k 6 aivopuisto 2014 Alueemme koulujen uudet ylioppilaat s. 12 -Ullanlinna eira p u n av u o r i www.kaivopuisto-lehti.net www.facebook.com/kaivopuistolehti Norssin rehtori Markku Pyysiäinen toivottaa rentouttavaa kesälomaa s.3 Purjehduksen maailmanmestari Sari Multala viihtyy veSillä s. 5 Tältä tuntuu onnistunut asuntokauppa! Esittelemme sunnuntaina: Tikkurila KT 52m², 2h, k, kh, las.parv. Vh. 249 t.€ Uudenkarhea, hissitalon 7/7 krs. Ensies. 8.6.! Viertolankuja 8 Tapiola KT 56,5 m², 2h, k, rt, kh, vh, las.parv. Vh. 288 t.€ Huikea seniorikoti! Ensies 13-13.45! Kaupinkalliontie 3 Your tasty memories with us! Pihlajamäki KT 67,5 m², 3h, k, kh, las.parv. Vh. 175 t.€ Kaunis 4/4 krs, huikeat näkmät! Ensies 8.6! Liusketie 6 Lauttasaari KT 73 m², 3h, k,rt, kh,s, las.parv. Vh. 398 t.€ Uudenkarhea, loistosijainti! Es. 14.15-15! Melkonkatu 21 Tapulikaupunki Pkt 80,5 m², 4h,k,kh,parv. Mh. 203 t.€, Vh. 209t.€ Remontoitu 2/2 krs. Es. 15.30-16.30! Palovartijantie 20 046 600 1000 info@ilbucatino.fi Tehtaankatu 38, Family Ahlbäck Lkv Itä-Hakkila OKT 125/210 m², 6h,k,kh, sauna, Vh. 357 t.€ Hienosti peruskorjattu! Es. 17-17.40! Rukkitie 25 Heino Kasken katu 4 Länsi-Pakila OKT 157,5/294 m², 8h, k, rt, kh, s, pt, at. Vh.599 t.€ Kokonaan remontoitu ihanuus! Es. 15.30-16.30! Heinämiehentie 2 MADE BY ITALIANS 00150 Helsinki Permanentti alk. 75 € Hiusten leikkaus Hiusten värjäys + leikkaus miesten (norm. 35 €) alk. 30 € (norm. 120 €) alk. 75 € naisten (norm. 45 €) 40 € Ripsienpidennys ja lasten (norm. 25 €) 20 € (norm. 85 €) 65 € Hieronta 45min /30€ Hierojan puhelinnumero 040-417 1289 (norm. 45min / 45 €) Elona KAUNEUSSALONKI TARKK’AMPUJANKATU 10 A 1, 00150 HELSINKI 044-2199718. Tarjoukset voimassa rajoitetun ajan. Heinäkuussa palvelemme ma - pe 9.00 - 18.00 la 9.00 - 14.00
2 Vapaa sana mitusjohtaja joutuivat julkisuuden paineessa eroamaan. Kolme vuotta myöhemmin kerrottiin, että suurin otsikoin julkaistut syytökset olivat ilkeämielistä aprillia. Mainetta ei kuitenkaan kukaan pystynyt palauttamaan, puhumattakaan, että työpaikkoja olisi palautettu. Kaikki kuuden vuoden ajan velloneet syytökset ja epäilyt vaalirahakohun ympärillä osoittautuivat aiheettomiksi ja maksoivat yhteiskunnalle miljoonia euroja. Käräjäoikeudessa päätekijäksi leimattu kiinteistövälittäjä joutui istumaan vankilassa pari vuotta liian pitkään. Hänen yrityksessään tapahtuneet verotusrikkeet olisivat jääneet ilman poliittisia kytkentöjä vaille julkisuutta. Hänen vankeudestaan tehty 48 minuutin televisio-ohjelma nostettiin hyllylle. Siinä arvostellaan muutamia päänsä pensaaseen pistäneitä poliitikkoja. Suomalaiseen sananvapauteen kuuluu edelleen sama periaate, jolla aikanaan luonnehdittiin taistolaisten hallitsemaa Reporadiota. Tasapuolista tiedonvälitystä oli se, että joka toinen ohjelma oli totta ja joka toinen valetta. MARTTI HUHTAMÄKI Erkki Kuusanmäki Suomi on edelleen sananvapauden maailmantilastossa ykkönen. Muut mitalistit ovat Hollanti ja Norja. Eniten sanaa ja kuvaa kahlehditaan Syyriassa. Myöskään Pohjois-Korea ja Venäjä eivät voi rehennellä sananvapaudellaan. Venäjä on lopettanut lehtiä Ja televisioasemia, jotka ovat arvostelleet vallanpitäjiä. Yhdysvaltain asema romahti siksi, että se uhkaa ankaralla rangaistuksella CIA:n vakoilutoiminnan paljastanutta henkilöä ja järjestöä. Suomen sananvapaus on sekin ollut koetuksella kärkisijasta huolimatta. Sellaiset sanomalehdet kuin Uusi Suomi, Uusi Aura ja Savo on lakkautettu. Osa lehdistä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen ja pieniä lehtiä on sulautettu suurempiin. Työväelle ei enää tarjota Kansan Lehteä, Hämeen Yhteistyötä, ei Työkansan Sanomia eikä Vapaata Sanaa. Uutispäivä Demari, Kansan Uutiset ja Tiedonantaja ovat niiden jäljillä pienehköillä levikeillään. Suomenmaa on korvannut Maakansan, mutta ruotsalainen Alma Media on nielaissut Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomat. Vieraassa kidassa ovat myös Mainos-TV sekä maineikkaat kirjankustantajat WSOY ja Tammi. Televisioon on sentään saatu muitakin uutisia kuin Eduskunnan vartioiman Yleisradion toimittamat. Radiokanavien lukumäärä on kunnioitettava ja paikallislehdetkin menestyvät vuodesta toiseen. Minkä tyyppistä tämä suomalainen sananvapaus sitten on? Se on sitä, että kansanedustajaa voidaan kiusata vuosikausia siitä syystä, että ystävät olivat halunneet järjestää hänelle 60-vuotisjuhlat. Siinä hötäkässä meni ministerin virka ja palkka. Valtion tielaitoksen Destian hallitus ja toi- Letterbox Mediat Ilmoitusmyynti Pekka Särkisilta Puh. 050 555 3252 pekka.sarkisilta Sari Miettinen puh.045-1654240 Pentti Sirviö Puh. 045 261 0260 Toimitus Puh. 041-7540305 Aineistojen toimitusaika Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymistä edeltävänä maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään ilmestymistä edeltävänä tiistaina klo 12. Riippumaton paikallislehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Jakelu Letterbox p. 050 408 2082 Vitsit vähissä: Mitä eroa on Stockmannín tavaratalolla ja eduskuntatalolla? -Stockmannilla hullut päivät kestävät vain viikon. Helsingissä vierailulla ollut maaseudun mies ajoi kaupunkipyörällä pitkin Mannerheimintietä ja päätti pysähtyä Storyvillen terassilla toisella oluella. Hän pysäköi pyöräänsä eduskuntatalon portaiden viereen, kun paikalle ryntäsi poliisi huutaen: -Hei, ette te voi pyöräänne tuohon jättää! Siitähän kulkevat Heinäluoma, Halla-aho ja kaikki ministeritkin. Mies keskeytti: -Ei hätää, pyörässäni on lukko! Mies oli syönyt hernekeittoa päivälliseksi ja oli nyt menossa nukkumaan. Mies näki unta yhdestä ruskeasta herneestä ja monista vihreistä herneistä, jotka jahtasivat ruskeaa hernettä joka paikassa miehen mahassa. Miehen kävi sääliksi niin paljon tuota ruskeaa hernettä, että hän päätti päästää herneen pälkähästä. Mies meni vessaan ja yritti parhaansa, mutta kun ruskea herne tuli ulos, ryntäsivät muut herneet perässä. Uutinen: Teloittajien työriidassa on löytynyt sopu: Tästä lähtien vedetään yhtä köyttä. Aforismi: Heti, kun kätesi tulevat rasvaisiksi, alkaa nenääsi kutittaa.
