitiin edistää. Kaksi vuotta myöhemmin samaisena päivänä keisari allekirjoitti Uno Cygnaeuksen laatiman kansakoululaitoksen ohjesäännön. Valinta oli myös käytännöllinen: koska ylioppilaskunnan jäsenistö vaihtui nopeasti, olisi ollut hankalaa järjestää juhlat syyslukukauden alussa, kun uusi vuosikurssi vasta aloitteli opintojaan. Vuosijuhlien viettämisellä ylioppilaskunta halusi tuoda esille korkeakoulun asemaa opiskelijayhteisönä. Ensimmäiset juhlat järjestettiin 24. maaliskuuta 1936 kaupungintalolla. Tänä vuonna Jyy täyttää 90 vuotta. Miten vuosijuhlaperinteet ovat vaihdelleet historian aikana? Lue sivulta 26. ? Lähteenä käytetty Marko Lambergin teosta Nuoruus ja toivo (2004). K U V A : J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O N T I E D E M U S E O I K K O K U P A R I N E N Suomen kansanopetuksen alkuunpanon muistoksi
• 09 Jyyn hallituksen allekirjoittamassa kirjeessä yliopistoa vaaditaan katkaisemaan yhteistyö israelilaiseen Bar-Ilan yliopistoon. J yväskylän yliopiston päärakennuksen aulassa luovutettiin 7. helmikuuta Jyväskylän yliopiston hallitukselle ja rehtoreille osoitettu kirje, jossa yliopistoa vaaditaan muun muassa lopettamaan yhteistyö israelilaisen Bar-Ilan yliopiston kanssa ja vaatimaan julkisesti tulitaukoa Gazan alueelle. Kirjeen allekirjoitti myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) hallitus. Kirjeen laati jyväskyläläisistä aktivisteista koostuva Free Palestine JKL -kollektiivi. Kirjeen mukaan Jyväskylän yliopisto on ”osallisena kansanmurhassa Gazassa” tekemällä yhteistyötä Bar-Ilan yliopiston kanssa ja ”vaikenemalla tilanteesta Gazassa”. Esimerkiksi Etelä-Afrikka on syyttänyt Israelia kansanmurhasta ja vienyt asian käsiteltäväksi YK:n alaiseen kansainväliseen tuomioistuimeen. Bar-Ilan on Tel-Avivin kaupungissa toimiva yliopisto, joka tekee yhteistyötä myös Israelin asevoimien kanssa. JYYN lisäksi kirjeen allekirjoitti noin 500 yksityishenkilöä ja Psykologien sosiaalinen vastuu -yhdistyksen Jyväskylän paikallisryhmä. Kyseisen yhdistyksen jäsenistö koostuu 08 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 MITÄ NYT jyväskyläläisistä psykologeista ja psykologian opiskelijoista. Kirjeen laatija ja Free Palestine JKL -kollektiivin toiminnassa mukana oleva Tiina Toivanen arvioi, että allekirjoittaneista yksityishenkilöistä noin puolet on jyväskyläläisiä ja puolet muualta Suomesta. Toivanen on myös Jyyn edustajiston varajäsen Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmiston (Jyviva) ryhmässä ja istui vuonna 2023 Jyyn hallituksessa. REHTORI Jari Ojalan mukaan Jyväskylän yliopisto ei ole yhteisö, jolla olisi oma ulkopolitiikka, vaan valtion alainen toimija, joka seuraa Suomen valtion ja Euroopan unionin määrittelemiä linjoja. Ojala kuitenkin toteaa asian olevan vakava ja pitävänsä tärkeää sitä, että opiskelijat ja ylioppilaskunta osallistuvat julkiseen keskusteluun. ”Se on itseasiassa ihan hyvä, että meitä haastetaan ja oikeastaan oletetaan, että selvitämme asioita.” Ojala muistuttaa, että Suomessa keskustelua käydään myös yliopistojen välisessä rehtorien neuvostossa. Israelista on keskusteltu neuvostossa paljon viime viikkoina eurooppalaisen tason vaikutuskeinojen ja ratkaisujen näkökulmasta. ”Kun julkisuudessa puhutaan, että miksi Ukrainaa käsitellään eri tavalla [kuin Palestiinaa], niin se johtuu siitä, että meillä on Ukrainan osalta Suomessa selkeä linjaus ulkopolitiikan osalta ja tietenkin toimitaan sen mukaisesti”, Ojala sanoo. OJALAN mukaan kirjeessä esitettyjen vaatimusten seurauksena yliopisto on selvittänyt tarkemmin, minkälaista yhteistyötä se tekee Bar-Ilanin kanssa. Yhteistyö koostuu hänen mukaansa kahdesta asiasta. Jyväskylän yliopisto on Ojalan mukaan mukana neurotieteen koulutusverkostossa, johon Bar-Ilan ja Jyväskylän yliopistojen lisäksi kuuluvat yliopistot Portugalin Lissabonista, Hollannin Amsterdamista, Kroatian Zagrebista ja Italian Padovasta. Verkoston puitteissa Jyväskylään on Ojalan mukaan tänä vuonna saapumassa viisi opiskelijaa, joista yksikään ei ole Bar-Ilanin yliopistosta. Kahdenvälistä yhteistyötä Jyväskylän ja Bar-Ilanin välillä ei kuitenkaan ole. Niin yliopistolle luovutettu kirje kuin Ojala viitannevat osin EU-rahoituksella järjestettävä Neurodata-maisteriohjelmaan. Ohjelman verkkosivujen mukaan kaikki hyväksytyt opiskelijat viettävät ensimmäisen vuoden Bar-Ilan yliopistossa. Toiseksi vuodeksi opiskelijat siirtyvät opiskelemaan Jyväskylän, Amsterdamin, Lissabonin tai Padovan yliopistoon. Ojala kertoo, että verkoston kesken käydään nyt keskusteluja verkoston tulevasta kokoonpanosta ja siitä, onko sen yhteistyön jatkamiselle ylipäätään edellytyksiä. ”Tässä tulee väistämättä ristiriitainen tilanne, koska meillä on totta kai vastuu huolehtia siitä, että ohjelmassa olevat opiskelijat saavat suorittaa tutkintonsa loppuun. Emme voi yksipuolisesti lakkauttaa ohjelmaa”, Ojala sanoo. TUTKIMUSYHTEISTYÖN osalta Ojala kertoo, että yliopiston nanotiedekeskuksen verkkosivuilla on aiemmin puhuttu Bar-Ilanin kohdalla jossain määrin harhaanjohtavasti sisaryliopistosta. Hänen mukaansa kyse on enemmänkin yhteisistä tutkimusintresseistä. Mistään institutionaalisesta yhteistyöstä ei ole kysymys. Tällä hetkellä käynnissä on kaksi yksitTEKSTI: HENRI HÄKKINEN KUVAT: FANNI HELENIUS Kirje yliopistolle Kirjeen luovuttivat Jyyn hallituksen puheenjohtaja Akseli Immonen (vas.) sekä Free Palestine JKL -kollektiivissa toimivat Tiina Toivanen ja Lotta Tuominen (oik.).
• 09 08 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 MITÄ NYT Ryhmän mukaan Jyyn tulisi olla kannanotoissaan varovainen ja keskittyä enemmän ydintehtäviinsä, vaikka linjapaperi kannanoton sallisikin. Keskustaopiskelijoiden mukaan Jyyn perussääntö kyllä antaa hallitukselle paljon valtaa, mutta vastaavien vetoomusten kohdalla olisi hyvä käydä perusteellisempaa keskustelua vähintäänkin edustajiston tasolla. Ryhmän mukaan riskinä on, että nyt nähty menettelytapa aiheuttaa epäluottamusta Jyyn jäsenistön keskuusdessa. ”Jyy on jäsentensä edunvalvoja, ei ulkopoliittinen toimija”, keskustaopiskelijat kirjoittavat. PD:n ryhmä (12) ei ottanut asiaan kantaa. PD ei ole täysin tyytyväinen asian käsittelyyn ja kokee konfliktin sijoittuvan täysin Jyyn toimintaympäristön ulkopuolelle. ”Aihe jakaa vakavasti myös mielipiteitä, ja eri tiedon valoissa on vaikea luoda karikatyyriä hyviksistä ja pahiksista tai asettaa opiskelijakuntaa valitsemaan puolia”, ryhmästä viestitetään. PD kuitenkin lisää ymmärtävänsä ymmärtävänsä ”rajallisen ajan paineen”. Luonnontieteilijöiden (3) edustajistoryhmässä enemmistön kanta on kannanottoa vastaan: ”Olemme kannanoton sanoman kanssa samaa mieltä. Olemme kuitenkin eri mieltä siitä, että Jyyn tulisi ottaa tämänkaltaisiin asioihin kantaa.” Luonnontieteilijöiden näkemyksen mukaan Jyyn tulisi keskittyä tiukemmin opiskelijapolitiikkaan eikä ulkopolitiikkaan. Kirjeen allekirjoittaminen ei ryhmän mukaan tätä tavoitetta edusta. MYÖSKÄÄN opiskelevien kokoomuslaisten (1) mielestä Jyyn ei olisi pitänyt allekirjoittaa kirjettä. Kokoomuslaiset ovat samaa mieltä kirjeen sisällön kanssa siitä, että itse asia on huolestuttava, ja että Iraelin ja Palestiinan välille olisi saatava aikaan tulitauko ja myöhemmin pysyvämpi rauhaan perustuva ratkaisu. ”Jyyn tehtävä on ajaa ja valvoa opiskelijoiden etua. Mielestämme Jyyn tulisi keskittyä tähän tehtävään niin päivittäisessä toiminnassa kuin sen kannanotoissa sekä keskittyä opiskelijoita yhdistäviin asioihin ei jakaviin asioihin”, kokoomuslaiset viestittävät. Demariopiskelijoiden (2) näkemyksen mukaan kannanotto oli Jyyn arvojen mukainen, mutta toivovat myös, että vastaavista kannanotoista, joissa tulkitaan poliittista linjapaperia, käytäisiin tulevaisuudessa osallistavampaa keskustelua edustajiston kanssa. ”Tiedostamme, että kaikki ylioppilaskunnan jäsenet eivät välttämättä ole samaa mieltä siitä, onko asiaan kantaa ottaminen sopivaa tällä tavoin.” Alvarin unionin (7) edustajistoryhmä ei vastannut Jylkkärin yhteydenottoon. ? JYLKKÄRI kysyi sähköpostitse myös Jyyn edustajistoryhmien kantoja Jyyn hallituksen päätökseen allekirjoittaa yliopistolle osoitettu kirje. Kaikki edustajistoryhmät huomauttivat jakavansa huolen Gazan tilanteesta. Jyyn hallituksen päätöksestä allekirjoittaa yliopistoa toimimaan vaatinut kirje ryhmillä sen sijaan oli eriäviä näkemyksiä. Edustajiston suurin ryhmä (14 jäsentä) Jyviva kertoi kannattavansa hallituksen päätöstä allekirjoittaa yliopistolle esitetyt vaatimukset. Jyvivan näkemys on, että hallitus toimi asiassa edustajiston hyväksymien asiakirjojen ja arvojen pohjalta. ”Suomessa yliopistoilla on paljon valtaa julkisessa keskustelussa ja ylioppilaskunnat ovat osa yliopistoa. Tätä valtaa on moraalinen velvollisuus käyttää kansanmurhan lopettamiseksi”, Jyvivan vastauksessa sanotaan. Jyvivan mukaan yhteistyö Israelin armeijaan kyköksissä olevan yliopiston kanssa on kestämätöntä. Ryhmän huomauttaa myös, että asiasta oli mahdollista keskustella edustajiston kokouksessa. KIRJETTÄ käsiteltiin edustajiston kokouksessa 25. tammikuuta ilmoitusasioissa. Jyväskylän Keskustaopiskelijoiden (2) näkemys keskustelumahdollisuudesta ei ole aivan yhtä positiivinen. ”Allekirjoituspyyntö tuotiin lyhyellä varoitusajalla tiedoksi edustajistolle 25. tammikuuta, mutta se ei lukenut asialistassa, eikä siitä varsinaisesti kysytty edustajistolta. Näin ollen edustajistoryhmät eivät olleet edes voineet pohtia kantojaan asiaan”, keskustaopiskelijoiden ryhmä kirjoittaa. telua käydään myös yliopistojen välisessä rehtorien neuvostossa. Israelista on keskusteltu neuvostossa paljon viime viikkoina eurooppalaisen tason vaikutuskeinojen ja ratkaisujen näkökulmasta. ”Kun julkisuudessa puhutaan, että miksi Ukrainaa käsitellään eri tavalla [kuin Palestiinaa], niin se johtuu siitä, että meillä on Ukrainan osalta Suomessa selkeä linjaus ulkopolitiikan osalta ja tietenkin toimitaan sen mukaisesti”, Ojala sanoo. OJALAN mukaan kirjeessä esitettyjen vaatimusten seurauksena yliopisto on selvittänyt tarkemmin, minkälaista yhteistyötä se tekee Bar-Ilanin kanssa. Yhteistyö koostuu hänen mukaansa kahdesta asiasta. Jyväskylän yliopisto on Ojalan mukaan mukana neurotieteen koulutusverkostossa, johon Bar-Ilan ja Jyväskylän yliopistojen lisäksi kuuluvat yliopistot Portugalin Lissabonista, Hollannin Amsterdamista, Kroatian Zagrebista ja Italian Padovasta. Verkoston puitteissa Jyväskylään on Ojalan mukaan tänä vuonna saapumassa viisi opiskelijaa, joista yksikään ei ole Bar-Ilanin yliopistosta. Kahdenvälistä yhteistyötä Jyväskylän ja Bar-Ilanin välillä ei kuitenkaan ole. Niin yliopistolle luovutettu kirje kuin Ojala viitannevat osin EU-rahoituksella järjestettävä Neurodata-maisteriohjelmaan. Ohjelman verkkosivujen mukaan kaikki hyväksytyt opiskelijat viettävät ensimmäisen vuoden Bar-Ilan yliopistossa. Toiseksi vuodeksi opiskelijat siirtyvät opiskelemaan Jyväskylän, Amsterdamin, Lissabonin tai Padovan yliopistoon. Ojala kertoo, että verkoston kesken käydään nyt keskusteluja verkoston tulevasta kokoonpanosta ja siitä, onko sen yhteistyön jatkamiselle ylipäätään edellytyksiä. ”Tässä tulee väistämättä ristiriitainen tilanne, koska meillä on totta kai vastuu huolehtia siitä, että ohjelmassa olevat opiskelijat saavat suorittaa tutkintonsa loppuun. Emme voi yksipuolisesti lakkauttaa ohjelmaa”, Ojala sanoo. TUTKIMUSYHTEISTYÖN osalta Ojala kertoo, että yliopiston nanotiedekeskuksen verkkosivuilla on aiemmin puhuttu Bar-Ilanin kohdalla jossain määrin harhaanjohtavasti sisaryliopistosta. Hänen mukaansa kyse on enemmänkin yhteisistä tutkimusintresseistä. Mistään institutionaalisesta yhteistyöstä ei ole kysymys. Tällä hetkellä käynnissä on kaksi yksittäistä tutkimusta, jotka Ojalan mukaan on jo loppusuoralla. Kun kyseiset tutkimukset saadaan maaliin, ei yhteistyötä Bar-Ilanin tutkijoiden todennäköisesti enää jatketa. Kummallakaan näistä hankkeista ei Ojalan mukaan ole yhteyttä Israelin asevoimien toimintaan, vaan ne edustavat perustutkimusta. Hän pitää kynnystä lähteä puuttumaan yksittäisiin tutkimuksiin äärimmäisen korkealla. Kumpaakaan tutkimusta ei siis olla keskeyttämässä. ”Tässä tullaan todella isoon periaatteelliseen kysymykseen siitä, että lähdetäänkö me puuttumaan tieteen vapauteen.” Ojala ei myöskään pidä opiskelijoita tai tutkijoita osapuolina Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa. ”Yksittäiset opiskelijat ja tutkijat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa siitä, mitä Palestiinassa tapahtuu”, Ojala sanoo. JYYN hallituksen puheenjohtaja Akseli Immonen pitää rehtorin vastausta kirjeessä esitettyihin vaatimuksiin odotetunlaisena. Hän kertoo ymmärtävänsä, että suurin keskustelu Palestiinan tilanteeseen asemoitumisesta käydään Suomessa kansallisella tasolla, minkä vuoksi yksittäisen yliopiston keinot ovat rajalliset. ”Asia on nyt nostettu pöydälle ja se on äärimmäisen hyvä. Mielestäni rehtorit vaikuttivat myös olevan äärimmäisen vastaanottavaisia tälle dialogille”, Immonen sanoo. Kun Yle maanantaina 7. helmikuuta uutisoi Jyyn allekirjoittaneen yliopistolle osoitetun kirjeen, nousi sosiaalisessa mediassa yksittäisiä kriittisiä näkemyksiä siitä, pitääkö ylioppilaskunnan ottaa kantaa Gazan sodan -kaltaisiin ongelmiin. Mistään somekansan raivostumisesta ei iltapäivälehtitermein voida kuitenkaan puhua. Immonen pitää kriittisiä näkemyksiä tervetulleina. ”Ne auttavat meitä parantamaan toimintaa”, hän sanoo. PÄÄTÖS allekirjoituksesta tehtiin ylioppilaskunnan jäsenen hallitukselle esittämän vetoomuksen pohjalta hallituksen kokouksessa torstaina 25. tammikuuta ”varsin yksimielisesti”. Asiasta oli keskusteltu jo aiemmin saman viikon tiistaina Jyyn hallituksen aamukoulussa. ”Keskusteltiin periaatteista ja siitä, mitä me voidaan tehdä. Voidaanko allekirjoittaa kaikki nämä vaatimukset? Onko eriäviä mielipiteitä?” Tämän jälkeen Jyyn hallituksen jäsenet saivat torstaihin asti aikaa pohtia kantaansa asiaan. Immosen mukaan päätös allekirjoituksesta on vahvasti Jyyn poliittisen linjapaperin mukainen. Vuonna 2022 laaditussa poliittisessa linjapaperissa todetaan Jyyn vaikuttamistavoitteista seuraavaa: ”Pasifismia ja aseetonta konfliktien ratkaisua edistetään.” ? Rehtori Jari Ojala vastaanotti kirjeen päärakennuksella. Kirjeen luovuttivat Jyyn hallituksen puheenjohtaja Akseli Immonen (vas.) sekä Free Palestine JKL -kollektiivissa toimivat Tiina Toivanen ja Lotta Tuominen (oik.). Edustajistolta risuja käsittelyprosessista
