Oletko myymässä asuntoasi?
Laadukasta kiinteistönvälitystä
ja varallisuuden hoitoa!
Hanne Perola nyt meillä!
LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV
Uudet tuulet, uusi numero
? sama iloinen ja
ammattitaitoinen palvelu!
Palvelemme myös lakiasioissa
Soita 050 511 4410
Arja Oreschnikoff
Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067
Eeva-Liisa
Moilanen
LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja
arja.oreschnikoff@omatkodit.fi
A. Oreschnikoff Oy LKV
Varatuomari
Laillistettu
kiinteistönvälittäjä
(LKV)
Pyydä
välitystarjous.
Tarjoa myyntiin!
045 207 1441
Kiinteistömaailma Helsinki Herttoniemi-Viikki
Asuntoherttua Oy, Megahertsi, Insinöörinkatu 2, 00880 Helsinki, puh. 09 759 7470
Viikinportti 2, 00790 Helsinki, puh. 044 744 7100
Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous!
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti
Asiantunteva, moderni ja edullinen
lakiasiaintoimisto avattu Kalliossa
osoitteessa Aleksis Kiven katu 12 C 71 (Kahvila Sävyn seinänaapurissa)
Esimerkkejä asiakirjahinnoistamme: testamentti alk. 100 euroa,
perunkirjoitus alk. 250 euroa, avioehtosopimus alk. 100 euroa.
Normaali tuntiveloituksemme:
yksityishenkilöt alk. 136 euroa/h (sis. alv)
ja yritykset alk. 170 euroa/h (+ alv. 24%).
Soita 041 505 6074 tai 0400 885 909
www.oranssilaki.fi
Facebook.com/oranssilakiasiaintoimisto
Herkullisia ja kohtuuhintaisia
äitienpäiväkakkuja.
Tilaa puhelimitse
040 5010239 tai
paikan päältä.
Castreninkatu 13
Avoinna: ma-pe 10-19, la 10-18, su 12-18
Ohjaus:
Jalmari Jalonen
Rosa Liksom
47. vuosikerta - Nro 9
Karnevalistinen
huonon maun ilotulitus
Ole
mukana!
Kallio-lehti
Karnevalistinen huonon maun ilotulitus
Esitykset
7.5. ? 11.6.2016
Vain Tällä Kupongilla
Tuore Pasta Tai Salaatti
Voimassa MA-LA
?
Viikot 18-19 - 2016
?
vain
10
?
Liput 15/12 ?
Käenkuja 6-8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston
www.teatterikultsa.fi
väestönsuoja
TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI
Kevättä lautaselle Alppilassa!
Parsaviikot
26.4.-29.5.
Porvoonkatu 19, Alppila | www.weeruska.com
Avoinna joka päivä! Varaa pöytä: 020 7424 270
Tuplaydinprosessori
Kirjoittava DVD-asema
Laadukas 19" näyttö
Windows 7 tai Windows 10
Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön
Paketin hinta: 140?
Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää
GLOBAL GRAPH OY
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
KALLIO LEHTI
2
Huippukauniita
äitienpäiväasetelmia
alk. 10?
ous
Tilaa nyt kevätsiiv
ja ikkunanpesu!
Kohti kesää!
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
Soita emännille
Viikot 18-19
Viipurin Kukka
p. 010 281 2600
Viipurinkatu 1, puh. 146 2725
Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14
www.lakeudenpito.fi
TULE, KOE JA IHASTU!
PROTEESITYÖT
NOPEASTI & KIVUTTOMASTI
Teemme myös kotikäyntejä!
EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050
SOITA JA VARAA AIKA
MAKSUTTOMAAN
TARKASTUKSEEN
Avoinna joka päivä klo 9-02
Hämeentie 58-60
A-oikeudet
k
Tarvittaessa 3k a
ka
ai
su
ak
m
korotonta
010 2715 100
Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)
chef wotkin?s paLVeLutiskit
Lihatukku Veijo Votkin oy
prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1
00900 Helsinki ? 010 766 8912
s-market sokos helsinki Postikatu 2
00100 Helsinki ? 010 766 1047
tehtaanmyymäLä
ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18
Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
? 09-774 33 477, www.votkin.fi
Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenevät nyt vauhdilla
HOITOA ALKOHOLISMIIN
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
KUKA
MENESTYY?
??Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt
vähenivät
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden alustavien
laskelmien mukaan 7 prosenttia vuonna 2015. Eräs
merkittävimmistä toimista
oli lämpöpumppujen käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa, kun
Espoon Suomenojan lämpöpumppulaitos käynnistyi.
Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö oli
myös ennätyksellisen vähäpäästöistä.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,3
miljoonaa tonnia vuonna
2015. Tämä on 4,7 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden.
Päästökehitys on ollut aikaisemmin suotuisaa erityisesti Helsingissä, mutta
nyt myös Espoon, Vantaan
ja Kauniaisten päästöt ovat
selvässä laskussa.
Lämpöpumput
vähensivät
kaukolämmön
päästöjä
HSY:n puhdistamaa jätevettä hyödyntävä Espoon
Suomenojan lämpöpumppulaitos aloitti toimintansa
MITÄ IHMISILLE
KUULUU?
KUKA
RAKENTAA?
Tykkää meistä
Facebookissa
KALLIO LEHTI
?
vuoden 2015 alussa. Tämä
vähensi kivihiilen ja maakaasun osuutta kaukolämmön tuotannon polttoaineista. Myös Helsingissä
lämpöpumpuilla tuotettiin
entistä enemmän kaukolämpöä ja fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni.
? Kaukolämmön tuotantoa ollaan nyt määrätietoisesti uudistamassa. Se on
pääkaupunkiseudun päästöjen kannalta ratkaisevaa.
Vantaan jätevoimala vähentää aiempaan verrattuna
merkittävästi päästöjä, ja
nyt lämpöpumput on otettu
käyttöön Espoossa. Helsingissä pelletin osuutta kas-
vatetaan edelleen ja Hanasaaren hiilivoimalan alasajosta on päätetty, sanoo
HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.
Uusista ratkaisuista huolimatta kaukolämpö aiheutti
44 prosenttia pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2015.
Noin 83 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.
Sähkön päästöt laskeneet,
liikenteessä parannettavaa
Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö
on ollut viime vuosina erittäin vähäpäästöistä. Tämä
johtuu ennen kaikkea edullisesta tuontisähköstä. Sähkönkulutuksesta aiheutuneet päästöt olivat vuonna
2015 enää 13 prosenttia,
kun ne vuonna 2007 olivat
peräti 25 prosenttia.
Tällä hetkellä liikenteen
osuus kokonaispäästöistä
on 27 prosenttia.
? Liikenteeseen liittyvillä ratkaisuilla on jatkossa merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä, sanoo
HSY:n ilmastoasiantuntija
Johannes Lounasheimo.
Päästöjä edelleen
vähennettävä
? Pääkaupunkiseudulla
tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Se vaatii pitkäjänteistä
työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Päästöt vähenevät nyt hyvää vauhtia, mutta kehityksen olisi
pysyttävä vähintään nykyisellä tasolla, kertoo Raimo
Inkinen.
? Jatkossa erityisesti rakennusten
lämmityksen
päästöihin tulee kiinnittää
huomiota. Tarvitaan myös
lisää kestäviä kulkumuotoja ja liikennepolttoaineita sekä uusia ohjauskeinoja, joilla liikenteen päästöjä voidaan vähentää, Inkinen jatkaa.
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990?2014 sekä ennakkotieto 2015
Viikot 18-19
47. vuosikerta ? nro 9
Lasipaviljonki korvaa remonttiin
menevän Hakaniemen kauppahallin
Hakaniementorin lasipaviljongille haetaan rahoitusta ? hinta 5,7 miljoonaa euroa
??Hakaniemen kauppahalli korjataan
alkuperäiseen loistoonsa vuonna 2017
alkavassa peruskorjauksessa. Kiinteistölautakunta valitsi 21.4.2016 väistötilaratkaisuksi lasipaviljongin, joka on
tarkoitus rakentaa Hakaniementorille
kauppahallin remontin ajaksi. Kauppahallitoiminta pystyy jatkumaan remontin ajan keskeytymättä.
Kiinteistölautakunnan hyväksymän
hankesuunnitelman mukaan lasipaviljonkiin tulisi 144 myyntipaikkaa
eli riittävästi tilaa kauppahallin vakituisille kauppiaille. Pinta-alaa lasipaviljongilla on noin 2 000 neliötä. Torikauppa jatkuu rakennuksen
vierustalla.
Paviljongin toteuttaminen edellyttää
kuitenkin vielä, että kaupunginhallitus myöntää sen rakentamiseen tarvittavan lisärahoituksen, koska kaupungin nykyisessä investointiohjelmassa
ei ole varattuna rahoitusta hankkeelle. Lasipaviljongin toteuttamisen enimmäishinta on 5,7 miljoonaa euroa.
Sivu 10
Hakaniemen remonttiin menevän
kauppahallin paikalle suunnitellaan torille
rakennettavaa lasipaviljonkia. Paviljongin
rakennuskustannukset ovat noin 5,7
miljoonaa euroa. Kuva: Helsingin kaupunki.
Vaasanpuistikkoon
vähin erin
luvassa
parannustoimia
??Sörnäisten metroaseman sisäänkäynnin tuntumassa olevan
Vaasanpuistikon eli Vaasanaukion tulevaisuus näyttää aiempaa valoisammalta.
Valoa tunnelin päähän tuo se,
että rakennusvirasto yhteistyökumppaneineen aloittaa syksyllä alueen ideasuunnitelman
laadinnan.
Lukuisia ideoita ja parannushankkeita on ollut vireillä jo
vuosia mutta kaikki ovat hiipuneet syystä tai toisesta. Alueelle on tuonut kyseenalaista mainetta järjestyksenpitoon liittyvät
ongelmat.
Vaasanpuistikossa kokeiltu
kioskitoiminta on takkuillut
mm. tapahtumasähkön puuttumisen vuoksi. Suunnitelmissa on sähkön syötön asentaminen aukiolle.
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja
rakennusvirasto kaivavat pöytälaatikoista aluetta koskevat vanhat suunnitelmat ja selvitykset.
Aihetta sivuaa mm. muutaman
vuoden takainen Vaasankadun
kehittämisideointi.
Rakennusvirasto aloittaa syksyllä 2016 ideasuunnitelman
laatimisen kutsumalla kaikki alueen kehittämisestä kiinnostuneet tahot yhteen miettimään Vaasanpuistikon tulevaisuutta.
Yhteisen tavoitteen aikaansaamiseksi ja jalostamiseksi tarvitsemme siis naapureiden, liikkujien ja toimijoiden näkemyksiä Vaasanpuistikon tulevaisuudesta.
Helsinki saa uuden museon
Senaatintorin kulmalle
??Helsingin kaupunginmuseo
avaa uuden museon Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa
perjantaina 13.5.2016 klo 17.
Juhlan kunniaksi museoon voi
tutustua vaikka keskellä yötä.
Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmassa sijaitsevaan
museoon on aina vapaa pääsy,
ja ovien avautuessa ensimmäistä kertaa perjantaina 13.5.2016
pääsy on erityisen vapaa, sillä
museo on auki 24 tuntia klo 17
alkaen. Uuteen museoon ja tuoreisiin näyttelyihin voi silloin
tulla tutustumaan vaikka keskellä yötä. Ovien avautumiseen
aletaan valmistautua jo klo 16,
jolloin karnevaalitunnelma, sirkushahmot ja ilmapallot täyttävät Katariinankadun.
Museon avajaisnäyttelyissä on
omakohtaisia kokemuksia ja
helsinkiläisen arjen historiaa.
Ensi alkuun museossa nähdään
Helsingin valitut palat -näyttely,
joka tekee sukelluksia Helsingin menneisyyteen ja tuo pintaan yhteisiä muistoja kaupungin historiasta. Perheiden suursuosikki Lasten kaupunki avautuu uudistettuna. Senaatintorin
kulmalle saapuu myös maailmaa kiertänyt Museum of Broken Relationships eli särkyneiden suhteiden museo, joka nähdään toukokuussa ensimmäistä
kertaa Pohjoismaissa. Kirsikkana
kakun päällä on Aikakone, jolla voi lähteä aikamatkalle sadan
vuoden takaiseen Helsinkiin.
Museoksi on muokattu lähes
puolikas kortteli vanhimmasta
Helsingistä. Viidestä vanhasta
rakennuksesta ja niiden keskelle rakennetusta modernista
uudisosasta on perusteellisen
remontin myötä syntynyt omaleimainen museokokonaisuus.
Museossa on sisä- ja ulkotiloja, jotka eivät koskaan aiemmin
ole olleet auki yleisölle. Esimerkiksi Falkmanin piha korttelin
sydämessä on todellinen helmi, jonne ei ennen ole päässyt
kuin poikkeustapauksissa. Nyt
piha tulee vapaaseen käyttöön
museon aukioloaikoina.
Uusi museokokonaisuus on
suunniteltu vapaan pääsyn ehdoilla. ?Museo ei koostu ainoastaan näyttelyistä. Olemme pyrkineet siihen, että museota voisi
käyttää monella tavalla.
Sivu 7
Ajankohtaista
Kuukkeli
laskeutui
Kalasatamaan
??Kalasatamaan valmistui kuvanveistäjä Villu Jaanisoon
teos Kuukkeli. ?Lähes kuusi
metriä korkea veistos sijoittuu näkyvälle paikalle, Junonkadun ja Leonkadun risteyksessä olevan asuintalon
edustalle.?
Kuukkeli on Helsingin kaupunginkanslian tilaama veistos. Se on toinen Kalasataman
ympäristötaidehankkeen mukainen pysyvä taidehankinta. Hankkeen tavoitteena on
asukkaiden viihtyvyyden parantaminen sekä alueellisen
identiteetin muodostumisen
edistäminen.
Helsinkiläisiä
on nyt
noin 630 000
??Helsingin väkiluku kasvoi
noin 800:lla vuoden alussa
ja oli helmikuun lopussa 629
300. Helsinki sai muuttovoittoa muista kunnista noin 400
asukasta. Helsinkiin tulleiden
maahanmuuttajien osuus ylitti maastamuuttajien määrän
noin 200 asukkaalla. Myös
syntyneitä oli noin 200 kuolleita enemmän.
Koko pääkaupunkiseudulla
väestö lisääntyi 1700:lla ja oli
helmikuun lopussa 1 123 700.
Pääkaupunkiseudun osuus
maan väestöstä on nyt 21
prosenttia. Koko maan väestö pysyi tammi?helmikuussa
noin ennallaan.
KALLIO LEHTI
4
Päätoimittaja Juha Ahola
Nro 9
Pääkirjoitus
Helsinkiläisten keskieläke
2008 euroa kuukaudessa
K
eskimääräinen kokonaiseläke oli Suomessa viime
vuonna 1 613 euroa kuukaudessa. Miehet saavat keskimäärin suurempia eläkkeitä kuin
naiset. Miesten keskieläke vuonna
2015 oli 1 829 euroa kuukaudessa,
naisten 1 434 euroa. Naisten eläke
oli keskimäärin 78 prosenttia
miesten eläkkeestä.Tiedot kuvaavat vuoden 2015 lopun tilannetta
ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
Suomen suurimmat eläkkeet
maksettiin jälleen kerran Uudellamaalla, missä asuvat saivat
keskimäärin 1 921 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla
(1 732 ?) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.
Kaikki muut maakunnat jäävät
alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin
maatalousvaltaisissa Etelä- ja
Keski-Pohjanmaan maakunnissa.
Kuntatasolla Kauniainen nousee
selkeästi yli muun Suomen noin 3
000 euron keskieläkkeellä. Espoo
(2 202 ?) ja Helsinki (2 008 ?)
jäävät kakkos- ja kolmossijoille.
Suomen pienin keskieläke on
Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1
140 ?).
Suomessa on 1 440 000 omaa
eläkettä saavaa henkilöä. Kaikista
16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on jo vajaa kolmannes (31,7
%). Lähes joka toisessa kunnassa
eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia, ja yhdeksässätoista kunnassa
heitä on yli puolet väestöstä.
Eläkeläisten osuus on matalin
Uudellamaalla (25,1 %).
Työikäisestä väestöstä on työkyvyttömyyseläkkeellä 6,4 prosenttia. Suurin osuus on Kainuussa
(10,3 %) ja Pohjois-Savossa (9,3
%) ja pienin Ahvenanmaalla (4,0
%). Vajaa kolmannes Suomen
kunnista ylittää kymmenen prosentin rajapyykin.
Lakisääteisiä eläkkeitä maksettiin vuonna 2015 yhteensä noin
28,3 miljardia euroa, joista työeläkkeitä oli 25,3 miljardia euroa.
Eläketulo pienenee hiljalleen
suhteessa muuhun toimeentuloon. Syynä on pääasiallisesti
niin sanottu taitettu indeksi, joka
tarkoitaa sitä, että eläkkeet eivät
korotu muiden tulojen kanssa
niin sanotusti samalla teholla.
Eli vaikka hintatason nousu on
laukaissut indeksin, muut tulot
nousevat sovitun määrän, mutta
eläkkeiden kohdalla korotus jää
usein puoleen indeksikorotuksesta
tai jopa sen alle. -j.a.
Yleisönosasto
Kohti Helsingin kansallista
kaupunkipuistoa
??Helsinkiläiset tarvitsevat
nykyistä vahvemman suojan arvokkaimmille viheralueille, kulttuuriympäristöille sekä saaristolle. Kansallinen kaupunkipuisto antaisi niille pysyvyyttä ja selkeät rajat. Kuntalaisaloitteessa vaaditaan kaupunkia pikaisesti ryhtymään
toimiin puiston perustamiseksi. Tavoitteena on tehdä pääkaupungin kansallisesta kaupunkipuistosta
Suomen 100-vuotisjuhlien
kärkihanke.
Helsinki on upeiden
luontoalueiden ja kulttuuriympäristöjen kaupunki.
Sen metsiä, vesiä ja saaristoa on suojeltu suunnitelmallisesti vuosikymmeniä.
Kuitenkin yleiskaavaehdotuksessa Helsingin vakiintuneita viheralueita uhkaa
rakentaminen.
Kansallinen kaupunkipuisto määritellään Maankäyttö- ja rakennuslaissa arvokkaiden luonto- ja vesialueiden sekä kulttuuriympäristöjen muodostamaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Suomessa kahdeksassa kaupungissa on
kansallinen kaupunkipuisto. Hämeenlinnan vuonna
2001 perustettu puisto on
vanhin. Turun Ruissalo ja
Aurajoen varret, Porvoon
ja Porin historialliset keskustat sijaitsevat kansallisessa kaupunkipuistossa.
Tukholmassa on Ekoparken, New Yorkissa Central Park, Lontoossa Hyde
Park? Nyt Helsinki ansaitsee omansa.
Suomen
100-vuotisjuhlien
kärkihanke
Kuntalaisaloite, jossa on
mukana 76 yhteisöä, mm.
52 kaupunginosayhdistystä ja tuhansia helsinkiläisiä, vaatii nyt, että kaupunki ryhtyy vielä tänä vuonna toimiin kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Helsinkiin. Tässä perustamisselvityksessä määritellään puiston rajaus ja erityiset arvot, jotka turvataan.
Kansalaisliikkeen tavoitteena on etelästä pohjoiseen
ja idästä länteen ulottuva
urbaani 2000-luvun kaupunkipuisto, joka kirkastaa
Helsingin identiteetin luonto- ja kulttuurikaupunkina.
Pääkaupungin kansallisesta kaupunkipuistosta halutaan Suomen 100-vuotisjuhlien kärkihanke.
Helsinkiin on mahdollista
luoda kansainvälisesti poikkeuksellisen upea kansallinen kaupunkipuisto, koska keskusta sijaitsee niemellä meren ympäröimänä. Kokonaisuus muodostuisi olemassa olevista osista; saariston ja merenrantojen, Vantaanjoen ja purojen,
puistojen ja metsien sekä
historiallisesti merkittävien
rakennusten ja kulttuuriympäristöjen muodostamasta
yhtenäisestä verkostosta.
Helsingistä
ekokaupunki vailla
vertaa
Nyt Helsingin arvokkaim-
mat luonto- ja kulttuurialueet ?uinuvat ruususen
unta?. Kansallisen kaupunkipuiston avulla niistä voidaan rakentaa kokonaisuus,
jolla on tuhat tarinaa ja selkeät palvelut. Mm. Liikunta-, matkailu- ja muut yritykset, oppilaitokset ja päiväkodit, kulttuuri- ja taidelaitokset voivat hyödyntää
kansallista kaupunkipuistoa palveluissaan ja markkinoinnissaan.
Helsingissä kansallinen
kaupunkipuisto voidaan
vielä muodostaa. Pääomaa
ei ole vielä hukattu lyhytnäköisellä rakentamisella niin
kuin niin monissa suurkaupungeissa on käynyt. Laaja
sini-vihreä keidas antaa hyvät arkielämän edellytykset
kansainvälistyvälle väestölle
ja yrityksille. Tutkitusti lähiluonnolla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille.
Helsingissä kestävä kehitys
ja hyvinvointi ovat mahdollisia. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! ?kansalaisliike haluaa yhdessä
tekemällä tavoitella parempaa Helsinkiä myös tuleville sukupolville.
Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! ?kuntalaisaloite www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/2057 posti@kaupunkipuisto.fi, www.
kaupunkipuisto.fi
Eeva Kuuluvainen
Riitta Korhonen
Viikot 18-19
Yleisönosasto
Avoin kysymys kaupunginjohtaja Sinnemäelle
??Jälleen kerran on mediassa tuotu esiin ajatus Hakaniemen elävöittämisestä
ja täydennysrakentamisesta. Kallion peruspiiri on
jo nyt Suomen tiheimmin
asuttu alue.
Avoin kysymys Teille
apulaiskaupunginjohtaja
Anni Sinnemäki. Te vastaatte kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimes-
ta. Oletteko todella sitä
mieltä että Hakaniemenranta on pilattava tuomalla Merihaan eteen raitiotie
ja kevyenliikenteen väylä
siltoja pitkin Laajasalosta?
Entä kannatatteko norjalaisen suurliikemiehen ajatusta rakentaa hotelli Hakaniemenrantaan?
Toteutuessaan
hotelli
kaappaa avoimen rannan
kaupunkilaisten käytöstä.
Samoin käy, jos Opetushallituksen ja rannan väli
rakennetaan.
Rakentamisen sijasta rantaa pitäisi kohentaa kaupunkilaisten iloksi.
Leif Söderlund
Siltasaari
Niinistö jatkoon poikkeuslailla
??Presidentti Sauli Niinistö on osoittautunut osaavaksi ja lupaustensa mittaiseksi presidentiksi. Presidentti Niinistö voitaisiin
valita jatkoon poikkeuslailla ja turhien vaalikulujen
välttämiseksi.
Mielestäni tämä ratkaisu
olisi ehkä vielä perustellumpi kuin aikanaan presidentti Urho Kaleva Kekko-
sen valinta poikkeuslailla.
Enempää presidentti Kekkosen ansioihin viittaamatta tämänkertainen taloustilanne on huomattavasti
huonompi.
Faktoihin perustuen kukaan näistä ehdolletulevista
presidenttikanditaateista ei
kykene kyseenalaistamaan
presidentti Sauli Niinistön
taitoa ja kansansuosiota.
Olisi myös järkeenkäypää
ja huomionarvoista todeta
miten vältymme suurilta ja
turhilta vaalikuluilta.
"Puoluepamput", jätetään
vaalisirkus sikseen ja kuunnellaan järjen ääntä! Säästetään rahat tärkeämpään.
Toivo Levanko
freelancer-toimittaja
Maistuu tahalliselta
??Kansanedustaja
Satu
Taavitsainen (SD) Kalliolehden numerossa 8 moitti
hallituksen päätöksiä mm.
sote maksujen korottamisesta. Samanlainen päätös
tehtiin päiväkotiaikatauluun
aiemmin. Kansanedustajan
pitäisi ainakin tietää, miten
hallitus toimii, eli antaa raamit, tässä tilanteessa määrittelee maksimihinnat. Se
ei siis pakota.
Kunnan päättäjät käyttävät tämän vallan, esimerkiksi Helsingin terveyskeskus on vuodesta 2013 alkaen ollut "ilmainen" ja on
edelleenkin, samoin 20 tunnin päivähoitoakaan ei otettu käyttöön. Köyhimmissä
kunnissa päättäjät nostivat
maksuja ja hyväksyivät päivähoitomaksimin.
Tilanteen pitäisi muuttua
uuden sotelain mukaan,
jossa kaikki Suomessa maksavat saman ja saavat saman. Ehkä. Siis ei hallitus
tee näitä ratkaisuja vaan
kunnan päättäjät. Maistuu
tahalliselta.
Eija Saha
Kallio
Missä on meidän metsämme?
??Metsä on tärkeä meille
ihmisille ja metsän eläimille. Miljoona linnunpönttöä talkoot ovat ideoineet
Töölöntorille kuusi pönttöä pikkulinnuille (Siltasaarilehti nro 4). Ripustaja
huoltaa ne vuosittain. Ehkä
sinne tulee ?pieni metsä?.
Tällaista pientä metsää voisi yrittää pieniin puistoihimme, joita on Kalliossa
ja Hakaniemessä.
