• Jyväskylän ylioppilaslehti 9. Maaliskuuta – 29. Maaliskuuta 2015 55. vuosikerta 3 ARE Räppää koRtEpohjAstA Mistä Rankingit keRtovat? näin vaihdat pääainetta MittasiMMe Ruokajonot Maturiteetti kaatuu Puhekieleen – kehitys huolettaa ylioPistoväkeä
• S uomen korkeakouluopiskelijat keräävät nyt eduskuntavaaliehdokkailta lupauksia opiskelijoiden aseman puolustamiseksi. Opiskelijajärjestöt käynnistivät 25.2. #Koulutuslupauskampanjan, joka pyrkii sitouttamaan ehdokkaita opiskelijoille tärkeisiin tavoitteisiin. Kampanjan kärjessä on neljä kohtaa, joihin paikalliset oppilasja ylioppilaskunnat penäävät oman alueensa ehdokkailta kantoja: pidetäänkö koulutus maksuttomana, laajennetaanko YTHS kaikille korkeakouluopiskelijoille, säilyykö opintotuki nykyisenlaisena ja jätetäänkö koulutus leikkauslistojen ulkopuolelle. Kun ehdokkaiden vastaukset on saatu koottua, kyselyn tulokset julkaistaan verkossa. Kampanjastartin yhteydessä lukuisat ehdokkaat ehtivät poseerata sosiaalisessa mediassa kädessään kyltti, johon on kirjoitettu jokin kampanjan päälupauksista. Näitä kuvia ylioppilaskunnat ovat auliisti jakaneet. Ne ovat tuoneet nostetta ja näkyvyyttä kampanjalle ja sen tavoitteille. Mutta kuvat ovat tuoneet nostetta ja näkyvyyttä myös ehdokkaille, joiden poliittiset kannat ovat valovuosien päässä opiskelijajärjestöjen ydintavoitteista. Ehdokkaan täytyy kannattaa vain yhtä neljästä päätavoitteesta päästäkseen järjestöjen some-seinille. Jos ehdokkaalla siis on riittävästi pokkaa, hän voi kannatella yhdellä kädellä YTHS kaikille -kylttiä ja vääntää toisella opintotukihanoja off-asentoon. Turussa ehtikin jo nousta kohu, kun kokoomuksen Ben Zyskowicz otti varaslähdön kampanjaan. t ässä lehdessä ilmestyi 16.2. kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan haastattelu. Puolimatka esitti siinä eräitä luonnontieteiden historiaan liittyviä väitteitä, joiden todenperäisyys on vähän niin ja näin. Luonnontieteiden ja etenkin fysiikan historiaan jonkin verran perehtyneenä haluan korjata niistä räikeimpiä. Puolimatka vähättelee islamilaisen maailman merkitystä luonnontieteiden kehitykselle. Hän antaa ymmärtää, että luonnontieteiden harrastus islamilaisessa maailmassa kesti vain lyhyen aikaa ja oli keskittynyt Syyriaan. Molemmat väitteet ovat virheellisiä. Tiede kukoisti islamilaisessa maailmassa vuosina 700-1200. Se on yhtä pitkä aika kuin täällä Euroopassa on kulunut tieteellisestä vallankumouksesta nykyaikaan. Tieteen keskus oli Bagdadissa, Irakissa, mutta tutkimusta tehtiin eri puolilla islamilaista maailmaa, kuten Egyptissä, Espanjassa, Intiassa, Marokossa, Persiassa ja Uzbekistanissa. Syyrialaisten rooli oli merkittävä antiikin kirjoitusten kääntämisessä arabiaksi. Samaan aikaan, kun tiede Euroopassa vietti hiljaiseloa katolisen kirkon puristuksessa, se sai hengittää islamilaissa maailmassa varsin vapaasti. Oikeaoppisuus oli islamilaisessa maailmassa väljempi käsite kuin katolisessa maailmassa. Tiede alkoi Euroopassa kehittyä, kun tänne alettiin perustaa yliopistoja. Niissä kirkolla ei ollut niin ehdotonta valtaa kuin muualla yhteiskunnassa. Puolimatka väittää myös, että kristinopilla, erityisesti syntiinlankeemusopilla, olisi oleellinen merkitys luonnontieteiden kokeellisuudelle. Hänen perustelunsa on sangen kotikutoinen. Kokeellisuuden synty ei liity kristinuskoon. Antiikin aikana vaikuttanut Aristoteles oli ensimmäisiä kokeellisia luonnontieteilijöitä, erityisesti biologian alalla. Hän oli pakana ja eli paljon ennen kristinuskon syntyä. Varhaisiin kokeita tehneisiin fyysikoihin kuului myös 1000-luvulla elänyt arabi ibn al-Haytham eli Alhazen. Luonnontieteen vallankumouksen keulahahmoihin kuulunut Isaac Newton pohdiskeli paljon uskonnollisia kysymyksiä, mutta hän piti uskonnon ja tieteen tiukasti erillään. Hänen esimerkkiään soisi kaikkien tiedemiesten noudattavan tieteen edun nimissä. Jukka Maalampi Fysiikan proFessori #Koulutuslupauksella on helppo ratsastaa puolimatkan puolitotuudet Veteraanipoliitikko poseerasi useita päiviä ennen kampanjastarttia Koulutuksesta ei leikata -kyltin kanssa valokuvassa, joka julkaistiin Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) Instagram-tilillä. Zyskowiczia ympäröi joukko kokoomuksen toimintaan osallistuvia TYYn hallituslaisia. Jo pelkkä etuilu asettaa kuvan julkaisemisen outoon valoon, mutta vielä kiusallisemmaksi asian tekee se, että parin päivän päästä julkaistussa niin kutsutussa Benin listassa Zyskowicz ehdottaa opintotukeen 100 miljoonan euron leikkauksia ja lainapainotteisuuden lisäämistä. Näin siis #Koulutuslupaus-kampanja nosti etujoukoissa tapetille ehdokkaan, jonka tavoite innoitti vasta muutama vuosi sitten opiskelijoita bussilasteittain Helsinkiin osoittamaan mieltään. jos Kampanjalla ratsastaviin ehdokkaisiin kannattaakin suhtautua varauksella, itse kampanjateemat kertovat paljon opiskelijajärjestöjen odotuksista. Neljästä pääkohdasta vain YTHS:n laajennus lupaisi opiskelijoille jotakin uutta ja hyvää, loput ovat nykytilan puolustamista. Silmiinpistävin esimerkki puolustuskuoppien syvyydestä on kohta lukukausmaksujen vastustamisesta. Vielä vähän aikaa sitten pääpelkona olivat kaukomailta saapuvien opiskelijoiden maksut. Nyt on jo tarpeen varmistella, etteivät suomalaisopiskelijat päädy kaivamaan kuvetta. #Koulutuslupaus-kampanjan tavoitteille siis kaikkea hyvää. Toivottavasti koulutuksesta saadaan tehtyä vakavasti otettava vaaliteema. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi Kansan ääni anna palautetta ja herättele keskustelua. KoKeellisuuden synty ei liity KristinusKoon. Nyt oN jo tarpeeN varmistella, etteivät suomalaisopiskelijat päädy kaivamaaN kuvetta. Työni europarlamentissa edellyttää Venäjä-asiantuntijuutta tuttavani Jani Tanskanen kirjoitti jylkkärissä (12.2.2015) osuvasti asiantuntijuudesta. samalla hän kuitenkin kyseenalaisti oman asiantuntijuuteni, mielestäni hieman hatarin ja yksipuolisin perustein. tanskanen noudatti hyvää journalistista etikettiä, kun kertoi ennalta minulle kirjoittavansa tällaisen tekstin. täsmensin tällöin tanskaselle, että tekstissä mainittujen pro gradu -tutkielman ja aleksanteri-instituutin opintojen lisäksi olen opiskellut Venäjällä pietarin valtion yliopistossa kansainvälisiä suhteita. Mainitsin myös nykyisistä työtehtävistäni. Valmistumiseni jälkeen olen työskennellyt europarlamentaarikon avustajana, jossa työnkuvaani kuuluu poliittinen avustaminen kehitysja ulkoasiainvaliokunnassa sekä eu-Venäjä -valtuuskunnassa. ulkoasiainvaliokunta yhdessä euVenäjä -valtuuskunnan kanssa vie työajastani yli puolet. euroopan turvallisuuspoliittisesta tilanteesta johtuen Venäjä on ollut valiokunnan asialistalla viikoittain. työni hoitaminen edellyttää jatkuvaa raporttien lukemista ja asioihin perehtymistä. ilman asiantuntemusta tuskin pystyisin suoriutumaan nykyisistä työtehtävistäni. asiantuntijuuden arvioiminen jääköön silti lukijan päätettäväksi. pidän kuitenkin tärkeänä, että lukijalle tarjotaan koko totuus eikä vain suppeaa otantaa. Joonas Könttä europarlaMentaarikon aVustaja, Venäjä-asiantuntija, ytM kansanedustajaehdokas (kesk.) Vastine Jani Tanskaselle jylKKärin numerossa 2/2015 jani tanskanen etsiskeli todellista asiantuntijuutta. hänen mielestään ytM Joonas Könttä ei saisi kertoa olevansa Venäjäasiantuntija kirjoitettuaan gradun Pjotr Kropotkinista. aivan. Muutakin tietoa, taitoa ja harrastusta tarvitaan. Valtakunnallinen Venäjän ja itä-euroopan tutkimuksen maisterikoulu, lyhytnimeltään Viexpert, on 12 yliopiston ylläpitämä erikoistumisväylä, joka tarjoaa metodiapua, ajankohtaistietoa ja kai myös ymmärrystä tuosta mielenkiintoisesta alueesta. sitä koordinoi helsingin yliopiston aleksanteri-instituutti. kyseessä ei ole maisteriohjelma, joka toisi tutkinnon. tämä tuottaa kahden kärjen asiantuntijoita: jokainen valmistunut on pätevä sekä oman pääainealansa että Venäjän ja itä-euroopan tuntemusta edellyttäviin tehtäviin. jyväskylästä on 17 vuoden ajan tullut paljon hakemuksia, ja yliopisto on edustettuna verkoston johtoryhmässä ja on muutenkin ollut ansiokkaasti sen toiminnassa. noin 380 valmistuneesta 20 % on jyväskylän yliopistosta. Tapani Kaakkuriniemi koulutuspäällikkö helsingin yliopisto, aleksanteri-instituutti Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015
• Kartalla Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 10.3. ti 31.3. seuraavaT avusTaJapalaveriT ilmoiTukseT Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppukevään ilmestymispäivät: 30.3. (kaupunkinumero) 27.4. (tuplanumero) Jylkkärin ToimiTus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Perttu Puranen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Perttu Puranen Painos: 7000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 ”PysTyn KOhTAAMAAn VAiKeiTA TunTeiTA, MuTTA juOn silTi ViinAA.” Vakiopaineessa kuultua Yhdysvaltalaiset ja brittiläiset yliopistot menestyvät kansainvälisissä rankinglistauksissa. Katso kartalta, mitkä maat saivat yliopistojaan uusimman Times Higher Education World University 2014 -rankingin 50 parhaan joukkoon. Kustakin maasta on mainittu parhaiten menestynyt yliopisto, sen sijoitus ja muiden Top 50:een selvinneiden yliopistojen määrä. KOONNut: JuhO taKKuNeN saksa Yksi yliopisto: LudwigMaximilians-universität, München (29. sija). kiina Kolme yliopistoa. Korkeimmalle sijoittunut university of hong Kong (43. sija). Japani Yksi yliopisto: university of tokyo (23. sija). yHDysvallaT 28 yliopistoa. Paras näistä California Institute of technology (Caltech), Pasadena (1. sija). iso-briTannia Seitsemän yliopistoa. Korkeimmalle sijoittunut university of Oxford (3. sija). singapore Yksi yliopisto: National university of Singapore (25. sija). ausTralia Kaksi yliopistoa. Näistä parempi university of Melbourne (33. sija). eTelä-korea Yksi yliopisto: Seoul National university (50. sija). kanaDa Kolme yliopistoa. Korkeimmalle sijoittunut university of toronto (20.sija). sveiTsi Kaksi yliopistoa. Parempi eth Zürich – Swiss Federal Institute of technology (13. sija).
• Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 Monta kertaa maturiteettiin Kirjoitustaito. Puhekieli hiipii opiskelijoiden akateemisiin teksteihin. Kirjoitustaidon heikkeneminen on johtanut siihen, että monen opiskelijan on yritettävä maturiteettia useaan kertaan. teksti Juho Takkunen kuva Perttu Puranen j yväskylän yliopiston kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas on huolissaan opiskelijoiden kirjoitustaidon heikkenemisestä. Maturiteetissa hylätyn tai huomauttaen hyväksytyn tuloksen sai viime vuonna 12 prosenttia maturiteetin tehneistä opiskelijoista. Hylkäysaste vaihtelee tiedekunnittain. Hylättyjen maturiteettien osuus on joissain tiedekunnissa jopa kahdeksan prosenttia. ”Minuun on ottanut yhteyttä opiskelija, joka oli saanut hylätyn maturiteetista jo kolme kertaa. Neljännellä hän pääsi läpi”, Taalas mainitsee. Enimmillään hylkäyksiä on ollut kielikeskuksen tilastojen mukaan kolme, ja näin on käynyt vain kahdelle opiskelijalle. Useimmat opiskelijat saavat suoritettua maturiteetin viimeistään toisella yrityksellä. Juuri eläkkeelle jäänyt kielikeskuksen pitkäaikainen kirjoitusviestinnän lehtori Timo Nurmi totesi jo vuonna 2007, että opiskelijoiden kirjoitustaidon trendi on tasaisen laskeva. ”Jos äidinkieli vuotaa, ongelmia on monilla muillakin osa-alueilla”, Taalas varoittaa. Hylätyissä maturiteeteissa virheitä on useilla kielentarkastuksen alueilla. Pahimmiksi virheiksi katsotaan ongelmat tekstin ymmärrettävyydessä, kertoo maturiteettien kielentarkastaja ja kirjoitusviestinnän opettaja Terhi Forssén. ”Jos virkkeen rakentamisessa on sellaisia haasteita, että se estää viestin välittymisen lukijalle, se on vakavimmasta päästä.” Muita kompastuskiviä ovat esimerkiksi vääränlainen rakenne tai tekstilaji ja asiaja puhetyylin sekoittuminen. ”Asiatyylisissä teksteissä alkaa olla yhä enemmän puhekielen piirteitä”, Forssén kertoo huomanneensa seitsemän vuoden kokemuksensa aikana. Kielikeskus on ottanut maturiteettien arvioinnissa käyttöön huomauttaen hyväksytty -tuloksen. Se on pedagoginen työkalu, jolla opiskelijalle annetaan neuvoja siihen, mihin asioihin hänen tulisi kiinnittää asiatyylisessä kirjoittamisessa huomiota tulevaisuudessa. Professori Sara Heinämaa yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta on huomannut kirjoitustaidon heikkenemisen omilla opiskelijoillaan. ”Lauseet eivät ole kokonaisia, niistä voi puuttua predikaatti. Myös viittaussuhteet ovat hämäriä”, hän mainitsee. Heinämaa kertoo, että opiskelijoiden kielelliset vaikeudet näkyvät vielä maisteriseminaarissakin. ”Aika, joka pitäisi käyttää filosofian sisällön opettamiseen, joudutaan käyttämään kielen läpikäyntiin”, Heinämaa toteaa. Filosofiassa kirjallisen ilmaisun puutteet korostuvat oppiaineen luonteen takia. ”Vaikka onkin hyviä ideoita, niin jos ei pysty ilmaisemaan itseään täydellisesti, voi saada huonon arvosanan suorituksesta.” Myös professori ja pedagoginen johtaja Jani Onninen matematiikan ja tilastotieteen laitokselta on huomannut kirjoittamisen ongelmat. Maturiteetteja hylätään laitoksella yhdestä kahteen vuosittain. ”Selkeää heikennystä on tapahtunut”, Onninen toteaa. Matematiikan erityispiirre on, että siinä tehdään vähän kirjallisia töitä ja tenttivastauksissa voi käyttää matemaattisia symboleja. Opiskelijat eivät myöskään lue paljon kirjallisia lähdemateriaaleja. Kirjoittamisen ongelmat tulevat esiin vasta graduntekovaiheessa. PePPi taalas ei halua syyllistää opiskelijoita kirjoittamisen vaikeuksista. Hän arvelee, että ongelmat lähtevät jo lukio-opetuksesta. ”Asiatyyppisiä pitkiä tekstejä kirjoitetaan ja luetaan vähemmän, niin lukiossa kuin vapaa-ajalla.” Taalaksen mielestä lukiossa ei käydä läpi kyllin haastavia tekstejä ja erityyppisiä tekstilajeja. ”Kuilu lukion ja yliopiston välillä kasvaa”, hän toteaa. Kielikeskuksessa tilanteeseen on reagoitu muun muassa rakentamalla kirjoittamisen oppimispolkua. Se on ollut viime syksystä lähtien käytössä kasvatustieteissä. Ajatus on, että kirjoittamisen opiskelu olisi mukana opinnoissa alusta maisterivaiheeseen asti. Kielija viestintäopintojen kokonaisuutta on uudistettu ensin fysiikan ja nyt historian, etnologian ja kemian opiskelijoilla. Apua kirjoittamisen pulmiin saa myös kielikeskuksen tutkimusviestinnän kursseilla ja Tukea kirjoittamiseen -kurssilla. ”Toivon, että tilanteen muuttaminen onnistuu, kun asioita tehdään systemaattisemmin”, Taalas sanoo. Maturiteetti osaksi kurssia jyväsKylän yliopiston kielikeskus puuttuu maturiteetin läpäisyongelmiin muuttamalla suoritustapaa. Kielikeskus kokeilee maturiteetin järjestämistä tentin sijaan osana kandidaattivaiheen tutkimusviestinnän kurssia. Tämä on käytäntönä jo useissa muissa Suomen yliopistoissa. Pilottikokeilu on ollut syksyllä käynnissä filosofian laitoksella, ja nyt keväällä sellainen alkaa kirjallisuuden opiskelijoilla. Ideana on, ettei tuki opiskelijalle tulisi vasta maturiteetin hylkäämisen jälkeen. ”Jos opiskelija saisi tuen jo varhaisemmassa vaiheessa, hän pystyisi hyödyntämään sitä kandidaatintutkielmansa kirjoittamiseen”, kirjoitusviestinnän opettaja Terhi Forssén valottaa. Opiskelijat käyvät tutkimusviestinnän kurssilla tutkielmiaan läpi työpajamuotoisesti useassa vaiheessa. He saavat palautetta toisiltaan sekä opettajalta ja saavat tietää maturiteetin läpäisykriteerit jo varhain. Opettaja tarkastaa kielen näkökulmasta tutkielman yhden osan. Laitos puolestaan tarkastelee sisällöntarkastuksessa opiskelijan koko tutkielmaa. Uudenlainen maturiteetti otetaan käyttöön porrastetusti syksystä 2016 lähtien. Sen lisäksi säilyy mahdollisuus kirjoittaa e-maturiteetti. AikA, jokA pitäisi käyttää filosofiAn sisällön opettAmiseen, joudutAAn käyttämään kielen läpikäyntiin. Maturiteettien toP3tiedeKunnat 2014 Maturiteettien läpäisyprosentti tiedekunnittain vaihtelee vuosittain opiskelija-aineksen mukaan. Vuonna 2014 parhaiten menestyivät seuraavat tiedekunnat: z z Matemaattis-luonnontieteellinenzz tiedekunta z z Humanistinenztiedekunta z z Kauppakorkeakoulu
• 5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 Opiskelijajärjestöjen #Koulutuslupaus-kampanja alkoi Jyväskylässä onnistuneesti. 25.2. startannut kampanja veti Kompassille ehdokkaita ja yleisöä jopa kuuden tunnin ajan. Muissa ylioppilaskunnissa tapahtuma kesti pääsääntöisesti noin tunnin. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL), Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) sekä paikallisten opiskelijaja ylioppilaskuntien järjestämän kampanjan tarkoitus on nostaa opiskelijoille tärkeitä teemoja yleiseen keskusteluun ja vaaliteemoiksi. Nyt paikalliset opiskelijajärjestöt soittavat alueidensa eduskuntavaaliehdokkaat läpi ja pyytävät heiltä kantaa muun muassa opintotuen säilymiseen ja koulutuksen maksuttomuuteen. JYYn eduskuntavaalivastaava Annu Komulainen on tyytyväinen . ”Sekä opiskelijoiden että ehdokkaiden osalta vastaanotto on ollut kauhean positiivinen. Kampanja on tehnyt mitä oli tarkoituskin, eli nostanut koulutuksen keskusteluun. Minna Tiainen #koulutuslupaus alkoi lupaavasti jyväskylässä JYYn hallituksen jäseniä kampanjan starttipäivänä. OttO Martikainen maturiteetit jyväskylässä Maturiteettien hylkäysprosentit kielentarkastusvaiheessa z z 2011:z5,9z% z z 2012:z7,0z% z z 2013:z4,2z% z z 2014:z5,2z% Huomauttaen hyväksytyt maturiteetit z z 2013:z5,5z% z z 2014:z7,1z% JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta HEI, JÄRJESTÖ: HAE YLEISAVUSTUSTA! Opiskelijajärjestöjen juhlat pursuilevat sitsejä sekä muita lauluntäyteisiä tapahtumia. Nyt laulut pääsevät oikeuksiinsa kun JYYn 80-vuotisjuhlaviikolla julkaistaan laulukirja! Ainejärjestöllänne on nyt oiva tilaisuus kerätä laulujenne parhaimmisto ja saada ne edustaviin kansiin laulavaisia opiskelijoita ilahduttamaan! jyy.fi/yleisavustukset JYY jakaa avustuksia opiskelijajärjestöille. Tänä vuonna avustuksiin on varattu 17 000 euroa. Lähetä hakemuksesi to 2.4. klo 12 mennessä! Lue lisää: JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta rehtori: puolimatkan lausunnossa ei loukkausta jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen totesi 4.3., ettei kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan lausunto loukkaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Tutkinnan kohteena oli kolmen lähdeviitteen käyttö sekä se, onko Puolimatka ohittanut tutkimustuloksia, jotka olisivat ristiriidassa hänen omien johtopäätöstensä kanssa. Puolimatka antoi viime vuoden keväällä eduskunnan lakivaliokunnalle lausunnon sukupuolineutraalin avioliittolain haitallisista vaikutuksista. Joonas Mattsson teki rehtorille tutkintapyynnön Puolimatkan lähteiden käytön etiikasta saman vuoden marraskuussa. Esiselvitys asiasta aloitettiin joulukuussa 2014. Minna Tiainen
• Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 Tiede. Kun suomalaiset yliopistot putoavat rankinglistoilla, koulutuspoliittisessa keskustelussa herää huoli suomalaisen tieteen tilasta. Rankingeihin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella. Ranking on puutteellinen mittari H elsingin yliopisto putosi sadan parhaan listalta, uutisoivat suomalaismediat viime marraskuussa, kun brittiläinen Times Higher Education julkisti uusimman rankinglistauksensa. Tutkimusta rahoittava Suomen Akatemia puolestaan varoittaa, että suomalaisen tieteen taso on laskusuunnassa ja ero tieteen huippumaihin kasvanut. Näin arvioitiin Suomen Akatemian Tieteen tila 2014 -raportissa. Onko Suomella syytä huoleen, kun rankingsijoitukset putoavat? TunneTuimpia yliopistovertailuja ovat Times Higher Educationin rinnalla QS ranking ja luonnontieteitä painottava Shanghain lista. Yhteistä näille kaikille on se, että kärjessä ovat vuodesta toiseen yhdysvaltalaiset ja brittiläiset yliopistot. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen suhtautuu skeptisesti rankingeihin. Koikkalaisen mukaan ne antavat jossain määrin liioitellun kuvan eroista amerikkalaisten huippuyliopistojen ja tavallisten korkeakoulujen välillä. ”Ne antavat absoluuttisen kuvan, että laatu olisi jotenkin eri planeetalta, vaikka niissä (huippuyliopistoissa) tehdään monia aivan samantyyppisiä asioita kuin suomalaisissakin yliopistoissa”, Koikkalainen huomauttaa. Koikkalainen toteaa, että tieteellisen julkaisemisen pelisäännöt on määritelty pitkälti Yhdysvalloissa. Amerikkalaisilla yliopistoilla on hyvät kontaktit julkaisukanaviin, kuten tieteellisiin lehtiin. Kansainvälisten julkaisujen määrä puolestaan parantaa sijoituksia yliopistovertailuissa. ”Amerikkalaisilla yliopistoilla on toimintakulttuuria, jossa lupaavasta ideasta saadaan suuremmalla todennäköisyydellä työnnettyä maailmalle julkaisu, joka julkaistaan jossain korkeatasoisessa lehdessä”, Koikkalainen valottaa. KoiKKalaisen muKaan rankingit mittaavat parhaiten menestystä aloilla, joilla julkaiseminen tapahtuu pääosin englanniksi, kuten luonnontieteissä ja teknisillä aloilla. ”Siellä rankingmenestys tarkoittaa, että on päästy kansainvälisiin kuvioihin mukaan ja pystytään julkaisemaan muiden joukossa tutkimusta, joka otetaan huomioon.” Rankingit kuitenkin jättävät varjoonsa paljon merkityksellistä, Suomea koskevaa tutkimusta sekä eurooppalaista tutkimusta, joka julkaistaan muilla kielillä kuin englanniksi. Koikkalainen varoittaa, ettei rankingien saisi antaa vaikuttaa liikaa kotimaiseen tutkimukseen. ”Suomi on pieni maa, ja kukaan muu ei todennäköisesti tule tutkimaan yhteiskuntaamme, ellemme tee sitä itse.” KoiKKalainen toteaa, että rankingeilla ei ole suoraa vaikutusta suomalaisten yliopistojen julkiseen rahoitukseen. Ne lähinnä tuovat rankingeissä menestyneelle yliopistolle positiivista julkisuutta. Yksittäisen rankingtuloksen perusteella Koikkalainen ei tekisi johtopäätöksiä vaan kehottaa tarkastelemaan eri listauksia. ”Mikään yliopisto tuskin on kauttaaltaan huippua tai täysin surkea. Totuus yliopistosta on monipuolinen”, hän toteaa. Suomalaisten yliopistojen rahoitusmalli ohjaa kansainvälisten aineistojen käyttöön kotimaisten sijaan. Mallia on viety siihen suuntaan, että tutkijoilla on paineita saada läpi julkaisuja arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä, jotka ilmestyvät useimmiten englanniksi. Julkaisukanavien laatua arvioi Julkaisufoorumi, joka koostuu eri alojen professoreista ja senioritutkijoista. Foorumin korkeimmalle arvostamat julkaiteksti Juho Takkunen kuva Arimo Kerkelä ja Perttu Puranen Mikään yliopisto tuskin on kauttaaltaan huippua tai täysin surkea. sut tuottavat eniten tulospisteitä, joilla on suora kytkös yliopistojen rahoitukseen. TuTKimuKsen tuottavuus ja vaikuttavuus on yliopistorankingien keskeisimpiä arviointikohteita. Boston Collegen kansainvälisen korkeakoulutuksen keskuksen johtaja, professori Philip G. Altbach pitää sitä myös artikkelissaan helpoimpana ja luotettavimpana mittarina. Yliopiston tutkimuksen laatu kansainvälisten viittausten määrällä mitattuna siis on yksi tärkeimpiä asioita, joita rankingtuloksista voi päätellä. Opetuksen laatu on yksi tekijä, jota kaikki rankingit eivät mittaa. Sitä pidetään myös vaikeasti mitattavana ominaisuutena. QS:n ja Times Higher Educationin kysyvät myös mielipiteitä tutkijoilta ja työnantajilta yliopistojen maineesta. Tämän mittarin mielekkyys on kyseenalaistettu. ”Maineella on rankingeissä paljon painoarvoa. Sijoituksia listauksissa katsotaan hyvin tarkkaan maissa, joissa yliopistot perivät lukukausimaksuja”, suunnittelija Janne Pölönen Julkaisufoorumista toteaa.
• Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 Ranking on puutteellinen mittari S uomalaisessa taidekeskustelussa eräs asia ei muutu. Kuvataiteilija Teemu Mäen lähes 30 vuotta vanha Sex and Death -teos kohahduttaa edelleen. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on adressi, jossa vastustetaan Mäen kaavailtua luentoa Kangasalla järjestettävässä Taide & Tasa-arvo -seminaarissa. Nyky-Suomessa sananvapauden suhteen toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Väkivallan erilaisia muotoja tarkasteleva Sex and Death -videoteos sisältää kuusisekuntisen kissantappokohtauksen, jonka päätteeksi Mäki masturboi tappamansa eläimen päälle. Aika ajoin tämä “kissantappovideo” palaa laajempaan keskusteluun milloin mistäkin syystä – ja aina väärinymmärrettynä. Harva koko teosta on edes nähnyt. Jo pelkkä ajatus kissan tappamisesta on riittänyt teon irrottamisesta asiayhteydestään ja taiteilijan välittömään tuomitsemiseen. Jos Mäen vihaajat olisivat kaikkien näiden vuosien jälkeen viitsineet lukea edes taiteilijan teosta käsittelevän esseen, ymmärtäisivät he kyseessä olevan harkittu puheenvuoro. TaiTeeseen liiTTyy tavalla tai toisella se, että siinä jaetaan jokin idea toisten ihmisten kanssa. Mozart ei säveltänyt musiikillisia ideoitaan lehmille, vaikka yhdysvaltalaistutkimusten mukaan salzburgilaisneron konsertot ammujen maidontuottavuutta lisääkin. Kasimir Malevitšin Musta neliö on nimensä mukainen taideteos, mutta olisi kuitenkin järjetöntä ajatella neliön puhuttelevan vain muita geometrisiä kuvioita. Keskustelua yleisön kanssa käy myös Mäki, vain raadollisemmin keinoin. Taiteen ilmaisuja aletaan ruotia aina, kun talouden Atlas kompuroi tai Teemu Mäki saapuu kaupunkiin. Toki tämä kuuluu asiaan. Eihän taide ole luonteeltaan muuttumaton vuori, vaan muodin ja aatteiden mukana virtaava väkkärä. Jos taiteilija ei kuitenkaan suostu tottelemaan poliittista tai taloudellista ideologiaa, alkaa taide maistua pahalta. Ei ole kosher tehdä taidetta, jota ei voi paketoida hyödykkeeksi. suomen Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio on kritisoinut taidemaailman sisäänpäinkääntynyttä ilmapiiriä. Puheet taiteen autonomiasta ja itseisarvosta eivät riitä vielä, jos ei voi tarjota ratkaisuja niiden rahoittamiseksi. Tämä on toisaalta ymmärrettävä kommentti, toisaalta outo: vyötä on kiristettävä, mutta eikö taiteelle voi silti esittää puolustuspuheenvuoroja? Samaan aikaan, kun taideoppilaitoksissa päntätään markkinoinnin perusteita estetiikan kustannuksella, pyrkii joukko sananvapauden vastustajia estämään taiteilijan esiintymisen kulttuuritapahtumassa. Eikö silloin pitäisi voida vaatia voimakkaampaa autonomiaa taiteelle, edes hätähuutona? Sillä jos sensuurin jälkeen kaikki erikoistuvat vain ostamiseen ja myymiseen, kuka silloin opettelee tekemään taidetta? Paavo Kässi Kissan kuolema all over again teksti Juho Takkunen kuva Arimo Kerkelä ja Perttu Puranen taiteen ilmaisuja aletaan ruotia aina, kun talouden atlas kompuroi tai teemu mäki saapuu kaupunkiin. eRilaisia yliopisToRankingejä shanghain ranking (The academic Ranking of World universities) z z Painottaazluonnontieteitäzjazinsinööritaitoa. z z Yksizvanhimmistazkansainvälisistäzrankingeistä,zperustettuzvuonnaz2003. z z Tarkasteleezvainztutkimuksenztuottavuutta. z z KokonaistuloksissazSuomizonzsamallaz tasollazSveitsinzjazTanskanzkanssa. Times Higher education z z Vertaileezyliopistojazlaajastizerizaloilla.zKriteerejäzovatzopetuszoppimisympäristönznäkökulmasta,ztutkimuksenzmäärä,zsiitäzsaadutztulotzjazmaine,ztutkimuksenzvaikuttavuus,zkansainvälisyyszjazinnovaatiot. z z Helsinginzyliopistozolizviimezvuonnazsijallaz103. Qs ranking z z Tarkasteleezerizalojaztasapuolisesti. z z Laskeezviittaustenzmääriäzjazpyrkiizarvioimaanzmyöszopetuksenzlaatua. z z 40zprosenttiaztuloksestazkoostuuzvertaisarvioinnistazhuippuyliopistojenztutkijoiltazomillazaloillaan,zjaz10zprosenttiaz työnantajakyselystä. z z Helsinginzyliopistozolizviimezvuonnazsijallaz67. leiden ranking z z Mittaazpuhtaastizjulkaisujenzmäärääzjaz vaikutusta. z z Suomellazseitsemänzyliopistoazmukanazlistalla. z z Suomenzyliopistotzrankingissäztasalaatuisenzhyviä. suomi menesTyy rankingeissä hyvin, jos suhteutetaan huippuyliopistojen määrä väkilukuun. Näin mitattuna Suomessa olisi yksi huippuyliopisto jokaista miljoonaa asukasta kohden, kuten opiskelijavaikuttaja Jarno Lappalaisen analyysi osoittaa. Englanninkielisissä maissa on paljon erittäin hyvin menestyviä yliopistoja, mutta niiden yliopistoista moni menestyy toisaalta heikosti. Times Higher Educationin listauksen 300 parhaan joukkoon ylsivät Suomesta viime vuonna Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. ”Rankingeissä tapahtuu vasta jossain 300. sijan jälkeen merkittävä romahdus, kun katsotaan viittaussuhteita”, Pölönen huomauttaa. Siis: jos emme ole maailman huippuja, emme ainakaan ole huonoimpia. Lähteet: PhiLiP G. ALtbAch: the StAte of the RAnkinGS (2010) (www.inSidehiGheRed. com/viewS/2010/11/11/ALtbAch) JAmiL SALmin RAPoRttiLuonnoS SuomALAiSeStA koRkeAkouLutukSeStA (2014) JARno LAPPALAinen: PohJoiSmAAt JyRäävät yLioPiStoRAnkinGiSSA (JARnoLAPPALAinen. fi/?P=300)
• Kolumni 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 Laaja eLämän kirjo H uoleton humanisti monitieteiselle projektikurssille humpsahti. Luentosalissa suorituspaine haiskahti. Nyt ei olisi nakkipiiloja luvassa. Yökkäillen kuunteli humanisti, kun taululla resurssienhallinnat ja organisointikyvyt vilisti. Vastuunakki napsahti, väkinäisen hymyn kasvoille pakotti. Liukeni paikalta jupisten: ”Google Driven kautta kotoa suoritan sen.” Mutta kas, ei auttaneet humanistia projektikurssilla kivikautiset drivetyksen taidot, kun ajan hermosta synkronoitiin projektinhallinnan työkalupakkiin muodikkaammat airot. On Trelloa, Asanaa, Sumplia, Gantteria ja kaikenlaista Jantteria. Humanistin silmissä nämä eivät olleet renkejä vaan isäntiä pelottavan vantteria. Ja niin pieni humanisti jää, mukamas tehokkaaseen illuusioon pyörimään. SuorittamiSeSta humaniSti ei aiemmin piitannut koskaan. Hänelle oli unen, askeleen ja kalorin mittaaminen roskaa. Vaan silti salaa sydämessään haluaisi myös humanisti projektiluontoista start-upin henkeä kehittää. Kuuliaisesti nieli siis jargonin. Ajatteli, jospa saisi tehokkuutta itsekin. Vaan kerrankos päästyään makuun to do -listojen, puskee uutta hanketta humanisti harhainen. Yötä myöten kaavioita hakkaa hän, henkilökohtaisille suorituksille, sen tähdennän. On kirjaprojektia, runoa, kalorien kertotaulutuloa, kaikki viemässä ainutkertaisia sekunteja elämästä. Vieläpä eksyy HabitRPG -roolipelia takomaan. Siellä pikseliavatar virtuaalikolikkoina palkintoja arkirutiinien suorittamisesta saa. ”Gamify your life”, sloganissa todetaan. Tehokkaasti työskennellessään humanisti huudahtaa: ”kuuliainen suorittaminen ei koskaan ole ollut näin ihanaa!” Oletusasetuksissa pojoja soitosta äidille. Aivoissa hyrrää suorittamisen makea siirappi. Mutta voi, humanisti hairahti hissiin. Game over, ilkkuu avatar. Unelma olemasta lakkaa, pettymys aivoja hakkaa. Tehokkuuden illuusion sijaan omien prokkisten sisältö onkin puhdasta kakkaa. Pettyneenä kapinoi humanisti ajankäytön hallintaelimiä vastaan, älylaitteen kyttäämisen päättää lopettaa. Mutta eipä kestä kauaa, kun jo arjen sidosryhmät humanistia ahdistaa. Roskapihdeillä riipivät takaisin oravanpyörään. Whatsappin ryhmäviesti hoputtaa Doodleen vastaamaan. Mutta huoleton humanisti päätyy vahingossa Moodleen, raportoi päivän kalorit sekavana Googleen. Heittää päälle vielä Gantt-kaavioon palkin prosessille nimeltä kaaos, kirjaimellinen deadline 90 vuoden päähän. Eiköhän aikataulussa pysytä. Anna Näveri Humanisti hajoaa projektinhallintaan on trelloa, asanaa, sumplia, gantteria ja kaikenlaista jantteria.
