JYLKKÄRI 06 Yliopisto korostaa toiminnassaan saavutettavuutta, mutta se ei kaikilta osin näy 12 Kunnianhimoinen tavoite: ylioppilaskunta aikoo olla hiilineutraali vuonna 2025 – kuinka se onnistuu? 18 Hyllyviä pakaroita ja oman seksuaalisuuden toteuttamista: tätä on feministinen strippaaminen #08 J y väsk yl än ylioppil a slehti 29. marrasKUUTa – 30. TammiKUUTa 2022 61. vUosiKerTa ??????
123 ÄÄNTÄ on melkoinen saalis JYYn edustajistovaaleissa. Sellaisen määrän poliittisesta sitoutumatonta P&D-listaa edustanut Aku Buckbee kuitenkin sai loka-marraskuun 2021 vaihteessa järjestetyissä vaaleissa. Luku oli historiallinen. Viimeksi suurempaan tulokseen on ylletty vuonna 1993. Tuolloin ääniharavaksi nousi JYYn liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Tarja Mäki-Punto 127 äänellä. Se oli JYYn vaalien kaikkien aikojen suurin henkilökohtainen äänimäärä. Ääniharavuus tuli Buckbeelle itselleen yllätyksenä. Hänen mukaansa edustajistopaikoista kilpaili nimittäin moni muukin osaava ehdokas. "Koska niin moni äänestäjä seisoi takanani, haluan kantaa vastuun ja tehdä asiat kunnolla." BUCKBEEN MUKAAN useat opiskelijat ajattelevat, ettei JYYssä tai sen edustajistossa tehdä mitään. Toisin kuitenkin on. "Edustajistossa tehdään ihan valtavasti asioita muun muassa opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen." Juuri hyvinvointi on Buckbeen tärkeysjärjestyksen kärjessä. Hänen mukaansa helpoin tapa vaikuttaa asiaan on tuoda opiskelijoille tarkoitettua Student Life -hyvinvointitoimintaa tutuksi. Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2009 lähtien kehitetyn Student Lifen tarkoitus on auttaa opiskelijoita pitämään huolta opiskelukyvystään, voimaan hyvin arjessa ja opiskelussa sekä kehittämään valmiuksia opiskella. Ideana on tarjota apua, tukea ja opastusta. "Hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä palveluita on saatavilla, mutta harva opiskelija tietää niistä. Meidän täytyy jatkossa huomioida opiskelijoiden yksinäisyyteen liittyvät haasteet entistä paremmin", Buckbee sanoo. Hän myöntää, ettei yksinäisyyden vähentäminen ole helppo homma. Vaikka tietoa ja tukea olisi tarjolla, eivät sitä eniten tarvitsevat välttämättä jaksa hakeutua avun piiriin. "En itsekään ole aina osannut hakea apua juuri silloin kun sille olisi ollut tarvetta." TALOUSTIETEITÄ JA johtamista viidettä vuotta opiskelevan Buckbeen vuosi 2021 on kulunut JYYn hallituksessa. Hän haki mukaan pitkälti uteliaisuuden ja oppimisen ilosta. Suuren konsernin eli JYYn toiminta kiinnosti, ja hallituksessa oleminen osoittautui nopeasti varsin opettavaiseksi kokemukseksi. Lisäksi JYYn toimintaan mukaan veti hieman yllättäen myös esiintymiskammo, josta Buckbee oli kärsinyt pitkään. "Stressasin ja jännitin esiintymistilanteita ihan kamalasti. Tiesin, että tässä oppii neuvottelemaan, argumentoimaan ja olemaan ihmisten edessä." Hallitustyöskentely on tehnyt tehtävänsä. Esiintymisjännitys on helpottanut. Kun on tullut rutiinia, esiintyminen tunnu enää yhtä pahalta. Varapuheenjohtajan pestin lisäksi Buckbee on vastannut JYYn konsernin taloudesta ja ylioppilaskunnan asukastoiminnasta Kortepohjan ylioppilaskylässä. Tehtävänkuva on tarkoittanut pitkiä työviikkoja ja läheistä yhteistyötä muun muassa toimitusjohtajan ja talousjohtajan kanssa. Ylioppilaskunnan asukastoimikunnan toiminta on ollut tauolla, joten Buckbeen tavoitteena on ollut käynnistää toiminta uudelleen yhteistyössä Soihdun työntekijöiden kanssa. Vielä ei ole varmaa, löytyykö toiminnan käynnistämiseen riittävästi aktiivisia asukkaita. Buckbee kertoo olleensa usein paikalla kokouksissa lähinnä kuunteluoppilaana. "En ole näiden alojen ammattilainen, ja vaatii aikaa, että tällaisiin asioihin pääsee sisälle. Hallitustyöskentely onkin usein tuntunut työharjoittelulta, jossa on päässyt näkemään ja kuulemaan todella monia asioita." "Olen oppinut valtavasti muun muassa asukasdemokratiasta ja ison organisaation toiminnasta. Tiedän melko tarkkaan, mitä laissa määrätään asukasdemokratiasta ja esimerkiksi vuokranmäärityksestä." JYYN TOIMINNASSA yllätti erityisesti sääntöjen ja hierarkian määrä. Suuri organisaatio on kankea, joten päätösten tekeminen vaatii aikaa. Etukäteen kuitenkin jännitti erityisesti, miten muut hallituslaiset ottavat hänet vastaan. Pelko osoittautui lopulta turhaksi. "Olen päässyt vaihtamaan ajatuksia monen ihmisen kanssa. Totta kai välillä on aika erilaisiakin näkemyksiä asioita. On kuitenkin ollut hienoa huomata, että voimme silti päätyä yhdessä järkeviin ratkaisuihin." Buckbee toivoo, että JYYn kannanotot keskittyvät jatkossa nimenomaan opiskelijoiden elämää vaikuttaviin perusasioihin. "On oikein, että JYY ottaa esimerkiksi ilmastoasioihin kantaa. Päivittäisessä työssä meidän tehtävänä on kuitenkin pitää opiskelijoiden puolia ja pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi siihen, että opiskelijoille on jatkossakin tarjolla monipuolisia ja edullisia palveluita, ja että opiskelijat voivat arjessaan hyvin." Ja se hyvinvointi. Se on Buckbeelle tärkeää myös edustajistotehtävän jälkeen. Tulevaisuudessa hän toivoo työskentelevänsä tehtävissä, joissa muiden hyvinvointiin pääsee vaikuttamaan tavalla tai toisella. Työ voisi olla yrityksen henkilöstöpuolella tai vaikka ammattiliitossa – tuskin kuitenkaan politiikassa. Ennen työelämää pitää kuitenkin valmistua. Maisteriopintoja on jäljellä vielä reilun vuoden verran. "Akateeminen ja oikeakin ikä alkavat tulla vastaan. Haluan päästä kiinni työelämään ja päästä jo maksamaan veroja", hän nauraa. ? Kuva: Aku Buckbee toivoo voivansa vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen edustajistosta käsin. Entinen jännittäjä TeKsTi Pi Mäkilä?Kuva Iina Niskanen "Välillä on erilaisia näkemyksiä, mutta on ollut hienoa huomata, että voimme silti päätyä järkeviin ratkaisuihin" Aku Buckbee pääsi JYYn hallituksessa eroon esiintymiskammosta. Syksyllä hänet valittiin edustajistoon historiallisella äänimäärällä. Huomio on opiskelijoiden hyvinvoinnissa. 02?J ylKKäri?08 · 2021 Kasvo
J ylkkäri?08 · 2021? 03
LAUANTAINA, marraskuun 13. päivänä 2021 Alok Sharma itki. Skotlannin Glasgow'ssa pidetty ilmastokokous oli saatu päätökseen. Kaikki Yhdistyneiden kansakuntien 197 maata allekirjoittivat sopimuksen, joka kiristää päästövähennyksistä ilmoittamisen tahtia jokavuotiseksi. Sopimus mainitsi ensimmäistä kertaa fossiilisten polttoaineiden tukien ja hiilenpolton vähentämisen, ja lupasi kehitysmaille lisää sopeutumisrahaa. Lisäksi se vahvisti vuonna 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen tavoitteen: lämpötilan nousu halutaan yhä rajata 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Kokouksen puheenjohtaja Sharma oli pettynyt. "Pyydän anteeksi, miten tämä päättyi." Hän viittasi sopimukseen viime hetkillä tehtyihin muutoksiin. Niissä hiilivoimasta ei puhuttu enää pois häivyttämisestä, vaan vähentämisestä. Lievennykset jättivät monille kunnianhimoisia ilmastotavoitteita kannattaneille katkeran tunteen. Niin myös minulle. Ja varmasti monelle muulle nuorelle aikuiselle. LUKU ON huima: yli 80 prosenttia 16–25-vuotiasta ajattelee, että ihmiskunta on epäonnistunut planeettamme suojelussa, ja 56 prosentin mielestä ihmiskunta on tuhoon tuomittu. Näin kerrotaan syksyllä 2021 lääketieteellisessä tiedejulkaisu The Lancetissa ilmestyneessä kansainvälisessä tutkimuksessa. Siinä selvitettiin kymmenestä maasta 10 000 nuoren ajatuksia ja tunteita liittyen ilmastonmuutokseen ja hallitusten toimiin. Tulos: huoli oli suuri. Yli puolet vastaajista kertoi tuntevansa olonsa surulliseksi, ahdistuneeksi, vihaiseksi, voimattomaksi, syylliseksi. Moni sanoi ilmastonmuutoksen vaikuttavan negatiivisesti heidän jokapäiväiseen elämäänsä ja toimintaansa. Hallitusten toimia pidettiin riittämättöminä. Se lisää vaikeita tunteita. Ympäristötunteita tutkineen Panu Pihkalan mukaan ympäristöahdistus ei ole sairaus. Se on luonnollinen reaktio. Kyse on siitä, että ihminen välittää, mitä maapallon ekosysteemeille tapahtuu. ILMASTON muuttumiseen liittyvistä suurista päätöksistä linjataan suurissa pöydissä. Kuten YK:n ilmastokokouksissa. Voi tuntua, ettei yksittäisten ihmisten teoilla ole lopulta merkitystä. Ei juurikaan. Ei kyllin paljon. VUONNA 2019 Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi kyselytutkimuksen tulokset. Sen mukaan omiin elämäntapoihin liittyvillä valinnoilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen aiheuttamien tunteiden käsittelyssä. Suuri osa ahdistusta tuntevista vastaajista kertoi, että kestävien elämäntapojen harjoittaminen auttaa tunteiden hallinnassa. Muita keinoja: luonnossa liikkuminen, aiheeseen perehtyminen, liikunta ja urheilu, kansalaisaktivismi ja vaikuttamistyö. TUNTUU, ettei yksittäisen ihmisen teoilla ole tarpeeksi merkitystä. Tuntuu myös, etten voi olla yrittämättä. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi Ja siltikään en voinut olla yrittämättä tuntuu, ettei yksittäisten ihmisten teoilla ole lopulta merkitystä »Moskova painautui maaliskuun kuivassa pakkasillassa kyyryyn, suojeli itseään jäisen, punaisen laskevan auringon kosketukselta. Tyttö nousi junan häntäpään viimeiseen makuuvaunuun, etsi hyttiään, hyttiä numero kuusi, ja hengitti syvään. » Rosa Liksomin Hytti nro 6 (2011). JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Oona Komonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Santeri Matero toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Veera Mangström sivari 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA AndBlablabla —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT Seuraava nro 31.1.2022 AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: https:// www.jylkkari.fi/avustajille/ SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti KIITOS ! pääkirjoitus
KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Juha Pylväs tokaisi lauantaina 20. marraskuuta 2021, että korkeakouluja pitäisi hajauttaa ympäri Suomea, jotta maakuntien sinkkumiehet voisivat löytää viimein naisen. Minä kysyn: Juha hei, kuinka kännissä olit? En kiistä, etteivätkö opiskelijat usein pariutuisi keskenään. Kysymys kuitenkin on, mistä lähtien korkeakoulujen tehtävä on ollut parittaa ihmisiä? Ainakin tähän asti niiden tehtävä kun on ollut tuottaa asiantuntijoita sekä edistää tieteellistä tutkimusta. Pitäisikö yliopistolakiin lisätä asetus seurustelun edistämisestä? Pylvään lausunnossa syy poikamiesten ahdingosta (ja oikeastaan myös alhaisesta syntyvyydestä) vyörytetään jälleen kerran naisten niskoille. Naiset muuttavat yliopistokaupunkeihin, pois maaseutujen miesten ulottuvilta. Mitä jos ongelma onkin miehissä? Mikseivät miehet muuta naisten perässä? Luulisi, että sinkkumiehet voisivat edes vähän nähdä vaivaa parisuhteen eteen, jos sitä niin paljon haluavat. On myös vaihtoehto, että syypää ei ole varsinaisesti kukaan, koska pariutuminen ja laskeva syntyvyys ovat monimutkaisia ilmiöitä. Silloin ehkä kaikkien sukupuolten edustajilla on oikeus tehdä mitä itse lystäävät, oli se sitten jäädä maaseudulle tai muuttaa kaupunkiin opiskelemaan. Keskustalainen Ajatuspaja Alkio teetti 2020 kyselyn nuorten puoluekäsityksistä ja äänestämisestä. Naispuolisista vastaajista keskustaa olisi äänestänyt kokonaiset neljä prosenttia. En voi olla ajattelematta, että tällä ja Pylvään kommenttien edustamalla naiskuvalla on jotain tekemistä keskenään. Ajattelen myös, että harmaantuvien keskustalaisten käskyt palata maaseudulle viljelijöiden emänniksi eivät juurikaan nosta puolueen kannatusta nuorien naisten parissa. Jos keskusta haluaa säilyä varteenotettavana puolueena, sen kannattaisi päivittää käsitystään nuorista naisista. Yksi muistutus maaseudun poikamiehille vielä on: jos pariutuminen ei onnistu, aina on Maajussille morsian. ?? L auri NiemeL ä Kirjoittaja on maaseudulta kotoisin oleva sinkku miespuolinen toimittaja, joka ei ole ikinä tehnyt tai antanut lehtihaastatteluja alkoholin vaikutuksen alaisena. Alakommentti: Maajussille morsian Korkeakoulu Edition TÄSSÄ LEHDESSÄ 10 Vaikka kouluammattilaiset ovat avainasemassa sukupuolistuneeseen väkivaltaan puuttumisessa, valmiudet ovat heikot 12 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2025 18 Strippauskulttuuria on leimannut naisruumiin objektivointi, mutta voiko strippaaminen olla feministinen teko? 02 Edustajistovaalien ääniharava Aku Buckbee tähtää opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseen 04 Päätoimittajaa huolettaa tulevaisuus 05 Kirje Juha Pylväälle 06 Yliopisto korostaa toiminnassaan saavutettavuutta, mutta Marja Puustisen mukaan puheet eivät näy käytännössä 07 Kortepohjaan on tullut karttoja ja isopandojen mustavalkoinen väritys suojaa eläimiä pedoilta 08 Jylkkäri tutustui opiskelijahintaisiin juhlatiloihin 09 Lyhäreitä tulorajasta, SYL:n hallituksesta ja Jyväskylän yliopiston hallituksen uudesta jäsenestä 22 Dess Terentjeva kirjoittaa vähemmistöistä 23 3D-elokuvat katosivat 24 Jyväskyläläinen DJ-koulu tahtoo monipuolistaa kaupungin musiikkiskeneä 25 Aurora Borealis rahoittaa nuorten koulutusta Nepalissa 26 Arttu Laaksonen kysyy, kiinnostaako ketään aluevaaleissa korkeakouluopiskelijat 27 Henkisen väkivallan perustalle rakennetut romanssit ovat nuorten kirjallisuudessa yleisiä, kirjoittaa Petra Puustinen KIITOS ! Jylkkäri kiittää avustajia ja lukijoita vuodesta 2021. Tämä lehti ei olisi syntynyt (toimituksen lisäksi) ilman: Pi Mäkilä, Iina Niskanen, AndBlablabla, Lauri Niemelä, Leo Heinämäki, Emma Häkkinen, Aino Ässämäki, Oona Mynttinen, Maria Hallikainen, Anniina Norrena, Niklas Pelkonen, Akseli Ekola, Kristian Saine, Arttu Laaksonen, Juhani Aho, Petra Puustinen, Saara Sund. J yLkkäri?08 · 2021? 05
JOUKKO OPISKELIJOITA on kerääntynyt Jyväskylän yliopiston päärakennuksen aulaan. He viettävät aikaa, opiskelevat tai keskustelevat. On tiistaiaamu, 9. marraskuuta 2021. Osa ohikulkijoista ihmettelee. Vaikka asiasta ei pidetä meteliä, kysyjille kerrotaan syy: opiskelijat ovat saaneet tarpeekseen yliopiston tilojen esteellisyydestä. Kyseessä on Marja Puustisen järjestämä hiljainen mielenilmaus. Se tapahtuu samaan aikaan päärakennuksen C4-salissa pidettävän luennon kanssa. Opiskelijat ovat kritisoineet tilaa pitkään esteellisyyden takia. Kolmannessa kerroksessa sijaitsevan salin katsomo on porrastettu, eikä saliin pääse hissillä. Pitää pyytää vahtimestarilta apua. Suuri osa mielenilmaukseen osallistujista on kurssin opiskelijoita. He ovat protestina jättäytyneet luennolta pois. Lisäksi joukossa on muutakin väkeä. Tieto mielenilmauksesta on levinny laajalle. "Kivaa, että ihmiset näyttävät solidaarisuutta asioissa, jotka eivät heitä [välttämättä] suoraan koske", sanoo Puustinen. Hän on yhteiskuntatieteiden opiskelija ja vammaisaktivisti, joka ottaa Instagramissa kantaa vammaispoliittisiin kysymyksiin ja epäkohtiin. Tilin kuvauksessa lukee: Pitkäaikaissairautensa vammauttama tyttö kehorauhan, feminismin ja ihmisoikeuksien matkalla. @tajutonmarja-tilillä on yli 4500 seuraajaa. JYVÄSKYLÄN yliopiston periaatteissa linjataan, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeässä roolissa yliopiston opetuksessa ja tutkimuksessa. Yksi osa yliopiston yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelmaa on saavutettavuus. Saavutettavassa toimintaympäristössä kaikki tuntevat olevansa arvostettuja ja yhdenvertaisia yliopistoyhteisömme jäseniä. Puustisen mielestä yliopiston puheet "eivät vielä käytännössä näy". Esimerkiksi viestintä tilojen esteettömyyden tasosta on puutteellista. On vaikea löytää tietoa siitä, onko eri tiloihin pääsy esteetön. Merkitsemättä jätetyt portaat voivat tarkoittaa liikuntarajoitteiselle paluumatkaa kotiin. "Kuka haluaa kouluun, jossa sinuun suhtaudutaan toisarvoisena opiskelijana?" Puustinen arvelee yhdeksi syyksi henkilökunnan riittämättömän ymmärryksen siitä, kuinka esteellinen yliopisto todellisuudessa on. Lisäksi Puustisen mukaan opetuksen erityisjärjestelysuositukset eivät ole yksittäisille opettajille tarpeeksi velvoittavia. Puutteita on usein vaikea tiedostaa, jos niistä ei itse kärsi. "Vastuu on jokaisella, yksittäisestä opiskelijasta ylioppilaskuntaan ja rehtoraattiin." Päärakennus ei ole ainoa ongelmallinen tila, vaikka onkin merkittävä juuri esteettömyyskeskustelun kannalta. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Saavuttamaton yliopisto Yliopisto korostaa periaatteissaan opetuksen ja tutkimuksen yhdenvertaisuutta sekä saavutettavuutta. Käytännössä puheet eivät kuitenkaan näy, kritisoi yliopisto-opiskelija ja vammaisaktivisti Marja Puustinen. rakennus on arkkitehtuurisesti suojeltu. "Sinne ei voi rakentaa esimerkiksi kunnon henkilöhissejä", sanoo yliopiston esteettömyysyhdyshenkilö Tuula Maijanen. Hänen mukaansa esteellisiin tiloihin sijoitetut opetukset pyritään vaihtamaan esteettömiin, "jos esimerkiksi pyörätuolia käyttävä opiskelija on tästä tilojen varaajalle ilmoittanut" ja "jos vain niitä on saatavilla". "Opiskelijalla on oikeus odottaa, että yliopiston henkilökunta toimii mahdollisimman saavutettavan sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen opiskeluympäristön luomiseksi." Marja Puustinen on eri mieltä toimien tehokkuudesta. Hän on antanut esteellisyyteen liittyen aktiivisesti palautetta ja kertonut yksilöllisten järjestelyiden tarpeeseen. Prosessi on ollut aikaavievä ja lopputulokset usein epätyydyttäviä: tarpeita ei ole aina huomioitu. Opiskelijoille Puustinen tarjoaa vinkin: antakaa kurssipalautetta tiloista ja syrjivästä käytöksestä luennoilla. Puustinen on marraskuun mielenilmaukseen ja sen vastaanottoon tyytyväinen, vaikka myöntää, että konkreettisten, suurten muutosten aikaansaaminen vaatisi radikaalimpia toimia. Jotain silti tapahtui: Puustisen mukaan protestin kohteena olleen kurssin luennoitsija aikoi mielenilmauksen seurauksena yrittää siirtää luento-opetuksen esteettömämpiin tiloihin. ? TeksTi Leo Heinämäki?kuva?Santeri Matero Marja Puustinen. ii n a n is k an en 06?J ylkkäri?08 · 2021 ajankohtaista
Saavuttamaton yliopisto Yliopisto korostaa periaatteissaan opetuksen ja tutkimuksen yhdenvertaisuutta sekä saavutettavuutta. Käytännössä puheet eivät kuitenkaan näy, kritisoi yliopisto-opiskelija ja vammaisaktivisti Marja Puustinen. rakennus on arkkitehtuurisesti suojeltu. "Sinne ei voi rakentaa esimerkiksi kunnon henkilöhissejä", sanoo yliopiston esteettömyysyhdyshenkilö Tuula Maijanen. Hänen mukaansa esteellisiin tiloihin sijoitetut opetukset pyritään vaihtamaan esteettömiin, "jos esimerkiksi pyörätuolia käyttävä opiskelija on tästä tilojen varaajalle ilmoittanut" ja "jos vain niitä on saatavilla". "Opiskelijalla on oikeus odottaa, että yliopiston henkilökunta toimii mahdollisimman saavutettavan sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen opiskeluympäristön luomiseksi." Marja Puustinen on eri mieltä toimien tehokkuudesta. Hän on antanut esteellisyyteen liittyen aktiivisesti palautetta ja kertonut yksilöllisten järjestelyiden tarpeeseen. Prosessi on ollut aikaavievä ja lopputulokset usein epätyydyttäviä: tarpeita ei ole aina huomioitu. Opiskelijoille Puustinen tarjoaa vinkin: antakaa kurssipalautetta tiloista ja syrjivästä käytöksestä luennoilla. Puustinen on marraskuun mielenilmaukseen ja sen vastaanottoon tyytyväinen, vaikka myöntää, että konkreettisten, suurten muutosten aikaansaaminen vaatisi radikaalimpia toimia. Jotain silti tapahtui: Puustisen mukaan protestin kohteena olleen kurssin luennoitsija aikoi mielenilmauksen seurauksena yrittää siirtää luento-opetuksen esteettömämpiin tiloihin. ? Useimmat nisäkkäät ovat harmaanruskeita. On kuitenkin poikkeuksia: seepra, haisunäätä, miekkavalas. Tunnetuin mustavalkoisista eläimistä on kuitenkin isoeli jättiläispanda. Mistä sen väritys johtuu? Sitä selvittivät Jyväskylän yliopisto, Bristolin yliopiston ja Kiinan tiedeakatemian tutkijat valokuva-aineiston sekä uusimpien kuva-analyysitekniikoiden avulla. Tutkijat analysoivat kuvia, jotka oli otettu pandoista Kiinan vuoristometsässä. Mustat värit sulautuivat tummiin puunrunkoihin, valkoiset taas vaaleisiin lehtiin ja talvella lumeen. Tarkasteltiin myös hajottavaa väritystä, jossa eläimen pinnalla näkyvät kontrastivärit rikkovat sen ääriviivat. Havaittiin, että isopandoilla se toimii petoeläimen näköä vastaan. Siispä tulos: mustavalkoinen väri naamioi isopandan niiden luonnolliseen elinympäristöön. Kyse on suojaväristä! Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -julkaisusarjassa. Kaikkeen suojaväri ei kuitenkaan tepsi. Marraskuussa 2021 kerrottiin, että Kiinasta Suomen Ähtärin eläinpuistoon vuonna 2018 vuokrattuja Ähtärin Lumi ja Pyry -isopandoja uhkaa palautus Kiinaan. Asia riippuu puiston saamasta taloudellisesta tuesta. ? Tiede: Suojan väri Pix ab ay SE TÖNÖTTÄÄ oleskelubulevardin eli kevyen liikenteen väylän päässä. Tumma laatta, jossa on vaaleilla väreillä grafiikkaa ja tekstiä. Pakko hieraista silmiään: onko Kortepohjan ylioppilaskylässä viimein kartta? Karttaa on toivottu ylioppilaskylän kerrostaloviidakkoon kauan. Niin alueen asukkaat kuin vierailijat ovat kokeneet alueella navigoinnin vaikeaksi. Miten löytää F-talon, entä Q-talon? Mihin suuntaan Rentukalta pitää lähteä, että pääsee pyykkituvalle? Missä sijaitsevat pyörävarastot, entä jätepisteet? Ja löytääkö Kortepohjasta pois, jos sinne eksyy? Mutta niin, nyt kartta on, tai oikeastaan jopa kaksi! Bulevardin edustan lisäksi alueen kartta löytyy myös Rentukan edustalta. Ja ne ovat olleet paikoillaan jo kesäkuusta 2021 lähtien. "Asukkaat ovat toivoneet karttoja", sanoo Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen. "Varsinkin uudet asukkaat hyötyvät, sillä Kortepohjassa voi olla hankala navigoida." Lisäksi niistä hyötyvät tilapäismajoitusta tarjoavan Soihtu Stay -palvelun asukkaat. Moilasen mukaan kartat ovat olleet suunnitelmissa jo useamman vuoden, mutta tänä vuonna niiden toteuttamiseen löytyi sopiva aika. "Kortepohjan peruskorjaukset ja pihaalueiden työt olivat edenneet sopivaan vaiheeseen. Karttoihin saatiin peruskorjausten jälkeinen tilanne kulkuväylistä, ja opasteiden sijoitukselle löytyi hyvät paikat, joihin ei ole tulossa rakennustöitä pitkään aikaan", kertoo Moilanen. ? Veera MangströM TASAVALLAN presidentti Tarja Halosen aiheita olivat vaikuttaminen ja kestävä kehitys. Hän puhui niistä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä vaikuttajakoulutus Sparkissa marraskuun 2021 alussa. Puheessaan Halonen painotti muun muassa sitä, kuinka tärkeää on tietää keiden kanssa keskustelee ja työskentelee. Ja sitä, että myös vastakkaisia näkökulmia on pyrittävä ymmärtämään. Jylkkäri tapasi Halosen hänen puheenvuoronsa jälkeen, ja kyseli. Tasavallan presidentti Halonen, nykyään on paljon puhetta vastakkainasettelun ajasta. Onko tänä päivänä vaikeampaa löytää eri ihmisten kanssa yhteistä säveltä? "En usko, että se on vaikeampaa. Kysymys on siitä, että on mediaseksikkäämpää olla voimakkaasti eri mieltä", Halonen vastaa. Hyvä tasavallan presidentti, onko nykyään vaikeampaa löytää yhteistä säveltä? Jyrkkä erimielisyys on hänen mukaansa keskustelutaktiikka, jolla pyritään korostamaan omaa ryhmäänsä. Tärkeää olisi ensin kartoittaa asiat, joista on yksimielisyys. Sitten voi keskittyä erimielisyyksiin ja päästä mahdollisimman tyydyttävään lopputulokseen. "Silloin ei joudu umpikujaan. Ei kannata ajaa umpikujaan." Puheessaan Halonen vertasi kestävän kehityksen tavoitteita saman talon 17 oveen. Ei ole väliä, mistä ovesta kukakin taloon tulee, kunhan päädytään samaan paikkaan. Vaikuttamistilanteessa ei voi kuvitella ajavansa vain omia tavoitteitaan. Mistä vaikuttaminen kannattaa sitten aloittaa? "Lähialue ja oma lähiympäristö ovat tärkeitä alueita, koska siellä nähdään realistisesti [toiminnan] tuloksia. Jyväskylässä tulee mieleen lähiluonto ja kaupunkiekologia", Halonen sanoo. "Voi joko ajaa muutosta tai sitten puolustaa jo voimassa olevia, käytössä olevia asioita." ? santeri Matero Vihdoin kartalla? Toiveisiin on vastattu: Kortepohjaan on ilmestynyt karttoja. ii n a n is k an en J ylkkäri?08 · 2021? 07 ajankohtaista
OPISKELIJAN elämään kuuluu usein juhliminen. Moni kuitenkin asuu vuokralla kerrostaloasunnossa, jolloin juhlien järjestäminen voi olla vaikeaa. On huomioitava paitsi naapurit, myös kodin neliöt. Juhlat voi kuitenkin järjestää myös kodin ulkopuolella. Mutta missä? Jyväskylästä löytyy useita erilaisia tiloja, joita opiskelijat voivat vuokrata edulliseen hintaan. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä näistä, ja tämä koskee erityisesti fukseja. Siksi Jylkkäri teki palvelujournalismia ja selvitti, mistä opiskelijoille tarkoitettuja juhlatiloja löytyy ja millaisia ne ovat. Lisäksi Jylkkäri valitsi lähempään tarkasteluun kahdelta eri toimijalta – Keski-Suomen opiskelijasäätiö KOAS:lta ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn Soihdulta – kolme eri tilaa. Ensin kuitenkin yleinen havainto: juhlatilojen sijainnit, hinnat ja koot vaihtelevat. Toinen havainto: Tiloja löytyy kampukselta, sekä Kuokkalasta ja Kortepohjasta. Ja kolmas: Hinnat lähtevät noin viidestäkymmestä eurosta ylöspäin, ja tiloja löytyy niin kymmenen kuin kolmensadan henkilön tilaisuuksiin. Useilla juhlatiloilla on korkea käyttöaste, ja varauskalenterit täyttyvät usein nopeasti. Aktiivisin aika on pikkujoulukausi. Tiloja vuokrataan usein myös sitsejä ja muita ainejärjestöjen juhlia varten. ?? Emma HäkkinEn Katsokaa, juhlavia tiloja! Etenkään uudet opiskelijat eivät tiedä, millaisia tiloja juhliin voi vuokrata opiskelijahintaan. Jylkkäri selvitti. K U V A T: E M M A H Ä K K IN E N LILLUKKA, Kortepohjan ylioppilaskylä. Hinta: JYYn jäsenille ja Soihdun asukkaille päivätai iltavaraus 50 euroa, koko päivä 100 euroa. Rentukan vieressä sijaitsevaan tilaan mahtuu 48 henkilöä. Tilassa on pieni keittiö, kokouspöytä ja istumapaikkoja, valkokangas sekä piano. Tilaa varataan aktiivisesti: etenkin viikonloppuillat täyttyvät noin kuukautta aiemmin. ILOKIVI VENUE, Ylioppilastalo Ilokiven alakerta. Hinta: Riippuu henkilömäärästä, ajankohdasta ja catering-palveluiden käytöstä. Venueen mahtuu yli 300 henkilöä. Tilassa on baari, pöytiä ja esiintymislava, ja se on esteetön. Venuella järjestetään erilaista toimintaa kuten keikkoja, elokuvanäytöksiä sekä teatteriesityksiä. Lisäksi Venue on avoinna arkipäivisin. Aktiivisen käytön vuoksi tila kannattaa varata ajoissa, usein jo kuukausia etukäteen. YKKÖSPESÄN TILAUSSAUNA, Kuokkala. Hinta: 80 euroa per ilta. Ykköspesän tilaussaunassa on keittiö, pöytiä, sohvia, säkkituoleja, televisio ja pelejä. Tilaan mahtuu noin 15 henkilöä ja se on varattavissa kaikille Koasin asukkaille. Vaikka varaajan on oltava Koasin asukas, vieraaksi voi kutsua myös talon ulkopuolisia henkilöitä. Juhlien lisäksi se sopii myös kokouksiin ja illanviettoon. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 P&D Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto Luonnontieteilijät Opiskelevat kokoomuslaiset JYYn vihreät opiskelijat Alvarin unioni Jyväskylän keskustaopiskelijat Demariopiskelijat Valittujen edaattorien 2-vuotiskausi alkaa joulukuun 2021 alussa. Uudet vallanpitäjät Syksyn 2021 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien äänestysprosentti oli 25,98. Luku laski hieman, noin kaksi prosenttiyksikköä, edellisvaaleihin verrattuna. Tänäkin vuonna listoja oli kahdeksan. Vaalivoittajaksi nousi P&D, joka kasvatti paikkamääräänsä 10:sta 12:een. Toiseksi eniten äänestäjiä sai taakseen Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto. Lista kasvatti äänimääräänsä 5:stä 8:aan. JYYn vihreiden opiskelijoiden paikkamäärä laski 8:sta 5:een. Luonnontieteilijät säilyttivät 5 paikkaansa. Opiskelevien kokoomuslaisten paikkamäärä kasvoi yhdellä, 4:stä 5:een. Sen sijaan Alvarin unionin edaattorien määrä laski 6:sta 4:ään. Jyväskylän keskustaopiskelijoiden paikkaluku laski 2:sta 1:een, ja Demariopiskelijoiden paikkamäärä, 1, pysyi entisellään. ? ? Millainen edustajisto on mielipiteiltään? Jylkkäri selvitti valittujen edaattoreiden kannat vaalikonevastausten perusteella. Lue juttu jylkkari.fi. = täysin Eri miEltä, 50 = nEutraali, 100 = täysin samaa miEltä VÄITE: Ylioppilaskunnan jäsenyyden tulee perustua vapaaehtoisuuteen. pix abay 08?J ylkkäri?08 · 2021 ajankohtaista