3 Norssissa valmistaudutaan kesään Helsingin Normaalilyseo on yksi Suomen vanhimmista suomenkielisistä kouluista ja yksi niistä muutamasta suomalaiskoulusta, jossa voi opiskella latinaa 7. luokalta alkaen. Mitä kuuluu kesän korvalla kouluun, jonka motto on ”Non cholae sed vitae” (=Ei koulua, vaan elämää varten)? Rehtori Markku Pyysiäinen osaa vastata siihen. –Kevään kiireisin aika on juuri nyt meneillään. Ohjattu opetusharjoittelu on tältä vuodelta ohi, ja todistukset ovat lähes valmiit, Pyysiäinen kertoo. –Olen iloinen siitä, että kulunut lukuvuosi on sujunut erittäin hyvin. Norssissa valmistaudutaan paraikaa Norssi-Ressu-kamppailupäivään, jossa oppilaat kilpailevat monissa lajeissa, kuten esimerkiksi pesäpallossa, jalkapallossa ja koripallossa. Opettajat eivät vain seuraa oppilaiden kisailua, vaan osallistuvat itsekin lentopallo-otteluun. –Olen ollut itsekin ottelussa mukana kaikkina rehtorivuosinani, Pyysiäinen sanoo. –Voitimme kamppailun viime vuonna ja se on tavoitteemme tänäkin vuonna. Kunnianhimo ei ulotu pelkästään perinteiseen, leikkimieliseen kamppailuun, vaan Norssissa suhtaudutaan koulunkäyntiinkin vakavasti. –Olimme tämän vuoden lukiovertailussa valtakunnan seitsemänneksi paras lukio. Äidinkielen ja kirjallisuuden suuri laudaturien määrä oli hienoinen yllätys, ja eräs koulumme ylioppilas sai jopa kahdeksan laudaturia! Työntäyteisen lukuvuoden jäljiltä vietetään viimeisiä koulupäiviä ennen kesälomaa. Pyysiäisen suunnitelmat ovat selvillä niin työn, kuin lomankin osalta. –Kun koulutalo tyhjenee, alkaa valmistautuminen seuraavaan lukuvuoteen. Uudet lukion ykköset tulevat ilmoittautumaan, ja lukujärjestykset tulee olla valmiina seuraavaa lukuvuotta varten. Sen jälkeen lähden vaimoni kanssa Inariin, jossa tyttäreni perhe ja kolme lastenlasta odottavat meitä. –Oppilaille sanoisin, että on tärkeintä viettää rentouttava ja virkistävä kesäloma joko kotimaassa tai ulkomailla. Haastattelu saa päätöksensä hyvänlaatuisella ylpeydellä kuorrutettuun ilmoitusasiaan: –Norssi on ollut pitkään yksi osa tämän alueen kulttuurimaisemasta. Vuonna 2017, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen itsenäistymisestä, Norssi täyttää 150 vuotta! Alueemme uudet ylioppilaat lehden sivulla 12. Historiallisessa Norssissa valmistaudutaan kesään ja uusiin opiskelijoihin. Skidinä Ullanlinnassa seitkytluvulla Kun mä olin snadi klobbi, niin me budjattiin Tehtaankatu 18:ssa. Tsilarina siel oli Juhan ja Ullan mutsi. Skolen alotin Tehtaankadun koulussa 1977. Broidi ehti vuotta aikasemmin käydä vuoden kansakoulua. Faijalla oli oma byroo Neitsytpolulla, siinä Kättärin kallioiden vastapäätä. Mun parhaat frendit siellä oli Antti, Samu, Mark ja pari muuta. Sit oli yks vähän skrodempi Make, jota me aina skagattiin. Ja vaihdetaanpa sitten vähän yleisempään kieliasuun, että ei tule Stadin Slangi ry:ltä noottia. Seitsemänkymmentäluvun Ullanlinna oli aivan toisenlainen paikka kuin nykyinen media- ja mainostoimistojen suosikkialue heti trendikkään Punavuoren jälkeen. Lähes joka korttelissa oli oma lihakauppa. Neitsytpolun ja Tehtaankadun kulmassa oli Varuboden. Nykyisin siinä taitaa olla Siwa. Tuoreet leivät ja voisarvet käytiin ostamassa Määttäsen leipomosta apteekin vierestä. Pikkukundina mulla oli kolmipyöräinen fillari jolla sain polkea ympäri omaa korttelia. Usein tuli ajeltua katselemaan kun Neitsytpolun ja Pietarinkadun kulmaan rakennettiin uusia taloja. Nykyisen vaimoni setä oli siinä rakennusmiehenä. Kerran tulin sillä kolmipyörällä Tehtaankatua alas niin hurjaa vauhtia, että ajoin vanhan rouvan kumoon ja hän tempaisi minua kävelykepillä päähän. Olin ansainnut sen. rajana oli Vuorimiehen puisto. Toki salaa käytiin kurkkimassa miltä näyttää Rööperissä ja Viiskulman takana. Meidän talossa oli etu- ja takapihan välissä pieni puusepänverstas. Tämän puusepän oikeaa nimeä en muista, mutta hän oli ruotsinkielinen. Kerran kun mutsi oli pistämässä pyykkejä kuivumaan, niin joku talon asukkaista kyseli puusepän kuulumisia ruotsiksi, ”hur går det?” Puuseppä vastasi tähän ”det knullar.” Tämän jälkeen puuseppää kutsuttiin Knulleksi. Vähän vanhempina saatiin käydä itsekseen Kaivarissa ja toisessa suunnassa Kun myöhemmin muutimme Ullanlinnasta Keravalle ja se oli alkuunsa melkoinen kulttuurishokki. Mutta kaikkeen tottuu, jopa Keravalla asumiseen. Mutta hienoja lapsuusmuistoja mulla on Ullanlinnasta, Eirasta ja Kaivarista. Niitä muistoja ei mikään korvaa. Voisin kirjoittaa niistä enemmänkin, mutta palstatila alkaa loppua. Ehkä tulevissa numeroissa palaan noihin muisteloihin. Hyvää kesää kaikille uuden lehtemme lukijoille! Jos joku vanha frendi mut muistaa, niin Facebookin ja toimituksen kautta saa ottaa yhteyttä. Kalle Maurola Kuva: Helsingin Normaalilyseon kotisivut Helsingin kaupunki/Seppo Laakso
4 ”Olen onneksi aina saanut heti uusia, vieläkin parempia duuneja!” Suosittu juontaja Aki Linnanahde on nyt väsynyt, mutta onnellinen Aki Linnanahde on kaikkien tuntema juontaja, jonka kanssa viihdymme Radio Novan ja MTV3:n Enbuske ja Linnanahde Crew-ohjelmassa. –Olen tehnyt tätä aamushow:ta Minna Kuukan ja Tuomas Enbusken kanssa nyt vajaat kaksi vuotta ja homma alkaa toimia. Jostain syystä uuden radio-ohjelman sisäänajaminen on paljon hitaampaa kuin esimerkiksi televisio-ohjelman, myös televisiossa juontava Linnanahde kertoo. –Olimme juuri eilen talk show’n jälkeen juhlimassa Enbuske & Linnanahde Crew’n kevätkauden päättymistä. Olo on väsynyt, mutta onnellinen. Linnanahde kertoo kotisivuillaan kaataneensa pari radiokanavaa. Koska mies on edelleen alalla töissä, kyseessä lienee parodinen ilmaisu, jonka juontaja itsekin vahvistaa. –Mulla on vähän huono ”track record” urani alkuvuosilta. Ensimmäinen radiotyöni oli Sport FM ja homma loppui, kun pääomistaja Hjallis Harkimo veti töpselin seinästä vuonna 2003. Radio City taas menetti toimilupansa Sanomalle vuonna 2007 ja siihen kaatui hetkeksi se radiokanava. –Olen onneksi aina saanut heti uusia, vieläkin parempia duuneja! Juontaja kertoo helpottuneena. Linnanahde on kokenut urallaan kaikenlaisia tilanteita, joista omituisiakaan asioita ei puutu. Hämmennystä herätti niin nuori nainen, joka ”teki suoran ehdotuksen” talk show’ssa ja entinen mäkikotka Matti Nykänen, joka oli ottanut pari kupillista simaa. Työssään viihtyvä juontaja arvelisi olevansa yrittäjä, ellei olisi radiossa töissä. lut mun haave lapsesta