• KT Alppila KT Hermanni KT Harju KT Alppila vh. 312.000? vh. 147.000? vh. 168.000? vh. 125.000? LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) 65 m² 30 m² 27,9 m² 23 m² Kantakaupungin asiantuntija Ammattitaitoinen välittäjä lyhentää myyntiaikaa, takaa oikean hintatason sekä turvallisen asuntokaupan. Ota yhteyttä, niin saat maksuttoman arvion kodistasi sitoumuksetta. Katso aidot asiakaspalautteeni: www.huom.fi ArjA OreScHniKOff | 050 511 4410 Palvelemme myös lakiasioissa Kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT | arja.oreschnikoff@huom.fi Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Huom! ® | Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Hki Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 10-11 - 2014 45. vuosikerta - Nro 5 Onnistunut kodinvaihto alkaa Kotikäynnistä. Kutsu meidät kylään. Myytävä asunto on aina yksilö ja siksi luotettavan hinta-arvion voi tehdä vain paikan päällä. Kiinteistömaailman maksuton Kotikäynti on tärkeä askel kodinvaihtoa suunniteltaessa. Kotikäynnillä tehdään Kodinvaihtosuunnitelma ja saat tietää asuntosi arvon luotettavasti, sillä tilastojemme mukaan onnistumme arvioinneissa 98 % varmuudella. Näin tiedät mitä Arabianranta KT 74,5 m² 3h+kt+s. Lähes uudenveroinen huoneisto josta upeat näkymät. Huoneistossa oma sauna, kodinhoitotila, upea keittiö ja todella tilava parveke avarilla näkymillä. Lisää kuvia osoitteessa www.kiinteistomaailma.fi/1119025 huoneiston esittelyvideoon voit käydä tutustumassa osoitteessa http://youtu.be/jZeIIBwmuE . Tervetuloa tutustumaan. Mh.484.000 ?. Kaanaankatu 9 B. Sovi esittely. P. 050 3236378. 1119025 Kiinteistömaailma Sörnäinen. OSTOTOIMEKSIANTO ETELÄ Helsinki Asiakkaamme etsii putkiremontoitua kaksiota/ ullakkoasuntoa kantakaupungin ja itäisen kantakaupungin alueelta. Luottamukselliset yhteydenotot p.050 3236378. Kiinteistömaailma Sörnäinen. Alppila KT www.kiinteistomaailma.fi Ota yhteyttä meihin tai jätä yhteys tietosi: kiinteistomaailma.fi/kotikaynti 57 m2 2h+kt+s. Huoletonta asumista kantakaupungissa hyvien yhteyksien ja palvelujen äärellä! Jos haluat nauttia kotiisi viihtyvyydestä ja harmoniasta, lämmitä sauna lenkin jälkeen tai istu parvekkeella kesäpäivänä nauttien aamukahvit. Halutessasi voit myös lähteä liikkeelle, sillä hyvät harrastusmahdollisuudet ovat kävelyetäisyyksien päässä mm. ulkoilu, liikunta/urheilu, kulttuuri. Aleksis Kiven katu 27 B Mh 294 774,96 ? / 338 000 ? Sovi esittely p. 045 118 6225. Kiinteistömaailma Pasila 1121549 OSTOTOIMEKSIANTO ITÄINEN Kantakaupunki Asiakkaamme etsii yksiötä tai kaksiota kantakaupungin ja Kallion alueelta. Soita ja sovi tapaaminen. Myyjälle ei kuluja, ostaja maksaa palkkion. Luottamukselliset yhteydenotot p.0503866645. Kiinteistömaailma Hakaniemi Vainu on palvelumme ostajalle. Kysy onko meillä jo asunnollesi ostaja. Kiinteistömaailma Hakaniemi Kallion Kodit Oy LKV Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki p. (09) 774 5050 kallio@kiinteistomaailma.fi asunnostasi saat ja mikä on mahdollisen välirahan tarve uutta unelmien kotia hankittaessa. Onnistunut asuntokauppa alkaa Kiinteistömaailman Kotikäynnistä. Kiinteistömaailma Sörnäinen Kallion Kodit Oy LKV Hämeentie 37, 00500 Helsinki p. (09) 5860 2300 sornainen@kiinteistomaailma.fi Harju KT 31 m² 1h, k, kph. Tästä koti vaikka ensiasunnoksi! Linjasaneeraus yhtiössä juuri valmistunut, lainaosuutta ei vielä jyvitetty, arvio n. 795 ?/m². Yksiössä erillinen keittiö, sekä tuliterä kylpyhuone pesukoneliitäntöineen. Hyvät kulkuyhteydet ja palvelut vieressä. ET-luokka=D. Mh. 155.815 ?, vh. 158.000?. Kustaankatu 6 B. Soita ja sovi esittely p. 050 366 9128. Kiinteistömaailma Vallila. 1123125 OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani Pentti ostaa Helsingistä yksiön/pienen kaksion 20-35 m². Vapautumisella ei kiire, voi olla myös vuokrattuna. Myyjälle ei kuluja, ostaja maksaa välityspalkkion. Tied. 040 515 1226/Pomell. Kiinteistömaailma Vallila. Hakaniemi KT 52,5 m² 1-2h, avokeittiö, alkovi, kph + 5 m² varasto. Uusi muuntokohde toimitilasta asunnoksi. Asunnon talotekniikka (putket ja sähköt) uusittu. Studiotyylinen huippukohde jossa kolmen ikkunan rivistö näkymillä Hakaniemen torille. Erinomainen sijainti. Laatua parhaasta päästä! Helppoa asumista! Hakaniemen kauppahallin herkut ja torin notkuvat vihannespöydät käden ojennuksen päässä. Asunto helposti muutettavissa tilavaksi kaksioksi. Tästä ei palvelut ja liikkuminen enää paremmaksi tule. Erinomainen asunto myös liikuntarajoitteiselle. Remonttivapaata asumista vuosikymmeniksi. Mh.329.000 ?. Viherniemenkatu 5 6 b. Sovi esittely. p. 050 3866645. Kiin1122553 teistömaailma Hakaniemi. Tarjouskaupassa tarjoukset tehdään lähtöhinnasta ylöspäin. Tarjouskaupan tunnistat tästä merkistä. Kiinteistömaailma Vallila Excellence m2 Oy LKV Sturenkatu 29, 00510 Helsinki p. 010 622 3920 vallila@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Pasila Green Tower Oy Ratapihantie 6, 00520 Helsinki p. 010 321 7900 pasila@kiinteistomaailma.fi
• KALLIO LEHTI 2 Clamos Studion MEIKKAUSKOULUTUS Tällä kupongilla -50% Clamos Studio Fredrikinkatu 34, Helsinki p. (09) 674886 / www.clamos.com Viikot 10-11 Runsas valikoima edullisia kevätkukkia RAVINTOLA www.buds.fi Tietovisa joka torstai klo 19.30 5-10 ? Hyvä sijainti! Viipurin Kukka Hyviä tarjouksia paikan päällä Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-17 la 10-14, su 12-14 Hyvät palkinnot voittajille Helpotuksest? perhe huokaa, Wotkinsilt? saa kotiruokaa. Laatikot ja lihapullat, niistä tykkää äidin kullat. Chef Wotkin?s palvelutiskit PRISMA ITÄKESKUS Vanhanlinnantie 1, 00900 HKI Puh. 010 766 8912 S-MARKET SOKOS HELSINKI Postikatu 2, 00100 HKI Puh. 010 766 1047 Lihatukku Veijo Votkin Oy TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. (09) 774 33 477 avoinna ma-pe 7-18, la 7-15 tehtaanmyymala@votkin.fi www.votkin.fi Ostetaan kodin irtainta ja muuta kodin käyttötavaraa 040 7058 961 KANNETTAVIA TIETOKONEITA EDULLISESTI! 190-290? Myymälässämme on runsas valikoima erinlaisia kannettavia tietokoneita. ? Kaikille koneille myönnämme kuuden kuukauden takuun. ? Meillä myöskin kannettavien sekä pöytäkoneiden huoltopalvelut. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Ravintola MÄKIKUPLA 1 1- 0 2 la-s u 1 3 - 0 2 A - o ikeu a : a rk. n n i d o v A Stadin parhaat isot pizzat, et pastat, lasagnet. Myös mukaan! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Meidän Koti 340 62 340 OY LKV (09) Näkinkuja 4, 00530 Helsinki, Hakaniemi Soita meille 040-5258738 KOHTI KEVÄTTÄ JA UUTTA KOTIA ! Kova kysyntä alueen asunnoista. Pyydä meidät arvioimaan ja myymään asuntosi, huippunopeasti edustavilla valokuvilla. Käytä alueesi asiantuntijaa. TYYTYVÄISET ASIAKKAAT OVAT MEILLE KUNNIA-ASIA. Välityspalkkio 3,4% osakehuon. kokonaishinnasta sis. alv + muut kulut - kysy tarjous!
• Viikot 10-11 45. vuosikerta ? nro 5 Puu-Kallio purettiin pois ??Kallion kaupunginosaan syntyi 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun vaihteessa tiivis, matalien puutalojen työväenasuntoalue, Tämä sittemmin Puu-Kalliona tunnettu alue sijaitsi Ensimmäisen ja Viidennen linjan välissä, pääosin nykyisen EtuKallion alueella. Sen synty kytkeytyi tiiviisti samanaikaiseen teollisuuslaitoksien sijoittumiseen Sörnäisten alueelle, koska Helsingin kaupunki päätti sijoittaa työläisten asunnot lähelle teollisuuslaitoksia. Tänä päivänä tuosta laajasta puutaloalueesta on jäljellä vähäiset muistot, koska se purettiin ja uudisrakennettiin kerrostaloilla ? saneerattiin ? toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä muutamaa rakennusta lukuun ottamatta kokonaan. Saneerausaatteiden nousu alkoi 1930-luvulla, jolloin Kalliosta puhuttiin ?laiminlyötynä kaupunginosana?. Tuolloin oli huolestuttu Kallion mahdollisesta tulevaisuudesta, jos alueen olisi annettu kehittyä Helsingin silloisen rakennusjärjestyksen ja vahvistetun asemakaavan mukaan. Kallion tilanne muuhun kan- Kallion saneeraus vietiin loppuun 1970-luvulla. Kallion kulmilla oli vielä 1950- ja 60-luvuilla puutalokortteli kokonaisuuksia. Kuva Sadan markan villoilta Fleminginkadulta. (Kuva: Kari Kohosen kokoelmat) takaupunkiin nähden oli erityisen huono, koska asemakaavassa oli vain vähän puistoja ja monet tontit rakennettu puutaloilla, jotka silloisen ajattelutavan mukaan korvautuisivat jossain vaiheessa suurilla kivitaloilla. Oli huomattu, että jos tiivis ra- Juhlaviikkojen nykysirkusohjelman päätähti on Race Horse Company ??Helsingin juhlaviikot tunnetaan maailman merkittävimpien nykysirkuksen tekijöiden esittelijänä. Tänä vuonna festivaalin nykysirkuksen pääohjelmapaikan valtaa kotimainen Race Horse Company. Ryhmän uusi teos Super Sunday saa Suomen ensiiltansa Juhlaviikoilla 29.8.2014 Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä. ?Nykysirkus on taiteenala, jossa me Suomessa olemme maailman huipulla. Voimme olla tästä erityisen iloisia, koska ajassa, jolloin taiteen eri muodot hakevat inspiraatiota toisistaan nykysirkus edustaa tulevaisuutta. Se sisäistää kaiken: musiikin, visuaalisuuden, liikkeen, tarinan ja kruunaa kokonaisuuden taidokkuudella ?, sanoo Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Erik Söderblom. Race Horse Company tuli tunnetuksi Petit mal ?esityksellään (2010). Uusi teos Super Sunday esittelee yleisölle mm. jättikokoisen kuolemanpyörän. Race Horse Company on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista nykysirkusryhmistä. Ryhmän tavaramerkiksi on muodostunut ns. jätkäsirkus, jota ruokkivat itseä säästelemätön asenne sekä omaperäinen estetiikka. Super Sunday jatkaa Helsingistä maailmankiertueelle. Juhlaviikot on teoksen yhteistuottaja. Super Sundayn liput ovat myynnissä Lippupalvelussa huomenna perjantaina 28.2.2014. Aiemmin Juhlaviikoilla ovat vierailleet mm. ranskalaisryhmät Cirque Plume, Collectif AOC ja Les Colporteurs sekä Victoria Chaplin ja Jean-Baptiste Thiérrée. Ranskalainen James Thiérrée herätti viime vuonna suurta huomiota sooloesityksellään Raoul, joka esitettiin Suomen Kansallisoopperan päänäyttämöllä. Kanadalainen Cirque E?loize toi vuonna 2012 uuden teoksensa kantaesityksen Helsingin juhlaviikoille. Kaupunki haluaa lakkauttaa Alppilan yläasteen ??Helsinki haluaa lakkauttaa Alppilan yläasteen. Yläaste yhdistyisi Länsi-Pasilan ja ala-asteen kouluun ja Eläintarhan ala-asteen kouluun. Yhdistämisessä kaupunki luopuisi Alppilan yläasteen tiloista lukuun ottamatta tiloissa toimivaa lukiota ja muutamia erikoisluokkia. Kouluissa on liian vähän op- pilaita ja sen vuoksi voimavarat eivät ole parhaassa mahdollisessa käytössä. Alueiden yhteisen peruskoulun oppilaat aiotaan jakaa eri kouluihin niin, että 1.-6- luokkalaisten opetus tapahtuu Eläintarhassa ja Länsi-Pasilassa ja 7. - 9. -luokkalaisten opetus tapahtuisi Eläintarhan ala-asteen tiloissa. kentaminen jatkuu, koulut ja urheilukentät eivät voi enää vastata kasvaviin tarpeisiin. Kallion saneeraus liittyy modernistisen kaupunkisuunnitteluaatteen läpimurtoon Suomessa ja maailmalla. Sen yhtenä ydinajatuksena oli luopua perinteistä umpikorttelimallista. Tilalle haluttiin avoimempia korttelirakenteita, jotta esimerkiksi valonsaantia asuntoihin voitaisiin parantaa. Vaikutteet tulivat Suomeen varsinkin Ruotsista, Keski-Euroopasta, Englannista ja Yhdysvalloista. Saneeraus keskittyi Puu-Kallioon, koska siellä oli parhaimmat mahdollisuudet toteuttaa uuden ajattelutavan mukaista rakentamista. Alueen saneerausta varten laadittiin useita suunnitelmia, joiden ratkaisuista osa toimi suuntaa antavina myöhem- mille suunnitelmille ja osa karsiutui pois. Käytännössä uudisrakentaminen ja puutalojen purkaminen toteutettiin pääosin kiinteistöviraston asemakaavaosaston 1950-luvun loppupuolella (nykyisen kaupunkisuunnitteluviraston edeltäjä) laatiman Etu-Kallion saneerausehdotuksen ja sitä edeltäneiden luonnosten pohjalta. Saneeraus vietiin loppuun 1970-luvulla korttelisuunnitelmien myötä. Mainitut suunnitelmat toteutettiin yleensä uudisrakennuksia varten laadituilla asemakaavamuutoksilla. 19.3. klo 18 .00 Mika Mäkelä: Kallio - laiminlyöty kaupunginosa. Kallion saneeraus 19301970 -luvuilla. Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Mika Mäkelä .. Avoimet pihat Ajankohtaista Jalankulkijoiden liikennevalot muuttuvat Mäkelänrinteessä ??Kaupunkisuunnitteluviras- to tekee muutoksia jalankulkijoiden liikennevaloihin Mäkelänrinteen uimahallin risteyksessä Mäkelänkadulla. Raitiovaunupysäkkejä lähimpänä olevalla suojatiellä otetaan käyttöön ns. Varova-valot tiistaina 4. maaliskuuta. Raitiotiekiskot ylittävältä suojatien osalta poistetaan perinteiset punaista tai vihreää näyttävät jalankulkuvalot. Tilalle tulee valo, joka näyttää punaista, kun raitiovaunu on lähestymässä suojatietä. Muulloin valo on pimeänä ja jalankulkijat voivat ylittää kiskot turvallisesti. Punaisen valon aikana kuuluu myös kilkattava varoitusääni. Samankaltainen jalankulkijoiden valo-ohjaus on ollut jo muutaman vuoden käytössä Mannerheimintiellä Finlandiatalon ja Lasipalatsin raitiovaunupysäkkien kohdalla. Uudella ohjaustavalla pyritään vähentämään päin punaista kulkemista ja näin parantamaan liikenneturvallisuutta. Muutoksen yhteydessä autokaistat ylittäville suojatien osille asennetaan näkövammaisille tarkoitettu ääniopastus. Uintikeskuksen läheisyyden takia näkövammaisilta on tullut useita toiveita ääniopastuksen saamisesta tälle suojatiellä. Ääniopastus on ennestään käytössä lähes 300 liikennevaloristeyksessä Helsingissä. Kallio Kukkii haluaa tuoda kaupunkipartykulttuurin Kallioon. ? Kallio Kukkii kannustaa taloyhtiöitä uuteen tapahtumaan ??Kaksikymmentä vuotta täyttävä Kallio Kukkii kannustaa Kallion seudun taloyhtiöitä järjestämään omatoimisia talokohtaisia tapahtumia kevään Kallio Kukkii ?kaupunkifestivaalin aikana. Kukin taloyhtiö voi osallistua kaupunkifestivaaliin (9.18.5.) omalla luovuudellaan, näkemyksellään ja täysin itsenäi- sin päätöksin. Osallistuminen voi olla avoimet ovet sisäpihalle, pihajuhla, pihakonsertti, talon historiaa esittelyä, kukkaistutuksia, piirustuksia? Reilun viikon kestävään juhlafestivaaliin voi osallistua vaikka vain lyhyenkin ajan tai itse määrittelemällään kellonajalla ja päivänä. Avoimet pihat -tapahtuman tarkoitus on myös tuoda positiivista huomioarvoa taloyhtiöille. Kallion Kulttuuriverkoston organisoima Kallio Kukkii ?festivaali sai vuoden 2013 Helsingin kulttuuritekopalkinnon. Lisätietoja kallion.kulttuuriverkosto@ gmail.com ja www.kallionkulttuuriverkosto.fi.
• KALLIO LEHTI 4 KALLIO LEHTI Viikot 10-11 ? Nro 5 Olemme moninkertaisia miljardöörejä kuitenkin V erokertymä Suomessa kasvoi lähes kolme miljardia euroa viime vuonna. Verohallinnon vuonna 2013 keräämien verojen nettokertymä oli yhteensä 52,7 miljardia euroa. Kertymä kasvoi vuoteen 2012 verrattuna 2,9 miljardia euroa (+5,9 %). Kiristyneet veroperustemuutokset sekä kokonaan uudet verot tuottivat pääosan kokonaisnettokertymien kasvusta. Tullin ja Trafin keräämät verot eivät edes sisälly verohallinnon lukuihin. Henkilöiden tulovero oli yli puolet kaikista verohallinnon keräämistä veroista. **Henkilöiden tuloveroa kertyi vuonna 2013 yhteensä 27,7 miljardia euroa. Tuloveron määrä kasvoi kaikkiaan reilun miljardin (+4,0 %). Ennakonpidätysten määrä nousi 1,2 miljardia euroa (+4,8 %). Ilman taantumaa ja työttömyyden nousua talouden palkkasumma ja sitä kautta ennakonpidätykset olisivat kasvaneet vieläkin enemmän. Arviolta 55 - 65 prosenttia ennakonpidätysten kasvusta on seurausta Yle-veron mukaantulosta sekä muutenkin kiristyneestä ansiotuloverotuksesta. Ennakonpidätysten kasvusta alle puolet selittyy tulojen muutoksella. Kausiveroilmoitusten perusteella ennakonpidätysten alaisten tulojen määrä nousi vuonna 2013 vain reilut 2 prosenttia. Yhteisöverokertymä kasvoi 13 prosenttia. Yhteisöjen tuloveroa kertyi yhteensä 4,8 miljardia. Yhteisöveron määrä kasvoi yllättävän paljon, 560 miljoonaa (+13 %). Kasvu on suurta etenkin, jos sen suhteuttaa supistuneeseen bruttokansantuotteeseen sekä myös yritysten lisääntyneisiin vähennysmahdollisuuksiin tutkimus- ja kehittämismenojen ja teollisten investointien poisto-oikeuksien osalta. Kasvusta lähes kaksi kolmasosaa johtui pienentyneistä palautuksista, mutta myös yhteisöveron bruttokertymä kasvoi. Verovuodelta 2013 maksuunpannun ennakkoveron määrä oli vuoden lopussa noin 6 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Tästä ei voi kuitenkaan tehdä suoraa johtopäätöstä yritysten tuloksiin eikä verotuksen lopputulokseen vuonna 2013. Arvonlisäveron määrä ylsi 14 miljardiin. Verohallinnon keräämän arvonlisäveron nettokertymä kasvoi vuonna 2013 reilun miljardin (+7,9 %) yltäen 14 miljardiin euroon. Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero ei näy verohallinnon luvuissa. Kasvusta pääosa selittyy arvonlisäveron bruttokertymällä, joka nousi 740 miljoonaa euroa (+3,1 %). Bruttokertymä jää kuitenkin pienemmäksi kuin vuoden 2013 alusta voimaan astuneet arvonlisäverokantojen prosenttiyksikön suuruiset korotukset antoivat olettaa, mikä kertoo kotimaisen kysynnän pienenemisestä. Toinen arvonlisäveron nettokertymän kasvua selittävä tekijä oli palautusten pieneneminen. Arvonlisäveroja palautettiin 290 miljoonaa euroa vähemmän (-2,6 %) vuoteen 2012 verrattuna. Valtaisat ovat siis julkisen vallan veroina keräämät summat kansalaisiltamme ja yrityksiltämme. Mikään ei kuitenkaan näytä rittävän. 10 miljardin vaje nakuttaa talouttamme joka vuosi alaspäin. Tulot ovat pysyvästi alemmat kuin menot, tuon 10 miljardia ja joka vuosi. Mielenkiinnolla seuraamme miten käy kuntien velvoitteiden, joita valtiovalta on luvannyt vähentää kustannusten alentumisen toivossa. Mitään konkreettista ei kuitenkaan vielä ole kuultu. Toivoa sopii, että pikku hiljaa alkaisi kuulua. Samoin kuin kunta- ja soteuudistuksesta. -j.a. Hallitus ei saa velvoittaa seuraavaa Yleisönosasto Vaarallinen liikenneristeys ??Sturenkadun ja Aleksis Kivenkadun risteyksessä heikkojalkaiset ei ehdi kadun yli ennen liikennevalojen vaihtumista, vaikka sa- massa kulmassa on liikennesuunnitteluvirasto! Lassi Tiittanen Mainostajat huomio! ??Ovessani on mainoskielto jota useimmat mainostajat kunnioittavat ja siitä kiitos näille mainostajille, mutta on Hermannin pizza & kebab, Vivi kebab & pizzeria, Dedo`s pizza ja Onni pizzeria sekä A-Lehdet jot- ka eivät tätä mainoskieltoa kunnioita, joten minäkään en kunnioita heitä, vaan kerron kaikille tuttavilleni, ettei näistä liikkeistä kannata mitään ostaa ! Lassi Tiittanen ??Tämä hallitus ei saa päättää seuraavan hallituksen toimista. Valtiosihteeri Martti Hetemäki haluaisi, että tämä hallitus päättää seuraavan hallituksen toimista! En ole joka asiasta Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin kanssa samaa mieltä, mutta 13.02(.2014) klo 22:00 Radio Suomen uutisissa, kun hän lausui mielipiteensä, että: ?Tämä hallitus saa selvittää omat sotkunsa eikä oppositio lähde siihen mukaan?. Olen täysin samaa mieltä! Lassi Tiittanen Kaksi luentoa korjausrakentamisesta ??Keskiviikko 5.3. kello 18, Arkkitehtuurimuseo, Alvar Aalto -säätiön ja -museon johtaja Tommi Lindh, Alvar Aallon rakennusperintö modernin arkkitehtuurin restaurointilaboratoriona sekä arkkitehti Tom Lindholm, Kulttuuritalon peruskorjaus Osana ?Tel Aviv ? Valkoinen kaupunki. Tel Avivin funktionalismi? -näyttelyn ohjelmistoa Arkkitehtuurimuseossa kuullaan kaksi luentoa korjausrakentamisesta. Ajankohtainen kysymys kulttuuriperinnön säilyttämisestä yhdistää Unescon maailmanpe- rintökohteeksi valittua Tel Avivin Valkoista kaupunkia ja esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemia arkkitehtuurikohteita Suomessa. Arkkitehtuurimuseo, Kasarmikatu 24. Viikot 10-11 Puheenvuoro Ennustettavuus ja johdonmukaisuus tekee Viron veropolitiikasta yritysmyönteistä ??Viron veropolitiikassa otettiin käyttöön jo 1990-luvulla tasavero ja voittovarojen käsittelyä koskevat periaatteet, joiden ansiosta se on ollut erinomaisen ennustettavaa ja johdonmukaista ja siten myös yritysmyönteistä. Virossa on noin 1400 yritystä, jotka ovat yli 50-prosenttisesti suomalaisomistuksessa, ja parikymmentätuhatta yritystä, joilla on jonkinlainen kytkös Suomeen. Yritysten siirtyminen Tallinnaan jatkunee vilkkaana myös lähitulevaisuudessa. Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu on Tallinnan kanssa jo nyt yhtä työssäkäynti- ja talousaluetta, toteaa Helsingin Yrittäjien varapuheenjohtaja *Timo Peltonen*, jonka yritys Poxytec Oy toimii saneeraustekniikan alalla. - Matka-aika Helsingin ja Tallinnan välillä on muutama tunti eli suunnilleen sama kuin Helsingistä Tampereelle. On luonnollista, että yrittäjä miettii lähtökohtaisesti ainoastaan omaa ja yrityksensä etua ja pyrkii tuottamaan voittoa. Poliittisten päättäjien ja virkamiesten pitäisi puolestaan miettiä, miten järjestelmästä tehdään sellainen, että se kannustaa investoimaan Suomeen. **Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen ja Viron väliltä Viro vetää pidemmän korren. Peltonen arvostaa Viron veropolitiikassa erityisesti sitä, että se on ollut erinomaisen ennustettavaa ja johdonmukaista jo vuodesta 1994, jolloin otettiin käyttöön tasavero ja voittovarojen käsittelyä koskevat periaatteet. Tämä on Peltosen mukaan yritysmyönteisyyttä. Virossa yritys maksaa voittovaroista veroa vasta, kun niitä nostetaan ulos yrityksestä. Suomessa voittovaroista maksetaan ensin yhteisövero ja jäljelle jäävä osuus voidaan sitten käyttää yrityksen kehittämiseen. Tämä on investointeja suunniteltaessa oleellinen asia, Peltonen muistuttaa. - Investointien mukana menevät myös verotulot ja työpaikat, koska esimerkiksi teollinen investointi tehdään seuraaviksi 20 vuodeksi. Suomen kilpailukykyä heikentää sekin, että työtunti maksaa Keski-Euroopassa noin 25?/h, Itä-Euroopassa 4?/h ja Aasiassa 1?/h. Tämä joudutaan ottamaan huomioon myös silloin, kun pohditaan yritysten toimintaedellytyksiä pääkaupunkiseudulla ja Tallinnassa. Kustannustaso Virossa on muutenkin erittäin kilpailukykyinen esimerkiksi energian ja asuntojen hintojen osalta. Helsingin Yrittäjät Pia Pakarinen toimitusjohtaja Yleisönosasto Tuottavuusloikka edellyttää laajakaistaa ??Nykyisten palvelujen perusteella arvioituna emme tarvitse välttämättä kuin muutaman kymmenen tai sadan megatavun tiedonsiirtokaistoja. Sen sijaan tulevaisuuden digitaalisten asioiden käsittelyprosesseja varten tarvitsemme kaiken tiedonsiirtokapasiteetin mitä voimme rakentaa. Jos aiomme yhteiskuntana ja yrityksinä saada aikaan tarvitsemamme tuottavuusloikan, meidän pitää huolehtia siitä, että lähes rajattoman laajakaistan mahdollistava kuituyhteys on vedetty kaikkialle sinne, missä on ihmisiä ja missä palveluprosesseja avataan käyttäjille. Tämä tarkoittaa työpaikkoja, julkisia palvelupisteitä ja myös koteja, joissa tehdään töitä verkon kautta ja joissa on verkkoon kytkettyjä laitteita. Tulevaisuudessa kaikki digitalisoituu. