• 6 / 23 Fi l mi v ie hä t tää s . 34
• jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 03 Rakkaudella vegaanisesti sekä lisäaineettomasti jo vuodesta 2004! Kelan ateriatuella lounas 2,95€ AvoinnA MA pe 11-18, lA 12 15:30 KAuppAKAtu 11 . JKl . www.KAtriinA.fi Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Tarjoamme osa-aikaista iltatyötä viihtyisässä työympäristössä, mukavat työajat sekä takuupalkan 9€/h tai kannustavan provision. Iltavuorossa on mahdollista tehdä 3-6 vuoroa viikossa ma-pe klo 16.10-20.40 ja la klo 10-17 (4,5h/vuoro). Edellytämme luontevaa keskustelutaitoa, positiivista asennetta, myyntihenkisyyttä ja sujuvaa suomen kieltä sekä vähintään 16 vuoden ikää. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä koulutamme sinut tehtävään yli 30 vuoden kokemuksella. Ota rohkeasti yhteyttä 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Opiskelijoille iltatyötä! Ilmaisia unelmia ei ole, toteuta unelmasi käymällä töissä opiskelujen ohella. Kysy myös kokopäivätyötä! Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä
• INTRO 05 Pääkirjoitus: Pienempi prosentti 07 Avaaja: Tilastojen tulkitsija 08 JYY:n edustajistovaaleissa äänestysinto oli vaisua 09 Palaneen käryä Kortepohjassa 10 Yliopisto selkeytti käyttäjätunnuksen vaihtamista 11 Suurin este vaihtoon lähdölle on taloudellinen tilanne KESKITY 12 Maailmalle matkanneet 16 Luonnon keskellä Konnevedellä työstetään tutkielmia 24 Nostalgian viehätys on lisännyt innostusta kuvata filmille (kansi) 34 Pyry Jaala eli rapartisti Are ei tavoittele suurten massojen suosiota OUTRO 38 Ajankuva: Riittämätöntä toimeentuloa 39 Kulttuuri: Killers of the Flower Moon, Blue Jean, Katsotaanhan puhelimiakin 40 Kommentti: Velkaantuminen vaikuttaa tulevaisuuden 40 Essee: Puolustusvoimien tavoite lisätä naisten määrää tuskin toteutuu, jos tasa-arvoa ei paranneta 42 Paska kotiseutu: Järvenpään yleisimpiä tapahtumia ovat tappelut grillillä 42 Soitimme: Valtran Mikko Lehikoinen, kerro traktorivitsi 43 Tilastotieteessä ja lintuharrastuksessa on samaa jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 03 Koo stu mus 6 23 Iida Hirviniemi on kuvannut filmille kertakäyttökameralla. Sivulta 24. K uv a R o o sa Tu ov in en Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Tarjoamme osa-aikaista iltatyötä viihtyisässä työympäristössä, mukavat työajat sekä takuupalkan 9€/h tai kannustavan provision. Iltavuorossa on mahdollista tehdä 3-6 vuoroa viikossa ma-pe klo 16.10-20.40 ja la klo 10-17 (4,5h/vuoro). Edellytämme luontevaa keskustelutaitoa, positiivista asennetta, myyntihenkisyyttä ja sujuvaa suomen kieltä sekä vähintään 16 vuoden ikää. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä koulutamme sinut tehtävään yli 30 vuoden kokemuksella. Ota rohkeasti yhteyttä 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Opiskelijoille iltatyötä! Ilmaisia unelmia ei ole, toteuta unelmasi käymällä töissä opiskelujen ohella. Kysy myös kokopäivätyötä! Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä
• jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 05 Missä Jylkkäri on onnistunut? Kuinka usein luet Jylkkäriä printtinä tai verkossa? VASTAA JYLKKÄRI-KYSELYYN! JYY selvittää jäsenistön ja muiden lukijoiden ajatuksia Jylkkäristä. Palautetta voidaan hyödyntää lehden kehitystyössä. Vastaa 26. marraskuuta mennessä: jyy.fi/jylkkari-kysely Linkki kyselyyn on julkaistu myös Jylkkärin verkkosivuilla jylkkari.fi. TÄSTÄ ILMOITAMME
• jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Pienempi prosentti S inun äänelläsi on väliä, markkinoi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta syksyllä. Vaaleissa valittava edustajisto päättää opiskelijoiden yhteisistä asioista! Se ei valtaosaa opiskelijoista kiinnostanut. Marraskuun alussa järjestetyissä JYY:n edustajistovaaleissa äänesti vain 20,48 prosenttia äänioikeutetuista. Tulos oli vaisu, ja Suomen huonoin. Eri ylioppilaskuntien edustajistovaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli 29,1. Eikä siinä kaikki: edustajistovaaleja pidetään ”kaverivaaleina”. Mitä enemmän ehdokkaita, sen todennäköisemmin tutut äänestävät. Nyt ehdokkaita oli neljä enemmän kuin edellisissä, vuoden 2021 vaaleissa, joiden laimeaa äänestysintoa – vajaata 26:tta – selitettiin muun muassa koronapandemialla. Silti äänestysaktiivisuus laski kahden vuoden takaisesta reilu viisi prosenttiyksikköä. EDUSTAJISTO käyttää ylioppilaskunnassa korkeinta päätösvaltaa. Se päättää noin 13 000 opiskelijan asioista, kuten JYY:n jäsenmaksusta ja taloudesta sekä ylioppilaskunnan linjauksista. Edustajisto myös valitsee ylioppilaskunnan hallituksen ja keskeiset työntekijät sekä vaikuttaa yliopistoon. Toiminnan ”myyminen” on kuitenkin moninaiselle opiskelijajoukolle vaikeaa. Opiskeluaika on suurella osalla väliaikainen elämänvaihe, ja useat edustajiston tekemistä päätöksistä ehtivät vaikuttaa vasta seuraavaan opiskelijasukupolveen. Moni pitää jäsenmaksua ennemmin opiskeluun liittyvänä pakollisena kuluna kuin korvauksena ylioppilaskunnan palveluista. Jotain kertoo sekin, että vuonna 2021 tehdyn korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan yli neljännes opiskelijoista ei kokenut kuuluvansa mihinkään ryhmään, vaikka sellaisiksi katsottiin esimerkiksi vuosikurssi, graduryhmä ja ainejärjestö. Ennen koronapandemiaa vastaava määrä oli noin viidennes. ÄÄNESTYSAKTIIVISUUDEN yhteydessä puhutaan usein niin kutsutusta kansalaispätevyydestä. Ulkoinen kansalaispätevyys viittaa siihen, kuinka paljon ihmiset uskovat voivansa vaikuttaa asioihin esimerkiksi puolueiden kautta. Sisäinen taas kuinka paljon äänestäjä katsoo ymmärtävänsä politiikkaa ja voivansa vaikuttaa siihen. Vaikka äänestysprosentti on vain yksi mittari, se kertoo, että edustajiston tunnettuus on jäsenistölle heikkoa. Vaalien toteutuksesta vastanneen keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja kuvasi äänestysprosenttia pettymykseksi (s. 8). Aktiivisuuden lasku edellisistä vaaleista oli hälyttävää ja syitä aiotaan tarkastella, hän lupasi. Ennen vaaleja puolestaan Jyväskylän ylioppilaslehti kysyi ehdolla olevilta vaaliliitoilta muun muassa pitäisikö JYY:n tunnettuutta lisätä. Kaikki vastasivat kyllä. Se ei ole helppo tehtävä, mutta konkreettisia tekojakin on tehty. Syksyllä edustajisto hyväksyi aloitteen, jossa JYY:n hallitusta velvoitettiin selvittämään, miten JYY voi näkyä vahvemmin Mattilanniemen ja Ylistön kampuksilla. Uuden edustajiston kaksivuotiskausi alkaa joulukuussa 2023. Jylkkäri seuraa, millaista valtaa se käyttää. ? Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien 2023 tuloksesta sivulla 8. Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi TÄSTÄ ILMOITAMME
• VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Roosa Tuovinen 044 901 8470, roosa@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Mikko Kuparinen, Ville Mäki, Sissi Puranen, Saara Nenonen, Maria Hallikainen, Niklas Pelkonen, Katariina Henttonen, Irina Hasala, Heta Lohela, Kristian Saine. ILMOITUSMYYNTI Valto Merta 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi VALTAKUNNALLINEN ILMOITUSMYYNTI Pirunnyrkki 020 7969 580 tai 0400 185 853, yolehdet@pirunnyrkki.fi KANSI Roosa Tuovinen Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, fuksinumero 8 300 kpl, abinumero 6 000 kpl, kaupunkinumero 46 500 kpl AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti 06 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 07 07 K uv a M ik ko K up a rin en KYMMENEN METAA 1. Kokous äänesti koeäänestyksellä illan jatkopaikasta ja Ylä-Ruth voitti Sohwin. (5/2012) 2. Pääsihteri huomautti pizzalaatikoiden oikeaoppisesta kierrätyksestä. (1/2013) 3. Amélie Martikainen jakoi kokoukselle kondomeja. (5/2013) 4. Puheenjohtaja totesi, että veikkauksen toimintasuunnitelmakokouksen päättymisajasta on voittanut Hanna-Mari Savolainen, joka veikkasi kokouksen päättyvän klo 22.37. (9/2013) 5. Toiminnanjohtaja ilmoitti edustajistolle ne edustajat, jotka ovat olleet kaikki ensimmäisen kvartaalin kokoukset alusta loppuun saakka paikalla. Nämä edustajat ovat Olli Etelämaa ja Kirsi Salo. (6/2016) 6. Edustajistoa kiitetään kuluneesta kaudesta useissa puheenvuoroissa. (10/2017) 7. Puheenjohtaja julisti viralliseksi jatkopaikaksi anniskeluravintola Freetimen. Hallituksen puheenjohtaja Vasama aikoo laulaa karaokea. (1/2018) 8. Suomi sai juuri maalin MM jääkiekko-ottelussa. (6/2018) 9. Miikael Saksman katsoi kameraan ja lähetti terkkuja Ynnän kevätkokoukseen. (5/2019) 10. Milla Tölli toivoi edustajiston bingotoiminnan kehittämistä puheenjohtaja Hyökyn johdolla. (6/2022) Kuten Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta linjaa, vakiintuneen käytännön mukaan edustajiston kokouksen lopussa on kokousedustajilla ollut mahdollisuus nostaa esille asioita, joista kokee tarpeen keskustella joko kokouksessa tai sen jälkeen. Muista esille tulevista asioista ei tehdä varsinaisesti päätöksiä, sillä hyvän hallinnon periaatteiden mukaan päättäjillä tulee olla mahdollisuus tutustua päätettäviin asioihin ennen päätöksentekoa. Muut esille tulevat asiat eli metat kirjataan edustajiston kokousten pöytäkirjoihin. ? POI M IN TA OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (5/23). Toisin kuin seksitauteja käsittelevän jutun grafiikoiden otsikoissa kirjoitettiin, vuosittaiset tautitapaukset on esitetty grafiikoissa vuodesta 2013 vuoteen 2022, ei vuodesta 2012 alkaen. Toisin kuin kääntäjä Kaijamari Sivillistä kertovan jutun ingressissä kirjoitettiin, kustantamo WSOY ei tarjonnut Sivillille ensimmäistä Cormac McCarthyn romaanin käännöstyötä kuusi vuotta sitten, vaan kuusitoista vuotta sitten. JYY:n edustajiston käsittelemiä aloitteita koskevassa jutussa kirjoitettiin edustajistoryhmästä P&D. Ryhmä muutti nimensä muotoon PD vuonna 2023. ? JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 6/2023
• 06 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 07 A V AU S 07 K uv a M ik ko K up a rin en JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 6/2023 Kuka voittaa presidentinvaalit? Sitä voi arvuutella esimerkiksi eri medioiden tilaamien mielipidekyselyiden perusteella. Koska miljoonien äänioikeutettujen haastatteleminen on vaikeaa, heistä haastatellaan kyselyihin osa. Sitä, kuinka lähellä haastateltujen vastaukset ovat todellisuutta, arvioidaan tilastotieteen matemaattisilla keinoilla. Muutakin tilastotieteellä voidaan selvittää! Esimerkiksi vuonna 2020 Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä arvioi Suomen väestökehityksen aina 1600-luvun puolivälistä alkaen. Aineistona oli miljoonia kirkonkirjatietoja kastamisista ja hautaamisista. Tutkijat kehittivät uuden tilastomallin, jonka avulla aineistosta voitiin arvioida väestön vuotuinen kasvu. Yksi ryhmän tutkijoista oli Jyväskylän yliopiston tilastotieteen lehtori Harri Högmander. Högmander on myös BirdLife Suomen nimistötoimikunnan puheenjohtaja. Hänen mukaansa tilastotieteessä ja lintuharrastuksessa on paljon samaa. ? Lue sivulta 43. Numeroiden takana
• 09 JYY:n edustajistovaalien äänestysprosentti oli 20,48. Teksti, kuva & grafiikka Oona Komonen J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien voittajaksi nousi Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto neljällätoista paikalla. Vaaliliitto kasvatti paikkamääräänsä kuudella. Toinen voittaja oli Alvarin unioni, joka sai läpi seitsemän ehdokasta. Paikkamäärä kasvoi kolmella. Sekä JYYn demariopiskelijat että Jyväskylän keskustaopiskelijat saivat läpi kaksi ehdokasta, mikä on yksi enemmän kuin viime vaaleissa. PD:n paikkamäärä, 12, säilyi ennallaan. Opiskelevien kokoomuslaisten paikkamäärä laski viidestä yhteen ja Luonnontieteilijöiden viidestä kolmeen. Sen sijaan JYYn vihreät opiskelijat putosi edustajistosta kokonaan. Edellisissä vaaleissa vihreät sai viisi paikkaa. Myös uutena ryhmänä edustajistoon pyrkinyt Jyväskylän yliopiston anarko-monarkistinen ananasliitto jäi ilman edustajaa. SUURIMMAN henkilökohtaisen äänisaaliin sai Alvarin unionin Siiri Kettunen, jonka henkilökohtainen äärimäärä oli 109. Toiseksi eniten ääniä sai PD:n Inka Kauppinen, jonka äänimäärä oli 96. Äänestysprosentti oli 20,48. Into siis laski viime vaaleista reilut viisi prosenttiyksikköä. ”Suuri pettymys”, keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Akseli Immonen sanoo. ”Tulos kertoo, että JYY:n pitäisi olla paremmin esillä ja viestiä, mikä edustajisto on ja mitä se tekee.” Edustajistovaalit käytiin loka-marraskuussa myös kymmenessä muussa ylioppilaskunnassa. JYY:n tulos oli Suomen heikoin. Toiseksi vähiten äänestettiin Taideyliopistossa, jossa äänestysprosentti oli 20,87. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli 29,1 eli äänestysaktiivisuus pysyi vuoden 2021 tasolla. JYY:n edustajistovaalit järjestetään joka toinen syksy. Vaaleissa läsnä olevaksi ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet eli opiskelijat valitsevat 41 jäsentä ylioppilaskunnan korkeinta valtaa käyttävään elimeen. Edustajisto päättää muun muassa JYY:n säännöistä, jäsenmaksusta, taloudesta ja rakentamisesta. Se myös valitsee ylioppilaskunnan hallituksen ja keskeiset työntekijät. Tänä vuonna vaalien ennakkoäänestys oli 30.10.–3.11. ja varsinaiset vaalipäivät 7.–8.11. Äänestys sulkeutui viimeisenä vaalipäivänä kello 16. Äänestäminen tapahtui sähköisesti. ? 08 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 MITÄ NYT Vaisu into ? ? ? ? ? ? ? _ _ +6 +3 -2 +1 +1 -4 -5 2023 2021 2019 2017 2015 2013 2011 Äänestysprosentti (%) JYY:n edustajistovaaleissa 10% 20% J YY: n e d u s ta ji s t o vaali en vaa li v al v o j a i se t j ä r j e st ett ii n 8 . m a r r as k uu t a Ilo kiv es s ä .
• 09 Erheellisiä hälytyksiä Kortepohjan aiheettomat palohälytykset ovat maksaneet JYY:lle vuonna 2023 yli 10 000 euroa. 1, 5 PROSENTTIA. Hallitus esittää ensiasunnon ostajia koskevan varainsiirtoverovapauden poistamista. Muutos tulisi voimaan vuoden 2024 alussa. Ensiasunnon ostajan ei ole tarvinnut maksaa varainsiirtoveroa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Asunnon ostajan on muun muassa täytynyt olla kaupantekohetkellä 18–39-vuotias, ja asunnon omistusosuuden vähintään 50 prosenttia. Valtionvarainministeriön mukaan verovapautta sovellettiin noin 23 000 asunto-osakkeen sekä 13 000 asuinkiinteistön kaupassa vuonna 2022. Verovapauden poistaminen kasvattaisi valtion verotuloja 74 miljoonalla eurolla vuositasolla. Samalla hallitus esittää varainsiirtoverotuksen alentamista muun muassa asunto-osakkeiden kohdalla. Niiden verotus laskisi kahdesta prosentista puoleentoista. Ensiasunnon ostajat maksaisivat siis jatkossa saman 1,5 prosenttia varainsiirtoveroa kuin muut. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 lopussa omistusasunnoissa asuvia asuntokuntia oli noin 1,73 miljoonaa eli 61 prosenttia kaikista asuntokunnista. Alle 30-vuotiaiden asuntokunnista 81 prosenttia asui vuokralla. ? N U M ER A A L I 08 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 MITÄ NYT Käryä aiheutti esimerkiksi ruoan valvomatta jättäminen tai likaisen lieden tai uunin käyttö. Ongelma painottui tuolloin Dja E-taloihin, joissa ei ollut liesituuletinta. Vain neljässä tapauksessa 36:sta syy oli muu kuin ruoanlaitto, kuten vikatilanne. Paloasemalla hälytyksiin suhtaudutaan vakavasti, ja paikalle lähetettiin yksi tai useampi yksikkö. Tilanne päätettiin ratkaista vaihtamalla paloilmoitinjärjestelmän asuntolamalli tavallisten kerrostalojen palovaroitinjärjestelmäksi. Vaihtoa ei voi tehdä omavaltaisesti, vaan siihen on saatava lupa kaupungin rakennusvalvonnasta. D-talon peruskorjaus valmistui 2021 ja E-talon 2022. Rakennuslupakäsittelyn yhteydessä talot muutettiin asuntoloista asuinrakennuksiksi ja paloilmaisimien hätäkeskusyhteydestä luovuttiin. Muutos ei aiheuttanut lisäkuluja, sanoo kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen JYY:n liiketoimintakokonaisuus Soihdusta. Dja E-taloissa on nyt laitteisto, josta mahdollinen hälytys lähtee pelastuslaitoksen sijaan huollon päivystykseen. Asukkailla on myös kerroskohtainen nappi, josta hälytyksen voi vaimentaa muutamiksi minuuteiksi kerrallaan turhan hälytyksen sattuessa. Taloista ei enää tule pelastuslaitoksen käyntimaksuja. KUTEN AIEMMIN, myös vuonna 2023 A-C-talojen erheellisten hälytysten suurin syy on ruoanlaitto. Talojen uusittu ilmanvaihto auttaa Moilasen mukaan jonkin verran, mutta ilmaisimet ovat herkkiä. ”Osittain taustalla lienee myös sitä, että asukkaat eivät aina käytä liesituulettimia ruokaa tehdessä.” Moilasen mukaan joitakin yksittäisiä tapauksia on tulkittu sen verran piittaamattomiksi, että turhasta hälytyksestä on laskutettu asukasta esimerkiksi silloin, jos ruoka on jätetty valvomatta uuniin palamaan. A-C-talojen paloilmaisinlaitteisto aiotaan muuttaa vuonna 2024 vastaaviksi kuin D-E-taloissa, eli asuntoloista asuinrakennuksiksi, jolloin paloilmaisimien hätäkeskusyhteys katkaistaan. Muutos kustantaa noin 15 000 euroa. Moilanen arvioi, että sama summa säästetään arviolta noin vuodessa, kun turhat hälytykset loppuvat. ? K ortepohjan erheelliset palohälytykset ovat maksaneet Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalle vuonna 2023 yli 10 000 euroa. Hälytysten lähteenä ovat vuosina 1968–1972 rakennetut tornitalot A-C. Lokakuun loppuun mennessä hälytyksiä oli tullut kalenterivuoden aikana noin kaksikymmentä. Erheellisen palohälytyksen kustannus on 635 euroa kappaleelta. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI uutisoi erheellisistä palohälytyksistä Kortepohjassa edellisen kerran elokuussa 2019. Pelastuslaitoksen autot kurvasivat ylioppilaskylään jopa viikoittain. Tuolloin hälytyksen lähteinä olivat talot A:sta E:hen. Ne oli rakennusvaiheessa määritelty asuntoloiksi. Asuntoloissa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, josta hälytys lähtee hätäkeskukseen. Kun juttu julkaistiin, erheellisiä hälytyksiä oli ollut viimeisen 12 kuukauden aikana 36. Se tarkoitti yli 20 000 euron lisälaskua kylän ylläpitokuluihin. Suurin syy hälytyksiin oli ruoanlaitto. Teksti Oona Komonen Pitkäaikaisimmat presidentit Suomessa 1 . Presidentti-kahvi. Kahvia on valmistettu vuodesta 1929 lähtien, jolloin se lanseerattiin nimellä Presidentin sekoitus. Nimi muuttui muotoon Presidentti vuonna 1994. 2 . Urho Keikkonen. Suomen tasavallan presidenttinä vuodesta 1956 vuoteen 1982. ? _ Äänestysprosentti (%) JYY:n edustajistovaaleissa J YY: n e d u s ta ji s t o vaali en vaa li v al v o j a i se t j ä r j e st ett ii n 8 . m a r r as k uu t a Ilo kiv es s ä .
• LYHÄRIT Yliopisto selkeytti tunnusten vaihtoa TEKSTI: OONA KOMONEN. KUVITUS: IRINA HASALA J yväskylän yliopisto päivitti käyttäjätunnuksen vaihtamista koskevat periaatteensa ja julkaisi marraskuussa verkkosivuillaan ohjeistuksen siitä, miten tunnuksen voi vaihtaa. Muutos on suuri, sillä yliopistolla ei ollut ennen marraskuuta selkeää käytäntöä siitä, miten tunnuksia vaihdetaan, eikä mahdollisuudesta tiedotettu. Yliopiston käyttäjätunnus on henkilökohtainen tunnus, jonka saa yliopistoon tullessa. Tunnuksella kirjaudutaan yliopiston järjestelmiin. Jyväskylän ylioppilaslehti kertoi tunnusvaihdosta edellisen kerran vuonna 2020. Tuolloin vaihtoa oli pyytänyt noin 20 henkilöä. Vaikka tunnuksen vaihtaminen oli mahdollista, siihen ei mielellään ryhdytty. Yliopiston digipalveluiden mukaan vaihtaminen oli vaikeaa, sillä tunnus on käytössä kymmenissä järjestelmissä, ja muutostyö oli aikaa vievää käsityötä. Vaarana myös oli, että käyttäjän tietoja katoaa tai järjestelmät eivät toimi. Teknis-toiminnalliset vaikeudet ja rajoitteet ovat edelleen samat kuin 2020, sanoo yliopiston tietotekniikkapalveluiden päällikkö Miska Sulander. Riippuen käytössä olevista palveluista on muutostyö pieni tai suuri. Ensin on selvitettävä kaikki vaihtoa pyytävän henkilön käytössä olevat palvelut, ja sen perusteella vaihtamiseen liittyvät muutostyöt. Ne taas edellyttävät useiden asiantuntijoiden samaan aikaan tehtäviä palvelutai järjestelmämuutoksia. ”Vaihtoon liittyy pienehkö riski, että kaikkeen tunnukseen sidottuun tietoon jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 11 Emme lähde! 10 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 ei muutoksen jälkeen ole pääsyä.” Tunnusta voidaan esimerkiksi käyttää ainoana tunnisteena HAKA-palveluissa, jotka eivät ole Jyväskylän yliopiston hallinnoimia. Vaikeasta ja aikaa vievästä työstä huolimatta vaihtoja on tehty. Yliopiston mukaan vaihtoa voi pyytää esimerkiksi silloin, jos tunnus on loukkaava, tai käyttäjä on korjannut sukupuoltaan ja tunnuksesta käy ilmi suoraan tai välillisesti entinen sukupuoli. Tunnusta ei kuitenkaan vaihdeta, jos pyyntö perustuu ainoastaan käyttäjän mieltymyksiin. Yliopisto otti käyttöön uuden identiteetinhallintajärjestelmän vuonna 2018, jolla vaihtotarvetta on pyritty ennalta vähentämään, Sulander sanoo. Järjestelmä ei valitse henkilölle automaattisesti käytettävää tunnusta, vaan hän voi valita sen itse listalta kuten matkapuhelinliittymälle valitaan puhelinnumero. VAIHTAMISMAHDOLLISUUDESTA ei ole aiemmin tiedotettu pyyntöjen vähäisen määrän takia, Sulander sanoo. Vaihtamista pyytää hänen arvionsa mukaan vuodessa yhdestä kahteen henkilöä. Aiemmin vaihtopyyntöjä ja niihin liittyviä muutoksia on käsitelty ja tehty ajankohdasta riippumatta yksitellen. Jatkossa vaihtoja tehdään vuodessa kahdesti: kesällä ja vuodenvaihteessa. ”Keskittämällä vaihdot hiljaisimpiin vuodenaikoihin, työt voidaan tehdä silloin, kun muutoksista ja niihin liittyvästä valmistelusta ei aiheudu muuhun toimintaan niin merkittävää vaikutusta.” Keskittäminen tarkoittaa myös, että seuraavassa mahdollisessa vaihtoajankohdassa käsiteltävät pyynnöt tulee jättää jatkossa tiettyyn määräaikaan mennessä. Sen jälkeen pyynnöt käsittelee yliopiston digija lakipalvelut. Ellei tunnuksen vaihtoa myönnetä, sitä pyytänyt saa kirjallisen perustellun päätöksen, josta voi valittaa hallinto-oikeuteen. ? Viides tinkinyt perustarpeistaan TEKSTI: OONA KOMONEN. KUVITUS: PIXABAY / OONA KOMONEN J oka viides aikuinen on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lokakuussa julkaisemasta tutkimuskyselystä. Vuoden 2020 kyselyyn verrattuna toimeentulon vaikeudet ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Taustalla ovat esimerkiksi koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja hintojen nousu. Toimeentulon vaikeudet olivat kaikista yleisimpiä nuoremmissa ikäryhmissä. 20–39-vuotiaista miehistä 26 prosenttia ja naisista 33 prosenttia kertoi joutuneensa tinkimään perustarpeistaan rahanpuutteen takia. Sen sijaan 75 vuotta täyttäneistä naisista ja miehistä toimeentulon vaikeuksista kertoi alle kymmenen prosenttia. THL:n johtavan tutkijan Laura Kestilän mukaan yksi selitys nuorten aikuisten heikommalle tilanteelle voi olla heidän epävarmempi tilanteensa työmarkkinoilla. ”Elämäntilanteet vaihtelevat usein nopeasti, ja nuorilla aikuisilla saattaa olla keskimäärin vähemmän taloudellista puskuria selvitä erilaisten kriisien vaikutuksista ja yllättävistä menoista”, Kestilä sanoo tiedotteessa. THL:n Terve Suomi -väestöntutkimus toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Kyselyyn vastasi 28 000 Suomessa asuvaa 20 vuotta täyttänyttä. Tuloksissa ei Kestilän mukaan vielä täysin näy lainakorkojen nousun vaikutus, joka todennäköisesti on vaikeuttanutta toimeentuloa entisestään. ? POSTIA JYLKKÄRILLE Ihan ilman aloitteita Lehdessänne 5/23 oli erittäin mielenkiintoinen artikkeli ylioppilaskunnalle tehdyistä aloitteista. Minulla oli kunnia toimia JYY:n hallituksessa sosiaalivaliokunnasta vastaavana 70-luvun alkupuolella. Minun ja valiokunnan paras saavutus taisi olla se, että saimme järjestettyä Kortepohjan yo-kylään kondomiautomaatit. Ilman sen kummempia rutinoita. Avajaisia emme pitäneet tarpeellisena. Hienoja aikoja. Yrjö Eronen, YM 1974 ?
• LYHÄRIT 11 LÄ HT Ö G ra fi ik ka O o na K o m o ne n / E ur o st ud en t/ O K M 2 2 S uomalaisopiskelijoiden kansainvälinen vaihto-opiskelu on ollut poliittinen tavoite 1980-luvun lopun kansainvälistymissuunnitelmasta lähtien. Suomesta ulkomaille lähtevien korkeakouluopiskelijoiden määrät olivat nousussa aina vuoteen 2016 asti. Sen jälkeen lähtijöiden määrät ovat laskeneet. Erityisen jyrkkää lasku oli pandemian alkuvuosina aikana. Vuonna 2022 lähtijöiden määrä kasvoi hieman. Vuonna 2020 julkaistun Eurostudent-selvityksen mukaan suomalaisille korkeakouluopiskelijoille suurin este ulkomaille lähdölle oli taloudelliset syyt. Erossa olo perheestä oli merkittävä syy lähes puolelle. Tutkimuksen kohdeperusjoukkoon kuuluivat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen syyslukukaudella 2018 läsnäolleet perustutkinto-opiskelijat. Mikä saa toisen lähtemään vaihtoon ja toisen ei? Lue sivulta 12 alkaen. ? Emme lähde! OPISKELIJAVAIHTOON EI LÄHTEVIEN/EI LÄHTENEIDEN KOKEMUKSET ULKOMAANJAKSOJA VAIKEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ (1–5 KESKIARVON SUHTEEN LASKEVASSA JÄRJESTYKSESSÄ) 10 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 POSTIA JYLKKÄRILLE Ihan ilman aloitteita Lehdessänne 5/23 oli erittäin mielenkiintoinen artikkeli ylioppilaskunnalle tehdyistä aloitteista. Minulla oli kunnia toimia JYY:n hallituksessa sosiaalivaliokunnasta vastaavana 70-luvun alkupuolella. Minun ja valiokunnan paras saavutus taisi olla se, että saimme järjestettyä Kortepohjan yo-kylään kondomiautomaatit. Ilman sen kummempia rutinoita. Avajaisia emme pitäneet tarpeellisena. Hienoja aikoja. Yrjö Eronen, YM 1974 ? Taloudelliset kustannukset Erossa olo perheestä Vähäinen hyöty opinnoille Motivaation puute Erossa olo ystävistä Vaikeus sisällyttää opintoja tutkintoon Työpaikan menettäminen Vaikeus sisällyttää opintosuorituksia Riittämätön kielen taito Korkeakoulun antama puutteellinen tieto Rajoitukset liikkuvuusohjelmiin pääsyssä Maahantulosäädökset Terveydentila 10 20 30 40 50 60 70 80 90 10 EI VAIKUTA LAINKAAN 2 3 4 VAIKUTTAA ERITTÄIN PALJON
• K iinnostavat kurssit ja kulttuuri, joka ei ole liian kaukana suomalaisesta. Ne olivat tärkeimmät kriteerit, kun Johanna Rytkönen mietti vaihto-opiskelukohdetta. Rytkönen opiskelee kolmatta vuotta yleistä kasvatustiedettä ja aikuiskasvatustiedettä Jyväskylän yliopistossa. Keväällä 2023 hän oli viiden kuukauden pituisessa vaihdossa Alankomaiden Nijmegenissä. Kaupunki sijaitsee Saksan rajan lähellä. Asukkaita on vajaat 180 000. Nijmegen oli Rytkösen ensisijainen toive. Muita olivat toinen hollantilaiskaupunki ja Norja. Kursseista löytyi ennakkoon tietoa Radboudin yliopiston verkkosivuilta. Rytkönen opiskeli enimmäkseen sukupuolentutkimusta. Pedagogisten opintojen aiheena oli esimerkiksi lahjakkaat lapset. Tieto kulki ennen vaihtoa kohdemaan yliopiston, Suomen ja Erasmus-vaihdosta vastaavien välillä. Ainoa huoli oli asunto. Alankomaissa on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista, ja tilannetta on kuvattu maassa jopa kriisiksi. Radboudin yliopisto tarjosi asuntoja vaihtoon tuleville, mutta Rytkönen tiesi, ettei niitä riitä kaikille. Asunto löytyi vasta pari viikkoa ennen lähtöä. S uomalaiset korkeakouluopiskelijat eivät lähde ulkomaille yhtä innokkaasti kuin viitisen vuotta sitten. Vielä vuonna 2016 ulkomaille suuntasi vähintään kolmeksi kuukaudeksi 10 443 korkeakouluopiskelijaa. Heistä reilu 5 300 opiskeli yliopistossa ja noin 5 100 ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2022 ulkomaille lähti vain 6 207 opiskelijaa. Eniten on laskenut ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä. Heitä lähti vain 2 070. Myös lyhytkestoisten eli alle kolmen kuukauden ulkomaanjaksojen määrä on vähentynyt. Ilmiö näkyy myös esimerkiksi Jyväskylän vaihto-opiskelutilastoissa. Vuonna 2013 Jyväskylän yliopistosta vaihtoon lähti 153 opiskelijaa. Siitä määrä kasvoi. Huippuvuosi oli 2017. Vaihtoon lähti 565. Seuraavana vuonna into kuitenkin laski. Vuonna 2019 luku oli 473. Koronapandemia aiheutti sekä valtakun13 MAAILMALLE MATKANNEET 12 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 OPISKELIJAVAIHTOJEN MÄÄRÄ ON LASKENUT. MIKÄ VAIKUTTAA PÄÄTÖKSEEN LÄHTEÄ? TEKSTI Katariina Henttonen GRAFIIKKA Oona Komonen Suhteutettuna opiskelijamääriin, vuonna 2022 Jyväskylän yliopistosta lähti vaihtoon reilut 3 prosenttia opiskelijoista. HE VAT LÄHTENEET
• 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 4 000 3 000 2 000 1 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Ulkomaanjaksot (enintään 3 kk) Suomesta 2015–2022 Ulkomaanjaksot (vähintään 3 kk) Suomesta 2012–2022 Ammattikorkeakoulut Yliopistot Lähde: Opetushallitus 2023 nalliseen että Jyväskylän tilastoon kuopan. Vuonna 2022 vaihtoon lähtijöiden määrä kasvoi. Jyväskylässä luku oli 436 opiskelijaa eli noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin 2019. Virus on kuitenkin vain yksi tekijä. Vaihtoon lähteneiden osuus on laskenut jo ennen koronaa. Kansallisesti vuosien 2016 ja 2019 välillä vaihdot vähenivät 25 prosentilla. S aksa oli vuonna 2022 suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden suosikkivaihtokohde. Se on ollut myös suosituin maa Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden keskuudessa vuosina 2013–2022. Tuona aikana Saksaan on lähtenyt 371 opiskelijaa. Yksi Saksassa vaihdossa olleista on tietojärjestelmätieteen maisteriopiskelija Topi Kanninen. Hän oli Hampurissa Erasmus-ohjelman kautta neljä kuukautta, huhtikuusta heinäkuuhun 2023. Saksa valikoitui esimerkiksi kielitaidon takia. Hampuri oli ainoa kohdetoive. ”Kuulin kaupungista paljon kehuja. Äitini on saksanopettaja ja asunut ja vieraillut useasti Hampurissa.” Aiemmin Kanninen harkitsi myös Saksan Nordrhein-Westfalenissa sijaitsevaa Duisburg-Essenin yliopistoa, joka on myös it-tiedekunnan Erasmus-kohde, mutta jätti sen lopulta pois. Saksan yliopistojen lukukausija kurssijärjestelmä eroaa hieman Suomesta. Kursseilla opiskellaan ensin neljän kuukauden ajan sekä luennoilla että harjoitusryhmissä eli demoissa. Sen jälkeen on kahden kuukauden tenttikausi, jonka aikana moni myös lomailee. ”Saman kurssin tekeminen pitkään kysyy jännettä. Asiaa tulee paljon ja teoriassa mennään syvään päätyyn.” Kannisella ei ollut paineita saada vaihtoyliopistosta kurssisuorituksia, sillä hän teki opintoja samalla Suomeen. ”Demot olivat kiinnostavia. Opin parhaiten tekemisen kautta.” J yväskylän yliopisto-opiskelijoiden toiseksi suosituin kohdemaa vuosina 2013–2022 oli Espanja. Kymmenen kärjessä oli muitakin Euroopan maita, kuten Alankomaat, Britannia, Itävalta, Ruotsi, Ranska ja Italia. Suosiota selittävät esimerkiksi lyhyt etäisyys Suomesta, valinnanvara oppilaitoksissa sekä EU-maihin keskittyvä Erasmus-vaihto-ohjelma. Euroopan ulkopuolisista kohteista suosituin oli Yhdysvallat. Kymmenen kärkeen ylsi myös Japani. Vaikka esimerkiksi Etelä-Amerikan tai Afrikan maat eivät ole olleet suosituimpia, myös niihin on lähdetty. E lokuussa 2023 neljä Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen opiskelijaa saapui Etelä-Afrikkaan. He viettivät ensin kymmenen päivää Empangenissa ja sen jälkeen noin kolme viikkoa maan hallinnollisessa pääkaupungissa Pretoriassa. Yksi opiskelijoista oli maisteriopiskelija Erika Airaksinen. Kun haku aukesi, hän mietti ensin, voiko lähteä esimerkiksi töiden takia. ”Sitten ajattelin, että se on once in a lifetime -kokemus.” Kuukauden pituisen lyhytvaihdon järjesti Safinet. Airaksinen tutustui Empangenissa UniZulussa eteläafrikkalaiseen musiikkikulttuuriin. Aika yliopistossa jäi kuitenkin harmillisen lyhyeksi, sillä yliopistossa lakkoiltiin. ”Rakennuksia sytytettiin tuleen ja opiskelijat tulivat yliopistoon aseiden kanssa. 13 MAAILMALLE MATKANNEET 12 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 LÄHTENEET
• Meitä suomalaisia ei päästetty sinne. Emme saaneet myöskään liikkua mihinkään yksin, joten olimme jumissa majoituksessa. Aika kävi pitkäksi.” Lopulta lakko päättyi ja Airaksinen opetti muiden suomalaisten kanssa paikallisille esimerkiksi pianon, nokkahuilun ja viulun soittoa. He kävivät myös katsomassa esittäviin taiteisiin erikoistuvan yliopiston opiskelijoiden näytelmän. Pretorian yliopistossa opiskelu oli intensiivisempää. Paikallisten tyypillinen opiskelupäivä saattoi alkaa aamuviideltä ja päättyä iltakahdeksalta. Musiikin opinnot olivat länsimaisempia kuin UniZulussa. Suomalaisopiskelijat kävivät musiikkiteknologian, -psykologian, -kasvatuksen ja -historian kursseilla sekä työpajoissa ja konserteissa. Etelä-Afrikkaan kannattaa Airaksisen mukaan ottaa villasukat. ”Toisinaan oli vain 13 astetta lämpöä eikä taloissa ollut lämmitystä. Sähkökatkoihin kannattaa varautua powerbankeilla.” Mutta vaikka unohtaisi puolet asioista, Airaksisen mukaan pärjää. ”Paikalliset ovat avuliaita.” M iksi into lähteä vaihtoon vähentynyt? Opetushallituksen kansainvälisestä korkeakouluyhteistyöstä vastaava asiantuntija Anni Kallio viittaa vuonna 2022 tehtyyn Eurostudent-selvitykseen, jossa tarkasteltiin muun muassa opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta parissa kymmenessä Euroopan maassa. Selvitys toteutettiin Suomessa ensisijaisesti internet-kyselynä otokseen valikoituneille noin 25 000 korkeakouluopiskelijalle. Eurostudent julkaisee liikkuvuutta tarkastelevan kansainvälisen vertailun raportin kesällä 2024. Selvityksen mukaan suomalaisille korkeakouluopiskelijoille merkittävin este vaihtoon lähdölle on huoli toimeentulosta. Mitä heikommaksi oman taloudellisen tilanteensa kokee, sitä kitsaammin lähtee ulkomaille. Myös elämäntilanne vaikuttaa. ”Moni pohtii esimerkiksi voiko työssäkäyntiä jättää tai voiko olla erossa perheestään vaihto-opiskelun ajan”, Kallio sanoo. Selvityksen mukaan myös osalla heistä, jotka ilmoittivat osaavansa vähintään hyvin vain yhtä kieltä, esteenä oli myös kielitaito. Motivaatiokin vaikuttaa. He, jotka eivät suunnitelleet vaihtoon lähtöä, kokivat selvityksen mukaan, ettei vaihdosta ole omissa opinnoissa hyötyä. A lojen ja tiedekuntien välillä on eroja. Jyväskylän yliopistossa vaihtoon ovat lähteneet etenkin kielten opiskelijat, kauppatieteilijät ja tietojärjestelmätieteilijät. Suhteutettuna tiedekuntien opiskelijamääriin, eniten ulkomaille ovat matkanneet kauppakorkeakoulun opiskelijat. Vuosina 2016–2019 tiedekunnan opiskelijoista vaihtoon lähti viidestä kuuteen prosenttia. Toiseksi eniten vaihtoon on lähdetty humanistis-yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Vähiten puolestaan on lähdetty matemaattis-luonnontieteellisestä. Opetushallituksen Anni Kallion mukaan vaihtoon lähtevien määrään vaikuttaa se, miten korkeakouluissa puhutaan vaihto-opiskelusta ja millaisia toimia korkeakoulut tekevät. ”Jotta liikkuvuus on mahdollista, tutkinnoissa pitäisi olla sisäänrakennettuna ’liikkuvuusikkuna’ eli ajatus siitä, mihin kohtaan kansainvälistymisjakso mahtuu. H y t k I t J s b e E d u p s y S p o r t M a t l u H y t k I t J s b e E d u p s y S p o r t M a t l u 100 20 40 60 80 2013 2022 15 MAAILMALLE MATKANNEET 14 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOP 10 KOHDEMAAT 2013-2022 1. Saksa 2. Espanja 3. Yhdysvallat 4. Alankomaat 5. Britannia 6. Itävalta 7. Ruotsi 8. Ranska 9. Italia Japani TOP 10 ENITEN VAIHTOON ALOITTAIN 2013-2022 1. Kielet 2. Kauppatieteet 3. Tietojärjestelmätiede 4. Yhteiskuntatieteet ja filosofia 5. Psykologia 6. Viestintä 7. Luokanopettaja 8. Liikuntapedagogiikka 9. Tietotekniikka 10. Taloustiede 100 20 40 60 80 (%) VAIHTOON LÄHTENEET SUHTEESSA TIEDEKUNNAN OPISKELIJAMÄÄRÄÄN 2017 (%) VAIHTOON LÄHTENEET SUHTEESSA TIEDEKUNNAN OPISKELIJAMÄÄRÄÄN 2022 5 3 6 4 5 2 4 4 4 4 2 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA KV-VAIHTOON 2013 .. 153 2017 .. 565 2019 .. 473 2020 .. 249* 2022 .. 436 *= Osa ehtinyt lähteä vaihtoon ennen koronaviruksen leviämistä. koronapandemia Ennätysvuosi 2017
• Jos opiskelija suunnittelee vaihtonsa ajoissa ja lähtee tutkintonsa kannalta sopivaan kohteeseen, ei opintojen pitäisi venyä vaihdon takia.” Kallion mielestä kansainvälisestä vaihdosta on hyötyä alalla kuin alalla. Hän sanoo, että mahdollisia taloudellisia esteitä lähdölle voisi ”selättää” siten, että opiskelijat saisivat enemmän tietoa haettavista apurahoista. Muun muassa tätä ehdottivat myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK. Järjestöt julkaisivat lokakuussa ohjelman siitä, miten lisätä korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisiä liikkuvuusjaksoja. K un tarkastelee vaihto-opiskelijoiden osuutta Euroopan eri maissa, Suomi kuuluu opiskelijaliikkuvuuden kärkikastiin. Suomesta vaihtoon lähteneitä on noin 11 prosenttia opiskelijoista. Ennen koronapandemiaa, vuonna 2018 toteutetun ja kaksi vuotta myöhemmin julkaistun Eurostudent-kyselyn 24:n valtion keskiarvo on alle kahdeksan prosenttia. Vähäisintä vaihtoon lähtö on itäisen Euroopan maissa kuten Puolassa, Romaniassa ja Unkarissa. Suomen lisäksi kärjessä ovat Keskija Länsi-Euroopan maat kuten Itävalta, Ranska ja Saksa sekä Pohjoismaat kuten Norja ja Islanti. Oma lukunsa on Luxemburg, jossa jopa yli neljännes korkeakouluopiskelijoista on ilmoittanut osallistuneensa vaihtoon. Kun taas tarkastelee myös muuta kansainvälistä liikkuvuutta kuin vaihtoa, kuten korkeakouluopintojen aikaisia kansainvälisiä harjoitteluja ja kielikursseja, Suomi ei saavuta yhtä korkeaa sijaa. Suomen tulos on alle viidesosa opiskelijoista. Se on selvityksen maiden keskiarvoa korkeampi, mutta jää jälkeen kärjestä. Edellä ovat esimerkiksi Luxemburg, Itävalta, Norja, Alankomaat, Viro ja Malta. Kansainvälisten harjoittelujen vertailussa Suomi puolestaan jää hieman alle eurooppalaisen keskiarvon. Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuuteen vaikuttavat erot esimerkiksi sukupuolen ja perhetaustan perusteella. Eniten kansainvälisestä liikkuvuudesta ovat nauttineet maisterintutkintoa suorittavat nuoret ja lapsettomat naiset, jotka tulevat korkeakoulutetusta perheestä ja hallitsevat useampia kieliä. Ryhmäerot eivät kuitenkaan kerro, mikä todellisuudessa saa yhden opiskelijan lähtemään vaihtoon tai kansainväliseen harjoitteluun ja mikä tekee vastaavan päätöksen toisen kohdalla vähemmän todennäköiseksi. H ampurissa vaihdossa ollut Topi Kanninen paitsi opiskeli myös osallistui vapaa-aikanaan tapahtumiin ja kierteli kaupunkia. Yksi ero suomalaiseen opiskelijaelämään oli ainejärjestöjen puuttuminen. Vaihto-opiskelijoille aktiviteettia järjesti esimerkiksi opiskelijajärjestö ESN. Kanninen osallistui vaihdossa Kööpenhaminan-retkelle, jossa tapasi Saksassa ja Tanskassa olevia vaihto-opiskelijoita. Hän suosittelee kaupunkia kaikille paitsi niille, jotka haluavat keskelle luontoa. Alankomaiden Nijmegenissä vaihdossa olleesta Johanna Rytkösestä puolestaan mieleenpainuvinta oli luonto. ”Kun tulppaanit puhkesivat keväällä kukkaan, kävin pyöräilemässä tulppaanipellolla.” Rytkönen näki Alankomaissa myös villinä eläviä konik-hevosia. ”Kansallispuistossa hevonen söi omenan kädestäni.” ? 15 MAAILMALLE MATKANNEET 14 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA KV-VAIHTOON LÄHTENEIDEN KOHDEMAAT 2013-2022 300
• 16 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 17 KONNEVEDELLÄ RETRII TILLÄ JÄRVEN RANNALLA KONNEVEDELLÄ ON JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIMUSASEMA, JONNE JO YLI TUHAT OPISKELIJAA ON LÄHTENYT YLIOPISTON PIIKKIIN VIIKOKSI KIRJOITTAMAAN TUTKIELMAANSA. TEKSTI: ROOSA TUOVINEN KUVAT: MIKKO KUPARINEN
• 16 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 17 KONNEVEDELLÄ RETRII TILLÄ JÄRVEN RANNALLA KONNEVEDELLÄ ON JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIMUSASEMA, JONNE JO YLI TUHAT OPISKELIJAA ON LÄHTENYT YLIOPISTON PIIKKIIN VIIKOKSI KIRJOITTAMAAN TUTKIELMAANSA. TEKSTI: ROOSA TUOVINEN KUVAT: MIKKO KUPARINEN
• H armaa pakettiauto kulkee läpi kylän. Muuta liikennettä ei juuri näy. Raitilla on koulu, pankki, ruokakauppoja. Pizzeria, rautakauppa, hotelli-ravintola ja kirpputori. Konehalleja ja omakotitaloja. Kantatie 69:ltä auto kääntyy oikealle. Ikkunasta näkyy lähinnä metsää ja peltoa. Sillan yli ja risteyksestä vasemmalle. Tienvarsikyltissä lukee tutkimusasema. Puiden takaa avautuu parkkipaikka, jota ympäröivät punaiseksi maalatut puurakennukset. Yhden seinässä lukee suurin valkoisin kirjaimin JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. On maanantaiaamu, 16. lokakuuta. Venla Borg on saapunut Jyväskylästä Konneveden tutkimusasemalle. Autolla noin 70 kilometrin matkaan kului tunti. Borg opiskelee viidettä vuotta akvaattisia tieteitä eli vesistötieteitä bioja ympäristötieteiden laitoksella. Konnevedellä hän aikoo kirjoittaa maisterintutkielmaansa. Aseman päärakennuksessa on pitkä punatiiliseinäinen käytävä. Tuulikaapissa on täytetty ilves. Ruskeita ovia on monta. Useimpien takana on työhuoneita. Ilmoitustauluihin on kiinnitetty aseman tutkimusprojekteista ja luontoilloista kertovia kellastuneita lehtileikkeitä. Moni niistä on 2000-luvun alusta. Borg ilmoittautuu kansliassa aseman sihteerille ja saa avainkortin. Kortissa lukee huoneen numero, 8A. T utkimusasema perustettiin neljäkymmentä vuotta sitten. Jyväskylän yliopiston biologian laitos eli nykyinen bioja ympäristötieteiden laitos oli suunnitellut sitä reilut kymmenen vuotta. Laitos tarvitsi tiloja opetukseen ja tutkimukseen, jonka tekeminen ei kaupunkikampuksella onnistunut. Alun perin asemaa kaavailtiin toimintansa lopettaneen emäntäkoulun tiloihin Pihtiputaalle. Sinne olisi kuitenkin ollut Jyväskylästä lähes kahden tunnin ajomatka. Seuraava vaihtoehto oli Konnevedellä toiminut vanha koulu. Sen muuttaminen tutkimusasemakäyttöön olisi ollut vaikeaa. Kolmas ehdotus oli Konnevesi-järven ja Siikakosken rannalla sijaitseva viiden hehtaarin pientila. Sijainti oli hyvä. Nykyään 2 600 asukkaan Konneveden kunta oli ostanut tilan kolmelta noin 90-vuotiaalta sisarukselta, joista viimeinen asui kissoineen pihapiirin mummonmökissä. Tutkimusaseman johtajaksi valittiin dosentti Jussi Viitala, joka oli myös yksi aseman perustajista. Hänen jälkeensä vuosiksi 2005–2021 johtoon nousi, Viitalan aikaan asemanhoitajana toiminut, professori Hannu Ylönen. Nykyinen johtaja on professori Jouni Taskinen. Asemalla järjestetään yliopiston kenttäkursseja, kuten loisja vesikasvikursseja. Lisäksi pidetään muun muassa kansallisia ja kansainvälisiä seminaareja ja symposiumeja. Kesäisin perinteenä on järjestää avoin luontoilta, jossa vastataan yleisön esittämiin luontokysymyksiin. B org laskee laukut huoneensa lattialle. Tutkielmantekijät majoittuvat soluhuoneissa. Jokainen saa oman. Turkoosia tehosteseinää lukuun ottamatta sisustuksella ei ole juuri revitelty. Kaikki tarpeellinen kuitenkin löytyy: kaksi yhden hengen sänkyä, vaatekaappi, työpöytä ja -tuoli sekä pöytälamppu. Lisäksi on keittonurkkaus, jossa on mikro, kahvinja vedenkeittimet, leivänpaahdin, jääkaappi ja pieni hella. Sängylle on viikattu lakanat ja pyyhe. Omien petivaatteiden ja pyyhkeiden tuominen asemalle on kielletty. Tuholaiset voisivat vaarantaa asemalla tehtävän tutkimuksen. Asemalla mahtuu majoittumaan 66 henkilöä. SoluKONNEVEDEN TUTKIMUSASEMA KONNEVEDEN TAAJAMA-ALUE JYVÄSKYLÄ Open Street Map. Oona Komonen/Jylkkäri 19 KONNEVEDELLÄ 18 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23
• huoneiden lisäksi on kaksi erillistaloa, mummonmökki ja Pomola. Borg pukee villasukat ja vaihtaa lenkkarit kumisaappaisiin. Ne ovat mukana aina, vaikka ei sataisi. ”Saappaissa on mukava löntystellä.” Hän ottaa mukaansa kannettavan tietokoneen, hiiren, vesipullon ja kaksi kirjaa. Suuntana on työhuone. Borgin maisterintutkielma käsittelee muikun lisääntymistä Säkylän Pyhäjärvessä. Hän teki kenttätutkimuksia syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Konnevedellä Borgin tarkoitus on kirjoittaa tuloksia puhtaaksi. Myös tulosten tarkasteltu ja päätelmät ovat vielä kesken. Tarkkaa aikataulua ei ole. Tavoite on vain edistää tutkielmaa. ”Kirjoitan, kun siltä tuntuu, ja pidän tauon, jos kirjoittaminen ei lähde.” Tutkielman on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Sitä varten Borg haki yliopistolta Konnevesi-apurahaa, joka kattaa hänelle viiden päivän majoituksen ja ruokailut tutkimusasemalla. Y liopisto on myöntänyt Konnevesi-apurahaa syksystä 1993 alkaen. Vuonna 2000 apurahan määrä oli 650 markkaa. Nykyisin se on 260 euroa. Apuraha on haettavissa ympäri vuoden ja sitä voivat hakea tiedekunnasta riippumatta kaikki Jyväskylän yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneet opiskelijat, joille ei ole aiemmin myönnetty apurahaa. Hakuun tarvitaan myös tutkielmanohjaajan puoltolausunto. Myöntämisestä päättää rehtori. Keskimäärin apuraha myönnetään vuosittain noin viidellekymmenelle opiskelijalle. Vuosikohtaista rajaa ei kuitenkaan ole määritelty. Suurin osa apurahan saajista on humanistis-yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Tutkimusasemalle ei pääse julkisilla, mutta Jyväskylästä kulkee linja-auto Konneveden taajamaan, josta aseman päivystäjä tulee pyydettäessä noutamaan. Kyyti sisältyy apurahaan. 60 80 40 20 KONNEVESI-APURAHAT Myönnetyt yht. käytetyt 2 1 6 2 2 2 2 1 7 2 1 8 2 1 9 2 2 2 2 1 Korona-aikana aseman käyttöä rajoitettiin. 19 KONNEVEDELLÄ 18 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 '' KIRJOITAN, KUN SILTÄ TUNTUU, JA PIDÄN TAUON, JOS EI LÄHDE.
• Borg haki apurahaa tutkielmanohjaajansa ehdotuksesta. ”Ohjaaja sanoi, että Konnevedelle vaan. Siellä ei tarvitse huolehtia muusta kuin siitä, että laittaa illalla saunan lämpiämään.” Hän teki hakemuksen lokakuun alussa, ja yliopisto antoi myöntöpäätöksen seuraavana päivänä. Borg halusi Konnevedelle mahdollisimman pian, sillä opinnoissa oli sopiva väli graduretriitille. Aseman varauskalenterissa ei kuitenkaan ollut lähiviikkojen aikana kokonaista viikkoa vapaana, joten piti varata viisi päivää kahdessa osassa: keskiviikosta perjantaihin ja maanantaista tiistaihin. Asemalla voi majoittua myös viikonloppuisin, mutta silloin keittiö on suljettu. Siksi Borg halusi käydä välissä kotona. Hän ei ole Konnevedellä ensimmäistä kertaa. Bioja ympäristötieteiden opiskelijoille paikka tulee tutuksi heti opintojen alussa, kun tuutorit ja laitoksen henkilökunta tuovat heidät asemalle viettämään ”lentävää lähtöä”. ”Vietetään täällä pari päivää. Tutustutaan alaan ja toisiimme. On fuksikaste ja sellaista.” Borg on osallistunut myös asemalla järjestetyille kenttäkursseille, ja vieraillut siellä toimiessaan tutkimusavustajana. Silloin Konnevedellä tehtiin siikakalojen poikaspyyntejä. T yöhuone on tiskipöydästä ja useista erilaisista hanoista päätellen vanha laboratorio. Borg riisuu kumisaappaansa työpöydän viereen ja kaivaa kangaskassistaan kannettavan tietokoneen. Hän valitsee työtuolin, jossa on mukavin selkänoja, istuu alas ja alkaa lukea tutkimusartikkelia. Ilmastointi humisee. Muuten on hiljaista. Tietokoneen ruudulla on auki useita välilehtiä, tutkielmatiedosto, artikkeleita, muistiinpanoja. Borg hyppii niiden välillä. Välillä hän rullaa sivua hitaasti alaspäin. Sitten taas kirjoittaa. Puoli kahdeltatoista on lounas. Ruokaa on tarjolla kolmesti päivässä: aamupala 21 KONNEVEDELLÄ 20 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 ? (Vas. ylh.) Konneveden tutkimusasemalla viljellään uhanalaisia raakkuja eli jokihelmisimpukoita, sanoo suojelututkimuksen tekninen avustaja Henri Nummela. (Vas. kesk.) Venla Borg (vas.) ja Ripsa Soininen. (Vas. alh.) Saana Tepsa (vas.), Ripsa Soininen, Henri Nummela, Helinä Nisu, Carita Rantamo, Heidi Kunttu ja Venla Borg.
• kello 8–9 aikaan, lounas 11.30–12.30 ja iltapala 17 jälkeen. Jos majoittujia on alle 20, iltapala on omatoiminen. Borg jättää tavaransa työhuoneeseen. ”Täällä ei tarvitse pelätä, että joku veisi ne.” Ruokalassa on muutaman ihmisen jono. Tarjolla on kanakeittoa ja kasvisvaihtoehto. Lisukkeeksi on salaattia ja leipää. Ruokailut ovat yksiä harvoista hetkistä, jolloin asemalla törmää muihin ihmisiin. Muuten kaikki tuntuvat viihtyvän omissa touhuissaan. Borgia se miellyttää. ”Yliopistolla opiskellessa tulee aina joku tuttu vastaan ja jään suustani kiinni. Täältä häiriötekijät puuttuvat. Lounaalla voi sitten jubailla, ja sen jälkeen pääsee taas keskittymään omiin juttuihin.” Borg liittyy muiden seuraan. Paikalla on kuusi aseman henkilökunnan jäsentä ja tutkijaa. Suurin osa on Borgille tuttuja – jopa opiskelukavereita, jotka työskentelevät aseman tutkimusprojekteissa. Pöydässä vaihdetaan kuulumisia ja kehutaan ruokaa. ”En tiedä, onko täällä aina nälkä, vai miksi kaikki maistuu niin hyvältä”, Borg nauraa. Keittiön kaksi emäntää valmistavat ruoat itse. Edellisviikolla lounaaksi tarjottiin riistakäristystä ja perunamuusia, uunipaprikoita, silakkapihvejä ja paneroitua broileria. Ja mikä parasta, lounaaseen kuuluu jälkiruoka. Nyt tarjolla on dallaspullaa. V iime vuosina tutkimusasema on tullut tunnetuksi erityisesti raakkujen eli jokihelmisimpukoiden suojelututkimuksesta. Aseman rantaan vuonna 1998 valmistuneessa, Suomen ensimmäisessä kokeellisen ekologian tutkimushallissa kasvatetaan uhanalaisia raakkuja, joiden poikaset viedään luontoon raakkukannan elvyttämiseksi. Kuusivuotinen LIFE Revives -projekti alkoi syksyllä 2021. Asema kuuluu Suomen yliopistojen RESTAT-asemaverkkoon, minkä takia siellä tehdään myös verkoston yhteisiä tutkimuksia, kuten lepakkoseurantaa ja punk21 KONNEVEDELLÄ 20 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23
• 23 22 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 KONNEVEDELLÄ
• järjestötilassa, keskittyminen herpaantuu helposti. Kotona puolestaan mieleen pälkähtää usein opiskelun sijaan muuta tekemistä, ruoanlaittoa ja siivoamista. ”Luonnolla on rauhoittava vaikutus. Aika hidastuu. Täällä ei ole kellään kiire ja siitä tulee rennompi olo.” ”Eikä täällä oikein voi muuta kuin kirjoittaa.” Aseman nurkalta lähtee luontopolku, eikä Etelä-Konneveden kansallispuistoonkaan ole pitkä matka. Asemalta voi lainata polkupyöriä ja talvisin lumikenkiä ja retkisuksia. Jos näytön tuijottaminen alkaa nyppiä, Borg lähtee ulos. Aurinkoisina päivinä yksi suosikkipaikoista on aseman laituri. Veden liikettä katsellessa ajatukset nollautuvat. Talvisin tutkimusasemalla voi pulahtaa avantoon. Ruokasalissa voi laulaa karaokea ja soittaa kitaraa tai pianoa. Monelle viikko Konnevedellä on myös pieni loma. T iistai-iltana 17. lokakuuta Borg palaa kaupunkiin. Maalaismaisemat vaihtuvat Kortepohjan betoniviidakkoon. ”Ottaisin uusiksi, jos vaan voisin.” Konnevedellä tutkielman työstämiseen syntyi päivärytmi. ”Kukaan ei hengittänyt niskaan tai käskenyt tekemään mitään, mutta ruokailujen takia rytmi syntyi kuin itsestään. Heräsin, söin, kirjoitin, söin, kirjoitin, söin…” Rytmin sotki ainoastaan kotona välissä vietetty viikonloppu. Jos olisi mahdollista, Borg valitsisi mieluummin yhtäjaksoisen viikon. Toisaalta kaksiosaisuuskaan ei haitannut. ”Pääasia, että pääsin sinne.” ? Jutussa on käytetty lähteenä myös Mari Heikkilän toimittamaa teosta Sattumaa, haperotatteja ja keltainen syklotroni – Aikalaistarinoita Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotiselta taipaleelta (2015). Lisäksi on haastateltu tutkimusaseman johtajaa Jouni Taskista ja aseman sihteeriä Tarja Hultia. kitutkimusta. Lisäksi tutkitaan lintuja. Aiemmin on tehty myös muun muassa myyräja kalatutkimusta. Tutkimushallin lisäksi aseman rannassa on saunarakennus, kota ja laituri. Aseman pihapiirissä on päärakennus ja U-kirjaimen muotoinen rakennus, jossa on aseman teknisen henkilöstön ja johtajan työhuoneet, ruokasali, majoitustiloja ja sauna. Päärakennuksen takana on verstas. L ounaan jälkeen Borg tekee järjestötehtäviä. Hän on Jyväskylän korkeakouluopiskelijoiden kalastusseura Kala ja Kulaus ry:n puheenjohtaja. Vuonna 1998 perustettu yhdistys järjestää muun muassa kalastustapahtumia, koulutuksia ja illanviettoja. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli aikanaan Jouni Taskinen eli Konneveden tutkimusaseman nykyinen johtaja. Kun järjestötehtävät on hoidettu, Borg jatkaa tutkielman tekoa. Kahdelta on kahvitauko. Sen jälkeen hän kirjoittaa. Toinen kahvitauko on puoli viideltä, jonka jälkeen kirjoittaminen jatkuu jälleen. Viiden jälkeen Borg hakee ruokasalin kylmäkaapista iltapalaa. Pinaattikeittolautanen, karjalanpiirakka ja kananmuna on aseteltu nätisti tarjottimelle. Päällä on kelmu ja muistilappu, johon on kirjoitettu kuulakärkikynällä Venla :). Ruokailun jälkeen Borg hakee sylillisen halkoja, ja laittaa puusaunan lämpiämään. Löylyt ovat napakat. Saunan jälkeen hän kirjoittaa vielä hetken. Ennen nukkumaanmenoa Borg kuuntelee musiikkia ja katsoo YouTube-videoita. Valot sammuvat vartin yli kymmenen. T utkielmantekijöitä Konnevedelle houkuttelevat arjesta irtautuminen ja maaseudun rauha, uskoo yliopiston Konnevesi-apurahapäätöksiä valmisteleva Tuula Maijanen. Perusteluita apurahan hakemiselle ei kuitenkaan kysytä. Venla Borgin mielestä tutkielman tekoon on helpompi keskittyä luonnon keskellä kuin kaupungissa. Hälyisässä ympäristössä, kuten kirjastossa tai aine'' KUKAAN EI HENGITTÄNYT NISKAAN TAI KÄSKENYT TEKEMÄÄN MITÄÄN. HERÄSIN, SÖIN, KIRJOITIN, SÖIN, KIRJOITIN... 23 22 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 KONNEVEDELLÄ
• 24 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 25 FILMILLE FILMIN VIEHÄTYS Teksti ROOSA TUOVINEN Henkilökuvat JENNI SUUTARI (Runo), ROOSA TUOVINEN (Tuisku, Iida, Aleksi)
• 24 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 25 FILMILLE FILMIKUVAAMISEN SUOSIO ON KASVANUT ERITYISESTI VIIME VUOSINA. SYYNÄ ON ETENKIN KORONAPANDEMIAN AIKANA NOUSSUT INTO KÄSILLÄ TEKEMISEEN. MYÖS NOSTALGIABUUMI ON LISÄNNYT KIINNOSTUSTA. ILMIÖ ON KANSAINVÄLINEN, MUTTA 2000-LUKUA EDELTÄVÄLLE TASOLLE FILMIKUVAAJIEN MÄÄRÄ EI SILTI YLLÄ. MIKÄ FILMISSÄ KIEHTOO?
• 26 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 27 FILMILLE
• A loin kuvata filmille aktiivisesti noin vuosi sitten, kun lähdin Berliiniin vaihtoon. 36-kuvan filmirulla täyttyi alle kuukaudessa. Ikuistettavaa oli paljon, ja filmin kehittäminen ja negatiivien skannaaminen oli Saksassa puolet edullisempaa kuin Suomessa. Ennen vaihtoa olin kuvannut vain silloin tällöin. Ensimmäinen filmikamerani oli täysin manuaalinen. Kaikki piti säätää käsin, ja kuvattavia piti pyytää pysymään paikoillaan, jotta valotus onnistuisi. Nykyisin kuvaan pääasiassa filmipokkarilla, jolla kuvanotto onnistuu automaattiasetusten ansiosta spontaanimmin. Kannan kameraa aina mukanani. Kuvaan arkisia tilanteita ja henkilöitä, vähän kaikkea. Välillä myös suunnitellumpia potretteja. Olen alkanut enemmän ja enemmän korvata puhelimella kuvaamista filmikuvaamisella. Se tuntuu tavalta kapinoida maailman hektisyyttä vastaan. Elämä on nykyään nopeatempoista, mutta filmikuvaaminen pakottaa hidastamaan. Kuvatessa kiinnitän huomiota väreihin, valoihin ja varjoihin. Kaivan kameran esiin, kun huomaan kiinnostavan sommittelun tai kuvakulman. Lopullisissa kuvissa kiehtovat ihmisten ilmeet. Parhaita otoksia ovat ne, joissa näkyy aito tunne. Tulevaisuudessa toivon palaavani takaisin manuaaliseen kuvaamiseen. Tahdon oppia valottamaan kuvia ilman valotusmittaria. Lisäksi haaveilen siitä, että tulisin itsevarmemmaksi kuvaajaksi, ja uskaltautuisin kysymään myös vierailta ihmisiltä, saako heitä kuvata. ? 26 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 27 FILMILLE RUNO RANTALA "FILMIKUVAAMINEN TUNTUU TAVALTA KAPINOIDA MAAILMAN HEKTISYYTTÄ VASTAAN"
• L öysin viisi vuotta sitten kotoa isäni vanhan filmikameran, ja kuvasin sillä silloin muutaman rullan. Aktiivisen filmikuvaamisen aloitin vasta 2021. Oli pandemiakevät ja kaipasin tekemistä. Filmille kuvaamisesta on tullut tärkeä itseilmaisun keino, eräänlainen luovuuden outlet. Kuvaan paljon omakuvia, mutta myös muuta: kavereita, muistoja, ympäristöä. Itseni kuvaaminen on minulle keino tutkia omaa kehonkuvaani ja minuuttani. Pidän siitä, että ottamissani kuvissa on utuisuutta ja rosoisuutta. Etenkin omakuvat saavat olla epätarkkoja tai heilahtaneita. Silloin paitsi näen niin myös tunnen itseni kuvissa. Ennen filmikuvaamisen aloittamista en ollut harrastanut oikeastaan mitään luovaa. Näin matemaattis-luonnontieteellisiä aineita opiskelevalle valokuvaaminen on tuonut vastapainoa arkeen. Nautin siitä, että voin napata filmikameran ja jalustan mukaan ja lähteä kolmeksi tunniksi ulos kuvaamaan. Alkuun kuvasin isäni vanhalla kameralla, mutta viimeisen vuoden aikana olen ostanut lisää kameroita ja linssejä huutokaupoista ja kirpputoreilta, Suomesta ja ulkomailta. Filmit tilaan bulkkifilmikasetteina Saksasta ja lataan kotona tyhjiin filmirulliin. Pääasiassa kuvaan mustavalkofilmiä. Lisäksi kehitän filmit ja skannaan negatiivit itse. Prosessi on hidas ja meditatiivinen. Kaiken kaikkiaan käytän paljon aikaa kuluttaen filmikuvaamiseen liittyvää sisältöä ja opiskellen uutta. On asioita, joita haluaisin vielä oppia ja kokeilla. Seuraava askel harrastuksessa olisi päästä pimiöön tekemään mustavalkovedoksia. Silloin hallussa olisi koko analogisen kuvaamisen prosessi alusta loppuun. ? 29 FILMILLE TUISKU LAAKSO “FILMILLE KUVAAMISESTA ON TULLUT TÄRKEÄ ITSEILMAISUN KEINO, ERÄÄNLAINEN LUOVUUDEN OUTLET" 28 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23
• 29 FILMILLE TUISKU LAAKSO 28 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23
• 30 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 31 FILMILLE
• K ertakäyttökamera on todella yksinkertainen: ei oikeastaan tarvitse kuin painaa nappia. Yksi kamera maksaa noin 20 euroa, ja sillä voi ottaa 27 kuvaa. Tällä hetkellä olen kuvannut kaksi kameraa täyteen: ensimmäisen, kun olin Ahvenanmaalla töissä kesällä 2022, ja toisen viime kesänä lomamatkalla Italiassa. Innostuin filmikuvien estetiikasta. Niissä on erilainen tunnelma kuin digikameralla tai kännykällä otetuissa kuvissa. Filmikuvat näyttävät vähän vanhanaikaisilta. Kuvaan paljon puhelimella, ja otan aina monta kuvaa samasta hetkestä. Halusin, että ottaisin reissussa filmille aina vain yhden kuvan kerralla. Alkuun otin kuvia vähän liiankin harkitusti, mutta lopulta aloin räpsiä sieltä täältä. Kuvasin hetkiä läheisten kanssa, maisemia ja yksityiskohtia. Halusin, että hetket ovat aitoja, eivät poseerattuja. Esimerkiksi Ahvenanmaalla otin kuvan, kun maattiin kämppiksen kanssa töitten jälkeen väsyneinä sängyllä. Aion jatkaa kertakäyttökameroilla kuvaamista myös tulevilla reissuilla, ja koota kuvat albumiin. Filmikuvien pointti on siinä, että ne ovat fyysisesti olemassa. Muuten kuvat vain hukkuisivat puhelimen syövereihin. Italiassa otetuista kuvista tilasin kuitenkin myös skannatut versiot, koska halusin jakaa niitä Instagramissa. Haluaisin hankkia ”oikean” filmikameran, mutta en vielä en tiedä, mikä olisi hyvä. Toistaiseksi kuvaan kertakäyttökameroilla, ja pidän tätä tällaisena reissujuttuna. Reissun jälkeen ehtii unohtua, mitä on kuvannut, ja kun kuvat tulevat kehityksestä, tunnelmiin pääsee palaamaan uudestaan. ? 30 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 31 FILMILLE IIDA HIRVINIEMI “INNOSTUIN FILMIKUVIEN ESTETIIKASTA"
• E nsimmäisen filmikamerani jälkeen ei kestänyt kauaa, kun hankin toisen. Alkoi lumipalloefekti. Nyt hyllystäni löytyy seitsemän toimivaa filmikameraa. Löysin filmikuvaamisen, kun olin Saksassa vaihdossa vuosina 2021 ja 2022. Kuvasin silloin digijärjestelmäkameralla ja julkaisin kuvia valokuvaustililläni Instagramissa. Jossain vaiheessa digikuvien postaaminen alkoi kyllästyttää ja päädyin katsomaan Youtubesta filmikuvausvideoita. Innostuin. Olen pyrkinyt hankkimaan erityyppisiä kameroita, joita voin käyttää eri tarkoituksiin. Osa kameroista on mekaanisia, osa muovisia pokkareita, osa kinoja osa keskiformaatin kameroita. Suurin osa on hankittu käytettynä esimerkiksi tori.fi:stä ja kirpputoreilta. Eniten tunnearvoa on valokuvaajana työskennelleen isopappani vanhalla Hasselbladilla. Sitä ei ollut käytetty yli 50 vuoteen ennen kuin sain sen. Hasselblad on keskiformaatin kamera eli siinä käytetään 120-filmiä. Se on tavallista 35 mm kinofilmiä suurempaa. Kuvat ovat neliön muotoisia, ja yhdessä rullassa on vain 12 kuvaa. Kamera on tarkoitettu alun perin studiokuvaamiseen, joten kuvanlaatu on erittäin tarkka. Jäljen perusteella ei heti uskoisi, että kyseessä on filmikuva. Jokaisessa kamerassa on omat juttunsa, jotka pitää kuvatessa muistaa. Mikään kamera ei ole samanlainen ja se tekee kuvaamisesta jännittävää. Kuvaan pääasiassa street photography -tyylisesti ihmisiä elinympäristössään. Yritän saada taltioitua jonkin tapahtuman tai tunteen. Toisaalta se mitä, millä ja miten usein kuvaan vaihtelee kausittain. Kuvaan sekä mustavalkoettä värifilmille. Mustavalkofilmit kehitän itse, sillä se on halvempaa kuin niiden lähettäminen labraan. Myös kehittämisen olen opetellut Youtube-tutoriaalien avulla. Kuvaan edelleen myös digikuvia, mutta en koskaan kanna digijärjestelmäkameraa filmikameran tapaan mukana. Analogisuus ja käsillä tekeminen tekevät filmikuvaamisesta spesiaalia. ? 33 ALEKSI LEHTI “ANALOGISUUS JA KÄSILLÄ TEKEMINEN TEKEVÄT FILMIKUVAAMISESTA SPESIAALIA" 32 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 FILMILLE
• 33 “ANALOGISUUS JA KÄSILLÄ TEKEMINEN TEKEVÄT FILMIKUVAAMISESTA SPESIAALIA" 32 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 FILMILLE
• 22 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 35 RÄPPÄRI ? Pyry Jaala eli Are. Kuva: Mikko Kuparinen
• K un työpäivä oli ohi, Pyry Jaala alkoi kirjoittaa. Oli vuosi 2021 ja Jaala asui Jyväskylän Korpilahdella, kansanopisto Alkion pihapiirissä olevassa rakennuksessa. Hän opetti rap-musiikkia ja johti opiston linjaa Hip hop -elementit. Jaalaa kiehtoivat tieteelliset teoriat ja pseudotieteet. Ensimmäisenä syntyi biisi, jonka keskiössä oli niin kutsuttu Mandela-efekti eli valemuisto. Ihmiset uskovat muistavansa jotain, mitä ei oikeasti tapahtunut. Varmaan sä sekotat, joo sä erehdyt, mä en oo koskaan, Jaala kirjoitti. Se oli sillon mut nyt on nyt. Biisi on yhdeksäs raita albumilla Kaiken teoria, joka ilmestyi lokakuussa 2023. Se on Jaalan artistiminän eli Aren neljäs sooloalbumi. Jaala, 34, on jyväskyläläislähtöinen rap-artisti. Hän on julkaissut Arena sooloalbumien lisäksi kaksi EP-levyä ja yhteisalbumeja muiden rap-artistien kanssa. Hän on myös featannut eli vieraillut muiden artistien biiseissä. Jaala tunnetaan räpin Suomen mestarina. Hän voitti kilpailun 2007. Finaalissa oli vastassa Kajo. Vuotta aiemmin Jaala oli sijoittunut kilpailussa toiseksi. Hän on myös ollut vuonna 2013 mukana perustamassa jyväskyläläistä KPC-kollektiivia eli Kortepohja Crewia Gettomasan ja Rekamin kanssa. Nykyään kollektiiviin kuuluvat myös muun muassa Aaro630, Axel Kala, Kriso, Lauri Haav, Lyttä ja Pyrythekid. Räpissä Jaalaa kiehtoo onnistumisen kokemus. ”Toinen on se, että räppi antaa elämään juttuja, mitä muuten ei ois. Kun on biisejä, voi esittää niitä ja tavata ystäviä musiikkimaailmasta.” Hän löysi räpin noin kaksikymmentä vuotta sitten. I nnostus alkoi alakoulun lopulla, kun kaveri soitti Jaalalle englanninkielistä räppiä. Englanti ei ollut vahva, mutta Jaala tunnisti biiseistä kirosanat. Räpin räävitön maailma ja mystisyys kiinnostivat. Hän alkoi itsekin kirjoittaa, ensin englanniksi, kuten kaverit. Riimit syntyivät imitoimalla amerikkalaisia idoleita kuten Snoop Doggia ja 2Pacia. Yläkoulussa hän innostui enemmän myös kotimaisesta räpistä. Tuomiosta & Koneesta, Seremoniamestarista. Kaveri poltti Kemmurun cd-levyn. Pitäisikö kokeilla räpätä suomeksi, Jaala pohti. Ehkä äidinkielellä olisi helpompi ilmaista itseään. Ensimmäinen suomenkielinen biisi kertoi ryyppäämisestä, olihan esikuvien musiikki päihdepainotteista. Biisejä syntyi lisää. Niitä tehtiin kaveriporukassa ja esitettiin kotibileissä. Biitti soi ja riimejä huudettiin päälle ilman mikrofonia. Ensimmäisiä julkisia esiintymisiä oli Stig Doggin, nykyään Stigin, keikan lämppääminen Kuopion nuorisotalolla. Palkkio oli nakit ja ranskalaiset. Tuolloin suomirap ei ollut valtavirran suosiossa. J aala kirjoitti ylioppilaaksi Palokan lukiosta 2007. ”Huonoin arvosanoin, oli jotain C:tä ja B:tä.” Lukion jälkeen hän työskenteli rakennustyömaalla Hannikaisenkadulla. Kantoi tavaroita, siivosi ja poltti sätkiä. Ja vihasi työtään. Pakko päästä siisteihin sisähommiin, Jaala pohti, muttei tiennyt mihin. Kaksi viikkoa ennen työsopimuksen päättymistä Jaala irtisanoutui. Piti suorittaa varusmiespalvelus, mutta vasta aloitetun ahdh-lääkityksen takia sitä lykättiin. Hän pääsi koulunkäyntiavustajaksi Keljon kouluun, jossa kaverin äiti työskenteli. Kouluympäristö miellytti. Jaala oli hakenut vuonna 2007 Mikkelin ammattikorkeakouluun opiskelemaan yhteisöpedagogiikkaa, muttei saanut paikkaa. Seuraavana keväänä hän haki Helsingin diakonissalaitoksen nuorisotyön linjalle ja Jyväskylän yliopiston luokanopettajakoulutukseen, ja pääsi molempiin. Jaala valitsi yliopiston. Opiskelu ei osoittautunut helpoksi. ”Se oli tuskien taival. En oikein kiinnittynyt yliopistomaailmaan. Kaikki oli parempia opiskelemaan, koin huonommuutta.” Toisena lukuvuonna hän suoritti vain muutamia kursseja, ja lopulta keskeytti opinnot. Masensi. Räpin tekeminen kuitenkin jatkui, se oli ”henkireikä”. Ensimmäinen sooloalbumi Jaalan elämää ilmestyi 2010. "Ne, joita kiinnostaa, yleensä tykkää, ja ne, joita ei, ei yleensä edes tiedä mua", sanoo rap-muusikko Are eli Pyry Jaala. 22 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 35 RÄPPÄRI Teksti ROOSA TUOVINEN JAALAN TEORIA ? Pyry Jaala eli Are. Kuva: Mikko Kuparinen
• Kaksi vuotta myöhemmin Jaalaa pyydettiin Jyväskylän Poikien talolle vetämään maahanmuuttajanuorille räppityöpajaa. Vapaaehtoistyö auttoi pääsemään kiinni arkeen. Jaala päätti palata yliopistoon. Pikkuhiljaa opiskelutaidot kehittyivät ja opiskelu helpottui. Sen sijaan opintojen aikana palo räppiin hiipui hetkeksi. V uonna 2016 Jaala oli 27-vuotias. Toinen sooloalbumi Raaka ja leikkaamaton oli julkaistu vuotta aiemmin. ”Mietin, oonks liian vanha. Aattelin, etten ehkä tee enää ikinä räppiä tai ainakaan levyä.” Jaala halusi olla vakavamielisempi. Omat tekstit tuntuivat tyhmiltä, oikeastaan koko rap-musiikki tuntui hölmöltä. Pelkältä kevyeltä viihteeltä. Räpin sijaan Jaala luki paljon ja kirjoitti novelleja. Häntä inspiroi etenkin 1800ja 1900-luvuilla elänyt venäläinen näytelmäkirjailija ja novellisti Isaak Babel. ”Sen teksteissä on niin paljon tunnetta, yhellä lauseella voi kuvata kokonaisen ihmisen. Halusin itekin oppia sen.” Jaala pitää itseään äärimmäisenä ihmisenä. ”Keskityn helposti vaan yhteen asiaan, ja mun on vaikee tehä vaan vähän jotain. Teen joko paljon, kunnes kyllästyn, tai en ollenkaan.” Yksi syy vakavoitumiseen oli kenties yliopisto-opinnot. ”Jos pohdiskelee koko ajan jotain ontologista elämän merkitystä, se on rankkaa ja vetää vakavaksi.” Jaala valmistui luokanopettajaksi kymmenen vuotta opintojensa alkamisen jälkeen, vuonna 2018, ja teki sen jälkeen sijaisuuksia alakouluissa. Hän haki myös jatko-opiskelemaan opinto-ohjaajaksi, muttei päässyt. Vuonna 2020 koronavirus levisi Suomessa. Opettajan töitä ei ollut. Ei keikkoja, ei rahaa. Leipäjonossa Jaala sai idean uuteen novelliin. Hän kirjoitti sen, ja hetken mielijohteesta teki kokemuksestaan myös räpin. Tuli pitkästä aikaa onnistumisen kokemus. ”Novelleita kirjoittaessa oli tuntunut harvoin siltä, että ees tietää, mikä on hyvä.” Ikäkriisistä ylipääsemisessä auttoivat nuoruuden esikuvat, jotka hekin olivat varttuneet. Yli kymmenen vuotta Jaalaa vanhemmat tekivät edelleen varteenotettavaa musiikkia. ”Mikään ei oo yhtä koomista kuin yrittää olla vakavasti otettava. Ei hyvää kirjallisuuttakaan varmaan tuu sillä pohjavireellä, että nyt tehään super vakavasti.” Vuonna 2021 Jaala julkaisi kolmannen sooloalbuminsa Tunnustus. Sen tuotti Jaalan hyvä ystävä LX-Beats eli Rekaminakin tunnettu Lauri Pihlman. Verrattuna aiempiin albumeihin, biittien tempoa eli bpm:ää laskettiin huomattavasti: reilusta 90:stä 84-akselille. Jaala pyrki kirjoittamaan yksinkertaisempia riimejä, vähentämään sanojen määrää. Hän halusi tehdä ”iisimpää” kuunneltavaa. 37 RÄPPÄRI 36 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 ”JÄLKIKÄTEEN OON KUUNNELLU, ETTÄ JOTAIN OIS VOINUT RÄPÄTÄ PAREMMIN, JOS SE OIS OTETTU USEASSA OSASSA. MUTTA OON MYÖS AATELLU, ETTÄ EHKÄ SIINÄ ON ENEMMÄN FIILISTÄ, KUN SE EI OO TEKNISESTI NIIN TÄYDELLISEKSI HIOTTU SUORITUS.” ? Kaiken teorian levynjulkistuskeikka Ilokivessä 14. lokakuuta 2023. Kuva: Santeri Nikkinen
• S amana vuonna kun Tunnustus ilmestyi, jyväskyläläisen kulttuuriyhdistys TUFF!:n toiminnanjohtaja Ossi Valpio oli Jaalaan yhteydessä. Hän pyysi tätä Korpilahden Alkio-opistolle opettajaksi ja opintolinjan Hip hop -elementit johtajaksi. Opintolinja on toteutettu TUFF!:n ja Alkio-opiston yhteistyönä. Se on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Aluksi Jaala ei innostunut. Hän oli muuttanut Jyväskylästä Tampereelle elokuussa 2019 ja työskenteli määräaikaisena viidennen luokan opettajana Mouhijärven yhteiskoulussa. Koululla oli auki opinto-ohjaajan paikka, josta Jaala oli kiinnostunut. Koska paikka ei kuitenkaan varmistunut, hän päätti tarttua Valpion tarjoukseen. Alkiolla Jaala opetti muun muassa rap-lyriikoiden kirjoittamista, freestyle-räppäämistä ja hip hopin historiaa. Hän ei tosin itse puhu opettamisesta vaan ”koutsaamisesta”. Opettaa voi vain teknisiä asioita, esiintymistä ja musiikin ulkopuolisia asioita kuten tiedotteiden kirjoittamista. Räppäriltä pitää löytyä ”fleivaa” eli omaa ääntä ja tyyliä. Ne löytää vain tekemällä. Jaalan mielestä suomiräpissä tehdään vieläkin liian vähän yhdessä kirjoittamisprosessin aikana. ”Ei maailmallakaan isoja biisejä tehä yleensä yksin, vaan siinä on joku kakskyt äijää mukana.” Nuoret räppärit ovat Jaalan mielestä alusta saakka määrätietoisia. Monen haaveena on levytyssopimus tai pääsy Spotifyn top 50 -listalle. ”Ne on hirveen ammattimaisia heti. Voi olla, että ne ei oo julkassu yhtään levyä, mutta niillä on paremmat laitteet tehä musaa kuin mulla.” Räppiä voi kuitenkin tehdä lähes missä ja millä välineillä tahansa. Suuretkin artistinimet voivat äänittää biisejään peiton alla hotellihuoneessa, muistuttaa Jaala opiskelijoitaan. Myös Kaiken teoria -albumin Omat-biisin biitti tehtiin läppärillä airbnb-huoneistossa. Opettajana Jaalalla on tietyt vastuut ja velvollisuudet, mutta räppärinä hän kokee olevansa opiskelijoidensa kanssa vertainen. ”Vaikka ollaan eri tilanteessa, tehään samaa hommaa.” A lun perin Jaala ajatteli nimeävänsä kaikki albuminsa biisit tieteellisten teorioiden tai pseudoteorioiden mukaan. Myöhemmin ajatus tuntui liian rajoittavalta. ”Mietin vaihdanko levyn nimeä, mutta olin kiintynyt siihen.” Jaala työsti albumiaan kahden vuoden ajan samalla kun opetti Alkiossa. Toisinaan levyn teossa oli pitkiäkin taukoja. Opistolla kurssilaiset kuuntelivat perjantaisin aikaansaannoksiaan yhdessä. Myös Jaala soitti keskeneräisiä biisejään ja pyysi palautetta. ”Varsinki yks Juho oli tosi kriittinen. Se osas tulla biisiin omasta kulmastaan ja sano suoraan, jos jokin ei toimi. Jätin levyltä jopa yhen biisin pois, koska Juho oli sitä mieltä, ettei sen toinen verse lähteny.” Kaiken teorian biisit äänitettiin pienessä kellaristudiossa Tampereella, moni yhdellä otolla. ”Jälkikäteen oon kuunnellu, että jotain ois voinut räpätä paremmin, jos se ois otettu useassa osassa. Mutta oon myös aatellu, että ehkä siinä on enemmän fiilistä, kun se ei oo teknisesti niin täydelliseksi hiottu suoritus.” Albumin tuotti edellisen tapaan Lauri Pihlman. ”Lauri herättää mun biisit uudella tavalla eloon.” Vielä ennen julkaisua iski ”loppusula”. ”Olin et ei jumalauta. Tää levy on ihan paska.” Ensin Jaala ajatteli, ettei kukaan pitäisi albumista. Sitten ettei ketään edes kiinnostaisi. Silti albumi julkaistiin. Tuli ”post partum”, johon Jaala viittaa avausraidassa Laskettu aika. Sen jälkeen kun uutta syntyy yleensä masennun aina, tää ei oo julkasupäivä vaan laskettu aika. Olo on hetken tyhjä, mutta lopulta helpottaa. ”Mun minäkuva ei oo aina kovin positiivinen. Se näkyy taustalla eli en oo itsevarma, kun jotain laitetaan ulos.” Tavoite oli tehdä albumista aiempia positiivisempi. ”Vaikka oon tehny musiikkia huumori edellä ja teen edelleen, se on ollu aika negatiivissävytteistä ja itseä lyttäävää. Halusin keskittyä siihen, että elämässä menee ihan smoothisti.” Siksi uuden albumin synkissä biiseissä Jaala on sivustaseuraaja eikä kohde, jolle huonot asiat tapahtuvat. V apaa-aikanaan Jaala kuuntelee äänikirjoja. Erityisesti luonto ja luonnonsuojelu ovat tärkeitä aiheita. Jaala on lukenut muun muassa lohenkasvatuksesta ja tähtitieteestä. ”Nuorena en hirveesti lukenu kirjoja. Ajattelin, et kaikki on jotain Seitsemää veljestä. Parikymppisenä tajusin, että kirjoja on kirjotettu aika paljon, ja on sellasiaki, jotka puhuttelee.” Jaala kuuntelee myös radion luontoiltoja ja käy lähiuimahallissa. Silittelee kotona kissaa ja kuuntelee Brian Enon Ambient-levyä. Marraskuussa Radio Helsingillä alkoi Jaalan ja Kristian Pienimäen eli räppäri Krison ohjelma De Rap Radio Show. ”Se on kiva juttu. Saan hengata kaverin kaa. Me voidaan soittaa niitä biisejä ja pyytää niitä vieraita, joita halutaan.” Työ Alkio-opistolla päättyi elokuussa 2023 eli kaksi kuukautta ennen Kaiken teorian julkaisua. Jaala halusi palata puolisonsa luo Tampereelle. Vuotta aiemmin Jyväskylän kaupunki oli palkinnut Hip hop -elementit -opintolinjan ja Jaalan kulttuuripalkinnolla. Tammikuussa 2024 räpin opettaminen jatkuu, kun Tampereen Kiljavan opistolla alkaa uusi rap-musiikki-linja. Alkio-opistosta poiketen Tampereen linja keskittyy vain räppiin. Jaala opettaa sanoittamista ja esiintymistä. Musiikillisesti seuraava suurempi projekti on yhteislevy Rekamin kanssa. Lisäksi haaveena on kolmas Pihlmanin tuottama soololevy. Kun Jaala alkoi räpätä parikymmentä vuotta sitten, unelmana oli tehdä demonauha, joka löydetään kymmenien vuosien päästä. Eikä se ole kadonnut. Jaala ei tavoittele suurten massojen suosiota, palkintopystejä tai julkisuutta. ”Räpistä ei varsinaisesti tarvii saada elantoa. Se helpottaa.” Jaala nauttii, että hänen musiikkiaan ylipäätään kuunnellaan, ja että hän saa tehdä mitä tekee. ”Oon tyytyväinen pisteeseen, missä oon. Ne, joita kiinnostaa, yleensä tykkää, ja ne, joita ei kiinnosta, ei yleensä ees tiiä mua. Se on aika sweet spot olla.”?? 37 RÄPPÄRI 36 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 ? Kaiken teorian levynjulkistuskeikka Ilokivessä 14. lokakuuta 2023. Kuva: Santeri Nikkinen
• 39 Te ks ti H a rr i U us it o rp p a / J yv ä sk yl ä n yl io p p ila sl eh ti (n :o 1 2 /8 3 ) KULTTUURI 38 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 A J A NK U V A NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA SITTEN. Jyväskylän ylioppilaslehti (n:o 12) kertoi opiskelijoiden tuesta 14. syyskuuta 1983. ?
• 39 KULTTUURI Killers of the Flower Moon Martin Scorsese. Draama. K16, 206 min. Ensiilta 20.10.2023. 3,5/5 Merkittävimpien elossa olevien elokuvaohjaajien joukkoon luettu Martin Scorsese jatkaa vakioaiheidensa – Yhdysvaltojen historiaa värittävän verisen ahneuden sekä sen kanssa käsi kädessä kulkevan toksisen maskuliinisuuden – kiukkuista perkaamista. Killers of the Flower Moon kuvaa 1910–1930-luvuilla Yhdysvaltain Oklahomassa tapahtunutta murhasarjaa. Vähintään kymmeniä ja mahdollisesti satoja Osage-alkuperäiskansan jäseniä tapettiin heidän mailtaan löytyneiden öljyvarantojen omistuksen kaappaamiseksi. Valtaosa tarinasta kerrotaan tapauksessa tuomittujen rikollisten näkökulmasta. Vietyään energisyydestä tunnetun tyylinsä äärimmilleen pörssihaieepoksessaan The Wolf of Wall Street (2013) Scorsese on siirtynyt hidastempoisempaan ilmaisuun. Reippaasti yli kolmituntinen Killers of the Flower Moon vakuuttaa jännityksen ja väkivallan ruuvia vaivihkaa kiristävän alkupuoliskonsa, mutta loppu on laahaava. Elokuvan viimeisen kolmanneksen epätasaisuus saattaa johtua sen kirjoitusprosessista. Pitkälle valmisteltu, perinteiseksi rikostutkintatarinaksi kaavailtu käsikirjoitusversio muokattiin lähes kokonaan uusiksi. Ratkaisu on perusteltu, mutta etsiväelokuvan rippeet syövät tilaa keskiöön valituilta hahmoilta. Osin tästä syystä päähenkilö Ernest Burkhartin ytimeen rakennettu ristiriita vaimoaan rakastavasta mutta tämän sukua murhaavasta miehestä ei kaikesta kiehtovuudestaan huolimatta avaudu palkitsevasti. Elokuvan nimekkäin tähti, Scorsesen 2000-luvun luottonäyttelijä Leonardo DiCaprio yrmyilee uskottavasti Burkhartina, jonka sisuksia raastavat niin sotavammat kuin omatuntokin. Syvän vaikutuksen tekee myös Ernestin kanssa avioituvaa Mollie Burkhartia näyttelevä Lily Gladstone, jonka roolityö tavoittaa sekä nuoruuden itsevarmuuden että pitkäkestoisen terrorin ja hyväksikäytön aiheuttaman kärsimyksen. Yhdysvaltojen rakenteellisen rasismin kuvauksena Killers of the Flower Moon on kunnioitettava yritys, jonka kuvissa on suuren historiallisen eepoksen komeutta. Siitä huolimatta se on epätasainen ja ylipitkä elokuva, joka jää kauas Scorsesen hienoimmista ohjauksista. ? Niklas Pelkonen Blue Jean Georgia Oakley. Draama. K12, 97 min. Ensi-ilta 22.12.2023. 4/5 Venetsian elokuvajuhlien 2022 yleisöpalkinnon voittanut Blue Jean on ohjaaja-käsikirjoittaja Georgia Oakleyn ensimmäinen kokopitkä elokuva. Se käsittelee queer-yhteisön arkea 1980-luvun Britanniassa, jossa konservatiivinen thatcherismi kukoisti. Päähenkilö Jean (British Independent Film Awardsilla palkittu Rosy McEwen) on newcastlelaisen koulun liikunnanopettaja. Hänet tunnetaan aviomiehestään eronneena ja vetäytyvänä naisena, jolla on aina syy kieltäytyä työporukan illanvietosta. Samaan aikaan kun maan hallitus ajaa läpi homoseksuaalisuuden stigmatisoivaa lainsäädäntöä, Jean tapaa naisystäväänsä Viviä ( Kerrien Hayes) homobaarissa, jossa soivat kasarihitit kuten Blue Monday. Eräänä iltana Jean törmää baarissa koulun uuteen oppilaaseen Loisiin (mainio Lucy Halliday). Kaksoiselämän vaikeudet nousevat pintaan. ”Kaikki ei ole poliittista”, Jean sanoo ensin, mutta joutuu pian pohtimaan kantaansa uudelleen. Muuttuva ilmapiiri kuvataan tarinan pahiksena. Se luo kontrastia korostettuun, lähes nostalgiseen hempeyteen. Ohjauksen maltillisuus mukailee passiivista päähenkilöä, joka kamppailee ulkopuolisten katseiden ja omien paineidensa alla. McEwen onnistuu tuomaan esille hahmonsa Jeanin epävarmuuden. Elokuvan hahmot eivät aina sano, mitä todella ajattelevat, ja paikoin kitkaista dialogia heidän välillään on jopa turhauttavaa seurata. Yksinkertaisen tarinan kauneimmat hetket ovat kuitenkin juuri todenmukaisista kanssakäymisissä. Kotimaassaan Britanniassa elokuva sai kehuja kuvatessaan merkittävää aikaa vähemmistöjen historiassa – vaikka tarina on toki ajankohtainen edelleen myös kansainvälisesti. British Independent Film -palkinnon debyyttiohjauksestaan ansaitusti voittanut Oakley hahmottaa eri lähtökohdista tulevien hahmojen henkilökohtaisen kamppailun, mutta myös näiden vastuun ja roolin toisiaan kohtaan. Blue Jean ei ole suureellinen elokuva. Sen vetovoima perustuu kuvaukseen vastuun kasaantumisesta valmiiksi heikommassa asemassa olevan harteille, kun ympärillään olevaan yhteiskuntaan ei voi nojautua. ? Saara Nenonen KUVAT: APPLE STUDIOS, ALTITUDE FILmS, KOSmOS 38 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 Katsotaanhan puhelimiakin Arsi Alenius. Kosmos, 2023. 137 s. Kirjailijana ja teräväsanaisena kirjallisuuskriitikkona tunnetun Arsi Aleniuksen toinen proosateos Katsotaanhan puhelimiakin on tulenkatkuinen monologi kirjallisuudesta ja nykykapitalismista sekä näiden risteyskohdista. Se kritisoi typerää ja vastenmielistä yhteiskuntaa, jonka sisällä me ja kirjallisuuden maailma on. Selkeää juonta on turha etsiä. Luvassa on yli sata sivua yksinpuhelua, joka alkaa ensisivuilla: ”Halveksin rikkaita, ja siksi heidän valtansa tuntuu henkilökohtaiselta loukkaukselta; ihmisiä, jotka kuolaavat samojen tuotteiden ja saman elämäntyylin perään kuin kaikki muutkin […]” Aleniuksen mukaan elämä on turruttavaa suorittamista, jossa kaikkea käsitellään ainoastaan hyödyn kautta – kirjoja luetaan, koska ne kasvattavat empatiaa ja liikuntaa harrastetaan, koska se edistää työkykyä. Pilkkaa saa osakseen – tekstin paikoitellen ylitsevuotavan ylimielisyyden kautta – myös perinteinen monologi-muoto, joka on historiallisesti pitkälti perustunut ”miesnerojen” älylliseen masturbaatioon ja omassa erinomaisuudessaan paistatteluun. Turvassa ei ole lukijakaan: ”Juttu kertoo sinusta, koska olet päättänyt tehdä tätä, ehkä saat rahaa tähän sekaantumisesta, ehkä sinulla on vain tylsää, tai ehkä olet vain kiinnostunut lukemaan lisää tekijältä Arsi Alenius. Kukaan muu ei tätä lue. Kenelle raportoit?” Aiheesta toiseen poukkoileva sisältö kuvastaa onnistuneesti inhimillisen kokemuksen sirpaleisuutta nyky-yhteiskunnassa. Koko ajan on oltava liikkeessä, mihinkään ei ole aikaa pysähtyä, viivettä tulee välttää taudin lailla. Ja kuten elämässä yleensä myös teoksessa vakaus hektisen myllerryksen keskellä löytyy marxilaisesta yhteiskuntateoriasta, jota teoksessa selvitellään noin viidentoista sivun verran. Kirjoitus on sanojen kiihkeää vyöryntää. Aleniuksen teos tarjoaa kuvan siitä, kuinka tyhjää ja banaalia elämämme kilpailuun ja suorittamiseen perustuvassa yhteiskunnassa on ja herättää lukijan mielessä kysymyksen: mitä tälle kaikelle oikein tulisi tehdä. Siihen Alenius tarjoaa vastaukseksi kollektiivista järjestäytymistä vallitsevia oloja vastaan. ? Ville Mäki
• 40 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 Sotilaan ideaali M arssia oli takana miltei vuorokausi ja aurinko oli nousemassa. Väsymys painoi askelta, mutta matkaa oli vielä jäljellä enkä aikonut luovuttaa. Oli heinäkuu 2019. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus oli puolivälissä ja olin suorittamassa koulutushaaratutkintoa osana reserviupseerikurssia. Seuraavalla pysähdyspaikalla törmäsimme toiseen marssia suorittavaan ryhmään, joka kertoi, että kurssimme ainoa toinen nainen oli keskeyttänyt suorituksensa. Loppumarssilla sain toistamiseen kuulla kyselyitä siitä, aionko minäkin keskeyttää. Olinhan nainen. Tilanteet, joissa sukupuoleni tuotiin esille tahtomattani, toistuivat asepalveluksen aikana. Se sai pohtimaan, kenet voidaan nähdä puolustamassa Suomea. Hyväksytäänkö minut sotilaaksi, vaikka olen nainen? JOKAINEN SUOMEN miespuolinen kansalainen on asevelvollinen. Valtaosa miehistä toteuttaa asevelvollisuutensa suorittamalla asepalveluksen. Nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää on perusteltu strategisilla syillä: näin pystymme turvaamaan Suomen puolustuskyvyn mahdollisissa konfliktitilanteissa. Puolustusvoimien mukaan tarve riittävään sodan ajan reserviin on noin reilu 20 000 asepalvelusta suorittavaa henkilöä vuosittain. Erityisesti viime vuosina on kuitenkin havaittu, että tavoitteen saavuttaminen on yhä vaikeampaa. Syntyvyys on laskenut Suomessa pitkään ja tästä seuraa myös palveluskykyisen (ja -haluisen) miesikäluokan pieneneminen. Valtioneuvosto asetti maaliskuussa 2020 parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean selvittämään, miten yleistä asevelvollisuutta voidaan kehittää, jotta Suomella on jatkosEssee: Puolustusvoimat haluaa lisätä naisten määrää reservissä. Tavoite tuskin toteutuu, jos palveluksen sisäistä tasaarvoa ei paranneta. VI IM EI S ET S A N A T Teksti Sissi Puranen Kuvitus Maria Hallikainen 41 S yksyllä 2023 Suomessa todistettiin poikkeuksellisen laajaa kansalaisaktivismin aaltoa, kun opiskelijat ympäri Suomea valtasivat oppilaitoksiaan. He vastustivat opiskelijoiden asemaa heikentävää politiikkaa, jota Petteri Orpon (kok) hallitus toteuttaa esimerkiksi opintorahan indeksijäädytyksellä. Samalla hallituspuolueiden jäsenet ovat esittäneet, että opiskelijoiden toimeentulo itseasiassa paranee. Oikeasti kyse on opintotuen lainaosuuden kasvattamisesta. Opintoraha laskee ja lovea paikataan lainalla. Yhdistettynä muiden tukien heikennykseen hallituksen toimet pikemminkin pakottavat opiskelijat velkaantumaan entistä pahemmin. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilainamäärä on yli kolminkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Vuonna 2022 lainaa oli yli 22 000 euroa opiskelijaa kohden. Myös lainanottajien määrä on kasvanut. Velkaantumisen yleistymisen takia olisi tärkeää keskustella, millaisia vaikutuksia velalla on yksilön subjektiuden kannalta. Millaista ihmisyyttä velka tuottaa? Miten velkaantuminen vaikuttaa kokemuksiin maailmasta ja siinä toimimisesta? ITALIALAINEN filosofi Maurizzio Lazzarato on teoksessaan Velkaantunut ihminen (2014) käsitellyt mainittuja kysymyksiä. Lazzaraton mukaan velkaantuminen ei ole vain taloudellinen suhde, vaan myös valtasuhde, joka muokkaa velkaantuneen käsityksiä itsestään ja mahdollisuuksistaan. Velka tuottaa syyllisyyttä ja yksilön, jonka elämä pyörii velan ja sen takaisinmaksun ympärillä. Oleellista on myös, että velkaantuminen peruu yksilön tulevaisuuden, jos tulevaisuus nähdään avoimien mahdollisuuksien tilana kuten Lazzarato esittää. Velka siis asettaa raamit, joiden sisällä elää. Se johtaa yksilön haavoittuvaan asemaan esimerkiksi työelämässä. Velkaantuneen on vaikeampi kieltäytyä tarjotusta työstä kuin ei-velkaisen. Myös seuraukset työpaikan menettämisestä ovat suuremmat. Vastavalmistuneelta opiskelijalta velka taas voi riistää mahdollisuuden etsiä rauhassa oman alansa töitä. Opiskelijoiden massavelkaantuminen tuottaakin haavoittuvassa asemassa olevista yksilöistä koostuvaa työvoimareserviä. En väitä, että tämä olisi hallituksen suunnitelma – politiikassa asiat ja ihmiset ovat harvoin niin älykkäitä kuin kuvitellaan – mutta tällainen vaikutus velalla kriittisen yhteiskuntateorian näkökulmasta on. Kaiken kaikkiaan velkaantuminen riistää opiskelijalta avoimen tulevaisuuden ja sitoo vahvemmin suoritusja työkeskeiseen kulttuuriimme. Moni voisi haluta valmistumisensa jälkeen hetkeksi pysähtyä ja pohtia eri reittejä, joita kulkea elämässä eteenpäin. Vaihtoehto kuitenkin saattaa olla suljettu velan takia, jota pian ”saa” ottaa enemmän. ? Kommentti: Opiskelijoiden velkaantuminen heikentää tulevaisuuden näkymiä K irj o it ta ja o n fil o so fia n o p is ke lij a , jo ka ka ip a a ilm a is ta ra ha a ka ik ille . Teksti Ville Mäki
• 40 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 sakin riittävä reservi ja puolustuskyky. Samaisen komitean mietintö valmistui marraskuussa 2021. Sen mukaan maanpuolustuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen lisää asevelvollisuusjärjestelmän legitimiteettiä yhteiskunnassamme. Lisäksi komitea esitti, että kutsuntajärjestelmä ulotettaisiin koskemaan koko ikäluokkaa – siis myös naisia. Naiset ovat voineet suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen vuodesta 1995 lähtien. Ensimmäisen kymmenen vuoden ajan naisia hakeutui vuosittain noin 500 palvelukseen. Sittemmin luvut ovat pikkuhiljaa kasvaneet. Tähänastinen ennätysvuosi on ollut vuonna 2021, jolloin palvelukseen haki 1 675 naista. Vuonna 2022 luku oli 1 258 ja samaisena vuonna asepalveluksen suoritti loppuun 1 040 naista. Se on viisi prosenttia kaikista varusmiehistä – ja liian vähän. Puolustusvoimien tavoite on 2 000 naisen kouluttaminen osaksi reserviä vuosittain vuoteen 2027 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta uudistettiin viime vuonna. Uudistus muun muassa lyhensi naisten mahdollisuutta keskeyttää asepalvelus ilman seuraamuksia sekä mahdollisti kutsuntarytmin uudelleenjärjestelemisen. Kutsuntojen ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuuksien yhdistämistä pilotoidaan Hämeessä, Lapissa ja Uudellamaalla syksyllä 2024. Kutsuntarytmin muuttaminen yhteiseksi on askel kohti koko ikäluokkaa koskevia kutsuntoja. Asevelvollisuuskeskustelussa puhutaan paljon tasa-arvosta. Keskustelu keskittyy kuitenkin usein itse järjestelmän mahdolliseen epätasa-arvoon. Tällöin palvelusta suorittavien naisten määrän kasvattaminen voidaan nähdä keinona tasa-arvoistaa järjestelmää. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Oleellista on, että järjestelmän tasa-arvon lisäksi huomioidaan myös varsinaisen palveluksen tasa-arvo ja palveluskokemus. 41 VAIKKA NAISET ovat voineet suorittaa asepalveluksen Suomessa miltei kolmenkymmenen vuoden ajan, sotilaan ideaali on yhä maskuliininen. Naissotilaiden on sotilasyhteisössä sopeuduttava vallitsevaan ideaaliin ja lunastettava paikkansa yhteisössä. Naissotilaan ideaalin yksi reunaehto on, että sotiluutta toteuttava nainen muokkaa jossain määrin sukupuoli-identiteettiään esimerkiksi häivyttämällä feminiinisyyttään tai rakentamalla eroa muihin naisiin ja pystyäkseen vastaamaan maskuliinisen ideaalin vaatimuksiin, kirjoittaa Suvi Kouri väitöskirjassaan Suomalainen upseeri murroksessa (2022). Koska naisia on asepalveluksessa verrattain vähän, he muodostavat asepalveluksessa, ainakin toistaiseksi, erityisryhmän – oman vähemmistönsä. Yhteismajoituskokeilun seurantatutkimus (2021) totesi naisten omaksi erilliseksi ryhmäksi ajautumisen ongelmia tuottavaksi rakenteeksi: naisen on maastopuvussa vaikea tulla kohdatuksi ensisijaisesti sotilaana, vaan hänet nähdään sukupuolensa edustajana. Naiseuden korostuminen taas johtaa toiseuteen: se vahvistaa käsitystä siitä, että nainen ei ole sotilas vaan naissotilas. Puolustusvoimien teettämissä kyselytutkimuksissa naiset ovat kertoneet kokevansa miehiä enemmän kielteistä kohtelua, kuten kiusaamista ja häirintää, asepalveluksen aikana. Tämä on selkeä indikaattori siitä, että palveluksen tasa-arvon suhteen on yhä tehtävää. Reserviupseerikurssilla en keskeyttänyt koulutushaaratutkintoon liittynyttä muutaman vuorokauden marssia – en, vaikka olen nainen. Vaikka sukupuoleeni kohdistui ennakko-oletuksia varusmiespalveluksessa, viihdyin palveluksessa hyvin. Silti toisinaan pohdin, miten palveluskokemukseni olisi eronnut, jos en olisi erottautunut muusta joukosta ponnarin pituuden perusteella. Mitä tulee tavoitteeseen lisätä naisten määrää palveluksessa, pidän sitä toimivana tapana ylläpitää Suomen puolustuskykyä. On kuitenkin muistettava, että tavoitteeseen pääseminen vaatii palveluksen sisäisen tasa-arvon lisäämistä. Olisiko tavoitteena tulevaisuudessa se, että Suomessa olisi yksi sotilaan kategoria, jossa yksilön ominaisuudet eivät vaikuttaisi palveluksen tasaarvon toteutumiseen eikä näin ollen myöskään palveluskokemukseen? ? Kirjoittaja on sosiologian maisteriopiskelija, joka pitää välivuotta yliopisto-opinnoista virkasuhteessa Puolustusvoimiin. Kirjoittaja tarkasteli kandidaatin tutkielmassaan (2023) parlamentaarisen asevelvollisuuskeskustelun sukupuolija tasa-arvokäsityksiä asevelvollisuuskomitean kehitystyön yhteydessä. Vuonna 2022 vapaaehtoisen asepalveluksen suoritti loppuun reilu tuhat naista. Se on viisi prosenttia kaikista varusmiehistä – ja Puolustusvoimien tavoitteeseen nähden liian vähän.
• 42 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 "Jaa-a. Nyt on kuule paha. Otetaan lonkalta. Mistä erottaa traktorin ja puimurin toisistaan? – Traktorissa on pienet pyörät edessä ja isot pyörät takana ja vastaavasti puimurissa on isot pyörät edessä ja pienet pyörät takana. Se on maailmanlaajuinen ohje, että silleen ne ihmiset, jotka eivät tunnista traktoreita ja puimureita, pystyvät erottamaan, että mikä on mikäkin kone." ? Puhelimessa Roosa Tuovinen H A L O O M i k k o L e h i k o i n e n Traktorivalmistaja Valtran uudeksi toimitusjohtajaksi on 1. tammikuuta 2024 alkaen nimitetty Mikko Lehikoinen. Lehikoinen, mikä on suosikki traktorivitsisi? Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. Kulttuurikaupunki, Järvenpää Järvenpää on sloganinsa mukaan elinvoimainen kulttuurikaupunki. Yleisimpiä tapahtumia ovat tappelut keravalaisten kanssa grillillä, kirjoittaa Kristian Saine. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME K uv it us O o na K o m o ne n Teksti Kristian Saine K ris ti a n S a in e MÄ OON kotoisin Jäkestä, joka tunnetaan paremmin varmaan Järvenpäänä. Tai jos tunnetaan – yleensä Kehä kolmosen ulkopuolella kaikki tuntuu tietävän ennemmin jäkeläisten naapurikaupunki Keravan. Jäke sijaitsee siinä Helsingin ja Riihimäen juna-asemien välisellä harmaalla alueella Uudellamaalla, josta harvemmin edes paikallisetkaan tuntuu olevan hyvin perillä. Paitsi lähtiessä parempien maisemien toivossa karkuun Jäken betonibrutalistista ympäristöä. Jos joskus törmäät jäkeläiseen ja kysyt tältä, että mistä kaupunki pitäisi tietää, vastaus on hyvin mahollisesti kansallissäveltäjämme Jean ”Janne” Sibelius, sillä sijaitseehan Jäkessä Jannen vanha kotitalo Ainola. Myös muiden Tuusulanjärven alueella asuneiden taiteilijoiden nimet, kuten Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt, saattaa herättää jotain muistikuvia kaupungista. Jäken slogan ”Elinvoimainen kulttuurikaupunki” antaa ymmärtää, että Jäkessä kulttuuria on tarjolla joka lähtöön. Yleisimpiä kulttuuritapahtumia onkin autojen polttaminen Jampassa ja Haarajoella sekä tappelut keravalaisten kanssa grillijonossa. Kai sitä elinvoimaisuutta ja kulttuuria voi mitata monella eri mittarilla. Sattumalta kaupunkiin eksyneille parhaimpia nähtävyyksiä on Suomen rumimmaksi kirkoksi äänestetty Järvenpään kirkko (jonka nimen voisi mielellään muuttaa kuvaavasti piruntorjuntabunkkeriksi) tai Rantapuiston Kolmisointu-teos (joka muistuttaa kutsuvasti aamuyön pikkutunneilla keskustan ”kulttuurikuppiloista” poistuville suurta Mäkkärin logoa). Jäkessä sijaitsee myös maailman parhaana ruokakauppana palkittu K-Citymarket eli Cittari. Siihen hyvät kaupat sitten jääkin. Prisman tai Tokmannin parkkihallit saa myös paikalliset pohtimaan vakavasti autosta luopumista. JOS PAIKALLINEN yöelämä kiinnostaa, parhaat ajat taitaa valitettavasti olla takanapäin. Keskustan RT eli Rakkauden Temppeli muutettiin vähäksi aikaa montuksi. Rantapuistossa sijainnut Casino veti kuulema parhaimpina päivinä porukkaa Helsingistä asti, harmi vaan, että sekin piti mennä tuttuun tapaan polttamaan. Jäkeläisille nuorille suurin ylpeydenaihe on varmaan se, että voi kehua olevansa kaupunkilainen ja asuvansa Helsingin lähellä. Todellisuudessa matka pääkaupunkiin on kuljettava junalla tai autolla. Asiaa ei helpota, että Jäke ei ole liittynyt HSL:ään. Parasta Jäkessä on, että sieltä pääsee halutessaan mahdollisimman nopeasti pois. Vaikka Helsinkiin, jossa elinvoimaa ja kulttuuria on tarjolla muussakin muodossa kuin pelkässä iskulauseessa. ? KA S V O 43
• 42 jyväskylän ylioppilaslehti 6/23 PASKA KOTISEUTU Tilastoija Jyväskylän yliopiston tilastotieteen lehtori Harri Högmander innostui sekä matematiikasta että linnuista nuorena. Tilastotieteessä ja lintuharrastuksessa on samaa. H ar ri H ög m an de r. TRISTAN DA CUNHAN albatrossi on vaaleapäinen merilintu. Etelä-Atlantilla sijaitsevalla pienellä tuliperäisellä saarella asuva lintu katsottiin omaksi lajikseen dna-analyysin avulla vasta vuonna 2004. Se sai suomenkielisen nimen BirdLifen Suomen nimistötoimikunnalta viitisen vuotta sitten. Toimikunnan puheenjohtaja on Harri Högmander. Hän on myös Jyväskylän yliopiston tilastotieteen lehtori. Matematiikka koukutti nuorena. Kun Högmander aloitti yliopisto-opinnot, hän halusi lukion matematiikan opettajaksi. Högmander kuitenkin huomasi, että esimerkiksi monia opiskelukavereita matematiikka kiehtoi aivan eri tavalla kuin häntä. Tilastotiede ja matematiikka niputetaan usein samaksi kokonaisuudeksi, mutta niillä on näkökulmaero. Vaikka tilastotieteen teoria on puhdasta matematiikkaa, siinä käytetään ”tosielämän aineistoja”. Tutkitaan, mitä yleensä tapahtuu. Matematiikassa taas käytetään usein ääripäitä. Högmander aloitti tilastotieteen opinnot tehdessään ympäristötilastotieteen alaan kuuluvaa väitöskirjaa 1995. Aiheena oli Spatiaalisen tilastotieteen menetelmät luonnonvaraisten populaatioiden seurannassa. Ensimmäisessä osassa Högmander tutki linjalaskentamenetelmiä ja toisessa osassa ruutukarttamenetelmiä, joita voi käyttää esimerkiksi pesimälintujen levinneisyyden selvityksessä. Suomi oli jaettu pieniin ruutuihin. Harvaan asutussa maassa moni alue oli katsottu ”tyhjäksi”, sillä tutkijoilla ja eri eliölajien harrastajilla ei ollut ollut mahdollisuuksia selvittää, missä eri eliölajeja oikeasti esiintyi. Högmander kehitti toisen tohtoriopiskelijan Juha Heikkisen kanssa tilastolliseen kuva-analyysiin perustuvan tavan, jolla pystyi selvittämään, mitkä ”tyhjät” ruudut olivat oikeasti eri eliölajien asuttamia. Laskentamenetelmä oli Bays-tilastotieteen alalla mullistava. Bays on tilastotieteen osa-alue, joka huomioi tiedetyn totuuden lisäksi havaintojen ulkopuolisen todellisuuden epävarmuuden. ”Esimerkiksi rupikonna elää suurella todennäköisyydellä myös naapuriruudussa.” MYÖS LINNUISTA Högmander kiinnostui nuorena. Harrastuksessa on samaa tilastotieteiden kanssa. Siinä kerätään aineistoja kuten lajeja, paikkoja, päivämääriä. Viimeisen 22 vuoden aikana Högmander on bongannut työhuoneensa ikkunasta 79 eri lintulajia. Linnuissa kiinnostavinta on, että niitä on joka paikassa. Linturetkellä on aina, hän sanoo. Tosin muuttuneet ympäristötekijät ovat vaikuttaneet Högmanderin mukaan lintujen esiintymiseen Suomessa. Keväät ovat aikaistuneet. Vesien rehevöityminen ja vanhojen metsien häviäminen näkyy paitsi linnuissa myös pienemmissä eliöissä. Högmander bongaa myös perhosia, sudenkorentoja ja muita ötököitä – lähinnä, koska Suomen linnut on aika lailla nähty. ”Perhosten suhteen ei myöskään tarvitse herätä kolmelta aamulla ja mennä vesisateeseen tai talvipakkaseen.” Mutta ei kiinnostus lintuihin ole kadonnut. Högmander on ollut Suomen nimistötoimikunnan puheenjohtaja 15 vuotta. Lintujen nimeäminen ”kahvin voimalla” eri alojen asiantuntijoiden kanssa on hauskaa. Högmander pitää erityisesti alkuperäisistä nimistä. Maorin kielessä lintu on takahe ja Etelä-Amerikassa asuu hoatsime. Lyhyin linnun nimi on havaijilainen ou. Suomessa nimet venyvät usein pitkiksi. Yksi pisimmistä on uudenkaledonianlepinkäismonarkki. ”Tai no, onhan meilläkin pyy.” ? Teksti Heta Lohela Kuva Mikko Kuparinen KA S V O 43
• Kampanja on voimassa 17.11.–24.12.2023 välisenä aikana rajoitetuissa Forumin liikkeissä. yhdestä normaalihintaisesta tuotteesta tai palvelusta. SEURAA MEITÄ IG:SSÄ: @forumjkl LUE LISÄÄ: forumjkl.fi/joulu 2H ILMAINEN PARKKI 18.11.–24.12. JOULUN HUIPPUTARJOUS! Opiskelijan kaverina arjessa maukasta ruOkaa ja välittämistä Opiskelijalounas kasvisbuffa Wicked rabbit Hav a java market 24/7 pOp up grillipisteellä Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde Kahvila Tiede ja ravintola Taide Seminaarinkatu 15 B, 40100 Jyväskylä www.foodandco.fi/taide