Katsokaa, juhlavia tiloja! Etenkään uudet opiskelijat eivät tiedä, millaisia tiloja juhliin voi vuokrata opiskelijahintaan. Jylkkäri selvitti. K U V A T: E M M A H Ä K K IN E N paikkamäärä kasvoi yhdellä, 4:stä 5:een. Sen sijaan Alvarin unionin edaattorien määrä laski 6:sta 4:ään. Jyväskylän keskustaopiskelijoiden paikkaluku laski 2:sta 1:een, ja Demariopiskelijoiden paikkamäärä, 1, pysyi entisellään. ? ? Millainen edustajisto on mielipiteiltään? Jylkkäri selvitti valittujen edaattoreiden kannat vaalikonevastausten perusteella. Lue juttu jylkkari.fi. = täysin eri mieltä, 50 = neutraali, 100 = täysin samaa mieltä Jylkkäri laatii tärkeitä listoja. SYL:n uusi puheenjojtaja Konstantin Kouzmitchev. sy l 1 Nenäinniemi, Jyväskylä 2 Saarenkylä, Muurame 3 Nyrölän observatorio, Jyväskylä 4 Jouhtiainen, Konnevesi 5 Hankasalmen observatorio, Hankasalmi 6 Häähnintupa, Konnevesi 7 Levike tienvarressa, Rautalampi 8 Himmaanmäen näköalatorni, Keuruu 9 Mäkäräniemen uimaranta, Konnevesi 10 Tahinlammen niemennokka, Pieksämäki kymppi SYL valitsi uuden hallituksen Suomen ylioppilaskuntien liitolla on uusi puheenjohtaja. Hän on 24-vuotias kokoomusopiskelijoiden Konstantin Kouzmitchev Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta. Kouzmitchev on toiminut kuluvan vuoden 2021 ajan SYL:n hallituksen jäsenenä vastuualueenaan EU, European Students' Union ja kansainväliset opiskelijat, sekä vuosina 2020–2021 AYY:n edustajistossa. Vuoden 2022 alussa alkavalla kaudellaan Kouzmitchev aikoo painottaa vaalivaikuttamista ja vahvemman oikeudenmukaisen sukupolvipolitiikan esiintuomista: "Sukupolvipoliittisia teemoja on tulevaisuudessa yhä korostettava. Ylioppilasliikkeen on vaadittava päättäjiltä kunnianhimoisia ilmastotekoja, panostuksia nuorten mielenterveyteen ja kestäviä talouspoliittisia päätöksiä. Näin pidetään huoli, että meillä on hyvinvoiva yhteiskunta myös tuleville sukupolville", Kouzmitchev sanoo SYL:n tiedotteessa. Puheenjohtaja valittiin kaikkia Suomen noin 130 000 yliopisto-opiskelijaa edustavan SYL:n liittokokouksessa Espoon Korpilammella 19.-20. marraskuuta. Ehdolla olivat Kouzmitchevin lisäksi Aleksi Murtojärvi (SONK) ja Akseli Rouvari (HYY). Liittokokouksessa valittiin myös ensi vuoden hallituksen jäsenet, joita ovat Katariina Henttonen (LYY), Tuomas Karvonen (TREY), Elina Kuula (LYY), Suvituuli Lundmark (TYY), Tiina Pajukari (AYY) ja Jenna Rautionaho (TYY). Henkilövalintojen lisäksi kokouksessa päätettiin ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja SYL:n taloudesta. Lisäksi kokouksessa julkaistiin kannanotto, jossa vaaditaan panostuksia koulutukseen ja opiskelijoihin. "Korkeakoulutukseen ja opiskelijoihin panostaminen tukee suomalaista sivistysvaltiota. Jos tosiaan haluamme vielä joku päivä rehellisesti kutsua itseämme koulutuksen mallimaaksi, tulee politiikassa myös tehdä sen mukaisia arvovalintoja", Kouzmitchev sanoo. ?? toimitus Ira Vainikaisesta yliopiston hallituksen opiskelijajäsen Marraskuun 2021 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa tehtiin valinta: yliopiston hallituksen uusi opiskelijajäsen on Ira Vainikainen. Kausi alkaa 1. tammikuuta 2022 ja kestää vuoden 2023 loppuun. Hallitus käyttää yliopiston ylintä päätösvaltaa. Tehtäviin kuuluu päättää muun muassa yliopiston toiminnasta, valittavien opiskelijoiden määrästä sekä rehtorin valinnasta. Nykyisellä toimikaudella hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista yksi on opiskelija. Tehtävään haki kolme henkilöä: Vainikaisen lisäksi Petri Laaksonen ja Santeri Punnala. Erityinen valintatoimikunta esitti Vainikaista yksimielisesti. Toimikunnan mukaan muun muassa Vainikaisen näkemykset yliopiston tulevaisuudesta, ylioppilaskunnasta, ja yliopiston hallinnon rakenteista sekä niiden kehittämisestä olivat monipuoliset. Kysyimme Vainikaiselta, miltä nyt tuntuu. "Olo on kiitollinen ja innostunut." "Opiskelijajäsenyys on merkittävä tehtävä, johon en olisi aikoinaan fuksina voinut edes kuvitella päätyväni. Ilmeisesti samalla tuli myös murskattua yksi Jyväskylässä vielä jäljellä olleista lasikatoista, sillä ainakaan minun aikanani tehtävässä ei ole aiemmin toiminut yksikään naisopiskelija." Millaista kautta odotat ja mihin haluat vaikuttaa? "Kauden aikana haluan vaikuttaa erityisesti Jyväskylän yliopiston kiinnostavuuden lisäämiseksi. Meidän pitää pystyä tekemään paremmin näkyväksi, kuinka laadukkaat opiskelun ja työskentelyn edellytykset meillä todella on." Jylkkäri onnittelee! ?? toimitus pix abay Opintotuen tuloraja nousee 25 pros... vai 19,7 prosenttia? Pääministeri Sanna Marinin hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen 11. marraskuuta 2021. Siinä esitetään, että opintotuen tulorajoja korostetaan 25 prosenttia vuonna 2022. Hallitus päätti asiasta budjettiriihessä viime syyskuussa. Tällä hetkellä Kelan tuloraja on noin 12 500 euroa vuodessa, jos opiskelija nostaa opintotukea yhdeksältä kuukaudelta vuodessa. Korotuksen myötä opiskelija voisi kuitenkin ensi vuonna tienata noin 15 600 euroa ilman opintotuen menettämistä. Hallituksen mukaan muutoksen tavoite on helpottaa opiskelijoiden työntekoa. Sillä yritetään vastata myös työvoimapulaan. Arvion mukaan korotuksen avulla työmarkkinoille saataisiin 1 800 uutta työntekijää. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL antoi esityksestä myönteisen lausunnon, mutta totesi korotuksen riittämättömäksi kahdella tavalla. Ensimmäinen ongelma: määräaikaisuus. Se ei ole liiton mukaan perusteltua. Korotus koskee vain vuotta 2022. SYL:n mukaan tarve olisi pysyvä. Lisäksi määräaikainen korotus luo joissain tilanteissa opiskelijalle hankalan kannustikokonaisuuden: kalenterivuosittain muuttuva tuloraja yhdistettynä lukuvuosittaiseen opintopistevalvontaan edellyttää tulojen, opintopisteiden sekä nostettujen tukikuukausien ajoittamista tarkoituksenmukaisesti eri lukukausille. Toinen ongelma: liian matala. Korottamisen tarve olisi SYL:n mukaan 25 prosentin sijaan 50 prosenttia. Lisäksi korotus tulisi tehdä vuoden 2022 indeksikorotettuun tasoon, jotta saataisiin aikaan aiottu 25 prosentin korotus. Koska korotus tehdään vuoden 2021 tulorajojen tasosta, korotuksen määrä on tosiasiassa 19,7 prosenttia. SYL myös lisää, että vuosi on liian lyhyt aika arvioida määräaikaisen tulorajan korotuksen vaikutusta. Toisin sanoen lyhyelle kokeilulle ei ole merkittäviä perusteita. Lakiesityksen laskelmien ja arvioiden mukaan korotus on hyödyllinen julkiselle taloudelle, työvoiman saatavuudelle ja opiskelijoiden toimeentulolle, joten argumentit pysyvän korotuksen puolesta ovat vahvat, kommentoi SYL tiedotteessaan. ? Veera mangström J ylkkäri?08 · 2021? 09 ajankohtaista
MONI VASTAAJISTA kuvasi tunnettaan kiusaantuneeksi tai avuttomaksi. Voimattomaksi, hämmentyneeksi, surulliseksi. Kysymys koski sukupuolistunutta väkivaltaa kouluympäristössä. Vastaajien mielestä siihen puuttuminen oli vaikea ja pelottava tehtävä. Vuonna 2020 tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi 597 henkilöä Suomesta, Espanjasta ja Kroatiasta. Oli opettajia ja opettajaopiskelijoita, koulukuraattoreita, terveydenhoitajia ja psykologeja. Tutkimuksen tulos oli selvä: niin jo työelämässä olevat kuin ammattiin opiskelevat arvioivat olevansa alivalmistuneita käsittelemään, ennaltaehkäisemään ja torjumaan sukupuolistunutta väkivaltaa koulussa. Suurin osa ei tiennyt, miten toimia havaitessaan ilmiön. Ei, vaikka sukupuolistunut väkivalta on osa koulun epävirallisia käytäntöjä ja rakenteita. SUKUPUOLISTUNEEN väkivallan kirjo on laaja. Sillä tarkoitetaan kaikkea vahingoittavaa vallankäyttöä, ahdistelua, häirintää ja syrjintää, joka kytkeytyy sukupuoleen tai seksuaalioikeuksiin. Se voi ilmetä loukkaavina sanoina, kuten vihapuheena, homotteluna ja huoritteluna. Fyysisinä tekoina, kuten tönimisenä ja lyömisenä. Henkisenä väkivaltana, kuten painostamisena ja vähättelynä. Seksuaalisena ja sosioekonomisena väkivaltana, kuten suostumuksen vastaisina seksuaalisina tekoina, ahdisteluna, taloudellisena painostamisena ja rahankäytön kontrollointina esimerkiksi seurustelusuhteissa. Myös sukupuolen ja seksuaalisuuden ilmaisua kaventavat, haitalliset stereotypiat ovat osa sukupuolistuneen väkivallan kirjoa. Ne voivat olla seksuaalitai sukupuolivähemmistöön kuuluvien syrjintää ja häpäisemistä, tai yksilön valintoja rajaavien oletusten käyttöä. Sellaisia, kuten pojat ovat poikia ja kunnon tyttö tekee näin. Ilmiöön lukeutuu myös digitaalinen väkivalta. Se tarkoittaa esimerkiksi intiimien kuvien luvatonta levittämistä ja sukupuolta tai seksuaalisuutta loukkaavana kommentointina sosiaalisessa mediassa. Kaikkiin ikäryhmiin kuuluvat voivat kohdata sukupuolistunutta väkivaltaa. On kuitenkin havaittu, että ilmiöstä kärsivät erityisesti lapset ja nuoret niin koulussa kuin arjessa opintojen ulkopuolella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn 2021 mukaan joka neljäs yläkouluikäinen oppilas on kokenut seksuaalista ehdottelua ja häirintää viimeisen vuoden aikana. Luku on kasvanut vuodesta 2019 erityisesti tyttöjen, mutta myös poikien osalta. Väkivallan muodot ovat usein aliraportoituja. Todellinen esiintyvyys on korkeampi. Vaikka väkivalta voi jättää jälkensä jokaiseen, se on erityisellä tavalla haavoittavaa kohdistuessaan nuoriin, joiden käsitys omasta sukupuolesta ja seksuaalisuudesta on vasta kehittymässä. Teoilla voi olla kauaskantoiset Piilosta pois Merkittävä määrä lapsista ja nuorista altistuu väkivallan ja häirinnän eri muodoille. Vaikka opettajat ja muut ammattilaiset ovat avainasemassa väkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa, heiltä puuttuu sitä tukeva koulutus. Sukupuolistuneeseen väkivaltaan pureutunut kansainvälinen hanke pyrkii lisäämään tietoa. TeksTi Oona Komonen & Aino Ässämäki?kuvaT?Iina Niskanen seuraukset. Väkivalta voi horjuttaa luottamusta ihmisiin, vaurioittaa psyykkistä, emotionaalista, sosiaalista ja kognitiivista kehitystä, ja aiheuttaa häpeää. Kokemukset voivat vaikuttaa kielteisesti koulumenestykseen ja tulevaisuudennäkymiin. Väkivallan kokeminen, toteuttaminen ja todistaminen voivat lisätä väkivaltaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajat ja muut kouluissa työskentelevät ammattilaiset ovat avainasemassa lasten ja nuorten kohtaaman väkivallan havaitsemisessa ja varhaisessa puuttumisessa. He kun työskentelevät miltei päivittäin samojen nuorten parissa ja voivat havainnoida heidän käyttäytymistään. Ammattilaiset voivat myös edistää tiedon kulkua sekä ohjata nuoren tarvittaessa auttaviin palveluihin. Siitä huolimatta on havaittu, että väkivaltaan puuttuminen kouluympäristössä on vähäistä. Miksi? SYYNÄ ON vaikeneminen, sanoo Marita Husso. Toisin sanoen väkivaltaan ei puututa. Suljetaan silmät. "Se on pitkä perinne, etenkin Suomessa." Husso on sosiaalipolitiikan tenure track -professori Tampereen yliopistossa. Hän on myös vastuullinen tutkija Education and Raising Awareness in Schools to Prevent and Encounter Gender-Based Violence -hankkeessa, lyhyesti Erase GBV:ssa. Hankkeessa on tutkittu sukupuolistunutta väkivaltaa ja eettisesti kestävää toimijuutta 10?J ylkkäri?08 · 2021 uutiset Ajankohtaista
seuraukset. Väkivalta voi horjuttaa luottamusta ihmisiin, vaurioittaa psyykkistä, emotionaalista, sosiaalista ja kognitiivista kehitystä, ja aiheuttaa häpeää. Kokemukset voivat vaikuttaa kielteisesti koulumenestykseen ja tulevaisuudennäkymiin. Väkivallan kokeminen, toteuttaminen ja todistaminen voivat lisätä väkivaltaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajat ja muut kouluissa työskentelevät ammattilaiset ovat avainasemassa lasten ja nuorten kohtaaman väkivallan havaitsemisessa ja varhaisessa puuttumisessa. He kun työskentelevät miltei päivittäin samojen nuorten parissa ja voivat havainnoida heidän käyttäytymistään. Ammattilaiset voivat myös edistää tiedon kulkua sekä ohjata nuoren tarvittaessa auttaviin palveluihin. Siitä huolimatta on havaittu, että väkivaltaan puuttuminen kouluympäristössä on vähäistä. Miksi? SYYNÄ ON vaikeneminen, sanoo Marita Husso. Toisin sanoen väkivaltaan ei puututa. Suljetaan silmät. "Se on pitkä perinne, etenkin Suomessa." Husso on sosiaalipolitiikan tenure track -professori Tampereen yliopistossa. Hän on myös vastuullinen tutkija Education and Raising Awareness in Schools to Prevent and Encounter Gender-Based Violence -hankkeessa, lyhyesti Erase GBV:ssa. Hankkeessa on tutkittu sukupuolistunutta väkivaltaa ja eettisesti kestävää toimijuutta kouluissa ja kasvatusalalla Suomessa, Espanjassa ja Kroatiassa. Kehittämisen kohteena ovat kouluammattilaisten valmiudet väkivallan kohtaamiseen ja tietoisuuden lisääminen erityisesti sukupuolistuneen väkivallan eri muodoista ja niihin puuttumisen mahdollisuuksista. Yksi hankkeen osista oli juurikin kyselytutkimus alalla toimiville ja opettajaopiskelijoille vuonna 2020. Siihen vastanneet selittivät väkivaltaan puuttumattomuutta osittain kiireellä. Moni myös näki väkivallan "yksityisasiana". Entä jos kiusallisesta asiasta puhuu väärin? Ennen kaikkea syynä oli kuitenkin tottumattomuus. Aihepiiriä koskeva koulutus on vähäistä tai puuttuu kokonaan ammattiin tai tutkintoon valmistavista opinnoista muun muassa Suomessa. Toisin on esimerkiksi Ruotsissa. Siellä väkivallan kohtaamista ja siihen puuttumista koskeva koulutus on lakisääteistä. VÄKIVALTA ON sukupuolistunut. Se tarkoittaa, että sukupuoli määrittää väkivallan tekemistä ja kokemusta. Usein kiinnitetään huomiota