• Kampus 9 teksti Arimo Kerkelä kuva Perttu Puranen PROFESSORI. Psykologian professori Lea Pulkkinen tunnetaan parhaiten Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta, joka on jatkunut Jyväskylässä kohta 50 vuotta. Pulkkisen opiskeluaikana akateeminen vapaus oli vielä voimissaan. Pääaineenkin sai vaihdettua kävelemällä kansliaan. Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 Laaja eLämän kirjo j yväskylässä uransa luonut professori Lea Pulkkinen on yksi Euroopan arvostetuimmista kehityspsykologian tutkijoista. Suomessa hänet tunnetaan myös yliopistopiirien ulkopuolella merkittävänä lasten puolestapuhujana. Innoituksen lasten puolustamiseen Pulkkinen sai jo omalta äidiltään. Lea Pulkkinen syntyi Heinolan maalaiskunnassa lokakuussa 1939, aivan talvisodan kynnyksellä. Pulkkisen äiti oli sitä mieltä, ettei sodan kauhuja pidä kaataa lasten päälle. ”Olen äidilleni siitä kiitollinen, että hän antoi meille hyvin turvallisen lapsuuden. Se on motivoitunut minua puhumaan turvallisen lapsuuden puolesta myös yleisemmin, koska se on niin tärkeä voimavara lapsille”, 75-vuotias Pulkkinen kertoo nyt. On SuuRta sattumaa, että Pulkkinen päätyi opiskelemaan juuri Jyväskylään. Lukion jälkeen, kesällä 1958 Pulkkinen työskenteli isänsä yrityksen toimistossa. Suvussa ei ollut akateemista taustaa, eikä Pulkkinen itsekään ollut hakenut mihinkään opiskelemaan. Hän olisi jatkanut työskentelyä toimistossa, ellei isä olisi päättänyt toisin. ”Olisiko se ollut heinäkuuta, kun isä tuli toimistoon ja kysyi, että olenko hakenut opiskelupaikkaa.” Isä teki tyttärelleen selväksi, ettei toimistotyön jatkaminen ollut vaihtoehto. Pulkkinen ei halunnut Helsinkiin tai Turkuun, eikä Jyväskylän opettajakoulutuskaan kiinnostanut. Oulun yliopisto oli juuri aloittanut toimintansa, mutta soittaessa selvisi, että sen opetus käynnistyisi vasta seuraavana vuonna. Oulun yliopiston kautta Pulkkinen kuuli, että Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun oli perustettu uusi filosofinen tiedekunta. Pulkkinen sai korkeakoulun puhelinnumeron, johon hän voisi soittaa. ”Minä soitin, ja sehän yhdisti suoraan korkeakoulun rehtorille, professori Aarne Penttilälle.” Vaikka hakuaika Jyväskylään oli umpeutunut kaksi päivää aiemmin, antoi rehtori Pulkkisen vielä lähettää hakemuksensa. Tieto opiskelupaikasta tuli seuraavalla viikolla. Kun PulKKInEn aloitti opintonsa kasvatustieteellisessä korkeakoulussa, oli hänen pääaineensa äidinkieli. Pulkkisen opiskelualat valikoituivat sattumalta rehtori Penttilän kanssa käydyn puhelinkeskustelun aikana. Rehtorin kysyessä mitä Pulkkinen haluaisi uudessa tiedekunnassa opiskella, oli Pulkkinen puolestaan kysynyt, mitä siellä ylipäänsä voi opiskella. ”Hän oli suomen kielen professori, niin hän luetteli että ’äidinkieltä, kirjallisuutta, psykologiaa...’. Minä luettelin perässä, että suomen kieli, kirjallisuus ja psykologia.” Melko nopeasti Pulkkinen kuitenkin huomasi, ettei ura kielitieteilijänä ollut häntä varten. Sen sijaan psykologiassa oli nuoren professori Martti Takalan johdolla ”ihan toisenlainen meninki”. ”Menin sitten yliopiston kansliaan kysymään, että voisinko vaihtaa pääaineen suomen kielestä psykologiaan. Sanoivat että joo, merkitään tänne.” Professori Pulkkinen tiedostaa hyvin, ettei vastaava onnistuisi enää tänä päivänä. ”Tämä on vähän kuin tarua nykyopiskelijoille, joilla on vaikeat pääsykokeet ja vaikeaa vaihtaa pääainetta. Minusta akateemisessa opiskelussa pitäisi olla etsimisen mahdollisuutta.” Nykyopiskelijoita Pulkkinen kannustaa etsimään rohkeasti omaa reittiään. ”Sen vapauden puitteissa mitä on, pitäisi valita jotakin sellaista mistä itse on todella innostunut. Kannattaa käydä katsomassa ja kuuntelemassa eri puolilla, eikä mennä sen rutiinikaavan mukaan”, aiemmin dekaanina ja laitosjohtajana toiminut Pulkkinen rohkaisee. PulKKInEn alOIttI työuransa yliopistolla jo opintojensa aikana. Oltuaan kaksi päivää yliopistolla hän haki ja pääsi kirjastoharjoittelijaksi yliopiston kirjastolle. Myöhemmin Pulkkinen siirtyi avustaviin töihin psykologian laitokselle, missä hän suoritti myös psykologian harjoittelunsa. ”Sen jälkeen professori Takala kysyi, ryhtyisinkö hänen tutkimukseensa tutkimusassistentiksi. Siitä lähtien, vuodesta 1960, olen koko ajan ollut psykologian laitoksella.” Siitä lähtien uudet tehtävät ja tittelit seurasivat toisiaan: opetusassistentti, soveltavan psykologian lehtori, virkaa tekevä apulaisprofessori, apulaisprofessori… Samalla Pulkkinen kasvatti lapsiaan ja opiskeli itsensä maisteriksi, lisensiaatiksi ja tohtoriksi. Tohtoriopintojen jälkeen hän lähti vuodeksi Sussexin yliopistoon Englantiin täydentämään opintojaan. ”Kun minulla oli kaksi lasta, 1961 ja 1964 syntyneet, ja olin koko ajan töissä ja koko aika opiskelin, niin elämä oli vähän kiireistä”, Pulkkinen sanoo. Vaikka akateemista uraa luovat naiset olivat tuohon aikaan nykyistä harvemmassa, ei Pulkkinen kokenut sukupuolen vaikuttavan hänen työmahdollisuuksiinsa. Ei, ennen kuin professori Martti Takala valittiin vuonna 1982 yliopiston rehtoriksi, ja Pulkkinen haki tämän sijaiseksi psykologian professorina. ”Se oli elämäni vaikeita prosesseja. Kun ryhdyin tavoittelemaan ylempiä virkoja, niin tulikin lasikatto vastaan.” Tietyt tahot halusivat ajaa professorin sijaiseksi miespuolisen hakijan psykologian laitoksen ulkopuolelta. Pulkkinen sai paikan vasta sen jälkeen, kun silloinen opetusministeri Kaarina Suonio puuttui tilanteeseen. lEa PulKKInEn on tehnyt pitkän ja kansainvälisestikin merkittävän uran kehityspsykologian parissa. Parhaiten hänet tunnetaan Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta, jossa on seurattu samojen, vuonna 1959 syntyneiden suomalaisten kehitystä kohta viidenkymmenen vuoden ajan. Kansainvälisestikin ainutlaatuisen laaja tutkimus alkoi Pulkkisen väitöskirjatyönä vuonna 1968. ”Alussa yksi tutkimusta motivoiva asia oli, etten ollut psykologian tai kasvatustieteen opetuksessa saanut tietoa siitä, millaiset seikat vaikuttavat lapsen kehitykseen. Onko vanhemmilla joku merkitys, vai kasvavatko lapset jonkin oman sisäisen ohjelmansa mukaan?” Vielä väitöskirjaansa tehdessään Pulkkinen ei tiennyt, että tutkimukset jatkuisivat tänäkin päivänä. ”Minulla oli siinä väitöskirjassa sanottuna, että olisi mielenkiintoista tietää, ennustaako tämä lapsuusiän käyttäytyminen jotakin tulevaa kehitystä. Kyllä siinä tämä ajatus oli, mutten silloin oikeastaan tiennyt mitään pitkitäistutkimuksista. Ei niitä ollut paljon ollutkaan.” Aineistoa on tarkoitus kerätä seuraavan kerran tämän vuosikymmenen lopussa, kun tutkittavat täyttävät 60 vuotta. Silloin tutkimuksia jatkaa gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Katja Kokko, jonka gradun ja väitöskirjan Lea Pulkkinen on aikoinaan ohjannut. ”Tässä on tämmöinen laaja elämän kirjo, ja se lähti niistä kysymyksistä, että mitkä ovat lasten väliset erot. Sitten se on kasvanut tällaiseksi valtavaksi elämän kokonaisuudeksi”, Pulkkinen kuvailee. VuOSItuhannEn VaIhtEESSa Pulkkinen oli mukana perustamassa Jyväskylän yliopistoon Agora Centeriä, jonka varajohtajana hän myös toimi monitieteisen tutkimusyksikön alkuaikoina. Nykyisin Agora-rakennuksesta löytyy hänen mukaansa nimetty Lea Pulkkisen sali. Pulkkinen saavutti virallisen eläkeiän vuonna 2004, mutta työtahtia se ei ole hidastanut. ”Jos perheeltä kysyy, niin työmäärä ei ole vähentynyt. Olen koko ajan julkaissut jotakin.” Tänä talvena Pulkkinen on tehnyt opetusja kulttuuriministeriölle selvitystä joustavan koulupäivän vakiinnuttamisesta. Kun selvitys on valmis, odottaa Pulkkisen työlistalla kaksi Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksesta kertovaa kirjaa. Muuten tulevaisuus on avoinna. ”En nytkään tiedä, mihin polkuni vie. Olen aina tehnyt valintaa sen mukaan, mitä mahdollisuuksia on tarjoutunut.” Minusta akateeMisessa opiskelussa pitäisi olla etsiMisen Mahdollisuutta. kun Minulla oli kaksi lasta ja olin koko ajan töissä ja koko aika opiskelin, niin eläMä oli vähän kiireistä. lEa PulKKInEn z z Jyväskylänzyliopistossazuransazluonutzpsykologianzemeritaprofessori. z z Euroopanzarvostetuimpiazkehityspsykologianztutkijoita.zTunnetaanzerityisestizLapsestazaikuiseksiz-pitkittäistutkimuksesta. z z NimettyzVuodenzprofessoriksiz(1992)zjazVuodenzkäyttäytyjäksiz(2003).zSaanutzmuunzmuassazSuomenztiedepalkinnonz (2001),zSuomenzLeijonanzRitarikunnanzKomentajamerkinz (2002)zsekäzTiedonjulkistamisenzelämäntyöpalkinnonz(2011).
• 10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 nunnia ja viuhahduksia Opettajaseminaari. Jyväskylän yliopiston juuret ulottuvat kauas 1800-luvulle. Tuolloinen Jyväskylän opettajaseminaari oli monella tapaa suomalaisen korkeakoulutuksen uranuurtaja. Kurkistimme, millaista oli opiskella kansakoulunopettajaksi oppilaitoksen alkutaipaleella. teksti Anniina Nirhamo kuvat Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto Seminaarin naisoppilaita lumileikeissä 1920-luvun alkupuolella. Kuvassa seminaarioppilaat Yrjo Albin Nykanen ja Viljo Kustaa Oksala. Seminaarilaisten syysretki Roninmäelle 1924.
• 11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 S uuri osa opiskelijoista asui Seminaarin internaatissa, jossa arki oli tarkoin säänneltyä. Nykyään parjatut kahdeksan aamut olisivat olleet rento alku päivään; 1800-luvulla herätys tuli kuudelta, minkä jälkeen askareet odottivat. Opiskelijoilla oli erilaisia vastuuviikkoja, kuten ruokaviikot, kyökkiviikot ja pyykkiviikot. Askareiden jälkeen olikin aika hiljentyä. Seitsemältä alkoi aamurukous, jonka jälkeen istuttiin pari tuntia luennoilla. Opetus jatkui, kunnes maitokello kilisi ruokailun merkiksi. Päiväsaika täyttyi joitakin taukoja lukuun ottamatta luennoista. Iltahartauden jälkeen alettiin tehdä läksyjä, kirjoittaa aineita, harjoitella laulua ja soittoa. Kannettiin puut ja lakaistiin huoneet ja luokat. Uno Cygnaeuksen pedagogiikassa taitoja taideaineet olivat hyvin tärkeitä. Piirustusten ja käsitöiden mallisarjojen tekemiseen kului paljon aikaa. Itse asiassa koko seminaarin ylläpito toimi opiskelijoiden voimalla. Miesopiskelijoiden vastuulla oli esimerkiksi halonhakkuu ja kaikkien seminaarin rakennusten lämmittäminen. Halkojen hakkauksesta syntyneen äänen vuoksi seminaarilaiset saivat kaupunkilaisilta pilkkanimen jyskyt. Naisten asuntolan yhteydessä oli myös lastentarha ja -seimi, joka muistutti lastenkotia. Naisopiskelijat työskentelivät vuoroissa ja opettelivat lastenhoitoa. Hiljaisuus alkoi seminaarin internaatissa kymmeneltä. Jos palasi kampukselle myöhemmin, joutui kiipeämään portin yli ja tuli ehkä erotetuksi seminaarista. Sukupuoli: yhteiskunta oli opettajattaren perhe O pettajaseminaarissa oli erikseen naisja miesosastot, ja Seminaarinmäen kampus oli jaettu tarkoin eri sukupuolille merkittyihin tiloihin. Naistenosastoon kuuluivat nykyiset Educa (D) ja Historica (H) -rakennukset, miesten rakennuksia olivat nykyiset Seminarium (S) ja Fennicum (F). Rakennusten välillä oleva paja oli osastojen raja. Naisten asuntola oli D-rakennuksessa ja miesten Frakennuksessa. Kompissa eli yhdessä huoneessa asui kolme tai neljä opiskelijaa. D-rakennuksessa olivat myös opettajattarien virka-asunnot. Vastakkaisen sukupuolen internaatissa vierailu oli ehdottomasti kielletty. Edes rakkauskirjeitä ei saanut lähettää toiselle puolelle. Viestit piti aina ensin käyttää henkilökunnalla tarkistuksessa. Kun valvojat olivat poissa, vastakkaisen sukupuolen edustajia kutsuttiin joka tapauksessa vierailulle sääntöjä uhmaten. Erilaiset vapaa-ajan retket olivat paikkoja tavata vastakkaista sukupuolta, mutta opiskelijoiden piti pitää huolta, että seurustelu pysyi soveliaisuuden rajoissa. Keskustelu miehen ja naisen välillä ei saanut kestää liian pitkään. Erityisesti naisille yhteys miehiin oli riski: Opettajattaren kuului pysyä naimattomana, sillä hänen tuleva perheensä oli suomalainen yhteiskunta. Mikäli naisopiskelija löysi seminaarin aikana kihlatun, hän joutui jättämään opintonsa kesken. Vapaa-aika: spontaania laulantaa Ilokivellä O piskelijat viettivät vapaa-aikaa erilaisten retkien ja ulkoilun merkeissä. Joka syksy koko seminaari henkilökuntineen lähti Roninmäelle toivottamaan uudet opiskelijat tervetulleiksi. Roninmäelle mentiin kulkueena ja hevosten kyytiin pakattiin pitkät pöydät, pöytäliinat, posliiniastiastot ja täysruoka. Kampuksen kyljessä oli Moirislampi, jolle mentiin kesäisin ulkoilemaan. Naiset kävelivät myötäja miehet vastapäivään. Moirislammella oli myös huvimaja kahvittelua varten. Naiset osallistuivat valmistujaiskevään vappuyönä Moirislammen nunnakulkueeseen. He pukivat lakanan vaatteeksi ja kietoivat pyyhkeen päähän nunnahuivin tapaan. Kulkueessa käveltiin kynttilöitä kanArkirytmi: myöhästyjä sai kiivetä portin yli Miesseminaarilaisia opiskelemassa 1917. Myös retkellä opiskeltiin 1920-luvun alkupuolella. Seminaarin asuntolassa 1920-luvun loppupuolella.
• 12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 MARKKU MANNINEN tERäKsENlUjA vAIhtoEhto EDUsKUNtAAN l kokonaisveroastetta laskettava l teollisuustyöpaikat takaisin l maanpuolustus kuntoon l perusterveydenhoito lähipalveluna Konepajayrittäjä hankasalmelta eduskuntaan! www.manve.fi saat mitä tilaat. ta käytöstä. Paikassa, jossa oli paljon nuoria, rikkeitä esiintyi paljon. Opettajaseminaarista erottamiset ja opintojen keskeyttämiset olivatkin tavallisia. Talous: rahatonta odotti eroaminen P ennittömällä ei ollut 1800-luvulla asiaa opettaseminaariin. Lukukausimaksut piti maksaa, ja jos vanhemmilla ei ollut mahdollisuutta kustantaa opintoja, opiskelijan täytyi kääntyä muiden sukulaisten puoleen. Tukihenkilönä saattoi toimia myös kansakoulunopettaja tai vaikka pastori kotiseudulta. Miehet saattoivat viettää vuosia vaikkapa metsätöissä tai laivalla säästääkseen opintoja varten. Hankkipa joku kotieläimiäkin, kuten lehmiä tai vuohia, joita vuokrasi eteenpäin tai myi niistä saatavat tuotteet kaupungilla. Rahanpuute oli hyvin tavallista, sillä suurin osa ihmisistä eli omavaraistaloudessa. Jos rahat loppuivat, saattoi opiskelija joutua eroamaan seminaarista. Tai jos hyvä tuuri kävi, hän sai ehkä erityisluvan jäädä vapaaoppilaaksi. Jos rahaa oli, tai vanhemmat pystyivät kustantamaan asumisen, opiskelija saattoi hyvinkin asua vuokralla kaupungilla. Näin teki yli puolet seminaarin opiskelijoista. Mäki-Matin kaupunginosa oli suosittu keskustaa edullisempien vuokrien vuoksi. Ulko-oppilaalla oli enemmän vapauksia ja valinnanvaraa ajankäytön suhteen. Seminaarin sisäoppilaitoksessa asuminen oli kuitenkin arvostetumpaa. Lähteet: Pekka hassinen: Oi kuvatuksia ja mieLijuOhteita. tarinOita jyväskyLän yLiOPistOn ja sen edeLtäjien vaiheista. aimO haLiLa: jyväskyLän seminaarin histOria. einO keskinen (tOim.): jyskyjen seminaari. jyväskyLän seminaarin satavuOtismuistiO. Liisa harjuLa ja marja-Liisa hyvönen (tOim.): harvinaisesta mOninaiseksi. Lisäksi haastateLtu yLiOPistOn taidemuseOn intendenttiä PirjO vuOrista. www.lukusali.fi | www.punamusta.com Selaimella tai iPadilla PunaMustan Lukusali-palvelu mahdollistaa ilmaisten tai maksullisten sähköisten lehtien julkaisemisen PunaMustassa painetuista lehdistä ja julkaisuista helposti ja edullisesti. Julkaisu voi olla näköislehti tai sisältää erilaisia rikasteita mm. videoita, linkkejä ja muuta internetistä tuttua sisältöä. Lukusalin käyttäjät voivat lukea julkaisuja niin selaimella kuin iPadillakin. Lataa Lukusali 24/7 iPad-sovellus App Storesta tai mene osoitteeseen www.lukusali.fi ja tutustu PunaMustan uuteen sähköiseen palveluun. Teuvo Hakkarainen Kansanedustaja, sahuri Olen suoraviivainen kansanmies. Sanon, mitä muut vain ajattelevat, mutta eivät uskalla sanoa ääneen. Siksi minunlaistani kansanmiestä tarvitaan edelleen eduskunnassa. Suoraa puhetta suomalaisiin sydämiin www.teuvohakkarainen.fi Il m oi tu ks en m ak sa ja : Te uv o H ak ka ra in en taen. Palava kynttilä symboloi kansankynttilää, joksi opiskelija oli valmistumassa. Se ei saanut sammua, muuten opiskelijasta tulisi huono esimerkki ja hänen opettajan uransa olisi tuhoon tuomittu. Miehillä vastaava perinne oli Moirislammen ympärijuoksu ilman housuja. Harrastuksia ja hengenelämää löytyi, mistä valita. Sekä miehet että naiset pelasivat pesäpalloa. Talvella hiihdettiin ja luisteltiin Jyväsjärvellä. Harjulla kelkkailtiin ja laskettiin mäkeä. Urheiluseurojen lisäksi opiskelijat saattoivat kuulua kuoroon tai kristilliseen yhdistykseen. Seminaarinmäen rinteestä löytyi Ilokivi, jolle saatettiin kokoontua spontaanisti laulamaan. Kiven nimi tuli Kantelettaresta. Opiskelijoilla oli myös toverikuntia, jotka painottuivat kulttuuriharrastuksiin. Näillä oli myös omia lehtiä, joihin kirjoitettiin esimerkiksi runoja, tarinoita ja muistelmia. Päihteet: säännösteltyä kahvinkeittoa 1 800-luvun opiskelijat eivät rymynneet kaupungilla approilemassa. Ainakaan kovin avoimesti; alkoholi ja tupakka olivat seminaarin opiskelijoilta kielletty, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, etteikö niitä olisi käytetty salaa. Uudet opiskelijat esimerkiksi toivotettiin usein tervetulleiksi väkijuomia nauttien. Päihteiden käyttö aiheutti riesaa ja seminaarista erotuksia. Jopa kahvinkeitto oli sallittu luvan kanssa vain kerran viikossa. Seminaarilaisilla olikin tietyt kahvilat, joissa he tapasivat viettää aikaa. Santalan kahvila Kauppakadulla oli hieman hienompi paikka. 1800-luvun lopulla railakas opiskelijaelämä tarkoitti siis säädyttömän pitkää keskustelua tai liian läheistä kanssakäymistä vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Rakkauskirjeitä, myöhästymistä iltakymmenen hiljaisuudesta, kahvinjuontia kyläpaikassa, salaista tupakanpolttoa ja viinaa tai muuta epäsoveliasJYVÄSKYLÄN OPETTAJASEMINAARI z z Suomenzensimmäinenzopettajaseminaarizperustettiinz Jyväskyläänzvuonnaz1863. z z Puhekielizolizseminaarinzalkuaikoinazruotsi,zmuttazopetuszolizalustazalkaenzsuomenkielistä:zhaluttiinzkouluttaaz opettajiazjotkazopettavatzkansanzkielellä. z z OpettajaseminaarinzensimmäinenzjohtajazUnozCygnaeuszolizmyöszkansakoululaitoksenzperustaja.z z z Naisillezkansakoulunopettajazolizensimmäisiäzsosiaalisestizhyväksyttyjäzammattejazsäätyläisyhteiskunnassa.zMiehillezopettajaksizopiskeluztaaszsaattoizmerkitäzsosiaalistaznousua. z z Jyväskylänzopettajaseminaarissazopiskelivatzmm.z MinnazCanth,zIsazAsp,zJ.H.zErkko,zP.J.zHannikainenzjazSamulizPaulaharju. z z OpettajaseminaarizmuuttuizuudistuksenzmyötäzKasvatusopilliseksizkorkeakouluksizvuonnaz1934zjazJyväskylänz yliopistoksiz1966. Naisoppilaita 1920-luvun alkupuolella.
• 13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 Hep! Se on teattereiden ensi-iltojen aikaa taas. Kannattaa tarkastaa Jyväskylän runsas ja tasokas tarjonta! Menot Runoilijoiden traaginen homoromanssi “Halusin kuvata sitä, kuinka rakkaus on loppujen lopuksi aina pohjimmiltaan samanlaista riippumatta siitä keitä, mitä sukupuolta tai minkä ikäisiä rakastavaiset ovat”, kertoo Rimbaud ja Verlaine -näytelmän kirjoittanut jyväskyläläinen Eeva Leinonen. Arthur Rimbaud (1854 1891) oli ranskalainen runoilija ja lapsinero, jonka teini-ikäisenä kirjoittama tuotanto teki lähtemättömän vaikutuksen moderniin lyriikkaan ja rockrunoilijoihin, kuten Jim Morrison, samoin Leinoseen. Rimbaud ja Verlaine -näytelmä kertoo Rimbaudin ja häntä reilusti vanhemman, alkoholisoituneen runoilija Paul Verlainen traagisen romanssin. Runoilijat tapasivat vuonna 1871. Taiteen ja intohimon nimessä Verlaine jätti raskaa13.3. Musta kYnnYs Pekka “Faarao” Pirttikankaan luotsaama kokeellinen “tundraboogie”yhtye Cosmo Jones Beat Machine julkaisi hiljattain levyn Skunkadelicatess. Edellinen levy Belzeboogie tuli julki noin 8 vuotta sitten. Bändin jäsenet vaikuttavat monissa muissakin bändeissä. Sairaan kova. 12.3. teatteri Miilu Mikko Hintikka ja Tomi Huusko tulkitsevat kahden intohimoisen runoilijan rakkaustarinan Jyväskylän kansannäyttämön näytelmässä Rimbaud ja Verlaine. kaMPus kino pETTERi kaLLiomäki aRVoSTELEE iLokiVEn TuLEVia näyTökSiä 20,000 Days on Earth ian ForsYtH & Jane Pollard, 2014 ti 10.3. klo 19.00 Henkilökuva Nick Cavesta pyrkii kynsin ja hampain olemaan kohteensa kokoinen, eksentrinen elämys. kaikki kunnia yrityksestä, mutta jos teoksen riisuu ulkoisista tehokeinoistaan – faktan ja fiktion sekoittamisesta jne. – jäljelle jää mitä tavanomaisin fanituote, joka ei uskalla tarkastella Cavea muutoin kuin kaukokuvassa. arvosana: 2/5 Maps to the Stars david Cronenberg, 2014 Ma 16.3. klo 19.00 Cronenbergista kehittyy vuosi vuodelta kiehtovampi tekijä. Jälleen kerran hän osoittaa olevansa huikea näyttelijäohjaaja: Julianne Moore, John Cusack ja Mia Wasikowska eivät ole koskaan olleet parempia. Ei silti mikään ihme, ettei heitä juhlittu oscar-gaalassa näiden suoritusten tiimoilta. maps to the Stars lienee ollut akatemialle liian suora kuvaus unelmatehtaan kouristuksenomaisesta arkitodellisuudesta, jossa menestys on parasta huumetta ja rehellisyys merkitsee kylmää kalkkunaa. arvosana: 5/5 Wild – Villi vaellus Jean-MarC vallée, 2014 ti 24.3. klo 19.00 Tarinat nuorten naisten erämaaja luonnonvaelluksista näyttävät olevan kinon tämän kevään muoti-ilmiö. kyseisessä alagenressä Wild on paljon onnistuneempi tapaus kuin pari viikkoa sitten nähty Tracks. Reese Witherspoonin 1800 kilometrin soolopatikkaretki tarjoilee elämänmakuista etikkaa siinä missä Wasikowskan kamelivaellus maistui silkalta sokerilta. arvosana: 4/5 lisÄksi oHJelMistossa ma 9.3. kLo 19.00 THE CongRESS (mundRuCzó) ma 17.3. kLo 19.00 FoxCaTCHER (miLLER) 20.3. HistoriCa 306 Hulluna lailasta on Jyväskylän Talven järjestämä tilaisuus, jossa arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila esitelmöi hulluudesta arabialaisessa runoudessa. kello 16 esiintyvän Hämeen-anttilan alustus on osa Jyväskylän Talven tapahtumaa mieli, hulluus ja terveys, joka alkaa klo 14 kulttuurisen mielenterveystutkimuksen verkoston esitelmällä. 10.3. ilokivi vuoden 2014 Sundance -elokuvafestivaalilla palkittu ja festarinäytöksiä loppuunmyynyt 20 000 Days on Earth on dokumenttia ja fiktiota sotkeva elokuva kuvitteellisesta vuorokaudesta muusikko-kirjailija Nick Caven elämässä. Entisestä heroiiniaddiktista ja goottien kuninkaasta kertova elokuva on myös inspiroiva kuvaus taiteellisesta luomisprosessista. tekstit Menot-setä Riku Suonio na olevan vaimonsa ja vietti Rimbaudin kanssa pari vuotta absintin, huumeiden ja kielletyn rakkauden maustamaa elämää Belgiassa ja Lontoossa. Romanssi loppui dramaattiseen välikohtaukseen, jossa Verlaine ampui Rimbaudia käteen. Juuri intohimoinen tunteiden kuvaus ja hurja tositarina saivat Leinosen kirjoittamaan tekstin. ohjaaja Mirka Seppänen vaikuttui myös Leinosen tekstin laadusta. ”Tässä on tehty paljon tarkkaa tutkimustyötä, mutta silti teksti ei ole pönöttävä historiallinen draama, vaan nykyaikainen. Siksi vein ohjausta siihen suuntaan, että näytelmässä soi Doorsin musiikki ja siinä on 1960-luvun hippimeininkiä.” 28.3. ilokivi JYYn 81. vuosiJuHlabileet juhlitaan Kaurismäki-teemalla. Illan käynnistää Mies vailla menneisyyttä -leffasta tuttu, tummaa ja tyylikästä rockiskelmää soittava Marko Haavisto & Poutahaukat. Aki Kaurismäen elokuvassa Veljekset esiintyvä Nieminen & Litmanen puolestaan on Hammond-rummut-duo, jonka soitossa on aineksia jazzista, rockista, iskelmästä ja Morricone-tyylin leffamusiikista. Groovessa ja saundissa piisaa. 14.3. rentukka-roCk rentukka-roCkin tämän vuoden pääesiintyjä on reggaeja klubbailupohjalta musiikkia tekevä Reino Nordin. monien mielestä ärsyttävä tyyppi on monien mielestä varsin tasokas muusikko. Tapahtuman muita esiintyjiä ovat latvialainen punkrockia soittava Foxthroath, rokkibändi Gaspard Oil ja progressiivista punkräpspacepärinää soittava The Ruffes. 14.3. lutakko belgialais-ranskalais-kolumbialaisvietnamilainen La Chiva Gantiva on juuri niin hämärä musiikillinen keitos kuin odottaa saattaa. yhtyeen musiikki on kirjava cocktail afro-kolumbialaisia rytmejä, rockia, funkia ja afrobeatia. ulkomaan tähtiä lämppää ehkä vieläkin kovempi, jyväskyläläinen suobluesbändi Slim Bean. Tukevaa perusjunttausta vähän oudoilla vivahteilla. 10.3. agora sun song -tapahtuman idea on: 1. kerro oma lempibiisisi Sun Songin Facebook-sivuilla. 2. kerro, miksi kyseinen kappale on tärkeä sinulle. 3. näitä kappaleita soitetaan agora Centerin aulassa tiistaina 10.3. kello 12 13.30 välisenä aikana. Tule paikalle. m on Sp R EC o R d S 21.3. kauPunginteatteri avoin liitto on Dario Fon ja hänen vaimonsa Franca Ramen kirjoittama mustaksi komediaksi virittyvä klassikko avioparin yrityksestä antaa puolisolle täydellinen vapaus. nyrkkeilymatsiksi menee tämäkin kaunis ajatus. Rai S a ky LL i kk i R a n Ta ya n niS pS aT H a S miikka VaRiLa ”Päädyin PiTäMään Mieleni sekasoRToa PyHänä. olin JouTilas, kuuMeen kouRissa: kadeHdin eläinTen onnea – leHTiMaToJa, HelVeTin esikaRTanon TuRMelTuMaTToMuuTTa, MaaMyyRiä, neiTseellisTä unTa!” Arthur Rimbaud teoksessaan Kausi helvetissä.
• Helpotus 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 Piatolla kuultua klo 11.24: ”Miten täällä on näin täyttä, vaikkei oo yhtään jonoo?” teksti Aino Vasankari OpintOpOlku. Korkeakoulupolitiikan muutoksissa on vaikea pysyä perässä, etenkin jos edessä siintää alanvaihto. Kokosimme pikaohjeet säännösviidakkoon. AlOitA tästä Opiskelija voi hakea opintopolku.fi – portaalin kautta yhteensä kuutta korkeakoulupaikkaa. Haku muistuttaa hieman toisen asteen hakua, sillä uudistuksen myötä hakujärjestyksellä on väliä. Opiskelijan on vastaanotettava opiskelupaikka listaamansa järjestyksen mukaan. Enää ei siis voi tehdä valintaa esimerkiksi pääsykokeen jättämän vaikutelman perusteella. Käytäntö kannustaa oppilaitoksia korostamaan sitä, että opiskelija otetaan sisään kaksivaiheiseen koulutukseen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa opiskelijat voisivat hakea pienten yksiköiden sijaan laajempiin ja yleisiin kandiohjelmiin, joista myöhemmin erikoistutaan maisteriohjelmiin. kuljetkO tOistA kertAA lähtöruudun kAuttA? Muutokset tuovat oman lisänsä myös siirto-opiskeluun, eli toiseen pääaineeseen hakeutumiseen kesken korkeakouluopintojen. Aiemmin korkeakoulun opiskeluoikeus on ollut pysyvä. Tulevaisuudessa aiemmasta opinto-oikeudestaan joutuu luopumaan, kun vastaanottaa uuden korkeakoulupaikan. Tämän lisäksi korkeakouluilla on vuodesta 2015 lähtien mahdollisuus teksti Jasmin Luostarinen kuva Perttu Puranen grafiikka Arimo Kerkelä kiire. Toisinaan tulee ikävä peruskoulua, yliopisto kun ei tunne ruokatunnin käsitettä. Ehtiikö luentojen välissä lounaalle? Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. pAskA kOtiseutu Hyvin käy tai sit ei Mä OOn Hyvinkäält. Sen nimi kuulemma tulee sanonnast ”hyvin käy”. Mut en kyl luottais siihe. Hyvinkää on sellane neljänkymmenkuuentuhannen asukkaan kunta Uusmaalla. Hyvinkääl ei oikee oo kotiseutuidentiteettii. Ei meil hyvinkääläisil enää ees oikee oo mitää erityist murretta, vaan tää puhekieli, jota me solkataan mite sattuu. Joku kerran sano, et Hyvinkäähä on melkeen jo Helsinkii. No... ei, ei ny ihan. Päättäjät taas ehotti viime vuonna, että Hyvinkään nimi voiski olla Hyvinkää City. Nii tota... mitäköhä se ”City” siin nimes edustais? Hyvinkää on Suomen Ekypti. Nähtävyyksinä meil on pyramidin muotone kirkko ja obeliski. Vesistöö ei juuri oo, lähin järvi on kuuen kilsan pääs. Eli kuivaa on. Siks kai tahottii rakentaa keskustaan se uus jättikauppakeskus. Kiitti vaan, ihan ku siel ei betonia olis tarpeeks ollu. No, ainaki teinit sai paikan mis hengata ja liikkeet pilviä hipovat vuokrat. Jos joku muun ikäne siihe sokkeloon eksyy, niin takuulla alkaa ahistaa. Kulttuuria meil olis kyl tarjol, musiikkii, näyttelyit ja teatterii, jollei niit oltais koko ajan alas ajamas. Hyvinkääläiset vois sille ite tehä jotain, mutku valittaminen kotona on paljo helpompaa. Meiän veriviholline on naapurimesta Riihimäki. Siel hyvinkääläset käy joskus vetämäs riksulaisii pataan ja toisinpäin. Yks tuttu sano siel kerran, et se on meiltäpäin kotosin. Se pääs just ja just pakoon. Hyvinkää sit valittiin myös viime vuonna Suomen kymmenenneks vähiten suosituimmaks kunnaksi. Hyvä puoli on, et ainaki meiät ees huomattiin. Yks puolhyvinkääläine kerran sano mulle, et Hyvinkääs on parasta se, et sielt pääsee helposti pois. Se kyl vähä otti aivoon. Saatana, paska mikä paska, mut ei sitä muut hauku ku me, paljasjalkaset hyvinkääläiset. Elina Salin Alanvaihdon pelisäännöt kenen jonossa seisot – mittasimme ruokaloiden ruuhkahuiput
• 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 teksti Aino Vasankari teksti Jasmin Luostarinen kuva Perttu Puranen grafiikka Arimo Kerkelä R antauduimme tavallisena torstaina Ilokivelle ja Sonaatin suosituimpiin toimipisteisiin selvittämään, millaisessa ajassa ruokansa saa lautaselle keskipäivän pahimpaan ruuhka-aikaan. Onko tungos kaikkialla samaan aikaan? Missä jonot ovat pisimmät? EnnEn taRkastElujakson alkamista kaikissa kohteissa on vielä melko hiljaista. Erot ruokaloiden välillä tulevat kuitenkin nopeasti esille. Ylistöllä alkaa tapahtua ensimmäisenä: kellon lyödessä 11:20 jonoa ilmestyy hetkessä kuin tyhjästä. Pahimpaan ruuhka-aikaan, puoli kahdeltatoista, tarjotinta saa odotella 11 minuuttia. Ruoan keräämiseen kuluu tämän lisäksi vielä muutama minuutti. Myös Piatolla kovin ruuhka ajoittuu puoli kahdentoista tuntumaan. Pahimmillaan jonoa on lähes Agoran ulkooville asti, mutta jonotusaikaa kertyy pisimmilläänkin vain noin kuusi minuuttia. Jono etenee nopeasti kahden ruokalinjaston ja kolmen kassan ansiosta. Seminaarinmäen Tilialla ja Ilokivellä alkaa tapahtua kahdeltatoista, ja ihmisiä kertyy nopeasti ruuhkaksi asti. Ilokivellä voi pian kahdentoista jälkeen joutua jonottamaan jopa 19 minuuttia. Tilialla pisin jonotusaika jää hieman maltillisempaan 10 minuuttiin. Ylistöllä ja Piatolla on sen sijaan jo täysin hiljaista. Mitä ihmettä, eikö tämän pitänyt olla ruuhkaisinta lounasaikaa? Onko tämä yleistäkin? ”Ei, ihan joku ihme poikkeus”, kommentoivat ravintola Ylistön työntekijät. Sekä Ylistön että Piaton toimipisteistä kerrotaan, että lounasruuhka ajoittuu tyypillisesti välille 11:30–12:30, mutta varsinaisen ruuhkahuipun ajankohta vaihtelee. Paikalle saapuessa jonoa voi siis olla ruuhkaksi asti tai ei ollenkaan, tuurista riippuen. Huonotuurista ja kiireistä opiskelijaa lohduttavat Piaton lyhyet jonotusajat. kEskipäivän Ruuhka ei ole päivän ainoa. Ravintoloista kerrotaan, että toinen suosittu lounasaika sijoittuu kahden tuntumaan. Lisäksi Tilian aukioloajat mahdollistavat nykyään myös päivällisen syömisen Sonaatin toimipisteessä. Mahdollisuus on otettu hyvin vastaan, ja ruokailijoita saapuu paikalle tasaisesti koko illan ajan. Ruuhkaisia hetkiä on kuitenkin melko vähän, ja tässä vaiheessa päivää useimmilla onkin jo aikaa jonottaa; pitää vaikka kokonainen ruokatunti. alanvaihdon pelisäännöt kenen jonossa seisot – mittasimme ruokaloiden ruuhkahuiput käyttää sisäänottokiintiöitä. Monet yliopistot, Jyväskylä mukaan lukien, eivät kuitenkaan ota kiintiöitä käyttöön ennen vuotta 2016, jolloin ne muuttuvat pakolliseksi osaksi hakujärjestelmää. Kiintiöt pakottavat yliopistot varaamaan osan aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville opiskelijoille. Yliopiston strategiajohtajan Kari Pitkäsen mukaan kiintiöillä pyritään vaikuttamaan opiskelijavalintoihin, joten aivan pieniä ne eivät tule olemaan. Tarkkoja tietoja kiintiöiden koosta ei vielä ole. Alaa vaihtaville pyritään tarjoamaan vaihtoehtoisia tapoja liikkua pääaineesta toiseen. Oppilaitokset aikovat panostaa erityisesti hyväksilukemiseen ja joustavaan siirtymiseen ilman hakuprosesseja. Uudistuksella pyritään vähentämään uusien opintojen aloittamista alusta ja näin nopeuttamaan valmistumista. Opiskelija on kuitenkin pitkälti itse vastuussa opintojensa hyväksilukemisen tarkistamisesta. Nämä uudistukset koskevat syksyllä 2014 ja sen jälkeen aloittaneita opiskelijoita, sillä lakia ei voida muuttaa koskemaan takautuvasti jo yliopistossa opiskelevia. vältä konkuRssi Syksyllä 2014 ja sen jälkeen aloittaneet opiskelijat voivat saada kandiin maksimissaan 32 ja maisteriin maksimissaan 23 tukikuukautta. Yhteensä kuukausia saa 300 opintopisteen tutkinnossa käyttön vain 50, eli opiskelijan tulee päättää, kumpaan tutkintoon käyttää enemmän tukikuukausia. Vaikka kuukausia käyttäisi sallittua vähemmän, ylijääviä ei voi siirrellä alemman ja ylemmän tutkinnon välillä. Poikkeusluvalla tukea voi saada kaikkiaan 64 kuukautta, mutta lisäkuukausia myönnetään vain todella harvoille. Alan vaihtaminen on pidennyshakemusten yleisin hylkäysperuste. Ennen syksyä 2014 ja aikaisintaan syksyllä 2011 opintonsa aloittaneilla on käytettävissään yhteensä 55 tukikuukautta, jotka kootaan maksimissaan 37 kandija 28 maisteritukikuukaudesta. Poikkeustilanteissa tukikuukausia myönnetään 70. Tukikuukausien joustamattomat kiintiöt aiheuttavat kahden pääaineen opiskelijoille pakostakin kikkailua. Kaksia opintoja tekevän ei kannata välttämättä ottaa valmiita kandin papereita ulos ajoissa, jos kanditukikuukausia on vielä käyttämättä. Sen sijaan on järkevämpää käyttää kanditukikuukaudet loppuun ja tehdä samalla syventäviä opintoja, ennen kuin jatkaa virallisesti maisteriopintoihin. Tämä siksi, ettei tukea voi saada kahteen tutkintoon samanaikaisesti, eikä kandista jääneitä kuukausia voi siirtää maisterin tekemiseen. onnittElut, voitit pElin Kela kannustaa opiskelijoita valmistumaan ajallaan tarjoamalla opintolainahyvitystä tai opintovähennysoikeuden ajoissa valmistuville. Opintolainahyvitystä myönnetään viime syksynä tai myöhemmin aloittaneille, joilla on lainaa vähintään 2500 euroa. Vähennysoikeus koskee aiemmin aloittaneita. Molemmat voidaan myöntää vain ensimmäiseksi suoritettuun maisterintai amk-tutkintoon, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Opiskeluajan laskenta aloitetaan ensimmäisistä opinnoista myös alan vaihtajilla. RuokaloidEn jonot toRstaina 19.2. JonoJen pituutta mitattiin laskemalla 10 minuutin välein aika Jonoon saapumisesta tarJottimille. ilokiven mittauksista puuttuu 11:50 tulos. ILOKIVI YLISTÖ PIATO TILIA 15 min 10 5 11:20 11:30 11:40 11:50 12:00 12:10 12:20 12:30 12:40 Juttuun haastateltu ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittista sihteeriä susanna koistista. yhteishaku 17.3.-9.4.
• Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 O hjaaja J-P Valkeapään toinen ohjaustyö He ovat paenneet (2014) palkittiin helmikuun alussa neljällä Jussi-patsaalla. He ovat paenneet valittiin vuoden parhaaksi elokuvaksi, Valkeapää parhaaksi ohjaajaksi. Vaikka kriitikot ylistivät kahden nuoren pakoretkestä kertovaa teosta, se ei menestynyt lippuluukuilla. He ovat paenneet keräsi kotimaan elokuvasaleihin vain 3000 katsojaa. ”Jonkun tahon pitäisi ehkä tehdä analyysi siitä, että mitä siinä kävi. Pienen markkinabudjetin vuoksi mainonta oli pääasiallisesti netissä. Meillä ei ollut tunnettua ohjaajaa eikä tunnettuja näyttelijöitä”, Valkeapää pohtii. Sekä He ovat paenneet että Valkeapään esikoisohjaus Muukalainen (2008) ovat kuitenkin keränneet runsaasti kehuja ja päässeet esitykseen useille kansainvälisille elokuvafestivaaleille. ”Siitä voi löytää jotain surkuhupaisuutta, että tämän elokuvan katsojat löytyvät ulkomailla. Sama [Pirjo Honkasalon ohjaaman vuoden 2014 Jussi-voittajan] Betoniyön kanssa. Molemmat ovat päässeet lukuisille merkittäville elokuvafestivaaleille.” Vaikka He ovat paenneet ei menestynyt elokuvateattereissa, ovat Jussi-palkinnot nostaneet elokuvan ainakin hetkellisesti valokeilaan. ”Vielä on vähän turhan aikaista arvioida, että mikä vaikutus niillä palkinnoilla on. Tuntuu, että ihmisten kiinnostus sitä elokuvaa kohtaan on nyt jotenkin herännyt”, ohjaaja sanoo. Yleisesti ottaen suomalaisella elokuvalla menee hyvin – ainakin kaupallisesti. Kun kotimaisissa elokuvateattereissa kävi viime vuonna noin 7,5 miljoonaa katsojaa, myytiin lipuista reilu neljännes kotimaisiin elokuviin. ”Suomalaisen elokuvan itsetunto on hyvällä tolalla, koska on niin paljon yleisömenestyksiä. Suomalaista elokuvaa käydään katsomassa paljon”, Valkeapää arvioi. Vuoden 2014 katsotuin elokuva oli Dome Karukosken ohjaama Mielensäpahoittaja, joka keräsi yli 450 000 kävijää elokuvateattereihin. Yhteensä kahdeksan suomalaista elokuvaa ylitti sadan tuhannen katsojan rajan. Silti vain harvat kotimaiset elokuvat ovat todellisia menestyksiä. Katsotuimmat elokuvat ovat lähes poikkeuksetta komediaa, toimintaa tai koko perheen elokuvia. ”Suomalaisyleisö ei ole leffojen suhteen hirveän seikkailunhaluinen tai kaikkiruokainen. Tällä hetkellä eletään lama-aikaa, niin eskapismi myy ihan selkeästi.”, Valkeapää sanoo. Valkeapään mukaan poikkeuksen tekevät Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin kaltaiset erityistapahtumat. Niissäkin käy silti suhteellisen vähän ihmisiä. ”Siellä on sitten samat ihmiset, jotka kiertävät näytöksestä toiseen. Se porukka joka ostaa kaikki liput, ei välttämättä ole niin hirveän iso.” on helppo jakaa elokuvat menestyksiin ja floppeihin pelkkien katsojalukujen perusteella. Valkeapään mukaan katsojaluvuista puhutaan turhankin paljon. ”Kun katsoo miten suomalaisesta elokuvasta kirjoitetaan, niin tuntuu että vaikka Helsingin Sanomat ei osaa enää kirjoittaa mistään muusta kuin katsojaluvuista. Se kertoo yleisemmin suomalaisen elokuvakulttuurin tilasta. Ei se hirveän vahva ole”, ohjaaja arvioi. J-P Valkeapään mielestä elokuvataiteeseen suhtaudutaan Suomessa eri tavalla kuin muihin taiteisiin. Hän pohtii, että syy voi olla omien merkkiteosten puuttumisessa. ”En tiedä johtuuko se siitä, ettei meillä ole Kaurismäen lisäksi ollut muita kansainvälisesti merkittäviä elokuvantekijöitä.” Kotimaisen filmituotannon merkittävimmät ajanjaksot ovat yhdistyneet enemmän kotimaassa menestyneisiin suuren yleisön elokuviin. eloKUVat. Kehuttuja, mutta kaupallisesti huonosti menestyneitä elokuvia ohjanneen J-P Valkeapään mielestä Suomesta puuttuu vahva elokuvakulttuuri. teksti Arimo Kerkelä kuva Perttu Puranen SuomalaiSyleiSö ei ole leffojen Suhteen hirveän Seikkailunhaluinen tai kaikkiruokainen. ”Suomalaisen elokuvan kultakaudet ovat aina liittyneet tämmöiseen yleisöelokuvaan, kun miettii esimerkiksi 50-luvun studiokautta tai 40-luvun elokuvia.” 37-VUotiaan Valkeapään harteille on lastattu jo suuria odotuksia. Esimerkiksi Demokraatti-lehden elokuvakriitikko Rane Aurimo kirjoitti He ovat paenneet -elokuvan arviossaan, että ”tällä tiellä ohjaajan suurempi läpimurto on vain ajan kysymys”. Myös kansainvälistä menestystä on pidetty mahdollisena. Valkeapäätä on kutsuttu tulevaisuuden lupaukseksi, mutta hän itse suhtautuu titteliin torjuvasti. ”Lupauksia varmasti on, mutta tuollainen läpimurto tarvitsee elokuvan, joka tulee paljon katsotuksi, palkituksi ja myydyksi. Ihan mieluusti tekisin sellaisen.” Valkeapää muistuttaa, että Aki Kaurismäen läpimurto tapahtui vasta vuosien työn jälkeen. ”Kaurismäellä oli takana vuosikymmenten duuni Jussi-voittaJa Jää varJoon
• Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 Vaaratonta konemusiikkia Unzyme: Override Jyväskyläläistrio Unzymen omakustannedebyytti Brainforestista ehti vierähtää osapuilleen viisi vuotta. Vakuuttavan Facebook fanikunnan keränneen yhtyeen biomekaaninen pop on esikoislevyn jälkeen jalostunut Joy Divisionin ja Icon of Coilin äpärälapselta kuulostavaksi kevyeksi konemusiikiksi. Unzymen muuten saumattomassa äänimaisemassa laulusuoritukset jäävät irrallisiksi. Levyn konetaustat soljuvat luontevina, mutta vokaalit kaipaisivat efektikerrosta tuekseen. Omakustanteeksi Override on silti ammattimaisen kuuloiseksi tuunattu. Heti kuuntelun jälkeen ei ainoakaan kappale tunnu aiheuttaneen korvamatoa. Seuraavana päivänä huomaan kuitenkin hyräileväni sinkkubiisi Step outsidea. Ines Sirén Hauras kuin perhosen siipi Jyväskylän HUOneteatteri: PHObOs Ja deimOs PelkO tUlee Uniin Huoneteatterin uusin pureutuu terävästi vakavaan aiheeseen. Voiko raiskauksen ja väkivallan uhri päästä koskaan täysin yli kokemastaan? Vallitseeko pelko uhrin haurasta mieltä koko loppuelämän? Tätä näytelmä kysyy ja paljon muutakin. Eläväisen dialogin pääosassa ovat ihmisten kokemukset ja tunteet. Raskaaseen aiheeseen on siroteltu mukaan myös tasapainottavia huumorin kukkia. Jyväskyläläisen teatterivaikuttajan Antti Viitamäen teos maistuu toisinaan hieman opetusnäytelmältä, mutta on pääosin todella kiinnostava. Näytelmän lavastus ja puvustus on minimalistinen ja onnistunut. Musiikki ja valotehosteet tekevät unikohtauksista erittäin vaikuttavia. Näyttelijäsuoritukset ovat vahvoja ja hyvin tasavertaisia keskenään, välillä on vaikea uskoa, että kyseessä on harrastajateatteri. Suosittelen erittäin lämpimästi. Elina Salin Maailman rajoja tutkimassa kaiJa rantakari: mikadO (POesia) Kaija Rantakarin esikoisrunoelma Mikado on kaunis, melko lyhyt kuvaus elämästä. Teos tutkii maailman rajoja ja rajapintoja geometrian kautta. Onko tämä puolisuunnikas ns. freesi, kysyy runon puhuja jo heti alussa. Rantakari onnistuu luomaan runoillaan kuvamaisemia, joihin on helppo iskeytyä mukaan. Nimenomaan iskeytyä, sillä tunnelmasta mennään ja paikasta mennään toiseen salamannopeudella. Ystäväni totesi Rantakarin runokirjan luettuaan, miten kirjan ”ois voinu julkaista rasiassa, jossa on irti leikattuina suikaleina ne säkeet ja sit sitä vois pelata niinku mikadoa.” Sitä tämä teos tavallaan onkin, nimensä mukaisesti Mikadoa. Rantakari nostaa pinosta yhden puisen, värikoodatun tikun liikuttamatta muita tikkuja. Lähes kaikki säikeet ovat yksittäisiä, erillisiä toisistaan, mutta yhdessä ne muodostavat koko maailman läpi menevän runoteoksen. Suvi-Tuulia Nykänen Tutkijoiden lomakuvia? Urban diving tUtkimUsmatkalla riian ?genskalnsissa Ilokiven harmaita betoniseiniä värittävät valokuvat Riian puutalokaupunginosasta. Suomalaistutkijat ovat dokumentoineet kuviinsa sodista selvinneen, mutta myöhemmin rappeutuneen alueen yksityiskohtia. Näyttelyn alussa olo on ristiriitainen: kuin selaisit vieraan ihmisen lomakuvia. Hyvästä laadusta ja kauniista väreistä huolimatta ne eivät tarjoa mitään erityistä. Rajaukset ja vinot kuvakulmat vaikuttavat lähinnä vahingoilta. Kömpelöt linjat ovat kuitenkin ymmärrettävissä, sillä kuvien päätarkoitus on ikuistaa katoavaa arkkitehtuuria. Kuvien taustakuvamaista mitäänsanomattomuutta lievittävät toimiva ripustus ja kauniiden värien kontrasti betoniseinää vasten. Näkemystä on erityisesti Hanna Tyvelän Tilkkutäkkija Elämää sisäpihalla –kuvissa, joista huokuu värien ja tunnelman yhdistelmä. Myös Ritva Ruposen Ikkunakerrostumat ovat ilo silmälle kaikessa yksinkertaisessa karuudessaan. URbaN DIVINg ILOKIVELLä 2.3 – 31.3.2015 Aino Vasankari Staattista Saariahoa kaiJa saariaHO: QUatre instants terra memOria FOr string OrcHestra Émilie sUite (Ondine) Meta4-yhtyeen kahden vuoden takainen levytys Kaija Saariahon kamarimusiikkiteoksista oli loistava tapaus. Erikokoisista sävellyksistä muodostettu dynaaminen kaari teki levystä mielenkiintoisen kokonaisuuden. Siksi Ondinen uusinta Saariaho-levytystä kuunnellessa hieman pettyy. Vika ei ole musiikissa vaan asettelussa. Vokaalisävellyksiä vaivaa se, että ne ovat tyylillisesti liikaa toistensa kaltaisia. Samanlaisten diminuendoaiheiden toistuminen tekee musiikista staattista ja tylsää. Vaihtelua olisi kaivattu muutenkin kuin Terra Memoria For String Orchestran ärhäkistä ostinatokuvioista. Parasta levyssä on pehmeästi r-kirjainta ääntävä Karen Vourc’h. Hänen tummasointinen sopraanonsa sopii hyvin Saariahon meditatiivisen rauhan ja hillittyjen purkausten välillä seilaavaan musiikkiin. Paavo Kässi J-P (JUkka-Pekka) valkeaPää z z Palkittuzsuomalainenzelokuvaohjaajazjazkäsikirjoittaja. z z SyntynytzPorvoossaz1977. z z OhjannutzelokuvatzMuukalainenz(2008)zjazHezovatzpaenneetz(2014). z z Kirjoittaazparhaillaanzkolmannenzelokuvansazkäsikirjoitusta.zKuvauksetzonztarkoitusztehdäzvuonnaz2016. Jussi-voittaJa Jää varJoon ennen todellista läpimurtoa, mikä oli Cannesissa Kauas pilvet karkaavat.” Vastaava asema toisi Valkeapään mukaan enemmän rahaa ja liikkumavaraa elokuvien tekemiseen. Ennen läpimurtoakin J-P Valkeapää on tyytyväinen omaan tilanteeseensa. ”Teen tällä hetkellä semmoisia elokuvia, mitä haluan itse tehdä. Koen saaneeni rahoittajilta luottamusta siihen, että he kokevat näiden elokuvien olevan tekemisen arvoisia.” Ohjaaja J-P Valkeapää vieraili Jyväskylässä Arktisen upeeta -filmifestivaaleilla. Olemme avoinna ti-la klo 12-21 www.hirvikartano.fi Heinäseläntie 381, Jämsä info@hirvikartano.fi Ravintola 0400 488 779 À la carte -ravintola Maittavaa maalais-gourmet ruokaa! Kesyjä hirviä, metsäkauriita ja poroja Himoksella!
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 18 Ma 23.3. Meksikolainen risotto* Päivän kala* Jauhelihapihvi, tomaattikastike Ti 24.3. Kasviskiusaus* Lohipyörykät Chili con carne* Ke 25.3. Kesäkurpitsaherkku* Mausteinen broileripata* Porsaanleike, sinappikastike To 26.3. Kasvislinssikastike* Lohikeitto* Broilerilasagne Pe 27.3. Karibialaiset kasvispihvit Savukalakastike, spagetti Paella* Ma 16.3. Porkkanaohukaiset* Pestoinen uunikala* Lindströminpihvi Ti 17.3. Kasvismakaronilaatikko* Makaronilaatikko* Nakkikastike Ke 18.3. Linssikeitto* Mangobroileri* Lohipihvit To 19.3. Soijastroganoff* Paistettu kalaleike Tulinen lihapata* Pe 20.3. Kasvispyörykät Bordelaisekala* Jauhemaksapihvit* Ma 9.3. Kasvispihvit, tomaatti-timjamikastike Sitruunasei* Yrttikalkkunakastike* Ti 10.3. Falafafelpyörykät, tomaattikastike Broileripastapaistos* Intialainen lihapata* Ke 11.3. Täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset* Rapeat kalapihvit Curryporsaspata* To 12.3. Kasvissosekeitto* Kasvistäytteinen seileike Kebabwokki* Pe 13.3. Quornbolognese, spagetti* Jauhelihakastike, spagetti* Pyttipannu iloKiven ruoKalisTa 9.3.–27.3. vKo 13 vKo 12 vKo 11 AINA Tästä tulee hyvä juttu. Viestintäkoulutukset u Dokumenttityö u Elokuvaja tv-työ u Elokuvanäytteleminen u Toimittajan työ u Radioja tv-toimittajan työ u Valokuvaus Opistontie 35, 34130 Ylinen, Ylöjärvi | 03 314 22 900 | info@voionmaanopisto.fi
• 19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2015 Hauskuuttaja RÄPPÄRI. Pyry Jaala opiskelee opettajaksi Jyväskylän yliopistossa. Hän julkaisi hiljattain toisen soololevynsä Areartistinimellä. a re on karikatyyri, kärjistetty versio minusta. Tietysti se on pääpiirteissään samanlainen kuin minä, mutta liioiteltu ja äärimmäisyyksiin viety. Aren jutut on mietitty hauskuuttamisen kannalta, eivät ne ole suoraan minun omia mielipiteitäni. Se on pääasia, että ne ovat edes jollain tavalla hauskoja. Jos en suhtautuisi itseironisesti asioihin, niin olisin varmasti tullut jo hulluksi. Minä vain olen sellainen tyyppi, jolle sattuu kaikenlaista. Olin varmaan viidennellä tai kuudennella luokalla, kun kaverini soitti minulle räppiä. En hirveästi ymmärtänyt englantia, mutta tunnistin kappaleista kuitenkin kaikki kirosanat. Olin siihen saakka kuunnellut vain musiikkia, joka soi radiossa, eikä siinä kiroiltu niin paljon. Räpin mystinen maailma kiinnosti, koska meininki oli selkeästi räävitöntä. Räppi oli minulle aikoinaan myös musiikkityyli, joka tarjosi mahdollisuuden itseilmaisuun, koska en kuitenkaan osannut laulaa. Myös sanallinen ulosanti on aina ollut minulle asia, jossa on kokenut pärjäävänsä ja josta on tykännyt. Aluksi kirjoitin riimejä englanniksi. Minä vain imitoin artisteja, joita itse kuuntelin. Huomasin jossain vaiheessa, että en vain osaa englantia tarpeeksi ja päätin kokeilla suomeksi kirjoittamista. Se tuntui paljon paremmalta. Suomeksi saattoi ilmaista itseään helpommin. Kaverini poltti minulle Kemmurun cd:n. Sitä tuli aikoinaan kuunneltua ihan hulluna. Olen yhä myös Seremoniamestarin fani. VIIme VuosIna olen koettanut suhtautua musiikin tekemiseen aikaisempaa vakavammin. Olen alkanut ajatella, että voin keskittyä tiettyihin osa-alueisiin ja kehittää itseäni. Aiemmin musiikin tekeminen oli vain sitä, että kirjoitti silloin, kun tunsi olevansa jollain tavalla inspiroitunut. Silloin mietti vain, ovatko yksittäiset riimit hauskoja vai eivät. Nyt musiikki on minulle asia, jossa yritän kehittyä tietoisesti. Nuoriso vääntää räppiä aktiivisesti Jyväskylässä. En tiedä, kuinka kaupunkiin on kehittynyt sellainen meininki. Ei saa missään nimessä unohtaa Ossi Valpiota, joka on järjestänyt kaupungissa tapahtumia jo pitkään. Valpio on omalla aktiivisuudellaan mahdollistanut sen, että nuoret ovat päässeet esiintymään ja räppäämään. Sillä tavalla Jyväskylä eroaa muista kaupungeista. Täällä on päässyt helposti esiintymään ja sitä kautta kehittymään musiikintekijänä. Aloitin opintoni Jyväskylän yliopistossa vuonna 2008. Olen luokanopettajakoulutuksessa. Hain aikoinaan moneen paikkaan, mutta valitsin yliopiston. Olen ajatellut, että haluan olla töissä lasten tai nuorten parissa. Koen olevani ihminen, joka ei pärjää ainakaan missään liike-elämässä, vaan nimenomaan ihmisten kanssa hommaileminen on se minun juttuni. ARE: RAAKA JA lEiKKAAMATON (KPC RECORdS) teksti Tuomas Kokko kuva Perttu Puranen
• Ilo isosta buffet-pöydästä! Yli 30 vaihtoehtoa. Syö ja juo juuri niin paljon kuin Sinä haluat! Opiskelijakortilla 10 % buffetin ja jäätelön normaalihinnasta rax.fi opiskelija_112x160.indd 1 22.2.2015 16:36:59 2 € Tarjous voimassa opiskelijakortilla Jyväskylän Hannikaisenkadun Burger King -ravintolassa 30.4.2015 asti (normaalihinta 2,80 €). 2 € FUKSEIL LEKING OPISKELIJAKORTILLA KOAS Opiskelijan koti on Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 820 4444, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi AsuntoJen PohJAKuvAt, hinnAt JA hAKeminen: www.koas.fi löydät meidät myös www.facebook.com/koas.fb Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. vuokrataso on edullinen. lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja.