Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
1199..M MAAAALLIIS SK KU UU UTTAA––99.. H HU UH HTTIIK KU UU UTTAA 5533.. VVU UO OS SIIK KEER RTTAA N NU UM MEER RO O 44//22001122 Jyrock-liite Älä suotta velkaannu Hämärät kaupat Kankaasta M-Real näyttää myyneen arvottomia pantteja seitsemällä miljoonalla eurolla. Uutiset 2–3 Kusetusopas kertoo, miten systeemi maksaa ulosottovelat puolestasi. Sivu 13 ”Grynderit käyttävät kaupungin valtaa” SIVU 19 Jyrockin esiintyjät ja aikataulut tässä lehdessä. Keskiaukeama.
19.3.2012 2 Rovaniemen sossun muutettava käytäntöjä Eduskunnan apulaisoikeusmies antoi huomautuksen Rovaniemen sosiaalitoimelle. Se hyväksyi opiskelijoiden asumiskuluiksi vain 252 euroa kuukaudessa, kun muilta yksinasujilta hyväksyttiin 450 euroa. Linjaa perusteltiin edullisilla opiskelija-asunnoilla. Apulaisoikeusmies katsoi tämän asettavan kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja vaati kaupunkia korjaamaan ohjeensa 31.5.2012 mennessä. KANKAAN maakauppoihin liittyvä kuvio on monimutkainen. Suurin osa jutun koelukijoista valitti, ettei ymmärrä, mitä siinä sanotaan. Juttu kirjoitettiin moneen kertaan uudestaan, mutta tulokset sen kuin huononivat. Jylkkärin vitsitoimitus laati kaskun, jolla kuviota voisi yrittää avata. SUOMALAINEN , ruotsalainen ja norjalainen tekivät autokauppoja. Suomalainen oli ostamassa autoa norjalaiselta. Ruotsalaisen kanssa oli kuitenkin sovittu, että hänellä on etuostooikeus. Se tarkoitti sitä, että ruotsalainen saa auton, mikäli ostaa sen suomalaiselta samalla hinnalla, jonka suomalainen on siitä norjalaiselle maksanut. NIINPÄ suomalainen ja norjalainen istuivat neuvottelupöytään. Kovan tinkaamisen tuloksena molemmat olivat tyytyväisiä tuhannen euron hintaan. Pian suomalaista alkoi kuitenkin arveluttaa kauppa. Hän ajatteli, että ruotsalainen ostaisi auton varmasti noin halvalla hinnalla. Jotain oli keksittävä. Suomalainen, ruotsalainen ja norja Kankaan hinnassa mahdollisesti puolet i Kaupungin Kankaan tehdasalueesta maksamassa 13 miljoonassa eurossa saattoi olla miljoonia euroja ylihintaa. Kaupunki kuitenkin maksoi, mitä paperiyhtiöt keskenään sopivat. JYLKKÄRIN selvitykset antavat syyn epäillä, että Kankaan alueen kauppahintaa paisutettiin keinotekoisesti kaupungin etuoston torjumiseksi tai kaupunkilaisten rahastamiseksi. Kun kaupunki päätti käyttää etuosto-oikeuttaan, se joutui lain mukaan maksamaan kauppahinnan, jonka paperitehtaat olivat keskenään sopineet. M-Real sopi heinäkuussa 2010 ostavansa Kankaan tehdasalueen eteläafrikkalaiselta paperiyhtiö Sappilta 13 miljoonan euron hintaan. Samalla Sappi osti patentteja M-Realilta 7 miljoonan euron hintaan. Kaupunki päätti syksyllä käyttää etuosto-oikeuttaan ja lunastaa tehdasalueen M-Realilta. Etuosto-oikeus tarkoittaa sitä, että kaupunki saa lunastaa itselleen alueellaan myytyjä maita, mutta sen pitää maksaa niistä sama hinta, jonka osapuolet ovat keskenään sopineet. M-Real sopi ostavansa maat 13 miljoonan euron hintaan, mutta patenttikaupoista johtuen todellinen hinta oli käytännössä 6 miljoonaa euroa sekä patentit. Patenttien todellisesta arvosta on kuitenkin epäselvyyttä. Yhtiöiden omissa papereissa niillä näyttäisi olevan vähän tai ei ollenkaan arvoa. ki omaisuus, jolla se katsoo olevan taloudellista arvoa. Miksi Sappi osti patentteja, joilla se ei näe arvoa? M-Real kertoo, että patentteihin liittyi kolmansien osapuolien kanssa tehtyjä sopimuksia, joiden selvittely vei aikaa. Muihin kysymyksiin yhtiö kieltäytyy vastaamasta. YKSI SELITYS koville kauppahinnoille olisi, että patenttien ja maan hintaa paisutettiin keinotekoisesti. Näin olisi voitu varmistua siitä, että mikäli kaupunki käyttää etuosto-oikeuttaan, joutuu se maksamaan maista tuntuvan hinnan. M-Realin kannalta olisi ollut sama maksaa maista vaikka 113 miljoonaa euroa, mikäli Sappi olisi maksanut patenteista vastaavasti 107 miljoonaa euroa. Tässäkin tapauksessa lopputulos olisi ollut sama: Sappi saa kuusi miljoonaa euroa ja patentit. Sen sijaan kaupungin pitäisi lunastaa maat 113 miljoonalla eurolla, mikäli se haluaisi käyttää etuosto-oikeuttaan. YHTIÖIDEN tiedossa oli kauppoja tehtäessä, että kaupunki haluaa tehdasalueen. Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoo, että Jyväskylän kaupunki neuvotteli keväällä 2010 Sappin kanssa Kankaan alueen ostamisesta. Neuvottelut kariutuivat Jylkkärin tietojen mukaan hintaerimielisyyksiin. Jyväskylän kaupunki osti Kankaan alueen syksyllä 2010. Myös YIT osti alueelta maita. Aluetta suunnitellaan Hjalmarin uni -kilpailutyön pohjalta SYKSYLLÄ 2010 M-Real kertoi sijoittajilleen, että myydyt patentit liittyivät graa?siin papereihin, eikä niillä ollut merkitystä yhtiön tulevaisuuden kannalta. Kauppa kuitenkin tapahtui yllättävän myöhään, sillä M-Real oli myynyt graa?sten papereiden liiketoiminnan Sappille jo 2008–2009. Tammikuussa 2010 Sappi lopetti Kankaan tehtaan. Miksi Sappi osti patentit vasta kesällä 2010? M-Real kirjasi patenteista kuuden miljoonan euron myyntivoiton. Se tarkoittaa, että yhtiö itse oli arvioinut patentit miljoonan euron arvoisiksi. Miten M-Real sai patentit myytyä seitsenkertaiseen hintaan Sappille? Sappi ilmoitti vuonna 2009 omistavansa patentteja 20 miljoonan dollarin arvosta. Seitsemän miljoonan euron patenttiostoksen jälkeen, sillä oli edelleen taseessaan vain 20 miljoonan dollarin arvosta patentteja. Taseeseen yhtiön pitää merkitä kaik“Näistä sinun esittämistäsi seikoista en ole ollut tietoinen, mutta me arvioimme kauppahintaa siltä pohjalta, että onko se järkevä. Tulimme siihen tulokseen, että se ehdottomasti on järkevä” ” Timo Koivisto
3 Vasuriopiskelijat ajavat pakkojäsenyyttä Vasemmisto-opiskelijat vaativat opiskelijakunnan automaatiojäsenyyttä myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Järjestö perustelee vaatimusta muun muassa pilottivaiheessa olevalla terveydenhuoltojärjestelmän rahoittamisella. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa AMK-opiskelijat pääsisivät osallisiksi YHTS:n palveluista. JULKISELLA paikalla juomisesta saa 20 euron rikesakon. Lisäksi rikesakkolaissa määrätään 20 euron sakko julkisella paikalla juomisesta poliisin kiellosta huolimatta. Rikesakkolaki määrittelee myös koko joukon muita lieviä rikkomuksia, joista poliisi voi määrätä rikesakon. Laista ei käy ilmi, saako juomisesta sakon ja juomisesta kiellon jälkeen vielä toisen sakon vai onko rahoistaan tarkan kansalaisen viisainta juoda juomansa aina loppuun, jos poliisi julkijuopotteluun puuttuu. Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, jos juon kaljaa kadulla poliisin kiellosta huolimatta, saanko sakkoa 20 euroa vai 40 euroa? “Niin no, sikäli kuin lain konkurrenssi tuossa täyttyy, eli sama teko täyttää kahden eri rikkomuksen tunnusmerkit, niin ei siitä voida rangaista kuin yhdellä sakolla.” Eli kahdellakympillä selviää, vaikka poliisia ei tottelisikaan? “No tietenkin, jos se juopottelu vain jatkuu ja jatkuu siinä, niin voi alkaa täyttymään jonkun muun rikoksen tunnusmerkit. Mutta ei samasta teosta voi rangaista kahdesti. Tässä taisi käydä niin, että se jälkimmäinen kohta lisättiin lakiin vasta eduskunnan käsittelyssä, niin nää on sillä vähän ristiriitaisia.” Ilpo Puhakka ? Paljon saan sakkoa kadulla juomisesta – poliisin mielipiteestä välittämättä? “AMK-maisteri” kelpaa tohtoriksi Turun hallinto-oikeus linjasi, että ylemmän AMK-tutkinnon on annettava samat mahdollisuudet jatko-opinnoille kuin maisterin tutkinnon. Turun kauppakorkeakoulu oli käyttänyt yliopistolle annettua valtaa itsenäisesti. Se oli linjannut, ettei ylempi AMK-tutkinto kelpaa jatko-opintojen pohjaksi. Laissa kuitenkin rinnastetaan ylempi AMK-tutkinto yliopistossa tehtyyn maisterin tutkintoon. Niinpä tutkinto ei kelvannut eväämisperusteeksi. Ratkaisu vienee reaalimaailmaa yhä kauemmaksi ministeriöpapereiden duaalimallista. Asiasta kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat. K UVAT : S UOMEN I LMAKUVA O Y JA A RKKITEHTITOIMISTO P ETRI R OUHIAINEN alainen autokaupoilla Moni kaupunkilainen luuli, että kaupunki osti kaikki MRealin omistamat maat Kankaan tehdasalueelta. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että myös YIT oli ostanut maita M-Realilta. Tässä kaupassa kaupunki ei käyttänyt etuosto-oikeuttaan. PÄÄTÖS etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä tehtiin virkamiespäätöksenä. Päätöksen teki kaupungingeodeetti tammikuussa 2011. Lain mukaan etuosto-oikeuden käyttämisestä päättä kaupunginhallitus. Jyväskylässä kaupunginhallitus on kuitekin vuonna 2009 päättänyt, että päätöksen etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä voi tehdä kaupungingeodeetti. Käytännössä kaupunginhallitus siis poimii kokoukseensa ne maakaupat, joissa se haluaa maat itselleen lunastaa. Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston mukaan myös YIT:n ostamien maiden kauppa käsiteltiin kaupunginhallituksessa, mutta epävirallisesti. Koiviston alainen, kaupunkirakennepalveluiden hankejohtaja Anne Sandelin kertoo, että kauppahinta arvioitiin liian korkeaksi. YIT maksoi maista 65 euroa neliömetriltä, kun kaupungin aiemmin ostamat alueet maksoivat 51 euroa neliömetriltä. YIT osti maata 3,5 hehtaaria, kaupunki 25,6 hehaaria. Kaupungin ostamilla mailla pitää purkaa vanhoja tehdasrakennuksia sekä puhdistaa pilaantunutta maata. Kun kaupunki päätti etuosto-oikeuden käyttämisestä, arvioitiin purkuja puhdistustöiden kustannuksisksi 5–10 miljoonaa euroa. Mikäli nämä kustannukset huomioidaan, tulisi kaupungin ostamien maiden hinnaksi 70–90 euroa neliömetriltä. SANDELININ mukaan alue on YIT:n maa-alueet ovat kuitenkin liian pirstaleisia, jotta niiden ostaminen olisi ollut kaupungille kannattavaa. Lisäksi Sandelin huomauttaa mailla olevan vanhoja puutaloja, jotka ovat suojelukohteita. Myös kaupungin ostamalla alueella on suojelukohde, eli vanha tehdasrakennus. Sen tilalle ei voida rakentaa kalliita asuntoja tai liiketiloja. “Vaihtoehto on, että näistä vanhaan paperitehtaaseen liittyvistä riskeistä ja vastuista hankkiudutaan eroon. Eli hankitaan sille yksityinen omistaja kehittämään sitä”, sanoo Timo Koivisto. Kaupungilla ei Koiviston ja Sandelinin mukaan ole vielä valmiita suunnitelmia, joista selviäisi, kuinka paljon rakennusoikeutta kaavoitetaan YIT:n maille ja kuinka paljon kaupungin maille. Kun asemakaavaa tehdään, selviää se, miten kannattava kauppa oli YIT:lle tai olisi ollut kaupungille. Jarno Liski Verkkoversiossa on linkki karttaan, johon YIT:n ostamat alueet on piirretty ilmakuvan päälle. Verkkojuttu löytyy osoitteesta http://www.jylkkari.?. Kannattaako YIT:n kaavariski? ilmaa FA K TA • syyskuu 2008 – Sappi osti Kankaan paperitehtaan MRealilta. • tammikuu 2010 – Sappi lakkautti Kankaan paperitehtaan. • kevät 2010 – Kaupunki neuvotteli Kankaan alueen ostamisesta Sappin kanssa. • heinäkuu 2010 – M-Real osti Kankaan tehdasalueen 13 miljoonalla eurolla Sappilta. • syyskuu 2010 – Kaupunki lunasti tehdasalueen 13 miljoonalla eurolla M-Realilta. • tammikuu 2011 – YIT osti maita Kankaan alueelta 3,5 miljoonalla eurolla M-Realilta. • heinäkuu 2011 – Kaupunki julisti suunnittelukilpailun Kankaan alueesta. • helmikuu 2012 – Suunnittelukilpailun voittaja julistettiin. • nyt – Kaupunki suunnittelee alueen kaavoittamista kilpailutyön pohjalta. KEKSELÄIS suomalainen ehdotti norjalaiselle: “Myy minulle auto kymmenellä tuhannella eurolla. Maksan hinnan, jos ostat minulta kasan koiranpaskaa yhdeksällä tuhannella eurolla. Jos suostut, et häviä mitään, mutta tarjoan sinulle uuden oluen.” NORJALAINEN mietti hetken ja suostui. Niinpä paikalle tuli ruotsalainen, jolle näytettiin kauppasopimusta. Ruotsalainen halusi auton ja maksoi siitä kymmenen tuhatta. Suomalainen tilasi uudet oluet ja norjalainen heitti koiranpaskan ojaan. Jarno Liski eteenpäin. Jylkkärin tietojen mukaan Kankaan alueen hintaa pidettiin kaupungintalolla korkeahkona, mutta kauppa katsottiin silti kannattavaksi. Apulaiskaupunginjohtaja Koivisto seisoo etuostopäätöksen takana. “Näistä sinun esittämistäsi seikoista en ole ollut tietoinen, mutta me arvioimme kauppahintaa siltä pohjalta, että onko se järkevä. Tulimme siihen tulokseen, että se ehdottomasti on järkevä”, sanoo Koivisto. M-REAL ei vastaa suoraan, onko hintoja paisuteltu. Yhtiö sanoo, että patenteilla ja maan kauppahinnalla ei ole tekemistä keskenään. Yhtiön mukaan alueen arvo on suurempi kuin 13 miljoonaa euroa. Yhtiö ei kommentoi, miten se sai patentit myytyä seitsenkertaiseen hintaan. Sappilta ei vastattu Jylkkärin kysymyksiin. Jarno Liski
T ämä Jylkkäri jaetaan koteihin “vanhan Jyväskylän” alueella. Pääsyy siihen on se, että ylioppilaskunta pääsee mainostamaan Jyrock-festivaaliaan. Mainostetaan sitä siis tässäkin. Tässä numerossa yritetään myös kysyä, vedättikö M-Real kaupunkilaisilta miljoonia euroja paisuttelemalla keinotekoisesti Kankaan alueen hintaa. Suoraa vastausta ei saatu, ja yksityiskohtaisempiin kysymyksiin ei vastattu ollenkaan. Ehkä asia keskusteluissa selviää. K aupunkineuvos Jaakko Lovén – entinen kaupunginjohtaja – suomii Jyväskylän hallintoa suorin sanoin. Kuntalaiset luovuttavat valtansa luottamushenkilöille, mutta nämä ovat luovuttaneet valtansa edelleen virkamiehille. Demokratia ei toimi. Mitä vähemmän poliitikot keskustelevat ja keskusteluttavat kuntalaisia päätöksistä, sitä tärkeämpi on median rooli. Kunnallisen päätöksenteon ja kuntalaisten välille tarvittaisiin vahva ja kriittinen media. Valitettavasti maakuntalehdistöä ajetaan alas. Viimeisin tekosyy on lehdistön alv. Toimittajia irtisanotaan ja hiostetaan erilaisten kriisien varjolla. T osiasiassa rahaa on kyllä riittänyt ainakin omistajien osinkoihin. Yhdysvalloissa lehdistöä on ajettu alas siksi, että rahaa ei ole tullut. Suomessa sanomalehden teko on monin paikoin lähes satumaisen kannattavaa bisnestä. Pienikin tinkiminen ahneudesta mahdollistaisi aivan toisenlaisen journalismin suomalaisiin kuntiin. Kuntatasolla nimittäin toimittajille riittäisi pengottavaa, vaikka ammattikunnassa paikallisja maakuntajournalismia usein ylenkatsotaankin. V alitettavasti vain vanhojen mediatalojen omistajaportaassa näyttää usko loppuneen. Yhtiöitä on jo vuosia rahastettu kuin maailmanlopun edellä. Samaan aikaan olisi kuitenkin mahdollista sijoittaa rahoja yhtiöiden – ja journalismin – tulevaisuuteen ja yrittää taata se, että vielä jälkeläisetkin pääsisivät mediaosingoilla vaurastumaan. J ournalismia on uskoakseni edelleenkin mahdollista tehdä myös voitollisesti. Toivottavasti maakuntienkin sijoittajien usko tähän vahvistuu. Muussa tapauksessa on parasta vain toivoa, että yhteisiä asioita hoidetaan yhteiseksi eduksi. Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.? NASTAKENGÄT (menopeli). Pysyt pystyssä Ilokiven mäessä. TEAMBOX (ohjelmisto). Meilläpä on nyt toimitusjärjestelmä. Siksi Jylkkärissäkin hommat hoituu. EUROSHOPPER (energiajuoma). Pitää hereillä, muttei pieretä. Suomen nuorisokin suosittelee. 4 John Pajunen ORWELLILAINEN doublethink– ja newspeak– johdannainen kaksoispuhe voi hyvin. Kaksoispuhetta eivät faktat rajoita reaalimaailman syrjäydyttyä kielellisen todellisuuden tieltä. Ennen mainoksissa sai sopivasti liioitella, jäi kuluttajalle oivaltaa mainospuhe mainospuheeksi. TERVEYSVÄITTEIDEN pitää silti olla tieteellisesti todistettuja. Mainostajan onneksi tieteelliseksi voi tituleerata myös julkaisuja, joiden piirissä saa esittää ”omia totuuksia”. Jokaisen ihmisen ”oma totuus” onkin kaksoispuhekieliopin keskeisiä aksiomeja, sillä kukaan ei kiistä, että minulla on oma totuus. KAKSOISPUHEEN elämänlähteeksi on osoittautunut markkina-alan puhe, jota voidaan soveltaa kaikkeen. On kätevää kun tarvitsee vähemmän sanoja. Ennen oli opiskelijoita, asukkaita, ihmisiä, potilaita ja rikollisia, nykyisin kaikki ovat asiakkaita. Lapsista tehdään parentaalisten yksikköjen asiakkaita; kansalaiset ja äänestäjät redusoituvat yhteiskunnan asiakkaiksi, ystävistä ja puolisoista tulee myös asiakkaita. KAKSOISPUHE käy virkamiehillekin. Voi olla sitä mieltä että kaupunkimme tarvitsee megalomaanisen fallossymbolin rakennuksen muodossa maamerkiksi (tai ainakin rakennusliikkeen mieliksi). Samalla voi olla sitä mieltä että eräs hirsimökki on aivan liian iso, ja että se pitäisi purkaa jostain syystä. Ristiriidat eivät rajoita kaksoispuhujaa politiikassakaan; voi hehkuttaa yliopistojen autonomiaa ja teettää yliopistojen auditointeja ja muuta joutavaa. LOPPUKEVENNYKSEKSI sitaatti aiheesta ”riippumaton kaksoispuhemerkityksessä”: ”Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetusja kulttuuriministeriötä korkeakoulujen arvioinneissa. Arviointineuvosto toimii ministeriön yhteydessä. Toimikaudeksi kerrallaan nimitetyn neuvoston jäsenet edustavat yliopistoja, ammattikorkeakouluja, opiskelijoita ja työelämää.” (http://www.kka.?/) Mitä vähemmän poliitikot keskustelevat ja keskusteluttavat kuntalaisia päätöksistä, sitä tärkeämpi on median rooli. ” pääkirjoitus 19. maaliskuuta 2012 Tule Jyrockiin! Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Jarno Liski 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Ilpo Puhakka 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Tommi Puska 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Tommi Puska Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Kaksoispuhe
Kehysneuvotteluissa muistettava tulevaisuuden rakennusaineet Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry huomauttavat valtioneuvoston kehysneuvottelujen alkaessa, että valtiontalouden lyhyen aikavälin tasapainottamistoimilla ei saa viedä pohjaa tulevaisuuden kukoistukselta ja hyvinvoinnilta. Suomen menestys pohjaa ihmisten yhdenvertaisuuteen ja hyvinvointivaltioon: hyviin peruspalveluihin, laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen sekä kattavaan perusturvaan. Tiukassakin taloudellisessa tilanteessa on pidettävä tämä perusta kunnossa. Opiskelijajärjestöt toivovat, että kehysneuvotteluissa tehdään ratkaisuja, jotka vastaavat kestävyysvajeeseen ja parantavat Suomen taloustilannetta pitkällä aikavälillä. Ratkaisujen on lisäksi oltava sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Taloutta on tasapainotettava kaikkia ihmisryhmiä reilusti kohtelevalla tavalla. Nykyiset ja tulevat nuoret ovat liian helposti leikkausten ja kiristysten kohteina: Me koemme nahoissamme palveluihin ja etuuksiin tehtävät leikkaukset ja kannamme vastuun nousevista eläkeja hoivakustannuksista. SYL:n ja SAMOKin mielestä taloudellisen tasapainon kannalta on välttämätöntä ylläpitää suomalaisten korkeaa osaamista, löytää oikeudenmukainen ratkaisu eläkekysymyksiin, kitkeä ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä sekä pidentää työuria kestävästi, ei lyhytnäköisin ja kaavamaisin kiristyksin. Jarno Lappalainen puheenjohtaja (SYL) Elin Blomqvist puheenjohtaja (SAMOK) Yhteistä panostusta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry vaatii hallituspuolueilta yhteistä sitoutumista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 15.3. julkaistu nuorten yhteiskuntatakuun raportti esittää monia kohtia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aseman helpottamiseksi. Kokoomusopiskelijoiden mielestä nuorten syrjäytyminen on vakava uhka yhteiskunnassamme. Syrjäytyminen uhkaa tasapuolista hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Meidän täytyy panostaa riittävästi nuorten mahdollisuuksiin kouluttautua ja päästä yhteiskunnan rytmiin mukaan. Kokoomusopiskelijat näkevät yhteiskuntatakuun laajana kokonaisuutena. Yhteisen kokonaistavoitteen toteuttamisessa ei tule nostaa yksittäistä ryhmää ylitse muiden kuten Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja tässä yhteydessä yrittää. Takaamalla nuorille kannustavat ja riittävät mahdollisuudet, taataan riittävä ja osaava opiskelijamassa myös korkeakoulutuksessa. Kokoomusopiskelijat peräänkuuluttaa myös kokoomukselta toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Nyt on sivistysja edistyspuolueen näytettävä kyntensä. Emme voi antaa heikon valtiontalouden vaikuttaa liiaksi koulutuksen rahoitukseen. Haluammeko hoitaa ongelman nyt vai maksaa tulevaisuudessa huomattavasti suurempaa hintaa syrjäytymisestä? Akseli Hakala puheenjohtaja Saku Jokisalo pääsihteeri Jylkkärin painaminen yritettiin estää Jylkkärin työntekijät ovat vuosia taistelleet lehden säännöllisen ilmestymisen puolesta. Tässä taistelussa ovat vastapelurina olleet nousevat painatuskustannukset ja ylettömän suuret, osin turhat palkkakustannukset. Nyt ovat poliittiset intohimot ajaneet muutamat lehden johtokunnan jäsenet toimiin, joilla pyrittiin yksinkertaisesti estämään Jylkkärin numero 18 painaminen. Jylkkärin linjasta nyt ja ennen voidaan aina keskustella. Tähän ovat Jylkkärin itsensä sivut vapaasti tarjolla. Jylkkäri on valmis taistelemaan ilmestymisoikeutensa ja sananvapauden puolesta edelleenkin. Jyväskylän ylioppilaslehti (13.10.1975) 5 Ainoastaan riittävän vapaalla ja varakkaalla ihmisellä on varaa kantaa yhteiskunnallista vastuuta. Gustav von Hertzen Sunnuntaisuomalaisessa (KSML 11.3.2012). David Jindra, 20 , luokanopettaja erasmus ”Kyllä on, kun pilvet väistyy.” Kata Leppänen, 21 , tatuointiartisti ”Vasta pääsiäisen aikoihin, kun on kunnolla lämmintä ja vähemmän loskaa” Milla-Maria Hietala , 22, suomen kieli ”Vähän, koska loskaa. Voisi olla enemmän.” Onko kevättä rinnoissa? Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. IR TO KU VA Menkää luistelemaan, kun vielä ehtii. T OMMI P USKA Olli Karppi, 53 , lehtori ”Oon ihan kesä?iliksissä. Minä olen jo täällä, pian kesäkin.”
6 Kirjoista polttoainetta Mikä yhdistää Tulevaisuuden avioliitto opasta 1900-luvun alusta ja kannesta kastunutta Osmo Tammisalon Rakkauden evoluutiota vuodelta 2005? Molemmat olivat päätyä poistokontin kautta murskaimeen ja sieltä polttolaitokselle. MYÖS KIRJASTO kärsii koko yliopistoa vaivaavasta tilanpuutteesta. Vuosien saatossa rakennus on alkanut täyttyä ja peruskorjauskin odottaa lähitulevaisuudessa. Pelkästään kirjaston vapaakappalekokoelmaan tulee vuosittain noin 300 hyllymetriä uutta kirjallisuutta. Tilaa on raivattava hankkiutumalla eroon kaksoisja kolmoiskappaleista. Jyväskylän yliopiston kirjasto on yksi Suomen kuudesta vapaakappalekirjastosta. Siksi kirjasto saa vähintään yhden kappaleen jokaista Suomessa julkaistua tai Suomessa levitettäväksi tarkoitettua teosta. POISTOTYÖ perustuu jatkuvaan valikointiin, jossa mahdollisia poistokirjoja luokitellaan karsinoihin: säilytettävä, myytävissä, dyykattavaksi, huonokuntoiset ja ”ei kiiinnosta ketään”. Kaksoisja kolmoiskappaleet kirjoista, jotka luokitellaan huonokuntoisiksi tai epäkiinnostaviksi, päätyvät energiajätteeksi. Siksi kirjaston takakäytävillä lojui maaliskuun alussa kahdeksan kontillista kirjallisuutta kierrätykseen kärräämistä odottelemassa. Kirjallisuusjätettä oli kertynyt 1800luvun lopulta 2000-luvulle. Mukana oli tyypillisesti vanhaa uskonnollista kirjallisuutta, haalentuneita työväen vappulehtiä, itäsaksalaista politiikan teoriaa, 1900-luvun alun seksivalistusta ja kulahtaneita kurssikirjoja. POISTOKIRJAT ovat kirjaston kokoelmapäällikön Kaisa Saikkosen mukaan niin huonokuntoisia, että osa niistä on homeessa, eikä kontteja voi päästää julkisesti kaiveltaviksi. “Dyykkauspäiväksi varattujen kirjojen hyllyt ovat jo täynnä, ja pahvikontit voisivat hajota, jos ne olisivat kaikkien pengottavana.” Saikkosen mukaan kaikki poistettava materiaali on sellaista, josta löytyy kappaleet ainakin Kuopion varastokirjastosta. Sieltä ne saadaan tarvittaessa käyttöön. Vanhentunut ja pilaantunut materiaali poistetaan ensimmäisenä. Vanhentumisen suhteen kriteerit riippuvat aiheesta. “Historia esimerkiksi ei juuri vanhene, kun tietotekniikka taas vanhenee nopeasti,” kertoo Saikkonen. EPÄKIINNOSTAVA kirjallisuus on ongelmallista jätettä. Jos se ei pakkaudu muuttopainoksi kirjahyllyjä rumentamaan, se on poltettava. Kirjojen roudaamisesta kirjasto pulittaa jätteidenvälittäjälle 70 euroa kontilta, lehdet kärrätään pois maksutta. Kirjallisuuden elinkaaren loppupäästä vastaa Lassila & Tikanoja. Yhtiön yksikönpäällikön Irma Nurmen mukaan kirjallisuuden kierrättäminen paperiksi vaatisi pahvikansien erottelua jokaisesta kirjasta. Siinä olisi liian iso työ ja siksi kirjat poltetaan. “Polttamisessa on kuitenkin enemmän järkeä kuin kaatopaikalle viemisessä”, hän sanoo. L&T:n Sepelitie 6:ssa kirjat päätyvät murskaimeen yhdessä muun energiajätteen kanssa. Sekaan kaadetaan muun muassa pahvia ja muovia. Sepelitiellä valmistunut kierrätyspolttoaine päätyy Porin ja Anjalankosken polttolaitoksille. Siellä ne poltetaan energiaksi kotitalouksille ja teollisuudelle. Ilpo Puhakka toimittaja@jylkkari.? Yliopiston kirjasto järjestää kahdesti vuodessa dyykkauspäivän, jolloin poistokirjoja voi käydä vapaasti penkomassa. Seuraava dyykkauspäivä on 26. huhtikuuta. Esimerkiksi vanhentuneet kurssikirjat päätyvät poisto-osastolle.
T OMMI P USKA
Mäen liukkaus on kävelijän jaloissa Seminaarinmäki Ilokivelle laskeuduttaessa on ollut keväisin aina liukas. Yliopisto on palkannut mäkeä hiekoittamaan eri yrityksiä. KEVÄISIN Seminaarinmäki on vuosien ajan ollut opiskelijoille ja yliopiston henkilökunnalle tapaturmien tapahtumapaikka. Päivisin mäen yläosassa liukastelevat Ilokiveen tulevat lounastajat tai laitoksilla työskentelevä henkilökunta. Lukemattomia sairauslomapäiviä on kirjoitettu mäen takia. ”Yleensä myöhästyn Ilokiven lounastreffeiltä viisi minuuttia, kun liukastelen tässä mäessä”, kertoo psykologian opiskelija Viivi Rahkonen, 26, mäestä selviydyttyään. Iltaisin jalkansa riskeeraavat Ilokiveen tulevat kokoustajat, kulttuuritapahtumiin osallistujat tai Opinkiven saunalle saapuvat juhlijat. KAIKKI nämä vuodet Seminaarinmäki Ilokiven edessä ja siitä alaspäin on kuitenkin pysynyt hyvässä kunnossa. Syyllinen siihen on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, sillä JYY:n palkkalistoilla on aina ollut ammattinsa osaava huoltomies, joka hiekoittaa mäkeä ja ajaa lumen pois silloin, kun on tarpeen, etteivät ihmiset katkoa jalkojaan tai käsiään. Yliopisto on ainakin 2000luvun ajan ulkoistanut vastuunsa huoltoyhtiöille, jotka tekevät työnsä sopimuksessaan tilatun palvelun mukaisesti ja aikataulutettuna. Siinä ei ilmoja paljon ihmetellä, kun muitakin mäkiä on huollettavana. VUODEN 2007 alkupuolesta lähtien Seminaarinmäen yläosa ja kampuksen ulkoalueet ylipäätään ovat pysyneet kohtuullisessa kunnossa RTKpalvelu Oy:n hoidossa. Kun yliopistojen omistuspohja muuttui myös yliopistojen tilojen ja ulkoalueiden hoito ja kilpailuttaminen siirtyivät Jyväskylän yliopistosta Helsinkiin Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n vastuulle. He päättivätkin kilpailutuksen jälkeen vaihtaa Seminaarinmäen ja -ympäristön kohtuullisesti hoitaneen RTK-palvelu Oy:n toukokuun alusta lähtien Jyväskylän kaupungin omistamaan Total Kiinteistöpalvelu Oy:hyn. JYVÄSKYLÄN yliopiston tuore tilapalvelujohtaja Suvi Jokio myöntää, että ulkoistettujen palvelujen laadun varmistaminen on hankalaa. ”Siksi esimerkiksi siivouspalveluissa ollaan palkkaamassa taas yliopiston palkkalistoille siivoojia ulkopuolisten siivousyritysten sijasta”, Jokio toteaa Opiskelijat ja yliopiston henkilökunta odottavat toiveikkaana ensi kevättä. Jalat ristissä. Toni Peltonen Kun yliopistojen omistuspohja muuttui myös yliopistojen tilojen ja ulkoalueiden hoito ja kilpailuttaminen siirtyivät Jyväskylän yliopistosta Helsinkiin Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n vastuulle. ” ”Ei ollut liukasta. En ylipäätään tässä mäessä liukastele, kun pyörällä tulen. Kun osaa, niin tulee ilman liukastelua”, toteaa Janne Cederberg mäkeä laskeutuessaan. 8 T OMMI P USKA Yleensä myöhästyn Ilokiven lounastreffeiltä viisi minuuttia, kun liukastelen tässä mäessä. ” Viivi Rahkonen
JOS ET halua ottaa opintolainaa aloittaessasi opinnot järjestä itsellesi kulutusluotto. Kannattaa ottaa vähän isompi 1000–3000 euroa. Juo, nai ja syö kyseinen summa. Kun luotonantaja alkaa kuumottaa, vinkkaa, että et aio maksaa lainaa ikinä takaisin. Tästä noin 3-6 kuukauden kuluttua saat haastekirjeen käräjille. Vastineen kirjoittaminen nopeuttaa prosessia joten se kannattaa tehdä. Ohessa malli. “Tunnustan haastajan kaikki vaateet oikeiksi.” NO NIIN, muutama viikko ja olet tekemisissä ulosottomiehen kanssa. Hänestä ei tarvitse välittää. Nyt voitkin aloittaa opiskelut. Heti ensinmäisen opintokuukauden aikana marssi sossuun pummaamaan toimeentulotukea. Saat standardivastauksen: “Hae opintolainaa.” TEET niinkuin käsketään. Palkinnoksi saat kieltävän päätöksen opintolainasta. Tällä taikalapulla saat sossusta toimeentulotukea, vaikka olet päätoiminen opiskelija. Sitten vaan alkuperäinen laina maksetaan takaisin veronmaksajien rahoilla, ja ennen valmistumistasi luottorekisterisi onkin jo puhdas. Nyt voit naureskella kaikille pelleille, joilla on 15 000 euroa lainaa ja tutkinto, jolla voi korkeintaan pyyhkiä perseen. Tämän jälkeen luonnollinen siirtyminen yritystukiin eli työuralle. Sumu-Seppo Vältä opintolaina Jylkkärin uusi lifestyle-avustaja kertoo vinkit, joilla selviää systeemin armoilla. No niin, muutama viikko ja olet tekemisissä ulosottomiehen kanssa. Hänestä ei tarvitse välittää. ” 13 VIHREIDEN nuorten ja opiskelijoiden litto (Vino) kyllästyi pakkohakujärjestelmään. Protestina Vino julkaisi listan hakukohteista, jonne ei ainakaan vahingossa pääse opiskelemaan. Mikäli alle 25-vuotiaalla ei ole ammatillista koulutusta, on hänen haettava vähintään kolmeen ammattikorkeakouluun tai ammattilliseen oppilaitokseen, vaikka miten haluaisi yliopistolle opiskelemaan. Mikäli nuori ei edes yritä hakeutua amatilliseen koulutukseen, menettäähän työttömyysturvansa. Vino pelkää, että pakkohaku estää motivoituneita nuoria pääsemästä ammatilliseen koulutukseen, kun heidän paikkojaan menee hakijoille, jotka olisivat halunneet yliopistoon tai muihin koulutusohjelmiin. Ongelman voi kiertää hakemalla liiton julkaiseman listan mukaisesti kohteisiin, joihin on vaikeinta päästä sisään. Käytännössä nämä ovat taiteeseen ja designiin liittyviä koulutusohjelmia. Jarno Liski Tänne et pääse opiskelemaan FA K TA Alin hyväksytty pistemäärä (kokonaispistemäärä 100) • 100 Lahden ammattikorkeakoulu, taideinstituutti, kuvataiteen koulutusohjelma, hakijoista 20% kutsuttiin pääsykokeisiin ja 2,5% valittiin • 99 Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuuri, Helsinki, esittävän taiteen koulutusohjelma, hakijoista 25% kutsuttiin pääsykokeisiin ja 4,1% valittiin • 97 Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuuri, Tikkurila, vaatetusalan koulutusohjelma, hakijoista 68% kutsuttiin pääsykokeisiin ja 3,6% valittiin • 95 Turun ammattikorkeakoulu, muotoilun koulutusohjelma, kaikki kutsuttiin pääsykokeisiin, 5,7% valittiin • 95 Saimaan ammattikorkeakoulu, Itä-Vuoksi, Imatra, kuvataiteen koulutusohjelma, hakijoista 68% kutsuttiin pääsykokeisiin ja 14,3% valittiin • 95 Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuuri,Helsinki, pop/jazz-muusikon suuntautumisvaihtoehto, hakijoista 32% kutsuttiin pääsykokeisiin ja 6,5% valittiin • 94 Metropolia ammattikorkeakoulu kulttuuri, Helsinki, elokuvan ja television koulutusohjelma, hakijoista 13,5% kutsuttiin pääsykokeisiin ja 3,1% valittiin • 92 Lahden ammattikorkeakoulu, musiikki ja draama, musiikin opettajan suuntautumisvaihtoehto, hakijoista 62% kutsuttiin pääsykokeisiin ja 16,7% valittiin
14 Patologinen valehtelija antaa väärää tietoa vesivoimasta. Ti 20.3. klo 19 Iho, jossa elän (Espanja 2011) Pedro Almodóvarin Iho jossa elän nostaa keskiöön ruumiin identiteetin rakentamisen välineenä. Antonio Banderas näyttelee traagisesti vaimonsa menettänyttä menestyvää plastiikkakirurgia Robert Legardia. Suuren menetyksen jälkeen Legard hylkää vanhat ihanteensa ja pakkomielteet pääsevät valloilleen. Kirurgi pitää asunnossaan lukittuna nuorta naispotilasta, joka muistuttaa häkellyttävästi hänen edesmennyttä vaimoaan. Eräänä päivänä Legard päättää irtisanoa koko talon henkilökunnan lukuun ottamatta perheen uskollista vanhaa taloudenhoitajaa. Tämä saa liikkeelle tapahtumasarjan, joka ei jätä menneisyyttä rauhaan. Ti 27.3. klo 19 Kuka, ellemme me? (Saksa 2011) Kuka, ellemme me? käsittelee Saksan liittotasavaltaa aikoinaan kuohuttanutta äärivasemmistolaista Punainen armeijakunta -terroristiryhmää. Elokuvan päähenkilöt kirjapainoa pyörittävät opiskelijat Bernward ja Gudrun rakastuvat toisiinsa, muuttavat Berliiniin ja tempautuvat mukaan 60-luvun radikaaliin kuohuntaan. Suhteen radikaalimpi osapuoli Gudrun uskoo suoraan toimintaan, kun taas Bernward uskoo muuttavansa maailmaa kirjoittamalla. Miten käykään Gudrunin ja Bernwardin suhteelle, kun kuvioihin astuu tuleva Punaisen armeijakunnan johtohahmo Andreas Baader? Ti 3.4. klo 19 Nader ja Simin: Ero (Iran 2011) Nader ja Simin: Ero on nimensä mukaisesti kohtauksia eräästä avioerosta. Elokuva on trillerin lailla etenevä tarina, jossa päähenkilöt rimpuilevat nyky-Iranissa ylpeyden, moraalin, uskonnon, rahan ja kunnian vankeina. Asghar Farhadin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva kahmi useita palkintoja Berliinin elokuvajuhlilla, minkä lisäksi se keräsi miljoonayleisön Ranskassa. Suomen Abujan suurlähetystö esti tanssiryhmän esiintymisen Jyväskylässä. Suurlähetystö arveli kongolaisten jäävän maahan ja eväsi viisumin. LES MPANDOUS du Ciel du Congo-Brazzaville -tanssiryhmän keikka Jyväskylässä paikallisen afrikkalaistannsiryhmä Mami Watan vieraana peruuntui, kun suomalainen lähetystö eväsi viisumit tanssijoilta. Syynä viisumin eväämisellä oli ympyröity: ”your intention to leave the territory of the Member States before the expiry of the visa could not be ascertained”. Kongolaisten siis arveltiin jäävän Schengen-alueelle turvapaikan hakijoiksi. Syy epäilylle oli suurlähetystön työntekijän mukaan se, että esiintyjät oli luokiteltu “korkean riskin henkilöiksi”. Ilmeisesti luokituksen takana oli vain esiintyjien kotimaa. RYHMÄN suojelijaksi oli lupautunut Kongon kulttuuriministeri, joka oli luvannut myös kustantaa matkat Suomeen. Ennen viisumien eväämistä tanssiryhmä oli ehtinyt harjoitella yhteistä esitystä jo lähes vuoden ajan. Myös tilat esiintymiselle oli varattu ja lipunmyynti aloitettu. Seitsemän varsin köyhän kongolaisen ryhmä oli jo käynyt viisumihaastattelussa 3000 kilometrin matkan päässä Suomen Abujan suurlähetystössä. Kongolaisryhmä sai ohjeistuksen vaadittavista papereista suurlähetystöstä ja heillä oli näiden mukaan kaikki paperit kunnossa. Abujan-suurlähetystö on Suomen ainoa edustusto suurelta osin ranskankielisessä LänsiAfrikassa. Sen internetsivuilla ei kuitenkaan ole informaatiota ranskaksi, eikä viisumihaastatteluissa ollut ranskankielentaitoista henkilökuntaa, vaan haastattelu hoidettiin tulkin välityksellä ranskasta englanniksi. Viisuminhaki”Korkean riskin kongolaisten” Kaupunginteatterin pienellä puolella takavuosina pyörinyt Fundamentalisti tekee paluun uutena tulkintana. Ad Astra ja Kuusan Kanavateatteri esittävät näytelmää Vakiopaineessa ja Kuusan nuorisoseuran talolla. JUHA Jokelan palkittua Fundamentalistia esitettiin Jyväskylän kaupunginteatterissa 2008–2009. Katsomossa istui myös Laukaan Kanavateatterin näyttelijä ja johtoryhmän jäsen Teijo Roine, johon näytelmä teki syvän vaikutuksen. – Käsikirjoitus lojui yöpöydälläni pitkään, ja pääroolin tekemisestä muodostui harrastajanäyttelijäurani hartain unelma. Koska kevyempään ohjelmistoon perinteisesti keskittynyt Kanavateatteri etsi erityyppistä ohjelmistoa, päätin ehdottaa Fundamentalistia, Roine kertoo. Samalla sai alkunsa yhteistyö kahden harrastajateatterin välillä, sillä työryhmästä puolet tulee Ad Astra -teatterista Jyväskylästä. Myös esitykset on jaettu Kuusan nuorisoseurantalon ja Ad Astran perinteisen tukikohdan, Vakiopaineen, kesken. – Tavoitteena on paitsi jakaa vastuuta ja riskejä, myös saavuttaa laajempi katsojapohja. Samalla on mahdollisuus tehdä Kanavateatteria tunnetummaksi kaupungissa ja Ad Astraa maakunnassa, Roine taustoittaa yhteistyön mahdollisuuksia. Fundamentalistin ohjaajana toimii Kaarina Leinonen. Hän kuvaa projektia vaikeimmaksi, jossa on ollut mukana. – Nykyään kuuluisi kai sanoa ”haastava”, mutta kyllä ihan rehellisesti voin todeta että vaikea. Työskentelytapa oli itselleni erilainen, sillä lähestyimme näytelmää työryhmäpainotteisesti, jossa keskiössä oli vuorovaikutuksen dynamiikka, Leinonen kertoo. – Fundamentalisti kuvaa Markuksen (Roine) yritystä saada uskonlahkoon liittynyt nainen (Marjo Vihavainen) irtautumaan lahkon jäsenyydestä. Se on myös kuvaus epäonnisesta rakkaudesta. Mielestäni elämään jokaisessa kulmassa on ripaus huumoria, niin myös Fundamentalistissa. Komedia se ei silti ole, ohjaaja kuvailee. Roine ja Leinonen kieltäytyvät vertailemasta versiotaan aiemmin kaupunginteatterissa nähtyyn. Leinonen siksi, ettei kaupunginteatterin versiota nähnyt, Roine puolestaan kokee hahmottavansa näytelmän eri tavoin näyttelijänä kuin katsojana. Jääköön mahdollinen vertailu siis katsojien harteille. Johannes Silvennoinen Fundamentalisti pala Fundamentalistissa uskonsa kanssa kamppaileva pappi (Teijo Roine) kohtaa us Naamoille haetaan talkooväkeä Viime vuosina hetkessä loppuunmyydyille Naamat-festareille voi varmistaa paikan jo ennen lipunmyynnin alkamista. Naamoille kerätään parhaillaan talkooväkeä. Festivaali järjestetään heinäkuun lopulla.
15 KUNNAT NURIN , Nokia alas, armeija karsii – 9. helmikuuta iltapäivälehdet olivat tavallistakin synkemmällä tuulella. Kaikki meni. Ei mitään jäljellä. Väritkin taisivat loppua, kun IL-extraa piti mainostaa täysin mustapohjaisella lööpillä. Ja tässä sitä vaan edelleen ollaan. Maailma pyörii aika normaalisti radallaan, eikä otsikoiden lupailemaa totaalista romahdusta nähty. Työpaikkoja häviää ja uusia syntyy vaihtelevassa suhteessa. Todennäköisesti molemmat iltapäivälehdet käärivät pirunmoiset voitot, kun kansa marssi kassoille. Pakkohan se oli lehti ostaa, kun nekin varmaan menevät kaiken mukana. KETÄ HUOMIONHAKUISET otsikot ja kärjistetyt kirjoitukset hyödyttävät? Eivät tiedotusvälineiden temput tietysti täysin turhia ole. Media kertoo laajoista aiheista tiiviisti ja yksinkertaisesti. Kun uutiset tarjoillaan sopivan simppeleinä suupaloina, pysyy niistä kärryillä vähemmälläkin seuraamisella. Kaikkeen ei ehdi eikä halua syventyä kriittisesti. Se, että monimutkaisista asioista puhuu nasevilla sutkautuksilla, ei kuitenkaan tee niistä yksinkertaisia. Kenties tiedotusvälineiden tulisi käyttää vaikutusvaltaansa vastuullisemmin. Onko pelon lietsonta välttämätöntä, jos siitä hyötyy lähinnä uutiskanava itse? Markkinoilla on toki pakko kilpailla, eikä kukaan ole yksin vastuussa. Valitettavasti tämäkään tilanne ei muutu mustavalkoiseksi, vaikka kuinka sujuvasti siitä sanailisin. OMAT BITTIVIIDAKON lait pätevät verkkolehtien kilpailussa, kun kamppailua käydään klikkejä kalastelemalla. Ampparit.com on taistelutanner, jossa vain ovelimmat otsikot menestyvät. Yhtäkkiä harmittomat taivaankappaleet muuttuvat tappaja-asteroideiksi ja takavuosien tenavatähdet huippumuusikoiksi. Epäselvä esittely luo jännitteen, joka helpottaa vasta sivustolle seuraamalla. Karjaistuaan pöön Lipponen jatkoi, ettei ole mitään pelättävää. Nettijutussa vain ”pöö” pääsisi otsikkoon – jälkihuomautus löytyisi ehkä jostain leipätekstin seasta. VAIKKA VALITANKIN median nykytilasta, en kuulu siihen väestöryhmään, joka uskoo asioiden olleen ennen paremmin. Vanhat harhautukset saavat vain uusia muotoja. Eiväthän tylsät tosiseikat saa estää tasokasta tarinankerrontaa. Arimo Kerkelä Kaikki Meni JYYN YLEISAVUSTKSET HAETTAVANA JYYn yleisavustusten haku päättyy 30.3. klo 12. Ylioppilaskunta on varannut 15 800 euroa aineja harrastejärjestöjen, osakuntien ja edustajistoryhmien tukemiseen. Tukea myönnetään JYYn piirissä toimivien järjestöjen perustoimintaan. Hakulomake löytyy JYYn verkkosivuilta. R IKU S UONIO Kir joit taja on psykologiano pisk elija ” keikka peruuntui asi Jyväskylään skonlahkoon liittyneen käpälöimänsä seurakuntanuoren (Marjo Vihavainen) enismmäistä kertaa 15 vuoden jälkeen. joiden tuli itse huolehtia tulkki paikalle haastattelutilanteeseen. KONGOLAISILLA oli Suomen ulkomaalaislain §11 mukaiset maahantulon edellytykset kunnossa, myös suurlähetystön päätöksen mukaan, koska päätöksessä ei vedottu esimerkiksi liian vähäisiin rahavaroihin. Viisumisäännöstö, jota Suomi osana Schengen-aluetta noudattaa, toteaa kuitenkin lisäksi, että viisumia ei myönnetä, jos viranomaisella on ”perustellut syyt epäillä hakijan aikomusta poistua Schengen-alueelta ennen haetun viisumin voimassaolon päättymistä”. Kun paluumatkan lentovarauskaan ei riitä, ovat todisteet kotiinpaluusta vähissä. Katriina Huttunen Marjukka Huttunen Seitsemän varsin köyhän kongolaisen ryhmä oli jo käynyt viisumihaastattelussa 3000 kilometrin matkan päässä Suomen Abujan suurlähetystössä. ” Lounaispuisto auki Yläkaupungin yössä Yläkaupungin yö -festivaalissa on mukana tänä vuonna myös Lounaispuisto. Muun muassa viime vuonna puisto pysyi järjenvastaisesti suljettuna viranomaisten vaatiessa puistoon joko armeijan järjestyksenvalvojia tai aidat ympärille. Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä festivaali aikoo kuitenkin järjestää ohjelmaa myös Lounaispuistossa. Varoja tapahtuman järjestämiseen kerätään jo maaliskuussa Vakiopaineessa ja Ylä-Ruthissa Älylän Ehtoo -tapahtumassa. Caj Bremer esittelee kuvia Akateemikko Caj Bremer esittelee omaa valokuvanäyttelyään KeskiSuomen museossa sunnuntaina 25.3. klo 15.00 alkaen. Bremer toimi lehtikuvaajana 1950-luvulta 1990-luvulle. Bremerin lehtikuvanäyttely on koostettu pitkän uran parhaista otoksista. Näyttelyn varhaisimmat kuvat ovat 1950-luvulta. Aiemmin näyttely on ollut esillä muun muassa Ateneumin taidemuseossa. Museon pääsymaksu on 6/3 euroa. Esittely sisältyy pääsymaksuun.
Smegma: U Got To Tell (D-Land) RUOTSIN menestys musiikkiviennissä on askarruttanut suomalaisia musiikki-ihmisiä viimeistään 1970-luvulta ja Abban maailmanmaineesta lähtien. Miksi naapurimme on yksi maailman suurimmista musiikin vientimaista, mutta sama ei onnistu Suomelta? Erityinen epätoivo aiheesta vallitsi ennen vuosituhannen vaihdetta, kunnes Him, Bomfunk MC's ja Darude korjasivat tilannetta. Ruotsilla oli eurodancen puolella 1990-luvulla monta ulkomaanmenestystarinaa. Suomessakin oli artisteja kuten Waldo ja Sound Of R.E.L.S, jotka saivat kappaleitaan ulkomaankokoelmille, mutta siihen menestys sitten jäi. Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan päässeet edes niin pitkälle – suurista puheista huolimatta. VANHOJEN levyjen mukana tullut promootiomateriaali tarjoaa monissa tapauksissa mainion kurkistusikkunan niihin odotuksiin, jotka levystä julkaisuhetkellä vallitsivat. Helsinkiläinen eurodanceprojekti Smegma julkaisi U Got To Tell -singlen 1990-luvun alussa, ja toiveet olivat korkealla, sillä promopaperissa julistetaan ”Kotimainen discobiisi vihdoin eurolistoille”. Promokirjeestä löytyy myös suunnitelma, missä järjestyksessä bändi aikoo singlellään valloittaa Keski-Euroopan eri maat. ”Uusi kotimainen Smegma-single ei jätä kylmäksi ketään sillä jos biisi ei puhuta saundeiltaan, niin viimeistään bändin monia asioita tarkoittava nimi SMEGMA.” Tällaisilla virkkeillä taustavoimat yrittivät herättää kiinnostuksen musiikkia kohtaan, mutta koska U Got To Tell singleä ei koskaan julkaistu virallisesti, yritys ei saanut vastakaikua. Niin jäi valloittamatta sekä Euroopan maat että Suomi. PROMOMATERIAALIN lupaukset eivät ole aivan katteettomia. Smegman levyllä on hyvät soundit, joten koneiden käyttö on ollut projektin tuottajilla hallussa. Myös kertosäkeen laulava nainen hoitaa osuutensa ammattilaisen tavoin, mutta kokonaisuuden pilaa miesräppäri, jonka englannin ääntämys on kauheaa eikä räppäystekniikka juuri sen parempaa. Ehkä bändin nimen ja räppärin vaihtamalla Smegma olisi ollut ensimmäinen suomalainen ulkomaanmenestys eurodancessa, mutta tällaisenaan yritys jäi lähtötelineisiin. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. 16 S Sooiitteelllleen n E Eu urroooop pp pa aa a vva allllooiitttta am ma aa an n Pariisin kevät: Kaikki on satua Columbia Pariisin Kevät on kasvanut yhden miehen projektista täydeksi yhtyeeksi. Kolmannella levyllä koko bändi on ollut mukana biisinikkaroinnissa, mutta eroa entiseen ei juuri huomaa. Pariisin Kevään veikeän popsoundin syntikoineen ja särisevine kitaroineen tunnistaa välittömästi. Musiikista välittyy edelleen raukea tunnelma, vaikka uutukaiselta löytyy tummempiakin sävyjä. Ensisingle Saari riuhtoo eteenpäin pakokauhun vallassa, ja sanoituksissa vaivutaan usein synkistelyyn. Kirjavasta tunneskaalasta huolimatta kappaleet rullaavat yllättävän kepeästi. Ehkä liiankin kevyesti, sillä Kaikki on satua jää varsin etäiseksi elämykseksi. Erinomaisen Kesäyön keskivaiheen soitinrymistely vakuuttaa, mutta muuten vastaavat huippuhetket ovat turhan harvassa. Ei Kaikki on satua suinkaan huono albumi ole. Pariisin Kevät kuulostaa komealta, ja levyä kuuntelee mielellään. Vaikka biisien kiemurat käyvät melko nopeasti tutuiksi, riittää sanoituksissa tulkittavaa pidemmäksi aikaa. Kolmannelle levyllä Pariisin Kevät ei tarjoile suuria yllätyksiä. Perusasiat ovat kunnossa, mutta musiikista puuttuu se viimeinen rutistus, jolla uutukainen kirisi kärkikastiin. Arimo Kerkelä ”Kevyttä hyvää” Fundamentalisti Ad Astra ja Kanavateatteri Kaarina Leinosen ohjaama Fundamentalisti on Vakiopaineen kellarissa kuin kotonaan. Katsojat osaksi näytelmää ottava Juha Jokelan teksti ei saarnaa eikä tuputa, vaikka sen päähenkilöt niin tekevätkin. Markuksen (Teijo Roine) liberaalin ja Heidin (Marjo Vihavainen) fundamentalistisen uskonkäsitysten kohtaaminen kuvataan avoimen subjektiivisesti kohupappi Markuksen näkökulmasta. Enemmän kuin uskosta, näytelmä kertoo kuitenkin ihmismielestä. Rytmitys ja pimeyttä hyödyntävät siirtymät näytelmän nykyhetken muodostavien Markuksen monologien sekä dialogien avulla kerrottujen takaumien välillä sujuvat jäntevästi. Yksinkertainen dramaturginen asettelu jatkuu pelkistetyssä, minimalistisessa lavastuksessa. Ääntä ja kuvaa hyödyntävä näyttämötekniikkaa on vähäistä mutta mainiosti kokonaisuutta tukevaa. Näyttelijöiden keskinäinen vuorovaikutus on intensiivistä, ja molemmat tekevät moitteettoman suorituksen. Etenkin Vihavaisen liioittelematon ja herkkä tulkinta tekee vaikutuksen. Johannes Silvennoinen ”Ammattisuoritus harrastajaryhmältä”
The state alcohol corporation, that very same year, released a beverage that would become synonymous with Finland; as dear to the hearts of Finns as Princess Victoria and Swedish death metal. That beverage was the noble spirit Jaloviina, known in the vernacular as Jallu. Willie Lahti 17 FROM 1919 until 1932 Finland suffered under a law prohibiting alcohol, its import, its sale, and its use. When this attempt by the Pietist cabal to control the moral and social lives of the Finnish masses failed miserably, the kieltolaki (prohibition law) was overturned. This glorious event took place in the spring of 1932, on the ?fth of April to be precise. If we lived in a truly just world, this signi?cant moment in the not-so-distant history of the Finnish nation would be honored with an of?cial ?ag day, alongside the likes of Mannerheim’s and Mother’s days (held on June fourth and the second Sunday of May respectively). Thanks to the stranglehold that the moral majority still seems to have on the of?cial alcohol bureaucracy of Finland, this will most likely never be a reality, nor will buying a bottle of wine in a grocery store, or having a shot and a beer at the same time at most bars in Central Finland for that matter. THE MOST prominent outcome of this change in legal climate 80 years ago was the formation of an alcohol sales monopoly by the Finnish state that proceeded to give the people what they wanted –boozewith tax included in the purchase price, obviously. The state alcohol corporation, that very same year, released a beverage that would become synonymous with Finland; as dear to the hearts of Finns as Princess Victoria and Swedish death metal. That beverage was the noble spirit Jaloviina, known in the vernacular as Jallu. A BLEND of ?ne French cognac and crystal clear Finnish grain alcohol, Jallu is currently available from ?ner restaurants and State-controlled alcohol outlets near you in two virtually indistinctive versions – one star and three stars. The single star variety comes with more street credential than its three star associate, mainly due to its more slightly more affordable price tag. However, according to the latest news regarding this amber dram of distilled Finnishness, a limited-edition, retro/nostalgia two star Jallu is being released this month, in honor of the eightieth anniversary of the quintessential Finnish cut cognac cocktail. Although I am looking forward to the pleasure of sampling the “new” Jallu (with strictly professional interest in mind o f course), I’m suspecting that the only noticeable difference between retro Jallu and its one and three star comrades will be re?ected in their price. I would have personally found a revival of the bottom shelf “no star” Jaloviina or the top of the line “Jaloviina Extra” to have been much more interesting from a tasting perspective. Then again, after a few shots of liquor, whether precisely measured doses from your favorite bartender, or slugs straight from the bottle while sitting on a park bench, does anyone really care what it tastes like? Willie Lahti The writer aims to be the most overeducated bartender in the city of Jyväskylä Happy Birthday Jallu! the booze, not the skin mag
LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 MA 19.3. Kasvislasagne Siskonmakkarakeitto Broilerjuustokebakot TI 20.3. Kasvispihvit, tomaattitimjamikastike Lohikiusaus Curryporsaspata KE 21.3. Ratatouille Paistetu kala Pippurinen härkäpata TO 22.3. Juustoinen linssikeitto Kasvistäytteinen sei Jauhelihapihvi, tomaattikastike PE 23.3. Falafelpyörykät Paella Nakkipannu MA 26.3. Porkkanaohukaiset Gratinoitu puna-ahven Lindströminpihvi TI 27.3. Papurisotto Lohipihvit Kebabkiusaus KE 28.3. Täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset Kalakeitto Burgundin lihapata TO 29.3. Kasvishernekeitto, pannari Herenekeitto, pannari Broilerpyörykät PE 30.3. Kasviskastike. spaghetti Savukalakastike, spaghetti Lihapyörykät Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Vuosijuhlien jatkot Ilokivessä JYYn vuosijuhlien jatkoilla 24.3. Ilokivessä esiintyvät Ukkosmaine ja tanssiorkesteri Virta vie. Lisäksi LUPI!:n dj:t. Tapahtumaan on vapaa pääsy. MA 2.4. Tomaatti-sipulipiirakka Rapeat kalapihvit Mausteinen broilerpata TI 3.4. Kesäkurpitsakeitto Merellinen lasagne Riistapyörykät KE 4.4. Kasviskastike, riisi Pestobroileri Täytetyt jauhelihaohukaiset TO 5.4. Kasvispihvit Uunimakkara Lihakastike PE 6.4. Pitkäperjantai Ilokivi suljettu Hyvää Pääsiäistä! Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 5 e, muut 5,60 e Keskustie 18 D1, www.in-tiimi.com 40100 Jyväskylä Puh. (014) 263 000 Auta meitä auttamaan! Noin joka kuudes pariskunta kokee tahattoman lapsettomuuden omakohtaisesti. Hyvin usein ainoa keino auttaa heitä saamaan oma lapsi ovat luovutetut sukusolut. Voisitko Sinä antaa lahjaksi elämän? Jos olet 20–35 -vuotias nainen tai 20–45 -vuotias mies, terve ja hyväkuntoinen, juuri Sinun apusi tulisi nyt tarpeeseen. Sekä munasolujen että siittiöiden luovuttajista on jatkuvasti pulaa. Korvaamme luovutusprosessista Sinulle aiheutuvat kulut asianmukaisesti. Jos haluat auttaa, ole hyvä ja ota pikaisesti yhteyttä: puh. (014) 263 000/Saara Viikki saara.viikki@in-tiimi.com Älylän ehtoo yläkaupungilla Yläkaupungin yölle kerätään rahaa 23.3. Älylän ehtoo -ennakkoklubilla. Vakiopaineessa esiintyvät Ismo Puhakka & Tuukka Jurkka, Improvisaatioteatteri JOO!, Heikki Heikkinen trio sekä Räsynukke. Ylä-Ruthilla musisoivat West’n Doh, Laitinen & Kannas ja Salaiva. Jyväskylä Design Week käynnissä Jyväskylä Design Week 19.3.25.3. tuo esiin keskisuomalaista muotoiluosaamista. Ohjelmaan kuuluu niin pop-up-kauppoja, luentoja kuin työpajojakin. Tapahtumat keskittyvät Kolmikulmaan, Käsityön museoon sekä Lyseolle. Basson brunssi Sohwilla Bassoradio juhlii kuuluvuuttaan Jyväskylässä. Päätapahtuma on lauantai-iltana 24.3. Rumassa, jossa esiintyvät Super Janne, Muffler, DJ 3Rrrd, Joniveli ja Chris Robin. Juhlat päättyvät sunnuntaibrunssiin Sohwilla klo 12–16.
Jaakko Lovén toimi Jyväskylän kaupunginjohtajana 1975–94. Nyt hän syyttää kaupunkia virkamiesvallasta ja vaatii lisää avointa päätöksentekoa. “VUODEN 1975 vuoden alusta tulin maalaiskunnan kunnanjohtajan paikalta kaupunginjohtajaksi Jyväskylään. Alunperin halusin teollisuuden sosiaalipäälliköksi, mutta näitä paikkoja alettiin sodan jälkeen miehittämään kotiutetuilla sotilasviranomaisilla. Siihen aikaan tähän sosiaalipäällikkyyteen sisältyi kaikenlaista. Teollisuus oli silloin enemmän sosiaalinen yhteisö. Tässä on tapahtunut hyvin raju muutos. Teollisuus on karsinut kaikki ulkopuoliset toiminnot, kuten päiväkodit ja henkilökuntaan kohdistuvat sosiaaliavut. Nyt se tekee vain bisnestä, joka sen toimenkuvaan kuuluu. Minusta se on vienyt tätä yhteiskuntaa vikaraiteille. Yritysmaailmasta --se on siirtynyt julkishallintoon. Tänä päivänä julkishallinto ulkoistaa ja yksityistää hyvin paljon ja luopuu aikaisemmin kunnallishallintoon ja -demokratiaan kuuluvista tehtävistä. MUN KÄY sääliksi, kun ensi syksynä on kunnallisvaalit. Moni asettuu ehdokkaaksi suurin toivein, että he pääsevät vaikuttamaan kaupunkikuvaan ja kaupungin kehittämiseen. Mutta tänä päivänä tässä kaupungissa on 57 tytäryhtiötä. Suuret yhtiöt on sellaisia, ettei valtuusto pääse niihin käsiksi ollenkaan. Jyväskylän Energia esimerkiksi. Sähkön hinta määräytyy sähkölain perusteella. Nyt sinne siirtyy vesija viemärihommat. Kaupunki ei pääse määrittelemään mitään näitä taksoja. Ne toimii liikeperiaatteen mukaan, ja jokainen yhtiö on osekeyhtiölain alainen. Niiden pitää tuottaa ylijäämää. Säätiöissä on samanlaiset säännökset. Ne voivat toteuttaa vain sitä tarkoitusperää, mihin ne on tehty. NÄISTÄ ei paljon puhuta. Kaupunki subventoi esimerkiksi Paviljonki-säätiötä vuosittain 900 000 eurolla. Kun kaupungilla itsellään ei ollut rahaa sitä toteuttaa, niin tämä on käyttökelpoinen muunto. Kaupunki takaa lainat ja säätiö toteuttaa. Mutta siitä ei puhuta. TAISTELIN viimeiseen asti esimerkiksi siitä, että energialaitos olisi kunnallinen liikelaitos, siinä ennen kuin jäin eläkkeelle. Mikä sitten on liikelaitoksen ja osakeyhtiön ero? Se on se, että osakeyhtiön ei tarvitse raportoida tulostaan oikeastaan ollenkaan. Se ei kulje kaupungin talousarvion kautta. Kunnallinen liikelaitos taas kirjaa voiton tai tappion aina talousarvioon. Siinä pääsee valtuutetut kiinni sinne paremmin. Näissä suuryhtiöissä kaupunginhallitus edustaa 100-prosenttisesti yhtiökokouksessa. Se valitsee sinne yhden edustajan sen mukaan, mitä kaupunginhallitus on päättänyt. Sinne ei luottamushenkilöt pääse vaikuttamaan. Helsingin Energia on edelleen kunnallinen liikelaitos. Sitä ei valtuusto ole suostunut muuttamaan yhtiöksi. Juuri siitä syystä, että se pääsee vaikuttamaan esimerkiksi tarif?politiikkaan. Nythän täällä Jyväskylässä on käynyt niin, että viime vuonna vesija viemäritaksat nousivat 15 prosenttia – tänä vuonna saman verran. Se ei olekaan enää valtuuston tahdonvarainen asia. Se on energialaitoksen hallituksen asia. Muistetaan se, että osakeyhtiölaki sanoo, että viimeisen tilin on oltava aina positiivinen. TÄMÄ johtaa virkamiesvallan voimakkaaseen kasvuun. Siis kaikki nämä yhtiöittämiset. Tänne yhtiöihin valitaan kaupungin tärkeä virkamies, mutta hän on virkamies. Minusta taas yksi hyvä esimerkki on nyt tämä viimeinen kaava, joka liittyy Seminaarinmäkeen. Mä protestoin sitä vastaan, että ei kaavakilpailun järjestäjänä voi olla maanomistajat. Niin kuin tässä tapauksessa on Lemminkäinen, Keski-Suomen Sato, Senaatti-kiinteistöt ja Jyväskylän kaupunki. Nehän kaikki ulosmittaavat niin suuren hyödyn siitä kuin ikinä voi olla. Nyt kaava edellyttää, että siihen tulee 6–9-kerroksisia taloja. Ne ulosmittaa rakennusoikeuden mukaan sitten hirveän maan arvonnousun itsellensä. ARKKITEHTIKILPAILUJEN pitäisi olla kaupunginvaltuuston hyväksymiä, jolloin kaupunginvaltuusto määrää kaupungin hahmon. Kaupunki järjestäisi arkkitehtikilpailun ja sanelisi, minkälaista kaupunkia me haluamme. Nythän sen tekee tekee grynderit, mikä on minusta periaatteessa täysin väärin. Ei se ole kaupunkisuunnitelua. Tämä grynderien suunnittelu ja kaupunkisuunnittelu on kaksi eri asiaa. Kyllä mä lähden siitä, että esimerkiksi Kankaan alue pitäisi pitää kaupungin käsissä. Kun asuntoja suunnitellaan niin ei se voi olla, että joku urakoitsija sanoo, että rakennan tähän semmoisia ja semmoisia asuntoja. Ne asunnot ovat pieniä yksiöitä, jotka menevät kaupaksi. Kaupunkisuunnittelunhan pitäisi lähteä siitä, että jos sinne tulee 1500 työpaikkaa, niin siellä on myöskin niille perheellisille asuntoja käytettävissä. Ei niin, että siitä tulee ilkeästi sanottuna vain eläkeläisten ja opiskelijoiden kaupunki. Mun mielestä niillä, jotka lähtevät luottamushenkilöiksi, pitäisi olla myöskin päätösvaltaa. Sehän on organisaation osa, joka voidaan seuraavissa vaaleissa panna sivuun. Mutta virkamiestähän sä et pysty irtisanomaan. TÄSSÄ protestissa on se hyöty, että jos joku heräis ja ruvettais ajattelee toisella tavalla. Mä tiedän että niitä on hirveän paljon, jotka sanoo, että ei ole hyvä näin.” Ilpo Puhakka Toimittaja@jylkkari.? Kuuntele koko haastattelu Jylkkärin kotisivuilta www.jylkkari.?. Kaupunkineuvoksen protesti T OMMI P USKA