• 11 Jyyn edustajisto päätti, että ylioppilaskunta lopettaa Jyrockfestivaalin järjestämisen vuoteen 2025. J yväskylän yliopiston ylioppilaskunta (Jyy) lopettaa Jyrock-festivaalin järjestämisen vuoden 2025 jälkeen. Asiasta päätettiin Jyyn edustajiston kokouksessa torstaina 22. helmikuuta halliutksen tekemän pohjaesityksen mukaisesti. Ylioppilaskunta on järjestänyt Jyrockia vuodesta 1985 lähtien. Se tunnetaan Suomen vanhimpana sisäfestivaalina. Tapahtumapaikkana on toiminut alusta alkaen Ylioppilastalo Ilokivi, poikkeuksina vuodet 1993, jolloin festivaali järjestettiin Lutakossa ja 2016, jolloin se järjestettiin ravintola Katseessa. Jyrockin järjestämistä vielä ensi vuonna perustellaan sillä, että kyseessä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä tapahtuma, jolle vuosi 2025 sattuu olemaan myös 40-vuotisjuhlavuosi. Tavoitteena on, että tapahtuma ei lakkaisi olemasta vuoden 2025 jälkeen, vaan sille aiotaan etsiä uutta järjestäjää. Luonnontieteilijöiden Juuso Kinnunen teki kokouksessa asiasta muutosehdotuksen, joka ei kuitenkaan saanut kannatusta. Kinnunen esitti, että Jyy lopettaisi Jyrockin järjestämisen välittömästi, koska festivaalin järjestäminen syksyinä 2024 ja 2025 toisi vain ”sentimentaalista arvoa” ja aiheuttaisi kym10 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 MITÄ NYT menien tuhansien eurojen tappiot. Muissa puheenvuoroissa toivottiin Jyyn kehittävän muuta toimintaa Jyrockin tilalle, kun sen järjestämisestä aikanaan luovutaan ja tukemaan mahdollista uutta järjestäjää kaikin mahdollisin keinoin. JYYN toiminnanjohtaja Teemu Vasaman mukaan lopettamispäätöksen taustalla on useita eri syitä. Näistä merkittävin on tapahtuman heikko taloudellinen kannattavuus. Päätöksen valmistelussa ja esittelyssä käytettiin Jyrockin talouslukuja vuodesta 2010 eteenpäin. Tapahtuma on ollut tuona ajanjaksona joka vuosi tappiollinen. Vasaman mukaan on selvää, että Jyrockin kaltaisen tapahtuman luonteeseen kuuluu lippuriski ja tietty taloudellinen vaihtelu vuosittain. ”Haasteena on se, että vaihtelu on ollut hyvin pienestä tappiosta hyvin suureen tappioon”, Vasama sanoo. Käytännössä Jyrockin tappiot ovat vaihdelleet hieman alle tuhannesta eurosta vuoden 2017 noin 14 000 euroon. Viime vuosina inflaatio on Vasaman mukaan nostanut merkittävästi järjestämiskustannuksia, eikä hän usko tilanteen lähivuosina helpottavan. ”On luonteva hetki antaa tapahtumalle sen ansaitsema kunniallinen päätös Jyyn järjestämänä”, Vasama sanoo. TOINEN ongelma liittyy tiloihin. Jyyn tapahtumatuottaja Suvi Liukkosen mukaan Ilokivelle voidaan yksittäisenä tapahtumapäivänä ottaa 300 asiakasta. Ennen vuonna 2016 valmistunutta Ilokiven peruskorjausta sekä alaettä yläkerran kapasiteetti on ollut suurempi. Vasaman mukaan tämä asettaa Jyrockin ”rakenteelliseen välitilaan”. Festivaalin yleisökapasiteettia isompien artistien houkuttelemiseksi ei voida juurikaan kasvattaa. ”Menetetään skaalaetuja, mitä isommissa festivaaleissa on.” ”Liian pieni ollakseen iso festivaali ja liian iso ollakseen pieni festivaali”, Vasama kuvailee tapahtumaa. KOLMAS ongelma liittyy Jyrockin tavoittavuuteen ja yleisöön. Tappiollisuus ei ole lähtökohtaisesti ongelma, mikäli tapahtuman kävijöistä tarpeeksi merkittävä osuus olisi ylioppilaskunnan jäseniä. Tällöin Jyrockia voitaisiin pitää Jyyn jäsenpalveluna ja käydä keskustelua siitä, minkä mittaluokan tappiot olisivat hyväksyttävissä. Viime vuosina näin ei kuitenkaan ole ollut. Vasama arvioi, että esimerkiksi syksyn 2023 Jyrockin kävijöistä alle sata oli Jyyn jäseniä. Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, mutta tapahtumaan myytiin normaalihintaisten lippujen lisäksi alennuslippuja eri kategorioissa, joista yksi oli opiskelijat. Kaikista myydyistä lipuista valtaosa oli normaalihintaisia lippuja. JYROCKIN virkistämiseksi on yritetty erilaisia toimia jo ennen lopettamispäätöstä. Vuonna 2023 festivaali siirrettiin järjestettäväksi syksyllä. Perinteisesti ajankohtana on ollut kevät. Jyrock tosin järjestettiin syksyllä myös vuonna 2021, jolloin syynä oli koronaviruspandemia. Vasaman mukaan tähän oli kaksi syytä. Kevät ja erityisesti huhtikuu ovat Jyyn jäsenistön näkökulmasta muutenkin täynnä tapahtumia. Samalla se rytmitti paremmin Jyyn tapahtumasektorin vuotta. ”Jyyn tapahtumavuosikellossa on perinteisesti ollut kolme isoa tapahtumakokonaisuutta: Jyrock, vuosijuhlat ja vappu. Se on jo työn organisoimisen kannalta kestämätöntä, että ne kaikki ovat samassa putkessa keväällä”, Vasama sanoo. TARKOITUKSENA on, että Jyrock ei tapahtumana lakkaisi olemasta, vaan jatkaisi vuoden 2025 jälkeen elämäänsä uuden järjestäjän alaisuudessa. Edustajisto valtuutti toiminnanjohtajan ja Jyyn hallituksen etsimään Jyrockille jatkajan. TEKSTI: HENRI HÄKKINEN KUVA: KOI KORPPIKANGAS Jyrockin tulevaisuus katkolla
• 11 45 EUROA. Sen summan korkeakoulut voivat jatkossa periä yhdestä avoimessa väylässä suoritetusta opintopisteestä. Näin siis mikäli hallituksen esittämät muutokset lopulta toteutuvat. Tähän saakka opintopisteen hintakatto on ollut 15 eurossa. Avoimen korkeakoulutuksen järjestäjällä on kuitenkin mahdollisuus hinnoitella opinnot myös halvemmaksi tai tarjota niitä vaikka ilmaiseksi. Asiasta tehdyn lausuntopyynnön taustaesityksessä kerrotaan, että muutos tukee pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen Vahva ja välittävä Suomi -ohjelman linjauksia. Hallitusohjelma tavoitteena on, että "avoimen korkeakouluopetuksen roolia väylänä osaamisen kehittämisessä vahvistetaan". Suomen suurimmaan avoimen yliopiston, Jyväskylän yliopiston (JYU) jättämän lausunnon mukaan maksujen nostaminen heikentää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua avoimeen korkeakouluopetukseen. JYU:n näkemyksen mukaan muutos myös ohjaa osaamisensa täydennystä halajavia hakeutumaan enemmän maksuttomaan tutkintokoulutukseen. ? N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 MITÄ NYT Itsehillintä vaikuttaa verkkoshoppailuun Verkko ja digitaaliset maksutavat ovat tehneet ostamisesta vaivattomampaa. Ne myös altistavat Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan heräteostoksille. Kyselyssä tutkittiin nuorten aikuisten ostokäyttäytymistä ja suhtautumista markkinointiin digitaalisessa ympäristössä. Kyselyyn vastasi 2 318 henkilöä. Tutkimuksen mukaan etenkin kuluttajat, joiden itsehillintä on huono, kokevat sosiaalisen median verkostot ja kohdennetut mainokset hyväksi tueksi ostopäätöksille. ? vuosina helpottavan. ”On luonteva hetki antaa tapahtumalle sen ansaitsema kunniallinen päätös Jyyn järjestämänä”, Vasama sanoo. TOINEN ongelma liittyy tiloihin. Jyyn tapahtumatuottaja Suvi Liukkosen mukaan Ilokivelle voidaan yksittäisenä tapahtumapäivänä ottaa 300 asiakasta. Ennen vuonna 2016 valmistunutta Ilokiven peruskorjausta sekä alaettä yläkerran kapasiteetti on ollut suurempi. Vasaman mukaan tämä asettaa Jyrockin ”rakenteelliseen välitilaan”. Festivaalin yleisökapasiteettia isompien artistien houkuttelemiseksi ei voida juurikaan kasvattaa. ”Menetetään skaalaetuja, mitä isommissa festivaaleissa on.” ”Liian pieni ollakseen iso festivaali ja liian iso ollakseen pieni festivaali”, Vasama kuvailee tapahtumaa. KOLMAS ongelma liittyy Jyrockin tavoittavuuteen ja yleisöön. Tappiollisuus ei ole lähtökohtaisesti ongelma, mikäli tapahtuman kävijöistä tarpeeksi merkittävä osuus olisi ylioppilaskunnan jäseniä. Tällöin Jyrockia voitaisiin pitää Jyyn jäsenpalveluna ja käydä keskustelua siitä, minkä mittaluokan tappiot olisivat hyväksyttävissä. Viime vuosina näin ei kuitenkaan ole ollut. Vasama arvioi, että esimerkiksi syksyn 2023 Jyrockin kävijöistä alle sata oli Jyyn jäseniä. Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, mutta tapahtumaan myytiin normaalihintaisten lippujen lisäksi alennuslippuja eri kategorioissa, joista yksi oli opiskelijat. Kaikista myydyistä lipuista valtaosa oli normaalihintaisia lippuja. JYROCKIN virkistämiseksi on yritetty erilaisia toimia jo ennen lopettamispäätöstä. Vuonna 2023 festivaali siirrettiin järjestettäväksi syksyllä. Perinteisesti ajankohtana on ollut kevät. Jyrock tosin järjestettiin syksyllä myös vuonna 2021, jolloin syynä oli koronaviruspandemia. Vasaman mukaan tähän oli kaksi syytä. Kevät ja erityisesti huhtikuu ovat Jyyn jäsenistön näkökulmasta muutenkin täynnä tapahtumia. Samalla se rytmitti paremmin Jyyn tapahtumasektorin vuotta. ”Jyyn tapahtumavuosikellossa on perinteisesti ollut kolme isoa tapahtumakokonaisuutta: Jyrock, vuosijuhlat ja vappu. Se on jo työn organisoimisen kannalta kestämätöntä, että ne kaikki ovat samassa putkessa keväällä”, Vasama sanoo. TARKOITUKSENA on, että Jyrock ei tapahtumana lakkaisi olemasta, vaan jatkaisi vuoden 2025 jälkeen elämäänsä uuden järjestäjän alaisuudessa. Edustajisto valtuutti toiminnanjohtajan ja Jyyn hallituksen etsimään Jyrockille jatkajan. Vasaman mukaan mitään varsinaisia tunnusteluja asiaan liittyen ei olla tehty, mutta ajatuksia mahdollisista vaihtoehdoista on esitetty. Yksi vaihtoehto olisi siirtää Jyrock järjestämisestä vastaavan yhdistyksen alaisuuteen. Näin toimii nykyisin esimerkiksi Yläkaupungin yö, joka oli alkujaan Jyyn järjestämä tapahtuma. Yhdistyspohjaisuus helpottaisi myös erilaisten apurahojen saamista, joita Jyylle ei suurena taloudellisena toimijana myönnettäisi. Merkittävä osa Jyyn liikevaihdosta koostuu Soihdun alla harjoitetusta kiinteistöliiketoiminnasta. Myös muut Jyväskylässä toimivat kulttuuritoimijat saattaisivat tulla kyseeseen. ”Tämä on osa Jyyn historiaa ja ollaan ylpeitä, että on näinkin pitkäikäinen ja kansallisesti tunnistettu ja tunnettu tapahtuma. Meidän intressi on, että Jyrock jatkuu”, Vasama vakuuttaa. ? Lisäajalle hintalappu TEKSTI: HENRI HÄKKINEN L isäajan hakeminen yliopisto-opinnoille on muuttumassa maksulliseksi. Hallitus on muuttamassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista annettua valtioneuvoston asetusta siten, että isäajan hakeminen tulisi vastaisuudessa maksamaan 50 euroa. Vastaava maksu on jo käytössä ammattikorkeakouluissa. Esitystä perustellaan käytänteiden yhdenmukaistamisella ja opiskelijoiden yhdenvertaisella kohtelulla. Maksuasetukseen on tulossa myös muita muutoksia. Lukuvuosi-ilmoittautumisen unohtumisesta joutuu vastaisuudessa pulittamaan 50 euroa. Aiemmin vastaavan maksu oli 35 euroa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunta (Jyy) julkaisi maaliskuun alussa yhdessä neljän muun ylioppilaskunnan kannanoton, jossa kritisoidaan hallituksen esitystä uudesta lisäajanhakemismaksusta. "Aitoa yhdenvertaisuutta olisi poistaa maksu ammattikorkeakouluopiskelijoilta", kannanotossa kirjoitetaan. Ylioppilaskuntien mukaan toimi on ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa. Orpon hallitus on nimennyt tavoitteekseen suomalaisten koulutustason nostaminsen. "Orpon hallitus potkii sokkona palloja omaan maaliin, ja tavoite suomalaisten koulutustason nostosta jää kaukaiseksi haaveeksi", kannanotossa kirjoitetaan. Asetusmuutoksen lausuntokierros päättyi maaliskuun alussa. ? K U V A : F A N N I H E L E N I U S