Oikea lähin metsämme
taitaa olla Keskuspuisto,
joka ei ole puisto vaan
metsä. Se on aivan eri asia
kuin New Yorkin keskuspuisto, johon sitä usein verrataan. Osaa metsäpuistoamme suunnitellaan mm
asuntokäyttöön. Mielestäni pitäisi päättää, onko se
metsä vai puisto ja tehdä
sen jälkeen tarvittavat toimenpiteet. Realismi (met-
sä vai puisto) olisi tässäkin paikallaan, aivan kuten
eiralaisen päiväkotilapsen
kommentti kysymykseen,
pitäisikö täällä olla metsä
vai riittääkö puisto. Vastaus
oli, puisto riittää, koska ei
metsä mahdu tänne!
Eija Saha
Kallio
Ritva Hartzell
Elämää Kultahammasrannikolla
??Minä peruskalliolainen
työläiskakara muutin Herttoniemestä Jollakseen Kultahammasrannikolle lisääntyneen liikennemelun ja
saasteen takia taloon, jonka hienon autohallin sähköovet aukeavat vain aamuisin ja iltaisin kun rikkaat tai velkaiset nousukkaat palaavat Kenellä on
kaunein koti -taloon
jonka kiiltävillä graniittikäytävillä täytyy melkein
hiipiä kuin museossa
joilla päivisin liikkuu vain
ulkomaisia lastenhoitajia,
siivoojia ja palvelijoita
jossa ei asu yhtään maahanmuuttajia kuin satunnaisia venäläisiä uusrikkaita
jossa autohallia tuuletetaan jatkuvasti ja pestään
joka toinen kuukausi
jossa näkee vain bemareita, mersuja, audeja ja tietysti pakollisia urheiluautoja
jossa isoilla lasiterasseilla ei näy juuri ketään kuin
toinen toistaan hienompia
ulkokalusteita haalistuneita
tekokukkia, Ikea- tai Etola-krääsää
jonka edessä kulkevalla tiellä liikkuu jopa pikkubussi, mutta eniten yhä
pienempien koirien kusettajia muodikkaisiin urheiluasuihin pukeutuneita sunnuntaijuoksijoita ja mykkiä
ja ilmeettömiä pariskuntia
joiden kädet eivät edes
vahingossa osu yhteen ja
mies kulkee useimmiten
naisen edellä
jossa kaikkialla valot syttyvät itsestään
jopa pyörä- ja roskasuojassa
jonka lasisäiliö on aina
täynnä kalleimpia viinapulloja ja osa pitkin kylmää betonilattiaa
kauppoihin palauttaminen neljällä kumipyörällä
on liian vaivalloista, brutaalia ja ala-arvoista
jossa taloa on hallinnut
alusta asti miesmafia
joka valituttaa hallituksen
jäsenet etukäteen
jonka jäseniltä puuttuu
vain Ku Klux -asut
jossa kaikki on hillittyä
ja etenkin hallittua
jossa vihataan lintupönttöjä ja -syöttölaitteita
jopa jokaisen omalla pihalla tai patiolla
jossa seinän takaa kuuluu
flyygelin, pianon, trumpetin
tai hiljaisempaa suunsoittoa
kun pariskunnat riitelevät hienostuneesti
jossa kaikki on pystyyn
kuollutta tai kuolemassa
tyhjään, tylsään ja rikkaaseen elämään
jonka pihalla ei koskaan
näy edes roskan roskaa
Ja vain sen takia, että halusin yhdistää kesä- ja talviasunnon meren rannalle,
koska olin väsynyt sahaamaan tuhatta ja sataa mökille ja takaisin, pitämään
yllä kahta taloutta.
Ritva Hartzell
ritva.hartzell@gmail.com
(Ote tulevasta kirjastani
Vinoja hymyjä)
KALLIO LEHTI
Viikot 18-19
7,4 miljoonaa matkailijaa
viime vuonna - 2,4 miljardia
??Suomessa viime vuonna
vierailleet 7,4 miljoonaa ulkomaista matkailijaa toivat
Suomeen yhteensä 2,4 miljardia euroa. Finpron Visit
Finland -yksikön tuoreen
Matkailijatutkimuksen mukaan venäläismatkailijoiden
vähenemistä Suomessa korvasivat erityisesti kiinalaiset ja japanilaiset matkailijat. Suomen matkailun monipuolistumisesta kertoo,
että kaikkien ulkomaisten
matkailijoiden yöpymiset
kasvoivat hieman Suomessa viime vuonna.
Visit Finlandin tuoreen
matkailijatutkimuksen mukaan ulkomaalaiset matkailijat tekivät Suomeen viime
vuonna 2,5 miljoonaa päivämatkaa ja 4,9 miljoonaa
yön yli matkaa.
Tilastokokeskuksen Matkustustaseen mukaan ulkomaiset matkailijat toivat Suomeen viime vuonna
2,4 miljardia euroa. Se oli
259 miljoonaa euroa eli 9,6
prosenttia vähemmän kuin
vuotta aiemmin. Matkailutulon laskua selittää erityisesti se, että venäläismatkailijat käyttivät Suomessa
viime vuonna 366 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Venäläisten matkailu vähentyi viime vuonna keskimäärin 30 prosenttia kaikkiin EU-maihin talouskriisin ja ruplan heikentymisen vuoksi.
- Matkailu on murroksessa, jossa venäläisten matkailijoiden määrä laskee ja
muista maista tulevien matkailijoiden määrä on kasvussa. Suomalaisen matkailualan on panostettava jatkossa yhä enemmän
eurooppalaisiin ja aasialaisiin matkailijoihin. Vahvan
markkinointityön ansiosta
olemme pystyneet saamaan
jo osamme erityisesti aasialaisten matkailijoiden kasvavista määristä, sanoo Fin-
pron Visit Finland -yksikön
johtaja Paavo Virkkunen.
Eniten matkailijoita Suomeen saapui viime vuonna
Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Saksasta, Kiinasta, Japanista ja Iso-Britanniasta.
Stopover tuo
mahdollisuuksia
matkailualalle
Suomessa vierailleen 7,4
miljoonan ulkomaisen matkailijan lisäksi HelsinkiVantaan lentokentän vaihtomatkustajat tekivät Suomen kautta yhteensä 1,3
miljoonaa matkaa. Erityisesti aasialaisissa vaihtomatkustajissa nähdään paljon kasvupotentiaalia suomalaiselle matkailualalle.
Matkailijatutkimuksen mukaan kiinalaiset ja japanilaiset matkailijat käyttivät
vuonna 2015 eniten rahaa
matkapäivää kohden Suomessa. Japanilaiset käyttivät Suomessa keskimäärin 183 euroa matkapäivää
kohden ja kiinalaiset 137
euroa, kun esimerkiksi venäläiset käyttivät matkapäivää kohden keskimäärin 82
euroa, ruotsalaiset 43 euroa ja virolaiset 38 euroa.
- Matkailu on Suomen
suurimpia vientialoja, johon
kohdistuu vahvoja kasvuodotuksia. Tavoitteenamme
on, että Suomen matkailu
kasvaa tulevaisuudessa yhä
useamman kivijalan varassa. Panostamme matkailun
markkinointi- ja myyntityössä erityisesti Kiinaan,
Japaniin ja Saksaan. Työkalunamme ovat kolme uutta
kasvuohjelmaamme, Virkkunen sanoo.
Visit Finlandin vuonna
2015 käynnistyneet kolme
kasvuohjelmaa tuotteistavat ja markkinoivat Suomea matkailumaana uudella tavalla. Stopover Finland
tekee Suomesta vetovoi-
maisempaa vierailukohdetta Helsinki-Vantaan -lentoaseman kautta maailmalle
matkustaville aasialaisille.
FinRelax keskittyy rakentamaan Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaata
erityisesti saksalaisille, japanilaisille ja venäläisille.
Merellinen saaristo -kasvuohjelma tekee suomalaista saaristoa kansainvälisesti tunnetuksi ja kokoaa alueen matkailupalveluita yhteen. Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa
kasvuohjelmat.
Ulkomaisten
matkailijoiden
yöpymiset
lisääntyivät
Matkailijatutkimuksen
mukaan ulkomailla asuvat
matkailijat yöpyivät viime
vuonna Suomessa lähes 30
miljoonaa yötä, mikä on
prosentin verran enemmän
kuin vuonna 2014. Ulkomaalaisten yöpymiset siis
lisääntyivät vaikka venäläisten yöpymiset vähenivät 3,5 miljoonalla yöllä.
Venäläiset yöpyivät kuitenkin Suomessa vuoden aikana yli kolme miljoonaa
yötä. Seuraavaksi eniten
yöpymisiä tuli saksalaisille (2,9 miljoonaa), ruotsalaisille (2,4 miljoonaa), virolaisille (2,2 miljoonaa) ja
kiinalaisille (2 miljoonaa).
Niistä ulkomaalaisista,
joille Suomi oli matkan
pääkohde, kolmannes oli
tullut Suomeen lomamatkalle, runsas viidennes (22
%) ostosmatkalle ja vajaa
viidennes (18 %) tuttavatai sukulaisvierailulle. Työmatkalle Suomeen saapui
16 prosenttia matkailijoista ja muusta syystä (esim.
opiskelu) 11 prosenttia ulkomailla asuvista matkailijoista.
5
Kolumni
Hämeentie
??Jotkut asiat junnaavat
kaupungin päätöksenteon
rattaissa vuosikausia. Hämeentie ja pyöräily on yksi
esimerkki näistä tapauksista. Joskus tällaisesta junnauksesta voi koitua suuriakin etuja. Uskon, että Hämeentie tulee saamaan yli
kymmenvuotisen historiansa seurauksena paremman
tulevaisuuden kuin nopea
päätöksenteko.
Kaupunginvaltuusto päätti yli kolmetuntisen keskustelun jälkeen äänin 51 ? 31,
kaksi tyhjää, että Hämeentien läpiajoliikenne kielletään yksityisautoilta ja että
katua kehitetään asuntokatuna, julkisen liikenteen katuna ja että Hämeentielle
rakennetaan erilliset pyöräilykaistat kummallekin
reunalle. Pitkällinen vääntö pyöräilyn ja yksityisautoilun kesken sai näin lopullisen sinetin.
Omassa puheenvuorossani muistelin yli kymmenvuotista historiaa, jolloin
olin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja. Pyöräilijät aloittivat silloin hyvin aktiivisen ja osittain aika aggressiivisenkin
kamppailun pyörätien saamiseksi Hämeentielle, Kurvin ja Hakaniemen hallin
väliselle pätkälle. Silloin
autojen lukumäärä oli huomattavasti tätä päivää korkeampi ja Hämeentien arvostus melkein nollassa.
Myös pyöräilijät näkivät sen
vain nopeana reittinä Kurvista Hakaniemeen.
Tästä keskustelusta nou-
si sitten ehdotus siitä, että
pyöräilykaista lohkaistaisiin jalkakäytävästä. Muistan, että sanoin heti alusta lähtien, että Hämeentie
on Kallion alueen tärkeä
asuntokatu. Sen varrella
asuu paljon ihmisiä, monet heistä jo varsin iäkkäitä, jotka liikkuvat päivittäin
kadulla, käyvät kaupassa ja
kulkevat torille. Jalkakäytävien lohkominen ei käy.
Hämeentiellä on kaksi tärkeätä tehtävää. Se on itäisen kantakaupungin merkittävä asuntokatu ja julkisen liikenteen, etenkin ratikoiden tärkeä reitti. Näitä
kahta tehtävää ei saa tärvellä edes pyöräilyn ehdoilla.
Tästä sitten lähdettiin liikkeelle.
Vuosien myötä Kallion
alue on muuttunut. Sen
merkitys on kasvanut. Tänne on syntynyt paljon pieniä kauppoja, erikoismyymälöitä, kahviloita ja ruokaloita. Kalliossa on paljon
sellaista kuhinaa, mitä ei
ollut yli kymmenen vuotta
sitten. Myös helsinkiläisten
tavat liikkua ovat muuttuneet. Yksityisautoilun osuus
kantakaupungin alueella on
vähentynyt ja joukkoliikenteen kasvanut, myös pyöräilyn osuus on kasvanut.
Nyt oli otollinen aika pohtia Hämeentien tulevaisuutta ottaen huomioon myös
pyöräily.
Valtuustossa hyväksytty
liikennesuunnitelma on vasta osa Hämeentien tulevaisuutta. Tässä liikennesuunnitelmassa päätettiin yksi-
tyisautoilun pois ohjaamisesta Hämeentieltä ja pyöräkaistojen rakentamisesta. Mutta miten Hämeentiestä tehdään se viihtyisä,
monipuolinen ja mahdollisimman terveellinen asuntokatu, mitä omassa puheenvuorossani korostin
voimakkaasti. Siihen tarvitaan kadun oma parannusohjelma.
Jotta tämä idea toteutuisi
ja Kallion alue saisi todella
jotakin uutta ilmettä ja kohottavaa tästä muutoksesta, demariryhmä liitti omiin
puheisiinsa ponnen, mikä
hyväksyttiin. Ponnessa kehotettiin kaupunkia laatimaan erillinen suunnitelma
Hämeentien muuttamiseksi
viihtyisäksi asuntokaduksi
istutuksilla ja puilla, valaistuksella jne. ja missä joukkoliikennevälineet, ratikat
ja bussit kulkevat sähköllä. Näin Hämeentien varren asukkaat voisivat tulevaisuudessa halutessaan
avata ikkunat, hengittää
entistä puhtaampaa ilmaa
ja nauttia mahdollisesti kaduille levittäytyvistä kesäkahviloista ja muista pikkupuodeista.
Huoli siitä, että yksityisautot siirtyisivät Kallion
pienille sisäkaduille, tuntuu asiantuntijoiden mielestä epätodennäköiseltä.
Mutta tulevaisuus näyttää
tämän päivän päätösten vaikutukset.
Maija Anttila
kaupunginvaltuutettu, sdp
Neljän sillan peruskorjaustyöt alkavat
??Korjaustyöt alkavat neljällä eri sillalla. Sillat ovat Hämeenlinnanväylän ylittävä Haagan risteyssilta (Metsälän- muun muassa reunapalkki- tamaan heinäkuulle, jolloin
tie 9), Viikintien itäinen sil- en, pintarakenteiden, kai- liikennemäärät ovat pienimta Vantaanjoen yli (Viikin- teiden ja valaistuksen uu- millään.
tie 1), metron eteläpuolella sintatöitä. Sillat ovat vilkTyöt alkoivat 15.4. ja valsijaitseva Itäväylän pohjoi- kaasti liikennöidyillä väy- mistuvat 31.10.2016. Uranen silta Siilitien yli ja Vii- lillä, ja korjaustyöt aiheut- koitsijana toimii Destia Oy
kintien liittymän eteläinen tavat liikennehaittoja silto- Etelä-Suomi. Rakennuttaja
ylikulkusilta, joka ylittää jen alittavilla ja ylittävillä on HKR-Rakennuttaja.
Sahaajankadun.
väylillä. Merkittävimmät liiPeruskorjaukset sisältävät kennehaitat pyritään ajoit-
Kevättuuli kevyesti
Olohuoneklubi III ensi viikolla
- Edellisklubilla Egotrippi
??Kulttuuriareena Glorian intiimin Olohuoneklubin kolmantena iltana keskiviikkona 20. huhtikuuta
esiintyvät Joose Keskitalo,
Manna, Prince of Assyria
(SWE) sekä yllätyspääesiintyjä, joka on yksi tämän
hetken arvostetuimpia kotimaisia singer?songwritereita. Artistien välissä kirjailija Miki Liukkonen lukee
katkelmia tulevasta megalomaaniseksikin kuvatusta
romaanistaan. Ensimmäiset
50 saavat muistoksi illasta
mm. Sideways?festivaalin
graafisesta ilmeestä vastaavan Double Happiness ?
toimiston suunnitteleman
uniikin julisteen.
Olohuoneklubi on myös
hiljattain aloittanut yhteistyön designkortteli Design
District Helsingin ja kotimaisen desigin uranuurtajan Artekin vintagemyymälä 2nd Cyclen kanssa.
2nd Cycle kalustaa kolmatta Olohuoneklubia.
Maaliskuun Olohuoneklubin yllätyspääesiintyjänä esiintyi Egotrippi, joka
soitti harvinaisen puolentoista tunnin akustisen setin. Yhtye intoutui soittamaan kaksi encorea ja ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen yhdessä Matti Johannes Koivun kanssa
Koivun kappaleen ?Odota, odota?. Emma? ja Teosto?palkintoehdokkaana ollut Laura Moisio soitti uu-
den laulun ? niin teki myös
soolona esiintynyt väliaikavieras Tiisu, jonka uutuuskappaleella vieraili illan aloittaneen Karina?yhtyeen laulaja Karin.
Helmikuussa aloittanut
Olohuoneklubi keskittyy
persoonallisiin lauluntekijöihin ja heidän ihon alle
pääseviin lauluihinsa. Sohvilla, nojatuoleilla ja huonekasveilla sisustettava klubi
järjestetään kerran kuussa
keskiviikkoiltaisin klo 19?
24. Kevään viimeinen Olohuoneklubi järjestetään 18.
toukokuuta, jolloin lavalle nousevat Younghearted,
Iisa, Samae Koskinen sekä
yllätyspääesiintyjä.
Kevättuuli kevyesti
jalkojamme kohottaa.
Kaiho rinnassain
saa mun tuntemaan.
Yöhön tummaan
lähden kulkemaan.
Poljen lumeen jäähän,
uudet jäljet jää.
Kevättuuli kevyesti
jalkojamme kohottaa.
Tunne rinnassain
saa mun lähtemään.
Yöhön tummaan
lähden kulkemaan.
Kuljen laaksot kummut,
uudet jäljet jää.
Kevättuuli kevyesti
tunnon pintaan saa.
Polte rinnassain
saa mun lähtemään.
Sorja suloinen
mua siellä odottaa.
Pääsen matkan päähän,
sinne jäljet jää.
Yöhön tummaan
lähden kulkemaan.
Kuljen laaksot kummut,
uudet jäljet jää.
Toivo Levanko lyyrikko
KALLIO LEHTI
6
Viikot 18-19
Päivyri
Nimipäivät:
Viikko 18
Ma 2.5. Viivi, Vuokko
Ti 3.5. Outi
Ke 4.5. Roosa, Rosa
To 5.5. Helatorstai. Melina,
Melissa, Maini
Pe 6.5. Ylermi
La 7.5. Helmi, Kastehelmi
Su 8.5. Äitienpäivä. Heino
Viikko 19
Ma 9.5. Eurooppa-päivä. Timo, Timi
Ti 10.5. Aino, Aini, Aina, Ainikki
Ke 11.5. Osmo
To 12.5.J.V. Snellmanin päivä,, Lotta
Pe 13.5. Kukka, Floora
La 14.5. Tuula
Su 15.5. Helluntaipäivä. Sonja, Sofia, Sohvi
Menovinkit
Kun aseet puhuvat
??Professori Jukka Kekkonen on Käpylän kirjaston
kirjailijavieraana tiistaina
3.5.2016 klo 18 -19.30. ?Illan aikana keskustellaan
hänen kirjastaan Kun aseet
puhuvat ? poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen
sisällissodissa.
Tilaisuuden järjestävät
Käpylän kirjastoyhdistys
ja Käpylän kirjasto, vapaa
pääsy.
Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5.
Vihille ensi vuonna?
??Varaa vihkiaika netissä viikolla 19 Helsingin
tuomiokirkkoseurakunnan
kirkkoihin vuodelle 2017
Vihkiaikatoivomuksia
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoihin
vuoden 2017 lauantaipäiville voi esittää netissä:
helsinginseurakunnat.fi/
tuomiokirkko viikolla 19
(9.?15.5.2016). Varauslinkki aktivoituu ma 9.5. klo 9.
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkot ? Helsingin tuomiokirkko, Suomenlinnan kirkko, Vanha
kirkko ja Johanneksenkirkko ovat suosittuja vihkikirkkoja ja vihkiaikoja on tarjolla runsaasti.
? Vihkiaikatoiveiden esittämisessä ei ole kyse nopeuskilpailusta. Niitä voi
tehdä koko viikon ajan eikä
lopputuloksen kannalta ole
merkitystä sillä, onko toiveensa jättänyt maanantaina
vai sunnuntaina, sanoo Miia
Tilli, Tuomiokirkkoseurakunnan tilavaraussihteeri.
? Toivelistalla on hyvä
olla kymmenkunta vaihtoehtoa, jotta jokainen vihkipari saisi itselleen sopivan ajan. Aiempina vuosina
lähes jokainen pari onkin
saanut haluamansa vihkiajan. Suosituimmat vihkikuukaudet ovat heinä- ja elokuu.
Tuomiokirkkoseurakunnan ja Johannes
församlingenin
jäsenet
ovat
etusijalla vihkiaikoja jaettaessa. Jos vain joko sulhanen tai morsian kuuluu
jompaankumpaan näistä
seurakunnista, hänen henkilötunnuksensa on merkittävä lomakkeeseen, jotta seurakuntatieto voidaan
huomioida vihkiaikoja jaettaessa.
Netin kautta on mahdollista varata ainoastaan vuoden 2017 lauantaipäivien
aikoja. Arkipäiville vihkiaikoja voi varata puhelimitse vihkivuotta edeltävän
vuoden toukokuun alusta
lähtien. Sunnuntaisin kirkoissamme ei järjestetä vihkimisiä.
Vihkiaikoja on jaossa lauantaipäiville tasatunnein
seuraavasti:
? Tuomiokirkko klo 13,
14, 15 ja 16
? Johanneksenkirkko klo
13, 14, 15 ja 16
? Suomenlinnan kirkko
klo 13, 14, 15 ja 16
? Vanha kirkko klo 12,
13, 14, 15, 16, 17 ja kesä?
elokuussa myös klo 18
Mikael Agricolan kirkko
ei ole mukana nettivarauksessa. Kirkossa suoritetaan vihkimisiä kaksi kertaa kuukaudessa, kunkin
kuukauden toisena ja neljäntenä lauantaina. Vihkiaikoja vuodelle 2017 voi varata kirkkoherranvirastosta
6.6. lähtien.
Vihkiajat jaetaan toiveiden perusteella. Vihkiaikatoiveensa tehneille lähetetään jaetuista vihkiajoista
sähköpostiviesti ja kirje viimeistään 27.5. Ilmoitettua
aikaa ei tarvitse enää erikseen vahvistaa. Ajan peruutus pitää tehdä sähköpostitse. Peruutuksesta
lähetetään vahvistus.
Maanantaista 6.6. alkaen vihkivarauksia otetaan
vastaan kirkkoherranvirastossa.
Kallio
Virasto: Neljäs linja 18, avoinna
ma, ti, to, pe klo 9-14, ke 11.5. suljettu, p. 09 2340 3600, kallio.srk@
evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma,
ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09
2340 3618.
Kallion kirkko
Itäinen papink. 2, p. 09 2340
3620. Kirkko avoinna ma-pe klo
7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30
aamurukous, klo 12 päivärukous,
klo 16 päivän raamatunluku, klo 18
ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.
Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19.
Ke 4.5. klo 13 Eläkeläisten piiri
Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu.
Viljamaa, Anima mea. Klo 21 Rukoushetki päivän päättyessä helatorstain aattona. Pastori Petri Tikka.
To 5.5. klo 10 Helatorstain messu. Hurmerinta, Huovinen, Pyylampi, Niskala. Kirkkokahvit. Klo 18
Time?s Glory ? Musiikkia Tudorien
ajan Englannista. Vokaaliyhtye Incanto & kamariorkesteri Refugium
musicum, joht. Jukka Jokitalo. Liput 20/15/10?.
Pe 6.5. klo 16-18 Raamatunlukua
ja klo 18 Iltakirkko, rovasti VeliMatti Hynninen ja kanttori Matti
Turunen. Teejatkot.
Su 8.5. klo 10 Äitienpäivän messu.
Mattsson, Huovinen, Riihelä, Pyylampi, Niskala, avustaja Tuulikki
Ilvonen. Kirkkokahvit. Klo 10
Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle
4v. vanh. seurassa. Klo 18 Rauhan vesper ja toivon messu. Petri
Tikka, Brevis Nova -kuoro.
Ti 10.5. klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Yläkamari. Klo 16.15-18
Kukkoeteisen kutojat kirkon sivueteisessä. Tule kutomaan kaulaliinoja
Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen
asukkaille. Aloittelijoita opastetaan.
Klo 18 Opiskelijamessu, Henri Järvinen. Teejatkot.
Ke 11.5. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Männistö, Anima mea.
To 12.5. klo 18 Kivimessu goes
Eurovision. Mattsson, Niskala. Euroviisuviikon kunniaksi Kivimessussa lauletaan Euroviisuja ? tule mukaan! Avoimet kuoro ja bänditreenit klo 17 alkaen. Teejatkot.
Pe 13.5. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynninen ja kanttori Matti
Turunen. Teejatkot.
Su 15.5. klo 10 Helluntain messu. Laajasalo, Lindfors, Pentikäinen,
Pyylampi, Oksanen, avustaja Seidi
Jääranta. Kirkkokahvit. Klo 10
Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa.
Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 17
Sanan ja rukouksen ilta. Seppo
Juntunen.
Ti 17.5. klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Yläkamari. Klo 16.15-18
Kukkoeteisen kutojat kirkon sivueteisessä. Tule kutomaan kaulaliinoja Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen asukkaille. Aloittelijoita
opastetaan. Klo 18 Opiskelijamessu,
Laura Mäntylä. Teejatkot. Klo 18.30
Raamattuluento: Jeesuksen ihmeteot - Tunnettuja raamatunkohtia.
Nuorisotyönohjaaja Antti Koskenniemi. Mukana Hurmerinta. Kallion seurakunta, SEKL. Sisäänkäynti Kallion kirkon paloaseman puoleisesta sivuovesta. Kahvia tarjolla
klo 18.30 alkaen. Klo 19.30 Aino
Actén kamarifestivaalin avajaiskonsertti. Laura Mikkola, piano Kazutaka Morita, lyömäsoittimet HannuPekka Björkman, puhe. Liput 25?.
Ke 18.5. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea.
To 19.5. klo 18 Kivimessu. Huovinen, Niskala. Avoimet kuoro ja bänditreenit klo 17 alkaen. Teejatkot.
Alppilan kirkko
Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.
Avoinna ma-pe klo 10-16. Punttisali auki ma-ti, to-pe klo 10-15, ke
klo 12-15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso
alppilankirkko.fi.
To 5.5. klo 16 Helatorstain messu. Hurmerinta, Niskala, avustaja
Tiina Rankinen.
Pe 6.5. klo 10-12 Lasten perjantai: Neppispaja.
Su 8.5. Äitienpäivän brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe
mennessä alppilankirkonbrunssi@
gmail.com, 0503639575. Brunssi
tukee KUA:a. Klo 16 Messu. Mattsson, Niskala, avustaja Arja Laitinen.
Kirkkokahvit.
Ma 9.5. klo 9 Senioreiden sähly.
Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa
60+. Iloinen porukka ikäihmisille.
Ti 10.5. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30.
Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden
jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo
17 Iltateet -keskustelusarja: Kaupunkiviljelyllä Alppila vehreäksi
keitaaksi - kokemuksia, ideoita ja
tulevan kasvukauden suunnittelua.
Keskustelijoina Alppilan kirkon viime kesän kaupunkiviljelyprojektin
aktiivit pastori Minna Mannert ja keraamikko Katja Seppinen.
Pe 13.5. klo 10-12 Lasten perjantai: Bobblestuokiot klo 10, 11 ja 12.
Sitovat varaukset p. 050 492 9623,
paikkoja rajoitetusti.
La 14.5. Brunssi. Kattaukset klo
11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä
alppilankirkonbrunssi@gmail.com,
0503639575. Brunssi tukee KUA:a.
Su 15.5. klo 16 Messu. Viljamaa,
Oksanen. Kirkkokahvit.
Ma 16.5. klo 9 Senioreiden sähly. Maksuton. Klo 12-14 Päiväkansa
60+. Iloinen porukka ikäihmisille.
Ti 17.5. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30.
Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden
jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo
17 Iltateet -keskustelusarja: Alppilan kirkon uusi toiminnanjohtaja
Petri Patronen esittäytyy. Millaisia
unelmia ihmisillä on Alppilan seurakunnasta ja mitä voisimme yhdessä kehittää? Tervetuloa tutustumaan Petriin ja juttelemaan leppoisasti yhteisöllisyydestä, uskosta
tai kaikesta taivaan ja maan välillä.
To 19.5. klo 18 Vox urbana -kuoron kevätkonsertti, joht. Dagmar
Rannak.
Alppilan kirkon kahvila ti klo 1018, ke-to klo 10-16, pe klo 10-14,
lounas klo 11. Kahvilassa paljon
herkkuja: lounaat, burgerit, leivät,
#kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a.
Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla
Pe 6.5. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri.
Su 8.5. klo 11.30 Kiinankielisten
lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu
& lasten pyhäkoulu. Huang.
Pe 13.5. klo 18 Kiinankielinen
raamattupiiri.
Su 15.5. klo 11 Vironkielinen
messu. Salmelainen. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang.
Seurakuntakoti
Siltasaarenk. 28
To 12.5. klo 10 Perhekerho ja klo
12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua,
keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien
kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista.
Pe 13.5. klo 17 Kallion musiikkikoulun kevätjuhla, musiikkileikkikoulu Pikkukarhu.
La 14.5. klo 14 Helluntaiaaton virsilaulutilaisuus, juont. Jari Arjoranta. Kahvitarjoilu.
To 19.5. klo 10 Perhekerho ja klo
12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua,
keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien
kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista.
Teatteri Kallio
Siltasaarenkatu 28
Kallio kukkii -tilaisuudet
Pe 13.5. klo 16 Helsingin reitit /
Sound Landscapes -esitys. Helsingin
2010-luvun äänikuvaa ja kaupunkikokemusta kartoittava installaatio ja
esitys aiheenaan Helsingin Kallio,
Alppiharju ja Hakaniemi. Kaupunkiäänitaiteilija Mikko H. Haapoja,
spoken word -artisti illmari, kansanmuusikko Amanda Kauranne
ja kuvataiteilija Elina Aho, http://
mikkohaapoja.net/helsinginreitit.
La 14.5. klo 16 Lauluja linjoilta.
Virtapiiri -yhtye solisteina Anu Pulkkinen ja Taisto Saaresaho, Helmet
kuoro joht. Merja Hållfast. Illan seremoniamestarina taikuri Lumous.
Virtapiiri kahvio ja arvanmyyntiä.
Järj. Perinteisen tanssimusiikin vaalimisyhdistys Virtapiiri.
Ma 16.5. klo 19 Lauluyhtye BellaCanta: Kevättä Kalliossa -konsertti.
Luvassa laulun iloa ja monipuolista ohjelmistoa. Taiteellisena johtajana toimii Piia Säilynoja ja säestäjänä Vesa Lintula. Sisäänpääsy 5?.
www.bellacanta.fi.
Ti 17.5. klo 17-21 Runokahvila.
Livemusiikkia ja runoja. Tule lausumaan oman runosi tai tuo se lausuttavaksi. Voit myös tulla vain kuuntelemaan runoutta kahvikupin äärelle sekä luettuna että sävellettynä.
Runoilija-arvonnassa hieno palkinto. Yllätyslausujia. Esiintyjänä lauluyhtye Shalla Lalla. Muut esiintyjät: katso runokahvilan fb-sivulta. Klo 18 Kallion kävelyfestivaali:
Verta ja hiilihappoa. Kierroksella
tutkitaan Sörnäisten ja Hermannin
alueen teollisuuden historiaa. Käsiohjelma 2?. Tarkista lähtöpaikka
www.kallionkulttuuriverkosto/kävelyfestivaali.fi.
Ke 18.5. klo 17-21 Runokahvila:
Esiintyjänä Karoliina Kantelinen
(Värtinä). Livemusiikkia ja runoja.
Muut esiintyjät: katso runokahvilan fb-sivulta.
Muut tapahtumat
Ke 11.5. klo 18 Raamattupiiri
HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.
Pe 13.5 klo10 Toukohartaus lapsille ja perheille. Leikkipuisto Brahessa, Porvoonkatu 4. Mukana Tuulikki ja Pauliina.
Ke 18.5. klo 18 Raamattupiiri
HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.
Kesäretki Savon sydämeen 29.6.1.7.
Lähde iloiselle bussireissulle Savoon. Matkalla poiketaan Kenkäveron pappilassa, perillä päästään savusaunaan ja siioninvirsiseuroihin.
Torstaina mm. vaelletaan laavulle
lounaalle (4km), tutustutaan Pietari Makkosen elinpiiriin, koetaan
Enonkosken luterilaisen luostarin ja
Enonkosken kirkon rauhaa. Paluupäivänä vieraillaan oman kiinnostuksen mukaan Savonlinnan torilla, Olavinlinnassa tai järviristeilyllä. Putkinotkossa ihmetellään Joel
Lehtosen rappioromantiikkaa. Osallistumismaksu 155? sis. bussimatkat, yöpymiset ja aamiaiset Savonlinnan krist. opistolla 2 hh, ateriat,
kahvit sekä oppaiden ja matkajohtajan palvelut. Savonlinnassa maksetaan itse lounaslörtsyt ym. -kulut.
Matkanjohtajana Pirkko Kaskinen
Pyhät polut ry:stä, mukana Kallion
papeista Riitta Männistö sekä rovasti Veli-Matti Hynninen. Matkalle
tervetulleita myös muut kuin kalliolaiset. Ilmoitt. ja tied. p. 09 2340
3600 tai kallio.srk@evl.fi. Järj. Pyhät polut ry ja Kallion srk.
Viikot 18-19
7
Rautatientorin Jääpuistolla
menestyksellinen talvikausi
Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt tippuivat 7 prosenttia
??Helsingin kaupungin liikuntaviraston ja Korjaamo
Group Oy:n yhteistyössä
tuottamalla Rautatientorin
Jääpuistolla oli menestyksellinen kausi. Luistelijoita kävi kauden aikana 28
000. Arviolta saman verran
muita kävijöitä viipyili Jääpuiston kahvilassa talvista
Helsinkiä ihaillen. Kävijätutkimuksen mukaan erityisen tyytyväisiä kävijät olivat Jääpuiston palveluun ja
kahvilatoimintaan.
Jääpuiston kausi alkoi 28.11.2015. ja loppui
27.3.2016. Luistelijoita oli
kauden aikana 28 000, kausi oli hieman edellistä vuotta lyhyempi. Jääpuistossa
järjestettiin myös kymmeniä erillisiä asiakastapahtumia. Ulkomaisten matkailijoiden osuus kävijäkunnasta oli erityisen suuri
??Pääkaupunkiseudun ilmastopäästöt vähenivät viime vuonna 7 prosenttia.
Eräs merkittävimmistä toimista oli lämpöpumppujen käytön lisääntyminen
kaukolämmön tuotannossa,
kun Espoon Suomenojan
lämpöpumppulaitos käynnistyi. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu
sähkö oli myös ennätyksellisen vähäpäästöistä.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlasketut ilmastopäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 5,3
miljoonaa tonnia vuonna
2015. Tämä on 4,7 tonnia jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohden.
Päästökehitys on ollut aikaisemmin suotuisaa erityisesti Helsingissä, mutta
viikoilla 52-02, ja läpi kauden noin viidesosa kävijöistä oli ulkomaisia.
Lähes 90 % vuokraamoa
tai kahvilaa käyttäneistä
arvioi niiden palvelun laadun hyväksi. Eniten kävijöitä kiinnosti perinteinen
luistelu sekä kahvilapalvelut ja erilaiset tapahtumat.
Sibeliuksen 150-vuotisjuhlapäivää juhlistettiin soittamalla klassista musiikkia
ja ihastelemalla HSK:n taitoluistelunäytöksiä. Talvipäivän seisauksena järjestettiin Valoa kaamokseen
-valoilta, jolloin kävijöitä
kannustettiin valaisemaan
asusteillaan koko Rautatientori. Jääpuisto oli mukana
myös Lux Helsingin oheisohjelmassa omalla valoteoksellaan.
Jääpuistossa panostettiin tällä kaudella erityi-
sesti kahvilan tarjontaan
sekä yleiseen viihtyvyyteen:
ruokatarjontaa monipuolistettiin ja kahvilaa ja luistelukenttää somistettiin.
Jääpuiston pääyhteistyökumppanina toimi Dr. Oetker. Yhteistyön avulla mahdollistettiin mm. viikko-ohjelmaan kuuluivat päivittäiset ilmaiset luistelukoulut,
lasten puuhatuokiot ja viikonlopun koko perheen
luisteluohjelmisto.
Jääpuisto on kaikille
avoin elämyksellinen liikuntapaikka ja toimi Rautatientorilla nyt kymmenettä kertaa. Korjaamo Group
vastasi Jääpuiston kahvilasta, yleisöpalveluista ja sisällön tuottamisesta. Liikuntavirasto vastasi teknisistä
toteutuksista sekä luistelukentän ylläpidosta.
Maailman turuilla
taa, lattea, espresso doppiota kaikkialla, samaan
hintaan, samalla valuutalla. Viehättävissä ja yhdenmukaisissa katukahviloissa.
Huomattavin erilaisuus ilmenee lämpötilassa.
Parikymmentä
astetta
Rooman eduksi. Niin ja
katupölyn määrässä. Turku vie siinä lajissa ylivoimaisen voiton.
Ei tarvitse matkailijan
tuntea itseään ulkopuoliseksi tai vieraaksi. Samat
henkkamaukkojen ja zarojen mainosvalot ne välkkyvät kumpaisenkin kylän
yössä. Bussit ja raitiovaunut jyrisevät mukulakivikaduilla. Roomassa ja Hermannissa ainakin. Turussa
ainokainen raitiovaunu nököttää liikkumatta torilla,
kahvilana.
Yhteiskunnallisiin oloihin
tai taloudenpitoon en puutu. Siksi juuri matkustinkin.
Lepuuttamaan mieltäni. Ei
kiinnosta turistia tuloerot
tai demokratian tila niinä muutamana ohikiitävä-
Jatkoa sivulta 3
nä lomapäivänä. Ehtii niitä
murehtia tuonnempanakin.
Niin kuin rahanmenoakin. Mutta vaikka laulussa sanotaankin: ?Kyllä varmaan kanssa Saaran armaan
olis Säkkijärven polkka tullut halvemmaks?, kannatan
kotinurkilta poistumista silloin tällöin. Voi omin silmin
todeta, miten kaiken mahdollisen kaupallistaminen ja
kansainvälinen markkinointi meitä ihmisiä tasapäistää.
Sitä paitsi maksaa se eläminen Hermannissakin.
Tähtäimessäni on jo seuraavaa matka. Tikkurilaan
tai Porvooseen saakka.
Pyöräkeskus avaa jälleen
ovensa toukokuun alussa
??HKL:n Pyöräkeskus Narinkkatorilla auttaa ja neuvoo pyöräilijöitä tänäkin
vuonna toukokuun alusta lokakuun loppuun asti.
Keskus on auki maanantaista lauantaihin kello 10.00 ja
18.00 välillä. Pyöräkeskus
aukeaa 2.5. kaupunkipyöräpalvelun avajaisten yhteydessä.
Pyöräkeskuksen ydintoimintaan kuuluvat pyörän kunnossapitoon liittyvät käytännön neuvot ja
pienimuotoiset pikahuollot. Henkilökunta auttaa ja
neuvoo myös kaupunkipyörien käyttöönotossa sekä
muissa pyöräilyasioissa reittivalinnoista liikennesääntöjen kertaamiseen. Pyöräkeskus on luonteeltaan
yleisen ilmoitustaulun kaltainen ja niin pyöräilyväen
kuin muun kansan kohtaamispaikka.
Keskuksella voi itse huoltaa pyöränsä neuvovan mekaanikon opastuksella. Yksi
Pyöräkeskuksen pääfunktioita onkin tarjota kaupunkilaisille tilat, työkalut ja opastus polkupyörien huoltoon - näin kannustetaan myös omatoimisuuteen ja uusien taitojen opetteluun.
Metrosuutarilta Kampin keskuksesta voi
lainata pyörän perushuoltoon liittyviä työkaluja
myös Pyöräkeskuksen aukioloaikojen ulkopuolella. Suutari on auki mape 7?21, la 10?18 sekä su
12?18.
Pyöräilyaiheisten tapahtumien järjestäminen on pyöräkeskuksen konttiympäristössä maksutonta. Tapahtuman järjestäjälle voidaan
keskuksen puolesta tarjota
äänentoistolaitteet, sähköt
ja kaksi konttia, joista toinen toimii lavana. Konttien
ympäristössä järjestettäville
tapahtumille ei tarvita erillisiä tapahtumalupia.
prosenttia kaukolämmöstä
tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla.
Suomessa ja pääkaupunkiseudulla kulutettu sähkö
on ollut viime vuosina erittäin vähäpäästöistä. Tämä
johtuu ennen kaikkea edullisesta tuontisähköstä. Sähkönkulutuksesta aiheutuneet päästöt olivat vuonna
2015 enää 13 prosenttia,
kun ne vuonna 2007 olivat
25 prosenttia.
Tiedot perustuvat Helsingin seudun ympäristöpalveluiden alustaviin laskelmiin.
Lisää tietoa kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990
ja 2000?2014 sekä nyt lasketut ennakkotiedot 2015
ovat saatavissa HSY:n verkkosivuilla.
Helsinki saa uuden museon
Senaatintorin kulmalle
Olli Sarpo
??Karistin hetkeksi Hermannin pölyt jaloistani ja
tein kaksi ulkomaanmatkaa.
Päätin saada uusia vaikutteita ja eksoottisia elämyksiä. Matkustin Roomaan ja
sitten matkustin Turkuun.
Rooma on Italiassa ja
Turku on Turun suunnassa.
Molemmissa kuulee vierasta murretta ja muita maailman kieliä. Kumpaistakin
kylää halkoo joki, jonka yli
johtaa moniaita siltoja ihmisen kulkea. Suuria kirkkoja ja ikivanhoja taloja on
niin Roomassa kuin Turussakin. Ja matkustavaisia niitä kummastelemassa. Taidetta, taustaa ja historiaa
piisaa, jos vain jalat kestää
tallustella.
Eipä erota turisti mustikoita mansikoista. Niin
on samanlaiset tuulipuvut
kansalla ja italialaisia ravintoloita kadunkulmissa.
Roomassa ehkä muutama
enemmän. Niin kuin näkee
kissojakin enemmän Roomassa kuin Turun kujilla.
Ja tarjolla on pizzaa, pas-
nyt myös Espoon, Vantaan
ja Kauniaisten päästöt ovat
selvässä laskussa.
? Kaukolämmön tuotantoa ollaan nyt määrätietoisesti uudistamassa. Se on
pääkaupunkiseudun päästöjen kannalta ratkaisevaa.
Vantaan jätevoimala vähentää aiempaan verrattuna
merkittävästi päästöjä, ja
nyt lämpöpumput on otettu
käyttöön Espoossa. Helsingissä pelletin osuutta kasvatetaan edelleen ja Hanasaaren hiilivoimalan alasajosta on päätetty, sanoo
HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.
Uusista ratkaisuista huolimatta kaukolämpö aiheutti 44 prosenttia pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä. Noin 83
Pyöräkeskukseen
voi
ottaa yhteyttä soittamalla
numeroon 040 081 7082
tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@pyorakeskus.info. Pyöräkeskuksen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.pyorakeskus.info.
Pyöräkeskus on toteutettu Helsingin kaupungin ja
yksityisten yrittäjien yhteistyönä. Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL vastaa keskuksen ylläpidosta
yhteistyössä Velobia Bike
Companyn kanssa. Keskus
on yksi Helsingin kaupungin pyöräilyn edistämiseen
lukeutuvista hankkeista.
??Tänne voi tulla kahville, lueskelemaan, tekemään
töitä tai syömään eväitä sisäpihalla ja silti kokea museoelämyksen. Piipahtelu
on sallittu!? sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo.
Menneisyyden kaupunkilaisarki näkyy niin näyttelyiden lisäksi myös sisustuksessa. Esimerkiksi museon aulassa aikatasot kerrostuvat iloisesti, kun soh-
varyhmä etenee jugendista
ysäriin ja cityeläimet hengailevat tammenterholamppujen alla. Vanhat etiketit
ja karkkipaperit koristavat
sohvapöytiä, ja nurkassa
pilkistää Ruutuysi-ohjelmasta tuttu lokerikko.
Museokaupassa voi sukeltaa vanhojen valokuvien
maailmaan. Yli 200 postikortin valikoima takaa, että
Helsinki-aiheiset muistot eivät lopu kesken. Kaupasta
löytää myös Helsinki-aihei-
set kuvakirjat, omaperäiset
lahjatuotteet ja nostalgiset
matkamuistot.
Jo helmikuussa avattiin
kahvila-viinibaari El Fant,
joka palvelee museon yhteydessä Katariinankadun
puolella. Kahvilasta saa makoisat leivät ja leivonnaiset
pienpaahtimokahvin oheen.
Tarjolla on myös aamiaista, ja iltaisin kahvila muuttuu tunnelmalliseksi viinibaariksi.
Helsinki New on muodin
uusi näyttöpaikka
Helsinki New Fashion Showcase
esittelee suomalaisten
muotiosaamista niin
ammattilaisille kuin
laajalle yleisöllekin
??Haluatko katsella materiaalien ja tyylien uusia tuulia? Kiinnostaako omaperäinen luovuus?
Tekeekö mieli saada jotakin suomalaisen suunnittelijan käsistä lähtenyttä?
Se onnistuu muotitapahtumien viikolla, 20.?29.
toukokuuta 2016. Helsinki New - Fashion Showcase on vuosittain toistuva,
kansainvälinen tapahtuma,
joka pyrkii kehittämään ja
kasvattamaan alan liiketoimintaa.
Viikon varrella pyörii
ammattilaisohjelman ohella kaikille avointa ohjelmaa, kuten Marimekon näytökset Espan puistossa ja
suomalaisten suunnittelijoiden muotia myyvä popup-kauppa, Helsinki New
shop (Uudenmaankatu 4?6,
sisäpiha).
Pääsylipulla kuka vain
voi osallistua ammattilaisohjelmaan: Aallon muotiseminaari, opiskelijoiden kevätnäytös ja Kaapelitehtaan
tekstiilinäyttely. Muotiviikolla jatkuu, jo huhtikuussa
avautunut, Daniel Palillon
näyttely Designmuseossa.
Suomalainen Palillo käsittelee taiteessaan muodin ja
yhteiskunnan ilmiöitä.
Omaperäistä
Suomesta
Martta Louekari ja Miia
Koski tuottavat muotiviikon
Helsinkiin. Heidän yrityksensä, Juni Communications
& Production, kansainvälistää luovia aloja.
? Jo nyt nuoret suomalaissuunnittelijat menestyvät taiteellisesti kovatasoisissa kilpailuissa maailmalla. He menestyvät omaperäisyytensä ansiosta. Suomalainen muoti on entistä tunnetumpaa ja samalla
muotialan liiketoiminnan
pitäisi päästä kasvamaan.
Muotiala vaatii monenlaisten liiketoimintamallien kehittämistä ja kansainvälisten verkostojen rakentamista, Louekari sanoo.
Suomalaiset muotibrändit
ovat jo ponnistaneet maailmalle. Minna Parikkaa voi
ostaa maailmalla isoissa tavarataloissa. Samuji avasi
vastikään uuden liikkeen
Helsingissä ja brändin jälleenmyynti Aasiassa on lisääntynyt. Pariisiin asettuneen Tuomas Merikosken brändin, Aalto International, jälleenmyyjien lista
on Louekarin mukaan erinomaisen kattava.
Hanna Riiheläisen ja Emilia Hernesniemen R/H on
yksi kiinnostava nimi, ja
heidän laillaan moni myy
verkkokaupastaan tuotteita maailmalle.
Perinteisistä muotiyrityksistä Turo on uudistunut,
samoin R-Collection. Pitkän linjan brändeistä Marimekon ja Vuokon suunnittelijoiden kädenjäljessä
näkyy omaperäisyys.
Jos suomalainen muoti
olisi tarina, se kulkisi omaperäisenä ? kerrottiinpa siitä ajallisesti pitkä tai lyhyt
tarina.
Kansainväliset
muotiammattilaiset
Helsinkiin
Helsinki New - Fashion
Showcase tuo kaupunkiin
muotialan suomalaiset ja
kansainväliset toimijat, nelisenkymmentä muotiammattilaista. On sisäänostajia
Japanista, Ranskasta, Tanskasta ja New Yorkista. On
suunnittelijoita ja alan muita toimijoita. Lisäksi toimittajia tulee kansainvälisistä
lehdistä kuten Elle, Vogue,
Le Monde ja Die Zeit.
Kun Koski ja Louekari ovat aiempina vuosina
tuoneet muotialan ihmisiä
Helsinkiin, Aallon koulutus,
suomalaisten suunnittelijoiden omaleimainen osaaminen ja toukokuinen Helsinki tekevät vaikutuksen ulkomaalaisiin.
? Suomalaiset ajattelevat
usein, että on pimeää, kylmää tai harmaata. Kuitenkin kaupunki on kaunis,
on erinomaisia ravintoloita
ja paljon kiinnostava, mikä
tekee ulkomaalaisiin vaikutuksen, Koski sanoo.
Helsinki Newn kumppaneita ovat American Express, Knowit, Marimekko, Miltton ja TRE sekä Aalto-yliopisto, Designmuseo,
Helsingin kaupunki ja ulkoministeriö.
KALLIO LEHTI
8
Viikot 18-19
Ajoneuvoja siirretty
kaupungin varastoon
??Rakennusvirasto
siirtää kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavia ja virheellisesti pysäköityjä ajoneuvoja kaupungin siirtokeskukseen Tattarisuolle.
Omistajia kehotetaan noutamaan talteen otetut ajoneuvot siirtokeskuksesta
osoitteesta Kaasutintie 4,
00770 HELSINKI. Ajoneuvo luovutetaan, kun siirto-,
varastointi- ynnä muut kulut on maksettu.
Siirrettyjen ajoneuvojen
siirtokustannukset voi maksaa siirtokeskukseen. Ajoneuvon lunastuksen yhteydessä asiakkaan on esitettävä henkilötodistus ja
rekisteriote tai selvitettävä
oikeus ajoneuvoon muulla tavoin. Tattarisuon toimisto palvelee ma-pe klo
8.00-17.30.
Luettelo siirretyistä ajoneuvoista on nähtävänä lisäksi Helsingin kaupungin
julkisten kuulutusten ilmoitustaululla os. Pohjoisesplanadi 11-13, siirtokeskuksessa Jäähdytintien toimistossa
sekä rakennusviraston asiakaspalvelupisteessä os. Elimäenkatu 5, kuudenkymmenen (60) vuorokauden
ajan, minkä jälkeen lunastamatta jääneet ajoneuvot
siirtyvät kaupungin omistukseen.
Kuvataidelukion
rakennus remonttiin
??Helsingin kuvataidelukion
perusparannuksen lähtökohtana ovat olleet sisäilman ja
talotekniikan puutteet. ?Rakennuksessa uusitaan lämpö-, vesi-, ilmanvaihto ja automaatiojärjestelmät keittiöja ruokailutiloja lukuun ottamatta ? ne on kunnostettu aikaisemmin. Kouluun rakennetaan myös hissi.
Musiikin opetustilojen äänieristystä parannetaan ja
sähkö- ja audiotekniikka uusitaan. Kuvataiteen opetustilojen kalusteita ja välineitä
uusitaan. Liikunta- ja juhlasali varustetaan nykyaikaisella ääni- ja esitystekniikalla.
Puku- ja pesutilat kunnos-
tetaan. Perusparannus tehdään koulun arkkitehtuuria vaalien.
Remontin ajan Helsingin
kuvataidelukio toimii EteläHaagassa väistötiloissa osoitteessa Mäkipellontie 19.
Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on noin
5,8 miljoonaa euroa. Hankkeen laajuus on 3 727 bruttoneliötä.
Rakennuttamistehtävistä
vastaa Helsingin kaupungin rakennusviraston HKRRakennuttaja. Hankkeen tilaaja on Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus.
Lentoaseman suurin
laajennus käynnissä
??Helsinki-Vantaan lentoaseman palveluita ja lentoliikenteen infrastruktuuria
parannetaan nyt enemmän
kuin koskaan aikaisemmin. Laajennuksen peruskivi muurattiin maanantaina 25. huhtikuuta. Ensimmäisenä muurausvuorossa
oli liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. ?Laajentamisen myötä valmistaudutaan palvelemaan 20
miljoonaa matkustajaa vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki-Vantaata laajennetaan nyt seitsemättä kertaa. Terminaalin pinta-ala
kasvaa 45 prosenttia, matkatavaran käsittelykapasiteetti nousee noin 50 prosenttia ja laajarunkokoneiden siltapaikat tuplaantuvat. Laajentamisen myötä valmistaudutaan palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa vuoteen 2020 mennessä.?Tällä hetkellä työmaalla työskentelee noin
350 rakentajaa. Laajennuksella on merkittävä työllistävä vaikutus. Se työllistää
moninkertaisen määrän ih-
misiä muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaaleja
ja -tarvikkeita valmistavissa
tehtaissa ja työpajoissa ympäri Suomen. Kaikkiaan rakennusaikainen työllisyysvaikutus on 14 000 henkilötyövuotta.?Ensimmäiseksi, jo noin 1 ½ kuukauden
kuluttua, kesäkuussa 2016
käyttöön saadaan hieman
lisää kapasiteettia. Tuolloin
non-Schengen-alueelle avataan uutta odotustilaa sekä
lisää linjoja rajatarkastukseen ja vaihtomatkustajien turvatarkastukseen.?Vuoden päästä kesällä 2017
terminaaliin avataan uusi
eteläsiipi, ensimmäiset uudet laajarunkokonepaikat
sekä uudistunutta asematason infrastruktuuria.?Helsinki-Vantaan lentoasema
avattiin vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin. Nykyinen matkustajarakennus
avattiin vuonna 1969. Lentoliikennettä palvelee tänä
päivänä kolme kiitotietä.
Lue lisää Helsinki-Vantaan
lentoasemasta
Rakennuslupien
käsittely ruuhkautui
??Rakennuslupaa hakevien
toivotaan varautuvan siihen,
että hakemuksen käsittely
kestää Helsingissä joitakin
viikkoja tavanomaista kauemmin. Myös ennakkoneuvottelua voi joutua odottamaan.
Jokakeväistä hakemusruuhkaa käsitellään poikkeuksellisesti aiempaa pienemmillä voimavaroilla. Lupakäsittelijät myös testaa-
vat ja kehittävät uutta sähköistä palvelukokonaisuutta,
joka otetaan asiakaskäyttöön
syksyllä.
Lupahakemuksia jätetään
pitkäaikaisten tilastojen perustella eniten huhtikuun
ja juhannuksen välisenä aikana.
Pahoittelemme mahdollista viivästyksestä aiheutuvaa
haittaa.
Uusi elämyksellinen
muotoilukeskus Helsinkiin
??Iittala ja Arabia avaavat
syksyllä Helsingin Arabiakeskukseen muotoilukeskuksen, jonka tavoitteena on kertoa sekä brändien vahvasta historiasta että
esitellä tämän päivän ja tulevaisuuden muotoiluosaamista. Myös Iittalan lippulaivamyymälä muuttaa Esplanadilla ja aukeaa uudistuneella konseptilla.
Arabiakeskus on ollut jo
vuosia muotoilusta kiinnostuneiden kuluttajien ja
erityisesti aasialaisten matkailijoiden keskeinen kohde Helsingissä; Iittala outlet Arabia vetää vuosittain
yli 200 000 kävijää ja opastetuille kierroksille osallistuu vuosittain noin 25 000
vierailijaa.
? Haluamme luoda elämyksellisen keskuk-sen,
joka tarjoaa vierailijoille
kiinnostavaa ja osallistavaa sisältöä. Muotoilukeskus avaa brändien historiaa, nykyisyyttä ja luotaa tulevaan, mutta samalla haluamme sen olevan paikka,
joka yhdistää brändit ympäröivään yhteisöön. Toivomme että siitä tulee viihtyisä
paikka, joka tukee alu-een
yhteisöllisyyttä sekä tarjoaa
kiinnostavia keskusteluja ja
sisältöjä suomalaisen muotoilun kenttään, Iittalasta
ja Arabiasta vastaava liiketoimintajohtaja Päivi Paltola kertoo.
? Jatkamme tiivistä yh-
teistyötä Arabian Taideosastoyhdistyksen taiteilijoiden kanssa, jotka tekevät
uniikkikeramiikkaa Arabiakeskuksen 9. kerroksessa.
Samoin pitkäjänteinen yhteistyömme Designmuseon
kanssa jatkuu, kun Arabian
museoon tuodaan keramiikan rinnalle myös Iittalan
lasin tarina. Paltola jatkaa.
Galleria Arabia puolestaan muuttuu monipuoliseksi tapahtumatilaksi, jossa voidaan järjestää seminaareja, esityksiä, pienoisnäyttelyjä ja muita tapahtumia.
Muotoilukeskuksen tekninen ja ohjelmallinen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Rakennustyöt alkavat
kesällä, ja uuden keskuksen avajaisia päästään juhlimaan marraskuussa. Syksyn
aikana uudistetaan myös
samassa rakennuksessa sijaitseva Iittala outlet Arabia vastaamaan paremmin
muotoilusta ja brändeistä
kiinnostuneiden vierailijoiden tarpeita. Rakennustöiden vuoksi Designmuseo
Arabia on suljettuna kesäkuusta lähtien.
Iittalan lippulaivamyymälä muuttaa
Iittalan lippulaivamyymälä Helsingissä Pohjoisesplanadilla muuttaa syksyllä uusiin tiloihin ja uudistuu. Myymälätila sijaitsee
hieman lähempänä Kauppatoria osoitteessa Pohjoisesplanadi 23.
Uudistuva myymälä noudattaa Iittalan uutta myymäläkonseptia, jonka voi kokea jo keväällä avatuissa
myymälöissä Taiwanin Taipeissa ja Helsinki-Vantaan
lentokentällä sekä Tukholman NK:n ja Kööpenhaminan Illums Bolighusin tava-
Sinkkutalouksia on eniten
Kallion ja Alppiharjun alueella
???Yksin kaupungissa -kirjassa käsitellään yksinasumisen teemaa monesta näkökulmasta, syrjäytyneistä
citysinkkuihin ja yksinasumisen hyvinvointivaikutuksista talouteen. Julkaisussa esitellään muun muassa
sitä, millaisia ovat yksinasuvien tekemät asumisvalinnat tai elämäntavat. Tai
miten yksinäisyys koetaan
eri elämänvaiheissa sekä
miten yksin elävien taloudelliset realiteetit ja kulutustottumukset poikkeavat
muista.?Suomessa kaupunkilaiset asuvat ja elävät yhä
useammin yksin. Helsingissäkin hieman alle puolet
asuntokunnista on yhden
hengen talouksia. Joskus
kyse on omasta valinnasta, toisinaan olosuhteiden
pakosta. Yksin asuvat eivät
olekaan yhtenäinen ryhmä
ja lähes jokainen asuu jossakin elämänsä vaiheessa
yksin. Samalla suomalaiseen elämäntapaan kuuluu,
että pärjätään omillaan ja
ympärillä on paljon omaa
tilaa. Ihmisillä on kuitenkin samalla perustarve sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Kaupunkilainen elämäntapa
kahviloineen ja iltamenoineen sopii luontevasti yksin
elävän arkeen. Yksinasuvilla ystävien merkitys korostuu enemmän kuin perheellisillä.?Nuoret yksinasuvat
ovat Helsingissä useimmiten naimattomia ja asuvat
usein kantakaupungin alueella. Eniten yhden hengen
talouksia on suhteellisesti
Kallion ja Alppiharjun alueella. Iän karttuessa yksinasuvien määrä kasvaa kan-
takaupungin ulkopuolella.
?Valtaosa voi hyvin
?Valtaosa yksinasuvista
on tyytyväisiä hyvinvointiinsa ja samat asiat ovat
yksinasuvien hyvinvoinnin
kannalta tärkeitä kuin muillakin: rankingin kärjessä
ovat ihmissuhteet, terveys
ja ympäristö. Toisaalta joka
viides yksinasuva kokee itsensä jatkuvasti tai usein
yksinäiseksi samalla kun
perheellisistä vain viisi prosenttia tuntee samoin. Yleisintä yksinäisyys on työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla ja työttömillä.
Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaiseman
kirjan artikkeleissa käsitellään monipuolisesti yksinasuvien arkea.
ratalo-osastoissa. Uusi konsepti tarjoaa kuluttajille ja
turisteille vahvan valikoiman korkealaatuista suomalaista muotoilua inspiroivassa ympäristössä. Uusittu
lippulaivamyymälä aukeaa
uudessa osoitteessa kesän
aikana.
Mitä?
Missä?
Milloin?
Kallio-lehti
KALLIO LEHTI
Viikot 18-19
9
Hakaniemi
Henkilöautojen läpiajoliikenne
kielletään Hämeentiellä
Joukkoliikennekadun rakentaminen alkaa ensi vuonna
??Hämeentien kumpaankin
laitaan rakennetaan pyörätie, autoilta viedään toinen kaista ja henkilöautoilta kielletään läpiajo. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Hämeentien liikennesuunnitelman äänin 51 ?
31 keskiviikkoiltana.
Suunnitelman mukaan
henkilöautojen läpiajoa rajoitetaan Hämeentiellä Hakaniemen torin ja Helsinginkadun välisellä osuudella. Järjestely sujuvoittaa julkista liikennettä ja tuo raitioliikenteen järjestämiseen
noin puolen miljoonan euron vuosittaisen säästön.
Hämeentien raitovaunuliikenne nopeutuu laskelmien mukaan puolentoista minuutin verran ja bussiliikenne noin minuutin.
Henkilöautoliikenne pyritään ohjaamaan Sörnäisten
rantatielle. Autojen matkaaika lisääntyy muutoksen
takia puolella minuutilla.
Suunnitelma on määrä
toteuttaa vuosina 2017 ?
2019.
Pitkään esitetty
Hämeentien pyöräkaistoja
on odotettu kauan. Ensimmäisen kerran Hämeentien
pyöräkaistoja suunniteltiin
jo vuonna 1937, liki 80
vuotta sitten. Vuonna 2009
tehty valtuustoaloite Hä-
meentien liikennejärjestelyjen parantamiseksi pyöräilyn kannalta tyrmättiin tilan
puutteen takia kaupunkisuunnitteluviraston toimesta. Kaksi vuotta sitten tehty
kuntalaisaloite pyöräteiden
rakentamiseksi Hämeentielle keräsi suuren suosion.
Kuntalaisaloitteen allekirjoitti noin 12 000 helsinkiläistä, mikä riitti varmistamaan sen, että kaupunginvaltuuston täytyy lain
mukaan käsitellä se. Aloitetta tukevat myös lukuisat yhdistykset, yritykset,
opiskelijajärjestöt, asukasyhdistykset, kulttuurialan
toimijat ja poliittiset nuorisojärjestöt. Aloite luovutettiin kaupunkisuunnitteluvirastolle marraskuussa
2015, ja vain viikkoa myöhemmin kaupunkisuunnitteluvirasto esitteli kaupunkisuunnittelulautakunnalle
Hämeentien liikennesuunnitelman, jossa Hämeentiestä tehdään joukkoliikennekatu Kurvin ja Hakaniemen
välillä, ja tälle välille rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet tai -kaistat.
14 miljoonaa euroa
Hämeentiehen
Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä Hämeentien,
Viidennen linjan ja Haapaniemenkadun liikenne-
suunnitelman kokouksessaan huhtikuun viimeisenä
keskiviikkona äänin 51-31.
Hämeentielle on suunniteltu kantakaupungin tavoiteverkon mukaiset yksisuuntaiset pyörätiet sekä bussi- ja raitioliikennettä sujuvoittavat järjestelyt. Muutokset edellyttävät henkilöautoliikenteen läpiajon rajoittamista Hakaniemen torin ja Helsinginkadun välisellä osuudella. Liikennesuunnitelman toteuttaminen edellyttää Hämeentien osalta noin 14 miljoonan euron kustannuksia,
joista kahdeksan miljoonaa euroa kohdistuu raitiotiehen. Raitioliikenteen liikennöintikustannusten arvioidaan pienentyvän noin
puoli miljoonaa euroa per
vuosi. Hämeentien liikenne Hakaniemen ja Kurvin
välillä on suunniteltu siten, että rakennusten vieressä kulkee jalkakäytävät,
joiden vieressä reunakivellä ajoradasta ja jalkakäytävästä erotellut pyörätiet.
Pyöräteiden vieressä kulkee yhdet autokaistat, jossa kulkevat bussit, taksit
sekä tontti- ja huoltoliikenne. Kadun keskellä sijaitsee
rakenteellisesti eroteltu raitiotie. Suunnitelma parantaa jalankulun edellytyksiä, vaikka kapeimmilla katuosuuksilla joudutaankin
Hämeentiestä tulee niin sanottu joukkoliikennekatu. Sen myötä Hämeentien kumpaankin
laitaan rakennetaan pyörätie, autoilta viedään toinen kaista ja henkilöautoilta kielletään läpiajo.
Havainnekuva: Helsingin kaupunki.
kaventamaan jalkakäytäviä.
Pyöräliikenteelle on suunniteltu ajoradasta ja jalankulusta reunakivellä erotellut yksisuuntaiset pyörätiet.
Pysäkkijärjestelyt
muuttuvat
Viidennen linjan ja Haapaniemenkadun pyöräliikenteen järjestelyt muutetaan yksisuuntaisiksi, jotta
järjestelyt ovat yhteen sopivat Hämeentien suunnitelman kanssa. Suunnittelualueella tullaan tekemään
useita joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyjä Sörnäisissä ja Viidennen linjan risteyksen kohdalla. Bussiliikenne tulee nopeutumaan
noin minuutilla. Raitioliikenne nopeutuu puolitoista
minuuttia pohjoisen suuntaan ja kaksi minuuttia etelän suuntaan. Autoliiken-
teen arvioitu keskimääräinen hidastuminen on puoli
minuuttia matkaa kohden.
Pysäkkijärjestelyistä ja pyöräteistä johtuen joudutaan
poistamaan kaksi metron
lippuhallin sisäänkäyntiä
Sörnäisissä. Suunnitelman
myötä myös pysäköintijärjestelyjä muutetaan. Kaikkiaan asiointipaikat alueella
vähenevät 21:llä. Hämeentien suunnitelma on arvioitu yhdeksi tärkeimmäksi
kehittämishankkeeksi pyörä- ja joukkoliikenteen näkökulmasta, joten suunnitelman toteutusta pyritään
kiirehtimään Helsingin kaupungin investointiohjelmassa. Alustavat toteutusvuodet
ovat 2017 - 2019.
Monia hyötyjä
tyy monia etuja asukkaille.
Joukkoliikenne nopeutuu,
sillä neljän risteyksen liikennevalot poistetaan. Hämeentiestä tulee myös viihtyisämpi ja terveellisempi,
koska melu ja hiukkaspäästöt vähenevät huomattavasti. Myös jalankulkijoiden ja
pyöräilijöiden turvallisuus
paranee, kun autojen määrä kadulla vähenee, ja pyöräilijöiden tarve ajaa bussikaistoilla poistuu. Tällä
hetkellä pyöräilijät joutuvat ajamaan bussikaistoilla, joilla kulkee jopa 130
bussia tunnissa. Suunnitelma vaikuttaa myös yritystoimintaan positiivisesti,
sillä muutokset mahdollistavat korttelikohtaiset lastauspaikat.
Hämeentien suunnitelman toteutumisesta syn-
Uutta! Kuorma-autokurssi
englannin kielellä.
? C/C1 TRUCK course for C licence
in ENGLISH on 4.8-16 at 3 PM
? Seuraava B-kurssi: 16.5. klo 17.00
(kurssi alkaa joka toinen maanantai)
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
Aito stadilainen pienyritys
Katso lisää: www.autokouluhakaniemi.fi
KALLIO LEHTI
10
Viikot 18-19
Tältä
näyttää Hakaniemen torille suunniteltu lasipaviljonki.
Hakaniemi
Sen on tarkoitus korvata remonttiin menevä Hakaniemen
kauppahalli. Kuva: Helsingin kaupunki.
Lasipaviljonki saattaa jäädä Hakaniemen
torille pidemmäksikin aikaa
?
?
100? alennus
uusista
kokoproteeseista
Ilmainen proteesin ja suun tarkastus.
Hakaniemen Hammasproteesi
Puh. 09-763180
Pitkansillanranta 5 A, 00580 Helsinki
Lasipaviljonkiin tulisi 144 myyntipaikkaa eli riittävästi
tilaa kauppahallin vakituisille kauppiaille
Hakaniemen hallin
remontinaikainen korvaava tila, Hakaniementorille rakennettava
lasipaviljonki, voi jäädä
torille pidemmäksikin
aikaa.
??Kiinteistölautakunnan päätöksen mukaan kaupunki selvittää, voisiko lasihalli jäädä
Hakaniementorille vuodeksi tai kahdeksi vielä senkin
jälkeen, kun Hakaniemen
kauppahallin peruskorjaus
on valmistunut. Tähän tähdätään hallin toimintaan kohdistuvien kustannusten tasaamiseksi.
Vuonna 1914 valmistuneen
Hakaniemen kauppahallin sisätilat kunnostetaan peruskorjauksessa alkuperäiseen
asuunsa. Korjauksen ja laajennuksen myötä rakennukseen saadaan myös ajanmukaiset ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät sekä toimivat
sosiaali- ja varastotilat. Väis-
tötilojen lisäksi kaupunki investoi Hakaniemen kauppahallin peruskorjaukseen ja
laajennukseen noin 12,5 miljoonaa euroa.
Remontti alkaa vuonna
2017 ja kestää arviolta pari
vuotta.
144 myyntipaikkaa
Kiinteistölautakunta valitsi
21.4.2016 väistötilaratkaisuksi lasipaviljongin, joka on tarkoitus rakentaa Hakaniementorille kauppahallin remontin
ajaksi. Kauppahallitoiminta
pystyy jatkumaan remontin
ajan keskeytymättä.
Kiinteistölautakunnan hyväksymän hankesuunnitel-
man mukaan lasipaviljonkiin
tulisi 144 myyntipaikkaa eli
riittävästi tilaa kauppahallin
vakituisille kauppiaille. Pintaalaa lasipaviljongilla on noin
2 000 neliötä.
Mikäli kaupunginhallituksen päätös on myönteinen,
tilakeskus aloittaa väistötilan tarkemman suunnittelun
ja kilpailutuksen. Väistötilan
tarkat kustannukset ja vuokravaikutukset hallikauppiaille
kyetään määrittelemään näiden vaiheiden jälkeen.
Lasipaviljonkihankkeen
vaikutukset
Hakaniemen
kauppahallin peruskorjauksen aikatauluun varmistuvat
kilpailutusvaiheen jälkeen.
Tuleeko Hakaniemenrantaan hotelli?
Suunnitteluvarauksesta päätetään kesäkuussa
KALLIO/HAKANIEMI:
Siltasaaarenkatu 26
puh. 010 76 66500
??Norjalainen hotellisijoittaja Arthur Buchardt rakennuttaa ensimmäistä suomalaista hotelliaan Helsingin Jätkäsaareen. Buchardt
ei aio tyytyä vain yhteen
hotelliin Helsingissä, vaan
kaavailee toista hotelliaan
Hakaniemenrantaan hotelli Hiltonin läheisyyteen.
Jätkänsaareen rakennettava tornihotelli ja sen kongressikeskus avataan lokakuussa. Hakaniemeen
sijoittaja suunnittelee 400
huoneen modernia hotellia. Hakaniemen rantaa lähimpänä sijaitsevien Hiltonin ja Cumuluksen huonemäärät ovat alle 200. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee parhaillaan Hakaniemenrannan ja Merihaan
täydennysrakentmista, sekä
Hakaniemen sillan rakentamista uudelleen. Mahdollinen hotelli istuisi suunnitelmaan. Jos Helsinki on
valmis kaavoittamaan tontin Buchardtin sijoitukselle, rakennustyöt voisivat
alkaa vuonna 2018. Avajaisia päästäisiin juhlimaan
kahta vuotta myöhemmin.
Kiinteistölautakunta päättää tontin suunnitteluvarauksesta kesäkuussa.
Vihreä hotelli
Buchardt on käynyt jo
vuoden ajan keskusteluja
Helsingin kaupungin kanssa hotelliaiheesta. Hän haluaa hotellista ympäristöystävällisen, ja pyrkii säästämään energiaa maalämmöllä ja aurinkopaneeleilla.
Sisustuksessa on tarkoitus
tuoda esiin suomalaisuutta nuorten suomalaisten
muotoilijoiden avulla. Jos
hotelli saa Helsingiltä paikan suunnitteilla olevan
rantakävely- ja pyöräreitin
varresta, sen pohjakerrokseen voisi tulla kahviloita
ja muita palveluja. Mahdollisen hotellin länsipuolelle
suunniteltu vesiallas voisi
houkutella veneilijöitä laituriin ja näin tuomaan oman
lisänsä tunnelmaan. Sijoittaja toivoo Hakaniemen torilta näkymää Siltavuorensalmelle. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni
Sinnemäki on ilmaissut
suhtautuvansa myönteisesti
Hakaniemenrannan hotellihankkeeseen.
Guggenheimin myötä
kolmas hotelli
Norjalainen Buchardt tähyilee myös kolmannen hotellin paikkaa Helsingistä.
Sijoittaja uskoo Clarion-ketjuun kuuluvan Jätkäsaaren
hotellin vetävän asiakkaita.
Clarion-ketju avaa hotellin syksyllä myös Vantaan
Aviapolikseen. Buchardt
on myös lahjoittanut Guggenheim-museohankkeelle
rahaa tehdäkseen Helsingistä mielenkiintoisemman
matkustuskohteen. Helsinkiin valmistui viime vuonna
kaksi uutta hotellia, ja toukokuussa aukeaa uusi Tullinpuodin Cumulus-hotelli.
Buchardt suunnitteli vuonna 2010 designhotellia Katajanokkaan, mutta kaupunginvaltuusto äänesti hankkeen nurin. Viisikerroksinen hotelli olisi tullut Helsinki Eyen tilalle.
KALLIO LEHTI
Viikot 18-19
11
Hakaniemen halli palvelee
kahdessa kerroksessa
MA-PE 8-18
LA 8-16
SU SULJETTU
TERVETULOA!
www.hakaniemenkauppahalli.fi
Katso kauppiaskohtaiset aukiolot nettisivuilta tai kauppiaan omilta sivuilta.
Hakaniemen hallikauppiaat
haluavat lasipaviljongin
??Helsingin kaupunki haluaa turvata kauppahallimyynnin jatkumisen Hakaniemen remontin aikana.
Korvaaviksi tiloiksi kaupunki suunnitteli jo kiinteistölautakunnan
valitsemaa lasipaviljonkia tai
kauppahallin sijoittamista
entiseen HOK-Elannon tavaratalorakennukseen.
Lasipaviljongin rakentaminen maksaa 5,7 miljoonaa euroa. Selvitetyistä
vaihtoehdoista HOK-Elannon talo on edullisin. Remontti- ja vuokrakustannukset ovat 2,3 miljoonaa
euroa eli noin 13 500 euroa
per myyntipaikka.
Hakaniemen hallikauppiaat kannattava korvaaviksi tiloiksi lasipaviljonkia. Sokoksena toimineen
rakennuksen toisessa kerroksessa on riittävästi tilaa
170 myymäläpaikalle tukitiloineen.
? Siihen on monta syytä, mikseivät hallikauppiaat
halua siirtyä kyseisen ra-
kennuksen tiloihin. Kauppiaskyselyitä on suoritettu, ja vain yksi kauppias vastasi lähtevänsä Elannon rakennukseen, mutta
sillä ehdolla, että muutkin
kauppiaat lähtevät, Hakaniemen kauppahallin kauppiasyhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Passinen toteaa.
Hallikauppiaat ovat jopa
keränneet adressin kauppiaille ja asiakkaille paremman vaihtoehdon takaamiseksi.
Lasihalli torille?
Väistötilojen suunnittelun
aikana syksyllä 2015 halliyrittäjät ehdottivat tilaratkaisuksi lasipintaista paviljonkirakennusta, joka sijoitettaisiin Hakaniementorille, ja joka olisi myöhemmin
siirrettävissä jatkokäyttöön
toisaalle. Kaupungin hallimyynnistä vastaava Tukkutori on teettänyt yrittäjien
toiveiden pohjalta viitteellisen arkkitehtisuunnitelman,
ja myös teknisen palvelun
lautakunta antoi marraskuussa 2015 lausunnon,
jossa se puolsi lasihallin
kaltaista ratkaisua. Tilakeskuksen kustannusselvityksen mukaan esitetynlaisen,
muita vaihtoehtoja laajemman ja laadukkaamman lasipaviljongin kokonaiskustannukset olisivat kuitenkin
huomattavan korkeat, noin
kuusi miljoonaa euroa.
? Lasipaviljonki olisi väliaikainen ratkaisu, kenties
viiden vuoden mittainen
kokeilu. Lasihallista voisi
oppia jotain, se voisi olla
ikään kuin testi, että miten
kaupunki voi hyötyä sellaisesta ratkaisusta, Passinen
ehdottaa.
Joulukuussa
uusiin tiloihin
HOK-Elanto myi perinteikkään tavaratalorakennuksen hiljattain kiinteistöyhtiö Antiloopille. Elannon
tavaratalon toinen ja kolmas
kerros jäivät tyhjäksi kaksi
vuotta sitten, kun Sokoksen
tavaratalo lopetti toimintansa. Tyhjentyneen tavaratalon ensimmäisessä kerroksessa on edelleen S-market,
sekä kosmetiikkamyymälä,
kampaamo ja kahvila. Lasipaviljongin ja vanhan tavaratalon lisäksi väistötilavaihtoehtona on pohdittu
tekstiilipäällysteistä hallia.
Elannon talo on kuitenkin
tilakeskuksen mukaan edullisin vaihtoehto.
? Entinen Elannon tavaratalo ei ole uskottava hallikaupan sijainti. Sokos lopetti talossa, eikä syy lopettamiseen varmasti ollut se,
että kauppa kävi niin hyvin. Elintarvikeyrittäjät eivät lähde Elannon taloon,
Passinen julistaa.
Väliaikaisten kauppahallitilojen rakentaminen voisi alkaa tulevana kesänä,
jolloin ne saataisiin käyttövalmiiksi joulukuuhun
mennessä.
II kerros
Luonnon- ja
aleista
kierrätysmateriase
lahjoja ajatuk lla
Kannattaa tulla
tutustumaan!
Kaikkiin kevään ja kesän juhliin
yksilölliset kortit ja lahjat visakoivusta polttokynällä kaivertaen.
PUH. 040 765 0176
Hakaniemen Kauppahalli
Avoinna:
Ti - Pe 10 - 17, La 10 - 15
p. 041 524 7229
www.keliapuoti.com
SOPPAKEITTIÖ
Tapaste Oy
Hakaniemen Hietalahden
Wanha
kauppahalli kauppahalli
halli
puh 09 323 2070
puh 09 612 3226 puh 050 413 0805
www.soppakeittio.fi
www.katijafille.fi
Meiltä perinteiset
TÄYTE- ja
VOILEIPÄKAKUT
kevään valmistujaisiin
ja juhliin.
MARIAN KONDITORIA | paikka 67-69
puh. 045 1816768
Kirpputorikesä käynnistyy Hietalahden ja Hakaniemen toreilla
??Hietalahden kirppis avaa
kesäsesongin maanantaina
2. toukokuuta ja Hakanie-
men kirpputorikesä alkaa
sunnuntaina 8. toukokuuta.
Hietalahden torin kirppu-
tori eli Hietsun kirppis siirtyy kesäaikaan maanantaina 2. toukokuuta. Hietsun
kirppis on avoinna arkisin
kello 8?18, lauantaisin kello 8?16 ja sunnuntaisin kel-
lo 10?16 syyskuun loppuun
saakka. Hietalahden torilla
on lähes 150 myyntipaikkaa
ja parhaimpina kirpputoripäivinä paikat ovat loppuunmyytyjä. Myyntipaikan
voi varata ja maksaa etukäteen verkossa osoitteessa
hietsunkirppis.fi tai Tukkutorin asiakaspalvelussa.
Myynti alkaa maanantaina
18. huhtikuuta ja paikkoja
myydään aina seuraavan
16 päivän ajalle. Vapaaksi
jääneitä paikkoja voi ostaa
myös Hietalahden halli- ja
torivalvojalta.
Hakaniemen
sunnuntaikirppis aloittaa kesäkauden 8. toukokuuta ja torilla käydään kauppaa kello 9?16 syyskuun loppuun
saakka. Myyntipaikkoja voi
varata etukäteen verkossa osoitteessa hakaniemen-
kirppis.com, ja ne soveltuvat niin käytetyn tavaran
myyjille kuin käsityöläisillekin. Paikkoja voi lunastaa
myös paikan päällä, mikäli
niitä on vielä vapaana.
Sunnuntaitapahtuman
toiminnasta vastaavat pitkänlinjan kirpputoriyrittäjät Helena Laitakari ja Päivi Riihilahti-Syvänen, jotka
ilmoittavat, että tänä vuonna kirpputorivieraita hemmotellaan myös muusikoiden taidonnäytteillä. Kirpputorilla palvelee lisäksi
torikahvila, jossa on tarjolla lettuja, grillimakkaraa ja
muita toriherkkuja.?Suosituilla Hietalahden ja Hakaniemen kirpputoreilla käy
yhteensä satoja myyjiä ja
kymmeniä tuhansia kävijöitä vuodessa.
KALLIO LEHTI
12
Viikot 18-19
Risto Kolanen
Kulttuurikierros vapun alla
??Koreografi ja tanssija Liisa Pentti viettää 30-vuotisjuhlavuottaan Suvilahden
Tiivistämössä 5.?14.5.2016,
Sörkan ja Kalasataman välissä. Hän järjestää katselmuksen
suomalaisen
tanssin 1980-lukuun. Hänen tanssiryhmänsä haluaa
avata postmodernin tanssin ja uuden tanssin tekijöiden ajattelua nykypäivään peilaten.
Esimakua saimme MadHousessa, jonne Pentti oli
uudelleen järjestänyt vanhan koreografiansa ?La Folia Melancolia?, Kuolleiden
hulluus vuodelta 1993. Se
pohjautui Hitlerin puolustusministerin Albert Speerin muistelmiin ja pohdintaan ihmisen ristiriitaisesta
kyvystä selviytyä.
Pentin ja Katariina Vähäkallion esitys näyttää naisen tavan kokea sodan perintöä. Hitailla ja toistetuilla
liikkeillä he näyttävät maiseman raunioiden keskellä.
Tanssijan mielestä silloinen
aihe on uudelleen ajankohtainen maailmassa.
Hullut naiset
vapautuvat
Tanssiteatteri Tsuumi järjesti Valssaamofestin vapun
alla Kaapelilla. Sen ensimmäinen osa oli Cilla Backin
ohjaama ?Tarantata? Minimi-tanssiryhmälle. Se pohjautuu Etelä-Italiassa tunnettuun tarantella-tanssiin
ja tarinoihin elämässään ääritilanteeseen ajautuneista
naisista.
Myytiin mukaan Tarantula-hämähäkin
pistoksen saaneen naisen elämä
muuttuu täysin. Hänestä tulee vieras, ?tarantata?. Mystinen voima ohjaa hänen
tahtoaan ja kehoaan. Tarantella-tanssi tamburiinin
tahdissa on ainoa parantava hoito.
Kolme naishahmoa tarjoilee yleisölle Apulian alueen
leivästä, pucciasta, joka on
todella hyvää. Naiset kertovat uusissa roolihahmoissaan tarinoita ?tarantoitumisestaan?. Rakkaus, yksinäisyys, seksuaalisuus, sairaus, vanhuus ja kuoleman
saavat kukin käsittelynsä.
Aineksia kertomuksiin
tarjoavat italialainen runoilija Alda Merini, meksikolainen kuvataiteilija Frida
Kalho sekä ruotsalainen
kirjailija Selma Lagerlöf.
Koimme visuaalisesti kauniin esityksen, jossa nainen
sai kyläyhteisön tukemana
?tulla hulluksi? ja vapautua
takaisin elämään.
Yksinjätetyn
mielentila
? Yksinjätetty ottaa kaiken. (?) Tavoitteemme ei
ole shokeerata, mutta kaiken purkaminen, vaarattomaksi tekeminenkään ei
ole mahdollista. Elämme
jännittynyttä aikaa, toivo
rauhasta elää kakofonian
keskellä.
Tuomo Railon ?Omnipotens? on kevään yksi tärkeimmistä tanssiteoksista.
Kyse on myös mietiskelevä
essee ihmisyydestä, jonka
taitelija on kirjoittanut, sisäistänyt ja lausuu hyvin.
Omnipotens on ajateltu
alusta loppuun. Pohjana
on norjalainen kirja ?Yksi
meistä? Oslon ja Utöyan
joukkomurhaajasta heinäkuun lopulla 2011.
Railo käy läpi nuoren
miehen lapsuuden, isän
hylkäämisen, epäonnistuneet kokemukset muukalaiskielteisen edistyspuolueen nuorisojärjestössä, valkovenäläisen postityttöystävän kanssa ja kouluissa ja
harrastuksissa.
Näin syntyy yksinjätetyn
mielentila ja ajatusmaailma.
Alun perin maltilliset ajatukset muuttuvat kaikkivoipaiseksi ääriradikalismiksi
Euroopan islamisaatiota ja
sen edistäjää työväenpuolueen nuoria vastaan.
Tanssi on hyvin vähäeleisen rituaalista. Lopussa pitkä aika menee ison ajatushäkkyrän pystyttämiseen.
Tämä teos lähtee kiertämään varmasti!
Katariina Vähäkallion ja Liisa
Pentti tanssivat irti sodan
perinnöstä. Kuva: Esko
Koivisto
Johanna Jauhiainen, Liisa Ruuskanen ja Riikka Puumalainen
tulevat hulluksi tanssissa. Kuva: Petra Tiihonen
Hääjuhla puolustaa
vapautta
Saimme kutsun rakkauden maailmankaikkeuteen.
Esitys alkaa eteisestä, jossa
yleisö kuulee laulun vessasta. Meidät ohjataan kuohuviinilasin kanssa hääpöytään. Pian tarjotaan mansikkakakkua. Ave Maria soi
kaunisiti. Sen perään Madonna ?Like a Virgin? suomeksi. Moonlight ja muita
musikaalisäveliä, tanssia ja
Sakari Saikkonen, Jussi Väänänen, Tuomo Railo, Jori Kaksonen, Mirva Väänänen
Kuva: Ilpo Vainionpää
lopuksi yllätysvieraan köysiakrobatiaa.
PLASTIC BRIDE, muovinen morsian on moderni
kabaree ja kosminen hääjuhla, jossa voi tapahtua
mitä tahansa. Se oli menestys vuosi sitten musiikkiteatteri Kapsäkissä. Sara Mellerin ohjaus sai toivotun
uusinnan. Pöydillä ja lavalla tanssivat laulajat Emma
Salokoski ja Heidi Kirves
sekä Emma Salokoski Voices- kuoro.
Esitys puolustaa Pridehenkeä, uuden ajan rakkautta ja vapautumista tähtitunnelin läpi. Nuori naisenergia pursuaa valkoisissa
hääasuissa, joita jokainen
kantoi ja halusi puolustaa
omaa valinnan vapautta.
Raikas laulajalöytö
Ida Backer tunnelmoi, rummuissa Jan Noponen ja pianossa Kimmo Ruotsala. Kuva: Jenni
Kokkomäki
Ida Backer on minulle aiemmin tuntematon ilmeikäs, hymyilevä omien tunnelmallisten laulujen esittäjä Bar Kapsäkissä,
Katja Luhtala taitaa laulun ja instrumentit Kuva: Juhani Styrman
heti alakerran hääjuhlan jälkeen. Koskettava ?Puunukke? sai monen kuulijan silmät kostumaan. Loppuencorena tuli hieno norjalainen ?tuutulaulu? Den Förste
sång (Ensimmäinen laulu).
Ida oli ihan fiiliksissä
koko ?Haikeuden tällä puolen? konserttinsa ajan. Hän
sanoi jo 20-vuotiaana haaveilleensa omasta konsertista, joka toteutui 17 vuotta myöhemmin. Teatterikorkeakoulu ja Vantaan musiikkiopisto jäivät spiikeistä
mieleen. Hän on esittänyt
Kapsäkissä Kolmen pennin
oopperan laulujen seremoniamestaria. Siis Brecht ja
Weill sujuu, miksei teatterikoulutetulla kuulaalla äänellä. Baari oli täynnä ystäviä ja sukulaisia valtavista kukkamääristä päätelle.
Musiikkia ja
pienyrittäjyyttä
Plastiikkimorsiamet vapautuvat valkoisissa Kuva: Ilpo Vainionpää
Teatteri Kallion Kulttuurikahvilassa oli laulaja-lau-
luntekijä Katja Luhtalan
elävää musiikkia ja puhetta
itsensä työllistämisestä yrittäjyyden ja freelancereiden
rajapinnassa. Luhtala sopi
hyvin paikalle, koska hän
esiintyi jo teatteri Kallion
avajaisissa talvella 2012.
? Safe European Home?
(2012) esikoisalbumi sai
paljon kiitosta. Luhtala
sanoitti, sävelsi ja sovitti
kaiken itse. Kaiken päälle tuotti, äänitti ja soitti
useimpia instrumentteja.
Hän tekee lauluja aiheista, jotka liikuttavat syvemmin. Levyn avausraita Boats kertoi siitä, että kymmeniä tuhansia paperittomia
hukkui Välimereen pyrkiessään Eurooppaan paremman elämän toivossa. Nyt
se on vielä todellisempaa!
Luhtalan osaaminen tulee
esiin hänen vaivattomasta
tavasta liikkua musiikin eri
tyylien välillä.
Teatteri Kalliossa Pienyrittäjien tuki ry:n hanketta
selostivat projektipäällikkö
KALLIO LEHTI
Viikot 18-19
13
Minna Tuunanen kolmen teematyönsä edessä. Kuva: Raimo Granberg
Marja Kotakorpi, Riina Lilja ja Susanne Leppänen selostuivat musiikin ohessa Pienyrittäjähanketta. Kuva: Riitta Salasto
Marja Kotakorpi Helsingin seurakunnista, tapahtumakoordinaattori Riina Lilja seurakunnista ja yritysneuvoja Susanne Leppänen
NewCo YritysHelsingistä.
Kuvia
ammattimaalareista
harrastajiin
Mari Mularin Gleam -akryylimaalaukset kankaalle
olivat huhtikuun helmiä
galleriakierroksella. Ne olivat esillä Galleria Kajasteessa Albertinkadulla, vanhan
oopperan lähellä.
Mularin hieno, pysäyttävä työ on ?Pitkä iltapäivä?,
kahden toisiinsa syventyneen ihmisen keskusteluastelema pöydän äärellä.
Toinen työ ?Onnenmuisto?
on samalaista tietoisesti hapuilevaa ja arvoituksellista
kuvastoa. Mulari maalaa ihmisiä erilaisissa tilanteissa.
Häntä kiinnostaa kohtauksen intensiteetti. Keskeinen
tavoite on tilanneherkkyys:
? Läsnä ovat aika ennen ja
jälkeen.
Riikka Ahlfors on tehnyt
näyttelyjä paljon nelikymppiseen ikään nähden, josta hän on 13 vuotta asunut
Kanadassa. Suurikokoiset
öljytyöt korkealaatuiselle
kankaalle maalaukset kuvaavat liikettä ja toisiinsa
lomittuvia tiloja. ? Hänen
teoksensa ovat kuin esittäviä versioita menneiden
vuosikymmenten abstrakteista maalauksista, joissa
modernistinen tulevaisuudenusko estetisoitiin jäntevän sommittelun ja tiukan
väriajattelun voimin, taidekriitikko Veikko Halmetoja
arvioi tiedotteessa. Näyttely
on auki 11.5. saakka.
Kuuden taiteilijanaisen
punainen teemaväri hehkui Galleria 4-kuus sei-
nillä Uudenmaankadun alkupäässä jokaisen taiteilijan oman lajin ja tyylin
mukaisesti. ?Puhu minulle
punaisesta?-näyttelyn taiteilijat ovat Tuulevi Sivunen, Signhild Kempe-Järvensivu, Riitta SantalaKöykkä, Minna Tuunanen, Mari Kopra ja Leena
Ristolainen.
Tiivistunnelmaisissa avajaisissa 23.4. oli hyvin lämmin tunnelma. Minna Tuunanen tekee töitä, joilla on
symbolisen ja osin Raamatti-sitaattien pitkiä nimiä. Tyyliin ?Orjantappuran paikalle nousee sypressi?. Näyttely on avoinna 20.5. asti.
Harrastajataiteen näyttelyjä oli Kaapelitehtaalla sekä
Galleria Aapelissa ja pohjoishelsinkiläisen taideyhdistyksen laajassa näyttelyssä Puristamossa. Aapeli
on Suomen Taiteilijat ry:n
v. 2011 perustama tila, jossa jäsenet pitävät näyttelyjä
kulukorvauksella.
Taiteilija Juha Koistinen
on työskennellyt merimiehenä kymmenkunta vuotta, joista viisi jäänmurtajilla. Luonnon kirjo, vuodenajat ja meri ovat vahvasti ja
laajassa väriskaalassa mukana lähes kaikissa maalauksissa. Usein työt ovat
tosin hyvin tyyliteltyjä ja
jopa abstraktiin vivahtavia.
Hän on harrastanut vakavissaan maalausta toistakymmentä vuotta. Hän on
osallistunut lukuisiin Suomen Taiteilijat ry: n ja Helsingin taideyhdistyksen yhteisnäyttelyihin, omiin näyttelyihin helsinkiläisissä ravintoloissa sekä yhteisnäyttelyihin Espanjassa, jossa
on viettänyt talvia.
Kuvataiteilija Riikka Ahlfors ja Hôpital Flaubert numero 13
(2016) .Kuva: Raimo Granberg
Teksti: Risto Kolanen
Juha Koistinen ammentaa merestä, tässä työnsä
Räiskyvät säteet vieressä. Kuva: Marja-Leena Salmi
Kallio tänään
Ilmaista iloa
??Ulkoillessani
kierrän
Eläintarhan- ja Töölönlahden. Kesä tunkee esiin ja
liljakasvit ovat parhaassa
kukassaan.
Lenkkini alkaa Hakaniemen torilta. Luonto on
koko ajan läsnä; vesi vasemmalla ja puisto ympärillä. Ensin on muhkea
Kaupunginteatterin puisto.
Linnunlaulun alue mahtavine vaahteroineen jää taakse. Oopperan jälkeen seuraa Hesperian puisto. Asemanseudun jälkeen lävistän
Kaisaniemenpuiston. Edelleen vesi on vasemmalla ja
puisto ympärilläni. Pitkänsillan jälkeen kierrän Siltasaarenkärjen ja torilla on
pääteasema. Noin viisi km
on imetty terveyttä, kuunneltu lintujen konsertteja.
TV rummuttaa; hyvinvointivaltio on menetetty, elämme kurjuudessa. Kuitenkin
äskeinen lenkki ja sadat
muut lenkit ovat maksutta käytettävissä. Ei niiden
tähden tarvitse tunkea Sossun jonoon.
Pönttö juttu
Mari Mulari ja Onnenmuisto on vuodelta 2015. Kuva: Raimo Granberg
Hyvinvointia rakennetaan
linnuille. Luvassa on miljoona linnunpönttöä, tosi
hieno idea. Siitä saa hyödyllistä yhdessä tekemisen
iloa ja vuosia saa seurata
tekokolossa luonnon touhuja.
Huhtikuun lopulla kuljin taas kerran äskeisen 5
km puistolenkin. Sen varrella oli vain kaksi uutta
pönttöä, vanhempia ei ainuttakaan. Molemmat uudet näin Siltasaaren kärjen rantapuissa. Kaisaniemessä näin variksen risupesän. Pikkutipujen luonnonpesiä en huomannut,
mutta pönttöpuute oli su-
rullinen. Kuka rakentaa
ja ripustaa pöntöt keskustaan. Täällä on vähän puita ja paljon ihmisiä. Pulut,
Naakat, lokit, sorsat ja pulleat paskovat hanhet ovat
mukavia seurattavia, mutta
laulajiksi niistä ei ole. Itse
en ole pönttöäkään rakentanut ja ripustanut, siten
minulla ei ole varaa sanoa
mitään, mutta sanonpa kuitenkin. Keväisillälenkeilläni ihmettelin, missä piileksii City-kanit. Nämä suloiset hörökorvat puputtajat
ovat hävinneet, ainuttakaan
en kohdannut lenkillä, jossa puiston osuus on noin 2
km. Kaupunki säätelee kanikantaa liian tehokkaasti.
Raadot ujutetaan tietääkseni herkuksi Korkeasaareen.
Sinne joutaisi puolet hanhikannasta.
Hallin kulmilta
Hakaniemen halli menee remonttiin. Kaupunki kirjasi hienon päätöksen: kauppiaat saavat väistötilansa torilta. Tukkutori
on saanut uusia päättäjiä,
jotka ymmärtävät kauppapaikkojen logikkaa. Päätös
varmisti, että saamme kokea hallikauppan elämyksiä
remontinkin jälkeen. Tori
on edelleen auki 6 päinänä viikossa. Kesän myötä
tori kahviloineen vilkastuu
entisestään ja väriä ja riemua riittää.
Maalaismarkkinat jatkavat edelleen kuukauden
ensimmäisenä pyhänä. Toritilaa on niukemmin, mutta toiminta jatkuu ja se on
tärkeää.
Sunnuntain suosittu Torikirppis alkaa 8.5; tämä
on jo kolmas vuosi. Hakaniemen Torikirppis on
Hesan suurin ja merkittävin kirppistapahtuma. Siel-
lä, missä on paljon myyjiä on myös eniten ostajia.
Suuri on kaunista. Kirppiksen merkitys kierrätyksessä
on ymmärretty. Viimevuotinen sunnuntai kirppis kuhisi elämää, sekä ostajat että
myyjät olivat tyytyväisiä.
Meidän torimme ja hallimme on ihme. Tukkutori
onnistui varmistamaan ihmeen jatkumisen.
Työväen vappu muutti
suuntaa. Nyt kokoonnutaan Hagiksessa ja marssittaan Kansalaistorille. Oikein, eespäin väki voimakas??
Lautta lahdella
Eläintarhanlahdella kellui
lautta. Valkoista ilmapatjaa
on ihmetelty. Viime kesänä siiltä nousi taimia, jotka
syksyyn mennessä kohosivat metriseksi kasvustoksi.
Tavoitin Matti Koskisen,
joka hallinnoi NAVALON
projektia. Tarkoitus on selvittää kelluvan pintkasvuston merkitystä vesiensuojelussa. Lahden murtoveden pieni suolapitoisuus
on sopiva paikka aloittaa.
Kaupungin kiinteistöviraston lupa heltisi hetkessä ja
ei kun toimeksi.
Alkunsa projekti sai opiskeluaikana. Matti tutki vesiviljelyn esteettisiä mahdollisuuksia. Tästä ajanmittaan
muodostui perustutkimuksen omainen selvitys, voiko
vesiviljelyllä vaikuttaa veden puhtauteen ja suolanpoistoon merivedestä. Tällä tiellä ollaan ja nyt tutkitaan, mitä kannattaa tutkia.
Tsemppiä, kaikki tieto on
tarpeen ja taustalla saattaa
häämöttää uusi Nokia.
Olavi Lindholm
KALLIO LEHTI
14
Viikot 18-19
Helsingin juhlaviikot 19.8.?4.9.
Juhlaviikot tarjoilee
rajoja rikkovaa taidetta ja
yllättää kaupunkikuvassa
??Helsingin
juhlaviikot
täyttää jälleen 19.8.?4.9.
kaupungin
kattauksella
kansainvälisiä kärkinimiä,
nousevia kykyjä, monitaiteellisia teoskokonaisuuksia, tunnelmallisia Huvila-iltoja ja odottamattomia
kaupunkitapahtumia. Elosyyskuussa metalli kohtaa
kansanmusiikin, reivit Musiikkitalon, taikuus sirkuksen, hip hop klassisen musiikin ja filosofia Kiasman.
Suomen ja koko Pohjoismaiden suurimmalla monitaidefestivaalilla nähdään
mm. nykyteatterin tinkimätön huippu Romeo Castellucci, jäähyväiskiertueellaan Huvilaan saapuva Ernest Ranglin sekä
klassisen musiikin supertähdet Lang Lang ja venezuelalaista Simón Bolívar Symphony Orchestraa
johtava Gustavo Dudamel. Kaupungilla yllättävät
Choi Jeong Hwan Taiteiden yön installaatio sekä
Fernando Rubion sänkyperformanssi.
