Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2007

Kopiokortit pian museoon Yliopiston kopioja tulostuspalvelut uudistettiin. Uutiset 2 Sihteerit esittelyssä. Sivu 6 Heidän on JYY Indiesuosikki tekee comebackin. Kulttuuri 10 Lutakko puhkeaa kukkaan NUMERO 9/2007 3. SYYSKUUTA – 16. SYYSKUUTA 48. VUOSIKERTA KESKIAUKEAMA ...ja muita kampustarinoita
Yliopiston langaton internetverkko laajenee jatkuvasti, mutta siihen kirjautuminen on vaikeaa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON langaton internet-verkko kattaa jo suuria osia kampusa l u e e s t a . Verkkoa on laajennettu henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeiden mukaan, ja lähivuosina keskeisimmät yliopiston tilat pyritään saamaan langattoman verkon peittoon. ”Tähtäämme siihen, että seuraavan viiden vuoden aikana verkko kattaisi pääkampusalueet. Suunnitelmat voivat kuitenkin muuttua, jos rahoitukseen tulee muutoksia”, Tietohallintokeskuksen verkkopäällikkö Miska Sulander kertoo. Sulanderin mukaan verkkoa laajennetaan pääasiassa luentoja kokoustiloihin. YLIOPISTON LANGATON verkko koostuu vieraille tarkoitetusta verkosta sekä opiskelijoille ja henkilökunnalle tarkoitetusta verkosta. Vierailijoille ja yliopistoyhteisölle avoin vierasverkko Jyuguest ei tällä hetkellä ole käytössä, mutta palvelu pyritään saamaan syksyn aikana käyttöön. Opiskelijaverkko taas on suojattu ja vaatii kirjautumisen, joka saattaa hämmentää ensikertalaista, sillä se ei käy aivan sormia napsauttamalla. PC:n käyttäjälle on kaksi tapaa kirjautumiseen: käyttää väliaikaista salasanaa, jonka saa yliopiston nettisivujen salasanahallinnasta tai asentaa kannettavaansa erillinen ohjelma, jonka jälkeen verkko toimii omilla sähköpostitunnuksilla. Suojaamattomiin langattomiin verkkoihin tai nettiselaimella tehtävään kirjautumiseen tottuneelle yliopiston verkossa käytetty tapa tuntuu vaikealta, mutta Sulander perustelee sitä tietoturvasyillä. ”Suojaamaton verkko ei takaa käyttäjille tietoturvaa. Kaikille avoin verkko veisi myös yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattuja resursseja ulkopuolisten tukemiseen. Erillisohjelman käyttö taas vaaditaan käyttäjän autentikoinnissa, jotta Jyväskylän yliopisto voi olla mukana Eduroam-konseptissa”, hän kertoo. Eduroam on hanke, jossa on mukana eri oppilaitoksia Suomesta ja ulkomailta. Jos käyttäjällä on tunnukset yhden Eduroamin jäsenen WLAN-verkkoon, hän pääsee myös muiden jäsenten verkkoihin niiden kantoalueella. Muita hankkeessa mukana olevia oppilaitoksia Suomessa ovat esimerkiksi Tampereen teknillinen yliopisto sekä Kuopion yliopisto ja ammattikorkeakoulu. TIETOHALLINTOKESKUKSEN nettisivuilta löytyvät ohjeet WLAN-verkkoon kirjautumiseen. Ohjeet ovat erikseen sekä PC:lle että Macille, jolla pääsy yliopiston verkkoon on PC:tä helpompaa. ”Macissa on vain tehty paremmin nämä asiat ”, Sulander sanoo. Mikko Mattlar toimittaja@jyy.fi 3.9.07 UUTISET 2 Kopiointija tulostusviidakko Kopiokortit ja kolikkoautomaatit ovat pian historiaa, sillä tulostusja kopiointikiintiöt on yhdistetty. YLIOPISTO ON UUSINUT lähes koko kopiointija tulostuslaitteistonsa. Laajaa uudistusta on valmisteltu jo pari vuotta ja varsinaisia muutoksia on toteutettu keväästä alkaen, kun lähes kaikki laitteet, mikroluokkien verkkotulostimia lukuun ottamatta, on vaihdettu uusiin. Laiteuudistusten lisäksi kopiointiin ja tulostukseen liittyvät käytännöt on pantu uuteen ojennukseen. Uuden järjestelmän myötä kopiokortit siirtyvät historiaan, ja tilalle tulee koko yliopistolle yhtenäinen järjestelmä, joka integroituu yliopiston tietoverkkoon. Jatkossa kopiokoneelle kirjaudutaan omilla tunnuksilla koneessa olevan käyttöpaneelin kautta. Tunnukset ovat samat kuin yliopiston verkkoon kirjautuessa ja ne toimivat kaikkialla yliopistolla. Kone tunnistaa käyttäjänsä ja näyttää paneelissa hänen tulostusjononsa. Paneelista näkyy myös, kuinka paljon opiskelijan paperitilillä on arkkeja jäljellä. Kopiokorteilla olevia latauksia voi käyttää vielä vuoden loppuun vanhoissa laitteissa pääkirjastolla ja copyshopeissa. ILPO VIITALA Jyväskylän yliopistopainosta kertoo, että uudistus liittyy opetusministeriön asettamaan tuottavuusohjelmaan ja sen tavoitteena on resurssien kohdentaminen. ”Meidän yliopistomme on toimintamallin pioneeri Suomessa, eikä edes koko Pohjoismaissa ole yhtä edistyksellistä järjestelmää”, Viitala toteaa ylpeänä. Yliopistopainolla on ollut vetovastuu uudistuksen toteutuksessa ja se vastaa palvelun ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä yliopiston tietohallintokeskuksen kanssa. Aiemmin yliopistolla on ollut käytössä useampia kopiokorttijärjestelmiä, ja opiskelija on saattanut joutua hankkimaan jopa puolen kymmentä kopiokorttia. Lisäksi kopioiden hinnat ja tulostuskiintiöt ovat vaihdelleet eri laitosten välillä. UUDESSA järjestelmässä yliopisto tarjoaa jokaiselle opiskelijalle lukukautta kohden sadan sivun kopioja tulostuskiintiön, jota kopio ja tuloste verottavat saman verran. Mahdolliset vanhat tulostustilit on tyhjennetty. ”Lisävolyymia omalle tilille voi ostaa myyntipisteistä, joita pyritään laittamaan yksi jokaiselle kampukselle”, Viitala informoi. Häntä miellyttää ajatus siitä, että jatkossa kaikki myyvät samaa tuotetta samalla hinnalla. Mustavalkoisen A4-arkin hinta on aina kuusi senttiä . ”Uusilla koneilla voi ottaa myös värikopioita, silloin hinta on 50 senttiä”, Viitala kertoo ja tarkentaa, että enää ei oikeastaan puhuta kopiokoneista vaan monitoimilaitteista, koska ne sekä kopioivat, tulostavat että skannaavat. TULOSTUSKÄYTÄNNÖT ovat muuttuneet niin, että uudessa järjestelmässä tulostetaan palvelimelle. ”Tämä mahdollistaa sen, että tulostuskomennon voi antaa vaikkapa Mattilanniemessä ja vapauttaa Tourulassa. Tulostaja ei enää ole sidoksissa yhteen laitteeseen, joka esimerkiksi saattaa olla ruuhkautunut”, Viitala valottaa. Hän korostaa, että uusi konsepti ei ole vielä sataprosenttisen valmis, ja vasta käytäntö paljastaa todellisen toimivuuden. Hän toivookin opiskelijoilta joustavaa asennetta. ”Nämä kun ovat tietotekniikkaan nojaavia ratkaisuja, niin harvemmin kaikki menee kerralla putkeen.” Yliopistopaino onkin varautunut mahdollisiin ongelmiin varaamalla kaksi henkilöä vastamaan uutta järjestelmää koskeviin kysymyksiin ja auttamaan akuuteissa ongelmatilanteissa. Laitteisiin myös liitetään käyttöohjeet ja helpline-numero. Viitala kehottaa vierailemaan yliopistopainon nettisivuilla www.jyu.fi/yopaino, jonne tulee ohjeistus uuden järjestelmän käytöstä. ENNEN UUDISTUSTA yliopiston eri laitokset vastasivat itse laitehankinnoistaan, mikä on aiheuttanut paljon turhia kustannuksia ja päänvaivaa. ”Yliopiston käytössä on ollut laaja kirjo laitemerkkejä, ja eri huoltoyhtiöt ovat huoltaneet omat koneensa vaihtelevalla menestyksellä ja nopeudella. Myös laitteiden päivittäminen on ollut kauhean työlästä”, Viitala kertoo. Kilpailutuksen jälkeen uusien laitteiden tavarantoimittajaksi valitulla Ricoh Finlandilla on yhteistyöhuoltoyhtiö Jyväskylässä. Yhden yhtiön käyttö helpottaa Viitalan mukaan huoltotyötä merkittävästi. ”Nyt olemme koko yliopiston kattavalla kalustollamme todella tärkeä asiaEdes koko Pohjoismaissa ei ole yhtä edistyksellistä järjestelmää.” Ilpo Viitala Painonpäällikkö, Jyväskylän yliopistopaino ” Yliopiston WLAN-verkko laajenee Macilla (vas.) on helpompi päästä yliopiston WLAN-verkkoon katsomaan hupivideoita kuin PC:llä (oik.). Liikuntafysiologiaan vaikein päästä Jyväskylän yliopistoon pyrkineistä 13,5 prosenttia sai tänä vuonna opiskelupaikan. Paikkoja oli jaossa 1 567. Hakemuksia saapui 11 632, mikä on kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Vaikeinta oli päästä opiskelemaan liikuntafysiologiaa, jossa yhtä paikkaa tavoitteli 25 hakijaa sekä journalistiikkaa, jonne hakemuksia paikkaa kohden tuli 22. Määrällisesti eniten haettiin luokanopettajakoulutukseen, jonka hakijamäärä kasvoi 56 prosenttia. Lisäys selittyy osittain valintajärjestelyjen muuttumisella, kun aiemman esivalinnan sijaan kaikki pääsivät valinnan ensimmäiseen vaiheeseen.
Yliopistoalueen WLAN-verkon tämänhetkinen kuuluvuusalue: I Pääkirjasto, kaikki kerrokset. I Fysiikan laitos, kaikki kerrokset. I Rehtoraatti, 1. kerros. I Agora, luentosalit. I Mattilanniemen A-rakennus, 1. ja 2. kerros. I Mattilanniemen D-rakennus eli Tietohallintokeskus, 1. kerros. I Liikunta, 1. ja 2. kerroksen aulat sekä kahvio. I Opinkivi, koko rakennus. I Ilokivi, ravintola sekä JYYn tilat 1. ja 2. kerroksessa. I Päärakennuksen eli C-rakennuksen aula. I Musican 1. ja 3. kerros. I Athenaeum, alakerran studiotila ja 2. kerros. Lähiaikoina tulevat laajennukset kuuluvuusalueeseen: I Viestintätieteiden laitos Tourulassa, osittainen kattavuus. I NanoScience, osittainen kattavuus. I Päärakennuksen eli C-rakennuksen kuuluvuusalueen laajentaminen. I Mattilanniemen D-rakennuksen luentosalit. Yliopiston verkon ulkopuolisia langattoman internetin kuuluvuuspaikkoja lähellä yliopistoa: I Vakiopaine. Suojaamaton, ilmainen langaton verkko. I Vihreä Haltijatar. Suojaamaton, ilmainen langaton verkko. I Kaupunginkirjasto. Suojattu langaton verkko, johon päästäkseen saa tunnukset kirjaston tiskiltä. Kirjasto lainaa myös kannettavia tietokoneita, jos oma kone ei ole mukana. 3 Oletko käyttänyt yliopiston langatonta WLAN-verkkoa? IIIIK, Lozzin roskisten taakse on sijoitettu kaksi rotanmyrkkyä sisältävää laatikkoa. Onko nyt syytä pelätä pahinta? Onko kampuksella rottia, RTKpalvelu Oy:n huoltopäällikkö Jukka Lauttanen? ”Itse en ainakaan ole nähnyt ensimmäistäkään. Me toimitamme kyllä loukkuja, mutta nämä kampuksen loukut eivät ole meiltä. Syy tietysti voi olla sekin, että olemme toimineet yliopiston huoltoyhtiönä vasta kesäkuun alusta.” Miksi kampuksella on rotanmyrkkyä, Senaattikiinteistöjen kiinteistöpäällikkö Anja Miettinen? ”Minulle kuuluisi ilmoittaa jos ansoja laitetaan, mutta vaikea kommentoida, kun en nyt tiedä kuka sellaisia on laittanut ja milloin.” Onko teillä tietoa loukuista, Lozzin ravintolapäällikkö Tarja Markkanen? ”Lozzin takaja etupuolelle on laitettu varotoimenpiteenä myrkkylaatikot. Jakelukeittiöllä käy autoja päivittäin, ja jos täällä on rottia, ne eivät saa päästä sisään.” Onko rotista havaintoja? ”Viime syksynä niitä oli joku nähnyt aamuisin. Siksi laitoimmekin laatikot nyt, kun ilmat taas viilenevät. Tältä syksyltä ei ole havaintoja.” Miksi asiasta ei ole ilmoitettu Senaattikiinteistöille? ”Kyllä asiasta syksyllä oli puhetta ainakin aikaisemman kiinteistöyhtiön kanssa ja ISS:n miehet kävivätkin tutkimassa asiaa.” Ovatko loukut toimineet? ”En tiedä, koska laatikoissa on myrkkyä, jota syötyään rotta tuupertuu vasta myöhemmin.” Oletteko itse nähnyt rotan? ”En onneksi. Silloin kuuluisi huuto kauas.” Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.fi Miksi kampuksella on rotanmyrkkyä? Aaro Eloranta, 21, fysiikka: ”En ole käyttänyt. En omista kannettavaa tietokonetta.” Uusia professoreita yliopistolle Jyväskylän yliopisto on nimittänyt syyslukukauden alussa kolme uutta professoria. Terveyskasvatuksen professoriksi liikuntaja terveystieteen tiedekuntaan on nimitetty Marita Poskiparta, joka on toiminut yliopistossa erilaisissa opetustehtävissä yli 15 vuotta. Poskiparta on koulutukseltaan filosofian tohtori ja kasvatustieteiden maisteri. Kemian professoriksi on nimitetty filosofian tohtori Heli Sirén, joka siirtyy Jyväskylään Helsingin yliopiston kemian laitokselta. Helsingin yliopistossa hän on toiminut assistenttina, yliassistenttina ja professorina. Jyväskylässä Sirénin vastuualueeksi tulee erityisesti kemian aineenopettajien koulutus. Liikuntabiologian professoriksi liikuntaja terveystieteiden tiedekuntaan on valittu liikuntatieteiden tohtori Vesa Linnamo. Linnamon virkatehtäviin kuuluu liikuntateknologian koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Sotkamon Vuokatin Snowpoliksessa. Professuurin rahoituksesta vastaa Sotkamon kunta lähes puolen miljoonan euron lahjoituksellaan. Sarianna Hirvonen, 25, englannin kieli: ”En osaa käyttää sitä, joten en ole.” Panu Ojala, 23, tietotekniikka: ”Ei ole läppäriä, joten en ole käyttänyt.” Mikko Palonen , 27, historia: ”En ole käyttänyt. Kotona on nettiyhteys, joten ei ole tullut edes mieleen käyttää yliopiston verkkoa.” selkeytyy vihdoin kas ja edellytämme, että huoltopalvelu on paikalla neljän tunnin sisällä vikailmoituksesta.” Uusi järjestelmä on integroitunut verkkoon ja kunkin monitoimilaitteen elämää voi seurata reaaliaikaisesti online. Laitteet myös informoivat itse huoltotarpeesta etukäteen, millä on ongelmia ennalta ehkäisevä vaikutus. Hanna-Riikka Hosio Saksan kielen opiskelija Hannakaisa Markkanen kopioi pääkirjaston kopiokoneella. Hän tuskaili sopivien kolikoiden kanssa kolikkokäyttöisellä koneella, mutta nämä ongelmat ovat pian historiaa. H EIKKI V IHEMÄKI Rehtori ehdottaa yliopistorahastojen pääomittamista Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen ehdottaa, että valtionyhtiöiden myyntituloja käytettäisiin yliopistorahastojen pääomittamiseen. Valtion kannattaisi kilpailuttaa yliopistoja laadun ja tulosten perusteella nyt, kun hallitusohjelmassa on varauduttu kertaluonteisiin investointeihin. Sallisen mukaan tämä muun muassa tukisi rahastotalouden kehittymistä ja valmentaisi yliopistoja taloudellisjuridisen aseman muuttumiseen. Pääomitus perustuisi kilpailuun ja suunnitelmien arviointiin. Se kohdennettaisiin niille yliopistoille, jotka ovat rakenteellisten hankkeiden lisärahoitusohjelman ulkopuolella.
E nglannin ja ruotsin kielen taito on perusedellytys työpaikan saamiselle ja valinta ratkeaa usein muun kielitaidon perusteella, kertovat Elinkeinoelämän keskusliiton kartoitukset. Kauhistuttava tieto, kun juuri on kuullut Poets Of The Fallin Everything Fades -kappaleessa laulettavan ”silicons, small tits...” Totuus: ”silly thoughts, small deeds...” Väärinkuuleminen nyt vielä voi olla hauskaa, mutta kyllä yliopisto-opiskelijan pitää englantia osata. Ja hyvin. Vieraskieliset tenttikirjat on kahlattava läpi siinä missä kotimaisetkin. Graduakaan tuskin on kovin moni kasannut pelkästään kotimaisista lähteistä. Ja oli työpaikka tulevaisuudessa mikä tahansa, englantia on puhuttava aina silloin tällöin. Y liopistossa ei kuitenkaan oteta tarpeeksi huomioon kielitaidoltaan eritasoisia opiskelijoita. Jos englanti takkuilee, se on noloa. Kieli pitäisi hallita. Enkä tällä tarkoita sitä, että ala-asteelta lukioon asti englantia opiskelleen tarvitsisi ryömiä alkeiskurssille, vaan sitä, että kukaan ei saisi pudota kelkasta vain siksi, että jotkut ovat mestareita. Kouluenglantia muistelevan taidot kun ovat hyvin eri tasolla verrattuna vuoden ulkomailla viettäneeseen. Kenenkään ei pitäisi korkeakoulussakaan tuntea itseään hylkiöksi, ei tässä, eikä missään muussa asiassa. Koska kaikilla ei aina ole samanlaisia mahdollisuuksia oppia ja käyttää englannin kieltä, yliopistoissa pitäisi ottaa huomioon se, että englannin käytön yleistyminen asettaa kansainvälistyvien korkeakoulujen opiskelijat helposti keskenään eriarvoiseen asemaan. Kieltenopetuksen lisääminen ja ennen kaikkea monipuolistaminen olisi nyt erittäin tärkeää. M utta sitähän yliopistoille ei suoda. Valtionvarainministeriön budjettiesityksen 20 miljoonan lisäys yliopistolaitokselle ei riitä sen kaikkien tehtävien laadukkaaseen hoitamiseen. Liian paljon uusia velvoitteita, liian vähän rahaa. Saapa nähdä, kuinka paljon euroja riittää vaikkapa kielistrategioihin tai vieraskielisen opetuksen lisäämiseen. J yväskylän yliopistossa toteutetaan tänä syksynä ensimmäinen suomalaisten englannin kielen käyttöä ja kieliasenteita selvittävä valtakunnallinen kyselytutkimus. Kyselyn avulla selvitetään sitä, miten ja millaisissa tilanteissa suomalaiset englantia käyttävät ja kuinka he siihen suhtautuvat. Tulokset ovat käytettävissä tulevaisuuden kielija koulutuspoliittista päätöksentekoa varten. Hyvä että tutkitaan. Faktatkin kun ovat tärkeitä tässä kansainvälistymishuumassa. pääkirjoitus 3. syyskuuta 2007 Konserttitalo paljastui munavarkaaksi Maailmalle levinneet uutiskuvat suklaamunia pihistävästä oravasta ovat osoittautuneet väärennöksiksi. Poliisin mukaan todellisuudessa uutistoimisto Reutersin välittämissä kuvissa ei suinkaan nähdä oravaa (Sciurus vulgaris), vaan Jyväskylän konserttitalon pienoismalli. ”Und jetzt etwas ganz anderes”, puolusteli Paul Julius Reuter (1816–1899). Ensimmäisenä huijauksen huomasi jyväskyläläinen opiskelija. ”Muistelin nähneeni vastaavan pienoismallin Battlestar Orgasmicassa, jota muuten seuraan amerikkalaisten tahtiin eli lataan jaksot netistä”, sanoi Jarmo Teräs (akne). ”Tässä on kyseessä Suojelupoliisin systemaattinen kampanja minun mustamaalaamisekseni”, sanoi puolestaan Alpo Rusi (kesk), vaikkei kysytty. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119 – 120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin (014) 260 3360. Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.fi, nettisivut www.jylkkari.fi Päätoimittaja Jonna Rusanen (014) 260 3359, 045 137 1957, paatoimittaja@jyy.fi Toimittaja Mikko Mattlar (014) 260 3360, toimittaja@jyy.fi Siviilipalvelusmies Heikki Vihemäki (kannen kuvitus) (014) 260 3973, sivari@jyy.fi Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356 – 7362. Ei sääliä, vaan opetusta NÄKÖKULMIA 4 John Pajunen VIRANHALTIJALTA EDELLYTETÄÄN sivistystä ja tarkkuutta, jopa siinä määrin, ettei kansalainen Pajunen voi sitä ymmärtää. Kesällä 2007 hämmästeli hän ymmärtämättömyytensä syvyyttä. Tässä pari esimerkkiä. VIRANHALTIJA SAI tietoonsa, että eräs kansalainen oli kuollut. Kyseisen virkailijan tehtäviin kuului huolehtia siitä, ettei kuolleen kansalaisen äidille makseta lapsilisää ajalta, jolloin kansalainen on kuollut. Asianmukaisesti kyseisissä tapauksissa lähetetään kirje, jossa pyydetään palauttamaan aiheetta maksetut pätäkät. Jos viranhaltija olisi jättänyt perimättä nuo varat, olisi siitä voinut tulla sanomista. Viranhaltijan on huolehdittava, ettei etuuksia makseta perusteetta. Tästä velvollisuudesta laistaminen on virkavirhe, jonka seurauksena voi olla vaikkapa nuhtelu. Viranhaltijoiden tekemisiä ja tekemättä jättämisiä tarkastellaan yliviranhaltijoiden sekä heidän työnsä tarkastajien ja ylitarkastajien toimesta ja heidän antamien sääntöjen mukaisesti tavalla, joka ylittää kansalainen Pajusen ymmärryksen. MITÄPÄ JOS OSOITTAISI viranhaltijarohkeutta, tekisi virkavirheen eli tällaisessa tapauksessa oikein? Jos yliviranhaltija (tai tarkastaja, ylitarkastaja tai sen äiti) asiasta jotain mussuttaisi, niin olisi tämä väärässä. Kukaan ei todellakaan olisi sitä kymmentä euroa jäänyt kaipaamaan. Moraalisen sivistyksen ohella viranhaltijalta vaaditaan esteettistä sivistystä. Jyväskylässä viranhaltija kunnostautui ympäristön esteettisessä suojelussa: autojen telttakatokset myrkyttävät kaupunkimme arkkitehtoonisen sopusointuisuuden. Viranhaltijan esteettinen herkkyys on kansalainen Pajusen esteettiseen moukkamaisuuteen nähden aivan eri tasolla, sillä viranhaltijaa häiritsevät jopa sellaiset telttakatoskammotukset, joita ei pihapiirin ulkopuolelle asti aistielimillä havaitse. PERUSKANSALAISELLA EI OLE yliaistillista estetiikan tajua, joten on tyydyttävä näkyvien rakennelmien tarkkailuun. Koska viranhaltija on hyväksyvän leimansa lyönyt suunnitelmiin, on kansalainen Pajusella mahdollisuus kultivoida herkempää rakennusesteettistä silmäänsä tarkastelemalla olemassa olevia rakennelmia. Ensisilmäyksellä menivät silmät rikki, kun katsoi Paviljonkia, mutta näyttäisi olevan samanhenkisiä outoja möykkyjä enemmänkin, joten kyse on esteettisestä suuntauksesta. Olen ristinyt tämän nykyaikaisen (siis hienon) suuntauksen outomöykkyestetiikaksi. Johtopäätös: outomöykkyarkkitehtuuri on esteettisesti sopusointuista, toisin kuin teltat ihmisten pihamailla. Viranhaltijan palkkaeuroja jää kaipaamaan. Outomöykkyestetiikka AHKERUUS (asenne). Laiskuus on kuolemansynti ja haittaa elämää. TV:N POISHEITTÄMINEN (aktiviteetti). Digisäätämisen välttämisen lisäksi jää paljon aikaa järkevämpiin asioihin. KETSUPPI (mauste). Paljon ja joka paikkaan. Kukaan ei saisi pudota kelkasta vain siksi, että jotkut ovat mestareita.” ” Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.fi
Viikko 34: Oletko tehnyt opintoja kesän aikaan? KYLLÄ 49 % (132 kpl) EI 51 % (135 kpl) Gallup joka viikko osoitteessa www.jyy.fi Keksi ylioppilaskuntasi KUN TOISTA VUOTTA sitten harkitsin hakevani useiden ylioppilaskuntavuosien ja parin vuoden tauon jälkeen takaisin töihin JYYhyn, satuin kuulemaan junassa parin nuoremman kollegan keskustelun. Se kulki tuttuja latuja: opiskelijat eivät tiedä, mikä ylioppilaskunta on, joka vuosi toimijat vaihtuvat ja pyörä pitää keksiä uudestaan. Joka vuosi vanhat jäärät ahdistuvat siitä, että samat asiat joudutaan keksimään uudestaan. On totta, että joka vuosi tulee uusia ihmisiä, joiden on selvitettävä opiskeluun, opintoihin ja ylioppilaskuntaan liittyvät asiat itselleen. He eivät tiedä, eivätkä voikaan tietää. Heidän on keksittävä oma ylioppilaskuntansa uudestaan. Mikä se on, mitä se tekee, miksi minun on siihen kuuluttava, voisinko tehdä jotain sille. VAIKKA NÄIN onkin, kaikkia ylioppilasliikkeen tuotoksia ei sentään tarvitse keksiä ja synnyttää. Vaikkapa 1800-luvulla ylioppilaita elähdyttänyt ajatus suomalaisesta kansallisvaltiosta tuntuu vielä elävän ja hengittävän. Tuberkuloositarkastuksista aloitettu ylioppilaiden terveydenhoitokin on ihan hyvä keksintö. Mutta jotain näistäkin on keksittävissä. Niitä pitää arvioida ja niistä pitää olla mahdollista löytää uusia näkökulmia. Uudestaan keksiminen on riemastuttava kokemus. Vanhan järjestötoimijan miellyttävä pakko on poimia uudestaan ja uudestaan ajatukset, joita on itsekin joskus ajatellut, mutta ei ole ennättänyt, jaksanut tai muusta syystä pystynyt koskaan viemään sen pidemmälle. Aivan kuin tapaisi vanhoja tuttuja. Ei niistä tarvitse pitää, mutta ainakin saa tilaisuuden tutustua niihin uudestaan. YLIOPISTOLAIN mukaan ylioppilaskunnan tehtävä on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Olen käyttänyt vuositolkut yrittämällä keksiä, mitä tämä todella tarkoittaa. Ainakin se on halvempaa kuin purjehdus, hauskempaa kuin varusmiespalvelus ja addiktoivampaa kuin Facebook. Muutakin olen keksinyt, mutta en halua viedä teiltä jännitystä. Tuomas Viskari 5 Ki rj oi tta ja on J Y Y n p ä ä s iht e eri. Joka vuosi tulee uusia ihmisiä, joiden on selvitettävä opiskeluun, opintoihin ja ylioppilaskuntaan liittyvät asiat itselleen.” ” Kevään viimeisessä Jylkkärissä edustajiston jäsen Heikki Sivonen kirjoitti edustajistossa käsitellystä aloitteesta käyttää 0,7 prosenttia JYYn budjetista kehitysyhteistyöhön. Kirjoituksessa hän väitti hallituksen jakavan rahaa fiilispohjalta. Kirjoituksen väärinkäsitysten perusteella Sivonen ei ilmeisesti tunne JYYn toimintatapoja. Edusta-jiston jäseneltä se on valitettavaa. Sivosen mukaan aloitteen myötä päätettiin sitoa JYYn budjetista 0,7 prosenttia kehitysapuun. Kuitenkin edustajistoryhmä MÄÄ:n tekemä aloite tuli edustajiston päätökselle hallitukselle toimenpiteitä varten, eikä aloitteen toivomaa osaa budjetista siis ole vielä sidottu. Edustajisto päättää aloitteet joko tiedoksi, tiedoksi hallitukselle tai hallitukselle toimenpiteitä varten. Hallitus toimeenpanevana elimenä selvittää toimeenpanomahdollisuuksia, tarvittaessa toimii ja antaa edustajistolle vastauksen aloitteeseen. Edustajisto toteaa, ovatko aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet riittäviä. Kyseinen 0,7-aloite sisältää monia selvitettäviä asioita. Koska sillä on myös selkeitä budjettivaikutuksia, hallitus esittää vastauksensa syksyllä budjettikäsittelyn yhteydessä. Moniin aloitteisiin voidaan vastata nopeammin. Kun edustajisto hyväksyy aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten, on kummaa syyttää hallitusta, jonka tulee toimeenpanna edustajiston päätöksiä. Mielestäni äänestyksessä vähemmistöön jääminen ei oikeuta fiilispohjaista argumentointia. On mielestäni asiatonta väittää, että ”JYYn hallitus jakaa rahaa fiilispohjalta, ilman syvempää analyysia ja hallintaa”, kun väitettä ei perustella mitenkään. Ymmärrän toki, että hallituksen vastuullisen rahankäytön takia perusteita on hankala keksiä. JYYn taloudesta on hyvä tietää, että hallitus käyttää rahaa edustajiston syksyisin hyväksymän budjetin mukaisesti. Edustajistolla on siis valta päättää, mihin rahaa suunnataan. JYYn omaisuuden ja varallisuuden hoitamisessa on mukana myös talouspäällikkö. Toiminnan eli myös taloudenpidon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden vahvistamiseksi tehdään ylioppilaskunnassa tänä vuonna JYYn ensimmäinen kokonaisstrategia, samoin valmistella on uusi keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma. Jarmo Lyhty hallituksen puheenjohtaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn rahankäyttö asiallisella pohjalla Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. IRTOKUVA Mattilanniemen viereiseen rautatiesiltaan spreijatussa kannanotossa on totuuden siemen, vaikka J-kirjain onkin tekijältä lipsahtanut nurinpäin. H EIKKI V IHEMÄKI Kaikki äänestyspisteet pyritään pitämään auki näiden aikarajojen puitteissa, kuitenkin siten, että mikäli äänestyspisteenä toimiva yliopiston toimipaikka sulkeutuu jostain poikkeuksellisesta syystä aiemmin, sulkeutuu myös vaalipiste. Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnä olevaksi kirjoittautuneella henkilökohtaisesti läsnä olevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Edustajiston jäseneksi on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka on kirjoittautunut yliopistoon syyslukukaudeksi 2007 viimeistään maanantaina 15.10.2007, jolloin ehdokasasettelu päättyy. Ylioppilaskunnan vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät eivät ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi.. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTON VAALI VUOSILLE 2008-2009 toimitetaan tiistaina marraskuun 6. päivänä ja keskiviikkona marraskuun 7. päivänä 2007 seuraavasti: Tiistaina 6.11. Yliopiston kirjasto 10.00-18.00 Mattilanniemi (A-rak.) 10.00-17.00 Agora 10.00-16.00 Tourula 10.00-16.00 Ylioppilastalo 11.00-16.00 Keskiviikkona 7.11. Yliopiaston kirjasto 10.00-18.00 Mattilanniemi (A-rak.) 10.00-17.00 Agora 10.00-16.00 Ylioppilaskylä (Lillukka) 12.00-20.00 Ylioppilastalo 11.00-16.00 Ennakkoäänestys toimitetaan keskiviikkona lokakuun 31. päivänä ja torstaina marraskuun 1. päivänä 2007 seuraavasti: Keskiviikkona 31.10. Yliopiston kirjasto 10.00-18.00 Mattilanniemi (A-rak.) 10.00-17.00 Ylistönrinne 11.00-16.00 Torstaina 1.11. Yliopiston kirjasto 10.00-18.00 Mattilanniemi (A-rak.) 10.00-17.00 Ylioppilaskylä (Lillukka) 12.00-20.00 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIKUULUTUS Ehdokasilmoituksien sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden perustamisilmoituksien, joita on saatavilla ylioppilaskunnan keskustoimistosta, on oltava jätettynä keskusvaalilautakunnalle maanantaina 15.10.2005 klo 12.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistossa, osoite: Ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 JYVÄSKYLÄ. Vaaliasiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan pääsihteeri Tuomas Viskari, jolta saa myös lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä (puh. 260 3354 tai 045 138 6816, e-mail paasihteeri@jyy.fi)