• LYHÄRIT 13 Pysäköinti muuttui maksulliseksi TEKSTI: TATU HELLE A uton pysäköinti Jyväskylän yliopiston alueen pysäköintipaikoilla muuttui maksulliseksi. Uudistus astui voimaan maanantaina 11. maaliskuuta. Yliopiston selvityksen mukaan pysäköintipaikkoja ovat aiemmin käyttäneet myös autoilijat, joilla ei ole oikeutta pysäköintiin yliopiston pysäköintialueella. Uudistuksen tavoite on muun muassa vapaiden pysäköintipaikkojen lisääntyminen. Pysäköintimaksuista saatavia tuloja on yliopiston mukaan tarkoitus käyttää pysäköintialueiden ylläpitoon. PYSÄKÖINTI YLIOPISTON alueella maksetaan puhelimeen ladattavalla eParking-sovelluksella. Yliopisto perustelee KUVA: FANNI HELENI US pysäköinnin maksamista puhelinsovelluksella nykyaikaisuudella. Pysäköintisovelluksesta voi nähdä alueen vapaat parkkiruudut. Järjestelmän myötä voidaan tulevaisuudessa mahdollistaa auton lataus ja lämmittäminen pysäköintialueella siten että laskutus perustuu kulutukseen. Jyväskylän yliopiston viestinnästä kerrotaan, ettei pysäköintialueiden sisäänajoväylille tule erillisiä ajon estäviä puomeja pysäköintioikeudettomille autoilijoille. Pysäköintilipukeautomaatteja – vastaavia kuin esimerkiksi kaupungin kadunvarsien pysäköintipaikoilla – ei myöskään tule käyttöön. Henkilökunnalle ja opiskelijoille pysäköinti maksaa 0,08 euroa tunnilta ja 0,39 euron aloitusmaksun. Aloitusmaksu maksetaan joka kerta, kun aloittaa uuden pysäköintitapahtuman, joka ajoittuu maksulliselle aikavälille. Opiskelijoille ja henkilökunnalle pysäköinti on maksullista maanantaista perjantaihin kello 8–17. Henkilökuntaja opiskelijahintaisen pysäköinnin saa käyttöön kirjautumalla pysäköintisovellukseen samalla yliopiston henkilökohtaisella tunnuksella, jolla kirjaudutaan esimerkiksi yliopiston tietokoneille, Sisuun ja Moodleen. YLIOPISTON VIERAILIJOILLE pysäköinti maksaa arkisin 1,50 euroa tunnilta tai 12 euroa koko vuorokaudelta. Lauantaina ja sunnuntaina pysäköinnin enimmäisvuorokausihinta on vierailijoille 8 euroa. Liikkumisesteisille pysäköinti on tieliikennelain mukaisesti maksutonta kaikilla yliopiston pysäköintipaikoilla, kun autossa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus. Auton kuorman purkamiseen ja lastaamiseen voi pysäköintialueella käyttää maksutta pysäköintikiekolla 15 minuuttia. Pysäköintivirhemaksu on 60 euroa. Pysäköinninvalvonnasta vastaa yksityinen pysäköinninvalvontayritys Pysäköintiturva. ? YTHS taloudellisessa ahdingossa TEKSTI: FANNI HELENIUS Y lioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuoden 2024 rahoitus ei riitä kattamaan säätiön toiminnan kuluja. YTHS on julkaissut asiasta tiedotteen 3. maaliskuuta, ja kertoo siinä aloittavansa säästötoimenpiteet talouden tasapainottamiseksi. Tiedotteen mukaan YTHS haki Kelalta kuluvalle vuodella rahoitusta 98,4 miljoonaa euroa, mutta sai vain 89,9 miljoonaa. Opiskelijamäärän kasvun takia YTHS:llä on yhä enemmän asiakkaita, joka on huomioitava rahoituksessa ja henkilöstön määrässä. Koska rahoitus jäi toivottua alhaisemmaksi, henkilöstön määrää ei voida kasvattaa toivotulle tasolle. Lisäksi kasvaneisiin kustannuksiin vaikuttaa yleinen hintatason nousu. YTHS:n on silti tuotettava sen kaikki lainmukaiset palvelut. Säästötoimenpiteinä säätiö karsii suunnitelluista investoinneista, ostopalveluista, hankinnoista ja hallinnollisista kuluista. Tällä hetkellä YTHS:n palvelujen piiriin kuuluu noin 290 000 korkeakouluopiskelijaa. Määrä on kasvanut vain vuodessa 13 600 opiskelijalla. SUOMEN ylioppilaskuntien liitto (SYL) on ilmaissut huolensa YTHS:n resurssien riittämättömyydestä ja huonosta taloustilanteesta. Samalla SYL on esittänyt, että terveydenhoitosäätiön rahoitustaso tarkistettaisiin seuraavassa valtion lisätalousarviossa. SYL pitää tärkeänä, että YTHS:n erilaiset toimintamuodot pysyvät turvattuina. Lisäksi ylioppilaskuntien liitto toivoo YTHS:llä olevan myös jatkossa resursseja investoida uusiin hankkeisiin ja kehittää toimintaansa. SYL vaati eduskunnan tavoin jo viime marraskuussa, että YTHS:n riittävä rahoitustaso turvattaisiin säätiön uudessa, kuluvan vuoden alussa voimaan astuneessa rahoitusmallissa. Nyt YTHS:lle myönnetty rahoitus ei kuitenkaan kykene vastaamaan palveluntarpeen kasvun myötä nousseisiin kuluihin. ? 12 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24
• LYHÄRIT 13 LÄ HT Ö Yliopistojen rahoitusmalli uudistetaan vuodelle 2025. Se tarkoittaa sitä, että Jyväkylän rahoitusosuus opetusja kulttuuriministeriön yliopistoille jakamasta summasta pienenee. Oppilaitoksessa taloustilanne on jo valmiiksi haastava, eikä miljoonien menetyksiä ole helppo paikata. Uudistuvasta rahoitusmallista löytyy sanottavaa sekä yliopiston johdolta että opiskelijoiden etujärjestöiltä. Huolta on ilmaistu muun muassa siitä, miten muutokset vaikuttavat Jyväskylän yliopiston tulevaisuuteen ja opiskelijoiden arkeen. Rahoitusmalli on tulospainotteinen ja siten ohjaa vahvasti yliopistojen toimintaa. Se sanelee, millainen toiminta rahaa tuottaa. Uudessa mallissa muun muassa ensimmäisen tutkinnon määräajassa suorittanut opiskelija on yliopistolle entistä arvokkaampi. Uuden mallin taustalla ovat nykyisen hallituksen korkeakoulupoliittiset tavoitteet. Juttu yliopistojen rahoitusmallista alkaa sivulta 20. ? T E K S T I : F A N N I H E L E N I U S K U V I T U S : S O F I A K Y L L Ö N E N Uudelleenjako 12 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24
• 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 PELIKÄSIKIRJOITTAJA
• työn ulkopuolella Mustonen käsikirjoittaa omakustanteisesti pelejä. T arinallinen pelikäsikirjoittaminen on nimensä mukaisesti tarinankerronnan rakentamista videopeleihin. Kaikki pelit eivät ole tarinallisia, vaan tarinalliset pelit ovat oma genrensä. Pelikäsikirjoittajat kehittävät tarinoiden hahmoja, dialogia ja pelin maailman yksityiskohtia. He tekevät yhteistyötä pelisuunnittelijoiden, taiteilijoiden ja mahdollisten ääninäyttelijöiden kanssa varmistaakseen, että tarina on linjassa pelin muiden elementtien kanssa. Tarinalliset pelit ovat olleet pitkään Mustoselle tärkeitä. Hän ei kuitenkaan välttämättä olisi päätynyt käsikirjoittamaan pelejä, ellei hänellä olisi ollut paljon ystäviä, jotka tekevät pelipuolen taidetta, eli esimerkiksi piirtävät hahmoja tai tapahtumapaikkoja peleihin. Siirtymä ei lopulta ollut vaikea, sillä pelikäsikirjoittaminen ei eroa kovin radikaalisti muusta luovasta kirjoittamisesta. Luova kirjoittaminen sisältää romaania, näytelmää ja runoutta. Lähimpänä pelikäsikirjoittamista perinteisemmistä kirjallisuuden lajeista ovat elokuvaja näyttämökäsikirjoittaminen. ”Ollaan ehkä eniten tv:n ja elokuvan puoV ideopeleissä tarinat auttavat pitämään pelaajan kiinnostuneena ja osallisena tapahtumiin. Ne antavat syyn siirtyä pelissä eteenpäin. Katsoa, mitä tapahtuu seuraavaksi. Taistelet virtuaalimaailmassa sitten demonia vastaan tai luet salaisesta lokerosta löydettyä karttaa, tapahtumilla on sama lähtöpiste. Ne ovat aina käsikirjoitettuja. Tarinoita ei kuitenkaan kirjoiteta peleihin vain yhdellä tavalla. Marras Mustonen luki lapsuudessa, ja lukee edelleen. Se johti ajatukseen, että hän voisi itsekin kertoa tarinoita. ”Kirjoittaminen on mulle tärkeä itseilmaisun ja itsensä löytämisen reitti. Se on tärkeiden ajatusten laittamista sanoiksi.” Mustonen on kirjoittamisen opettaja ja sanataideohjaaja. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta kirjoittamisen maisteriopinnoista 2019, ja on opettanut yliopistolla luovaa ja akateemista kirjoittamista viimeiset kolme vuotta. ”Minulla on asiantuntemus hommassa, joka mua itseä kovasti ilahduttaa”, hän kertoo. Lukemisesta kimmokkeen saaneet tarinat eivät kuitenkaan jääneet pelkästään dokumenttiin tai kirjan kansien väliin. OpetusOvi lukittuu takanasi. Jos yrität päästä takaisin, vihollinen kuulee sen kolinan. Heti poistuttuasi lukitut vuoropuheluun vihollisdemonin kanssa. Se alkaa laulaa arvoitusta. “Kietoutunut salaisuuksiin, peittynyt valheisiin, antanut ehdot myrkyllisiin vihjeisiin” Sitten demoni hyökkää. 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 Teksti Heta Lohela Kuvat Mikko Kuparinen Kuvitus ???? Virtuaalisen tarinan synty Pelien fiktiiviset hahmot tekevät pelaajan kautta valintoja, jotka vievät juonta kohtauksesta toiseen kohti yhtenäistä tarinaa. Videopelien tarinallisuus on Marras Mustosen intohimo. Hän on pelikäsikirjoittaja. PELIKÄSIKIRJOITTAJA
• Eniten Mustonen kirjoittaa dialogia, mutta pelikäsikirjoittamiseen kuuluu myös kaikkea muuta. Jotta pelihahmo voi löytää jostakin lapun ja lukea sen hämmentyneellä ilmeellä, täytyy jonkun ensin käsikirjoittaa kohtaus. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, minkä pituiset kohtaukset ovat liian pitkiä tai lyhyitä, miten pidetään pelaajan mielenkiinto yllä sekä mitä pelaajan voidaan olettaa muistavan, jos hän pitääkin pelitauon. Pelikäsikirjoittamisessa suuressa osassa on myös narratiivinen suunnittelu eli eräänlainen taustalla oleva tarinankerronta, sillä kaikissa peleissä ei ole luettavaa tarinaa. ”Pelikäsikirjoittamisessa mietitään, miten tarinaa kuljetetaan ilman luettavia elementtejä tai niiden kanssa”, Mustonen tiivistää. Mustonen pitää dialogin kirjoittamisesta, sillä se luo peleihin moniulotteisuutta. Hän kertoo, että esimerkiksi pelin tutoriaalikohtauksessa eli tilanteessa jossa pelaajaa opetetaan tekemään hahmolla jotain, ei tarvitse olla dialogia. Kohtauksen upottaminen tarinaan voi silti olla mielenkiintoinen ratkaisu. ”Päähenkilö voi esimerkiksi opettaa taidon toiselle hahmolle.” Näin pelien tarinat syntyvät, kun niiden eri palat rakennetaan yksi kerrallaan osaksi kokonaisuutta. lella, sillä peleissä asiat eivät elä ihan niin paljon kuin näyttämöllä,” Mustonen kertoo. Pelien kirjoittamisessa on palapelimäisyyttä, jota Mustonen rakastaa. Hän pääsee ratkaisemaan ongelmia tarinan muodossa. Mitä enemmän tarina haarautuu, sitä enemmän on myös ratkaistavaa. ”Aiheutan itselleni kirjoittamisessa ongelmia, ja löydän niihin ratkaisuja.” Genret ovat Mustosen mukaan peleissä keksittyjä, kuten muuallakin kirjallisuudessa. Hän vertaa kirjoittamistaan visuaalisiin novelleihin, joissa on projektista riippuen mukana muita pelillisiä elementtejä. Visuaaliset romaanit ja novellipelit ovat Japanista lähtöisin oleva digitaalisen interaktiivisen fiktion muoto. Visuaalisista novelleista monelle tulee mieleen romantiikka, mutta sen kirjoittaminen ei kiinnosta Mustosta. Hänen tarinoissaan on yleensä toisenlaisia ihmissuhteita tai ei ihmissuhteita lainkaan. Mustonen ei pyöri projekteissaan reaalimaailmassa. Hän kirjoittaa spekulatiivista fiktiota eli spefiä. Siihen kuuluvat fantasia, scifi ja kauhukirjallisuus. Kiinnostus reaalimaailman ulkopuoliseen kumpuaa hänen kirjoitustyylistään. Mustoselle on ominaista kertoa asioita erilaisten teemojen ja symbolien kautta, minkä vuoksi aiheet siirtyvät helposti tunnetun todellisuutemme ulkopuolelle. M ustoselle pelihahmosta tekee mielenkiintoisen se, että sillä on jokin sisäinen konflikti. ”On hyvä kirjoittaa myös itsevarmoja hahmoja, mutta tärkeää on se, että heissä on jotain säröä. Tällöin on jotain mihin tarttua. Myös sivuhahmossa tai antagonistissa on hyvä olla jotain, mikä tekee siitä persoonallisen.” Pelikäsikirjoittamisessa pitää olla Mustosen mukaan uskollinen hahmoille. Pelaajan luottamus on helpompi menettää verrattuna tavallisen lukijan luottamukseen, sillä pelaaja kokee pelin konkreettisten valintojen kautta olevansa aktiivisempi osa tarinaa. Käsikirjoittajan vastuulla on, että tarina on vetävä, looginen alusta loppuun ja se palvelee pelin tarkoitusta. Mustosen mukaan käsikirjoittaja saattaa kuitenkin ehdottaa esimerkiksi minkälaista mekaniikkaa pelaajan valintoihin liittyy. Mekaniikoilla tarkoitetaan pelin sisäisiä toimintamalleja ja sääntöjä. Ne kuvaavat pelin päämäärää, miten sen voi saavuttaa ja mitä tapahtuu, kun se saavutetaan. ”Esimerkiksi kuinka paljon pelaaja on kehittänyt hahmon karismaa voi vaikuttaa siihen, pystyykö hän valitsemaan jonkin vastauksen. Pelaaja voi vaikuttaa päätöksillään myös siihen, mikä päähenkilölle on tärkeää”, hän kertoo. Demonit olivat jalkasotilaita suuressa sodassa. Todellisia uskojia, ja erittäin tarkkoja oman alansa asiantuntijoita. Asioista, joihin he tarttuvat tulee osa heidän identiteettiään. Demonikuningas oli varjo, kaatunut enkeli. Asiantuntija ja taktikko. Hän halusi ohjata taistelua kaukaa ja piti matalaa profiilia. Todellinen nukkemestari, mutta lopulta hän paljastui. Se ei ollut kuitenkaan hänen loppunsa. 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 PELIKÄSIKIRJOITTAJA
• M ustoselle pelihahmosta tekee mielenkiintoisen se, että sillä on jokin sisäinen konflikti. ”On hyvä kirjoittaa myös itsevarmoja hahmoja, mutta tärkeää on se, että heissä on jotain säröä. Tällöin on jotain mihin tarttua. Myös sivuhahmossa tai antagonistissa on hyvä olla jotain, mikä tekee siitä persoonallisen.” Pelikäsikirjoittamisessa pitää olla Mustosen mukaan uskollinen hahmoille. Pelaajan luottamus on helpompi menettää verrattuna tavallisen lukijan luottamukseen, sillä pelaaja kokee pelin konkreettisten valintojen kautta olevansa aktiivisempi osa tarinaa. Käsikirjoittajan vastuulla on, että tarina on vetävä, looginen alusta loppuun ja se palvelee pelin tarkoitusta. Mustosen mukaan käsikirjoittaja saattaa kuitenkin ehdottaa esimerkiksi minkälaista mekaniikkaa pelaajan valintoihin liittyy. Mekaniikoilla tarkoitetaan pelin sisäisiä toimintamalleja ja sääntöjä. Ne kuvaavat pelin päämäärää, miten sen voi saavuttaa ja mitä tapahtuu, kun se saavutetaan. ”Esimerkiksi kuinka paljon pelaaja on kehittänyt hahmon karismaa voi vaikuttaa siihen, pystyykö hän valitsemaan jonkin vastauksen. Pelaaja voi vaikuttaa päätöksillään myös siihen, mikä päähenkilölle on tärkeää”, hän kertoo. P eleissä hahmo on pelaaja ja pelaaja hahmo, jolle pelikäsikirjoittaja tarjoaa kiinnostavia valintoja. Montaa eri tarinan muotoa yhtäaikaisesti kuljettavaa kerrontaa kutsutaan haarautuvaksi dialogiksi. ”Haarautuvassa dialogissa haastavinta on, miten paljon eriäviä vaihtoehtoja henkilöille pystyy antamaan jotta se tuntuu silti samalta hahmolta”, Mustonen kertoo. Tämä tekee suunnittelusta tärkeää. Mustosen mukaan silloin täytyy olla valmis ydin, joka sisältää hahmon tavan olla ja kommunikoida; ne asiat, jotka ovat sille järkähtämättömän tärkeitä, ja asiat, joista se on valmis joustamaan. Haarautuva dialogi vaatii siis perustavanlaatuisen ymmärryksen luodun päähenkilön persoonallisuudesta, jonka kautta pelin valintoja tehdään. Jokaisella kerronnan haaralla on oma päätöksensä. Mustosen mukaan lopetukset saavat päähenkilön kannalta eri painoarvoja ja merkityksiä, mutta ne eivät johda jäykästi joko onnistumiseen tai tragediaan. ”Tykkään kirjoittaa niin, että mikään valinta ei ole suoranaisesti huono.” Hän kertoo, että täytyy löytää tasapaino uskollisuuden ja uskottavuuden välillä. Jos pelaaminen on jatkuvasti samanlaista, mikä motivaatio pelaajalla on tehdä eri vaihtoehtoja? Toisin sanoen Mustosen mukaan Nyt edessäsi on valinta. [Vaihtoehto 1] Kerro demonille, ettet anna hänen pelotella sinua. [Vaihtoehto 2] Huuda, että et valinnut tätä. [Vaihtoehto 3] Uhkaa demonia. pelaajan valinnat eivät saa tuntua tyhjältä kliksuttelulta. ”Minulle näiden rajojen etsiminen on kauhean hauskaa.” Joitain asioita pelissä on kuitenkin lopulta käytännön syistä lukittava. Esimerkiksi minkä hahmojen kanssa pelaaja haluaa loppupelin toimia. ”Ettei narratiivi räjähdä täysin käsiin”, Mustonen tiivistää. K uten television ja elokuvien puolella, pelikäsikirjoittamisessa on olemassa visuaalinen osa, joka pitää huomioida. Se tuo kirjoittamiseen uuden puolen. Mustonen kertoo ajattelevansa, että jos on kerran mahdollisuus kokeilla ja kertoa visuaalisesti, niin miksi niin ei tehtäisi. ”Toisin sanoin jos mulla on halu ja mahdollisuus laittaa tarinaan lohikäärmeitä, niin miksi en tekisi niin?” Pelin maailmasta saattaa olla kuitenkin päätetty jo paljon ennen kuin käsikirjoittaja liittyy projektiin. Silloin käsikirjoittajalla on vähemmän liikkumavaraa, mutta hän voi saada vielä joitain omia ideoita läpi tapahtumapaikoista tai hahmojen välisistä suhteista. Liikkuvaan junaan hyppääminen on Mustosen mukaan haastavaa, sillä asioiden keksiminen on vaativampaa silloin kun täytyy sisäistää projektiin luotu valmis pohja. Mustosen mukaan käsikirjoittajan näköTutustu hahmon mukana aiempaa laajempaan ja vaarallisempaan maailmaan. Auta häntä navigoimaan tässä uudessa todellisuudessa, jossa on mitä kummallisempia demoneita ja synkkiä perheen salaisuuksia. Nyt on aika avata silmät ja tehdä salapoliisityötä. 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 PELIKÄSIKIRJOITTAJA
• Nyt kun sinut on viritetty demonien maailmaan, voittamisen ei pitäisi olla kovin vaikeaa — Oletko valmis? kulmasta visuaalisuus näkyy siinä, että pitää neuvotella millaisia eri hahmoja tai paikkoja peliin luodaan. Käsikirjoituksessa täytyy mainita esimerkiksi se, minne tapahtumat sijoittuvat ja minkälainen ilme hahmolla on. Visuaalisuus ei ole kuitenkaan yksilölaji. Se tuo pelin kohtausten kirjoittamiseen ja maailmanrakennukseen rajoja. ”Omakustantaisissa peliprojekteissa ei voi esimerkiksi kirjoittaa, että yleisössä istuu 500 henkilöä”, Mustonen kertoo. Isommat peliprojektit ovat yhteisöllisiä. Käsikirjoittajat, koodarit sekä taideja audiopuoli ovat jatkuvasti tekemisissä toistensa kanssa. Koordinointi eri osastojen välillä tapahtuu tiettyjen yhteyshenkilöiden kautta. Kaiken pitää tapahtua yhteistyössä ennen kaikkea resurssien kannalta. Kuinka monta tehtävää ja lopputulosta peliin voidaan koodata? Miten monta tapahtumapaikkaa, henkilöä ja ilmettä taidepuoli ehtii piirtämään? Tämä korostaa entisestään suunnittelun merkitystä peliprojekteissa. ”Ennen dialogia pitää olla olemassa narratiivinen runko eli koko pelin iso tarina”, Mustonen kertoo. 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 PELIKÄSIKIRJOITTAJA
• D ialogi, painavammat kohtaukset ja käännekohdat. Mustosen lempiasia kirjoittamisessa on se, kun hän pääsee kirjoittamaan jotain, mikä joko on tarinalle keskeistä, tai hänelle itselleen kiinnostavaa. ”Kaikessa kirjoittamisessa on tärkeää, että löytää sisäisen motivaation. Mikä tässä minua kiinnostaa? Mitä kohti voin mennä?” Isoja peliprojekteja saatetaan tehdä vuosia, joten motivaation säilyttäminen on myös käytännön tasolla tarpeellista. Mustonen miettii, että jossain vaiheessa olisi mukavaa työskennellä pelialalla. Tällä hetkellä pelikäsikirjoittajia tai narratiivisia suunnittelijoita ei palkata kuitenkaan paljoa, edes opetuspuolelle. Pelikäsikirjoittamiseen ei ole nimittäin Suomessa koulutusta. Mustonen rohkaisee kaikkia pelikäsikirjoittamisesta kiinnostuneita tulemaan mukaan gamejameihin eli pelirakennustapahtumiin. Lisäksi netistä löytyy paljon ohjeita ja ohjelmia, joissa on valmiita pelipohjia mistä aloittaa. Tässä tekstissä käytetyt esimerkit on muotoiltu Demonic Delight -pelin käsikirjoituksesta, jota Mustonen oli mukana tekemässä. Joskus tarinat jäävät kuitenkin tekstiksi dokumenttiin tai jumiin muihin projektin vaiheisiin. Pelistä ei nimittäin koskaan julkaistu valmista versiota. ”On ok kirjoittaa vain harjoitellakseen”, Mustonen toteaa. ? Lähde: Jutussa käytetty käsikirjoitus: Demonic Delight (2021). Marras Mustonen, Mathias Nordberg, Petri Piiroinen ja Steve Peacock. 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 PELIKÄSIKIRJOITTAJA KEVÄT 2024 WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.fI TO 21.3. PE 22.3. LA 23.3. KE 27.3. TO 28.3. PE 29.3. LA 30.3. PE 4.4. LA 5.4. LA 6.4. KE 10.4. TO 11.4. PE 12.4. LA 13.4. TO 18.4. PE 19.4. LA 20.4. sU 21.4. TO 25.4. PE 26.4. LA 27.4. TI 30.4. PE 3.5. LA 4.5. KE 8.5. TO 9.5. PE 10.5. LA 11.5. PE 17.5. LA 18.5. PE 24.5. VIIVI SOEN (sE) SAMI YAFFA SIGH (JP) , VERMILIA HUORA, LALA SALAMA SAIMAA, YSTÄVÄT YONA TURMION KÄTILÖT PEHMOAINO , ELSI SLOAN A.W. YRJÄNÄ DON JOHNSON BIG BAND NEW MODEL ARMY (UK) , SARPARANTA BROTHER FIRETRIBE ARPPA IISA , M MOKOMA , LASTOUT MOKOMA VV , ZETRA (UK) VILMA ALINA ARE , JUKKA NOUSIAINEN TRIO + MUITA DEATHCHAIN, UNKNOWN SUBJECT , MICHAEL MONROE YLÄKAUPUNGIN YÖN TUKIKEIKKA: UNKNOWN DEATh fEsT: URSUS FACTORY , HENE JÄÄSALO DON HUONOT JAMBO & BAND , SHAKKII LIISA AKIMOF & YÖKERHO DIABLO ATOMIROTTA UNBORN GENERATION , OMNIVORTEX KEMMURU LUNA KILLS , ST. AURORA , DELTA ENIGMA RYTMIHÄIRIÖ , HYLJÄTYT , KIVESVETO GO GO LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! JELMU RY ESITTÄÄ: LA 6.4 . LA 30.3 . LA 13.4 . LA 27.4 . LA 4.5 . AIVOVUOTO FM2000 MEN IN THE BOX PLAYs ALICE IN ChAINs MIKKO ALATALO THE KINKY THING A TrIBUTE TO KINGsTON WALL
• Teksti ja grafiikka: Fanni Helenius Kuvitus: Sofia Kyllönen 20 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 21 YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLI RAHAT RAHAT HUPEHUPENEVAT NEVAT
• K olme miljoonaa euroa. Sen verran Jyväskylän yliopiston rahoitus vähenee, kun yliopistojen uusi rahoitusmalli tulee voimaan vuoden 2025 alussa. ”Iso pettymys meille”, Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala toteaa. Uutta rahoitusmallia on valmistellut opetusja kulttuuriministeriön (OKM) asettama työryhmä. Se julkaisi viimeisimmän ehdotuksensa malliin tulevista muutoksista tammikuun puolivälissä. ”Teimme työryhmälle tiettäväksi, ettei tämä ole meidän mielestämme hyvä asia. Mutta voin sanoa, että pöydällä oli sellaisiakin vaihtoehtoja, jotka olisivat olleet vielä huonompia Jyväskylän kannalta. Näistä kaikista vaihtoehdoista tämä oli pienin paha”, Ojala kertoo. Työryhmä on laskenut yliopistojen edellisvuosien tulosten perusteella, miten OKM:n myöntämä perusrahoitus oppilaitosten välillä jatkossa jakautuisi. Muutokset perustuvat hallituksen koulutuspoliittisiin tavoitteisiin. Maan kuuden suurimman yliopiston joukosta Jyväskylä tulisi kärsimään eniten sekä euromäärällisesti että suhteellisesti. S uuri syy sille, miksi jotkut yliopistot häviävät ja toiset voittavat on rahoitusmallin tulosperustaiset mittarit. Yli 80 prosenttia OKM:n perusrahoituksesta jaetaan sen mukaan, miten oppilaitokset menestyvät eri mittareilla. Puhutaan niin sanotusta indikaattoripohjaisesta rahoituksesta. Työryhmä teki mittareihin kaksi merkittävää muutosta. Joukkoon lisättiin uusi ensikertalaisista opiskelijoista palkitseva mittari. Jatkuvan oppimisen eli avoimessa yliopistossa suoritettujen opintopisteiden määrää huomioivan mittarin painoarvoa puolestaan laskettiin neljästä prosentista kolmeen prosenttiin. Toinen työryhmän tekemä merkittävä muutos liittyi rahoitustekijöiden kertoimiin, joilla OKM säätelee mittarien ohella perusrahoituksen jakautumista. Esimerkiksi eri alojen tutkintoihin pätevät eriarvoiset kertoimet. Työryhmän ehdotelmassa toisen samantasoisen tutkinnon kerrointa alennettaisiin 0,7 prosentista 0,5 prosenttiin ja tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen kerrointa taas nostettaisiin 1,5 prosentista 1,8 prosenttiin. Hyötyviä yliopistoja ovat muun muassa Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto. Jyväskylän ohella Taideyliopisto tulisi taas kärsimään suuret menetykset. Sen osuus rahoituksesta suhteutettuna muihin yliopistoihin pienenee jopa 6,7 prosenttia. Uudella rahoitusmallilla työryhmä perustelee vähentävänsä koulutuksen kasautumista ja kannustavansa yliopistoja ottamaan sisään yhä enemmän ensikertalaisia, jotta korkeakoulutettujen nuorten määrää saataisiin nostettua. S uomen yliopistojen rahoitusmalli on yksi maailman tulospainotteisimmista. Haittapuoliin lukeutuu se, että pienillä muutoksilla voi olla rajut vaikutukset yksittäisiin yliopistoihin. Jatkuvan oppimisen painoarvon lasku selittää sen, miksi Jyväskylän yliopiston arvioidaan pärjäävän heikosti uuden mallin mittareilla. ”Totta kai tämä tuntuu epäreilulta”, Jyväskylän yliopiston talousja palvelujohtaja Päivi Seppä sanoo. ”Tässä konkretisoituu se, että jos olet jollain osa-alueella kokoasi suurempi, poliittisten linjausten muuttuessa vaikutukset ovat yksittäiselle yliopistolle, kuten nyt meille, liian mittavat”, hän jatkaa. Seppä ja Ojala eivät kumpikaan osanneet odottaa, että jatkuvan oppimisen painoarvoa laskettaisiin. Päinvastoin Jyväskylän yliopisto on suunnitelmallisesti pyrkinyt kasvattamaan avointa yliopistoaan ja onnistunut siinä. Sen avoin yliopisto on maan suurin. Korkeakoulujen uuden rahoitusmallin myötä Jyväskylän yliopisto menettää rahaa. Siksi edessä on säästöjä ja sopeutumista. Oppilaitoksen taloudellinen tilanne on nyt haastava. 20 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 21 YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLI
• Sepän mukaan myös ehdotus lisätä ensikertalaisten opiskelijoiden määrä yhdeksi mallin rahoitustekijöistä saattaa olla Jyväskylän yliopiston kannalta epäedullinen valinta. Yliopistolla on vain rajalliset mahdollisuudet kasvattaa kokoaan tai hyväksyä opiskelemaan yhä enemmän ensikertalaisen kriteerit täyttäviä hakijoita. V aikka muutaman miljoonan menetys on vähän suhteutettuna Jyväskylän yliopiston vuosittaiseen yli kahdensadan miljoonan euron budjettiin, Sepän mukaan summaa ei voi vähätellä. ”Se on jostain pois. Meidän taloudellinen tilanteemme ei ole sellainen, että voisimme sopeutua kolmen miljoonan vähennykseen vaivattomasti.” Yliopiston kokonaisliikevaihdosta noin kaksi kolmasosa muodostuu OKM:n perusrahoituksesta. Sepän mukaan yliopisto voi pääsääntöisesti päättää itse, mihin se tämän rahan käyttää. Varat ovat menneet yliopiston perustoimintaan. Menetettyjä euroja on vaikea kompensoida. Hankalassa taloustilanteessa Jyväskylän yliopiston on säästettävä jostain. Rehtori Ojalan mukaan viime syksynä on aloitettu ”pehmeitä sopeuttamistoimia”, joilla on onnistuttu säästämään noin miljoona euroa. Se ei riitä. Yliopiston budjetti on jo edeltävinä vuosina ollut alijäämäinen. Perustehtävien turvaamiseksi olisi saatava lisää rahaa. Tähän mennessä sitä on hankittu SYL:llä on ollut edustus myös OKM:n mallia valmistelevassa työryhmässä. SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija Heidi Rättyän mukaan näkemykset muun muassa muutosten tehottomuudesta on tuotu mallin valmisteluvaiheessa esille. Opiskelijoita edustavat äänet jäivät kuitenkin alakynteen. Työryhmässä on kuultu kriittisiä kannanottoja myös korkeakoulujen edustajilta, mutta lopulta enemmistö oli valmis hyväksymään uuden mallin. Rättyä näkee, ettei yliopistoilla ole riittäviä keinoja vastata niille asetettuihin uusiin rahoituskriteereihin. ”Valmistumisnopeuteen vaikuttaa huomattavasti se, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja mitä opiskelijat päättävät itse tehdä. Jos katsomme, mitä Orpon hallitus tällä hetkellä tekee, niin opiskelijoiden toimeentulo heikkenee ja todennäköisesti valmistuminenkin tulee hidastumaan. Toki yliopistoissa voidaan kannustaa valmistumaan ja parantaa ohjausta, mutta tilastoissa näkyvät vaikutukset ovat vähäiset.” Rättyän mukaan vaikuttamisen paikat ovat rahoitusmallin suhteen nyt pitkälti käytetty. Myös Ojala ja Seppä arvioivat, että viimeisin ehdotelma on paikkansapitävä pieniä hienosäätöjä lukuun ottamatta. T oisaalta sekä yliopistoissa että etujärjestöissä odotettiin malliin suurempia rakenteellisia uudistuksia sekä hyvässä että pahassa. Tulosperustaisuutta vahvistamalla uusi malli noudattelee edeltäjiään. muun muassa realisoimalla yliopistolle kertynyttä pääomaa. ”Ei me tässä romahtamassa olla, mutta joudumme tekemään ehkä myös isompia säästötoimia,” Ojala sanoo. Niillä hän ei kuitenkaan suostu vielä spekuloimaan. Seppä puolestaan viittaa mahdollisuuteen, ettei yliopisto osittain säästösyistä toimisi jatkossa enää kaikissa kampusalueen rakennuksissa. Ojala kertoo keskustelleensa tiedeja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok) kanssa mahdollisuudesta siirtymäaikaan, joka helpottaisi Jyväskylän yliopistoa sopeutumaan uuteen rahoitusmalliin. Käytännössä siirtymäaika tarkoittaisi muutaman vuoden lisärahoitusta. O petusja kulttuuriministeriön rahoitusmallilla on vahva yliopistoja ohjaava vaikutus. Jos haluaa olla yliopisto, jolle OKM kohdentaa rahojaan, on mallin ehtoihin sopeuduttava. Eriäviä mielipiteitä uusista säädöksistä ovat professoriliiton ohella esittäneet muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (Jyy). Molemmat opiskelijoita edustavat tahot ovat jättäneet ehdotelmasta lausunnon, jossa esimerkiksi ensikertalaisista opiskelijoista muodostuvaa uutta rahoitustekijää ja tavoiteajassa valmistuneiden entistä korkeampaa kerrointa ei nähdä tarkoituksenmukaisina uudistuksina. 