asti. Myös oma talk show on ehdottomasti urani kohokohtia, samoin kuin Selänne-elokuvan tuottaminen, juontaja luettelee. Kuva: R adio N ova –Jotain mä varmaan möisin niin hemmetisti, tai sitten olisin opettaja, mies tuumaa. –Parasta työssäni on ehdottomasti työkaverit ja vaihtuvat tilanteet. Joka aamu hyppäämme radiossa tyhjän päälle ja yksi puhelu studioon voi muuttaa täysin suunnan. Olen yrittänyt olla töissä toimistossa kello 8-16 ja se ei ole mun juttu. Mä tykkään luovasta, vapaasta ja rennosta ilmapiiristä. Siitä saan nauttia tässä työssä! Haasteita radiotyöhön taas tulee aikatauluista. Linnanahde yrittääkin pitää järjen päässä ja sanoa monille asioille ”ei”. Kiirettä pitää siitä huolimatta, mutta ei niin kiire, etteikö hyviä muistoja olisi jäänyt mieleen. –Aikanaan oli kova juttu, kun tein ensimmäistä suoraa radiolähetystä. Se on ol- -Valkolakin takana on usein vuosi tiukkaa pänttäämistä Penkinpainajaisista kohti fuksiaisia Kevään uudet ylioppilaat saivat lakkinsa omenapuitten jo kukkiessa, mutta muutoin sateisessa säässä. Tässä lehdessä julkaisemme sivulla 12 kaikkien alueellamme toimivissa lukioissa viikonvaihteessa lakitettujen nimet. Lukio-opetus on muuttunut, eikä ole yhtä luokkakohtainen kuin ennen vaan kurssimainen. Se vastaa yhä enemmän yliopisto-opetusta, mikä on luontevaakin, sillä lukio on yliopistoon johtava koulu. Kaikkiaan tänä vuonna kirjoittaa ylioppilaaksi n 30.000 abiturienttia. Opetusta annetaan nyt yhä enemmän yhä useammalle. Ylioppilastutkinto on ensimmäinen akateeminen juhla, jota seuraavat kandidaatin ja tohtorin tutkinnot. Hyvällä todistuksella on merkitystä jatko-opintojen kannalta ja tutkintoon on keskityttävä. Ylioppilasvuosi on toisaalta tiukkaa pänttäämistä toisaalta vapauden tunnetta, kun voi itse alkaa suunnitella omaa elämää. Tähän vuoteen kuluvat penkinpainajaiset ja tenttiminen, mutta useimmiten ahkeruus palkitaan. Ylioppilaiden taustalla on merkitystä opintojen alkamisessa. Sosiaalisesti hyvässä asemassa olevat vanhemmat haluavat lapsilleen hyvän koulutuksen elämän varrelle. Se ei ole mitenkään sääntö ja opintoihin on lähdetty vähäisemmistäkin oloista tiedon janon ohjaamana . Ammattikoulutus on kuitenkin monelle luontevampi koulutusväylä ammatillisessa koulutuksessa on 250.000 oppilasta. Naisia enemmistö ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista Korkeakouluissa suoritettiin vuonna 2012 29.400 tutkintoa, joista alempia - 13.100 ja ylempiä korkeakoulututkintoja 13.800. Tutkinnon suorittaneista 60 % oli naisia. Tohtoreita valmistui 1.660 joista naisia oli 51% Ulkolaisia opiskelijoita oli 5 % , mutta heistä suoritti tohtorin tutkinnon 16 %. Oppikoulujen määrä kasvoi 1950 ja 1960-luvuilla. Vuonna 1930 oppikouluja oli runsaat 200, 1950 yli 300 ja vuonna 1970 yli 600, mutta koulujen määrä on nyt vähentymässä ikäluokkien pienentyessä ja maalta muuton vuoksi. Vuonna 1950 neljännes aloitti oppikoulun ja 1960 40 % . Lukion suoritti 1950lvun alussa 10 % Vuonna 1930 oli vain 2 % ylioppilaita, mutta 100.000 raja ylitettiin vuonna 1963 ja vuonna 1982 30.000 Ylioppilaskoulutus onkin yleistynyt maksimiinsa. Helsingin yliopisto on Suomen suurin yliopisto. Sen edeltäjä Turun yliopisto perustettiin vuonna 1640, mutta Suomen sodan jälkeen se siirrettiin yliopisto Helsinkiin 1827. Vuonna 2006 yliopisto-opiskelijoita oli 180.000 ja ammattikorkeakouluissa 130.000 oppilasta. Helsingin yliopistoon haki viime vuonna yli 26.000 hakijaa humanistisen tiedekun- nan ollessa suosituin. Sisään päässeitä oli aineesta riippuen suunnilleen 3-20 %. Vaikeinta oli päästä lukemaan psykogiaa. Ruotsinkielisillä on moniin aineisiin erityiset kiintiöt ja sisäänottomäärä huomattavasti suurempi suhteellisesti ottaen kuin suomenkieltä äidinkielenään puhuvilla. Suomessa onkin koulutustaso hyvä, mistä saammekin olla ylpeitä. Päästäkseen jatko-opintoihin on ylioppilastutkinto kuitenkin ensin suoritettava kunnialla ja siihen on lukioissamme hyvät mahdollisuudet. Onnea kaikille kevään tuoreille ylioppilaille. Hannu Huvinen
5 - Kolme MM-kultaa ja kaksi EM-kultaa Purjehduksen maailmanmestari Sari Multala viihtyy vesillä Sari Multala on kilpapurjehduksen moninkertainen maailman- ja euroopanmestari. Sari viettää tällä hetkellä äitiyslomaa ja suorittaa valmentajan ammattitutkintoa. Hän on myös mukana Vantaan kunnallispolitiikassa. –Aika on mennyt todella vauhdikkaasti äitiyslomalla ollessani. Kunnallispolitiikka ja opiskelu on antanut sopivasti ajateltavaa ja silti olen ehtinyt viettää myös kiireetöntä äitiysvapaata viettäen aikaa vauvan kanssa, liikkuen ja tavaten kavereita ja perhettä enemmän kuin yleensä. –Olimme pääsiäisen aikaan lomalla Espanjassa ystäviemme kanssa ja sen jälkeen olen alkanut tehdä myös töitä, Multala kertoo. Multala toimii työelämässä Suomen Purjehdus- ja veneilyseuran päävalmentajana. Työ on Multalan itsensä mukaan pitkälti organisoimista ja asioiden järjestelemistä varsinaisen valmentamisen sijaan. –Toimin myös esimiehenä ja olen budjettivastuussa. Purjehtiminen ei ole aina pelkästään huimaa merellä oloa tuulen viuhuessa hellästi kasvoilla, vaan vesillä voi sattua kaikenlaista, jopa vaaratilanteitakin. Kuva: Suomen Purjehdus ja Veneily-seura –Kerran Sydney Harbourissa ilman valmentajaa purjehtiessamme olin melko pitkään veden varassa veneeni lähdettyä karkuun. Ilma oli myrskyinen ja sateinen, näkyvyys huono ja lahdella kulki myös tiheään tahtiin lauttoja, Multala kertoo. –Jälkikäteen kuulimme myös, että lähistöllä oli tapahtunut haionnettomuus. Paikallinen Baywatch (=rantavahti) noukki minut vedestä, kuljetti veneeni luo ja purjehdimme yhdessä rantaan. Varsinaista vaaraa ei sinänsä ollut, sillä vesi oli lämmintä ja olimme melko lähellä rantaa, mutta hiukan pelottava kokemus se oli. Pelottavista kokemuksista huolimatta purjehdukseen liittyy myös monia hyviä muistoja niin lapsuuden kesistä saaristoissa kuin trooppisissa olosuhteissa purjehtiessakin. –Ensimmäisen maailmanmestaruuden voittaminen oli myös hienoa, samoin kuin kahden maailmanmestaruuden voittaminen peräkkäisinä vuosina. –Tulen varmasti jatkossakin kisaamaan, joskin todennäköisesti enimmäkseen kotimaassa ja muissa luokissa kuin Laserissa. Omistan tosin vielä yhden Laser-veneen, joten kisakalusto olisi kunnossa! Tulevan kesän Multala aikoo viettää mökkeillen ja purjehtien perheensä kanssa. –Suunnitelmissa on viettää koko kesäloma Suomessa.
6 Pääkaupunkiseudun Lionsklubit ovat jo parikymmentä vuotta tukeneet vammaisten terapiaratsastusta sekä kilparatsastusta. Avustuksilla on pyritty tukemaan erityisesti vammaisia, jotka eivät muualta apua saa ja joutuisivat siten luopumaan hyväksi osoittautuneesta terapiasta. - Toisenlaiset Frendit -vierailevat PERHETAPAHTUMA VERMOSSA VAMMAISRATSASTUKSEN HYVÄKSI Avustusrahan merkittävin keräystapahtuma on vuosittain Vermossa järjestettävä perhetapahtuma: KOKO PERHEEN VERMO-PÄIVÄ. Tänä vuonna Vermon perhetapahtuma järjestetään SUNNUNTAINA 15.6.2014 alkaen klo 16. Ohjelma on jälleen erittäin lapsiystävällistä: mm. talutusratsastusta, pallon- ja ketjunheittoa sekä kasvomaalausta. Ohjelmassa on myös ongintaa, arpajaiset, orkesteri ja golfputtaus. Näiden lisäksi järjestetään Silmälasi- ja Karjalan Apu –keräys sekä lintupönttöjen myyntiä. Vermon asiantuntijat opastavat totopeleissä ja kiinnostuneille järjestetään tallikierros. Ravien yhteydessä ajetaan Lions–loimilähtö. Myös muuta yllätysohjelmaa on luvassa kuten Toisenlaiset Frendit -vierailu. Tapahtumalippuja voi hankkia ennakkoon á 5 euroa Tuija Kiiskiseltä, puh. 040 534 2933. Lipulla saa onginnan, talutusratsastuksen ja yhden muun tapahtuman valinnan mukaan veloituksetta. Tapahtuman jälkeen klo 17.30 alkaviin tasokkaisiin Toto4 –raveihin on vapaa pääsy. Leijonien Vermotoimikunta on avustanut vammaisratsastusta vuosina 2008-2013 yhteensä yli 25.000 eurolla. Tervetuloa myös tänä vuonna Vermoon kasvattamaan avustuspottia ja tuottamaan hyvää mieltä vammaisille. - Nyt on tehtävä, kun on alkuinnostus päällä! Oopperalaulaja Jorma Hynninen: ”Eläkeikä on laulajille varsin venyvä käsite” Jorma Hynninen on palkittu oopperalaulaja, joka jäi eläkkeelle 20 vuotta sitten. Eläkkeestä huolimatta baritonin näyttäytymiset esiintymislavoilla jatkuvat, joskin aikaa menee nykyään yhä enemmän omakotitalon asioiden hoitoon. –Asumme nykyisin Leppävirralla hyvin kauniin luonnon keskellä vanhassa kansakoulussa. Olemme täällä aina kesän ajan ja tekemistä riittää, Vantaalla aiemmin 35-vuotta asunut Hynninen kertoo. –Lauluhommia teen silloin tällöin oman harkintani mukaan. Viimeisin konserttini oli viime vuoden pääsiäisenä, ja viime pyhänä olin Karttulassa kansallisen veteraanipäivän juhlassa. Eläke on Hynnisen mukaan laulajille varsin venyvä käsite, eikä se ole välttämättä samanlaista, kuin jollain toisella alalla työskentelevällä saattaisi olla. - Virallinen eläkeikä ei ainakaan minulle ole ollut kerrasta poikki-tapahtuma. Töiden jatkaminen senkin jälkeen riippuu sekä omasta fyysisestä sekä laulukunnosta. Oopperalaulajan työ ei ole joidenkin käsityksen mukaan vain sitä, että laulaa mah- tipontisesti säveliä levittäen kätensä, vaan työhön liittyy Hynnisen mukaan paljon muutakin. –Oopperalaulajanhan pitäisi olla eräällä tavalla myös näyttelijä, koska rooleja on voitava ilmaista täysillä. Työssä vaaditaan muutenkin todella hyvää elämänhallintaa. –Olen itse hyvin kriittinen omaa työtäni kohtaan ja tarkkailen itseäni jatkuvasti. Se on tosiasia, etten enää pysty aivan samaan kuin urani huippuvuosina ja minun on itse kehdattava kuunnella itseäni. Ei olisi hyvä asia, jos minut tunnettaisiin lähinnä säälittävänä, entisenä laulajana, Hynninen pamauttaa. Laulajalla onkin oma sanansa sanottavana niille, jotka haaveilevat oopperalaulajan urasta. –Ensinnäkin toivoisin, että alalle tulisi mahdollisimman paljon nuoria, etenkin tenoreita ja bassoja. Myös matalamman äänen omaavia naisia tarvittaisiin perinteisempien sopraanojen tilalle. Oopperalau- lajan työ on hyvin varteenotettava elämäntyö, Hynninen toteaa. –Työ vaatii paljon, eikä pelkästään lahjakkuutta ja määrätietoista harjoittelua, vaan myös tunne-elämän kykyjä. Sekin täytyy muistaa, että viihde- ja klassinen musiikki ovat kaksi ihan eri asiaa, joskin kaikilla musiikkityyleillä on oma arvonsa omilla alueillaan. Tulevan kesän Hynninen aikoo viettää tapansa asuintalossaan pihatöitä tehden. –Nyt on tehtävä, kun on alkuinnostus päällä. Tekemistä riittääkin aina polttopuiden pilkkomisesta metsän harventamiseen! Äänialan faktat: Haastattelussa esiintyneistä termeistä esimerkiksi sopraano ja baritoni tarkoittavat sitä äänialaa, jolta kukin laulaja laulaa. Äänialajärjestys korkeimmasta matalimpaan ovat sopraano, mezzosopraano, kontra-altto, altto, tenori, baritoni ja basso. Yleensä neljä ensimmäistä kuuluvat naisille ja kolme viimeistä miehille.
7 -Voita lukijakilpailussamme pääsyliput koko perheelle Huippusuosittu Robin Olympiastadionilla heinäkuussa Tässä tilaisuutesi voittaa koko perheellesi ilmaiset pääsyliput maamme suosituimman teinitähden Robinin konserttiin Helsingin Olympiastadionilla. Ennätykselliset yli 350.000 levyä alle kahdessa vuodessa myynyt Robin esiintyy keskiviikkona 9.7.2014 järjestettävän Helsinki POP SHOW’n päätähtenä. Arvomme tähän kesän kuumimpaan kenttäkatsomoon neljän (4) pääsylipun lippupaketin 30.6.2014, jonka jälkeen ilmoitamme välittömästi voitosta onnekkaalle voittajalle. Olympiastadionille rakennetaan tätä tapahtumaa varten stadionluokan lava catwalkeineen ja jätti-screeneineen. Konsertissa tulee olemaan myös muita esiintyjiä, jotka julkistetaan myöhemmin. Käy vastaamassa kilpailukysymykseen lehtemme nettisivuilla, osoitteen löydät lehden kannesta. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri t Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. t KOTIKÄYNNIT t Ajanvaraus puh. 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Dentaurus Oy Tilkankuja 6, 00300 Helsinki Tilkankuja 6, 00300 Helsinki Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, musiikki-instrumentteja, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225 Helsingin keskuspuisto satavuotias Helsinkiläisillä on ollut onni jo sadan vuoden ajan ulkoilla kotinurkillaan koko kaupungin läpi kulkevalla metsäisellä puistovyöhykkeellä: Keskuspuistossa. Keskuspuisto tarjoaa elämyksellisen virkistys- ja ulkoilureitin kaupungin keskustasta aina Haltialaan ja Vantaanjoelle asti. Lähes tuhannen hehtaarin laajuinen puisto on säilynyt monipuolisena virkistysalueena kaupungin laajenemisesta ja tiivistymisestä huolimatta. Tänä vuonna Keskuspuisto täyttää sata vuotta. Virallinen syntymäpäivä oli 12.5.2014. Päivälleen sata vuotta aiemmin Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi arkkitehti Bertel Jungin suunnitelman Helsingin Keskuspuistoksi. Keskuspuisto on nyt kokonaan asemakaavoitettu. Uusi luontopolku, puistokävelyjä, valokuvauskilpailu… Juhlavuosi on tulvillaan monipuolisia tapahtumia. Lisätietoja Keskuspuiston verkkosivuilta http://www.hel.fi/keskuspuisto. Juhlan kunniaksi avataan Maunulaan uusi luontopolku kesäkuun kuudentena päivänä. Reitti esittelee luonnon monimuotoisuutta ja aineen kiertokulkua. Pitkin kesää Keskuspuistossa järjestetään 12 ilmaista, opastettua kävelyä puiston eri osiin. Keskuspuisto-aiheinen valokuvauskilpailu jatkuu loppusyksyyn. Kilpailun parhaat otokset pääsevät esille Keskuspuisto 100 -vuotta juhlanäyttelyssä, joka pidetään marras-joulukuussa näyttelytila Laiturilla. Keskuspuiston eri sisääntulokohtiin pystytetään juhlavuoden infotaulut, joista saa tietoa tapahtumista. Tauluihin on tulossa myös QR-koodi, jonka kautta aukeaa puiston sähköinen karttapalvelu sekä ulkoiluun ja liikkumiseen kannustava pelillinen mobiilisovellus. Luonnonsuojelua ja hyötyliikuntaa Keskuspuistossa voi aistia vuodenaikojen rytmin, värin, valon ja tuoksun. Yli kymmenen kilometriä yhtenäisenä jatkuvan Keskuspuiston luonto on rikasta ja vaihtelevaa, ja sen eliölajisto on runsas. Puiston pohjoisosassa on viisi luonnonsuojelualuetta: Pitkäkosken rinnelehto, Haltialan aarnialue, Niskalan puulajipuisto, Ruutinkosken rantalehto ja Vantaanjoentörmä. Muita arvokkaita luontokohteita ovat muun muassa Maunulan pähkinäpensaslehdot. Keskuspuistossa on ulkoilureittejä noin sata kilometriä, joista osa on talvisin hiihtäjien käytössä latuina. Keskuspuistossa viilettävät myös monet työmatkapyöräilijät. Arkiliikunnan ohella Keskuspuistossa harrastetaan kymmeniä eri urheilulajeja vuoden ympäri. Keskuspuistoa kehitetään edelleen ulkoilupuistona. Keskuspuisto tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuuden jokapäiväiseen ulkoiluun ja ylläpitää kaupunkilaisten luontosuhdetta. Metsäluontoa hoidetaan, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi ympäristön rasituksista ja runsaasta virkistyskäytöstä huolimatta. Perintöä vaalimaan EU-vaalien tulosten selvittyä on hyvä muistaa minkälaista eurooppalaista perintöä suomalaisetkin mepit lähtevät Brysseliin ja Strasbourgiin vaalimaan. Politiikka syntyi Kreikan saarilla. Siirtyessään Ateenaan mielivalta väheni. Virat täytettiin arpomalla. Äänioikeutta ei tosin ollut muilla kuin vapailla miehillä eli noin kymmenesosalla kansalaisista. Naiset ja orjat olivat syrjässä, ja yleiseen äänioikeuteen tarvittiin 2500 vuotta. Kaupunkivaltiot olivat kehityksen kärjessä. Tiiviisti rakennettujen alueitten välissä harrastettiin maanviljelyä. Niin turvattiin ruokahuolto. Sen peruja on EU:n artikla 141, josta Suomen ministeri Jari Koskinen luopui. Aikaisemmin nälänhätä oli yleistä, mutta nyt ei ole hätää. Liha tuodaan Brasiliasta ja omenat Puolasta. Valtaa tuli Välimerellä jakamaan harvainvaltaa tavoitteleva ryhmä, oligarkit. Näitä Vladimir Putininkin kavereita voi tavata täällä Helsingissä ainakin syyspuolella Jokereitten KHL -joukkueen pukuhuoneessa. Eurooppalainen sivistys on siis lähtöisin Välimeren rannoilta. Kreikkaan ja Italiaan voidaan liittää vielä Foininkia, jossa keksittiin raha. He keksivät sitä kuitenkin liian vähän, sillä nyt rahat ovat Euroopassa lopussa, etenkin Kreikassa, Italiassa ja Foininkian alueella. Edes Beirutin kasino ei tuota enää äkkirikkaita. *** Äänestäjät saattelevat taas parhaita tyttöjämme ja poikiamme, pätkätöihin Euroopan unioniin. Vastavalittuja pitää kuitenkin vielä evästää. Se on nimittäin jäänyt vähiin. Vielä kuitenkin ehtii. Otan ohjat omiin käsiin. Alexander Stubb. Jätä Kokoomuksen puheenjohtajapeli kesken ja ohjaa äänestäjäsi puoliksi Paula Risikon ja Jan Vapaavuoren taakse. Anneli Jäätteenmäki. Kun tohtori Ilkka Herlin on suurin tukijasi, palkitse hänet puhdistamalla Itämeri tai ainakin Suomenlahti. Liisa Jaakonsaari. Muista että Suomessa on elämää myös Oulun pohjoispuolella. Olli Rehn. Poista Champions liigan otteluista katsomoiden kokovaatimus, jotta pelejä saataisiin myös Suomeen. Heidi Hautala. Poista harmaa talous ja veroparatiisit. Nils Thorvalds. Lisää Linux-järjestelmän konekieli EU:n kielivalikoimaan. MARTTI HUHTAMÄKI
8 Grillikesä on täällä: kuinka tuore liha grillissäsi todellisuudessa tirisee? Odotettu grillauskausi vetää suomalaisia lihatiskille, mutta miten tunnistaa tuore ja laadukas liha? Aidosti tuore tuote poikkeaa ominaisuuksiltaan suojakaasuihin pakatusta pihvistä, joten myös sen käsittelyyn on omat niksinsä. Hyvän lihan puolestapuhuja, keittiömestari Sasu Laukkonen jakaa parhaat grillausvinkkinsä. Entrecôte, T-luu-pihvi, kyljykset – grillauksen ystävät usein tietävät, mikä liha grilliin parhaiten sopii. Vaikeampaa on hahmottaa, kuinka tuoretta tavaraa kaupan kylmähyllyssä odottavat lihat todellisuudessa ovat. Luomu- ja lähituotantoon perehtynyt Suomen Kotitilan toimitusjohtaja Eeva-Maria Kytönen ymmärtää hyvin kuluttajaa. – Tilatoimitettu luomuliha on varmasti tuore vaihtoehto, jolla kuluttaja voi herkutella. Esimerkiksi luomupossun tuoreus tarkoittaa sitä, että teurastus tapahtuu maanantaina, ja liha on torstaiaamuna asiakkaalla, Kytönen kertoo. Luomu- ja lähituotetun lihan eettisyyttä ja ekologisuutta on rummutettu runsaasti – osan mielestä jopa kyllästymiseen asti. Maku on kuitenkin asia, jonka takana kaikki hyvän lihan ystävät voivat seisoa. – Tutkimusten mukaan luomutuotetun naudan ja porsaan rasvakoostumus on jonkin verran parempi kuin tehotuotetun, ja lihan maukkaus ja laatu tulevat erityisesti esiin grillattuna. Eläimien nauttima luomurehu, elinolot ja esimerkiksi stressaavien teurastusmatkojen puuttuminen luonnollisesti vaikuttavat myös lihan makuun, Kytönen Kotitilalta selventää. Tuoreen lihan rakenne on erilainen Tuoreen luomulihan rakenne on erilainen teollisesti tuotettuun verrattuna. Tämän takia sitä täytyy myös käsitellä eri tavalla. Jos grillauspuuhiin ei heti ennätä, on pakastaminen hyvä vaihtoehto kaikista tuoreimmalle lihalle. – Tuoretta raaka-ainetta voi hankkia myös isomman määrän kerrallaan ja pakastaa. Liha on silti täysin eri tuote kuin teollisesti tuotettu marinadipihvi, keittiömestari Sasu Laukkonen sanoo. Tuoreen lihan rakenne-erot tulevat esille hyvin grilliburgereita valmistettaessa. Laukkosen mukaan tuoreesta luomujauhelihasta burgerit syntyvät ilman sidosaineita. – Kun jauheliha on aidosti tuoretta, ei tarvita lainkaan kananmunia tai korp- Tilateurastamo kasvattaa ja teurastaa porsaat tilalla, mikä takaa asiakkaille lihan tuoreuden. Luomurehu, elinolot ja stressaavien teurastusmatkojen puuttuminen vaikuttavat lihan makuun. pujauhoja. Riittää, kun jauhelihan suolaa hyvin, antaa sen vetäytyä jääkaapissa noin puoli tuntia, lisää mausteet ja vaivaa pihveiksi. Luomulihan koostumus on erilainen, ja se sitoo itse itsensä. Grillaaja, ethän säikäytä hyvää lihaa? Sasu Laukkosen ohjeilla lihan saa pysymään mehevänä. Keittiömestari vinkkaa myös trendikkäimmät makuparit possulle. li säikäyttää lihan, ja saa lihassolukot sulkeutumaan. uunia yhdistelemällä. Grillaa ensin kevyesti lihan pinnat. Tämän jälkeen siirrä liha uuniin ja kypsennä 5-6 astetta alle halutun kypsyyden. Aseta liha vielä hetkeksi tatuu ihanan rapeaksi, mutta liha pysyy sisältä mehukkaana ja mureana. tu yhdistelmä on possu ja jättikatkaravut sekä lime. Kokeile myös kahvia possun kanssa. Palvelun yhteydessä Redkenin tai Kérastasen hiuspohjan hoito 15 € (norm. 26 €) voim. kesäkuun loppuun p. 09 121 3844 www.crystalhair.fi p. 09 121 3896 www.thehair.fi Palvelemme Stockmannin 7. kerroksessa arkisin klo 9-21, la 9-18 ja su (Stockmannin ollessa auki) 12-18
9 SATOJEN TUHANSIEN LASKU JA KUUKAUSIEN REMONTTI - taloyhtiön viemäriputkistojen laiminlyönnistä isoja ongelmia Putkiremontti. Vesivahinko. Nämä sanat nostavat taloyhtiöissä niskakarvat pystyyn – puhumattakaan remonttien aiheuttamista kustannuksista. Säännöllinen huoltaminen pitää vesiputket ja viemärit kunnossa eikä yllätyksiä pääse syntymään. Taloyhtiöiden viemäreihin ja putkistoon pätee pitkälti tuttu sanonta ”poissa silmistä, poissa mielestä”. Niitä ei juurikaan ajatella tai huomata huoltaa, kun ne toimivat, vaan herätys tulee vasta, kun jokin menee pieleen. – Ei niistä kauheasti kanneta huolta. Hiukan kannattaisi kuitenkin panostaa, sillä vesivuodot ja tukkeutumat voivat aiheuttaa isoja ongelmia, muistuttaa kehitysjohtaja Juhani Solkinen Kruunuasunnoista. – Syypäänä ongelmiin voivat olla vesiputkiston kunto sinänsä, pistemäiset syöpymät, kalkki ja sakkautumat. Viemäreissä ongelmana ovat tukkeutumat, joita kertyy, jos niitä ei huolleta. Pienet, hyvissä ajoin havaitut vahingot ovat helpommin korjattavissa, mutta isompien ongelmien hoitaminen vaatii sekä aikaa että rahaa. Solkisen arvion mukaan kustannushaitari vaihtelee muutamasta satasesta jopa satoihin tuhansiin euroihin. Lisäksi korjauksista koituu haittaa asukkaille. – Meillä oli juuri tapaus, jossa oli kolme päällekkäistä kerrostaloasuntoa pilalla. Niitä kuivailtiin kuukausi tai puolitoista ja korjattiin saman verran, eli kyllähän se haittaa asumista. Kuvaaminen kertoo putkien kunnon Viemäri- ja putkiverkostoja huolletaan muun muassa huuhtelemalla niitä säännöllisesti. Huuhtelu ehkäisee tukosten syntymistä ja pidentää putkistojen ikää. Lisäksi verkostojen kuntoa pystytään seuraamaan kuvaamalla niitä. – Huuhtelun jälkeen samaan linjaan työnnetään videokamera, joka antaa kuvaa putkien sisältä. Ulkopuolelta kuntoa on mahdotonta nähdä, sanoo putkistoku- vaaja Kalle Komonen Lassila & Tikanojalta. Kuvauksista saadaan tietoa putkien sisäpinnan kunnosta, mahdollisista painaumista, tiivisteiden kunnosta ja siitä, vaaditaanko jotain korjauksia. Kuvien perusteella tehdään raportti, jonka pohjalta taloyhtiö voi päättää, mitä tekee. – Kuvaamisen avulla saadaan tietyssä määrin tietoa myös mahdollisista remonteista ja eri remontointimenetelmien soveltuvuu- TULE JAKAMAAN PAIKALLISLEHTIÄ desta. Esimerkiksi äkillisten remonttien tarve huomataan, mutta pitemmällä aikavälillä on vähän vaikeampi sanoa. Putkistojen säännöllisellä huollolla voidaan säästyä suurilta laskuilta. Mutta eikö sama raha kulu joka tapauksessa, jos putkia ollaan koko ajan rassaamassa? – Putken sijainnista riippuen putken huoltamiseen kuluu tietysti rahaa. Mutta se on murto-osa siitä, mitä saneeraus tai rakenteiden purkaminen maksaisi, Komonen muistuttaa. Yli 20 v olemme toimittaneet tuhansia Maalämpö-,Lattialämmitys- ja Porakaivo- kokonaisuuksia, aina paikallisella Palvelulla, Tyytyväisille asiakkaille. Liity sinäkin joukkoon ! Soita 010-2195458 Paikallinen edustaja Jouko.tidenberg@maxs.fi
10 Näin aloitat mökkikauden turvallisesti Moni suuntaa näinä aikoina mökille ensimmäistä kertaa talven jälkeen. Mökin lämmittäminen kannattaa aloittaa varovasti, jotta tuli ei yllätä kylmää hormia. Tarkkaile vesiputkia jonkin aikaa sen jälkeen, kun olet laittanut vedet päälle. Päivien pidetessä monilla herää ajatus mökillä piipahtamisesta. Keväiset viikonloput ovatkin hyvää aikaa rentoutua mökillä ja laittaa paikat kesäkuntoon. Kun otat kylmillään olleen kesämökin käyttöön, aloita mökin lämmittäminen ja veden käyttäminen harkiten. Kylmillään olleen takan reipas lämmittäminen aiheuttaa helposti savuvahinkoja, sillä kostea ja kylmä hormi ei välttämättä vedä totuttuun tapaan. Pahimmassa tapauksessa liian äkillinen lämmittäminen voi johtaa hormin halkeamiseen. - Tulisijaan ei kannata laittaa heti sylillistä puita, koska äkillinen lämpeneminen voi aiheuttaa kylmään ja kosteaan hormiin halkeamia ja tuli voi levitä mökin rakenteisiin. Hormin lämmittely vaatii malttia, korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa Ifistä opastaa. Keväällä kannattaa kurkistaa katolle Jos mökille tulee vesi, talven jälkeen kannattaa tarkastaa, että vesiputket ovat kunnossa. Jos putkiin on jäänyt vettä talveksi, jäätyessään laajentunut vesi on saattanut halkaista putken. - Kun kytket vedet päälle, pysy mökin sisällä jonkin aikaa ja tarkkaile, kuuluuko putkistosta esimerkiksi poikkeavaa sihinää. Sa- LIONSTAPAHTUMA Vermossa sunnuntaina 15.06.2014 klo 16 LIONSLÄHTÖ PALLONHEITTOA TALUTUSRATSASTUSTA KASVOMAALAUSTA MINIGOLF ONGINTAA ARPAJAISET TOISENLAISET FRENDIT SILMÄLASIKERÄYS ORKESTERI LEIJONAT – LASTEN JA VAMMAISTEN ASIALLA TOTO 4 – RAVIT ALKAVAT KLO 17.30 JÄRJESTÄÄ VERMON RAVIRATA JA PÄÄKAUPUNKISEUDUN LIONSKLUBIT TUOTTO VAMMAISRATSASTUKSEN HYVÄKSI malla kannattaa tarkistaa, että allaskaappi on kuiva ja että näkyvillä olevista liitoksista ei tihku vettä. Mökkiä käyttöön ottaessa kannattaa vilkaista myös katolle. Savupiipun päälle on saattanut ilmestyä linnunpesä, joka haittaa hormin toimintaa. Kevät on paras aika tarkastaa katon yleiskunto. - Jos vesikatto alkaa vuotaa vanhuuttaan, se tulee useimmiten esille keväällä lumien sulettua. Lisäksi jää, lumi ja katolle pudonneet oksat ovat voineet vaurioittaa kattoa talven aikana. Vuotava vesikatto päästää kosteuden rakennuksen lämmöneristeisiin ja rakenteisiin. Myös välikatto on hyvä tarkastaa, sillä vuotojäljet paljastavat yleensä vesikaton vauriot. Näin estät vuodot mökillä: mökin putkistoja, kun kytket vedet tanut niitä? Tarkista veden laatu. pu pois päältä aina, kun lähdet mökiltä pois useammaksi päiväksi. Sulje päävesihana myös siinä tapauksessa, että jätät mökkiin peruslämmityksen. pö pois lähtiessäsi, jotta putket eivät jäädy. Yöpakkasia voi olla vielä luvassa lämpimistä päivistä huolimatta. Näin estät tulipalot mökillä: ta takassa ensin vain pieniä määriä puuta. Näin estät savuttamisen ja kylmän hormin halkeamisen. vaurioita hormissa tai edellisestä nuohoojan käynnistä on kulunut kolme vuotta. Vastuu nuohouksesta huolehtimisesta kuuluu mökin omistajalle, ei kunnalle. roittimet toimivat, ja vaihda niiden paristot uusiin. Uusi palovaroittimet kymmenen vuoden välein. löytyy sammutuspeite ja käsisammutin. Alkusammutus on erityisen tärkeää mökillä, sillä avun saapuminen kestää todennäköi- lämmetä rauhassa. Tutki niiden johdot. Jos laite on viallinen, älä käytä sitä. Ainoastaan ammattilaiset saavat korjata sähkölaitteita. kaasua vuoda? Yli vuorokaudenkin levännyt tuhka voi vielä leimahtaa. Paras säilytyspaikka tuhkalle on kannellinen metalliastia riittävän kaukana rakennuksista. koina ruohikkopalovaara – harkitse, voiko risuja ja haravointijätettä polttaa pihalla turvallisesti.
11 Näin saat parvekekalusteet kesäkuntoon Sään riepottelemat parvekekalusteet kannattaa huoltaa vuosittain – ja viimeistään nyt on sen aika. Tavallisimmin tummasta jalopuusta valmistetut kalusteet saa säännöllisellä öljyämisellä säilymään liki uudenveroisina. Kotimaisten kalusteiden viimeinen pelastus saattaa olla puuöljyväri tai kalustemaali. Parvekekalusteet ovat usein jopa taivasalla talvehtiessaan kovan säärasituksen alla. Ajan mittaan tumminkin jalopuu harmaantuu, vaikka kalusteitaan säilyttäisi talvikaudet vintillä tai kellarissa. Keväällä kalusteiden pinta voi lisäksi hilseillä tai sillä saattaa näkyä mustapilkkuhometta tai leviä. Ennen kuin kalusteet otetaan kesäkauden alkaessa käyttöön, ne kannattaa huoltaa. Ensimmäiseksi kalusteet pestään levä- ja homepesuaineella. Esimerkiksi vanhalla tiskiharjalla ylettyy hyvin hankaliinkin paikkoihin. Ennen pesua vanha irtoava pinnoite poistetaan kalusteiden pinnalta. – Vanha hilseilevä öljy kannattaa hioa tai kaapia pois puun pinnalta. Lopuksi kalusteet pestään ja huuhdellaan, kertoo Teknoksen maalarimestari ja tekninen asiantuntija Petri Sirviö. Pinta kerrallaan Kalusteiden annetaan kuivua pesun jälkeen seuraavaan päivään. Puuöljy levitetään puhtaaseen pintaan ohuelti sienellä tai siveltimellä. Öljyäminen vaatii järjestelmällisyyttä. – Tuolit ovat moniosaisia, ja öljyäminen saattaa viedä yllättävän paljon aikaa, mikä kannattaa ottaa taukoja suunnitellessa huomioon. Etenkin värillisiä öljyjä käytettäessä öljy kannattaa levittää pinta kerrallaan, jotta vältetään häiritseviä työsaumoja, Sirviö vinkkaa. myynti@ letterbox.fi - Poista mahdollinen vanha, hilseilevä öljy hiomalla tai kaapimalla. Pese tämän jälkeen kalusteet huolellisesti ja anna kuivua vuorokausi. - Valitse käsittelyyn sävytetty puuöljy, joka suojaa puuta Ohut öljykerros kuivuu noin vuorokaudessa. Sen jälkeen kalusteet ovat käyttövalmiit. Kalustemaalia kotimaisen pintaan tai sienellä ohut kerros puun pinnalle. - Kotimaisista puista valmistetut parvekekalusteet voi jalopuisten lailla käsitellä puuöljyllä. Jos kalusteisiin kaipaa uutta ilmettä ja ryhtiä, saattaa maalaaminen olla parempi vaihtoehto. Kalustemaaleja on täyshimmeistä kiiltäviin. Kotimainen raakapuu vaatii pintamaalin lisäksi pohjustuksen homeen muodostumista estävällä pohjamaalilla tai pohjusteella. Tämän jälkeen kaluste vielä pohjamaalataan ja pintamaalataan halutulla sävyllä. käytettäessä tauot kannattaa suunnitella siten, että tasaisen värisävyn varmistamiseksi öljyä levitetään aina pinta kerrallaan. - Anna kuivua vuorokausi. huoltomaalauksessa hio ja pese vanha maalipinta huolellisesti. - Pohjamaalaa kalusteet. Anna kuivua 1 vuorokausi. teet kalustemaalilla haluamaasi sävyyn. Anna kuivua noin vuorokausi. Entä jos patiolla nököttää harmaantunut jalopuinen pöytä tuoleineen, saako sen vielä edustuskuntoon kalustemaalilla? – Jalopuu on kovaa, ja siksi haastavaa peittää. Maali ei sille oikein sovi. Jos silti haluaa kokeilla maalaamista, kannattaa puun pinta hioa erittäin perusteellisesti ja kokeilla maalin kestävyyttä huomaamattomaan kohtaan, pienelle alueelle, Sirviö ohjeistaa. JUHANNUS AHVENANMAALLA, 3pv 20.-22.6.............alk. 254,-/hlö varaa oma ilmoitustilasi Näin öljyät ja maalaat parvekekalusteet Jalopuisiin kalusteisiin kannattaa valita puuöljy, jossa on pigmenttiä. Se suojaa puuta auringonsäteiltä. Kesän matkaideat Seuraavat lehdet ilmestyvät 13.7. ja 24.8. Fakta: KESÄKAUPUNKI PÄRNU Hotellipaketit 4 päivää 30.6. ja 3.7.......alk. 314,-/hlö TURUN SAARISTO JA AHVENANMAA 9.-11.7..............alk. 284,-/hlö Seinäjoen TANGOMARKKINAT Kuningas/Kuningatar finaali 10. ja 12.7.........alk. 214,-/hlö VIRON PARATIISISAARET Hiidenmaa ja Saarenmaa 16.-19.7...................489,-/hlö KOLI, LIEKSA, RYYNÄSEN TAITEILIJAKOTI, VALAMO 21.-25.7...................549,-/hlö ...ja paljon muuta kysy lisää (019) 427 4700 MATKATOIMISTO www.uudenmaanseuramatkat.fi Sepeli on ässä. Kaikki kiviainekset rakentajalle. 010 3911 900 www.seepsula.fi
12 Lähikoulujen kevään uudet ylioppilaat: Eiran aikuislukio: Bruun Benjamin Jani Johannes Chen Meijuan Chokuri Levan Heikkilä Juulia Kristiina Heikkilä Sofia Tiina Ilona Kangas Jenni Jasmiina Karpik Kristina Kurronen Viivi-Emilia Kuurne Elina Maritta Kuutok Andra Lilja Miriam Sylvia Lind Johnny Martin Nylund Atte Valtteri Nyman Ismo Johannes Saifi Najma Salminen Konsta Johannes Tiilikainen Katharine Eva Aurora Tiirikainen Sanni Maria Tikander Hanna Matilda Österberg Jan Peter Joonatan Helsingin Normaalilyseo: Aalto Sami Long Aaltonen Silla Antonia Auramo Oona Jenny Ettilä Laura Katariina Haapamäki Riikka Maria Susanna Hirvi Mari Susanna Emilia Hokkanen Pinja Aurora Hri Shahrazad Sofia Maria Huhtinen Mari Eveliina Hukka Saara Anna Helena Hämäläinen Emilia Minttu-Marit Iiskola Elena Claudia Ivaska Vilma Eveliina Jääskeläinen Jaakko Roope Ilmari Kankaanpää Nora Lumme Isadora Kankaanpää Panu Sameli Kantasalmi Amalia Emma Sofia Karvinen Vilma Aino Sofia Kerveshi Agnesa Kitula Vilma Maria Kivijärvi Anni Kaisa Kivinen Nelly Sofia Kristiina Kivinen Viivi Maria Aurora Kokko Aarne Johannes Koskimies Aarni Miihkali Koskinen Aleksi Erkki Eemeli Kovács Antti István Kurjenpuu Tyyni Lilja Kärnä Mira Johanna Linnea Laakso Anniina Marianne László Ben Raphael Lummepuro Iina Anna Katariina Lundström Mia Lena Lönnroth Otto Emil Malka Ella Maija Elviira Mansner Harry Ilkka Arvid Meriläinen Aku Johannes Mertano Pinja Karoliina Mikkola Rene Erko Fredrik Miraftabi Pargol Pinja Mäki Lasse Olavi Nupponen Anna Aurora Pajunen Julia Anniina Palmroos Andre Mathias Palosuo Joonas Arhi Eevert Puhakka Tuomas Matti Ilmari Raeste Anna Julia Rainò Irene Cesarea Rautavaara Yeminda Anastazia Ronkainen Topi Antero Selezneva Anastasia Sipilä Erika Noora Peppiina Sluzhenikina Olga Tarvainen Eetu Tuukka Juhani Timonen Kalle Antti Emil Tolvanen Tuuli Tuomikki Tonttila Kialiina Sofia Tuunanen Maria Annika Uusimies Kerttuli Unna-Liina Vikström Aurora Elisa Vilonen Jani-Petteri Antero Vuorivirta Karoliina Ria Matleena Ressun lukio: Aakko Maikki Markuntytär Aalto Nelli Anniina Agerskov Maria Elina Ahokas Ville Aleksi Alimy Mursal Anttila Lasse Kalle Johannes Arjas Kristian Olli Emil Arminen Anssi Vilhelm Aspholm Johanna Emilia Aura Siiri Maria Beletski Roman Bhowmik Radha Cheung Tze Hin Danford Christian Johannes Erkamo Helmi Rosa Olliina Flinkman Peppi Matilda Marianne Forsberg Casimir Julius Sebastian Fu Shu Lin Hahto Tiina Pauliina Hakulinen Pasi Markus Hallamaa Luukas Lauri Tapio Hannula Topi Vili Valtteri Heiskanen Selma Anni Loviisa Hintikka Eeva Liisa Hirvi Mari Essi Karoliina Huotari Ebba Roosa Helena Huuskonen Antti Ilmari Hälinen Mila Marissa Hämäläinen Joel Mikael Hänninen Harti Jaakko Jeremias Häyry Aliisa Sofia Ihamuotila Rikhard Erik Mikael Ilmonen Mikko Touko Uolevi Immonen Essi Sofia Jansson Maarit Johanna Jantunen Fanny Aino Onerva Jeganova Olga Jukonen Paula Helena Juutilainen Katarina Viktoria Juvonen Jussi Joonatan Jäntti Juuso Hermanni Jääsaari Elias Benjamin Kaartinen Simo Aapo Eemeli Kaikkonen Laura Leena Johanna Kanerva Heini Maarit Karppinen Annimaari Eliina Kasri Youssef Ali King Yvonne Sophia Katerina Kivinen Santeri Johannes Koivusaari Fanni Maria Kristiina Kokki Justus Aleksanteri Kopra Aino Isa Adalmiina Korhonen Sini Tuulia Korpiola Ina Sylvia Charlotte Koskela Ella Maria Kotola Joa Kasimir Kulmala Julia Karita Kulmavuori Maura Sofia Kumpulainen Ville Ilmari Kurki-Suonio Suvi Kyllikki Stanislawa Kurunmäki Kia Sofia Julia Laiho Niilo Sakari Eliel Laitinen Sara Janika Karoliina Lakso Mea Marika Lario Taisko Casimir Latvakangas Sampo Erik Laurikainen Taimi Helena Lehtinen Iira Ilona Lewandowski Laura Anniina Linnala Anniina Alexandra Luhtanen Pyry Valtteri Lundqvist Inka Rosanna Hillantytär Madetoja Mariel Kukka Manninen Sara Maria Juulia Martikainen Anna Katariina Vilhelmiina Mertanen Mikael Johannes Miettinen Essi Ines Mihti Eva Paula Muukkonen Kia Janina Myyryläinen Kim Kristian Mäkinen Lotta Karoliina Nguyen Duong Anh-Minh Niemi Katriina Viola Elisabeth Nordlund Roope Juho Lassi Oikarainen Lauri Juhani Ojala Henna Eveliina Ojala Irene Erika Ostrovskij Tommi Mikael Pakarinen Emmi Taru Aksiina Partanen Aura Tuuli Kristiina Paukku Veera Emilia Petäjä Ida Maria Peura Kia Katriina Pohto Anna Maria Regnata Ponsi Paloma Juliana Purosalo Tuuli Salla Emilia Pyrylä Atte Erik Qvick Jasmin Katariina Raatikainen Emilia Hilma Irene Raiskio Joel Aleksi Rantanen Riku Samuel Rauhala Ilari Osmo Johannes Ruohonen Tiina Eveliina Saarensilta Iida Annukka Saarinen Matilda Helena Salminen Jessica Salla-Maaria Salmola Johanna Michaela Saranpää Aino Matleena Satosalmi Pietu Aleksi Sirén Tuomas Toivo Teemunpoika Sjöblom Niklas Maximilian Smakiqi Ariana Svõrjova Ellen-Aleksandra Taivainen Sara Anni Sofia Takala Erika Natalia Tanska Meri-Pinja Holmberg Vilhelm Karl Johan Höglund Eva Julia Ikäheimo Valtteri Oskar Johansson Kristiina Minna Helena Kalliala Matias Severi Koivula Julia Isabelle Komi Niklas Benjamin Koski Kasimir Alexander Laitinen Jussi Arto Oskari Lehmuskoski Lena Kristina Lehto Elias Miikka Alarik Lindberg Carl Christian August Lindberg Rebecka Maria Alice Luo Julie Birgitta Mannila Charlotta Maria Elisabeth Mertsola Silva Sini Modeen Anna Sofia Kristina Mustelin Bruno Santiago Nordgren Kristian John Martin Nyberg Paolo Miguel Nystén Maria Christine Helen Palmén John Fredrik Ra Oona Amanda Elisabeth Ramsay Isabelle Charlotte Reimavuo Nils Henrik Wilhelm Reinikainen Lina Fredrika Rewell Robin Alexander Rinne Madelaine Jannika Ropponen Alina Sofia Rytsölä Senja Airiina Sandqvist David Sarasvuo Ronja Maria Saviluoto Otto Alexander Suoknuuti Aleksi Oliver Suominen Lotta Sonja Alina Swanljung Felix Sebastian Törnqvist Corinne Victoria Versluis Matthias Flemming Wikberg Clarissa Victoria Wikberg Sebastian Johan Richard Wikström Patrik Johan von Flittner Alexander von Hertzen Richard Henning Jansson von Martens Jonatan Vuorenoja Joel Juhani Öhman Walter Jens Anders Tauriainen Juho Albert Teperi Anni Laura Maria Tiainen Eveliina Jenni Elina Tiitinen Lauri Tapio Tiitu Maria Tuuli Eleonoora Tulimaa Elena Maria Hannele Tuohino Tuuli Johanna Tuokko Siiri Helena Tuomola Anni-Kaisa Amanda Turunen Suvi Maria Mikaela Vaaja Annamari Johanna Vainikka Janina Nicole Mariette Wallin Lauri Johannes Veijalainen Pyry Anton Veijalainen Riikka Pauliina Viinanen Helena Maria Välisaari Sanna Eveliina Yrjölä Pauliina Anna Henriikka Üstün Kamile Gymnasiet Svenska normallyceum Aba Al-Khail Lina Mohammed Tarik Airava Benjamin Jakob Amin Corrine Nadira Elisabeth Backman Oliver Felix Elias Barajakli Sandra Hayat Matilda Berg Gustav Niclas Felix Bergman Naomi Karolina Jutta Bergstén Ghita Alexandra Jeanette Blomqvist Sandy Susanna Blomstedt Nicolina Beatrice Bruen Amy Kristina Marie Bruncrona Amanda Maria Bruun Nicole Cecilia Margareta Bärlund Carl André Böök Arthur Emil Alexis Eerola Elias Konsta Olavi Engman Johan Emil Eriksson Patrik Albert Ermala Thomas Stig Johannes Falck Simone Johanna Ottilia Falcken Lene Camilla Friman Andreas Gadd Magdalena Linnéa Ellinor Gronow Eugen Gabriel Gustafsson Jasmine Matilda Incée Hannukainen Sofia Henrika Hielm Amanda Tuva Franciska Hilli Jacob Kristian Ullanlinna-Kaivopuisto lehden toimitus onnittelee uusia valkolakkeja! MEDIATIEDOT 2014 - ELO SYYS ILMOITUSHINNAT - -