tilastoihin. Tekijöistä suurin osa on miehiä, ja uhreista suurin osa naisia. Miehet joutuvat väkivallan uhreiksi yleisimmin julkisilla paikoilla tai kaveriporukoissa, naisille taas vaarallisin paikka on koti ja väkivallantekijä usein kumppani. Vaikka tilastot antavat tietoa, ne voivat jättää asioita piiloon. Kun miehet ja pojat tai naiset ja tytöt käsitetään yhtenäiseksi kategoriaksi, väkivallasta piirtyy yksipuolinen kuva. Esimerkiksi tyttöjen välinen väkivalta näyttää usein vähemmän vaaralliselta. Sitä kuvataan naurettavana läpsimisenä ja kynsimisenä. Tai sitten väkivaltainen tyttö nähdään poikkeuksellisena yksilönä. Sen sijaan poikien välinen väkivalta muodostaa normin miten kouluväkivalta on totuttu ymmärtämään. Se nähdään rationaalisena, oman aseman puolustamisena. Väkivalta ei tee pojasta poikkeavaa – päinvastoin. Rajut leikit ja nyrkkitappelut kuuluvat normatiivisena poikana olemiseen. Ryhmäkoheesion takia väkivallasta kieltäytyminen ei aina ole edes mahdollista. "Tämä näkökulma sivuutetaan monesti julkisessa keskustelussa", sanoo Erase GBV -hankkeessa yliopistotutkijana työskentelvä Satu Lidman. Poikien keskinäisestä väkivallasta puhutaan usein "kiusaamisena". Vielä yksi suuri ongelma väkivallan tilastotutkimuksessa on: se perustuu suurilta osin binääriseen sukupuolikäsitykseen. Kuitenkin myös kaksijakoisen sukupuolijaottelun ulkopuolella olevat kohtaavat väkivaltaa ja näkymättömäksi tekemistä, joka voi liittyä sukupuoleen. Vähemmistöt ovat muita ryhmiä haavoittuvammassa asemassa. Siksi Erase GBV -hankkeessa korostetaan, että väkivallan tekijä ja kokivat voivat olla keitä vain. MERKITTÄVÄ OSA, Suomessa noin joka neljäs lapsi ja nuori, ei kerro väkivaltakokemuksistaan kenellekään. Syyt: häpeä ja pelko. Puuttuu sanoja ja tapoja kuvata kokemuksiaan. Nuoret eivät välttämättä tietä, miten heidän tulisi toimia ja kelle kokemuksista voisi kertoa. Voi myös olla, että nuori ei usko tai luota siihen, että hän saa aikuiselta apua. "Tärkeää on, että aikuiset olisivat selkeitä siitä, että asioista saa ja pitää kertoa turvalliselle aikuiselle", Lidman sanoo. Opettajan tai muun ammattilaisen tulisi aktiivisesti edistää asenteiden ja käyttäytymisen muutosta. Esimerkiksi puhuuko väkivallasta vai kiusaamisesta. Ammattilaisen tulisi osata antaa tietoa, ja ohjata tarvittaessa eteenpäin avun saamiseksi, tai konsultoida esihenkilöä, lastensuojelua tai poliisia. Aikuisen pitäisi myös tunnistaa oma suhteensa väkivaltaan, sekä tutkia omia sukupuolikäsityksiä ja stereotypioita, jotta ne eivät estäisi tehokasta puuttumista. Ennen kaikkea on tärkeää rohkaista nuoria kertomaan kokemuksista. Avun saaminen ongelmiin riippuu siitä, tunnistetaanko väkivalta ja otetaanko se puheeksi. LOKAKUUN 4. päivänä 2021 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla julkaistiin verkkokoulutus nimeltään Sukupuolistuneen väkivallan kohtaaminen kouluissa. Erase GBV -hankkeessa tuotettu, tutkimustietoon pohjautuva verkkokoulutus on suunnattu kasvatusalan ammattilaisille ja koulun muulle henkilökunnalle, ja se on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa. Osiot käsittelevät termejä, lainsäädäntöä, sukupuolistereotypioita ja väkivallan dynamiikkaa, työkaluja tunnistamiseen ja puuttumiseen, ennaltaehkäisytyötä... Syksyllä 2021 koulutus otettiin käyttöön Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen väkivaltatutkimuksen johdanto -kurssilla, ja myöhemmin se aiotaan ottaa käyttöön muun muassa kasvatustieteiden opintoissa. IZABELLA DHIMA on miettinyt, mikä saa ihmisen toimimaan väkivaltaisesti. Hän on ensimmäisen vuoden yhteiskuntatieteiden ja filosofian opiskelija Jyväskylän yliopistossa, ja suorittaa väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuutta sivuaineena. "Kurssi on raskas. En olettanutkaan muuta, mutta ilmiön laajuuden tajuaminen on nostanut pintaan toivottomuutta." "[Väkivaltatutkimuksessa] on miljoona eri ulottuvuutta, joita ei ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi." Dhima kokee saaneensa kurssilta työkaluja sukupuolistuneeseen väkivaltaan puuttumiseen. Vaikka kurssi on kohdistettu koulumaailmaan Dhima kokee sen sopivan kaikille. "Uskon, että kurssista on hyötyä työelämässä ja jokapäiväisessä elämässä." ERASE GBV -hankkeen kyselytutkimukseen vastanneiden mukaan sukupuolistuneeseen väkivaltaan puuttuminen tuntui vaikealta. Monet kokivat olevansa alivalmistuneita kohtaamaan ilmiötä. Tuloksissa oli kuitenkin myös positiivisia asioita. Moni kertoi olevansa "erittäin kiinnostunut" osallistumaan ilmiötä käsittelevään koulutukseen. Sukupuolistuneen väkivallan ymmärtäminen ja siihen puuttuminen nähtiin osana ammattitaitoa. Väkivalta kun ei katoa, jos siihen ei reagoi. ? ? Sukupuolistuneen väkivallan kohtaaminen kouluissa -verkkokoulutus on avoimesti saatavilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta. "Tärkeää on, että aikuiset olisivat selkeitä siitä, että asioista pitää kertoa" J ylkkäri?08 · 2021? 11 Ajankohtaista
nolla TEKSTI Oona Komonen & Santeri Matero KUVITUS AndBlablabla Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä. Apuna on vuoden alussa käyttöön otettu ilmastokestävyyden tiekartta. Mitä on jo saatu aikaan? 12?J ylkkäri?08 · 2021
nolla TEKSTI Oona Komonen & Santeri Matero KUVITUS AndBlablabla Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä. Apuna on vuoden alussa käyttöön otettu ilmastokestävyyden tiekartta. Mitä on jo saatu aikaan? J ylkkäri?08 · 2021? 13
luksi Jenni Heikkilä halusi kiittää. Projekti oli ollut "tosi työllistävä". "Älyttömän hienosti niin työntekijät, hallituslaiset kuin edustajiston jäsenet ovat tähän osallistuneet..." Oli tiistai-ilta, 17. marraskuuta 2020. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokous pidettiin Zoomin välityksellä. Vuorossa oli esityslistan kohta 128. Näytölle oli jaettu dokumentti, 17-sivuinen. Otsikko: Ilmastokestävyyden tiekartta 2025 Dokumentti oli tarkoitus käydä läpi kohta kohdalta. Keskustella, tehdä viimeiset mahdolliset muutokset. Ja lopulta hyväksyä. Niin esityslistan esitykseen oli kirjattu. TT iekarttaa oli laadittu vajaan vuoden verran, 2020 alusta. Tosin juuret olivat pidemmällä. Vuodesta 2018 lähtien ylioppilaskunta oli seurannut toimintaansa, mittaroinut sitä. Lukuja oli kerätty ylös niin kutsuttuun vastuullisraporttiin. Se oli hajanainen kooste. Vaikka hiilineutraaliudesta oli keskusteltu, ei raportti asettanut "määrätietoisia tavoitteita" sen saavuttamiseksi. Vuonna 2019 JYYn liiketoiminnan strategian arvoihin kirjattiin kestävä kehitys. Silloinen hallitus kirjoitti seuraavan vuoden toimintasunnitelmaan: [Hallitustenvälisen ilmastopaneelin eli] IPCC:n arvion mukaan aikaa hiilipäästöjen nopealle leikkaamiselle ja siten ilmastokriisin hillitsemiselle on enää reilut 10 vuotta. Päästöjen vähentämisellä on kiire. Vastuullinen toimijuus edellyttää välitöntä reagoimista ilmastokriisiin kaikessa toiminnassa. Toimintasuunnitelmaan oli kirjattu vuoden 2020 hallitukselle tehtävä: sen oli laadittava "käytännöllinen tiekartta siitä, miten JYYn päästöt saadaan laskettua kestävälle tasolle". Tiekartan tuli myös määritellä, milloin ylioppilaskunnan toiminta saavuttaa hiilineutraaliuden ja kuinka ilmastotoimia priorisoidaan. Ilmastotiekartta pitää sisällään aitoja tavoitteita laskea ja kompensoida päästöjä, ei vain toiminnan seurantaa ja mittarointia. EE nsimmäinen vaihe alkoi vuoden 2020 alussa. Se oli JYYn hiilijalanjäljen kartoittaminen. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ihmisen toiminnan aiheuttamia ilmastopäästöjä. Jälki voidaan määritellä yritykselle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle. JYYn kohdalla kartoitus tarkoitti ylioppilaskunnan toiminnan kautta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen laskemista. Tiekartan laatimista varten perustettu työryhmä keräsi tietoja vuosilta 2017–2019. JYYn toiminta jaettiin kolmeen kiinteistökokonaisuuteen: Vehkakujan kokonaisuuteen (kolme asuinkerrostaloa ja toimistotiloja), Kortepohjan ylioppilaskylään (18 asuinkerrostaloa), ja Seminaarinmäkeen (Ilokivi ja Opinkivi). Eri kokonaisuuksiin sisältyivät niin ikään JYYn varsinainen toiminta (esimerkiksi ylioppilaskunnan edunvalvonta-, kulttuurija järjestötoiminta) ja Soihdun liiketoiminta (ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuuden ja ravintolaliiketoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen). Ja sitten oli vielä tarkasteltavat osa-alueet eri kokonaisuuksista: kiinteistöissä kulutettu sähkö, lämpö, vesi ja jätteet, eri toimintoihin ostetut tuotteet ja tarvikkeet, tilojen ylläpito sekä ravintola Ilokiven elintarvikeostot. Jotain rajattiin myös pois. Sellaisia olivat Kortepohjan tornitalojen peruskorjaushankkeiden vaikutukset, Ilokiven pintaremontti, Gummeruksenkadun liikehuoneisto, tietoliikenne, yksittäiset tapahtumat, työhön matkustaminen. Syy: kaikkea ei saatu mahtumaan projektiin, eikä aivan kaikkeen ehtinyt vajaassa vuodessa perehtymään. Päästöjen vähentämiseen keskittynyt raportti laadittiin JYYlle ensimmäistä kertaa. Lisäksi tavoite oli laskea niin sanottujen jatkuvien päästöjen osuus. Remontit ja korjaukset eivät ole päivittäisiä, pidemmän aikavälin päästölähteitä. Ennen kuin projektityöryhmä alkoi kerätä tietoja, piti kilpailuttaa yrityksiä. Lopulta valittiin vuonna 2016 perustettu kiinteistöja rakennusalan asiantuntijayritys EcoReal. Laskennan tulokset valmistuivat keväällä 2020. TT ulos oli seuraava: JYYn kokonaishiilijalanjälki vuonna 2019 oli yhteensä 3 710 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Viisi suurinta päästölähdettä: kaukolämmön kulutus (45 prosenttia kokonaispäästöistä), sähkönkulutus (24 prosenttia), hankinnat (19 prosenttia), jätteet (11 prosenttia) ja vedenkulutus (1,5 prosenttia). SS itten keskusteltiin. Projektityöryhmän lisäksi tiekartan tavoitteita pohtivat keväällä ja syksyllä EcoRealin asiantuntijat, JYYn työntekijät, hallituksen jäsenet, liiketoiminta, ravintola Ilokiven henkilökunta, edustajiston jäsenistä koottu parlamentaarinen työryhmä. Tiekarttaa käsiteltiin edustajiston iltakouluissa, ja kokonaisuutta pystyi kommentoimaan syksyn aikana. Sisältö oli siis edustajiston tiedossa ennen sen käsittelyä marraskuun 2020 kokouksessa Siellä tiekarttaa esitteli projektikoordinaattori ja JYYn silloisen hallituksen ympäristöja kehitysyhteistyövastaava Jenni Heikkilä. "... tänään käsittelyssä on projektin konkreettinen lopputulos..." "...mutta näen valtavan arvon työllä, joka tämän eteen on tehty..." A A 2018. Ylioppilaskunta alkaa seurata toimintaansa sekä mittaroida päästöjä. 2019. Liiketoiminnan arvoihin kirjataan kestävä kehitys. Toimintasuunnitelman 2020 yksi projekteista on JYYn toiminnan päästövaikutusten suunnitelmallinen laskeminen. Ai ka ja na 2020 alku. JYYn hiilijalanjäljen kartoitus alkaa.Tiekartan sisältöä pohditaan. 2020 kevät. EcoRealin laskelmien tuloksista muodostuu tiekartan pohja. 2020 syksy. Tiekarttaa valmistellaan. Sisällöstä keskustellaan. 14?J ylkkäri?08 · 2021
"... pysähdyttiin tarkastelemaan meidän organisaatiota ja toimintaa ja pohtimaan miten voidaan tehdä asioita paremmin..." "... mutta itse työ ilmastokestävyyden edistämiseksi alkaa vasta oikeastaan ensi vuonna..." Eli vuoden 2021 alusta. Lopulta kohta kohdalta käyty tiekartta hyväksyttiin. Se on toimenpideohjelma kohti kestävämpää ja vastuullisempaa toimintaa, kuvaa JYY. Nyt se on ollut käytössä vuoden verran. Mitä on tehty? VV uoden 2020 alussa JYY solmi sopimuksen energiayhtiö Väreen kanssa Vihreästä sähköstä. Sitä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuulija vesivoimalla sekä bioenergialla. Vuotta myöhemmin tammikuussa 2021 JYYn liiketoimintakokonaisuus Soihtu siirtyi puolestaan käyttämään Alvan Vihreää lämpöä. Lähteinä ovat Rauhalahden ja Keljonlahden voimalaitosten puupolttoaine sekä Mustankorkean biokaasu. Puuenergia luetaan ainakin toistaiseksi uusiutuvaksi energialähteeksi huolimatta siitä, että puun korjaaminen pienentää metsien hiilinielua. Toisaalta puuta käyttämällä on mahdollista välttää uusiutumattomien, fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Vihreään sähköön ja lämpöön siirtymisen myötä JYYn hiilidioksidipäästöt putosivat laskennallisesti nollaan. Tosin tulevaisuudessa sähkönkulutus kasvaa hieman, kun lämpöä säästävää tekniikkaa, kuten lämpöpumppuja ja -puhaltimia, lisätään muun muassa Kortepohjan taloihin, sanoo Soihtu-liiketoiminnan toimitusjohtaja Timo Lahtinen. JYYn liiketoimintastrategiaan kirjattiin myös ilmastokestävyyden tiekartan tavoitteet hiilipäästöjen pudottamiseen. JYYn liiketoimintastrategia päivitettiin helmikuussa 2021. Suunnitelmissa on myös aurinkovoimantuotannon pilotointi Kortepohjassa. Paneeleita asennetaan Hja J-talojen katoille. Alun perin ne piti asentaa Ilokiven katolle kesällä 2021. Arkkitehti Alvar Aallon suunnitelman rakennuksen ulkoasua ei kuitenkaan saanut muuttaa. Lisäksi rakenteilla olevaan Korttelikylään Nuuskakujalle aurinkovoimala on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2022 aikana. KK un suurimpien päästölähteiden eli lämmönja sähkönkulutuksen osuus laskee, kolmanneksi suurimman prosentuaalinen osuus nousee. Eli hankintojen. Niiden osuus vuoden 2019 päästöistä oli hieman vajaa 19 prosenttia. Merkittävimmän osuuden, kahdeksan prosenttia, muodostavat ravintola Ilokiven elintarvikeostot. Suurimmat päästöt syntyvät elintarvikkeista, joita käytetään paljon tai joilla on suuri päästökerroin. Joukossa ovat kasvihuonevihannekset, naudanlihaja maitotuotteet, säilykehedelmät, kalapalatuotteet ja riisi. Tarvikkeiden hankintaan ja niiden hiilijalanjälkeen vaikuttaa ratkaisevasti lounasasiakkaiden valinnat. Yksi tiekartan jatkuvista, päivittäisistä toimenpiteistä on kannustaa asiakkaita valitsemaan kasvispohjainen vaihtoehto. Tavoite vuodelle 2025 on, että kasvisja vegaanivaihtoehdot ovat Ilokivellä myydyin lounasvaihtoehto, ja että lihaja maitotuotteiden yhteenlaskettu käyttö vähenee kymmenen prosenttia vuosittain. Tavoitetta voi kuitenkin pitää syystä hankalana. Esimerkiksi elo-lokakuun 2021 aikana ravintola Ilokivessä myytiin yhteensä 41 241 lounasta. Näistä vegaanisia lounaita oli vajaa 900, ja kasvisannoksia reilu 7 000. "Se on jo hyvinkin tiedostettu, että ei olla lähelläkään sitä tavoitetta, mitä ilmastokestävyyden tiekartta kaipaisi", sanoo Ilokiven ravintolapäällikkö Kati Lemiläinen. "Haastavaahan meidän on asiakkaan puolesta 'päättää', minkä lounaan hän lautaselleen valitsee." Keinoja on kuitenkin pohdittu, ja kysytty myös opiskelijoilta. Heidän mukaansa kasvisruoan menekkiä voisi parantaa seuraavilla tavoilla: joka 50. kasvislounaan ostaja voittaisi jonkin palkinnon, kasvisruokia voisi toivoa lempiruokaviikon hengessä, kasvisruokien nimet olisivat "herkullisia", ruokien päälle asetettaisiin koristeita, jotteivat ne näyttäisi "mössöltä", ammattilainen puhuisi kasvisruokien proteiinien hyvistä puolista ja kertoisi, että kasvisruoastakin voi saada proteiinia paljon kuluttavalle... Lemiläisen mukaan liharuoasta ei olla luopumassa kovinkaan kepein perustein. Sen kulutus on tällä hetkellä suurta. Lisäksi lokakuussa 2021 Kelan julkaisemaan uuteen korkeakouluopiskelijoiden ravintosuositukseen on kirjattu, että jos kampusalueella on ravintola, joka myy ainoastaan vegaanista ruokaa, tulee lähellä olla myös sekaruokaa tajoava ateriatuen piirissä oleva opiskelijaravintola. Entä vaikuttaako kilpailu niin ikään opiskelijahintaista ruokaa tarjoavan Semman kanssa? Kävelevätkö asiakkaat naapuriin, jos Ilokivellä ei enää tarjottaisi lihaa, tai ainakin sen tarjontaa vähennettäisiin? Vaikea sanoa. Toisaalta, sanoo JYYn hallituksen ympäristöja kehitysyhteistyövastaava Oskari Hakala, JYY voisi ottaa kantaa myös esimerkiksi 2020 marraskuu. Edustajisto hyväksyy kokouksessaan ilmastokestävyyden tiekartan. 2021 alku. Tiekartan käyttöönotto. Dokumentti sisältää päivittäisiä sekä lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpiteitä. Lyhyen aikavälin toimenpiteet on tarkoitus aloittaa viimeistään kolmen vuoden sisällä, kun taas keskipitkien toteutus voi viedä kymmenenkin vuotta. 2023. Hiilijalanjäljen uudelleenlaskeminen. Tiekarttaa päivitetään. 2025. JYYn on tarkoitus olla hiilineutraali. Syntyvät päästöt kompensoidaan. Hiilijalanjälkilaskentamenetelmä pohjautuu GHC Protocoliin. Sen mukaan päästöt lajitellaan toiminnan suoriin päästöihin (Scope 1), ostoenergian päästöihin (Scope 2), sekä toiminnan epäsuoriin päästöihin (Scope 3) . LÄHDE: ILMASTOKESTÄVYYDEN TIEKARTTA Sähkö 23,6% Lämpö 45% Hankinnat 18,8% Sähkö 23,6% Vesi 1,5% Omat ajoneuvot 0,11% Kuljetukset ja matkat 0,05% JYYn hiilijalanjäljen jakautuminen vuonna 2019 J ylkkäri?08 · 2021? 15
16?J ylkkäri?08 · 2021
Semman toimintaan. Ylioppilaskunnalla on Semmasta 40 prosentin omistajaosuus. Edustajistolla on ylin päätäntävalta siihen, mitä omistajaosuudella tehdään. Ilokiven elintarvikkeiden lisäksi hankintoihin kuuluu muutakin. Lista on sekalainen: toimistokalusteet, elektroniikkahankinnat, siivousvälineet, painotuotteet kuten jäsenistölle jaettavat paperikalenterit ja Jyväskylän ylioppilaslehti... Jo vuonna 2020 tiekarttaa laadittaessa ilmeni, että juuri hankintojen osuus on hankala. Kategorisointi oli työlästä, ja erilaisten asioiden hiilijalanjälki piti käytännössä laskea jokaiselle hankinnalle erikseen. Laskentatapoja on tarkoitus selkeyttää. H H aluttiin kunnianhimoinen, mutta realistinen päämäärä. Siksi päädyttiin vuoteen 2025. Tiekarttaan on listattu tavoitteita, kuten: Kokonaisenergiankulutus pienenee 7,5 prosenttia verrattuna 2019; asuntokohteissa asukaskohtainen vedenkulutus pienenee sataan litraan vuorokaudessa; hankinnoissa suositaan ympäristösertifikoituja tuotteita; Ilokivessä syödään vastuullisesti kalastettua tai kasvatettua kalaa, ja kasvihuonevihannekset on kasvatettu uusiutuvalla energialla; sekajätteen osuus jätejakeista on alle 30 prosenttia, ja aiemmin lajittelun hankalaksi kokeneista yhä useampi lajittelee. Lisäksi on lueteltu jatkuvia (kiinteistöjen talotekniikka on ajantasainen; asukkaita, henkilöstöä ja tilojen käyttäjiä opastetaan sähköä säästäviin tapoihin...) sekä lyhyen (energiaohjelman päivittäminen, aurinkopaneelit...) ja keskipitkän (hukkalämmön hyödyntäminen, kalentereiden merkityksen arviointi...) aikavälin toimenpiteitä. Jatkuvat toimenpiteet kuvaavat päivittäistä tai pitkäaikaista toimintaa. Lyhyen aikavälin toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa kolmen vuoden sisällä, keskipitkän taas noin 3–10 vuoden aikajänteellä. TT oimien ei tule rajoittua vain dokumentissa esitettyihin asioihin, lukee tiekartassa. Uusia ideoita ja käytäntöjä kehitetään ja jaetaan jatkuvasti. Ja toki tiekarttaa aiotaan päivittää, erityisesti laskennallisesti. Selkeytetään kokonaisuutta, muun muassa hankintojen osalta. Seuraavan kerran hiilijalanjälki lasketaan vuonna 2023. "Sen lisäksi luomme jatkuvan toiminnan 'karvalakkimallin', jolla saa edes jonkinlaisen näppituntuman", Oskari Hakala sanoo. Tiekartassa lukee juhlavasti: Ylioppilaskunta näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä, ja vaatii myös sidosryhmiltään tekoja ilmastoja ympäristökestävyyden parantamiseksi. Sidosryhmillä tarkoitetaan esimerkiksi yliopistoa, kaupunkia, Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiötä, Jyväskylän ammattikorkeakoulua. "Että projekti rohkaisisi ja toisaalta aiheuttaisi toisille toimijoille painetta", sanoo Hakala. JYY ei ole ainoa ylioppilaskunta, joka tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025. Samanlainen tavoite on esimerkiksi HYYllä ja Tampereen ylioppilaskunta TREYllä. M M arraskuu 2020, edustajiston kokous. "Tiekartassa on paljon asioita, kokonaisuuksia, linjoja, kuten varmasti huomasitte dokumentin pituudestakin", Jenni Heikkilä sanoo. "Varmasti asioita, jotka jakavat mielipiteitä. Toivon, että edustajisto käy rakentavaa palautetta, ja muistetaan kunnioittaa ja ymmärtää kaikkien näkemyksiä." Keskustelua herätti erityisesti vesi. Osan edaattoreista mielestä uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä JYYn omistamiin vuokra-asuntoihin pitäisi asentaa vesimittarit ja vedenkäytöstä laskuttaa kulutuksen mukaan. Se olisi ilmastoteko. Ehdotus herätti myös vastustusta. Pelättiin, että JYYn asuntojen vetovoima heikkenee ja opiskelijoiden talous kaatuu. Kannattajat voittivat. Lisäys tehtiin. Myös ruoka puhutti. Kokouksessa tehtiin muutosesitys. Alun perin tiekartassa luki, että JYYn tulisi tarjota tapahtumissaan ainoastaan ilmastoystävällistä vegaanista ruokaa, ja huomioida mahdolliset allergiat ja erityisruokavaliot. Nyt kohtaa muokattiin: tarjotaan pääosin vegaanista ruokaa. Ei-vegaaniset ruoat siis käyvät, kunhan on ilmastoystävällistä. Tiekartta on ylioppilaskunnan "ohjaava dokumentti". Mutta kuinka sitova se lopulta on? "Jos hiilineutraalisuustavoite sivuutetaan, se laiminlyö edustajiston mielipiteen täydellisesti", Oskari Hakala sanoo. Sekä JYYn hallituksen että työntekijöiden pitäisi pyrkiä tavoitteisiin, jotka edustajisto on antanut. Vaatisi painavat syyt sekä edustajiston uuden ohjeistuksen, mikäli tavoitetta tai aikataulua muutettaisiin. Lopulta päätös on kulloisenkin edustajiston käsissä. Jo tehtyjen päätösten peruminen on harvinaista, muttei mahdotonta. ? Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ilmastokestävyyden tiekartan mukaan ylioppilaskunnan tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2025. Vaikka tavoitteeseen päästäisiin, se ei tarkoita täyttä päästöttömyyttä. Niin JYYn kuin muiden organisaatioiden toiminnasta syntyy aina jonkin verran päästöjä, vähennettiinpä niitä kuinka paljon tahansa. Päästöt, joita ei pystytä vähentämään, aiotaan kompensoida. Niin on kirjattu ilmastokestävyyden tiekarttaan. Päästöjen kompensoinnilla tarkoitetaan hiilidioksidipäästöjen nollaamista laskennallisesti rahoittamalla yhtä tai useampaa hanketta, jotka edistävät hiilensidontaa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi metsien ennallistaminen tai istuttaminen, taikka aurinkovoiman tuotanto. Aivan yksinkertaista kompensointi ei kuitenkaan ole. Suurin ongelma tällä hetkellä on, että kompensaatioon ei ole luotu yhteisiä pelisääntöjä, sanoo väitöskirjatutkija Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta. "Suomessa lainsäädäntöä ja ohjeistusta ei ole." Asiaa edistetään parhaillaan ympäristöministeriössä. Jonkinlaista ohjausta on suunnitteilla. Kansainvälisesti erilaisille kompensaatiomalleille on oleKOMPENSAATIO EI OLE HELPPO RASTI massa erilaisia sertifikaatteja ja standardeja. Nekin ovat tosin vajavaisia. Esimerkiksi kansalaisjärjestö Finnwatchin kesällä 2021 julkaistun Anekauppaa vai ilmastotekoja -raportin mukaan kompensaation kriteerien täyttymistä arvioivilla sertifiointijärjestelmillä ei ole voitu taata kompensaatiohankkeiden laatua. Raportin mukaan sertifikaatioissa ei myöskään huomioida hankkeiden ihmisoikeustai luontovaikutuksia. Jos yhteisiä sääntöjä ei ole, voiko kompensaatiota tarjoaviin toimijoihin luottaa? "Niinpä", El Geneidy sanoo. "Kysymys on vaikea. Luottamus on yritysten avoimuudesta ja kuluttajan valveutumisesta kiinni." Hän kuitenkin painottaa, että alalla on myös hyviä toimijoita. Vahvempi ohjaus ja säännöstely kuitenkin edistäisivät toimialan luotettavuutta. "Eihän epäeettisiä palveluita pitäisi olla markkinoilla lainkaan millään alalla." Kompensaatio voi helposti vaikuttaa "hopealuodilta" päästövähennyksiin tähtäävälle organisaatiolle. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla El Geneidyn mukaan ensisijainen keino. "Kuka tahansa voi kompensoida päästönsä vaikka heti." "Mutta silloin ei voi viestiä, että jee, saavutettiin hiilineutraalius. Päästökompensaatio on välitavoite, ei lopullinen keino." ? Santeri Matero J ylkkäri?08 · 2021? 17
SAA SEKSUALISOIDA VAIN LUVAN KANSSA SAA SEKSUALISOIDA VAIN LUVAN KANSSA 18?J ylkkäri?08 · 2021
S S inisten ja punaisten valojen värjätessä tilaa lavalle astelee inisten ja punaisten valojen värjätessä tilaa lavalle astelee neljä vähäpukeista tanssijaa. neljä vähäpukeista tanssijaa. Juontaja esittelee heidät strippareiksi ja kertaa illan säännöt: Koskea ei saa. Sylitansseja voi ostaa. Tippaaminen onnistuu heittämällä seteleitä lavalle tai maksamalla MobilePay-sovelluksella. Yleisö naurahtelee, taputtaa ja ottaa vähitellen rennomman asennon. Show voi alkaa. Juontaja esittelee illan ensimmäisen esiintyjän Lady Clitteriksi. Lyhyt, silmälasipäinen nainen astelee lavalle yllään mustat rintaliivit ja lanteillaan ohutkankainen huivi. Esitys on saanut inspiraationsa vatsatanssista. Juontaja kertoo, kuinka länsimaalaiset "löysivät" vatsatanssin 1800-luvun lopulla, ottivat sen omakseen ja alkoivat eksotisoimaan ja seksualisoimaan tanssijoita. Hän ilmoittaa Lady Clitterin antavan täyden suostumuksensa siihen, että tämän kehoa saa seksualisoida esityksen ajan. Lady Clitter aloittaa esityksensä keinuttamalla lannettaan. Katse on yleisössä, liikehdintä kiusoittelevaa. Samassa hän riuhtaisee huivin lanteiltaan paljastaen vatsan ja reidet. Lady Clitter hivuttaa huivia jalkojensa välistä hitaasti edestakaisin liikkein. Rintaliivit lentävät kaaressa ja nainen heittäytyy lattialle. Avustaja kävelee hitaasti lattialla kiehnäävän Lady Clitterin eteen kulho kädessään. Kun taustalla soiva Pussycat Dolls laulaa viimeisen kerran kertosäkeen, avustaja kaataa kulhollisen glitteriä stripparin päälle. Glitterisateen hohteessa aika hidastuu. Vain rinnat heiluvat ja yleisön silmät säihkyvät. Lady Clitter saa valtavat suosionosoitukset. Jännitys on muuttunut puheenporinaan. Olemme Lutakossa feministisellä pop up -strippiklubilla. Klubi kantaa nimeä PosiTits. Kiertueen kolmas paikkakunta on Jyväskylä, jossa klubi vierailee lokakuun yhdeksäntenä iltana 2021. Klubin perustaja ja tuottaja Sofia Sarkava, joka tunnetaan myös Lady Clitterinä, kertoo, kuinka halu perustaa feministinen strippiklubi tuli omasta tarpeesta. Sarkavaa ei otettu strippiklubeille esiintymään, koska hän oli väärän kokoinen, näköinen ja ikäinen. Viesti oli selkeä: hänessä oli jotain vikaa. Sarkavalle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin perustaa oma klubi. Samalla syntyi ajatus muuttaa ja monipuolistaa strippauskulttuuria. F eminismi on nykyään vakiintunut tarkoittamaan poliittista liikettä, joka pyrkii edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa, usein pyrkimällä parantamaan naisten asemaa yhteiskunnassa. Aate risteää myös poliittisten ihmisoikeusliikkeiden kanssa. Feminismi on myös yksi PosiTits-klubin arvoista. Se näkyy esimerkiksi työntekijöiden valinnassa. Tällä hetkellä tanssijoita on 12, ja he ovat eri kokoisia, ikäisiä ja edustavat eri sukupuolia. Sarkavan mukaan kaikki ovat tervetulleita klubille kokeilemaan eroottista tanssia. Ainoana kriteerinä on kolmen pääarvon jakaminen: feminismin lisäksi seksija kehopositiivisuuden. Klubia mainostetaan turvallisena. Esimerkiksi tanssijoiden esittelyllä ei pelkästään haluta kertoa, keneltä voi ostaa sylitanssin, vaan myös inhimillistää strippareita ja tuoda heidät tutuiksi. Lisäksi tanssijat pitävät keskenään huolta toisistaan. Muut puuttuvat tilanteisiin, joissa katsoja esimerkiksi rikkoo stripparin koskemattomuutta. Tämä uupuu Sarkavan mielestä useimmilta klubeilta. Feminismi näkyy myös palkkauksessa. Siinä missä strippiklubeilla tanssijat joutuvat usein tyytymään tippeihin lipputulojen mennessä klubien omistajien taskuun, PosiTits jakaa tulot tanssijoiden kesken. Klubin toisella arvolla, seksipositiivisuudella, PosiTits haluaa Strippauskulttuuria on leimannut kautta historiansa naisruumiin objektivointi. Suomalainen seksija kehopositiivisuutta julistava PosiTits-klubi kuitenkin uskoo, että striptease voi olla myös feministinen teko. TeksTi? Oona Mynttinen? kuviTus? Maria Hallikainen SAA SEKSUALISOIDA VAIN LUVAN KANSSA SAA SEKSUALISOIDA VAIN LUVAN KANSSA J ylkkäri?08 · 2021? 19