23 YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLI 22 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 Taulukoissa on vertailtu euroissa rahoituskaudella 2021–2024 käytössä olleen rahoitusmallin ja kaudelle 2025– 2028 ehdotetun rahoitusmallin vaikutuksia yliopistojen välisiin rahoitussuhteisiin. -50 000 -1 000 000 -2 000 000 -3 000 000 -1 500 000 -2 500 000 Jyväskylän yliopisto Taideyliopisto Lapin yliopisto
• SYL:llä on ollut edustus myös OKM:n mallia valmistelevassa työryhmässä. SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija Heidi Rättyän mukaan näkemykset muun muassa muutosten tehottomuudesta on tuotu mallin valmisteluvaiheessa esille. Opiskelijoita edustavat äänet jäivät kuitenkin alakynteen. Työryhmässä on kuultu kriittisiä kannanottoja myös korkeakoulujen edustajilta, mutta lopulta enemmistö oli valmis hyväksymään uuden mallin. Rättyä näkee, ettei yliopistoilla ole riittäviä keinoja vastata niille asetettuihin uusiin rahoituskriteereihin. ”Valmistumisnopeuteen vaikuttaa huomattavasti se, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja mitä opiskelijat päättävät itse tehdä. Jos katsomme, mitä Orpon hallitus tällä hetkellä tekee, niin opiskelijoiden toimeentulo heikkenee ja todennäköisesti valmistuminenkin tulee hidastumaan. Toki yliopistoissa voidaan kannustaa valmistumaan ja parantaa ohjausta, mutta tilastoissa näkyvät vaikutukset ovat vähäiset.” Rättyän mukaan vaikuttamisen paikat ovat rahoitusmallin suhteen nyt pitkälti käytetty. Myös Ojala ja Seppä arvioivat, että viimeisin ehdotelma on paikkansapitävä pieniä hienosäätöjä lukuun ottamatta. T oisaalta sekä yliopistoissa että etujärjestöissä odotettiin malliin suurempia rakenteellisia uudistuksia sekä hyvässä että pahassa. Tulosperustaisuutta vahvistamalla uusi malli noudattelee edeltäjiään. Jyyssä ollaan jopa tyytyväisiä uuden mallin kokonaisuuteen. Ylioppilaskunnan hallituksen korkeakoulupolitiikasta vastaava jäsen Heli Ylikoski pitää tärkeänä, että esimerkiksi opiskelijoilta kerätty palaute on päätetty säilyttää rahoitustekijänä. Ylikosken mukaan mallin konkreettisia vaikutuksia voi vasta arvailla. ”Pitää seurata, miten tämä tulee vaikuttamaan yliopiston yleiseen talouteen, koska se vaikuttaa suoraan siihen, mitä ja miten meillä voi opiskella.” Jyystä ja SYL:stä nostetaan esille, että uudesta rahoitusmallista saattaa seurata muun muassa rajoitteita sivuaineiden laajuuteen. Lisäksi opiskelijoiden etujärjestöt ovat katsoneet, että toisen tutkinnon suorittamisesta saattaa tulla kohtuuttoman hankalaa, jos korkeakoulut alkavat suosia ensikertalaisia yhteishaussa entistä enemmän. Ylikoski ymmärtää tilanteen olevan ikävä myös Jyväskylän yliopiston henkilöstön kannalta. Hän toivoisi johdolta selkeämpää viestintää väistämättä edessä olevista säästötoimista, ettei keskustelu niistä jäisi ainoastaan henkilöstön ja opiskelijoiden spekuloinnin varaan. ”Yliopiston johdossa painotetaan, etteivät opiskelijat ole vain resurssi ja numeroita. Tilanne pakottaa meidät kuitenkin ajattelemaan rahaa ja sitä, miten tutkinnot saadaan nopeasti ulos, vaikka haluttaisiin ajatella jotain muuta kuten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.” U uden rahoitusmallin on määrä olla voimassa OKM:n ja yliopiston välisen nelivuotisen tulossopimuskauden ajan, jonka jälkeen uudistuksia on mahdollista tehdä jälleen vuonna 2028. Neljä vuotta on lyhyt aika sille, että mallin ohjausvaikutukset alkaisivat näkyä yliopistojen tuloksissa. Ojala toivoisi OKM:n rahoitukseen pitkäjänteisempiä muutoksia. Se helpottaisi myös yliopiston sisällä tehtävää strategiatyötä. Jyväskylän yliopistolla ei ole ollut samanlaista mahdollisuutta kasvaa kuin esimerkiksi Tampereen ja Turun yliopistoilla, joissa alueen korkeakouluja on yhdistetty yhdeksi toimijaksi. Vielä 2000 luvun alussa Jyväskylä oli tutkintomäärissä maan toiseksi suurin yliopisto. Näin ei enää ole. ”Olemme kasvaneet viimeisen 20 vuoden aikana, mutta vaikka nostaisimme tutkintojen määrää paljon, niin muutkin nostavat, emmekä saa silloin yhtään sen enempää rahaa mallin kautta.” Pitkässä juoksussa tuloksia painottavilla mittareilla ei olla Ojalan mukaan onnistuttu merkittävästi kasvattamaan tutkintomääriä. Rehtori ei usko, että tulevatkaan muutokset johtaisivat hallituksen tavoitteeseen, jossa nuorista aikuisista 50 prosenttia tulisi olla korkeasti koulutettuja. Indikaattoripohjainen rahoitus on ohjannut yliopistoja toimimaan yhdenmukaisesti. Ojalan mielestä tiedeja koulutuspoliittisesti Jyväskylän voisi olla järkevää tehdä irtiottoja ja profiloitua, vaikkei rahoitusmalli siihen kannustakkaan. S uuri osa aloitteista on liittynyt ylioppilaskuntaan. Jyviva ehdotti 2010 ”eettisen hyödykeja palveluhankinnan ohjeistusta konsernille”. Periaatteena on suosia ostopäätöksissä kotimaista, kotimaisomisteista ja ympäristöystävällistä palvelutuotantoa kalevalais-ekologisten periaatteiden mukaisesti. Mitävittua-kerho teki 2015 aloitteen ”ympäristötoiminnan uskottavuuden lisäämiseksi”. Ylioppilaskunnan mukaan ”JYY pyrkii olemaan ympäristöasioissa tiennäyttäjä”, ryhmä kirjoitti aloitteessaan. Joidenkin näistä ”tiennäytöistä” voidaan kuitenkin havaita olevan perusteettomia ja jopa vääriä. Ryhmä oli poiminut aloitetekstiinsä esimerkkejä ”ongelmakohdista”, kuten: Jätteistä neuvotaan: ”Älä koskaan polta suolaisia elintarvikepakkauksia, kuten makkarapaketteja, koska suolasta muodostuu palaessaan erittäin haitallisia klooriyhdisteitä.” Laajahkon kemiallisen ensi-intuition perusteella tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, ja ohje vaikuttaa kirjoittajan puutteellisesta kemian tuntemuksesta syntyneeltä virhekäsitykseltä. Väitteellä ei ole kuitenkaan lähdettä, joten sen todenpe23 YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLI 22 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 "SE ON JOSTAIN POIS.MEIDÄN TALOUDELLINEN TILANTEEMME EI OLE SELLAINEN, ETTÄ VOISIMME SOPEUTUA KOLMEN MILJOONAN VÄHENNYKSEEN VAIVATTOMASTI." 200 000 600 000 1 000 000 1 400 000 1 800 000 2 200 000 Taideyliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Aalto-yliopisto Lä hd e: Op et us ja ku lt tu ur im in is te ri ö
• räisyyttä ei pystytä suoraan tarkistamaan. U uden rahoitusmallin on määrä olla voimassa OKM:n ja yliopiston välisen nelivuotisen tulossopimuskauden ajan, jonka jälkeen uudistuksia on mahdollista tehdä jälleen vuonna 2028. Neljä vuotta on lyhyt aika sille, että mallin ohjausvaikutukset alkaisivat näkyä yliopistojen tuloksissa. Ojala toivoisi OKM:n rahoitukseen pitkäjänteisempiä muutoksia. Se helpottaisi myös yliopiston sisällä tehtävää strategiatyötä. Jyväskylän yliopistolla ei ole ollut samanlaista mahdollisuutta kasvaa kuten esimerkiksi Tampereen ja Turun yliopistoilla, joissa alueen korkeakouluja on yhdistetty yhdeksi toimijaksi. Vielä 2000-luvun alussa Jyväskylä oli tutkintomäärissä maan toiseksi suurin yliopisto. Näin ei enää ole. ”Olemme kasvaneet viimeisen 20 vuoden aikana, mutta vaikka nostaisimme tutkintojen määrää paljon, niin muutkin nostavat, emmekä saa silloin yhtään sen enempää rahaa mallin kautta.” Pitkällä aikavälillä tuloksia painottavilla mittareilla ei olla Ojalan mukaan onnistuttu merkittävästi kasvattamaan tutkintomääriä. Rehtori ei usko, että tulevatkaan muutokset johtaisivat hallituksen tavoitteeseen, jossa nuorista aikuisista 50 prosenttia tulisi olla korkeasti koulutettuja. Indikaattoripohjainen rahoitus on ohjannut yliopistoja toimimaan yhdenmukaisesti. Ojalan mielestä tiedeja koulutuspoliittisesti Jyväskylän voisi olla järkevää tehdä irtiottoja ja profiloitua, vaikkei rahoitusmalli siihen kannusta. 25 YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLI 24 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 "JOUDUMME TEKEMÄÄN EHKÄ MYÖS ISOMPIA SÄÄSTÖTOIMIA."
• J ylkkäri soitti viidelle keskisuomalaiselle kansanedustajalle ja kysyi, mitä mieltä he ovat uudesta Jyväskylän yliopistolle ei-niin suopeasta rahoitusmallista, jonka taustalla ovat hallituksen korkeakoulupoliittiset tavoitteet. Toimitus tavoitti kolme opposition edustajaa: Jani Kokon (sd), Bella Forsgrénin (vihr) ja Petri Honkosen (kesk). Kansanedustaja Kaisa Gardewia (ps) ja Sinuhe Wallinheimoa (kok) ei saatu haastatteluun useista yhteydenotoista huolimatta. Oppositiossa olevat kansanedustajat olivat yhtä mieltä siitä, että uusi rahoitusmalli kohtelee Jyväskylän yliopistoa epäoikeudenmukaisesti. Forsgrén ja Kokko katsovat molemmat mallin ongelmaksi sen, ettei se huomioi yliopistojen erityispiirteitä. ”Malli ei kannusta yliopistoja kehittämään omaa toimintaansa, jos se merkitsee sitä, että rahoituksesta leikataan,” Kokko sanoo. Hänen mielestään korkeakoulupolitiikassa pitäisi tehdä päätöksiä, jotka kannustaisivat yliopistoja löytämään omia vahvuuksiaan. Kunkin yliopiston ydinosaamisen huomioiminen rahoitusmallissa auttaisi Forsgrénin mukaan turvaamaan monimuotoisen korkeakoulutuksen toteutumisen. ”Se on rikkaus ja edellytys yhteiskunnan laaja-alaiselle sivistykselle,” hän sanoo. H onkosen mukaan tilanne on Jyväskylän kannalta huolestuttava. Hän toimi viime hallituskauden lopulla tiedeja kulttuuriministerinä ja arvioi Jyväskylän yliopiston menestyneen edeltävän mallin mittareilla kohtalaisesti. Nyt tilanne on kääntymässä huonompaan suuntaan. ”Jyväskylässä on tehty laadukasta työtä pitkäjänteisesti. Tässä on kyse myös alueellisesta edunvalvonnasta ja valitettavasti pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku ovat nykyisellä hallituskaudella rohmunneet eniten resursseja,” Honkonen sanoo. Kokon mukaan on luonnollista, että resursseja kohdistetaan alueille, joihin väestön sisäinen muuttoliike suuntautuu. Se luo kuitenkin epätasapainoisen tilanteen Suomen laajaan korkeakoulukenttään. Kokko uskoo, että Jyväskylä säilyttää leikkauksista huolimatta asemansa keskeisenä toimijana maan korkeakoulujen joukossa. ”Näen yliopiston tulevaisuuden vahvana. Se on olennainen osa myös koko Jyväskylän ja Keski-Suomen vetovoimaa,” hän toteaa. J yväskylän yliopiston rahoituksen lisäksi kolmea kansanedustajaa huolestuttaa korkeakoulupolitiikan yleinen suunta nykyisellä hallituskaudella. ”Koulutuksesta leikkaaminen ei ole koskaan järkevää. Silloin leikkaa myös tulevaisuuden kasvusta,” Kokko kiteyttää. Forsgrénin mukaan konkreettisia esimerkkejä hallituksen epäjohdonmukaisesta korkeakoulupolitiikasta ovat muun muassa opiskelijoiden tulotason heikentäminen ja kansainvälisiin opiskelijoihin kohdistuvat toimet, kuten opiskelulupien tiukentaminen ja nousevat lukukausimaksut. Hänen mukaansa korkeakouluja tiedepolitiikan ytimessä tulisi olla sivistys, joka edellyttää, että riittävään perusrahoitukseen ja opetuksen laadun säilyttämiseen panostettaisiin. Sivistystä edistävän rahoitusmallin ohella Forsgrén näkee, että opiskelijoiden hyvinvointiin ja toimeentuloon tulee satsata. Pelkkiä risuja oppositio ei anna. Honkonen pitää Opetusja kulttuuriministeriön tohtorikoulutukseen suuntaamaa 255 miljoonan euron lisärahoitusta hyvänä avauksena ja toivoo kokeilulta positiivisia tuloksia. ? KUVAT: EDUSKUNTA P e t r i H o n k o n e n ( k e s k ) B e l l a F o r s g r é n ( v i h r ) J a n i K o k k o ( s d ) 25 YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLI 24 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 Näin kansanedustajat kommentoivat rahoitusmallia "JOUDUMME TEKEMÄÄN EHKÄ MYÖS ISOMPIA SÄÄSTÖTOIMIA."
