JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 25. SYYSKUUTA – 15. LOKAKUUTA 2017 57. VUOSIKERTA 7 VOIKO HAKKERIKSI OPPIA VERKKOKURSSILLA? Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari MITÄ JÄRKEÄ ON JONOTTAA POIKKAREILLE? ASUMISTUEN HAKURULJANSSI HÄMMENTÄÄ YLIOPISTO SAI PÄÄRAKENNUKSENSA TAKAISIN PROGETYTTÖ LITKU KLEMETIN MUSIIKKI MURROKSESSA LANGUAGE LEARNING MADE EASY
Y hteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta on kantautunut lukukauden alettua huolestuttavia uutisia. Opiskelijat ovat jääneet ilman opinto-ohjausta resurssipulan vuoksi. Henkilökunta on liian kiireinen sekä tapaamaan opiskelijoita kasvotusten että vastaamaan heidän sähköposteihinsa. Ongelma on ollut erityisen paha juuri tänä syksynä, kun uudet opetussuunnitelmat ovat astuneet voimaan. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella uusien opetussuunnitelmien korvaavuustaulukot ovat puuttuneet vielä siinäkin vaiheessa, kun kurssit ovat alkaneet. Suurin osa laitoksen opiskelijoista on ollut epätietoisia siitä, mitä kursseja heidän pitäisi nyt käydä. Pahimmassa tapauksessa opiskelijat ovat ilmoittautuneet kurssille, jonka aiemmin käyty kurssi korvaa ja jättäneet ilmoittautumatta sellaiselle, jonka he vielä tarvitsisivat. Ongelmat käyvät ilmi laitoksen ainejärjestöjen yhdessä laatimasta kannanotosta, joka on toimitettu laitoksen henkilökunnalle. Ainejärjestöt esittävät kannanotossaan myös kuuden kohdan listan toimenpidesuosituksista, joilla heidän mielestään asia saataisiin korjattua. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO uudisti juuri brändiään vastatakseen kiristyvään kilpailuun parhaista opiskelijoista ja työntekijöistä. Uudella brändillä halutaan kasvattaa yliopiston vetovoimaisuutta ja kertoa, että Jyväskylän yliopisto on korkeatasoinen tiedeyliopisto ja ihmisläheinen yhteisö. I HAVE READ the article ‘Financial Struggle is Real for Foreign Students’ in Jylkkäri 5/2017 that I was interviewed for. It was written in English so that all of the Finnish and international students could read. The title perhaps, was meant to be provocative to attract attention from both populations. One would expect from the title, however, that the article would focus on criticizing the reality on behalf of the international students. The article, to my surprise, was more directed to giving advice to the international students, mentioning the need for proactive behavior and the language skills for brighter job prospects. These are true, but there can be more cases that can be taken into consideration in understanding the international students. Here below are some of them. CASE 1. Student ‘Gab’ has come to Finland for a master’s degree after working for several years. Gab has been funding himself from his savings and is going back to his work after earning a degree. Although he would be open to possibilities of working abroad, the experiences he gets as a student in the Nordic Europe and Finland are enough to satisfy him. In this case, he might not be fully engaged in contacting the possible employers and learning Finnish, but he is more excited to find out what good memories Finland can offer. CASE 2. Student ‘Eul’ is a devoted student in her degree program. She is confident about what she wants to do in the future and came to Finland to earn a degree. She is grateful that she could study in Finland with less cost but she already knows that she will be out of Finland after graduation. In this case, she might not be looking for job offers or learning the language but will be more interested in the academic qualities that Finland is known for. CASE 3. Student ‘Byeong’ is a younger master’s student right out of his bachelor’s degree, only with less than one year of internship. He seeks support from his parents but it has been enough to complete his studies. He is socially active on and off campus, but not particularly bound to staying in Finland after graduation. He enjoys learning Finnish and often use it to communicate with the locals, because he appreciates the importance of the language in the cultural context. He believes that the experience and the language skills he earned in Finland may well benefit his career wherever he goes. ALL THE above cases show different reasons why students come to Finland to study. It is not always the case that students are desperate to find jobs during or after the studies in Finland because of the financial struggle. Coming abroad to study being one of the biggest decisions in their life, most of the students are well prepared to ensure that they finish their studies in the giBrändin rakennusta vai nakerrusta? A response to the article “Financial Struggle is Real for Foreign Students” Se ei onnistu, jos nykyisistä opiskelijoista ei pidetä huolta. Säästöpaineissa oleva yliopisto ei voi unohtaa, että perusasioihin, kuten opinto-ohjaukseen, tarvitaan resursseja. Opiskelijoilla on oikeus saada tukea ja neuvoja opintoihinsa, ja yliopistolla on velvollisuus tarjota sitä heille. Toimiva opinto-ohjaus tarkoittaa sujuvaa opintojen etenemistä, mikä on kaikkien osapuolten etu. PARASTA BRÄNDIN rakentamista on se, että yliopiston opiskelijat ja työntekijät kertovat itse, kuinka hyvä paikka Jyväskylän yliopisto on opiskella ja työskennellä. Brändistä voi viestiä uskottavasti vain, jos oman organisaation ihmiset uskovat siihen. Jos taas perusasiat ovat pielessä, brändi on pelkkä kulissi, ja yhden laitoksen ongelmat voivat vaikuttaa mielikuvaan, joka ulkopuolisilla on koko yliopistosta. On tärkeämpää pitää huolta sisäisistä asioista kuin kiillottaa pintaa. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella usko on tällä hetkellä koetuksella. Laitoksen ainejärjestöjen laatimassa kannanotossa todetaan, että laitoksen maine on hitaasti, huolella ja laadulla rakennettu, mutta nyt se näyttää nopeasti ja huolellisesti hajoavan. Samalla ainejärjestöt aiheellisesti muistuttavat, että huonot uutiset kiirivät tuleville hakijoille aina hyviä uutisia nopeammin. Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi KANSAN ÄÄNI PUHU SUUSI PUHTAAKSI. ANNA PALAUTETTA JA HERÄTTELE KESKUSTELUA. HUONOT UUTISET KIIRIVÄT TULEVILLE HAKIJOILLE AINA HYVIÄ UUTISIA NOPEAMMIN. ven time. In a master’s degree, there is also an option to go back to their home country to finish writing the thesis in the fourth semester, so they only need to support themselves for a year and a half abroad. While it is true that Finland attract students from all over the world, choosing to work and stay in Finland can be a different matter. If Finland wants to get hold of the open minded and intelligent students they themselves educated, they should then try to offer some practical benefits to the graduates so that the international students will turn their eyes to Finnish job market as well. Then it will be a win-win! Minjee Kim Master’s degree student in Educational Sciences Keijo Hämäläiselle MISSÄ OPISKELIJARUOKALASSA syöt, kun opiskelijat karkuun lähtevät? Tule Keke syömään Libriin yliopiston kirjastolle, niin tapaat opiskelijoita, joilla on mielipiteitä. Esimerkiksi: Sellaiselle rehtorille ei kunnian kukko laula, joka lukukausimaksuja kannattaa. Eri asia sitten on, jos lukukausimaksut tulisivat vain tietystä vuodesta alkaen aloittaville, eikä ollenkaan aikaisemmin aloittaneille. Opiskelijaveteraani Pääkirjoitus 2 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017
KANSAN ÄÄNI Kartalla TULE TEKEMÄÄN KANSSAMME JYLKKÄRIÄ! Jylkkärin avustajapalaveri järjestetään Kulttuuriravintola Ylä-Ruthin kabinetissa ti 26.9. klo 16–18. Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 26.9. ti 17.10. ti 14.11. SEURAAVAT AVUSTAJAPALAVERIT ILMOITUKSET Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 16.10. 13.11. 4.12. JYLKKÄRIN TOIMITUS Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Päätoimittaja: Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Laura Kangas toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Aleksi Tolppi sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Laura Kangas Painos: 7000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) 3 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 ”KUKAAN TUSKIN KEKSII SITÄ VIISASTEN KIVEÄ, JONKA AVULLA KAIKKIEN GRADUT VALMISTUISIVAT.” Tampereen yliopiston historian professori Pirjo Makkola (Aviisi 14.9.2017) Jos ei ole varaa ostaa uutta, osta vanhaa. Kirpputorilla asiointi helpottaa opiskelijan lompakon hätää. Jylkkäri listasi muutamia kirpputoreja, joista opiskelija löytää kaiken tarvitsemansa kodin tarvikkeista sitsiasuihin. CENTRUM Ilmarisenkatu 2 Ma-pe 10-18, la 10-16, su 12-16 Perinteinen kirpputori aivan Jyväskylän ytimessä. EKOCENTER HARJUNPORRAS Gummeruksenkatu 13 Ma-pe 10-18, la 10-15 Kirpputorilla myydään muun muassa vaatteita, kodinkoneita ja huonekaluja. Vaatteita myydään kilohinnalla. Lahjoitettaville huonekaluille noutopalvelu. KIRPPARILLA.FI Sorastajantie 1 Ma-pe 10-18, la 10-16, su 12-16 Yli 300 pöydän kirpputori sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella Seppälänkankaalla. Kirpputorilta löytyy kaikkea vaatteista huonekaluihin. KILPISEN KIRPPIS Vapaudenkatu 38 A Ma-pe 10-17, la 11-15 Kellarikerroksessa sijaitsevalta kirpputorilta voi vuokrata pöydän minimissään kolmeksi päiväksi. Valikoimassa muun muassa vaatteita, tauluja ja kirjoja. AARRE STORE JKL Kauppakatu 12 Ma-pe 11-17, la 12-16 Pieni, mutta persoonallinen kirpputori Kauppakadulla. Valikoimassa mainostetaan olevan huolellisesti valittuja second hand -tuotteita sekä suomalaisia design-asusteita. UFF Asemakatu 4 Ma-pe 10-19, la 10-17 “Käyttövaatteita, merkkituotteita ja vintagelöytöjä”. Uffin myymälöissä vaatteet on lajiteltu tuoteryhmittäin, mikä helpottaa juuri tarvitsemansa vaatekappaleen tai asusteen löytämistä.