julistaa strippauksen ilon juhlaa ja häpeästä eroon pääsyä. Seksipositiivisuudella tarkoitetaan riippumatonta vapautta määritellä, ilmaista ja toteuttaa omaa seksuaalisuutta niin kuin itse haluaa. Sitä eivät saisi rajoittaa instituutiot, muut ihmiset tai normit. S trippauskulttuurin historian alku voidaan ajoittaa 1800–1900-lukujen vaihteeseen, Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan, ja erityisesti Englantiin ja Pariisiin. Ensimmäisten strippareiden esiintymisasuihin kuuluivat ihonväriset sukat, aikakauteen nähden "paljastavat" lyhyet hameet, housupuvut ja vartalon kaaria myötäilevät asut. Eroottisen tanssin tarkoitus oli kiihottaa yleisöä, kun tanssija poisti vaatekappaleita kiusoittelevasti ja viettelevästi. Ensimmäisenä varsinaisena striptease-esityksenä pidetään burleskilegenda Carrie Finnellin 1920-luvun numeroa, jossa hän riisui yhden vaatekappaleen – ja lupasi jatkaa samalla tavalla seuraavina iltoina. Esitys kerrallaan vaatteet vähenivät. Näin hän sai yleisön palaamaan ilta toisensa jälkeen. Striptease-esityksiä pidettiin aikanaan skandaalimaisina ja moraalittomina, koska naisruumiin muodot oli totuttu peittämään vaatteilla. Vaikka kaikki esiintymiset eivät sisältäneet riisumista, ne tarjosivat katsojille eroottisen elämyksen, kertoo väitöskirjatutkija Salli-Sofia Ritola Jyväskylän yliopistosta. Ritola tutkii nykyburleskia. Hänen mukaansa strippaamista määriteltäessä voi karkeasti sanoa, että kaikki burleski on stripteasea, mutta kaikki striptease ei ole burleskia. "Moni erottaa burleskin ja stripteasen toisistaan, vaikka ne ovat käytännössä sama asia." "Toki varsinaisessa eroottisessa tanssissa voi olla tiukemmat raamit tietynlaisille kehoille kuin burleskissa. Näiden rikkominen voi eroottisessa tanssissa olla haastavampaa." Stripteasessa ruumis on keskeisessä osassa. Se on ollut ja on edelleen esiintyjän tärkein työväline. Historian saatossa lavoilla on nähty monenlaisia kehoja. 1900-luvun alun Pohjois-Amerikassa varietee-show'issa nähtiin niukasti puettuja hoikkia tyttöjä, joiden malli on jäänyt elämään nykypäivään saakka mielikuvina showgirl-kulttuurista. Hieman tämän jälkeen alkoivat stripteasen ja burleskin kultaiset 1920–1930luvun vuosikymmenet, kun New Yorkissa tuotettiin niin sanottua tukkuburleskia. Se oli edullisempaa ja esiintyjät olivat kurvikkaampia "työväenluokan" versioita. 1970–1980-luvuilla televisio, aikuisviihde ja entistä uskaliaammat striptease-esitykset syrjäyttivät burleskiesitykset. Nykyään seksityöllä, johon striptease lukeutuu, tarkoitetaan laajaa maksullisten eroottisten ja seksipalvelujen kirjoa. Se on laillista, kun siihen ei kuulu pakottamista, hyväksikäyttöä tai väkivaltaa. L ady Clitterin esityksen jälkeen on tauko. Sen aikana stripparit kiertävät yleisössä tarjoten kahden ja viiden minuutin sylitansseja. Tanssin voi tilata joko yleisössä tai siirtyä takahuoneeseen. Eräs katsoja maksaa tanssista Rosina-nimiselle stripparille. Måneskinin I Wanna Be Your Slaven pauhatessa yleisö pääsee nauttimaan pienestä väli-show'sta. Kun toinen lavaesitys alkaa, esiin astelee Ilo Voihke. Taustalla soi Robyn. Voihke ottaa kontaktia yleisöön, vääntelee naamaansa hullunkurisiin ilmeisiin ja kiusoittelee. Hän raottelee pikkuhousujaan koko esityksen ajan, mutta pois housut lähtevät vasta viime sekunneilla. Lopuksi Voihke kerää lavalle viskotut rahat ja poistuu vislausten saattelemana. Tuottaja Sofia Sarkavan mukaan on ollut upeaa huomata, kuinka PosiTits on houkutellut paikalle eri ikäisiä, nuorista aikuisista iäkkäisiin. Kaikkia sukupuolia, pariskuntia, kaveriporukoita, yksinolevia. Tunnelma Lutakon keikkatilassa on karnevalistinen. Tunnelmaa vahvistavat kimalteet, höyhenpuuhkat, silkkiasut ja huivit. Eikä erityinen tunnelma johdu itse esityksistä, vaan vastaanotosta. Naisvaltainen yleisö hurraa ja kannustaa esiintyjiä. Jotain syntistä poistuu tilasta. P osiTitsin ensiesitys oli heinäkuussa 2021 Helsingissä Ravintola Nyyrikin Iltatähdessä. Vaikka vastaanotto on ollut pääosin myönteinen, on klubi kohdannut myös ennakkoluuloja. Sarkavan mukaan niihin kuuluu ajatus siitä, ettei strippiklubilla käynti ole rahan arvoista tai että tuotot menisivät hämäräbisneksiin. "Ihmiset eivät ymmärrä sitä työtä, jonka olemme tehneet klubin ja esitysten eteen. Sisäänpääsymaksut menevät tanssijoiden vuokraan ja ruokaan sekä siihen, että voimme jatkaa klubia." Vielä strippauskulttuuria enemmänkin ennakkoluulot liittyvät PosiTitsin arvoihin. Kaikki eivät tiedä, mitä termit feminismi tai kehopositiivisuus tarkoittavat. Sarkavalta on esimerkiksi kysytty, eivätkö miehet pääse klubille ollenkaan. Tietysti pääsevät. 20?J ylkkäri?08 · 2021
Kysymyksiä on herättänyt myös 20 euron sisäänpääsymaksu, joka on joidenkin mielestä ollut liikaa, jos tarjolla ei edes ole viehättäviä ihmisiä. Samantapaisia kommentteja kehoihin liittyen on kuultu julkisuudessa viime kuukausina, sanoo sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori ja lihavuustutkija Hannele Harjunen Jyväskylän yliopistosta. Hän nostaa esille Helsingin Sanomissa syyskuussa 2021 julkaistun artikkelin lihavasta nuoresta naisesta deittimaailmassa. Haastateltavan naisen mukaan pluskokoisena on paljon muita vaikeampaa päästä treffeille. "Haastateltava sai paljon negatiivista palautetta. Kommentit olivat tyyliltään samanlaisia ja luokattomia, kuten 'pitääkö väkisin tykätä lihavista'. Se kertoo aika selvästi, että lihava nainen ja seksuaalisuus eivät vieläkään ole kovin helppo yhdistelmä." Harjusen mielestä kehopositiivisuus on käsitteenä valtavirtaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, jolloin ihmisoikeusliikkeen alkuperäinen tarkoitus on usein unohtunut. Kehopositiivisuus on lihavuusaktivismia, ja poliittisen liikkeen tarkoitus on parantaa marginalisoitujen ja syrjittyjen kehojen ihmisoikeuksia esimerkiksi vaatimalla ulkonäkönormeista poikkeaville ruumiille yhtäläistä kunnioitusta. Harjusen mielestä kehopositiivisuus kuuluu kaikille, mutta on tärkeää muistaa, ettei sitä käytä väärin tai vie tilaa niiltä, jotka sitä tarvitsevat. Vaikka PosiTits kohtaa ennakkoluuloja, Sofia Sarkava ei näe sitä vain huonona asiana. Termit pelottelevat pois ne, jotka eivät jaa samoja arvoja eivätkä välttämättä osaisi käyttäytyä klubilla. V oiko strippaaminen olla feministinen teko? PosiTitsin tanssijoille on esimerkiksi sanottu, etteivät he strippareina voi esimerkiksi olla osa #metoo-liikettä. Konservatiivisemmat feministit eivät välttämättä ole seksipositiivisia. Osa tulkitsee kaiken seksityön vallan ja väkivallan tulokseksi. Sarkavan mielestä vastaus kysymykseen on ehdottomasti kyllä – strippaaminen voi olla feminististä. Tanssijan seksualisointi on hyväksyttyä silloin, kun tanssija on suostumuksellisesti lavalla. "Eikö tanssija ole paljon seksikkäämpi silloin, kun hän nauttii siitä mitä tekee?" Lehtori ja tutkija Hannele Harjunen on samaa mieltä, sinänsä. Asia kun ei ole aina yksinkertainen. Seksityö ja muut ammatit eivät ole irti todellisuudesta, vaan historia ja yhteiskunnan rakenteet näkyvät niissäkin. "Samoin kuin kehopositiivisuudessa, ihminen voi päättää hyväksyvänsä ruumiinsa, mutta se ei auta, jos koko muu yhteiskunta on sitä vastaan. Niin myös strippaamisessa." "Niin kauan kuin meillä on seksistisiä käsityksiä siitä, mikä on naisen rooli, nautinto ja seksuaalisuus ja ketä varten se on, meillä on uskomus, että naisen ruumis on tehty heteromiehen katseelle. Se mutkistaa asiaa", Harjunen pohtii. Burleskista väitöskirjaansa tekevä Salli-Sofia Ritola on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa stripteaseen liitetyt stereotypiat näyttäytyvät edelleen voimakkaina, ja naisten esittämän stripteasen katsojana ajatellaan lähtökohtaisesti olevan cis-heteromies. "Burleskiyleisössä valtaosa puolestaan on naisia. Mutta se, että eroottinen tanssi tai ruumiit olisi suunnattu vain yhdelle sukupuolelle, on mustavalkoista ajattelua. Katsojien omat mieltymykset määrittävät sen, mistä he pitävät, eikä se ole välttämättä sukupuoleen sidottua." Ritola uskoo, että ruumiisiin kohdistetut yhteiskunnan luomat ulkonäköpaineet vaikuttavat oleellisesti lajin sisällä. Koska ruumis ja ulkonäkö ovat esiintyjän tärkeimmät työvälineet, ne pyritään esittämään mahdollisimman suotuisassa valossa. Ajatus on toki ristiriitainen. Strippaminen on ideaaleimmillaan stereotypioista vapaata ja kauneusihanteiden paineisiin taipumatonta. Toisaalta taas lajin sisällä tiedostetaan selkeästi myös se, kuinka ruumis ja ulkonäkö voivat vaikuttaa esiintyjän buukkauksiin. Normatiivisella keholla on edelleen suurin valta. L utakon lavalla pakarat hyllyvät, on vatsamakkaroita ja selluliittiä. Feministisellä PosiTits-klubilla on tällä hetkellä vain valkoisia tanssijoita. Sarkava toteaa tämän olevan selkeä kehityskohde. Joka tapauksessa hänen mukaansa palautteen perusteella huomaa, että feminististä ja kehopositiivista strippiklubia, jossa pätevät turvallisemman tilan periaatteet, on kaivattu. Vaikka muutoshalu on kummunnut ennen kaikkea tanssijoilta itseltään, Sarkava uskoo myös yleisön haluavan muutosta. Ohjeista huolimatta paikalle voi kuitenkin eksyä myös niitä, jotka eivät ohjeita kunnioita. Jyväskylässä lokakuun 2021 alussa järjestetyn klubin loppupuolella eräs katsoja puree tälle sylitanssia antavaa stripparia nännistä. Kukaan ei ehdi väliin. Järjestyksenvalvoja poistaa katsojan tapahtumasta välittömästi. Illan jälkeen PosiTitsissa päätetään lisätä henkilökunnan määrää, jotta tanssijat eivät jää kaksin asiakkaiden kanssa. ? J ylkkäri?08 · 2021? 21
LILJA ON ihan normaali tyttö Jyväskylästä ysiluokkalainen, ensi lukuvuonna lukioon jos siinä on mitään järkeä kun ysikin tuntuu aika rankalta Näin alkaa tänä vuonna ilmestynyt Ihana-niminen nuortenromaani. Se voitti WSOY:n TaajuusZ-kirjoituskilpailun, ja lisäksi se on ehdokkaana lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon sekä Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon saajaksi. Säe-muotoisen kirjan on kirjoittanut suomenvenäläinen Dess Terentjeva. Nykyään Tampereella asuvan Terentjevan Ihana sijoittuu Jyväskylään. Se on hänelle tärkeä paikka. Hän muutti kaupunkiin Joutsenosta 16-vuotiaana. Tuolloin kaupunki tuntui suurelta. "Jyväskylä symboloi monipuolista paikkaa, jossa oli mahdollisuuksia ja erilaisia ihmisiä. Se oli hyvin vapauttavaa." Terentjeva tykästyi kaupunkiin niin vahvasti, että haki lukion jälkeen vain Jyväskylään. Hän pääsi yliopistoon, ja valmistui myöhemmin filosofian maisteriksi pääaineenaan kirjallisuus. "Kirjailijaksi ei voi sinänsä kouluttautua missään. Se oli ehkä lähimpänä." Yliopistossa opiskelu oli merkittävä kokemus. Pääaineen lisäksi hän opiskeli venäjän kieltä ja kulttuuri, sekä sukupuolentutkimusta. Pro gradu -tutkielman aiheena oli homorepresentaatio kotimaisessa fantasiassa. Opinnot ja kiinnostuksen kohteet ovat näkyneet vahvasti myöhemmässä kirjallisessa tuotannossa. Queer-hahmot eli sukupuolija seksuaalivähemmistöt ovat Terentjevalle sydämenasia. Ihana-romaanin päähenkilö on panseksuaalinen Lilja, jonka ihastus Ihana on muunsukupuolinen Instagram-käyttäjä. Suhde monimutkaistuu, kun Lilja tapaa isänsä uuden naisystävän Darjan, joka sattuu olemaan Ihanan äiti. LiIkuinen venäläinen Dess Terentjevan kirjallisessa tuotannossa näkyvät eri vähemmistöryhmiin kuuluvat, ja Jyväskyläkin. säksi konservatiivinen Darja ei tiedä lapsensa todellisesta sukupuolesta mitään. Lilja joutuu pohtimaan, voiko hyväksyä isänsä seurustelevan transfobiselta vaikuttavan naisen kanssa. Sukupuolija seksuaalivähemmistöjen lisäksi Terentjevaa kiinnostavat muutkin vähemmistöt. Esimerkiksi Ihanassa Liljan ystävä Sarita on romani. Ihanan äiti Darja on puolestaan hyperfeminiininen suomenvenäläinen. "Suomenvenäläisyyttä on vain vähän suomalaisessa kirjallisuudessa. Hauskaa, että se hyppää silmille jopa Ihanassa." Hänen mielestään suomenvenäläisyys ei näy Ihanassa kovin paljoa ainakaan, jos vertaa kirjaa hänen ja Susanna Hynysen kirjoittamaan aikuisille suunnattuun urbaanifantasiatrilogiaan Neonkaupunki. Fantasian lisäksi sarjassa on actionia ja kauhuvaikutteita. Siinä käsitellään toiseuksia sekä kulttuurisia ja sateenkaarevia vähemmistöidentiteettejä. Trilogian ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2020, ja toinen 2021. Sarjan päähenkilö on Vera Maksimovna, joka päätyy Elmiin, rinnakkaismaailman painajaismaiseen kaupunkiin, jossa käydään jengisotia. Ensimmäisessä osassa Vera päätyy gorky-nimiseen jengiin, jota hallitsee noita Baba Jaga. Se on hahmo slaavilaisesta mytologiasta. Voisi ajatella, että kirjasarja kertoo myös juurista. Terentjeva syntyi vuonna 1992 Venäjän Petroskoissa. Hän muutti perheensä kanssa Suomeen ollessaan 7-vuotias. Terentjeva on lähtenyt Venäjältä, mutta Venäjä ei lähde hänestä. "Miellän itseni venäläiseksi. Se on aina ollut niin, vaikka olen asunut reilut 20 vuotta Suomessa." ? Veera MangströM ? Lasten ja nuorten kirjallisuuden Finlandia-palkinto jaetaan 1. joulukuuta. Terentjevan Ihanan lisäksi ehdolla ovat Anne-Maija Aallon Mistä valo pääsee sisään, Laura Ertimon Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus, Malin Kivelän, Martin Glaz Serupin ja Linda Bondestamin Jos kohtaat karhun, Pia Krutsin Kaupunki Kukaties ja Timo Parvelan Kepler62. so n ja si ik an en Dess Terentjeva. 22?J ylkkäri?08 · 2021 Kulttuuri
Dess Terentjeva. Kulttuuri ELOKUVATEATTERIT AVASIVAT oviaan viime keväästä alkaen, ja koronapandemian vuoksi asetettuja rajoituksia on purettu siitä lähtien. Nyt saleissa pyörii elokuvia laidasta laitaan, mutta yksi asia näyttää puuttuvan kokonaan. Nimittäin 3D-elokuvat. Siitä voi syyttää pandemiaa, joka määrittää edelleen elokuva-alan toimintaa. Esimerkiksi Suomen markkinanjohtajan Finnkinon teattereissa ei näytetä 3D-elokuvia lainkaan. Yksi syy on, että niiden katsomiseen tarkoitetut lasit eivät ole kertakäyttöisiä. "Jos teatterin omistukseen jäävät pestävät lasit, emme aja 3D-näytöksiä lainkaan", sanoo ohjelmistopäällikkö Toni Lähteinen Finnkinosta. On tosin poikkeuksia. Helsingin Itiksessä lipun hintaan kuuluu kertakäyttöiset 3D-lasit. Elokuvissa kävijä voi näytöksen jälkeen heittää lasit roskiin tai säilyttää ne seuraavaan kertaan. ONKO PANDEMIA ainoa syy? Vielä 2010-luvun alussa 3D-elokuvien tulevaisuus näytti lupaavalta. Vuonna 2009 ilmestynyt James Cameronin elokuva Avatar nosti 3D:n suosiota nopeasti, ja menestystä lisäsi Tim Burtonin Liisa Ihmemaassa (2010). Näytti hetken siltä, että pian kaikki elokuvat toteutettaisiin pelkästään 3D:nä. Sitten tapahtui jotain. Nopeasti kasvanut kysyntä kääntyi Last Night in Soho Edgar Wright | Jännitys |2021|116 min. Ensi-ilta 12.11. ????? Energisestä ja genretietoisesta tyylistään tunnettu Edgar Wright astuu italialaisten giallo-kauhurainojen maaperälle. Tarina vieraaseen kaupunkiin saapuvasta ja verisen mysteerin kohtaavasta tytöstä on esimerkiksi Dario Argenton faneille tuttu. 1960-luvun "svengaavasta" Lontoosta ytimensä muodostava elokuva näyttää kiiltokuvamaisesta toteutuksestaan huolimatta parhaimmillaan tyylikkäältä. Tämä ei auta sympaattisesti alkavaa tarinaa sen loppupuoliskolla, jonka kummittelu ja juoksentelu menee auttamattoman pöhköksi. Wright pyrkii lajityypin konventioita nurin kääntämällä käsittelemään myös vakavia teemoja kuten seksuaalista väkivaltaa ja naisten eri aikakausina kohtaamaa häirintää. Pohdinnoissa ei ikävä kyllä päästä kovin syvälle. Esikuvistaan poiketen Wright ei onnistu hyytävän tunnelman luomisessa. Edes helpot säikyttelyt eivät mene ihon alle. ? Niklas PelkoNeN U N iv er sa l Pi c tU re s Minne katosivat 3D-elokuvat? 3D-elokuvien suosio on ollut laskussa kauan. Koronapandemia on yksi monista syistä. Voi kuitenkin olla, että tulevaisuudessa 3D-näytökset tekevät paluun valkokankaalle. laskuun. Sama suunta on jatkunut viimeiset kymmenen vuotta. Elokuvakriitikko Kalle Kinnunen kirjoitti aiheesta blogissaan Kuvien takaa vuonna 2020. Hänen mukaansa syynä laskeneeseen suosioon on se, että 3D-elokuvien kuvaaminen on kallista. Myös kuluttajien osalta 3D-elokuvien uutuudenviehätys hälveni. ENTÄ NYT? Ohjelmistopäällikkö Lähteisen mukaan suurin osa elokuvissa kävijöistä valitsee 3D-näytöksen sijaan 2D:n. "Syynä on asiakkaiden mukaan 3D-lasien epäkäytännöllisyys. Jos lasit ovat olleet painavat tai lapsille ei ole ollut sopivan kokoisia laseja, asiakkaat ovat mieluummin valinneet 2D-näytöksen." Vaikka enemmistö haluaa katsoa 2D-elokuvia, on 3D:llä omat kannattajansa. "Ihmiset kyselevät, minkä takia ei ole 3D-elokuvia. Kun pandemiasta päästään, ne tulevat takaisin esitykseen. Näyttäisi siltä, että niille on kysyntää." Yhdysvaltalainen Massachusettsin teknillinen korkeakoulu (MIT) on kehittänyt näyttöprototyypin, joka voi ratkaista 3D-lasien ongelmat. Lähteisen mukaan teknologia pystyy esimerkiksi havainnoimaan salissa, missä katsojien silmät ovat, jolloin kuva pystytään ohjaamaan suoraan katsojan silmään 3D-muodossa. Toisin sanoen laseja ei tarvitsisi käyttää. Teknologia ei kuitenkaan ole vielä valmis. Pitää kehittää. Näyttöprototyyppi ei toistaiseksi vastaa kokonaisen elokuvateatterin tarpeisiin. "Edes 300-paikkaiseen saliin tällaista teknologiaa ei käsittääkseni vielä ole", Lähteinen toteaa, mutta "jonain päivänä meillä varmaankin on ilman laseja näytettäviä elokuvia. Sehän on mukavaa, kun ei tarvitse käyttää laseja." Mutta tuskin vielä vuonna 2022. Tuolloin ilmestyy James Cameronin Avatar-elokuvan toinen osa. Niin se kuin myöhemmin ilmestyvät jatko-osat on kuvattu 3D:nä. ? aNNiiNa NorreNa Tokyo story Yasujirô Ozu| Draama |1953|136 min. Kino Aurora 30.12.????? Vanha pariskunta matkustaa Tokioon tapaamaan aikuisia lapsiaan ja heidän perheitään. Pian vanhukset saavat huomata olevansa ainoastaan tiellä hektisen työja lapsiperhe-elämän keskellä. Korkeat odotukset kohtaamisesta "hyvin pärjänneen" jälkikasvun kanssa kääntyvät pettymykseen. Yasujiro Ozun surumielinen tutkielma vanhuudesta ja sukupolvien välisestä kuilusta on yksi aikakautensa hienoimpia elokuvia. Toisen maailmansodan jälkeiseen Japaniin sijoittuva tarina ei ole kuitenkaan menettänyt tippaakaan ajankohtaisuuttaan. Kuvaaja Yuuharu Atsutan enimmäkseen liikkumaton ja usein matalalle asetettu kamera tallentaa tapahtumia eleettömällä pieteetillä, joka korostaa hahmojen pinnistelevää tunneilmaisua. Kaiken alla piilevät menneisyyden traumat ja arkielämän kiireeseen hukutettu alakulo, jolle löytyy sanoja harvoin. ? Niklas PelkoNeN sh o ch ik U FiN Nk iN o Elokuva-Arviot J ylkkäri?08 · 2021? 23
H el i Pi kk ar ai n en 24?J ylkkäri?08 · 2021 yhteisötKul Rasismista ja sen tunnistamisesta torstaina 9.12. JYY ja Student of Color Jyväskylä järjestävät työpajan Rasismi ja sen tunnistaminen yliopistoyhteisössä. Työpajassa käsitellään sitä, mitä rasismi on ja miten se näkyy, sekä sitä, miten omaa toimintaa voi parantaa. Työpaja järjestetään Lyhty-tilassa (P302) kello 16.15 alkaen. Ilmoittautumislinkki on JYYn somessa. ? ajankohtaista Runoja Vakiopaineessa tiistaina 7.12. Kirjallisuus ja runo -seura goes Vakiopaine -tapahtumassa runojaan esittävät Amani Al Mehsen, Dia Sofia, Hassan Maikal sekä Caroline Suinner & Meriam Trabelsi Ruskeista Tytöistä. Open mic ja pohjoisafrikkalaista naposteltavaa. Tapahtuma alkaa kello 19. Liput ovelta 3 euroa. Bussilla huristellen lähikapakoihin tiistaina 14.12. Kulttuurivaliokunnan perinteinen pubikierros tulee taas! Kierroksella esitellään kattava otos Jyväskylän seudun lähikapakoita. Bussi lähtee Seminaarinmäen Liikunnan edestä kello 18. Paikkoja on 50 ensimmäiselle. Ilmoittautuminen ja lisätiedot löytyvät JYYn somesta. koonnut: ak seli ekol a VALONHEITTIMIEN valot, savukoneet ja basson jytke. Tanssittavia remixejä, yleisön fiilistä nostattavia hookeja sekä droppeja. Ilokivi Venueen on tuotu myös discopallo. Voiko olla, että elektroninen musiikki elää ja voi hyvin? On perjantai 12. marraskuuta 2021. Jyväskyläläisen DJ-koulun JKLDJSchoolin järjestämä tapahtuma Discotech on eloisa yhdistelmä elektronisen musiikin eri alalajeja kuten housea, teknoa ja dubstepiä. Musiikkikattauksen lisäksi monipuolista ovat esiintyjät. Yleisöä tanssittavat DJ-koulun oppilaat ovat kaikkea kokeneista konkareista tulevaisuuden lupauksiin. Illan avaa "vieraileva asiantuntija" DJ Satai, jonka puheen jälkeen ensimmäiset paikallaolijat uskaltautuvat tanssilattialle. Satain jälkeen vuorossa ovat varsinaiset DJ-koulun oppilaat, kuten ensimmäistä kertaa live-yleisölle esiintyvä 15-vuotias DJ Klaatu, DJ No Good ja koulun rehtori DJ N3rdporn. TAPAHTUMA oli diskoja teknomusiikin piristysruiske Jyväskylän bileskenessä, joka on muiden kaupunkien tapaan viimeiset puolitoista vuotta kärsinyt tapahtumien perumisista, rajoituksista ja yleisestä epävarmuudesta. Tapahtuman markkinointi ei kenties kiirinyt kaikkien korviin. Osallistujamäärä jäi pieneksi ja koostui lähinnä vanhemmista elektronisen tanssimusiikin ystävistä. Toisaalta suoritus ei ollut huono ottaen huomioon, että DJ-koulu on vasta aloittanut toimintansa. Tapahtuman nokkamiehen ja koulun rehtorin Sakari Helken, esiintyjänimeltään DJ N3rdporn, mukaan DJ-koulu sai alkunsa syksyllä 2020. Jotain oli keksittävä koronapandemian aikana menetettyjen keikkojen tilalle. Uusien DJ:den kouluttaminen on myös ollut hänelle aina sydäntä lähellä. Siksi koulu on järjestänyt Open decks -tapahtumia. Ne ovat avoimia kaikille, jotka haluavat oppia elektronisen musiikin saloja. Helkelle tärkeää on myös diskoja teknomusiikin edustaminen ensin paikallisesti Jyväskylässä, ja myöhemmin myös kansallisesti. "No hiphop jyrää kaiken", Helke sanoo. "Se on selvä juttu, että kun kaupungissa on kaksi yökerhoa ja molempien kaikki esiintyjät esittävät hiphopia tai poppia, on aika selvää, että ne jyräävät. Ei Jyväskylää turhaan sanota Suomen hiphop-pääkaupungiksi." Jyväskylän musiikkiskenen monipuolistaminen on siis yksi DJ-koulun tavoitteista. Siinä pääosassa toivotaan olevan Open decks -tapahtumien lisäksi myös koulun omat oppilaat. "Tavoite on, että oppilaat alkaisivat itse järjestää klubikeikkoja ja klubeja [koulun] tuella", Helke sanoo. "Sillä saisimme mahdollisimman suuren levityksen. Ihmiset voivat järjestää tekno-klubeja, hiphop-klubeja, tai ihan mitä he haluavat. Tärkeintä olisi yhdessä tekeminen ja soittaminen sekä toisilta oppiminen." DJ-koulun toiminnan jatko on tällä hetkellä avoin. Koulu etsii edelleen tiloja, joissa voi järjestää erityisesti Open decks -tapahtumia. Myös yhteistapahtumat eri opiskelijaja ainejärjestöjen kanssa olisivat Helken mukaan tervetulleita. Hän toivoo, että DJ-koulun toiminta lähtisi lumipalloefektin tavoin kasvamaan. Näin voisi varmistaa elektronisen musiikin säilyminen Jyväskylässä. Pitää lähteä liikkeelle pienestä. ? kristian saine Discotech Strikes Back Jyväskyläläisen DJ-koulun tavoitteena on kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä sekä monipuolistaa kaupungin musiikkikenttää. Kulttuuri KRIS TIA N SA INE
NEPALIN maanjäristyksessä tuhoutui satojatuhansia taloja ja kuoli lähes kymmenentuhatta ihmistä vuonna 2015. Samana vuonna pääministeri Juha Sipilän johdolla laadittiin Suomessa hallitusohjelma, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja leikataan 200 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. "Emme voineet katsoa sivusta ja olla tekemättä mitään", Aurora Borealis ry:n puheenjohtaja Heli Pikkarainen sanoo. "Me olimme semmoinen maailmanrakastajien porukka, ja kaikilla oli jonkinlainen kytkös Nepaliin." Aurora Borealis ry on jyväskyläläinen kulttuurija kehitysyhteistyöyhdistys, joka perustettiin pian Nepalin maanjärjestyksen jälkeen. Yhdistyksessä toimii tällä hetkellä noin 15 henkilöä, joista neljä on hallituksessa. Pikkarainen ja hallituksen rahastonhoitaja Nelli Niemistö ovat valmistuneet kehitysyhteistyön maisteriohjelmasta Jyväskylän yliopistosta. MAANJÄRISTYS tuhosi yli 140 kotia Bholungin kylässä. Aurora Borealis tuki neljän vuoden ajan Hands for Help Nepal -järjestön jälleenrakennustyötä. Yhteensä vajaasta sadasta rakennetusta kodista 15 rakennettiin Aurora Borealiksen tuella. Bholung on noin 80 kilometrin päässä maan pääkaupunki Kathmandusta. "Aluksi toimintamme oli hyvin organisoimatonta. Keräsimme rahaa sukulaisilta ja myimme tavaroitamme", Pikkarainen kertoo. Nykyään yhdistystä tukee taloudellisesti muun muassa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta kehitysyhteistyö-lounaslippuvaroin, sekä JYYn jäsenmaksun yhteydessä maksettavan vapaaehtoisen kehitysyhteistyömaksun avulla. Tällä hetkellä toiminta keskittyy nuorten korkeakoulutukseen Nepalissa. Aurora Borealis tukee taloudellisesti Loo Nivan Youth Sponsorship -ohjelmaa, joka tarjoaa heikossa asemassa oleville nuorille mahdollisuus korkeakoulutukseen. Loo Niva Child Concern Group on lalitpurilaisen Narendra Dangolin perustama järjestö. Lalitpur on kaupunki Kathmandun laaksossa. Se on maan kolmanneksi suurin kaupunki ja osa Nepalin pääkaupunkiseutua. Etenkin tytöt jäävät Nepalissa herkästi vaille koulutusta, jos perheellä on varaa maksaa vain yhden lapsen koulutus. Poikia tuetaan edelleen mieluummin. Tähän Loo Nivassa halutaan puuttua. Sponsoriohjelman nuoret asuvat kaupungin laitamilla vaikeiden liikenneyhteyksien päässä. Ilman tukea moni – etenkin nuori nainen – jäisi ilman koulutusta. Tuki sisältää lukuvuosimaksut, koulutarvikkeet ja puvun, sekä mahdollisen kyydin kouluun. Lisäksi siihen kuuluu psykososiaalinen tuki ja opinto-ohjaus. Tuen tarve arvioidaan vuosittain. AURORA Borealiksen avulla rahoitetaan kuuden lalitpurilaien nuoren korkeakouluopintoja. Heli Pikkarainen kertoo, että yksi nuorista valmistui hiljattain sairaanhoitajaksi ja pääsi töihin, toinen jatkoi kohti ylempää korkeakoulututkintoa valmistuttuaan kirjanpitäjäksi. "Tuntuu, että on tehnyt jotain oikein, kun nämä naiset kokevat olevansa tärkeitä ja merkittäviä, sekä saavat tunnustusta perheeltään", Pikkarainen sanoo. "Kyllä se lämmittää sydäntä." Ennen koronapandemiaa Aurora Borealiksen oli tarkoitus alkaa tukea koulutusta myös Bangladeshissa. Pandemian vuoksi ei kuitenkaan päästy paikan päälle. Se on olennaista selvitystyön kannalta, vaikka taustatyön perusteella yhteistyöorganisaatio vaikuttaisi luotettavalta. Projektit on suunniteltava tarkkaan, jotta rahojen väärinkäyttöä ei tarvitsisi pelätä. "Me vaadimme kaikki mahdolliset talousraportit, budjetit. On tiedettävä mihin rahaa aiotaan käyttää, ennen kuin mitään yhteistyötä edes suunnitellaan", Pikkarainen sanoo. "Jos väärinkäyttöä ilmenee, yhteistyö loppuu saman tien." SUOMESSA ja maailmalla kehitysyhteistyökenttä on hyvin pirstaleista. On monia pieniä toimijoita, jotka keskittävät resurssinsa rajatusti tiettyihin hankkeisiin. Pienemmillä toimijoilla ei usein ole yhtä kattavaa asiantuntemusta kuin vaikka Suomen punaisen ristin kaltaisilla toimijoilla. "Moni toimii vain auttamisen halusta, missä ei ole mitään vikaa. Asioita ei kuitenkaan välttämättä osata tarkastella riittävän kriittisesti", Pikkarainen sanoo. Pikkaraisen mielestä pienessä järjestössä toimimisessa on kuitenkin puolensa. Vaikka isommilla järjestöillä on käytössään huomattavasti suuremmat rahasummat, ainakin Pikkarainen tuntee henkilökohtaisesti ihmiset, joiden kanssa tekee yhteistyötä. Pienessä vapaaehtoisvoimin toimivassa yhdistyksessä varat voi kohdistaa kehitysyhteistyöhön, eikä tukikoneiston pyörittämiseen mene resursseja. "Tiedämme tarkkaan, mihin rahat käytetään. Kaikki raha mitä kerätään, menee tarkoitukseen." ? Santeri Matero Ilman tukea moni jäisi vaille koulutusta Aurora Borealis ry rahoittaa kuuden nuoren koulutusta Nepalissa. Aiemmin yhdistys tuki jälleenrakennustyötä. H el i Pi kk ar ai n en Loo Nivan työntekijöitä Nepalissa. H el i Pi kk ar ai n en Khokanan kylä. J ylkkäri?08 · 2021? 25 Yhteisö ?