• Teksti: Timi Kärki Kuvitus: Maria Hallikainen Kuvat: Jyväskylän yliopiston tiedemuseo / Avoimen tiedon keskus 27 26 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 PROGRESSIIVISEN YMPÄRISTÖN KONSERVATIIVINEN PERINNE Jyy juhlii maaliskuussa 90-vuotista olemassaoloaan isoilla ja kalliilla juhlilla. Pyöreiden vuosin juhlistaminen prameaan tyyliin ei kuitenkaan aina ole käynyt laatuun. VUOSIEN JUHLAT
• M aaliskuun loppupuolella järjestettävissä Jyyn vuosijuhlissa tuskin muistellaan sotaa tai syödään kettukarkkeja. Eikä lonkan murtuminen ole juhlijoiden akuutti huolenaihe, vaikka eihän Suomen keväästä koskaan tiedä. Kovin tavanomaiselta ei kuulosta myöskään sponsorin tarjoama röökiaski, joka jököttää jokaisen juhlavieraan edessä illan ruokalistan ja juhla-aterian seurana. Vielä noin 30 vuotta sitten tämä oli normaalia. Moni asia on muuttunut, kun Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (Jyy) viettää 90-vuotisjuhliaan. Jyväskylän ylioppilaslehti selvitti, miten juhlaperinteet ovat vuosien aikana muuttuneet. M oni ylioppilaskunnan toimija on saanut kuulla ylioppilaskunnan toimivan norsunluutornissa ja vuosijuhlan olevan eliitin juhla. Vuosijuhlille kokoontuu uusia ja vanhoja ylioppilaskunta-aktiiveja, muiden ylioppilaskuntien edustajia, kaupungin ja yliopiston päättäjiä, sekä sidosryhmien edustajia, mutta mukaan halutaan myös niin sanottuja riviopiskelijoita. ? Ylioppilaskunnan ensimmäisiä vuosijuhlia vietettiin Jyväskylän kaupungintalolla maaliskuussa 1936. ?? llallinen ylioppilaskunnan 27. vuosijuhlassa Jyväskylän Seurahuoneella maaliskuussa 1962. Vuosijuhlia voisikin kuvata tietyllä tapaa avoimiksi eliitin juhliksi. Sitä ne ovatkin pitkään olleet. Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian professorin Kustaa Vilkunan mukaan ylioppilaskuntien vuosijuhlien historia ulottuu aina Turun akatemiaan saakka. ”Oikeastaan riippuu miten kauas halutaan katsoa, mutta meille nämä perinteet tulevat Turun akatemiasta ja Helsingin yliopistosta.” Jo 1600-luvulla yliopiston yksi tärkeimmistä tehtävistä oli kasvattaa hyväkäytöksisiä nuoria yhteiskunnan palvelukseen. Sama idea oli vielä 1800-luvulla, jolloin yksi opetettavista asioista oli etiketin noudattaminen. Vuosijuhlien tarkoitus on siis opettaa juhlimaan oikein, Vilkuna totetaa. ”Sivistyneet tavat kuuluvat juuri tämmöisiin vuosittain pidettävään erityisjuhlaan. Se ei ole ihan tavallinen iltama, vaan se on niin kuin jotain parempaa.” ”Sivistynythän osaa ikään kuin toimia paremmin kuin ei-sivistynyt.” Jyväskylässä ensimmäiset vuosijuhlat järjestettiin vuonna 1936. Tuolloin Vilkunan mukaan juhlissa korostui isänmaallisuus. Alkuvuosina juhlissa oli tarkka pukeutumiskoodi, puheita ja maljoja ja tanssia. Vilkunan mukaan tanssien tuli olla van27 26 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 VUOSIEN JUHLAT
• hanaikaisia. Juhlat olivat ikään kuin sivistyneitä eivätkä vanhempien riettaina pitämiä. E litismiä tuskin on koskaan katsottu hyvällä, mutta erityisesti 1960-luvulta alkaen opiskelijat ottivat selkeän kannan elitismiä vastaan. Vilkuna ei muista kuulleensa vuosijuhlista opiskelunsa aikana 1980-luvulla. Ylioppilaiden joukossa juhlat nähtiin tarpeettomana ja jopa vähän inhottavana. Ja ainakin 1970-luvulla oli semmoisia vuosia, että ne jäivät pitämättä tarkoituksella ja joskus ihan vahingossa, Vilkuna kertoo. Vuonna 1970 Jyyn hallituksen puheenjohtaja Seija Värri ja kolme muuta hallituksen jäsentä vastusti perinteisen ”elitistisen” vuosijuhlan järjestämistä. Tilalle ehdotettiin ilmaisten tanssien ja kansanhuvien tarjoamista sekä esiintyjäksi muun muassa Esa Pakarista. Lopulta hallituksen enemmistö ei kuitenkaan hyväksynyt muutosta ja kompromissina juhla järjestettiin ilman esitelmiä ja vanhoja tansseja. 1971 juhlien sijasta järjestettiin vapaamuotoinen tilaisuus ”kansanopetuksen alkuunpanemisen muistoksi”. Samalla ylioppilaskuntatoimijat huomasivat juridisen ongelman, sillä juhlan järjestäminen oli sääntöjen puolesta pakollista. Tällöin hallitus päätti, että maaliskuussa järjestetyssä edustajiston kokouksessa juhlistetaan Jyytä. Juhlat jäivät myös järjestämättä vuonna 1974. Puolestaan 1975 vuosijuhlat järjestettiin Kortepohjan uusien rakennusten vihkiäisten merkeissä. E litismin vastustaminen, poliittinen kuohunta ja uudistusten vaatiminen saavutti lakipisteensä vuonna 1968 Helsingissä Vanhan valtauksena, joka järjestettiin päivää ennen Hyyn 100-vuotisjuhlia. Elitismistä pyritään edelleen eroon ja Jyyn tapahtumatuottaja Suvi Liukkosen mielestä juhlien tulee olla perinteiden lisäksi nykyisten opiskelijoiden näköiset. ”On ilo ylläpitää ja uudistaa vuosijuhlia. Isoja muutoksia tällaisissa perinteisissä vuosijuhlissa ei ole.” Näkyvimpiä muutoksia vuosijuhlaperinteissä on cocktailtilaisuuksien järjestäminen niin sanottuina välivuosina perinteisten pöytäjuhlien sijaan. Liukkosen ja Jyyn toiminnanjohtajan sijaisen Teemu Vasaman mielestä muutos pöytäjuhlien keskittyminen tasavuosikymmenten ja viitosten juhlimisesta on hyvä. Perinteiset pöytäjuhlat ovat monta kertaa kalliimmat cocktailmuotoisiin vuosijuhliin verrattuna. Jyyn 90. vuotisjuhlat maksavat juhlaan osallistuvalle jäsenelle 110 euroa. Esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan, OYY:n cocktailmuotoiset 64-vuosijuhlat maksoivat jäsenelle 45 euroa. Vuosijuhlien budjetti on noin 25 000 euroa, jolla katetaan vuosijuhlasitsien, tervehdystilaisuuden, illallisen, jatkojen sekä silliaamiaisen kustannuksia. Cocktailtai gaalamuotoisissa vuosijuhlissa pukeutuminen on rennompaa, ruokailu on kevyempi ja näiden myötä myös hinta on huomattavasti halvempi. ”Välivuosina voimme tarjota jäsenistölle hienot juhlat saavutettavammin. Vuosien aikana hinnat ovat nousseet jatkuvasti, järjestäminen on kalliimpaa ja harmittavasti opiskelijoiden tulotaso on jäänyt pieneksi”, Liukkonen kertoo. Liukkosen mukaan niin sanotuista välivuosijuhlista on saatu runsaasti positiivista palautetta. ”Olemme panostaneet rennompaan viestintään ja ettei juhlia tarvitse jännittää. Ilmapiiriä on kehuttu lämpimäksi.” Vasama kuvailee vuosijuhlia eräänlaiseksi yhteiseksi performanssiksi, mikä erottaa juhlan arjesta. Yliopiston tavoite on siis edelleen sivistää jäseniään ja se näkyy yhteisten sääntöjen kunnioittamisena. ”Juhlissa on ikään kuin tuttu systeemi 29 28 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 VUOSIEN JUHLAT ''SITTEN ALKOI VITUTTAA''
• ? Vuoden 1960 vuosijuhlat järjestettiin Lozzilla. ?? Juhlijoita tanssimassa vuosijuhlilla 60-luvun alussa. ”istuvat vuosijuhlat” – kuten hän nykyistä tyyliä kuvaa, järjestettiin hänen aikanaan vain kaksi kertaa, vuosina 1992 ja 1993. ”Ne olivat aika pienimuotoiset, vaatimattomat ja siellä haettiin tätä muotoa. Niissä tarkoitus oli harjoitella 60-vuosijuhlia varten.” Launis toteaa vallan vaihtuneen Jyy:ssä ja samalla vaihtuivat 60-vuotisjuhlien suunnitelmat. ”Ne järjestettiin seminaarimuotoisena jossa oli muistaakseni myös jokin juhla. Itse olisin toivonut istuvaa juhlaa, mutta uudet toimijat näkivät toisenlaiset juhlat arvokkaaksi.” Sponsorit ovat yksi keino saada vuosijuhlien hinnasta opiskelijalle houkuttelevampi. Launiksen mukaan esimerkiksi Pörssin vuosijuhlilla oli eräs tupakkayritys sponsorina. ”Siellä oli pöydittäin savukkeet osallistujille tarjolla.” ? ja säännöt, joiden myötä perinteet siirtyvät opiskelijoilta toisille.” V uosijuhlia järjestetään myös ainejärjestöissä. Niissä tuttua on etenkin vitosten ja kymppien juhlinta. Vaikka ainejärjestöillä on omat perinteensä, juhlat ovat kuitenkin hyvin samankaltaiset kuin ylioppilaskunnan juhlat. Näin ei kuitenkaan ole ollut pitkään. Vielä 1980ja 90-luvuilla ainejärjestöjen vuosijuhlat olivat usein normaalit baaribileet. Vuosien 1988–1999 välissä Jyyn edustajistossa, hallituksessa ja pääsihteerinä toiminut Kasperi Launis on kerennyt nähdä useat vuosijuhlat sekä järjestävänä tahona että osallistujana. 1980-luvun taitteessa nykyinen juhlimistapa oli katkolla. ”Ylioppilaskunnan vuosipäivää kyllä huomioitiin, mutta ne eivät olleet millään muotoa istuva vuosijuhla. Esimerkiksi joku bändi saattoi olla esiintymässä, tai jonkinlaista muuta ohjelmaa.” Launiksen mukaan nykyisen mukaiset 29 28 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 VUOSIEN JUHLAT
• Y ksi ylioppilaskuntien vuosijuhliin kuuluvista perinteistä on erilaisten ansiomerkkien jakaminen ansioituneille toimijoille. Jyyn tapauksessa ansiomerkit myöntää hallitus, mutta päätökset eivät ole mielivaltaisia. Niitä ohjaa perinneohjesääntö. Tänä vuonna siihen ja samalla Jyyn merkkeihin on tullut muutoksia. Harrastemerkki muuttuu pronssiseksi ansiomerkiksi ja hopeinen ansiomerkki luotiin. Tältä aukeamalta voit katso, millä perusteilla Jyy kunniamerkkejä jakaa. PRONSSINEN ANSIOMERKKI Pronssinen ansiomerkki myönnetään, jos henkilö on osoittanut erityistä aktiivisuutta esimerkiksi ainejärjestötoiminnassa tai edustajistossa tai vaikkapa hallinnollisissa elimissä toimimisesta. Pronssisia ansiomerkkejä onkin tarkoitus jakaa suurelta osin Jyyn piirissä toimivien järjestöjen vinkkien pohjalta. Pronssisten ansiomerkkien vuosittain myönnettävän määrän hallitus on päättänyt olevan maksimissaan 7–10. HOPEINEN ANSIOMERKKI Uuden hopeisen ansiomerkin myöntämiselle perusteena on esimerkiksi erityisen ansiokkaasti hoidettu vuosi hallituslaisena sekä toimiminen aktiivisena ja pitkäaikaisena edustajiston jäsenenä. Merkin voi saada myös, jos on toiminut ansiokkaasti ja aktiivisesti erityisen monessa tehtävässä: esimerkiksi keskusvaalilautakunnassa, tiedekuntaneuvostoissa, yliopistokollegiossa tai erityisissä valintatoimikunnissa. Hopeisia ansiomerkkejä myönnetään maksimissaan 5–7 per vuosi. Teksti: Timi Kärki Kuvat: Henri Häkkinen, Jyväskylän yliopiston tiedemuseo / Avoimen tiedon keskus KULTAINEN ANSIOMERKKI Kultaisen ansiomerkin myöntämiselle perusteina on usein pitkä ura ylioppilaskunnan hallituksessa ja edustajiston puheenjohtajistossa, jonka lisäksi ylioppilaskunnan eteen tehdyn työn tulee olla jollain tavalla erityisen laadukasta. Kultaisia ansiomerkkejä voidaan myös myöntää henkilöille, jotka ovat tehneet merkittävää työtä Jyväskylän opiskelijoiden eteen. Tänä vuonna tämänkaltaiseksi henkilöksi katsottiin lukeutuvan esimerkiksi yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso. Kultaisia ansiomerkkejä voidaan myöntää vuodessa maksimissaan 3–5. Kultaisten ansiomerkkien myöntämisessä ohjeistukset kehottavat käyttämään erityisen tiukkaa harkintaa: joinakin vuosina aatetaan myöntää ainoastaan yksi kultainen ansiomerkki. 31 30 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 ARVON MERKIT
• Y ksi ylioppilaskuntien vuosijuhliin kuuluvista perinteistä on erilaisten ansiomerkkien jakaminen ansioituneille toimijoille. Jyyn tapauksessa ansiomerkit myöntää hallitus, mutta päätökset eivät ole mielivaltaisia. Niitä ohjaa perinneohjesääntö. Tänä vuonna siihen ja samalla Jyyn merkkeihin on tullut muutoksia. Harrastemerkki muuttuu pronssiseksi ansiomerkiksi ja hopeinen ansiomerkki luotiin. Tältä aukeamalta voit katso, millä perusteilla Jyy kunniamerkkejä jakaa. ? Ylioppilaskunnan vuosijuhlissa vuonna 1962 Heikki Kirkinen (kesk.), hallituksen puheenjohtaja Tapani Pursiainen ja pääsihteeri Pauli Lampinen jakoivat ansiomerkin tohtori Oskari Herpolalle ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä. KUNNIAMERKKI Korkein kunnianosoitus on kunniamerkki, jota kannetaan sen kanssa jaettavassa nauhassa. Kunniamerkki myönnetään edustajiston päätöksellä hallituksen esityksestä ylioppilaskunnan kunniajäsenille. Merkki voidaan antaa muillekin henkilöille ylioppilaskunnan erityisenä kunnianosoituksena. Ylioppilaskunnalla voi olla kerrallaan korkeintaan 20 kunniajäsentä. ? 31 30 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 VUOSIEN JUHLAT
• 32 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 T I ET OV IS A M iten hyvin tunnet tuoreen Jyväskylän ylioppilaslehden? Haluatko treenata bubivisaa varten tai päästä pätemään tiedoillasi? Tässä sinulle tietovisa. 1. Mikä on alkuperäiskansan nimi elokuvassa Dyyni: osa kaksi, jonka parissa elokuvan päähenkilö Paul seikkailee? a) yemen b) ohmen c) fremen 2. Montaako eri arvoista kunniamerkkiä Jyy voi myöntää ansiokkaasta toiminnasta? a) neljää b) kahdeksaa c) kolmea 3. Mitä kulutustuotetta valmisti yritys, joka sponsoroi Kasperi Launiksen mukaan Pörssin vuosijuhlia 1980-1990 taitteessa? a) savukkeita b) kondomeja c) olutta 4. Minkä sodan lopputuloksesta Eurooppaministeri Anders Adlercreutzin harjoittama tapa on peräisin? a) talvisota b) Suomen sota c) kielisota 5. Mikä on Arttu Lesosen pääsoitin? a) trumpetti b) sello c) kitara 6. Missä Israelin kaupungissa toimii Bar-Ilan yliopisto, jonka kanssa tehtävän yhteistyön lakkauttamista Jyyn hallitus vaati? a) Jerusalem b) Tel-Aviv c) Eilat 7. Kuinka monta miljoonaa euroa Jyväskylän yliopisto menettää rahoituksestaan, kun yliopistojen uusi rajoitusmalli astuu voimaan? a) 3 b) 18 c) 5 8. Minä vuonna Jyrock järjestettiin ensimmäistä kertaa? a) 1997 b) 2002 c) 1985 9. Mihin Veeti Rautanen kannustaa esseessään vertaamaan rekkakuskeja? a) politiikkoihin b) taitelijoihin c) opettajiin 10. Paljonko pysäköinti maksaa tunnilta Jyväskylän yliopiston alueella opiskelijoille? a) 0,08 euroa b) 0,59 euroa c) 0,12 euroa 11. Suomen seksikkäin mies -äänestys oli Eeva-lehden järjestämä lukijaäänestys vuosina 1995–2018. Luka on viimeisin tittelin saanut. a) Riku Rantala b) Sami Kuronen c) Petteri Orpo 12. Mikä kirja John Lennonin ampuja Mark Chapmanilla oli mukanaan? a) Kärpästen herra b) Raamattu c) Sieppari ruispellossa 13. Mikä on Andy McCoyn oikea nimi? a) Matti Fagerholm b) Antti Hulkko c) Sami Takamäki 14. Mikä on trooppisen yön lämpötilaraja Suomessa? a) 18 celsiusastetta b) 20 celsiusastetta c) 25 celsiusastetta 15. Kuka oli viimeinen Suomea hallinnut Ruotsin kuningas? a) Kustaa IV Aadolf b) Kustaa Vaasa c) Kustaa II Aadolf Jylkkärivisa 16. Mikä on Alexander Stubbin etunimi? a) Kari b) Sebastian c) Cai-Göran 17. Mistä sanoista IFK on lyhenne? a) Imposant fysisk form b) International fotboll klubben c) Idrotts föreningen kamraterna 18. Kuka on miss suomi 2023? a) Paula Joukanen b) Sara Sieppi c) Cheyenne Järvinen 19. Mistä räppäreiden etuliite MC on lyhenne? a) master of cult b) master of ceremonies c) motorcycle club 20. Miksi eläimeksi Aino muuttuu Kalevalassa? a) kalaksi b) kauriiksi c) karhuksi Oik eat vas tau kse t: 1. c 2. a 3. a 4. b 5. c 6. b 7. a 8. c 9. b 10. a 11. b 12. c. 13. b 14. b 15. a 16. c 17. c 18. a 19. b 20. a
