• Koukussa kalastukseen. kalast ukseen. l k N U MERO 1/09 NUMERO 1/09 R Meritaimenta kelluntarenkaalla Kalavesien hoidosta hyötyvät kaikki Kalastuslain kokonaisuudistus KELAUSONGINNALLA SUURIA KALOJA JERKKAUSTA KEVYILLÄ VÄLINEILLÄ VÄLINEILL
• 9 la ki us Ä
• Täysin uusi FordKuga 2.0TDCi 136 hv (DPF) 4WD, keskikulutus 6,4l/100km, CO2 päästöt 169 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. www.fordkuga.fi FordKuga 4WD Titanium - Huippuvarustelu vakiona FordKuga 4WD Titanium ei jätä kylmäksi. Karismaattinen neliveto tarjoaa vertaansa vailla olevan ajoelämyksen ja huippuvarustelun vakiona. Titanium on lupaus paremmasta varustelusta. Saat käyttöösi vakiona kaksoisautomaattisen ilmastoinnin, osanahkaiset istuimet, 17" kevytmetallivanteet, vakionopeudensäätimen, Ford Power -käynnistyspainikkeen ja paljon muuta. Tule kokemaan 2.0TDCi hiukkassuodattimella varustetun dieselmoottorin vääntö yhdistettynä ajo-olosuhteet analysoivaan Haldex-nelivetojärjestelmään. www.ford.fi Hinta alkaen 36.362,31 (Autoveroton hinta 27 540 + arvioitu autovero 8822,31 169 g/km CO2 päästöillä + liikekohtaiset toimituskulut 600 ) FordKuga 4WD Titanium Feel the difference 8 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Kuva: Jens Bursell s. 08 _ Pääkirjoitus s. 26 _ Abon aarrearkku s. 42 _ Mikeyn perhokellari s. 56 _ Pörjen parila s. 62 _ Maan mainiot kalamiehet s. 66 _ Uutuudet 2009 julKaisija Krook Media Oy Kelausonginnalla saa suuria kaloja s.10 s.12 s.18 s.30 s.36 KANDE MENNÄ KALAAN KELAUSONGINALLA SAA SUURIA KALOJA JERKKAUKSEEN EI AINA TARVITA RASKAITA VÄLINEITÄ MERITAIMENTA KELLUNTARENKAALLA KALAVESIEN HOITO ON HYÖDYKSI MONELLA TAVALLA s.46 KALASTUSLAIN KOKONAISUUDISTUS s.52 VENEMESSUT 2009 s.58 HAUENKALASTAJAN DAIWAT s.64 KYMIJOEN JUNIORIPÄIVÄT s.71 Kohde-esittelyssä RÖRVIK, GETA, AHVENANMAA S.12 Päätoimittaja Antti Zetterberg toimitus Nahkahousuntie 5 00210 HELSINKI puh. (09) 7268 0180 fax: (09) 7268 0181 www.krookmedia.fi Ari Paataja Jerker Krook Jacob Roos ulKoasu Mikko Kempas aVustajat Janne Koivisto Tuomas Salusjärvi Joonas Salusjärvi Janne Sullström Marko Sarrola Jouni Heimonen Jani Nieminen Hasse Härkönen Janne Holopainen Ossi Öhman Teemu Koski Hannes Kallioinen Mikey Sarelin Kari Lossi Jouni Salmi Pasi Taponen Anssi Lehtinen Jens Bursell Juha Ojaharju KannEn KuVa Jens Bursell PainoPaiKKa Kroonpress ilmoitusmYYnti Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi sEuRaaVa numERo Painos 30.000 kpl Ilmestyy kesäkuussa Jacob Roos puh. 040-553 2898 jacob.roos@krookmedia.fi tilaajaPalVElu IO Kustantajapalvelut OY Puh. 03-42465340 tilaus@kustantajapalvelut.fi kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 9
• Kuva: Antti Zetterberg Syyskuun 30. päivä 2006. Kaksi kuvaa lähes samasta paikasta, aikaa kuvien välissä kulunut puoli tuntia. Syksyisin keli muuttuu todella nopeasti. Kalastus PaRantaa HEnKistä HYVinVointia Kun viime syksynä kirjoittelin pääkirjoitusta, en olisi koskaan voinut uskoa kuinka nopeasti maailman taloustilanne muuttuisi. Tuskin kukaan mukaan ymmärsi tai ymmärtää vieläkään mitä kaikkia muutoksia tulee tapahtumaan. Elämme siinä mielessä ainutlaatuista aikaa. Moni on joutunut miettimään elämäänsä ja tekemisiään täysin uudelleen kun yt-neuvottelut ovat karsineet työntekijöitä. Henkinen kantti on ollut kovilla kun on kannettu huolta huomisesta. Eräs ystäväni ja fanaattinen kalastuksen harrastaja irtisanottiin tammikuussa työstään. Aluksi hän oli täysin masentunut eikä tiennyt mitä tehdä, kunnes ymmärsi että tässähän on uuden alku ja kerrankin olisi aikaa kalastaa. Siitä alkoikin varsinainen pilkkimaraton ja sain harva se päivä hymyssä suin otettuja pönötyskuvia menestyksekkäiltä pilkkireissuilta. Kalastus antoi hänelle mielekkään ulospääsyn ahdistuksesta ja hyvän mielen jatkaa elämää normaalisti. Pilkkireissuilla oli terapeuttinen vaikutus, sillä jäällä istuessa sitä ehti miettimään elämänsä suuntaa ja mitä jatkossa haluaisi tehdä. Eräänä maaliskuisena päivänä hän soitti ja kertoi saaneensa uuden työn juuri siltä alalta jolta oli halunnutkin. Päätös alanvaihdosta oli kypsynyt ahvenia ja mateita narratessa. Minulle tuli tästä erittäin hyvä mieli. Huonot ajat eivät voi olla vaikuttamatta Kalastus-lehteenkin, mutta me emme rupea turhia surkuttelemaan vaan lisäämme kierroksia koneeseen. Voinkin ilokseni todeta, että lehtemme avustajakunta sai talvella nimekkään vahvistuksen tanskalaisen Fisk & Fri ­lehden päätoimittajasta Jens Bursellista. Jensin kädenjälkeä voimme ihailla jokaisessa tämän vuoden numerossa. Hyvää alkanutta kalastussesonkia kaikille lukijoille! Antti Zetterberg ps. tässä kevätnumerossa emme esittele yhtään venettä, sillä jäät lähtivät liian myöhään lehden painoaikataulun kannalta. 10 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Valinnan vaikeus. uutuus Runko ja puola kylmätaottua alumiinia 3 kuulalaakeria + 1 RollerBearing-erikoislaakeri GT-versio: 7+1 RollerBearging SuperFree -akseli HEG-koneisto 5 kuulalaakeria + 1 RollerBearing-erikoislaakeri Tasavahva pari, kumpi on sinun valintasi! Valitse mieltymystesi mukaan heittohyrräkelaksesi matalapro ilinen Curado E tai pyöreäpro ilinen Calcutta B. Kumpikin on oikea valinta jos haluat keskittyä kalastamiseen ilman huolta välineiden toimivuudesta. Molempia on saatavana sekä oikea- että vasenkätisenä mallina. Calcutta B- ja Curado Ehyrräkelat ovat suunniteltu ja valmistettu Shimanon omalla tehtaalla Japanissa. Tarkkuustyöstettyjen pronssikoneistojen takaliikkeettömyys on varmistettu kahdella erillisellä järjestelmällä (Super Stopper ja Assist Stopper). Tämän vuoksi nämä kelat kestävät aktiivista uittamista ja rajua kalastusta vuodesta toiseen. VSB-heittojarrujärjestelmä. Nopeasti säädettävä ja helppokäyttöinen keskipakovoimaan perustuva heittojarru ehkäisee siimasotkuja tehokkaasti. Kelan mukana tulee kahdet erilaiset jarrupalat. Dartanium-jarru. Dartanium-jarrulevyt on suunniteltu maailman nopeimpien kalojen taltuttamiseen. Ne ovat erittäin kulutuskestävät ja toimivat tasaisesti suurillakin jarruvoimilla. Calcutta B/ Curado E -kampanjakauppiaat: Helsinki Wobbleri, Schröder, Kalastin, Varustenet, Häijää Urheilutarvike, Hämeenlinna ProFish, Imatra Intersport, Ivalo SuutariSeppo, Jyväskylä ProFish, Järvenpää Kalakamu, Pekan Apaja, Karhula Ase ja Erä, Karjaa Urheilu ja kalastus, Kiiminki Eräkontio, Kokkola Kalastus ja Erä, Kontiomäki Kainuun Tähti, Kotka Kymi Fishing Shop, Kuopio Sam shing, Kuusankoski KT-Sportcenter, Kyyjärvi Palettisport, Lahti Erä-Lindroos, Lappeenranta Urheilu-Koskimies, Lapp ärd Rautia Marianhamina Jakt och Fiskebutiken, Nokia Karismax, Oulu Tiura Parainen Kalastusaitta, Pori Kalastustarvike Närvänen, Porvoo Kallen Sumppu, Mikrokulma, Raisio Meri ja metsä, Rauma Sisso, Riihimäki Korkiakosken Uistin, Saarijärvi Palettisport, Salo Urheilutarvike, Tampere Kalastusväline, Sportia, Nippon Verkko, Tuorila Kapun Lohi, Turku Katiska, Pyyntiväline, Utsjoki Eräkontio, Uusikaupunki Riskilä, Vaasa Kurre, TB-Huolto Vantaa Fishline, Ylivieska Sportia Made in Japan Maahantuonti ja markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark., www.normark.
• mika Vornanen Kande mennä kalaan "Kande mennä kalaan" lauloi 70-luvulla Vanha isäntä onkimiehen bluesissa. silloin tätä ihanaa ja loppuelämäksi koukuttavaa harrastusta ei haitannut kuin luvattomuus kalastaa ja kateus. tosin kateus yltää kalamiesten keskuudessa vieläkin jopa 70 ­ 80-luvun bingonpelaajien kateuden tasolle, hipoen siis ehdotonta huippua. oina aikoina, kun legendaarisille paikoille pääsi laillisesti hyvin harvoin, jos koskaan virvelöimään, kalamiesten väliseen sukupolvien kuiluun kuului se, että nuoret kuuntelivat ja hämmästelivät vanhojen huru-ukkojen kertomia, toinen toistaan uskomattomampia tarinoita isoista ahvenista ja vielä suuremmista hauista, haaveillen samalla itsekin pääsevänsä joskus kokemaan moisia kalareissuja. Onni oli kuitenkin harvojen ja valittujen yksinoikeus, eivätkä nuo harvat juurikaan kertoneet uistimistaan, saati mistään muustakaan. Innostuneen kalamiehen ainoat tiedonlähteet olivat muutama lehti sekä Abun joka kevät ilmestynyt "Nyt Nappaa", josta ahmittiin kuvia isoista kaloista ja luetteloon ilmoitetuista ottipeleistä, joita sitten metsästettiin intensiivisesti kaikista mahdollisista kalastustarvikeliikkeistä. Jokainen osapuoli, siis uuden uutuuden löytänyt kalamies, välinevalmistaja sekä katalogiin kuvansa saanut ja useimmiten unelmareissun voittanut saamamies olivat kauden alusta kauden loppuun asti pelkkää hymyä. telu. Netissä tämä johtaa hetkessä kahden kilpailevan joukkion ylläpitämään, asiattomuuksia ja solvauksia sisältävään suunsoittoon, jossa enemmän tai vähemmän anonyymit herjaavat toisiaan sanktioista välittämättä. Mistä sanktioista? Niinpä... Harmittavasti tämä kaikki on johtanut tähän, että kaikki opittu, ei väliä mistä tai miten, pidetään omana tietona ja pyritään pitämään salassa mahdollisimman hyvin. Niin antoisa tapa vaihtaa kokemuksia, tietoa ja huomioita on johtanut siihen, että netissä liian moni "hyvä" kalamies ei enää raportoi tekemisistään millään lailla. Eikä ihme! Miksi kertoa saaliistaan ja huomioistaan, niin sään, olosuhteiden tai ottialueiden suhteen, jos kokee, ettei ole kuin antavana, tai kadehdittava osapuolena? Tärkeämpää lukijoille tuntuu olevan vain kalapaikan nimen ja sijainnin sekä uistimen merkin ja värin saaminen kuin ehkäpä ne vieläkin tärkeämmät tekijät, jotka mahdollistivat onnistumisen. Jos näitä, lähes vaadittuja tietoja ei halua kertoa, niin alkaa kaikenlainen arveluttava ja ehdollistava kirjoittelu jopa lehtiä myöten oikeutuksesta moiseen toimitaan! Ei pidä ihmetellä, etteivät jotkut kalamiehet halua edes lehtien sivuille. Surullista, että tämä suurien mahdollisuuksien polku tuntuu olevan loppuun kuljettu ja kohta ollaan tilanteessa missä aktiivit sekä aloittelevat junnut ovat muutamien vakiotoimittajien lehtijuttujen varassa, jotka toki ovat pääosin varsin laadukkaita, mutta valitettavasti ilmestyvät harvoin eivätkä pysty aina olemaan yhtä kattavia lukijan tiedonhalun tai kohteen suhteen. "Ennen oli nurmi vihreämpää ja pulut lihavampia." Harva kalamies kaipaa aikoja ennen läänikohtaisia viehelupia, en ainakaan minä, mutta internetin rakentama silta sukupolvien sekä eri paikkakuntien kalamiesten välille saa tuon vanhan laulun sanat arveluttavaan valoon. Liian usein saan huomata kalastuksen ja siihen liittyvien asioiden tuovan eripuraa sekä monenlaisia negatiivisia tuntemuksia. Netin tuoma nopeus sekä sen tarjoamat mahdollisuudet harrastuksen parantamiseen antavat myös harmittavan suuren mahdollisuuden mädättää tätä hienoa harrastusta. Nyt, kun kommunikointi tapahtuu sekunneissa pelkin kirjoitetuin sanoin ilman ilmeitä ja äänenpainoja, paranevat provokaation ja provosoitumisen mahdollisuudet ällistyttävälle tasolle. Tähän kun lisätään vielä 50­60-luvulla vs. 80-luvulla syntyneiden erilainen netinkäytön valmius onkin virtuaalikalasoppa valmis. Vaikka netin tuoma hyöty ja ilo ovatkin valtavia, niin en voi olla ihmettelemättä sitä, kuinka liian usein huomaan olevani "huonossa hapessa" lueskeltuani jonkin aikaa nettikirjoittelua kalastusaiheisilla saiteilla. Päivän trendi tuntuu olevan kuin päivittäistavarakaupan karkkihyllyllä, jos haluttua ei saada, niin alkaa kiukut- N 12 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• VESILLÄ VARMUUS PUNNITAAN "Tässä hommassa mennään sinne missä se kala on. Taimenen tyrskykalastuksessa ajetaan erittäin lähelle kivikkokareja ja luotoja. Vene on välillä muutaman metrin päässä kiviin lyövistä aalloista. Semmoisissa olosuhteissa kipparilla on täysi työ veneen pitämisessä ja moottorilta se tietysti vaatii ehdotonta luotettavuutta." Ari Paataja, kalastusopas, Apajamatkat Moottorivalinta: 2 x Suzuki DF50TS Vaativissa olosuhteissa sillä on paljonkin väliä, minkä moottorin kiinnität veneesi perälautaan. Suzukin nelitahtiperämoottorit on suunniteltu kestämään ja suoriutumaan pahoistakin paikoista puhtain paperein. Katso lisää ja lue Paatajan haastattelu osoitteessa kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 13
• 14 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Kelausonginnalla saa lahnoja myös kutuajan ulkopuolella Kevät on monien mielestä parasta onginta-aikaa; kalat ovat painavassa kunnossa ja ne liikkuvat suurissa parvissa. usein kuitenkin juuri keväällä tulee vastaan tilanteita että kohteena olevat kalat eivät millään kiinnostu syötistä, vaan niillä tuntuu olevan mielessä aivan muut asiat. tällaisena päivänä kelausonginta saattaa pelastaa päivän. Teksti JuhA OJAhARJu Kuvat Jens BuRsell JA JuhA OJAhARJu P ikkupoikana vietimme kavereitten kanssa suuren osan kesälomasta istuen ongella Vaasan kivisillä rannoilla. Onkipaikoista paras oli mielestämme Onkilahti. Sieltä nousi särkiä, kiiskiä, salakoita, ahvenia ja säynäviä, joista suurimmat olivat jopa yli kaksikiloisia. Kalantulo oli useimmiten hyvää, mutta Onkilahdenkaan kalat eivät aina olleet syönnillään. Kerran kalantulon ollessa oikein nihkeää, keksin sattumalta uuden tavan saada kalat iskemään: liikuttelin kohoa pintaa pitkin vetämällä sitä vavalla eri suuntiin ja ei kulunut kauaakaan, kun tuli tärppi, sen jälkeen vielä toinen ja kolmas... Muistan saaneeni sen kesän aikana samalla metodilla useita hyviä saaliita. En kuitenkaan ikinä ajatellut menetelmää sen enempää, se oli vain hyvä keino saada silloin tällöin muutamia lisäkaloja. hänen kotisivuilta roppakaupalla uutta kiintoisaa luettavaa. Yksi kiinnostavimmista artikkeleista käsitteli suurten lahnojen ongintaa haravoimalla kelaongella laajoja alueita kutupaikkojen edustalla. Bursell oli havainnut, että iso kudulle valmistautuva lahna ei oikein innostu houkutinaineista, mutta suurikokoinen liikkuva syötti voi saada sen nappaamaan. Luettuani juttua jonkin matkaa huomasin ilokseni metodin muistuttavan jo melkein unohtamaani ongintatapaa, jota olin lapsena käyttänyt. Vaikka olinkin onkinut teleskooppivavalla enkä kelaongella kuten Jens, oli perusidea kuitenkin sama: kalan kiinnostuksen herättäminen syöttiä liikuttelemalla. Jens käytti kuvaamastaan metodista nimitystä flötespinn, mielestäni suomenkielinen termi kelausonginta kuvaa kyseistä menetelmää hyvin. lisätietoa tanskasta Lopputalvesta 2008 löysin tanskalaisen specimenkalastaja Jens Bursellin kotisivut (www.bursell.dk). Olin lukenut aiemmin Jensin erinomaisia artikkeleja ruotsalaisista kalastuslehdistä ja nyt löysin särkikuume nousee Innostuin artikkelista valtavasti ja päätin ottaa uudet, tai ainakin osin jo vanhat opit käyttöön heti keväällä. Jens oli tavoitellut kelausonginnalla etupäässä suuria lahnoja, minä puolestani aioin ensimmäiseksi parantaa sen avulla särkiennätystäni. Lopputalvi kului kuumeisesti jäiden lähtöä ja ongintakauden alkua odotellen, kuumetta ei yhtään helpottanut A Passion for Angling -sarjan Autumn Glory elokuvan katsominen useaan kertaan. Kyseisessä klassikkoleffassa brittiläinen Bob James onkii samoilta jalansijoilta toistakymmentä 2-3 paunaista (900 ­ 1300 g) jättisärkeä! Vihdoin vappua edeltävällä viikolla alkoi tilanne järvellä näyttämään hyvälle. Minulle tarjoutui vieläpä mahdollisuus viettää koko vapun aika suursärkiä tavoitellen, sillä muut perheenjäsenet matkaisivat loman ajaksi etelän hiekkarannoille. Uuden asuinpaikkani Kuortaneen vesistä oli kertomusten mukaan saatu takavuosina joitain suhteellisen isoja särkiä, suurimpien painaessa jopa 700 g. Isoja särkiä oli saatu muun muassa erään läheisen joen suistosta, joten kalapaikkakin oli nyt selvillä. En kuitenkaan aikonut onkia suistossa, vaan joen alaosassa, jossa voisin kävellä penkkaa pitkin suursärkiä etsien. Ongelmana oli vain pienten särkien suuri määrä paikallisissa vesissä, suuret kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 15
• " tunnEttujEn, isojEn VaaPunValmistajiEn tEKElEEt KElPaaVat aHVEnEllE HYVin. itsE suosin KuitEnKin PiEnPajojEn tuottEita EnKä PElKästään KäsitYötä tuKEaKsEni. PiEnPajan VaaPut saa nimittäin usEimmitEn tilattua toiVomissaan VäREissä ja VaRiaatioissa ja KauPan PäällE saa YlEEnsä ViElä VaaPun uitto- ja ViRitYsnEuVotKin. oli saatava jotenkin seulottua esiin valtavasta särkimassasta. Helpoin keino karsia pienet kalat pois saaliista on käyttää tarpeeksi suurta koukkua. Tässä tapauksessa se tarkoitti koukkukokoja 6 ja 8. Kelausongintaa särjille Ensimmäiselle kelausongintareissulleni lähden heti töistä päästyäni. Talven viimeisetkin merkit ovat hävinneet edellisten päivien aikana ja kevät etenee vauhdilla. Tuleviksi päiviksi on luvattu lähes hellelukemia joten kaikki näyttää hyvältä ja mieliala on korkealla; tiedossa on kaunista ilmaa ja kalastusta moneksi päiväksi. Aloitan kalojen etsinnän aivan joen alimmalta osalta ensimmäisten heittojen ulottuessa hieman järven puolelle. Etenen siitä hiljalleen jokea ylöspäin aina ylävirtaan päin heittäen. Saankin heti joen puolelta pari noin 150 g särkeä, mutta ne eivät todellakaan ole sitä mitä etsin. Jatkan etenemistä vielä ylöspäin, ja vähän matkan päästä tuleekin jo hieman raskaampi tärppi. Pian haavissa onkin jo vähän paremman kokoinen särki jolle puntari näyttää painoksi 340 g. Ei mikään jättiläinen, mutta vähän parempi silti. Asetun onkituolin ja muiden välineiden kanssa rantaan aivan erään pajupensaan viereen, näin olen toivottavasti hieman piilossa joen kaloilta. Ammun ritsalla vielä muutamia kymmeniä maissinjyviä kohtaan josta äskeinen kala oli napannut. No niin, nyt voisi vaikka juoda kupin kahvia ja antaa tilanteen sillä aikaa hieman rauhoittua. Kelausongintaan sopivia Waggler-kohoja. Kuvan kaksi isointa mallia ovat valmiiksi painotettuja ja ne lentävät erittäin hyvin Kuvassa käyttämiäni Mustadin Wide Gape ­malleja. Vastaavia koukkuja xxxxxxxx löytyy useilta valmistajilta tauon jälkeen tunnelma kohoaa Siemaistuani kahvit on aika jatkaa taas onkimista. Heitto ylävirtaan hieman ottipaikan yläpuolelle, 20 sekuntia odotusta ja pari kierrosta kammesta, 5 sekuntia odotusta ja kala on kiinni! Pian on haavissa edellistä hieman suurempi kala, mutta se ei kuitenkaan ole särki vaan pieni lahna, alle puolikiloinen. Nouseepa täällä lahna aikaisin jokeen. Huomaan pian että paikassa jossa kalat tärppäävät on hieman matalampi kohta, ei pal- 16 Kalastuslehti 2.2008