NOO, niihään se sitte ol, ett mie vietin isänpäiväm viikonlopun tuol kotokunnas Hämeenlinnassa. Suavuin Hämeenlinnaan perejantai-ilitapäivänä, vaikka olj niin pimiätä, ett kello ois yhtä hyvvin vuanu olla yksitoista. Pyäräilin suaraan junnasta Visamäkeen eli lähiöön, jossa asuin koko minum lapsuutein, vähintäh kahhen kilometrim pääss kaikkialt, mikä o itse asiass sama juttu mun asuinpaikas tääll Jyväskyläss. Reittini vei miut ohi Verkatehtaan, joss tälviisiin näytetähän filimejä ja annetahan korronapistoksia. Mie menj myäs ohi yhe kauppakeskuksen, jonka vuaks toine kauppakeskus seisoo ny autiona keskustass, paitsi niinä päivinä ku siel o joitai taideinstallaatioita, niinku autioi rautatei. Ulkona olj pimiän lisäks viileä ja puist ol lehhet tippuneet. Maa o harmata sekä vesi mustaa. PIÄSTYÄNI Visamäkeen kyselin äidiltänj ja iskältänj tapahtumii. Isänj o viim aikoina ollu remppahommissa naapurin kaa. Äitinj o kotitalouden opettaja Hämeenlinnan Yhteiskoulussa, eiku siis viereisessä Tuomelan koulussa. Oikea koulurakennus o ollut pahan homevaurioiden vuoks tyhjänä seissy, valamiina purettavaksi. Paits ett HYK:n lähel asuvat vaalittivat ja vaalittivat kunnavalatuustolle vuosi toissens perrää, eik kukaan saanu sitä puretuks. Vast tään vuaden alussa viimeinenkin valitus kaatuj (elj ei männy läpi) ja piästään tulevina vuosina vihdoin eroon siitä. HYK:n oppilahat o joutuneet jo vuosia opiskellemaa viereisis parakeiss, parakeiss jotka o piässy rapistumahan iha kunnolla. Ite opiskelij koko yhdeksännen luokan niis parakeiss. Ej ees ensimmäinne homekoulu, joss oon opiskellu. EIKÄ SE ees o ainoa ikuine rakennuskiista. Keskustan Hämeentorin (siel, mis kommareit teljettiin sek teloitettiin yli vuosisata sitte iha piäneks historiantunniks) alapualel ol yritetty saada kaivulupia toriparkkii varte jo vuasia. Sii miks ihimesä? Kuntaverorahoj ny mennä haaskammaan vua siks, ett joki rakennusyhtiö sais hyndeä, iha kuin jostai sielt kuusest tulis turistej autokyydeil Sibeliuksen syntymäkotia katsomahan. Puhumattaka siit, kui palajo metelii sek mekkalaa siit koituis vuasiks asukkaill siädettäväks. Eiks siel Turussaki o sitä toriparkkirakennusta? Mitä jos se vaa pidettäis siel? Noo, mie o pahoillai siit, ett tää o enimmäkse koostunnu miu ränteistäin (sii valituksist) rakast kotikaupunkiain ja sen rakennuspolitikkaa kohotaan. On siel Hämeenlinnass jotai sen arvoista, kute kirjasto, uimahalli sek oikee linna. Ja hei, Hämeenlinna o hilijainenh. Jos Jyväskyläst tulloo liia meluisa, nii sinne voi sitte mennä. ? Juhani aho Hilijainenh Hämeenlinna on väärin kuvitella, etteivät aluevaalit kosketa korkeakouluopiskelijoita. TAMMIKUUSSA 2022 Suomessa järjestetään ensimmäistä kertaa mystiset aluevaalit. Niiden myötä sosiaali-, terveydenhuoltoja pelastuspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Osa näyttää kuvittelevan, etteivät aluevaalit kosketa korkeakouluopiskelijoita – vastaahan Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) jatkossakin korkeakouluopiskelijoiden sosiaalija terveydenhuollosta. Kuvitelma on kuitenkin väärä. Korkeakouluopiskelijat kääntyvät yhtä lailla muiden tapaan hyvinvointialueen puoleen esimerkiksi hakeutuessaan päivystykseen tai saadessaan lähetteen erikoissairaanhoitoon. Eikä YTHS jatkossakaan sammuta tulipaloja. Aluevaaleissa kannattaisi olla kiinnostunut korkeakouluopiskelijoista, sillä Jyväskylän 20 000 korkeakouluopiskelijaa ovat ratkaisevan tärkeitä koko Keski-Suomen menestymiselle ja tulevaisuudelle. Opiskelijoiden vaikutusta vaalien tulokseen ei myöskään kannata vähätellä, sillä jaossa on aika monta ääntä. Siitä huolimatta kaikkia ei kuitenkaan näytä kiinnostavan alueArttu Laaksonen Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kuntapolitiikasta ja vaikuttamisesta vastaava hallituksen jäsen. Kolumni: Ketä opiskelijat kiinnostavat aluevaaleissa? vaaleissa korkeakouluopiskelijat. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki päätti, ettei yhdelläkään Jyväskylän korkeakoulukampuksella pysty äänestämään aluevaaleissa. Päätöstä voi vain ihmetellä: eikö korkeakouluopiskelijoiden haluta kiinnostuvan tai äänestävän aluevaaleissa? Uskallan kuitenkin toivoa aluevaaliehdokkaiden ja puolueiden olevan kaupunkia kiinnostuneempia opiskelijoista. Siksi annan vinkin: tulevissa aluevaaleissa kannattaa puhua korkeakouluopiskelijoille tärkeistä asioista. Tällaisia ovat muun muassa sujuvan hoidon jatkuminen YTHS:ltä erikoissairaanhoitoon, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut sekä saavutettavat perusterveydenhuollon palvelut vaihto-opiskelijoille. Lopulta nimittäin tärkeintä on, että aluevaaleissa puhutaan opiskelijoille merkittävistä asioista. Silloin tullaan varmistaneeksi opiskelijoiden osallistuminen hyvinvointialueiden päätöksentekoon myös vaalien jälkeen. ? Aluevaalien ennakkoäänestys järjestetään 12.–18.1.2022 ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. Paska Kotiseutu 26?J ylkkäri?08 · 2021 Ylioppilaskunta
Ihanteena kärsimys Henkisen väkivallan perustalle rakennetut romanssit ovat nuorten kirjallisuudessa yleisiä. Twilight on tästä hyvä esimerkki, vaikkei suinkaan ainoa. SE KOHTAUS on painunut mieleeni. Bella seisoo metsäaukiolla rakastuttuaan ensimmäistä kertaa elämässään. Ihmisnuorukaisen sijaan Edward on paljastunut kuitenkin Bellan verta janoavaksi vampyyriksi. Kohtaus on Stephenie Meyerin Twilight-saagan ensimmäisestä osasta Houkutus (2005). Kun luin teoksen 12-vuotiaana, huokaisin ihastuksesta. Monen muun tavoin ajattelin Bellan ja Edwardin olevan luodut toisilleen. Ihmistä voimakkaampana ja nopeampana Edward voisi helposti tappaa Bellan, mutta on päättänyt vastata tämän tunteisiin. Bella puolestaan ajattelee Edwardin olevan henkeään arvokkaampi. Heidän uhrautumisensa tosirakkauden eteen tuntui ihannoitavalta. Toisin ajattelen nyt, yli kymmenen vuotta myöhemmin. Keväällä 2021 valmistuneessa kandidaatintutkielmassani tutkin Houkutusta ja sen päähenkilöiden suhdetta. Keskeinen näkökulma oli henkisenä väkivaltana nähtävä pelottelu sekä tavat, joilla se on teoksessa romantisoitu. Teoreettinen tausta pohjasi sukupuolenja väkivaltatutkimuksen tutkimuskohteisiin, joiden suhdetta on usein selitetty tilastoilla. Miehet ajatellaan tyypillisesti väkivallan tekijöiksi ja naiset uhreiksi. Parisuhteissa väkivaltaa taas selitetään pinttyneillä sukupuolirooleilla. Juuri tämä toistuu Houkutuksessa: Bella ja Edward ilmentävät omaa sukupuoltaan väkivaltatilanteissa. Bella kuvataan alistuvana naisena, jonka rooli on hyväksyä kärsimys. Hänen heiveröisyyttään korostetaan ihmisyydellä ja kömpelyydellä, joiden takia hän tarvitsee suojelijaa. Edward täyttää roolin, käyttäen pelottelua suojelunhalunsa varjolla Bellan kontrollointiin. Bellan tulee hyväksyä itsenäisyytensä menetys osana rakkautta, samalla kun Edward saa miehen roolissa käyttää väkivaltaa tunteidensa ilmaisuun. Näin väkivalta romantisoidaan ja sukupuolitetaan, jotta se tuntuu oikeutetulta. TWILIGHT EI ole ainoa laatuaan. Useat suositut, varsinkin nuorille naisille suunnatut kirjasarjat toistavat samaa väkivallan romantisoinnin kaavaa. Esimerkiksi Twilightin seuraajana pidetty E.L. Jamesin kirjasarja Fifty Shades of Grey (2011–2012) kuvaa rikkaan ja vaikutusvaltaisen Christian Greyn ja nuoren opiskelijan Anastasia Steelen välistä suhdetta. Kuten Bellan ja Edwardin, myös Christianin ja Anan suhteen roolit nojaavat pitkälti sukupuolistereotypioihin ja ilmenevät väkivallan keinoin. Christianilla on määräysvalta ja kontrolli, sillä hän käyttää Anan tunteita ikään kuin kiristysvälineenään. Ana ei halua menettää Christiania, joten suostuu tämän vaatimuksiin. Sarja antaa asetelmalle jopa seksuaalisia sävyjä romantisoidakseen väkivallan. Toinen esimerkki on samoihin aikoihin ilmestynyt Cassandra Claren kirjasarja Varjojen kaupungit (2007– 2014). Päähenkilö Clary Fairchild päätyy Bellan tapaan osaksi yliluonnollista maailmaa ja rakastuu sen keskellä elävään Jaceen. Romanssi perustuu epätasa-arvoiselle valta-asetelmalle, jossa Jace hänelle tutussa ympäristössä on kykenevä manipuloimaan uuteen ympäristöön päätynyttä Clarya. Twilightista ja Fifty Shades of Greystä poiketen Clary kuitenkin osoittaa vahvempaa itsenäisyyttä, mikä antaa hänelle enemmän valtaa omissa ihmissuhteissaan. ELÄMME murrosaikaa. Yhteiskunnallinen keskustelu parisuhdeväkivallasta ja tasa-arvosta on lisääntynyt, eikä kirjallisuus alana ole säästynyt. Muutosta on tapahtunut niin hahmojen ja romanssien kuin väkivaltakysymysten suhteen. Esimerkiksi vuoden 2021 alussa Netflixissä ilmestyneessä Leigh Bardugon kirjojen pohjalta luodussa tv-sarjassa Shadow and Bone esitetään niin väkivaltaisia naisia kuin parisuhteita, joissa väkivalta selkeästi torjutaan romantiikan keinona. Parisuhteesta lähdetään, jos se ei vastaa hahmon tarpeita. Viime vuosien edistyksestä huolimatta v äkivallan romantisointi on pysynyt tiukasti yhteiskunnan normistossa etenkin heteronormatiivisissa parisuhteissa. Kirjallisuudessa romantiikka usein nojaa tähän. Vaikka yliluonnolliset elementit rajoittavat Twilightin kaltaisten tarinoiden asettamista reaalimaailmaan, on kyse silti tavasta vaikuttaa nuoriin. Saaga toimii esimerkkinä parisuhdeväkivallan kokemuksesta. Bellan hahmoa tarkastelemalla voi näyttää nuorille, miten parisuhdeväkivaltaa toteutetaan ja miten sitä voi tunnistaa. Esille voi tuoda myös sukupuoliroolien muovaamat tavat tuntea ja toimia. Teemoistaan huolimatta Houkutus siis luo mahdollisuuksia yhteiskunnallisten normien kyseenalaistamiseen sekä niiden purkamiseen ja uudelleen luomiseen. ? väkivalta romantisoidaan ja sukupuolitetaan, jotta se olisi oikeutettua. Petra Puustinen Kirjoittaja on kirjallisuuden opiskelija, joka usein unelmoi fiktiivisten hahmojen pelastamisesta kirjoittamalla ne uudelleen. kirakennusta? Mitä jos se vaa pidettäis siel? Noo, mie o pahoillai siit, ett tää o enimmäkse koostunnu miu ränteistäin (sii valituksist) rakast kotikaupunkiain ja sen rakennuspolitikkaa kohotaan. On siel Hämeenlinnass jotai sen arvoista, kute kirjasto, uimahalli sek oikee linna. Ja hei, Hämeenlinna o hilijainenh. Jos Jyväskyläst tulloo liia meluisa, nii sinne voi sitte mennä. ? Juhani aho Hilijainenh Hämeenlinna on väärin kuvitella, etteivät aluevaalit kosketa korkeakouluopiskelijoita. Kolumni: Ketä opiskelijat kiinnostavat aluevaaleissa? vaaleissa korkeakouluopiskelijat. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki päätti, ettei yhdelläkään Jyväskylän korkeakoulukampuksella pysty äänestämään aluevaaleissa. Päätöstä voi vain ihmetellä: eikö korkeakouluopiskelijoiden haluta kiinnostuvan tai äänestävän aluevaaleissa? Uskallan kuitenkin toivoa aluevaaliehdokkaiden ja puolueiden olevan kaupunkia kiinnostuneempia opiskelijoista. Siksi annan vinkin: tulevissa aluevaaleissa kannattaa puhua korkeakouluopiskelijoille tärkeistä asioista. Tällaisia ovat muun muassa sujuvan hoidon jatkuminen YTHS:ltä erikoissairaanhoitoon, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut sekä saavutettavat perusterveydenhuollon palvelut vaihto-opiskelijoille. Lopulta nimittäin tärkeintä on, että aluevaaleissa puhutaan opiskelijoille merkittävistä asioista. Silloin tullaan varmistaneeksi opiskelijoiden osallistuminen hyvinvointialueiden päätöksentekoon myös vaalien jälkeen. ? Aluevaalien ennakkoäänestys järjestetään 12.–18.1.2022 ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. Paska Kotiseutu J ylkkäri?08 · 2021? 27 viimeiset sanat
TSEKKAA JOULUN PARHAAT IDEAT JA VINKIT IG:SSÄ: @forumjkl KATSO AJANKOHTAISET TARJOUKSET JA TAPAHTUMAT: forumjkl.fi Pikkujoululookit, lahjat kuusen alle, piparimuotit, tossut ja tuikut. Jouluverhot, kynttilät, glögit, joulukalenterit, kinkut sekä muikut. Kaikki jouluun Forumista! <3 ME TARJOAMME SINULLE PAIKAN, JOSSA VOIT KASVAA! Oletko sinä ISS Palveluiden seuraava Global Management Trainee? Haemme jälleen uusia tulevaisuuden tekijöitä 1,5 vuotta kestävään Global Management Trainee -ohjelmaamme. Ohjelman aikana pääset työskentelemään mielenkiintoisten projektien parissa, suorittamaan 3 kuukauden vaihdon toisessa ISS-maassa ja kasvamaan kiinteistöpalvelualan todelliseksi ammattilaiseksi. Ohjelman jälkeen matkasi jatkuu ISS:n palveluliiketoiminnan monipuolisissa tehtävissä, kohti tulevaisuuden johtajapositiota. Kiinnostuitko? Hae mukaan! Hakuaika on 15.12.2021–31.1.2022 osoitteessa tyopaikat.iss.fi Voit lukea ohjelmasta lisää googlettamalla ”ISS Global Management Trainee” redneck bar & kitchen Forum, Asemakatu 7, Jkl keittiö avoinna joka päivä myöhään yöhön best wings craft beer kaikista ostoista asiallinen OPISKELIJA-ALENNUS Tervetuloa ruokailemaan KaTriinaan! Valmistamme ruoan sekä sämpylät joka päivä tuoreista raaka-aineista alusta alkaen ja tietenkin ilman lisäaineita. Opiskelija-alennus kelan ateriatuella. Palvelemme Ma-Pe 11 17:30 La 12 16:30 Kauppakatu 11 40100 Jyväskylä