Uutiset 4 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 K elan asumistukipäätöksistä tehtyjen valitusten määrä on kasvanut runsaasti, kun opiskelijat ovat siirtyneet yleisen asumistuen piiriin tänä syksynä. Viime vuoden elokuussa Kelalle tehtiin asumistukipäätöksistä noin 900 valitusta, mutta tänä vuonna valituksia tehtiin jo yli 1400. Valitusten määrän kasvu oli odotettavissa, sanoo Kelan etuuspalvelujen lakiyksikön lakimies Mikko Horko. Kela on tehnyt kesän ja syksyn aikana jo yli 100 000 ratkaisua asumistukihakemuksista, joissa ainakin yksi ruokakunnan jäsen saa opintotukea. ”Hakemusten volyymit ovat kasvaneet, jolloin valitustenkin määrä kasvaa”, sanoo Horko. HORKON MUKAAN opiskelijat saattavat tehdä runsaasti valituksia, sillä uuden etuuden piiriin siirtymisellä on tapana nostaa valitusherkkyyttä. Opiskelijat eivät välttämättä vielä ymmärrä täysin, millä kriteereillä asumistukea myönnetään, jolloin he tekevät kielteisestä päätöksestä herkemmin valituksen. Opiskelijoiden asumisjärjestelyt ovat myös usein monimutkaisempia kuin monissa muissa ihmisryhmissä. Entinen opintotuen asumislisä myönnettiin yksilöille kämppäkavereista tai puolisoista riippumatta, mutta yleistä asumistukea myönnetään ruokakunnan yhteenlaskettujen tulojen perusteella. Ruokakunnan muodostavat yleensä samassa asunnossa asuvat henkilöt, joilla on yhteinen talous tai yhteinen vuokrasopimus. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa otetaan tänä syksynä käyttöön sähköinen äänestys. Tähän asti edustajistovaalit on käyty paperisin äänestyslipuin ja vaaliuurnin. Edustajiston vaali vuosille 2018-2019 järjestetään 6.–8. marraskuuta. Ennakkoäänestys on 2.–3. marraskuuta. Sähköinen äänestys on käytössä jo monissa muissa ylioppilaskunnissa. Yksi keskeinen syy sähköiseen äänestämiseen siirtymisessä on opiskelijoiden tavoitettavuuden parantaminen. ”JYYn jäsenistä monet ovat muualla kuin Jyväskylässä. Myös he pystyvät nyt käyttämään äänioikeuttaan”, JYYn toiminnanjohtaja Eetu Kreivi kertoo. SÄHKÖINEN ÄÄNESTYS toteutetaan Trevean Vakka-nimisellä äänestysjärjestelmällä, joka on käytössä muun muassa Tampereen ja Turun yliopistojen ylioppilaskunnilla. Järjestelmä on myös auditoitu. Sähköisen järjestelmän kustannukset jäävät edustajiston pöytäkirjan mukaan maltillisiksi. Kauppahinta on sovittu salaiseksi. Käytännössä äänestäminen tapahtuu niin, että opiskelija kirjautuu äänestysjärjestelmään yliopiston tunnuksillaan Haka-kirjautumisen kautta. Äänestää voi kaikilla päätelaitteilla. Antamaansa ääntä pystyy muuttamaan äänestysajan ollessa voimassa. Näin pyritään ehkäisemään sitä, että toinen henkilö pakottaisi äänestämään tietyllä tavalla. Äänestää voi kaikkina muina vuorokaudenaikoina paitsi yöllä. ”Vaalijärjestelmä toimii niin, että häiriöiden varalta joku aina päivystää. Yöpäivystys nostaisi kustannuksia merkittävästi.” EDUSTAJISTO ON JYYn korkein päättävä elin, johon valitaan 41 jäsentä. Äänestää saavat kaikki perustutkinto-opiskelijat sekä jäsenmaksun maksaneet vaihtoja jatko-opiskelijat. Edustajiston jäseneksi voi asettua ehdolle jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka on kirjoittautunut yliopistoon syyslukukaudeksi 2017. Jaana Kangas asuntosäätiö Koasista että Kortepohjan ylioppilaskylästä. Kaksioiden ja kolmioiden kysyntä on laskenut ja yksiöiden kysyntä kasvanut jo useamman vuoden ajan, kertoo Koasin asiakkuuspäällikkö Tiia Matilainen. Tällä hetkellä Koasin hakemuksista 60 prosenttia on yksiöhakemuksia. ”Uskoisin tämän johtuvan asuntotarjonnan lisääntymisestä Jyväskylän alueella. Pariskunnille ja lapsiperheille on asuntoja runsaasti tarjolla myös vapailla markkinoilla”, Matilainen sanoo. ”Soluasunnotkin kelpaavat vielä näin syksyllä, mutta moni soluasukas on myös yksiöjonossa odottamassa pääsyä ihan omaan kotiin.” Yksiöitä haetaan eniten myös KorteUuden tuen hakeminen hämmentää ASUMISTUKI. Opiskelijat ovat tehneet runsaasti valituksia asumistukipäätöksistä. Kokonaan uusi tuki hämmentää opiskelijoita, ja kämppisasuminen voi vaikeuttaa hakemuksen tekemistä. Edustajistovaalissa otetaan käyttöön sähköinen äänestys teksti ja kuva Laura Kangas Ruokakunnan määrittely on suhteellisen helppoa yksinasuvien tai pariskuntien kohdalla, mutta kimppakämpät mutkistavat kuviota. Jos kämppiksillä on yhteinen vuokrasopimus tai he ovat vastuussa myös toistensa vuokraosuudesta, he ovat samaa ruokakuntaa. Monilla opiskelijoilla on myös tuloja, jotka vaikuttavat asumistukeen, huomauttaa Horko. Kelalle on tullut paljon kysymyksiä esimerkiksi siitä, voiko pääomatuloja tienaava saada asumistukea. ”Muilla yleisen asumistuen hakijoilla ei yleensä ole sellaisia tuloja”, Horko sanoo. KELA ON myös itse oikaissut päätöksiään reilusti aikaisempaa enemmän. Viime vuoden elokuussa itseoikaisuja tehtiin 390, tänä vuonna jopa 941 eli yli kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Itseoikaisut ovat valitustapauksia, jotka oikaistaan heti eivätkä ne etene muutoksenhakuasteelle saakka. ”Voi olla, että näissä tapauksissa alkuperäinen päätös on tehty jollain tavalla virheellisesti. Valituksen mukana on voitu antaa sellaista lisätietoa, jonka perusteella päätös on oikaistu”, Horko kertoo. Itseoikaistuihin päätöksiin kuuluvat esimerkiksi sellaiset tapaukset, jossa asumistuki on hylätty, koska hakija on vaikuttanut elävän avoliitossa. Jos hakija on perustellut, että kämppäkaverilla ja hakijalla on eri ruokakunnat, asumistukea on voitu sittenkin myöntää erillisinä ruokakuntina. ASUMISTUEN MUUTTUMINEN ei ole vaikuttanut siihen, millaisia asuntoja opiskelijat hakevat Jyväskylässä, kerrotaan sekä Keski-Suomen opiskelijaUUDEN ETUUDEN PIIRIIN SIIRTYMINEN NOSTAA VALITUSHERKKYYTTÄ.
5 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 Uutiset Asumistukipäätöksistä tehtyjen valitusten määrä on kasvanut syksyä kohden, kun hylättyjä päätöksiä on tullut. Uuden tuen hakeminen hämmentää teksti ja kuva Laura Kangas ARKISTOKUVA Edustajistovaaleissa äänestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa sähköisesti. Kuva vuoden 2015 vaalien ehdokaslistoista. Jylkkärin palautekyselyn tulokset: Lisää pitkiä juttuja ja tapahtumareportaaseja PIRIJUTTU, PIRIJUTTU, pirijuttu. Jylkkärin keväällä järjestämän palautekyselyn perusteella viime lukuvuoden selkeästi onnistunein ja luetuin juttu oli lehdessä 11/2016 julkaistu juttu Laittomia ostoksia, jossa selvitettiin, kuinka helppoa Jyväskylässä on ostaa huumeita. Ylipäätänsä pitkät reportaasit ja uutiset saivat lukijoilta palautekyselyssä parhaat arvosanat. Epäonnistuneimmiksi jutuiksi mainittiin oikeistonumero sekä pääkirjoitukset, kolumnit ja pakinat. PALAUTEKYSELYSSÄ KYSYTTIIN ensimmäistä kertaa lukijoiden mielipiteitä vuonna 2016 uusituista verkkosivuista. Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että Jylkkärin verkkosivut ovat vähintään “ihan jees”. Verkkosivut keräsivät kehuja visuaalisuudestaan ja helppokäyttöisyydestään. Muutamissa vastauksissa verkkosivuille toivottiin perinteisempää selaustapaa ja pienempiä kuvia. Vuonna 2016 Jylkkärissä aloitettiin myös videoiden ja podcastien tekeminen. Ne ovat jääneet monelta lukijalta huomaamatta, sillä 55 prosenttia vastaajista ei tiennyt Jylkkärin tekevän videoita ja 69 prosenttia ei ollut kuullut Jylkkärin podcasteista. Lukijat toivoivat, että mikäli videoita ja podcasteja tehdään, ne olisivat hyvälaatuisia ja kiinnostavista aiheista tehtyjä. USEAMMASSAKIN AVOIMESSA vastauksessa mainittiin, että Jylkkärin pitäisi näkyä kampuksella enemmän. Jylkkärin sisältöjä pidettiin kiinnostavina ja laadukkaina, mutta “jotain kuitenkin puuttuu, sillä monet tuttavapiirissäni eivät ole koskaan edes lehteä avanneet.” Kehuja saivat etenkin pitkät reportaasit ja tutkiva journalismi, joita toivottiin lisää. Jylkkärin haluttiin yllättävän ja kaivavan esiin sellaisia aiheita ja näkökulmia, mitä ei muualta löydy ja olevan rohkeita. Lukijat myös toivoivat, että Jylkkäri jalkautuisi enemmän opiskelijoiden pariin ja tekisi juttuja erilaisista opiskelijatapahtumista. Muutamassa kommentissa kysyttiin, millä Jylkkärin olemassaolo perustellaan ja toivottiin, että Jylkkäri lakkautettaisiin kokonaan turhana kulueränä tai siirrettäisiin ilmestyväksi pelkästään verkossa. JYLKKÄRI JÄRJESTI palautekyselyn lukijoilleen 18.4.–15.5.2017 välisenä aikana. Palautetta kertyi neljän viikon aikana 172 vastaajalta. Palautekyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kahden päivän lippu Provinssiin. Arvontaa varten yhteystietonsa jätti 154 vastaajaa, ja tällä kertaa festareille matkasi Samu Rinne. POIMINTOJA PALAUTTEISTA: ”Lähes kaikki Jylkkärin julkaisut on täysin epärelevantteja opiskeluihin nähden. Miksi pakkojäsenyyden rahoja käytetään lehteen, jossa artikkeleissa pohditaan huumeiden hankkimista Jyväskylässä.” ”Laajemmat reportaasit ja tutkiva journalismi (mallia Longplay ja Raymond) opiskelijamaailmasta voisi olla suunta millä ylioppilaslehdet voisivat erottua jatkossakin edukseen.” ”Jylkkäri on pureutunut monesti ”tabuihin” tai vaiettuihin asioihin ja tehnyt jopa shokeeraavia juttuja. Keep it up guys!” ”Olkaa rohkeita! Se on edellytys sille, että Jylkkäri säilyy kiinnostavana ja nimenomaan ylioppilaslehtenä.” ”Lopettaisin sen. Järkyttävä menoerä ylioppilaskunnan budjetissa.” Jaana Kangas PALAUTE. Jylkkärin lukijat toivoivat lehdeltä juttuja, jotka yllättävät poikkeavilla näkökulmillaan. SOLUASUNNOTKIN KELPAAVAT VIELÄ NÄIN SYKSYLLÄ, MUTTA MONI ON YKSIÖJONOSSA ODOTTAMASSA PÄÄSYÄ IHAN OMAAN KOTIIN. pohjasta, kertoo JYYn asukaspalvelujen palveluvastaava Jenni Kirkkomäki. Siihen tosin vaikuttaa pitkälti se, että suurin osa ylioppilaskylän asunnoista on yksiöitä. Suuria muutoksia hakemuksissa ei tänä vuonna ole näkynyt. ”Hakijamäärämme on ollut samanlainen nyt kuin viimeisenä parina vuonnakin”, Kirkkomäki sanoo. www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA TULE TsEKKAAMAAN!!! sYKsYN UUsi sEsoNKiLisTA ULKoNA 27.9.
Opiskelijaelämä 6 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 K auppakadun alapäässä sijaitsevan yökerhon ovelta alkaa jono, joka kiemurtelee kymmenien metrien matkan pitkin rakennuksen molempia sivuja. Vettä on valunut taivaalta läpi päivän, ja se ropisee lähes tauotta sateenvarjoin ja erivärisin haalarein varustautuneiden jonottajien niskaan. Lineaarisuutta tavoitteleva ihmismassa saa ohikulkijoilta osakseen kahdenlaisia reaktioita. Jotkut ilmaisevat vilpitöntä hämmennystä, toiset taas puistelevat päätään ja pyörittelevät silmiään. ”Taas se alkaa”, joku mutisee. Sään armoilla värjöttelevä joukko on matkalla Club Escapeen syksyn ensimmäisiin poikkitieteellisiin haalaribileisiin. POIKKITIETEELLISET haalaribileet, eli tuttavallisemmin poikkarit, edustavat monelle opiskelijabileiden kuningaslajia. Näihin ryyppäyksen amokjuoksuihin raivataan kalenterista tilaa jo hyvissä ajoin, jotta mikään ei estäisi läpi yön kestävää oman ainejärjestön edustamista. Yleensä poikkareista tulee kuitenkin ensimmäisenä mieleen ihmismielen sietokykyä koetteleva jonottaminen. Juhlijoiden määrä on suuri, ja varmistaakseen sujuvan sisäänpääsyn jonottajan on oltava ajoissa paikalla. Lisäksi tänä iltana 300 ensimmäiselle on luvassa haalarimerkki. OVIEN ON määrä aueta vasta kello 21.00, mutta saapuessani paikalle hieman iltaseitsemän jälkeen haalariväki odottelee jo tunnollisesti bileiden alkamista. Tuntitolkulla etuajassa saapuneet juhlijat juovat pienissä rykelmissä lämmintä olutta ja sekamehulla laimennettua viinaa. Lyhyinä sateettomina hetkinä tuuli viskoo vesipisaroita heidän päälleen kerrostalojen katoilta. En voi itsekään välttyä lievältä hämmennyksen puuskalta. Onko tässä mitään järkeä? Lähden tiedustelemaan asiaa jonon kärkipäästä löytyvältä, keltaisiin heijastinliiveihin sonnustautuneelta ryhmältä. Ensimmäisen vuoden varhaiskasvatuksen opiskelijoiksi paljastuvalta poppoolta saan terävän vastauksen: ”Kaikki suomalaiset tykkäävät jonottaa.” Tämä on kyllä totta. Ehkä kadun varteen kerääntynyt joukkio on vain ilmentymä kansakuntaamme leimaaPOIKKARIT. Akateemisesta vartista ei ollut tietoakaan, kun opiskelijat odottelivat pääsyä lukuvuoden ensimmäisille poikkitieteellisille. Syyssäässä sateenvarjo ja viina osoittivat tarpeellisuutensa. Märkää jonottamista teksti Niklas Pelkonen kuvat Matti Parkkinen Club Escapen eteen alkoi muodostua jonoa jo varhain illalla. Keltaliiviset varhaiskasvatuksen fuksit odottivat innolla ensimmäisiä poikkareitaan. EN VOI ITSEKÄÄN VÄLTTYÄ LIEVÄLTÄ HÄMMENNYKSEN PUUSKALTA. ONKO TÄSSÄ MITÄÄN JÄRKEÄ?
Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 7 vasta jonofetissistä. Ilmaisten ämpäreiden ja lentokenttien passitarkastusten läheisyydessä esiintyvä ilmiö on siis rantautunut myös opiskelijapiireihin. Varhaiskasvatusfuksit kertovat olleensa paikan päällä jo kuudesta lähtien. Ensimmäisille poikkareilleen saapuneet ”keltanokat” eivät ole jonottamisesta moksiskaan, ja heidän mukaansa sateessa odottelu on ollut tähän mennessä vaivan arvoista hyvän seuran ja meiningin ansiosta. Kaikilta jonottaminen ei saa kuitenkaan yhtä innostunutta vastakaikua. Kavereidensa ylipuhumana paikalle saapunut espoolainen liiketalouden opiskelija Sofia Olin kuvailee tapahtumaa jopa jonkinasteiseksi kulttuurishokiksi. ”Mä istun tässä kylmällä kadulla ja ihmettelen tätä touhua.” Espoolaiselle Sofia Olinille jonotuskulttuuri oli kulttuurishokki. ”Ihan hauskaa tämä kai on”, Olin tuumi. Alkoholi virtaa, kun opiskelijat odottavat yökerhon ovien avautumista useiden tuntien ajan sateisella Kauppakadulla. JOIDENKIN MIELESTÄ EDES EDELLÄ MAINITTU VARUSTUS EI RIITÄ, VAAN KUNNON ETKOILUIHIN VAADITAAN SEKÄ VIINAETTÄ VIINIPULLO. ONNEKSI JONOTTAMISESTA voi tehdä viihdyttävämpää. Hämärtyvän illan luoviin ratkaisuihin kuuluvat esimerkiksi kortinpeluu ja piknikin järjestäminen keskellä katua. Alan pohtia, millainen on poikkareille jonottavan unelmavarustus. ”Hyvä takki, hyvä seura ja musiikkia”, luettelee puoli kahdeksan tienoilla jonoon liittyvä Aleksi Saarinen. Kuulostaa järkevältä. Lista saa kuitenkin pian jatkoa. ”Ja paljon alkoholia!” Ahaa, alkoholi mainittu. Yleisin tapa tehdä jonottamisesta mukavampaa vaikuttaisikin olevan sumeilematon varaslähtö mukihommiin. Paljonko juotavaa sitten pitää olla? Nopean laskutoimituksen jälkeen saan seuraavanlaisen ihanneyhtälön: puolitoista litraa kirkasta viinaa viittä henkilöä kohden, tai vaihtoehtoisesti 15 mietoa juomaa per henkilö. Kuulostaa pelkkään jonotukseen aika paljolta. Saan kuitenkin eri lähteistä vakuutteluja yhtälön toimivuudesta. Joidenkin mielestä edes edellä mainittu varustus ei riitä, vaan kunnon etkoiluihin vaaditaan sekä viinaettä viinipullo. Maltillisempiakin tapauksia löytyy, kuten Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajiksi opiskelevat Satu Vihervirta ja Jenna Järvinen. Heidän mukaansa vähempikin määrä alkoholia riittää, mutta sitä pitäisi saada ostettua myös jonosta käsin. ”Tässä voisi kiertää shottibaari, josta saisi juomia opiskelijahinnoin. Sehän olisi pelkkää tuottoa järjestäjälle!” Vihervirta ja Järvinen pohtivat. H-HETKEN LÄHESTYESSÄ ujuttaudun jonon kärkeen katsomaan, millaisia omistautujia ovat ensimmäisinä paikalle tulleet. Paraatipaikalta löytyy viltillä istuskeleva ja iloisesti hymyilevä porukka, joka kertoo ilmaantuneensa paikalle jo 17.05, lähes neljä tuntia etukäteen. ”Ei ollut parempaakaan tekemistä, ja oli pakko päästä tanssimaan”, varhaiskasvatusta opiskeleva Valtteri Eskola kertoo ryhmän aikaisen saapumisen syiksi. Eskola arvioi olleensa poikkitieteellisillä reilusti yli kymmenen kertaa. Hänestä poikkarit ovat paras paikka muiden opiskelijoiden kanssa verkostoitumiseen. ”AMK-opiskelijoihin ei muissa tapahtumissa edes törmää.” Yleensä uusia tuttavuuksia syntyy jo jonossa. Nytkin jonon kärkipäässä vallitsee koleasta säästä huolimatta lämmin yhteishenki toisilleen entuudestaan tuntemattomien ihmisten kesken. Verkostoitumista parhaimmillaan. VARHAISSYKSYN ILTA on jo tummennut syvänsiniseksi ja jono venynyt näköpiirin ulottumattomiin. Tuon tuosta voi nähdä kyynärpäiden kohoavan kohti taivasta viimeisten omien juomien valuessa kurkusta alas. Malttamattomana liikehtivä ihmisjoukko pakkautuu lähemmäs ovia, joiden takana odottaa villi yö iloineen ja pettymyksineen. MALTTAMATTOMANA LIIKEHTIVÄ IHMISJOUKKO PAKKAUTUU LÄHEMMÄS OVIA, JOIDEN TAKANA ODOTTAA VILLI YÖ ILOINEEN JA PETTYMYKSINEEN. Rakennustekniikkaa opiskelevat Lauri Teränen (vas.), Jesse Tuovinen ja Marko Ruokolainen olivat ensimmäisten jonottajien joukossa.
8 Kampus 8 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 Seminaarinmäen keskipiste jälleen auki C-RAKENNUS. Jyväskylän yliopistossa on kasvanut kokonainen opiskelijapolvi, joka ei ole koskaan käynyt yliopistonsa päärakennuksessa. Jylkkäri tutustui asiantuntijan kanssa Alvar Aallon suunnittelemaan rakennukseen. teksti ja kuvat Laura Kangas Vessojen minikokoiset kopit ovat legenda, joita uudet opiskelijat ihmettelevät vuodesta toiseen. ”Merkittävien ihmisten ympärille syntyy aina tarinoita, joita ihmiset alkavat paisuttelemaan. Mikäs sen hauskempaa kuin kertoa Aallosta tarinoita. Meistä on jotenkin hirveän kiva vähän mollata asioita”, Vuorinen toteaa. Koppien pienuus selittyy enimmäkseen vessanpönttöjen muuttumisella. Ennen vessanpöntön säiliö oli istuimen yläpuolella, jolloin istuin voitiin laittaa aivan kopin takaseinään kiinni. Nykyään säiliöt ovat pöntön takana, mikä vähentää vessavieraan jalkatilaa. 50-luvulla suurin osa suomalaisista myös asui vielä maaseudulla, ja valtaosa käytti yleensä ulkohuussia. Siihen verrattuna kaakeloidut kopit ovat melkoista luksusta. Luentosali C4:ssä riippuvat alkuperäiset Alvar Aallon suunnittelemat lamput, kertoo Jyväskylän yliopiston kulttuurihistoriallisen museon museotoiminnan johtaja Pirjo Vuorinen. Tilan esikuvana Aalto käytti antiikin aikaista kaupunkineuvoston kokoontumistilaa. Tarinoiden mukaan opiskelijat ovat kuitenkin hyödyntäneet salin muotoa lähinnä valitsemalla istumapaikkansa niin, että he voivat keskittyä luennolla vilkuilemaan parhaan näköistä opiskelijatoveriaan.
9 Uutiset Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 AMERIKKALAISTA KAMPUSKULTTUURIA z Alvar Aallon suunnittelema C-rakennus eli Capitolium valmistui silloisen Kasvatusopillisen korkeakoulun päärakennukseksi vuonna 1955. z Rakennuksella tavoiteltiin modernia arkkitehtuuria ja Yhdysvalloista lainattua kampuskulttuuria Jyväskylään, joka oli tuolloin vielä pääosin puutaloista muodostuva maaseutukaupunki. z Capitoliumin rakennusvaiheessa Suomessa elettiin vielä sodanjälkeistä aikaa, ja rakennusmateriaalit olivat tiukasti säännösteltyjä. Tiilien saanti oli vaikeaa, isojen lasi-ikkunoisen saanti kenties vielä vaikeampaa. z C-rakennus jakautuu kolmeen osaan: hallintosiipeen, Aallon lukusaliin sekä juhlasalin puoleen. Juhlasali puolestaan jakautuu kolmeen ”viuhkaan”: näyttämöön, alasaliin ja yläsaliin. z Yliopiston ylin henkilökunta eli muun muassa rehtori ja hallintojohtaja ovat palanneet takaisin entisiin työtiloihinsa päärakennuksen hallintosiipeen. z Aallon ajatus rakennuksesta oli, että sen aula olisi ”ulkotila sisällä”, oleskeluja läpikulkupaikka. Ideana oli, että C:n läpi kuljettaisiin kampuksen osasta toiseen. 70–90-luvulla C-rakennus olikin kaupunkilaisille yleinen oikaisureitti keskustasta Mattilanpellon ja Keskussairaalan suuntaan. Rakennuksen käytävältä on löytynyt muun muassa pankkiautomaatti. z C-rakennus oli remontin takia suljettuna 2013-2017. Remontissa pyrittiin muun muassa poistamaan rakennuksen sisäilmaongelmia. Yliopisto voi auttaa varastetun pyörän löytämisessä SYYSLUKUKAUSI on vilkkainta pyörävarkauksien aikaa kampuksella, kertoo Jyväskylän yliopiston turvallisuuspäällikkö Olli-Pekka Laakso. Laakson mukaan etenkin arvokkaammat miesten maastopyörät päätyvät herkästi varkaiden käsiin. ”Myös pyörien osia ja varusteita varastellaan varsin aktiivisesti. Näillekin ilmeisesti löytyy jälkimarkkinoita paikallisesti tai verkkohuutokaupoista”, Laakso kertoo. KAMPUKSEN alueella tapahtuu Laakson mukaan vuosittain kymmeniä pyörävarkauksia. Kaikki tapaukset eivät kuitenkaan tule turvallisuuspäällikön tietoon, sillä suurin osa ilmoittaa varkauksista vain poliisille. Laakso kehottaa opiskelijoita kuitenkin ilmoittamaan tapauksista myös hänelle. ”Ilmoituksen tekeminen ei tietenkään ole pakollista, mutta voimme yleensä auttaa varsin tehokkaasti rikoksen selvittämisessä. Kampusalueella on kattava kameravalvonta ja pyörävarkauden epäillystä tekijästä saadaan sitä kautta usein hyvää näyttöä”, Laakso kertoo. LAAKSON mukaan pyörävarkauksia voi ehkäistä hankkimalla kunnollisen lukon pyörään ja lukitsemalla sen kiinni johonkin kiinteään asiaan. Pyörä kannattaa jättää paikkaan, jossa on hyvä näkyvyys ja valaistus myös pimeän aikaan. Laakso kehottaa myös ottamaan mukaan kaikki arvokkaammat varusteet, kuten lamput, mikäli mahdollista. Laura Kangas LAURA KANGAS Seminaarinmäen keskipiste jälleen auki Alvar Aalto on suunnitellut myös ison osan kalusteista. Rakennus vilisee Aallon itse perustaman Artekin kalusteita. Rakennuksen alkuperäiset pöydät, tuolit ja lamput ovat kunnostettuina edelleen käytössä. C-RAKENNUS. Jyväskylän yliopistossa on kasvanut kokonainen opiskelijapolvi, joka ei ole koskaan käynyt yliopistonsa päärakennuksessa. Jylkkäri tutustui asiantuntijan kanssa Alvar Aallon suunnittelemaan rakennukseen. teksti ja kuvat Laura Kangas Yhteys luontoon on keskeinen osa C-rakennusta. Belvederekahvioon laskeudutaan kuin terassille, ja isot lasi-ikkunat avaavat näkymän viereiseen metsikköön. Kahviolle annettiin remontin jälkeen uudestaan sen alkuperäinen nimi Belvedere. Belvedere tarkoittaa ”kaunista näkymää”. Välillä kahvila on tunnettu muillakin nimillä, muun muassa Aallokkona. Belvedere on aina ollut opiskelijoille, tutkijoille ja opettajille keskeinen kohtaamispaikka. Ikkunoista voi toisaalta tarkkailla ohikulkijoita ja toisaalta ulkoa päin tarkistaa, sattuisiko ketään tuttuja olemaan kahvilla. JY. JUST ADD U. HAE NYT. YHTEisHAku 14.3.–2 8.3.2018 jYu.fi/HAE OpiNTOpOlku.fi Yhteishaussa haku myös kaksi vuotisiin maisteriohjelmiin kAsvATusTiETEidEN jA psYkOlOgiAN TiEdEkuNTA Kandidaattija maisteriohjelmat ? erityispedagogiikka (erityisopettaja) ? kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ? luokanopettaja ? psykologia ? varhaiskasvatus (lastentarhanopettaja) Haluatko kouluttautua erityisopettajaksi, luokanopettajaksi, lastentarhanopettajaksi, psykologiksi tai kasvatusalan asiantuntijaksi? Pyörä kannattaa lukita hyvällä lukolla kiinni johonkin. LISÄÄ KUVIA NETISSÄ:
In English 10 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 A merican linguist Stephen Krashen publishe what is now known as the input hypothesis in 1977.Immensely popular but also controversial, the hypothesis has greatly influenced the way language learning and teaching is thought of. The core idea of the hypothesis is that we learn languages by understanding messages and receiving comprehensible input, which translates into any kind of exposure to a language that is understandable. LINGUISTICS. What if you could learn any language just by watching tv? It might be too good to be true but with the input hypothesis, you could come close enough. Meaningful language learning teksti ja kuva Aleksi Tolppi ”If we consider Krashen’s theory in general, it has had a huge impact, especially on the idea of moving from studying a system to communication and understanding,” Maria Ruohotie-Lyhty, a senior lecturer in applied linguistics at the University of Jyväskylä, explained. It used to be typical to view language as a system that had vocabulary and grammar and when you mastered the system, you learned the language. Currently it is more common to view language studying as a social activity and not something that happens just inside an individual’s mind. PERHAPS the most famous part of the input hypothesis is the ”i + 1” model for input, where ”i” represents learner’s current level of knowledge and ”+ 1” the next stage of acquisition. In an ideal situation one could learn grammar patterns and new vocabulary just from context when the input (ex. music) is just slightly above the learner’s level but still comprehensible. ”The model is slightly problematic when we don’t know what the one stands for. How difficult or easy should it be? My understanding is that you can learn even if the language usage is much higher than ’+ 1’,” Ruohotie-Lyhty said. Learning just by watching tv or listening to music in a foreign language might be too much to ask, but could one learn mainly through exposure to the language without using it actively? ”Sure, you would learn slowly and the ability to understand would develop well. But I don’t think that it’s an optimal way of studying. You would miss out on the output part that is actively using the language. Speaking and writing would support learning,” she explained. ONE OF THE more controversial claims by Krashen is that language acquisition and learning are completely different and conscious study of language is less effective than acquisition. According to Krashen studying leads students to developing an abstract, conceptual model of a language rather than learning the language itself. It can be harmful if students try to learn difficult concepts too early or start to over-analyze the language. He also thinks that speaking doesn’t lead to acquisition but is a consequence of it. Ruohotie-Lyhty isn’t convinced that the distinction between acquisition and learning is so clear. There is evidence LEARNING JUST BY WATCHING TV OR LISTENING TO MUSIC MIGHT BE TOO MUCH TO ASK.
Kolumni 11 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 K urssien deadlinet tulevat ja ne myös menevät, tentteihin lukeminen jää ja astiapino kasvaa lavuaarissa. Aamulla herätessäsi odotat hetkeä, kun pääset takaisin sänkyyn. Ystävät kehottavat piristymään, ja vanhemmat sanovat, että sinun tulisi olla positiivisempi. Aikakauslehdet käskevät syömään Dvitamiinia syysmasennuksen selättämiseksi. Saat kutsuja opiskelijabileisiin ja tupareihin. Tiedät, että sinun pitäisi mennä. Tiedät, että entinen sinä olisi ollut innoissaan. Mutta nyt hauskanpito on mahdotonta, koska sinulla ei ole hauskaa. Jo ajatus kotoa poistumisesta ahdistaa. OPISKELIJOIDEN YLEISIN terveysongelma on mielenterveyshäiriöt. Näitä kokee viikottain noin joka viides miesja joka kolmas naisopiskelija. YTHS:n luvut puhuvat karua kieltään. Aihe tuntuu silti yhä olevan tabu, josta ei lounaspöydissä keskustella. Kuten mikä tahansa muu osa kehostamme, myös mieli voi särkyä ja sairastua. Masennus koskettaa lähes meistä jokaista jossain vaiheessa elämää, joko oman tai lähimmäisen sairastumisen kautta. Tulee muistaa, että kyseessä ei ole henkilön ominaisuus, vaan sairaus, joka oireilee jokaisella omalla tavallaan, eikä siihen tarvitse tottua. Kun mieltä koetellaan ja se säröilee, on normaalia hakea ammattilaisten apua – kuten missä tahansa muussakin sairaudessa. Tärkeintä on uskaltaa puhua ääneen. Silti masennuksesta vaietaan liian paljon. SANOMME, ETTÄ sanat satuttavat, mutta myös vaikeneminen hajottaa. Puhumattomuus ei poista ongelmaa, vaan voi lisätä häpeän ja kuormituksen määrää. Mitä enemmän vaikenemme, sitä korkeammaksi kynnys avun hakemiseen kasvaa. Muiden kehotukset positiivisesta ajattelusta ja oman asenteen muuttamisesta eivät auta – päinvastoin ne saattavat vaikeuttaa asiasta puhumista ja lisätä kuormitusta. Sen sijaan siihen tulisi suhtautua kuin muihinkin sairauksiin, tärkeintä olisi vain olla läsnä ja antaa tukea avun pariin hakeutumisessa. Kun vihdoin löydämme sanat, joilla puhua, pystymme myös ymmärtämään itseämme paremmin ja käsittelemään vaikeita asioita. Ääneen puhumallapaha olo lievittyy. Kun mieltä on purettu, lopulta myös astiapinon purkaminen ja tentteihin luku ei tunnu enää mahdottomalta. SEN SIJAAN, että miettisimme, mitä sanomme ääneen, tulisi toisinaan miettiä myös sitä, mitä jätämme sanomatta. Hiljaisuuden rivien väliin mahtuu paljon, eivätkä maton alle lakaistut ongelmat katoa. Olisiko sinun helpompi olla, jos uskaltaisit sanoa ääneen sen, mistä olet vaiennut? Vaikeneminen ei ole kultaa, ja se, mistä ei puhuta, rikkoo. Saara Kemiläinen Meaningful language learning teksti ja kuva Aleksi Tolppi Mielenterveysongelmat maton alla SANAT SATUTTAVAT, MUTTA MYÖS VAIKENEMINEN HAJOTTAA. PUHUMATTOMUUS EI POISTA ONGELMAA, VAAN VOI LISÄTÄ HÄPEÄN JA KUORMITUKSEN MÄÄRÄÄ. that focusing on certain characteristics of a language can help with learning. The idea that speaking doesn’t help with acquisition is also debatable in her opinion. ”When there have been studies on people who have learned in this kind of understanding focused context, we have seen that the speaking abilities don’t develop so well,” she said. WHILE LEARNING a language through sheer exposure might be difficult if one aims to speak and write the language fluently, a lot can be said for Krashen’s hypothesis. ”Learning a language is about getting exposed to it. You use the language, read in it and be in contact with the language. That’s the way you’ll learn. There isn’t anything mystical about it,” Ruohotie-Lyhty said. ”I believe that meaningful activity, whether it’s listening to music, talking to people or playing games, is important. It has a positive emotional effect. Language becomes meaningful in a social context.” IN THE END with language learning there aren’t absolutes. Even if for example your motivation isn’t high or you don’t practice speaking, you can learn. One enlightening example comes from her French teaching experience at a community college. ”I had an adult student who had studied French years as a hobby. He went to France for the first time and when he came back, he was really excited because people could understand him. Without anything other than the courses at the community college, he was able to communicate. It was a really remarkable experience for him.” LANGUAGE BECOMES MEANINGFUL IN A SOCIAL CONTEXT. Learning a seldom used language like Japanese requires serious dedication. According to some estimates, it takes at least 2200 hours of studying to become fluent in the language.
14 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 HAKKERIKSI VERKKOKURSSILLA TIETOTURVA. Syötän koodia, jota hädin tuskin ymmärrän, käyttöjärjestelmään, jota osaan vain puoliksi käyttää. Tarkoituksenani on murtautua ystäväni tietokoneeseen ja ottaa hänestä kuva hänen omalla webbikamerallaan ilman, että hän huomaa. Miten minä tähän tilanteeseen päädyin? H elmikuussa eteeni ilmestyi mainos udemy.com -yliopistolta. Kuuluisa ja tasokas nettiyliopisto tarjosi kurssejaan hyvin halvalla, mukaan luettuna hakkerointikursseja. Vain muutamalla kymmenellä eurolla tarjottiin mahdollisuutta opetella tunkeutumaan tietokoneisiin ja salasanojen takana oleviin lähiverkkoihin. Kurssin luvattiin olevan niin helppo, että minimaalisella tietämykselläkin voisi osallistua, ilman kummoistakaan tietokoneosaamista. Tämä on hyvä, ajattelin, sillä tietotekniikkakokemukseni ei ole koskaan ollut sieltä parhaimmasta päästä. Osaan asentaa ja säätää Windowsin, mutta esimerkiksi koodaaminen on aina ollut minulle terra incognito. Ostin kurssin ja päätin ryhtyä sunnuntaihakkeriksi journalistisen tiedonhankinnan nimissä. Hakkerointi on ollut jälleen laajasti otsikoissa. Yhdysvaltain tiedustelupalvelun vuodetut hakkerointityökalut päätyivät vääriin käsiin kesän alussa, mikä johti tuhansien ihmisten kiristämisiin. Sähköpostin välityksellä levinneet kiristysohjelmat ottivat koneita haltuunsa ja vaativat maksua bitcoineina, digitaalisena valuuttana, jota ei ole lainkaan niin helppoa seurata kuin normaalia rahaa. Osansa on saanut myös kaapelikanava HBO, jonka järjestelmiin murtauduttiin kesän lopulla. Pahantahtoiset rikolliset saivat käsiinsä muun muuassa Game of Thronesin käsikirjoituksia ja spoilasivat koko internetin sarjan tapahtumista. Kaikki tietoturvarikokset eivät kuitenkaan ole näin massiivisia. Kuka tahansa yksityishenkilökin voidaan hakkeroida. Sen lisäksi kuka tahansa yksityishenkilö voi opetella hakkeroimaan. HAKKEREISTA JA hakkeroinnista puhutaan julkisessa keskustelussa monesti suorastaan mystisinä hahmoina. Hollywoodin ja muiden tekijöiden elokuvat ovat luoneet kuvaa neroista, joiden liukkaasti koodaavilta sormilta eivät mitkään tietojärjestelmät ydinasekoodit mukaan luettuna ole turvassa. Pelon ilmapiiri sai Sami Laihon alun perin siirtymään tietoturvakonsultoijaksi. Laiho on palkittu useissa eri tapahtumissa parhaana esitelmöijänä, ja tekee töitä eri firmojen neuvonantajana. ”Harmitti aina se, että kaikilla luennoilla tuotiin maailman turvattomin kone hakkeroitavaksi. 2016 esitetään, että näin helposti voidaan murtautua koneeseen, ja sitten siinä on käyttöjärjestelmänä Windows XP.” Windows XP ilmestyi 2001 ja valmistajan Microsoftin tuki sille loppui jo 2013. Nykyoloissa käyttöjärjestelmä on siis erittäin turvaton. ”Kaikki lähtivät vaan peloissaan kamalan olon vallitessa niiltä luennoilta. Aina näytettiin, miten murtautua käyttöjärjestelmiin, muttei miten niitä varten suojautua. Minua alkoi pänniä niin paljon, että olen nyt viitisen vuotta konsultoinut asiaa”, Laiho kertoo. Myös minun ostamani kurssin aikana hakkerointia harjoitellaan erityisesti hakkerointia varten rateksti Tuukka Tervonen kuvat Markku Mujunen
Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 kennettuihin käyttöjärjestelmiin, joihin on tarkoituksella jätetty aukkoja, joista on helppo kiemurrella sisään. Kaikki käyttöjärjestelmät on asennettu samalle koneelle, tästä puhutaan yleisesti testilaboratoriona. Netissä tarjottavia hakkerointikursseja Laiho ei pidä mitenkään huolestuttavina, pikemminkin päinvastoin. ”Siinähän vain kasvaa alasta kiinnostuneita ihmisiä, tietoturva-asiantuntijoista on huutava pula.” Hän ei usko, että hakkeroinnin osaaminen saa ihmisiä tekemään laittomuuksia tai pahoja tekoja. Hän muistuttaa, että Youtubesta löytyvät ilmaiset neuvot, miten murtautua autoihin, eikä se ole johtanut murtoepidemioihin. Laiho on itsekin käynyt tiirikointikurssin, eikä ole harkinnut laittomuuksia, vaikka osaakin asian. LAIHOLLA ON muutama hyvin yksinkertainen neuvo, joilla oman tietoturvansa saa kuntoon. Ensimmäinen on pitää oma tietoturvansa päivitettynä. Laihon mukaan lähes kaikki viime vuosien tietomurrot johtuvat siitä, että tietoturvapäivitykset ovat jääneet asentamatta. ”Sen voi ihan jokainen tehdä itse.” Toinen neuvo on hiukan yllättävä. Laihon mukaan paras tapa suojautua kaikilta haittaohjelmilta on ottaa itseltään pääkäyttäjäoikeudet pois. Tämä pätee kaikkiin käyttöjärjestelmiin Windowsista Applen iOS:iin. Laiho oli esimerkiksi Saudi-Arabiassa konsultoimassa paikallisia Shamoon-haittaohjelman torjunnassa. Hyökkäys saastutti 35,000 tietokonetta öljyyhtiöllä. Virus ei olisi pystynyt tekemään mitään ilman pääkäyttäjäoikeuksia. ”Pääkäyttäjätunnukset antavat oikeuden kaikkeen tietokoneessa. Ne antavat myös oikeuden tuhota tietokoneen. Sata prosenttia IEja Edge-selainten tietomurroista olisi voitu estää viime vuonna, jos kenelläkään ei olisi pääkäyttäjäoikeuksia.” Pääkäyttäjätunnuksia tarvitaan joidenkin ohjelmien asentamiseen, mutta Laiho itse on hoitanut ongelman pitämällä kaksia tunnuksia. Toinen on arkikäytössä ja toista, jolla on järjestelmänvalvojaoikeudet, käytetään vain tarpeen vaatiessa. Käyttäjätunnuksia voi normaali ihminen vaihtaa salasanan muistamalla, mutta Laiho itse käyttää sormenjälkitunnistinta. ”Arkikäyttäjän tunnistaa etusormesta, pääkäyttäjän keskisormea näyttämällä”, Laiho nauraa. TIETOTURVARISKITKIN ovat muuttuneet vuosien aikana. Silloin, kun Laiho tuli alalle, virukset levisivät levykkeiden muodossa eikä rahalla kiristäminen ollut mahdollista, kun käytännössä ainoa mahdollisuus olisi ollut postittaa käteistä, mistä olisi tietysti jäänyt kiinni. Internet ja digitaaliset valuutat ovat mahdollistaneet kuitenkin rahalla kiristämisen. Vuosia Windows ja etenkin sen selain, Internet Explorer, olivat pääkohteita tietomurroille. Nyt fokus on siirtynyt mobiililaitteisiin, etenkin Androidiin. ”Kävin katsomassa kavereita, jotka kirjoittavat työkseen hakkerointiohjelmia. Heitä ei kiinnostanut minun kysymykseni Windows kympistä, puhuivat vain Androidista”, Laiho hymähtää. Ennen vanhaan virustorjunta oli reaktiivista. Ohjelmat tunnistivat haittaohjelmia, tunnistivat niiden ”sormenjäljen” ja sitten ohjelma voitiin torjua. Aikoinaan vuodessa tuli 35 000 haittaohjelmaa, joka oli Laihon mukaan vielä hoidettavissa oleva määrä. Nyt päivässä ilmestyy 300 000 uutta haittaohjelmaa. Virustorjuntaohjemia ei silti kannata heittää Laihon mukaan romukoppaan. Paras on pitää ne päivitettynä, sillä vaikka ne päivittyisivät viikon myöhässä, ne silti suojaavat yleisesti ottaen hyvin. Muita tärkeitä vinkkejä Laiholta tietoturvaan on pitää eri salasana joka paikkaan. Laihon ystävä, australialainen Troy Hunt, pitää yllä haveibeenpwned.com -sivustoa, jolla voi käydä tarkistamassa ovatko esimerkiksi omat sähköpostitiedot vuotaneet hakkereille. Tarkistin ja omani oli: salasanani oli vuotanut hakkereille 2015 Nexus-pelifirman tietomurrossa. Edes tietoturva-asiantuntija Laiho ei ole ollut immuuni asialle. ”Salasanani on varastettu kahdesti, mutta se ei haittaa minua, koska minulla on jokaiselle sivulle eri salasana. Tarvitsee vain käydä vaihtamassa se kerran. Jos taas minulla olisi sama salasana kaikkialle, niin kuin ihmisillä yleensä on, se olisi katastrofi.” VIELÄ VIISI vuotta sitten tietoturva-asiantuntijat vastustivat kiihkeästi salasananhallintasovelluksia. Laiho kuitenkin suosittelee niitä lämpimästi kaikille, kuten muutkin tietoturva-asiantuntijat. Laiho itse käyttää LastPass -nimistä sovellusta. Maksullinen sovellus muistaa salasanasi ja kirjautuu puolestasi palveluihin. Laihon mukaan salasanoissa tärkeintä on se, että ne ovat jo valmiiksi tarpeeksi vahvoja. On myös tärkeää puhua nimenomaan vahvoista salasanoista asenneilmapiirin takia. ”Ihmisille ei pidä sanoa, että salasanojen pitää olla vaikeita, se aiheuttaa heti inhoreaktion.” HAKKEREISTA JA HAKKEROINNISTA PUHUTAAN JULKISESSA KESKUSTELUSSA MONESTI SUORASTAAN MYSTISINÄ HAHMOINA. IHMISILLE EI PIDÄ SANOA, ETTÄ SALASANOJEN PITÄÄ OLLA VAIKEITA, SE AIHEUTTAA HETI INHOREAKTION.
14 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 Monessa organisaatiossa on pidetty vuosia systeemiä, jossa salasana vaihdetaan 90 päivän välein. Nyt siitäkin on kuitenkin alettu luopua, ja salasanoja suositellaan vaihdettavaksi vain, jos on syytä epäillä tietomurtoa. KOEN SAANEENI tarpeeksi tietoa ryhtyäkseni itse kokeilemaan hakkerointia. Uhrikseni olen valinnut ensin oman iPadini, ja sen jälkeen vapaaehtoiseksi uhriksi suostuneen ystäväni, Sonja Hakkaraisen, koneen. Hakkerointikurssissani on 12,5 tuntia videoluentoja sekä useampi artikkeli luettavaksi. Osan näistä videoista joudun katsomaan useampaan kertaan, sillä toimin aivan uusissa ympäristöissä. Hakkerointia ei tehdä yleisesti ottaen Windowstai iOS-käyttöjärjestelmillä, vaan joudun asentamaan koneeseeni aivan uuden käyttöjärjestelmän, jota käytetään vain hakkerointiin, nimeltään Kali Linux. Intialaisen kuoleman jumalan mukaan nimetty käyttöjärjestelmä vaatii hiukan opettelua. Laitan päälle ohjelman, jolla voi katsella läheisten koneiden potentiaalisia turvallisuusuhkia ja päätellä myös niiden malleja. Huomaan nopeasti, että Laiho oli oikeassa mobiilialustojen vaaroista. Monet normaalit pöytäkoneet vastustelevat tehokkaasti tutkimista eikä niistä löydy minun taidoillani käytettäviä tietoturva-aukkoja, mutta iPhonet ja Android-laitteet pomppivat esille, samoin kuin aukinaiset reitit niiden sisälle. Vilkaisen lähempää yhtä puhelinta, jonka tietoliikenne on kaikista avoin. Kaikki yhteydenotot näkyvät ohjelmassani, mutta malli on tuntematon. Pienen tutkiskelun jälkeen totean kyseessä olevan Kortepohjan ylioppilaskylän lankapuhelin, joka toimii ilmeisesti netin kautta. Tämän jälkeen hakkeroin onnistuneesti oman tablettini. Luon viidessä minuutissa oman feikkisivustoni, jota selaan iPadillani. Muutamalla napinpainalluksella pääsen sisään ja voitonmerkkinä otan hakkerikoneellani kuvia iPadini kameralla. Helppoa kuin heinänteko, mikä ehkä johtuu kylläkin siitä, että laiskuuttani en ole päivittänyt muutamaan vuoteen tablettiani, toisin kuin Laiho suositteli. ON SIIS aika testata, kuinka Hakkaraisen koneen voisi hakkeroida. Luon suunnitelman, jonka uskon yhdistävän parhaalla tavalla amatööritason hakkerointikeinoni ja sosiaalisen hakkeroinnin. Sosiaalinen hakkerointi näyttelee isoa osaa nettikurssini opetusta. Siinä tietoturva-aukkoja etsitään vanhanaikaisella huijaamisella, esimerkiksi esittämällä jotakuta toista ihmistä. Harva ihminen nykyään aukaisee .exe -päätteistä tiedostoa tuntemattomasta lähteestä, mutta jos sen sinulle lähettää ”konsultti” tai ”luotettu ystävä”, saatat sen tehdäkin. Saatuani ystäväni IP-osoitteen selville ystävällisesti kysymällä aivan toiseen asiaan liittyen, alan töihin. Luon hakkerointiohjelmallani madon, jonka avulla voin saada hänen koneensa ainakin teoriassa hallintaan. Sen jälkeen naamioin sen selfieksi itsestäni, ja koitan lähettää sitä Hakkaraiselle facebookin chatissa. Tässä vaiheessa tulee iso ongelma vastaan, sillä facebook tunnistaa tiedoston hyvin kyseenalaiseksi, eikä suostu lähettämään sitä eteenpäin. Koitan lähettää kuvan gmail-sähköpostillani, mutta törmään samaan ongelmaan. Lopulta joudun lataamaan ohjelmani pieneen pilvipalveluun ja ystävällisesti pyytämään Hakkaraista kopioimaan sen itselleen sieltä ja avaamaan, minkä hän tekeekin, hiukan huvittuneena epäonnistuneista yrityksistäni. Avaamisen yhteydessä hänen päivitetty Windowsinsa vastustelee tiedoston avaamista ainakin kolmeen kertaan, vaatien joka kerran järjestelmänvalvojan oikeuksia. Tässä vaiheessa suunnitelmani saavuttaa loogisen huippunsa: Tarkoitukseni oli esittää testaavani hakkerointia ja esittää, että ohjelma, jonka Sonja juuri latasi ei toiminutkaan. Suunnitelma sujuu muuten täydellisesti, mutta valitettavasti ohjelma ei myöskään oikeasti toimi. Olen tehnyt kriittisen virheen jossain vaiheessa. Toinen yritys tuottaa samanlaisia ongelmia, eikä onnistu. LASKEN KÄYTTÄNEENI noin 30 tuntia hakkeroinnin opetteluun, eivätkä tulokset ole päätähuimaavia. Oman ikivanhan tablettinsa hakkerointia ei voi pitää kovin merkittävänä saavutuksena. Huomaan myös, että käymäni kurssi on selvästi tarkoitettu hiukan vanhemmille käyttöjärjestelmille kuin nykymaailmassa useilla on. Esimerkeissä tehtävä Windows 7-käyttöjärjestelmän hakkerointi näyttää sujuvan huomattavasti helpommin kuin modernimpien Windows 10-järjestelmien. Ennakkotutkimuksissani puhelimet näyttivät helpommilta kohteilta, mutta kurssi ei opeta oikeastaan kunnolla niihin tunkeutumista. Uskallan siis väittää, että vaikka hakkerointikursseja on saatavilla hyvin huokealla tai jopa ilmaiseksi netissä, se ei ole varsinaisesti mikään riski kenenkään kyberturvallisuudelle. VILKAISEN LÄHEMPÄÄ YHTÄ PUHELINTA, JONKA TIETOLIIKENNE ON KAIKISTA AVOIN. Toimittaja Tuukka Tervonen onnistui hakkeroimaan oman iPadinsa ja ottamaan hakkerikoneellaan kuvia iPadinsa kameralla. Yllä oleva kuva on yksi niistä kuvista. Kaverin koneen hakkeroinnissa Tervonen ei onnistunut yhtä hyvin, sillä koneen oma suojaus esti hakkerointiyritykset. OMAN IKIVANHAN TABLETTINSA HAKKEROINTIA EI VOI PITÄÄ KOVIN MERKITTÄVÄNÄ SAAVUTUKSENA.
Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 NUOREKAS KOLMEKYMPPINEN etsii hyviä tyyppejä Suoramarkkinointi Mega Oy on 30-vuotias, Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Kuulumme vahvasti kehittyvän Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön. Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö. Ota rohkeasti yhteyttä! Soita puh. 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Vapaudenkatu 38 C, 2. krs., Jyväskylä • megaduuni.fi www.sonaatti.fi kahvikuppia vuodessa Tervetuloa! Taidemuseo on toinen kotini 8.10. saakka Sata vuotta, tuhat tulkintaa mm. Helene Schjerfbeck, Pekka Halonen, Fanny Churberg, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Rut Bryk to–la 28.–30.9. klo 11–22 Valon kaupunki vapaa pääsy! pe 29.9.,6.10. ja 27.10.–1.12. klo 14–17 Avoin paja Taikatila (2.krs) on avoinna kaikille kuvan tekemisestä kiinnostuneille. Kauppakatu 23, Jyväskylä ti–su 11–18 6/3/0€, vapaa pääsy perjantaisin sekä taide-, museoalojen ja OKL:n opisk. Helene Schjerfbeck, Hiljaisuus, 1907, tempera ja öljy. Taidesäätiö Meritan kokoelma. Kuva Seppo Hilpo.