• 32 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 JYLKKÄRIN JYLKKÄRIN VERKKOSIVUT VERKKOSIVUT OVAT OVAT UUDISTUNEET UUDISTUNEET KÄY LUKEMASSA KÄY LUKEMASSA JYLKKÄRI VERKOSTA JYLKKÄRI VERKOSTA OSOITTEESSA OSOITTEESSA JYLKKARI.FI JYLKKARI.FI
• 35 KULTTUURI 34 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 POD C A S T JYLKKÄRI tekee maaliskuussa uuden aluevaltauksen ja julkaisee kokonaista kaksi podcastia. Julkaisualustana toimii ensi alkuun Spotify, josta löydät lehden äänituotannot nimellä Jyväskylän ylioppilaslehti. Molemmat nyt julkaistavat podcastit on tuotettu osana Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaineen Podcast-journalismi -kurssia. TEKSTI JA KUVAT: HENRI HÄKKINEN Jylkkäri julkaisee kaksi podcastia KUULUUKO?-podcastin kolmessa jaksossa perehdytään äänen maailmaan metatasolla. Tekijät Anni Halén (kuvassa vasemmalla), Katariina Järvinen ja Nelli Valjakka lupaavat kuulijoille viihtymistä, vaikka välillä käsitellään vaikeitakin asioita. Podcastin ensimmäisessä jaksossa perehdytään ihmisääneen ja pohditaan myös äänen merkitystä kuulovammaisille. Toisessa jaksossa käsitellään äänistä ylistimuloitunutta yhteiskuntaa ja syvennytään haastattelun kautta ääniyliherkkyyteen. Viimeisessä jaksossa pohditaan, voisiko äänistä olla myös apua vaikkapa stressin lievityksessä. Kaikki kolme jaksoa ovat kuunneltavissa Jylkkärin Spotify-tilillä 18. maaliskuutta alkaen. Kuuluuko? Löydä sisäinen rauha MIKÄLI moderni maailma stressaa ja kaipaa lyhyttä rauhoittumishetkeä, kannattaa ottaa kuunteluun Löydä sisäinen rauha -podcast. Näin kehottaa ainakin ohjelman tekijä Ville Hardén. Luvassa on neljä seitsemän minuutin mittaista meditaatiohetkeä. ”Sopii vaikka lounastauon lomaan. Laitat itsesi nojatuoliin istumaan ja pistät podin korviin. Siinä ei ehdi edes työnantaja valittamaan”, Hardén sanoo. Ensimmäisessä jaksossa käsitellään hengityksen merkitystä ja kokeillaan itsensä Buddhan opettamaa tuhansia vuosia vanhaa hengitysharjoitusta. ”Ollaan rauhoittumisen syvässä ytimessä.” Kaikki neljä jaksoa ovat kuunneltavissa Jylkkärin Spotify-tilillä 20. maaliskuuta lähtien. ? JYLKKÄRIN SPOTIFY-TILIN LÖYDÄT TÄÄLTÄ:
• 35 KULTTUURI All of Us Strangers Andrew Haigh. Draama. K12. 103 min. Ensi-ilta 8.3.2024. 5/5 Romanttinen, eroottinen ja paikoin ahdistava gootti-fantasia-draama. Japanilaisen Taichi Yamadan romaaniin (1987) pohjaavaa Andrew Haighin intiimiä elokuvasovitusta All of Us Strangers on vaikea kategorisoida. Yllätyksellisen tarinan näkökulmat hahmottuvat selkeämmiksi, mitä sekavammaksi kerronta käy. Kolkon lontoolaisen pilvenpiirtäjän huipulla asuva Adam ( Andrew Scott) työstää käsikirjoitusta vanhemmistaan, jotka kuolivat tämän ollessa yksitoistavuotias. Kun mies palaa lapsuudenkotiinsa, kohtaa hän siellä Jamie Bellin (Rocketman) ja Claire Foyn (The Crown) esittämät vanhempansa täysin muuttumattomina haamuina menneisyydestä. Adamin avautuessa homoseksuaalisuudestaan konservatiiviseen aikaan jämähtäneille vanhemmilleen joutuu hän kohtaamaan sekä sukupolvien väliset erot ennakkoluuloissa vähemmistöjä kohtaan että omat hapuilevat asenteensa. Intiimit kohtaukset ilmentävät, kuinka työlästä ilman vanhempia varttuneen on täyttää sisäänsä syöpynyttä aukkoa jälkikäteen. Kun Adam aloittaa suhteen naapurissa asuvan, nuorempaa queer-sukupolvea edustavan karismaattisen Harryn ( Paul Mescal, Aftersun) kanssa, pääsee hän viimein etsimään paikkaansa aikuisten maailmassa. Elokuvissa, televisiosarjoissa sekä suurten teatterien lavoilla loistanut Scott on lähes surun lamauttavana ja pidättyvänä Adamina monitahoinen. Osin improvisoiduissa kohtauksissa vanhempiensa kanssa tämä taantuu sydäntäsärkevästi lapsen tasolle rakentaessaan siltoja menneisyyteen. Visuaaliseksi kaaokseksi paisuva ohjaus esittää kiehtovasti yksilön eksymistä muistojensa sekamelskaan ja omaan loputtomaan sinisävyiseen yksinäisyyteensä. Mielenkiintoisten hahmojen henkilökohtaiset ulottuvuudet jäävät lopulta universaalien teemojen jalkoihin. Se on tarkoituksenmukaista. Monin tavoin kummitteleva tarina kuvaa lopulta inhimillistä riippuvuutta yhteyteen ja syväluotaa surun syövereissä vaanivia vaaroja. Liikuttavat roolisuoritukset ja ainutlaatuisesti rakennettu kertomus ihmisyyden taakasta imaisevat mukaansa. ? SAARA NENONEN Dyyni: Osa kaksi Denis Villeneuve. Draama, seikkailu, sci-fi. K12. 166 min. Ensi-ilta 28.2.2024. 2,5/5 Ohjaaja Denis Villeneuven Dyyni-elokuvan toisen osan päättyessä päällimmäisenä on yksi ajatus: minua ei kiinnosta enää. Frank Herbertin maineikkaan scifi-romaanin filmaaminen oli arvostetun kanadanranskalaisen elokuvantekijän pitkäaikainen unelma, jonka moni leffafani jakoi. Lopputulos on kuitenkin monella tapaa pettymys. Kahden osan perusteella Villeneuven Dyyni on tarinallisesti turvonnut rahjus, jolla ei ole muuta annettavaa kuin komea ulkokuori. Elokuva jatkuu lähes suoraan siitä, mihin edellinen Dyyni (2021) jäi. Rökäletappion kärsineen Atreidesin suvun perillinen Paul ( Timothée Chalamet) on piiloutunut fremen-alkuperäiskansan pariin, ja inhat Harkonnenit ovat jälleen Arrakis-planeetan tirehtöörejä. Paul nousee vähitellen fremenien päälliköksi ja alkaa viritellä kostoa. Varsinkin alkupuolellaan Dyyni: Osa kaksi kuvittaa Herbertin maailmaa onnistuneesti. Aavikkosodankäynnissä räjähtelevät helvetinkoneet ovat hienon synkeitä visioita, joiden yksityiskohdat mestarikuvaaja Greig Fraser tallentaa näyttävästi. Kerronnallisesti elokuva on kuitenkin pahasti levällään. Hollywoodin it-poika Chalamet patsastelee tehdasasetuksillaan läpi roolin, jonka traagisuuden kuuluisi olla Dyynin suurien ajatusten sydän. Kolonialismin, uskonnollisen fundamentalismin ja niihin kiertyvän vallan teemat kumisevat onttouttaan, kun Paulin kasvu teinipojasta sotapäälliköksi hukkuu luonnosmaisten sivuhahmojen rasittaman ja hajanaisen tarinan kitusiin. Herbert loi Dyynissä maailman, jonka vaikutus populaarikulttuuriin on tänäkin päivänä mittaamaton. Hän ei kuitenkaan ollut mikään henkilökuvauksen mestari. Tähän ongelmaan myös elokuvantekijät jumittuvat. Toisenkin osan jälkeen Dyynin hahmot pysyvät ohuina ja etäisinä, ja siksi sen koko pieteetillä luotu maailma on katsojalle kuollut. ? NIKLAS PELKONEN KUVAT: se ArchlighT picTUres, FUTUre Films, WArner Bros. picTUres 34 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 Putoamisen anatomia Justine Triet. Draama, jännitys. K12. 151 min. Ensi-ilta 9.2.2024. 4/5 Ohjaaja Justine Trietin intensiivinen taidonnäyte oli täysin Oscar-ehdokkuutensa ansainnut, vaikka historiallinen saavutus jäikin Oscar-keskustelussa Greta Gerwigin (Barbie) pettymyksen varjoon. Triet on ensimmäinen ohjaajaehdokkuuden saanut ranskalaisnainen. Elokuvassa menestynyt saksalaiskirjailija Sandra Voyter ( Sandra Hüller) joutuu hyväksymään pääsyytetyn roolin murhaoikeudenkäynnissä, kun hänen aviomiehensä löydetään mystisesti pudonneena perheen alppiasunnon ylimmästä kerroksesta. Parin nuorena sokeutunut lapsi Daniel ( Milo Machado-Graner) pakotetaan osaksi rankkaa oikeusprosessia. Veriläiskäanalyyseista siirrytään nopeasti perkaamaan hähmäisiä mielikuvia asianosaisten avioliitosta, ammatillisista pyrkimyksistä, elämänvalinnoista ja mielenterveydestä. Triet ja käsikirjoituskumppani Arthur Harari noudattavat tiettyjä oikeusdraaman konventioita hairahtamatta ennalta-arvattavuuden polulle. Murhamysteerin ympärillä liikkuvat teesit totuuden monitulkintaisuudesta ja värittyneisyydestä ovat ajoittain liiankin läpinäkyviä. Pyörää ei siis keksitä uudelleen. Pohjimmiltaan elokuva osoittaa silti erittäin vakuuttavasti, miten jokaisen teon, tunteen ja kommentin pikkutarkka syynääminen tehdään usein laajemman kokonaiskuvan kustannuksella. Pelkistetty pianomusiikki ja kliininen kuvaustyyli antavat tälle tarkastelulle miellyttävää ponnekkuutta. Niin ikään Oscar-ehdokkuuden saaneessa Zone Of Interestissa nähtävä Hüller tekee upean, täyden skaalan roolisuorituksen manipulatiivisena kirjailijana, jonka autofiktiotuotanto vertautuu oikeudenkäynnin vääristävään ja dramatisoivaan argumentointiin. Päähenkilön kielimuurivaivat ovat myös nerokas lisäkerros. Antoine Reinartz loistaa sarkastisen teräväsanaisena pääsyyttäjänä. Viimeistään nyt Triet todistaa kuuluvansa eurooppalaisten elokuvantekijöiden eturiviin. Vaikka aikaisemmat teokset Sibyl (2019) ja Victoria (2016) sisälsivät väkeviä henkilökuvauksia, on Putoamisen anatomia edeltäjiään roimasti tasapainoisempi ja määrätietoisempi. ? NIKLAS WESTRÉN-DOLL
• 36 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 Sipsin syönnin estetiikkaa V iime aikoina on keskusteltu taloudesta ja sen kuntoon laittamisesta, taas. Tämän sijaan haluaisin hetken miettiä, mitä me taloudelta oikeastaan haluamme yleisemmän mitä talous meiltä haluaa -ajattelun sijaan. Lähdetään liikkeelle hyppäämällä sivuraiteille. Kulttuurialaa nähdään yleensä erillisenä, talouden kannalta varsin, jos ei täysin, epärelevanttina alueena. Se ei tuota koneita, laitteita, innovaatioita, eikä sen nojalla liiemmin tehtaita pystytetä. Talous ei kissoja piirtämällä nousuun lähde. Tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa meiltä ja muualta tuottamaan uusia kilpailukykyisiä tuotteita maailmalle myytäväksi. Ei Seitsemän veljeksen kuudetta tuhatta kahdeksatta sataa viidettäkymmenettä neljättä kesäteatterisovitusta. Ei vielä kuitenkaan karata pois kulttuurin parista. Kulttuurialaa on moninaisuutensa vuoksi varsin hankala määritellä yksiselitteisesti. Helpoiten se onnistuu keskittymällä siihen, mitä kulttuuriala pyrkii tuottamaan. Väitän, että tämä tuote on poikkeuksetta kokemuksellisuus. Esimerkkejä on helppo keksiä: ilmeisimpinä konsertti, teatteriesitys ja maalaus. Tämä ei tarkoita, että kulttuuriala olisi jotenkin epämaterialistista tai ”tuolla jossain”. Kulttuurialalle on ominaista erilaisten välineiden (esimerkiksi ihmiskehon) avulla tuottaa tunteita ja aistimuksia ”asiakkailleen”. Poikkeuksiakin kenties löytyy, mutta uskallan näin sanoa, koska on helppo löytää useita edeltävän kaltaisia esimerkkejä. On varsin yleistä, että teollis-taloudellinen valmistava ala ja kulttuuriala asetetaan toistensa vastakohdiksi. Ei välttämättä toista alaa negatiiviseen valoon asettamalla tai toisen yläpuolelle nostamalla, mutta kuitenkin varsin selvästi toisistaan erottaen. On taloudellista ja tuotEssee: Teollisuutta ja kulttuuria pidetään toisistaan poikkeavina, mutta niiden väliltä voi löytää enemmän yhteistä kuin nopeasti saattaisi luulla. VI IM EI S ET S A N A T TEKSTI: VEETI RAUTANEN KUVITUS: MARIA HALLIKAINEN 37 S euraa itkua ja parkua maamme poliittisen ilmapiirin tilasta. Lapsellista jalan polkemista maahan. Haihattelua ja turhautunutta tilitystä, johon kylmillä faktoilla, tolkun puheella, valtion velalla, Kansainvälisellä valuuttarahastolla, luottoluokittajilla ja sillä Valtiovarainministeriön pitkätukkasella kaverilla ei ole vaikutusta. Pankkikriisi, pakolaiskriisi, eurokriisi, koronakriisi, mielenterveyskriisi. Hallitus toisensa jälkeen kulkee kriisistä kriisiin komein askelin. Sanan painoarvo tosin kokee inflaation, kun jatkuville kriiseille ei loppua näy. Ei tunnu siltä, että järjestelmämme on huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoin. Tai että elämme vähiten epäonnistuneessa valtiossa, joka vuosi toisensa jälkeen on maailman onnellisin. Ei, jos päättäjää kuuntelee. Kriisitunnelma vain kiihtyy Petteri Orpon (kok) hallituksen aikana. Pakko leikata, tuhota ay-liike ja tuhota opiskelijan vähäinen mielenterveys. Tai muuten mörökölli meidät vie. Aikaa keskustelulle ei ole. Varsinkaan, kun vaihtoehtoja ei ole! Kesää kohti uhkaa jo seuraava kriisi. Naapuri kiikuttaa onnettomia itärajalle ja ne jyrää meitin. Sitä voikin kutsua rajakriisiksi, ei ongelmaksi, johon järjestäytyneenä modernina yhteiskuntana kykenemme vastaamaan. Hallitus käyttää ”kriisiä” välineenä muuttaa suomalaista yhteiskuntaa sopivaksi katsomaansa suuntaan. Historian sakeissa liemissä keitetty kansakuntamme voidaan kerta toisensa jälkeen puhaltaa täyteen talvisodan henkeä. Kansa ja sen yhden yhteisen tahdon voi aina omia omiin tarkoituksiinsa. ONHAN tässä oikeitakin kriisejä ollut: yksi pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Gazan kriisi. Myös henkilökohtaisia kriisejä ja surkeita ihmiskohtaloita on tämänkin pohjoisen hyvinvointivaltion nurkissa. Suomen valtiollisen tason haasteet tuntuvat silti toistaiseksi pieniltä. Kyllä, meillä on kasvava kasa ongelmia ratkaistavana. Ratkaisuja niihin pitäisi keksiä. Siitä taitaa olla kunnianarvoisessa eduskunnassakin jonkinlainen konsensus. Erimielisyyttä on lähinnä siitä, kuinka paljon köyhää on ohessa tarpeen kurittaa. Mutta onko politiikan teko jatkuvalla kriisillä sen arvoista, että kansalaiset altistetaan totaaliselle kyynistymiselle politiikkaa kohtaan? Löytyisikö muita keinoja kuin jatkuva uhkailu tai kiristäminen kauhealla lopulla tahi loputtomalla kauheudella, joka vääjäämättä seuraa, kun tätä tai tuota ei tehdä juuri näin? Eräs taisi joskus todeta: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Onko kellään enää myydä unelmia? Voiko joku valehdella itselleen ja muille, että huominen voisi olla eilistä parempi? Joku voisi kokeilla. Kommentti: Tunnen kuinka kriisi kiihtyy K i r j o i t t a j a o n v a p a a t o i m i t t a j a , j o t a e i k o h t a k i i n n o s t a t a a s n i i n k u y h t ä ä n m i k ä ä n . TEKSTI: TATU HELLE