?Missä ja kuinka syntyy
taide, joka parhaiten kuvastaa tätä aikaa? Mistä taiteen
tekeminen alkaa ja kuka
sen esittää? Me Helsingin
juhlaviikoilla haluamme
etsiä ja löytää vastauksia
kanssasi?, kertoo toiminnanjohtaja Topi Lehtipuu.
Kotimaisia
kantaesityksiä ja
Romeo Castelluccin
teatteria ensi kertaa
Suomessa
Juhlaviikot esittelee ensimmäistä kertaa Suomessa Romeo Castelluccin, eurooppalaisen nykyteatterin
kiitetyn ja kiistellyn kärkinimen, tuotantoa. Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä nähtävä voimallinen,
vuonna 2014 kantaesitetty
Go Down, Moses tulvii ravisuttavia näyttämökuvia,
jotka jättävät jäljen.
Esitystaiteen raja-aitoja koettelevat myös Juhlaviikkojen kotimaiset kantaesitykset. Kansallisoopperan Alminsalissa nähtävä,
päänkatkaisun tematiikasta, klassisista myyteistä ja
punk-estetiikasta ammentava WHS:n Cutting Edge
liikkuu kuvataiteen, tanssin, sirkuksen ja teatterin
välimaastossa.
Marian sairaalan ensi kertaa esitystilaksi muuttava
Valtteri Raekallion Neuromaani yhdistää elementtejä nykytanssista, teatterista,
kuunnelmasta, liveroolipelistä ja kuvataideinstallaatiosta. Jaakko Yli-Juonikkaan samannimiseen romaanin perustuva teos on
katsojan omien valintojen
mukaan etenevä monikerroksinen kudelma.
Klassisen musiikin ohjelmassa konemusiikkia,
hiphopia ja maailmantähtiä
Klassisen musiikin ohjelmassa nautitaan maailmatähtien Suomen vierailuista ja ravistellaan totuttua konsertin kaavaa. Musiikkitalon konsertit käynnistävä Kuriton kesäyö on
Shakespearea, ambientia ja
hiphopia yhdistävä monitaiteellinen runsaudensarvi,
jossa Mendelssohnin Kesäyön unelma tulkitaan osin
katutanssin muotokielellä.
Illan aikana kuullaan lisäksi John Luther Adamsia
sekä uudet teokset Magnus Lindbergiltä ja Lauri
Porralta, solistinaan Paperi T. Helsingin kaupunginorkesteria ja Radion sinfoniaorkesteria johtaa Dalia
Stasevska.
Classical Trancelations in
Concert tuo Musiikkitaloon
kantaesityksenä Lowlandin
orkesterisovituksia tanssimusiikkiklassikoista. Ensi
kertaa Suomessa koettava
tapahtuma yhdistää perinteisen konsertin sekä rave-tapahtumien visuaalisuuden. HKO:ta johtaa Klaus
Mäkelä.
Viime vuosina suuren
suosion saavuttanutta sinfoniaorkestereiden vierailusarjaa jatkaa Simón Bolívar Symphony Orchestra of
Venezuela, tähtikapellimestarinaan Gustavo Dudamel.
Musiikkitalossa niin ikään
konsertoiva Lang Lang on
klassisen musiikin rock-
tähti, joka on innoittanut
kokonaista sukupolvea kiinalaisia pianisteja. RSO:ta
johtaa Hannu Lintu.
Viime vuonna Wozzeckin
roolissa ravisuttanut Florian Boesch palaa Juhlaviikoille elokuvallisessa liedkonsertissa sekä sopraano Helena Juntusen seurassa riemullisilla liedeillä
ja duetoilla hekumoivassa
Hellun hellassa. Klassinen
musiikki levittäytyy myös
kaupungille: Pop up -kaupunkiklasaria -konserttisarja yllättää Töölössä, Punavuoressa ja Kalliossa. Yhteistyössä OP.
Rouheita rytmejä,
heviä, suomirappia
ja eläviä legendoja
Huvila-teltassa
Viime vuonna 20-vuotisjuhliaan viettänyt, Helsingin maamerkiksi muodostunut Huvila-teltta tarjoilee
jälleen kesän täydeltä suuria nimiä, sielukkaita säveliä ja ainutkertaisia yhteisiltoja.
Maailmanmusiikin kärkinimistä Tokoinrannassa nähdään Staff Benda Bililin seuraaja, urbaanilla energialla sykkivä
kongolainen Mbongwana
Star, afrikkalaisia rytmejä
kelttiperinteisiin yhdistävä Afto Celt Sound System
sekä intensiivisellä punkasenteella tangoa soittava
argentiinalainen Orquesta
Típica Fernández Fierro.
Huvilan lavalle nousevat
myös Portugalin ikonisimpiin fado-ääniin kuuluva
Teresa Salgueiro, häikäisevä sitar-taituri Anoushka Shankar sekä afrosoulin hengettäret Nomfusi ja Gasandji.
Eläviä legendoja edustavat lukemattomia ikivihreitä kynäillyt Jimmy Webb,
50-vuotiskiertueensa Huvilasta käynnistävä Hector ja
83-vuotias, yhteistyötä liki
kaikkien Jamaikan suuruuksien kanssa Bob Marleystä Jimmy Cliffiin tehnyt Ernest Ranglin. Ranglin saapuu jäähyväiskiertu-
Yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kanssa nähdään Onnellista elokuvaa
Orionissa -elokuvasarja lapsille ja nuorille.
eellaan Huvilaan todellisen
superbändin kera: lavalla
nähdään Cheikh Lô, Tony
Allen, Ira Coleman, Alex
Wilson ja Soweto Kinch.
Huvilassa nähdään myös
amerikkalaisesta soulin ja
rhythm?n?bluesin perinnöstä ammentava, huikeilla live-esiintymisillään kulttimainetta ansainnut The James Hunter Six.
Verneri Pohjolan ja eurooppalaisen jazzin nuoriin kärkiin kuuluvan Pascal Schumacherin Electroventure on elektronisista
äänimaailmoista ammentava virtuoottinen jazz-kattaus. LoveProge-illassa nautitaan Love Recordsin julkaisemasta progressiivisesta
rockista suoraan 70-luvulta, mukana Jukka Gustavson, Mikko Alatalo, Emma
Salokoski ja bändiliiderinä Lauri Porra. Kotimaisen rockin raskassarjalaisiin
kuuluva Amorphis tuo Huvilaan ainutkertaisen tuplakattauksen: alkuilta improvisoidaan kansanmusiikkiystävien seurassa ja
lopuksi kuullaan yhtyeen
Under the Red Cloud -albumi alusta loppuun, ensi
kertaa Suomessa.
Nousevia nimiä Huvilassa ilmentävät nyky-americanan kiinnostavimpiin tulkitsijoihin lukeutuva Anderson East ja Morrisseyn
jalanjäljissä kulkeva meksikolainen indie-mariachibändi Mexrrissey. Pyhimys kumppaneineen taas
tuo suomirapin Tokoinrantaan. Huvilan kauden päättää Santtu-Matias Rouvalin johtama brunssikonsertti, joka kokoaa yhteen
RAY:n jäsenjärjestöjen ja
viiden suomalaisen taiteilijan yhteisöllisen monitaidekokonaisuuden Viiden
tähden tekoja.
Nykyvalokuvaa,
ilottelevia
installaatioita ja
Niki de Saint Phalle
-retrospektiivi
Niki de Saint Phallen
(1930?2002) suurnäyttely
Taidehallissa esittelee 20.8.?
30.10. laajan kattauksen feministitaiteilijan ikonisia töitä: elämäniloa pursuavia
veistoksia ja räväköitä kollaaseja. Saint Phallen radikaali taiteen tekemisen tapa
ja yhteiskunnallinen sanoma
puhuttelevat suoraan myös
meidän aikaamme.
2010-luvun puhutuimpiin
valokuvaajiin kuuluva yhdysvaltalainen Alec Soth
(s. 1969) nähdään Suomen
valokuvataiteen museossa
25.8.?8.1. Gathered Leaves
-näyttelyn kokoamat teossarjat ovat runollisia tutkielmia ihmisistä, joita Soth on
kohdannut pikkukaupungeissa, lähiöissä, erämaissa ja kansallismaisemissa.
Helsingin juhlaviikot ja
Kiasma tuovat ensi kertaa
Suomeen visuaalisesta ilottelusta ja valtavista installaatioistaan tunnetun Choi
Jeong Hwan. Etelä-Korean
tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin kuuluvan Choin (s.
1961) Happy Together avautuu Kiasmassa 22.4. Choi toteuttaa myös Taiteiden yön
pääteoksen Senaatintorilla.
Yhteistyössä Kansallisen
audiovisuaalisen instituutin
kanssa nähdään lisäksi Onnellista elokuvaa Orionissa -elokuvasarja lapsille ja nuorille.
Taide valtaa
Senaatintorin,
filosofia Kiasman ja
sängyt Keskuskadun
Choi Jeong Hwan Senaa-
tintorille Taiteiden yönä
25.8. nouseva meriaiheinen
installaatio syntyy kierrätysmuovista ja kiinnittää huomion sekä Itämeren tilaan
että valtamerillä havaittuihin valtaviin muovilauttoihin. Leikkisät merieläinhahmot syntyvät elokuun aikana työpajoissa yhdessä helsinkiläisten kanssa. Yhteistyössä Helsingin Sanomat.
Öinen Kiasma avaa ovensa helsinkiläisille, kun Filosofian yö levittäytyy museoon iltaseitsemästä aamuseitsemään. Yökukkujat
New Yorkista Pariisiin ja
Berliiniin valloittanut konsepti tarjoilee 12 tuntia
poikkeuksellisia puheenvuoroja ja taide-elämyksiä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Argentiinalaistaiteilija
Fernando Rubion Everything by my side luo intiimejä hetkiä Keskuskadulle keskelle julkistaa tilaa. 11 kaupungissa Rio
de Janeirosta Ateenaan ja
Amsterdamiin nähty performanssi koostuu seitsemästä
sängystä, seitsemästä näyttelijästä ja 10-minuutin kahdenkeskisistä kohtaamisista
yleisön kanssa. Yhteistyössä Scandic Hotels.
Juhlaviikkoklubi tarjoaa ilmaisohjelmaa Scandic Park Helsinki -hotellissa joka päivä. Luvassa
on musiikkikeikkoja, DJ-iltoja, puheohjelmaa ja muuta yllättävää festivaaliohjelman liepeiltä. Juhlaviikkojen yhteistyöfestivaaleista
Korjaamo Teatterin Stage
-festivaali juhlii 10-vuotistaivaltaan 17.?28.8., Runokuu katsoo tulevaisuuteen
22.?28.8., Viapori Jazz soi
Suomenlinnassa 23.?27.8.
ja Art goes Kapakka näyttäytyy Helsingin ravintoloissa 18.?27.8.
Tangokuningas Aki Samuli konsertoi
Paula Koivuniemen kanssa syksyllä
Mikko Ranck ja Paula Koivuniemi.
??Tangokuningas Aki Samulin vauhdikkaaseen alkuvuoteen on mahtunut
keikkojen ohella jo uuden
albumin valmistelua. Menneenä viikonloppuna Aki
isännöi Tampereella Tangomarkkinat Tangolaulukilpailun 2016 -esikarsintaa,
jolla etsitään uusia tangokuninkaallisia. Ensi kesänä
on huikeiden, uusien kokemusten jälkeen aika luovuttaa tangokuninkaan kruunu
seuraajalle. Nopea kurkistus tulevaan syksyyn paljastaa mm. sen että Aki nousee samalle konserttilavalle
Paula Koivuniemen kanssa. Aki Samuli huokuu kiitollisuutta, menneistä kuukausista, sillä haaveet ovat
käyneet toteen ja elämäntaparemontti on tuonut uutta
lisävirtaa työhön.
Tulossa Paula
ja pojat sekä
Musiikkitalon
juhlaorkesteri
lokakuussa
Lauantaina 22. lokakuuta Helsingin Musiikkitalolla
nähdään ja kuullaan Paula ja
pojat -konsertti, jota tähdittää Paula Koivuniemi, vuoden 2015 tangokuningas Aki
Samuli sekä Voice of Finland
-kilpailusta tuttu musiikin ja
populaari-viihteen moniottelija Ilari Hämäläinen.
Musiikkitalon ja OP:n yhteistyönä järjestämässä konsertissa kuullaan suurien
mittojen iskelmä- ja viihdemusiikkia, jossa pääpaino on Paulan tuotannolla.
Musiikkitalon juhlaorkesterin johtoroolissa on Mikko
Franck. Yleisöllä on lupa
odottaa yllätyksiä, kun vahvalla omalla tyylillään ja persoonallaan vaikuttavat tangokuningas ja rokkikukko värittävät
ohjelmistoa.
? Ihan huikee
Aki Samuli. Kuva: Marek Sabogal
fiilis nousta suomen
kovimman ja arvostamani naisen kanssa samalle stagelle. Mulla on niihin ?Once In A Lifetime?
pitkään ollut haave, tavoi- -kokemuksiin, mitä voi vante ja unelma siitä ja nyt se hana sitten vaan muistella,
toteutuu Musiikkitalolla lo- hehkuttaa Aki Samuli.
kaluussa, ihan älytöntä. Musiikkitalon henkeäsalpaavan
PAULA JA POJAT -konupea konserttisali, 50-hen- sertti Musiikkitalo, Helsinki
kinen juhlaorkesteri antala 22.10.2016 klo 19
vat mahtavat puitteet konsertillemme. Tämä lukeutuu
KALLIO LEHTI
Viikot 18-19
Tästä puhutaan
Sotaromaanista
Tuntemattomaan
??Väinö Linnan romaani
Tuntematon Sotilas ilmestyi kirjakauppoihin 3. 12.
1954, jouluksi suurkustantamo WSOY:n toimesta. Kirjasta on tullut paitsi suurmenestys kirjana myös vahva osa suomalaisuutta, kansallista identiteettiä. Suomalaiset miehet ovat sellaisia,
mielikuvat ovat vankkoja.
Mielikuvat taas ovat pitkälti
syntyneet Tuntemattomasta tehtyjen elokuvien perusteella, Edvin Laineen ja
Rauni Mollbergin ohjaamien hahmojen kautta meille
on syntynyt omakohtainen
näkemys Linnan kirjan henkilöihin. Kenelle on läheisin Rokka, kenelle Koskela, kuka tunnistaa esimiehessään Lammion. Nyt on
valmisteilla ensi vuodeksi
uusi Tuntematon Sotilaselokuva, osa näyttelijöistäkin on jo valittu. Rahaakin tuntuu tälle elokuvalle
löytyvän.
Elokuvaa odotellessa on
mielenkiintoista lukea Väinö Linnan ?Sotaromaani?
(WSOY 2000), joka on Linnan Tuntemattoman Sotilaan alkuperäinen versio,
se käsikirjoitus, jonka Linna syksyllä 1954 lähetti
WSOY:lle julkaistavaksi. Lähettäessään käsikirjoituksen syyskuussa 1954 Väinö Linna itse tiesi kirjoittaneensa suurteoksen, onnistuneensa. Saatesanoissaan
kustantajalle Linna kirjoitti :? nyt oli parikymmentä
miestä matkalla kustantajan luo ja nuo miehet ovat
niin elävän tuoreita, ettei
heidän veroistaan joukkoa
vielä koskaan aikaisemmin
ole kavunnut Werner Söderströmin kunnianarvoisia portaita ?.
Iskikö sensuuri ?
Sotaromaanin alussa Yrjö
Varpio kertoo Linnan käsikirjoituksen
kohtalosta, käsikirjoitusta muutettiin, ?sensuroitiin?, siistittiin. Tappioon päättyneestä sodasta kirjoittaminen
todenmukaisesti ei ollut
helppo nieltävä 1950-luvun
puolivälissä ? isänmaalli-
sissa kulttuuripiireissä?. WSOY:n sisälläkin
kirja herätti ennakkolukijoissa monenlaisia tuntoja, ei ihan
kaikkea voitu julkaista ! Linnan sotilaiden
kielenkäyttöä siistittiin erityisesti naisiin
kohdistuvalta osalta, alatyylisiä,rivoja
ilmauksia karsittiin.
Samoin karsittiin kiroilua pois, upseerien haukkumista vähennettiin ja karsittiin myös naurettavia
isänmaallisia ylivuodatuksia. Jumalan ja kirkon
pilkka poistettiin sotilaiden
suusta lähes kokonaan samoin vihollisen, ryssän ,arvostelu. Osa Linnan filosofista pohdintaa sodan olemuksesta, järjettömyydestä
poistettiin myös. Alkuperäinen käsikirjoitus , Sotaromaani, oli huomattavasti
enemmän sodanvastainen
teos kuin Tuntematon Sotilas, Edwin Laineen elokuvaversiosta puhumattakaan!
WSOY:n silloinen johtaja
Yrjö A. Jäntti piti teoksesta,
mutta kaipasi tukea kustannuspäätökselle. Ratkaiseva
tuki tuli hänen isältään, 78
-vuotias 50 vuotta käsikirjoituksia WSOY:llä lukenut
entinen talon johtaja sanoi pojalleen liikuttuneena
: ?mitään näin vaikuttavaa
en ole koskaan lukenut?.
Poika Jäntti pisti painokoneet pyörimään. Ensimmäinen painos 3.12. -54 oli
5000 kappaletta, mutta kolmas painos 17.12. oli jo 16
000, viides 21.1. 1955 oli 33
000. Nyt Tuntematon Sotilas -romaanin myyntiluvut
ovat jo yli puoli miljoonaa.
Hesari haukkui
Johtavat kulttuuripiirit,
kirjallisuusarvostelijat, eivät olleet niin suopeita Linnan kirjaa kohtaan kuin sodan kokeneet jermut. Kuuluisaksi on tullut Helsingin
Sanomien johtavan kirjallisuusarvostelijan, maisteri
Toini Havun 19. 12. 1954
pitkä vuodatus, Linnan kirjan teilaus. Havu päätti ar-
Glad Valborg!
Vappu tuli ja meni!
vostelunsa ?: kaikista kirjallisista ansioistaan huolimatta ?. se aiheensa puolivalmiin ja eettiseltä selvänäköisyydeltään puutteellisen käsittelyn takia jää alle
sen rajan mitä arvokkaalta
dokumentiromaanilta voidaan vaatia. Tuntematon
Sotilas on paksu, mutta ei
suuri sotaromaani ?.
Näin siis Suomen johtava kirjallisuuskriitikko Helsingin Sanomissa. Kirjaa
kehuvia vastakirjoituksia
tuli lehtiin kautta maan.
Mielenkiintoinen poikkkeus arvosteluissa oli Vapaan
Sanan, SKDL,vasemmisto,
Maija Savutien arvostelu,
joka myötäili Toini Havun
vanhoillis-isänmaallista käsitystä. Silloin 20-vuotias
Jörn Donner kirjoitti Linnan teoksesta Nya Pressenlehteen :? tässä rivimiehestä kirjoitetussa eepillisessä
jättiläisteoksessa on riipaisevaa voimaa?.
Donnerin arvio Tuntemattoman Sotilaan ?riipaisevasta voimasta? osui täysin maaliin. Vuonna 1954
ilmestynyt romaani on elänyt läpi vuosikymmenten,
sukupolvelta toiselle. Sensuroimaton versio ?Sotaromaani? on mielenkiintoista
kulttuurihistoriallista luettavaa. Se ei millään tavalla
vähennä lopullisen Tuntemattoman Sotilaan arvoa,
pikemminkin päinvastoin.
Mutta ?Sotaromaanin? voi
hyvin nyt lukea kolmatta
Tuntematon Sotilas -elokuvaa odotellessa !
Pekka Hurme
Vegaaninen kahvila
luo hyvinvointikeitaan
??Helsinkiin rakennetaan
hyvinvointikeidasta, jossa
yhdistyvät mm. vegaaninen kahvila, joogastudio
ja raakakakkutehdas. Projektia vetää hyvinvointialan
yritys GreenStreet Oy, joka
hakee projektilleen parhaillaan rahoitusta Mesenaatti.
me-joukkorahoituspalvelun
kautta. Tavoitteena on kerätä kesäkuun alkuun mennessä 34 000 euroa uusien
tilojen ja hyvinvointikeitaan
pystyttämiseksi.
GreenStreet Oy on tehnyt
töitä raakakakkujen parissa
jo usean vuoden ajan. Idea
helsinkiläisestä hyvinvointikeitaasta lähti alun perin
uusien tilojen tarpeesta. Samalla nousi ajatus paikasta,
jossa jokainen voi panostaa
hyvinvointiinsa saman katon alla ja nauttia vegaanista ruokaa.
? Rakennamme tilan, joka
keskittyy kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Täysin
vegaanisen kahvilan lisäksi uusissa tiloissa tulee toimimaan muun muassa joogastudio sekä tulemme jär-
jestämään siellä aktiivisesti hyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Jokainen voi siis
tulla kahville, joogaamaan,
kuuntelemaan inspiroivia
tarinoita tai kokeilemaan
esimerkiksi raakakakkujen
tekoa, sanoo GreenStreetin
perustaja Johannes Laine.
Hankkeelle haetaan rahoitusta Mesenaatti.me-palvelun kautta, jossa tavoitteena on kerätä 34 000 euroa. Hanke toteutuu, jos
GreenStreet saa kerättyä vähintään 22 000 euroa. Raha
tullaan käyttämään uusiin
tiloihin, pintaremonttiin ja
uusiin kahvilalaitteisiin.
? Haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mitä heidän
ympärillään tapahtuu. Näin
mekin voimme palvella heitä parhaiten, jatkaa Laine.
Vegaaninen
sopii kaikille
Vegaaninen ruokavalio
on muutamassa vuodessa
noussut yhdeksi puhutuimmaksi ruokailmiöksi. Ve-
15
gaanihaasteiden ja flexitarianismin myötä yhä useampi on tutustunut vegaaniseen ruokavalioon ja todennut sen monipuolisuuden.
? Vegaaninen ruokavalio
sopii jokaiselle. Usein se
on eettinen ja ekologinen
valinta, mutta enää sen ei
tarvitse tarkoittaa kompromisseja ruoan tai sen maun
suhteen. Haluamme tarjota
jokaiselle jotakin; aamupalaa, lounasta, raakaherkkuja, smoothieita ja esimerkiksi suolaisia välipaloja.
Kaikki tuotteemme tulevat
olemaan vegaanisia ja gluteenittomia ilman valkoista sokeria.
Terveellisten vaihtoehtojen menekki kasvaakin
koko ajan.
? Raakakakkuja kysytään
jatkuvasti enemmän. Toimintamme kasvaa ja kysyntää laajenee Suomessa.
Tämän vuoden tavoitteenamme on toimittaa 100
000 raakakakkupalaa ympäri maan, jatkaa Laine.
??Vappu, tuo juhlista
jaloin, herättää uinuvan kansan viimein toteamaan kevään kääntyneen kesää kohti. Pitkän odotuksen jälkeen,
sillä olihan siitä jo kulunut vuosi, pääsee jälleen rellestämään turuilla ja toreilla. Kallion katujen varret täyttyvät laulavista nuorisojoukoista,
jotka pussikaljakulkueena suuntaavat pitkin ja
poikin. He jättävät tosin
aika ajoin ja sinne tänne
kirkkaankeltaisen ?puron?, jonka aromaattinen tuoksu leijailee kokemukseni mukaan ratikoissakin. Varttuneempi
väestö kuluttaa laatuaikaansa mieluiten kodeissaan tai ravitsemusliikkeiden tarjoamissa
laatupaikoissa. Koko kansanjuhla saa kuitenkin kaikki kansanosat riemuitsemaan
Sipilän hallituksen ?aikaansaannoksista?,
mitä hyvänsä ne olivatkaan?!
Perinteisesti ylioppilaat ja työväestö
rellestävät vappuna mitä ihmeellisimmissä merkeissä. Mantan lakituksesta alkava
kansanjuhla kerää valkolakkipäiset nuoret ja ?ikinuoret? kohottamaan vanhan
perinteen kunniaansa. Uhkarohkeimmat
kastautuvat menettäen näin ?talviturkkinsa?. Alkuillan kruunaa perinteinen valkolakkien päihin laittaminen, jonka jälkeen
alkaakin lasien kilistely. Illan aikana osa
juhlijoista ?uupuu? jatkuvan ryypiskelyn
seurauksena, mutta he päätyvät kuitenkin
jo hyvissä ajoin Ullanlinnanmäelle odottamaan kavereitaan seuraavana päivänä
jatkuvaan juhlintaan. Tosin suomenruotsalaistaustaiset juhlijat pääset helpommalla, koska heidän tiensä pääte-etappina on
Kaisaniemi.
Vappuna juominen ja syöminen nousevat arvoon arvaamattomaan. Herraskansan
kilistellessään boolinsa pohjia tai nostaessaan konjakkilasia, niin rahvas tyytyy valtsun tai ärrän bisseen, jollei joku valveutunut ?pissis? saa hankituksi skumppaa,
mutta ?jengillä? näyttää
kuitenkin olevan pääasiana kännääminen. Nykytietämyksen mukaan
alkoholin käyttö on nelinkertaistunut 1960 luvulta tähän päivään. Toisaalta nuoriso on tutkimusten mukaan raitistumassa. Yleinen mielipide
nuorten keskuudessa onkin, että ?öykkärimeininki? ei ole tulevaisuutta.
Herraskansan ja rahvaan ruokapöydät ovat
täysiä vastakohtia keskenään. Brunssin rakenne
hipoo mielikuvituksen
rajoja tulotason yläpäässä, mutta raavaan ?safka? perustuu lähikaupan
tarjouksiin. Oman lukunsa juhlapöydän antimista
kokevat Hurstin valinnan asiakkaat. Heikoimmanosaiset joutuvat elämään lähes
kädestä suuhun. Irtautuminen valtavirrasta tai markkinatalouden pelisääntöjen pettäessä huonompaan osaan joutuneet eivät
juhlista ?brunssiaan? teeren munilla, vaan
sininen lenkki mahdollisesti sinappikattauksella voisi tulla kysymykseen. Tähänkö
olemme tulleet?!
Historian huminaa, sillä tiesitkö, että päivälleen 109 vuotta sitten jaettiin Helsingin suuri seurakunta kuudeksi seurakunnaksi vappuna 1907 eli Pitkänsillan pohjoispuolella asuvat 30 000 helsinkiläistä
saivat uuden Kallion kirkon. Kallion harmaagraniittinen kirkko vuodelta 1912 on
yksi Helsingin näkyvimmistä maamerkeistä. Kallion kirkon suunnitteli kirkkoarkkitehteihimme lukeutuva Lars Sonck. Malliltaan Kallion kirkko on pitkäkirkko, johon
liittyy kaksi matalampaa sivurakennusta.
Parvia kannattavat pylväät jakavat kirkkosalin keskiosan kolmeen laivaan. Harmaagraniittinen kirkko päättää Helsingin
pisimmän, Unioninkadun ja Siltasaaren
kadun muodostaman suoran katuakselin.
Pentti Helin
Suomen Reformiyhdistys ry
KIILA-kuntoutusta voi hakea
työpaikalle ympäri vuoden
??Kela on avannut uuden
sähköisen asiointipalvelun
työnantajille. Sen kautta
työpaikalle voidaan hakea
ammatillisia KIILA-kuntoutuskursseja ympäri vuoden.
Palvelu antaa päätöksen
heti.
Koska KIILA-kuntoutuskurssien hakuaika on jatkuva, kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen
päästään pian sen jälkeen,
kun työpaikalla on todettu kuntoutuskurssin tarve.
KIILA-kuntoutusta voi hakea myös yksittäiselle työntekijälle, jolloin yksittäisistä kuntoutujista muodostetaan kurssi.
Kuntoutukseen tuo joustoa sekin, että KIILA-kuntoutuksen voi osittain toteuttaa avomuotoisena, osapäiväisesti osana työpäivää
ja tietyiltä osin myös etäkuntoutuksena videoyhteyden kautta.
? Meidän pitää päästä
eroon vanhasta ajattelusta,
että työntekijä lähetetään
kuntoutukseen, josta hän
palaa yksin töihin, missä
kaikki jatkuu entisellään.
KIILA-kuntoutuksessa kuntoutuja, hänen esimiehensä, työterveyshuolto ja kuntoutuksen palveluntuottaja
ovat vuoropuhelussa koko
kuntoutuksen ajan. Kuntou-
tuksen päätteeksi työpaikan
olosuhteetkin voivat muuttua ja kaikki voivat voittaa,
sanoo ammatillisen kuntoutuksen suunnittelija Leena
Penttinen Kelasta.
KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa yksilön työ- ja toimintakykyä.
Lisäksi tavoitteena on kehittää työpaikan työ- ja toimintaympäristöä tukemaan
työntekijöiden jaksamista
ja pysymistä työelämässä.
KIILA-kuntoutuskurssit
voivat alkaa toukokuusta
2016 lähtien, jolloin ne korvaavat Tyk-kuntoutuksen.
KALLIO LEHTI
16
Viikot 18-19
Heinäsen kolumni
Muistosi on meille kallis
Aurinkoista äitienpäivää! Minulle se merkitsee lähimetsiköstä mummulle poimittuja Uudenmaan maakunnan nimikkokukkia, valkovuokkoja. Työssäni ensikotitoiminnassa päivän merkitys oli erityisen suuri. Mutta ehdoton huippuhetki
oli vuoden 1996 äitienpäivä, jolloin Työläisäidinpuistikossa Sturenkadun ja Länsi Brahenkadun kulmauksessa paljastettiin ylen sankalle yleisölle TYÖLÄISÄIDIN PATSAS! Ikimuistoisesta tapahtumasta on kulunut 20 vuotta.
?
Sodan päätyttyä kuvanveistäjät ahkeroivat sankarimuistomerkkejä. 1950?luvulla alkoi presidenttipatsaiden pystytys
eduskuntatalon liepeille ? miesveistäjät
valittiin kilpailujen kautta. 1970-luvulla
maahamme nousi lukuisia patsaita niin
urheilijoille kuin kulttuuripersoonille
sekä kansakunnan tapahtumien kunnioittamiseksi. Varoja kerättiin usein vapaaehtoisin kampanjoin.
?
Kun sitten sotaponnistuksiin osallistuneille Suomen hevosillekin puuhattiin
monumenttia, kysyivät aikuiset helsinkiläispojat suureen ääneen, että eikös sentään äitikin patsaansa ansaitsisi? Tarja
Halonen oli jo ollut asialla kaupunginvaltuustossa aloitteellaan. Hän rohkaisi aikuisia kalliolaispoikia ryhtymään toimiin.
?
Yleisen saunan lauteilla tehtiin sitten
päätös, läsnä olivat ainakin näyttelijä Keijo Komppa ja sihteeriksi omistautunut
Atte Lintuniemi. Puheenjohtajana toimi
Hertzellin Pauli ja varainvartijana nuorempi veli Pentti. Vankkaa tiedottajavoimaa edustivat kirjailija Alpo Ruuth, toimittajat Voitto Sulander ja Antti Kovanen. Elannon pääjohtaja Ylermi Runko
sekä Kirstarin Jengin puuhamiehet Sulot, Santanen ja Koponen. Kymmenen
kokenutta miestä tarvitsivat ryhmäänsä
kaksi naista, Kerttu Vainion ja minut.
Tämä innokas tusina pääsi kolmessa
vuodessa tavoitteeseensa.
?
Hankkeen
arvovaltaiseksi suojelijaksi koko sydämellään antautui maan
äiti Eeva Ahtisaari. Helsingin Taidemuseon johtaja Tuula Karjalainen myötävaikutti ratkaisevasti.
Kuvanveistäjä Panu Patomäki Heinolan maalaiskunnasta oli
onnistunut
valinta. Nimikilpailussa
kansa äänesti äidin Lyyliksi ja tyttären Liisaksi.
joka tätä nykyä jatkaa tiliasioista vastanneen Kirstarin Jengi ry:n traditiota kukittaa Työläisäitipatsas niin
jouluaattona kuin äitienpäivänä klo 12.00.
?
?
Toimikunta oli kekseliäs, varainkeruutapahtumat tuottivat, kansan käsi oli
karttuisa. Näyttelijät, taiteilijat ja tiedottajat tunsivat syvää myötätuntoa ja vaikuttivat suuresti siihen, että monipuolisiin tilaisuuksiin saapui idean kannattajia. Kalliolehti julkaisi auliisti toimikunnan viestit. Kallion kirkossa veisattiin
tuottoisasti joululaulut presidenttiparin
osallistuessa. Kalliolassa pidettiin Heikki Waris ?seminaari sekä Minna Canthin
150-vuotisjuhlamatinea. Ja paljon, paljon
muuta. Pienoispatsaita myytiin ja Byggalla jorattiin.
?
Mukaan saatiin ammattiyhdistysväkeä,
urheiluseuroja, sosiaali- ja terveysjärjestöjä, yksityisiä henkilöitä ja poppoita
laidasta laitaan. Stadinslangiskaboista
kehittyi pysyvä Stadin Slangi-yhdistys,
Paljastaessaan patsaan rouva Eeva Ahtisaari herkisti mielet: ?Ei ole
sattumaa, että patsas
paljastetaan äitienpäivänä. Suomessa
nainen on aina ollut mukana ja tukena
perheen työssä ja askareissa. Tämä perinne synnytti vahvan ja itsenäisen työläisnaisen, äidin, joka on horjumatta
kantanut vastuuta perheen hyvinvoinnista. Työläisäitipatsas on kansallinen tunnustus työtätekevän äidin mittavan arvokkaalle työlle kansakunnan hyväksi.?
?
Ylermi Rungon omakohtainen puhe oli
otsikoitu ?Äiti on meille rakas?. Kyynelehtien kuuntelimme, sitä: ? Isien ja äitien kieltäymyksillä meille avattiin koulutie ja pääsy elämässä eteenpäin. Ei se
ollut helppoa, mutta ponnistukset tulivat
monesti palkituiksi. Tästä tulevaisuudenuskosta kiitämme äitejämme.?
?
Patsas luovutettiin Helsingin kaupun-
gille, jonka edustaja valtuuston puheenjohtaja Suvi Rihtniemi totesi kiittäessään,
että ?äiti ja lapsi ovat kautta aikojen olleet kuvataiteilijoiden suosimia aiheita.
Harvoin heidän läheistä suhdettaan on
kuvattu näin lämpimän mutkattomasti
kuin tässä.?
?
Kuvituksena on Panu Patomäen luonnospiirros, jota käytettiin tiedotuksessa
niin kortteina
kuin tarroina sekä Ensio Ilmosen valokuvaama patsas paikallaan. Tapaamiin siellä monumentin 20.vuotis-päivänä 8.5.16 klo 12.00!
Aira Heinänen
PS. Äidillisin tuntein osallistuin kolopesijöiden pahenevan asuntopulan lievittämiseen hankkimalla kuusi linnunpönttöä pihapiiriini rekisteröityen maailman suurimpiin pönttötalkoisiin. Suomessa suurimpien luontotoimijoiden, kuten WWF Suomi, Metsähallitus ja Luonnonsuojeluliitto, kampanja ?Miljoona
linnunpönttöä? kestää ensi vuoden toukokuuhun. Nyt oli jo 670.000 pönttöä rekisteröity, kansallista kilpailua johtaa
Kouvola. Liity joukkoon! Hyvillä mielin
kuuntelen uusien pönttöläisnaapureitteni onnittelusirkutusta äitienpäivänäkin.
Teatteri Kultsassa
Rosa?Liksomin Family Affairs
??Teatteri Kultsassa saa ensi-iltansa Rosa Liksomin esikoisnäytelmä Family Affairs
7. toukokuuta.
Family Affairs on karnevalistinen huonon maun
ilotulitus ja klassisen musiikin (siis Elvis ja Abba)
höystämä komedia perheestä.
Suomisen perheen dynamiikka on hieman epäkunnossa.
Huumekauppaa ja rasvaimulaboratoriota pyörittävän äidin bisnekset ovat laman kourissa. Perheelleen omistautu-
nut isä viihtyy nyrkin ja silityslaudan välissä. Onnistuuko äidin ex-mies missiossaan liittää isä tiedostavaan miesasialiikkeeseen?
Mummin teknobailuhimon
tiellä on vain jalkaraudat.
Alaikäisillä lapsilla on omat
murheensa seksin, syömishäiriöiden ja maailman pelastamisen kanssa. Perheen
tasapainoisin hahmo tuntuu olevan asunnon kaluston mukana tullut Neekeri.
Näytelmän on ohjannut
Jalmari Jalonen
Ensi-ilta la 7.5.2016 klo
Suomisen perhe. Kuva: Timo Seppälä.
19.00
Muut esitykset: ke 11.5./
pe 13.5./la 14.5./ma 16.5./
ke 18.5./pe 20.5./la 21.5./
ke 25.5./pe 27.5./
la 28.5./ ke 1.6./to 2.6./
pe 3.6./ke 8.6./pe 10.6./la
11.6. aina klo 19.00
Esityksen kesto n. 2 h 15
(sisältäen väliajan).
Esitykset Teatteri Kultsassa, Käenkuja 6-8, Katri
Valan puiston väestönsuoja, 00500 Helsinki
Liput 15/12 euroa, www.
teatterikultsa.fi
Torstaimarketti saapuu
kesäksi Teurastamolle
??Teurastamon Torstaimarketti on kesä-elokuaun aikana järjestettävä viikoittainen aktiviteetti-, markkinaja ruokatapahtuma. Torstaimarketin päätavoitteina on
jatkaa Teurastamon perinteitä luomalla uudenlaista
kaupunkitilaa ja yhteisöllistä ruokakulttuuria.
Teurastamon alueen yritysten lisäksi Torstaimarketissa on useita houkuttelevia ruokatoimijoita, lähiruokatuottajia, designja käsityöläisiä sekä erilaisia työpajoja. Tänä vuonna
Torstaimarketti avaa ovensa
yhä vahvemmin aktiiviselle
toiminnalle sekä toivottaa
avoimella haulla kaikenlaiset tekijät osaksi kesän
markettitapahtumaa.
Torstaimarketti tarjoaa
niin kasvis-, vegaani- ja liharuokailijoille uudenlaisia
makuelämyksiä. Lähiruokatuotantoa on mahdollista
ostaa Farmer?s Marketista,
omien vaate- ja käsityötuotteiden myyminen on mahdollista design-korttelissa.
Torstaimarketin erikoisuuksina järjestetään erilaisia
työpajoja ja workshoppeja, joissa haetaan mm. kaupungin parhaita reseptejä.
Workshopit mahdollistavat
kenet tahansa ohjaajiksi ja
tietotaidon jakajiksi.
Aktiviteettien lisäksi Teurastamolla kaikuu torstaisin live- sekä DJ-musiikki.
Grilli ja Teurastamon sauna pidetään kuumana kello 23 saakka. Grillinuotiolla
soitetaan akustista livemusiikkia myöhäisiltaan saakka. Lapsiperheitä ajatellen
Teurastamolle pystytetään
myös erityinen lasten alue.
Päivämäärät, jolloin Torstaimarketti järjestetään:
26.5., 2.6., 9.6., 7.7.,
14.7., 21.7., 28.7., 4.8.,
11.8., 18.8.
Tapahtuma-aika: klo 1623.
KALLIO LEHTI
Viikot 18-19
17
Puheenvuoro
Hurmaannuttava
elämä
Värttinä-yhtyeen Karoliina Kantelinen tuo tuulahduksen maailman lavoilta Teatteri Kallioon.
Urbaani kansanmusiikki kohtaa
tangolegendan ja maailmantähden Teatteri Kalliossa
??Teatteri Kallion toukokuun Musiikin ihmemaa ?
sarjassa kohtaa suomalainen moderni kansanmusiikki, suomalaisen kaihoisan
tanssimusiikki?perinteen.
Oman kiinnostavan mausteensa konsertteihin tuovat
lauluyhtye BellaCanta sekä
Värttinä-yhtyeen Karoliina
Kantelisen soolokonsertti.
Teatteri Kalliossa saa
13.5. ensi-iltansa äänitaiteilija Mikko H. Haapojan
kaupunkiääniteos Sound
Landscapes. Teos rakentuu kaupunkiäänimaisemilla, livemaalauksella, urbaanilla kansanmusiikilla ja
tuoreella kaupunkirunoudella. Kallio kukkii -esityksen aiheena on Kallio, Alppiharju ja Hakaniemi. Ääniinstallaatio Helsingin reitit
- YSI pyörii tilassa jo klo 16
alkaen. Sound Landscapesesitys on klo 19.
Sähköistettyä jouhikkoa
soittavan Haapojan rinnalla
Sound Landscapes -esitystä luovat kuvataiteilija Eli-
na Aho, spoken word -artisti illmari ja nykykansanmuusikko Amanda Kauranne. Kallio Kukkii ?avusiltana esitettävä teos on osa
Mikko H. Haapojan Helsingin äänikuvaa ja kaupunkiluontoa kartoittava Helsingin reitit - ääni-installaatiosarjaa. Helsingin reitit soi myös Helsingin kaupunginmuseon pysyvässä
näyttelyssä ?Helsingin valitut palat?.
Lauantaina 14.5. Teatteri
Kalliossa kuullaan Kallioaiheisia lauluja konsertissa Lauluja linjoilta. Illan
solisteina ovat Taisto Saaresaho sekä Anu Pulkkinen. Saaresaho aloitti uransa jo tangon kultakaudella
1960-luvulla Olavi Virran
ja Taisto Tammen kaltaisten tarunhohtoisten legendojen rinnalla. Anu Pulkkinen on puolestaan nouseva
laulajatar, joka on jo ehtinyt hankkia meriittiä muun
muassa Savonlinnan Oopperajuhlilta ja Joensuun
Kaupunginteatterissa laulajana ja näyttelijänä. Ilta
alkaa klo 16.
Maanantaina 16.5. klo 19.
esiintyy kevään kunniaksi
lauluyhtye BellaCanta. Luvassa on suomalaisia popmusiikin helmiä kuin nostalgisia yllätyksiä menneiltä
vuosikymmeniltä. Tiistaina
ja keskiviikkona Teatteri
Kalliossa on runokahvila.
Jonne voi tulla lausumaan
joko omia runojaan tai tuoda sen lausuttavaksi. Tai
tulla vain nauttimaan kahvilan herkkuja ja kuuntelemaan samalla runoja ja
musiikkia. Tiistaina esiintyy lauluyhtye Shalla Lalla.
Sarjan päätösiltana 18.5.
klo 18 Teatteri Kalliossa
esiintyy puolestaan suomalaisen kansainvälisiin
kestomenestyjiin lukeutuvan Värttinä-yhtyeen Karoliina Kantelinen. Runokahvila aukeaa klo 17. Teatteri
Kallion osoite on Siltasaarenkatu 28.
??Välillä elämä hurmaa.
Usein - ainakin välillä - se
myös tyrmää tai tainnuttaa.
Elämä osaa myös huijata,
välillä se suorastaan huimaa. Huimausta kutsutaan
yhdeksi elämän vertauskuvaksi eli metaforaksi.
Vertauskuvien kautta elämä usein avautuu ymmärrettäväksi. Kamelia kutsutaan joskus ?erämaan laivaksi?. Keinuva metafora.
Metaforinen elämä on siis
keinahtelevasti vaihtelevaa
elämää.
Raamatussa Jeesus puhuu usein vertauksin. Jeesus vääntää vaikeat asiat
rautalangasta. Vastaanottajan tulee ymmärtää mistä on kyse.
Runoilija John Keatsin
vertauskuva paljastaa elämästä yhden olennaisen
puolen, Hän sanoo että ?levollinen epävarmuus? kuuluu elämän peruskuvaan.
Kuka voisi elämässä aina
pelata varman päälle?
Edesmennyt kollegani
Matti Hyrck (1942-2014)
pani kirjansa nimeksi Onko
Jumala hyvä? Hän perehtyi
psykoanalyysiin elämän salaisuuden paljastajana. Tartuin kirjaan käsi vapisten,
voisiko analysoimalla elä-
män syvimpiä kerroksia
löytää vastauksia elämän
salaisuuteen (mysteeriin)?
Näyttää siltä että teologian tohtori ja psykoanalyytikko Matti Hyrck löysi ainakin oman elämänsä kohtaloon avaimia Sigmund Freudin kehittelemästä psykologisesta oppijärjestelmästä ja hoitomenetelmästä eli psykoanalyysista.
Onko Jumala hyvä? Antaako psykoanalyysi vastauksen? Mitä psykoanalyysi opettaa Jumalasta ja
mitä Jumala opettaa psykoanalyysista? Minkälaista
elämää on olemassaolon
(eksitenssin) ulkopuolella?
Todellisuuden perustila ei
ole tasapaino. vaan muutos.
Tasapainon ja muutoksen
välissä on tavallinen arkielämä, josta tänään nautimme. Tämä välitila on niin
sanottu normaali olotila,
arki, joka on täynnä rosoa
ja säröä.
Miten muistelemme vainajaa muistotilaisuudessa?
Olen usein kehottanut sankaritekoja enemmän muistelemaan vainajan tavallista arkipäivää, mitä kaikkea
niihin kuului. Tärkeimmät
päivät eletään arjessa, jos-
Veli-Matti Hynninen
sa von voitettava vastukset ja hoidettava jokapäiväiset asiat.
Matti Hyrckillä teologia ja
psykoanalyysi tukevat toisiaan Jumala löytyy huolenpidon täyttämästä arkitilasta. Hyvä ja armollinen
Jumala yllättää ja keksii, inspiroi ja innostaa meitä arjen työssä ja ihmissuhteissa. Päivän tärkeimpiä asioita ovat aamutoimet, aamukahvi, puuro, mitä pukea päälle ja miten päästä
käyntiin. Jokainen päivä
täytyy yllätyksistä, hetkistä jotka innostavat jos tartumme niihin.
Elämä ei avaudu vain
juhlahetkistä. Se yllättää
ilollaan mutta myös rosollaan. Päivän haasteet voivat kääntyä luottamukseksi,
levoksi epävarmuudessa..
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Perheentuki-sivusto palvelee
helsinkiläisiä lapsiperheitä
??Helsinkiläisille lapsiperheille suunnattu Perheentuki-sivusto on avattu osoitteessa www.hel.fi/perheentuki. Sähköisestä palvelusta lapsiperhe löytää yhden osoitteen alta tietoa
odotuksesta, synnytyksestä, lapsen eri kehitysvaiheista sekä lapsiperheiden
palveluista.
Yhdessä asiantuntijoiden
ja vanhempien kanssa kehitetty sähköinen palvelu tarjoaa lapsiperheiden kaipaamaa tietoa, tukea ja linkkejä. Tarkoitus on palvella
helsinkiläisiä lapsiperheitä
heille itselleen sopivalla tavalla ja monipuolisella sisällöllä, kuten animaatioilla ja videoilla.
Perheentuki-palvelussa sisältö on jaoteltu lapsen ikäkausien mukaan. Näin ollen
palvelu kattaa lapsiperheitä askarruttavat kysymykset
aina odotuksesta ja synnytyksestä alle kouluikäisiin
saakka. Seuraavaksi sivustolle lisätään myös kouluikäisten ja nuorten elämään
liittyviä sisältöjä.
Toive sähköisten palve-
luiden lisäämisestä on tullut nimenomaan helsinkiläisiltä lapsiperheiltä. Perheentuki-palvelua on kehittänyt Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yhdessä varhaiskasvatusviraston
kanssa. Myös esimerkiksi
opetusvirasto ja nuorisoasiainkeskus ovat tulossa
mukaan.
Toistaiseksi Perheentuki
palvelee suomeksi, mutta sivustosta avataan pian
myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot.
Viktor Jansson (Tove Janssonin isä)) on muovaillut
runoilija J.L.Runebergia,
säveltäjä Fredrik Paciusta,
juhlapuhuja Fredrik Cygnaeusta ja Zacharias Topeliusta esittävät pronssiset
medaljongit muistomerkkiin. Siihen on ikuistettu
myös Topeliuksen tapahtumaan valmistama juhlaruno ?Suomen nimi?.
Perjantaina
13.5.2016
Flooranpäivänä testataan
pilottihankkeella
Kumtähden puiston sopivuutta 100-vuotisjuhlien laulunäyttämöksi 2017. Paikalla on Viipurin Lauluveikot
ja muitakin musiikkiryhmiä
esityksineen. Tarkoituksena on laulaa Maammelaulun kaikki 11. säkeistöä
yleisön kanssa. Puistoon
pyritään luomaan historiallinen festivaalitunnelma
erilaisine tapahtumineen.
Tervetuloa paikalle, Kumtähden kentälle Flooranpäivänä perjantaina 13.5.2016
klo 14.00 alkaen. Maammelaulu Viipurin Lauluveikkojen kuororyhmän johdolla
lauletaan klo 15.00.
Kumpulan Kumtähden kentän
laulutapahtuma elvytetään
??Lähes 170 vuotta sitten
Helsingin Kumpulan Kumtähden kentällä vietettiin
riehakasta laulujuhlaa. Nyt
tapahtuma aiotaan elvyyttää mittavaksi laulutapahtumaksi Suomen 100-vuotis itsenäisyysjuhlavuodeksi 2017..
Flooranpäivänä 13.5.1848
esitettiin Maammelaulu ensimmäistä kertaa julksesti.
Paikalla olivat niin säveltäjä Fredrik Pacius kuin sanoittaja J.L. Runeberg, J.V.
Snellman, Z. Topelius, F.
Cygneus sekä satoja ylioppilaita ja suuri helsinkiläinen yleisö.
Kumtähden kenttä eli
Toukoniitty on nyt Toukolan puolella oleva puisto, johon 1948 pystytettiin
hieno muistokivi sata vuotta aiemmin paikalla pidetyn Maamme-laulun kantaesityksen kunniaksi.
Rantaniitty kuului 1848
Gumtäktin kartanon maihin, mutta vietettiinkö
13.5.1848 Floran päivän
juhla juuri tässä, on epäselvää - ehkä muistomerkin
paikaksi vain valittiin tämä
sillä hetkellä rakentamaton
puisto Kustaa Vaasan tien
ja Hämeentien haaraumassa. Vuoden 1848 juhla ei
ollut paikalla ensimmäinen, sillä ylioppilaat olivat
kokoontuneet tänne myös
1832, 1833 ja 1834.
Maamme-laulun muistomerkin suunnitteli Erik
Bryggman. Kuvanveistäjä
KALLIO LEHTI
18
Palvelevat Lähi-
ja
Viikot 18-19
Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
Leipomoita
Pu h . 719 71 9
Leivät
Leivonnaiset
Pasteijat
Täytekakut
Voileipäkakut
Coctailpalat
Avoinna: 9.00-17.00 arkisin
FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI
Ilmoita palveluhakemistossa!
Soita 09-41397332
tai lähetä sähköpostia
kristiina.estamasaarinen@karprint.fi
Halutaan vuokrata/
ostaa autotalli
tai autopaikka
Hakaniemi/Siltasaari
alueelta. Yhteydenotot
Rakmaster
Oy/0505505933
Läheisille vertaistukea
tarjoaa Haka Al-anon
ryhmä tiistaisin klo 19
Pasilan asukastalolla,
Topparikuja 2 (ovikello).
Toimimme nimettömyysperiaatteella ja
luottamuksella.
Muut ryhmät ja
lisätietoja al-anon.fi
Ostetaan
Onko
alkoholi
ongelmasi?
Pullon pauloista on lähes
mahdotonta päästä omin
voimin vapaaksi.
Apua on kuitenkin tarjolla.
AA-kokouksia Kalliossa
osoitteessa Alppikatu 25 E,
ovisummeri
Sunnuntaisin klo 11
Tiistaisin klo 17.30
Keskiviikkoisin klo 18
Perjantaisin klo 18.30
VARASTOTILAA
koti/yrityksille
alk 25 ?
KALLIO / ITÄ-PASILA
Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3
P.09-750088
posti@varavarasto.com
Ostetaan autoja.
p. 0400-408 098
Keräilijä (evp upseeri) ostaa
taidelasia. Mm. Gunnel Nyman,
Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio
Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny
Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikkaa; Kaipiainen,
Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu
Työsuorituksia
Pikapalvelu
KALLION
n
jo 33 vuode
s
u
kokem
alalta!
Tervetuloa!
PESULA
KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ
Nopea toimitus! (4-5h)
? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua
? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua
HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865
Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com
Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista:
Agricolankatu 13.........................Pesula Vic
Aleksis Kivenkatu 11.....................S-market
Alppikatu 25..................................Pelastusarmeja
Castreninkatu 9-11........................Alepa
Elimäenkatu 26.............................Kalliolan
.....................................................kansalaisopisto
Eläintarhantie 12...........................Cafe Piritta
Fleminginkatu 11...........................Rav. Kurjenlento
Fleminginkatu 20...........................Divari Kaleva
Haapaniemenkatu 4.......................Työvoimatoimisto
Haapaniemenkatu 6.......................Teatterikorkeakoulu
Haapaniemenkatu 14.....................Merihaan Apteekki
Hakaniemen Halli
2. krs kahvilan vier.......................Yhtä Juhlaa
Helsinginkatu 11............................Ravintola Pääkonttori
Helsinginkatu 14............................Stadin Lemmikit
Helsinginkatu 15............................Ravintola Tenkka
Helsinginkatu 18............................Alepa
Helsinginkatu 25............................Urheiluhallit
Hämeentie 23................................LKV Moilanen
Hämeentie 29................................Ravintola Kolme
Kaisaa
Hämeentie 37................................Kinaporin Suutari
Hämeentie 37................................Kiinteistömaailma
Hämeentie 54................................Palvelukeskus Kinapori
Hämeentie 135 A..........................Aralis-keskus
.....................................................(Arabia)
Tervetuloa klassiseen hierontaan.
Ajanvaraus sähköpostin kautta:
followme@hotmail.fi
Työsuorituksia
Eläkeläisinsinööri laatii: ? rakennuspiirustuksia, ? LVI piirustuksia,
? perustamisselvityksiä. 0400-847
262.
LVI
VUOKRATAAN
Sekalaisia
Juoko
läheisesi
liikaa?
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Sekalaisia
Mäkelänkatu 49.............................Mäkelänr.Uintikeskus
Mäkelänkatu 29.............................Vallilan Apteekki
Neljäs linja 20................................Selma Palmu/leninkil.
Pasilanraitio 5................................Alepa
Porthaninkatu 9.............................Saiturin Pörssi
Päijänteentie 5...............................Vallilan Kirjasto
Siltasaarenkatu 10......................S-market
Siltasaarenkatu 11.........................Kallion Apteekki
Siltasaarenkatu 18......................Ympyrätalo,ala-aula
Sturenkatu 27................................Alepa
Sturenkatu 29................................Vallilan Kodit
Sturenkatu 40................................Alepa
Säästöpankinranta 6...................Ravintola Juttutupa
Toinen linja 4.................................Kallion Virastotalo
Toinen linja....................................Kuntatalo
Toinen linja 31...............................ELOKOLO
Torkkelinkatu 2..............................Ravintola Mäkikupla
Työpajankatu 13..........................Tilastokeskus
Vaasankatu 8.................................Kioski Kasi
Vaasankatu 17...............................Ravintola Kalliohovi
Vaasankatu 29...............................R-Kioski
Vanha Talvitie 8..............................Veijo Votkin myymälä
Vellamonkatu 10............................Hermanni Pub
Viides linja 11................................Kallion Kirjasto
Viipurinkatu 1................................Viipurin kukka
Viipurinkatu 19..............................R-Kioski
Ympyrätalo Hakaniemi......................S-Market
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
LAHJOITA
HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN
Otamme vastaan hyväkuntoista
tavaraa: huonekaluja, vaatteita,
koruja ja kuolinpesiä!
Kirpputori Hämeentie 75, H:ki
050 493 6411 (myymälä)
050 432 8047 (auto)
Vastuunkantajat ry
www.vastuukirppis.fi
Lue
netissä
?
varastoturva@gmail.com
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Ostan 80-luvun videovuokraamojen
vhs-vuokrakasetteja. Mieluiten
isoja eriä. Ei myyntikasetteja. Puh
050-3067835
Vuokralle tarjotaan
Halpuutettuja,
siistejä pienvarastoja
Alppilassa. 3-18 m2
Soita
044-947 0181
Kauneus ja hyvinvointi
www.lehtiluukku.fi
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
KALLIO LEHTI
Aito Kalliolainen vuodesta 1969!
KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA
ilmestyvä kaupunginosalehti
ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ:
Kristiina Estama-Saarinen,
kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405
KARPRINT OY: 09-413 97 300
PÄÄTOIMITTAJA:
Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi
KUSTANTAJA: Karprint Oy
PAINOS: 41 150 kpl
JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy
jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436
muina aikoina puh: 8866 1055
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
ISSN 1239-6265
PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari
ILMOITUSHINNAT:
Etusivu
1,55 ?/pmm,
Takasivu
1,33 ?/pmm,
Teksti
1,21 ?/pmm(+alv),
Rivi-ilmoitukset
(12 sanaa, maksu tilille
131230-84827, 8,00 ? +alv
ILMOITUSTEN JÄTTÖ:
Kaikki aineisto viimeistään lehden
ilmestymistä edeltävänä torstaina.
VASTUU VIRHEISTÄ:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan.
Huomautukset on tehtävä kahdeksan
päivän kuluessa ilmoituksen
julkaisemisesta. Lehdessä olevien
kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen
tai osittainenkin kopioiminen ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
KALLIO LEHTI
Viikot 18-19
Kiinteistö- ja asuntomarkkinat
jakautuneet rajusti
??Kiinteistö- ja asuntomarkkinat ovat huomattavan jakautuneet. Keskustassa sijaitsevat, hyväkuntoiset toimisto- ja asuinhuoneistot kasvattavat arvoaan. Sen sijaan lähiöissä, muuttotappiokunnissa
tai vanhempien toimistorakennuksien osalta näkymät ovat synkät. Tulokset
ilmenevät Keskuskauppakamarin teettämästä kyselystä, johon vastasi 114 auktorisoitua kiinteistöarvioijaa
(AKA) huhtikuussa 2016.
Kaikkiaan kiinteistömarkkinoiden arvioidaan kehittyneen positiivisesti viimeisen vuoden aikana. Erityisesti pääkaupunkiseudulla
sijaitsevat, modernit toimistokiinteistöt sekä kasvukeskuksissa olevat hyväkuntoiset yksiöt kasvattavat
nyt arvoaan. Muuttotappiokunnissa tilanne sen sijaan
näyttää jatkuvan haastavana. Myös vanhempien, vajaakäytössä olleiden toimistotilojen arvo laskee.
? Markkinat ovat nyt selkeästi jakautuneet, mikä
lisää haasteita erityisesti
syrjäseuduilla. Siellä asuntojen arvo on laskusuuntainen. Toisaalta samaan
aikaan kiinteistökanta rapistuu ja ihmiset joutuvat
korjaamaan kiinteistöjään
? usein velkarahalla, kommentoi Keskuskauppakamarin lakimies ja kiinteistönarviointilautakunnan
sihteeri Raisa Harju.
Asuntokohteiden arvon
lasku ja samanaikainen
suuri korjausvelka vaikuttaa myös rahoitusmahdol-
Raisa Harju.
lisuuksiin. Jos korjauksia
ei ole hoidettu ajallaan ja
joudutaan yhtäkkiä remontoimaan paljon kerralla, voi
olla jo vaikeuksia saada lainaa pankista.
? Huonokuntoisista kiinteistöistä tulee ajan mittaan
yhä suurempi taloudellinen
rasitus. Joissakin tapauksissa rakennuksen purkaminen voi olla jopa järke-
vämpää kuin korjaaminen,
Harju kommentoi.
Asunnon vakuusarvo
tarkemmassa
syynissä
luotonannon
yhteydessä
kuusarvioinnille asetettuja
vaatimuksia niissä tapauksissa, joissa luotonottajana
on kuluttaja ja vakuudeksi
annetaan asunto-omaisuutta. Jatkossa luotonantajan
eli esimerkiksi pankin tehtävänä on varmistaa, että
vakuuden arvioi luotonantoprosessista riittävän riippumaton arvioitsija, jonka
täytyy olla myös riittävän
pätevä arvioinnin suorittamiseen. Lain perusteluissa
on nimenomaisesti mainittu, että ainakin AKA-arvioitsijat täyttävät nämä pätevyysvaatimukset. Lisäksi vakuusarvioinnissa tulee
jatkossa käyttää luotettavia,
standardiin perustuvia arviointimenettelyitä.
Harjun mukaan suotavaa
olisikin, että pankit kääntyisivät jatkossa AKA-arvioitsijoiden puoleen etenkin
silloin, kun vakuusarvioinnin kohteeseen liittyy arvioinnin kannalta haasteellisia tekijöitä.
? Auktorisoidut kiinteistöarvioijat toimivat puolueettomina asiantuntijoina kiinteistön arvon määrityksessä. Toimeksiantojen kohteina on vuosittain
useita tuhansia kiinteistöjä
kesämökeistä suuriin liikekeskuksiin. Palveluita käytetään usein erityistä puolueettomuutta edellyttävissä
tehtävissä kuten riitatilanteissa sekä erityistä osaamista vaativissa kohteissa,
Harju toteaa.
19
Linnanmäki
asemakaavaluonnos nähtävillä
Tavoitteena on mahdollistaa huvipuiston
kehittäminen tulevaisuudessa. Pysäköinti
sijoitetaan maanalaisena laitoksena
nykyisen linja-autojen pysäköintialueen
alle. Henkilöautojen ajoyhteys on Vauhtitien
kautta. Linja-autot ja huoltoautot kulkevat
Viipurinkadun kautta. Linnanmäen eteläisen
sisäänkäynnin rakennusalaa laajennetaan
osittain nykyiselle puistoalueelle. Vesilinnat
suojellaan ja merkitään huvipuistotoiminnan
alueeksi.
Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto on esillä
9.?27.5.2016 seuraavissa paikoissa:
? Kallion kirjastossa, Viides linja 11
? info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2
? www.hel.fi/suunnitelmat
? kaupunkisuunnitteluvirastossa,
Kansakoulukatu 3, 1. krs
Keskustelutilaisuus maanantaina 16.5. klo 17?19
Linnanmäen Tivoli Salissa (Tivolikuja 1). Tilaisuudessa
esitellään myös Tivolitie 1:n suunnitelma sekä Alppipuiston
ja Lenininpuiston suunnittelutilannetta. Valmistelija
on tavattavissa myös erikseen sovittavana ajankohtana
kaupunkisuunnitteluvirastossa.
Mielipiteet Viimeistään 27.5.2016.
Lisätietoja arkkitehti Perttu Pulkka,
p. 310 37465
REILU FUTISKOULU
13.6.2016
PAIKKA Haapaniemen kenttä
KELLONAIKA kello 10-13
MUKAAN 2008-2010 syntyneet tytöt ja pojat
LISÄTIEDOT info@helsinginponnistus.fi
Asuntoluottodirektiivin
täytäntöönpano kiristää vaERIKOISHINTA
5,50
Keväistä musiikin runsautta Hakasalmen huvilassa
??Kevät innoittaa muusikoita, ja Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyssä kuullaan toukokuussa
peräti kuusitoista konserttia. Ilmaisista matineoista
voi nyt nauttia sekä lauantaisin että sunnuntaisin, ja
myös iltakonsertteja on lukuisia. Tyylien ja kokoonpanojen kirjo ulottuu keskiajan lauluista musikaalisävelmiin, klarinettikvintetistä kanteleyhtyeeseen ja
barokin tanssisarjoista uuteen jazziin.
ma 2.5. klo 19 Aamusta
iltaan Liput 12/8 ?.
Pohjalaisten Osakuntien
Laulajien kevätkonsertti kiertyy kahden romantikon,
virolaisen Rudolf Tobiaksen ja pohjalaisen Toivo
Kuulan, ympärille. Laulunjohtajamme Satu Simolan ja
POL:in viimeisen yhteisen
konsertin kunniaksi kuulemme lisäksi joukon kuorolle rakkaimpia Simolan
sävellyksiä vuosien varrelta.
la 7.5. klo 14 Takatalvi
Vapaa pääsy, vapaaehtoinen käsiohjelmamaksu.
Kyllästyttääkö katupöly?
Ahdistaako aurinko? Lisztin
Lumipyry-etydi ja Chopinin
Talvituuli-etydi viilentävät
tunteita Helsingin konservatorion opiskelijoiden Jussi Littusen ja Kalle Peuran
pianokonsertissa. Lisäksi kuullaan J. S. Bachin,
Mozartin,
Beethovenin,
Skrjabinin, Rahmaninovin
ja Prokofjevin musiikkia.
la 7.5. klo 17.30 Iltaunelmia ? Pjotr T?aikovskin musiikkia Vapaa pääsy.
Cultura-säätiö järjestämän
musiikki-illan
aluksi
venäläisen musiikin tuntija ja pianisti Kiril Ko-
zlovsky pohtii T?aikovskin
ajan kulttuuria sekä konsertin teosten taustoja. Sopraano Alina Koivula esittää tunnettuja ja vähemmän
tuttuja lauluja ja romansseja Kozlovskyn säestyksellä.
su 8.5. klo 14Ecco la primavera Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 ?.
Vanhan musiikin yhtye
Scholares aeternes esittää
lauluja keväästä, rakkaudesta, kaipauksesta ja ilosta keskiajalta ja renessanssin aikakaudelta. 2000-luvun alussa perustettu yhtye
koostuu musiikin ja teatterin ammattilaisista, ja konsertteja elävöitetään usein
draaman keinoin.
pe 13.5. klo 19 Musiikillinen kukkakimppu Vapaa
pääsy.
Kukan ja Floran päivänä
Itä-Helsingin musiikkiopiston laulunopiskelijoiden
kevätkonsertissa kuullaan
lied-musiikin
ihanimpia
kukkalauluja, säveltäjinä
muun muassa Sibelius,
Merikanto, Brahms, Fauré
ja Schubert.
la 14.5. klo 14 I dreamed
a dream ? upeita Broadway-sävelmiä Vapaa pääsy,
ohjelma 5 ?.
Suomen Kansallisoopperan sopraanosolisti Tove
Åman esittää pianisti Jari
Hiekkapellon säestyksellä
tunnelmallisia
sävelmiä
kuuluisista musikaaleista.
la 14.5. klo 19 Sinun
kanssas! Liput 10 ?.
Kullervo-kuoro on johtajansa teosten oloinen,
värikäs ja lämmin, noin
30-henkinen sekakuoro.
Ohjelmisto on pääasiassa johtaja Heikki Valpolan
sävellystuotantoa, joka po-
hjautuu suomalais-ugrilaiseen kansanperinteeseen
ja uudempaan suomalaiseen laululyriikkaan.
su 15.5. klo 14Kanteleyhtye Kurjenpolvien kevätkonsertti Vapaa pääsy.
Kurjenpolvet-yhtyeen
ohjelmassa on suomalaista, eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista kansanmusiikkia omilla sovituksilla maustettuna. Hämmästyttävän usein laulujen aiheet pyörivät heilojen
? ja varsinkin niiden vaikeasti saavutettavien heilojen ympärillä, mikä näin
helluntaina on tietysti varsin ajankohtaista...
su 15.5. klo 18 ja 19 Kevätkonsertti Liput 10 ?, alle
12-vuotiaat 0 ?.
Hyväntuulisen Naiskuoro Kuplivan kevätkonsertin ohjelmistoon kuuluu kansanlauluja, gospelia ja uudempaa musiikkia.
Kuoron johtajana toimii Viena Jurvelin.
la 21.5. klo 14 Toomas? Trio Vapaa pääsy.
Toomas? Trio soittaa uutta jazz-musiikkia, jonka pohjana ovat legendaariset
amerikkalaiset pianotriot
Oscar Petersonista Ahmad
Jamaliin mutta joka ei kaihda hulluimpiakaan vaikutteita Kate Bushista videopeleihin. Yhtyeen musiikille tunnusomaisia ovat
melodiset sävellykset, luonteva svengi ja miellyttävä
akustinen soundi. Keskeisessä osassa on hienostuneiden sovitusten ja spontaanin improvisaation vuorottelu. Jo vuosia yhdessä
soittaneet pianisti Toomas
Keski-Säntti, basisti Joonas Tuuri ja rumpali Sami
Nummela ovat kaikki vahvoja soittajapersoonia, joita yhdistää erinomainen
musiikillinen draamantaju.
su 22.5. klo 14 Soinnukkaasti sellolla Vapaa pääsy
Helsingin konservatorion selloyhtye Con Vibrato
ystävineen esittää musiikkia Bachista Bartókiin soolosellolle ja selloyhtyeelle.
su 22.5. klo 17 Pioneereja
ja prinsessoja Vapaa pääsy
Pianisti Oskar Ekberg
vie löytöretkelle ruotsalaisen musiikin historiaan,
ansiotta unhoon jääneiden teosten ja säveltäjien
pariin. Korvat avautuvat
Gustav Dübenin ja Johan Helmich Romanin
elegantin
omaperäisille
barokkisarjoille ja Adolf
Fredrik Lindbladin romanttisille sanattomille lauluille. Unohdetuista 1800-luvun naissäveltäjistä esiin
pääsevät Elfrida Andrée,
Valborg Aulin, Ika Peyron
sekä prinsessa Teresia.
ti 24.5. klo 19 Kun kävelin kesäillalla Liput 15 ?.
Kansallis-Kuoro on vuonna 1908 perustettu kamarikuoro ja yksi Suomen
vanhimmista sekakuoroista. Kevätkonsertin ohjelmisto koostuu pääasiassa ikiihanista kansanlauluista ja
kuoroklassikoista. Mukana
on myös barokkimusiikkia
ja keväisiä yhteislauluja.
Kuoroa johtaa MuM Teppo Lampela.
la 28.5. klo 14 Mozartin
klarinettikvintetto ja musiikkia käyrätorville Vapaa
pääsy, maksullinen käsiohjelma.
Klarinetisti Henry Niemen järjestämässä konsertissa esitetään yksi Mozartin
suosituimmista kamariteoksista,
klarinettikvintetto
K. 581. Aluksi kuullaan
saksalaisen Otto Nicolain
käyrätorviduetto. Klarinettikvintetissä soittaa Tampereen Akateemisen Sinfoniaorkesterin jousikvartetti: Miikka Vilermo, Matti Kurikka, Soile Nymark ja
Anu Behm. Käyrätorvidueton esittävät Janne Karvonen
ja Ilona Keltti.
la 28.5. klo 18 Slaavilaisia lauluja Liput 10 ?.
OTK:n naislaulajien kevätlaulukonsertin johtaa Arja
Virtanen-Haapasalmi.
su 29.5. klo 14 Valoa,
oikkuja ja koneita Vapaa
pääsy, maksullinen käsiohjelma.
Viulisti Rista Tuuran ja
pianisti Pia Kortealan matineassa kuullaan Debussyn
ja Ravelin viulusonaatit.
Claude Debussyn viulusonaatti (1917) on säveltäjänsä viimeinen teos, jonka
kaunis musiikki on äärimmäisen syvällistä. Maurice
Ravelin sonaatti viululle
ja pianolle valmistui 1927.
Ensimmäisen osan kaipuu
menneeseen
ranskalaiseen maalaisidylliin vaihtuu toisen osan Uudelta
mantereelta peräisin oleviin jazzvaikutelmiin. Kolmas
osa on musiikillinen kuva
koneesta ja tuo esiin ajan
kaupunkien äänet.
Musiikkia!
Kaupungin soivat muistot
Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b
Auki 8.1.2017 asti ti?su
klo 11?17, to klo 11?19.
VAPAA PÄÄSY
1/16
6,40
Kesäallergiaan
valmistautuminen
alkaa hyvissä ajoin!
POLARALLE
juoksu aina
ollut helppoa
Pahansuopa
nimetön arvostelu
netissä harmittaa
Hevonen
kertoo
kivusta
ilmeellään
Suomen vaunuhistoriallinen
seura vaalii
ajoperinteitä
Unelmien hevoskesä
ratsastusleirillä lähestyy!
ERIKOISHINTA
ERIKOISHINTA
5,50
5,90
2/16
6,40
Harjun
opiskelijat
messutöissä
HEVOSNAISET
traktorimarssilla
Selkeys ja jatkuvuus
tärkeää varsan
ruokinnassa
Etelä-Afrikan
VILLIHEVOSET
turistinähtävyys
Rehuanalyysi
ainakin kerran
vuodessa
Ratsastusjousiammunta
vaatii nopeutta ja tarkkuutta
SUSIKAMMO
jäi päälle
lämminveriravuri Kizulle
Asiaa,
viihdettä,
tunteita,
upeita
kuvia ja
hellyttäviä
tarinoita
KALLIO LEHTI
20
Ajanvaraus
nettisivuilla
24 h
Viikot 18-19
TerveTuloa InTIalaIseen
Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680
Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16
juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi
Kanta-asiakastarjous!
Uusi ruoan tilauspalvelu avattu!
Voit nyt tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä
noudettavaksi kotisivujemme kautta.
www.ravInTolasaba.fI
Tarjous on voimassa toukokuun loppuun.
Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin!
Osoite ja puhelin :
Aukioloajat:
Kuljetusajat:
097733 998
Hämeentie 7
00510 HELSINKI
MA-TO 11-01
PE-LA 11-05
SU 12-02
SU-TO 12-01
PE-LA 12-05
Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli
14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00.
ts
m ot
yö ar
s jo
Ya uk
m se
iis m
sa me
(39,87)
Priorin Extra on vitamiini-, kasviuuteja aminohappovalmiste, joka ravitsee
hiusjuuria sisältäpäin.
.fi
Ka
34,90
Priorin Extra 60 kaps.
Tervetuloa!
Kallion sydämeen
A-oikeudet
Stadin parhaat
isot pizzat, pastat,
lasagnet.
Myös mukaan!
Burger Route
unelmiesi burgerit ovat täällä!
Burger Route on reitti pääkaupunkiseudun parhaisiin hampurilaisnautintoihin! Mukana olevat ravintolat ovat
suunnitelleet oman Burger Route
-spesiaalihampurilaisensa sinun ja
ystäviesi nautittavaksi.
Testaa kaikki Burger Route -ravintolat
ja koe ainutlaatuisia makuelämyksiä.
Pidä kuitenkin kiirettä - nämä burgerit
ovat tarjolla vain rajoitetun ajan,
2.5.-12.6.2016.
Ravintola rauhallisella
meiningillä. Tule ja koe!
Lue lisää osoitteesta hellmanns.fi
OLEMME MUKANA BURGER ROUTESSA:
FONDA DEL SOL
Kauppakeskus Itis
Kauppakeskus Jumbo
Chipotle Burger
RAVINTOLA LINKS
Smokey Links Burger
BLANCCO GRILL & DÖNER
XXL Juustohampurilainen
KUJA BAR & BISTRO
RAVINTOLA BASE
Basen Hellburger
FUNKY BURGER
Funky Royal
Bluecheese burger
KANNAS
Lammashampurilainen
KUSTAA VAASA
Flesu bursa
ROSLUND
Teurastamon portti
Hietalahden kauppahalli
Classic Cheeseburger
STREET GASTRO
Vaasankatu 13
Hietalahden kauppahalli
Iso Roobertinkatu 20-22
Hell Mans Burger
Tommy Gun
Ravintola
Tervetuloa
viihtymään!
MÄKIKUPLA
Avoinna: ark. 11-02, la-su 13-02
Torkkelinkatu 2, 00500 H:ki P. 8253 1520, 8253 1521
25680_UFS_Burger_Route_Metro_ann_125x180mm.indd 1
06/04/16 10.13