• Nopea punnitus ja valokuvaus ja särki pääse jatkamaan matkaa kutupaikalleen jon vain noin 10 senttiä, mutta kalat tuntuvat viihtyvän sen läheisyydessä. Saan seuraavan tunnin aikana muutamia pieniä lahnoja ja vielä pienempiä särkiä, kaikki samastaa kohdasta ja samalla metodilla. Yhtäkkiä hieman hiipumaan päässyt tunnelma sähköistyy kun siiman päässä onkin selvästi raskaampi vastus, kala pääsee kuitenkin muutaman sekunnin kuluttua irti. Saakelin saakeli! Mikähän se oli, ainakin se tuntui isolta. Äkkiä uusi kasiaisen puolikas koukkuun ja siihen päälle vielä yksi maissinjyvä. Heitän kohon pitkälle etteivät mahdolliset jättisärjet häiriinny kohon osuessa veteen. Kelaan kohon lähemmäksi ja pysäytän sen hieman ennen "matalikkoa". lähes puolen kilon särki iskee Toisen pysäytyksen jälkeen koho nousee aivan tavallisesti näkyviin, mutta vajoaa heti takaisin pinnan alle. Kelaan vähät US UU TU ! KONSTAILEMATON MERIKOTKA Eagle 650 ­ Monipuolinen yhteys- ja päiväretkivene saaristo- ja rannikkokäyttöön. ­ Suuret viimalta suojaavat tuulilasit karkaistua lasia. ­ Tilavat roiskevesitiiviit säilytystilat. ­ Ajokuomulla erillinen säilytystila. ­ Hinnaltaan kilpailukykyinen, runsaasti vakiovarusteltu vene monipuoliseen veneilyyn. UU + Mercury 115 EXLPT Optimax 31 165 + toimituskulut Fox SC ! + Mercury F50 ELPT EFI 16 090 + toimituskulut TU US ­ Sisusta suunniteltu erityisesti kalastus- ja yhteysvenekäyttöön. ­ Kiinteä polttoainesäiliö 55 l. ­ Pitkä, lukittava säilytystila vavoille. ­ Avara ohjaamotila erillisellä kuljettajan kuppi-istuimella. ­ Igloo-kylmäsäilytystila/ -penkki lisävarusteena. w w w. silver b o at s .f i
• " Pinnasta PiKKuKalaa sYöVät aHVEnEt siis EiVät KiinnostunEEt VaaPuistani EnnEn Kuin nEKin tuliVat PintaKalVossa, ViEläPä PäRsKiEn VioittunEEn salaKan lailla. onnEKas oiVallus, joKa on sittEmmin monEsti PElastanut PäiVän KalojEn saalistaEssa salaKKaPaRVia Pinnan tuntumasta. Välineet ja tekniikka Kelausongintaa voi harrastaa sekä veneestä että rannalta. Välineiksi tarvitaan tavallinen 12 - 13 jalan kelaongintavapa ja siihen sopiva kela. Kelalle tulee mahtua riittävästi 0,18 - 0,20 mm paksuista nylon siimaa. Kohoksi valitaan valmiiksi painotettu ja mieluiten säädettävä waggler-koho. Käyttökelpoisimmat kohokoot ovat välillä 7 - 15 g. Kaikki mahdollisesti tarvittavat lyijyhaulit sijoitetaan heti kohon alle, näin saadaan koukku syötteineen vajoamaan hyvin hitaasti. Painojen ja koukun väliin sijoitetaan vielä leikari estämään siiman kiertymistä, syötin vajoamisnopeutta voi hieman säädellä leikarin sijoituskohdalla. Koukuksi valitaan leveäkitainen ns. Wide Gape -malli. Koukkuun pitää mahtua iso matosyötti; itse laitan usein madon päälle vielä yhden tai kaksi maissinjyvää. Liian pienet koot voi siis huoletta jättää kotiin; sopiva koko löytyy väliltä 4 - 8. Kaloja etsittäessä heitetään aina etenemissuuntaa kohti. Veneellä liikuttaessa kalastetaan ankkuroidusta veneestä. Kun yksi kohta on haravoitu, nostetaan ankkuri ja annetaan tuulen kuljettaa venettä parikymmentä metriä ja ankkuroidaan taas. Rannalta kalastettaessa pyritään haravoimaan mahdollisimman suuri alue, muistaen kuitenkin suunnata heittoja aina kohti etenemissuuntaa; kalat voivat olla aivan rantaviivassa kiinni. Varsinainen kelaus tapahtuu seuraavasti: heitetään mahdollisimman kauas, odotetaan 15 - 20 sekuntia että syötti laskeutuu hiljalleen pohjan tuntumaan, pyöräytetään kammesta nopeasti pari, kolme kierrosta. Sitten odotetaan taas syötin laskeutumista, nyt kuitenkin vain noin 10 - 15 sekuntia, sillä syötti on jo valmiiksi pinnan alla, sitten pyöräytetään taas kammesta muutama kierros jotta syötti nousee pohjasta ja alkaa uudestaan vajoamaan takaisin kohti pohjaa. Kelausonginta on siis lähes kuin virvelöintiä, välineet vain ovat hieman erilaiset. Välineiden valintaan ja niiden tehokkaaseen käyttöön vaikuttaa tietysti moni asia kuten tavoiteltava kalalaji sekä vallitsevat olosuhteet. Edellä esittämäni ohjeet ovat siis vain esimerkkejä, tosin niillä pärjää loistavasti useimmissa olosuhteissa. Otollisia onkihetkiä! kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 19
• Jerkkaukseen ei aina tarvita RASKAITA VÄLINEITÄ Perinteinen jerkkikalastus on hauskaa, sitä ei käy kiistäminen. mutta kalastettuaan koko päivän raskailla välineillä ranteet sekä hartiat väsyvät pikkuhiljaa. monelle on niin sanottu "jerkkaajan olkapää" varmasti tuttu. jäykkä perinteinen jerkkivapakaan ei ole kaikkein tunnokkain. Teksti ja kuvat Jens BuRsell Käännös Antti ZetteRBeRg 20 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Tämäkin kala vapautettiin kevytjerkkaussession aikana. " Uskallan silti väittää, että myös kevyemmillä välineillä ja oikealla tekniikalla päästään samaan loppUtUlokseen, kUnhan vaan hieman miettii mitä tekee. inakin minulle tunnokkaan ja kevyen vavan käyttäminen tarjoaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada kala ylös ja myös väsyttäminenkin on hauskempaa, kun vapa välittää kalan jokaisen liikkeen. Esittelen seuraavassa keinoja, joiden avulla pystytään käyttämään isoja jerkkejä myös kevyemmillä välineillä. Suurin osa jerkkaa painavilla vieheillä ja jäykällä vavalla. Jäykät vavathan lähes tappavat väsyttämiseen liittyvän nautinnon! Pitäähän tällaiseen toimintaan olla joku looginen syy. Itse asiassa näitä syitä on kaksi. Ensimmäiseksi; kun kala iskee, on annettava jämäkkä vastaisku, jotta isot ja paksulankaiset koukut tarttuisivat. Löysällä vavalla tähän iskuun ei saada kohdistettua tarpeeksi voimaa. Toiseksi, saadakseen jerkin uimaan, täytyy vavalla tehdä liikettä ja tässä tarkoituksessa jäykempi vapa välittää liikkeen paremmin uistimeen. A Daiwa Viento on kevytjerkkaukseen sopiva kela. Kevennetään välineistöä Uskallan silti väittää, että myös kevyemmillä välineillä ja oikealla tekniikalla päästään samaan lopputulokseen, kunhan vaan hieman miettii mitä tekee. Pari perusasiaa jerkeistä ja koukuista yleensä: Lähes kaikissa myytävissä jerkeissä on erittäin isot ja raskaat koukut. Ne on lisäksi kiinnitetty varsin kauas toisistaan, kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 21
• minkälaiset koukut? Kaikenmerkkiset kolmihaarakoukut sovel tuvat tähän käyttötarkoitukseen. Ainoina kriteereinä ovat ohutlankaisuus, keveys sekä mahdollisimman suuri kita. Itse olen käyttänyt muun muassa Ownerin STN, ST 36 BC X sekä ST21 BC ­malleja. Kaksi ensimmäistä ovat varmasti riittävän kestäviä suurellekin hauelle, mutta ne ovat samalla teräviä ja kevyitä. Kolmas onkin sitten jo äärimmäisen terävä ja kevyt koukku, joka ei ole parhaimmillaan isojen haukien kanssa. Se onkin omiaan 15 ­ 30 g heittopainolle soveltuvien vapojen kanssa. kut kiinnitetään niin, että ne jäävät vapaasti leijumaan ja niiden liikerata kasvaa parantaen samalla tarttuvuutta. Itselläni kalojen kiinnipysymisprosentti parani huomattavasti tehtyäni edellämainitut muutokset uistimiin. jotta ne eivät tarttuisi toisiinsa kiinni ja tartuttaisivat kalan mahdollisimman hyvin. Niiden liikerata on myös rajoitettu, koska ne osuvat helposti uistimen runkoon liikkuessaan. Isot koukut vaativat kuitenkin vastaiskulta voimaa, jotta ne jäisivät kunnolla kiinni. Tässä touhussa jäykkä vapa on omiaan. Mitäpä jos hieman muutettaisiin vallitsevia käsityksiä? Koukut vaihdetaan ohuempilankaisiksi ja samalla terävämmiksi. Näin tartutukseen tarvittava voima vähenee ja uistin kevenee. Samalla kun koukut vaihdetaan, poistetaan myös raskaat uistinrenkaat. Uistinrenkaiden tilalle laitetaan parin sentin mittaiset (uistimen koosta riippuen) pätkät ohutta vaijeria, joihin kou- Kiinnityksistä Vaijeri kiinnitetään koukkuun hyvin yksinkertaisella tavalla, niin sanotulla "solmuttomalla solmulla". Pujotetaan ensin se koukun silmän läpi, jonka jälkeen vaijeri vedetään kolmihaarakoukun yhtymäkohdan kautta ja kieritetään äsken vedetyn vaijerin päälle. Sitten kieritetty osa pujotetaan yhtymäkohtaan vedetyn vaijerin alta silmän läpi. Vaijeri kiinnitetään uistimeen lenkillä, jonka lukittaa puristettava vaijeriholkki. Tärkeää on, että vaijeri on oikean mittainen suhteessa uistimeen ja toisiin koukkuihin, jotta vältytään koukkujen sotkeutumiselta tai koukun takertumiselta uistimen runkoon. Koukkujen sopiva koko Jerkeissä usein on joko 1/0, 2/0 tai 3/0 koon paksulankaiset koukut. Esimerkiksi Busterissa on 3/0 koukut. Menetelmässäni koukkujen kokoa pienennetään jopa kokoon 4-1, jolloin painosta putoaa noin 3 ­ 5 grammaa. Se kuinka pieniä koukkuja haluaa käyttää, riippuu paljon uistimen leveydestä. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa: mitä leveämpi uistin sitä leveämpi koukku. Useimmissa kapeissa jerkeissä kuten Buster tai Deviator käytän vatsakoukkuna 1- tai 2-koon ja peräkoukkuna 2- tai 4-koon koukkuja. Leveissä jerkeissä kuten Pig, ohutlankainen 1/0-koon koukku on usein paras vaihtoehto. Aivan pienimmissä jerkeissä, kuten Fox Micro Gremlinissä, ei ole tarvetta modifikaatioihin käytettäessä kevyempää vapa/kelayhdistelmää. 22 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Miksi emme nauttisi tällaisista hetkistä hieman kevyemmillä välineillä? KouKun ja VaijERin YHdistäminEn 1. Leikkaa 20 senttiä noin 30-paunaisesta vaijerista. Solmi vaijerin pää. Pujota vaijeri silmän läpi. 2. Vaijeri vedetään kolmihaarakoukun yhtymäkohdan kautta. 3. Vedetään vaijeri kohti koukun silmää. 4. Kieritetään noin 6 ­ 8 kertaa äsken vedetyn vaijerin päälle. 5. Kieritetty pää pujotetaan yhtymäkohtaan vedetyn vaijerin alta silmän läpi. 6. Valmis "solmuton solmu". kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 23
• Harvoin kohdalle osuu jättihaukia ja usein saaliskoko on tätä luokkaa. Joten miksi emme nauttisi enemmän pienemmistä kaloista? " vavat olivat riittävän napakoita välittääkseen liikkeen Uistimiin, ainoastaan nopeisiin Uintisykäyksiin tarvittiin hieman normaalia jerkkivapaa kovempi liike. 24 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Koukkujen pysyvyys paranee vaijerisidoksen myötä. uistimien käytös "tuunauksen" jälkeen Moni saattaa epäillä, että uistimen käytös muuttuu radikaalisti koukkujen vaihtamisen jälkeen. Näin onkin usein silloin kun koukut vaihdetaan pienemmästä isompaan ja uppoaminen nopeutuu tai uintikäytös muuttuu suurempien koukkujen aiheuttaman vastuksen takia. Nyt teemme vaihdoksen isommasta pie pään, jolloin edellämainitun kaltaisia ongelmia ei ilmene. Olin itsekin aluksi hieman epäileväinen uistinten käytöksen suhteen, mutta kokeiltuani menetelmääni erilaisilla Bustereilla, Savage Gearin tuotteilla, Foxeilla, Zalteilla, Dart Masterilla sekä Westineillä, olin vakuuttunut sen toimivuudesta kaikenlaisilla jerkeillä. Jotkut ovat kokeilleet vielä lisätä kupari- tai lyijypainon, mutta se on mielestäni hieman turhaa, sillä silloin hävitään kevennyksen tuoma painonsäästö. Vapojen kestävyys Olen heittänyt "tuunaamiani" 50 ­ 120 grammaisia jerkkejä vavoilla, joiden suurimmat suositusheittopainot ovat olleet 20 ­ 60 grammaa. Saattaa kuullostaa hullulta, mutta varovasti heittäen vavat kestävät kyllä, suurimmat ongelmat ilmenevätkin juuri vastaiskussa, jolloin voima siirtyy vapaan kertarysäyksellä. Terävämmillä ja paremmin pitävillä koukuilla kovaa vastaiskua ei tarvita ja usein kala kiinnittyy jo ensimmäisellä iskulla. minkälaisen vavan valitsen? Kevytjerkkaukseen soveltuvan vavan täytyy olla ominaisuuksiltaan napakka, tunnokas ja ennen kaikkea kevyt. Pituuden on hyvä olla kuuden jalan luokkaa, mutta pidemmälläkin homma luonnistuu. Tällaiset ominaisuudet löytyvät esimerkiksi jigivavoista. Kun itse ensi kertaa kokeilin menetelmäni toimivuutta, oli minulla käytössä kaksi jigivapaa; Henk Simonsz kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 25
• V VaijER VaijERin ja uistimEn YHdistäminEn 1. Poista vanhat koukut. 2. Kiinnitä vaijeriholkki ja vedä vaijeri uistinlenkin läpi. Godfather (14 ­ 28 gr) ja Shimano Speedmaster 180 (7 ­ 28 gr). Nämä kaksi heittivät Buster Jerkiä sekä Deviatoria, ja jopa raskaampiakin uistimia täysin vailla ongelmia. Vavat olivat riittävän napakoita välittääkseen liikkeen uistimiin, ainoastaan nopeisiin uintisykäyksiin tarvittiin hieman normaalia jerkkivapaa kovempi liike. Keloina käytin matalaprofiilista jigihyrrää, jolloin koko paketin paino oli noin 20 ­ 30 % perinteistä kevyempi ja samalla mukavampi käyttää. Keloista lisää hieman myöhemmin. Kun kokemusta ja erilaisia olosuhteita karttui lisää, huomasin, miten erilaiset vavat toimivat parhaiten. Esimerkiksi leväisen pohjan omaavalla kalapaikalla BFT Walker Medium (-40 gr) osoitti toimivuutensa olemalla sen verran jäykkä, että uistimet sai kiskottua helposti levistä tai silloin kun isompi kala ui suojaan levien sisään. Tässä tilanteessa kevyemmällä vavalla olisi tullut hanka- 3. ­ 4. Syötä vaijeri uudestaan holkin läpi, niin että koukku jää vaijerin muodostamaan lenkkiin. 5. Lukitse holkki. 6. Leikkaa ylimääräinen pätkä pois ja lähde kalaan. Tässä kaikki työkalut mitä kevytjerkkaukseen tarvitaan. 26 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• mistä on PiEnEt VEnEEt tEHtY? Teksti MARKO sARROlA Haaveista ja unelmista... toiveista ja tarpeista, mutta keskitytään tällä kertaa materiaaleihin. Veneitä yleisesti valmistetaan puusta, muovista, metallista, kankaasta ja betonistakin. Rajataan nyt kuitenkin käsittelyyn kolme kalastuskäytössä olevan perämoottoriveneen tyypillisintä materiaalivaihtoehtoa, eli aBs-muovi, alumiini ja lujitemuovi. Kaikilla on kannattajansa, monet vakuuttuneet jonkin niistä täydellisestä ylivertaisuudesta tai toisen kelvottomuudesta, kaikilla on kuitenkin puolensa, niin hyvät kuin huonot. lähtökohtana kannattaa muistaa, että jos jokin materiaali oikeasti olisi suvereenin ylivertainen, niin kaikki veneet olisivat siitä tehty. Terhi on tyypillinen ABS-vene. Venemateriaalina ABS-muovi omaa seuraavia ominaisuuksia: Positiivista: · Rakenne on iskunkestävä. · Materiaali on vettymätön. · Materiaali voidaan läpivärjätä halutun väriseksi. · Pinta on sileä ja tasainen "muottipinta" ja vene on varsin keveä kokoisekseen, kunhan kuorten välinen uretaani on säilynyt kuivana. negatiivista: · Valmistustekniikka tekee muotorajoitteita jotka vaikuttaa veneen ominaisuuksiin. · Varsin pehmeänä materiaalina terävät reu- M ateriaalivalintaan vaikuttaa veneen käyttötarkoitus ja tyyppi. Materiaaleista kaksi eli alumiini ja ABS-muovi ovat valmistusteknisesti muotorajoitteisia joka aikaansaa sen, etteivät ole soveltuva tai ainakaan paras vaihtoehto kaikentyyppisiin veneisiin. Lujitemuovi ei ole muotorajoitteinen materiaali, eli siitä voidaan ominaisuuksista tinkimättä valmistaa minkä tyyppinen vene tahansa. Tämä ei kuitenkaan valitettavasti tarkoita, että lujitemuoviset olisivat automaattisesti muotoilultaan ja suunnittelultaan onnistuneita veneitä. aBs-muovi Materiaali josta valmistetaan Terhi-veneet. Valmistustekniikka on kaksi kuorirakenne joiden välissä on jäykisterakenteena kelluttava uretaanivaahto. Muovilevy imetään lämmitettynä alipaineella muottiin ja paineen alla muotissa kuorien väli täytetään uretaanilla. Menetelmä soveltuu hyvin teolliseen valmistukseen ja tulos on uppoamaton. Muottiin venytyksestä johtuen valmistusmenetelmä ei sovellu terävien kulmien tekoon, koska kulmapaikoissa ABS-kuori venyy helposti liian ohueksi. Siksi se parhaimmillaan varsin pyöreälinjaisissa veneissä. nat aikaansaa naarmuja ja muutoinkin materiaali on viiltoaltis. · Auringon UV-säteily haurastuttaa ABS-muovia. · Jos veneen rakenteeseen on päässyt vettä ja uretaani on vettynyt/murentunut, on rakenteen onnistunut korjaaminen vähintäänkin haasteellista. · Lisävarusteiden kiinnitys vaatii suunnitelmallisuutta ja voi olla hankalaa, varsin pehmeässä ja ohuessa ABS-kuoressa on niin ruuvin kuin niitin pitävyys huono. ABS-muovi on parhaimmillaan pyöreähkömuotoisten soutu/moottorisoutuveneiden valmistusmateriaalina. Jos valitsee 28 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• abon aarrearkku Silverit ovat yhdistelmä alumiinia ja lujitemuovia. " materiaalina alUmiini on siis jonkin verran mUotorajoitteinen, koska levy ei helposti taivU kUin yhteen sUUntaan valmistUksen yhteydessä. veneekseen ABS-veneen, tulee huolehtia veneen vahauksesta vähintään vuosittain, jotta saa suojaa UV-säteilylle ja veneeseen mahdollisesti kiinnitettävät varusteet tulee kiinnitykseltään harkita tarkoin. ABS-muovissa eivät ruuvikiinnitykset tahdo pitää ja kahden pehmeähkön ABSkuoren ja välissä olevan uretaanivaahdon puristuskestävyys ei suosi läpipulttausratkaisuja. Lisäksi jokainen kuoreen tehty reikä on riski veden pääsylle kuorten väliseen tilaan jolloin rakenne rupeaa rikkoutumaan kun uretaani vettyy ja/tai irtoaa kuorista. Traileriveneilijän on myös syytä huomioida että koska ABS-muovi on kohtuullisen pehmeää ja jäykistetty uretaanisandwich rakenteella veneeksi, ei rakenne pidä pitkäaikaisesta pistekuormasta eli traileri/ranturisäilytyksessä on huomioitava, että vene on tuettu riittävän tasaisesti useasta pisteestä. Valmistustekniikasta johtuen ABSmuovi rajoittuu pienten veneiden materiaaliksi. mitään vaan ne ovat vain kosmeettinen haitta. Valmistusteknisesti alumiini on varsin haastava, se on muotorajoitteinen ja hitsatessa mittaansa lämpölaajentuman takia muuttava. Lisäksi alumiini on rasituskaraistuva ja väsyvä materiaali, eli rakenteesta tulee saada niin tukeva, ettei missään tapahdu toistuvaa joustoa joka väsyttää ja murtaa alumiinin. Materiaalina alumiini on siis jonkin verran muotorajoitteinen, koska levy ei helposti taivu kuin yhteen suuntaan valmistuksen yhteydessä. Se on myös rasitusväsyvä ja venyvä sekä muokkautuva ilman pyrkimystä takaisin alkuperäiseen muotoon ja altis syöpymiselle. Kuulostaa siis materiaalina oikeastaan hyvin huonolta valinnalta venemateriaaliksi. Täysi vettymättömyys tekee siitä kuitenkin hyvinkin huolettoman käytännössä, kun pienille naarmuilla ja kolhuille ei tarvitse tehdä mitään. Isommat vauriot vaativat usein isojen kappaleiden vaihtoa korjauksena, koska alumiini on venynyt osuman yhteydessä niin, ettei pelkkä paikkaus paranna enää venettä. Isommassa osumassa se vaurioituu useimmiten huomattavasti lujitemuovivenettä pahemmin, koska rakenne ja materiaali ei levitä iskua laajemmalle alueelle. Myös jäissä ajo, joka ei vastaavankokoiselle lujitemuoviveneelle aikaansaa mitään vaurioita, usein venyttää alumiiniveneen pohjalevyt tehden veneestä pussipohjaisen joka taas heikentää ajettavuutta liukualueella. Lisäksi veneen kyljet vaurioituvat hyvinkin helposti jäissä ajollla. Alumiini painuu, jolloin se muuttaa muotoaan ja palautumaa ei käytännössä ole. Positiivista: · Vettymätön materiaali. · Soveltuu oikeastaan minkä tahansa tyyppisen veneen valmistukseen. · Lisävarusteet erittäin helppoja kiinnittää, menetelminä niin ruuvaus, niittaus, liimaus kuin hitsaus ovat toimivia. negatiivista: · Muotorajoitteinen. · Syöpyvä. · Väsyvä materiaali. · Venyvä materiaali. · Ei palautuvuutta alkuperäiseen muotoon. · Pienten vaurioiden siisti korjaaminen liki mahdotonta, kosmeettinen haitta jää. alumiini Yleistyvä venemateriaali, jonka ylivertaisen kestävyyden nimiin monet vannovat, vaikka itse asiassa se on yleisesti käytössä olevista venemateriaaleista se helpoimmin vaurioituva. Oikeastaan alumiinin ainoa hyvä puoli venemateriaalina on sen vettymättömyys. Materiaalinen täydellinen vettymättömyys aikaansaa sen, ettei pienille naarmuille/kolhuille tarvitse tehdä yhtään Vaikka materiaalina ajatellen alumiini vaikuttaa itse asiassa varsin huonolta venemateriaalilta, kun negatiivisia ominaisuuksia on huomattavasti runsaammin kuin positiivisia, on materiaalin täydellinen vettymättömyys niin vahva ominaisuus, että se tekee alumiinista varsin hyvän materiaalin kalaveneelle. Venettä kuitenkaan harvoin hankitaan ajatellen mahdollisen ison haverin korjaustilannetta ja korjattavien vaurioiden määrää. Se, että kalastuskäytössä ja rantautumissa veneen saamat pienet osumat eivät vaadi mitään korjaustoimenpiteitä vettymättömyyden johdosta on erittäin vahva puoltoargumentti, samoin kuin lisävarusteiden helppo kiinnitettävyys. Alumiiniveneen omistajan ei kuitenkaan tule tuudittautua ajatukseen, että "peltilaiva" kestää mitä tahansa. kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 29
• abon aarrearkku AMT-veneet ovat lujitemuovisia kotimaisia veneitä. lujitemuovi Yleisin venemateriaali on lujitemuovi, jonka ainoana negatiivisena puolena oikeastaan se, ettei se ole vettymätön. Valitettavasti se on jo varsin vahva negatiivinen ominaisuus. Siltikin valtaosalle veneilijöistä/kalastajista se on suositeltavin materiaali. Yleisin lujitemuovi on lasikuidulla lujitettu polyesteri, jota myös lasikuiduksi yleisesti kutsutaan ja lujitemuoviveneitä lasikuituveneiksi. Lujitemuovi imee jonkin verran vettä, jollei ole siltä suojattu erikseen ja tästä ei sinällään ole juuri haittaa. Haitta muodostuu vakavaksi, jollei polyesterihartsi ole täysin polyesteroitunut ja laminaattiin on jäänyt happamuuseroja, jolloin vesi pyrkii sinne tasaamaan happamuutta ja ei tule pois. Näin muodostuu rakkula ja tätä kutsutaan lasikuiturutoksi. Aina kun laminaatti tehdään ilman että sitä loppupaistetaan eli lämpökäsitellään, siihen jää jonkin verran happamuuseroja. Paistaminen taas vaatii välineet ja aikaa eli kustannussyistä sitä ei käytännössä tehdä kuin kalliisiin erikoisveneisiin, perusveneisiin ei lainkaan. Tästä syystä uusikin lujitemuovivene tulee vesirajan alapuolisilta osiltaan suojata täysin vesisulkevalla pinnoitteella,kuten epoksimaalilla. Samasta syystä pienetkin naarmut ja kolhiutumat tulisi ensitilassa aina korjata, jottei rakenne vety. Vahvuuksia lujitemuovirakenteella on täydellinen muotovapaus, mahdollisuus tehdä joustavia tai vahvistettuja alueita rakenteeseen ilman painon nousua lujitekuituvalinnalla, suuntauksella, neulotuilla ja suuntakuitumatoilla. Jos lujitemuovi olisi oikeasti vettymätön materiaali, se olisi hyvin lähellä optimia venemateriaalia. Myös lisävarusteiden kiinnittäminen ja vaurioiden korjaaminen on helppoa. Positiivista: · Muotovapaa materiaali. · Absortoi mahdollisten iskujen voiman laajemmalle alueelle. YHtEEnVEto Valmistusmateriaalia tärkeämpää on valita omaan käyttötarkoitukseensa sopiva vene. Erilaisten runkomuotojen ominaisuuksiin tutustutaan tulevissa lehden numeroissa. Lujitemuovinen vaihtoehto löytyy kaikkiin kalaveneluokkiin ja veneilyominaisuuksiltaan todennäköisesti paras vaihtoehto kaikkiin luokkiin löytyy myöskin lujitemuovisena, koska jos veneen suunnittelija on osannut asiansa, ei lujitemuovi valmistusmateriaalina ole asettanut rajoitteita muotoilulle. Tämä ei valitettavasti tarkoita että lujitemuoviveneet olisivat automaattisesti hyviä tai että muotorajoitteisista materiaaleista tehdyt huonoja. Jos haettava vene on pieni soutu/soutumoottorivene tai pieni pulpettivene ja kolhunsieto on korkealla kriteereissä samoin kuin tuotteen siisti ja viimeistelty olemus ja kohtuullinen hankintahinta, niin Terhin ABS-muovivene on aivan hyvä vaihtoehto. Varsinaisessa moottoriveneluokassa on alumiini paras vaihtoehto, jos ykköskriteerinä on veneen huolettomuus, eli ei vaadi vahausta, ei naarmujen korjausta ja niin edelleen. Laajalla kriteeripohjalla taasen paras vaihtoehto löytyy lujitemuoviveneistä, mutta mikään materiaali ei ole yksiselitteisesti paras tai omaa vain hyviä ominaisuuksia. · Joustava ja muotoon palautuva. · Syöpymätön. · Helppo korjata. negatiivista: · Vaatii suojauksen vettymiseltä. · "Liian helppo" valmistusvaiheessa, eli siitä saadaan helposti uskottavan oloinen laite, vaikkei oikeasti ole mitään tietoa vaadituista ominaisuuksista. · Naarmut/kolhut korjattava ensitilassa. · Ei ole uutena "valmis veteen" koska uuden veneen topcoat-pinta ei ole oikeasti riittävä kosteussulku upporasitukseen. · Kokonaisuutena nykyisistä materiaaleista valtaosalle veneen tarvitsijoista paras vaihtoehto jo siitä syystä, että omia tarpeita vastaava vene löytyy suurimmalla varmuudella lujitemuoviveneistä joita on tarjolla kaikkein laajin mallikirjo. 30 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• KUUSAMON kalasaaliita kasvattavat uistimet NYT KAUPOISSA! Professor 1 Onega Special, 90/23 Huippu-uutuus kalastukseen! Kilpikonnakuvioisen Onegan pinta välkkyy vedessä tavallista metallipintaa enemmän. Testituloksien perusteella tältä vieheeltä odotetaan kalavesillä paljon. Räsänen, 70/20 Helmi Räsäs-perheen ykkönen! Oikea lusikkauistinten monitaituri. Monet ovat saaneet tällä mallilla useampia ennätyskalojaan aina ahvenesta meriloheen asti. Taimen, 75/25 Taimenen voimakas muotoilu saa aikaan sille erityisen vilkkaan uinnin. Kuusamon Taimen on oikea valinta tyrskykalastukseen. Useita värejä eri sääolosuhteita varten. Vuosiuistin 2008 ® Professor Onega Vuoden 2009 Vuosiuistin® Professor Onega on suunniteltu erityisesti suurille petokaloille. Vuosiuistimessa on kolme kalastavaa kokoa, joissa 24 karaatin kultaus. Oivalliset lisävarusteet kalapakkiin RST -perukkeet nro 3 40kg nro 2 40kg nro 0 40kg RST -Tournamentlukkoleikari nro 8 35kg nro 6 45kg nro 5 58kg Huippukestävät RST -tarvikkeet Vaativan ja aktiivisen kalamiehen pientarvikkeita ovat ehdottomasti Kuusamon RST-tarvikkeet. Leikareissa ja lukoissa vetolujuus on ennenkuulumattoman luja. Useita kymmeniä kiloja kestävät leikarit, tournamentleikarit ja perukkeet edustavat maailman kärkeä. 15 cm 25 cm Titaaniperuke Titaani on yksi vahvimmista metalleista, ja nyt Kuusamo käyttää sitä perukkeissaan. Tämä peruke ei petä. Ennenkuulumattoman luja peruke kestää satojen haukien siiman päässä temmeltämistä. Vahvuudestaan huolimatta se on notkea eikä väänny mutkalle. Kalamiehen Opas 2009 ilmestynyt kauppoihin! Kuusamon Uistin Oy Kemijärventie 44-46 93600 Kuusamo K U U S A M O N KO KO M A L L I S T O O S O I T T E E S S A W W W. K U U S A M O N U I S T I N . F I kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 31
• Kelluntarenkailu on luonteeltaan yksinäistä hommaa. (Kuva: Petteri Mäkelä) meritaimenta kelluntarenkaalla Kelluntarenkailun suosio suomessa on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Erityisesti hauenkalastuksessa merellä kelluntarengas on tehnyt läpimurron mikä ei sinänsä ole mikään ihme, onhan se osoittautunut mitä tehokkaimmaksi tavaksi pyytää suurhaukia matalista kaislikoista kylmän veden aikaan. mutta miten käy, jos ottaa tähtäimeen lajin joka ei viihdy kaislikkolahdissa? mitä jos vaihtaa vihreän pantterin hopeatorpedoon, meritaimeneen? sain tuon idean loppuvuodesta 2008 ja kokeiltavahan sitä oli. Teksti MiKey sARelin 32 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Tämä taimen kelpuutti pinkkivalkoisen Hailin. Kuva: Mikey Sarelin luksi haluan tehdä selväksi, että suuri osa tämän artikkelin sisällöstä on spekulaatiota tai omiin, hyvin rajallisiin, kokemuksiin tukeutuvaa teoriaa. Olen saanut vasta muutaman meritaimenen kelluntarenkaaseen tai sen ja siksi olenkin soveltanut tähän artikkeliin myös kokemuksiani meritaimenen rannalta tapahtuvan kalastuksen tiimoilta. Uskon kuitenkin, että meritaimenen kelluntarengaskalastuksessa on potentiaalia, jonka haluan jakaa lukijoille tämän artikkelin kautta. A Ennen liikkeellelähtöä Meritaimen osaa, monien muiden kalojen tapaan, olla oikukas. Se on arka vedenkorkeuden ja sen lämpötilan vaihteluille. Tunnen kalamiehiä, jotka eivät edes vaivaudu lähtemään kotisatamasta liikkeelle mikäli kelit eivät täsmää heidän kokemuksiinsa ottiolosuhteisiin nähden. Veneestä kalastaessa kuitenkin pystyy, mikäli kalastus jollain tietyllä alueella ei ota toimiakseen, tehdä pitkiäkin siirtymiä ja kokeilla eriluonteisia paikkoja kunnes kalat löytyvät jos ovat löytyäkseen. Rengas ei sovi kiireiselle Kelluntarenkaasta kalastavalle koostuu ongelmaksi renkaan hitaus. Mikäli lahden tai saaren yksi puoli ei anna kalaa, viiden kilometrin siirtymä toiselle puolelle ei juuri houkuttele. Pitkien siirtymien potkiminen on nimittäin hidasta ja hikistä hommaa. Niinpä sääntö numero yksi ja mielestäni oleellisin asia koko touhussa on paikkatieto. Kalaahan ei saa paikasta jossa sitä ei ole. Niinpä kalojen paikallaolo kannattaa ennen kelluntarenkaan täyttämistä varmistaa esimerkiksi veneellä. Mikäli oletetusta lahdukasta, niemenkärjestä tai karikolta saa veneellä kontakteja kaloihin, silloin seuraavaksi paikan päälle hyökätään kelluntarenkaalla. Toki sama sääntö pätee myös esimerkiksi hauenkalastuksessa mutta mielestäni se korostuu kun kohteeksi valitaan harvalukuisempi meritaimen. Kuten mainitsin, kelluntarengas ei ole kiireisen kalamiehen väline. Tästä syystä suosittelen renkailua suoritettavaksi joko yksin, tai muiden renkailijoiden seurassa. Tämän huomasin ollessani taannoin muutaman ystävän kanssa Gotlannissa kalassa. Gotlannissa maisema vaihtuu autolla tiuhaan tahtiin, mikäli kaloja ei jostain paikasta löydy. Eriluonteisia paikkoja saatetaan käydä läpi viidestä kymmeneen kappaletta yhden ainoan päivän aikana. Tällaisessa tilanteessa renkailija toimii rannalla kahlaavien kavereidensa hidasteena, juurikin renkailun hitaan luonteen takia. Rengas kannetaan rantaan, se täytetään, räpylät vedetään jalkoihin ja vasta sen jäl- kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 33
• Pieni keväinen taimen pääsi vapauteen hyvän taistelun jälkeen. Kuva: Tero Saarinen Kelluntarengaskalastaja ei pärjää ilman tarpeeksi tilavaa autoa johon mahtuu renkaan lisäksi mielellään vavat pitkinä. (Kuva: Arto Muttilainen) luntarenkailun tehokkuus esiin. Eteneminen on hidasta ja kalastus tarkkaa, ja tässä piileekin mielestäni kelluntarenkailun tehokkuus. olosuhteet Meritaimenen kalastus keskittyy, kuten haukihommatkin, kevääseen ja syksyyn eli kylmän veden aikoihin. Tämän takia varusteiden tulee olla kunnossa. Varmista ennen reissuun lähtemistä että kuivapukusi ei vuoda ja että kelluntaliivit ovat matkassa. Pakkaa kännykkä vesitiiviiseen pussiin ja säilytä sitä povitaskussa missä se pysyy lämpimänä, ettei sen akku pääse loppumaan. Jonkinlaista valoa on hyvä pitää mukanaan, jotta sijaintinsa voi paljastaa mahdollisille veneilijöille, mikäli pimeä pääsee yllättämään. Kelluntarenkailijaa on vaikea havaita veneestä hämärässä kelissä. Haluaisin myös neuvoa olla lähtemättä kalaan yksin, sillä kylmät olosuhteet ja merivirrat voivat yllättää yksinäisen kalamiehen esimerkiksi lihaskrampin muodossa, jolloin hengenlähtö voi olla lähellä. Koska kalaan on kuitenkin päästävä, niin yksinkin tulee toki lähdettyä, lisäksi omassa seurassaan kelluminen on hyvin meditatiivista ja rauhoittavaa puuhaa. Muistakaa kuitenkin aina kertoa kotiväelle tai jollekin tutulle minne olette menossa ja mihin aikaan viimeistään palaatte, niin apujoukkojen on helpompi löytää paikalle, mikäli jotain suunnitelmiin kuulumatonta tapahtuu. keen päästään kalastamaan. Myös renkaalla liikkuminen on hidasta ja kalastaminen tarkkaa. Pahimmassa tapauksessa kahlaajat ovat jo siinä vaiheessa kun renkailija vasta lähtee rannasta, ehtineet kopaista ulottuvillaan olevat hotspotit, todenneet rannan tyhjäksi ja jatkamassa matkaa seuraaville paikoille. Turhauttava tilanne hitaalle renkailijalle joka on vasta ehtinyt pari heittoa lataamaan, mutta yhtälailla turhauttavaa myös kahlailijoille, jotka joutuvat odottelemaan sillä aikaa kun renkailija hampaat irvessä kalastaa parisenkymmentä minuuttia. Toisaalta tässä tulee taas kel- ääriolosuhteet Lisäsuolansa meritaimenen kalastukseen kelluntarenkaasta tuovat keliolosuhteet. 34 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• meritaimenta kelluntarenkaalla Yksin kalassa. Hämärässä ja räntäsateessa otetut kuvat eivät aina edusta parasta laatua. Varusteet Itse kelluntarenkaan valintaan ja vaatetukseen en aio paneutua sen tarkemmin tässä artikkelissa. Tiedonjanoinen löytää hauen kelluntarengaskalastuksesta kertovan kirjoittamani artikkelin, jossa pohdin muun muassa varusteita Kalastuslehden numerosta 1/2008. Oletan siis, että perusvälineet ovat kunnossa. Renkaan, räpylöiden ja kuivapuvun lisäksi tarvitaan kuitenkin toki myös kalastusvälineet. Vapa Vavaksi käy tyypillinen meritaimenvapa, eli karkeasti katsoen yksikätinen luokkien 6 - 9 väliin sijoittuva 8 - 10 jalan pituinen vapa. Omaan makuuni sopii parhaiten toiminnaltaan nopeahko, 8 - 9 jalan mittainen vapa jolla ei tarvitse tehdä liikaa korjausheittoja, mutta makujahan on tunnetusti monia. Käytä siis sitä mikä sinusta tuntuu hyvältä, kokeilemalla löydät oman suosikkisi. Kela Kelaksi kelpaa mikä tahansa laajakehäinen peli, joka kestää murtovettä ja joka omaa toimivan jarrun. Laajakehäisyys on mielestäni hyvä asia, jotta löysät siimat saa nopeasti puolalle kalan iskiessä. Jarrua taas tarvitaan ohuehkoilla perukkeilla pelatessa. Mikäli kela lyö jumiin huonon jarrun takia paremman kalan ollessa kiinni, siimakatkon riski on suuri. Lähes nelikiloinen taimen on melkoinen veturi siiman päässä. Kuva: Antti Zetterberg siimat Meritaimensiimoissa olen mieltynyt täyspitkiin WF-siimoihin. Lyhyen ampumapään heittäminen on mielestäni turhan nykivää rytmiltään. Siima saa olla tasaluokkainen vavan kanssa ja joko kelluvalla tai hitaasti uppoavalla kärjellä varustettu, keliolosuhteista riippuen. Tyynellä kelillä valitsen kelluvan siiman mutta aallokossa uppoavakärkinen siima ajaa asiansa sillä se pysyttelee pinnan alla eikä myötäile aaltojen liikkeitä, jolloin tuntuma kärsii ja tärpit jäävät pahimmassa tapauksessa huomaamatta. Viime aikoina olen mieltynyt 3M:n Sharkskin Magnum Taperiin, jossa piisaa voimaa kääntää perho heiton hieman epäonnistuessakin. Lisäksi harkskin kelluu korkealla ja luistaa pinnoitteensa ansiosta hyvin vaparenkaissa. Sharkskinin kanssa tulee tosin muistaa teipata sormi jonka alta siima otetaan sisään. Siima nimittäin leikkaa, karheasta pinnoitteestaan johtuen, haavan sormeen alta aikayksikön. Peruke Taimenkarikot sijaitsevat usein ulkosaaristossa ainakin haukikaislikkoihin verrattuna. Keliä ja aallokkoa siis välillä piisaa, mikä tekee hommasta hauskaa sekä välillä myös jännittävää. Riskejä ei kuitenkaan kannata ottaa ja mikäli tuntee pelon hiipivän takkinsa sisään, tulee empimättä perääntyä. Mikään kala ei ole hengenlähdön arvoinen. Modernit V-renkaat kuitenkin kestävät yllättävänkin kovaa keliä, seikka joka tuli todettua maaliskuussa kalastaessani Gotlannin rannikkoa renkaasta käsin. Kelit eivät sinänsä olleet pahoja, mutta maininkia ja aaltoja suojattomilla rannoilla kuitenkin piisasi, välillä koko Itämeren verran. Kertaakaan eivät kelit muuttuneet liian rankoiksi kelluntarengaskalastukseen vaikka rannalta kahlaten kalastavat pudistelivatkin välillä päitään minun hyökätessäni renkaalla kuohuihin. Suuntaamalla selän tuulta vasten pystyy heittämään perhon rantamatalikkoon syvän päältä, samalla tapaa kuin venekalastuksessakin. Tällä tavalla olenkin saanut kaikki harvat kontaktini meritaimeneen kelluntarenkaasta käsin. Suosittelen kuitenkin harjoittelemaan renkaan käyttöä ja sen käyttäytymistä alkuun sisälahdissa ja lempeämmällä kelillä, ennen tyrskyihin suuntaamista. Perukkeen kasaan kahdesta tai kolmesta eripaksuisesta monofiilisiimasta. Tyvenosassa käytän 0,46mm ja kärkiosassa 0,30mm monoa. Perukkeen pituutena olen pitänyt noin kolmea metriä, eli hieman enemmän kuin tavallisen yhdeksänjalkaisen vavan pituus. Koukut Mylarrunkoiset kokoluokkaan #1-6 merivesikoukkuihin sidotut perhot ovat toimineet omalla kohdallani parhaiten. Siivet olen sitonut Buck tailista, Craft Furista tai zonkkerista. Väreistä voisi mainita keltavalkoisen, vaaleanvihreän, pinkkivalkoisen ja oranssikeltaisen. Tosin sillä perholla mitä uittaa saanee kaloja. Kannattaa siis rohkeasti kokeilla eri sidoksia ja värejä. Olen luopunut kokonaan perhojen painottamisesta, sillä kalat tuntuisivat usein ottavan lyhyeen stoppiin, jolloin leijuva tai hitaasti uppoava perho on omiaan. Haavi Toisin kuin hauenkalastuksessa, haavi on erittäin tärkeä apuväline kun meritaimen on kiikarissa. Kelluntarenkaaseen lienee erittäin vaikeaa saada kala ylös ilman haavia. Olen todennut Didan metallirunkoisen, pitkävartisen ja c&r-havaksisen haavin käytännölliseksi kelluntarenkailussa, missä tavanomainen venehaavi on liian iso ja raskas ja perhokalastajan koskihaavin kahva on auttamatta liian lyhyt. kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 35
• meritaimenta kelluntarenkaalla Ennemmin tai myöhemmin sitkeästä sinnittelystä palkitaan. " KElluntaREngasKalastuKsEssa Ei PYRitä RiKKomaan HEittoEnnätYKsiä. sEn sijaan KalastEtaan lYHYEHKöillä, noin 10­20 mEtRin Pituisilla, taRKoilla HEitoilla. PaRHaitEn Kalastus onnistuu KiintoPistEidEn KutEn KiViEn YmPäRYKsiä Kalastamalla. Kalastustekniikka Kelluntarengaskalastuksessa ei pyritä rikkomaan heittoennätyksiä. Sen sijaan kalastetaan lyhyehköillä, noin 10­20 metrin pituisilla, tarkoilla heitoilla. Parhaiten kalastus onnistuu kiintopisteiden kuten kivien ympäryksiä kalastamalla. Pitkä, ilmeetön ranta vaikeuttaa ainakin omalla kohdallani kalastusta juurikin kalastuksen hitaudesta johtuen. Rengasta pystyy pitämään kelissäkin melkeinpä paikoillaan, joten heitot sopii suunnata tuulen myötäisesti ja uusinnat tehdä aina muutaman metrin välein, samalla liikkuen verkkaisesti selkä edellä tuulta päin. Näin saadaan tehokkaasti haravoitua kalastettava alue vieläpä kohtalaisen nopeastikin. Kelluntarenkaasta kalastaminen mielletään usein perhokalastukseksi enkä kiellä, että perhovapa kädessä on itselleni ainoa oikea tapa kalastaa renkaasta. Tosin avaramielinen kalastaja ottaa renkaaseen mukaan heittovavan ja tarjoaa taimenille rautaa tai kevennettyä. Pelkäänpä, että lusikka voi ajoittain pestä perhon mennen tullen! maalisKuinEn onnistuminEn Eräänä päivänä maaliskuun alkupuolella päätin käydä kopaisemassa erään kivikkoisen, jäistä vapaan rannan, joka oli koko kylmän veden ajan ollut kuuma paikka. Eräs ystäväni oli muun muassa veneeni keulamiehen ominaisuudessa onnistunut narraamaan nätin, 74 sentin mittaisen taimenen samaiselta alueelta. Aikaa ei ollut paria tuntia enemmän mutta aikaisempien kokemusteni mukaan tämä riittäisi, mikäli oletukseni kalojen olinpaikoista osuisi oikein. Sumuisessa, tuulettomassa kelissä annoin renkaan liukua rantaveteen ja hyppäsin kyytiin. Suoritin lyhyen siirtymän matalaan hiekkapohjaiseen lahdukkaan jonka veden oletin olevan hieman ympäröivää aluetta lämpimämpää. Montaa heittoa en ehtinyt tehdä, ennen kuin pinkkiä Hailia nykäistiin, lyhyen pysäytyksen aikana, aivan rannan tuntumassa. Jatkoin siiman sisäänottoa mutta mitään ei tapahtunut ja oletin jo että perho oli käynyt pohjassa. Suuntasin kuitenkin uuden heiton samaan kohtaan, annoin perhon vajota hieman ja rupesin ottamaan sitä sisään. Siinä vaiheessa tunsin painon siiman päässä, tein vastavedon ja tartutin kalan. Varmuuden vuoksi potkin renkaan muutaman metrin verran ulospäin matalasta rannasta ja aloitin väsytyksen. Sitkeä mutta rauhallinen kala pysyi pinnan tuntumassa kuitenkaan lähtemättä hyppimään. Hetken verran temmelsin kalan kanssa sen pyörittäessä rengasta kolme kertaa vastapäivään ennen kuin se melkeinpä vahingossa ui suoraan odottavaan haaviini. Taistelu ei tarjonnut dramatiikkaa, mutta ottaessani kalan renkaaseen ja mitatessani sen, hymy nousi huulilleni. 69 sentin mittainen kirkas kala makasi sylissäni. Välillä kaikki osat loksahtavat paikalleen kuin itsestään. Tyytyväisenä päivän antiin suuntasin takaisin auton suuntaan. Toisaalta tuon hienon tapahtuman jälkeen on tullut myös tyhjiä päiviä aivan riittämiin. Ja ihan hyvä niin, haastavuus kuuluu mielestäni olennaisena osana kalastukseen. tärpin tullessa Jokikalastukselle tyypillisen, vapaa nostamalla tehdyn vastaiskun, jätän yleensä meritaimenelle tekemättä. Sen sijaan vedän tärpin tullessa siimasta samalla tapaa kuin haukihommissa ja potkin samanaikaisesti muutaman kovan potkun taaksepäin. Vasta tämän jälkeen nostan vavan pystyyn. Uskon, että suoralla, voimakkaalla vedolla koukku tarttuu kalaan paremmin kuin hentoa vapaa nostamalla. Lisäksi kala saa iskiessään ohi uuden 36 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• meritaimenta kelluntarenkaalla mahdollisuuden ottaa. Mikäli vapa nostetaan pystyyn, perho katoaa kalan näköpiiristä ja ainoa mahdollisuus on tehdä uusi heitto perhon saamiseksi kalan näköpiiriin. Tällöin kala on tosin jo voinut liikkua heittoetäisyyden kantamattomiin. Meritaimen on vikkelä kala, asia jonka kyllä huomaa heti kun se hyväksyy perhon. Renkaaseen asti saamani kalat eivät ole lähteneet hyppimään vaan ne ovat uineet ympyrää renkaan ympärillä kovaa vauhtia, pohjaan pyrkien. Rauhallinen ja määrätietoinen väsytys antaa avaimet voittoon. Haavimistilanne on väsytyksen kriittisin vaihe, jossa kannattaa olla tarkkana. Mikäli kala saakin haavin nähdessään voimia viimeiseen spurttiin ja suuntaa sen renkaasta suoraan alaspäin, se voi irrota koukun vedon kulman muuttuessa. Lisäksi on aina olemassa vaara, että se sotkee perukkeen räpylöihin jolloin peli on varmuudella menetetty. Tämän riskin voi eliminoida potkimalla rengasta taaksepäin aina kun kala pyrki liian lähelle. Pitkävartinen haavi onkin omiaan kelluntarengaskalastajalle, koska sillä saa kalan haavittua ilman että se pääsee tappituntumalle. Jos te menette tuohon suuntaan rantaa pitkin niin minä lähden tuonne. Rengaskalastus on hidasta ja tarkkaa touhua eikä tahdo soveltua kahlaten kalastavien kanssa yhteen. (Kuva: Arto Muttilainen) kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 37
• KALAVESIEN HOITO suomalainen kalatalous ja kalavesien hoito on varovastikin ilmaistu lasten kengissä. tämän hetkinen kalavesien hoito on enemmänkin tutkimista ja raporttien tekemistä. Hoitotoimenpiteet keskittyvät lähinnä vähempiarvoisten kalajoen poistoon, sekä kirjolohien istuttamiseen. on kulunut vasta yksi sukupolvi siitä, kun suurin osa suomalaisista eli maataloudesta. syrjäseuduilla merkittävä osa elinkeinosta tuli kalastuksesta ja metsästyksestä. onkin ilmeistä, että kalastuskulttuurissamme näkyvät vielä nuo pula-ajat varsinkin verkkokalastajien keskuudessa, kaikki, tänne ja heti asenteena. Teksti KARi lOssi Kuvat KARi tAiMistO & KARi lOssi on hyödyksi monella tavalla Kerron tässä miten asiat on ratkaistu Kymijoella, joka kuitenkin sijaitsee ruuhka-Suomessa ja on suurien kalastajamäärien helposti tavoitettavissa. 1990-luvun yleisöryntäys Lohi alkoi nousta Kymijokeen 1980-luvun puolenvälin jälkeen. Ensimmäinen yleisöryntäys ja varsinainen buumi tulivat vuonna 1991. Kalastus organisoitiin siten, että Karhulan virkistyskalastajat oli saanut hoitoonsa Korkeakosken niskan yläpuolisen alueen kalastuksen, sekä Gunnarin kiven alueen. Siikakosken kalastusjärjestelyt hoiti Kotkan kaupunki. Joka tapauksessa kalastuspaine oli niin suurta, että silloinen infrastruktuuri ei riittänyt mitenkään niin suurien kalastajamassojen tarpeisiin. Suomessa ei ollut esimerkkejä vastaavanlaisen kalastuksen järjestämisestä, joten kaikki asiat jouduttiin opettelemaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Ensimmäinen vakavasti otettava suunnitelma tehtiin vuonna 1996 Kotkan kaupungin kalastusmestarin Kari Taimiston toimesta. Suunnitelma piti sisällään perusasioiden järjestämisen kuntoon. Saatiin lisää kalastusalueita käyttöön, alueet poolitettiin eri kalastusmuodoille sopiviksi, sekä tehtiin istutussuunnitelmat. Myös infrastruktuurin kehittämiseen panostettiin merkittävästi. Huimia kehityssuunnitelmia Vaikka perusasiat alkavat olla kunnossa, niin Kymijoen suhteen ei ole jääty lepäämään laakereilla. Vuonna 2005 alkoi laaja projekti luonnonlohen palauttamiseksi Kymijokeen. Projektissa ovat olleet mukana Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan Te-keskus, Riista -ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsingin yliopisto, Metsähallitus, Ympäristökeskus, Kalatalouskeskus, Merikalastajien liitto, Kymijoen vesi ja ympäristö sekä lähialueen kunnat. Hanke on laaja sekä kunnianhimoinen. Tavoitteena on tehdä vuoteen 2022 mennessä lohille vapaat nousuväylät, sekä kunnostaa kosket toimivaa ja pysyvää poikastuotantoa varten. Kari Taimiston mukaan Kymi- 38 Kalastuslehti 1.2009 2.2008 | kalamies.com
• Ykköspooli on hallittavissa parhaiten veneestä. kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 39
• Taimen 5,99 kg Sami Laurosen käsissä (opas) joella on koskialaa noin 250 hehtaaria, josta pystytään kunnostamaan poikastuotantoa varten noin 100 hehtaaria. Tälläkin hetkellä parhailla poikastuotantoalueilla päästään merkittäviin poikastuotantolukuihin, sillä lohen vaelluspoikasia on löytynyt parhailta alueilta jopa 2700kpl/ ha. Mainittakoon vertailupohjana vaikkapa Tenojoen ja Tornionjoen vastaavat luvut jossa koskihehtaari tuottaa keskimäärin 500­600 poikasta vuodessa. Taimen 5,99 kg Sami Laurosen käsissä (opas) Näkymää ykköspoolilta Kymijoessa on mahtava tuotto Tällä hetkellä Kymijoen haarat pystyvät tuottamaan parhaimmillaan 50 000 ­ 100 000 poikasta vuodessa. On arvioitu, että kunnostustoimenpiteiden jälkeen päästäisiin noin 300 000 lohen poikastuotantoon vuositasolla. On syytä muistaa, että lähes kaikki poikastuotanto tapahtuu patojen ja voimaloiden yläpuolisilla alueilla ja näin suuret poikastuotantomäärät edellyttävät emokalojen pääsyä runsaslukuisena yläpuolisille koskille. Kymijoessa piilee valtava potentiaali. 40 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• KAlAMies.COM siellä ne äijät on. HAUKIMIEHET HUOMIO: AIDOT BOGAGRIPIT MEILTÄ 129,- Lohenpoikaset viettävät Tornion tai Tenojoessa 3-6 vuotta, ennen merivaellustaan. Kymijoessa 10 % poikasta vaeltavat mereen jo ensimmäisen kesän jälkeen ja loputkin 90 % jo toisen kesän jälkeen. Koska eri ikäluokkaa olevia poikasia on samoilla alueilla vähemmän kilpailemassa elintilasta ja ravinnosta, pystyy Kymijoki tuottamaan huomattavasti suurempia hehtaarituottoja kuin pohjoiset lohijokemme. Tällä hetkellä Kymijoella on käynnissä KYMI-hanke, jossa tuotetaan paljon tutkimusaineistoa tulevien kalataloutta koskevien päätösten tueksi. Siinä seurataan mm. smolttien ja talvikoiden vaellusta mereen, sekä kartoitetaan smolttien elintilavaatimuksia veden syvyyden suh- kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 41
• Ykköspooli Andrew Merry ja 16 kg perholihi ykköspoolilta. Kala päätyi emokalaksi. teen. Näillä toimenpiteillä selvitetään syvienkin jokikohtien mahdollista kunnostamista smolteille, sekä hankitaan tietoa mitä reittejä smoltit käyttävät lähtiessään merelle, jotta niille pystyttäisiin takaamaan mahdollisimman turvallinen matka merelle. Hankkeessa toteutetaan myöskin patojen yläpuolisten koskialueiden kunnostussuunnitelmia ja kartoitetaan Kymijoen koskien poikastuotantoedellytyksiä. Tutkimuksen ohella myös kalastusmatkailua kehitetään edelleen. tavoitteena luonnontila Kymijoen kalatalousyhteisön visioissa on rakentaa Kymijoesta luonnontilainen joki, jossa joki tuottaa omat poikasensa. Joki on jatkossakin tarkoitus pitää kaiken kansan saavutettavissa, eikä esimerkiksi Norjan mallin mukaista poolien myyntiä ole edes harkittu. Lisäksi Kotkan kaupunki on ymmärtänyt mahdollisuuden infrastruktuurin rakentamisen lohen ympärille. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Rktl:n viimeisimmän tutkimuksen mukaan Teno -ja Tornionjoella yksi vapavälinein pyydetty lohikilo tuottaa kunnalle tai kaupungille 217 euroa kilolta. infrastruktuuria joen ympärillä Keväällä 2008 Kotkan kaupunki avasi yhteistyössä voimayhtiöiden kanssa aiemmin kalastuskiellon piiriin kuuluvan alueen, ykköspoolin. Alue alkaa heti Koivukosken voimalaitoksen alapuolelta ja päättyy Ruhavuolteen perhokalastusalueeseen. Tämä on Kymijoen ainoa alue, joka on vuokrattu vain matkailukalastusyritysten käyttöön. Ensimmäinen kesä oli välittömästi suuri menetys. Ilman mitään markkinointia ykköspoolin liikevaihto kohosi lähes 100 000 euroon. Alueen merkittävin matkailukalastusyritys on paikallinen Kymi Fishing Oy. Toimitusjohtaja Niko Rokan mukaan kaikki toiminta tähtää leivän saamisen lisäksi joen ehdoilla elämiseen ja olemiseen. Jonkinlaisena esikuvana Rokka pitää Ruotsin Mörrumjokea, jossa on rakennettu maailmanlaajuisestikin merkittävä miljöö joen ympärille. Rokka näkee, että Kymijoella on vähintäänkin samat edellytykset niin maantie- 42 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• ORIGINAL Opas työssään teellisesti, kuin kalastuksellisesti. Asiakkaita on riittänyt varsin kiitettävästi. Mainittakoon niistä eräs Englannista saakka saapunut seurue sekä Venäjän entinen pääministeri. Tavallinen asiakas on kuitenkin jonkin verran kalastusta harrastanut yritysvieras. Kymi Fishing pystyy palvelemaan myös fanaattista kalamiestä, joka haluaa keskittyä vain kalastukseen, tai vaikkapa puku päällä rantaan tulevaa kaveria, avaimet käteen periaatteella. Rokan mukaan yksi kesän mieleenpainuvimmista kokemuksista oli eräs isä ja poika parivaljakko. Poika oli harrastanut kalastusta sen verran, että sai vieheen lentämään muutaman metrin. Sitä vastoin isä ei ollut ikinä koskenutkaan virveliin. Ensimmäiset pari tuntia menikin heittoharjoituksia tehdessä, mutta pikkuhiljaa isäkin sai vieheen lentämään muutamia metrejä. Illalla sitten viimein suuri nousulohi nappasi isän vieheeseen. Ankaran taistelun jälkeen lohi veti pitemmän korren, mutta kalamiehelle ja oppaalle jo pelkkä kalakontakti oli suuri voitto ja elämys. Asiakkaat saivat lohia Kymi Fishingin keikoilla kaudella 2008 noin 150 kpl, joiden keskipaino oli 6 - 7 kg tienoilla. Lisätietoja palveluista www.kymifishing.fi Aika näyttää pystytäänkö Kymijoen ympärille rakentamaan vaikkapa Mörrumin kaltainen brändi. Se on ainakin selvää, että paljon on tapahtunut asenteissa ja alueen kehittämisessä viimeisen 20 vuoden aikana. Näillä uistimilla onnistut! DartMaster Jerk Invincible Shallow Utö Spoon Krokodi Krokodil BSF odil Emokalat omasta takaa Kotkan kaupunki ja RKTL ovat tehneet sopimuksen Nevan lohen emokalastojen täydentämisestä Kymijoelta. Pyynti toteutetaan vapakalastusvälinein, sillä joesta pyydettynä emokalastoon valikoituu myös aikaisemmin jokeen nousseita yksilöitä. Aikaisemmin emokaloja pyydettiin merestä jolloin emoiksi valikoitui vain lokakuussa nousevia yksilöitä. Emokalat on pyydetty joesta jo 10 vuoden ajan. Kalat pyydetään yksityisten kalastajien toimesta. Kalastajat ovat kokeneet emokalapyynnin joen ja oman kalastuksen kehittämiseksi ja ovat siten olleet innolla mukana emopyynnissä. Tulevana vuonna emokalapyyntiin osallistuvat vapaa-ajan kalastajien lisäksi myös seudun kalastusmatkailuyritykset. Lypsy hoidetaan Laukaan kalanviljelylaitoksella Rktl:n toimesta. Emojen minimitarve on 25 kutuparia, mutta mikäli emokaloja on saatavilla, otetaan lypsettäväksi 50 kutuparia. Tosipyytäjille. Keväthauet uivat matalissa rantavesissä. Nils Master ­ Matalauintiset mallit: Jumbo Shallow 12 cm · Invincible Shallow 15 cm · DartMaster Bete: Utö · Krokodil www.nilsmaster. Tukkumyynti: Kalastuskolmio Oy kalamies.com | Mierolantie 4, 13720 Parola,Kalastuslehti 644 122043 puh. (03) 1.2009 www.kalastuskolmio.
• MIKEYN PERHOKELLARI Mikeyn perhokellari slinky on suurhauen mieleen tälle palstalle ajattelin koota kokemuksiani perhoista, niiden sitomisesta ja sidontaan liittyvistä nikseistä, unohtamatta tietenkään perhojen käyttöön liittyviä huomioitani. ainakin näin aluksi keskityn hyviksi havaitsemiini haukiperhoihin ja niiden muunnoksiin. toivon että vinkeistäni on lukijoille hyötyä, mutten näe ideoitani ohjeina joita tulee noudattaa viimeisen päälle, vaan pikemminkin pohjana lukijoiden omalle kikkailulle. Pyrin siis jakamaan ideoita, joiden avulla toivon mukaan edes joku onnistuu narraamaan sen kauan havittelemansa isomuksen. muistakaa myös, että sillä saa millä pyytää. sidontapenkin matalikko on kalapaikkana huono, joskin hyvin meditatiivinen spotti. Teksti ja kuvat MiKey sARelin luonnonmateriaalia vai tekokuitua? Avaan palstan esittelemällä Haukislinkyn, eli Slinkyn. Tällä perholla olen saanut käyttämistäni haukiperhoista eniten isoa ja keskikokoista haukea. Haukislinkyä voisi kutsua toisen sukupolven haukiperhoksi. Kun hauen perhokalastuksen suosio alkoi kasvaa Suomessa joskus 1990luvun alkuvaiheilla, ensimmäisten sidosten joukkoon lukeutui Marabou Deceiver eli MD. Tuo Schlappenista ja Marabousta sidottu pölyhuiska oli helppo sitoa ja keveytensä takia myös heittää (kunnes se vettyi), mikä oli edellytys koska hauen perhokalastuksen alkutaipaleella #8 vapa miellettiin parhaaksi vaihtoehdoksi hauen perhokalastukseen. Mikä tärkeintä, MD antoi hyvin kalaa. Luonnonmateriaaleilla on kuitenkin tapana imeä itseensä vettä aikalailla, ja vesi puolestaan lisää perhon painoa dramaattisesti vaikeuttaen heittämistä. Toinen luonnonmateriaalien ominaisuus on värien valuminen, eli pinkki/ valkoinen perho oli pian kokonaan pinkki, puhumattakaan siitä miltä perhot näyttivät kun erivärisiä perhoja laitettiin märkinä samaan rasiaan. Tämä johti siihen, että kalamiehet alkoivat kasvavissa määrin käyttää tekokuituja haukiperhojen sidonnassa. Aika pian huomattiin muovisen slinkykuidun edut verrattuna luonnonmateriaaleihin. Slinkykuidusta sidottu perho ei vety, vaan se on jo ensimmäisessä takurissa vedestä nostettaessa kuiva. Slinkykuitu ei myöskään valuta värejä. Pienenä haittapuolena voi nähdä varsinkin alkuaikojen tuuheiden sidosten suuren ilmanvastuksen, joka vaati muutoksen heittotekniikassa, johtuen perhon hitaasta liikkeestä ilmassa. Tämäkin epäkohta saatiin eliminoitua vähentämällä perhoon sidotun materiaalin määrää. Onko Slinky siis täydellinen perho, pärjääkö haukimies tilanteessa kuin tilanteessa lataamalla rasiansa pelkästään erivärisillä slinkysidoksilla? Vastaisin asettamaani kysymykseen sekä kyllä että ei. Hyvällä väriskaalalla varustettu slinkyrasia on kieltämättä tehokas ase varsinkin isoja kaloja 44 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• slinky on suurhauen mieleen squidipääslinky vaihe vaiheelta. 1. Koukuksi valitsen yleensä isohkon merikoukun. Tässä sidoksessa käytän Tiemco TMC 911-koukkua koossa #4/0 josta poistan heti alkukäsittelyssä väkäsen. Pohjusta noin kolmasosa koukun varresta ja sido kiinni ensimmäinen, kerran pituussuunnastaan katkaistu nippu slinkykuitua. Lisää kiinnityskohtaan tippa pikaliimaa ja käännä etuosa nipusta taaksepäin. 2. Vie sidontalankaa eteenpäin muutaman millimetrin verran ja sido koukkuun uusi nippu slinkykuitua. Käännä eteenpäin sojottavat kuidut taaksepäin siiveksi ja lisää pikaliimaa. Toista tämä vielä 1-3 kertaa kunnes olet koukun silmän tuntumassa. 3. Nyt perholle annetaan värit selkään, kylkeen ja vatsaan. Kiinnitä pienet niput sopivan väristä slinkykuitua eri puolille perhoa. Vatsapuolelle tulevat kuidut saavat olla mielestäni lyhyehköjä jotteivät ne kiertyisi koukun mutkan ympärille. Esimerkkiperhoon olen laittanut selkään hot pinkiä, kylkiin punaista ja valkoista sekä vatsaan electric yellow-väriä. Tämän värinen perho on toiminut itselläni erittäin hyvin varsinkin kylmän veden aikaan, tuhnukelissä. 4. Taita nyt kaikki niput yhdessä taaksepäin niin, että värit osuvat kohdilleen. l. 2. 5. Sekoita viiden minuutin epoksiliima ja levitä sitä hammastikun avulla tasaisesti mutta ohuesti perhon pääosaan. Jätän mielelläni pään sisältä ontoksi välttääkseni, että perho painaa liikaa ja antaakseni sille elävämmän uintiliikkeen. Pujota squidin pää etukautta koukkuun ja painele sitten pää ja perho toivottuun muodon. Purista kunnes liima kovettuu. Lisätietoa, kuvia ja keskustelua Slinkystä ja muistakin haukiperhoista löydät Kalamies.comin foorumilta osoitteesta http://www.kalamies.com/foorumi/viewtopic.php?t=23241 3. kiusatessa, olettaen että ne ovat hyvällä syönnillä. Perhon profiili on iso ja siihen saa sidottua hyviä kontrasteja asettamalla erivärisiä slinkynippuja päällekkäin sidontavaiheessa. Varsinkin jos vielä sitoo perhoja sekä epoksipäällä että ilman perhon halutun uintisyvyyden mukaan, ollaan oikeilla jäljillä. Yksi ainoa perhotyyppi ei mielestäni kuitenkaan tee autuaaksi. Välillä tarvitaan perhoja jotka omaavat pienemmän profiilin ja jotka on sidottu slinkykuitua elävämmistä materiaaleista. Tämä seikka korostuu kun hauki on heikolla syönnillä. Mutta tästä enemmän tulevissa numeroissa. Pääasiaa Itse sidon Slinkyn yleensä "hollow"-tyyliin eli taitan slinkyniput keskeltä. Tämä antaa perholle isomman profiilin jolloin materiaalia ei tarvita niin paljon. Taitekohtaan on hyvä lisätä tippa pikaliimaa pitämään kuituja pystyssä. Useimmiten teen Slinkyihin epoksipään jonka jätän sisältä ontoksi. Epoksipään tehtävä on antaa perholle uintiliike sekä perhon vieminen toivottuun syvyyteen, minkä voi toki kompensoida käyttämällä upposiimoja. Oma perhokalastukseni tapahtuu yleensä kohtalaisen matalassa vedessä, jolloin metrin uintisyvyys yleensä piisaa, joten käytän kelluvia tai kärjestä hitaasti uppoavia siimoja. 4. j-m Hakalan neronleimaus Pään tekeminen epoksiliimasta on tahmeaa ja tarkkaa touhua, varsinkin jos päästä haluaa tehdä nätin. Siksi ilahduinkin, kun Juha-Matti Hakala Helsingin Perhokulmasta lähetti minulle erään vapatilauksen mukana squideistä, eli turskankalastuksessa käytettävistä kumisista mustekaloista, irtileikattuja päitä. Hakala, joka ei itse ymmärrä hauen päälle, oli saanut loistoidean tehdä squidistä haukiperhon pää. Mitään silmiä hivelevän kaunista jälkeä ei kumista päätä käyttäessä tietenkään ollut odotettavissa, 5. kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 45 MIKEYN PERHOKELLARI
• MIKEYN PERHOKULMA slinky on suurhauen mieleen mutta sidonnan helppous ja nopeus houkuttelivat minua. Käytännössä Tuumasta toimeen. Sidoin muutaman Slinkyn, vuorasin koukun silmän takaisen osan epoksilla ja liimasin squidin koukkuun kiinni. Litistin päätä hieman kasaan liiman kuivuessa, jolloin kuidut levittäytyivät pystysuuntaan antaen perholle mukavasti sivuprofiilia. Seuraavalla kerralla kun lähdin kalaan päädyin heti testaamaan uusia sidoksiani, ja niinhän ne kelpasivat hauille aivan yhtä hyvin kuin perinteiseen epoksipäähän sidotut Slinkytkin. Squidipäällä varustetun perhon pää on iso, mikä antaa sille mukavan uinnin ja lisäksi se pitää perhon siiven poissa koukun mutkasta. En sano, että tästä olisi tullut ainoa tapani sitoa Slinkyjä, mutta se tuo kieltämättä kivaa vaihtelua haukiperhorasiaan, nopeuttaen perhon sitomista olennaisesti, asia jota arvostan suuresti. Squidipäähän sidotun perhon suurin heikkous on nähdäkseni sen paino, joka kieltämättä kasvaa aika suureksi. Pää kuitenkin lisää perhon virtaviivaisuutta joten se ei ole mielestäni mahdottoman ongelmallinen heitettävä. Suosittelen kuitenkin käytettäväksi vapoja luokissa 9-10 ja siimaa jonka etukartiointi on mahdollisimman lyhyt tai jopa kokonaan poistettu squideilemään lähdettäessä. Happy hunting! Tarvikkeet ja valmiit perhot. KAlAMies.COM & KAlAstus-lehti OVAt yhDistyneet uomen suosituin kalastusfoorumi ja Kalastus-lehteä kustantava Krook Media Oy ovat sopineet jo ennestään menestyksekkään yhteistyön syventämisestä. Kalamies.comilla on noin 50 000 kävijää kuussa ja Kalastus-lehden 30 000 kappaleen ilmaisjakeluna levitettävä painos tavoittaa suuren osan suomalaisista kalastuksen harrastajista. Krook Media Oy on ostanut osuuden kalamies.com:ia ylläpitävästä Kalamies.com Oy:sta. Näin ollen osapuolet saavat kumpiakin hyödyntävää osaamista yhdistettyä ja pystyvät yhdessä tarjoamaan entistäkin viihteellisempää sisältöä. Kalamies.comin uudistaminen on jo aloitettu ja uutta sisältöä tullaan näkemään jo tämän avovesikauden aikana. Suosittu keskustelufoorumi tullaan luonnollisesti säilyttämään. Mainittavia uudistuksia ovat muun muassa netti-tv:n tuominen osaksi kalamies.comia sekä Kalastus-lehden sähköisen näköislehden tuominen verkkoon. Näköislehti ilmestyy noin kolmen viikon kuluessa paperilehden ilmestymisestä. S Kalamies.comin uusi ulkoasu valmistuu vähitellen. 46 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• RADIPOR | EXTREME ZIP IT. VISIONFLYFISHING.COM kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 47
• Monipuolisten lupajärjestelyjen ansiosta Suomessa on virkistyskalastajan ulottuvilla todella monipuoliset vedet aina Bengtskäristä Utsjoelle. Toimivat lupajärjestelyt ovat kalastusharrastuksen edellytys. Kuva: Arto Kojo Kalastuslain KoKonaisuudistus - askelia eteenpäin vai vanhan viehesopan uudelleen lämmittämistä? Kalastuslain kokonaisuudistuksella tarkoitetaan, kuinkas muuten, nykyisen kalastuslain uudelleenarviointia ja ajankohtaistamista. Koska suomessa on vähintäänkin miljoona alan asiantuntijaa, odotettavissa on tiukkaa sanailua. jokaisen eturyhmän painottaessa oman näkemyksensä mukaista ratkaisumallia on myös vapaa-ajankalastajien syytä olla varuillaan. Etenkin lääninkohtaisella viehekalastusluvalla kalastavien tulisi olla tarkkana muutamien seikkojen suhteen. Teksti teeMu KOsKi 48 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Kalastuslain KoKonaisuudistus Kalastus on yksi Suomen suosituimmista harrastuksista ja ulkoilun muodoista. Lääninkohtaisen viehekalastusluvan ansiosta heittokalastuksesta on tullut hyvin suosittua. Kuva: Teemu Koski " EttEi Homma KuitEnKaan olisi liian YKsinKERtaista, on osa VEsialuEista jaEttuja ja osa jaKamattomia miKä juontaa juuREnsa isojaon aiKaan. tänä PäiVänä jaEtut VEsialuEEt oVat YlEEnsä YKsitYisVEsiä, joilla omistaja Päättää KalastuKsEsta. Kalastusoikeus ja vesien omistus Suomessa kalastusoikeus on vesialueen omistajalla ja tämän velvollisuus on järjestää kalastus vesialueellaan. Nykyisen kalastuslain ensimmäisen pykälän mukaan kalastusta järjestettäessä on pyrittävä tilanteeseen, jossa vedestä saadaan suurin mahdollinen vuotuinen tuotto kalakantojen tilaa heikentämättä. Tähän saakka tätä tuottoa on mitattu lähinnä saaliskiloissa. Ettei homma kuitenkaan olisi liian yksinkertaista, on osa vesialueista jaettuja ja osa jakamattomia mikä juontaa juurensa isojaon aikaan. Tänä päivänä jaetut vesialueet ovat yleensä yksityisvesiä, joilla omistaja päättää kalastuksesta. Jakamattomat vedet taas ovat osakaskunnan yhteisomistuksessa ja näillä vesillä osakaskunnan tehtävä on järjestää kalastus. Tarvittava päätöksenteko tapahtuu osakaskunnan kokouksissa, joissa jäsenen äänioikeus määräytyy yleensä tämän omistaman maa-alueen mukaan. Pääpiirtein makea vesi on Suomessa jakamatonta murtoveden ollessa osin jaettua. Yksityisten vesialueiden ja osakaskuntien sekä ammatti- ja vapaa-ajankalastajien yhteistyöelimenä toimii kalastusalue. Kalastusalueen rajat useimmiten määräytyvät vesistön osien, esimerkiksi järven tai ison selän muodostaman yhtenäisen alueen mukaan. Kalastusalueen tehtävänä on ajaa vesialueen omistajien etuja ja ohjata kalastusta koko alueellaan. Usein tämä käsittää joukon suosituksia rauhoitusajoista, alamitoista ym., joita kalaveden omistajien toivotaan noudattavan kalastusjärjestelyissään. Kalastusalueen kokous, joka koostuu osakaskuntien edustajista ja muista kalastusoikeuden omistajista sekä alueellisista toimijoista, voi myös antaa määräyksiä kalakantojen turvaamiseksi. Tällaisia ovat mm. lakisääteistä suuremmat alamitat ja pyydysten silmäkokorajoitukset. Tarvittaessa kalastusalue voi myös kieltää kalastuksen maksimissaan neljänneksellä vesialueestaan. Kalastusluvat Järvillä vapakalastus on usein järjestetty yhtenäisluvilla jotka kattavat monen osakaskunnan alueen. Pienillä järvillä taas on usein mahdollista ulkopuolisenkin ostaa osakaskunnan oma kalastuslupa. Jaetuilla vesialueilla (suurin osa merialueista) lupien saanti on yleensä paljon hankalampaa. Vesien omistus on pirstoutunutta ja yhtenäislupa-alueita on melko vähän. Vuonna 1997 voimaan tullut laki lääninkohtaisesta vieheluvasta (maksullinen yleiskalastusoikeus jonka myöntää MMM) kuitenkin ratkaisi tämän ongelman virkistyskalastajien osalta. Samalla lakiin kirjattiin myös pykälä, jonka mukaan lääninluvalla tapahtuvaa kalastusta koskevista kieltoalueista päättää paikallinen kalatalousviranomainen, eli TE-keskuksen kalatalousyksikkö, ei vesialueen omistaja tai kalastusalue. Kieltopäätös on määräaikainen ja sen pitää perustua kalakantojen tai muun luonnon suojeluun. Myös liiallisen häirinnän aiheutuminen voi olla viehekalastuskiellon perusteluna. Sään- kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 49
• Kalastuslain KoKonaisuudistus Bengtskär Kuva: Teemu Koski Toisinaan rannan asukkaat kokevat kalastuksen häiritsevänä. Lain määräämä minimietäisyys ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan, vaan molemminpuolinen kohteliaisuus. Kuva: Teemu Koski nöksellä pyrittiin yleisesti välttämään sellaisten, kalavesien hoidon tai ympäristön kannalta tarpeettomien kieltoalueiden, perustaminen, joiden tarkoitus olisi ollut ainoastaan haitata lääninluvalla tapahtuvaa kalastusta. Tänä päivänä virkistyskalastaja voi siis ostaa kalastuslupia ja liikkua melko vapaasti suurimmalla osalla maamme kalavesistä. Lupajärjestelyjen johdosta virkistyskalastus on kuitenkin jakaantunut siten, että vetouistelu usealla vavalla on painottunut järvialueille ja yleiselle vesialueelle merisaariston ulkopuolelle kun saaristossa mielekkäiden yhtenäislupaalueiden vähäisyyden vuoksi heittokalastus on suositumpaa. Tuleva kalastuslain uudistus tuskin tulee sisältämään suuriakaan yhtenäisluvalla kalastavia koskevia muutoksia, mutta lääninlupaan perustuvaan kalastukseen uudistuksella voi olla merkittäviäkin vaikutuksia. lääninkohtainen viehelupa karvas keitto Viehekorttilain voimaantuloa edeltänyt keskustelu oli yksi myrskyisimmistä koko eduskunnan historiassa. Etenkin RKP vastusti esitystä henkeen ja vereen. Lopulta laki hyväksyttiin niukalla äänienemmistöllä. Vaikka lääninkohtainen viehekortti on ollut voimassa jo yli kymmenen vuotta, eivät haavat ole vieläkään parantuneet. Paikoin pelkkä virkistyskalastajien läsnäolokin koetaan häiriöksi. Periaatteellisen vastustamisen lisäksi ongelmia syntyy kalastajien ylittä- 50 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Kalastuslain KoKonaisuudistus essä ranta-asukkaan häiriintymiskynnyksen. Nykyisessä kalastuslaissa ei ole mainittu tarkkaa metrimäärää jota lähempänä asuttua rantaa kalastus olisi kiellettyä. Sen sijaan laki kieltää kalastuksen niin lähellä asumusta, että se aiheuttaa häiriötä. Häiriön kokemisen raja ja siihen suhtautuminen vaihtelee yksilöittäin, ja syntynyttä ranta-asiaa puidaan välillä varsin ikävissä merkeissä - pahimmillaan jopa oikeudessa asti. Paitsi virkistyskalastajien tunkeilevaksi koettu käytös, myös saatu saalis herättää keskustelua. Joskus saalista on tullut liikaa ja pelätään kalakantojen kärsivän. Vääräksi koetaan myös se, jos kalastaja ei ota saalista lainkaan, vaan vapauttaa saamansa kalat. keinen ja omaa etua tullaan ajamaan kaikin mahdollisin keinoin. Vaarana onkin, että kalastuslailla tullaan käymään jonkinasteista kauppaa eri puolueiden välillä. Kun uudistusta valmisteleva työryhmä on vielä elinkeinoelämäpainotteinen, voi lain lopputulos olla virkistyskalastajalle hankala. Lääninkohtaisen viehekalastusluvan olemassaoloon valtapuolueet tuskin uskaltavat puuttua. Sen sijaan muutoksia/ tarkennuksia voi tulla esimerkiksi minimietäisyyksiin tai rauhoitusalueisiin. Vaikka nykyinen laki kalastuksesta asumusten lähettyvillä jättää paljon tulkinnanvaraa, ei laissa määrätty metrimäärä tilannetta ainakaan parantaisi. Vai mitä olette mieltä tilanteesta, jossa ärtynyt ranta-asukas tulee kertomaan teille, että hänen etäisyysmittarinsa mukaan olette kalastaneet X metriä liian lähellä hänen rantaansa? Lienee itsestään selvää, että tällainen pykälä aiheuttaisi ainoastaan lisää (turhaa?) työtä viranomaisille ja pilaisi yhä useamman päivän sekä ranta-asukkaalta että kalastajalta. Sen sijaan voisi kyseenalaistaa väittämän pelkän kalastuksen aiheuttamasta häiriöstä ja pyrkiä erottamaan molemminpuolisen häiriökäyttäytymisen kalastustapahtumasta. Onko ylipäätään järkevää mitata metreillä asiaa, mikä olisi ratkaistavissa pelkällä molemminpuolisella kohteliaisuudella? Rauhoitusalueet Huomionarvoinen seikka tulevassa laissa on myös rauhoitusalueet määräytymisperusteineen ja niistä päättävä taho. Nykyinen käytäntö, jonka mukaan lääninkohtaista lupaa koskevat kieltoalueet määrää paikallinen kalatalousviranomainen päätöksen perustuessa kalakantojen tai muun luonnon suojeluun takaa sen, että kieltoalueita ei perusteta pelkästään sen takia, että viehekalastajia ei haluta näköpiiriin. Määräytymisperusteiden tai kieltoalueista päättävän elimen muuttaminen mahdollistaa helposti kieltoalueiden käytön viehekalastajia vastaan. Kiehuuko viehesoppa vieläkin? Mitä siis on odotettavissa? Puolueiden kanta virkistyskalastukseen on melko selvä Keskustan ja RKP:n ollessa maksullistakin yleiskalastusoikeutta (lääninkohtainen viehekalastusmaksu) vastaan muiden puolueiden suhtautuessa asiaan myönteisemmin. Virkistyskalastajien näkökulmasta ongelmallista on se, että suurin osa suomalaisista ja/tai poliitikoista eivät itse juurikaan kalasta kun taas muutamalle puolueelle asia on kes- Pyydä ja päästä & valikoiva kalastus Yleistyvät kalastustavat, kuten Pyydä- ja päästä-kalastus ja valikoiva kalastus mutkistavat tilannetta entisestään. Molemmat kun herättävät eripuraa kalamiehissäkin, koko kansasta puhumattakaan. Kyseinen kalastusmuoto herättää tunteita myös ihmisissä, jotka eivät kalastusta harrasta ja usein suhtautuminen on kielteistä. Onkin varsin todennäköistä, että uutta lakia sorvattaessa nämäkin kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 51
• Kalastus on oiva tapa viettää aikaa ystävien kanssa. Tässä ollaan porukalla siikaongella viime keväänä. Kuva: Antti Zetterberg " ViEHEKoRtin VastustajiEn Kantaa on VaiKEa muuttaa, mutta joKaisEn Kannattaa omassa toiminnassaan Välttää tilantEidEn KäRjistYmistä ilmiRiidaKsi ja PYsYtEllä ERossa julKisEsta RiitElYstä aiHEEn tiimoilta. nousevat esille. Vaikka tehtyjen tutkimusten mukaan osittain tai täysin sovellettu C&R-kalastus (engl. catch & release) sopii hyvin kalakantojen suojeluun lähes kaikkien meikäläisten lajien osalta, toiminta on eettisesti tarkasteltuna hieman kyseenalaista ja etenkin ei-kalastaville ihmisille vaikeasti perusteltavissa. Jos C&R-kalastus kiellettäisiin, se tulisi vaikuttamaan haitallisesti kalakantoihin varsinkin hauen ja taimenen osalta. Lisäksi kiellon noudattamista olisi käytännössä mahdoton valvoa, ainakaan ilman kalastuksenvalvonnan resurssien tuntuvaa lisäystä. Sen sijaan vapaa-ajan kalastajia koskevat saaliskiintiöt sekä ylä- ja alamitat valikoivan kalastuksen tukena voisivat olla varteenotettavia vaihtoehtoja kalakantojen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Virkistyskalastajakin voi soppaa maustaa Tänä päivänä vapa- ja etenkin heittokalastajalla on lähes rajattomat mahdollisuudet toteuttaa harrastustaan. Lääninkohtaisen viehekalastusluvan ansiosta yhdellä vavalla kalastavan henkilön käytettävissä on lähes kaikki Suomen järvi- ja merialueet Lappia ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta ja toimintaa rajoittaa lähinnä oma mielikuvitus ja vapaa-ajan puute. Asiat siis ovat toistaiseksi varsin hyvin. Mitä yksittäinen virkistyskalastaja voi tehdä harrastusmahdollisuuksiensa jatkumisen turvaamiseksi? Ensimmäiseksi ja itsestäänselvyytenä; äänestää ensi eduskuntavaaleissa oikeaa puoluetta ja henkilöä ja olemalla yhteydessä omaan kansanedustajaansa. Arkadianmäellä työskentelevän tuttavani mukaan jo muutamat samansuuntaiset viestit äänestäjiltä saavat edustajat kiinnostuneeksi aiheesta, jopa ministereitä myöten. Tämä toimii tietysti myös toisinpäin. Jo muutama nykyisen virkistyskalastuksen ongelmaksi kokeva henkilö voi ohjata mielipidettä toiseen suuntaan. Tämä, hyvien tapojen lisäksi tietenkin, olisi hyvä pitää mielessä vesillä liikuttaessa. Viehekortin vastustajien kantaa on vaikea muuttaa, mutta jokaisen kannattaa omassa toiminnassaan välttää tilanteiden kärjistymistä ilmiriidaksi ja pysytellä erossa julkisesta riitelystä aiheen tiimoilta. Esimerkiksi netin keskustelupalstoja lukemalla asioista saa helposti melko vääristyneen käsityksen, mikä ei todellakaan aja virkistyskalastajien etuja. Kalastus on hieno harrastus ja luulisi merelle ja järville mahtuvan niin paikalliset, mökkiläiset kuin kalamiehetkin. Kuten suurin osa edellä mainituista on, ilman ongelmia, tehnyt jo vuosia. Toivottavasti virkistyskalastus ei siis muodostu ylitsepääsemättömäksi kiistaksi uutta kalastuslakia tehtäessä. Sen sijaan etusijalla tulee olla toimivat ratkaisut elinvoimaisten kalakantojen sekä kalastusharrastuksen ja ­ elinkeinojen tulevaisuuden turvaamiseksi. KALOJEN VALINTA! 52 Kalastuslehti 1.2009 MA- www.ma-leech.com Herkku hauelle - ateria ahvenelle kermaa kuhalle - halvaa harjukselle karamelli kirjolohelle - tiramisu taimenelle roquefort raudulle - sorbetti siialle Markku Autio 050-5692707 Design markku autio | kalamies.com HERKUT VALMISTAA
• Kalastuslain KoKonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelma sisältää kalastuslain kokonaisuudistuksen. Hallitusohjelmaan asiasta on kirjattu " Käynnistetään kalastuslain uudistus, jossa huomioidaan erityisesti vaelluskaloihin liittyvä kokonaisuus sekä ammattikalastuksen toimintaedellytykset". Ehdotuksen uudeksi laiksi laatii Maa- ja Metsätalousministeriö (MMM), joka kirjoittaa asiasta mm. seuraavaa: "Uudistuksella pyritään edistämään kalastusharrastuksen ja -elinkeinon toimintaedellytyksiä". Lain kokonaisuudistus tarkoittaa kyseisen lain kriittistä tarkastelua sen kaikilta osin sekä tarpeelliseksi koettujen muutosten tekemistä. Eniten lakiuudistukseen siis vaikuttaa lakia valmisteleva työryhmä ja laista päättävä senhetkinen eduskunta. MMM on nimittänyt tehtävään työryhmän, jonka tehtävänä ovat : 1) selvittää nykyisen kalastuslain muutostarpeet 2) jättää eduskunnalle ehdotus uudeksi kalastuslaiksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Työryhmä on ammattikalastus- ja hallintopainotteinen. Eduskunnan käsittelyyn asia tulee vuoden 2011 vaalien jälkeen ja tämä voi halutessaan tehdä muutoksia ehdotukseen. Eduskunnan keskittyessä politiikkaan tulee syntyvä päätös olemaan senhetkisten hallituspuolueiden näkemyksen mukainen. Ensi vaaleissa siis tullaan hyvin pitkälle päättämään tulevan kalastuslain sisältö, varsinkin virkistyskalastajia koskevien pykälien osalta. Valitettavasti lopullista päätöstä tekevät henkilöt eivät välttämättä ole syvällisesti asiaan perehtyneitä, vaan nappia painettaessa sormea saattaa ohjata puoluekanta tai henkilökohtaiset mielikuvat tiedon tai enemmistön edun sijaan. Tästä syystä äänestäminen siis kannattaa. Poliitikoiden ja kansanedustajien mielipiteisiin myös vaikuttaa heidän äänestäjiltä saamansa palaute, etenkin jos samansuuntaista viestiä tulee useammalta suunnalta. Terhi Sea Fun Valtakunnallinen superhinta: 2.050,1.390,- UUTUUS! Terhi 385 Retro Valtakunnallinen superhinta: JUHLAMALL I! Terhi 475 Twin C Tuplasti enemmän veneilyn iloa. Twin C on ensimmäinen kaksipulpettinen Terhi. Se kaksinkertaistaa veneilyn nautinnot niin mukavuudessa, tilankäytössä kuin varustelussakin. Sh. 6.990,- Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuulelta ja roiskeilta hyvin suojaavat pulpetit Runsaasti nerokkaasti suunniteltua säilytystilaa Korkeat laidat Erinomainen vakiovarustus Täydellinen lisävarustevalikoima kalamies.com | Tule ja tee onnistuneet venekaupat lähimmässä Terhi-liikkeessä, jonka yhteystiedot löydät Internet-sivuiltamme: WWW.TERHI.FI. Kalastuslehti 1.2009 53
• VEnEmEssut 2009 Perinteiset Venemessut järjestettiin taas helmikuussa Helsingissä. uhkaavasta talouslamasta huolimatta messuihin kävi tutustumassa lähes 80 000 kävijää ja kauppakin kävi kohtuullisesti ennakko-odotuksista huolimatta. Kalastuskäyttöön tarkoitettuja uutuuksiakin oli mukavasti esillä. seuraavassa pieni katsaus kauden 2009 tarjontaan niin vene- kuin moottoripuoleltakin. Teksti ja kuvat Antti Zetterberg 54 Kalastuslehti 1.2009 2.2008 | kalamies.com
• VEnEmEssut 2009 Finnmaster 59 sC Hienot materiaalit ja jykevä olemus kuvaavat hienosti Finnmaster 59 SC:tä. Vene vaikuttaa erittäin merikelpoiselta ja kantaa varmasti useammankin kalamiehen vaivatta. Sisäänmeno onnistuu sekä keulan portaiden että perän uimatason kautta. Pulpetti on ympärikäveltävä ja siinä on jalkatuki sekä jalkatilassa säilytyskotelo. Kaikki hyviä ominaisuuksia kalaveneelle. Takapenkki on levitettävä (195 cm x 70 cm). Mittaripaneelissa on integroitu paikka karttaplotterille sekä radiolle/CD-soittimelle. tekniset tiedot Pituus Leveys Paino Henkilöluku Tehoalue Hintaluokka 5,90 m 2,30 m 710 kg 6 80 ­ 115 hv noin 18 000 euroa kalamies.com Kalastuslehti 1.2009 | Kalastuslehti 2.2008 55 55
• VEnEmEssut 2009 Yamaha F30 & F40 ­ ajonestojärjestelmällä Yamaha tarjoaa erittäin suosittuun 30 ­ 40 hv teholuokkaan uutta sähköistä ajonestojärjestelmää, jossa kauko-ohjaimen nappia painamalla moottori lukitaan ja avataan samalla tavoin kuin auton ovet. Tänä päivänä varmasti erittäin hyödyllinen varuste varsinkin loppukaudesta kun kalamiesten veneet seisovat tyhjissä satamissa. "Täysin turvallista lukitustapaa tai säilytyspaikkaa ei ole. Perämoottoreita viedään kotipihasta trailerin päältä ja aidatuista satamista. Kuulin kerran, kuinka varkaat olivat tulleet satamaan vesiteitse ja uittaneet kalliin ja painavan moottorin mukanaan traktorin sisärenkaan päällä, Yamaha-perämoottoreiden tuotepäällikkö Raine Honkanen Konekeskosta huokaa." Hinta F30 5890 euroa, F40 5990 euroa mercury motorguide-sähkömoottorit Sähkömoottori on osoittanut toimivuutensa kalastuksessa. Näin päästään hiipimään helposti pelipaikoille tai pidettyä oikea rekaussuunta kalastettaessa. Mercuryn Motorguide-sähkömoottorien mallisto kattaa kaikkiaan viisi erilaista mallia 13,6 ­ 24,5 kilon työntövoimalla. Motorguideille luvataan viileämpää käyntilämpötilaa ja samalla pidempää käyttöikää kuin kilpailijoilla. Hinnat alkaen 215 euroa. 56 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Pörjen 30 v. taiteilijanumero HauEn Kosto Vanhoja pölyisiä asiakirjoja selaillessani ilmeni, että menneenä keväänä tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun aloitin kaikenlaisen touhuamisen täyspäiväisenä (en siis täysipäisenä) ammattilaisena kalojen parissa. Kuluneiden vuosien aikana käsieni kautta on kulkenut niin kalantutkimuksen kuin -jalostuksen käyttöön eräitäkin kaloja, vaikka eihän niitä kaikkia voi millään muistaa. juhlavuoden kunniaksi kerron yhden mieleen painuvimmista tapahtumista urani hatarilta alkuaskelilta kalojen parissa... Kuvat JAAnA VetiKKO loitin kalojen parissa työskentelyni huhtikuun lopulla vuonna 1979 siihen aikaan kalaosastostaan kuuluisassa itähelsinkiläisessä K-marketissa. Myymälän kauppias oli satsannut kalaosaston imagon kohottamiseen paljon ja se myös näkyi. Parhaimmillaan kaikenlajista kalaa myytiin tonnitolkulla yhden päivän aikana. Olin aloittanut työskentelyni vasta edellisellä viikolla heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen, koska into oppia käsittelemään kaloja oli kova. Tämä episodi tapahtui toukokuun alkupäivinä, kalojen kiihkeimpänä kutuaikana, jolloin hauki oli halpaa ja sitä oli tarjolla runsaasti. Haukitarjouksesta oli oikein ilmoitettu paikallislehdessä ja se kyllä näköjään kannatti. Olin pakannut jo edesmenneen kollegani, kalamestari Tapio Paavolan, kanssa aamupäivän aikana ison rysällisen verran luupäitä pakettiin eikä innokkaiden kalanostajien jono tuntunut laantuvan yhtään, päinvastoin. Kuitenkin Tapsa ilmoitti lähtevänsä hakemaan lastauslaiturilta lisää haukia ja vievänsä tyhjät kalalaatikot pois. Ja minä jäin ensimmäistä kertaa yksin pakkaamaan haukia noin 50 metrin pituiselle asiakasjonolle. Tuohon aikaan kalakauppaa käytiin marketissa lähes samanlaisessa ilmapiirissä kuin torilla. Huuli lensi eikä myytäviä kaloja myyty aivan gramman tarkkuudella. Siksipä pärjäsin huumoriasenteella jonon kanssa ihan hyvin. Mutta sit- A ten tapahtui melkein pahinta, mitä alitajuisesti osasinkin jo odottaa. Eräs vakioasiakkaistamme, varsin iäkäs ja temperamentikas "nutturapäinen" täti seisoi jonossa ja näytti aika suivaantuneelta odottamisen vuoksi. Tämä täti oli varsin laatutietoinen, koska hän syynäsi joka kerta kalatiskille tullessaan kaikki kalat tarkasti läpi. Tiskissä ei ollut vielä tuohon aikaan tuoreiden kalojen kohdalla suojalaseja ja siksi tädin onnistui räplätä kalat aina läpi "sormitekniikalla" eli aukaisemalla kalojen kiduskannet ja tutkimalla niiden kidusten väriä. Ja joka kerta tiskillä käydessään täti muisti mainita, että kaikki kalat olivat hänen mielestään mätiä, enkä muista myyneeni hänelle yhtään kertaa ainuttakaan kalaa. Mutta sitten tapahtui jotain odottamatonta. Tädin työntäessä sormeaan tottuneesti vajaan kilon painoisen hauen kiduksiin kala heräsi henkiin. Se ei näyttänyt yhtään pitävän ruumiintarkastuksesta eikä ilmeisesti siitä, että sitä haukuttiin mädäksi, vaan se tarrasi kiinni tädin etusormeen. Tapahtuma tietysti aiheutti hilpeyttä jonottavien kalanostajien joukossa, etenkin kun täti kiljui ja yritti ravistaa vihaista haukea irti sormestaan. Itse en tietenkään ollut tarkoituksella vahingoniloinen, mutta minun oli kyllä pakko rynnätä takanani sijaitsevaan kalakylmiöön. Naurettuani itseni tärviölle huolestuin, kuinka selittäisin tädille pikaisen poistumiseni. Onneksi huomasin hyllyllä pinon paperisia käsipyyhkeitä ja laastaripaketin. Otin naamalleni pokeri-ilmeen ja palasin jo rauhoittuneelle, mutta hyvin hilpeälle kalatiskille, missä hauen haavoittama täti imeskeli veristä sormeaan. Saamastaan suuresta huomiosta kiusaantunut hauen hyökkäyksen uhri tietysti tivasi syytä äkilliseen poistumiseeni, mutta hän rauhoittui kuitenkin kertoessani lähteneeni vain hakemaan ensiapua ja ryhtyessäni puhdistamaan hänen sormeaan. Tilanteen rauhoituttua olin jo aloittamassa kaupantekoa seuraavan asiakkaan kanssa, kun täti osoitti sormellaan lattialla vielä sätkivää haukea ja ilmoitti suureen ääneen: "Kuulkaapas nuori mies! Minä haluan tuon hauen ­ mutta tappakaa se ensin." Ai niin, nostalgisen muistelun lomassa mieleeni juolahti, että Pörjen juhla-Parilaanhan täytyy kuulua tietenkin myös juhlallinen kalaresepti. Teimme kalakaverini Yrjön kanssa edellisenä talvena sulan kelin aikana kalastusreissun kalastusfanaatikko A. Kojon luokse "läntiselle merialueelle", missä teimme onnistuneiden pyyntipäivien lopuksi saaliistamme varsin maittavia kalaruokia. Yksi näistä nimettiin jerkkistroganoffiksi. Jo ruokalajin nimestä pitäisi selvitä, mistä kalasta päivällinen tehtiin... Juhlallisin jerkkauksin juhannusta kohti, Pörje 58 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• jerkkistroganoff Ohje on tarkoitettu kuudelle henkilölle tai kolmelle sudennälkäiselle jerkkaajalle AiNEKSET 2-3 kiloinen hauki (1 kg ruodotonta haukifileetä) 3 tl hienoa merisuolaa 3-4 rkl ruokaöljyä kasvisten freesaamisen 3 porkkanaa 2 isoa sipulia 2-4 valkosipulinkynttä 1 rasia (noin 300 g) tuoreita herkkusieniä (tai 150 g purkki säilöttyjä) 2 tl rouhittua mustapippuria 1 suola- tai maustekurkku kuutioituna 1 silputtu chilipaprika ilman siemeniä 1 prk (100 g) säilöttyjä hillosipuleja liemessä 2 prk (2*400 g) valmista pastatomaattikastiketta (yrteillä tai oliiveilla maustettua) 1 dl punaviiniä 1 prk (100 g) sinihomejuustonmakuista tuorejuustoa tai 100g murennettua sinihomejuustoa 2 prk (200 g) ranskankermaa tai 1 prk (2 dl) ruokakermaa Perkaa ja fileoi hauki ruodottomaksi. Leikkaa fileet sopivankokoisiksi paloiksi (kantiltaan noin 2 cm kokoisiksi kuutioiksi). Suolaa haukipalat tasaisesti kulhossa. Anna palojen suolautua keiton tekeytymisen ajan. Kuori porkkanat ja leikkaa niistä kantiltaan noin sentin kokoisia kuutioita. Kuori sipulit ja pilko ne karkeahkoksi silpuksi. Murskaa valkosipulinkynnet veitsen lappeella ja hienonna ne. Paloittele kookkaat herkkusienet paloiksi tai halkaise pienet sienet puoliksi. Hienonna chilipaprika ja leikkaa kurkku pieniksi kuutioiksi. Kuumenna ruokaöljy 4-5 litran vetoisessa kattilassa, jotta valmistettavaa stroganoffia olisi helpompi sekoitella sen hiljalleen tekeytyessä. Freesaa porkkanakuutioita pari minuuttia tiukalla lämmöllä öljyssä ja lisää paloitellut sipulit, sienet, chili, kurkku, hillosipulit (säästä liemi) sekä mustapippuri. Lisää tomaattimurska ja punaviini. Sekoita aineksia kattilassa hellävaraisesti ja säädä lieden lämpötilaa miedommaksi kastikkeen alkaessa kuplia. Kun porkkanakuutiot alkavat pehmentyä, lisää kalanpalat ja sekoita ne tasaisesti kastikkeeseen. Lisää juusto ja kerma. Sekoita aineksia hellästi kunnes kastike on kauttaaltaan tasaisen väristä. Tarkasta stroganoffin suolaisuus. Jos kastike on mielestäsi liian paksua ja suolaista, ohenna sitä hillosipuleiden säilöntäliemellä. Tarjoile jerkkistroganoffi esim. keitetyn basmatiriisin tai kuorineen keitettyjen (puikula)perunoiden ja ruisleivän kera, unohtamatta tuorevihanneksista tehtyä salaattia sekä viipaloituja etikkapunajuuria. Hyvä punaviini tai kirpeän kylmä keskiolut sopivat stroganoffin kyytipojaksi. ViiNiSUOSiTUS Päätoimittaja kokeili stroganoffia eteläafrikkalaisen Ukulungan kanssa ja ne toimivat erinomaisesti yhdessä. Tämä viini on 100 % Reilun Kaupan Shiraz-rypäleistä tuotettua eikä noin 8 euron hintakaan päätä huimaa. kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 59
• Huhtikuinen hauki laittoi kelat kunnon testipenkkiin. Kuva Teemu Koski. HauEnKalastajan daiwat ­ luotettavuutta kukkaronnyörit kireällä Pelkän hinnan perusteella ei haukikelan laadusta kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ­ tämä selvisi, kun valitsin kolme saman valmistajan hyrrää täysin erilaisista hintaluokista ja annoin pitkien kalapäivien, kylmien kelien, raskaiden jerkkien ja paksujen kuitusiimojen erotella työkalun leluista. Teksti ja kuvat OSSi ÖHMAN aiwan hyrrät ovat olleet suomalaisissa haukipiireissä pitkään huonosti tunnettuja. Yllättävältä tämä tuntuu siksi, että vapapuolella valmistajan Vulcan-X-vapasarja on jo vuosia nauttinut ansaitusta kestosuosikin statuksesta. Kyllästyneenä keskihintaluokan haukihyrrien yleisesti huonoon kestävyyteen aloin itse pohtia, olisiko asiaan mahdollista saada parannusta yksinkertaisesti latomalla lisää rahaa tiskiin. Ajatusketjun seurauksena huomasin hankkineeni ensimmäisen Daiwan hyrräni suoraan high-end-luokasta, nimittäin Millionaire 203SW:n. Samoihin aikoihin kalakaverini kehui erästä kelaa, joka edullisesta hinnasta ja muovisesta rakenteestaan huolimatta oli käytössä osoittautunut yllättävän var- D matoimiseksi. Sopuhintaisen, vähän käytetyn yksilön tullessa vastaan en miettinyt pitkään, vaan kartutin Daiwa-arsenaaliani taas, tarkalleen ottaen Procaster 100H:lla. Hiukan myöhemmin etsin nettikauppojen Suomeen tuotua mallistoa huomattavasti laajemmasta Daiwan hyrrävalikoimasta kiinnostavaa testikappaletta. Teknisiltä ominaisuuksiltaan sopiva, noin hintahaitarin puolivälistä valittu Tierra 153H päätyi uuden kauden kynnyksellä täyttämään Daiwa-trioni. Enimmäkseen hienoa viimeistelyä ja nautinnollisia heittoja Ulkoiselta olemukseltaan kelat asettuvat täysin hintaa vastaavaan järjestykseen. Procasterista huokuu halpa muovisuus, 60 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Daiwat ryhmäkuvassa, vasemmalta: Tierra 153H, Millionaire 203SW ja Procaster 100H. Procasterin kammennuppien siniset, pitoa parantavat kumitassut ovat saatavissa lisävarusteena. kun taas "miljonääri" on kädessä erittäin viimeistellyn oloinen yhtenä palana auki ruuvattavine päätyineen, ja Tierra puolestaan jostain näiden ääripäiden keskivaiheilta. Kurkistus konehuoneisiin vahvistaa entisestään saatua mielikuvaa: Millionairen koneisto näyttää kellosepän työltä ja on joka tapauksessa laadukkainta, mitä olen missään nykykelassa nähnyt. Tierra on tässä suhteessa normaalia tasoa ja Procasterissa taas muovinen vähän sinne päin -linja jatkuu. Haukiluokan punottua siimaa mahtuu kaikkiin riittävästi, Procasteriin jopa liikaa. Välitykset ovat tarpeeksi nopeita ja käyttöergonomia on kaikissa vähintäänkin hyvä: Millionaire on pyöreäpäätyiseksi kelaksi siro, kelajalka on oikeaoppisesti madallettu, eikä metallirunko tunnu kädessä läheskään niin kylmältä kuin esimerkiksi Shimanon Calcutassa. Procaster on ulkomitoiltaan isohko, mutta sämpylän mallisena kelana ote on kuitenkin luonteva. Trion pisimmän korren vie tässä kuitenkin Tierra ­ pieni sämpyläkela suorastaan häviää jo keskikokoiseen kouraan. " VEsillä EnnaKKoasEntEEt KaRisEVat PiKKuHiljaa Pois. muoVisuudEstaan Huolimatta PRoCastERilla HEittäminEn on HElPPoa, ja KolHoista KammEn nuPEistaKin saa RiittäVän PitäVän ottEEn. kitka on kyllä kohtuullisen suuri, mutta tämänkään parempaa jarrua kotoisilla haukivesillä harvoin kaipaa. Millionairen nupit ovat aavistuksen liukkaat, mutta kokonaisuudessaan kelan käyttäminen on miellyttävää: heitot lähtevät riuhtomatta ja kalastusjarru toimii tarpeen vaatiessa hienosti. Paras on kuitenkin taas Tierra: nuppien kumiseos on esimerkillisen pitävää, eikä naksuen säätyvissä heitto- tai kalastusjarrussa ole mitään moitittavaa. Jerkki lentää kuin itsestään, ja ihan heittämisen nautinnosta huomaa paiskovansa pidempiä kaaria kuin kalastamisen kannalta edes olisi tarpeen. Tierra toimi kuin unelma kymmenen pitkää kevätpäivää ja ehti sinä aikana nousta todelliseksi suosikkikelakseni. Yhdentenätoista huomasin kuitenkin kelatessa kuuluvan ikävää jurnutusta, ja kahdettatoista ei enää tullutkaan. Akselijarrun kupin alla, mutta kuitenkin koneiston puolella hankalasti huollettavissa sijaitseva laakeri oli ruostunut totaalisesti rikki ja kela mennyt sitä myöten käyttökelvottomaksi. Sopivan laakerin tilalle löytämällä kelasta voisi taas saada kalun, mutta koska ahkera kalastaja on laiska huoltaja, kela kerää tällä hetkellä pölyä komerossa. Amerikan ihmeelle ei kotimainen murtovesi totisesti ollut herkkua. Miljonääri ei kenties herättänyt käytössä yhtä positiivisia ihastuksen värinöitä kuin Tierra, mutta alusta lähtien olin lähes varma siitä, että tämä on vihdoin käyttöä kestävä tosiaktiivin unelmakela. Niin vain syksyn ensimmäinen pakkasta hipova kalapäivä osoitti tämänkin olettamuksen vääräksi. Kelan IAR-laakeri Kompastuskivenä kestävyys Edellisten numeroiden kela-artikkeleissa totesin, että haukikelassa kaikki muut ominaisuudet ovat kuitenkin jossain määrin toissijaisia vähävikaisuuteen ja huoltovapauteen nähden. Tässä hyrräkolmikon välinen paremmuusjärjestys kääntyy päälaelleen. Aloitetaan huonoimmasta. Käytännössä Vesillä ennakkoasenteet karisevat pikkuhiljaa pois. Muovisuudestaan huolimatta Procasterilla heittäminen on helppoa, ja kolhoista kammen nupeistakin saa riittävän pitävän otteen. Kalastusjarrun lähtö- kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 61
• Curadot: Uuden tyylikkään vihreän Curado 200E7:n ja vanhan 300DSV:n välinen kokoero on huomattava. kela pelkkään kesäkäyttöön soveltuvana on armotta äärimmäisen huono. Muovinen Procaster yllätti myös. Vesillä aloin odotella, kuinka halpis jo pian sanoo yhteistyösopimuksensa irti. Sitä vain ei ole vieläkään tapahtunut. Kela on saanut osakseen puolitoista kautta raskasta jerkkikäyttöä ilman että vakavia, käytön kokonaan estäviä vikoja olisi ilmennyt. Vaikka kelassa ei perinteistä takasalpaa olekaan, iso IAR-laakeri toimii erinomaisesti myös pakkaskeleillä. Puolan palautinkoneiston toiminnassa on ollut pientä kulumisesta johtuvaa takkuilua, mutta liipaisimen rakenteesta johtuen oire ei vesillä ilmetessään kelan käyttöä täysin estä. Ainoastaan yhden kerran olen kelan kokonaan avannut huoltoa varten, ja silloinkin tarve oli lähinnä tyhjentää koneisto sinne kertyneestä suolasta. Kelan muovija kevytmetalliosat ovat kiistatta jonkin verran kuluneet, joten todella pitkäaikaiseksi kelakumppaniksi tästäkään tuskin on. Silti en usko, että omani päivät ovat vielä vähään aikaan lopullisesti luetut. Kaiken kaikkiaan Procasterissa saa edulliselle hinnalle mainion vastineen ja ennen kaikkea erinomaista luotettavuutta, joka kahteen kalliimpaan merkkitoveriinsa verrattuna suorastaan häikäisee. Ei liene vaikea arvata, mihin näistä keloista uudelleen rahojani sijoittaisin. shimano Curadon käyttökokemuksia Edellisessä numerossa "paperilla" esitellyllä Shimanon 300DSV-sarjan Curadolla on nyt takana neljännessata kalapäivää. Vielä tällä käyttömäärällä kela ei ole oireillut minkäänlaisesta huollon tarpeesta, eikä marras­joulukuisten nollakelien toiminnassakaan ole ollut moitittavaa. Kalakaverieni kokemukset omista Curadoistaan ovat olleet hyvin kaksijakoisia: toiset kehuvat kelan kestävän käyttöä hienosti, toisilla laakerien pahimmillaan toistuvia ruostumisongelmia on ilmaantunut jo muutamien kalapäivien jälkeen. Tämän perusteella saa sen käsityksen, että syystä tai toisesta Curadojen vikaherkkyydessä on normaalia enemmän yksilöllistä vaihtelua. Toisaalta vaikuttaa siltä, että oma kappaleeni on tässä suhteessa vähintäänkin hyvän keskitason yläpuolella. Muilta käyttöominaisuuksiltaan Curado osoittautui melko lailla ennakoidun kaltaiseksi. Hyvän muotoilun ansiosta kela istuu käteen hyvin, mutta suurehkoista ulkomitoistaan johtuen ei kompaktiudessaan silti yllä parhaiden kilpakumppaniensa tasolle. Heittäminen kelalla on sinänsä helppoa ja siimasotkujen mahdollisuus normaalikäytössä lähes olematon. Kuitenkaan heittämisen herkkyys ja keveys eivät ole aivan ykkösluokkaa, sillä ison puolan pyörimään saattaminen vaatii jo jonkin verran voimaa heittäjän kädestä. Pieni mutta ärsyttävä piirre on myös se, että kelan kammessa on yllättävän paljon klappia taaksepäin, vaikka IAR-laakeri muuten hyvin toimiikin. Hyvä yleiskela Kaikkiaan Curadoa voi kuitenkin pitää suhteellisen onnistuneena kelana hauenkalastajan käyttöön. Muiden kuin onnettaren suosikkien kannattaa kuitenkin varautua mahdollisiin yksilökohtaisiin ongelmiin ja pienikätisten on syytä haikailla esimerkiksi pykälää pienemmän 200-sarjalaisen perään. Tämän kauden uutuudet, ulkomitoiltaan selvästi pienentyneet E-sarjan Curadot kannattaa erityisesti pitää mielessä kelavalintaa tehdessään. Luonnollisesti niiden käyttökestävyydestä ei vielä ole mahdollista esittää kuin hataria arveluja. kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 63
• MAAN MAINIOT KALAMIEHET 2007 lokakuussa jigaamalla järveltä tullut Antin ahvenenkka 1410 g. Veljekset Antti jA Mikko sAlo, kArkkilA Teksti Antti ZetteRBeRg Janne sullström vinkkasi, että teistä voisi tehdä haastattelun kun olette nuoria, innokkaita ja taitavia kalamiehiä. Mitäs miehiä sitä ollaan ja milloin olette aloittaneet kalastuksen? Faija osti meille ekat virvelit jo silloin kun oltiin jotain 4-vuotiaita. Isoäidin mökillä mato-ongimme jo ennen sitä. Aktiivisempi kalastusharrastus alkoi jo silloin kun olimme koulussa ala-asteen ekoilla luokilla. Silloin aloimme käymään Karkkilan koskilla jo lähes päivittäin. Koulussa saimme lempinimenkin "jokiveljekset". Sitten myöhemmin 10-vuotiaina aloimme käymään myös järvellä uistelemassa. Jokaisella on ollut se sama tarina. Mitäs jokiveljekset sitten nykyisin tykkäävät eniten kalastaa ja miten? Eniten ja mieluiten tulee kalastettua kuhaa, haukea ja ahventa. Tavoitteena isoa periaatteella C&R lajista riippumatta. Ruokakalat pienemmistä yksilöistä. Ei voi laittaa ahventa, haukea ja kuhaa paremmuusjärjestykseen, niitä kaikkia tulee kalastettua niin paljon kun aikaa riittää. Hauenkalastusta harrastamme järvillä vetäen ja jigaamalla loppukesästä syksyyn. Merellä enimmäkseen haukea jerkaten alku- ja loppukaudesta. Ahvenen kalastusta jigaten enimmäkseen järvillä ja jonkin verran myös merellä ja läpi avovesikauden. Kuhaa kalastamme suurimmaksi osaksi sisävesillä jigaamalla ja vetouistelemalla. Myös talvella jäillä tulee kalastettua ahventa ja haukea. Kalapaikkojamme on paljon ja etsimme koko ajan lisää. Aikamme jakaantuu tasan merellä ja sisävesillä. Miten uskotte oman kalastuksenne kehittyvän tulevina aikoina ja mihin suuntaan? Meillä ainakin palaa luvattoman paljon bensaa kalareissuilla, kun vetää traileria pitkiä matkoja ja ajelee veneellä. Ollaankin viime aikoina ruvettu käymään enemmän pienellä veneellä ja sähkömoottorilla tai pienellä bensakoneella vesillä. Bensaa kuluu huomattavasti vähemmän ja siirtymällä paikasta toiseen hitaammin ehtii ihailla luontoakin. Lyhyen ajomatkan päässä olevia paikkoja olemme myös koluneet enemmän viime vuosina. Kelluntarenkaalla kalastusta olisi tarkoitus myös lisätä paljon. hiljaa hyvää tulee. Miten muuten näette tulevaisuuden, uhat? Onko mielestänne kalastuskulttuurissamme jotain sellaista mikä kaipaa muutosta? Kaikenlainen kalastus joka kohdistuu suuriin yksilöihin. Suurten yksilöiden vähyys/väheneminen vesistöissämme on mielestämme iso huolenaihe. Vahvimman ja nopeakasvuisimman kuuluu luonnossa selvitä ja päästä lisääntymään. Pyyntimenetelmät tehostuvat 64 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• MAAN MAINIOT KALAMIEHET koko ajan. Internet ja muut tiedotusvälineet jakavat tietoa kalapaikoista ja taktiikoista. Miljoonapäinen kansamme haluaa kalaa ja mieluummin isoja, joten uhkakuvia riittää. Hauenkalastuksessa mielestämme on menty parempaan suuntaan. Yhä useampi suurhauki jatkaa elämäänsä, mutta isoa ahventa ja kuhaa harvemmin vapautetaan. Verkkokalastus ja muu pyydyskalastus on pikkuhiljaa vähenemässä. Nuoret aktiiviset kalamiehet ovat harvoin aktiiviverkottajia, joten sen suurimmat vahingot on aiheutettu jo tämänhetkisissä kalakannoissa. Toivottavasti verkotus ei lisäänny, muuta kuin ehkä paikallisesti. Uhkia ovat mielestämme myös kaikenlaiset kalastus/teurastuskilpailut, joihin hyväksytään vain kuollut kala. Vesistöjen saastuminen on myös uhkakuva, mutta se tuskin on muuttanut kalakantoja niin paljoa, kuin liikakalastus. Kiitoksia. erittäin kypsiä näkökulmia nuorilta miehiltä. Jatkakaa samaan malliin ja kireitä siimoja tälle kaudelle! 2008 heinäkuussa jigaamalla järveltä tullut 5,15 kg kuha. Saaja Mikko. UU TU US ! KALAMIEHEN KÄYTTÖVENEET Eagle CC S! 33 300 + toimituskulut UU TU U + 2 x Mercury F60 ELPT EFI Fox SC + Mercury F50 ELPT EFI 16 090 + toimituskulut - Uusi moottorikaivo, joka mahdollistaa yhden tai kaksi perämoottoria. - Uusittu pulpetti, jossa reilusti tilaa plotterille ja muille laitteille. - Laidoilla esteetön kulku. - Helppo varustella monipuoliseen kalastuskäyttöön. - Ympäri veneen kiertävät tukevat kaiteet. - Sisusta suunniteltu erityisesti kalastus- ja yhteysvenekäyttöön. - Kiinteä polttoainesäiliö 55 l. - Pitkä, lukittava säilytystila vavoille. - Avara ohjaamotila erillisellä kuljettajan kuppi-istuimella. - Igloo-kylmäsäilytystila/ -penkki lisävarusteena. kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 65 w w w. silver b o at s .f i
• Kymijoen junioripäivä - junnut oppimassa lohenkalastuksen saloja Elokuun 2. päivä, vuonna 2008 järjestettiin ensimmäinen Kymijoen junioripäivä. tapahtumapaikkana oli Kotkassa sijaitsevan Korkeakosken heittolaituri ja soutualue. mukaan ilmoittautui noin 50 nuorta, ja tässä tapauksessa ilmeisesti kaikki jopa tulivat paikalle, joka on "aikuisten tapahtumissa" perin harvinaista. Päivä oli hieno ja kaikin puolin onnistunut. Kiitos kuuluu tapahtuman tukijoille ja paikalla olleille vapaaehtoisille aikuisille. Kaikki tämä tapahtui täysin ilman rahan liikuttelua, joten todellista talkoohenkeä löytyy vielä suomesta. Teksti Anssi lehtinen Kuvat tAtu-PeKKA KOiVuPuRO T atu, 15 v, kertoo päivästään: "Kymijoen junioripäivillä pääsin ensimmäisen kerran kokeilemaan puntilla heittoa ja lohenkalastusta ja sehän vasta lystiä olikin. Reissu oli kokemuksena erittäin palkitseva ja sain kokeneemmilta kalamiehiltä monia hyviä neuvoja. Ainoaksi miinuspuoleksi voitaisiin laskea pitkä etäisyys kotoa, 350km, mutta reissu oli kannattava ja olen käynyt tämän junioripäivän ansiosta jo toisenkin kerran Kymijoella, joka olisi varmasti jäänyt muuten käymättä." Tapahtuman järjestäneet Sami Forsell ja Anssi Lehtinen olivat päivän soutamassa. Tässä venealueen kuulumiset: "Lauantai-aamu sarasti kauniina, ja kaikki sujui lähes nuottien mukaan. Allekirjoittaneen koneongelma veneen kanssa aiheutti pienen viiveen alkutouhuihin, mutta onneksi muitakin oli jo paikalla, ja kalastus päästiin aloittamaan ilman sen kummempia seremonioita. Nopean vapaaehtoisten työnjaon jälkeen ensimmäiset heitot solahtivat nopeasti jokeen, välittömästi spinfluga-pakettien valmistuttua. Myös ensimmäinen vene lipui alavirtaan innokas vapamies kyydissään. Tapahtumaan oli saatu runsaasti lainavirveleitä ja lahjoituksina siimaa, perhoja, painoja, koukkuja ja kaikkea asiaan liittyvää. Kohtuullisen nopeasti oli kaikilla junioreilla virvelit kädessä, ja veneet saivat matkustajia sitä mukaa kun niitä laiturin alapäähän saapui. Sain itsekin soutaa koko päivän. Kyydissä kävi 8 nuorta. Veneitä oli paikalla 5 kpl, joten kaikki halukkaat pääsivät kyytiin päivän aikana. Veneiden taktiikka innokkaiden määrästä johtuen oli selvä: Yksi lasku ja seuraavat mukaan. Lasku kestää kuitenkin 1-2 tuntia, joten paljon ehtii nähdä ja kuulla sinä aikana. Kaikki olisivat halunneet pidempääkin olla soutamassa, mutta aika on jaettava näissä tapahtumissa mahdollisimman monelle. Lähes koko päivän oli tulipaikalla tarjolla makkaraa, leipää, kahvia ja mehua. Nämäkin oli saatu lahjoitusvaroin hankittua, kiitos herra Lindroosille! Rahat olivat itse asiassa edellisen vuoden palkintorahat kalamies.comin käyttäjien "Korkeakosken valloituksesta", jotka Markku antoi tähän tarkoitukseen. Loppupäivä meni valitettavasti yhtä 66 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Kymijoen junioripäivä hiljaisissa merkeissä soutualueella kuin aamukin, mutta tämä ei onneksi kalamiesten ja kalanaisten alkuja harmittanut. Asenne oli kohdallaan. Valitettavasti Ahti oli kai lomalla, koska yhtään varmaa lohitapahtumaa veneisiin ei saatu. Todella harmillista, koska soutajat jännittivät tärppiä vähintään yhtä paljon kuin nuoret. Ilma oli kuitenkin todella hieno, ja Kymijoki näytti meille itsensä kauneimmillaan. Kalattomuus ei paljon venejonossa näkynyt, aina oli uutta kyytiläistä odottamassa kun joku veneistä laiturin alapäähän pääsi. Lohen soutukalastus on Etelä-Suomessa harvinaisempaa herkkua, joten ei tuo kai ihmekään ole." Heittolaiturilla sentään kaloja saatiin siiman päähänkin, daniel allén kertoo asiasta lisää: "Heti kun muutamat "paketit" on saatu kasaan, siirrytään laiturille opastettuihin heittoharjoituksiin allekirjoittaneen johdolla innokkaiden junnujen seuratessa. Juniorit saavat avustajilta oppia ihan kädestä pitäen ja jaksavat kuunnella ja ottaa ohjeista vaarin varsin kiitettävällä tavalla. Jo parin tunnin vispaamisella suurin osa vesseleistä ja vähän varttuneemmistakin junnuista heittää punttia jo tekijämiehen tavoin. Opastajat voivatkin ottaa jo rauhallisemmin ja touhu muistuttaa mitä tahansa tavallista kalastuspäivää Korkeakoskella, riittää että tyytyy seurailemaan ja silloin tällöin perhon jollekin vaihtamaan. Kello lähestyi yhtätoista kun seisoskelimme ihan "äijäporukassa" perkuupaikalla katselemassa tilannetta, kun särkän päällä, jotakuinkin paikalla 5, seisoskelevalla nuorella miehellä alkoi tapahtua. Kaveri oli kelailemassa pakettia sisään kun lohi tuuttasi karvatupsuun noin "kuuttakymppiä" alavirran puolelta vastapalloon, ja jatkoi uintia suoraan voimalaa kohti samaa kyytiä. Siinä sai lohiluokan haspelikela vapoineen hetken oikein Korkkarin malliin. Eipä tilanteessa ehtinyt juuri kukaan kuitenkaan KALAA sanoa kun se jo oli ohi. Mutta vapamiehelle se oli varmasti ikimuistoinen kokemus. Puolen päivän korvilla allekirjoittaneen veli onnistui välilaiturilta tartuttamaan pyyntöönsä kalan, joka miehen omien sanojen mukaan "taisi olla kesän isoin lohi" (edellisellä viikolla oli saanut 16,6kg lohen). Hetken kalaa roikotettuaan noheva opastaja jo huikkasi yhden junioreista vavan varteen ja niin sai taas yksi lohimiehen alku elämänsä uiton. Valitettavasti tämäkin päättyi lohen voittoon. Kala kiskoi puolen sataa metriä paksua johtoa Shimano Calcuttan puolalta ja onnistui lopulta ravistamaan itsensä irti. Tärppiä odotellessa. Vielä hetken myöhemmin koettiin jännittäviä hetkiä lohen merkeissä, kun taas yksi nuorimies tartutti kalan. Lohi kävi pyydykseen kapeikosta, jossa se hetken jurottuaan otti suunnan alavirtaa kohti, jonne vapamies oli taipuvainen sitä seuraamaan. Allekirjoittanut seuraili tilannetta aitiopaikalta haavin varresta. Kala näytti jo hiukan väsymisen elkeitä ja lähellä oli että olisi yksi lohi laiturille saatu, mutta ei vaan lopulta tämäkään kala näytille asti suostunut. Uittelu kesti kymmenisen minuuttia, ja kalaa pidellyt juniori oli syystäkin hiukan puhki tiukan toiminnan jälkeen, mutta osoitti esimerkillistä onkiasennetta olematta vähimmässäkään määrin suivaantunut tappiostaan kalojen kuninkaalle, vaan jatkoi hommia komeaa kokemusta rikkaampana ja hymyssä suin niin kuin kaikki muutkin paikalla olleet juniorit. Kalastelun lomassa paikalla oleville tarjottiin pannukahvia, eväsleipiä ja tietenkin lohen korviketta, eli grillimakkaraa. Huoltojoukot pitivät nälän loitolla ja tunnelman koholla. Komea päivä kaikkinensa, kaloja tuli vähän ja kohdekaloja vielä vähemmän, mutta asenne junioreilla ja opastajilla oli kohdallaan, mikäpä siinä ollessa kun puitteet on mitä parhaimmat keli kohdillaan ja kymijoki parhaimmillaan. Ehkä ensi kerralla päästään jo lohen makuun." Anssi riensi auttamaan tartutuksessa. Kiitokset yhteistyökumppaneille Luvat soutuun tarjosi Kotkan Kaupunki Luvat laiturille tarjosi Korkeakosken Kalastusyhtymä Veneet tarjosi Korkeakosken Kalastuskievari Eväät tarjosi M. Lindroos Lisäksi saimme sekalaisen kasan kalastustarvikkeita yksityisiltä kalamiehiltä. Suurkiitos kaikille talkoissa mukana olleille. tiEtoisKu Tapahtuma järjestetään myös kesällä 2009. Tapahtuma on junioreille ilmainen, ja kaikki paikalla olevat aikuiset ovat vapaaehtoisina, talkootyöllä auttamassa. Lue lisää tulevasta junnupäivästä osoitteesta www.kalamies.com tai ilmoittaudu suoraan anssi.lehtinen@kalamies.com Junioripäivä järjestetään 29.8.2009 kello 9.30 alkaen. kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 67
• UUtUUdet 2009 tiedustelut OPM www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | ELORANTA www.eloranta.fi, 017-2883044 | KALASTUSKOLMIO OY, 03-644 1222, www. kalastuskolmio.fi | GROSARI www.grosari.fi | TAMPEREEN KALASTUSVÄLINE, 03-2239417, www.tampereenkalastusvaline.fi sufix tru Braid ­siimat 2. sukupolven Dyneema-kuidusta valmistettu siima , erityisesti jigaamiseen ja jerkkaamiseen soveltuva ja profiililtaan pyöreä. 0,10 ­ 0,36 mm, 110 m rulla. Solmusuositukset -leikarisolmu: palomar-liitossolumu: kaksoisuni Hinta 39 euroa. Edustaja Normark. shimano saros ­haspeli Aktiivikalastajan työkalu. Erän testivoittaja. Vesitiivis monilevyjarru. 5 kuulalaakeria. Saatavana 2 kokoa 1000 & 3000. Ovh 199, kampanjahinta 189 euroa. Edustaja Normark. shimano Chronarch ­hyrräkela Pientä luksusta upeassa paketissa. 6 huippulaakeria, mikrosäädettävä tähtijarru, nopea 6,2:1 ­välitys. Made in Japan. 1 koko. Hinta 380 euroa. Edustaja Normark. suuri suomalainen maailmanennätysjahti - kilpailussa pyritään saamaan edes yksi, mieluusti monta suomalaista IGFA:n maailmanennätyslistalle - katso: www.normark.fi/maailmanennatysjahti 68 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• UUtUUdet 2009 UUTUUDET 2007 d.a.m. Calyber ­hyrräkela Soveltuu mm kevytjerkkaukseen, upeat heitto-ominaisuudet. Paino 235 gr, nopea 6,2:1 ­välitys. 5 kuulalaakeria. Hinta n. 115 euroa Edustaja Kalastuskolmio. nils master jäpittäjä 5,5 cm/9 gr Heittokalastukseen. Vavan kärki ylhäällä se ui pinnassa ja alhaalla noin 2 metrissä. Pyrähtävä uinti houkuttaa lohikaloja virtavedessä ja ahventa sekä haukea seisovassa vedessä. Hinta n. 13 euroa. Edustaja Kalastuskolmio. d.a.m. Power striker 11 cm/27 gr Kaksiosainen hitaasti uppoava uutuus. Vaapun pinnoite on hyvin todentuntuinen ja saa auringonvalossa aikaan upeita kalaa houkuttelevia efektejä. Hinta n. 15 euroa Edustaja Kalastuskolmio. Etujarrullinen Quantum inferno Fd 10 kuulalaakeria, takaliikkeetön kelaus (Anti-Reverse), metallirunko, 3 kokoa. Hinta 85 euroa Edustaja Nordic Sports. RHino PowER sPin dF -haspelivapa SIC-renkaat, alin vaparengas käännetty siiman takertumisen estämiseksi, epoksidokset, korkkikahva ja 10 vuoden takuu! 7, 8, 9 jalkaa. Hinnat alkaen 92 euroa. Edustaja Nordic Sports. kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 69
• UUtUUdet 2009 daiwa Regal 5ia 4 kokoluokassa saatava Regal ­5iA on 5 kuulalaakerilla ja edistyksellisellä Daiwan teknisillä ratkaisuilla varustettu avokela huippuhintaan 49 euroa. Edustaja Eloranta. daiwa Regal Xia 10 kuulalaakeria, 3 eri kokoluokkaa ja nopea välitys 5,3:1. Huippuluokan hinta-laatusuhde. 69 euroa. Edustaja Eloranta. grosari Grosari Jedda -jerkki Paino 83g, suspending, 15cm,20 väriä. Räminäkuulat, runko abs-muovia. Hinta 13 Edustaja Grosari. www.grosari.fi Holmenkol Suksivahoista tuttu Holmenkol on laajentanut tuotetarjontaansa myös vene&kalastuspuolelle. Holmenkolin kattavasta valikoimasta löytyy hoitotuote niin veneelle, keloille kuin purjeillekin. Lisätietoa www.sailclean.fi puh 0400-706 827. 70 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• UUtUUdet 2009 CdC-kela CDC on huippukevyt alumiinikela äärimmäisen herkällä jarrulla. Jarruvoimaa ei saa säädettyä liian kireälle. Lisävoimaa on helppo annostella kämmenellä puolan sileätä reunaa vasten. Kelaa on saatavilla kolmea kokoa; 3/4 (89g), 5/6 (99g) ja 7/8 (109g). Suositushinta 350. Edustaja Vision. PatRiotTM ambidex® shadow -vavat Hillityn tyylikkäissä Ambidex® Shadow -vavoissa on jäntevät hiilikuituaihiot ja laadukkaat Fuji® komponentit. Sarjan kehitystyössä on otettu huomioon eri kalastusmuodot. Hyrrä ja haspelivavat. Hinta alkaen 85 euroa. Edustaja OPM. PatRiotTM ambidex® shadow -avokelat Tummanpuhuvat alumiiniset Ambidex® Shadow kelat tarjoavat suorituskykyä ja laatua kilpailukykyiseen hintaan. 9 kuulalaakeria ja takaliikkeetön kampi. Välitys 5,2:1, 2 eri kokoa 1000 ja 2000. Hinta 69 euroa. Edustaja OPM. Cult -perhovavat Nämä jäntevät, kokotoimiset vavat sopivat niille, jotka spekulointien sijasta viettävät päivänsä joella. Mallistossa on sekä kolme- että neljäosaisia vapoja. Täydellinen mallisto löytyy osoitteesta www.visionflyfishing.com. Suositushinnat alk. 330. Edustaja Vision. kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 71
• Ville Lahikainen ja päivän peili. Vajaa 2-kiloinen meressä varttunut kirjolohi sai kaikkien suut messingille. kohde-esittelyssä Kalastus-lehden perinteinen ahvenanmaan matka suuntautui lokakuussa 2008 Rörvikin mökkikylään pohjoiselle ahvenanmaalle, getaan. meillä on syysmatkoillamme lähes aina tarkoitus pyytää pääosin haukea, sillä sitä löytyy varsin helposti jokaisesta kaislikosta ja usein vuokramökkien venetarjonta on sellaista, että niillä ei uskalla lähteä esimerkiksi meritaimenpaikoille yrittämään. Teksti ja kuvat Antti ZetteRBeRg rörvik, Geta, ahvenanmaa eta ei alueena ole minkään haukiparatiisin maineessa. Syinä tähän on varmasti kohtuullisen karu ja syvä rantaviiva sekä se, että alue on varsin herkkä sään muutoksille sillä saariston suojaa ei paljon ole. Me halusimme kokeilla onneamme hieman haastavammalla alueella. G mökit, veneet ja lupa-alue Mökkikylän alue on luonnonkaunis ja korkeimmalta kohdalta on upea 180 asteen merinäkymä. Mökeissä löytyy valinnanvaraa aina 40 neliön vastauudistetuista pikkumökeistä isoon edustustason Rantapa- kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 73
• Autot jouduttiin jättämään pienen kävelymatkan päähän paviljongista. Mieli teki kokeilla Honda CR-V:n maasto-ominaisuuksia... viljonkiin, joka isännän mukaan rakennettiin aikoinaan paikallisen osuuspankin käyttöön. Me asuimme Rantapaviljongissa ja se oli todella upea kokemus. Venekalusto oli vaihtelevaa pienestä ro-Busterista Sun Busteriin 20 hv Hondalla. Harmiksemme edelliset vieraat olivat ajaneet Sun Busterin kiville, mutta isäntä oli reilu ja lainasi meille omaa perinnepuuvenettään. Vene oli muuten erittäin merikelpoinen, kannattaa kysyä, jos paikalle satutte. Rörvikin asukkailla on oikeus kalastaa noin 4000 hehtaarin alueella ilman eri korvausta. Tosin tästä alueesta suurin osa on aavaa merta, joten potentiaalisia pelipaikkoja ei ole niin paljon kuin pinta-ala antaisi ymmärtää. Tältä näytti kun rannasta ajoi 300 metriä ulos. Kalapaikat Alueella vaikutti olevan meritaimenen pyyntiiin hyvät olosuhteet. Karikkoja, avointa selkää ja riittävästi kivipohjaa. Lokakuiset kelit eivät kuitenkaan houkutelleet pikkuveneillä taimenen pyyntiin, joten kalastimme haukea. Mielestämme parhaat alku ­ja loppukauden paikat löytyvät Mönsfladan umpiperästä, jossa vettä on noin 1 ­ 3 metriä. Meno on varsin kivikkoinen, joten varovaisuus kannattaa. Hyviä paikkoja olivat myös Getaön pohjoislahti, joka oli noin metrin syvyinen ja täynnä 1 ­ 2 kg pikkuhaukea sekä Rörvikin oma sisälahti. Mikäli paikalle menee kesällä, kannattaa varmasti keskittyä esimerkiksi Rörvikin lahden sekä Revelsuddenin karikoihin. Samoilta paikoilta tavoittaa myös ahventa. saaliit Kolme päivää jatkunut kova tuuli sai meidät pysymään ihan mökkikylän lähialueilla. Ainoastaan yhtenä päivänä tuuli taukosi hieman. Tahkosimme pimeästä pimeään käyden välillä lounaalla ja lepuuttamassa "jerkkiolkapäätä". Saaliiksemme saimme paljon pientä 1- 3 kilon haukea, mutta emme saaneet missään paikassa tuntumaa isompaan kalaan. Sen sijaan iloisen yllätyksen tarjosi haukilusikalla saatu lähes 2-kiloinen kirjolohi, jonka sai Ville Lahikainen hyydyttyään ronkkimaan haukipusikoissa. Ville oli pelimiehenä mennyt kokeilemaan ns. kesähaukipaikkoja ja päässyt punalihaisen makuun parilla heitolla. Kala oli ollut jo aika kauan meressä, joten evät sekä liha olivat erinomaisessa kunnossa. Näitä lisää! 74 Kalastuslehti 1.2009 | kalamies.com
• Autoglym Marine Laadukasta veneenhoitoa Rantapaviljonki tarjosi lehden tiimille hulppeat puitteet kalapäivän jälkeiseen rentoutumiseen. Onneksi Honda CR-V:n penkkien välissä oli vavoille tarpeeksi tilaa Päästötodistus Rörvik on puitteiltaan upea paikka, maisemat, mökit ja palvelu on kohdallaan. Kalapaikkoja vaivaa hieman yksitoikkoinen tunnelma, sillä esimerkiksi strategian muutokset ovat vaikeita kun iso aava on heti kulman takana. Samoja lahtia ei välttämättä jaksa koluta paria päivää pidempään. Satunnaiselle kalastuksen harrastajalle Rörvikissä on silti aivan riittävästi tekemistä pidemmäksikin aikaa eikä aavan tuijotukseen väsy koskaan. yhteystiedot RÖRVIK STUGBY AB Puh. 0400377046, 0400445669 www.rorvik.fi info@rorvik.fi Valtuutettu maahantuoja kalamies.com | Kalastuslehti 1.2009 75
• jakelUlista 2009 kAlAstUsliikkeet AlAjÄrVi Kesport Hyöty-Puoti eno Enon Erä Ja Urheilu esPoo Prisma Iso Omena /Vapaa-Aika Prisma Olari/Vapaa-Aika Prisma Sello/Vapaa-Aika Sportworld Oy eVijÄrVi Tmi Ilpon Katiska ForssA Forssan Kalastustarvike Oy goDbY Firma Erik Mattsson Kb HAAPAVesi Kesport Haapavesi HÄijÄÄ Häijään Urheilutarvike Ky HAlikko Prisma Halikko/Vapaa-Aika HÄMeenlinnA Hämeen Akku Oy Prisma Hämeenlinna/VapaaAika Pro Fish Hämeenlinna Vene Ja Kone Kirstula Oy HAMinA Konepiste J & J Rajala Sirun Erä Oy Vimpa Island Fishing Tours HAMMArlAnD Firma Hugo Andersson HArtolA Kiuru-Sport Ky HeinolA T:mi Heinolan Kontti HeinolA kk Pienkonehuolto Siekkinen Oy Helsinki Helsingin Venevaruste OyMarin Intersport Megastore Oy Stockmann Ab Prisma Kannelmäki/Vapaa-Aika Prisma Malmi / Vapaa-Aika HUittinen Kesport Huittinen HYllYkAllio Kalastustarvike Konnankoukku Prisma Hyllykallio/Talous-Urhe HYrYnsAlMi Laatukeskus Heikura Ky HYVinkÄÄ Hyvinkään Moni-Tori Oy Prisma Hyvinkää/Vapaa-Aika Urheilu-Alho Oy iisAlMi Kalastusväline Rutilus Oy Prisma Iisalmi/VaPaa-Aika iloMAntsi Kesport Ilomantsi iMAtrA Erä-Urheilu J.Miinin Oy Hietsun Venemoottorihuolto Ky Prisma Imatra/Vapaa-Aika Urheiluliike Kisa Oy iVAlo Ivalon Auto Oy Suutari-Seppo jÄMsÄ Av-Ase Ja Erä Oy jÄMsÄnkoski Hietasen Muovi Oy jÄrVenPÄÄ Pekan Apaja Oy Prisma Järvenpää / Vapaa-Aika joensUU Ari Miettinen Oy Carlson Oy Joensuu Eräraate Oy Intersport Erä-Urheilu Itä-Suomen Retki Ja Pyörä Joensuun Kalastustaito Oy Jokikone Oy Koukku & Koho Ky Prisma Joensuu/Vapaa-Aika joUtsA Kesport Slant joUtseno Joutsenon Pyörä Ja Urheiluliik jUAnkoski Sepon Urheilu & Patruuna Oy jUrVA Jurvan Ok/Rautaosasto jUUkA KesPort Juuka jUVA Juvan Rauta-Maatalous Oy Sportia Juva jYVÄskYlÄ Intersport Jyväskylä Perhokolmio Oy Prisma Keljo/Vapaa-Aika Prisma Seppälä Vapaa-Aika Pro Fish Jyväskylä kAAVi Spar-Market Sisso Ky kAjAAni Intersport Kajaani Konemyynti Kainulainen Prisma Kajaani/Vapaa-Aika Veljekset Heiskanen Oy kAngAsAlA Prisma Kangasala/Vapaa-Aika kAngAsnieMi Puula-Sport Oy kAnkAAnPÄÄ Jope-Sport Oy Kesport Kankaanpää kAnnUs Sport Team Kannus Oy kArkkilA Karkkilan Pyörä Ja Moottori Ky kArVoskYlÄ Savenmaa Ky keMi City Sport Oy Prisma Kemi/ Vapaa-Aika keMijÄrVi Urheilu-Sivakka Ky keMinMAA Keminmaan Prisma Oy Tm-Kulma keMiÖ Kone Wuorio keMPele Prisma Zeppelin/Vapaa-Aika kerAVA Prisma Kerava / Vapaa-Aika kesÄlAHti S. Pöllänen Oy keUrUU Mikin Kone kiiMinki Frontters kilPisjÄrVi Kilpishalli kirkkonUMMi Jl-Kalastustarvike Prisma Kirkkonummi kitee Kesport Kitee Koneveijarit Oy kiUrUVesi Rapakkojoen Kauppa Ky kokeMÄki Sportia Kokemäki kokkolA Akku-Teho H. Wentin Ky Henry J Hagström Ab-Oy Intersport Kokkola Kokkolan Minimani Oy Prisma Kokkola/Vapaa-Aika konneVesi J.Varis Ky/Rautia kontioMÄki Kainuun Tähti Oy korsnÄs Oy Mr Motors Korsnäs Ab kotkA Prisma Kotka/Vapaa-Aika koUVolA Nsf Nordic Sports Finland Oy kUHMo Kesport Kuhmo Kuhmon MaKasiini Pääkkönen & Piirainen Oy kUoPio H. S. Pitkänen Oy Maken Pyydys Oy Oy Carlson Kuopio Prisma Kuopio/Vapaa-Aika Samfishing Oy Vml Sponsor Oy kUUsAA Varkjolan Tilan Matkailu Oy kUUsAMo Kuusamon Kalastustarvike Kuusamon Tärppi Oy Kuusamon Uistin Prisma Kuusamo / Vapaa-Aika Q-Sport kUUsAnkoski Kt-Sportcenter Urheilu Jokinen kUUsisto Venetalo Viherkoski Oy kUVAnsi Kuvansin Autohuolto Ja Kuljetu kYMi Salakala Kotka Oy kYrÖskoski Sportti-Poukkari Ky lAHti Erä-Lindroos Oy Koukun Lohi Oy Prisma Lahti/Vap.-Aika lAMMi Sport Lammi T:mi lAPPeenrAntA Konevenesuni Oy Prisma Lappeenranta/Asum.VapaA Urheilu-Koskimies Oy lAPPFjÄrD Rautia Rosenbacks Butik Ab lAPUA Kesport Lapua lePPÄVirtA T:mi Tepin Kalastus lieksA Kesport Lieksa Lieksan Retkiaitta lieto Liedon Erä Ja Urheilu Oy loHjA Kehystystyöt Juha Vikholm Lohjan Kalastus Ja Retkeily Ky loPPi Eräloppi Oy MÄnttÄ Sportia Mänttä MÄntYHArjU Mäntyharjun Kärkipyörä Oy MArieHAMn Fiskarboden Jakt Och Fiskebutiken Ab Sunes Jakt Och Fritid Mikkeli Kala-Kalle Ay Oy Carlson Mikkeli Prisma Mikkeli/Vapaa-Aika Yön Lapset Ky/Koukkumaja MUonio K.A. Kolström Oy MUUrAMe Ph-Erä/Erpema Oy nilsiÄ Kesport Nilsiä nokiA Karismax Kalastustarvike Ky Nokian Pyörä Ky nUMMelA Prisma Nummela/Vapaa-Aika nUorgAM K-Rajamarket Suomenrinne Oy nUrMes Kesport Nurmes Kone-Sola Ky Nurmeksen Jakamo Nevalainen Ky oriVesi Oriveden Pyörä Oy Sportia Orivesi oUlU Kalakaveri Limingantullin Prisma Oy Linnanmaan Prisma Oy Oulun Prisma Oy Tiura-Uistin Ky oUtokUMPU Kesport Outokumpu PÄlkÄne Pälkäneen Urheilu Ja Kalastus PAltAMo Paltamon Viihde Ja Vapaa-Aika PArikkAlA Urheilu-Jussi PArkAno Kesport Parkano PieksÄMÄki Urheilu Tenhunen Ky PielAVesi Altti R. Nousiainen Ky PietArsAAri Intersport Pietarsaari Prisma Pietarsaari/VapaA-Aika Sportia Pietarsaari Wikro Systems Ab Oy PiHtiPUDAs Kesport Pihtipudas PiisPAnristi Prisma Piispanristi/Vapaa-Aika PolVijÄrVi Erä-Ankkuri Oy Pori Eräpori J. Sillankorva Kalastustarvike Närvänen Oy Kone-Ketola Oy Prisma Pori/Kodin K. Ja Vap-Ai PorVoo Kallen Sumppu Ky Porvoon Mikrokulma Oy PUDAsjÄrVi Kesport Pudasjärvi PUUMAlA Väri Ja Vapaa-Aika Tiusanen Oy PYHÄsAlMi Pyhäjärven Rastikaupat Oy rAisio Meri & Metsä / Bramare Oy Prisma Mylly Raisio/Vapaa-Aika rAUMA Prisma Rauma/Vapaa-Aika Sissos-Tuote Oy riiHiMÄki Kalakikka Oy Ok-Uistin Oy Prisma Riihimäki ristiinA Ristiinan AmmattirealiRistiinan Vapari Oy roVAnieMi City Sport Oy Ollin Erä Ja Kalastus Ky Roin Erävaruste Ky Rovaniemen Prisma Oy sAArijÄrVi Akun Radio Kesport Saarijärvi sAllA Sportia Salla sAlo Salon Urheilutarvike Oy sAVitAiPAle Savitaipaleen Urheilu Ky sAVonlinnA Intersport Savonlinna Oy Carlson Savonlinna Prisma Savonlinna/Vapaa-Aika Purtsimotors Ky Savonlinnan Erä-Urheilu Sgs Sportsgearservice Turusen Verkkoliike Oy seinÄjoki Interwell Oy Seinäjoki Seinäjoen Urheilukeskus Oy siilinjÄrVi Kesport Siilinjärvi sirkkA Levin Levi-Market siUntio Pickala Port Oy soDAnkYlÄ Sportia Sodankylä Väri Ja UrhEilu Simonen Oy soMero Someron Urheilu Ja VapaasotkAMo Intersport Sotkamo sUolAHti Matin Koukku Ky sUoMUssAlMi Ämmän Erä-Urheilu Oy sYsMÄ Urheilu-Valonen Ky tAMPere Nippon Verkko Oy Prisma Tampere Prisma Tampere Prisma Tampere/Vapaa-Aika Prisma Tullintori Sportia Kaleva Sportia Tampere Tampereen Kalastusväline Oy Tmi Tammelan Kalastustarvike Urheilu-Tesoma Oy terVo Vesannon Ok tornio Tatun Tarvike/Jouni Liiti Oy tUorilA Kapun Lohi Oy tUrkU Oy Katiska Ab Prisma Tampereentie VapaaAika Turun Prisma Itäharju/Vapaa-Ai Turun Pyyntiväline Oy tUUri Veljekset Keskinen Oy UiMAHArjU Kone Ja Urheilu Kaukonen Ky UUsikAArlePYY Sport & Maskin Johan UUsikAUPUnki Riskilä Sportia City VÄÄksY Finnish Lake Hotels Oy Vääksyn Konepiste Oy Vääksyn Säästökarit VAAlA Ok-Koskiseutu / VAAsA Prisma Vaasa/Vapaa-Aika Tb-Huolto T.Kosola Ky Urheiluliike Kurre VAlkeAkoski Perämoottorihuolto Eronen Ky Sportia Valkeakoski Tmi Kurra Erätarviketukku VAMMAlA Kesport Vammala Vammalan Villihinta Oy VAntAA Fishline Oy Hong Kong Suomi Oy Kunnon Kauppa Prisma Jumbo / Vapaa-Aika Prisma Tikkurila / Vapaa-Aika VArkAUs Minnan Vapa Ja Viehe Oy Carlson Varkaus Prisma Varkaus / Vapaa-Aika Varkauden Erä Ja Kalastus ViitAsAAri Kesport Viitasaari VirolAHti J. Kuntsi Oy VirrAt Virtain Moottorisaha Oy VUorentAUstA Merimetso Uistin YliVieskA Sportia Ylivieska YlÖjÄrVi Urheiluliike Ikiliikkujat Oy ÄÄnekoiVisto Kapeenkoski Oy ÄÄnekoski Kapteenin Koukku Kesport Äänekoski Penan Apaja Weekend Store ÄHtÄri Karilainen Oy Kesport Ähtäri
• Uutuus PIILOTETUT EKSTRAT! Sisäänrakennettu Sisäänrakennettu Sisäänrakennettu Sisäänrakennettu GPS-antenni Navionics-merikartta HD digitaalinen kaikuluotain* kaapelien läpivienti Uusi A-sarja sisältää myös erittäin kirkkaan LCD-värinäytön. Viisi versiota ja kolme näyttökokoa mistä valita. Kartan voit päivittää esimerkiksi Navionics Platinum 3D kartalla ja AIS/Moottorivalvonta ovat ominaisuuksia kaikissa uuden A-sarjan näytöissä. * A-sarjan 50D, 57D ja 70D mallit Kompakti, vahva ja täyteen pakattu uusilla ominaisuuksilla Lisätietoja uudesta A-sarjasta tai muista Raymarine tuotteista ja palveluista antaa: Tel: (+358) 19 33201, Fax: (+358) 19 3320 300 e-mail: info@navsystems.fi kalamies.com A-Sarja | Kalastuslehti 1.2009 77