Ylioppilaskunnan sihteerit saivat muotoilla omin sanoin, mitä he tekevät päivät pitkät. 1. Titteli? 2. Missä asioissa opiskelijan kannattaa tulla tapaamaan sinua? 3. Kolme sinulta eniten kysyttyä kysymystä? 4. Mitä opiskelijat myös voisivat sinulta kysyä, mutta kukaan ei koskaan kysy? 5. Pahin epäkohta yliopistomaailmassa tällä hetkellä? 6. Mitä aiot tehdä tähän kyselyyn vastaamisen jälkeen? Taija Kyheröinen 1. Kulttuurisihteeri 2. Voit kysyä Ilokiveä tapahtumakäyttöön ja kulttuurivaliokunnan toiminnasta, tietoja Kampus Kinosta ja Jyrockista, tarjota töitä Ilokiven näyttelyihin, ehdottaa kulttuurimatkoja ja kursseja. 3. ”Milloin Ilokivessä olisi vapaata?”, ”Ottaisiko JYY sen tai tämän bändin Ilokiveen?”, ”Ehtiskö ne biletiedot toimittaa vielä huomenna?” 4. Jakaisin mielelläni neuvoja ja vinkkejä tapahtumien järjestämisestä, koska niitä löytyy rutkasti. Ilokiven näyttelyihin voisi myös tarjota rohkeammin töitä. 5. Opintojen ohjaus ei ole vieläkään tarpeeksi kattavaa, ja monet oppiaineiden sisällöt ovat liian teoriapainotteisia työelämän vaatimuksiin nähden. 6. Kovistelen mattimyöhäisiltä bilejärjestäjiltä tietoja Jylkkärin syyskuun On Stage -mainokseen. Perttu Soininen 1. Korkeakoulupoliittinen sihteeri eli koposihteeri. 2. Opintoihin ja yliopistoon liittyvissä asioissa. Tarkoittaa siis laajasti opintoasioita ja yliopistohallintoon liittyviä juttuja, jotka eivät opiskelijan kannalta toimi toivotulla tavalla tai voisivat toimia paremmin. 3. ”Mistä mä saan opiskelijakortin / lukuvuositarran korttiin?” (JYYn keskustoimistosta... :) ”Tentistä on X kuukautta ja tuloksia / opintosuoritusta ei kuulu, mitä teen?” (Hoputa tentaattoria, ja jos ei muutosta tapahdu, ota yhteys koposihteeriin.) ”Sulleko piti toimittaa eronpyyntö laitosneuvostosta / tiedekuntaneuvostosta?” (Kyllä!) 4. ”Mitä mieltä JYY on luonnoksesta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi vuosille 2007–2012?” 5. Henkilökuntaa ja opiskelijoita piinaava paine ja kiire ja toisaalta siitä seuraava yleinen haluttomuus osallistua mihinkään, mikä ei ole pakollista. Pätee laajemminkin nyky-yhteiskuntaan. 6. Päivälle on ohjelmassa lausunnon valmistelua yllämainitusta kehittämissuunnitelmasta sekä pari palaveria: opetuksen laatua ja tutorasioita. Heli Viinikainen 1. Sosiaalisihteeri 2. Jos on mieltä askarruttavia kysymyksiä koskien toimeentuloa, asumista, YTHS:ää (tai no terveydenhuoltoa), tasa-arvoa, häirintää. Ja tietysti jos haluaa kysyä sopovaliokunnan toimintaan liittyvistä asioista. 3. Nyt kysellään jatkuvasti, että mistä saa tarran, kortin ja missä voi maksaa lukukausimaksun (oikeasti jäsenmaksu se on:) Tässä pari niistä kysymyksistä, mitkä kuuluvat soposihteerin ”toimialueelle”: – Mitä tukia opiskelija voi saada, jos kesän aikana ei pysty suorittamaan opintoja? – Miten opiskelujen loppuunsaattamisen käy, jos opintotukikuukaudet loppuvat kesken? (tämä tosin tulee silleen jälkikäteen-muodossa eli että ”miten minä nyt pärjään kun opintotukikuukaudet loppuivat viime kuussa?”) 4. ”Koska se sopovaliokunnan kokous on?” ”Miten ensimmäisen vuoden terveystarkastusaika varataan ja mistä?” 5. Opiskelijoiden jatkuvasti lisääntyvä uupuminen, joka näkyy opintojen viivästymisenä ja mielenterveysongelmien lisääntymisenä. Kiire kaikessa – valmistumisessa ja suorittamisessa – ei tee hyvää. Tämä siis nyt soposektorilta, enkä mene takuuseen, että onko se the most pahin. 6. Lähteä kotiin. Viiiikonloppu. Hanna Laitinen 1. Kansainvälisten asioiden sihteeri 2. Ulkomaalaisten Suomessa opiske6 THIS SUMMER, AGAIN, I could not participate in the Folk Music Festival in Kaustinen, which I regret very much. However, I managed to visit a magnificent castle from the 12th century in Hämeenlinna during an interesting and picturesque Medieval Market. The events of this kind are usually sweet and very friendly, but for those who are really interested in old times it is also a place where one could share the same passion. I was surprised but really pleased to see that not only the participants and exhibitionists were dressed up in medieval clothes. Many viewers visiting the marked also had special clothes and dresses, and that added a lot to the atmosphere. IT IS A KIND OF PLACE where women can show of beautiful, long dresses and great pieces of Kalevala Koru. Moreover, plenty of children were dressed up as well, and they looked absolutely great, playing and getting dirty in medieval clothes. Unfortunately, the influence of mass media has affected our idea of Middle Ages, and as a result some of the viewers were surprisingly similar to Jedi knights, and one could spot every now and then an Orlando Bloom’s version of Legolas. The market itself was not awfully big, but it had plenty to offer anyway: sword fighting, horseback tournaments , archery, making clay pots, making iron, shows with old dances, concerts of medieval music etc. etc. One could also try a medieval stew, which was served with swede and carrot (no potatoes) and it was really tasty. Some of the hired actors were going around speaking old Finnish based on Agricola’s ABC book. At least that’s what I was told. I could not notice any difference. I WAS REALLY thrilled to find there a performer who played keyed fiddles (‘moraharpor’ in Swedish). I have not seen anybody playing it before. It is an old, traditional instrument, which looks more or less like a violin. You hold it like a guitar, play it with a bow and press keys or buttons at the same time. Pretty complicated, but it creates amazing sounds. Katarzyna Herd The Medi(a)eval Times In te r n a ti on a l st u d en t s h a r es h er th o ugh t s on li f e in Fi n la n d. He asuvat Ilokivessä H EIKKI V IHEMÄKI
7 Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto tarjoaa mahdollisuuden opiskella yliopisto-opintoja iästä ja aiemmasta koulutuksesta riippuma a. Opintotarjonnassa on lähes 60 eri oppiaineen opintoja, joista useimpia voi suori aa myös etäopiskellen. Opetusta järjestetään Jyväskylän toimipisteen lisäksi Helsingin palvelupisteessä sekä yhteistyöoppilaitoksissa ympäri Suomea. Useimpiin opintoihin voi ilmoi autua ja opinnot aloi aa joustavasti ympäri vuoden. Opinnot ovat myös liite ävissä osaksi yliopistotutkintoa. Kaikille avoimia yliopisto-opintoja joustavasti ja monimuotoisesti myös etäopiskellen Opintotarjonnassamme on paljon opintoja, joita voit suorittaa etäopiskellen ajasta ja paikasta riippumatta! www.avoin.jyu.? 50 % ALENNUS OPINTOMAKSUISTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VARSINAISILLE OPISKELIJOILLE! Myönnämme Jyväskylän yliopiston läsnä oleviksi ilmoittautuneille perustutkinto-opiskelijoille sekä ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille 50 %:n alennuksen useimpien opintokokonaisuuksien opintomaksuista. Katso lisää: www.avoin.jyu.? /opiskelu/opintomaksut/varsinainen Tarjonnassamme mm. sivuaineiksi soveltuvia monitieteisiä opintoja: • Asiakaspalvelu ja markkinointi • Gerontologia • Henkilöstöjohtaminen • Kolmas sektori • Lapsuusopinnot • Moninaistuva maailma • Naistutkimus • Perheopinnot • Työ ja ihminen muutoksessa Tarjolla myös kieliopintoja, mm: • Italian alkeiskurssit • Saksan alkeisja jatkokurssit Tule tekemään edullisia löytöjä! Palvelemme ma-pe 10-18 ja la 10-15 Otamme vastaan lahjoituksia. Puhdasta ja ehjää kiitos! Jyväskylä Seppälä Ahjokatu 10 • 014 665 289 Jyväskylä Keskussairaalantie 1 • 014 216 200 Nurmo Hyllykallio, Kaarretie 2 • 06 4128 549 Palokka Kirri Kirrinkuja 1 • 014 665 911 Seinäjoki, Kalevankatu 18 • 06 414 4066 Viitasaari Porthanintie 4 • 014 571 220 Äänekoski S -Marketin alakerta • 014 241 153 luun tai elämiseen liittyvissä asioissa. Tapaamaan voi tulla kuka tahansa kansainvälisistä kontakteista tai kehitysyhteystyöstä kiinnostunut 3. ”When do I get my student card?” ”Mitta kuullu?” ”Onko tämä ylioppilaskunnan keskustoimisto?” 4. ”Miksi sinulla on niiin suuri suu?” 5. Halutaan kansainvälistyä kovaan tahtiin paneutumatta todellisiin resursseihin ja kansainvälistymisen laatuun. Kansainvälistymiseen liittyviä muutoksia ja uudistuksia ei kyseenalaisteta, vaan kaikkeen lähdetään helposti mukaan. Ei kokeilla edes tikulla jäätä, vaan painellaan suorilta valtamerten yli. Älkää nyt ymmärtäkö tätä niin, että olen kansainvälistymistä vastaan. 6. Menen palaveriin. Tuomas Viskari 1. Pääsihteeri 2. Yleisissä ylioppilaskunnan jäsenyyteen ja hallintoon liittyvissä asioissa ja silloin kun ei tiedä, kenen luokse pitäisi mennä. Yleisiä järjestötoimintaan liittyviä asioitakin hoidan mielelläni. 3. ”Saako täältä lukuvuositarroja?” ”Milloin opiskelijakortit valmistuvat?” ”Sopisko sulle kokousajaksi xx.xx.?” 4. ”Miten perustan opiskelijajärjestön?” 5. Suunta, johon se on menossa. 6. Pestä pyykkiä Anna Grönlund 1 1 .. Tiedotusja järjestösihteeri 2. Jos mielessä on jotain ylioppilaskunnan viestintään liittyvää, ruusuja tai risuja. Jos kaipaa tietoa yliopistoon, ylioppilaskuntaan tai opiskelijaelämään liittyen, eikä oikein tiedä, mistä tai keneltä kysyisi. Tapaamaan voi tulla myös, jos tarvitsee apua oman järjestön tai yhdistyksen asioissa. 3. Syksyn hittikysymys: ”Milloin/mistä saan opiskelijakortin, lukuvuositai liikuntatarran, kalenterin, opinto-oppaan...?” Pitkin vuotta kestokysymykset: ”Keneltäköhän/mistäköhän voisin kysyä, että...?” ”Miten voin liittyä/erota sähköpostilistoille/lta?” 4. Vinkkejä ja neuvoja oman järjestön tai yhdistyksen tiedotukseen. 5. Riittävän opinto-ohjauksen puuttuminen. Opiskelijat tarvitsevat ohjausta ja tukea, jotta pysyvät raiteilla, valmistuvat ajoissa ja työllistyvät. 6. Taitan Ilokivi On Stage -ilmoituksen tähän lehteen :) ESITTELYSSÄ JYYN SIHTEERIT Johanna Laitinen 1. Vapaa-aikasihteeri (Kortepohjan ylioppilaskylä) 2. Vapaa-aikasihteeri palvelee erityisesti Kortepohjan yo-kylän asukkaita. Toimistoon voi tulla varaamaan biletila Lillukkaa, vuokraamaan välineitä imurista porakoneeseen tai juttelemaan vapaa-ajan viettämisestä kylässä. Kylässä asuvan kannattaa myös osallistua Kortepohjan vapaaaikatoimikunnan toimintaan. Toimisto sijaitsee Kortepohjassa C-talon alakerrassa (käynti sivuovesta) ja on auki syyskuusta toukokuuhun ma–to klo 17–19 ja pe klo 13–15. 3. ”Milloin Lillukka on vapaana?” ”Saanko tuoda ylimääräistä keittiötavaraa vaihto-opiskelijoiden käyttöön?” ”Mistä voi vuokrata siivousvälineitä?” 4. Vaikea sanoa. Aika hyvin ihmiset kysyvät vapaa-aikasihteeriltä mitä vaan, ja kaikki on koetettu selvittää! 5. Opintojen ohjaukseen ei kaikilla laitoksilla kiinnitetä huomiota. Tulokset näkyvät valmistumattomien määrässä varsinkin monilla humanistisilla aloilla. Toivon, että uraohjaajat, opintopsykologit ja laitoksien omat ohjaajat saisivat opiskelijoiden elämässä lisää jalansijaa. Kannatan varsinkin JYYn aloitetta opintopsykologin palkkaamiseksi. 6. Kävin juuri ostamassa Lillukan televisioon digiboksin, jotta elokuun jälkeenkin bilettäjillä olisi mahdollista töllöttää yöchatteja bileissä. Nyt väsään muutaman kerhomainoksen, joita voin levitellä ympäri kylää. Jylkkäri etsii telinejakelijaa! Töitä muutama tunti joka toinen maanantai. Hyvä palkka, auto välttämätön. Kysy lisää! P. 045 137 1957 / Jonna Rusanen ...ja hän Kortepohjassa
8 Tuhansien tarinoiden Kun vuonna 1964 valmistunut ylioppilastalo oli vihitty käyttöön, alkoi kiista ravintola Ilokiven anniskeluoikeuksista. Eräs kaupunginvaltuustossa istunut raittiusmies ja kommunisti vastusti anniskeluoikeutta maalailemalla kauhukuvia siitä, miten Ilokivessä humaltuneet miesopiskelijat kävisivät iltaja yövuoroistaan palailevien työläisnaisten kimppuun. Nykyään Ilokiven klubitilana toimivassa alakerrassa sijaitsi pitkään keilahalli, joten iltaohjelmaa järjestettiin vain yläkerrassa. Siellä toiminut osakuntien järjestämä Gladstone-disko lopetettiin yliopiston johdon ja poliisin yhteistyöllä vuonna 1972, koska diskosta oli muodostunut yksi kaupungin huumekeskuksista. Poliisia tarvittiin Ilokivessä myös vuotta aikaisemmin, jolloin kulttuurivaliokunta järjesti romaniperinnettä esittelevän iltaman kampuksella. Itse pääjuhla onnistui tyylikkäästi, mutta jatkojuhla Ilokivessä muuttui pian kahden romanisuvun välienselvittelyksi, johon naisetkin osallistuivat salakuljettamalla tapahtumaan puukkoja vaatteidensa sisällä. Neljä ihmistä joutui sairaalaan ja 28 putkaan. Pahimmin välikohtauksessa loukkaantunut mies yritti tarinan mukaan karata sairaalan leikkauspöydältä soittaakseen lisäapua tappeluun. Ilokiven lavalla on soittanut vuosien varrella satoja eri kokoonpanoja, joista kuuluisin lienee Kent vuonna 1998. Vuosittaisen Jyrock-festivaalin järjestäminen alkoi vuonna 1985. Nousevien kykyjen esittelijäksi profiloituneessa tapahtumassa on vuosien varrella soittanut useita kuuluisia suomalaisbändejä, kuten 22-Pistepirkko vuonna 1985. Yhtyeen esiintyminen oli kuitenkin lähellä peruuntua, sillä muusikot ajoivat matkalla Jyväskylään keikkaautonsa päin kalliota. Henkilövahingoilta onneksi vältyttiin. Jyrock on myyty historiansa aikana usein loppuun, ja yksi oven ulkopuolelle jääneiden keinoista on ollut soittaa pommiuhkaus ravintolaan, jotta se jouduttaisiin tyhjentämään ja sitä seuranneessa kaaoksessa pääsisi pujahtamaan sisälle ilman lippua. Iltatapahtumina on vuosien varrella nähty livemusiikin ja teatterin lisäksi ainakin mutapainia, joka herätti ihmetystä keväällä 1989. Kun vielä Rentukassa oli samana iltana Miss Märkäpaita -kilpailu, Jylkkärin palstoilla ihmeteltiin opiskelijakunnan moraalia. DJ-iltoja Ilokivessä veti muun muassa nykyinen talkshow-juontaja Arto Nyberg. Ilokiven yläkerrassa toimiva opiskelijaravintola tarjosi lamavuosina enemmän ateriavaihtoehtoja kuin nykyään. 1990-luvun alkuvuosina Ilokivestä sai tavallisen ruokalistan lisäksi joka päivä leikkeen ja 28 markan hintaisen pizzan. Yläkerran sihteeristökäytävällä koeteltiin esteettisiä arvoja ainakin vuonna 1998, jolloin Jylkkärin toimitus teki lehteä viikon ajan alasti. Ilokiven nimi juontaa jo seminaarin ajoilta, jolloin alkoholinkäyttöön liittynyt ilonpito oli ehdottoman kiellettyä. Kun seminaarin kaksivuotinen kurssi päättyi, miesopiskelijat kuitenkin kokoontuivat ylioppilastalon takana sijaitsevalle suurelle kivelle ördäämään viinapulloineen. Seminaarinmäen ensimmäinen opiskelijaravintola aloitti toimintansa vuonna 1937. Rakennuksessa oli aikoinaan myös JYYn toimitiloja. Saksa hyökkäsi Puolaan vuonna 1939 ja pommitti rajusti puolalaista Lodzin kaupunkia. Kun tieto pommituksista ehti sanomalehtiin, huumorintajuinen opiskelija kävi laittamassa seminaarin ilmoitustaululle lapun: ”Menkää äkkiä syömään, Lozzia on pommitettu!” Valtio-opin professori ja entinen opiskelija-aktiivi Jukka Kanerva menehtyi vuonna 1998 törmättyään talviliukkailla polkupyörällä Lozzin rakennukseen. Valtio-opin oppiaine järjestää Kanervan muistoluennon vuosittain. Kielten laitos toimii nykyään entisen miesopiskelijoiden asuntolan Naatin tiloissa. Naatti oli yliopiston panostus opiskelija-asumiseen ennen kuin ylioppilaskunta rakennutti Kortepohjan ylioppilaskylän. Mainiosta sijainnista huolimatta opiskelijat eivät olleet tyytyväisiä Naatin asuntoihin, sillä vuonna 1965 Jyväskylän Ylioppilaslehdessä kuvailtiin asuntolaa kasarmimaiseksi ja vankilanomaiseksi laitokseksi. Naatissa asuvien hermoja kiristivät esimerkiksi yhteiset vessat ja pesutilat. Philologica on isännöinyt myös ylioppilaskunnan toimintaa. 1980-luvun alussa siellä sijaitsivat opiskelijapastorin vastaanotto sekä Jylkkärin toimitus. Lehden päätoimittajana toimi tuolloin nykyinen tv-kasvo Timo Harakka. Kampuksella liikkuu monenlaisia eläimiä, vaikka alue sijaitsee keskellä kaupunkia. Opiskelijaporukka kohtasi vuosituhannen alussa vappuaattoiltana Philologican läpi kulkevassa käytävässä siilin, joka etsi ruokaa käytävän reunoilta. Seurueen vaihtoopiskelija syöksyi tutkimaan siiliä lähempää, jolloin mukana ollut suomalainen humanisti pelästyi ja huusi vaihtarille: ”Don’t touch, it’s a squirrel!”. Biologian opiskelijalta eläimen nimi olisi ehkä osunut kerralla oikein. Kuuluisassa Jyväskylän Kesän episodissa vuonna 1966 Rauli Badding Somerjoki ja M.A. Numminen joutuivat keskeyttämään päärakennuksessa esiintymisensä, jossa Somerjoki lauloi Nummisen säveltämää Laki epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä -kappaletta. Lauluksi sävelletty lakiteksti häiritsi professori Päivö Oksalaa, joka soitti poliisit paikalle. Entisen Jylkkärin toimittajan Juha Mäkisen isosetä oli paikalle soitettujen poliisien joukossa, ja hän on kertonut, ettei poliisi keskeyttänyt esitystä, koska ei nähnyt siinä tapahtuvan mitään laitonta. Esityksen keskeytti Mäkisen isosedän mukaan Oksala, joka toimi professorintyön ohella merkittävässä asemassa Jyväskylän Kesän järjestelyissä, ja muusikot häädettiin yliopiston alueelta. Päärakennuksen juhlasali on vuosien varrella toiminut puitteina hyvin monenlaisille tapahtumille. Kaupunginorkesteri vuokrasi sitä aikoinaan harjoitustilana. Keväällä 1972 salissa järjestettiin Me syytämme imperialisteja -keskusteluilta, jossa olivat alustajina Erkki Tuomioja ja Ilkka-Cristian Björklund. Alustusten aiheina olivat ”USA ja Latinalainen Amerikka” sekä ”Riistäjät Lähi-idässä”. Vuonna 1989 taloustieteen professori Pertti Kettunen ehdotti kaupungille, että yliopiston päärakennuksesta muokattaisiin kongressikeskus kaupungin tarpeisiin. Rakennus olisi säilynyt yliopiston edustustilana, mutta opetusta siellä ei enää oltaisi järjestetty. Seminaarinmäestä yritettiin tehdä lämpimämpää paikkaa 1980ja 1990-lukujen vaihteessa, jolloin sitä suunniteltiin katettavaksi lasikuvulla. Lasikuvun sisäänkäynti olisi ollut Liikuntatieteellisen tiedekunnan päärakennuksen vieressä, ja kupu olisi kattanut koko mäen aina yliopiston kirjastolle saakka. Jylkkärissä esiteltiin jo piirros katetusta mäestä, jossa kuvun alla kasvoi palmuja, mutta syystä tai toisesta kupua ei koskaan rakennettu. ILOKIVI PHILOLOGICA LIIKUNTA LOZZI PÄÄRAKENNUS
9 kampus Poliittiset ristiriidat vaikeuttivat kasvatustieteen laitoksen toimintaa vuonna 1972. Vastakkain olivat laitoksen johtaja, professori Veikko Heinonen sekä opiskelijoiden ainejärjestö Emile. Vasemmistoenemmistöinen ainejärjestö piti laitoksen opetusta liian porvarillisena. Opiskelijat kantelivat jopa eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska Heinosen väitettiin uhanneen Emilen jäseniä väkivallalla, jos nämä pyrkisivät professorin työhuoneeseen. Metsikössä majailee useita uhanalaisia eliölajeja, sillä puiden lähettyvillä on vuosien varrella nähty niin liito-oravia kuin itsensäpaljastajiakin. Tarinan mukaan liito-oravapariskunta on jopa paritellut avoimesti puun oksalla metsikössä, mikä onkin suositeltavaa ajanvietettä tälle erittäin uhanalaiselle eläinlajille. Itsensäpaljastaja iski keväällä 1989 ”metsikössä, joka tunnetusti on aina vetänyt perverssejä puoleensa”, Jylkkärin numerossa 5 / 1989 kirjoitettiin. Myös hautajaissaattue kulki metsikön läpi syksyllä 1991, kun JYY järjesti opintotuen hautajaiset vastalauseena lama-ajan opiskelijaetuuksien heikennyksille. Mielenosoituksessa kuljetettiin opintotukea symboloiva ruumisarkku ylioppilastalolta Kirkkopuistoon, ja kulkuetta säesti mustiin pukeutunut puhallinorkesteri, joka soitti Chopinin surumusiikkia. Silloinen kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa arvosteli lehtien palstoilla mielenilmausta mauttomaksi. Seminaarinmäen takaisessa metsikössä sijainnut tekolampi toimi tulenarkojen asioiden näyttämönä 1800-luvun lopussa. Seminaarin miesopiskelijat juoksivat alasti kilpaa lammen ympäri, ja siihen upotettiin epämieluisia tenttikirjoja. Lammen ympäristö sai hieman pahan maineen 1900luvun alussa, sillä siellä kummitteli. Kerrottiin myös, että rakastavainen pari olisi hukkunut lampeen pudottuaan rannalla sijainneesta keinusta. Nykyään lammesta on jäljellä pieni osa konservatorion takana, mutta alkuperäinen lampi oli paljon isompi ja se sijaitsi metsikössä Ryhtilän takana. Nykyisin lähinnä voimistelusalina käytettävässä puurakennuksessa aloitettiin opiskelijatanssien perinne 1930luvulla. Lupa tanssien järjestämiseen saatiin rehtorilta sillä ehdolla, ettei niiden säestäjille makseta palkkaa eikä niihin päästetä muita kuin ylioppilaskunnan jäseniä. Opiskelijat eivät käyneet kaupungilla työväentalon tansseissa, koska he katsoivat edustavansa porvaristoa. Yliopiston kirjaston rakentaminen 1970-luvun alussa ei sujunut yksimielisyyden vallassa. Paikalla sijaitsi tuolloin yliopiston puisto, jonka katsottiin olevan harvinainen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen kohde. Vaikka Museovirasto ja eräät professorit vastustivat puiden kaatamista kirjaston tieltä, kirjasto rakennettiin. Myös yliopiston kirjasto on kärsinyt vuosien varrella oudoista hiippareista. Entisen lukusalinvalvojan mukaan kirjaston henkilökunta on pitänyt silmällä ainakin yhtä miestä, jonka on havaittu tarkkailevan epäilyttävästi kirjastolla liikkuvia nuoria naisia. Lähteet: Marko Lamberg: Nuoruus ja toivo – Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934-2003; Jiri Sironen, Ville Häkkinen, Minna Hautamäki & Erkka Vesa: Jyrock 1985–2003; Päivi Putkonen (toim.): Sosiaalisen koostumuksen optimaalinen maksimi. Akateemisia kaskuja Suomen Ateenasta; vanhat Jyväskylän Ylioppilaslehden vuosikerrat; haastattelut. Jyväskylän yliopisto ja sitä edeltänyt seminaari ovat vaikuttaneet samalla mäellä jo 1800-luvun lopusta lähtien. Toisiaan seuraavien tavallisten päivien lomaan mahtuu tapahtumia, jotka ovat jääneet ihmisten mieliin. Tässä niistä muutamia. Villa Rana on toiminut vuosikaudet tenttien ja massaluentojen puitteina. Vuosituhannen alussa eräs professori erehtyi monisatapäisen opiskelijajoukon edessä sanomaan luennollaan organismi-sanan tilalla... niin, arvaatte varmaan minkä sanan. Ainakin opiskelijanuorison huomio oli hetkeksi taattu. Katoaviin istuimiin kyllästynyt toinen professori sitoi tuolit kiinni lämpöpatteriin Villa Ranan 2. kerroksen kanslian oven edustalla tammikuussa 1997. Tuoleja siirtävää opiskelijarukkaa uhattiin sakoilla. Salamanisku sytytti tuleen Puutarhurintalon 6.8.2003. Palokunta oli kuitenkin ripeä ja rakennuksesta tuhoutuivat vain kattorakenteet ja yläpohja sekä osa seinärakenteista ja ikkunoista. Eero ja Erkki Fredrikssonin säätiön taidekokoelma saatiin pelastettua. Kielikeskuksen espanjan kielen lehtorin Miguel Lópezin polkupyörä varastettiin 2000-luvun alussa hallintorakennuksen katoksen alta kameroilla valvotulta paikalta. López yritti saada kameran nauhoja nähtäväkseen, jotta hän olisi nähnyt todisteet pyöränsä katoamisesta, mutta kävi ilmi, ettei kameraan ollut tallentunut mitään. ”Minulle sanottiin, että kyllä siinä on kamera, mutta se ei nyt oikein toimi. En tiedä, mikä tilanne on nyt”, López muistelee. Tyhjien kameroiden myötä Lópezin pyörä jäi teille tietymättömille. ”Se oli minun hieno Jopo”, hän murehtii. PÄÄRAKENNUKSEN JA ILOKIVEN VÄLINEN METSIKKÖ YLIOPISTON KIRJASTO Teksti Mikko Mattlar ja Jonna Rusanen, kuvitus Heikki Vihemäki VILLA RANA MOIRISLAMPI RYHTILÄ TAPAHTUI MUUALLA... Kortepohjan ylioppilaskylä rakennettiin 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun välisenä aikana. Rahaa rakentamiseen kerättiin erilaisin keinoin, esimerkiksi paperinkeräyksellä sekä anomalla avustuksia lähiseudun kunnilta. Ensimmäisenä valmistunut A-talo sai ensimmäiset asukkaansa lokakuussa 1968, ja vähän sen jälkeen kaupungilla alkoi liikkua juoruja, että eräässä asunnossa asui avopari. Ilmiö oli tuohon aikaan niin harvinainen, että Apu-lehdessä julkaistiin artikkeli Kortepohjan ensimmäisestä avoparista. Avoparien hyväksyminen vaikeutti joissakin tapauksissa rahoituksen keräämistä ylioppilaskylälle, sillä korpilahtelainen kunnanvaltuutettu Hannes Torkki asettui vastustamaan ylioppilaskylän rahoittamista kuultuaan avoparit sallivasta politiikasta. Abba voitti Euroviisut vuonna 1974 ja suututti jonkun Kortepohjan D-talon asukkaan pahapäiväisesti. Pettynyt viisufani viskasi vastaanottimen alas kahdeksannen kerroksen televisiohuoneen ikkunasta. ”Yöllä kuului yhtäkkiä kauhea helähdys. Kai jotakin otti päähän, että Waterloo jyräsi Carita Holmströmin tulkinnan kappaleesta Älä mene pois, joka jäi kolmanneksitoista”, muistelee D-talon silloinen asukki viisuyön dramaattisia tapahtumia. Ylistönrinteen komeaa kampusaluetta katsellessa on hauska muistella, että fysiikan laitos toimi ensimmäiset 15 vuotta Nisulankadulla vanhan pesulan tiloissa. Nykyiset tilat rakennettiin 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa. Journalistiikan oppiaine taas toimi ensimmäiset vuotensa Vapaudenkadulla Alkon yläkerrassa – silloinen sijainti kelpaisi varmasti nykyopiskelijoillekin. Yliopiston rakennusten historiasta mainittakoon rehtoraatin alkuperäinen käyttötarkoitus: viljamakasiini. JYYn edustajistovaalit ovat edessä jälleen tänä syksynä. Puoluekannan tai ainejärjestön mukaan järjestäytyneiden ryhmien lisäksi vaaleissa on nähty muilla tavoin valikoituneita vaalilistoja, kuten 2000-luvun alussa vaikuttanut Ilkka-puolue, jonka molemmat ehdokkaat olivat Ilkka-nimisiä. Vuoden 1986 edustajistovaaleissa taas tavoitteli läpimenoa Vaaralliset mutantit -ryhmittymä, joka keräsi 13 ääntä eikä saanut ehdokkaitaan edustajistoon. Jyväskylän yliopistolla oli oma hevonen vielä 1960-luvulla. Yliopiston viimeinen hevonen, Hupi, oli luonteeltaan salakavala ja äkäinen. Yksi Hupin viimeisistä hoitajista kävi päiväkaljalla niin säännöllisesti, että hevonen osasi ilman eri käskyä pysähtyä Ilokiven kohdalla, kun kaksikko oli hiekottamassa kampuksen teitä. EDUCA PUUTARHURINTALO HALLINTORAKENNUS
Kukka tekee paluun ja soittaa viisi keikkaa. KYMMENEN VUOTTA sitten tamperelainen Tuomas Toiviainen huomasi kuulevansa ääniä päänsä sisältä. Hän seisoi hajamielisen näköisenä Tampereen yo-talon tanssilattian reunalla, kun ne ottivat vallan. ”Aloin kuvitella baarissa soivien kappaleiden pohjalta, millaista musiikkia voisi tehdä. Kuulin päässäni, millaisia ne kappaleet olisivat. Minulle oli myös täysin selvää, minkälainen bändi niitä esittäisi”, Toiviainen selittää. Tuon illan jälkeen hän perusti ystäviensä Risto Ylihärsilän ja Ville Koistisen kanssa yhtyeen, jonka he ristivät Kukaksi. Bändistä tuli muutamassa vuodessa indienörttien suosikki hurmaavien keikkojensa ansiosta. YHTÄKKIÄ KAIKKI oli ohi. Toiviainen huomasi, että hän oli muuttanut soinnuiksi ja säkeiksi kaikki päänsä sisällä pyörineet äänet. Kukan oli hajottava, koska hän ei enää kyennyt tekemään uutta musiikkia. ”Ne olivat monessa mielessä sekavia aikoja, koska olin silloin niin nuori. Meissä oli potentiaalia, mutta emme osanneet hyödyntää sitä”, hän sanoo. Muutaman vuoden aikana Kukka ennätti julkaista ainoastaan yhden sinkun ja cdr-kokoelman debyyttialbumille kaavailtujen kappaleiden demoversioita. Nyt vuosien hiljaisuuden jälkeen bändi on palannut yhteen soittaakseen viisi keikkaa. Syksyn aikana Kukka myös julkaisee aikoinaan kesken jääneen debyytin äänityksissä tallennetut kappaleet. Yksi yhtyeen paluukeikoista on syyskuun puolivälissä Lutakossa järjestettävällä Kickstart-festivaalilla. Tapahtuman muita esiintyjiä ovat muun muassa Kari Peitsamo, Regina ja Kakkahätä-77. KUKKA PALASI yleisön eteen elokuun alussa paikassa, josta kaikki sai alkunsa: Tampereen yo-talolla. Yhtyettä on kosiskeltu soittamaan yhdessä enemmän kuin sovitut viisi keikkaa, mutta Toiviaisen mukaan se ei ole mahdollista. Hän keskittyy Moppi ja Aivokurkiaiset -kokoonpanoonsa ja Ylihärsilä Ristoon. Myös Koistisella on omat projektinsa. ”Se on tavallaan sääli, ettemme löydä enempää yhteistä aikaa, koska Kukan keikoille tuntuisi olevan kysyntää. Todennäköisesti sen vuoksi, että Ristosta on tullut kuuluisa hänen oman bändinsä kautta”, Toiviainen myöntää. Kickstartissa Toiviainen nousee lavalle myös Moppi ja Aivokurkiaiset -bändinsä kanssa. Osa mielipiteitä jakavan yhtyeen sanoituksista käsittelee homoseksuaalisuutta. Siksi Toiviainen on joutunut todistamaan, kun yleisöä on poistunut paikalta kesken keikkojen. ”Kun nousee lavalle Kukan kanssa, niin voi olla varma, että ihmiset hurmaantuvat kappaleista. Aivokurkiaisten kanssa tuntuu vielä tässä vaiheessa, että joudumme puskemaan vastatuuleen”, hän vertaa. Toiviaisen mukaan Kukan paluu jää syksyn keikkoihin, eikä uutta musiikkia ole luvassa. Sen sijaan Moppi ja Aivokurkiaiset jatkaa valitsemallaan linjalla, kuten hän itse asian muotoilee. ”Yritämme saada seuraavan levyn tehtyä ensi kesään mennessä. Se olisi jotenkin jämptiä, jos saisi joka kesäksi levyn valmiiksi.” Tuomas Kokko Kickstart-festivaali Lutakossa pe–la 14.–15.9. Ohjelma internetissä osoitteessa http://www.jelmu.net/kickstart/ 10 Millaisia kuvioita on alkoholistin vaatteissa? – Juovia. KULTTUURI H ANNU K IVIMÄKI Kun ääni käski säveltää Kukan muodostavat Risto Ylihärsilä, Tuomas Toiviainen ja Ville Koistinen. ? ? www.jenergia.fi TEE MUUTTOILMOITUS NETISSÄ Kun sähkönkäyttöosoitteesi muuttuu Säästät euroja ja energiaasi Bragge saapui kaupunginteatteriin Jyväskylän kaupunginteatterin syyskausi käynnistyi uusissa ohjaksissa. Niitä on elokuun alusta lähtien pidellyt Reino Bragge, joka saapui Keski-Suomeen Porin teatterinjohtajan pallilta. Filosofian maisteri Bragge on aiemmin toiminut myös muun muassa Joensuun kaupunginteatterin johtajana ja hallintojohtajana Tampereen teatterissa. Jyväskylässä Bragge pyrkii houkuttelemaan erilaisia yleisöjä nauttimaan teatteritaiteesta. Syyskaudella isolla näyttämöllä nähdään kaksi ensi-iltaa: Viulunsoittaja katolla ja Shakespeare Hollywoodissa. Pienellä näyttämöllä seikkailee Mimmi Lehmä.
Uutuus! Sonera toi mesen kännykkään. Nyt voit mesettää kännykästä kännykkään tai tietsikkaan, milloin ja missä vaan. Niin paljon kuin sielu sietää, asiasta ja sen vierestä. Hanki mobiilimese heti, lähetä teksti viesti: LINKKI MESSENGER numeroon 15400 (0 €). Tarkista netistä toimiiko mobiilimese jo puhelimessasi. Saamme uusia puhelinmal leja mesekuntoon jatkuvasti. Minun Sonera -liittymään saat mobiilimesen ja kaikki muut palvelut, jotka sopivat sinulle. Minun Sonera. Juuri sellainen liittymä kuin sinä haluat. Tutustu meseen ja puhelimiin Sonera Pisteessä, www.sonera.?/mobiilimese tai soita 0800-133 133 (ma-pe 8-21, la 9-16.30). Minun Sonera. Mese aina taskussa. Lähetä tekstiviesti: LINKKI MESSENGER numeroon 15400 (0€). Kokeile mobiilimeseä 2 viikkoa veloituksetta. Päätä sitten haluatko jatkaa. Sisältää tiedonsiirron ja rajattoman määrän viestejä kotimaassa.
12 Jonny Bro & Marks: Tree Of Life Silver Club Jyväskyläläiset hip hop -tuottajat Jonny Bro ja Marks palaavat hiljaisen kauden jälkeen. Kaksikon yhteinen sieluntuote on Tree Of Life, kahdentoista instrumentaaliraidan albumi. Jonny ja Marks ovat tehneet biisit tahoillaan valmiiksi ja kasanneet ne sitten yhdeksi albumiksi. Kuten levyn syntytavan perusteella on lupa odottaa, Tree Of Life on tyylillisesti vaihteleva. Paketti pysyy kuitenkin pääosin kasassa, sillä kaksikolla on selkeästi näkemystä. Jo ensimmäiset raidat, soul-pastissi Laidbaxploitation ja tunnelmallinen Let Me, osoittavat, että tekijät osaavat tehdä kansainväliset kriteerit täyttävää musiikkia. Selvästi levyn yleisestä linjasta poikkeaa hypnoottisesti eteenpäin nytkähtelevä Believe That, joka tuo mieleen viitteitä Superweekendin aikaisesta Giant Robotista. Levy onkin parhaimmillaan kiireetöntä tunnelmointia, jossa simppeliä perusideaa maustavat säästeliäästi ripotellut nyanssit. Pahimmillaan se on paikallaan polkeva ja tylsä. Tree Of Life kaipaa vesuria. Siinä on liian monta minuuttia. Instrumentaalibiisi ei kanna pitkään, jos se ei onnistu muuntumaan. Jarno Hartikainen ”Monipuolinen instrumentaalilevy kestäisi karsintaa.” Jorma Sipilä: Valta yliopistossa Vastapaino Päiväkirjamerkintöihin perustuva Valta yliopistossa on luotaus Jorma Sipilän kahdeksan vuoden rehtoritaipaleesta Tampereen yliopistossa. Kirjassa kuvataan valtaa suljettujen ovien takana ja hahmotellaan nykyistä paremmin toimivaa yliopistoa. Yliopistovallan ydin on loputtomia kokouksia, naisista törkeyksiä latelevia ukkoja, vahvaa joskin muutoshalutonta opiskelijaliikettä, itsepäisiä professoreja ja niin edelleen. Kaikki tiivistyy siihen, ettei yliopistolla ja sen rehtorilla todellisuudessa ole valtaa, sen syö valtio ministeriöineen. Sipilä peräänkuuluttaa uskottavasti autonomisempaa korkeakoulua, jonka tehtävä ei ole vain niellä kaikkea, mitä opetusministeriö tai elinkeinoelämä kaataa. Se historiallinen kriittinen tehtävä, joka on ollut yliopistolla jo vuosisatoja, on kadonnut rahan tekemisen tieltä. Koko teoksen ajan kirjoittaja pyrkii rimpuilemaan irti tarkastelemastaan kohteesta. Lukija saakin huomata vastarannankiisken kasvavan vallan vangiksi. Viileä analyyttisyys viestii jarrun jääneen sittenkin nykyiseltä kanslerilta päälle. Silti, Sipilän kynä on terävä ja kyseessä tärkeä puheenvuoro. Tero Toivanen ”Mitä valta on, ja mitä se voisi olla.” A Jaakko Eino Kalevi: Dragon Quest Helmi Levyt Jyväskylästä kotoisin oleva muusikko Jaakko Eino Kalevi on vaikuttanut useissa seutukuntamme kokoonpanoissa kuten Laulurastaassa sekä Profeetta & Uusi Maailmanuskonnossa. Kolmen omakustannesinglen jälkeen on LP:n vuoro, joka perinteitä kunnioittaen on julkaistu vain vinyylillä. LP on varsin kaksijakoinen kokonaisuus, sillä sen A-puoli koostuu elektrohenkisestä konemusiikista ja B-puoli jazzja reggaefiilistelystä. Erityisesti B-puolen avaava Kahvilaulu on bossanovakeinuntoineen mainio tapaus, mutta lyhytkestoisen albumin aikana käydään läpi ehkä liiankin laaja kirjo eri musiikkityylejä. Monipuolisuuden ja sekavuuden raja on usein häilyvä, eikä Dragon Questista jää kovinkaan yhtenäistä kuvaa. Kappaleista monet toimivat yksittäin kuunneltuna, mutta kun albumin kuuntelee kerralla alusta loppuun, olo on melko hämmentynyt. Levy on pakattu mainioihin kansiin, jotka parodioivat osuvasti blackmetal-yhtyeiden visuaalista ilmettä. Takakannen kuva artistista pimeässä metsässä oudosti pukeutuneena ja irvistelevänä on hauskinta pitkään aikaan. Mikko Mattlar ”Ei voi ainakaan tylsäksi moittia.” 28 viikkoa myöhemmin Ohjaus Juan Carlos Fresnadillo, käsikirjoitus Rowan Joffe & Juan Carlos Fresnadillo, pääosissa Robert Carlyle, Rose Byrne, Jeremy Renner. Zombie-maailmanloppu on maailmanlopuista parhain. 28 viikkoa Britannian saarilla raivonneen virusepidemian jälkeen Lontoo on kuitenkin jälleen turvallinen asutettavaksi. Danny Boylen viisi vuotta sitten tekemälle elokuvalle ei tietenkään olisi tehty jatko-osaa, elleivät asiat menisi jälleen päin helvettiä. Ykkösosan digiestetiikasta on palattu perinteisempään ulkoasuun, tosin kameratyöskentely on edelleen ajoittain äärimmäisen hektistä. Se kylläkin sopii pakokauhun kyllästämiin veriorgioihin. Epäkuolleiden valkokankaalle marssittamista on tavattu perustella sillä, että zombieleffat ovat allegorioita aikamme kipupisteistä. Niinpä Juan Carlos Fresnadillon Lontoo tuo kummasti mieleen uutiskuvat Bagdadista, mutta sen syvällisempää analyysiä ei ole tarjolla. Tosin edes Irakissa ruumiita ei synny näin kovalla tahdilla. Tällä kertaa ei olla uudistamassa genreä, vaan säikyttämässä katsojilta kakat housuun. Siinä onnistutaan mainiosti. Olli Sulopuisto ”Peukut pystyyn (ja silmiin).” Lontoon kadut ovat autiona elokuvassa 28 viikkoa myöhemmin. Kata: Your Love (Bang Trax 1989) ETENKIN TAKAVUOSINA joka toinen suomalaisjulkkis teki jossakin uransa vaiheessa levyn. Tuttu naama levynkansissa takasi kelvolliset myyntiluvut, vaikka kansien välistä olisi löytynyt mitä kuraa tahansa. Ja usein myös löytyi juuri sitä. Playboyn mallina julkisuuteen noussut Kata Kärkkäinen vietiin levytysstudioon tuoreeltaan alastonkuvien jälkeen. Kuvat julkaistiin joulukuun 1988 Playboyssa, ja levy oli kaupoissa jo muutaman kuukauden päästä. ”Vaikka tiedostin puutteeni laulajana, en voinut vastustaa kiusausta”, Kärkkäinen muistelee kotisivujensa historiaosuudessa. Your Love -levy on tyyliltään kepeää diskopoppia, mutta soi paikoin yllättävän rockisti. Studiossa lienee kuunneltu Blondieta, sillä soundi on hyvin lähellä tuota 1980-luvun alun brittiyhtyettä. Levyn tuotannosta vastaavat salanimien takaa Esa Kaartamo ja Jone Ullakko, joista jommankumman pseudonyymi lienee myös äänittäjänä kansitekstien mukaan toiminut Rec Button. Kata Kärkkäinen pysyy nuotissa kohtuullisesti, mutta hänen äänensä on erittäin hento. Laulujen teksteissä ollaan perusasioiden äärellä: avausraita Dance To The Beatin kertosäe kuuluu ytimekkäästi ”Yeah yeah, dance to the beat”. Välillä tosin tavoitellaan syvempiä vesiä esimerkiksi vertauksella ”I’m just a rented car for you / you’re just a parking lot for me”. Levyn kokeellisin raita on Love Life. Siinä saksofoni ja pehmeästi soiva kitara luovat pornoleffamusiikkihenkisen taustan, jonka päälle Kata tilittää rakkausasioitaan puhelimen läpi. Hitiksi noussut Your Love erottuu levyn tarttuvimpana kappaleena. Lopuista raidoista suurin osa kuulostaa parissa minuutissa tehdyiltä. Kata Kärkkäisen laulajanura jäi Your Loven mittaiseksi. Myöhemmin hän on kanavoinut luovuuttaan kirjallisuuteen ja maalaustaiteeseen paremmalla menestyksellä. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Ilokivi www.jyy.fi/ilokivi syyskuu 07 k-18 TO 13.9. Club Valiokunta presents: 20th Century Fux / 21-03 JYYn uusien bileet! Nostalgisimmat hitit 50-, 60-, 70-, 80ja 90-luvuilta! Bilebändi Even Boyz + DJ:t Anna S, Erkku, Astro-Mate (NS-klubi) ja LasseS. Hittibiisibingo, yllätyspalkintoja & legendaarisia vuosikymmendrinkkejä! Ennakot (3e): Järjestömessut 4.9. klo 9-13 (päärakennus C), Ilokiven talokierrokset (kysy tutoriltasi), MaA aula 12.9. klo 11-14, Ilokivi 13.9. klo 11-14. ILOTUNTI klo 22 alkavissa illoissa klo 22-23! Juomat 2,5 €: Iso III (0,5 l) / hanasiideri (0,33 l) PE 7.9. Cultural Youth Klubi / 22-03 / 3€ RAPSOULFUNKHIPHOPDISCO! Dj’s: J-Laini (Kovalevy, Kemmuru), Mercy-1 (Flow-Mo) Also on the mic!, Tiskijoni (Cultural Youth), Amo (Cultural Youth), Galaxy’s Most Wanted Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2 KE 12.9. Unelmafuksiaiset / 22-03 / € Rastikierrokset Mattilanniemen nurmikolta klo 19. Jatkobileissä Minea ja G-powered! Järj. mm. Kristilliset opiskelijat PE 14.9. ja LA 15.9. Best of Seisomapaikkaklubi / 18.30 & 22.00 PE: Teemu Vesterinen, Ismo Leikola, Marko Kämäräinen, Teemu Kontoniemi, Jouni Kallio, Zaani ja Mikko Vaismaa LA klo 18.30: MC Marko Kämäräinen, Mikko Vaismaa, Jouni Kallio & Teemu Vesterinen LA klo 22: MC Zaani, Mikko Vaismaa, Teemu Kontoniemi & Lippuvaraukset: www.seisomapaikka.com. Ovet auki1 h ennen esityksiä. PE 21.9. Älylän Ehtoo / 22-03 / 3 € Elävää musiikkia, stand up -komiikkaa Järj. Yläkaupungin Yö ry. LA 22.9. Setan uusien bileet / 22-03 / 3-6 € Jäseniksi liittyvät ilmaiseksi sisään! KE 26.9. Suuri väittelyilta! / Show time klo 20, ovet auki klo 19 Huippuvieraita ja huikeita väittelyjä! PE 28.9. Musta Aalto presents: Anarko Punk Sessions vol.3 / Hangover Overdose, Another Sinking Ship, LA 29.9. NS.KLUBI: OP:L BASTARDS-live + NS.DJ:t / 22-03 / 7-8€ Yläkerrassa: Hear DJ:t. Ennakko: Levykauppa X Lisätietoja: www.myspace.com/nsklubi Järj. JYYn kulttuurivaliokunta / 7-10 € Ismo Leikola / 3 € Ingni Et Ferro, Unkind 22-03 / 5 € Ei sentään ihan katastrofi Kannattaa olla uusi yliopisto-opiskelija, sillä hänelle kaikki on uutta ja ihmeellistä. Kuten esimerkiksi Rentukan ja Ilokiven tilat, joihin n:nnen vuoden opiskelijalla liittyy jo liikaa muistoja. Molemmissa ylioppilaskunnan ravintoloissa järjestetään uusien bileet syyskuun alussa. Ilokivessä teemana on 20th Century Fux, mikä tahtoo sanoa sitä, että dj-musiikkia tulee vuorotunnein 50-, 60-, 70-, 80ja 90-luvuilta. Mukana menossa on myös coverbileyhtye Even Boyz. Eräs Jylkkärin toimituksen tuntema henkilö änkesi takavuosina mukaan fukseille tarkoitetulle ylioppilastalon esittelykierrokselle vielä neljäntenä opiskeluvuonna, jotta sai kierroksen päätteeksi jaetun ilmaislipun Ilokiven uusien bileisiin. Tämä tapahtuma on siis kokemisen arvoinen. Sitä ovat myös Rentukan uusien bileet, joissa on perinteisesti ollut talo täynnä. Rentukkahan oli kaupungin suosituimpia ravintoloita 1970-luvulla, mutta sitten keskustan pidemmät aukioloajat veivät asiakkaat. Vanhan Rentukan tunnelman saa hetkeksi takaisin näissä bileissä, jolloin ovella on jonoa kymmeniä metrejä ja sisällä kuuma kuin saunassa. Strippareita ei sentään ole ohjelmassa 70-luvun malliin, mutta dj soittaa musiikkia valomerkkiin asti. Uusien opiskelijoiden bileet Rentukassa torstaina 6.9. klo 20–03. 20th Century Fux Ilokivessä torstaina 13.9. klo 21–03. Bileitä riittää fukseille
Jyväskylä nordea.fi Check-in hyvään alkuun. Sinä 18– 28-vuotias, liity jo tänään. Jos olet 18– 28-vuotias, voit saada Nordean Checkin-asiakkaana monia rahanarvoisia palveluja ja etuja: maksuttoman Visa Electron -kortin, luottoa Käyttötilillesi, asuntolainaa ilman järjestelypalkkiota sekä kotivakuutuksen pienemmällä omavastuulla – vain muutamia etuja mainitaksemme. Tutustu Check-in-asiakkuuteen konttorissamme tai osoitteessa www.nordea.fi/check-in. A Jyväskylä nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi N o rd e a P a n kk i S u o m i O yj
Like on Like -20-vuotisjuhlakirja kaupan päälle näistä kirjoista tai mistä tahansa vähintään 15 euron Likeostoksesta 3.9. alkaen niin kauan kuin juhlakirjaa riittää. Osallistu myös Like-kilpailuun. Jouni Hynynen RAKKAUDELLA, HYNYNEN Aerosmith WALK THIS WAY AERO SMITHIN TARINA Anthony Burgess KELLOPELI APPELSIINI Anna Politkovskaja VENÄLÄINEN PÄIVÄKIRJA Arturo Perez-Reverte TAISTELUMAALARI Kauko Röyhkä JOB Kampanjassa mukana: LIKE LIKE VUOTTA VUOTTA www.like.? POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 7.9. Jukkapoika ja Tiskipekka. La 8.9. Amorphis. To 13.9. Entombed (SWE)+Medeia+Omnium Gatherum. Pe 14.9. Kickstart: Logh (SWE)+Profeetta ja Uusi maailmanuskonto+Rubik+The Heartburns+The Baboon show(SWE)+Kukka+Moppi ja Aivokurkiaiset+Downstairs+ Jaakko Eino Kalevi+The Conquistadors. La 15.9. Kickstart: Sweatmaster +I Walk The Line+Regina+The Valkyrians+Kakkahätä-77+Hero Dishonest+Anal Thunder+The Flippin Beans+The Duke+Pooma. Ilokivi: Pe 7.9. Cultural Youth Klubi: RAPSOULFUNKHIPHOPDISCO! Ke 12.9. Unelmafuksiaiset: Minea+Gpowered. To 13.9. Club Valiokunta proudly presents: 20th Century Fux: Even Boyz. Jazz Bar: Ma 3.9. A Lady and The Piano. Ti 4.9. Jazz Jamit. Ke 5.9. John McGregor. Pe 7.9. For Funk´s Sake! Huba + Hi-Q + DJ Reluktant + DJ Esko Routamaa. La 8.9. For Funk´s Sake! The Sentimeters + Housewife + DJ Reluktant + DJ Esko Routamaa. To 13.9. Markus Norderstreng. Pe 14.9. Radius X. La 15.9. Somethin’ Else. Bar 68: Pe 7.9. Manitou. La 8.9. Silentium. La 15.9. The Cyan Velvet Project. Inferno: Ke 12.9. Silentium. Paviljonki: La 15.9. Jippu. Su 16.9. Jani Wickholm. Jäähalli: Pe 7.9. Private Line. Jyväshovi: Pe 14.9. Eini. Red Neck: Pe 7.9. Deathlike Silence. Vakiopaine: La 8.9. Hanna Ruuskanen. La 15.9. College Fall (AUS)+Ben’s Diapers+Valley Below. KLASSINEN Jyväskylä Sinfonia: Ke 5.9. teatteritalossa Heijastuksia idästä. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto – Arkkitehti. Studio: Tehty Suomessa. Keski-Suomen Museo: Perusnäyttelyt Keski-Suomi – maakuntako sekin on? Jyväskylä – kaupunkiko sekin on? Vaihtuvat näyttelyt: Taidehalli: LUMO 07–‘us’. Kansainvälinen valokuvataiteen triennaali. Alahalli: It’s a Beautiful Day On kaunis päivä. Jyväskylän taidemuseo: Holvissa LUMO 07 – ’us’. Kansainvälinen valokuvataiteen triennaali. Galleria Harmonia: LUMO 07 – ’us’. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Aikamatka – käsityön historiaa, Käsityössä elämän tuntu ja Komeasti juhlaan – tämän päivän kansallispuvut. Poron jäljillä – Pohjoisen poronhoitoalueen käsityöläisiä. Galleria: 9.9. asti 9.9. Arktiset helmet. 12.9. alkaen Miniryijyjä. Kujalla: Pohjoisen käsitöitä. TEATTERI Jyväskylän kaupunginteatteri: To 6.9. Mimmi Lehmän seikkailut klo 18. Viulunsoittaja katolla klo 19. La 8.9. Mimmi Lehmän seikkailut klo 13 ja 16. To 13.9. Amelei, majava ja kuningas katolla klo 18. Arvoituksellisia muunnelmia klo 19. Pe 14.9. Amelei, majava ja kuningas klo 12. Viulunsoittaja katolla klo 19. La 15.9. Mimmi Lehmän seikkailut klo 13 ja 19. Viulunsoittaja katolla klo 19. Huoneteatteri: La 8.9. Toisenlainen iltahartaus klo 15 ja 19. Su 9.9. Toisenlainen iltahartaus, vierailu klo 15 ja 19. ELOKUVAT Kampus Kino: Ti 11.9. klo 19. Uusi ihminen. Toveruus: Ti 4.9. Turpan Love Song. Ke 5.9. Love You for the last time. To 6.9. When Ruoma was seventeen. La 8.9. Green Tea, Call for love. Ma 10.9. Infernal Affairs. Ma 17.9. Chungking Express. IT-Dynamon auditoriossa. Elokuva-arkisto: Ke 29.11. Pikku ystävättäriä. Ti 5.12. Suuri illusio. Ke 13.12. Kiinalaisen kiristäjän murha. MUUTA Ilokivi: Pe 14.9. Seisomapaikkaklubi. Teemu Vesterinen+Ismo Leikola +Marko Kämäräinen+Teemu Kontoniemi+Jouni Kallio+Zaani+ Mikko Vaismaa. La 15.9. Seisomapaikkaklubi. MC Marko Kämäräinen+Mikko Vaismaa+Jouni Kallio+Teemu Vesterinen+MC Zaani +Ismo Leikola. Menovinkit osoitteeseen jylkkari-menot@jyy.fi MENOT 3.9.–16.9. 14 Siili (Erinaceus europaeus) Ti 11.9 klo 19 Klaus Härö: Uusi ihminen (Ruotsi/Suomi 2007) K-11 Kolmisenkymmentä vuotta sitten R. P. McMurphy taisteli järjestelmää vastaan Yksi lensi yli käenpesässä. Samoja teemoja käsittelee Klaus Härön Uusi ihminen, tapahtumapaikkana on 1950-luvun Ruotsi. Julia Högbergin esittämä alaikäinen Gertrud on köyhästä suurperheestä, joten hänet lähetetään työkotiin. Sieltä on helpointa päästä pois, jos suostuu steriloitavaksi. Aluksi Gertrud on valmis mihin tahansa, mutta asioilla on taipumus monimutkaistua. Härö on rakentanut Uudesta ihmisestä kiireettömän epookkielokuvan, joka liputtaa ihmisoikeuksien puolesta. Ti 18.9. klo 19 David Lynch: Inland Empire (Ranska/Puola/USA 2006) K-15 Kolme tuntia digivideota, Laura Dern kaksoisroolissa ja maailman pelottavin soundtrack. Siinä on pähkinänkuoressa Inland Empire. Kauas on tultu Blue Velvetin, Twin Peaksin ja Mulholland Driven ajoista, jolloin David Lynchin elokuvista saattoi erottaa selvän tarinan. Nyt ollaan lähempänä Eraserheadin eetterihuuruisia visioita. Olli Sulopuisto Kampus Kinon elokuvaesittelyistä vastaa tästä numerosta eteenpäin Olli Sulopuisto. Jylkkärin ex-toimittaja on puuhastellut Kampus Kinon parissa vuosia: ensin pyörittämässä elokuvia, sittemmin kehumassa Kinon valintoja. Toiveita hänellä ei enää ole, kun Totorokin saatiin huhtikuussa Ilokiveen. kampus kino
15 Järjestöilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari-jarjestot@lists.jyu.fi. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia tarvittaessa. Palsta ilmestyy jokaisessa numerossa. LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11 – 16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.fi/ruokalista.php Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,20 e – muut 5,00 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 42,00 e, muille 50,00 e. EVANKELISET OPISKELIJAT Syksy, jihuu! Syksy, yhyy :( Niin tai näin, tule sinäkin lauantai-illoin Lutherin kirkolle (Kansakoulunkatu 5) seitsemän jälkeen juomaan teetä, kuulemaan Sanaa, pelaamaan lätkää ja tapaamaan elämäsi persoonia. Tulossa: 8.9. Aamiainen, lounas, päivällinen, ehtoollinen? – Niko Vannasmaa. 16.–18.9 Starttipäivät Karkussa! Luvassa rentoa leirielämää ja raamattuopetuksia. Viimeinen ilmoittautumispäivä 7.9. – lisätietoa Päiviltä. Extra: Olet tervetullut myös messuun sunnuntaisin klo 12 Lutherin kirkolle! Raamiksesta ja muusta meiningistä kysy Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.fi tai seilaa osoitteeseen http://www.sley.fi/eo/jkl/ Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. MA 3.9. Kukkakaalikeitto Sitruunainen kalaleike Jauhelihalasagne TI 4.9. Kasvispapupata Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 5.9. Kasvisgratiini Paistettu kala Possunstroganoff TO 6.9. Pinaattiohukaiset Pippuripihvi, kermapippurikastike Juustoinen kirjolohikastike PE 7.9. Kasvispyörykät Tonnikalakastike, spaghetti Pizza MA 10.9. Aurajuustokiusaus Keitetyt nakit, perunasose Jauhelihakastike TI 11.9. Kasvisjuustokeitto Merellinen lasagne Broilerleike KE 12.9. Purjoperunavuoka Kalamurekepihvi Yrttikalkkunakastike TO 13.9. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerpyörykät PE 14.9. Kasviskastike, spaghetti Jauhelihakastike, spaghetti Pyttipannu Ilokivi avoinna koko kesän. Tervetuloa! Just eilettäin kerroin taas yhele, että oon Oulusta kotosi. Se ei oikiastaan pijä paikkaansa, katoppakö vaikka mää oon Oulusa asunu pitkään, nii oon itte asiassa raahelaiseksi syntyny. Jos nää oot ikinä Raahesa käyny, niin varmaan ymmärrät, miksen juurillani kauhiasti ylypeile. Jos Oulu on paska kaupunni, niin Raahe on läpipaska. Ihan hirviä. Onneksi pääsin sieltä poijes ala-asteen jäläkeen – seittekytä kilometriä rannikkoa pohojoseen, nii olin pelastunu. Tuntuu nimittäin olevan sillai, että jos Raaheen jää pijemmäksi aikaa, nii viimestään aikuisuuven porteilla on paksuna, juoppo tai narkkari. Tai nuita kaikkia. En tiijä miksi on näin. Ehkä se on se tejollisuuskaupungin henki tai jottain. Raahessahan on Rautaruukin terästehas ja melekeen kaikki on siellä töisä. Ei Raahe kuitenkaan tejollisuuvestaan oo kuulusa, vaan just älyttömästä määrästä alakoholisteja ja huumehörhöjä asukaslukkuun nähen. Ja ohan sielä museosa myös maailiman vanahin sukelluspuku, joka onki oikia turistirysä…Not! Niitten huumeitten kanssa ei muuten toellakkaan Raahesa hienostella. Nuoriso kerrää mettistä vaikka kärpässieniä, että sais pään sekasi. Ei kannata käyvä kattomasa. Hanna-Riikka Hosio Kirjoittaja ei ihmettele, miksi myös Zen Cafén keulahahmo Samuli Putro muutti pois Raahesta heti kun mahdollista. Läpipaska Raahe Jossittelua JOSSITTELU JA jälkiviisastelu ovat elämän suola – myös näin uuden lukuvuoden alkaessa. Syyslukukauden kunniaksi yhdistän jossittelun ja jälkiviisauden. Mitä siis tekisin toisin, jos opiskelisin vielä Jyväskylän yliopistossa? 1. KÄVISIN ruokailemassa enemmän Ilokivessä. Siellä on tarjolla Suomen lounaspaikkojen parasta silmänruokaa – kiitos liikunnan poikien. Toisin on työelämässä. Työpaikkaruokaloissa miesten mahat pullottavat, kaksoisleuat roikkuvat ja kaljut kiiltävät. 2. JOS ASUISIN opiskelija-asunnossa, tutustuisin heti lähitalojen miesvalikoimaan. Mikään ei ole kornimpaa kuin asua tulevan siippansa kanssa viereisissä taloissa/rapuissa/asunnoissa koko opiskeluaika ja tavata vasta opintojen jälkeen ihan muualla. Ai, sä asuit viisi vuotta S-talossa Kortepohjassa? Niin mäkin! 3. ALKAISIN rahastosäästäjäksi hinnalla millä hyvänsä. Kulkisin vaikka keltaisessa tuulipuvuntakissa koko opiskeluajan niin kuin tuttavani teki. Hän ei ostanut yhtään vaatekappaletta koko opiskeluaikanaan. Hänelle kuittailtiin siitä vuosikaudet, kunnes hän meni naimisiin ja osti ensiasuntonsa käteisellä. 4. JOS ALOITTAISIN opintoni nyt, tekisin enemmän ihan oikeita töitä pänttäämisen sijasta. Kukaan työnantaja ei kehu työpaikkahaastattelussa, että sinut me otamme, kun sait saksan kielioppitentistä täyden kolmosen. Hyvähyvä! 5. OPETTELISIN pois kiltin tytön roolista. Nimittelisin luennoilta lintsaavia kovaan ääneen hyväksikäyttäjiksi, jos he yrittäisivät kinuta loistavia muistiinpanojani kopsattavaksi tenttiä edeltävällä viikolla. Joku raja sentään! 6. JOS OLISIN opintojeni alussa, ottaisin selvää alani palkkauksesta. Jos tuleva palkka vaikuttaisi kehnolta (verrattuna myös muihin aloihin), vaihtaisin alaa vielä kun ehtisin. Mikään ei ole rasittavampaa kuin kuunnella työpaikan kahvipöydässä kaveria, joka vuodesta toiseen tilittää huonoa palkkaansa. 7. JOS opiskelisin vielä, kirjoittaisin kaikenlaiset kokemukseni paremmin ylös päiväkirjaani tai blogiini. Niistä voisin sitten ammentaa tulevaisuudessa ja jossitella ja jälkiviisastella aina sopivan tilaisuuden tullen. Helena Salakka Kirjoittaja on valmistunut Jyväskylän yliopistosta kieltenopettajaksi vuonna 2001 ja työskentelee tällä hetkellä tiedottajana.
Suoramarkkinointi Mega Oy on vuonna 1986 perustettu, Suomen suurin telemarkkinointiyritys. Toimimme Suomessa 13 paikkakunnalla työllistäen yli 300 henkilöä. Kuulumme Talentum-konserniin (www.talentum.?). Haemme Jyväskylän toimistoon iltavuoroon PUHELINMYYJIÄ markkinoimaan ammattija erikoislehtiä, kerhoja ja jäsenyyksiä kotitalouksille (mm. MikroPC). Työ on osa-aikatyötä 3–6 iltana viikossa, joten se sopii hyvin opiskelijalle tai lisäansioita haluavalle. Maksamme takuutuntipalkan tai kilpailukykyisen provision tulostesi mukaan. Kysy myös päivätöitä. SOITA, NIIN KERROMME LISÄÄ • puh. (014) 449 7652 Asemakatu 11 A, 40100 Jyväskylä • www.sm-mega.? Lue Jylkkäriä! Siinä on vitamiineja.