• 36 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 tavaa toimintaa, ja sitten on kulttuuritoimintaa. Mutta mitä jos rekkakuskeja ajateltaisiinkin taiteilijoina? FILOSOFI John Deweyn (1859-1952) näkemys estetiikasta auttaa avaamaan kulttuurin ja teollisuuden välistä suhdetta. ”Deweyn estetiikka on terve muistutus siitä, että ilman esteettistä kokemusta taideobjektitkaan eivät merkittävästi poikkeaisi mistä tahansa fyysisistä kappaleista”, kirjoittaa Kalle Puolakka teoksessaan John Deweyn estetiikka (2021). Puolakka on estetiikan dosentti Helsingin yliopistosta. Äskeisen voi ajatella myös päinvastoin. Mikä tahansa objekti sisältää mahdollisuuden esteettiselle kokemukselle. Tästä seuraa, että jokainen tehdas, konepaja ja varastohalli tuottaa ainakin mahdollisia esteettisiä kokemuksia. Ajatuksen voi viedä vieläkin pidemmälle. Ei ole syytä väittää mustaa valkoiseksi. Työ paperitehtaalla eroaa merkittävästi kenen tahansa trubaduurin, balettitanssijan tai näyttelijän työnkuvasta. Nyt ei kuitenkaan tule keskittyä työnkuvaan tai työhön liittyvien toimenpiteiden luonteeseen, vaan työn lopputulokseen. Tuotteeseen, joka ainakin oman käsitykseni mukaan on myös ensisijainen, joskaan ei välttämättä ainoa syy, minkä vuoksi yhteiskunnassa työtä tehdään. Kuten sanottua, kulttuurialalla tuotteena on jonkinlainen kokemus. Mikä se tuote sitten teollisella alalla on? Muovia ja metallia, lamppuja ja lakanoita, pöytiä ja pyöriä, sulatejuustoa ja sanomalehtipaperia, melkein mitä tahansa, mitä vain voidaan kuvitella valmistettavan. Nämä kaikki ovat tuotteita, joita teollisuus valmistaa, ja samalla sisältävät mahdollisuuden esteettiseen kokemukseen. Ne siis tavallaan kuuluvat kulttuurialan piiriin. Sulatejuusto ei äkkiseltään vaikuta kulttuuri37 tuotteelta, jollei sitä esimerkiksi jollain eriskummallisella tavalla hyödynnetä elementtinä vaikkapa taideinstallaatiossa. Mutta sinne se kuitenkin kuuluu, aivan tavanomaisimmassakin käyttötarkoituksessaan, siinä missä Rembrandtin maalauksetkin. Ajattele kaikkia teollisuuden valmistamia tuotteita. Mikä on niiden kaikkien lopullinen päämäärä? Tulla käytetyksi. Sulatejuuston tarkoitus on tulla syödyksi. Lampun tarkoitus on valaista. Pöydän tarkoitus on toimia tekemisen alustana. Paperikoneen tarkoitus on valmistaa paperia ja sanomalehden tarkoitus on tulla luetuksi. Mikä yhdistää ihmisperspektiivistä katsottuna syömistä, valaisemista, tekemistä, liikkumista ja lukemista? Ne ovat kaikki kokemuksia, tietynlaisia ja tietynsisältöisiä aistihavaintoja, tietynlaista kehon käyttöä ja tietynlaisessa ympäristössä olemista. Teollisesti valmistettujen tuotteiden ensisijaisena tarkoituksena ei välttämättä ole tuottaa kokemusta, mutta ne tekevät sen väistämättä. MUTTA totta kai asia on näin. Kuokan valmistaessaan on väistämätöntä, että pääsee kokemaan sen lähes taivaallisen kokemuksen, jonka kuokan kädessä pitäminen aiheuttaa. Tuskin kukaan silti väittää, että tuo kokemus olisi syy kuokan valmistamiseen. Ei, todennäköisemmin kuokan valmistamisen syynä on tarve saada perunapelto käännetyksi. Kuokan valmistamisessa ei siis tavoitella huikaisevan kokemuksen tuottamista, toisin kuin sinfoniaa kirjoittaessa. Miksi perunapelto käännetään? Ilmeisemmin siksi, että halutaan saada perunoita. Mitä perunoista voi tehdä? Mieleen tulee perunalastut, rasvan ja suolan herkulliset yhteenliittymät. No, mitä perunalastuilla tehdään? Mahdollisuuksia on paljon, mutta syöminen lienee tavanomaisin. Kirjoittaja on jyväskyläläinen filosofian opiskelija, joka ei pidä sinisiä neliöitä maalauksina. Perunalastuja siis syödään! Jälleen kerran, täysin banaalia ja itsestään selvää. Tulee kuitenkin huomata, että kyseessä on ketju. Sarja peräkkäisiä tekoja. Edeltävä asia tehdään, jotta päästään seuraavan vaiheeseen. Tällä ketjulla on myös päätepiste: hetki, jona siirrät kourallisen perunalastuja pussista suuhusi. Eikö kyseessä ole silloin kokemus? Tai vielä täsmällisemmin, eikö kyseessä ole kokemus, jolla ei ole mitään muuta tavoitetta kuin kokemus itse? Vähän kuin kauniin maalauksen katsominen? Syötkö perunalastuja, koska haluat saada sormistasi rasvaiset? Tai syötkö perunalastuja koska haluat tyhjentää koko sipsipussin? Vai syötkö perunalastuja, koska haluat energiaa juoksulenkille, jolle aiot nousta sohvalta ensin syötyäsi pussillisen (tai kaksi) tyhjäksi? Rohkenen epäillä. Eikö kyseessä ole siis esteettinen kokemus? Kaikkien teollisuuden valmistamien tuotteiden lopullisena päämääränä, joko suoraan tai välillisesti, on tuottaa jonkinlainen kokemus. Samaan tapaan kuin taiteilija pyrkii teoksellaan synnyttämään katsojassa kokemuksen. Kokemus ei välttämättä räjäytä tajuntaa (kaadat maitoa tölkistä) tai ole erityisen miellyttävä (siivoat rätillä maidot pöydältä). Eikä kokemusta tule aina edes huomanneeksi (lumi pysyy ikkunan toisella puolella), mutta kaikesta tästä huolimatta se on aina läsnä. Mitä eroa siis onkaan maalausta tekevän taidemaalarin ja suklaakarkkeja suoltavan koneen käyttäjän välillä? Toisen työ edellyttää enemmän näkemystä ja taitoakin, mutta lopulta molemmat pyrkivät luomaan jotain kaunista ja koskettavaa, ehkä herkullistakin. Näin ajattelee myös John Dewey: ”Taide on vain yksi esteettisen kokemuksen monista mahdollisista ilmenemisyhteyksistä.” Ei siis tule väheksyä sipsien esteettisiä ominaisuuksia, ja samalla täytyy pitää mielessä, että jokainen perunanviljelijä on oman elämänsä Michelangelo. ?
• 38 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 "Olen pitänyt sitä auki siitä lähtien, kun kuulin tämän tarinan muutama vuosi sitten. Sen jälkeenw olen pitänyt ulointa nappia auki niissä puvuissa, joissa se on mahdollista. Ilokseni huomasin, että vastauksena [napituksesta julkaistuun videoon] oli kommentteja myös Ruotsista ja muutama tunsi tämän tradition." ? H A L O O A n d e r s A d l e r c r e u t z Suomen sodasta peräisin olevan tavan mukaan Suomen ja Ruotsin yhtenäisyyttä haikailevat ovat pitäneet puvuntakin hihojen ulointa nappia auki. Eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r), laitoitte Ruotsin Nato-jäsenyyden kunniaksi napin juhlavasti kiinni. Oletteko todella pitäneet sitä tähän asti auki? Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. Joo joo, sinne pääsee vadelmaveneellä Hanko tituleeraa itseään vaatimattomasti Suomen Rivieraksi, kirjoittaa Akseli Immonen. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME K U V I T U S : O O N A K O M O N E N TEKSTI: AKSELI IMMONEN OLEN kotoisin Hangosta. Joo joo, sinne pääsee vadelmaveneellä. Ei, itse asiassa Hangon keksi hymyilee todella irstaalla tavalla. Hangö, Finlands sydligaste stad, sijaitsee mielikuvituksellisesti nimetyllä Hankoniemen niemimaalla. Tällä meren kolmelta puolelta ympäröimällä pläntillä jaksaa edelleen kituuttaa hiuskarvan verran alle 8 000 ihmistä. 150 vuotta tänä vuonna täyttävä Hanko on saanut perustansa Pietarin huoltovarmuutta turvaamaan rakennetusta satamasta, ja satamaduunarit saavat nykyäänkin määritellä tanssin tahdin. Tanssikäskyjen ymmärrettävyys onkin sitten toinen juttu: Hangossa puhutaan hämmentävän vaikeaselkoista ruotsin ja suomen pidgin-sekoitusta, jota vedetään puhuttaessa kurkun yläpäähän. Keskustelu äkta gubben kanssa muistuttaakin lähinnä puhumista tanskalaisen kanssa, joka välillä muistaa heittää väliin ”pärkkele”. Kunnan väestön melkeinpä tasan menevästä kaksikielisyydestä voisi päätellä hankolaisten olevan pääasiallisesti itsekin kaksikielisiä, mutta suomenkielisissä kouluissa opiskelevat pitävät itsepintaisesti puolensa välttääkseen minkäänlaisen kotikuntaylpeyden tai kielitaidon juurtumista päähän. Yhteisymmärryksen puutteen vuoksi svenskatalande bättrefolk o finskatalande sämrefolk ovat vielä 80-luvulla ottaneet välillä väkivaltaisestikin yhteen, mutta nykyään solvaukset tyydytään käyttämään Google-kääntäjän kautta. Perin vaatimattomasti Suomen Rivieraksi itseään tituleeraava storhetsvansinnig kunta on historiallisesti tunnettu kylpyläkaupunkina. Hangon Casinon kylpyläkompleksi ja sitä ympäröivä kylpyläpuisto olivat paikkoja, joissa venäläiset aristokraatit ja suomalaiset maaherrat saivat snacka skit. Jopa marsalkka Mannerheim nähtiin pulahtelemassa kansakunnan pelastamisseikkailujen välissä. Talvisodan jälkeisessä Hangossa neuvostoliittolaiset upseerit kylpivät samoissa paljuissa kuin Marski, todennäköisesti hieman hykerrellen. Jatkosodan alussa kylpylä tuhoutui, ja kylpylähuvilat on sittemmin muutettu aamiaismajoituspaikoiksi. Mitään tekemistä ei ole kylpemisen tilalle myöskään saatu. Kaupunki listaa sivuillaan romaanien lainaamisen kirjastosta ja nuorisoraadissa puhumisen hankolaisiksi vapaa-ajan vietteiksi. Kaikki tietävät hankolaisimman viihteen kuitenkin olevan kaduilla luisteleminen koko talvikauden, koska ilmasto on pakkasukon ja paholaisen yhdessä suunnittelema. Jos et ole syntyperäinen västra nylander, ja silti olet tänne päätynyt, olet todennäköisesti niin kutsuttu ”kakkoshankolainen” – elikkä rikas helsinkiläinen. Keskikesäisin nämä valkoisiin pellavapukuihin ja venekenkiin sonnustautuneet varakkaat nuorukaiset (ja nuoriksi itsensä mieltävät= saapuvat faijojensa huvipursilla satapäisinä laumoina Hangon satamiin. Seuraa noin kuukauden – Regatasta Poker runiin – mittainen kulutusbakkanaali, joka turvaa Hangon talouden seuraavaksi vuodeksi. Varsinaiset hankolaiset jäävät tänä aika koteihinsa kirjoittamaan Facebookiin, kuinka varje år stadilaisten antalet ökar o gatorna är i sämre kunnossa heidän jäljiltään. Sitten he huokaisevat, pistävät pellavansa päälle, ja lähtevät Grönaan. ? KA S V O 39 PUHELIMESSA: HENRI HÄKKINEN
• 38 jyväskylän ylioppilaslehti 2/24 PASKA KOTISEUTU Kitaristi Arttu Lesonen elättää itsensä musiikilla, tarkoittipa se sitten kitaratunteja tai festarilavoja. TYÖHUONE on hädin tuskin viiden neliömetrin kokoinen. Sen seiniä reunustavat mustat verhot, kitarat ja vahvistimet. Genelecin kaiuttimista soi matalalla äänenvoimakkuudella kappale Nightcall elokuvasta Drive. Lost Societyn kitaristi Arttu Lesosen mielestä biisi on hyvä. Hänen työpäivänsä muuramelaisessa soitinliike Soitin Jylhässä on pian ohi. Sitä ennen työhuoneella on pidettävänä vielä yksi kitaratunti. Lesonen päätti vierailla Soitin Jylhässä ensimmäistä kertaa päälle kolme vuotta sitten. ”Se meni tähän tyyliin, että kävelin tänne hattu kourassa ja kysyin, onko tarjota duunia.” Töitä löytyi. Myyntityötä, soitinten huoltoa, vuokrakamojen roudausta. Kaikki, mistä Lesonen tällä hetkellä ansaitsee, liittyy jollain tapaa musiikkiin, soittamiseen tai musiikin tekemiseen. Mistään muusta ammatista hän ei ole ikinä haaveillutkaan. LESOSEN ominta alaa ovat kitaransoitto ja metallimusiikki. Niiden pariin hän löysi ollessaan yksitoistavuotias. Innoittajina toimivat muun muassa äidin vanhat Scorpions-levyt. Sittemmin mukaan kuvioihin tulivat kitaratunnit konservatoriolla, ja lukioikäisenä Jyväskylässä kasvanut Lesonen alkoi soittaa muutamissa paikallisissa bändeissä. Yksi bändiviritelmistä oli Lost Society, jonka kitaristi nyt kolmekymppinen Lesonen on edelleen. Viime syksynä bändi vietti useita viikkoja Euroopassa keikkakiertueella. Nelihenkisen jyväskyläläisen metalliyhtyeen saavuttama menestys ei ole Lesosen mielestä mikään itsestäänselvyys. ”Sitä saa olla tyytyväinen, että hommat ovat lähteneet hyvin käyntiin. Vaikka olisi miten kova bändi ja miten soittelisi hyviä biisejä, se ei välttämättä kuitenkaan lähde isosti.” Lesosen bändille kuuluu tällä hetkellä hyvää. Työn alla on muutamia keikkoja ja uuden materiaalin työstöä. Lost Societyn tavoitteena on kehittyä ja päästä soittamaan entistä suuremmille lavoille. Vaikka keikkakokemusta on karttunut Suomessa ja sen rajojen ulkopuolella, on Jyväskylä edelleen kaupunki, jossa lavalle astuminen jännittää bändin jäsentä enemmän kuin missään muualla. ”Yleisössä on usein paljon kavereita ja tuttuja. Kun kotipeli on edessä, siinä on aina oma jännityksensä.” LAVALLA Lesosen kuuluu olla raju, mutta pohjimmiltaan hän on erittäin rauhallinen, omasta mielestään introvertti ihminen. Kodin Jyväskylän kasvatti on tehnyt puolisonsa ja kahden koiransa kanssa Korpilahdelle. Siellä on rauhaa, jota isompien kaupunkien keskustoista ei löydy. Lesonen viihtyy hyvin omissa oloissaan. Kotona hänellä on toinen työhuone, jossa hän tekee hommia koirat sylissään. Uuden intohimon kitaristi on löytänyt miksauksesta. Ennen Lesonen keskittyi kuuntelemaan musiikista, miten se soitetaan. Nyt analysoinnin kohteena on se, miten kappale on saatu jälkituotannossa kuulostamaan hyvältä. Toistaiseksi Lesonen on oman yhtyeensä julkaisujen lisäksi ollut mukana tuottamassa tuttavien bändeille äänityksiä, mutta studiopuolesta hänen olisi tarkoitus kehittää soittamisen ohelle toinen ammatti. ”Minua kiehtoo kaikki ääneen liittyvä. Olen huomannut, että jos jotain haluan tehdä niin siinä on myös pakko onnistua. Pitää olla liikaa duuneja,” Lesonen toteaa. ? TEKSTI: FANNI HELENIUS KUVA: HENRI HÄKKINEN KA S V O 39
• Aurinko paistaa, ja linnut laulavat – kevät on jo kulman takana! Forumiin ovat saapuneet kauden upeat uutuudet, tule siis kurkkaamaan, mitä kivaa meidän liikkeistä löytyykään! YLI 40 UPEAA LIIKETTÄ JA RAVINTOLAA ODOTTAA SUA AIVAN KESKUSTAN SYDÄMESSÄ! KEVÄTTÄ ILMASSA! LISÄÄ IDEOITA JA INSPIRAATIOTA IG:SSÄ! KATSO TARJOUKSET, VINKIT JA TAPAHTUMAT M MUUIISSTTAA PPÄÄÄÄSSIIÄÄIISSEEN N KKO ORRIISSTTEEEETT JJAA H HEERRKKUUTT!! OPISKELIJATARJOUKSET OPISKELIJATARJOUKSET -Opiskelijatarjoukset Su-To -Bingo Ke 21:00 -Touhutorstai & Tietovisa To 20:00-> -Opiskelijatarjoukset Su-To -Bingo Ke 21:00 -Touhutorstai & Tietovisa To 20:00-> T U L I K U U M A F O R S T U D E N T S T U L I K U U M A . F I T U L I K U U M A F O R S T U D E N T S T U L I K U U M A . F I KARAOKE KARAOKE BILJARDI BILJARDI -Opiskelijatarjoukset Ma-To -Tietovisa Ti 19:00 -Bingo Ke 19:00 -Lautapelit -Opiskelijatarjoukset Ma-To -Tietovisa Ti 19:00 -Bingo Ke 19:00 -Lautapelit @pubclubonni @pubclubonni Yliopistonkatu 38 40100 JKL Yliopistonkatu 38 40100 JKL Kauppakatu 6 40100 JKL Kauppakatu 6 40100 JKL Pub & Club Onni Pub & Club Onni @ylakaupungin_alepub @ylakaupungin_alepub Yläkaupungin Ale Pub Yläkaupungin Ale Pub