• Koukussa kalastukseen. Numero 2/11 116 SIVUINEN KESÄ JYTKY ! » Kesälomakalastajan opas » Kalaan pikkuväen kanssa » Ammattina merivartija » Kymijoen monipuolinen kalasto KESÄKALASTUSTA PUROILLA kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 1
• 2 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 3
• 4 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 5
• Laadukkaat ja edulliset kalastustarvikkeet meiltä! Huippusuositut Ultra Mar SIIMAT Monofiilisiima keltaisena tai kirkkaana Big Shot puola, edullinen, hyvä yleissiima kaikkeen kalastukseen. Paksuudet 0,25 - 0,50 mm Norm. 4,99 Edulliset ja huippusuositut Ecomaster -verkot saatavilla. Useita silmäkokoja! Jakki LUSIKKAUISTIN 20 g Taimenen, kuhan ja hauen suupala. Tiheäpotkuinen uinti ja todella upeat ärsykeväritykset. säästä 19 % Fireline KUITUSIIMAT 110 m 4 00 Ecomaster KALAVERKOT 1,8 m 11 00 9 00 3 kpl Ylivoimaisen vahva ja lähes venymätön siima! Tällä siimalla saa tehtyä pitkiä heittoja ja pidettyä loistavan tuntuman vieheeseen. Valmistettu maailman vahvimmasta synteettikuidusta, Microdyneemasta. Kaikkien heittokalastajien ehdoton suosikki ympäri maailman. Jakki KIRREVAAPPU 3 cm 21 Ecomaster MUIKKUVERKOT 3,0 m Norm. 25,95 00 23 199 2 59 00 10 Jakki LIPPAUISTIMET Kirjolohen ja ahvenen viimeinen iltapala! Pikku-jakki on osoittanut pyytävyytensä ympäri Suomen. Sen houkutteleva epätasaisesti poukkoileva uintiliike on yksinkertaisesti tappavan tehokas niin kirjolohivesillä kuin ahven ja siikavaappunakin. 00 3 kpl Shimano Blue Wing SIIMA 200 m 0,25-0,45mm Norm. 4,99 Fisherman PERUKKEET 15 cm tai 23 cm 3 kpl/ps 4 50 Fisherman TUPLALEIKARIPERUKE 14 cm tai 17cm 3 kpl/ps 10 00 4 kpl TOKMANNI Alajärvi, Imatra, Joensuu, Jyväskylä Seppälänkangas, Kangasala Lentola, Kauhava, Kitee, Kokemäki, Kylmäkoski, Lempäälä Ideapark Mikkeli, Mänttä, Mäntyharju, Nokia Vihola, Oulu Jukola, Outokumpu, Pori, Raahe, Rauma, Savonlinna, Suonenjoki, Sysmä, Varkaus, Äänekoski TARJOUSTALO Espoo Olari, Forssa, Hyrylä, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kaarina Piispanristi, Klaukkala, Lieto, Lohja Lempola, Masku, Kalastuslehti 2/11 kalamies.com 6 Parainen, Riihimäki, |Salo Halikko, Somero, Turenki, Tuulos, Uusikaupunki, Vantaa (Petikko, Porttipuisto, Tammisto)
• Patriot Gold Spin AVOKELASETTI Takajarrullinen avokelacombo komposiittivavalla. 3 kuulalaakeria, kevyt slim-body -runko, vaihdettava kätisyys, siima valmiina puolalla, 198 cm komposiittivapa, mediumtoiminen aihio, korkkikahva, 2 vuoden takuu materiaali- ja valmistusvirheille. Patriot VAPATELINE 3 eri kiinnityksellä Norm. 7,99/kpl 19 00 13 Norm. 9,59/kpl 00 2 kpl miehille! Uutuusvaappu veto a! Laaja värivalikoim Parooni VAAPPU 13 cm Norm. 9,95/kpl 19 00 2 kpl Laaja valikoima Bomber-vaappuja! Bomber VAAPUT Norm. 6,99/kpl 19 00 3 kpl Wake Fishing JIGWOBBLERIT Paljon hyviä värejä! Wake Fishing JIGIHÄNNÄT 17 Rapala MINNOW SPOON ruohikkosuojattu 50 2 kpl he! Suomen myydyin vie AJA! IVOITT ERÄ-LEHDEN TEST 10 Loistava valikoima eri mallisia jigihäntiä. Jigissä tärkeintä on liike, hyvän jigin pyrstö värisee yhtälailla vedon kuin pysäytyksenkin aikana. Erityisesti jälkimmäisessä näkee yleensä puutteita - mutta ei näissä. Norm. 3,59/ps Wake Fishing JIGIPÄÄT Jigipää, jonka rungossa sopivankokoinen väkänen, pitää pyrstön hyvin paikoillaan kuitenkaan repimättä sitä. Varustettu erittäin terävällä kemiallisesti teroitetulla koukulla. Sopiva valinta sekä kuhalle että ahvenelle. 3 ps 00 3 00 59 Kaikki mitä kalastaja tarvitsee! Big Fish VENEHAAVI JATKOVARRELLA 14 säästä 19 % Atemi UISTINSETIT KUHALLE, HAUELLE, AHVENELLE Norm. 4,99 00 3 kpl 4 12 60 cm halkaisija Monofili siimahavas, uistimet ei tartu havakseen ja vastus vedessä on pienenmpi. Alumiini kehikko ja jatkovarsi mahdollistaa kalan nostamisen isommastakin veneestä 95 ROBINHOOD Gammelby, Hamina, Heinola, Hollola, Karhula, Kotka, Kouvola, Kouvola Inkeroinen, Kouvola Kuusankoski, Lahti Laune, Lappeenranta, Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Porvoo MAXI-MAKASIINI Iisalmi, Kajaani, Kiuruvesi, Kuhmo, Kuopio, Sotkamo, Suomussalmi MAXI-KODINTUKKU Kajaani, Kuopio SÄÄSTÖPÖRSSI Hanko, Karjaa. Tarkemmat yhteystiedot www.tokmanni.fi. TARJOUKSET VOIMASSA 6.­30.6. ASTI. me älöissäm si myym tustarvikkeita Lisäk ille. ti kalas runsaas lle ja ammattilais ji ! harrasta stumaan uloa tutu Tervet | Kalastuslehti 2/11 kalamies.com 7
• SISÄLLYS 6 8 18 24 26 30 32 36 40 46 67 68 76 82 84 86 90 PÄÄKIRJOITUS KESÄTAIMENEN PYYNTIÄ VIRTAVESISTÄ SUURAHVENEN KALASTUS OSA II SUURTEN HAUKIEN SÄILYTTÄMINEN AUTTAA ISTUKKAITA PIKKUVÄKI MUKANA KALAVESILLÄ AMMATTINA MERIVARTIJA KYMIJOKEA KAUNEIMMILLAAN MÖKKIKALASTAJAN KOLME KALAA JUKKA SAARI - KALANKONSERVOINNIN ERIKOISAMMATTIMIES VORNANEN: ON TÄÄ NIIN HIENOO KYMIJOEN JUNIORIPÄIVÄ 2011 KALASTUKSELLA ON ELINIKÄINEN TAKUU: HANKIMME VIRVELIN KALAHULLUUTTA YÖTTÖMÄSSÄ YÖSSÄ TAMMISAAREN SANDÖFJÄRDENIN HAPETUSKOKEILU S.82 MMK: MIKKO "PELTSI" PELTOLA PERHOSIIMAA VAI PYYKKINARUA OSA II LÄLLIN KUMAUTTAJAT Kuva; Jens Bursell Pääkirjoitus Abon aarrearkku Pörjen parila Mikeyn perhokellari S. 100 Uutuudet 2011 S. 06 S. 92 S. 96 S. 98 TAIMENTA PUROISTA Jouni Heimonen Jani Nieminen Hasse Härkönen Janne Holopainen Ossi Öhman Teemu Koski Hannes Kallioinen Mikey Sarelin Kari Lossi Jouni Salmi Pasi Taponen Anssi Lehtinen Jens Bursell Juha Ojaharju Timo Raimovaara KANNEN KUVA Jens Bursell ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi Jacob Roos puh. 040-553 2898 jacob.roos@krookmedia.fi Tuomas Kallio puh. 044-593 9566 tuomas.kallio@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy syyskuussa PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU IO Kustantajapalvelut OY Puh. 03-42465340 tilaus@kustantajapalvelut.fi S.8 JULKAISIJA Krook Media Oy PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUS Ari Paataja Jerker Krook Jacob Roos AVUSTAJAT Janne Koivisto Tuomas Salusjärvi Joonas Salusjärvi Janne Sullström Marko Sarrola Nahkahousuntie 5 00210 HELSINKI puh. (09) 7268 0180 fax: (09) 7268 0181 www.krookmedia.fi
• HD Digitaalinen kaikuluotainteknologia huomaa yksittäiset kalat ja erottaa syöttikalat isommista lajeista erinomaisella tarkkuudella. Sisäänrakennettu HD Digitaalinen kaikuluotain. Sisäänrakennettu GPS antenni. Sisäänrakennettu Navionics Kartta* Sisäänrakennettu kaapelien läpivienti. Pikajalka. Moottorivalvonta, NMEA2000. Nopea irrottaa, erittäin kirkas näyttö, laaja katselukulma ja valmiit pikavalikot eri kalatusvesistöjä varten. -SARJAN Kalakaikuluotaimet ... jäät koukkuun! 5" (127mm) LCD Näyttö A50D PARAS PÄIVÄN SAALIS TESTIVOITTAJA 6,4" (163mm) LCD Näyttö A70D 6,4" (144mm) LCD Näyttö A57D *Lisäominaisuuksia Navionics Gold tai Platinum kartoilla. Vahva kalastuskaveri täyteen pakattu uusilla ominaisuuksilla. Lisätietoja uudesta A-Sarjasta ja muista Raymarine tuotteista ja palveluista antaa: kalamies.com Tel: (+358) 19 33201, Fax: (+358) 19 3320 300 e-mail: myynti@navsystems.fi, www.raymarine.eu | Kalastuslehti 2/11 9
• PÄÄKIRJOITUS Kesäillan rauhaa. Kuva: Antti Zetterberg VALINNAT OHJAAVAT ELÄMÄÄ H eittäydyn tällä kertaa hieman filosofisemmaksi, sillä omassa henkilökohtaisessa elämässäni on tehty isoja valintoja. Suurin valinta tehtiin työtehtävien suhteen. Olen päätoimit- Ratkaisu oli sitten suoraan nenän edessä: siirryin päätoimiseksi päätoimittajaksi. Tämä lehti onkin ensimmäinen, jonka olen päätoimisesti tehnyt ­ parannettavaa on tietenkin, mutta nyt minulla on mahdollisuus keskittyä tekemiseen huomattavasti enemmän kuin ennen. Toimenkuvani ei ole vain Kalastuslehti, vaan autan kustannusyhtiötä kaikessa liiketoimintaan liittyvissä asioissa sekä avustan myös muita lehtiämme. Valintoja voi jokainen tehdä myös kalavesillä: ostaako luvan vai ei? Kalastaako haukea vai kuhaa? Ottaako perheen mukaan vai ei? Laittaako siiman perään Rapala Originalin vai jonkun uutuusvieheen? Kokeileeko perinteistä paikkaa vai meneekö ihan uusille vesille? Tehkäähän oikeita valintoja ja viettäkää oikein nautinnollinen kesä! tanut lehteä sivutoimisesti sen perustamisesta vuodesta 2004 lähtien. Päätyöni on ollut mainostoimiston projektipäällikkö jo noin kymmenen vuoden ajan. Joka kerta kalaan lähtiessä on miettinyt, että miltäköhän tuntuisi tehdä kalastukseen liittyviä hommia päätoimisesti. Mietteet ovat kuitenkin jääneet vain ajatuksen tasolle, mutta ovat silti jääneet kytemään jotenkin takaraivoon. Olemme myös kollegoiden kesken puhuneet ajatuksesta siirtyä kokonaan tekemään omaan harrastukseen liittyviä juttuja ja osa onkin toteuttanut unelmansa, ryhtynyt sisustussuunnittelijaksi tai maanviljelijäksi. Omalla kohdallani valinta tehtiin tämän talven aikana, kun väsyin työtehtäviin, uuvuin projektien samankaltaisuuteen ja siihen ainaiseen kiireeseen, joka tuntui olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Aloin hakemaan vaihtoehtoja ja poistumista alalta. Kuukausi, pari pyörittyäni tulin siihen tulokseen, että jatkossa leipä on lähdettävä kalastuksen saralta tavalla tai toisella. antti.zetterberg@krookmedia.fi 10 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• www.volkswagen.fi Tässä suurien etäisyyksien ja vaihtelevien ajo-olosuhteiden maassa tarvitaan autoa, jossa pitkäkin matka on miellyttävä. Golf Variant on ergonominen matkustajille ja siihen on helppo lastata harrastelomalla tarvittava kuorma. Monipuolinen moottorivalikoima sisältää suorituskykyiset ja taloudelliset TSI-bensiini- ja TDI-dieselmoottorivaihtoehdot. Saatavana myös edistyksellisellä DSG-automaattivaihteistolla. Golf Variant TSI -mallisto alk: autoveroton hinta 17.070 , arvioitu autovero*) 4.221,53 , kokonaishinta 21.291,53 Golf Variant TDI -mallisto alk: autoveroton hinta 21.220 , arvioitu autovero**) 4.405,82 , kokonaishinta 25.625,82 Huolenpitosopimus alk. 40 /kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi) Hinnasto 24.1.2011 + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. *)CO2-päästöllä 132 g/km. **)CO2-päästöllä 109 g/km. Yhdistelmäkulutus 4,2­ 6,3 l/100 km. CO2-päästötkalamies.com Kuvan auto erikoisvarustein. 109­146 g/km. | Kalastuslehti 2/11 11
• KESÄTAIMENEN PYYNTIÄ Mepps Aglian pettämä taimen. Nikon D3, aukko 7.1, suljinaika 1/3200s, ISO 1600. 12 Kalastuslehti 1/11 | kalamies.com
• VIRTAVESISTÄ Teksti ja kuvat Jens Bursell Käännös Antti Zetterberg Taimen viihtyy virtaavissa vesissä ja niitähän Suomessa riittää. Kaikissa virroissa ei kuitenkaan esiinny taimenta, mutta niissä missä sitä esiintyy, on sen pyytäminen aina hienoa puuhaa. Pyrin seuraavassa antamaan vinkkejä miten jokainen voi esimerkiksi lippaa tai pientä vaappua heittäen saada upeita saaliita virtavesistä. Kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti myös uusia puroja ja ottaa tarkka kartta alueesta mukaan. A amuaurinko paistaa puiden lehvästön läpi kun hiippailen hiljaa pienen kirkkaan puron laitaan jossa tiedän ole- van taimenia. Pelloilta nousee vielä sumua ja jossain kaukaa kuulen hevosten hirnuvan laitumella. On juhannusyö ja puron laidat ovat kasvaneet täyteen erilaisia heiniä ja korsia. Ne tarjoavatkin oivan suojan varjoani vastaan, sillä näin pienissä puroissa täytyy olla erityisen tarkka lähestymisen suhteen. Sidon fluorocarbon-perukkeeseen pienen lipan ja heitän tarkasti noin 10 sentin päähän rannasta vinosti ylävirtaan ja sellaiseen paikkaan, jossa puro tekee pienen mutkan ja pohjassa on monttu. Montut ovat puroissa taimenille loistavia lymypaikkoja ja sieltä niitä kaikkein usein saadaan. Tällä kertaa kuitenkaan mitään ei tapahdu. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 13
• KESÄTAIMENEN PYYNTIÄ VIRTAVESISTÄ Pienet vaaput ja lipat ovat puroilla toimivia ottikoneita. SEURAAVA SIIRTO Kesällä pienten purojen läheisyydessä täytyy liikkua erittäin varovasti ja siirrynkin noin 100 metriä seuraavaan paikkaan, josta löytyy myös vaihtelevaa pohjanmuotoa. Vaihdan lipan nyt Rapala Countdowniin ärsyttävässä värissä, sillä uskon, että ärsytysväri saattaisi auttaa ottihalukkuuden suhteen. Heitän jälleen montun päälle ja näen kuinka vesi kohoaa uistimen takana ja iso taimen tavoittelee uistinta ­ se iskee kuitenkin ohi ja häipyy samantien kasvuston suojiin yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Tärisevin käsin ja vatkaavin jaloin kelaan uistimen ylös. Huh! Olipa varsinainen herätys. No, nyt oli pelin henki selvä: pientä uistinta varovati uittaen monttujen päältä kiertäen myös mahdolliset pintakivet. Jatkan heittelyä, mutta saan kimppuuni inhottavia hyönteisiä ja heittoni menevät minne sattuu. Ampumaheitto on usein ainoa mahdollisuus heittoon silloin kuin lehvästöt ovat täydessä keskikesän vihreydessä. VESISTÖN LAIDOILLA MÄKÄRÄISIÄ JA POLTTIAISIA Se, mikä vaikuttaa keskittymiskykyyn näin keskikesän purokalastuksessa ovat vesistöjen laidoilla viihtyvät hyönteiset ja eritoten mäkäräiset ja polttiaiset. Niihin eivät välttämättä edes tiukimmat myrkyt tehoa, joten riittävä suojautuminen on suositeltavaa. Pidän pienen kahvitauon upeassa aamun valossa katsellen hyönteisten lentoa veden päällä. Olen satavarma, että purossa on oltava muitakin taimenia kun tuo yksi ja suuntaan jälleen noin 100 metrin päähän edellisestä. ONNISTUMINEN Rapala lentää kauniissa kaaressa suoraan sinne minne pitääkin ja parin kammenkieräytyksen jälkeen huomaan, että se on juuttunut johonkin kiinni. Kiven takana se ei ole, sillä tunnen joustoa. Pahus vieköön, uistin on takertunut purossa olleeseen uppotukin oksaan, eikä lähde irti vaikka kuinka revin. Tämä on purokalastuksen pahimpia ongelmia mäkärien ohella sillä et halua turhalla riehumisella pelottaa kaloja pois. 14 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 15
• KESÄTAIMENEN PYYNTIÄ VIRTAVESISTÄ Pienet taimenet on syytä laskea hellävaroen takaisin. Tässä noin 35 cm kala lähtökuopissa. 16 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• KESÄTAIMENEN PYYNTIÄ VIRTAVESISTÄ kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 17
• KESÄTAIMENEN PYYNTIÄ VIRTAVESISTÄ Lähes kolmen kilon taimen asusti muutaman metrin levyisessä purossa, ei siis kannata väheksyä puron kokoa jos tiedät että siellä on taimenta. Nikon D2X, aukko 8, suljinaika 1/90s, ISO 100. Revin siimaa ja joudun ikäväkseni repimään fluorocarbonperukkeen poikki ja uistin jää sinne. Vaihdan tilalle uuden vastaavanlaisen. Puoli tuntia menee, enkä saa tärppiäkään. Aurinko on jo varsin korkealla ja epäilen koko retkeni olleen munat pataan ­reissu. Päätän heittää vielä kolme heittoa eri sektoreille. Ensimmäinen heitto: ei tulosta. Toinen heitto: ei tulosta. Kolmas heitto: uistin tippuu pienen kuohun päälle ja menettää hetkeksi uintikykynsä. Kun se taas on päässyt takaisin virtaan näen tumman hahmon lähestyvän sitä hurjalla vauhdilla. Loiskis ja vesi lentää taimenen iskiessä tiukasti kiinni ja löysään jarrua. Kala on puron kokoon nähden todella iso, noin 65 senttinen ja todella tiukassa kunnossa. Syöksyjä, spurtteja ja hyppyjä tulee seuraavan 10 minuutin aikana niin paljon, että sekoan laskuissa. Saan kuitenkin viimein kammettua kalaa lähemmäs haavia ja hujautan sen tärisevin käsin haaviin. Onnittelen itseäni saaliista ja mittaan nopeasti strategiset mitat ennen kalan vapautusta: 64 cm ja 2,9 kiloa. Joskus mitättömän näköisestä rännistä nousee isoja kaloja ­ kannattaa siis suhtautua ennakkoluulottomasti taimenpuroihin. PELIN HENKI SELVIÄÄ Ison taimenen jälkeen oli apina pudonnut selästä ja halusin ehdottomasti käyttää aikaa uuden puron tutkimiseen. Järkeilin, että minun on parempi liikkua paljon ja etsiä purosta uusia paikkoja kuin heittää pientä aluetta tarkasti. Paljon Pienessä purossa taimenella ei ole tilaa uida syvälle, joten pintautuminen tapahtuu lähes vääjämättä. 18 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• 90 Silver Shark DC + Honda BF90: 28. 0,- Testivoittaja Honda BF75: 10.495 ,- (sh. 11.150,-) "Nappiin osunut kokonaisuus" "Paras matkustusmukavuus" "Ei mitään moitittavaa" Silver Shark DC 580 Testivoittaja Kippari 2/2011 Uusien alumiiniveneiden vertailu. "Suorituskyvyltään Honda on tasaisen hyvä, taloudellinen ja hiljainen." Honda BF75 Testivoittaja Vene 4/2011 70 - 75 hevosvoiman perämoottorien vertailu. Se alkuperäinen. silverboats.fi / hondamarine.fi kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 19
• KESÄTAIMENEN PYYNTIÄ VIRTAVESISTÄ paikkoja ja paljon heittoja. Lähden siis kävelemään ylävirtaa pitkin topokartta kädessäni, sillä olen purolla ensimmäistä kertaa. Merkkaan samalla karttaan paikat, joissa olen ollut. Näin pääsen helposti jyvälle seuraavalla kerralla. Heitän aamupäivän ajan puroa noin kahden kilometrin matkalta. Vaihtelen paikkatyyppiä nopeasti montuista tasaiseen sorapohjaan ja vitaikon reunaan. Heitän pääosin lippaa, sillä puro on todella matala ja kokeilen myös pikkuvaappua silloin kun uoma on riittävän syvä eli yli metrin. Kymmenet heitot ja sadat askeleet tuottavat tulosta. Saan aamupäivän aikana yhteensä viisi taimenta, joista kaksi tuli Rapala Countdownilla ja kolme Meppsin 1 ja 2-koon lipalla. Lopetan kalastuksen kellon lähestyessä yhtä iltapäiväll, sillä kirkas auringonpaiste ei ole keskikesän purojen kalastusaika. Kannattaakin keskittää kalastus aikaiseen aamuun ja myöhäiseen iltaan. Tänne purolle palaan vielä uudestaan ajan kanssa. Ensimmäinen asia joka tulee muistaa on hiipiä hiljaa kalapaikalle ja mieluiten niin, ettei kalastajan varjo pääse osumaan vedenpintaan. Kirkkaassa purossa elävä taimen on äärimmäisen herkkä häiriintymään. Purokalastus haspelilla on yksinkertaista. Koska kalat ovat vedessä kuono ylävirtaan päin, täytyy uistimet vain saada niiden lähelle. Taimenella on herkkä kylkiviivaaisti ja se reagoi pärisevään lippaan jopa silloin kun uistin on jo ohittanut kuonon. Älä siis lopeta kelausta vaikka ns. hot spot on jo ohitettu. Heitä mahdollisimman monta paikkaa Kalat pääsevät karkuun usein sen takia, että koukulla ei ole tarpeeksi löysää varaa liikkua kalan mukana. Tähän olen kehittänyt oman ratkaisun, ns. helikopteririgauksen, jolla lisään koukun liikkumavaraa. Tarvitset vain pätkän 0,42-0,47 monofiiliä tai fluorocarbonia. Irroita alkuperäinen koukku ja sido se viehesolmulla kiinni fluorocarboniin. Kiepauta fluorocarbon kahden messinkisylinterin välistä ja tee verisolmu. Näin fluorocarbon muodostaa ikäänkuin vapaasti "kelluvan" tapsin ja antaa liikkumavaraa kalan rimpuillessa. Lisää aiheesta osoitteessa www. bursell.dk HEITTÄMINEN VAPA, KELA JA SIIMA PUROILLA KALASTAMISEN PERUSTEKNIIKAT Saavu paikalle hiljaa ja kesäisin mieluiten hämärässä. Nikon D2X, aukko 7.1, suljinaika 1/90s, ISO 320. eri väreissä. Vaapuista esimerkiksi Rapala Countdown 2,5 & 3 & 5 cm mittaisena. Countdownilla pystyy kalastamaan tarkasti ja tehokkaasti vaihtelevissa syvyyksissä ja eri vesikerroksissa. Myös muut pikkuvaaput kuten Nils Master Jäpittäjä ovat tehokkaita. Erittäin pätevä purouistin on Mepps Aglia ­lippa kokoluokissa 1-3. Agliaa saa monessa eri värissä veden väriin soveltuen. Lippa on herkkä pyörimään myös hiljaisissa nopeuksissa. Toinen suositeltava on Bete Lotto on 9 grammaisena. Pintakulkuisella Lotolla voi kalastaa matalatkin kosket ja pitkäheittoisena sillä tavoittaa vastarannankin ottipaikat. Mikäli haluat heittää lusikkaa, kokeilemisen arvoisia ovat esimerkiksi Abu Lillöringen 7 g ja pienin Räsänen. VINKKI! äläkä jää jumittamaan yhteen kohtaan. Jos kala ei ota yhdestä paikasta, se voi ottaa toisesta. Heitä vaappu tai lippa lievästi ylävirtaan, kelaa sisään ja anna virran viedä uistinta samalla kelaten. Siirry seuraavaa heittoa varten pari metriä ylävirtaan ja toista edellä mainittu. Tällä tekniikalla saat kalastettua lyhyessä ajassa suuren alueen ja mahdollisuus saaliiseen kasvaa. Erityisesti keväisin tämä tekniikka on tehokkaimmillaan kun kalojen syöntihalukkuus on huonoa. Mikäli kalastamasi puro on ahdas ja siellä on paljon kasvillisuutta, voit heittää uistimen myös ampumaheitolla. Vapauta sanka ja pidä siimaa sormen ja vavan välissä. Suuntaa vapa eteenpäin ja vedä uistimesta vapaa itseesi päin kaarelle ja vapauta uistin sekä siima samanaikaisesti. Näin vavan vipuvoima linkoaa uistimen eteenpäin. UISTIMET: VAAPPU, LIPPA TAI LUSIKKA Puroilla pärjätään lähes UL tai kevyen luokan setillä. Vavan pituus olisi hyvä olla noin viidestä seitsemään jalkaa (150-210 cm) ja painoluokaltaan noin 5 ­ 15 gramman uistimille sopiva. Tällainen vapa on riittävän löysä kevyille uistimille, mutta kuitenkin sopiva väsyttämään isommankin taimenen. Haspelikela kokoluokassa 1000/1500 on täysin sopiva purokalastukseen. Siinä on riittävä siimatilavuus ja se on sopivan kevyt kannettaessa välillä hankalassakin maastossa. Sopivia malleja löytyy esimerkiksi Shimanon, Daiwan, Abun ja Shakespearen valikoimista. Siimaksi kannattaa valita 0,08-0,10 mm kuitusiima, sillä se kestää hyvin mahdolliset irti repimiset. Merkkejä ovat mm. Sufix, Fireline ja Powerpro. Mikäli vesi on todella kirkasta, kannattaa laittaa pieni pätkä fluorocarbonia noin 0,25 mm paksuisena perukkeeksi, jotta kala ei näe siimaa. Sameammassa vedessä tätä ei tarvita. Purokalastukseen ei jättimäistä uistinarsenaalia tarvita. Riittää kun sinulla on mukana muutama pieni vaappu, lippa ja lusikka 20 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• GTfour | PROVEN. VISIONFLYFISHING.COM kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 21
• 1120g Lapin ahven. SUURAHVENEN KALASTUS OSA II MITEN LÖYDÄT OMAN SUURAHVENPAIKKASI? Usein sanotaan, että jos haluaa saada kalaa, kannattaa kalastaa siellä missä muutkin käyvät. Yli kilon painoisia ahvenia etsiessä se menee kuitenkin juurikin päinvastoin. Kulkiessaan vain muiden löytämillä "varmoilla" paikoilla saa saaliiksi yleensä vain rääppeet. Toki joillain isoilla järvillä kasvaa niin paljon suuria ahvenia, että tunnetuilta paikoiltakin niitä voi saada. Ruokakaloja saadakseen kalastus ei vaadi suurempia suunnitelmia tai syvällisempää pohdiskelua. Suurimpia yksilöitä yrittäessä on kuitenkin hyvä pohdiskella ahventen käyttäytymistä ja miettiä aina valmiiksi suunnitelma millä ja mistä niitä milloinkin yrittäisi. Kaikkein tärkeintä on oikeanlaisten paikkojen löytäminen ja niissä eri vuodenaikoina ahventen syönnin ja liikkeiden hahmottaminen. 22 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• Teksti ja kuvat Antti ja Mikko Salo I tse olemme rikkoneet kilon rajan ahvenessa kuudella eri järvellä sekä kolmella eri paikalla merellä ja nämä kaikki ovat itse löydettyjä paikkoja. Aikaisemmin kiertelimme jonkin verran myös tunnettuja ahvenpaikkoja, mutta niiltä emme ole koskaan onnistuneet kiloa rikkomaan. Ensimmäisen yli kiloisen ahvenen saamiseen käytimme aikaa tuhansia tunteja samalla järvellä. Emme silloin aavistaneetkaan, että järvestä voisi kilon ylityksiä saada vuosittain hyvällä varmuudella. Nykyään kun paikat ovat hyvin tiedossa kalastamme kyseisellä järvellä ahventa alle 10 päivää vuodessa, mutta silti joka vuosi on kiloisia tullut yksi tai useampia. Etukäteen kannattaa miettiä mikä on tavoitteesi, sillä jos haluat ennätyskalan, se on vuosien mittainen projekti. Kalasta tuntemattomia paikkoja ennakkoluulottomasti ja kerää kaikki mahdollinen tieto isoista ahvenista talteen. Kalasta isoja c&r-periaatteella, jotta isot ahvenet eivät vähenisi. PIENISTÄ METSÄJÄRVISTÄ HELPOIN ALOITTAA Isoissa ja syvissä järvissä kasvaa varmasti isoja ahvenia, mutta niihin kohdistuu usein kovempi kalastuspaine ja paikkojen löytäminen vaatii kovempaa työtä. Pieni matalahko ja karuhko metsäjärvi on mielestämme parempi paikka aloittaa suurahvenen metsästys. Kaikissa pienissä järvissä ei kasva säännöllisesti isoja, mutta hyvin monessa kuitenkin. Pienissä järvissä on vähemmän pinta-alaa, joten niistä isojen olinpaikat on helpompi löytää. Kirkasvetisissä järvissä kasvaa varmemmin isoja ahvenia kuin savisameissa tai ainakin niiden saaminen on helpompaa. Ravinnolla on suuri merkitys ja ravintokilpailun on hyvä olla vähäinen. Pienillä järvillä kannattaa kiinnittää huomiota järven kalastoon. Jos järvessä on pienikokoista särkeä tai paljon salakkaa on isoksi kasvamiseen hyvät edellytykset. Rapukanta on myös eduksi. Ahven voi kasvaa todella isoksi pelkästään pohjaeliöstöllä, mutta silloin keskinäisen ravintokilpailun täytyy olla vähäinen. Ahventen muotoon kannattaa kiinnittää myös huo- Tämäkin 1320g ahven elelee, ehkä vielä Lapissa pienessä nimettömässä lammessa. Kahtena peräkkäisenä kesänä kalastimme useita päiviä lammella ja tämä ahven ja jigiä seurannut vielä suurempi jäivät ainoaksi ahven havainnoiksi siltä lammelta. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 23
• SUURAHVENEN KALASTUS OSA II " SUURAHVENPAIKKOJA ON KUITENKIN MAHDOTON SANOA PELKÄSTÄÄN KARTAN TAI POHJANMUOTOJEN PERUSTEELLA. PAIKKA SAATTAA OLLA TODELLA PIENI, VAIKKA JONKUN KIVIKON TIETTY REUNA TAI PIENI TURO. miota, jos puolikiloiset ovat paksuja, löytyy todennäköisesti myös paksuja yli kilon kaloja. Pienten ahventen muodolla ei ole merkitystä. Vahva haukikanta vaikuttaisi olevan myös eduksi, sillä ne karsivat ahvenia pienemmistä ja heikommista yksilöistä. KAIKULUOTAIN JA GPS OVAT TÄRKEITÄ APUVÄLINEITÄ Kun uutta järveä lähdetään tutkimaan, on tärkein apuväline kaikuluotain. Ensimmäisillä reissuilla tuntemattomalla järvellä kannattaa liikkua paljon, jotta saa syvyyksiä ja pohjanmuotoja mieleen tai GPS:ään. Jos järvestä löytyy syvyyskartta, sitä kannattaa jo etukäteen tutkiskella. Jos järvi on syvä ja täynnä pohjanmuotoja, saattaa jokin tasaisempi alue pienempine pohjanmuotoineen olla kova "spotti", mutta jos järvi on tasapohjainen, niin kannattaa etsiä järven selkeimpiä pohjanmuotoja, vaikka ne olisivat hyvin pieniä. Myös salmi ja virtapaikat kannattaa aina kalastaa. Joillakin järvillä monttujen pohjat eivät kerää ahvenia, ehkä montut jäävät hapettomiksi tai vähähappisiksi, mutta jos vesi on kirkasta ja hapekasta, saattaa montun pohjilla olla isoja ahvenia varsinkin syksyisin ja talvisin. Suurahvenpaikkoja on kuitenkin mahdoton sanoa pelkästään kartan tai pohjanmuoPari tuntia samasta ankkuripaikasta jigailua ei meinannut tuottaa tulosta, ennen kuin alkoi rankkasade ja sateessa kahdella peräkkäisellä heitolla yli kilon ahvenet ensin 1050g ja sitten tämä 1100g, vain kuvaus, punnitus ja vapautus välissä. tojen perusteella. Paikka saattaa olla todella pieni, vaikka jonkun kivikon tietty reuna tai pieni turo. On usein vaikea arvioida onko tiettyyn paikkaan käyttänyt liikaa vai liian vähän aikaa. Itse kalastimme yhtä paikkaa useamman vuoden löytämättä suuria (muutamaa sattumaa lukuun ottamatta), kunnes tajusimme kuinka pieniltä "spoteilta" isommat 24 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• SUURAHVENEN KALASTUS OSA II löytyykään ja aloimme saada paikasta säännöllisesti isoja, mutta määrällisesti ahvensaaliit pienenivät. ÄLÄ ETSI VAIN AKTIIVISTA KALAA ERÄÄSTÄ PIKKUJÄRVESTÄ OMIA HAVAINTOJA. Talvella kuulee puhuttavan paljon kuinka ahvenia kannattaa hakea railoista tai lumettomista "laikuista", joita tuuli tai jään päälle tullut vesi tekevät. Tähän mielipide on taas kyllä ja ei. Jos valoa pääsee jostain paikasta jään alle enemmän kuin muualta, se kyllä saattaa aktivoida paikalla olevia isoja ahvenia. Mutta yleensä isot itsensä täyteen ahmineet mammat eivät siirry pois "reviiriltään" hetkellisiin parempiin valo-olosuhteisiin ruokailemaan, vaan sitä tekevät etupäässä pienemmät, aktiivisemmat ruoanetsijät. Eli valoisampia paikkoja etsiessä harvoin osuu suurahven "spotille", joten paikka kannattaa ennemmin hakea pohjanmuotojen perusteella. 1. Alkusyksyllä elokuusta syyskuuhun ahvenet ovat löytyneet matalikon vierestä, 2. syksyn edetessä lokakuussa syvänteen ympäriltä. Sama kuvio on pätenyt myös jäillä, alkuun ahvenet ovat olleet matalikon ympärillä, mutta keskitalvella siirtyneet enemmän syvänteen ympärille. Alkutalvesta isoja saattaa olla myös matalissa lahdissa (3.), varsinkin jos lahdessa on monttu. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 25
• SUURAHVENEN KALASTUS OSA II Suurahven lähdössä takaisin. LAPIN SUURAHVENET Suuria ahvenia löytyy myös Lapista, koska siellä kalastuspaine on monessa paikassa olematon. Ahvenen pohjoisimmilla levinneisyysalueilla myös keskinäinen ravintokilpailu on monissa järvissä vähäinen, koska kylmyys vaikeuttaa lisääntymistä. Usein niinkin, että samassa järvessä saattaa olla enimmäkseen vain tietyn ikäisiä ahvenia. Kiloinen ahven on Lapissa usein huomattavasti vanhempi kuin Etelä-Suomessa ja se on myös huonommin suojassa kalastajalta, koska lyhyen kasvukauden aikana on syötävä paljon ja siksi kala erehtyy helpommin vieheeseen. Lapissa jos mielii saada todella suuria ahvenia, kannattaa kulkea omia teitään ja valkkailla kalastettavat vesistöt puurajan alapuolelta, koska yleensä ahvenjärvet loppuvat samalla korkeudella missä metsätkin. Kannattaa etsiä järviä joissa ei ole vahvaa lohikalakantaa. Usein tunnetuilla lohikalavesillä ei juurikaan suuria ahvenia ole, koska ne eivät pärjää kovinkaan hyvin kilpailussa lohikaloille ja vielä suurempi syy on se, että ne on pyydetty niistä vähiin tai loppuun. Kun löytää järven jossa olosuhteet täsmäävät ja kantaa ei ole liikaa kalastettu, voi järvessä olla paljon pulleita ahvenen järkäleitä ja ehkä missään muualla ei silloin kilon rikkominen ole enää helpompaa. Kun tällainen hieno ahvenkanta on viimein löytynyt, kannattaa suurimmat ahvenet laskea takaisin ja ottaa ruokakalat muista lajeista tai pienemmistä yksilöistä, jotka nekin ovat usein hyvissä järvissä puolikiloisia. Mielestämme siellä jo yksittäinen kalamies saattaa hyvän syönnin osuessa saada merkittävän osan pienen järven ahvenista. Esimerkiksi jostain pienemmältä järveltä voi ahvenia tulla todella paljon ja tuntua että järvi on täynnä ahventa, vaikka mahdollisesti kalastaa järven ainoaa ahvenparvea. SUURAHVENEN KALASTAJAN MUISTILISTA » » » » » » Suunnittele kalastus tarkoin, älä kalasta ns. tunnettuja hot spotteja Kalasta tuntemattomia paikkoja ennakkoluulottomasti Pienet metsäjärvet ovat helpoimpia aloituskohteita Kaiku ja GPS mukaan Älä etsi vain aktiivista kalaa Lapista löytää helpoiten neitseellisiä ahvenjärviä 26 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 27
• Taimenen heiton vahinkona saatu 7-kiloinen hauki. Melkein teki mieli poistaa taimenia syömästä, mutta sitten järki voitti ja talousnieriä laitettiin uimaan. Kuva Nico Backström. SUURTEN HAUKIEN SÄILYTTÄMINEN AUTTAA ISTUKKAITA ISTUKASALUEIDEN TEHOHAUENKALASTUKSESTA ENEMMÄN HAITTAA KUIN HYÖTYÄ. LISÄTIEDOT SUOMEN HAUKISEURA RY Teemu Koski puheenjohtaja, iktyonomi AMK, 041 502 0207, Teemu.Koski@turkuamk.fi Niko Satto tiedottaja, 050 424 1383, niko.satto@pp.inet.fi K reitaan. alapopulaatioiden rakennetta tarkastelleissa tutkimuksissa on havaittu, että vesistöissä joissa on runsaasti suurhau- tuu pääosin istukkaita kookkaammista saaliskaloista. Hauen ei myöskään ole todettu erikoistuvan mihinkään tiettyyn ravintokalaan. Ravinnonkäytöltään hauki on opportunisti, eli se syö sitä, mitä on eniten tarjolla. Vesistöstä riippuen pääosa hauen ravinnosta koostuu yleensä särkikaloista tai pienistä ahvenista. Hauen ravinnossa istukkaita on merkittävästi ainoastaan istutuspaikan lähistöllä istutuksen jälkeisinä päivinä. SUURHAUKI ON TAVOITELTU SAALIS VIRKISTYSKALASTAJILLE kia, haukien kokonaismäärä on pienempi. Vastaavasti suuriin haukiin kohdistuva voimakas pyynti lisää haukien määrää. Suurhauki siis rajoittaa haukikannan kokoa syömällä pienempiä lajitoveSuositut istutuslajit, kuten kuha ja siika istutetaan aina kesänvanhoina, noin 10 cm pituisina poikasina, joita saalistavat etupäässä pienet ja keskikokoiset hauet. Kookkaat hauet puolestaan suosivat selvästi kookkaampia ravintokohteita. Suotuisissa olosuhteissa hauki lisääntyy tehokkaasti ja sen poistopyynti on osoittautunut tehottomaksi. Kookkaiden haukien määrää on helpompi vähentää, mutta tästä seuraa pienten haukien määrän kasvu, ja sitä kautta myös istukkaisiin kohdistuvan saalistuksen kasvu. Usein esimerkiksi siikaistutusten yhteydessä esiin nouseva suurhaukien poisto vesistöstä aiheuttaa siis enemmän vahinkoa istukkaille kuin suurhaukien säästäminen. Suurhauen määritelmä ei ole yksiselitteinen, mutta jo nelikiloisen hauen ravinto koos- Suomen Haukiseura ry on perustettu vuonna 2001. Seuran ensisijaisena tavoitteena on edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta maassamme ja nostaa hauen arvostusta vapaa-ajankalastajan saaliina. Seuran jäseninä on maamme eturivin hauenkalastajia sekä tutkijoita, ympäristöalan asiantuntijoita, kalaoppaita ja kalastustoimittajia. Hauki on suosittu virkistyskalastuskohde ja erityisesti suurhauki on monelle tavoittelemisen arvoinen saalis. Esimerkiksi etelärannikolla hauenkalastajat pitävät lomakylät miehitettyinä myös lomasesongin ulkopuolella ja tuovat näin arvokkaita matkailutuloja maaseudun yrittäjille. Suurhaukien hyödyttömän ja jopa haitallisen teurastamisen sijaan ne kannattaa säästää, jotta haukikanta pysyy luontaisesti kurissa. Markkinoimalla ja majoituspalveluja tarjoamalla suurhauki saattaa muuttua perusteettoman petovihan kohteesta jopa alueen matkailun vetonaulaksi. 28 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• NYT NAPPAA PAREMMIN KUIN KOSKAAN SUOMEN MONIPUOLISIN KALASTUSVERKKOKAUPPA ON AVATTU Kenraali Panchon & poikien kolm annen tuotantokauden varustaa Honkkari. Sarja JIM-Kana valla syksyllä 2011. VALIKOIMASSA YLI 10 000 KALASTUSTARVIKETTA JA TIETOA MILLÄ NAPPAA, MISSÄ NAPPAA JA MILLOIN NAPPAA. WWW.HONGKONG.FI kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 29
• PIKKUVÄKI MUKANA Teksti ja kuvat Antti Zetterberg & Jouni Heimonen KALAVESILLÄ Me kirjoittajat olemme kumpikin ylpeitä isiä ja meillä on pienet pojat kotona. Olemme kumpikin fanaattisia meritaimenen pyytäjiä, mutta kyllä meille muutkin kalalajit kelpaavat. Kun taimenkausi keväällä rupeaa vetelemään viimeisiään, alamme viimeistään kesäkuun puolivälissä suuntamaan poikien kanssa kalaan. Kerromme seuraavassa miten kesälomasta saa eniten irti lasten kanssa kalastamisen tiimoilta. Olemme rajanneet artikkelin koskemaan kalastusta 5-10-vuotiaiden kanssa. MINNE KALAAN? Pyry Heimonen ja nätti kirjolohi perholla lammelta. Kuva Jouni Heimonen. Canon EOS 500D, aukko 5.6, suljinaika 1/60 s, ISO 125 Lapsille on tärkeää, ettei aika kalastaessa käy pitkäksi, siispä ei välttämättä kannata viedä nuorta kalamiehenalkua heti ensimmäisenä sellaisen kalastusmuodon pariin, jossa itselläänkin on tekemistä jotta saalista nousisi. Lapselle on ensiarvoisen tärkeää että saa jotain. Suosittelemme siis alkuun käymään vaikka vain mökkilaiturilta mato-ongella. Mato-onki on varsin tehokas tapa saada särkiä, ahvenia ja lahnoja. Lahnat taas kasvavat varsin suuriksi, joten sellaisen saaminen antaa elämyksiä. Toinen hyvä keino saada innostettua pikkuväki kalaan, on opettaa virvelinheiton niksit ja suunnata lähimmälle kirjolohilammelle. Lammessa kasvava kirjolohi iskee hanakasti lähes mihin tahansa uistimeen ja tarjoaa varmasti sellaiset kyydit, että siinä on pikkuväellä Keväiset hauet mökkijärveltä nostavat hymyn huulille pikkuväelle. Kuva Janne Sullström. Olympus s1030W, aukko 3.5, suljinaika 1/500 s, ISO 80 30 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• ihmettelemistä. Useilla ongintapaikoilla on saaliin perkuu, fileointi, suolaus, tai jopa savustus mahdollista teettää henkilökunnalla. Palvelu maksaa yleensä muutaman euron. Jos mahdollista, odotellessa on kiva syödä jätskit tai muuta evästä. Samassa yhteydessä lapsi ottaa puheeksi lähes varmasti mikä oli huiminta ja koska tullaan uudelleen? Yleensä kaloja kannattaa kalastaa niin paljon, että siitä saa kotona koko perheen aterian. Oikein käsiteltynä pikkuväki syö pyytämäänsä kalaa uskomattomalla antaumuksella. Jos hän on saanut ruokittua taidoillaan koko perheen, ei iltasatuja tarvitse muutamaan iltaan lukea. Tärkeää on myös huomioida, ettei mene lasten kanssa liian haastaviin paikkoihin kalastamaan. Esimerkiksi liukkaat kalliot, jyrkät törmät tai terävät louhikot eivät ole lapselle sopivia, sillä niissä riski loukkaantumiseen kasvaa. Muista kuitenkin, ettet pakota lasta kalastamaan vasten tahtoaan ja kuuntele myös lapsen mielipiteitä. Lapsella on keskittymiskyky huomattavasti lyhyempi kuin aikuisella, joten mukaan kannattaa varata myös muuta tekemistä siksi ajaksi kun kala ei syö. Esimerkiksi lempisatukirja, Aku Ankat tai lempilelu tarjoavat viihdettä tärppiä odotellessa. VÄLINEISTÄ JA KALASTUSMUODOISTA Välineisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Lapselle ei kannata ostaa kovin kallista, mutta ei ole mitään järkeä ostaa huonoakaan. Kalastusmuodoista mato-onki on yksinkertaisin, mutta mikäli haluaa vähän enemmän panostaa, on umpi -tai avokela- Janne Koiviston tytär on armoton ahvenenpyytäjä. Kuva Janne Koivisto. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 31
• PIKKUVÄKI MUKANA... setti hyvä vaihtoehto. Perhoa tai hyrräkelaa emme suosittele alkuun. Talvella pilkkiminen on sopivan helppoa ja jännittävää puuhaa jo kairauksesta lähtien. (Ensivälineen valinnasta lisää Mika Vornasen artikkelissa muualla tässä lehdessä.) Paras on antaa lapsen kokeilla sen verran omia tai kaverin välineitä, jos sieltä löytyisi jotain sopivaa ja hankkia sitten omat välineet. Erikoisliikkeet auttavat myös oikeanlaisen kaluston valinnassa. Vieheet tulee tietenkin hankkia sen mukaan mitä kalastaa ja mistä kalastaa, aivan samoin kuin muutkin kalastusvälineet. Tässä haluaisimme korostaa, että antakaa lapselle uistimeksi hyvä ja ottava viehe eikä sitä ruostunutta ja tylsäkoukkuista. VASTUU PIENESTÄ KALASTAJASTA Aikuisella on täysi vastuu pikkukalastajasta ja on hyvä muistaa, että hän ei välttämättä itse tiedä mikä on vaarallista tai vaikeaa. Näin ollen asioita, kuten välineiden käsittely, erilaiset solmut ja turvallisuuden periaatteet on helppo käydä läpi ja opetella kotonakin. On mielekkäämpää olla yhdessä kalassa kun lapsi osaa jo ennalta jotain, eikä vanhemman tarvitse auttaa kaikessa. Tietenkään ensimmäiset kalareissut eivät ole ongelmattomia ­ kannattaa siis varautua yllätyksiin. Mökin laiturilta on helpoin lähteä pikkuväen kanssa kaloja narraamaan. Kuva Jouni Heimonen. Aikuisen velvollisuuksiin kuuluu myös opettaa hyvä käyttäytyminen vesillä ollessa sekä veneilyn perusteita että vesiliikenteen sääntöjä. Vesillä ollessa esimerkiksi alkoholilla läträäminen ei anna oivallista esikuvaa eikä ole muutenkaan suositeltavaa. Asiallinen pukeutuminen ja kalastuslupien hankkiminen on hyvä iskostaa pikkukalastajan mieleen jo ennen kuin suurin osa häntä varsinaisesti koskeekaan, eihän alle 18-vuotiaan tarvitse kalastaakseen hankkia luvat kuin erikoislupa-alueille. VARAUDU KOMMELLUKSIIN MUISTILISTA AIKUISELLE » » » » » 1. Ota mukaan eväitä tai jopa grillattavaa, sillä eväiden syöminen toimii hyvänä korvikkeena silloin jos kalaa ei tule. 2. Lempilelu tai satukirja on hyvää tekemistä pienemmille tärppiä odotellessa. 3. Muista sopivat ja riittävän laadukkaat kalastusvälineet, jotta homma ei ainakaan niistä jää kiinni. 4. Vaatetus ja muu varustus sään mukaan. 5. Valikoi kalapaikka lapsen taitojen mukaan ja huomioi turvallisuusseikat. Pienemmille voi olla hyvä pukea pelastusliivit päälle myös rannalla. 6. Kirjolohilammikolle oma virveli ja pari lippaa mukaan. Ongintalammikoiden onget ovat karmeita seipäitä lasten käsiteltäväksi. Sitä paitsi omalla uistimella saatu kala on "se juttu" 1 21.3.2011 14.41 Erilaisista kommelluksista ja tapaturmista, myös hätätilanteista, on hyvä kertoa ja niiden myötä ratkaisuista. Ensiapupakkaus on hyvä olla mukana haavojen varalle. Lapsen mahdolliset yliherkkyydet esimerkiksi nokkosille tai hyönteisten pistoille pitää ottaa huomioon, sillä lapsien reaktiot ovat paljon rajumpia. Myöskään erätaitoja kannattaa opettaa, kuuluuhan tulilla istuminen ja tauon pito nuotiopaikalla myös usein kalastukseen. Esimerkiksi nuotion sytytysniksit ovat varmasti jokaisen pikkupojan mieleen puhumattakaan siitä, jos saaliiksi saatu kala voidaan itse avotulella valmistaa. Eväiden nauttiminen ja jaloittelu ovat usein myös pikkuväen viihtyvyyden kannalta erittäin ratkaisevia tekijöitä. » PRINTTI-ap-lehtimainos-3 (embed).pdf 32 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• ...KALAVESILLÄ Yhdessä virvelöinti opettaa kaikkia. Kuva Salmo. Nikon D2X, aukko 8.7, suljinaika 1/800, ISO 100. PIENIN ASKELIN ETEENPÄIN Kalastuksesta ei kannata tehdä liian vaikeaa. Asioita ei kannata tuputtaa liikaa kerralla ettei lapsi ehdi niitä omaksua. Heittotekniikan ei tarvitse heti olla maailmanluokkaa vaan on pääasia, että uistin saadaan lentämään haluttuun suuntaan. Siimasopan syntyessä on hyvä antaa lapsen ensin yrittää selvitellä sotkua itse. Moni pieni kalastaja tahtoo vetää siimahässäkät niin tiukalle, ettei solmuja saa enää auki lainkaan ja silloin ongelman voi enää ratkaista vain puukon avulla. KALAAN MUIDENKIN KUIN OMIEN VANHEMPIEN MUKAAN Pyry Heimonen isänsä kanssa koskella. Alvar on keväisin mukana onnenkaluna kotivesien meritaimenpaikoilla. Kuva Antti Zetterberg (kännykkäkuva). Lasten kannattaa myös käydä kalassa muidenkin kuin omien vanhempien mukana. Jokainen kalastaa omalla tavallaan. Tutustumalla muihinkin kalamiehiin ja ­naisiin saattaa inspiroida lasta kokeilemaan uusia muilta havaitsemiaan asioita. Helppoa on varmasti lähteä ainakin isovanhempien tai kavereiden vanhempien mukaan. Suomessa on myös paljon aktiivisia kalastusseuroja, joissa toimii myös nuorisotoimikuntia ja tahoja, jotka on suunnattu erityisesti nuorille. Seurojen ja kalastuspiirien toimesta järjestetään nuorten kalastusleirejä ja muita tapahtumia. Tämän jutun kirjoittajista Antti kävi 10-vuotiaana Helsingin Kalamiespiirin järjestämillä kalastusleireillä ympäri Suomea aina keväisin ja syksyisin. Siitä syttyi koko elämän kestänyt kalastuskipinä ja sai oppia kokeneemmilta kalamiehiltä. Tutustuin siellä ensimmäistä kertaa mm. jigikalastuksen saloihin. Suomen Vapaa-ajan Kalastajien keskusjärjestö tarjoaa oivia vinkkejä mikäli haluaa esimerkiksi liittyä jonkin kalastusseuran jäseneksi. Lisätiedot: www.vapaa-ajankalastaja.fi kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 33
• AMMATTINA MERIVARTIJA Teksti Antti Zetterberg Kuvat Rajavartiolaitos, Pasi Taponen Merivartija Pasi Taponen on aktiivinen kalastuksen harrastaja. Mies on tuttu näky Suomenlahden rannikkovesillä suurhauen ja meritaimenen perässä. Kesäisin kalareissut suuntautuvat perhovapa kädessä Suomen ja Pohjois-Norjan koskivesille. Pasi, toimit myös Kalastus-lehden avustajana, mutta sinulla on mielenkiintoinen, merellinen ammatti. Mitä merivartijan työnkuvaan kuuluu? Merivartijan tehtävät ovat merellä erittäin monipuolisia; oikeastaan kaikki merialueen turvallisuuteen liittyvät asiat kuuluvat meille jollakin tavalla aina meriympäristön suojelusta ihmishenkien pelastamiseen asti. Rajavartiolaitoksen tärkeimpänä tehtävänä on rajavalvonta, jossa käytännön työn osalta suoritustavat ovat muuttuneet nyt toisenlaisiksi Viron liityttyä EU-jäsenvaltioksi ja Schengen-sopimusta noudattaviin valtioihin. Meripelastus on Rajavartiolaitoksen merellisten yksikköjen keskeinen lakisääteinen tehtävä, mutta teemme myös paljon vesiliikenteen valvontaa sekä myös kalastuksen- ja metsästyksen valvontaa muiden tehtävien ohella. Veneellä liikkuvat kalamiehet ovat varmaan tuttu näky työtehtäviesi ohella. Miten kalamiehet ovat edustettuna verrattuna muihin veneilijöihin? Kalamiesten veneet ovat yleensä varustettu laadukkailla navigointivälineillä ja veneet ovat pääosin hyväkuntoisia. Tämä selittyy mielestäni sillä, että normiveneilijän kausi kestää yleensä lomakauden eli kesäkuun alusta elokuun puoliväliin. Kalamiesten kausi kestää koko avovesikauden kalastuksen ollessa antoisaa varsinkin keväällä ja syksyllä kylmän veden aikaan. Vaativammat olosuhteet ja pidempi kausi vaativat myös kalustolta enemmän. Kalamiesten ei tarvitse hävetä veneilykäyttäytymisellä tai veneiden varusteilla viranomaisten silmien edessä vaan voivat jopa hyvällä esimerkillään näyttää mallia muille veneilijöille. Mitä turvallisuusvälineitä suosittelet meille veneileville kalamiehille ja onko muita hyviä neuvoja? Veneen tulee olla vähintään vesiliikenneasetuksen perusvarustuksen mukaisesti varusteltu ja sammutin tarkastettu vuosittain. Omaan turvallisuuteen kannattaa panostaa hankkimalla esimerkiksi pelastuspuku vanhan kelluntahaalarin tilalle. Paukkuliivit ovat tehokas kelluntaväline, joka kääntää myös tajuttoman henkilön kasvot ylöspäin veden varaan joutuessa. Paukkuliivien toiminta kannattaa testata ennen käyttöä jotta se ei tule yllätyksenä. Rekisteröintivelvollinen vene tulee olla myöskin asianmukaisesti rekiste- röity. Harva tulee ajatelleeksi, että asianmukainen rekisteröinti helpottaa viranomaisten toimintaa huomattavasti jos vene joutuu vääriin käsiin Veneellä liikkuessani olen törmännyt usein huonosti merkattuihin tai kokonaan merkkaamattomiin verkkoihin. Miten Rajavartiolaitos valvoo verkkokalastusta? Passiivisien pyydysten valvonta on viranomaisen kannalta hankalaa. Vaikka pyydys on koko ajan vedessä niin kalastaja käy pyydyksillä vain lyhyen ajan ja on silloin viranomaisen tavattavissa. Vesiliikenteelle vaaraksi olevia pyydyksiä poistetaan useita vuosittain ja pyrimme valvomaan myös passiivisilla pyydyksillä kalastavia tavattaessa siinä missä muitakin kalastajia. Merivartija Taponen mielipuuhassaan Gotlannissa. 34 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• Onko kalamiehillä yleensä kalastusluvat kunnossa ja miten valvontaan suhtaudutaan? Pääsääntöisesti kalastuksen valvontaan suhtaudutaan positiivisesti. Kalastuslupien puutteista joudumme kirjoittamaan rangaistusvaatimusilmoituksia tilastojen valossa vuosi vuodelta hieman vähemmän suhteessa tarkastusten määrään mutta parannettavaa löytyisi aina. Yleinen väärä tietämys on se, että 18 - 64-vuotias saa kalastaa omilla vesialueilla ilman maksettua kalastuksenhoitomaksua muutoinkin kuin onkimalla tai pilkkimällä. Kalastuslupien maksu kuuluu kuitenkin jokaisen kalastusta harrastavan henkilön velvollisuuksiin. Pieni maksu hyvästä harrastuksesta ja suuri osa maksetuista rahoista ohjautuu takaisin kalavesien hoitoon. Kiitos, Pasi, näistä tiedoista ja toivotaan, että lupa-asiat ovat jatkossa vieläkin paremmalla tolalla. PÄÄTOIMITTAJA MERIHÄDÄSSÄ Tämä tositarina on viime syksyltä ja siitä on raportoitu myös meritaimenblogi.com:ssa. Olimme kalastamassa Tommi Pietiläisen kanssa meritaimenta lokakuussa varsin kuoppaisessa kelissä. Menimme erään saaren taa suojaan tauolle kun emme jaksaneet koko aikaa keikkua aallokossa. Kun tauko oli ohi, laskin koneen alas ja käynnistin. Naks. Kaikki koneelle menevä sähkö pimeni eikä trimmikään toiminut. Mitä h...vettiä? Ikinä ei ole ollut tällaista ongelmaa. Uusi yritys ja päävirtakatkaisija pois/päälle/ pois/päälle. Ei auta. Seuraavaksi sulakkeiden tarkistus koneesta ja muualta sähköjärjestelmästä. Yksikään ei ole palanut. Todella hämärää. Katoin vielä päävirtakytkintä tarkemmin ja se näytti olevan ihan ok. Alkoi pimenemään eikä viitsinyt ottaa riskejä, joten äkkiä soitto numeroon 02041000. Annoin sijainnin ja partiovene lähetettäisiin meitä hakemaan välittömästi. No, ankkuri pohjaan ja rupesimme heittelemään ajankuluksi. Kaiken huipuksi Tommi saikin näyttävän pannukarkean ahvenen. Partiovene tuli noin kymmenen minuutin kuluttua ja pääsimme hinaukseen. Kesti noin tunnin viiden solmun nopeudella kun pääsimme lähimpään suojasatamaan, Vuosaaren Kallahteen. Käytiin paperit läpi ja yliluutnantti harmitteli hänkin vikaa ja oli tyytyväinen kun olimme asianmukaisesti varustautuneita ja tiesimme miten toimia ongelmatilanteessa. Kiitos teille vielä Pirttisaaren miehet avusta. Täytyy kyllä olla tyytyväinen, että meillä on tällainen palvelu olemassa. Ei koskaan tiedä mitä tapahtuu vaikka kuinka hyvin yrittää pitää kalustosta huolta. PS. Lopulta vian syyksi paljastui hapettunut päävirtajohdon liitos. Hädän hetkellä Meripelastuksen numero 02041000. www.raja.fi kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 35
• KYMIJOKEA Hieman ylävirran suuntaan Korkeakosken ruuhkaisesta heittolaiturista ja Ruhavuolteen heittoringistä, Kultaankoskella, yhtiö nimeltään Fishventures tarjoaa Kymijoesta ja sen kalastuksesta kiinnostuneille elämyksiä. Kävin keväisen kolealla joella tarkistamassa mitä yhdellä Fishventuresin pyörittäjistä, Niko Lehtolalla, on tarjota asiakkailleen. KALASTUSTA JA ELÄMYKSIÄ KAUNEIMMILLAAN alueistakin on neuvottelut meneillään. Kymijoki haarautuu vasta alueen alapäässä Kultaankosken alapuolella, joten kohteessa virtaa runsaasti vettä. Joki onkin suuressa osassa Fishventuresin vesiä leveä, suvannot järvimäisiä ja kosket jylhiä. Jokea on aikoinaan perattu tukinuittoa ja tulvasuojelua silmälläpitäen ja se on siksi veneellä kohtalaisen helposti kuljettavissa. Asiakkaita Niko kuljettaa jokea pitkin 20 hv perämoottorilla varustetulla vakaalla kumiveneellä, jonka kyytiin mahtuu useampikin kalamies. Kalastus tapahtuu joko veneestä tai joen rannoilta. Niko tuntee joen hotspotit kuin omat taskunsa, joten opastettavat voivat levollisin mielin jättää kalojen hakemisen oppaan käsiin ja keskittyä sataprosenttisesti kalastamiseen. Nikon käteen istuvat niin perho- kuin virvelivehkeetkin ja hän opastaakin mielellään molempiin ryhmiin kuuluvia asiakkaita. Sekä Nikon, että myös Fishventuresin muiden omistajien, Timo Peltosen, Jukka Rinteen ja Petteri Takasuon vankan paikkatuntemuksen ja rautaisen kalastuskokemuksen myötä reissun onnistuminen onkin todennäköinen, mikäli olosuhteet ovat edes sinnepäin. Kymijoen monipuoliseen kalastoon kuuluvat niin lohi, hauki, taimen, Fishventures tarjoaa kalastusta yksityisvesillä Kymijoen keskivaiheilla, Pernoolta yläjuoksun suuntaan aina Kultaankoskelle saakka ja lisä- 36 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• Teksti Mikey Sarelin Kuvat Niko Lehtola, Mikey Sarelin, Markku Kuisma Kultaankosken niskaa. Kuva Mikey Sarelin. Canon EOS 5D Mark II, aukko 10, suljinaika 1/200s, ISO 100. kuha, harjus, toutain, kirjolohi, ahven kuin turpakin, joten kalastettavien lajien kirjo on varsin kattava ja kalastus ohjautuukin asiakkaiden toiveiden ja kalastussesongin mukaan. VESISATEESSA VESIPERÄÄ Saavuin Kultaalle illansuussa, toukokuun viimeisenä viikonloppuna, joka on Nikon mukaan tilastollisesti vuoden parasta toutainaikaa. Toutainten kudun päätyttyä, vesien pikkuhiljaa lämmetessä kalojen pitäisi olla koskien niskoilla ja loppuliuissa kovalla otilla, salakkaa tankkaamassa. Toutain pyörikin päällimmäisenä mielessäni käyntini ajankohtaa sovittaessa. Niko ja hänen kalakaverinsa Markku olivat minua rannassa vastassa, vene jo lähtövalmiina. Kalastusvehkeitä viritellessämme alkoi sataa mikä ei ollut hyvä asia, sillä Nikon tiesi kertoa että toutain suosii lämpimää keliä ja aurinkoa. Ja niinhän siinä kävi, että sade sen kuin yltyi ja sitä vieläpä jatkui pitkälle yöhön saakka. Sinä iltana toutaimet eivät tinseleitämme ja lusikoitamme suosineet. Yhden kirjolohen lisäksi bongasimme kuitenkin pintovan toutaimen jolla lienee ollut koko viidettä kiloa, mutta kovista yrityksistä huolimatta eivät vieheemme sille kelvanneet. Myöhäisillan ja yön vietimme Pernoon lähistöllä sijaitsevan saaren mökissä saunoen, grillaten, sekä kalajuttuja toisillemme kertoen. Vasta pikkutunneilla maltoimme vetäytyä majaan nukkumaan. HAUKI ON OTILLAAN Kymijoen hauki on kelpuuttanut putkiperhon. INFO » » » » Pernoon ja Kultaan kosket sijaitsevat kymmenisen kilometriä Kotkan pohjoispuolella. Fishventuresilla on yksinoikeus kyseisten kohteiden kalastukseen, yksityishenkilöille niihin ei myydä lupia. Koskista löytyy kalamiehille muun muassa haukea, lohta, taimenta, toutainta ja harjusta. Fishventures tarjoaa niin täyden palvelun kalastuspaketteja majoituksineen, muonituksineen, kaikkineen, kuin myös lyhyempiä, muutaman tunnin kestäviä reissuja. Aamukahdeksalta pahin sade olikin jo hellittänyt, joskin sitä kuuroittain yhä tulikin. Mielet virkistyneinä läksimme joelle. Hauki oli rikkonaisesta kelistä huolimatta, tai ehkä juuri siitä johtuen, syönnillään ja muutamia haukia saimme ja menetimmepä jokusen vaapun ja perhonkin niille. Siirryimme kumiveneellä paikasta toiseen Nikon kertoessa mistä mitäkin isomuksia, milloin lohia ja taimenia, milloin toutaimia tai haukia, oli noussut. Ja niitä tari- kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 37
• Koskenlaskusafarit, joita myös Fishventures järjestää, ovat suosittuja Kymijoella. Kuva Markku Kuisma. Nikon D7000, aukko 5.6, suljinaika 1/1250s, ISO 400. KYMIJOKEA KAUNEIMMILLAAN Fishventuresin Niko Lehtola kuljettamassa asiakkaita seuraavalle ottipaikalle. noita miehellä kyllä piisasi, sillä kalaa tässä kohdin jokea on. Asia, jonka laidan kävin itsekin muutama vuosi takaperin toteamassa. Mutta se oli silloin se. Nyt olisi keskityttävä tähän hetkeen, sillä kalan saaminen ei ollut tällä kertaa ihan helppoa. Piiskasimme jokea toutaimen toivossa, mutta kalat pitivät visusti suunsa kiinni. Myllykosken jylhällä niskalla oli kuitenkin elämää, sain sieltä pari tärppiä ja Niko nappasikin siitä hetkeä myöhemmin kauniin taimenen. Vajaa mittakala, mutta kala kuitenkin. Kalastettuamme koko aamupäivän Pernoon yläpuolisia alueita siirryimme lopulta ylävirran suuntaan Kultaankoskelle. Kosken loppuliuku antoi muutaman kilon, parin kokoisen hauen, kohdasta, josta Niko on onnistunut saamaan peräti 119-senttisen hauen. Tämän jälkeen jatkoimme matkaa ylävirran suuntaan kosken niskalle, jonka pitäisi olla hyvä toutainpaikka. Yhteistyöhaluisia toutaimia ei tällä kertaa kuitenkaan koskenniskalta, kuten ei muualtakaan joesta löytynyt, joten sen suhteen jäimme ilman saalista. Näppejämme emme kuitenkaan jääneet nuolemaan sillä haukia olimme saaneet päivän mittaan melko lailla mukavasti vaapuilla ja suspijigeillä. Toutain jäi kuitenkin kohdallani Kymijoelta vielä toistaiseksi saamatta mutta sainpahan hyvän syyn palata tälle kauniille alueelle uudelleen. Yhteystiedot Niko Lehtola 050 354 8595 Timo Peltonen 044 0560 458 Sähköposti: fishventures@gmail.com www.fishventures.fi Siinä! Kymijoen kalasto on monimuotoinen eikä ikinä voi tietää mikä otus siiman päässä seuraavaksi tempoo. Kuva Mikey Sarelin. Canon EOS 5D Mark II, aukko 10, suljinaika 1/200s, ISO 100. 38 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 39
• Teksti ja kuvat Janne Sullström MÖKKIKALASTAJAN Tuomas Salusjärvi on jigannut kesämiehen unelmakalan, kuhan. 40 Kalastuslehti 1/11 | kalamies.com
• KOLME KALAA Suomalainen kesälomakalastaja kalastaa ruuaksi. Saalis kuitenkin on mitä on, joten harva uskaltaa jättää kasslerit marketin tiskiin ja ostaa kesäpöytään vain uusia perunoita. Mökkikalastuksen tulee olla hauskaa ja rentouttavaa, mutta saaliin saaminen tekee siitä vielä hauskempaa. Pienillä muutoksilla saalisvarmuutta voi nostaa huomattavasti - ja jättää kasslerit Väiskille. M ökillä kalastetaan yleensä perusvieheillä ja -välineillä. Tavoitekaloja ovat tilastojenkin mukaan ahven, hauki ja kuha. Toivottu saaliskala on kooltaan alle viiden kilon ja mitä parhain ruokakala. Toki suurempiakin saa tulla, mutta ne ovat usein sattumaa. Mökkikalastajan tavoite on siis saada ekologista lähiruokaa savupönttöön ja pannulle. Lue tästä, miten nämä ahven, hauki ja kuha on helpointa saada siiman päähän pitkin kesää. Kaivan myös omasta viehepakistani muutaman luottokalun kaikkien kolmen pyytämiseen. HAUKI TYKKÄÄ HEINISTÄ Hauki on kalalajiemme huippupeto. Se syö kaikkea eloperäistä ravuista linnunpoikasiin. Hauen ruokahalu helpottaa omalta osaltaan sen kalastusta: kaislikon krokotiili ottaa lähes kaikkiin vieheisiin. Siksi se on myös uistinkalastajan yleisin vahinkosaalis. Hauki saalistaa yksin ja vaatii yleensä kasvillisuutta tai pohjanmuotoja. Valon ja varjon raja on hauelle mieluisa vaanimispaikka. Kesän varmimmat haukipaikat ovatkin vesikasvustot ja kivikot. Kesäkuussa haukea kannattaa kalastaa nopealla kelauksella niin, että uistinta välillä pysäytellään ja ravistellaan paikoillaan. Kalasta vesikasvustojen edustat ja myös kivikot. Järvillä ehdottomia ottipaikkoja ovat vedenpäälle kaartuvien puiden alustat. Parhaita uistimia ovat kelausta kestävät vaaput ja jerkit. Viehevinkki: Savagear Freestyler 13 cm Rapala Tail Dancer Kesähauet eivät aina ole puikkareita. Kristian Bergström ja juhannuspäivän 12-kiloinen. Kuva Antti Zetterberg. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 41
• MÖKKIKALASTAJAN KOLME KALAA erilaisilla jigeillä. Jos kaikki osuu sopivasti, saaliit voivat kutuaikana olla hurjia. Kalastajan tulee kuitenkin muistaa kohtuuden rajat ja pyytää ruokakaloja vain oman kulutuksensa mukaan. Viehevinkki: Bass Assasin -kalajigi Viimeistään heinäkuussa kuhat ovat siirtyneet selkävesille. Siellä ne syönnöstävät illasta aamuun kaikkia solakoita parvikaloja. Hauskinta ja tehokkainta kuhan pyyntiä heinäkuussa on vetouistelu. Kuha pitää hiljaisesta vauhdista, joten sähkömoottori tai soutaminen voivat olla avain onneen. Viehevinkki: Syvempään veteen Rapala Tail Dancer ja pintakerrokseen Cotton Cordell Ripplin Red Fin Elokuussa kuha saalistaa pintakerroksessa ja uistelukausi jatkuu. Kun illat viilenevät, kuun loppua kohden uistelua tehokkaammaksi kuhan pyyntitavaksi muuttuu jälleen jigaus penkan reunoilla. Nyt voisi kaikuluotaimestaOIKEALTA YLHÄÄLTÄ: Savage Gear Freestyler 13cm Spinnerbait Cotton Cordel Ripplin Red Fin Mepps 2 lippa Rapala X Shad Rap Relax Kalajigi Rapala DT Bass Assasin kalajigi Rapala Tail Dancer Matojigi Heddon Zara Spook kalastajan kulta-aikaa, koska kalat alkavat tankata talveksi. Varsinkin loppukuusta kaloja on tarjolla todella hyvin heittokalastajien jigeihin ja syvännevaappuihin. Viehevinkki: Rapala DT-vaaput ja kalajigit KUHA ON KESÄN KALA kin olla mökkiveneessä hyötyä. AAMU ANTAA AHVENET Jos kuha on yön kala, niin ahven on aamun. Ahvenen selkeimmät syöntipiikit on aina osuneet omalla kohdalla aamuun. Kalaa saa kyllä myös pitkin päivää, mutta useat lentosyönnit olisivat jääneet kokematta pitkään nukkuessa. Kesäkuussa ahvenet ovat jo toipuneet kudun rasituksista ja ne ovat saalistamassa. Parvet ovat usein hajallaan ja savukalojenkin saanti voi aika ajoin olla haasteellista. Tehokkainta on kiertää kivikkoja soutamalla samalla pikkuvaappua uistellen. Näin voi etsiä nopeammin laajalla alueella olevia ottipaikkoja. Viehevinkki: Rapala X Shad rap PYYNTIAIKA Aamu ja ilta TAVOITEKOKO 1­4 kg Heinäkuussa hauet siirtyvät mahdollisuuksien mukaan syvempään veteen, jossa on viileämpää. Heittämällä kannattaa kalastaa jigeillä syvemmän veden reunoja. Vetouistelu syvän veden päällä järvillä voi antaa mukavia yllätyksiä. Mukavaa on myös kalastaa ruohosuojatuilla vieheillä matalassa, jossa on kasvustoa. Viehevinkki: Spinnerbaitit ja kalajigi Elokuussa ruokahauet haetaan luotojen ja saarten kivirannoilta. Elokuu on jo hauen LAJI Hauki KUTU Huhti-kesäkuussa Kuha saalistaa tyypillisesti profiililtaan kapeampaa saalista kuin hauki, ja sen ruokavalio koostuu lähes yksinomaan kaloista. Kuhaa saadaan vuorokauden kaikkina aikoina, mutta se saalistaa pääasiassa hämärässä ja nousee silloin veden pintakerroksiin. Kesän kuumimpia kuhapaikkoja ovat kivikot, virtaavat salmet ja järvenselkien pikkukalaparvien reunustat. Kuha kutee kesäkuussa matalissa kivikoissa ja silloin kuhan pyynti on hauskinta RAVINTO SAALISTUS Vaanii yksin saalista Kaikki kaloista linnunpoikasiin Touko-kesäkuussa Kuha Pienet solakat parvikalat Väljissä parvissa, pintautuu yön ajaksi Parvi, joka pintautuessaan Iltahämärästä aamunkoittoon Aamun ensi tunnit, saalistaa myös päivällä 0,7­2 kg Ahven Huhti-kesäkuussa Äyriäiset, kalanpoikaset näkyy ja kuuluu kauas, helposti tunnistettava smackääni 0,15­0,6 kg 42 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• Ahven iskee mielellään erilaisiin pohjalla uitettuihin jigeihin. Viimeistään heinäkuussa saman kesän kalanpoikaset ovat parveutuneet. Ahvenet alkavat saalistaa tiiviimmin ryhmissä ja pinta-ajot yleistyvät. Ahvenparven tunnistaa jo kaukaa, kun smack- ja pop- äänet rikkovat vedenpinnan. Keskikesän ahvenet pyydetään lipoilla tai tyynen kelin sattuessa äärimmäisen hauskoilla pintavieheillä. Viehevinkki: Mepps-lipat ja Heddon Zara Spook -pintaviehe Elokuussa ahvenet liikkuvat jo selkeästi parvissa ja aloittavat todella aktiivisen ruokailujakson, joka jatkuu pitkälle syksyyn. Elokuussa parhaina paikkoina toimivat vedenalaiset kivikot ja pohjan muodot. Iltaisin ja aikaisin aamulla pintavieheet ovat lyömättömiä. Viehevinkki: Matojigi MISTÄ KALAT LÖYTYVÄT Moni meistä mökkeilee jo monetta sukupolvea samalla paikalla. Jos ukki on kertonut tietyn paikan antamista hurjista ahvensaaliista, samasta paikasta voi hyvin todennäköisesti saada kalaa tänäkin kesänä. Kalat liikkuvat lähes aina ravinnon perässä. Pääasiassa kannattaa aina kalastaa aluetta, jossa jokin asia muuttuu. Yleensä niillä alueilla vesi sekoittuu ja nostaa ravinteita järvenpohjasta. Se houkuttelee pikkukaloja, ja niiden perässä isoja. Hyvä muistisääntö kalamiehelle on, että kymmenen prosenttia vedestä pitää sisällään yhdeksänkymmentä prosenttia kaloista. Siinä kymmenessä prosentissa pitäisi sinunkin vieheesi tänä kesänä uida. Rapala X Shad Rap kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 43
• 44 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• Teksti ja kuvat Ari Laine JUKKA SAARI Ari Laine kävi jututtamassa Suomen taitavinta kalojen täyttäjää. Kalakonservoinnin erikoisammattimies J ukka Saari opiskeli Luonnontieteellisten museoiden konservaattoriksi Helsingin Yliopiston alaisuudessa vuosina 1994-1998. Laaja-alainen koulutus kattoi mm. biologian ja geologian opintoja, sekä lähes kaiken luonnosta löyty- vän materiaalin konservoinnin. Koulutukseen kuului mm. hyönteisten, matelijoiden, lintujen, suur-ja piennisäkkäiden sekä kalojen konservointia. Erilaisten näyttelyiden suunnittelu ja toteutus kuuluivat myös opintoihin. Jukan opiskeluaikaisia töitä on esillä mm. Luonnontieteellisessä Keskusmuseossa Helsingissä. Jukan yritys Fish Art aloitti toimintansa 1.9.1998 Pihtiputaalla ja yritys työllistää toistaiseksi vakituisesti yhden henkilön. Kerrohan, Jukka, erikoisimmasta täyttötöistäsi. No, niitä on paljon. Muutamia mainitakseni voisin sanoa ainakin käärmeistä tehty peruukki valokuvamallille. Kuminen turska kalapuikkomainokseen. Eksoottisia kaloja ympäri maailmaa. Värivirheelliset kotimaiset kalat kuten «kultasäyne» tai «puna-ahven». Miten ammattitaitoasi käytetään sisustusideoiden osalta? Oletko jo tehnyt näitä tilauksia? Millainen on "tyypillinen" asiakas? Lähinnä olen toteuttanut huonekaluihin integroituja juttuja; viimeisimpänä saalistava hauki sohvapöydässä. Seinätaulut ja isommat reliefit. Jokin tilateos julkisiin kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 45
• Edellisellä sivulla ollut täytetty tarpooni vastapyydettynä. tiloihin. Kiinnostuksen kohteena tulevaisuudessa on kylpyhuone- / saunasisustus. Monesti kaikki lähtee asiakkaan ideasta... Asiakkaita on laidasta laitaan. Millaisia koriste-esineitä kaloista voi saada aikaan? Vain mielikuvitus on rajana. Kala voidaan yhdistää yhtä hyvin "kalamiehen seinäkelloon" kuin saunan lämpömittariin. Yleisimpinä töinä ovat kuitenkin yksinkertaisesti kaunis kala tyylikkäässä kokonaisuudessa. Asiakas usein esittää toiveen ja minä koetan sen toteuttaa. Miten on sitten laita esimerkiksi liikelahjojen suhteen? Sama kuin edellä. Merenkulkuun tai kalastukseen liittyvät yritykset. Yritykset jotka haluavat profiloitua ympäristöystävällisyydellään. Mitä tilateoksia olet tehnyt (missä nähtävissä?) Yleensä kyseessä ovat julkisiin aulatiloihin tms. tulevat työt. Särkänniemi, Kotkan merimuseo, joitakin pankkeja ja virastotaloja. Entäpä opetusmateriaali, mihin sitä olet tuottanut? Kouluille tilauksesta joitakin töitä. Erilaisille näyttelyille olen toteuttanut näyttelykokonaisuuksia, joilla on myös opetustarkoitus: Helsingin yliopiston luonnontieteellinen keskusmuseo, Museokeskus Vapriikki Tampereella, Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen museo, Lauri Nautelan Museo Liedossa, Metsähallituksen näyttelyt. Oman näyttelytoiminnan toteutus on työn alla ja tuloksia on toivottavasti nähtävissä lähiaikoina. Ja sokerina pohjalla, kerropa tarkemmin kalarekonstruktiosta. Onko näitä jo tehty? Tämä vaihtoehto varmasti kiinnostaa kalamiehiä, kun kalojen vapauttamisen suosio tuntuu alati vain kasvavan. Tämä on lisääntynyt koko ajan. Ensimmäisen tein noin 7 vuotta sitten ja kysyntää on jatkuvasti. Parhaillaan toteutan 2,7 m pitkää Tyynenmeren sinimarliinia. Homma menee niin, että minulle tulee kuvia joko sähköpostitse tai tikulla sekä muuan strateginen mitta, josta pääsen suhteuttamaan kalan millimetripaperille ja mallintamaan. Sen jälkeen on isoin työ eli kalan muotoilu muotoiluvahasta. Sitten otetaan muotti, josta valetaan valos. Tämän jälkeen yksityiskohtien rakentelua lopuksi tietysti maalaus ja muu viimeistely. Entä ehditkö itse kalaan lainkaan? Mitä/ missä mieluiten kalastat? Enkkakalasi? Olen järvisoutelija, joka vetää yleensä kahta vapaa ja pysähtyy välillä mukavaan paikkaan heittelemään. On täydellisen rentouttavaa puuhaa. Kerran pari kesässä sitten pohjoisessa jollakin pienemmällä joella harjusta ja taimenta yrittämässä. Enkat ovat 7,1 kg hauki ja 540 g ahven. Lohikaloissa en ole vielä siinä mittaluokassa, että viitsisin edes mainita... ; ) Kotimaisten kalojen lisäksi löytyy rekonstruktioina toteutettuina mm. Valkohai sekä Kuubasta kalastettu iso tarpooni. Puhumattakaan 30-kiloisesta kuningaslohesta! Jos siis onnistut saalistamaan elämäsi kalan vaikkapa eksoottisemmilta valtameriltä, ei esim.marliinin kuljettaminen kotimaahan niin vain onnistu. Helpompaa kuvat saaliskala tarkasti, jolloin siitä voi kotimaassa teettää tarkan rekonstruktion, vaikkapa takkahuoneen seinälle. Päätrofé (hauki yms.): 5kg-180e, 10kg-230e, 15kg-280e Ahven: 1 kg - 190e, 1,5 kg - 220e, 2,0kg -250e Päätrofé (lohikalat): 5kg - 200e, 10kg - 250e, 15kg 300e Hauki: 10 kg - 540e, lisäpaino:+1kg/20e Kuha: 5kg - 400e, 7 kg - 480e, 8 kg500e Lohet ja taimenet: 10 kg - 620e, 20 kg - 820e MITÄ MAKSAA KALAN TÄYTTÄMINEN? 46 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• "Tässä vuoden 2011 huippuuutuuksia, olkaa hyvät." Kuusamon ottavat uutuudet NYT KAUPOISSA! Räsänen, 70/20 Helmi BR/Ye/S-S Klassikkomalli, joka sopii niin lohen kuin hauen kalastamiseen. Isoja ahvenia on myös tällä saatu ja kuuleepa sitä käytettävän myös madepilkkinä. Uistinten monitoimityökalu! Tundra, 85/19 BL/R/BLU/W-C Keskikokoinen Tundra on lyömätön peli meritaimenen kalastukseen myös väriensä puolesta.Vieheessä oleva virtausaukko syöksee vettä lävitseen, kun viehettä uitetaan tai sen annetaan vajota väristen pohjaa kohti. Etenkin lohikalojen herkkä kylkiviiva-aisti reagoi värinään. Professor 2, 90/26 Helmi, heitto Ye/BL/R-S Heittokalastukseen soveltuva malli. Uistin painaa tarpeeksi lentääkseen vaivatta haluttuun kohteeseen. Tätä mallia voit käyttää myös virtavesissä, sillä se on kestävä eikä kierrä siimaa. Monet ennätyslohet on vedetty tällä lusikalla. Myös hauenkalastajat ovat löytäneet tämän mallin. Lätkä, 70/25 BL/FR/Ye-C Painavampi versio legendaarisesta Lätkästä. Sopii tyrsky-, joki- ja rantakalastukseen. 25 g:n Lätkä lentää uskomattoman pitkälle, jolloin saavutetaan uusia paikkoja helpommin ja voidaan kalastaa turvallisen välimatkan päästä taimenkivikoista. Testeissä Lätkä osoitti kykynsä taimenen narrauksessa merellä ja joella. Lätkän uusi koukkumalli tartuttaa kalan entistäkin paremmin. Oivalliset lisävarusteet kalapakkiin nro 3 40kg nro 2 40kg nro 0 40kg nro 8 35kg nro 6 45kg nro 5 58kg RST -perukkeet KALAMIEHENekuvasto ja OPAS 2011 Kuusamon tuot RST -Tournamentlukkoleikari Huippukestävät RST -tarvikkeet Vaativan ja aktiivisen kalamiehen pientarvikkeita ovat ehdottomasti Kuusamon RST-tarvikkeet. Leikareissa ja lukoissa vetolujuus on ennenkuulumattoman luja. Useita kymmeniä kiloja kestävät leikarit, tournamentleikarit ja perukkeet edustavat maailman kärkeä. Kalamiehen Opas 2011 ilmestynyt kauppoihin! Kuusamon Uistin Oy Kemijärventie 44-46 93600 Kuusamo K U U S A M O N K O K O M A L L I S T O O S O I T T E E S S A W W W . K U U S A M O N U I 2/11T I N . F I S kalamies.com Kalastuslehti | 47
• Kuvaile vielä "normaalin" täyttötyön vaiheet (ajatuksena kalamies, joka saa ensimmäisen kymppihaukensa). Eli miten edetään että homma menee oikein? Kun saat kalan jonka haluat muistoksi, voit lähettää sen tai tuoda suoraan Fish Artiin. Toimintaohjeet kalan saatuasi ovat seuraavat: 1. Käsittele kalaa varovasti. Avaaminen tai veren lasku ei ole tarpeellista. Joillakin kaloilla on vaurioitumiselle arka suomupeite tai suomun pinnalla oleva värikalvo. Älä liikuttele kalaa tarpeettomasti esim. veneenpohjalla. Mitä parempikuntoinen kala, sitä parempi lopputulos. Jos kalasi kuitenkin on avattu tai siinä on nostokoukun tms. jälki, ne eivät estä kalan konservointia. 2. Jos teetät vain kalanpään, leikkaa se irti riittävän kaukaa pään takaa. Kylkeä vasten painetun rintaevän kärki on hyvä leikkauskohta. Jos pää on leikattu irti aivan juuresta, se ei estä konservointia. 3. Laita kala/kalanpää muovipussiin ja pakasta se. Pakastusasennolla ei ole merkitystä. Pakastinhan ei aina ole niin pitkä kuin kala voi olla. Jäisen kalan evät ovat herkkiä rikkoutumaan. Kala säilyy konservointia ajatellen pakastimessa useita vuosia. 4. Soita Fish Artiin ja neuvottele erilaisista mahdollisuuksista tehdä kalasta ikimuistoinen koriste itsellesi. Sovi samalla toimitusajasta ja muista yksityiskohdista. Samasta kalasta on mahdollista tehdä alkuperäisen lisäksi kopio tai useampi, jos se on tarpeellista. Lohi viimeistelyvaiheessa. 5. Pakkaa muovissa oleva jäinen kala pahvi-/ styroxlaatikkoon. Laita ympärille esim. sanomalehtiä lämmöneristeeksi. Lähetä kala matkahuollossa välillä ma - ke. Kirjoita osoitteen lisäksi pakettiin riittävän selkeästi teksti "PILAANTUVAA". Ilmoita Fish Artiin kun lähetys lähtee. 6. Odottele ja kohta odotuksesi palkitaan. 7. Kutsu kaverit kylään. JUKKA SAARI » » » » » » » Luonnontieteellisten museoiden konservaattori Fish Art Kolimantie 14 44800 Pihtipudas P. 040 829 2703 fishart@fishart.fi www.fishart.fi Valkohai. 48 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 49
• Mika Vornanen ON TÄÄ NIIN HIANOO J ouduin/pääsin vanhoilla päivilläni koulunpenkille. Ihmettelen vieläkin kuinka niin pääsi käymään, enhän nuorem- lunkäynnissä oli vain yksi tavoite, päästä pois sieltä ja mennä joko pelaamaan tai kalaan. Nyt saan maksaa noista, isäni istuttamista intohimoistani korkojen kera. Kalastusopas. Joku on väittänyt sen olevan monen pojan toiveammatti, enkä voi väittää vastaan, onhan siinä omat hyvätkin puolensa, ainakin tällaiselle merikipeälle, lähes ikänsä kalastaneelle ukolle. Merikipeällä en tarkoita merisairasta, vaan sitä valtavaa halua ja paloa merelle aina, kun se vain on mahdollista. Kalastusoppaan tehtävä ja tarkoitus, näin minä haluan sen ymmärtää, on mahdollistaa ja tuottaa elämyksiä kalastuksen parissa niin, että jopa ensikertalaiset innostuisivat kalastuksesta ja sen hienoudesta. Hienoudesta.. totta tosiaan. Päätin viime syksynä, etten talven aikana ota osaa mihinkään negatiivisiin nettisössötyksiin, joita usein näkee eri kalastusfoorumeilla. Vakaa ajatus oli, että jätän ne omaan arvoonsa, vaan kuinkas kävikään? Kouluarvosanalla 9 meni tuo osallistumispuoli, koska kommentoinnit jäivät vain muutamaan, mutta niiden juttujen seuraamisesta saisin varmaan 10+, tai pikemminkin kai 4-? Tuli seurattua kiihkeää silmäpuntarointia muine arvioineen erään lohen painosta ja laillisuudesta, aitouskeskustelua uutuusjerkin kansallisuudesta, ym. vain osan mainitakseni. Tärkeitä juttuja ja (onneksi) monilla oli aikaa kantaa kortensa kekoon, koska jäät sotkivat harrastamista. Samalla, kun toisilleen tuntemattomat henkilöt pistivät toisiaan ja noita erittäin ja varsinkin elintärkeitä asioita oikeaan uomaan ja järjestykseen internetin ihmeellisessä maailmassa, sai osansa moni muukin henkilö, joka ei itse aiheeseen liittynyt. Rikosilmoituksen ja raastuvan täyttävistä määritelmistä sanailtiin useaan otteeseen ja sitä itseään oli tarjolla niin paljon, että siinä elävät nokkoset ja kukkaset olivat kasvaa jo ruudulle! On tää niin hianoo!!!! (ja morjens!) Tätäkö varten istun koulunpenkillä ja tällaiseenko kalastukseen ja samalla sen lieveilmiöihin haluan opastaa ja ohjata tuiki tuntemattomia ihmisiä, pahimmassa tapauksessa lapsia ja nuoria? Mietteliääksi vetää kouluttautumisen yhteydessä yhden opettajista, Juha Happosen suusta kuultu: "On tää niin hianoo!" (Vai onko sittenkään..?) panakaan viihtynyt koulussa kuin urheiluja musiikkitunneilla. Urheilutunnitkin menivät viimeiset vuodet sananmukaisesti samoillen (Kesoililla), kun opettajan mielestä ainoa oikea urheilu oli suunnistus. Voihan tämä tietysti olla joku koulujen jumalien kosto ja nyt ne ovat jättäneet minut luokalle opettelemaan niitä asioita, mitkä silloin jäi omaksumatta, kuten vaikkapa tuo suunnistus, matematiikasta, biologiasta, ympäristöopista puhumattakaan. Onneksi suunnistus on nyt huomattavasti mieluisampaa, koska se tapahtuu merellä kalastuksen ohessa. Kalastusoppaan ammattitutkintoa varten opiskellessani törmään taas kerran siihen totuuteen, että tieto lisää tuskaa, enkä tarkoita vain uutta tietoa. Pelkästään veneenkuljettamiseen tarvittavan tentin suorittaminen oppimisineen tuotti aivan käsittämättömiä vaikeuksia matematiikkaan, puhumattakaan limnologian ja kalabiologian tentistä. Kiitos kalastuksen ja jalkapallon, jotka veivät aikoinaan kaiken oppimishalun, ajan ja energian. Kou- 50 50 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com Kalastuslehti 2.2009 | kalamies.com
• Kalastus kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 51
• UUTUU S 18,UUTUU S 13,50 Rapala X-Rap ykse ark.fi/ennat www.norm järvilohi t alk. 1 12,90 UUTUU S 13,95 alk. 9,90 52 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• JOINTED NIRHA pintavaappu X-RAP SUBWALK 0-1,2 m ® SKITTER POP pintavaappu ® CLACKIN' MINNOW 0,9 - 1,5 m CLACKIN' CRANK 0,9 - 1,2 m TM TM MAXRAP 0,3 - 0,9 m ® GLIDIN' RAP 0,6 - 1,5 m MINI FAT RAP 0,9 - 1,8 m ® ® ORIGINAL 0,6 - 1,8 m ® X-RAP 0,6 - 1,8 m ® FLAT RAP 0,3 - 1,8 m ® X-RAP SHAD SHALLOW 0,6 - 2,1 m ® 9,95 TEAM ESKO 1,2 - 1,8 m ® FLOATING MAGNUM 0,6 - 1,8 m ® X-RAP JOINTED SHAD 1,2 - 2,4 m ® JOINTED 0,9 - 2,4 m ® HUSKY JERK 1,2 - 2,4 m ® SHALLOW SHAD RAP ® 0,9 - 2,4 m SUPER SHAD RAP ® 1,5 - 2,7 m COUNTDOWN ® 0,3 - 3,0 m MINNOW RAP 1,2 - 3,3 m ® SHAD RAP DEEP RUNNER 1,2 - 4,5 m ® JOINTED SHAD RAP 1,2 - 4,5 m OINTE ® X-RAP SHAD 1,8 - 4,5 m ® BARRAMAGNUM 3,3-5,4 m X-RAP DEEP 1,5 - 4,5 m ® DT (DIVES-TO) SERIES ® 6m TROLLS-TO MINNOW 4,5 - 6,0 m ® DOWN DEEP HUSKY JERK 2,1 - 5,9 m ® COUNTDOWN MAGNUM 5,4 - 7,0 m ® ® DEEP TAIL DANCER 4,5 - 9 m ® X-RAP MAGNUM 6 - 9 m ® ® 13,50 AJA TESTIVOITT Katso uintivideo www.rapala. 5,95 kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 53
• UUTUU S 8,50 Taimen en k VUODEN VI 2005 EHE os k ik alas t uk s e e n alk. 12,90 Kampanjahinta alk. 7,95 kpl 7,90 Kampanjahinta 7,80 kpl
• PRO GUIDE 279,Rarenium CI4 F 2500 Kampanjahinta 79,Nexave CX 165 MJ UUTUU SKOKO 65,- 59,90 24,90 AJA TESTIVOITT 29,69,- Kampanjahinta 4,50 39,90 ,90
• 6,90 pkt 15,90 AJA TESTIVOITT UUTUU S alk. 3,- pkt 185,- alk. 79,- Mukana myös leukapuristin 7,95 UUTUU S 17,- UUTUU S 65,- 79,- 56 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• AJA TESTIVOITT 185,- UUTUU S UUTUU S 7,95 7,95 Kampanjahinta 99,- 119,- 99,- UUTUU S kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 57
• 189,UUTUU S Kampanjahinta AJA TESTIVOITT 14/2008 279,UUTUU S Kampanjahinta UUTUU S 99-, 79-, 59-, UUTUU 99,99,9 S 49,90 UUTUU alk. S Kampanjahinta alk. 85,- SUOSITTELEE alk. 79,- 75,-
• Efttex 2 01 0 AR :P AS UUSI HAS P LA -palkinno IKE n EL UUTUU alk. S 49,- it vo taja 899 ,- alk. 299 ,- kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 59
• UUTUU S ttihi t Settihinta S UUTUU Settihinta S 79,- 69,- UUTUU Settihinta S UUTUU Settihinta S 59,- 49,- Kampanjahinta 44,95 19,90
• alk. 11,90 AJA TESTIVOITT 8/2010 49,- FI HYVÄ OSTOS (8/2010) 25,- 5,95
• AJA TESTIVOITT 19,90 24,50 harmaa fluor.oranssi neon vihreä vihreä vihreä sininen 13,90 KIRKAS 19,95 AJA TESTIVOITT 8,90 62 OKO! UUSI K 25,AJA TESTIVOITT Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• SUPERU UTUUS ! 29,- vihreä neon lime 1. 2. 3. 4. S U F I X 8 3 2 - T H E L I N E T H AT CHANGES THE GAME. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 63
• 190 MH 25,225 MH 29,- 69,- alk. 55,- 209,- Tekota 660 LC -mallissa siimalaskuri 39,90 85,- alk. 9,90 64 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• FI KIRKAS NEON KELTAINEN 278,- 19,90 6 kpl/pkt kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 65
• alk. 37,- 59,- 129,90 UUTUU S ProWear Jacket 179,- ProWear Trousers 65,- 169,- alk. 9,90 139,- 89,- 66 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• 6,95 20,- 14,90 12,- 29,- kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 67
• UUTUU S 899,640Vx640H 5" Networking UUTUU S 640Vx480H 4.5" 698,- 299,- 199,- 149,- 68 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• UUTUU S Kampanjahinta alk. 185,- 1390,- 349,- 54,90 34,90 kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 69
• 26.8.2011 Maahantuonti ja markkinointi: Normark Suomi Oy, PL 17, 41801 Korpilahti, email: info@normark., www.normark.
• KYMIJOEN JUNIORIPÄIVÄ 2011 Järjestyksessään kolmas Kymijoen junioripäivä järjestetään 3.9.2011 klo 10.00 alkaen. Paikkana toimii totuttuun tapaan Korkeakosken heittolaituri ja Korkeakosken soutualue. Tilaisuus on avoin kaikille lohenkalastuksesta kiinnostuneille alle 18-vuotiaille. MONENMOISTA NÄHTÄVÄÄ Teksti Anssi Lehtinen Kuvat Anssi Lehtinen, Tatu-Pekka Koivupuro Päivän aikana on mahdollisuus tutustua lohen spinflugakalastukseen, perhonsidontaan, kalankäsittelyyn ja tietysti lohensoutuun. Soutamaan haluavien on syytä varata mukaan omat pelastusliivit, mutta kaupan kautta ei tarvitse mennä, lainaliivejä on jonkin verran saatavilla. Ensimmäisenä vuonna ainoat lohet tulivat nimenomaan soutamalla, mutta viime vuonna perhovavat taipuivat paremmin. TAPAHTUMA TALKOOVÄEN VOIMIN Tapahtuman taustalla on joukko Kalamies.comin käyttäjiä, jotka haluavat madaltaa kynnystä lasten kalastusharrastuksen aloittamiseen. Koko tapahtuma on siis kasattu täysin talkoovoimin. Kiitokset taas kaikille. Junnujen on hyvä kalastaa heittolaiturilta. ILMOITTAUTUMINEN Tapahtumaan on syytä ilmoittautua noin viikkoa ennen. Näin tiedämme haalia riittävän määrän varusteita ja ruokaa. Lohisoppaa on perinteisesti riittänyt myös vanhemmillekin ja siitä on mahdollisuus maksaa pieni kannatusmaksu tapahtumasta löytyvään lippaaseen. Ilmoittaudu mahdollisimman ajoissa ja ilmoita samalla mahdolliset allergiat. Toivomme myös, että alle 10-vuotiaita ei jätetä tapahtumaan ilman vanhempia. Ilmoittautumiset ja lisätietoa sami.forsell@itella.com tai anssi.lehtinen@kalamies.com kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 71
• KALASTUKSELLA ON Haspelisetti on erittäin monikäyttöinen. Matti Jännäri näyttää mallia ison kuhan väsytyksessä. Nikon D80, aukko 4, suljinaika 1/640, ISO 100. Kuva Antti Zetterberg. 72 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• Teksti Mika Vornanen ELINIKÄINEN TAKUU Kuvat Mika Vornanen, Markku Kuisma Hankimme virvelin Koukutus kalastukseen voi tapahtua pitkällä aikavälillä, tai se voi tapahtua hetkessä, vaikkapa ensikosketuksesta virveliin. Onnistumiset kannustavat uusintoihin, kunnes ollaan tilanteessa, että laina- tai vuokravälineet eivät enää ja ajatus ostaa omat kalastusvälineet muuttuu haluksi ja loppujen lopuksi toteutumaksi. Tässä artikkelissa paneudumme ensimmäisen virvelin hankintaan. YLEISTÄ Ensimmäistä virveliä hankittaessa tulee uutta sanastoa ja muuta dataa silmille niin paljon, että summittain hankitut välineet eivät välttämättä vastaa odotuksia tai jopa pilaavat hyvän harrastuksen sopimattomuudellaan kohdekalan tai toimintaympäristön suhteen. Pääsääntönä voi väittää, ettei yhtä hyvää yhdistelmää ole olemassa ja valintaa tehdessä törmää myös runsaudenpulaan, mikä ei ainakaan helpota ostosten tekemistä. Ennen kauppaan menoa olisi hyvä oppia "välineslangia", johon aloitteleva kalastaja tulee törmäämään monesti tulevan uransa aikana. Yksi ongelma on oppia milloin puhutaan samasta asiasta, mutta eri sanoilla. Esimerkkinä vaikkapa hauenkalastuksessa lähes pakollinen puruperuke, eli peruke tai tapsi. Tapsista puhutaan myös muissa yhteyksissä, jolloin tuo peruke ei ole puremasuojana, vaan joko sulakkeena paksun kuitusiiman jatkona tai parantamassa ottavuutta esim. kuhaa kalastettaessa. Melkoinen suo on siis kahlattavana, ennen kuin täydellinen setti siimoineen ja oheistarpeineen on hankittu. KELA Virvelissä on kaksi osaa, kela ja vapa. Kelassa on kampi, puola, siimanohjain ja siima, siiman päässä lukkoleikari tai puruperuke (tapsi), johon viehe kiinnitetään. Vapa on joko yksi- tai moniosainen, yhden- tai kahdenkäden vapa jossa on kelakiinnike ja vaparenkaita. Heittotarkoitukseen käytettäviä keloja on pääsääntöisesti kolmea tyyppiä, umpikela (umppari), avokela eli kiintokela (haspeli) ja hyrräkela (rulla). Onkimiseen ja perhokalastukseen on olemassa omat erikoiskelat sekä vavat, mutta keskitymme tässä virvelikeloihin ja vapoihin. Hyrräkela jää tässä artikkelissa vain kuvan ja maininnan asteelle sen haastavuuden vuoksi. Umpikela on melko varmasti yleisin ensikela lapsille hankittavissa kalastusvälineissä. Ulkonäkö väreineen ja materiaaleineen vaihtelee, kuten myös hinta. Hyvin usein hankitaan koko umpparisetti, missä mukana tulee kaikki aloittamiseen tarvittava, jopa muutama viehe. Vanhoja toimivia umpikeloja löytyy myös lähes kaikilta kesämökeiltä. Kelat ovat kestäneet hyvin ajan hampaan, mutta vavat ja siima ovat mitä ovat. Yleisimmin umpikelassa käytetään monofiilisiimaa, joka on paksuudeltaan ~0,30mm. Umpikela on kaikessa yksinkertaisuudessaan ja huoltovapaudessaan loistava valinta kalastuksen ensimetreille. Sillä on helppo heittää ja pienellä harjoituksella viehe lentää riittävän kauas. Muilla osa-alueilla umppari jää voimattomuutensa vuoksi auttamattomasti muiden kelatyyppien jalkoihin. UMPIKELALLA HEITTÄMINEN Heittäminen umpparilla on todella yksinkertaista. Kelan takaosassa oleva peukalonappi painetaan pohjaan ja pidetään pohjaan painettuna siihen asti, kunnes eteenpäin tullessaan vavan kärki osoittaa kello 10 ja 11 väliin ja viehe vapautetaan lentoon. Vieheen pysäyttäminen, vaikkapa ylipitkän heiton vuoksi on myös yhtä yksinkertaista, nappi pohjaan ja lento loppuu. Ongelmaksi muodostuvat usein koukkujen tarttuminen siimaan tai pahimmassa tapauksessa siiman katkeaminen. Määrämittaiset heitot ovat hankalia suorittaa umpikelalla, kuten myös kookkaamman kalan saaminen haavin ulottuville. Itse olen todennut, että heittäminen on helpompi opetella ns. kahkalamies.com | Kalastuslehti 2/11 73
• KALASTUKSELLA ON ELINIKÄINEN TAKUU, HANKIMME VIRVELIN Umpikela, Avokela, Hyrräkela den käden vavalla. Melko yleisesti umpikela on kiinnitetty yhden käden vapaan ja setti kaikkineen on melkoisen raskas vaikkapa 5-vuotiaan kalastajanalun ranteille. AVOKELA parempi kääntyä osaavan myyjän tai tutun puoleen. Siimatilavuus riittävän paksulla siimalla lienee yksi tärkeimpiä valintaperusteita hinnan ja kitkajarrun sijainnin ohella. Kitkajarru, jonka tarkoitus on myötäillä tarvittaessa kalan liikkeitä ja auttaa siten kalan väsytystä sijaitsee joko kelan etu- tai takaosassa. Sen säätäminen väsytyksen aikana olisi syytä olla helppoa ja yksinkertaista, ainakin kalastuksen alkumetreillä. Kampi tai veivi, jolla siima kelataan puolalle, on vaihdettavissa joko oikea- tai vasenkätiseksi, mutta siimanohjain, eli sanka (tai linkku) on kätisyydestä riippumatta aina sama. Kaikissa keloissa on puola, jolle siima (kuitu-/monofiilisiima) on kelattu eli puolattu. Hyvin usein haspelissa tulee mukaan ns. varapuola, jonka voi varustaa toisentyyppisellä siimalla kuin käytössä oleva. Tämä helpottaa kalastamista vaikkapa ahventen ja haukien välillä, koska ahvenen kalastuksessa käytetään huomattavasti ohuempia siimoja. Kuitusiimojen myötä siimapaksuudet ovat ohentuneet, mutta samalla vetolujuudet ovat kasvaneet. Kuitusiimaa mahtuu enemmän pienelle puolalle, mikä taas pienentää kelan kokoa. Jopa vaarallisen leikkaavuutensa vuoksi kuitusiima ei ehkä ole oikea valinta nuoren, tai lapsen ensivirveliin. 60­80 metriä 0,30 paksuista monofiiliä on oiva ja riittävä määrä sii- HEITTÄMINEN AVOKELALLA Heittäminen voi alkuun olla vaivalloisempaa kuin umpikelalla, mutta hyvin nopeasti avokela syrjäyttää umpikelan, jos sellainen kulkee vielä matkassa. Uskallan sanoa, ettei sitä ainoaa oikeaa tapaa avokelalla heittämiselle ole, koska tapoja ja tottumuksia on niin monia. On silti olemassa suositeltavia asioita, jotka omaksumalla aloitteleva kalastaja voi helpottaa omaa oppimistaan. Olettakaamme tässä, että kalastajamme on oikeakätinen, vasenkätisellä alla oleva tapahtuu kätisyyttä vaihtaen. Avokela sijoittuu vavan alapuolelle ja kampi eli kelan kätisyys on vaihdettu siten, että sisään kelaus tapahtuu vasemmalla kädellä. Kelan jalka, josta kela on kiinnitetty vapaan, on oikean käden alla, yleensä nimettömän ja pikkurillin välissä. Jos ja kun setin tasapaino on hyvä, oikeaa kättä ei tarvitse irrottaa vavasta (aivan pienimpiä kalastajanalkuja lukuun ottamatta) missään vaiheessa kalastustapahtumaa. Vain vasen käsi siirtyy sangan, takakahvan ja kammen välillä. Siimanohjaimella kierretään siima ylimpään asentoon ja siimasta otetaan kiinni oikean käden etusormen sormenjäljen keskustalla, ei nivelen kohdalla. Siimaa ei tarvitse painaa vapaan asti, riittää kun siima pysyy sormen varassa. Tämän jälkeen siimanohjain eli siis sanka käännetään vasemmalla kädellä puolan yli vasemmalta oikealle, kunnes se lukittuu ns. auki asentoon. Siima vapautuu heti, kun etusormi oikaistaan, joten etusormi on isossa roolissa. Avokela eli haspeli kuuluu jossain vaiheessa jokaisen enemmän kalastavan välineistöön. Yleensä avokelasetti valitaan jo hiukan kohdekalaa ajatellen. Luokituksia on useita ja niiden ilmaisutavat vaihtelevat valmistajan mukaan, esim. Shimano käyttää 1000-20003000 luokitusta. Ensikelaa hankittaessa on 4-vuotiaan Vinskin ensimmäinen virvelikala maa virvelikalastuksen ensimetreille. 74 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• KALASTUKSELLA ON ELINIKÄINEN TAKUU, HANKIMME VIRVELIN Avokela valmiina heittoon ETUHEITTO Heiton alkaessa vavan kärki osoittaa kello 9 ja 10 välille. Vasen käsi viedään vavan heiton ajaksi takakahvan päähän ja takakahva siirtyy vartalon vasemman puolen eteen. Heittoliikkeessä vavan kärki heilahtaa kello 10:stä kello yhteen (enintään kello kahteen) jossa se pysähtyy vain ajatuksen verran, lähteäkseen kohti kello 11:sta jossa etusormen oikaiseminen vapauttaa siiman ja vieheen lentoon. Taakse heilahduksen ja hetkellisen pysäytyksen voima tuottavat vavan taipumisen (eli toiminnan), joka on tärkeä osa vieheen linkoavaa voimaa. Toiminnasta puhutaan määrein: koko-, hidas-, nopeatoiminen ja niitä käytetään myös väsytysominaisuuksista puhuttaessa. TAKAHEITTO Myös meritaimenta voi kalastaa hyvin laadukkaalla haspelilla. Alkusyksyn yritystä ulkoluodoilla. Kuva Antti Zetterberg. Selän takaa alkavassa heitossa toiminnan tuottaa heiton alkukiihdytys. Heiton onnistumista helpottaa katseen siirtäminen rantapuiden latvoihin jonne heitto suunnataan, koska normaalipituisessa heitossa vieheen tulisi lentää aluksi hiukan yläviistoon. Vieheen lentoa voi hidastaa pitämällä etusormea siten, että purkautuessaan puolalta siima osuu hiukan sormen syrjään, mutta erityisesti on syytä opetella pysäyttämään viehe käyttämällä etusormea eikä vasenta kättä tai kääntämällä kammesta, kuten niin monesti näkee tehtävän. Viehe pysäytetään siirtämällä oikaistua kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 75
• Vasenkätisen 5-vuotiaan taidonnäytettä etusormea kohti puolaa, kunnes siima lakkaa kulkemasta. Sanka palautuu kelaustilaan kampea kääntämällä, mutta HUOM! sangan palauttaminen alkuasentoon vasemmalla kädellä pidentää kelan käyttöikää ja se jopa nopeuttaa sisään kelauksen aloittamista ja vähentää huomattavasti 27.5.2011 14:28:35 ASTUS 2 2011 105x140.in1 1 suurinta syytä avokelan siimasotkuihin eli siiman ensikierroksen puolautumista ohi puolan. VAPA Vaikka kela kulkisikin mukana vuosikymmeniä, niin mitä todennäköisimmin vapa vaihtuu kalastustapahtumien sekä kokemuksen myötä useasti, oli kyseessä mikä tahansa mainituista kelatyypeistä. Ensivavan valintaa helpottaa suuresti, jos sen valinnassa on mukana asian osaava henkilö, koska valintaan vaikuttavia kriteerejä on useita. Vavan pituus, paino, luokitus, hinta, kahvojen pituus/ materiaali, monestako osasta vapa muodostuu, ovat kaikki tärkeitä tekijöitä. Tosiasia on se, että vasta muutaman vuoden käyttö tuo selvyyden omille tarpeille. Vavan pituus, sekä alussa mainittu takakahvan pituus ovat omasta mielestäni kaksi tärkeintä mukavuutta ja helppoutta tuovaa ominaisuutta. Aloittelevan kalastajan on huomattavasi helpompi oppia heittämään 6-7-jalkaisella (1 jalka = n.30 cm) kahden käden vavalla kuin vastaavalla yhden käden vavalla, kokemus on sen kertonut. Takakahvan tulisi yltää kyynärpäähän heittotilanteessa. Pidempi kahva on hiukan tiellä ja takertelee vaatetukseen, kun taas lyhyempi kahva vie heiton voimaosuutta kelakädelle ja heittäminen menee riuhtomiseksi. Aikuisille valinta on helpompi, mutta esim. 5-vuotiaalle vapaa valittaessa monesti tämä kriteeri jää monesti hinnan varjoon. 76 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 77
• KALASTUKSELLA ON ELINIKÄINEN TAKUU, HANKIMME VIRVELIN Kirjolohi on kevyelle haspelille jännittävä saalis. Rautasaha ja sähkömiehen teippi ovat oiva apu tässä kohdassa. Kela kiinni vapaan, ote kohdalleen, kynällä merkki kyynärpään kohdalle takakahvaan, ylimääräiset poikki, hiukan pyöristystä hiekkapaperilla, teippiä estämään rispaantumista ja juniorilla on sopivan pituinen takakahva vavassaan. Homman järjellisyyttä voisi perustella vaikkapa niin, että sahataanhan jääkiekkomailakin sopivan pituiseksi. Kohdekalat, kalastuspaikka (ranta, vene jne.) viehepainot, kalastajan ikä vaikuttavat tietysti vavan luokituksen sekä sen pituuden valintaan. Jos kohdekala ei ole suurhauki, tai lohi, niin perushauen, kuhan ja ahvenen kalastukseen kevyt kaksiosainen kahdenkäden 1,80 m-2,10 m pituinen korkkikahvainen 20-40 g vieheille luokiteltu vapa on hyvä, kevyt, riittävä ja edullinen valinta ensivavaksi, koska harvoin vieheen koko ylittää 40 gramman painoa. Virvelikalastukseen, jos mihin sopivat hyvin väittämät "Hyvän harrastuksen pilaa helposti huonoilla varusteilla" ja "Köyhän ei kannata halvalla ostaa huonoa". Kallista sen ei tarvitse olla, mutta pieni harkinta ja puntarointi ennen hankintoja ovat paikallaan. Hankintalistalle vielä muutama viehe heittoharjoitusten ohella tapahtuvaan kalastukseen ja uusi kalastajamme on syksyllä valmiimpi innostumaan ja omaksumaan seuraavassa osassa käsiteltäviä vieheitä eli uistimia joita 78 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• toden totta on montaa tyyppiä, mallia, kokoa ja väriä. Onnistumiset ruokkivat opettelua, joten toivotan antoisia hetkiä tulevaan kesään vesien äärelle. Maltti on valttia ja harjoitus luo mestarin, tässäkin lajissa. UL (UltraLight) ­Setti ja tuloksena kaunis kirjolohi. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 79
• Komea Tornionlohi vastapyydettynä ja lähdössä savustuspönttöön. KALAHULLUUTTA YÖTTÖMÄSSÄ 80 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• Teksti Antti Zetterberg Kuvat Janne Koivisto, Antti Zetterberg, Joni Mäkinen Kesä kalavesillä Napapiirin pohjoispuolella on maaginen. Yötön yö, kirkkaat ja puhtaat vedet sekä upeat kalat houkuttelevat kalastajia sankoin joukoin. Vaikka kalastajia tuntuu määrällisesti menevän pohjoiseen joka vuosi enemmän ja enemmän, on siellä silti tilaa ja kalastettavaa kaikille. Tämä artikkelin tarkoitus on valottaa sitä magiaa, joka kalastukseen Napapiirin pohjoispuolella liittyy ja osaltaan herättää "Lapin Hulluutta". KALALAJIT Pohjoisessa pyydettävät kalalajit ovat useimmiten lohikaloja kuten lohi, taimen, rautu tai harjus. Pohjoisen järvissä elää myös pienestä kalastuspaineesta johtuen varsin suuria haukia ja ahvenia. Haukihan on perinteisesti Lapissa ollut kala, joka kiskotaan ylös ja naulataan puunrunkoon, sillä hauen uskotaan syövän arvokkaat lohikalat suihinsa. Harva meistä siis lähtee pyytämään vain suuria haukia tai ahvenia pohjoiseen, joten siksi onkin parempi keskittyä fiilistelemään lohikalojen pyynnillä. LOHI ON KALOJEN KUNINGAS... Lohia saadaan parhaiten isoista joista kuten Tornionjoki, Muonionjoki ja Tenojoki. Tornion ­ja Muonionjokeen nousee Itämeren lohi ja Tenojokeen Jäämeren lohi. Joskus kuulee väitettävän, että tenolainen olisi huomattavasti torniolaista vahvempi siiman päässä. Uskokoon ken tahtoo, mutta omasta kokemuksesta voin kertoa, että kummankin joen asukki on ollut siiman päässä uskomaton menijä. Lohta kalastetaan usein soutamalla vaappua lohen oleskelumonttujen päällä, toinen tapa on yrittää saada kalaa tarttumaan perhoon. Jokeen tullessaan lohi ei syö, joten se pitää ärsyttää iskemään. Kalastajat jaksavat vääntää kättä siitä, kummalla saa paremmin lohta, perholla vai vaapulla. TORNION LOHITARINA JANNE KOIVISTOA MUKAILLEN Vuonna 2009 lähdimme soutamaan lohta Tornionjoelle Ruotsin puolen Kengis Brukille. Ajankohdaksi valitsimme juhannusviikon, jolloin lohet olisivat jo nousseet hyvän matkaa jokea ylös. 7000-sarjan Ambassadeurit saivat seurakseen Samu Seppälän tekemät SVSvaaput ja lähdimme soutamaan hieman viilenneeseen kesäiltaan. Tunnelma oli kohdallaan kun viritimme neljä vapaa veneeseen: joki pauhasi taustalla, hyttyset inisivät ja mieli oli levollinen. Paikka oli niin upea, ettei olisi katastrofi vaikkei kalaa olisi tullutkaan. Kello oli noin 22 kun vapa niiasi voimakkaasti ja SVS sai elämänsä kyytiä. Iso lohi pintoi ja paljasti valtavan pyrstönsä kirkkaassa pohjoisen ilta-auringossa. Ylätunturin laskujoki on kalapaikka parhaimmillaan. YÖSSÄ kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 81
• Alaska vai Ruotsin Lappi? 8,8 kg tenolaista voimaa. Väsyttäjä otti kiireesti vavan käteensä ja piti kalan tiukoilla. Mutta kala pitikin väsyttäjän tiukoilla, sillä se meni ihan mihin halusi eikä ollut puhettakaan väsymyksestä tai löysyydestä. Kala ui välillä ylävirtaan ja välillä alavirtaan ihan vauhkona eikä soutaja voinut muuta kuin yrittää adrenaliinipuuskissaan saada pidettyä vene kaukana koskesta. Kun viimein kovan väännön jälkeen kala saatiin koukkausetäisyydelle, valahtivat sekä vapamiehen että soutajan jalat vielä kerran ­ tämähän olisi yli 15-kiloinen! Kun kala oli saatu onnellisesti partaan toiselle puolelle, soudimme kiireesti rantaan rauhoittumaan ja punnitsemaan kalaa. Rannassa puntari kertoi painoksi mahtavat 16,2 kiloa ja oli reissumme ylivoimaisesti suurin lohi. Kala antoi koko jengillemme niin paljon virtaa, että soudimme koko yön saaden lisää lohia iloinen hullun kiilto silmissä. TENON LOHITARINA VUODELTA 2008 Antti Zetterberg oli lähtenyt kaverinsa ja lehden avustajana toimivan Jouni Salmen kanssa legendaariselle Tenolle lohta pyytämään. Elettiin heinäkuun puoltaväliä ja joen rannan mökkikylät olivat täynnä fanaattisia lohimiehiä ympäri Eurooppaa. Tänä vuonna ensimmäinen suuri lohiparvi oli noussut juhannuksen tienoilla jokeen ja muutenkin saaliit olivat olleet saaliskirjojen mukaan hyviä. Me aloitimme soutamalla Yläkönkään paikkoja kuten Kynsinivaa ja Levajokisuuta (jossa muuten on aika isoja harjuksia). Onnistuimme tartuttamaan monta kalaa, mutta samalla myös karkuuttamaan. Ensimmäisen päivän jälkeen menimme kalattomina rantaan ja sekös miestä söi. Myöhemmin yöllä saunan ja parin oluen jälkeen otin hyrräheittosettini ja menin huvikseni paiskomaan Yläkönkään niskaan tummaa Abu Tobyä. Siis heittouistinkalastusta! Paatuneimmat pyytäjät katselivat halveksuen touhujani kunnes huomasivat, että minähän siellä väsytän kalaa. Siimaa lähti kymmeniä metrejä ja annoin kalan mennä rauhassa. Olin virittänyt uistimeen toisen uistinrenkaan, jotta se mukailisi paremmin kalan liikkeitä. Rannassa juokseminen ja kivillä kikkailu ei ollut kaikkein helpoin tapa väsyttää reilun kokoista kalaa ja moinen riehuminen herättikin mökkikylämme asukkaat ja sain käydä taisteluni suuren katsojajoukon silmien alla. Aina kun sain kalan koukkausetäisyydelle, se 82 Kalastuslehti 1/11 | kalamies.com
• Tornionjoen lohi ei ole helppo pyydettävä. löysi jostain taas lisää virtaa ja räikkä ritisi. Onneksi eräs hieman maistissa oleva herrasmies tarjoutui tulemaan koukkausavuksi ja tottuneen lohimiehen avustuksella sainkin elämäni ensimmäisen rannalta uistimella saadun lohen. Painoa kauniille naaraslohelle oli kertynyt 8,8 kiloa ja sain hienot taputukset mökkikylämme väeltä kun rahtasin kalaa punnituspaikalle. Kalasta innostuneena kaikki olivat hereillä keskellä yötä ja kalapeijaisia vietettiin pitkälle seuraavaan aamuun auringon paistaessa koko ajan. Uskomattoman hieno kokemus, joka säilyy mielessäni varmasti loppuelämän. ...JA TAIMEN KALOJEN KUNINGATAR vat joka vuosi erittäin suuria yli 7-kiloisia taimenia, mutta niitä ei ole käytännössä mahdollista saada kuin vetouistelemalla. Erittäin hyvän kokoista kalaa on myös hieman syrjäisemmissä pienemmissä järvissä sekä järvien laskujoissa. Täällä niitä voi yrittää pyytää perholla tai lipalla heittäen (lue myös Jens Bursellin vinkit toisaalta tästä lehdestä). Uistimista Esimerkiksi Bete Lotto tai Mepps Aglia ovat lähes takuuvarmoja pelejä sellaiselle, joka ei viitsi paljoa uistimeen panostaa. Yksi sääntö on hyvä muistaa. Mitä kauemmaksi asutuksesta ja ihmisistä menet, sitä todennäköisemmin saat hyvin kalaa. Seuraavassa tästä hieman lisää. ERÄTAIMENTA RUOTSIN LAPISTA Pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan joet sekä järvet ovat käytännössä taimenta väärällään. Suuret järvet, kuten Inarinjärvi anta- Käyn vuosittain tekemässä noin viikon mittaisen eräkalastusreissun kaverini Mika Mäkisen kanssa. Mika on kova erämies ja tuntuu, että Kristallitaimen Ruotsissa. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 83
• KALAHULLUUTTA YÖTTÖMÄSSÄ YÖSSÄ Rautusashimia erämaassa. Taimen on sivusaalis lohijoella. hän pääsee aina kuin toiseen kotiinsa silloin kun ylitämme Napapiirin. Olemme olleet paljon Suomen Lapissa ja eräänä vuonna päätimme mennä länsinaapurin Lappiin. Ruotsin Lappi on Suomeen verrattuna toista maata: yli 2 kilometrin korkuisia suurtuntureita, jäätiköitä, valtavia virtoja ja erittäin arvaamaton ilmasto. Täällä käy myös paljon ihmisiä kalastamassa, mutta he keskittyvät enemmän helposti saavutettaviin kohteisiin. Osa lentää helikopterilla suoraan kalapaikalle viikoksi. Me päätimme myös ottaa Kvikkjokkin kylästä helikopterin, mutta vain yhteen suuntaan. Tarkoitus olisi kävellä takaisin noin 80 kilometriä tiettömillä taipaleilla taimenta narraten. Pilotti jätti meidät erään 700 metrissä olevan erämaajärven rantaan, josta olisi pitkä matka kaikkialle. Fiilis oli todella maaginen kun kopterin lapojen säksätys jäi taakse ja vain tunturin tuulen humina sekä läheisen laskujoen kohina olivat ainoat äänet jotka kuulimme. Menimme heti leirin pystytettyämme heittelemään järvestä lähtevän laskujoen suvantoja. Kaloja tulee lähes jokaisella hei- tolla, ei mitään valtavia, mutta mukavia noin 45 cm pituisia villejä erämaan kasvatteja, jotka pistävät vastaan aivan hirmuisesti ULvavalla kalastettaessa. Näen ison kiven ja sen vieressä kaatuneen puun. Tämän on pakko olla ison taimenen pesä. Tarkka heitto puun alle, pari kelausta ja vesi pärskyy hurjasti noin 70-senttisen hirmun ottaessa ohjat. Pieni matkavapani ja uskollinen Okuma UL-haspeli saavat elämänsä kyytiä kun juoksen pitkin joenlaitaa niin että sopulit pelästyvät. Kala vetää hetkessä 50 metriä siimaa myötävirtaan, enkä ehdi koko matkaa perään. Kelassa on jäljellä enää noin 40 metriä kun se spurttaa jälleen kohti pientä köngästä. Suopursut tuoksuvat huumaavalle, hyttyset pistävät poskissa ja hiki virtaa kun pohjoisen erätaimen ottaa "erämiehestä" mittaa. Viimeinen hyppy jossain kaukana könkään takana ja puola on tyhjä. Ohut kuitusiima katkeaa kuin veitsellä leikaten ja totean, että kala on karannut. Pohjoinen antaa, mutta se myös ottaa. HUUMAAVAN KAUNIS RAUTU kaunein punaisine vatsoineen. Rautua tavataan vain Napapiirillä, missä se elää yli 200 m:n korkeudessa tunturijärvillä sekä niissä laskevissa puroissa ja pikkujoissa. Rautua voi pyytää hyvin niin perholla kuin lipallakin kunhan muistaa valita kalastuskohteen mahdollisimman pohjoisesta eikä sielläkään liian korkealta tunturista. Sitä voi pyytää myös vetouistelemalla isommilla järvillä. Esimerkiksi Pohjois-Norjan Finnmarkin alue on loistavaa rautualuetta koska siellä kulkeminen ei ole korkeuseroiltaan liian haastavaa. Pohjois-Ruotsin ylätuntureilla on myös valtavia rautuja, mutta siellä liikkuminen on maaston jylhyyden vuoksi melkoista kikkailua. Rautu on varsin paikallinen kala ja ne liikkuvat usein vain noin kymmenen kilometrin säteellä kutupaikastaan. Jos siis tiedät hyvän rautupaikan, niin se todennäköisesti on hyvä paikka myös tulevana vuonna. TUURILLA LÖYDETTY RAUTUJÄRVI Ruotsin Lappi, kesä 2009. Liikumme pikkujärvillä lähellä suurta Saggat-järveä, joka on eräs Ruotsin syvimmistä järvistä ja saa vetensä korkealta tunturiylängöltä. Olen valmistautunut kalastamaan rautuja, joita pie- Rautu eli nieriä on yksi harvinaisimpia lohikalojamme ja samalla monen mielestä myös 84 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• Tenolla pidettiin kunnon peijaiset lohen kunniaksi. nessä ylänköjärvessä pitäisi oppikirjojen mukaan olla. Olemme tulleet tämän järven rantaan vahingossa, sillä tarkoitus oli mennä erään laskujoen reunaan kalastamaan taimenta, mutta järvi näytti niin kutsuvalta kartassa, että meidän oli pakko kiivetä sinne. On aurinkoinen keli ja keskellä päivää eli huono kalakeli. Heitän pientä lippaa niin kauas kuin mahdollista. Heti ensimmäisellä heitolla uistimeen nappaa pikkurautu, jonka päästän hellävaroen irti. Toinen heitto ja nyt kiinni on noin 30 cm kala. Huh! Hyvä meininki. Kolmannella heitolla lähtee jo vähän siimaa ja nyt lipan päässä on 40 cm erittäin kaunis rautu, joka päätyy sushiksi tuoreeltaan. Lähimarketissa minulta olisi mennyt kauemmin saada kala tiskiltä. Koskematon erämaa on varsinainen kala-aitta. Pitäkäämme pohjoisen upeat kalavedet hyvässä kunnossa myös jälkipolville. EPILOGI Savustettua villiä itämeren lohta. Tämän jutun tarkoituksena ei ollut jakaa yksittäistä tai pikkutarkkaa kalastustietoa kuten tiettyä perhoa, kellonaikaa tai paikkaa. Halusin jakaa niitä hienoja hetkiä ja tuntemuksia, joita kalastus Napapiirin pohjoispuolella tarjoaa. Pohjoisen kesäinen valo, luonto ja kalastus ovat jättäneet minuun lähtemättömän vaikutuksen ja siksi palaankin sinne joka vuosi eri kohteeseen. Tänä kesänä suuntaamme vaelluskalaan Suomen ja Venäjän väliselle Norjan alueelle, Sør-Varangiin ja Munkelvalle. Hyödyllisiä linkkejä: www.tenojoki.fi www.tornionjoki.fi www.tsaibma.com www.kvikkjokkfjallstation.se www.graylingland.com www.lapplandsflyg.se www.lentopalvelu.fi Mika Mäkinen rauhoittuu rakkaan eräpiippunsa kanssa. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 85
• Ajelua Sandöfjärdenillä. TAMMISAAREN SANDÖFJÄRDENIN HAPETUSKOKEILU Yhteispohjoismaisessa kolmivuotisessa PROPPEN-tutkimuksessa selvitetään, voidaanko happipitoisen pintaveden pumppaamisella pohjanläheiseen veteen parantaa hapettomuudesta kärsivien rannikkovesien tilaa. Alustavien tulosten mukaan happioloja on mahdollista parantaa, mutta onnistuminen riippuu paljon hapetettavan vesialueen syvyysolosuhteista ja virtauksista. tuspumppaukset. Sandöfjärdenillä pumppaus aloitettiin kesäkuussa ja lopetettiin lokakuun alussa vesien sekoituttua. Ruotsin Lännerstasundetilla toteutettiin verraten lyhyt kolmen viikon hapetuspumppausjakso kesäkuussa. HAPETUSPUMPPAUKSEN VAIKUTUKSISSA ALUEELLISIA EROJA Pumppauksen vaikutuksia veden ja pohjasedimentin tilaan seurattiin kummallakin alueella jatkuvilla automaattimittauksilla ja perinteisen näytteenoton ja laboratorioanalytiikan avulla. Sandöfjärdenillä pohjan läheinen vesi pysyi hapellisena loppukesään saakka, mutta käytetty pumppauskapasi- H 86 ankkeen kahdella koealueella Tammisaaren Sandöfjärdenin selällä ja Tukholman sisäsaaristossa Länners- tasundetilla toteutettiin viime kesänä hapeKalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• Teksti ja kuvat Pasi Taponen Kuvitus Sami Välikangas Lähteet: Suomen ympäristökeskus ja Stockholms Vatten teetti ei riittänyt pitämään aluetta hapellisena koko kesäkautta. Veden pysyessä hapellisena fosforipitoisuus oli matala, mutta hapen loppumisen seurauksena fosforipitoisuus nousi nopeasti lähes hapetusta edeltävien vuosien tasolle. Lännerstasundetilla pumppauskapasiteetti on alueen kokoon nähden suurempi ja siellä pohjan läheinen vesi saatiin hapelliseksi muutamassa viikossa. Pumppaus voimisti paikallisia virtauksia mikä mahdollisti happipitoisen veden pääsyn aiemmin hapettomalle pohjalle. Pumppausalueen fosforipitoisuus pysyi selvästi matalampana kuin viereisellä vertailualueella, mikä selittyy hapetuksen ja laimenemisen yhteisvaikutuksella. Paikallisilla oloilla näyttää olevan hyvin merkittävä vai- Proppen-hapetuslaite. Sandöfjärden on saarien rajaama selkä. kutus hapetuspumppauksen tuloksiin. Kummallakaan koealueella pumppauksen ei havaittu siirtävän ravinteita pintakerrokseen. Pumppaus lämmitti pohjanläheistä vettä, mikä osaltaan lisää hapen kulutusta. PUMPPAUSTEHOA LISÄTÄÄN SANDÖFJÄRDENILLÄ Tulevan avovesikauden kokeet aloitettiin toukokuussa. Sandöfjärdenillä pumppaustehoa lisätään noin 50 prosenttia aikaisempaan verrattuna. Pumpattava vesi otetaan myös aiempaa 3 metriä syvemmältä, millä pyritään vähentämään lämpenemisestä aiheutuvaa hapenkulutusta pohjalla. Käytännön havaintoja Sandöfjärdeniltä Hapetuskokeilu on ensimmäinen kerta tässä mittakaavassa Suomen rannikkoalueella. Hapettomuudesta kärsiviä järviä on pääsääntöisesti talviVeden puhdistuessa ja pohjan elinolosuhteiden parantuessa parantuvat myös kalakannat, sillä pohjaeläimet ovat tärkeää ravintoa monelle kalalajille. Veden samentuessa ja kesien lämmetessä ovat kuha ja särkikalat olleet voittajia, mutta muut kalalajit taantuvia. Erityisesti kampela on ollut pitkään mm. Sandöfjärdenin alueella kadoksissa. Kun pohjaan saadaan happea ja sitä kautta lisää elämää, saattaa kampelakin palata entisille asuinalueilleen. On kuitenkin selvää, että Sandöfjärden on päässyt niin huonoon kuntoon, että aikajänne on jopa kymmeniä vuosia. aikaan hapetettu vastaavilla hapetuslaitteilla jo 80-luvun alusta, mutta rannikkoalueella tämä on täysin uutta. Sandöfjärdenillä on kuusi pumppauslaitetta sekä tutkimuslautta, jotka ovat selkeästi merkattu valkoisilla viitoilla. Hapetuskokeilun tarkoituksena ei ole parantaa Sandöfjärdenin 1990-luvun alusta huonontunutta tilaa vaan ensisijaisesti antaa tutkimustietoa voidaanko kyseistä hapetustapaa käyttää kustannustehokkaasti rannikkovesillä. Sandöfjärdenin rannalla asuvat sekä mökkiläiset ovat kertoneet veden kirkastuneen selvästi loppukesästä ja syksyllä hapetuskokeilun aikana, mutta suoraa yhteyttä hapetuskokeiluun ei voi varmuudella tehdä. Mielenkiinnolla jäämme kuitenkin odottamaan hankkeen loppuraporttia 2012. MITEN PARANTUNUT VEDENLAATU VAIKUTTAA KALASTUKSEEN? kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 87
• MAAN MAINIOT KALAMIEHET Teksti Mika Vornanen MIKKO "PELTSI" PELTOLA elämään. Jonkinlaisina saavutuksina voidaan kai mainita esim. Finlandia-hiihto tai triathlon, jotka on myös tullut koettua. Mikä kalastusmuoto on sinulle mieluisin? Jos pitäisi valita mikä mieluiten olisi kädessä mikrofonin, hiihtosauvan tai vavan väliltä, niin kyllä se olisi vapa, naureskelee Peltsi. Kaikkihan nuo ovat tarpeellisia ja tärkeitä mun elämässä, mutta on se vapakin, niin sanotaan siis vapa. Mieluisin kalastustapa on ehdottomasti vapakalastus. Yhtälailla viihdyn perhovavan kanssa joella kuin virvelin kanssa missä vaan vesillä. Monesti kalastustapa määräytyy edellisen kerran perusteella joksikin muuksi kuin viimeksi tehty. Koska sellaista, juuri "sitä" kohdekalaa minulla ei ole, on kalastus helppo pitää selektiivisenä aikataulujen ja vuodenaikojen mukaan. Tuttu TV:stä Vuonna 1974 syntyi kalojen merkeissä naistenklinikalle poika, joka Helsingin Maununnevalla poikavuotensa vietettyään päätyi vuosituhannen vaiheessa Suomen kansan tuntemaksi, ensin television, sitten radion ja nyt taas television kautta. Tällä hetkellä Peltsi toimii täysiaikaisesti toimittamansa Erätulillaohjelman parissa, milloin käsikirjoittajana, milloin juontajana tapahtumien keskipisteessä. Sarjassa seurataan myös Peltsin opiskelua kun hän aikoo kuluvan vuoden aikana suorittaa kalastusoppaan ammattitutkintoon vaadittavat tentit ja näytöt. PELTSIN KALASTUKSEN ENSIMETRIT noja. Kerran isä sai mato-ongella hauen ja on kehuskellut sillä kyllä kaikille niin kauan kuin muistan, kertoo Peltsi. Onhan se harvinaista. Ennen uimataidon saavutusta oli äidin oltava mukana onkimassa, valvovana silmänä. Se vaati joskus kovaakin uhrautumista. Olin jostain kuullut että kala syö parhaiten aikain aamulla, niinpä revin usein äidin viideltä ylös lämpöisestä sängystä tuuliselle laiturille. Nyttemmin mökki on myyty sukulaisille ja se vähän harmittaa. Vaikka ne kalavedet eivät niin harmitakaan, niin nuo ajat elävät kultaisissa muistoissa. Virvelikalastus tuli mukaan kuvioihin vasta 16-vuotiaana, ennen sitä urheilu ja kaikenlainen liikunta, erityisesti hiihto ja pyöräily olivat nousseet melkoiseen osaan nuorenmiehen elämää, kiitos isän ja äidin, varsinkin hiihdon osalta. Oikeastaan kaikkeen edellä mainittuun tuli luonnollista taukoa 17­20 ikävuosien välillä ymmärrettävistä syistä, kun kuvioon tulivat tavalliset nuoren miehen aikuistumiseen kuuluvat rastit. Jotkut pakollisista kuvioista ovat ilmeisesti menneet arvosanalla kiitettävä, koska tällä hetkellä elän parisuhteessa, jossa tilaa ja aikaa jakavat vaimon lisäksi myös pieni lapsi ja hirmuinen koiruus. Kalastus on ainoa vakavasti otettava harrastukseni joka ei ole liikuntaa, mutta muutama urheiluharrastuskin kuuluu YLLÄTTÄVÄ TAPAUS RAPALAN KANSSA Tietysti julkisuudesta on ollut hyötyä, oikeastaan mitään negatiivista minulle ei tule siitä mieleen, toteaa Peltsi. Mieleen tulee hauska juttu 2000-luvun alusta. Radiomafian aikaan tuli Juuson kanssa juteltua useinkin kalastuksesta radiolähetyksissä. Eräänä päivänä saimme postipaketin, jonka oli lähettänyt Aku Valta Rapalalta. Paketti sisälsi vieheitä vähän joka lähtöön ja olimme tietysti kovin iloisia ja mielissämme saamastamme huomiosta. Vastalahjaksi tietysti lähetimme Akulle kaikenmoista Radiomafia-materiaalia, jotka Aku oli saanut palattuaan joltain matkalta. Herra oli ollut todella ihmeissään siitä, miksi olimme lähettäneet hänelle moisen lähetyksen, sekä saatesanoja joissa kiittelimme saamaamme huomiota. Eräänä päivänä hän otti yhteyttä meihin tarkistaakseen mistä oikein oli kyse. Kävi ilmi, että hänen sihteerinsä oli kuunnellut lähetyksiämme ja hän oli lähettänyt ne vieheet Akun nimissä. Loppujen lopuksi tilanteet etenivät siten, että Akun mielestä, tilanne kun oli miten oli, hänen tulisi toki viedä meidät kalaan, kuten myös tapahtui. Kalaretki suuntautui Kuusaankoskelle Laukaalle ja se oli kaikkineen melkoinen kokemus, olihan kyseessä oma ensimmäinen koskikalastukseni. Päivän saalis oli 7 taimenta ja se tuntui aivan uskomattomalta saa- Ensimmäisestä kalasta ei aivan tarkkaa muistikuvaa ole, mutta niistä ajoista Vihdin mökiltä on tallentunut parikin juttua mieleen, muistelee 190-senttinen rauhallisuutta uhkuva Mikko. Pikkupoikana onkiminen mökillä oli kova juttu. Madot haettiin tunkiolta, oli tärkeää tietää tarkasti mistä madot kaivettiin, ettei osunut lapiolla vielä maatumattomaan ulkovessan tyhjennyspaikkaan. Sateiden jälkeen matoja oli hyvin saatavilla. Onget olivat niitä huonosti painotettuja huoltoasemapelejä ja vavat isä haki puukon kanssa metsästä. Laiturin päästä tarttui mukaan yleensä ahvenia, kiiskiä, särkiä, lah- 88 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• liilta. Tämän reissun seurauksena löytyi melkeinpä takapihaltani Vantaanjoki Pitkäkoskineen, jota mertsarit, kirret ja istaritaimenet asuttavat. Ei ihme, että koskikalastuksella on edelleen paikka sydämessäni, mutta olen todella huolissani meritaimenen ja lohen tulevaisuudesta sekä varsinkin järjenjuoksun tasosta päättävien henkilöiden osalta, toteaa Mikko, nyt hyvin vakavoituneella äänellä. HUOLI KALAKANNOISTA tamista kaikilta kalamiehiltä ja ­ naisilta. MIELEENPAINUVIMMAT SAALIIT Kysyessäni saavutuksista kalastuksen saralta, tulee Peltsiltä selkeä vastaus. Saadut kalat ovat saavutuksia ja jos on ollut mukavaa, sekä levollinen reissu, niin se katsotaan saavutukseksi. Kalat eivät kuitenkaan ole pääasia, mutta tieto kalasta on oltava, tyhjää vettä ei voi kalastaa vaan huvikseen. Suurin kala on Sierra Leonesta saatu 16,5-kiloinen Barracuda. Suomessahan uistellaan vaikkapa kuhaa, mutta Sierra Leonen kalastajat menivät vetämään Rapalaa. Oranssi-punainen vaappu oli syöty ja siinä oli tylsät koukut. Vapa oli joku ikivanha kulunut vetovapa eikä siinä ollut korkkejakaan, ihme että tarttui ja vielä pysyi sen 10 minuuttia mitä väsytystä kesti. Cuda onkin ainoa yli 10-kiloinen kala jonka olen saanut, mutta Norjasta saadut kissakala ja turskat ovat hyvin muistissa sekä Tammisaaresta noussut 7,3-kiloinen hauki. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kalastuksessa on paljon muutakin hyvää kuin se kalamies.com Viimeisimmät maa- ja metsätalousministerit Korkeaoja ja Anttila ovat päätöksineen olleet pahinta pitkään aikaan mitä luonnonkaloille on tapahtunut. Esimerkkinä vaikka Tornionjokeen pyrkivät lohet, jotka pyydystetään verkoilla ennen jokeen pääsyä, niin etteivät ne voi lisääntyä. Miten ja missä Anttila kuvittelee lohien lisääntyvän, kun suosii ja kannattaa tällaista menettelyä? Itse olisin valmis kalastamaan muita lajeja vaikka useampiakin vuosia, jos lohikalojen tilanne paranisi, sama koskee kaikkia kalalajeja, jos ne ovat uhanalaisena. Peräänkuulutan vastuullista kalas- " YKSI MAAILMAN TERAPEUTTISIMMISTA ASIOISTA ON SEISTÄ MUNIAAN MYÖDEN JOESSA JA ODOTTAA PERHOTÄRPPIÄ. kalan saaminen, Peltsi muistuttaa. Yksi maailman terapeuttisimmista asioista on seistä muniaan myöden joessa ja odottaa perhotärppiä. Olisi todella upeaa odotella sitä tärppiä vaikka Kuolan tai Kanadan lohijoilla...tai missä vain upeissa paikoissa. | Kalastuslehti 2/11 89
• Perhosiimaa vai pyykkinarua osa III Siimoja käytettiin keväästä syksyyn eri testikalojen kanssa. TOHTORI SYKERÖ JA SIIMASOPPA Viime numerossa kerroimme mitkä siimat valikoituivat kohdallamme kestotestiin ja miksi. Tässä artikkelissa esittelemme ajatuksiamme käyttämistämme siimoista, ruodimme hieman niiden ominaisuuksia ja yritämme avata lukijoille mistä me siimoissa pidimme enemmän tai hieman vähemmän. Testin tarkoituksenahan oli meidän käytännön kokemuksiemme kautta helpottaa kuluttajan siimanvalintaa eli minimoida siimasopan syntymisen riskit jo siimaa kaupan hyllyltä valikoitaessa. 90 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• Teksti ja kuvat Mikey Sarelin ja Teemu Koski VUOSI SIIMOJEN KANSSA omainen haukisiima. Jyrkkä kartiointi voi saada siiman murtumaan takakartion juuresta. Peruke oikenee nätisti ja siima toimi hyvin erilaisilla vavoilla. ­ Heittopää suorastaan naurettavan paksu ja siima vie paljon tilaa kelalla. SCIENTIFIC ANGLERS MASTERY SERIES STREAMER EXPRESS CLEAR TIP WF9-10I rajoitti käyttöaluetta. Maltillisemmin uppoavana tässä olisi todellinen huippusiima. ­ Talven jäljiltä vaati perusteellisen venyttämisen ja oikomisen. VISION VIBE 85 WF8-9F Kuluneen vuoden aikana olemme rassanneet siimoja erilaisissa tilanteissa ja eri olosuhteissa. Kaikki siimat läpäisivät vuoden mittaisen kestotestimme kunnialla, vaikka niistä muutamista sentään saatiin uutuudenliukkaus katoamaan. Kelluntarengaskalastuksessa toimivat odotusten mukaisesti lyhytklumppiset ja jyrkän kartion omaavat siimat, mutta perinteiset loivemmin kartioidut siimat löysivät myös paikkansa ennen kaikkea veneestä heitettävinä siimoina. Nopeasti uppoaville siimoille oli hieman vaikea löytää käyttöä, mikä kuvaa lähinnä alueita, mistä testiryhmä haukea kalasti. Alle kahden metrin vedessä ja kasvustoisilla alueilla upposiimoja ei juuri tarvita. Jokainen jatkotestiin suoriutunut siima sopi varsin hyvin käyttötarkoitukseensa eli isojen perhojen heittämiseen avoimilla vesillä. Varsinaisen paremmuusjärjestyksen nimeäminen riippuu liiaksi henkilökohtaisista mieltymyksistä, käytössä olevasta vavasta sekä ympäristön muuttujista, joten tyydyimme ainoastaan listaamaan henkilökohtaisia mielipiteitämme siimojen hyvistä ja huonommistakin ominaisuuksista. + Selkeä ja voimakas siima, tarkka ja johdonmukainen heitettävä. Heitti hyvin myös isoja perhoja. ­ Miinusta tulee yksivärisyydestä josta johtuen on vaikeahkoa huomata milloin koko heittopää on vavan ulkopuolella. + Liukas pinta sekä jäykkä ja ryhdikäs rakenne. Muistista eroon pääseminen vaatii oikomista, varsinkin talven jäljiltä. Kohtuullisen paksu ja erivärinen juoksusiima helpottaa siiman käsittelyä. Tositoimissa pitkäheittoinen ja rauhallinen siima, joskin hiukan epätarkka. ­ Miinusta valmislenkkien puutteesta ja kevään ensimmäisen reissun oikomisepisodista. SCIENTIFIC ANGLERS MASTERY SERIES WET TIP EXPRESSWF9-10 RAPID SINK MIKEYN SIIMAT GUIDELINE PIKE WF10INT/S3 + Helppoheittoinen siima, jonka nopeammin uppoava kärkiosa on lyhyt, vain parin metrin pituinen. Tämä mahdollistaa kalastuksen, jossa perhoa voi laahata pohjan tuntumassa myös hitaammin liikkuvasta kulkuvälineestä kuten kelluntarenkaasta ilman, että se on koko ajan pohjassa kiinni. ­ Luokitukseltaan hieman kevyehkön oloinen siima, jonka käytännön heittopituudet eivät ole mielestäni ne parhaimmat siiman hienoisesta nahkeudesta johtuen, mutta toisaalta hauenkalastuksessa harvemmin tarvitaan ääripituuksia. + Nopeaheittoinen ja ryhdikäs siima, jolla perhon vei nopeasti sinne mihin pitikin. Nopeasti uppoavan kärjen ansiosta perhon saa rivakassakin uitossa yli metrin syvyyteen. Kelluva juoksusiima jää veneestä laahaamaan, mutta rengaskalastajalle hyvä valinta erikoissiimaksi lämpimän veden ajalle. ­ Miinusta valmislenkkien puutteesta. SCIENTIFIC ANGLERS SHARKSKIN STREAMER EXPRESS FAST SINK WF350SVI TEEMUN SIIMAT (avustavana koeheittäjänä toimi Lauri Pihl) RIO OUTBOUND WF9F/S1 RIO OUTBOUND WF9F/I + Liukaspintainen, ryhdikäs ja todella pitkäheittoinen siima. Hurja uppoamisnopeus Siimoista löytyi paljon eroja. + Pitkäheittoinen siima, joka normaalipituisen kartiointinsa ansiosta soveltuu parhaiten + Etenkin lyhyillä heittopituuksilla hyvinkin tarkka siima, joka on parhaimmillaan matalassa. Heittopää on muistiton, mutta juoksuosaan ilmestyi sekä muistia että kierrettä helposti, mikä tekee siimasta sotkuherkän. Plussaa erivärisistä paino- ja juoksuosista ja valmislenkeistä. ­ Siiman pinta muuttui nopeasti hieman nahkeaksi ja siima vaatii heitossa tarkkaa ajoitusta. RIO OUTBOUND SHORT WF9F/S1 + Materiaalit samoja kuin edellisessä, kuten myös juoksusiiman ongelmatkin. Ominaisuuksiltaan erinomainen siima rengaskalastajalle. Siiman uppoava osuus saisi olla pidempi, jolloin perhon saisi hiukan syvemmälle. RIO SCANDINAVIAN PIKE WF10F + Tositoimissa tarkka ja pitkäheittoinen, erinkalamies.com | Kalastuslehti 2/11 91
• Perhosiimaa vai pyykkinarua osa III " KAIKKI SIIMAT LÄPÄISIVÄT VUODEN MITTAISEN KESTOTESTIMME KUNNIALLA, VAIKKA NIISTÄ MUUTAMISTA SENTÄÄN SAATIIN UUTUUDENLIUKKAUS KATOAMAAN. venekäyttöön, jossa tarvitaan usein rengaskalastusta pidempiä heittoja. Outbound on helppoheittoinen ja tarkka sekä pehmeähkö heitettävä. Itse valitsen tämän siiman lievän yliluokituksensa takia luokkaa vavan siimasuositusta alemmassa luokassa. ­ Kuten monen muunkin valmistajan kohdalla, Rio Outboundin rannari muuttuu ajan myötä murheenkryyniksi, koska ikääntyessään se alkaa sotkeutumaan itseensä yhä enemmän. RIO OUTBOUND SHORT WF9F Omiaan liikuvaan venekalastukseen, mutta suosittelen valitsemaan luokan verran vavan siimaluokitusta kevyemmän siiman sillä tämä siima on oikeasti raju. ­ Heittonautinto tahtoo Scandinavian Pikea käyttäessä väkisinkin kärsiä, sen verran siima riuhtoo heitossa. Työkalu, joka soveltuu heittoon kovissa olosuhteissa, ei fiilistelyyn. ennen kuin sen voi jo ampua kohteeseen. Yllätyin kuitenkin hieman kun huomasin sen olevan pitkäheittoinen myös veneestä kalastettaessa. Pienen overhangin avulla eli roikottamalla myös hieman juoksusiimaa paino-osan lisäksi vavan ulkopuolella, siima lentää komeasti ja pitkälle kääntäen isonkin perhon hyvin. ­ Siiman varjopuoli on sen juoksusiimaosuus, joka on ohut ja joka alkaa käytön myötä aiheuttamaan sotkuja. Ratkaisu tähän on juoksusiiman vaihtaminen paksumpaan siinä vaiheessa kun alkuperäinen alkaa osoittamaan väsymyksen merkkejä. SCIENTIFIC ANGLERS MASTERY SERIES PIKE/MUSKIE WF10F + Toimiva perussiima, joka tekee minkä kuuluu, eli toimittaa ison perhon kohteeseensa. Plussaa nätistä ja näkyvästä "Sunset Orange"-väristä. ­ Hieman mitäänsanomaton siima, joka ei jätä onnentunnetta muttei myöskään aiheuta murheita. Ehkä lievää kylmyydenherkkyyttä havaittavissa eli juoksusiima tuntuisi takkuilevan enemmän kuin muuten kylminä päivinä. SCIENTIFIC ANGLERS STREAMER EXPRESS WF10I/S6 + Oma suosikkini, siima jonka ottaisin mukaani autiolle saarelle. Outbound Short on loistava siima kelluntarengaskalastajalle lyhyen klumppinsa ansiosta eli siimaa ei tarvitse paljoakaan pitää vavan ulkopuolella RIO SCANDINAVIAN PIKE WF10F/S2 + Nopeasti uppoava siima erikoistilanteisiin, esimerkiksi nopeasti rekaavaan veneeseen tai syvempien poteroiden ronkkimiseen. Lämpi- + Lyhytklumppinen, hauenkalastukseen vartavasten suunniteltu kärkiuppoava siima. Ahvenanmaalle! 3-päivän kalastuspaketti mökissä alk. 131 /henkilö Kalastuspaketti oppaan kanssa alk. 246 /henkilö "Kalastaminen kielletty"-paketti alk. 156 /henkilö 92 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com Puh. 018-28 040 (palvelemme suomeksi). www.alandsresor.fi
• TOHTORI SYKERÖ JA SIIMASOPPA Yhteistyöhaluisia kaloja nousi menneenä keväänä harvakseltaan. mässä kelissä hyvä siima ja kesällähän hauet usein tavoittaakin hieman syvemmistä vesistä ja uitonkin tahti saa olla nopeaa, joten mielestäni kyseessä on siis kesäsiima. ­ Kylmissä olosuhteissa siima lakkaa tyystin toimimasta sillä se on mitä ilmeisimmin suunniteltu lämpimän veden kalalajit mielessä ja kylmään keliin joutuessaan se kangistuu ja muuttuu miltei mahdottomaksi heittää ilman sotkuja. Erikoistilanteisiin ja lämpimään keliin soveltuva siima. VISION VIBE 85 WF 9-10F + Siiman heitto-ominaisuudet ovat hyvät, se kääntää isonkin perhon mallikkaasti ja toimii myös kelissä. ­ Juoksusiima on turhan ohut ja liukas käteen, joten siima lipeää helposti otteesta vastavedossa. Sama siima kuitenkin kuluu nahkeaksi käytössä, jolloin heittopituudet kärsivät riuhtomisesta huolimatta. HEITÄ PERHOA VIRVELILLÄ! EUMERIN UUTUUS PIKE 23-40g SpinTube MINNOW 6g LEECH 3g NORTH 6-10g ARCTIC 6-8g RAKENNUSSARJAT KAIKISS A ASIAKK AISTAAN HUOLEH TIVISSA KAUPOIS SA KAUTTA MAAN www.eumertube.com kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 93
• Teksti Kari Nyberg (Markku Alangon kokoamia perinnetietoja mukaillen) Kuva Jari Mikola Lällinkumauttajat tositoimissa. LÄLLIN KUMAUTTAJAT - jo 25 vuotta kilpapilkkimistä ja yhdistystoimintaa Päijänteen rannalla, Asikkalan Kalkkisten kylässä sijaitsevassa Finlandia Uistimen viehetehtaassaan veljekset Hannu ja Kalevi Kangas valmistavat maailmankuuluja Nils Master -vaappuja sekä lukuisia muita eväkkäille vedeneläville maistuvia uistimia ja pilkkejä. Hannu ja Kalevi ovat vieheteollisuuden alalla malliesimerkki suomalaisesta laatutyöstä ja jatkuvasta tuotekehittelystä, joka kantaa hedelmää kotoisten vesiemme kala-apajien kautta maapallon toiselle puolelle aina Australian barramundiparatiiseille saakka. Mutta mistä nuo ei enää aivan pojanklopinikäiset herrasmiehet ammentavat vuodesta toiseen virtaa arjen aherrusta varten? Esittäessäni tämän kysymyksen Kaleville eräänä kauniina elokuisena lauantaiiltana Kalkkistenkosken idyllisessä rantamaisemassa nokikylkisen kahvipannun poristessa nuotion liekeissä sain siihen mielenkiintoisen ja omalaatuisen, joskin varsin monisäikeisen ja yksityiskohtaisen selvityksen. Kalevin mukaan kovan puurtamisen vastapainoksi kalastaminen ja hyvät kaverit ovat jo sellaisenaan elämän suola. Mutta kun ne molemmat ymmärrettiin yhdistää, tuloksena oli Lällin Kumauttajat -niminen kalastukseen ja etenkin afterfishing-toimintoihin suuntautunut kalastusyhdistys. Samalla tuntui syntyvän jotain osastensa summaa suurempaa... Perimätiedon mukaan reilut 25 vuotta sitten joukko innokkaita kalamiehiä kokoontui Asikkalassa, Kalkkisten kylässä Lälliksi kutsutun matalan Päijänteen sivulahden pohjukkaan aikomuksenaan kurittaa jään alla lymyileviä haukia. Koska paikalla oli todellisia kalamiehiä, päätettiin pitää kalastuskilpailu. Kalastuskilpailusta saatujen miellyttävien kokemusten myötä kisasta haluttiin tehdä jokavuotinen ja lisäksi päätettiin perustaa kalastusyhdistys tai oikeastaan kalastusyhtistys, sillä t-kirjain tuntui taipuvan useimpien jäsenten suussa d:tä notkeammin. "Yhtistykselle" annettiin nimeksi "Kuningaskalastajat". Hatarien muistikuvien mukaan perustamiskokouksessa olivat läsnä Kalevi Kangas, Pekka Saarikko sekä Mikko Salo, jotka muodostivat johtokunnan. Näin yhdistyksen perustamissanat oli lausuttu. Seuraavaksi yhdistyksen johtokuntaan kutsuttiin kaksi lisäjäsentä. Sihteeriksi valittiin paikallinen kansankynttilä eli opettaja Pentti Väistö, koska hän osasi lukea ja kirjoittaa. Ylituomariksi valittiin Ensio Rapala, koska yhdistys tarvitsi sovittelijan selvittelemään alituisia jäsenten välisiä kilpailuerimielisyyksiä ja koska Ensio soveltui tähän tehtävään ylivoimaisesti parhaiten. Vuonna 1991 johtokunta muutti kalastusyhdistyksen nimen. Siitä tuli talvisen ja jäisen kilpailutantereen mukaisesti Lällin Kumauttajat. Yhdistyksen nykyisen työvaliokunnan muodostavat P. Saarikko, Lasse Koskela sekä M. Alanko. Työvaliokunnan tehtävänä on kalastuskauden yhteenvedon tekeminen, päättäjäisjuhlan suunnitteleminen ja toteutus sekä mahdollisten protestien käsitteleminen. Protestin voi jättää aina ja lähes mistä asiasta tahansa, mutta sen tekeminen maksaa 30 /protesti. Koska Kalevilla on hyvää kotiviiniä, työvaliokunta käsittelee ja kirjaa yleensä mihinkään johtamattomat pro- 94 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• testit Finlandia Uistimen tiloissa pidettävissä kokouksissaan. Protesti- ja punnitusmaksuista kertyneet varat käytetään lyhentämättöminä yhdistyksen juhlatilaisuuksien järjestämiseen. Yhdistyksen jäsenmäärä lisääntyi nopeasti, mutta se vakiintui kuitenkin 10 jäseneen, sillä L. Koskelan yhdistyksen käyttöön rosterista sorvaamia snapsilaseja oli ainoastaan 10 kappaletta. Nykyinen jäsenmäärä on 11 sekä yksi noviisin paikka. Tasa-arvon nimissä perustettiin myös yhdistyksen naisjaosto eli "Lällin Pimputtajat. Lällin Kumauttajat on pilkkikalastusseura, jonka puitteissa harrastetaan kalastusta vain jään päältä, ellei toisin päätetä. Lällin Kumauttajien jäseneksi ei voi itse hakea, vaan siihen kutsutaan. Kutsuttu henkilö joutuu ensin käymään läpi noviisikauden vuodesta jopa 10 vuoteen. Lällin Kumauttajien tärkeä periaate on nuorempien jäsenien kunnioitus vanhempia nestoreita kohtaan. Siksi nuoremman Kumauttajan velvollisuus on tiedustella vanhemman kohdatessaan tältä yleistä vointia myös toisella kotimaisella kielellä: Hur står det till?". Lällin Kumauttajilla on oma selkään kiinnitettävä viiri, jota käytetään, kun edustetaan yhdistystä suurissa ja merkittävissä kilpailuissa. Tällaisista kilpailuista mainittakoon osallistumiset SM-pilkkikisoihin Uudessakaupungissa vuonna 1987 sekä Vääksyssä vuosina 1992 sekä 2008, jolloin mukana kisoissa oli myös Lällin Pimputtajien edustusjoukkue. Lällin Kumauttajilla on tapana onnitella jäseniään heidän täyttäessään täysiä tasakymmenvuosia. Yhdistyksen ikäjakaumasta kertoo jotain jo se, että täyttäessään 40 vuotta jäsenelle annetaan lahjaksi taskumatti. 50-vuotislahja on kudottu varrenlämmitin, 60-vuotislahjaksi annetaan "nostokoukku" ja 70-vuotislahjaksi saajalle luovutetaan hänen nimellään kaiverretulla laatalla koristeltu onnittelutaulu, jonka lasin taakse on kiinnitetty "pieni sininen pilleri". Lasin saa rikkoa vain äärimmäisessä hätätilanteessa kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 95
• ABON AARREARKKU MITÄ MAKSAA KALAPAATTI? Usein esitetty kysymys: mitä maksaa kalastusvene? Avaan seuraavassa hieman millä rahalla saa veneen ja mitä jatkuvia kuluja sen ylläpidosta tulee. Keskityn tässä lähinnä harrastuksen "hinnat alkaen" puoleen, koska sehän on se hintataso jolla liikutaan silloin kun pohditaan olisiko varaa kalaveneeseen. Ylärajaahan kun millään harrastusvälineillä ei kuitenkaan käytännössä ole. MILLAISEN VENEEN TARVITSEN? Tasaperäinen soutuvene on jo astetta vakaampi vaihtoehto kalastukseen. Hinta -ja kustannustasoa arvioitaessa on ensimmäiseksi määriteltävä mikä on se taso joka riittää veneeksi. Ehkä yleisin vapakalastajan venepaketti tässä maassa on se Buster L + 50 hv moottori, joka toki edustaa varsin monipuolista kalavenettä ollen noin 5 metrin pulpettivene. Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse pulpettivenettä. Budjettiratkaisua haettaessa ei valinta myöskään osu käytettynä korkealle hinnoiteltuihin suosikkimalleihin, koska vastaavan tuotteen hieman vähemmän tunnettuna mallina saa huomattavasti huokeammalla. Jos jätämme kelluntarenkaat ja yhden hengen ilmaponttonit pois, koska ne nyt varsinaisesti eivät ole veneitä, niin huokein kalastusveneluokka on soutuvene. Soutuvene on varsin huokea hankkia uutenakin ja sen saa sisällytettyä kotivakuutukseen, joten kustannus on pieni mikäli on ranta missä pitää sitä. Kalastusaluksena soutuvene on kuitenkin hieman rajallinen. Seuraavana luokkana voisi pitää tasaperäisiä yli nelimetrisiä veneitä ,jotka on jo soutamisen sijasta ajateltu pääasiassa moottorilla ajettaviksi ja 8-20 hv moottorilla nousevat jo liukunopeuksiin, ovat kohtuullisen vakaita ja niissä on tilaa touhuta kalastusvälineiden kanssa. Tämänkin luokan veneet saa yleensä vakuutettua kotivakuutuksen yhteyteen. Seuraavana sitten pulpettiveneet ja jos kalastus on vetouistelupainotteista, niin HT-vene on myös hyvä vaihtoehto, sillä katto tarjoaa suojaa. Mistä kustannukset muodostuvat? Hankintahinta on luonnollisesti yksi tekijä, vakuutus toinen, säilytys kolmas, käyttökulut ja huollot neljäs. SOUTUVENE Suomen yleisin venetyyppi, "banaaninmallinen" soutuvene. Soutuveneet jakaantuvat kahteen tyyppiin, perinteisiin molempiin päihin kapeneviin ja tasaperäisiin. Tasaperäinen on parempi pikkumoottorilla, 96 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• ABON AARREARKKU " KÄYTETTYJEN TARJONTAA EI OLE KOVINKAAN RUNSAASTI MUTTA JAKSAMALLA ETSIÄ, SAATTAA LÖYTÄÄ AIVAN KÄYTTÖKELPOISEN TÄHÄN LUOKKAAN KUULUVAN VENEEN KONEINEEN JOPA NOIN TONNILLA. Vanha RS-Buster edustaa monelle "peruskalavenettä", eikä kalastuslavettina huono olekaan. vakaampi ja tilavampi, perinteinen "banaani" taasen on keveämpi soudettava, koska se ei vedä vettä perässään. Kalastuskäyttöön jos soutuvenettä hankkii, niin soutu-uistelu on oikeastaan ainoa, jossa tuota perinteistä järvisoutuvenettä tai banaania voi pitää parempana. Pienille järville ja lammille soutuvene on paras venetyyppi, usein myös ainoa mahdollinen. Isommilla vesillä käyttö rajoittuu suojaisille vesille ja lyhyille siirtymille. Uusien soutuveneiden hintataso on noin seitsemästä sadasta vajaaseen kahteen tuhanteen euroon, kalleimmat kyllä keskimäärin kuuluvat oikeastaan jo pienten moottoriveneiden luokkaan. Käytettynä tarjonta alkaa parista sadasta, mutta käytetyt ovat usein huonokuntoisia. Moottori voi olla joko sähkö tai bensa, sähkökoneen ja tarvittavan akun saa halvimmillaan uutena alle 200 euroa ja nelitahtiperämoottorin alkaen 600 euroa. Vakuutuksen saa kotivakuutuksen yhteyteen ja lisävaateena on oikeastaan vain paikka missä pitää venettä. Trailerisäilytykseen ja käyttöön on tuskin järkevää hankkia varsinaista soutuvenettä vaan ne pidetään rannalla. TASAPERÄMOOTTORIVENE Tämä on oikeasti erittäin monipuolinen ja hyvä venetyyppi heittokalastajalle. Vene on hyvinkin vastaava kuin pulpettiveneet, mutta sisätilaa ei tuhlaannu pulpetille, heittokakalamies.com | Kalastuslehti 2/11 97
• ABON AARREARKKU Vastuuvakuutus tulisi vähintään veneelle ottaa, koska jos sattuu joku haveri jossa todetaan syylliseksi voi lasku olla muutoin varsin jäätävää luokkaa: kalliille veneelle aiheutettu "mitätön naarmu" saattaa tulla maksamaan useita tuhansia. Lisäksi kustannuksia veneen pidolle tulee joko laituripaikan ja talvisäilytyspaikan hankinnasta, vesiltä nostosta ja vesille laskusta, jollei säilytä venettä trailerilla. Trailerista tulee kustannuksia hankintahinta(alkaen ~1000 euroa) ja vakuutus joka on parikymppiä vuodessa sekä yli 750 kg kärryillä katsastus ~50 euroa joka toinen vuosi. Kiinteät kulut ovat siis säilytys & vakuutus ja halvimmillaan puhutaan siis vain noin sadan euron vuosi-investoinnista pakollisten kiinteiden menojen osalta. Varsinkin vanhemman veneen laituripaikkasäilytys vaatii lisäksi säännöllisiä tarkistuskäyntejä, Esimerkiksi Terhi tarjoaa tasaperäluokkaan malleja, myös ohjauspulpetillisena. koska kalareissu alkaa varsin masentavasti, jos vene löytyy sateen tai myrskyn jälkeen laituriin uponneena. YHTEENVETO lastuksessa se on etu. Pulpetittomuus tekee veneen ajomukavuudelle ison miinuksen, joten jos vetouistelee tai ajaa runsaasti siirtymiä niin kannattaa valita pulpettivene. Kuitenkin jos puhutaan yli neljän metrin kokoluokasta niin ohjauspulpetin puute antaa merkittävästi lisää sisätilaa kalastuskäyttöön veneessä. Tämän luokan veneiden ja tasaperäsoutuveneiden välinen rajanveto on hieman hankalaa, yleisesti raja-arvona pidetään noin kymmenen hevosvoiman tehoa. Rajanveto myös pulpettiveneisiin on koko tms. kriteereillä hankalaa, koska erona on vain rattiohjauspulpetti. Kyseinen veneluokka on esim. Ruotsissa erittäin suosittu heittokalastuskäytössä, meillä taas moni haluaa tilankäytön mahdollisista ongelmista huolimatta pulpetin pieneenkin veneeseen. Luokkaan kuuluvien veneiden uushankintahinnat alkavat noin 1500 euron hintaluokasta, kuten myös koneiden. Käytettyjen tarjontaa ei ole kovinkaan runsaasti mutta jaksamalla etsiä, saattaa löytää aivan käyttökelpoisen tähän luokkaan kuuluvan veneen koneineen jopa noin tonnilla. Tämän luokan veneessä on yleensä max. 20hv moottori ja sen saa valtaosassa vakuutusyhtiöitä kotivakuutuksen yhteyteen joko hyvin pienellä lisämaksulla tai jopa maksutta. Trailerikäyttöön pienin käyttökelpoiselta tuntuva veneluokka. PULPETTI- TAI HT-VENE Valinta silloin jos moottoriuistellaan tai ajetaan pidempiä siirtymiä, liikutaan avoimemmilla vesillä jne. Vetouistelija valinnee HT:n suojaavuuden takia, seka- ja heittokalastaja pulpettimallin. Pulpetti ja HT-veneiden hintataso ei käytettyjen markkinoilla ole mitenkään oleellisesti eri luokissa. Käyttökelpoisen vanhemman veneen moottoreineen saa käytännössä alkaen 2000 eurolla. Venevakuutus vaatii vuodessa 100-300 euroa täysvakuutuksena ja vastuu/ varkaus/palovakuutuksena vähemmän. Hankintahinta toimivalle kalastusveneelle on alimmillaan noin tuhat euroa ja muut kulut muodostuvat vakuutus -ja säilytyspaikkamaksuista, nämä siis tulevat, käytti venettä tai ei. Trailerivene vaatii myös jossain määrin vetokykyisen ja vetokoukullisen auton, jollaista jos ei ole ennestään, nousevat kustannukset merkittävästi. Polttoaine -ja huoltokulut riippuu käytöstä. Varsinaiset ylläpitokulut kalastusveneelle Vanhemmista lujitemuoviveneistä löytyvät usein huokeimmat käyttökelpoiset kalapaatit kuten kuvan Ryds-valmisteinen Yamarin 500R 80-luvun lopulta. 98 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• siis voivat vaihdella todella merkittävästi. Jos esimerkiksi on parkkipaikka missä säilyttää traileria ja kevyttrailerin päälle hankkii ~20 hv tasaperäveneen jonka saa kotivakuutukseen vakuutettua, niin pakolliset menot rajoittuu siihen noin 20 EUR menoerään vuodessa jonka trailerin vakuutus maksaa. Omassa rannassa oleva soutuvene ei maksa sitäkään. Toisaalta kalliimpi kalapaatti jonka kaskovakuutus on esimerkiksi 300 EUR/v, venepaikka arvostetusta venekerhosta jäsenmaksuineen, katsastusmaksuineen, talvisäilytysmaksuineen, nostoineen ja laskuineen helposti sen 700-1000 EUR/v eli kalaveneen pidolle ei ole automaattista hintatasoa. Veneettömyys kuitenkin rajoittaa kalastusharrastusta pahasti, joten huokeakin käytetty (moottori) vene lisää harrastuksen mielekkyyttä runsaasti. Jos vene hankitaan puhtaasti kalastuskäyttöön, ehkä kustannustehokkain vaihtoehto on hieman reilu nelimetrinen moottorivene 15-20 hv koneella ja trailerilla. Paketti on kohtuullisen huokea hankkia, sen saa yleensä vakuutettua kotivakuutuksen yhteyteen. Sitä voi mielekkäästi vetää millä tahansa vetokoukullisella henkilöautolla. Vene on kevyt käsitellä niin rannassa kuin vesilläkin, sillä voi käydä kalastamassa karikoita ja lumpareita, joihin isommalla ja raskaammalla veneellä ei ole asiaa. Yhdelle ja kahdelle kalamiehelle vene tarjoaa riittävästi tilaa ja isompienkin vesien äärellä pärjää kun ei urheile keliolosuhteiden suhteen. Jos syntyi ajatus että huokea käytetty kalavene olisi kiva olla olemassa niin seuraavassa lehdessä siitä mihin kiinnittää huomiota kun on ostamassa käytettyä venettä. Sitä ennen voit käydä katsomassa käytettyjä veneitä osoitteessa nettivene.com Varsinkaan vanhemmat veneet eivät ole itsetyhjeneviä ja tyhjennysputket voivat tukkiintua. Tällainen löytö omalta laituripaikalta pilaa kalareissun eli veneestä joutuu huolehtimaan muulloinkin kuin kalastaessa. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 99
• PÖRJEN PARILA SINIVALKOINEN KALAKEITTO K ierrellessäni eri puolilla maatamme sissa yleisötilaisuuksissa olen ilokmaan sopivilla valmistusaineilla kuten kasviksilla ja mausteilla. Pojankloppeina ajelimme fillareilla usein kokoonnutaan Karhusaaren kaupan kahvion posen sekä lämpimän vehnäsen nauttimikalamarkkinoilla, toreilla sekä erilaiseni havainnut, niissä on alkanut saada friyhä useammin myös kalakeittoa pieneen ja tarvittaessa vähän isompaakin nälkään. Lähes kaikissa maistamissani kaupallisissa keitoissa on käytetty norjalaista kasvatettua lohta, jonka tunnistaa siitä, että sen liha ei vaalene keitettäessä samalla tavalla kuin Itämeren luonnostaan vaaleampilihaisen lohen. Vaikka lohesta voi valmistaa herkullista keittoa, mieltäni on askarruttanut, miksei muka kaupalliseenkin kalakeittoon voisi käyttää jotain muuta kalaa kuin Norjan lohta. Tosin lounasruokalan noutopöydässä tuntikausia lämpökattilassa muhinut seisoppa tai pangasiuskeitto kuulostavat hieman arveluttavilta eivätkä ne ainakaan maitopohjaisessa peruskeitossa ole väriltään tai maultaan yhtä houkuttelevia kuin lohi. Mutta onhan meillä täällä Suomessa sentään monia vaalealihaisia kalalajeja (esim. siika, ahven, hauki, kuha ja made), jotka soveltuvat herkullisten kalakeittojen valmistukseen. Ja mikä tärkeintä; kalakeiton makua sekä ulkonäköä voi aina ja pitääkin korostaa sekä kohentaa houkuttelevammaksi kulloinkin keiton keskeiseen teekaverini Mäntylän Enskan kanssa Itä-Helsinheiluen. Vaikka saalista ei aina tullutkaan, into kalastukseen oli kova. Fillarin vaihduttua nelipyöräiseen kulkuneuvoon ja virvelin heittämisen vaihduttua" isojen poikien harrastuksiin", kalastus hiipui muutamaksi vuodeksi, mutta aina veri on vetänyt takaisin vesille. Nykyisin Enska asuu perheensä kanssa Sipoon saaristossa ympäri vuoden ja ajaa kesälomalla kotivesillään Suomen viimeistä kauppalaiva "Christinaa". Muiden aktiviteettiensa ohella Enska toimii Helsingin Suomalaiseen Klubin kalastuskerhon vetäjänä. Jo usean vuoden ajan Suomalaiseen Klubin "pojat" (kuten he itseään kutsuvat) ovat kokoontuneet syyskuun puolivälissä Enskan kesämökille mittelemään taitojaan vapakalastuksen jalossa taidossa. Enska ja allekirjoittanut toimivat kalastuskisan ylituomareina. Se on ollut joka kerta yhtä miellyttävä tehtävä, sillä pojat eivät selittele tai pullistele, vaan he toimivat. Koska tärkeintä ei ole voitto, vaan jalo kilpailu, olemme parhaamme mukaan tehneet osallistujien päiväohjelman mahdollisimman mukavaksi. Ennen kilpailua teerattujen muikkujen ja loimulohen lisäksi gistä Sipooseen kalaan virvelivavat tarakoilla lualueella sijaitsevat vaaralliset vedenalaiveneistä 2-3 kilpailijan ryhmissä. Kalastusran vetoinen kattilallinen kalakeittoa avotulella. Kun kilpailijat saapuvat kisan jälkeen raitisilmamyrkytyksen saaneina sekä nälkäisinä saaliin punnitukseen, heille tarjoillaan terassille ja vaihdetaan kuulumisia kahvikupsen ohessa. Venekuljetuksen jälkeen kokoonnutaan saareen, missä käydään läpi kilpailun säännöt sekä palautetaan mieliin mm. kilpaiset karikot, sillä virvelöinti tapahtuu pienistä kilpailuaika on tavallisesti kolmisen tuntia eli juuri niin kauan kuin kestää valmistaa 15 lit- ensin kenttäolosuhteissa eli ulkona lounaaksi vastavalmistunutta kalakeittoa voilla siveltyjen juustoruisleipien ja asiaankuuluvien virvokkeiden kera. Tässä vaiheessa palaan takaisin jutun alussa pohtimaani kysymykseen eli miksi "paremmissa paikoissa" kuten ravintoloissa kalakeittoon käytetään norjalaista lohta ja kouluissa sekä työmaaruokaloissa pakasteseitiä? Vastaus kysymykseen on että ne ovat ruodottomia, niitä on jatkuvasti ympäri vuoden saatavilla ja ne ovat kotimaiseen kalaan verrattuna halpoja. Tunnustan, että olen kuluneiden vuosien aikana käyttänyt norjalaista 100 Kalastuslehti 1/11 | kalamies.com
• PÖRJEN PARILA Kuva: Mika Vinni AITO SUOMALAINEN KLUBIKALAKEITTO Ainekset (noin 20 nälkäiselle ruokailijalle): töjen mukaan, sillä verestäminen poistaa hauen lihasta sille etenkin kesällä lämpimän veden aikaan tyypillisen "jänkäkoiramaisen" hajun ja maun. Rantaan tullessani suolistin hauen ja huudoin sen läpikotaisin puhtaaksi verestä ja limasta. Fileoin hauen nahattomaksi ja poistin fileistä ikävät lihasruodot. Leikkasin kuultavanvalkoiset fileet kantiltaan noin puolitoistasenttisiksi kuutioiksi, sirottelin niiden päälle hienoa merisuolaa ja laitoin ne kylmäkaappiin kannelliseen astiaan. Tavallisesti olisin keittänyt hauen ruodoista kalakeiton perusliemen, mutta tällä kerralla fileekuutioita oli käytettävissä keittoon noin 2 kg. Niistä tulisi keittoon kalan makua muutenkin riittävästi. Seuraavana aamupäivänä Enskan ammuttua kalastuskilpailun lähtölaukauksen aloitin kalakeiton valmistuksen. Olin hakenut aamutuimaan kaupalta joitain soppatarvikkeita, mutta niistä suurin osa löytyi onneksi mökin kylmäkaapista. Sytytin valkeat grillin tulisijaan ja asetin hieman alle puolilleen vedellä täyttämäni 15 litran vetoisen kattilan ritilän päälle. Kuorin perunat, lantun, porkka- tin savun maun. Lisättyäni kalakeittoon vielä kaksi pientä purkillista kermaa sekä pinnalle kohtuullisenkokoisen klöntin voita lillimään se oli enää viimeistä silausta vaille valmis. Kävin noutamassa kallionkolosta reilun vadillisen tuoretta ruohosipulia, leikkasin hienoksi silpuksi ja lisäsin keiton pinnalle antamaan piristävää vihreyttä. Kalakeitto ehti muhia hiilloksen jälkilämmöllä muutaman minuutin ajan ennen kuin Enska ampui kalastuskisan päättymislaukauksen. Vaikka oheisesta valokuvasta voi tehdä alustavia johtopäätöksiä aidon suomalaisen klubikalakeiton maittavuudesta pojille, asia vahvistui viimeistään Enskan jälkikasvun maistaessa keittoa. Mai (5 v.) ja Mikael (2 v.) kaapivat lusikoillaan poikien lounaan jälkeen kattilan pohjalle jääneen keiton viimeiseen pisaraan ja kolkuttivat lusikoillaan kattilaan huutaessaan toisella kotimaisella kielellä: "Mera, mera!". » » » » » » » » » » » » » » » 6-8 litraa vettä tai kalalientä (muiden ainesten määrästä riippuen) 3 kg perunoita paloiteltuna 5 laakerinlehteä 20 kokonaista maustepippuria 50 g karkeaa merisuolaa, lisää maun mukaan 500 g lanttua kuutioituna 500 g porkkanaa kuutioituna 5 sipulia silputtuna 1 purjo renkaiksi leikattuna 1 paketti Koskenlaskijajuustoa 2 kg ruodotonta haukifileetä 1 savusiika (500 g) ruodottomaksi perattuna 4 dl kermaa (tai ruokakermaa) 100 g voita 2 dl ruohosipulia tai tilliä hienoksi leikattuna lohta Klubin kalakerhon keitossa pari kertaa, kun en ole saanut käsiini Itämerenlohta tai kotimaista kirjolohta. Olen kuitenkin joka kerta yrittänyt löytää jonkun "koukun" eli ylimääräisen vivahteen keittoon, jottei se maistuisi joka kerta samanlaiselta. Joskus tarjoan keiton kirkkaana ja joskus taas suurustan sitä hieman kermalla ja sulatejuustolla. Toisinaan lisään keittoon hieman lämminsavustettua ahventa tai lahnaa ja joskus kylmäsavustettua lohta tai hapanleivän palasia. Koska keittämäni kalasoppa on tuntunut maistuvan vuodesta toiseen, päätin muutama vuosi sitten menestyksen antamalla itsevarmuudella tarjota tunnetusti herkkusuisille pojille kalakeittoa, joka koostui mausteita lukuun ottamatta täysin kotimaisista valmistusaineista. Kuten useasti aikaisemminkin, idea aidon suomalaisen kalakeiton valmistamisesta syntyi kalastamisen yhteydessä. Olin jerkkaamassa haukia klubin poikien kalakisaa edeltävänä päivänä ja sain saaliiksi onnistuneen reissun päätteeksi nätin sekä lihavan nelikiloisen hauen. Sillä hetkellä päätin, että tästä hauestahan tehdään pojille kalasoppaa seuraavaksi päiväksi. Nuijin hauen tajuttomaksi ja verestin sen kaikkien taiteen sään- nat, sipulin sekä purjon ja sain paloiteltua ne veden alkaessa kiehua. Kaadoin lohkomani perunapalat sekä kantiltaan noin sentinlevyiset lanttu- ja porkkanakuutiot kattilaan ja lisäsin muutaman laakerinlehden, parikymmentä kokonaista maustepippuria sekä kouranpohjallisen karkeaa merisuolaa. Minulla oli selkeä visio lantun käyttämisestä kalakeitossa, sillä se on jo perimätiedon mukaan vanha hämäläinen tapa. Lanttu antaa keittoon mukavan makeaa aromia, joka korostaa hauen makua. Peruna- ja juureskuutioiden alkaessa pehmetä lisäsin keittoon karkeaksi silputun sipulin ja ohueksi leikatut purjorenkaat. Seuraavaksi lisäsin salaisen aseen eli paketillisen pieniksi kuutioiksi leikattua Koskenlaskija-sulatejuustoa. Kuutiot kannattaa ripotella keittoon pienissä erissä koko ajan kauhalla sekoittaen, jotta juusto ei jämähdä klöntiksi kattilan pohjalle. Juusto sakeuttaa keiton ja antaa sille täyteläisen, kalaa korostavan maun. Sitten olikin jo aika lisätä keittoon vedellä ylimääräisestä suolasta huuhtelemani haukikuutiot. Olin vielä tämän jälkeen epävarma kalakeiton maittavuudesta, joten erottelin edellisenä viikonloppuna savustamani siian lihat ruodoistaan ja murensin ne kattilaan. Nyt keitto sai vielä pikankalamies.com VIINISUOSITUS Castillo de Molina Chardonnay Kuiva, hapokas, trooppisen hedelmäinen ja hennon pippurinen valkoviini joka on oiva kumppani rasvaiselle kalakeitolle. Ideaalinen tarjoilulämpötila on 12 astetta. Hinta 9,99 euroa. | Kalastuslehti 1/11 101
• MIKEYN PERHOKELLARI Teksti ja kuvat: Mikey Sarelin Albright-solmu. The Arbor knot eli puolasolmu. Figure-eight knot eli kahdeksikkosolmu HAUKIPERHOSIIMAN SOLMUT PUOLALTA PERHOON V solmut. iime numerossa tarkistin käytetyn perhosiiman heikot kohdat ja huolsin sen kuntoon. Käytännössä tämä tar- nopeasti solmittavaan solmuun sekä näiden ulkomuistista oppimiseen. ALOITUS SITTEN Seuraavaksi sidon monofiilipätkän kiinni pohjasiimaan ja pohjasiiman itse heittosiimaan. Kaikissa näissä liitoksissa käytän Albrightnimistä solmua. (kuva II). Haukisiiman kohdalla olen kantapään kokemuksen kautta oppinut olemaan luottamatta valmislenkkeihin joten mikäli sellainen siimankärjestä löytyy leikkaan sen pois ja liitän monoperukkeen heittosiimaan niinikään Albright-solmulla. Monofiiliperukkeeseen liitetään puruperuke ja koska itse suosin pehmeää perukemateriaalia niin käytän tässäkin tapauksessa Albrightsolmua. Lopulta puruperuke sidotaan kiinni perhoon tai viehelukkoon ja siihen olen tottunut käyttämään simppeliäkin simppelimpää figure eight eli kahdeksikkosolmua (kuva III). Nyt perhon päästä puuttuu vain kala, mutta sen liittämiseen tarvittavan solmun pidän omana salaisuutena. Lopuksi voinen vielä todeta, että olen ottanut tavaksi varmistaa kaikki haukisiimoihin tulevat solmuni tipalla pikaliimaa. En tiedä onko tämä käytännössä tarpeellista mutta tuskinpa se pahastakaan on. koitti siiman liitoskohtien tarkistusta ja korjaamista. Tällä kertaa jatkan siimojen kanssa väkästelyä. Koska toisaalta tästä lehdestä löytyy Teemu Kosken ja minun kirjoittamani hauen perhosiimoihin keskittyvän artikkelisarjan viimeinen osa, ajattelin käydä läpi haukiperhosiimakokonaisuudessa käyttämäni Osa solmuista toimii paremmin kuin toiset, muiden ollessa täysin tasavertaisia toistensa kanssa. Solmujen ollessa toistensa kanssa tasavertaisia mieltymykset ja esimerkiksi niiden sitomisen helppous ohjaavat solmunvalintaa. Mitään ainoaa oikeaa vaihtoehtoakaan tuskin löytyy, mutta olen huomannut joidenkin solmujen toimivan muita paremmin omassa käytössäni. Eräänlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää että liian montaa solmua on turha opetella. Päinvastoin kannattaa keskittyä muutamaan toimivaan ja helposti sekä Aloitetaan solmuhässäkän ruotiminen perhokelan puolalta. Siiman sitomiseen puolalle on olemassa eri menetelmiä. Koska pohjasiimoina käytetään nykyään usein punottua kalastussiimaa tai dacronista varta vasten valmistettua pohjasiimaa, joista kumpikaan ei veny, kannattaa puolalle alimmaiseksi laittaa joko venyvää monofiilisiimaa tai vaihtoehtoisesti sitoa pohjasiima puolalla esiintyviin reikiin kiinni. Tämä tehdään jottei venymätön siima lähtisi luistamaan puolalla kun siihen lisätään painetta. Itse käytän yleensä noin 0,400,50 mm paksuista monofiilisiiman pätkää alimpana ja liitän sen vuorostaan pohjasiimaan. Pohjasiiman sidon puolaan «The arbor knot» eli suomeksi puolasolmun nimeä kantavalla solmulla (kuva I). Puolasolmu on nopea sekä helppo sitoa ja se on kestänyt omassa käytössäni mukisematta. 102 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• N TILAA K 246 5340 mella 03-4 eli näin: Puh alvelut.fi ilaa lehti T stantajap ku la tilaus@ soite. hköpostil Sä laskutuso postitus- ja tarvitaan di KESÄ11 n ssasi koo Tilauksee e Anna tilat 0 EURO VAIN 2 EROA UM seen. kalast uk Koukussa NETTUNA 4 OTIINKAN ALASTUS K A! Numero 2/11 116 SIVUINEN KESÄJYTKY! n opas akalasta ja » Kesälom sa uväen kans kk » Kalaan pi merivar ti ja Ammattina » en kalasto monipuolin » Kymijoen PUROILLA ALASTUSTA KESÄK mies www.kala .com 2/11 Kuva: Jens Bursell
• UUTUUDET 2011 TIEDUSTELUT OPM/VISION www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | ELORANTA www.eloranta.fi, 017-2883044 KALASTUSKOLMIO OY, 03-644 1222, www.kalastuskolmio.fi | GROSARI www.grosari.fi APAJAMATKAT www.apajamatkat.fi | PURE FISHING www.purefishing.com FAIRPOINT/KINETIC www.kineticfishing.com, 0400-634 446 | KUUSAMO www.kuusamonuistin.fi PUNOTTU TITAANINEN PERUKEVAIJERI 7-säikeinen punottu titaanivaijeri on yksisäikeistä titaanilankaa paljon notkeampaa. Ei ikinä jää mutkalle, materiaali venyy aavistuksen verran eli se toimii äkkipysäytyksessä iskunvaimentimen tavoin. Musta perukemateriaali on pakattu 3m:n kiepiksi ja sitä on saatavana kahtena paksuutena 0,43 ja 0,53 mm. Suositushinta alk. 35 euroa. Edustaja Apajamatkat. AFW SURFSTRAND MICRO 19-säikeisestä Surfstrandista voi rakentaa perukkeen, joka ei haittaa jigin, uistimen, perhon tai pilkin omaa liikettä. Ohuin 3kg:n perukemateriaali on vain 0,15 mm paksua ja se tarjoaa täyden suojan hauen hampaita vastaan. Saatavana myös 0,20 mm ja 0,25 mm vahvuisena. Suositushinta alk. 9,20 euroa. Edustaja Apajamatkat. GODSPEED WADING JACKET Hieman pidempi kuin muut takit ja samalla mukavampi päällä. 2-kerroksinen WPS Extreme ­kalvo pitää sinut kuivana kelistä riippumatta. Koot M-XXL. Saatavana pähkinän värisenä. Hinta 149 euroa. Edustaja Fairpoint. GREAT HERON XL Uusi isoin Great Heron kaikille petokaloille. 32 g / 90 mm. 8 väriä, lyijytön. VMC:n 2-koon koukku. Hinta 7 euroa. Edustaja Fairpoint. 104 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• UUTUUDET 2011 DAIWA FREARMS ­HASPELIT Todellinen 2011 huippu-uutuus Daiwalta. Täysin uusitussa kelakonseptissa on nyt lukuisia yksityiskohtia ennen näkemättömään hintaan. Real Four Digigear II Zaion runko ja ­ Air Rotor ABS II Alumiinipuola 4 RST-kuulalaakeria Infinite Anti-reverse Twist Buster II Air Bail CrossWrap -ristiinpuolaus Täysin vesitiivis jarrumekanismi Siimatilavuus: 2000 140m / 0,20mm 2500 150m / 0,28mm Välitys 4,8:1 Hinta 219,50 euroa. Edustaja Eloranta. DAIWA TOURNAMENT Daiwa Tournament -vapasarja on kehitetty yhteistyössä Daiwan Skotlannissa sijaitsevan vapatehtaan insinöörien kanssa nimenomaan Suomen markkinoille; ne vastaavat suomalaisten urheilukalastajien odotuksia. Kolme avokelamallia ja kolme hyrräkelamallia. Jerkkaukseen, jigaukseen, taimenen kalastukseen. Vapojen aihiot ovat korkealuokkaista Super-MSG hiilikuitua ja kaikissa 2-osaisissa malleissa on Daiwan kehittämä V-joint spigot-liitos. Fujin kelakiinnikkeet, kädensijat ja vaparenkaat. Hinnat alkaen 219 euroa. Edustaja Eloranta. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 105
• UUTUUDET 2011 FISHHUNTER-JIGIT Erittäin pehmeä ja herkkäuintinen. Koot 5, 7, 8, & 10,5 cm. 50 eri väriä. Pussissa 4-5 kpl. Hinnat 2-5 euroa. Edustaja www.grosari.fi FUJITSU-KELAT Neljä kokoa ja 10 rst-kuulalaakeria. Herkkä ja tasapainoinen kelausjärjestelmä. Tasaisella jarruvoimalla varustettu etujarru. Välityssuhde 4,5: 1 & 5,1:1. Takuu 2 vuotta. Hinnat 99-109 Edustaja www.grosari.fi BETE LOTTO 12 G Virtavesiin takuuvarma kesän pyyntikone. Hinta 11,10 euroa. Edustaja Kalastuskolmio. DIGITAALIVAAKA D.A.M. 30 KG Punnitse ennätyskalasi aina 30 kiloon astiHinta 38 euroa. Edustaja Kalastuskolmio. MUUMI-AVOKELASETTI Perheen pienempien oma virveli. Hinta 55 euroa. Edustaja Kalastuskolmio. 106 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• LÄTKÄ 70/25 Painavampi versio legendaarisesta Lätkästä. Heittokalastajan herkku tyrsky-, joki- ja rantakalastukseen. Lätkän uusi koukkumalli tartuttaa kalan paremmin lyhen BOAT TECH -VAPAPUTKI vartensa ja suuremman kitansa ansiosta. Hinta 9,90 euroa. Edustaja Kuusamon Uistin. RÄSÄNEN 70/20 HELMI - alumiinia - kiinteällä kaidekiinnityksellä - sis. alumiiniset kaidekiinnikkeet ja kiinnitysruuvit Hinta 29 euroa. Edustaja Nordic Sports. Hinta 9,50 euroa. Edustaja Kuusamon Uistin. RÄSÄNEN 50/11 HELMI Hinta 9,50 euroa. Edustaja Kuusamon Uistin. SALMO TENO Teno on erityisesti lohensoutuun suunniteltu kelluva vaappu, joka pitää uintinsa kovemmassakin virrassa. 16 väriä, joista 4 uutuusväriä. Hinta 8 euroa. Edustaja Nordic Sports. BOAT TECH DEEP DIVER -SYVÄÄJÄLEVYT Laukeava mekanismi, jossa laukaisuvoimakkuuden säätö. Syvääjä voidaan säätää hakemaan sivulle kiekosta kääntämällä joko oikealle tai vasemmalle. Kaksi kokoa 80 mm ja 100 mm. 5 väriä. Suositushinnat 8,90 ja 9,90 euroa. Edustaja Nordic Sports. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 107
• UUTUUDET 2011 SHIMANO CATANA CX ­VAVAT Uudistuneissa vavoissa aihiot on valmistettu High Pressure ­tekniikan avulla, joka parantaa vavan toimivuutta ja kestävyyttä. VibraSpot ­kelakiinnike, jossa kalastajan sormet osuvat suoraan aihioon (korkki ei vaimenna tuntumaa!) Saatavana koot 165300 cm, 12 eri mallia. Hinnat alkaen 55 euroa. Edustaja Normark. STORM-SUSPIJIGI ­ UUDET VÄRIT Storm Suspending WildEye Swim Shad 05 (14 cm/40 g) on saanut kolme Suomi-erikoisväriä. Takuuvarma otti! Hinta 9,95 euroa. 2 kpl/pkt. Edustaja Normark. SHIMANO P4-SARJAN KELAT Myydyimmät Shimano-mallit uudistuivat. Shimano Exage FC / RC, Nexave FC / RC ja Catana FB/RB. Koot 1000, 2500 ja 4000. Uusi runko, kammenkiinnitys parantunut entisestään, patentoitu A-RC ­puola joka pienentää siimatien kitkaa parantaen kalastettavuutta. Kampanjahinnat Exage: 99 euroa, Nexave 79 euroa, Catana 59 euroa. Edustaja Normark. PATRIOT REVIVAL ­HEITTOVAVAT Klassinen ulkonäkö kätkee sisäänsä modernia suunnittelua. Vapasarjaan kuuluu 9 joko kaksi ­tai kolmiosaista vapaa lähes kaikkien kotimaisten kalojen pyytäjille. 3 vuoden takuu. Hinnat alkaen 39 euroa. Edustaja OPM. 108 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• JESSE ­ UUDET VÄRIT O.Korkiakoskelta jälleen uutuusvärejä kesään. Suositushinta 11,90. Edustaja OPM. FREEDOM HAWK 12 -KAJAKKI Se toimii tavallisen kajakin tavoin kun sivuponttonit on vedetty kiinni runkoon, ollen kevyt ja nopea melottava. Kun ponttonit vedetään kakkosasentoon, se tarjoaa tukevan kalastusalustan. Kolmannessa asennossa kajakki on monikäyttöisin, se on tukeva kalastusta ajatellen ja sitä on helppo meloa tai ajaa sähköperämoottorilla (moottoriteline on lisävaruste). Suositushinta 1395 euroa. Edustaja Vision. OKUMA CLARION ­UISTELUKELA Todella kevyt ja tukeva uistelukela, jossa siimamittari. Suuret, karkaistut rattaat ja itsevoiteleva koneisto. Erittäin vahva siimanjakaja, joka on pinnoitettu titaanilla kestämään kaikenlaisten siimojen aiheuttama rasitus. Välitys 4,2:1. Siimatilavuus 420 m/0,40 mm. Paino 612 g. Hinta 139 euroa. Edustaja OPM. SCOTTY HIGH PERFORMANCE ­SÄHKÖTAKILAT Uusissa High Performance -sähkötakiloissa on valaistut digitaaliset laskurit, lyömätön nostovoima, säädettävät Rocket Launcher -vapatelineet ja jarru, jossa on markkinoiden suurin jarrupinta-ala, joka mahdollistaa erittäin suuret nopeudet. Kaikissa malleissa on puolattuna Scottyn HP takilavaijeri, joka on valmistettu kestävästä ruostumattomasta teräksestä. 5-2116 High Performance Tele · Säädettävä 91-152 cm pitkä ja 3,175 cm paksu teleskooppipuomi · Säädettävä tuplavapateline · 16-asentoinen kääntöpöytä · 2kpl Power Grip Plus -siimanlaukaisijaa Hinta: 1095 euroa. Edustaja OPM. 5-2101 High Performance · 76 cm pitkä ja 3,175 cm paksu puomi · Säädettävä vapateline · 16-asentoinen kääntöpöytä · Power Grip Plus -siimanlaukaisija Hinta: 945 euroa. Edustaja OPM. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 109
• UUTUUDET 2011 BERKLEY CHILI ­VAVAT Tämän vapasarjan huippuvavat on tehty vaativaan kalastukseen, jossa varusteet joutuvat lujille. Chilisarjan aihiot ovat 30T-hiilikuitua, korkkikahvat, SIC-vaparenkaatSarjasta löytyy avo- ja hyrräkelamallit. Hinnat alkaen 179 euroa. Edustaja Pure Fishing. SPIDERWIRE FLUOROBRAID Markkinoilla on siis vihdoin siima, jonka tiheys, hankaus- ja kulutuskestävyys sekä käyttöominaisuudet hakevat vertaistaan. Spiderwire Ultracast FluoroBraid on valmistettu kuudesta Spider- ja kahdesta Gore-kuidusta. Hinta 29,90 euroa. Edustaja Pure Fishing. MOTOROLA DEFY Kalamiehen älypuhelin. Täysiverinen Android-puhelin, joka kestää kovatkin kolhut ja roiskeet. Hyvä akkukesto ja erittäin vahva lasi. Hinta 299 euroa. Edustaja Elisa. www.elisashopit.fi WOLFCREEK-JERKIT Ruotsalaiset käsintehdyt jerkit. Uskomattoman hieno viimeistely. Saatavilla 4 eri mallia, 13 cm ­ 20 cm/ 65 g ­ 160 g. Kaikissa on Owner-koukut. Hinnat 37-42 euroa. Edustaja wobbleri.fi 110 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• THE JERKKIVAPA PIRTEÄN KESÄHAUEN PYYNTIIN Välineitä, jotka korvaavat suuret puheet. ABU GARCIA REVO NEOS Uuden NanoShield ­teknologian ansiosta kelan materiaali on huomattavasti grafiittia ja alumiinia vahvempaa. 2 eri kokoa, 20 & 30 + 13 HPCR-kuulalaakeria, Carbon Matrix-hiilikuitujarru, hidastettu ristiinpuolaus, Everlastsankajärjestelmä sekä IAR (suoratoiminen takasalpalaakeri). Suositushinta 349 euroa. Edustaja Pure Fishing. MYYMÄLÄ TÄYNNÄ KESÄN KALASTUSVÄLINEITÄ: JERKKEJÄ, VAPOJA, KELOJA JA TARVIKKEITA. TULE KÄYMÄÄN TAI SOITA! Pursimiehenkatu 9, 00150 Helsinki Puh. (09) 665 001 wobbleri@kolumbus.fi www.wobbleri.fi p.s. Bogagrippejä taas saatavilla
• UUTUUDET 2011 Kääntyvät takavalot säästävät sähköongelmilta, mikäli vaan muistaa nostaa valot ylös ennen laskua. Majavan trailereissa kalamiehiä kiinnostavia ominaisuuksia Paljon venettä vetävä kalamies osaa arvostaa trailerissa ominaisuuksia, joita kerran kaksi kaudessa traileria käyttävä ei edes huomaa. Markkinoilta löytyy paljon hyviä trailereita, joiden kaikkien rungot ovat kuumasinkittyjä, niiden vinssit ovat hyvää tekoa, kölirullat laadukasta muovia ja akselit on tehty kestämään. Ongelmina paljon traileria käyttävälle aiheuttavat enimmäkseen sähköt sekä veneen saaminen vinssausasentoon. Ja kun vene on saatu trailerille, sen asento pitää saada kuljetusta varten vakaaksi. Näihin kaikkiin seikkoihin on panostettu uudessa Majava-mallistossa. Kävin tutustumassa trailereihin Micke Henrikssonin opastuksella E3 Marinissa. Sähköongelmat on ratkaistu kääntyvillä takavaloilla, eli nyt ei tarvitse enää välttämättä ottaa sähköjohtoa irti veteen laskiessa. Käännät vaan valot vinosti ylös ja tyrkkäät veneen veteen. Veneen nostoa helpottamaan on kippiin asennettu tiukat jouset, jotka pitävät kipin koko ajan optimiasennossa veneen köliin nähden. Näin vinssaaminen on kevyempää. Veneen kuljetusvakautta parantamaan on sivutukiin asennettu kaasujouset, jotka painavat sivutuet kiinni veneeseen ja pitävät sen samassa asennossa koko matkan ajan. Mikäli trailerin vaihto tai uuden osto on ajankohtainen, kannattaa tutustua käyttöä helpottaviin ominaisuuksiin osoitteessa www.majava.fi Teksti ja kuvat Antti Zetterberg Uusi jousellinen peräkippi helpottaa nostoja 112 Kalastuslehti 2/11 | kalamies.com
• KALAMIES.COM KAIKKI KALASTUKSESTA Heittokalastus Perhokalastus Vetouistelu Hauen jerkkikalastus Lohensoutu Foorumi Chat Kalamies TV Kalastus-lehti Reissuraportit Tuotteet Uutiset Linkit Kuvagalleria Kesän aikana Kalamies.comin kartat uudistuvat yhteistyössä Sailmate.fi:n kanssa - tulossa mm. merikortit, reittisuunnittelu ja satamat. kalamies.com | Kalastuslehti 2/11 113
• toivottaa lukijoilleen
• HYVÄÄ KESÄÄ!
• KALASTUS-LEHTI 3/11 ILMESTYY SYYSKUUSSA. Koukussa kalastukseen. Numero 2/11 116 SIVUINEN KESÄ JYTKY! » Kesälomakalastajan opas » Kalaan pikkuväen kanssa » Ammattina merivartija » Kymi joen monipuolinen kalasto Sillä välin kalastustarpeistasi huolehtii KALAMIES.COM www.kalamie s.com KESÄKALASTUSTA PUROILLA 2/11 Lowrance KEVÄTRY