• Jyväskylän ylioppilaslehti 30. maaliskuuta – 26. huhtikuuta 2015 55. vuosikerta 4 TilasToharha väärisTää kuvaa akaTeemisTen TyöTTömyydesTä puolusTusasemisTa uurnille pyörävarkaiden paratiisi kokkailimme sisäelimistä ääriliikkeitä vastustamassa
• R aporttia pukkaa. Viime viikkoina niin Elinkeinoelämän Valtuuskunta (Eva), Unifi ry:n asiantuntijaryhmät kuin Technopolis Groupkin ovat esitelleet näkemyksiään siitä, mitä Suomen korkeakoulujärjestelmässä nyt pitäisi muuttaa. Ehdotukset ovat nauttineet runsasta medianäkyvyyttä, mutta hötkyily lienee turhaa. Raporteissa ja selvityksissä kukkivat samat haavekuvat, joiden toteutumista yliopistot ovat enemmän tai vähemmän passiivisella vastarinnalla jarruttaneet vuosikausien ajan: keskittämiset, erikoistumiset ja yhteistyön lisäämiset. Unifin ehdotuksia on luonnehdittu laimeiksi, mutta paikallisesti selvitys on sikäli kiinnostava, että siinä on nimetty liuta lakkautettavaksi ja yhdistettäväksi joutavia oppiaineita. Selvityksessä esimerkiksi ehdotetaan, että Jyväskylän sosiaalityön oppiaine siirrettäisiin Itä-Suomen yliopistoon, politiikkatieteiden päällekkäisyyksiä Tampereen kanssa purettaisiin ja biologian opettajankoulutus lakkautettaisiin kokonaan. Tänne sen sijaan siirrettäisiin ainakin kansantaloustieteitä Tampereen suunnalta. Yliopistoilla vastaanotto vaikuttaa rauhalliselta. Jyväskylässä rehtori Matti Manninen on jo ehtinyt viestiä suhtautuvansa ehdotuksiin rennosti, ja vastaavia huhuja kaikuu Tampereelta. RapoRteissa nousevat kehitysehdotukset kertovat silti tuulen suunnasta. Kaikissa kolmessa papRof. Jukka Maalampi väittää (Jylkkäri 9.3.), että Isaac Newton ”piti uskonnon ja tieteen tiukasti erillään”. Maalammen mielestä tieteen etu vaatii tällaista erottelua. Tutkimus ei tue Maalammen käsitystä. Newtonille ja suurelle osalle tieteellisen vallankumouksen toteuttajista usko Jumalaan oli tieteen lähtökohta. Tieteen perustana oleva syvä intuitiivinen vakaumus luonnon kokonaisvaltaisesta järjestyksestä on historiallisesti peräisin uskosta, että maailmankaikkeuden Luoja on järjellinen Olento, toteaa matemaatikko Alfred North Whitehead. Tieteenhistorioitsija Betty Jo Dobbs osoittaa, että Newtonin käsitys Jumalasta vaikutti hänen käsitykseensä aineen luonteesta ja sen mukana painovoimalain kehittämiseen. Merkkiteoksensa Principian toisen laitoksen loppukoosteessa Newton todistelee Jumalan olemassaoloa vetoamalla maailmankaikkeutta hallitseviin lainalaisuuksiin. Raamatun oppi Jumalan tahdon vapaudesta johti käsitykseen, että tieteen on alistuttava tosiasioihin sellaisina kuin ne empiirisesti ja kokeellisesti havaitaan. Näin kristillinen realismi johti ”tunnolliseen uskollisuuteen kovia tosiasioita kohtaan” ( H. Floris Cohen). Tältä pohjalta kyseenalaistettiin vakiintuneita teoreettisia rakennelmia (kuten aristoteelinen oletus, että taivaankappaleiden radat ovat ympyränmuotoisia), jos ne eivät sopineet yhteen Jumalan luomien tosiasioiden kanssa. Filosofi ja yleisnero Nicole Oresme hylkäsi 1377 Aristoteleen käsityksen, että taivaankappaleet liikkuvat ympyränmuotoisilla radoilla loogisen välttämättömyyden tähden. Oresmen mukaan ”se riippuu Jumalan tahdosta”, joka on asettanut taivaankappaleet kulkemaan niin kuin on halunnut. Syntiinlankeemusopin merkitystä kokeellisen luonnontieteen vallankumoukselle on analysoinut tieteenhistorioitsija Peter Harrison kirjassaan The Fall of Man and the Foundations of Science (2007). Pyrkimys lieventää synnin aiheuttamia tiedollisia vaurioita motivoi kehittämään tieteen tutkimusmetodeja ja itsekriittisyyttä. Islamilaisen kulta-ajan merkitystä tieteelle olen käsitellyt kirjassa Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa. Jatkan mielelläni keskustelua aiheesta esim. julkisessa väittelyssä prof. Maalammen kanssa. Tapio Puolimatka Ehdottelusta toimintaan on pitkä matka Kristinusko ja tieteen edistys perissa esimerkiksi mainitaan koulutuksen selkeämpi eriyttäminen laaja-alaisiin kandeihin ja erikoistuneempiin maisteriopintoihin. Rohkeimmin ajatuksen ilmaisi Eva, joka esitti automaattisen maisterintutkinto-oikeuden kyseenalaistamista. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa, että kanditutkinnon jälkeen edessä olisi uusi hakukierros. Selkein motiivi muutokselle on paljon jauhettu työurien pidentäminen, eli tarkoituksena olisi tehdä kandin tutkinnosta entistä selvemmin porras, jolta on luonnollista siirtyä työelämään. Mutta kertokaapa se ensin meikäläisille työnantajille. Suomessa kandi on perinteisesti nähty lähinnä yhtenä pakollisena paperinpalana matkalla maisteriksi. Lisäksi monet työnantajat edellyttävät hakijoilta täsmätutkintoa ja valmiiksi hiottuja taitoja. Jos kandin tutkinnoista uudistusten yhteydessä leivotaan entistä yleissivistävämpiä ja laaja-alaisempia, työnantajilta odotettava asennemuutos on melkoinen. suuRia mullistuKsia tuskin tapahtuu ennen kuin valtion kirstunvartijat uskaltavat vääntää taloudellisen paineen riittävälle tasolle. Paljon ratkeaa tulevissa vaaleissa. Niiden jälkeen selviää, kuinka innokkaita uudistajia koulutuspolitiikan kärkipaikoille nousee. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi Kansan ääni Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. EhdotuksEt ovat nauttinEEt runsasta mEdianäkyvyyttä, mutta hötkyily liEnEE turhaa. Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 JylKKäRi Kysyi 12.2.2015 tilian kasvisruuan hinnasta. ravintolakilpailutusta toteuttamassa olleena haluaisin esittää oman näkökulmani. Yliopisto halusi panostaa t-rakennuksen ja ruusupuiston ravintoloiden kilpailuttamisessa kasvisruokaan ja sen laadukkuuteen. tästä syystä laadullisena tekijänä otettiin vertailuun 15 % painoarvolla kasvisruuan omavalmistusaste. kilpailutuksen voittanut sonaatti ilmoitti valmistavansa kasvisruuan kokonaan itse eli omavalmistusasteen olevan 100 %. toisaalta sonaatti sai pisteitä muun kuin kasvisruuan alhaisemmalla hinnoittelulla. kasvisruualle asetetun korostetun laatuvaatimuksen vuoksi hintaero on ymmärrettävä. ruusupuiston ravintolan osalta tarjouspyynnössä linjattiin, että ravintola tulee olemaan kasvispainotteinen. Pääruokavaihtoehdot ovat pääsääntöisesti kasvisruokaa lukuun ottamatta keittoja, jotka voivat sisältää lihaa tai kalaa. Visa Hiltunen, lakimies/jY Tilian kasvisruuan hinta johtuu laatuvaatimuksista
• Kartalla Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 31.3. seuraava avusTaJapalaveri ilmoiTukseT Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppukevään ilmestymispäivät: 27.4. (tuplanumero) Jylkkärin ToimiTus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Unto Luoto sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Markku Mujunen Painos: 49 000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 ”HArVA ViiHdeOHjeLMA PysTyy TäLLAiseen TAsOn nOsTOOn enää neLjännen TUOTAnTOKAUden ViiMeisissä jAKsOissA. #OPinTOTUKi #PAPeriTTOMAT #KAiKKi” A-Studion toimittaja Jaakko Loikkanen Twitterissä 13.3. Pyöräkaupasta kotiin, kolarista korjaamolle ja keskustasta varkaiden käsiin. Merkitsimme kartalle jyväskyläläisen polkupyörän koko elinkaaren merkittävimpiä tapahtumapaikkoja. merkkipäiväT. Toukokuun 9.-17. päivä järjestetään Jyväskylän seudun pyöräilyviikko, johon kuuluu kymmeniä tapahtumia ympäri Jyväskylää. Avajaispäivänä 9.5. järjestetään muun mussa pyörähuutokauppa Aren aukiolla. varkaudeT. Tavallisesti polkupyöriä varastetaan keskustasta öisin, kun on muutakin yöelämää. Monesti pyöriä kannetaan muutama sata metriä ja heitetään pusikkoon. Varastettu pyörä voi siis löytyä, kun haravoi lähialueen. kielloT. Kauppakadun kävelykatuosuudella pyöräily on kiellettyä. Muutenkaan Kauppakadulla ei saa polkea jalkakäytävällä, vaan pelkästään autotiellä. Ainoa poikkeus on Kirkkopuiston ohittava osuus, jossa saa pyöräillä myös puiston puolella. kolariT. Yleisiä onnettomuuspaikkoja ovat esimerkiksi Yliopistonkatu, Vapaudenkatu ja Hannikaisenkatu, joissa on vilkkaasti autoliikennettä. Yhteentörmäykset tapahtuvat usein tienylityksissä. huolTo. Jyväskylän pyöräilyseura järjestää lauantaina 12. huhtikuuta kello 12-16 Jyväskylän yliopiston pyöränhuoltotapahtuman L-rakennuksen edustalla. Tapahtuma on tarkoitettu yliopiston opiskelijoille ja työntekijöille. myynTi Ja huolTo. Keskustan alueella käytettyjä pyöriä myydään ja kunnostetaan esimerkiksi seuraavissa paikoissa: 1 Polkupyörätori, Minna Canthin katu 22b 2 Polkupyörähuolto Jyväskylä, Voionmaankatu 34 3 Työttömien yhdistyksen tuki ry, Vapaudenkatu 8 Lisäksi polkupyöriä myydään verkossa muun muassa Second-Hand Items in Jyväskylä -Facebook-ryhmässä sekä osoitteessa Polkupyöräkorjaamo.com. KArTTAA VArTeN ON HAASTATeLTu JYVäSKYLäN PYöräILYSeurAN PuHeeNJOHTAJA TeeMu TeNHuSTA. 1 2 3
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 P olitiikkaan on 2010-luvulla tullut eriskummallinen ilmiö. Sen nimi on arvovaalit. Kevään 2011 eduskuntavaalit olivat vielä aika maltillisesti arvolatautuneet, mutta vuoden 2012 presidentinvaalit määriteltiin mediassa arvovaaleiksi. Vaalikamppailu käytiin salonkikelpoisen liberaalihomon ja vastoinkäymisistä selvinneen oikeistoheteron välillä. Ikään kuin politiikassa ei aina olisi kyse arvoista ja asioista. Tässä yhteydessä arvo viittaa lähinnä siihen, että ihmisten keskittymiskyky herpaantuu aina, kun puhutaan asioista. Kaljan juomisen merkitys vaalikysymyksenä rinnastetaan SOTE-näkemyksiin tai Suomen valtionvelkakierteen katkaisemiseen. Arvopolitiikka ilman asiaa on nimellisesti poliittinen, mutta sisältä ontto tapahtuma. Pentti Saarikoski haki aikoinaan eduskuntaan SKDL:n listoilla. Voimakkaan vasemmistolainen runoilija oli puhtaasti arvoasialla liikkeellä. Urbaanin legendan mukaan Saarikoski oli kampanjatilaisuuksissa tarjonnut ilmaista viinaa, repinyt seteleitä ja viskonut niitä tanssahdellen ilmaan. Spektaakkeli tuotti hajaääniä, mutta ei politiikkaa. Neljä vuotta sitten eduskuntaan valittu Teuvo Hakkarainen on pysytellyt tiukasti retoriikassa: tarjolla on ollut rasistisia arvolausumia, asialausumia ei yhden yhtä. Vuoden 2015 arvoehdokas on Hansi Harjunharja. Ylen vaalikonevideossa taiteilijaksi (sic) itseään kutsunut piraattipuolueen kansanedustajaehdokas piti hiljaisen hetken pilvenpolttamisen yliannostukseen kuolleen gerbiilinsä muistolle, vältellen samalla parhaansa mukaan haastattelijan kysymyksiä. Tempauksellaan Harjunharja väitti haluavansa saada osan suurten puolueiden viemästä mediahuomiosta. Klikkauksia tämä piraatti ehkä keräsi, mutta tosiasiassa Harjunharja tulee olemaan vain heikko sivuvirtaus politiikan mainingeissa. Harjunharjan ja Hakkaraisen kaltaiset huuhelot muistuttavat, ettei äänestäminen ole valinnan tekemistä kahden suklaapatukan välillä. Se on vahva, eettinen teko, johon pitää suhtautua edes jonkinasteisella vakavuudella. Kun/jos me äänestämme, kuinka paljon me olemme valmiita tekemään töitä sen eteen? Tämä ei tarkoita pelkästään sen selvittämistä, mikä on ehdokkaan näkemys turvallisuuspolitiikasta tai transsukupuolisten pakkosteriloinnista. Myös meillä äänestäjillä on velvollisuus ottaa selvää, mitä sanat ja asiat tarkoittavat. Vaikka sopiVan ehdokkaan etsiminen on työn ja tuskan takana, Gerbiilimiehen kyytiin lähteminen on väärä valinta. Harjunharjan käytös vaalivideolla oli täysin asiatonta, ja sitä olisi hänen politiikkansakin. Jos on vaivautunut äänestämään, niin kyllä sitä ansaitsisi parempaa. Paavo Kässi ArvopolitiikkA ilmAn AsiAA on nimellisesti poliittinen, muttA sisältä ontto tApAhtumA. Kolumni 4 Hansi Harjunharjan spektaakkeli Marjukka Huttunen Susanna Koistinen Korkeakoulupoliittinen sihteeri, FM 27 vuotta, Jyväskylä susannakoistinen.wordpress.com marjukkahuttunen.fi Sosiaalityön opiskelija 28 vuotta, Jyväskylä 101 104 Olen ehdolla eduskuntaan, koska suomalainen koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja päätöksentekotapa on päivitettävä. Suomi tarvitsee sivistystä, avoimuutta ja elvytystä! Kansanedustajana haluan: Oikeudenmukaisempaa sosiaalipolitiikkaa Ympäristöja ilmastopolitiikka päätöksenteon keskiöön
• Valitse vastuullinen päättäjä: www.keski-suomenkokoomus.fi 1. Lisätään yliopistojen kansainvälistymistä ja valmistuneiden parempaa työllistymistä. 2. Rakennetaan virtuaalisia oppimisympäristöjä ja uudistetaan pedagogiikkaa. 3. Tehdään koulutuksesta Suomelle vientivaltti. KOLME POINTTIA KÄÄNNETÄÄN SUOMALAINEN OSAAMINEN NOUSUUN Uuteen nousuun tarvitaan KIVEN KOVA TEKIJÄ KIVENKOVA EHDOKAS PIENISSÄ YRITYKSISSÄ TULEVAISUUTEMME! Olen Juuso Lahtinen, 25-vuotias opiskelija, kivialan yrittäjä ja kunnanvaltuutettu Pihtiputaalta. Lue lisää minusta ja teemoistani: www.juusolahtinen.fi 38 Caius Forsberg LIIKUTTAVA VAIKUTTAJA 34 NUORTEN ÄÄNI KUULUVIIN PÄÄTÖKSENTEOSSA LIIKUNTA OSAKSI ARKEA LAPSET JA AIKUISET LIIKKEELLE TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN HELPOMMAKSI TALOUS TERVEEMMÄKSI @CAIUSFORSBERG M ak sa ja Ca iu s Fo rs be rg in Tu ki “ “ KANSANEDUSTAJA, KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA 41 M AI N O K SE N M AK SA JA : PA LO VO IM A R Y PALOLA LYHYESTI: • Jyväskyläläinen kansanedustaja, joka on johtanut 750 työntekijän ja liikevaihdoltaan 80 miljoona euron kuntayhtymää vuosien ajan • Aiemmin mm. kunnanjohtaja, talousja henkilöstöpäällikkö, eduskuntaja EU-avustaja, kuntosaliyrittäjä, myyjä • YTM, Jyväskylän yliopisto • Reservin yliluutnantti • Pitää Salkku auki -vlogia, jolla on yli 150 000 katsojaa Meidän on panostettava suomalaiseen koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta maamme osaaminen edustaa jatkossakin maailman huippua. Pidetty johtaja, vahva talousosaaja sekä sosiaalija terveyspalveluiden asiantuntija MIKAEL PALOLA
• Uutiset 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 Koulutus jakaa puolueita VAALIT. Valtion säästöleikkuri uhkaa myös opiskelijoita. Selvitimme, mitkä koulutukseen liittyvät teemat ovat pinnalla vaalien alla. teksti ja kuva Arimo Kerkelä O piskelijat ovat eduskuntavaalien alla poikkeuksellisen ahtaalla. Nykyinen taantumajakso ohjaa valtiota leikkaaman rajusti menojaan ja on selvää, että säästöpaineet kohdistuvat myös koulutukseen ja opiskelijoihin. ”Meillä on käytännössä ollut vuodesta 2008 asti jonkinlainen taantuma tai matalan kasvun aika, että tämä aika missä eletään on siinäkin mielessä täysin poikkeuksellinen. Jakovarat taitavat olla aika loppu”, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jari Järvenpää. Kysyimme korkeakoulupolitiikkaa seuraavalta Suomen ylioppilaskuntien liitolta, mitkä teemat tulevissa vaaleissa ovat opiskelijoille kaikkein oleellisimpia. Selvitimme myös, miten eri puolueet ovat näihin teemoihin suhtautuneet. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen ammatikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ovat yhteisessä #Koulutuslupaus-vaalikampanjassaan nostaneet esiin neljä teemaa, jotka ovat opiskelijoiden etujärjestöjen mukaan nyt keskeisiä. Kampanjan pääteemat ovat koulutuksen maksuttomuus ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen laajentaminen kaikille korkeakouluopiskelijoille sekä se, ettei opintotukea heikennettäisi tai koulutuksesta leikattaisi. KOuLuTuKsen mAKsuTTOmuus Lukukausimaksut nousivat viime syksynä pinnalle, kun opetusja viestintäministeri Krista Kiuru (SDP) esitti vähintään 4000 euron lukukausimaksuja lukuvuodelta EUja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Nykyään Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista kaksi kolmasosaa kuuluu tähän ryhmään. Lopulta ministeri veti esityksensä takaisin. Jos seuraava hallitus päättää YLIOppILAIden TerVeYdenhOITOsääTIö YThs Opiskelijajärjestöt haluavat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n palvelut kaikkien korkeakouluopiskelijoiden saataville. Tällä hetkellä YTHS:n piiriin kuuluvat vain yliopisto-opiskelijat. Opiskelijajärjestöjen tietojen mukaan kaikki eduskuntapuolueet ovat ilmaisseet kannattavansa YTHS-palveluiden laajentamista. Ehdotukselle löytyy kuitenkin myös vastustajia puolueiden sisällä. YTHS:n palvelujen järjestämistä kokeiltiin neljällä paikkakunnalla vuosina 2011-2014. YTHS:n oli tarkoitus pidentää kokeilua vielä tähän vuoteen, mutta tiukka taloudellinen tilanne pakotti muuttamaan suunnitelmia. ”Palveluiden vakinaistamisesta ei ole päätetty, vaikka kokeilun tulokset ovat todella hyvät ja kannustavat. Haluaisimme, että terveydenhuoltojärjestelOpintotuki on jälleen uhan alla. Käytännössähän OpintOtuKi On jO nyt riittämätön OpisKelijan perustOimeentulOn turvaamiseen. #KOuLuTusLupAus z z SuomenzylioppilaskuntienzliitonzSYL:nz jazSuomenzammatikorkeakouluopiskelijakuntienzliitonzSAMOK:nzyhteinenzkampanja. z z Tavoiteztuodazopiskelijoidenzäänizkuuluviinzeduskuntavaaleissa. z z Kampanjassazpyydetäänzeduskuntavaaliehdokkaitazsitoutumaanzjoihinkinz seuraavistazlupauksista:z 1.zKoulutuszonzmaksutontaz 2.zYTHSzkaikillezkorkeakouluopiskelijoillez 3.zOpintotukeazeizheikennetäz 4.zKoulutuksestazeizleikata kannattaa lukukausimaksuja, voivat ne toteutua nopeallakin aikataululla. Jari Järvenpää arvioi, että lukukausimaksut voisivat tulla käyttöön jo parin vuoden sisällä. ”Suomessahan on jo käytetty lukukausimaksuja lukukausimaksukokeilun aikana. Toisin sanoen kaikki kokeilut ja muut on jo tehty alta pois. Väittäisin, että tällainen lainsäädäntö on teknisesti hyvin helppo tuoda.” EUja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja kokeiltiin joissakin korkeakouluissa vuosina 2010-2014. Opetusja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan kokeiluun osallistui odotettua vähemmän korkeakouluja. Myös lukukausimaksujen taloudelliset hyödyt jäivät pieniksi. Esityksen toteutuminen riippuu tulevasta hallituksesta. Suurimmista puolueista kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset ovat ilmaisseet kannattavansa lukukausimaksuja. Myös kristillisdemokraatit ovat tukeneet maksuja. SYL:n ja SAMOK:n tietojen mukaan kokoomus on valmis tuomaan lukukausimaksut myös muille ulkomaalaisille. SDP:kin asettui lukukausimaksujen kannalle puoluekokouksessaan viime toukokuussa, mutta kannat puolueen sisällä vaihtelevat. Sen sijaan vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat esitystä vastaan. mää tasa-arvoistetaan niin, että myös ammattikorkeakouluopiskelijoilla olisi oikeus näihin YTHS:n hyvin ennaltaehkäiseviin ja kustannustehokkaisiin palveluihin”, Järvenpää perustelee järjestöjen kantaa. Viime vuonna hallitus puolitti YTHS:n valtiolta saaman vuokratuen. Ennen leikkausta vuokratuki vastasi noin kymmentä prosenttia terveydenhoitosäätiön budjetista. Vajetta on paikattu muun muassa nostamalla YTHS:n palvelumaksuja ja ylioppilaskuntien jäsenmaksuja. OpInTOTuKI Opintotuen tilanne on jo pitkään ollut vaakalaudalla. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto ja kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ovat omissa leikkauslistoissaan ehdottaneet, että opintotuki muutettaisiin enemmän tai vähemmän lainapainotteiseksi. ”Niissä listoissa ei vaan ajatella hir
• 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 Jyväskylän yliopisto pyrkii pääsemään eroon vaikeaksi koetusta Korppi-järjestelmästä. Yliopiston opintotietojärjestelmän ohjausryhmä on valmistellut päätöstä, jossa yliopisto lähtisi yhdessä niin kutsutun OTMhankkeen kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistä opintotietojärjestelmää, joka korvaisi suurelta osin nykyään käytettävän Korpin. OTM-hankkeella tarkoitetaan Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston opintohallinnon tietojärjestelmien modernisointiin tähtäävää hanketta. Hankkeessa jokainen yliopisto kehittäisi yhteiseen tietojärjestelmään osia ja hyödyntäisi jo valmiiksi kehitettyjä työkaluja. Käyttäjälle lopputuloksen olisi toki tarkoitus olla yhtenäinen. Osapuolten välinen aiesopimus on allekirjoitettu helmikuussa 2015 ja tarkemmin asiasta tiedotetaan kevään aikana. Unto Luoto yliopisto haluaa luopua korpista suomen yliopistot UNIFI ry julkaisi 25. maaliskuuta ehdotuksia yliopistojen kehittämiseksi. Yliopistojen yhteistyöjärjestön työryhmät esittävät useita uudistuksia, joilla yliopistot voisivat profiloitua aiempaa selvemmin. Monet työtyhmien suurimmista Jyväskylän yliopistoa koskevista ehdotuksista koskevat yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaa. UNIFI muun muassa ehdottaa, että Tampereen ja Jyväskylän yliopiston päällekkäisyydet politiikan tutkimuksessa karsitaan. Yhteiskuntaiteteellisen tiedekunnan hallinnossa ei uskota, että UNIFI:n raportti vaikuttaisi tiedekunnan toimintaan. ”En näe, että siinä on perusteita tehdä mitään radikaalia, esimerkiksi mitään siirtämisiä”, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani TerhiAnna Wilska sanoo. UNIFI myös esittää, että sosiaalityön tutkinto olisi tulevaisuudessa ammattikorkeakoulututkinto. Tiedekunnan johto ei usko tämänkään esityksen toteutuvan. Wilskan mukaan lähitulevaisuudessa on todennäköisesti tulossa vain sellaisia rakentellisia muutoksia, joita tiedekunta on jo itse sanonut tekevänsä. Arimo Kerkelä yhteiskuntatieteellinen ei syty uniFi:n ehdotuksille veästi sen opintotuen käyttöä. Käytännössähän se on jo nyt riittämätön opiskelijan perustoimeentulon turvaamiseen”, Järvenpää sanoo. Opintotukeen on tehty viime aikoina jo useita kiristyksiä. Esimerkiksi viime syksynä Kela tiukensi opintotuen myöntämisperusteita. Nyt opintotukea ei voi saada edes yhdelle kuukaudelle, ellei ole opiskellut lukuvuonna vähintään 20 opintopistettä. Vielä maaliskuun puolivälissä hallitus esitti, ettei opintotukea voisi jatkossa saada toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon. Ensimmäisessä eduskuntakäsittelyssä kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät esityksen puolesta. Runsaan kritiikin jälkeen puolueet kuitenkin pyörsivät päätöksensä, ja esitys kaatui toisessa äänestyksessä. koulutuksen leikkaukset Neljäs opiskelijajärjestöjen kampanjan teema on, ettei koulutuksesta leikattaisi. ”Käytännössähän on niin, että kuluvan eduskuntavaalikauden aikana on päätetty joidenkin arvioiden mukaan jopa parin miljardin euron leikkauksista koulutussektorille. Arviothan riippuvat keneltä kysyy, mutta joka tapauksessa on selvää, että korkeakoulusektorilta on säästetty satoja miljoonia”, Järvenpää sanoo. Vain harva eduskuntavaaliehdokas tai puolue ajaa leikkauksia vaalien alla. Tammikuussa järjestetyillä opetusalan Educa-messuilla kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat siihen, ettei koulutuksesta leikata tulevalla hallituskaudella. ”En näe, että vaalien alla olisi yleensä puhuttu leikkauksista, koska se ei ole kauhean populaari puheenaihe. Vaalien alla puhutaan enemmän siitä, että mitä uutta ja lisää voidaan antaa.” Eduskuntavaalit sunnuntaina 19.4.2015. EnnakkoäänEstys 8.-14.4.
• Uutiset 8 Synkät työllisyysnäkymät osin tilastoharhaa teksti Minna Tiainen kuva Markku Mujunen T uomiopäivän sanoma on kiertänyt viime vuodet mediassa, opiskelijajärjestöissä ja ammattiliitoissa: ”Akateeminen työttömyys kasvaa hurjasti”, kertoi Tekniikka & Talous syksyllä. ”Korkeakoulutettuja työttömiä on ennätysmäärä”, uutisoi Yle viime keväänä. Kauhukuva johtaa harhaan. Suomen OECD-edustuston erityisasiantuntija Aleksi Kalenius teilaa työttömyysluvuilla mässäilyn. Hän toteaa, että korkeakoulutettujen työttömyyden kasvussa on osittain kyse määritelmistä johtuvasta tilastoharhasta: ”Vaikka korkeasti koulutettujen työttömyys pysyisi samalla tasolla, voidaan 40 vuotta väittää, että korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa.” Harhan taustalla on muutos suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. 1990-luvulle asti merkittävä osuus suomalaisista sai koulutuksensa opistotasoisissa oppilaitoksissa, joista valmistuvat lasketaan tilastoissa korkeasti koulutetuiksi mutta ei korkeakoulututkinnon suorittaneiksi eli korkeakoulutetuiksi. Opistoissa koulutettiin muun muassa insinöörejä ja sairaanhoitajia. 1995 kyseinen koulutustaso lakkautettiin, ja suuri osa opistotason koulutusaloista siirtyi ammattikorkeakouluiHajurako niiHin, jotka jäävät korkeakoulujen porttien ulkopuolelle, on kasvanut. Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 Ei uudisrakennusta Mattilanniemeen JyväSkylän yliopiSTo on päättänyt luopua suunnitelmasta rakentaa uusi rakennus Mattilanniemeen. Hankkeesta luovutaan muun muassa säästösyistä. LOOP-työnimellä tunnettuun uudisrakennukseen olisivat muuttaneet Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, jotka toimivat nyt väistötiloissa Ylistönmäellä. ”Totta kai se on iso pettymys, mutta tässä tilanteessa ymmärrämme kyllä yliopiston hallituksen ratkaisua”, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Terhi-Anna Wilska sanoo. Vielä ei ole tiedossa, mihin tiedekunnat muuttavat seuraavaksi. Arimo Kerkelä Keski-Suomessa pahin työttömyys Suomen pahimmaT työttömyyslukemat löytyvät nyt Keski-Suomesta. Helmikuun lopussa maakunnan työttömien työnhakijoiden osuus maakunnan työvoimasta oli 17,9 prosenttia. Toiseksi suurimmat työttömyyslukemat olivat Kainuun ely-keskuksen alueella, jossa työttömiä oli 17,5 prosenttia. Lukemat perustuvat työja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Koko maassa työttömyysaste oli 13,5 prosenttia. Arimo Kerkelä Oikaisu Jylkkärissä 3/2015 kirjoitettiin, että Jyväskylän opettajaseminaarin historiaa käsittelevää Nunnia ja viuhahduksia -artikkelia varten on haastateltu Jyväskylän yliopiston taidemuseon intendenttiä Pirjo Vuorista. Todellisuudessa Vuorinen on yliopisto tiedeeikä taidemuseon intendentti. Jäähyväiset Villa Ranalle yliopiSTo SääSTää myös vanhoissa rakennuksissa, kun se irtisanoo Seminaarinmäellä sijaitsevan Villa Ranan vuokrasopimuksen. Yliopiston mukaan rakennus sopii huonosti yliopiston nykyisiin tilatarpeisiin. Vuonna 1905 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Blomstedt. Rana sai latinan sammakko-sanaan perustuvan nimensä sammakkoaiheisista ornamenteistaan. Villa Rana on ollut pitkään Etnologian oppiaineen käytössä. Arimo Kerkelä Myös sammakkohuvilana tunnettu villa rana. uNTO LuOTO hin. Näistä valmistuvat saavat korkeakoulututkinnon. Tästä syystä suomalaisten korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on opistotason lakkauttamisesta lähtien kasvanut. Samalla nousee ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden prosentuaalinen osuus kaikista korkeakoulutetuista. Työelämässä kehitys näkyy niin kauan, kunnes opistotason tutkinnon suorittaneet vanhemmat ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle. Korkeakoulututkintojen lisääntyessä työttömien korkeakoulutettujen määrä nousee vääjäämättä, vaikka työttömyysaste säilyisi ennallaan. Ja kun ammattikorkeakouluista valmistuvien työllisyys on heikompaa kuin yliopistoista valmistuvilla, myös työttömien korkeakoulutettujen suhteellinen määrä on jatkuvassa nousussa. Tilastoharha on johtanut siihen, että akateemisen työttömyyden kasvusta on uutisoitu ahkerasti jopa 2000-luvun alkupuolella, vaikka korkeasti koulutettujen työttömyysaste oli silloin jatkuvassa laskussa. Nykyinen talousahdinko on toki synkentänyt myös korkeasti koulutettujen työttömyystilastoja, mutta maltillisesti. ”Se, että se näkyy näinkin vähän, on yhden sortin ihme”, Kalenius huomauttaa. Hiljattain julkaistun Akavan työttömyyskatsauksen mukaan vuonna 2014 työttömien työnhakijoiden osuus korkeakoulutetusta työvoimasta oli hieman kuuden prosentin päälle, kun koko työvoimasta työttömien osuus oli
• Kolumni 9 teksti Minna Tiainen kuva Markku Mujunen Y liopistot pyrkivät kansainvälisyyteen, koska kansainvälisyys tuo valtiolta kolikoita kirstuun. Päämääränä kansainvälisyys on tärkeä, mutta kumpaa yliopistot tavoittelevat: kansainvälisyyttä vai rahoitukseen liittyvien kansainvälisyysindeksien täyttymistä? Ylipäätään koko kansainvälisyys ymmärretään usein ahtaasti. Jylkkärikin kirjoitti vuoden ensimmäisessä numerossaan siitä, että englannin kieli valloittaa tutkimuksen. Kansainvälisyys onkin usein synonyymi englanninkielisyydelle, niin kuin Pirjo Hiidenmaa on hienossa teoksessaan Suomen kieli – who cares? todennut. Siitä, miten eri kansat ja eri maiden tiedeyhteisöt toimivat, ei välttämättä puhuta kansainvälisissä yliopistoissa, vaan toimitaan vain englanninkielisen tiedeyhteisön esikuvan mukaan. Siinä ei ole mitään kansojen välistä. Yhden kielialueen valta-asema on kansainvälisyyden irvikuva. ”Eikö kansainvälisyys ja monikulttuurisuus synny siitä, että eri kansallisuudet ja kulttuurit tarjoavat kaikki jotakin aineksia yhteiseen pöytään?” Hiidenmaa kysyy. Niin ikään hän muistuttaa, että suomalaisillakin on tuohon pöytään annettavaa. Vaisulta kuitenkin näyttää. Kansainvälinen suomalainen on yleensä ottajan asemassa, harvemmin antajan. Kansainvälisyys on monitahoinen ilmiö, jota Jyväskylän yliopisto kuitenkin mittaa numeerisesti. Toimintakertomuksista saa yksinkertaisen kokonaiskuvan: Vuonna 2008 yliopistossa oli 130 ulkomaalaiseksi luokiteltua työntekijää, ja sittemmin ulkomaalaisen henkilöstön määrä on kasvanut. Vuonna 2013 määrä oli 250. Ulkomaalaisten lukumäärän lisäksi henkilöstörakenteessa on kiinnostavaa seurata kansalaisuuksien määrän kehitystä. Vuonna 2008 kansalaisuuksia oli 37, vuonna 2013 luku oli 58. Ulkomaalaisten määrä on kasvanut 120:lla mutta kansalaisuuksien vain 21:lla. Kansalaisuuksia maailmassa on yhtä monta kuin valtioitakin: noin 200. Vuosikertomuksista ei selviä, mitä kansalaisuuksia yliopistossa on edustettuina. Erittely olisikin osoittelevaa. Silti olisi kiinnostavaa nähdä, onko kansainvälistyminen tarkoittanut muiden länsimaalaisten kanssa puuhailua, vai ovatko ovet olleet auki kaikille kulttuuripiireille. Yliopiston kansainvälisyyden tulee olla todellista kansojen välisyyttä eikä vain lukujen latelemista. Lisäksi puheen ei pitäisi koskea vain kansalaisuuksia vaan myös kansallisuuksia. Siinä missä kansalaisuus on valtioon kuulumista, kansallisuus puolestaan on kansallinen identiteetti, johon liittyy kielija kulttuuriyhteys. Tätä kohti! Jani Tanskanen Kansainvälisyys ymmärretään väärin Yhden kielialueen valta-asema on kansainvälisYYden irvikuva. Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 vastaavan laskelman mukaan 11,5 prosenttia. vaiKKa yliopistoja syytetään herkästi kortistoon kouluttamisesta, korkeakoulututkinnon merkitys suojakilpenä työttömyyttä vastaan on vain kasvanut viime vuosikymmeninä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että muilla koulutusasteilla työllisyystilanne on vaikeutunut selvästi. Korkeakoulutuksen työllisyyshyöty muihin tutkintoihin verrattuna on jopa kaksinkertaistunut 1980ja 90-luvun taitteesta. ”Hajurako niihin, jotka jäävät korkeakoulujen porttien ulkopuolelle, on kasvanut”, Kalenius kuvaa. Korkeasti koulutettujen työttömyyden lasku talouskriisivuosina 2008– 2013 on ollut vain noin viidesosan matalasti koulutettujen vastaavasta. Kalenius painottaa, että vastavalmistuneiden työllistyminen on joka alalla parempaa yliopistotutkinnolla kuin saman alan alemmilla tutkinnoilla. VieKorKeaKoulutus. OECD:n erityisasiantuntija kaataa käsitykset akateemisen työttömyyden rajusta kasvusta. Todellisuudessa korkea koulutus on yhä arvokkaampi apu työllistymisessä. Olemme avoinna ti-la klo 12-21 www.hirvikartano.fi Heinäseläntie 381, Jämsä info@hirvikartano.fi Ravintola 0400 488 779 À la carte -ravintola Maittavaa maalais-gourmet ruokaa! Kesyjä hirviä, metsäkauriita ja poroja Himoksella! lä kuluvan taantuman aikana on koettu vuosia, joiden aikana yliopistojen huonoiten vastavalmistuneita työllistävät alat ovat olleet parempia kuin toisen asteen ammatillisen koulutuksen parhaiten työllistävät alat. Kaleniuksen mukaan toisen asteen koulutuksen saaneiden työllisyysaste on noin 70 prosenttia, kun korkeakoulutetuilla luku on lähes 90 prosenttia. Ei-työllisistä osa on tietysti esimerkiksi opiskelijoita tai muuten työvoiman ulkopuolelle jättäytyneitä, joita ei määritellä työttömiksi työnhakijoiksi. KoulutuKsen hyödyt voidaan laskea elinkaarituloina eli koko työuran aikana kertyvinä ansioina. Jyväskylän yliopiston koulutuksen taloustieteen professori Roope Uusitalo on selvittänyt, että korkeakoulutettu mies tienaa työuransa aikana noin miljoona euroa enemmän kuin peruskoulun varaan jäänyt mies. Ero ammattikoulun suorittaneisiin on lähes yhtä suuri. Korkeakoulutuksen saaneelle naiselle hyöty on noin 700 000 euroa. Kaleniuksen mukaan on jo pitkään odotettu, että koulutuksen kannattavuus lähtisi laskuun yleisen koulutustason nousun myötä. ”Mutta kun se ei siitä oikein missään näytä laskevan.”
• YHDENVERTAISUUS TARVITSEE PUOLUSTAJANSA. ÄÄNESTÄ HUUMONEN EDUSKUNTAAN. #työväenhuumonen @HannaHuumonen hannahuumonen.? 76 M ain ok se n m ak sa ja: H an na H uu m os en tu ki ry hm ä
• In English 11 text Petra Nykänen & Arimo Kerkelä Education at stake in parliamentary elections Politics. Finland, as a country of free higher education, could be at risk. The result of the parliamentary elections in April might be decisive for whether or not tuition fees will be introduced for international students. t he Finnish parliamentary elections will be held on April 19. In total, 200 representatives will be selected to the Parliament. The whole country is taken over with election buzz. You have probably come across a campaigner on the street, seen election billboards pretty much everywhere, and witnessed politicians arguing on TV. So, what is it about? And moreover, what is it to you? thE currEnt economic downturn is said to be the longest one in Finland’s history. This means that the government is forced to make major budget cuts. Well, also education is on the cutting board. The current government proposed massive cuts in education, says Jari Järvenpää, the president of The National Union of University Students in Finland. ”We could be talking about as much as two billion euros”, he estimates. ”It depends on whom you ask of course, but in any case, it is clear that hundreds of millions have been already cut in education.” thE imPact of the cuts can be seen, for instance, in the Finnish Student Health Service. Due to the cuts, its service charges increased last year. They also affect the Finnish study grants. International students could be a target as well. Last autumn, Krista Kiuru, the Minister of Education, Science and Communication, proposed tuition fees for higher education students, who come to study in Finland from countries outside the European Union and the European Economic Area. Per student, the fee for one academic year would be at least 4,000 euros. Kiuru later withdrew the proposal. However, if the new government decides to support the fees, they could become a reality after all. Perhaps already in a few years time, adds Järvenpää. Therefore, he thinks the result of the elections to be crucial. ”Political parties have very different outlooks on the matter”, Järvenpää points out. ”For example, the Centre Party and the National Coalition Party have expressed their support for the fees, whereas the Greens and the Left Alliance are against them. There are also parties who have not yet decided their stand on the matter.” Finnish univErsitiEs and universities of applied sciences already tested the use of tuition fees for international students, reminds Järvenpää. He refers to the Ministry of Education and Culture’s four-year trial (2010– 2014), which gave the higher education institutions a chance to charge nonEU and non-EEA higher academic degree students. ”Technically, the new law would be easy to realize since it has already been tried out. Of course, the trial turned out unsuccessful, but that doesn’t seem to concern the decision makers.” Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015
• KOAS Opiskelijan koti on Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 820 4444, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi AsuntoJen PohJAKuvAt, hinnAt JA hAKeminen: www.koas.fi löydät meidät myös www.facebook.com/koas.fb Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. vuokrataso on edullinen. lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja. Lounas arkisin klo 11-13 Tietovisa tiiastaisin klo 21 Bingo torstaisin klo 21 Elävää musiikkia viikonloppuisin ma 10 22 (02) ti-to 10 01 (02) pe 10 02 (03) la 12 02 (03) su 12 22 (02) Aukioloajat Opiskelijakortilla Hanatuotteista 0,50 € Lounas 20% Kahvi/tee 1€ Ravintola Sohwi Vaasankatu 21 JYVÄSKYLÄ WWW.SOHWI.FI SOHWI’ S STUDENT BURGERS! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA ! Myös uusi Food Album vol 10 julkaistu! Tule tutustumaan!
• WWW.JYROCK.FI
• PERJANTAI 17.4. JAAKKO EINO KALEVI Jaakko Eino Kalevi on Jyväskylän kupeesta pikkukylältä ponnistanut melko kauas. Ja hyvin outoa tietä. On Jaakon musiikki kyllä omaperäistäkin, hienoja pop-biisejä minimalistisissa puitteissa. Tuotannosta löytyy kyllä aivan kunnon sekoiluakin, nykyisen utuisemman dream popin lisäksi. Suuren brittiläisen Domino Recordsin alamerkki Weird World julkaisee Jaakon odotetun albumin kesäkuussa, saa nähdä minne tie vie sen jälkeen. BRNS (BE) BRNS on lahjakas kvartetti Belgian ja koko EU:n pääkaupungista Brysselistä. Bändin musiikkia on mahdotonta kuvailla yhdellä tai kahdellakaan termillä tai genrellä, niin monipuolista tavaraa tämä on. Vuonna 2013 brittiläinen NME -lehti valitsi BRNS:in vuoden kiinnostavimpien bändien listaukseen, ja tämän jälkeen bändi onkin lunastanut odotuksia soittamalla yli 200 keikkaa ja tekemällä kaksi hienoa albumia, joilla pop-musiikin raameja venytetään joka suuntaan. Ensi vuonna jo Euroopan suurilla festarilavoilla? Todennäköisesti. OCEANS Oceans on 19-vuotiaan entisen punkkarin Efe Tekkanatin elektroninen sooloprojekti, jonka ensimmäisen EP:n julkaisi helsinkiläinen Soliti-yhtiö lokakuussa 2014. Oceansin musiikki kertoo koskettavaa tarinaa elämästä, kaipuusta ja elämänjanosta – nuoren ihmisen herkkää paatosta, joka on monesti johtanut hienoon uraan. Näin toivottavasti myös Oceansin kohdalla. THE HEARING Mielivaltaisten melodioiden, lämpimien harmonioiden, liikehtivien rytmien ja vahvan läsnäolon yhdistelmänä Ringa Mannerin soolo-alterego The Hearing ei jätä juuri muuta kuin valtavan odotuksen innostuksen. The Hearingin satapäisen keikkahistorian aikana ympäri Eurooppaa näkyvät ja kuuluvat yhden henkilön yhtyeen musiikissa tavalla, joka tekee live-elämyksestä paitsi kokemuksen, myös matkan. K-X-P Original-electronic-motorhead-space-trance-spiritual-rock-meditation-freejazz-godz. Tajusitko mitään? Edellä mainittuja genrejä, ja varmasti paljon muutakin, tarjoilee maailmallakin mainetta niittänyt suomalaisyhtye K-X-P. Bändin jäsenistö on tuttua mm. yhtyeistä OP:l Bastards, Aavikko ja Circle, joten luvassa on todella suvereeni esitys Jyrockin perjantai-illassa. AIVOVUOTO Ensimmäisellä pitkäsoitollaan suoraan Suomen albumilistan 15. sijalle tiensä riimitellyt rap-trio Aivovuoto on kunnostautunut paitsi iskevänä musiikkiaktina, myös elokuvantekijänä, jonka kuusiminuuttisessa esikoisteoksessa “Moukarimies” ei karussa katurealismissa säästellä, ja jossa huhupuheiden mukaan vilahtavat myös itsensä Chuck Norrisin housut! Iskevällä otsikkolinjalla jatkaa myös kolmikon alkusyksystä 2014 julkaistu EP “Vihaa Karkkia”. NYOS NYOS on bändi Jyväskylästä, tai vähintäänkin lähiseuduilta. NYOS on itse asiassa duo, joka kuulostaa isommalta kuin suurin osa bändeistä. Duo koostuu rumpalista ja kitaristista, isosta pedaalilaudasta ja suuresta läjästä kitaravahvistimia. Tämä on erikoismusiikkia erikoismusiikin kuuntelijoille. Bändin debyyttilevyn, tai 26-minuuttisen biisin, Vltavan voi kuunnella ja ostaa Bandcampista ja myöhemmin tänä keväänä julkaistavalta vinyylipainokselta. NYOS soittaa yhden biisin, ilman äänentoistoa, keskellä yleisöä. Be there. SOLANO + PROFETTES Solanon askelmerkit kulkevat kokeellisen syntsapopin, ambientin, dronen, minimaalisen teknon ja likaisen italon lomassa. Ryhmän intro alkoi pöristä 90-luvun alussa yhtyeen jäsenten lapsuuden seuduilla Seinäjoen avantgardistisella lohkolla, Solanon teknopoliksen puhtoisessa lähiössä, Koliinin kentän verkkoaitojen samanaikaisesti repiessä reikiä kylän pojista komeimpien verkkahousuihin. Solanon mukana on tämän kevään aikana keikolla nähty myös lauluryhmä Profettes, joka koostuu The Hearing -yhtyeen Ringa Mannerista ja Dxxxa D & Minkki -esiintyjästä Minna Sihvosesta. Taas kerran teltassa on siis todellakin erikoismeininki. JYROCK PÄIVÄKLUBI MANTARAY Mantaray on bändi Jyväskylästä, ja kaikkien jyväskyläläisten tulisi tietää Mantaraysta. Bändi on julkaissut vasta yhden EP:n mutta odotukset ovat korkealla vuonna 2015 julkaistavan kokopitkän levyn suhteen. Mantaray soittaa kunnianhimoista pop-musiikkia, jossa kuulaat kitarat ja suuret melodiat ovat pääosassa. Liput: 22 € (1 pvä), 38 € (2 pvä norm.), 30 € (2 pvä opiskelija) Tiketin nettikaupasta Jyrock: Ilokivi, Keskussairaalantie 2, JKL www.jyrock.fi RISTO Jyrockissa vuonna 2007 ensi kerran esiintynyt Risto ei perinpohjaisia esittelyjä Suomenmaalla tätä nykyä kaipaa. Aggression, herkkyyden ja henkilökohtaisuuden repivästä kolminaisuudesta äänensä ammentavan Riston vereslihaisuus korostuu entisestään, kun lavalla ovat vain päähenkilö ja instrumentti.
• VINDI KARLOS Vindi Karlos on yhtye, jonka musiikissa yhdistyvät muun muassa kaunis pop, älämölö ja kauhutarinat. Nykyisin Turussa vaikuttavan yhtyeen jäsenistö on tuttua mm. yhtyeistä Barry Andrewsin Disko, Puiset Heilat ja Pöllöt. Pöytälaatikkobiisejä bändiltä löytyy paljon, julkaisuja sen sijaan melko vähän. Vakiopaineen päiväklubi onkin siis lähes ainutkertainen mahdollisuus kuulla Vindi Karlos -musiikkia. Jyrock päiväklubi Baari Vakiopaine Lauantaina 18.4. klo 15-18 Liput 6 € SHIVAN DRAGN Jäähyväisensä jättäneen Rubikin jälkeisen elämän tuloksena syntynyt Shivan Dragn haastaa ja hellii kuulijansa aisteja taivaisiin kurottelevilla melodioilla, jotka sirotellaan monisäikeisten rytmikuvioiden päälle ja kypsennetään valon spektriä ennakkoluulottomasti hyödyntävillä visuaalisilla efekteillä. Muun muassa The Knifeen verrattu Shivan Dragn lupailee uutta musiikkia sivustolleen lähiaikoina, joten tätä yhtyettä kannattaa seurata herkeämättä. KESÄ Helsinkiläisyhtye Kesä mainitsee vaikuttimikseen niin Pave Maijasen, Killing Joken kuin Duran Duraninkin. Yhtye on siis paitsi hyvinkin kaukaa toisiaan lähestyvien vaikuttimien sulatusuuni, myös aidon musadiggailun koti ja muusiensa klassikkoasemista huolimatta erittäin tuoreen kuuloinen tulokas suomalaisessa musiikkipaletissa. ALL WE ARE (UK) All We Are on kansainvälinen indie-yhtye Liverpoolista. Bändin jäsenet ovat kotoisin Irlannista, Norjasta sekä Brasiliasta ja helmikuun alussa julkaistu, bändin nimeä kantava debyyttialbumi on sävelletty Norjan vuoristossa. Melkoisia maailmankansalaisia! All We Are on kiertänyt mm. Junglen sekä Warpaintin lämppärinä, ja Jyrock on yksi etappi bändin ensimmäisellä omalla Euroopan kiertueella. AWA:n musiikkia on kuvattu psykedeeliseksi boogieksi ja Bee Geesiksi diatsepameissa, mutta myös yhtyeen jäsenten rakkaus hiphopin ja soulin suuntaan kuuluu tuotannossa vahvasti. SAIJAA SAIJAA Yhdeksi Suomirockin pelastajista tunnustettu Saijaa Saijaa irtisanoutuu muotivirtauksista tekemällä musiikkinsa silkasta rakkaudesta ja ammentamalla inspiraationsa tukevasta kotimaisesta maaperästä, jossa yhtyeen juuret tiukasti lepäävät. Tätä maaperää lannoittavat mm. Magyar Posse, Kakkahätä-77 ja Eleanoora Rosenholm, joten osiensa summana porilainen Saijaa Saijaa on ehdottomasti näkemisen ja kuulemisen arvoinen mielenkiinnon herättäjä. PAPERI T Ruger Hauer -rapkollektiivista tuttu Paperi T:n monella tasolla puhutteleva debyyttisinkku “Sä Jätät Jäljen” on lyhyessä ajassa nostanut porvoolaissyntyisen Femmagaala-palkitun artistin varsin viraaliksi ilmiöksi Suomen musiikkikentällä. Lupaavan singlejulkaisun myötä katse on syytä suunnata keväällä ilmestyvään, vielä nimeämättömään kokopitkään. Ties vaikka julkkareita vietettäisiin juuri Jyrockissa! LAUANTAI 18.4. LAPKO Kotimaan keskeisestä kulttuurikehdosta Harjavallasta versova LAPKO on rajoja rikkovalla ja liikevoimaa lähes ratkeamispisteeseen asti sykkivällä tuotannollaan kääntänyt ihmisten päitä jo vuodesta 1996. Albuminsa “Freedom” julkaisukiertueella Jyrockiin laskeutuvan voimatrion massiivinen soundi ja laulaja Ville Maljan hikeä tihkuvat mikroshortsit tulevat olemaan loppuvuoden puhutuin aihe Keski-Suomen seutuvilla. DUNE RATS (AUS) Australian trooppisesta ja sykkivästä Brisbanesta keväiseen Jyväskylään leijaileva Dune Rats tuo aurinkoa ja iloa säteilevällä stoner popillaan kesän loskan keskelle. Nämä surffitukkaiset boheemit paitsi potkivat kuin kenguru, myös filosofoivat rennon letkeästi mutta täysin palkein vapaamman päihdepolitiikan ja paremman elämän puolesta. LOVE SPORT Love Sport on suomalaisen indierockin superbändi, jonka jäsenet ovat jo edellisillä yhtyeillään niittäneet medialta kiitosta. Nuo bändit löytyvät Googlesta, ei mennä siihen sen enempää. Love Sport on nimittäin todella hieno bändi! Lofi-soundit, nokkelat sanoitukset ja erikoinen laulu tekivät vaikutuksen myös levy-yhtiö Solitiin, joka julkaisi bändin Gol!!-EP:n joulukuussa 2014. VAN DAMMES Suoran poljennon ja tasalukujen nimeen vannova Van Dammes on saanut syntynsä Brysselissä ja jatkanut kasvuaan Helsingissä. Nimensä velvoittamaa toiminnallisuutta ja raamia sisältävää materiaaliaan yhtye on julkaissut helmikuussa 2015 neljän biisin EP:n verran, jonka äänityspaikassa The Ramones muuten on esiintynyt vuonna 1970-luvulla! Tässäpä siis liveakti, jonka tykittämä etukeno on mullistavaa jopa Matti Nykäsen hyppyuran aitiopaikalta todistaneelle Jyväskylälle.
• Ei todellakaan mikään Kuutamo-Sonaatti! Sonaatin Wappuhulinat 27.4.-2.5. Tervetuloa! Elinvoimaa ja Makuelämyksiä Kampuksen svengaavinta palvelua vuodesta 1997! #sonaatti
• 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 Kaupunki teksti Aino Vasankari kuva Unto Luoto Kun tulin muutama vuosi sitten Jyväskylään opiskelemaan, minua varoitettiin, että olen muuttamassa pyörävarkaiden paratiisiin. Kommentti ei ollut turha: Ensimmäistä kertaa pyöräni varastettiin kerrostaloni pihasta alle kuukausi Jyväskylään muuton jälkeen. Löysin sen myöhemmin R-kioskin pihasta, mutta muutaman kuukauden päästä se oli kadonnut jälleen. Seuraava pyöräni kohtasi uuden omistajan ensimmäisellä reissullaan Jyväskylän yöelämään. Kolmatta pyörää hakiessani ymmärsin onneksi jo kaupan pihassa kääntyä ja jatkaa pois. Vuosia tämän jälkeen tein Facebookin kautta ruohonjuuritason tutkimusta. Pyysin jokaista, jonka pyörä on joskus varastettu, kommentoimaan ”hip”. Ensimmäisen tunnin aikana sain 20 hip-huutoa ja iltaan mennessä olin kuullut 52 pyörän vaihtaneen omistajaa. Nykyään olen kävelyihmisiä. Nautin suuresti kun saan laittaa kuulokkeet korviini ja lähteä rauhallisesti kävelemään kohti kaukanakin häämöttävää määränpäätä. Unto Luoto Miten minusta tuli kävelyihminen K o m m en tt i Puuttuvat tuntomerkit estävät löytöpyörien palautukset P yörävarkauksien vuosittainen määrä on Jyväskylässä asukaslukuun nähden poikkeuksellisen korkea. Jyväskylässä pyöriä katoaa vuosittain noin 900, esimerkiksi Tampereella ja Turussa määrä pyörii tuhannen kappaleen tuntumassa. Jyväskylässä varastetuista pyöristä omistajilleen palautuu vain noin joka viides. Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisaario Sami Salo toteaa tämän ihmetyttävän poliisiakin. Poliisille kertyy vuoden aikana useita löytöpyöriä varastoon, mutta omistajien tiedot omista pyöristään ovat usein niin hatarat, ettei pyöriä voida luovuttaa heille tietoja vastaan. Lopulta tunnistamattomat pyörät päätyvät poliisin huutokauppaan. Salon mukaan osassa tapauksia omistaja on huutokaupassa tunnistanut oman pyöränsä. Rikoskomisario kehottaakin pyöräilijöitä pitämään tallessa selkeitä tietoja pyöränsä tuntomerkeistä, jotta vahingon tapahtuessa pyörän palautuminen ei jäisi kiinni hatarista kuvauksista. iso osa varastetuista pyöristä hylätään nopeasti ja ne päätyvät löytöpyöriksi poliisille. Tyypillisessä tapauksessa varkaalla ei ole baari-illan jälkeen kyytiä kotiin, ja keskustasta otetaan luvattomasti käyttöön helposti saatavilla oleva pyörä. Käytön jälkeen pyörä hylätään. Järjestäytyneemmät varkaudet tehdään usein yöaikaan syrjäisemmillä alueilla. Näissä tapauksissa lukittuja pyöriä nostetaan pimeän turvin pakettiautoihin. Jyväskylässä pyörävarkauksien kärkisijan jakavat Kuokkala ja Kortepohja. Keltinmäki on listalla heti niiden perässä. Tämän kaltainen järjestäytyneempi varastelu liittyy yleensä päihdeongelmiin. Pyöriä on opiskelijakaupungissa tarjolla paljon ja niitä on helppo kaupata eteenpäin. Pari vuotta sitten Jyväskylässä aiheutti kohua laajahko Jopo-varkauksien sarja. Verkossa myytiin useita hyväkuntoisia Jopoja häiritsevän halpaan hintaan. Salon mukaan myyjien selitykset uusien pyörien jälleenmyynnistä pilkkahintaan olivat mitä ihmeellisimpiä. teiden sulaessa pyörän hankinta nousee yhä ajankohtaisemmaksi ja erityisesti opiskelijat pyrkivät löytämään hinta-laatusuhteeltaan mahdollisimman edullisen pyörän. Rikoskomisaario painottaa, että ostajan kannattaa suhtautua kriittisesti verkkohuutokauppojen pyöriin. Jos kauppa vaikuttaa liian optimaaliselta, kannattaa myyjältä kysellä tarkempia tietoja pyörästä ja takuutai ostokuittia nähtäväksi. Hämäräksi osoittautuvasta kaupasta tulee ilmoittaa poliisille. varKaudet. Vain murto-osa Jyväskylässä varastetuista polkupyöristä palaa takaisin omistajilleen. varaudu varKauteen z z Yksilöizpyöräsiztunnistettavaksi.zSelkeidenzkulumien,zrungonznumeronzjazturvamerkinnänzlaittaminenzitsellezylöszhelpottaazpyöränzsaamistaz takaisin.zMyöszvalokuvazonzplussaa. z z Lukitsezpyöräsizhyvälläzlukollazkiinnizesimerkiksiztolppaan,zjottazsitäzeizvoizhelpostiznostaazautonzkyytiin. z z Suosizpyöränzsäilytyksessäzsisätilojazjazvalaistujaztaizmuutenzvilkkaitazalueita.zEnitenzpyöriäz varastetaanzvalaisemattomiltazkaduiltazjazkerrostalojenzpihoilta. z z Joszkuitenkinzkäyzhassusti,zteezsähköinenzrikosilmoituszpoliisillezjazseuraaznettihuutokauppojenzmyyntilistoja.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 Maailma 18 Ääriliikkeiden Eurooppa ei näy kampuksilla Saksa: Äärioikeistolainen Pegida puhuttaa KolmannEn vuoden Eurooppa-politiikan opiskelija Markus Müller seuraa huolestuneena äärioikeistolaisten liikkeiden nousua Saksassa. Müller on kotoisin pienestä baijerilaisesta kaupungista läheltä Müncheniä ja opiskelee Passaun yliopistossa. Pegida-liike eli ”Isänmaalliset eurooppalaiset lännen islamisaatiota vastaan” syntyi itäisessä Saksassa viime syksynä. Liike vastustaa islaminuskoa ja liian sallivana pitämäänsä maahanmuuttopolitiikkaa Euroopassa. Vahvimmillaan Pegida on työttömyydestä kärsivässä itäisessä Saksassa. Müllerin opiskelukaupungissa Passaussa Pegida ei ole saanut vahvaa jalansijaa, vaikka alkuvaiheessa liikkeessä oli uutuudenviehätystä. ”Kun liikkeen ei vielä tiedetty olevan turha ja pinnallinen, jopa jotkin passaulaiset opiskelijat kannattivat Pegidan ajatuksia.” Passaun tilanteeseen vaikuttaa se, että siellä sijaitsee turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Maahanmuuttajiin on noin 50 000 asukkaan kaupungissa totuttu. Saksassa on järjestetty Pegidan vastaisia mielenosoituksia, kuten on tehty perinteisesti uusnatseja vastaan. Müller on itsekin ollut mukana mielenosoituksessa Pegidaa, rasismia ja ahdasmielisyyttä vastaan. Mielenosoitukseen osallistui tammikuussa Passaussa noin 3 000 ihmistä. Müller ei usko Pegidan saavuttavan suurta suosiota Saksassa. ”Mielestäni Pegida on marginaalinen liike, jota ei kannata ottaa tosissaan. Mukana on kaikenlaista porukkaa, etenkin turhautuneita ihmisiä, jotka ovat pettyneitä politiikkaan.” Passaun yliopistossa ovat edustettuina kaikkien suurten puolueiden opiskelijaliikkeet. Müllerin mielestä opiskelijat ovat kriittisiä ja suhtautuvat varauksella mediaan. Radikalismi on vähentynyt 60ja 70lukuun verrattuna. Müller uskoo, että jokainen Euroopan maa tarkastelee omaa maahanmuuttoaan viimeaikaisten terrori-iskujen jälkeen. ”Eurooppa ei ole muuttunut poliittisesti radikaalimpaan suuntaan. Mutta Euroopasta on ehkä tullut hauraampi. Myös tietoisuus syrjinnästä on lisääntynyt”, Müller arvioi. Juho Takkunen Tanska: Terroriteot eivät vaikuta opiskelijaelämään 14. hElmiKuuTa radikaaliksi islamistiksi epäilty asemies hyökkäsi sananvapautta käsittelevään keskustelutilaisuuteen, jossa oli puhumassa Muhammedpilakuvistaan tunnettu taiteilija Lars Vilks. Seuraavan yönä sama henkilö iski Kööpenhaminan synagogaan. Iskuissa kuoli kaksi ihmistä. Terrori-iskut eivät herättäneet Kööpenhaminan yliopisto-opiskelijoissa suurta huolta. Kööpenhaminan yliopiston opiskelijahallituksen presidentin Alexander Thorvaldsenin mukaan opiskelijat pitivät uhreille hiljaisen hetken niin kuin muutkin tanskalaiset, mutta tapaus ei koskettanut opiskelijoita sen enempää. Myös muut kaupungin asukkaat suhtautuivat iskujen jälkeisellä viikolla aiheeseen nihkeästi. Mielipide tapahtumien ja terrorismin yhteydestä vaihteli paljon. Yleinen näkemys tuntui kuitenkin olevan se, että terrori-iskua on odotettu Tanskassa syyskuusta 2001 asti ja niinkin vähän kuin kaksi uhria vaatinut isku oli tavallaan onnenkantamoinen. Median ja valtion johdon asenne tapahtumiin aiheutti närää kaupunkilaisissa. Iskun tehnyt nuori mies julistettiin kovin nopeasti islaminuskoiseksi ihon sävyn perusteella. Tekoa tituleerattiin terrori-iskuksi, mutta paikalliset pohtivat, olisiko kyseessä voinut olla Charlie Hebdon copycat-isku. Thorvaldsen ei usko terrorismin olevan suurin kysymys tämänhetkisessä opiskelijapolitiikassa. Äärioikeiston nousukaan ei juuri näy opiskelijapiireissä. Jos ilmiö on havaittavissa opiskelijoiden toiminnassa, se on vain varjo valtion politiikasta. Thorvaldsenin mukaan opiskelijahallituksen tärkeimpiin huolenaiheisiin kuuluu tällä hetkellä yleinen maksuttoman koulutuksen tukeminen. Viimeksi opiskelijat olivat suurina massoina liikkeellä vastustamassa hallituksen tekemää opiskelun tehostamisohjelmaa. Ongelmat vaikuttavat siis samanlaisilta kuin Suomessakin. Mahdollisuus opintoihin halutaan pitää tasavertaisena ja hallituksen yrityksiin lyhentää opiskeluaikoja suhtaudutaan yleisesti nihkeästi. Aino Vasankari Ranska: Sokkitila vaihtui mediakritiikkiin TERRoRi-iSKu satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen liippasi läheltä valtiotieteiden opiskelijaa Maxence Doutriaux’ta, joka opiskelee Pariisin kuuluisassa politiikkatieteiden yliopistossa Sciences Po Paris’ssa ensimmäistä vuotta. ”Asun lähellä tapahtumapaikkaa. Kävelin sattumalta toimituksen ohi varttitunti ennen terrori-iskua”, Doutriaux kertoo. Doutriaux kertoo järkyttyneensä tapahtumista ensin, mutta myöhemmin sokkitila muuttui suuttumukseksi mediaa kohtaan. ”Mielestäni media lietsoi pelon ja väkivallan tunteita ranskalaisissa.” Doutriaux’n mielestä on hyvä, että Ranskan hallitus ja Charlie Hebdon toimitus käänsivät nopeasti yleisen huomion tarpeeseen osoittaa yhtenäisyyttä ja kerääntyä yhteen. ”Yliopistossamme oli esillä paljon julisteita ja ihmiset osoittivat järkytystään”, hän kuvaile. Vasemmistopuolueet järjestivät terrori-iskun jälkeisenä sunnuntaina Pariisissa ”tasavaltalaismarssin”, jolle osallistui Ranskan sisäministeriön arvion mukaan noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Myös opiskelijoita saapui marssille, mukaan lukien Doutriaux. ”Nämä kokoontumiset osoittivat opiskelijoiden halun kokoontua yhteisen syyn tai vision takia. Poliittiset järjestöt eivät olleet tässä aktiivisia, vaan opiskelijat järjestäytyivät kaveriporukoissa ja Facebook-tapahtumissa”, Doutriaux sanoo. Ranskalaisfuksi uskoo, että myös esimerkiksi äärioikeistolaisen Front National -puolueen vaalivoitto saisi opiskelijat liikkeelle vastustamaan ahdasmielisyyttä. Ranskalaiset opiskelijat ovat perinteisesti poliittisesti aktiivisia, osin vuoden 1968 suurten opiskelijamellakoiden perintönä. Erityisen näkyvää tämä on valtiotieteellisissä Sciences Po -yliopistoissa. “Sciences Polla on pitkät vasemmistolaiset perinteet, ja täällä katsotaan pahalla, jos joku puhuu Front Nationalin puolesta”, Doutriaux arvioi. Doutriaux ei koe Front Nationalin nousua suurena uhkana Ranskalle yleisesti. “Puolue ei ole uskottava, mutta pelkään sen johtajia ja edustajia, jotka ovat aggressiivisia ja levittävät inhoa tiettyjä arvoja ja ryhmiä kohtaan”, pariisilaisopiskelija päättää. Juho Takkunen KuohunTa. Euroopan poliittinen kenttä on myllerryksessä talouskriisin ja terrori-iskujen seurauksena. Kysyimme otsikoihin nousseiden maiden opiskelija-aktiiveilta, näkyykö ilmapiirin muutos yliopistoilla. Kalisperia Dell ylin Kuva: WiKimeDia COmmOns (http://COmmOns. WiKimeDia.Org/WiKi/File:pegiDa_DemO_DresDen_25_ Jan_2015_116227086.Jpg)
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 19 Kysely Lomakeviidakon uhrit Työnhaku. Kysyimme lukijoiltamme, mitkä asiat ärsyttävät eniten työnhaussa. Poimimme vastauksia viidestä suosituimmasta valitusten aiheesta. 1. Sähköiset lomakkeet noin puoleT kyselyyn vastaajista kritisoi työpaikkojen sähköisiä hakulomakkeita. Tietojen syöttäminen yksittäisiin kenttiin koettiin vaikeaksi, eivätkä kysymykset olleet aina kovinkaan selkeitä. Joissakin työpaikoissa hakupalveluun piti vielä erikseen rekisteröityä, mikä koettiin turhaksi. ”Joissakin paikoissa myös hakulomakkeet ovat olleet turhan vaikeaselkoisia. Kerran hakulomakkeen täyttämisen jälkeen loogisin nappula painettavaksi on ollut ’palauta’, jonka seurauksena lomake tyhjenee ja saat aloittaa kaiken alusta. Aivan kuin työnhaku ei jo muutenkin veisi kamalan paljoa aikaa.” Nainen, 23 ”Yhdessä täyttämässäni työhakemuslomakkeessa kysyttiin matkustusvalmiutta prosentteina. Yritä siinä sitten keksiä, onko se 67 vai 68. Prosenttien tueksi ei tarjottu minkäänlaista selitysboksia, joten ei auttanut muu kuin ottaa tehtävä tosissaan ja ruveta muuttamaan omia intentioitaan numeeriseen muotoon.” Nainen, 22 teksti Arimo Kerkelä kuva Anna Näveri 2. Huono yhteydenpito Reilu kolmannes vastaajista valitti työpaikkojen huonosta yhteydenpidosta. Työhaastattelun tuloksista ei kerrottu työnhakijalle välttämättä edes silloin, kun tämä oli tullut valituksi. Yksi vastaajista kertoi kuulleensa työpaikan saamisesta vasta sitten, kun hän oli itse soittanut työnantajalle kuukausien odottelun jälkeen. ”Eniten ärsyttää se, että työpaikasta ei kuulu mitään hakemuksen jälkeen. Jos tulisi edes se klassinen ’kiitos hakemuksesta, valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun’, niin tietäisi viivata yli sen mahdollisuuden eikä tarvitsisi elää epätietoisuudessa. Helpottaisi jatkosuunnitelmia.” Nainen, 23 ”Kerran neuvottelut olivat jo sähköpostitse hyvällä alulla, mutta yhtäkkiä rekry vain hiljeni täysin ja otti parin kuukauden päästä yhteyttä ’ai niin joo, olit sä tulossa meille?’ No en enää, olen jo muualla.” Nainen, 24 3. Huono haastattelu noin kymmenen vastaajista kertoi, että itse työhaastattelussa olisi ollut paljon parantamisen varaa. Haastattelijat olivat usein huonosti valmistautuneita, eivätkä keskittyneet työhaastattelussa asiaan. ”Huonoin haastattelukokemukseni on ollut hakiessani kesätyötä kukkien kastelijaksi/varastoapulaiseksi. Haastatteluajat olivat yli tunnin myöhässä ilmoitetusta. Vuoroni tullessa haastattelija totesi ettei haettava tehtävä vaadi erityistä kokemusta, joten sen suhteen ei ole varmasti ongelmaa. Hän päätyi kyselemään ja puhumaan lähinnä kotiseutuni mökkeilymaisemista ja poikansa rippikoulusta. 40 minuuttia tätä, jonka jälkeen hän ohjeisti minut ostamaan työhön vaaditut mustat housut ja turvakengät ja sanoi soittavansa kun työn aloituspäivämäärä varmistuu. ’Eiköhän tämä ole jo selvä juttu, kirjoitetaan sopimus sitten kun se päivämäärä selviää, kiitos hei.’ Myöhemmin, itse perään kyselemällä sain tietää, ettei työpaikkaa sillä kertaa irronnutkaan.” Nainen, 24 ”Yksi haastattelu kaatui siihen, että horoskooppimerkkini oli väärä. Kyseinen yrittäjä ei kuulemma tule toimeen sen horoskooppimerkin kanssa ja sen takia minäkään en töihin päässyt. Enpä kyllä olisi mennytkään, kun palkkauskriteeri on horoskooppi.” Nainen, 22 4. Ylimitoitetut vaatimukset Työnhakijoille aseTeTuT kohtuuttoman suuret vaatimukset herättivät neljänneksi eniten kritiikkiä. Työnantajat saattoivat edellyttää runsasta osaamista ja työkokemusta myös hyvin tavallisissa tehtävissä. ”Eniten ärsyttää, kun vaatimuksissa on lueteltu ummet lammet, vaikka kyseessä olisi junior/trainee -rooli. Silloin jätän yleensä hakematta. Myös ristiriitaisuuksia näkee usein.” Mies, 30 ”Kesätyöhaku monine vaiheineen huvittaa. Ihan kuin jotain vakituista virkaa ois hakemassa, kun pitää laittaa hakemusta ja mielellään soitella perään ja käydä paikan päällä ja koittaa perustella miksi just mä oisin PARAS työntekijä pyörittelee jätskipalloja niistä 300 muusta hakijasta. Marjamyyntiin pitäisi olla ’myyntitykki’ ja siivoojanki pitäisi olla superreipas eikä mikään ’seinäruusu’. Oon kuullut että marketin 8h/vko pestiinki oli ryhmähaastattelua ja yksilöhaastattelua välikarsintoineen. ” Nainen, 24 5. Näennäisesti avoimet haut Osa työnhakijoista arveli, että päätös palkattavista oli tehty jo ennen haastattelua. ”Järjestetään työnhaku ja haastatellaan, vaikka tiedossa on ollut, että otetaan töihin joku ennaltapäätetty, vanha työntekijä.” Nainen, 22 Jylkkärin verkkosivuJen kyselyyn vastasi 67 henkilöä. kysely oli avoinna 9.-17.3.2015. Mansikkakojun myyntitykki.
• T ervetuloa keskustelemaan OPn asiantuntijoiden kanssa ja ottamaan kantaa talouselämän aiheisiin. T aloudessa.? T aloudessa.? blogissa kerrotaan arkipäivän asioita rahasta ja sen vierestä ja tuuletetaan ajatuksia ?nanssimaailman ajankohtaisista teemoista. OPn T aloudessa.? on valittu Suomen parhaaksi yritysblogiksi 2014. T ule mukaan! T aloudessa.? Klikkaa myös op.?/keski-suomi Suoramarkkinointi Mega Oy on Talentum-konserniin kuuluva Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme Suomessa 17 paikkakunnalla työllistäen n. 400 henkilöä. Entäpä jos vedätkin hetken henkeä työskennellen myyntitehtävissä – keräät tienestejä sukan varteen ja kokemusta hihaan? Tarjoamme sinulle mahdollisuuden ansaita hyvin ja oppia samalla taitoja, joista sinulle on hyötyä elämäsi eri vaiheissa ja monessa eri ammatissa. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Työkaluinasi on helppokäyttöinen soittojärjestelmä – ja sinä itse. Voit työskennellä kokotai osapäiväisesti yritysmyynnissämme tai osa-aikaisesti iltavuorossa kuluttajamyynnin parissa. Työ sopii erittäin hyvin kevään abille, aktiiviopiskelijalle, opiskeluista välivuotta pitävälle tai kesätyötä etsivälle. Työaikoihin voit itse vaikuttaa ja palkan saat kätevästi kahdesti kuussa. Työt voit aloittaa vaikka heti. Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö. TIEDÄTKÖ JO MITÄ SINUSTA TULEE ISONA? Voit lähettää hakemuksen myös nettisivuiltamme: www.sm-mega.fi Ota rivakasti yhteyttä ja liity Megatiimiin! Puh. 045 7731 3752 • Vapaudenkatu 38 C, 2. kerros, Jyväskylä Ennakkoäänestys 8.-14.4.2015 Eduskuntavaalit 19.4.2015 Nuorten työllistyminen avainasiaksi YTHS-mallia laajennettava Opintotuen huoltajakorotus voimaan Koulutuksesta leikkaaminen lopetettava Äänestä koulutuksen ja sivistyksen puolustaja jatkamaan työtään! 58 Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk.) aila.paloniemi@eduskunta.? 050 511 3067 www.ailapaloniemi.net Ilm oi tu ks en m ak sa ja : Ai la Pa lo ni em i M ain ok se n m ak sa ja: H uu m os en & H uo vis en tu ki ry hm ät Ihmisoikeudet. NYT. Miten ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa? Mikä on sukupuolija seksuaalivähemmistöjen asema? Entä vammaisten henkilöiden? Tule keskustelemaan ihmisoikeuksista ke 8.4. klo 12 Cafe Vocaan. Eduskuntavaaliehdokkaat HANNA HUUMONEN SUSANNA HUOVINEN
• 21 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 16.4. Vakiopaine kapun lauluklubilla Jyväskylän kaupunginteatterin kapellimestari Lasse Hirvi isännöi tunnelmallisia lauluiltoja baari Vakiopaineessa. Kapun itsensä säestämät vaihtuvat solistit esittävät omia lempikappaleitaan. Huhtikuun ensimmäisen Kapun lauluklubin solisti on näyttelijä Raisa Vattulainen (kuvassa). Kevään mittaan solisteina kuullaan vielä Sari Haapasaloa (29.4.), Maria Lundia (14.5.) ja Vakiopaineen Matti Perälää (27.5.). Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli, nurkan takaa esiin tuli… Batman! Menot Jyrock tuli aikuisikään ”ÄlÄ luota keneenkään yli 30-vuotiaaseen!” oli hippiliikkeen iskulause 1960-luvulla. Rock-/popfestivaali Jyrock järjestettiin Ilokivessä ensimmäisen kerran helmikuussa 1985, joten tapahtuma saavuttaa tämän maagisen ikärajan tänä vuonna. Voiko Jyrockiin luottaa vielä vuonna 2015, promoottori Ville Koivisto? ”Heh, en tiedä onko siihen koskaan voinutkaan varsinaisesti luottaa. Enemmänkin on pyritty luottamaan siihen, että ollaan hyvin yllätyksellisiä. Tämä jollain tapaa vaihtoehtoinen ote on pysynyt.” Koivisto kiittelee, että täksi vuodeksi on saatu ajankohtainen ohjelmisto, jossa on paljon artisteja läpimurron kynnyksellä. 31.3. kaupunginkirjasto perustulo on noussut esiin poliittisessa keskustelussa viime vuosina. Ehdotuksia erilaisiksi perustulomalleiksi on tullut läpi poliittisen kentän. Voisiko tällainen ajatus toimia ja poistaa suuren osan sosiaaliturvan byrokratiasta ja kannustinloukuista? Keskustelua perustulosta alustaa KELA:n tutkija Pertti Honkanen. Viiden puolueen edustajat ovat mukana paneelissa keskustelemassa aiheesta. 17.-18.4. ilokiVi kampus kino pETTERI KALLIomäKI ARVosTELEE ILoKIVEn TuLEVIA näyTöKsIä The Imitation Game morten tyldum, 2014 ti 31.3. klo 19.00 Britannian lähihistoriaa kuvaavat elokuvat näyttävät nyt olevan perin muodikkaita. The Imitation Game käy käsiksi Enigma-koodin murtaneen matematiikanprofessori Alan Turingin elämään. Benedict Cumberbatch vetää pääroolin vakuuttavan eksentrisesti; muilta osin norjalaisohjaaja Tyldumin teos kompastuu jokaiseen historiallisen elokuvan sudenkuoppaan – aina taustoittavia lopputekstejä myöden. mihin sellaisia enää nykyään tarvitaan, kun puolet yleisöstä kuitenkin tarkistaa faktoja älykännykällä wikipediasta jo näytöksen aikana? arvio: 2/5 Wild Tales damián szifrón, 2014 ma 6.4. klo 19.00 Groteski huumori ja aidot inhimilliset tunteet lyövät kättä kehnosti nimetyssä, mutta muuten mainiossa argentiinalaiselokuvassa, jonka kuusi erillistä episodia kiertyvät koston tematiikan ympärille. suomalaiskatsoja voi kokea läheiseksi ainakin parkkisakkojakson byrokraattinaturalismin. arvio: 5/5 Ida pawe? pawlikowski, 2013 ti 7.4. klo 19.00 orpo nunnanoviisi selvittelee juutalaisia sukujuuriaan tässä kuvallisesti kikkailevassa, mutta muuten hyvin pieteettiseen ilmaisurekisteriin pitäytyvässä puolalaiselegiassa, joka ei lähde uhraamaan hiljaista humanismiaan retostelevan ”sanomallisuuden” alttarille. Pawlikowskin teoksesta on viime vuoden mittaan ehtinyt kehkeytyä Tarkovskiin tai Kie?lowskiin rinnastettavissa oleva art house -ilmiö. Eikä syyttä: kyseessä on yksi tämän vuosisadan jaloimmista taiteellisista saavutuksista. arvio: 5/5 lisÄksi ohjelmistossa mA 30.3. KLo 19.00 KInGdom of dREAms And mAdnEss (sunAdA) mA 13.4. KLo 19.00 THE TRIBE – HEImo (sLABosHpITsKy) TI 14.4. KLo 19.00 AmERIcAn snIpER (EAsTwood) 3.4. tai 4.4. synergia-areena jÄÄkiekon sm-liigan pudotuspelien neljännesfinaalit päättyvät päivä tämän lehden ilmestymisen jälkeen. Runkosarjassa neljänneksi sijoittunut Jyp on varmaan siinä vaiheessa jo päästänyt Espoon Bluesin kesälomille, joten Hippoksen synergia-areenalla päästäneen seuraamaan semifinaaleja. se, kuka on vastustajana ja kumpana päivänä pelataan Jyväskylässä, riippuu muiden otteluiden tuloksista. . 1.4. taulumÄen kirkko Voiko olla koskettavampaa tapaa siirtyä pääsiäisenviettoon kuin Johann Sebastian Bachin Johannespassio? miltei oopperamaisen dramaattiset tapahtumat ja aariat siivittävät huikeaa musiikillista tarinaa, joka kuvaa pääsiäisen tapahtumat Jeesuksen vangitsemisesta hautaamiseen. Taulumäen kirkko tarjoaa pääsiäiskonsertille tunnelmalliset puitteet. Jyväskylän sinfonian Johannes-passion solisteja ovat Ida Falk Winland (kuvassa), Leon Kosavic ja Diana Haller. Kokonaisuutta täydentää Rita Varosen johtama Cantinovum-kuoro. tämä jollain tapaa vaihtoehtoinen ote on pysynyt. tekstit Menot-setä JAAKK o mA nn In En ”perjantaina erityisesti Jyväskylästä kotoisin oleva Jaakko Eino Kalevi on todella kuuma juttu. Häneltä tulee kesäkuussa albumi brittiläisen weird world -levy-yhtiön kautta, ja varmasti tie vie yhä enemmän maailmalle.” ”Lauantaina Paperi T on hyvin suuren breikkaamisen kynnyksellä kotimaassa. Voi olla tulevan kesän kuumin juttu kesäfestareilla.” Jyrock rantautuu Ilokiven lisäksi lauantain päiväklubilla Vakiopaineeseen. Luvassa on myös pientä juhla-ekstraa. ”perjantaina Ruthilla on paneelikeskustelu, Jyrock-etkot. sinne pyritään saamaan takavuosien soittajia fiilistelemään menneitä, kuka tietää vaikka musiikinkin muodossa...” 11.4. poppari jyVÄskylÄlÄisen sellistin Elias Kahilan luotsaama Elias Kahila Band luo rummuilla, bassoilla ja sellolla monipuolisen ja kiinnostavan musiikillisen blues-, funk& popkeitoksen. Omien kappaleiden lisäksi kuullaan sellovetoisia versioita esimerkiksi sellaisilta artisteilta kuin Michael Jackson, Toto ja Muse. 23.4. lutakko Pehmeä-ääninen laulaja ja Yona julkaisi debyyttialbuminsa Pilvet liikkuu, minä en vuonna 2010. Tangomarkkinoillakin menestyneen urbaanin metsätytön viides albumi ilmestyy noin viikko ennen Lutakon keikkaa. 9.4. kaupunginteatteri jyVÄskylÄn kaupunginteatterin prinsessa Ruusunen on modernisoitu versio perinteisestä romanttisesta rakkaustarinasta. Sakari Hokkasen ohjauksessa Ruusunen on aktiivinen ja nykyaikainen hahmo, joka osaa sanoa vähän enemmänkin kuin “tahdon”. TomI TuuLIRAnT A ensimmäisessä jyrockissa 1.-2.2.1985 esiintyivät muiden muassa terveet Kädet ja 22-pistepirkko. tänä vuonna kuumia nimiä ovat jaakko eino Kalevi (vasemmalla) ja paperi t. HARLEy wEIR AndREI KIpAHTI pE TE R BA Rn Es ”tässä on KoKo poruKan oltava ajan hermolla, mutta KosKaan ei voi varmuudella tietää, onnistuuKo.” Jyrockin ohjelmistovastaava Ville Koivisto
• Ravinto 22 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 SYdän Sulaa lautaSella teksti ja kuva Peitsa Suoniemi S ekasyöjäkansalainen popsii vuodessa melkoisen määrän lihaa. Aika tavallisesti jauhettuja tai suikaloituja ruhonosasia. Harvemmin ostoskoriin päätyy eläinten muita osia, toisin sanoen sisäelimiä. Tässä jutussa tutustutaan sydämeen ruoka-aineena. Sisäelinten syöminen tuntuu monesta oudolta ja vastenmieliseltä; elimet näyttävät melko rivoilta verrattuina siisteihin fileisiin ja jauhelihapaketteihin. Kouluaikojen kuivat maksapihvit ovat traumatisoineet, ja elimiä halveksutaan suodatinosina. Tämä ennakkoluuloisuus on sääli, sillä sisäelimiä tulisi käyttää enemmän ruoanlaitossa, etenkin kun ne ovat maineestaan huolimatta maistuvaa murkinaa. Hintakin on huokea. Eri sisäelinten hinnat pyörivät 5-10 euron paikkeilla kilolta, joten niitä ostamalla tule säästäneeksi selvää rahaa. Lisäksi sisäelinten laajamittaisempi kuluttajakäyttö vähentäisi lihateollisuuden tarvetta toimittaa täysin syömäkelpoisia osia edelleenjalostettaviksi tai hävitettäviksi. Sisäelinten syöminen siis säästää resursseja ja tuo vaihtelua ruokapöytään. Aloittelijaystävälisin vaihtoehto lienee broilerinsydän. Peukalonkokoiset, tummanpunaiset soikiot sopivat monenlaiseen kokkaamiseen pataruuista wokkeihin ja kypsyvät isojen eläinten sydämiä nopeammin. Lisäksi maku on pehmeä ja muistuttaa punaista lihaa, rakenne puolestaan on kypsenettynä mureankiinteä. Jyväskylässä Harjun Lempiruokaa Tallinnasta -liike myy sydämiä kivipiirojen ja broilerinmaksan ohella. Hintaa pumpuilla on 2€/400g. Kokeileminen ei siis kalliiksi tule. Broileri. Sisäelimet ovat maineestaan huolimatta maukasta ja huokeaa murkinaa. Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paSka kotiSeutu Ulvila mainettas parempi ulvila o yks suame vanhimpii kaupunkei, jonka sijaintii juur kukaa ei osaa kartal paikantaa. se o siin viistoist kilsaa porist ja kokemäejoe rannal, ekstiä. noni, ny tiätte. vaikkei ulvilaa kartal osatakka paikantaa, se o varsi kuulusa nykyää Anneli Auerist ja murhamysteereist, jokka onki tyällistäny virkavaltaa ain pori poliisist FBi:hi asti jo vuaskymmene. aiemmi ulvila oli kuulusa pesäpallosopupeleist. ulvila ehdoto ylpeys onki pesäpalloseura ulvilan pesäveikot eli upv. tottumattomii saattaa vähä nimi naurattaa, mut tääl ei noi halpahintasee huumorii langet. Eikä paljo nauret muutenka. millai tuanoi, mitä tääl sit voi tehd vapaa-ajallas? ulvila riannot o ehkä vähä rajalliset mut sitäki sydämellisemmät: täysikäset voi men vkp:he eli vanhakylä pubii, misä saa laulaa karaokee ja juad kaljaa. on siä kuulemma jokku vähä mittaaki tosistas vuasie varrel ottanu, mut emmää ainaka ol. alaikäset voi pelat pesäpalloo, jalkapalloo tai sit pyäräil krapisto mettii ja juad kaljaa. rohkeimmat saattaa lähtee porii, mut se sit jo vaatii pussikyydi tai kuski matkal ja parhaimmillas jopa jonotukse paarii, mikä o ain oma ressis ja saattaa saad jokku herkkäsialuset ottamaa mittaa toisistas, mitä sit taas voi tehd vanhakylä pubissaki. ulvilaSt o noussu anneli aueri lisäks muitaki suurii nimii. Esimerkiks mediapersoona Simo Frangén o syntyny, arkkipiispa Kari Mäkine ollu kirkkoherran ja Disco Ensemble herra vuan 1996 perustettu tääl näi! Et tua noi, kyl täsä kelpaa henkseleit paukutel. Edel mainitut ja monet muut o kyl sit muuttanu poiski, jote ehkä ulvila o paras hahmottaa hedelmällisen maaperän, misä asumisest o kauhee kiva kirjottaa, näi turvallisesti jyväskyläst käsi. mut kyl ny herra tähde käyd kannattaa! ulvila o keskiaikasine kirkkoinee, joka ei ny välttämäti ol iha täysi keskiaikane mut kuitenki, ja ny jo hylättyine nahkatehtainee oikee mallikas sekä mainettas parempi kesäja kulttuurikaupunki. Taneli Tulkki Wokkia broilerinsydämillä ainekSet z 400 grammaa broilerinsydämiä z 3-5 dl risottotai täysjyväriisiä z ½-1 purkillista tomaattimurskaa z 1 pussi herne-maissi-paprikaseosta z 2-3 valkosipulinkynttä z 2 dl kuohukermaa z 1 dl sydänten keitinlientä z 2-3 laakerinlehteä z mausteita Sulatetut Sydämet pilkotaan ja huuhdellaan verihyytymien poistamiseksi. Valtimoiden päät voi halutessaan leikata irti. Paloitellut sydämet laitetaan kevyesti suolattuun, kiehuvaan veteen porisemaan noin puoleksi tunniksi parin laakerinlehden kera. Keitinliemi siivilöidään talteen. Paistinpannulla kuumennetaan herne-maissi-paprikaseos sekä ½ tölkkiä tomaattimurskaa. Annetaan näiden saostua miedolla lämmöllä. Maustetaan maun mukaan pippurilla ja silputulla valkosipulilla. Seos kaadetaan pataan. Keitetyt broilerinsydämet ja keitetty riisi levitellään vapautuneelle pannulle ja sekaan kaadetaan purkillinen kuohukermaa. Sekoitellaan hetki miedolla lämmöllä ja kumotaan kasvis-tomaattimurskaseoksen päälle. Sekoitetaan. Lopuksi 1 dl sydänten keitinlientä valutetaan risoton sekaan tuomaan lisämakua. Tuloksena on opiskelijan kukkarolle ja makunystyröille ystävällinen, riittoisa ruoka. Maussa yhdistyvät tomaatin hapahko makeus, kerma ja sydänten lihaisuus. Umami. Broilerinsydän on hyvä johdatus sisäelinten maailmaan.
• KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot: 215-295€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi www.latokartanonyokyla.fi Teuvo Hakkarainen Kansanedustaja, sahuri Olen suoraviivainen kansanmies. Sanon, mitä muut vain ajattelevat, mutta eivät uskalla sanoa ääneen. Siksi minunlaistani kansanmiestä tarvitaan edelleen eduskunnassa. Suoraa puhetta suomalaisiin sydämiin www.teuvohakkarainen.fi Ilm oi tu ks en m ak sa ja : Te uv o H ak ka ra in en 61
• Kulttuuri 24 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 M iljoonasateella on illalla keikka. Bändin kolme alkuperäisjäsentä ovat istahtaneet Lutakon sohvalle haastateltaviksi ja tunnelma on hilpeä ja avoin. Toverukset muistelevat menneitä, heittävät huulta ja miettivät, mitä kappaleita ottaisivat keikoille. ”Nyt on yllättävän paljon toivottu Piru ja sen isoäiti -biisiä, laulaja Heikki Salo heittää. ”Pitäiskö joku kerta soittaa se?” kitaristi Matti Nurro nauraa. ”Se ei ollut meidän hittibiisejä lainkaan.” Miljoonasade saattaa olla monille nuoremmille opiskelijoille uusi nimi, mutta bändin juuret ovat pitkät ja syvällä Jyväskylän mullassa. Alkuperäisjäsenistä vain laulaja Salo ja kitaristi Nurro ovat alun perin muualta. Basisti Ari Laaksonen on Jyväskylän entisestä maalaiskunnasta, rumpali Jarmo Hovi ja ex-jäsen kosketinsoittaja Olli Heikkinen Jyväskylästä. Kosketinten uusi vahvistus Tomi Aholainen on Nurmijärveltä. ”Bändi on jyväskyläläinen, vaikka me emme silleen ole. Pidän silti itseäni nykyään jyväskyläläisenä, olen tullut vuonna -79 tänne ja täällä viihdyn edelleen,” Nurro kertoo. ”Jyväskylä on kotikaupunki, sopivan kokoinen pikkukaupunki. Ainakin kesäkuussa tulemme tänne seuraavan kerran keikalle,” Laaksonen lisää. Salo komppaa muita. ”Minua luullaan edelleen jyväskyläläiseksi, vaikka olen itse asiassa muualta. Tulin tänne opiskelemaan ja lähdin kahdeksan vuoden opiskelujen jälkeen pois. En ole sen jälkeen asunut Jyväskylässä, mutta edelleen kun liikun tuolla, niin minulta kysellään, että mitäs Jyväskylään kuuluu. Se johtuu tämän bändin maineesta.” Bändi päätyi vuosia sitten yhteen paljolti erään JYYn työntekijän ansiosta. Salo tuli Jyväskylään vuonna -79. Hän oli tehnyt biisejä jo kotipaikkakunnallaan Lapualla, jossa hänellä oli ”jonkinlainen bändikin”. He eivät silti olleet juuri keikkailleet. ”Sitten tulin tänne opiskelemaan ja rupesin soittamaan Akkarin (Laaksonen) kanssa opiskelijatsydeemeissä. Olin silloin jo niin pitkällä biisinteossa, että lähettelin C-kasetteja levy-yhtiöihin. Sieltä tuli sitten vastauksia, että ’no joo...’”, hän kertoo. ”Vuonna -83 päätin, että ei tästä tule mitään, ei minun akustisen kitaran soittotaidoillani päästä levyttämään. Pitää olla rokkibändi! Silloin pyysin yhtä kaveriani kokoamaan minulle bändin ja ekoissa treeneissä tapasin Matin ensimmäistä kertaa.” Keväällä -83 Nurro oli juuri tullut toisen bändin harjoituksista Ilokiveen. Silloin yhteinen kaveri tuli kysymään, tunteeko Nurro Salon ja haluaisiko hän perustaa tämän kanssa bändin. Nurro oli nähnyt Salon keikalla ja sanoi lähtevänsä ilman muuta mukaan. Yhteinen kaveri oli Arto Hietakangas, silloinen ylioppilaskunnan kulttuurisihteeri. ”Hänen ansiotaan on se, että me löydettiin Matin kanssa toisemme. Muut tyypit, jotka tuli ensimmäisiin harjoituksiin, aikaa myöten vaihtuivat. Vuonna -85 oli se poppoo kasassa, joka myöhemmin tunnettiin Miljoonasateena.” yhtye. Keikkailemaan palannut Miljoonasade-yhtye äityi muistelemaan yhtyeen alkuaikoja, villeimpiä vaiheita sekä viime vuotista comebackia. teksti Elina Salin kuva Unto Luoto Miljoonasade on ilokiven lapsi Kitaristi Matti Nurro, laulaja Heikki Salo ja basisti Ari Laaksonen Lutakon takahuoneessa 13. maaliskuuta.
• Pika-arviot 25 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 Mies naamion takana Jyväskylän ylioppilasteatteri: MerkkiMies Kun kevätaurinko häikäisee ja tulevat tentit ahdistavat, voi olon helpottamiseksi kokeilla uudenlaista kulttuurielämystä. JYT:n naamioteatterinäytelmä, on kiehtova uusi tuttavuus. Naamioteatterissa ensikertalainen voi olla aluksi hämillään. Ymmärränkö sanattomasta näytelmästä mitään? Eleet kertovat kuitenkin paljon enemmän kuin sanat. Katsojan olo on kuin seuraisi mykkää 3D-animaatioelokuvaa, paitsi että kaikki tapahtuu livenä ja tuntuu aidommalta. Tärkeää osaa näyttelee tapahtumia ja henkilöitä värikkäästi kuvaava musiikki. Näytelmänä Merkkimies onnistuu tyydyttävästi, loppupuolen hidastempoisia kohtauksia tosin uhkaa pitkäveteisyys. Nico Rissanen tekee nimiroolissa hyvää työtä ja Ayla Brinkmann ja Sauli Yksjärvi kilpailevina mummoina varastavat toisinaan shown. Tarina raottaa naamiota juuri sen verran, että herkkä ihminen sen takaa paljastuu. Elina Salin Talous kuuluu kaikille Mikko Jakonen & tiina silvasti: talouden uudet Muodot (into kustannus) Talouden uudet muodot esittelee hyvän ja kriittisen katsauksen vallitsevaan talouskeskusteluun. Kirjan artikkeleissa taloutta tarkastellaan inhimillisenä, sosiaalisena ja yhteiskunnallisena prosessina, ei minään todellisuudesta irrallisena oliona. Esimerkiksi fossiilisten energialähteiden merkitystä vaurauden karttumisessa käsitellään mielenkiintoisella tavalla. Uusliberalismikritiikille ominaiseen tapaan mutkia vedetään paikoin turhan suoriksi. Enimmäkseen analyysi on tasokasta. Jokaisen humanistin pitäisi lukea teoksesta Miikka Pyykkösen kulttuuriteollisuutta ja taidealojen prekaariluonnetta käsittelevä artikkeli. Siinä missä Björn Wahlroosin talousopukset tarjovat lähinnä narsistista tautologiaa, esittelee Talous kuuluu kaikille oikeita näkökulmia talouteen ja yhteiskuntaan. Suositeltavaa luettavaa varsinkin näin vaalien alla, kun työ ja talous ovat tapetilla. Paavo Kässi Äkäistä räkää HopeaJärvi: HopeaJärvi (ektro records) Yhtyeen mukaan nimetyllä debyyttialbumilla on samat vahvuudet kuin niin ikään nimeämättömällä mini-LP:llä. Äkäisen ilmaisun tarkoitus ei ole salata heikkoja sävellyksiä, vaan kappaleita on todella mietitty. Levyn 40 minuutin kesto arvelutti: onko se liikaa, jos vauhti on nopea? Onneksi dynamiikkaa ja tempoja on tarjolla. Karkotus -kappaleessa ähky ja kuulijan karkotus on lähellä, mutta jumittava Rotan Sielu suo hengähdyksen. Kimeänä laulajana Teemu Tanner ei rauhoitu juurikaan, mikä puuduttaa paikoin. Sanojen teemat keskittyvät muun muassa eritteisiin, eikä Ulosteet -kappaleen alleviivaava sävy tunnu tarpeelliselta. Meiningin limaisuus selviää ilman sormella osoittamista. Melodinen Älä saatana on hillittömin avauskappale hetkeen, ja juuri itsenäisinä kappaleina levy toimii parhaiten. Riku Lehtoranta Ilkikurista fuusiotyöskentelyä Husband: 2007-2015 (texicalli records) Huimana liveyhtyeenä tunnettu The Husband onnistuu myös levyllä. Kitaristi Varre Vartiaisen luotsaaman superkokoonpanon biisit ja groove ovat riittävän vahvatasoisia kannattelemaan paikoin hyvinkin kahjoista ideoista kasattua kokonaisuutta. Musiikki on täynnä erilaisia sitaatteja ja tyylialluusioista. Jo levyn nimi ja kannet viittaavat The Beatles -yhtyeen punaiseen ja siniseen kokoelmalevyyn. James B -kappaleen funk-motiivi kumartaa James Brownin suuntaan. Libyan kromaattinen ja ilkikurinen fuusiotykittely ilmentää parhaiten yhtyeen omaa huumorintajua. Muutamassa kappaleessa kuullut Marzi Nymanin nonsense-lauluosuudet vetävät hymyn huulille. The Husband on Suomen kovatasoisin bändi. Mikä parasta, myös musiikki toimii. Paria tyhjänpäiväisempää kappaletta lukuunottamatta oikein mainio jazzrock-levy. Paavo Kässi bändin porukka oli moninaista. Nurro ja Laaksonen eivät olleet yliopistossa, Salo opiskeli yhteiskuntapolitiikkaa ja taidekasvatusta ja kosketinsoittaja Heikkinen musiikkia ja filosofiaa. ”Jarmo, minä en tiedä mitä se teki. En kyllä tiedä mitä se nykyäänkään tekee”, Salo nauraa. ”Se soitteli silloin, se on soittaja.” Tässä vaiheessa bändi ei juuri keikkaillut, mutta biisejä syntyi sitäkin enemmän. Levyttämään bändi pääsi, kun Salo oli korvannut Hietakankaan JYYn kulttuurisihteerinä. ”Luin Keskisuomalaisesta ilmoituksen: ’Haluatko levylaulajaksi? Finnlevy-yhtiön edustajat tulevat hotelli Jyväshoviin, tule antamaan laulunäyte!’ Minä soitin sille tyypille, että en tule laulamaan, mutta voisin järjestää Ilokivessä konsertin, mihin järkkään viisi minun mielestäni parasta jyväskyläläistä bändiä soittamaan. Tulkaa sinne, jos haluatte tietää minkälaista rokkia täällä soitetaan, jos te löytäisitte jonkun helmen. Ne löysi helmen. Se oli oma bändini, jonka olin laittanut sinne viiden bändin joukkoon.” ”Onnea ei siis kannata odottaa, vaan se kannattaa tehdä itse”, Nurro heittää. kun levytyssopiMus oli tehty, menestys tuli nopeasti. Ensimmäinen single Lapsuuden sankarille ilmestyi syksyllä 1986 ja siitä tuli hitti. Sitä seurasi pian toinen hitti, Marraskuu. Asiat rullasivat hirmuvauhtia eteenpäin. 80-luvulla bändi saattoi tehdä 130-150 keikkaa vuodessa, viidestä kuuteen viikkoa levyä ja kirjoittaa sen lisäksi biisit. ”Se meni niinku tsak! Meni tosi nopeasti ja tosi hitaasti tämä on saatu loppumaan! Ei tämä lopu saatana millään!” Salo nauraa. ”Muistan, että lähdin kotoa ja sanoin tyttöystävälleni, että palaan kuukauden kuluttua. Se oli silloin ihan normaalia.” pitkän uran aikana on tapahtunut ja sattunut. Bändi on tehnyt keikkaa Kanadassa, Libanonissa ja Virossa, erikoisimpia kokemuksia ovat olleet vedenalainen keikka ja keikka kuumailmapallossa Pyhäjärven yllä. Vuonna 2009 bändi päätti lyödä pillit pussiin, mutta palasi täysin yllättäen lavalle viime vuonna JYYn päämajassa Ilokivessä. ”Siinä ei ollut oikeastaan mitään suunnitelmallista. Minulle soitettiin, että JYY täyttää 80 vuotta, lähtisinkö minä sinne keikalle. Minulla oli silloin Tulipalo-bändi, joka on soittanut Miljoonasateen juttuja. Ajattelin, että kun jätkät nyt on täällä, niin sanoin että hei, lähtekää mukaan”, Salo kertoo. ”Sitä ennen meidän rumpalin avovaimo väitteli tohtoriksi. Me oltiin hänen karonkassaan soittamassa 2013, ehkä siitä jäi ajatuksen siemen kytemään. Sitten tuli vielä tämä yllätyskeikka ja sieltä telkkariohjelmasta [We Want More] oltiin yhteydessä. Siinä monta asiaa naksahti yhteen. Vielä ohjelmantekovaiheessa ei siitä puhuttu”, Nurro muistelee. “Lähinnä ennen sitä loppukonserttia rupes olee sillain, että eiköhän lähetä keikoille ”, kuittaa Laaksonen. bändiläisillä on Miljoonasateen ohessa omat uransa. Salo asuu nykyään Tampereella, Laaksonen ja Nurro ovat jääneet Jyväskylään. Internet helpottaa yhteistyötä. ”Esimerkiksi biisin tekeminen voidaan pyörittää moniraitanauhana. Minä soitan biisistä jonkun osan ja lähetän nauhan Arskalle, Arska soittaa sinne bassot ja se lähtee Hessulle, joka laulaa ja sieltä lähtee kosketinsoittajalle”, Nuorro kertoo. ”Oletteko kuulleet siitä uudesta jutusta, se on netissä oleva nauhuri. Sillä tavalla voi tehdä demobiisin, se nauhuri on siellä pilvessä”, Salo heittää. ”Ennen oli muusikot pilvessä, nyt on nauhurit! Älä kirjoita sitä sinne”, Nurro kuiskaa nauraen. ”Ne luulee, että me oltiin pilvessä, ei me oltu.” nyt bändi on yhdessä jälleen ja nauttii keikkailusta. ”Tämä on ollut yllättävän helppoa ja yllättävän kivaa. Viikonloppuna meillä on kolme keikkaa ja se on tosi hienoa kun ollaan yllätykseksemme huomattu, että meillä on tosi paljon yleisöä, tuvat notkuu väkeä. Tästä on tullut oikeasti tämmöstä että jee, täähän on kivaa!” hihkuu Salo. ”Tämä ei oo meille muodostunut sillä tavalla – eikä varmaan muodostukaan – työksi, tätä voi tehdä pakottomasti. Tässä ei oo sellaisia ylimääräisiä painolasteja, niin kuin aikaisemmin oli. Tämä on enemmän kuin harrastus nyt taas,” Nurro vakuuttaa. Miljoonasade viettää tänä vuonna 30-vuotissynttäreitään. Mitenkäs ne 30 vuotta ovat menneet? ”Ei kuule enää mittään!” basisti Laaksonen hekottaa pidellen korviaan. Onnea ei siis kannata OdOttaa, vaan se kannattaa tehdä itse. 82 kitaristi Matti nurro, laulaja heikki salo ja basisti ari Laaksonen Lutakon takahuoneessa 13. maaliskuuta.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 26 Ma 13.4. Kasvisratatouille* Yrttiporkkanasei* Jauhelihapihvi, kerma-pippurikastike Ti 14.4. Pinaattikeitto* Uunimakkara Kiinalainen lihapata* Ke 15.4. Vihreä kasviscurry* Silakkapihvit, kermaviilikastike Aprikoosinen lihapata* To 16.4. Kasvispizza* Chilikala Kinkkukastike, spagetti* Pe 17.4. Ilokivi suljettu Jyrock *Täyttää Kelan suositukset Ma 6.4. Pääsiäispäivä Ilokivi suljettu Ti 7.4. Kasvistortillat* Värikas uunikala* Pekoni-tuorejuustotäytteiset jauhelihapullat Ke 8.4. Kukkakaalilasagnette Lohikiusaus* Jauhelihakeitto Pippurinen possupata* To 9.4. Kasvishernekeitto pannari* Hernekeitto pannari* Kebabkiusaus Pe 10.4. Punajuurikroketit, jogurttikastike* Tonnikalakastike, spagetti* Nakkipannu Ma 30.3. Kasvislasagnette* Jauhelihakastike* Keitetyt nakit, perunasose Ti 31.3. Kasvispapupata* Mantelikala* Pestobroileri Ke 1.4. Tofu-kasviskeitto* Merellinen lasagne* Lammaspyörykät To 2.4. Papupata* Kalaa sitruunakastikkeessa* Broilerjuustokebakot Pe 3.4. Pitkäperjantai Ilokivi suljettu iloKiven ruoKalisTa 30.3 17.4. vKo 16 vKo 15 vKo 14 Viikon 17 ruokalista löytyy osoitteesta jyy.fi/ruokalistat. SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO The Craft Museum of Finland Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, Avoinna ti-su 11-18 Pääsymaksu: 6 €, opiskelijat 3 €, perjantaisin vapaa pääsy www.craftmuseum.fi Mitä tehdä, kun gradu tökkii? Lopeta itsesi kiusaaminen ja hae virtaa Kässämuseosta! NÄHDÄÄN MUSEOSSA.
• 27. sivun kasvo 27 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2015 Andersson pAlAA KortepohjAAn KaupunKi. Jyväskylän pitkäaikainen kaupunginjohtaja Markku Andresson jää eläkkeelle tänä keväänä. Ennen uraa kunnallispolitiikassa Andersson toimi opiskelijaaktiivina Jyväskylän yliopistolla. Yliopistoaikoina myös Rentukan hyveet ja paheet tulivat tutuiksi. teksti Arimo Kerkelä kuva Perttu Puranen M uutin Jyväskylään ensimmäisen kerran 1970 syyskuussa, kun minut oli hyväksytty yliopistoon. Jyväskylä näytti vähän pieneltä kun vertasi kotikaupunkiini Tampereeseen, mutta kyllä mä hyvin nopeasti tykästyin tähän kaupunkiin. Opiskelu oli hienoa aikaa. Osallistuin ylioppilaskuntatoimintaan ja siitä huolimatta valmistuin yliopistolta kohtuullisen nopeasti. Olin edustajistossa, osakunnassa ja JOO:n eli Jyväskylän opiskelevan oikeiston puheenjohtajana useamman vuoden. Hain myös Jylkkärin päätoimittajaksi, mutta varmaan Jylkkärin ja minun onnekseni se ei toteutunut. Ei se ollut mikään hatusta raapaistu juttu, mutta kyllä mä uskon, että olen parempi tällä puolella. Parempi että median puolella on teitä, jotka osaatte sen hyvin. Kyllähän Jyväskylän yliopisto on mulle todella tärkeä paikka. Sieltä löytyi vaimo ja yksi meidän lapsistamme on opiskellut siellä, että se on antanut meille aika paljon. urastani näKyy, että olen aina halunnut vaikuttaa yhteisiin asioihin ja ollut niistä kiinnostunut. Kiinnostus alkoi varmaan jo ennen keskikoulua partiossa ja kaikessa tämmöisessä. Se on vaan vienyt minua aina. Se on jotenkin sisäänrakennettua. Opintojen jälkeen olin yli seitsemän vuotta yliopistolla duunissa. Tein akateemisia sekahommia. Sitten menin Porin kaupungin kansliapäälliköksi, eli tulin jo siinä vaiheessa kunta-asioihin syvälle. Ensimmäinen kuntajohtajapaikkani oli Tuusulassa. Sieltä menin Lappeenrantaan ja Lappeenrannasta tulin tänne. Oli hienoa palata vanhoille juurille sitten aikuisena miehenä, kun oli aiemmin kokenut sellaista kaksikymppisen nuoren miehen ihastusta ja rakastusta tähän kaupunkiin. Jyväskylä on tietysti muuttunut valtavan paljon, mutta hieno kaupunki tämä on ollut aina. Kun teKee lähes 30 vuotta kaupungin johtamistyötä, niin onhan se aika hektinen mutta mielenkiintoinen duuni. Jatkossa on paljon kevyempi nousta aamulla, kun ei tarvitse miettiä miten vuosikatteet ovat kehittyneet. Nyt on ensimmäinen kerta kun voi valita, että mihin asettuu asumaan. Meille oli selvää, että haluamme asua Jyväskylässä. Lappeenranta, josta niin ikään tykkään, on meidän vapaa-ajan datšakaupunki. Itse asiassa palataan sinne mistä lähdettiin, elikkä Kortepohjaan. Asuin Kortepohjan A-talossa ja DDR-taloissa monta vuotta, kunnes muutin omaan asuntoon. Rentukka ja kaikki mitä sieltä löytyy on tullut tutuksi, niin hyveitä kuin paheita. Nyt ei kylläkään muuteta ylioppilaskylään, vaan lähimaastoon. saMaa nappia mä painaisin, jos pääsisin jotenkin kaksikymppiseksi uudestaan putkahtamaan. Ihan samaa duunia haluaisin tehdä niin ylioppilaskunnan sisällä kuin täälläkin. Varmaan laittasin Jylkkäriinkin hakemuksen päätoimittajaksi, jos niikseen tulisi.
• est. 1971 Joensuu • 17.-19.7.2015 @ilosaarirock ilosaarirock.? Liput: 2 pv 98 € Premium 2 pv 151 € 1 pv 32/69 € Ennakkomyynti: Tiketti \ Lippupiste PLACEBO UK \ GHOST SWE BASTILLE UK \ ANGUS & JULIA STONE AUS DAMIAN ”JR. GONG” MARLEY JAM CHARLI XCX UK \ SUNN O))) USA SÓLSTFIR ISL \ APOCALYPTICA HALOO HELSINKI! \ APULANTA AMORPHIS \ BERES HAMMOND JAM \ BIG K.R.I.T. USA ELASTINEN \ TOM ODELL UK \ ATOMIROTTA MOKOMA \ BEARDYMAN UK \ EVA & MANU MICHAEL MONROE \ SANNI \ MIREL WAGNER CMX \ PARIISIN KEVÄT \ OLAVI UUSIVIRTA POPEDA \ VON HERTZEN BROTHERS + MORE AUT KAISTA AUT KAISTA MA TI 10-24 KE TO 10-04 PE LA 10-06 SU 10-24 Burger King Jyväskylä, Hannikaisenkatu 24