17 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 Pimeyttä vastaan taistellaan valolla. Kylmyyteen auttaa vaikkapa lämmin syli. Niitä kohti, niitä tarjoten! Menot Taikasieniä Kirkkopuistossa TÄNÄ VUONNA 12. kertaa järjestettävä Valon kaupunki -tapahtuma valtaa Jyväskylän jälleen valolla, varjoilla ja oheistapahtumilla syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Yli 40 valoteoksen ja muun ohjelman kokonaisuuteen kuuluu pysyvien valaistuskohteiden julkistus, erilaisia valoteoksia, oheisohjelmaa ja elämyksiä valosta kaiken ikäisille. Jyväskylä on kaupunkivalaistuksen edelläkävijä, jonka esimerkkiä seurataan niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Energiatehokkuuden ja turvallisuuden ohella panostetaan estetiikkaan: valo lisää asukkaiden viihtyvyyttä. Tällä kertaa Kirkkopuistoon toteutetaan maaginen, ultraviolettivalolla toteutettu maailma, jossa kävijä on itse osa kokonaisuutta. 28.9 1.10. JYVÄSKYLÄ Yhdysvaltalainen Annie Mitchell tuo Kirkkopuistoon teoksensa The Forest Rises, jossa on 3,5 km valokuitua, joista muodostuu sienirihmasto 192 sienelle. ILOKIVEN ELOKUVAT TERO UUTTANA ARVOSTELEE TULEVIA NÄYTÖKSIÄ Eraserhead DAVID LYNCH | USA 1977 | 90MIN MA 25.9. KLO 18 40 vuotta Eraserheadin jälkeen David Lynch on taas ajankohtaisempi kuin yli kymmeneen vuoteen mahtavan Twin Peaksin uuden kauden myötä. Sitä ja muuta Lynchin tuotantoa onkin hyvä peilata Eraserheadiin. Leffa on huuruinen unenomainen trippi Henryn elämään. Henry saa tietää olevansa isä ja oikeastaan elokuvan juonesta puhumisella ei päästä puusta pidemmälle. Täydellisen ymmärtämiseen on katsojan turha pyrkiä, tärkeintä on matka ja tunnelma. Eraserhead on syystäkin kulttielokuva eikä suinkaan jokaisen mieleen. Tästä huolimatta sitä pystyy suosittelemaan kaikille elokuvan ilmaisusta kiinnostuneille, koska se on hyvin häiritsevä, hämmentävä ja vielä 40 vuotta julkaisunsa jälkeen hyvin uniikki. Arvosana: 5/5 Get Out JORDAN PEELE | YHDYSVALLAT 2017 | 104MIN TI 10.10. KLO 18 Paremmin koomikkona tunnetun Jordan Peelen esikoiselokuva Get Out kertoo mustan miehen painajaisesta eli valkoisten appivanhempien tapaamisesta. Koska kyseessä on jonkinlainen kauhuelokuva, niin asiat eivät ole kuitenkaan ihan sitä miltä näyttävät. Vain kauhuelokuvaksi kuvailu olisi kuitenkin elokuvan aliarviointia, koska se on kenties älykkäintä sosiaalista kommentaaria arkipäivän rasismista Yhdysvalloissa, johon syyllistyvät me kaikki suvaitsevaisiksi itseään kutsuvat ihmiset. Elokuvan alkupuolisko toimii mainiosti, mutta loppupuoliskolla on pientä hapuilua nähtävissä. Tästä huolimatta Get Out yksi tämän vuoden mieleenpainuvimmista elokuvista. Arvosana: 4/5 OHJELMISTOSSA MYÖS 26.9. klo 18 Your Name 26.9. klo 20.30 Aistien valtakunta 2.10. klo 18 Rendel 3.10. klo 18 Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset 9.10. klo 18 Kolmas sukupuoli tekstit Menot-setä menotseta@gmail.com M A RE K SA BO G A L ANNIE MITCHELL Alueelle rakentuu neljän taiteilijan voimin ja valon keinoin ympäristö, jossa mystinen ultraviolettivalo värjää kaikki valkoiset tai neonväriset kohteet hohtaviksi. Kankaalla vietetään 28.-30.9. Valon kaupungin hengessä perinteistä sadonkorjuujuhlaa Kekriä ja Tourujoella lauantaina 30.9. yhteisöllistä kulttuuritapahtumaa Tourujoen Yötä. Tarjolla on musiikkia, tanssia, työpajoja, harraste-esittelyjä ja taide-elämyksiä. Köhniöjärven pohjoispuolella Könkkölän tilan tuntumassa toteutetaan jälleen kynttilöin ja muin valaisimin luotu, koko perheelle sopiva valon polku. Kannattaa tsekata ja plokata omat suosikit netistä jo etukäteen! 6.10. HUONETEATTERI MARIA JOTUNIN klassikkoteos Huojuva talo vuodelta 1935 on yhä ajankohtainen kuvaus väkivaltaisen parisuhteen kehittymisestä ja siitä, miten se heijastuu myös lapsiin. Pystyykö oman elämän ”vääriä valintoja” käsikirjoittamaan uusiksi? Voiko toista ihmistä muuttaa? Heini Tolan dramatisointi Jotunin romaanista avaa syitä ja seurauksia ilman moralisointia ihmistä ymmärtäen. 9.10. ILOKIVI NATSIEN tähtiohjaaja Veit Harlan halusi tehdä elokuvastaan Kolmas sukupuoli (1957) homojen oikeuksien puolustuspuheen, mutta joutui painostuksen alla työstämään teostaan niin perusteellisesti, että siitä tuli samaan sukupuoleen kuuluvien välistä rakkautta ja modernia taidetta vastaan kohdistettu propagandistinen äitimelodraama. Tämä elokuva on arkistojen helmi. 30.9. MUSTA KYNNYS JYVÄSKYLÄLÄISEN Sanna “Litku” Klemetin luotsaaman punk-kollektiivi Mäsän keikat ovat karnevalistista ilottelua, joista ei oikein etukäteen osaa muuta ennustaa, kuin että jotain yllättävää todennäköisesti harrastetaan. Mustan Kynnyksen Live is Life -illan toinen esiintyjä on useista yhtyeistä tunnettu ja suuremman yleisön tietoisuuteen viime vuosina noussut Jukka Nousiainen. SINI MÄENPÄÄ Tuleeko Jukka Nousiaisen tuutista rähinärokkia vaiko kenties psykedeelistä iskelmää? 28.9. POPPARI JYVÄSKYLÄLÄISLÄHTÖINEN, sittemmin kansainvälisestikin palkittu trumpetisti Kalevi Louhivuori tuo uuden kokoonpanonsa Kalevi Louhivuori Quintet kotikonnuilleen Jazzliiton järjestämällä mittavalla kiertueella. Huippusoittajista koostuva yhtye ammentaa vaikutteita jazzin kultakaudelta 1950–1960-luvuilta, esittäen kuitenkin Louhivuoren omia sävellyksiä. 27.9. KAUPUNGINKIRJASTO KIINNOSTAAKO EU? Ai mikä Brexit? Yli 40 vuoden ajan Suomessa asunut brittiläis-suomalainen toimittaja Tony Melville alustaa kaupunginkirjaston Pienessä luentosalissa järjestettävää keskustelutilaisuutta “Tuleeko Brexit?”. Tällä hetkellä Britanniassa keskustellaan muun muassa pitkistä siirtymäajoista ja tulliunionin säilyttämisen mahdollisuudesta. Melville antaa näkökulmia kysymyksiin siitä, onko Britannian kanta Brexitiin pehmenemässä ja miksi britit äänestivät Brexitin puolesta. SANNA PAJUNEN 8.10. VAKIOPAINE KERRAN kuukaudessa järjestettävä Ambient-klubi Samea tarjoilee sunnuntain olojen mukaisia elektronisen musiikin syväsoundeja Timo GRVn ja Ellin selektoimina. Lokakuun klubilla mukana on livevieras Raijan Eno. EPPU SYYRAKKI “LAITA HUONEESI KUNTOON, SILLÄ PIAN SINÄ KUOLET.” Muusikko Joose Keskitalo
Kulttuuri 18 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 S anna Klemetti ripottelee kahvin sekaan kardemummaa ja istuu keittiön pöydän ääreen jyväskyläläisessä kaksiossa. Kuten koko kämpän sisustus, myös keittiön tuolit ovat käytettyinä hankittuja. ”Tuo yksi on dyykattu entisen treenikämpän pihalta”, Klemetti sanoo ja osoittaa vihreää puista nojatuolia, josta lohkeilee maalia. Vanha ja menneisyydestä kaivettu paitsi näkyy Sanna ”Litku” Klemetin kotona, myös kuuluu hänen musiikissaan. Ylistetty ja hehkutettu Juna Kainuuseen -levy lainaa vaikutteita muun muassa 70ja 80-lukujen Suomi-iskelmän maailmasta. Se sekoittuu saman aikakauden rajuun ja suoraviivaiseen rokkiin. Marraskuussa Litku Klemetti yhtyeineen julkaisee levyn, jonka biisit on kirjoitettu puolitoista vuotta sitten. Ne ovat ylijääneitä kappaleita porukan ensimmäiseltä, Horror ’15 -levytykseltä. ”Tää homma perustuu mulle semmoiseen mielikuvitusleikkiin siitä, millainen Litku on. Silloin se oli tosi semmoinen rokkityyppi, minihame päällä, ja kaiken piti olla tosi rajua ja tietyllä tavalla kokeellista. Aika jännittävää oli palata siihen.” Keväällä tulee kuitenkin toinen, erilainen levy. Uusista biiseistä koostuva levy on saanut nimekseen Taika tapahtuu, ja sen soinnissa on menty kauemmas suoraviivaisesta rokista. ”Se on semmoinen haaveilulevy. Hyvin henkilökohtainen ja paljon positiivisempi kuin aiemmat levyt, sellainen kirkkaampi.” LITKU KLEMETIN musiikki on aina ollut todella suomalaiskansallista, Klemetti sanoo. Litku on alusta asti kulkenut muun muassa Juice Leskisen, Rauli Badding Somerjoen ja Se-yhtyeen jalanjäljissä. Nyt musiikissa tapahtuu muutos toiseen suuntaan. Litkuun valuvat vaikutteet ulkomailta, etenkin progemusiikista. ”Se on tosi paljon vähemmän suomalainen levy. Se on paljon enemmän musiikillisesti kansainvälinen, sellainen ei mihinkään paikkaan sidonnainen.” Klemetti on aikaisemmin sanonut säveltävänsä Litkun musiikkia balalaikalla, jotta kappaleista ei tulisi liian monimutkaisia. Taika tapahtuu -levyn kappaleet on sävelletty kuitenkin koskettimilla. Enää Litku ei pyri täydelliseen suoraviivaisuuteen. ”Mä oon tehnyt tosi monimutkaisia biisejä ennen kuin aloin tehdä musaa Litkuna. Mä päästin sitä nyt uimaan tänne Litkun rokkiin.” Edellisen levyn yllätyssuosion jälkeen voisi ajatella, että kannattaisi pysytellä hyväksi todetulla tiellä, mutta Klemetti ei sävellä suosiota ajatellen. ”Ei ole mitään järkeä tehdä mitään muuta kuin seurata omaa vaistoaan. Lisäksi mulla on niin kauhea itseluottamus musiikissa, että mä tiedän, että Taika tapahtuu on vaan tosi paljon parempi levy kuin edelliset.” KAIKKI Litku Klemetin levyt on äänitetty treenikämpällä ja Klemetin olohuoneessa. Kutsuja studioihin on tullut, mutta niihin Klemetti ei lähde. Rakeisuus ja räkäisyys ovat osa Litku Klemetin musiikin ydintä. Biisit äänitetään olohuoneessa tai treenikämpällä, musiikkivideot kuvataan VHS-kasetille. ”Kotiäänittely mahdollistaa sen että ’hei, kokeillaan tällaista, no ei, kuulostaa paskalta, kokeillaanpa sitten tällaista’. Siinä on niin paljon aikaa, kun sitä voi tehdä ihan missä vaan”, Klemetti sanoo. ”Mä en kaipaa mitään studioäänitettyä. Hyvän soundin saa äänitettyä vaikka ihan tässä”, Klemetti toteaa ja levittää kätensä pikkukaksion keittiössä. Eikä Klemetti edes ole yksityiskohtia myöten hiotun, puhtaan soundin perässä. ”Mä tykkään sellaisesta lo-fi-soundimaailmasta. Mun mielestä biisejä monesti peitellään jollain ihan älyttömällä tuotannolla, ja se tärkein sisältö jää pois.” Klemetti on aina suhtautunut musiikkiteollisuuteen penseästi, kriittisin silmin. ”Se tavallaan köyhdyttää ihmisten käsitystä musiikin rikkaudesta. Semmonen taiteilijuus, joka lähtee instituutioiden ulkopuolelta, se perustuu kompromissittomuuteen. Musta omaehtoinen taide on siksi eettisempää”, Klemetti selittää. On musiikkiteollisuus toisaalta tuottanut kaikenlaista hienoakin, Klemetti sanoo heti perään. ”Kyllä mä kuuntelen radiota välillä, haluan tietää, mitä sieltä tulee. Ja kyllä mä tykkään tosi paljon hiteistä.” Olihan Juna Kainuuseen -levyä innoittanut, hiljattain poisnukkunut iskelmätähti Seija Simolakin 70-luvulla hittilistojen kärjessä muun muassa Juna Turkuun -biisillään. KESÄLLÄ Litku Klemetin keikoilla käyneet saattavat muistaa, että Muurahaiset juhlii -biisin aikana Klemetti heitteli yleisön sekaan omia hattujaan. ”Mä heitin aika monta hattua yleisöön. Hienojakin”, Klemetti kertoo ja huokaisee hiukan kaihoisasti. ”Se oli hauskaa.” Klemetti löytää hattunsa ja muut vaatteensa yleensä käytettyinä. ”Kirpparit pullistelee niitä kaikkia mahtavia ihme asuja, joita kukaan ei enää halua laittaa päälle. Mutta se on täydellistä, että ne voi laittaa sitten keikalle.” Klemetti harrastaa myös vanhojen vinyylilevyjen keräilyä. Hänen kokoelmiinsa pääsevät erityisesti ne levyt, jotka eivät kelpaa kenellekään muulle. ”Kun menet levykauppaan, siellä on sellaiset laarit heti, että vaikka viisi levyä eurolla. Siellä on paljon kaikkea itäeurooppalaista, Neuvostoliiton diskopaskaiskelmää ja paljon maailmanmusiikkia. Miksi ne ovat siinä? Miksi se on paskaa musiikkia? Mua kiinnostaa se ihan hirveästi, sellainen hylätty musiikki.” LITKU KLEMETIN sanoituksissa kuuluvat maisemat. Moni kappale sijoittuu Kainuuseen ja Kuhmoon, jossa Klemetti on kasvanut lapsuutensa ja nuoruutensa. Mutta on Klemetti kirjoittanut myös Jyväskylästä. Syksyllä ilmestyvällä levyllä on Yläkaupungin mestat -niminen kappale, jossa juodaan pussikaljaa Kirkkopuistossa, haetaan Antishopista vibraattoreita ja pelataan bingoa Ylä-Ruthilla. Muurahaisetkin juhlii -biisissä taas puhutaan Kortepohjasta, ei tosin kovin mairittelevaan sävyyn: ”Älä muuta ylioppilaskylään / ne kaikenlaisia aineita käyttää.” ”Mun sukulaisen kommentti”, muistelee Klemetti lausahduksen alkuperää. Klemetti kuitenkin viihtyy Jyväskylässä. Täältä on löytynyt omanlaista seuraa ja soittajia bändiprojekteihin. ”Jossain Helsingissä ollaan kauhean tarkkoja siitä, että pitää olla jotenkin cool, pukeutua tietyllä tavalla ja niin edelleen. Täällä saa olla oma itsensä, eikä tarvitse esittää mitään.” Klemetti teki vielä keväällä väitöskirjaa musiikkitieteen laitokselle Jyväskylän yliopistoon. Nyt se on kuitenkin tauolla. ”Ei ollut aikaa keskittyä kahteen asiaan. Tutkijanura on myös tavallaan artistiura, ja mä en pystyny keskittymään siihen. Mä alisuoritin koko ajan kaikkea, ja se tuntui tosi pahalta”, kertoo Klemetti tauon syistä. Klemetin aiheena olivat musiikkikuvien ja musiikin yhdessä välittämät esteettiset kokemukset. Aiheeseen väitöskirja kompasteli ehkä eniten, Klemetti sanoo. ”Ei siitä ei oikein tullut mitään. Mä en saanu mitään apurahoja, mä en saanu mitään tukea, koska meillä ei oo sellaiseen tutkimukseen traditiota tuolla meidän laitoksella.” Akateeminen ura ei välttämättä silti jäänyt tähän. Väitöskirja voi jatkua vielä joskus, Klemetti miettii. ”Sitten jos mä palaan, nii mä palaan sellaisen aiheen kanssa, jonka takana mä voin seistä. Tästä mä opin, että kannattaa tehdä vain sitä, mikä oikeasti kiinnostaa.” DYYKKAAJA MUSIIKKI. Kaikki hylätty kiinnostaa Litku Klemettiä – vaatteet, vinyylit ja entiset hittibiisit. teksti ja kuvat Laura Kangas EI OLE MITÄÄN JÄRKEÄ TEHDÄ MITÄÄN MUUTA KUIN SEURATA OMAA VAISTOAAN.
Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017
Pika-arviot 20 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 Mutta miten käy Rokalta C++? MATTI RÖNKÄ: YYTEET (GUMMERUS) Matti Röngän uutuusromaani Yyteet on löyhä mukaelma Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Tällä kertaa taisteluja ei tosin käydä rintamalla, vaan nykypäivän teknologiafirman organisaatiouudistuksessa. Yyteet sovittaa uusiksi Tuntemattoman hahmoja ja tilanteita kohtalaisen hyvällä menestyksellä. Omana lisänä Rönkä seuraa myös päähenkilönsä Ville Koskelan perhe-elämää työpaikan ulkopuolella. Uusi ja vanha ovat hyvässä tasapainossa. Yyteet on arkinen romaani, josta ei irtoa Tuntemattoman sotilaan kaltaisia suuria tunteita. Siitä huolimatta Koskelan, Hietasen ja kumppaneiden työelämää seuraa mielellään. Aika velikultia nuo koodaritkin. Arimo Kerkelä Viehättävä teatterileikki JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI: PETER PAN Jyväskylän Kaupunginteatterin Peter Pan kuljettaa katsojansa sadun, leikin ja mielikuvituksen maailmaan. Kaiken ytimessä on leikkiminen, roolien ottaminen ja rikkominen. Mikä-Mikä-Maa avautuu näyttämölle ja katsomoon tunnistettavana, tosimaailmaa peilaavana leikkipaikkana, jossa pelkistetyn käytännölliset lavasteet luovat puitteet eloisalle ja leikittelevälle näyttelijäntyölle, räväkälle puvustukselle ja virkistävän yllätykselliselle musiikille. Laulujen sanoitukset sekoittavat elämänoppeja ja hullunkurista nonsenseä. Monitasoinen tarina ja upea visuaalisuus kiehtovat ikään katsomatta ja johdattavat teatterin taikaan. Kira Riikosen selkeä koreografia houkuttelee haltioitumaan. Nimiroolin tekevä Saara Jokiaho johtaa lavaleikkiä energisesti ja rempseästi vastaparinaan Henri Halkolan loisteliaan lemmymäinen Kapteeni Koukku. Rinnalla kulkee vastuullinen ja topakka Leena ( Roosa Karhunen). Kaikki roolit pääsevät esiin ilahduttavan tasaveroisesti, luoden yhteisen fantasiamaailman, johon jokainen saa kuulua. Hanna Kirjavaisen ohjauksesta ja koko työryhmän rautaisesta ammattitaidosta kiteytyy hurmaavan voimallinen musikaali. Se on selkeää, raikasta, rikasta ja täysillä tehtyä teatteria, joka huomioi katsojakuntansa ja osallistaa sen tasa-arvoisena mukaan seikkailuun. Peitsa Suoniemi Autotallin kolhuiset kuninkaat THE TOXICS: THE TOXICS (BLAST OF SILENCE RECORDS & BEAST RECORDS) Parin vuoden takaisen EP:n ja kokoonpanomuutosten jälkeen The Toxics lyö albumin tiskiin. Avausraita Secret potkaisee levyn vastustamattomasti liikkeelle. Bändin selkärankana on 60luvun ärhäkkä esipunk ja kolhuiset garage-soundit. Levyä määrittävät hypnoottisesti takovat rummut, kiusoittelevan lyhyet kitarasoolot ja tunnetta pursuavat vokaalit. Nämä kitarasärön voimasta tärisevät rakkauslaulut ovat halkeilevan asfaltin peittämille kaduille, loppunsa edessä säriseville hehkulampuille tahmaisten lattioiden baareissa ja keikoilla hikoillessa levinneiden silmärajausten kantajille. On sääli, jos komeasti kaikuva True Believers ei päädy radiosoittoon. Rajusti hiuksia heilututtava Dying Slow sekä herkän väliosan sisältävä The Last Train nousevat suosikeiksi. Talkin’ About You sekä It Ain’t Easy, jossa kitarasoolostuntin kaahaa vaihtoehtomusiikin pataässä Ville Valavuo, jäävät takuuvarmasti soimaan päähän. Kiira Kolehmainen Ei uutta, mutta huikean kuuloista THE SCIONS: SUICIDE OF THE EGO (THE SCIONS) Jyväskyläläinen The Scions edustaa debyyttialbumillaan sitä, mitä odotinkin, eli ennen kaikkea groovea. Tästä kiitän etenkin Hanna Turusen korvia hivelevää bassottelua. Andrea Brosion laulutapa ei taas ole rockin kaanonissa omaleimaisin, vaan ei tarvitsekaan, jos heittäytyminen on näin ihokarvat seisauttavaa ja monivivahteista. Parhaat esimerkit ovat repivä Show Me No More, dramaattinen Horseback Ride ja hauras Shades of Life. Myönnän röyhkeyteni pudottaessani Brosion niinkiin suuriin kuin Chris Cornelliin jalkineisiin. Tyylillisesti The Scions ei ole mikään markan nostalgialenkki. Mieleen tulee milloin the Jimi Hendrix Experience, milloin Alice in Chains. Ylipäätään The Scionsista kuulee, että rockin vuosikymmenet on koluttu. Se on myös puute, kun miettii, onko kuuluisa oma ääni löytynyt. Huikealta kuulostava esikoinen tämä on joka tapauksessa. Riku Lehtoranta Tuokiokuvauksia ihmiselämästä SHASHANK MANE: MOMENTS. A COLLECTION OF SHORT STORIES AND POETRY Runoista ja novelleista koostuva Moments on Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteen maisteriksi opiskelevan Shashank Manen esikoisjulkaisu. Kokoelmassa käsitellään ihmiselämän iloja ja suruja ja otetaan kantaa nyky-yhteiskunnan ongelmiin, kuten syrjäytymiseen. Manen tarinat ovat tuokiokuvauksia päähenkilöiden elämästä. Hänen kirjoitustyylinsä on selittävä ja lukijalle kerrotaan tarkasti, mitä päähenkilö ajattelee ja tekee. Muutamaa tarinaa lukuunottamatta dialogia on varsin vähän. Vaikka selittävä tyyli ei kuulu suosikkeihini, osaa Mane rakentaa kiinnostavia henkilöhahmoja. Usean henkilön kohdalla huomaan miettiväni, miten hän on päätynyt siihen tilanteeseen, jossa novellissa nyt ollaan.Teksteissä käsitellään tärkeitä teemoja, kuten yksinäisyyttä, itsensä hyväksymistä ja rakkautta. Parhaita ovat ne, jotka eivät pääty liian siirappisesti ja ennalta-arvattavasti. Suosikikseni muodostuu kirjan alkupuolella oleva novelli The Crossing, joka onnistuu yllättämään lukijan ja joka jättää omalle mielikuvitukselle runsaasti tilaa. Kokonaisuudessaan novellit toimivat teoksessa runoja paremmin. Jaana Kangas multitronic.. Gummeruksenkatu 6, Jyväskylä 010 320 90 70 | Ma-Pe: 10-17 499 ,00 15.6" Full HD näyttö | Intel Core i5-6200 2.3 GHz | 6 Gt RAM |128 Gt SSD Intel HD 520 Graphics | Windows 10 ACER Aspire E5 KANNETTAVA 649 ,00 15.6" Full HD näyttö | Intel Core i5-7200U 2.5 GHz | 6 Gt RAM 256 Gt SSD | Intel HD Graphics HD 620 | Windows 10 Lenovo Ideapad 310 KANNETTAVA 139 ,00 24" 1920 x 1080 pikseliä Full HD LED | 5ms | TN 1x HDMI, 1x VGA, 1x DVI ACER V246HLbid NÄYTTÖ 29 ,00 Kotimainen tietoturva kaikille laitteille. Suojaa PCja Mac-tietokoneet, älypuhelimet ja tabletit yhdellä yksinkertaisella palvelulla. F-Secure Internet Security TIETOTURVAOHJELMISTO Tilaa netissä ja nouda myymälästä VERKKOKAUPASSA YLI 100 000 TUOTETTA Meiltä saat aina ilmaisen vianselvityksen TYHJÄSTÄ ÄLÄ MAKSA
Helpotus 21 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 ERI PAIKKAKUNNILTA TULEVAT OPISKELIJAT HAUKKUVAT KOTIKUNTANSA OMALLA MURTEELLAAN. PASKA KOTISEUTU Murhaava Iitti MIÄ OON iittiläin. Iitti on se pien kuoleva pitäjä Lahlen ja Kouvolan välis. Min kotiseutu koostuu aika lail pienest Kausalan kyläst ja maaseudust siin ympäril. Siel miä tuhlasin ekat 20 vuotta elämäst. Iittiläiseks synnytää. Tääl vallittee suorastaa iittiläin ylpeys ja sisääpäinkääntyneisyys. Oikiaks iittiläiseks lasketaan vasta, jos suku on asunnu tyylii parisataa vuotta tääl. Ajattelutapa kaipais kipeest päivityst. Iitti on ku Suomi pienoiskoossa: väestö vähenee ja eläkeläisten määrä nousee. Nuoret lähtee pois. Miäki lählin, ku Iitis ei oo ketää eikä mitää. TÄÄL ON talous aika kural. Ehkä se johtuu vähä tost Kouvolan läheisyylest, mut kyl suurin peilii katsomiin on päättäjil. Kaik on lakkautusuhan alla ja kaikkee lakkautetaa. Viime vuoden lopul meinasvatten ottaa yöampulanssin. Alkuvuonna läks terveyskeskuksen vuoleosasto. Kevääl läks Siwa. Onneks lukiol menee viel hyvin. Iitti on päässy monta kertaa esih julkisuutee. Nyt varmaan tunnetuin tapaus on tää Kymirink, eli Suomen suurin moottorrata. Ihan kivaltahan toi kuulostaa, mut mikä ihmeen idea ol laittaa se tänne keskelle Tillolan mettää, joka sijaittee huittin nevalas? Rata on koht valmis ja sinne on jo sovittu motokeepeet. Projekti maksaa miljoonii. Se on murhaava rahasumma tääl. Oikeist vormuloistkii on jopa puhuttu. Siis Iitis? Eihän tääl oo eles hotellii! KU KUNTALIITOKSIST ruvettii puhumaa, niin tääl alko heti arvuuttelu siit, että mihkäs sit pitäis suuntautuu. Kuntaäänestykses ol hyvät vaihtoehlot: joko Kouvostoliitto tai Lahti. Kaupas käylää Kouvolas ja leikkauslääkäril Lahles. Mut yhteistyötä ei periaattees suostuta tekemää kumpahkaa suuntaa. Äänestä nyt sit noist kahlest. Nyt ollaa menos Päijät-Hämeesee. Sote sekottaa hienost Iitin pakkaa ja toisinpäin. Iitis ei oikein oo mitää hienoi nähtävyyksiikää. Kunnantalon kello on vähän ku Iitin Pig Pen. Ehkä kaunein rakennus tääl on kirkonkylän vanha punain puukirkko. Hautausmaa siin ympäril on nätti kans. Kuuluisin iittiläin on varmaan kitaristi Alpert Järviin. Kerran Iitti pääs jopa vinkerporii. Vitsinä ol Iitin Tiltu, joka nykyää on tääl arvonimi Iittii hyvin edustavast naisest. Oikia Iitin Tiltu ol kuulemma ilotyttö 1800-luvul. IITIN MURTEES murha tarkottaa suurta ja valtavaa. Sit Iitti yrittää edellee ittellee uskotella olevasa. Tosiasias tääl taistellah jo olemassaolost. Oskari Valtonen LANGATTOMAT KIINNITYSVINKIT HAALARIT. Merkkien ompeleminen on kovaa työtä, joka saa sormet verille ja mielenterveyden koetukselle. Jylkkäri selvitti, millaisia vaihtoehtoja haalarimerkkien kiinnittämiseen löytyy. teksti ja kuva Miki Mäenpää P istän itseäni tuhannetta kertaa neulalla, ja merkki on vasta puolittain haalareissa. Näin muistelen fuksisyksyni ensimmäistä ja viimeistä ompeluhetkeä. Kolmesta merkistä on enää jäljellä muutamasta langasta roikkuva Pikachu. Jos välttämiskäyttäytyminen kohdistuu lankaan ja neulaan, on edettävä vaihtoehtoisten tekniikoiden maailmaan. Scotchin luja yleisliima Liimakiinnitys eli haalarihäpeä avaa pelin. Noin 10 minuutin kuivumisaika ja miellyttävä liiman tuoksu ansaitsevat pisteensä. Lisäksi jälki oli siistiä muutamasta valumatipasta huolimatta. Lopputulos veti siis vertoja ompelulle, mutta silti liimaan jäi kysymys: Kestääkö se tulevan ajan hampaat, kostean menon ja neljä vuodenaikaa? Muutama haastattelu kertoo synkkää tarinaa. Liima ei kuulemma satavarmasti kestä rankimpia tanssiaskeleita, jos jalat vispaavat vuoden jokaisissa bileissä. Toisaalta viisaan habituksen omaava maisteri ehdotti, että liiman merkki on se juttu. Itselleni riitti kuitenkin jo yksi häpeällinen kiinnitys. ARVOSANA: 3/5 Kumppani Tuttavallisemmin ulkoistaminen. Tämä on viisas valinta, jos ei ole aikaa, taitoa tai viitseliäisyyttä. Vastapalvelukset selkähieronnan, tiskaamisen tai ruoanlaiton merkeissä eivät vaikuta lainkaan kohtuuttomilta, kun miettii, kuinka vähän näihin palveluksiin liittyy teräviä neuloja. Voi kuitenkin olla, ettei se elämänkumppani löydy tavallisen lankakaupan vierestä, vaikka kuinka yrittäisit luoda palavaa ensisilmäystä. Ja mistä edes tiedät, onko hän valmis todistamaan rakkauttaan ompelemalla haalarisi täyteen erimuotoisia kangaspaloja. ARVOSANA: 4/5 Niittipyssy Tästä hyvin uugeestä kiinnitysmetodista sain vain toisen käden tietoa. Kehuina olivat muun muassa nopea kiinnitysnopeus ja rakennustyömaallinen ote kangaspalojen parissa työskentelyyn. Jälki ei kuitenkaan välttämättä miellytä, jos ei ole vahvasti metalliin päin. Estetiikkaan vaikuttaa myös tuleva ruoste, joka etsii ikävästi asuinsijaa niiteistä. Ehkä niitinreijät haalareissa antaisivat kuitenkin tanssijaloille uusia tuulia. ARVOSANA: 2/5 Teippimagneetit Ehdottomasti omaperäisin keino kiinnittää merkkejä. Voimakas magneetti asetetaan merkin taakse ja peitetään vahvalla teipillä. Vastaavasti haalarin sisätai ulko-osaan asetetaan magneetti, joka teipataan niin, että merkki ja haalari kohtaavat. Innostuin tästä ideasta eniten, mutta todellisuus iski idealismia palleaan. Magneetit tulevat turhan kalliiksi, sillä ne maksavat enemmän kuin itse merkit. Vaikka haluaisinkin vain huokaista, niin en sulkisi maagista magneettia kuitenkaan kokonaan pois pelistä. Kyllähän nyt ainakin fuksit menisivät ymmälleen, kun vaihtaisin yllättäen haalarimerkkien paikkoja. ARVOSANA: 1,5/5 Jos neula ja lanka eivät pysy käsissä, haalarimerkkien kiinnittämiseen on muitakin vaihtoehtoja.
Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 Maailmalla 22 MA 9.10. Kasvistortillat * Värikäs uunikala * Broilerijuustokebakot TI 10.10. Kasvislasagne * Kalaleike Aprikoosinen lihapata * KE 11.10. Kesäkurpitsa-tomaattivuoka * Oopperakellarin silakat Juures-lihapata * TO 12.10. Porkkanasosekeitto * Savukalakastike, spagetti * Kinkkupitsa PE 13.10. Juustoinen quornkastike * Kala Bordelaise * Broilerileike * Täyttää Kelan suositukset MA 2.10. Kasvislinssikastike * Kalagratiini * Lindströminpihvi TI 3.10. Pinaattikeitto * Uunimakkara Kiinalainen lihapata * KE 4.10. Quornfile omenakastikkeessa * Broilerija jauhelihapihvi Inkiväärillä maustettu porsaspata * TO 5.10. Kasvisjuustokastike, spagetti * Jauhelihakastike, spagetti * Pyttipannu PE 6.10. Porkkanaohukaiset * Kalkkunaleike Cordon Bleu Pippuriporsaspata * MA 25.9. Kesäkurpitsaherkku * Korianteri-limeturskaleikkeet Kebabvokki * TI 26.9. Kasvissosekeitto * Sitruunainen uunisei * Chili con carne * KE 27.9. Kasvispastavuoka * Mausteinen broileripata * Porsaanleike, sinappikastike TO 28.9. Juuresratatouille * Yrttiporkkanasei * Nakkipannu PE 29.9. Feta-pinaattipiirakka Lohipastavuoka * Paella * ILOKIVEN RUOKALISTA 25.9.–13.10. VKO 41 VKO 40 VKO 39 JYLKKÄRIN ENTINEN TOIMITTAJA RAPORTOI MATKASTAAN MAAILMAN YMPÄRI. ARIMO REISSAA Sohvasurffaus todella toimii TALON ULKOSEINÄLLÄ liehuu täysikokoinen Suomen lippu, jonka majoittajani Glenn on ostanut vierailuani varten. Soitan ovikelloa, ja oven avaa keski-ikäinen, pinkkihiuksinen mies. Emme ole jutelleet aiemmin kuin netissä, mutta halaamme tervehdykseksi. Seuraavina päivinä Glenn, nepalilainen Kamal ja minä sekä muut talon vieraat vietämme tiiviisti aikaa yhdessä. Kierrämme Los Angelesin katuja ja käymme rönsyileviä keskusteluja, joiden aiheet poukkoilevat kaikkialla avaruuden, arjen, Donald Trumpin ja elämän tarkoituksen välimaastossa. Tätä on sohvasurffaus – verkkopalvelun kautta pyörivä majoitusmuoto, jossa paikalliset asukkaat ympäri maailman avaavat kotinsa matkaajille. YÖPYMINEN paikallisten luona ei ole uusi ilmiö. Vuonna 2004 perustettu Couchsurfing.com tarjoaa kuitenkin kanavan, jolla matkaajat ja majoittajat voivat löytää toisensa paljon aiempaa helpommin. Toisin kuin myöhemmin perustetussa Airbnb-palvelussa, on sohvasurffauksen kautta majoittuminen ilmaista. Palvelun filosofiaan kuitenkin kuuluu, ettei sohvasurffausta harrasteta vain säästösyistä. Tarkoitus on, että palvelun käyttäjät tutustuvat toisiinsa yli kulttuurirajojen. AMERIKKA. Couchsurfing yhdistää matkaajat ja majoittajat, eikä yöpymisestä tarvitse edes maksaa. Couchsurfing-palvelua uudistettiin voimakkaasti muutama vuosi sitten, eivätkä kaikki käyttäjät sulattaneet muutoksia. Itseäni uusi käyttöliittymä ja muut uudistukset eivät ole juuri haitanneet. Vaikka Couchsurfing on kohdannut aiempaa enemmän kritiikkiä, on se edelleen verkon suurin ja merkittävin vieraanvaraisuusyhteisö. SOHVASURFFAUKSESTA puhuttaessa nostetaan usein esiin sivuston turvallisuus. Palvelussa tapahtuneista rikoksista on uutisoitu näkyvästi. Silti väärinkäytökset ovat hyvin harvinaisia. Käyttäjien profiilit ja näille annetut palautteet antavat yleensä riittävän kuvan siitä, onko toinen osapuoli luottamuksen arvoinen. Omalla kohdallani luottamusta kysyttiin esimerkiksi silloin, kun miespuoleinen majoittajani tarjosi thaihierontaa. Myönnän hieman stressanneeni, kun makasin edellisenä päivänä tapaamani majoittajan sängyllä, ja hierojan kädet pyörivät sisäreisieni ja nivusieni maastossa. Joskus hieronta on kuitenkin vain hieronta, eikä maailma ole aina niin vaarallinen, kuin kotoa katsoen luulisi. Kerta toisensa jälkeen sohvasurffaus on muistuttanut minua siitä, kuinka hyviä ja pyyteettömiä ihmiset voivat toisilleen olla. Arimo Kerkelä ARIMOTRAVELS.COM Amerikkalainen Glenn (toinen oikealta) on majoittanut kotiinsa unkarilaiset Davidin ja Dorkan sekä nepalilaisen Kamalin.
Kasvo 23 Jyväskylän ylioppilaslehti 7/2017 KAIKEN TAUSTALLA ON TANSSIJA teksti ja kuva Ines Sirén ”MUISTAN HYVIN ensimmäisen keikan, jossa tanssin. Himoksen juhannusfestivaaleilla aloitimme lavalla selkä yleisöön päin, ja Alfa Omega -intro lähti soimaan. Sitten kun tuli ekat pommit, me käännyimme. Taustatanssijoiden koe-esiintymisessä pari kuukautta aikaisemmin oli ollut viisi tai kuusi karsintakierrosta ja 200 tanssijaa, joista valittiin neljä. Jännitän yleensä aika paljon lavalle menemistä, mutta siellä en. Päätin osallistumisesta edellisenä iltana, menin vain katsomaan että millä tasolla olen muihin verrattuna. Sitten pääsinkin aina vain eteenpäin. Taustatanssijan työ voi olla raskasta. Viime kesän koetanssit olivat huhtikuun lopussa, treenaus alkoi kesäkuun alussa ja ensimmäinen keikka oli juhannuksena. Sillä kiertueella oli noin 20 keikkaa, ja niitä saattoi olla vaikkapa kolme peräkkäisinä päivinä. Kun yhdessä keikassa on sellaiset 5-10 biisiä, niin kyllähän se vaatii muistilta. Ja kun keikka kestää aina sellaisen tunnin tai puolitoista, ja olet koko ajan lavalla tai vaihtamassa vaatteita niin peruskunnon pitää olla myös kohdillaan. Meillä on kyllä sellaiset aika nopeat aikataulut, esimerkiksi Profeettojen syyskuun Elämä lapselle -konsertista tuli tieto viikkoa aikaisemmin. Sunnuntaina olivat treenit, keskiviikkona esitys. Usein koreografia puristetaan kasaan yksissä tai kaksissa treeneissä, omalla vastuulla on, että sen sitten osaa. Kun lavalla ovat kaikki bändin jutut, mikkiständit ja esiintyjät niin silmien pitää olla auki ihan koko ajan. Muuttuvia tekijöitä voi tulla, Jare olla tuossa ja Kimmo tuossa. Joskus ennen meitä oli esitys, jossa heiteltiin öljyä ympäriinsä, mutta siihen pitää vain varautua. Mulla on tapana just ennen lavalle menoa pistää silmät hetkeksi kiinni ja hengittää hetken aikaa. Konserteissa on eri tavalla jännittävää kuin tanssikilpailuissa, kun on tavallaan pakko onnistua eikä virheitä saa tulla. Sen olen oppinut, että kannattaa pysyä liikkeessä ennen lavalle menoa. Lamaantuminen ei ole hyvä, koska monessa biisissä tarkoituksena on saada porukka mukaan. Taustatanssin tyyli on aika paljon hiphopia ja vogueta. Välillä sitä tulee aika esineellistäviä uutisia, ekalta kesältä muistan juttuja ja kuvia, joissa lähinnä puhuttiin meidän pepuista ja tuollaista. Onhan se vähän sellaista että okei, pointti on vissiin mennyt ohi tällaista kirjoittaneilta. Ja millaisia ne Jare ja Kimmo sitten ovat? Mukavia, ammattimaisia ja intohimoisia työn suhteen. Kimmo on tanssinutkin joskus breikkiä, Jare ei ole itse tanssinut, mutta molemmilta löytyy aina mielipiteitä koreografiasta. Ja aina mennään sata lasissa.” TANSSI. Pauliina Asikainen esiintyy tuhansille ihmisille ja kutsuu Cheekiä etunimellä. PAULIINA ASIKAINEN z 21-vuotias tamperelainen. z Opiskelee Jyväskylän yliopistossa toista vuotta liikuntapedagogiikkaa. z Aloitti pienenä ”tietenkin satubaletilla”, vaihtoi 6-vuotiaana hiphopja katukansseihin. z Tanssii Cheekin ja Profeettojen lisäksi muun muassa Jenni Vartiaisen taustalla.
Lounas arkisin klo 11-13 Tietovisa tiistaisin klo 21 Bingo torstaisin klo 21 Elävää musiikkia viikonloppuisin ma 10 22 (02) ti-to 10 01 (02) pe 10 02 (03) la 12 02 (03) su 12 22 (02) Aukioloajat Opiskelijakortilla Hanatuotteista 0,50 € Lounas 20% Kahvi/tee 1€ www.yla-ruth.fi Tykkää meistä facebookissa ja pääset osalliseksi uusiin etuihin. Avaamme uuden kirpputorin tänä syksynä osoitteeseen Kankitie 14! www.facebook.com/EkoCenterKirpputorit Monipuoliset valikoimat & edulliset hinnat! EkoCenter Muurame Autotalo Avoinna: ma-pe 10.00-17.00 la 9.00-14.00 Punasillantie 4 40950 Muurame 40950 Muurame 040 545 0353 EkoCenter Harjunporras Avoinna: ma-pe 10.00-18.00 la 9.00-15.00 Gummeruksenkatu 13 40100 Jyväskylä 40100 Jyväskylä 040 765 3303 EkoCenter Kankitie Avoinna: ma-pe 10.00-17.00 la 9.00-14.00 Kankitie 10 40320 Jyväskylä 40320 Jyväskylä 020 712 1580 www.jklkl.fi Kankitie Harjunporras Muurame Autotalo kirpputorit EkoCenter K-S SUURIN LAUKKUKAUP PA TORIKESKUK SESSA Kysy opiskelija-alen nusta! Koulurepun ostajalle SATEENVARJO tai KYNÄPENAALI KAUPAN PÄÄLLE! Monilokero TIETOKONESALKKUJA olkahihnalla 19 95 9 95 OLKALAUKKU 39x29x11 cm VAIN OPISKELIJA KORTILLA Monilokero REPPU TROLLI laakeroidut pyörät 39 95 (54,-) (54,-) (27,-)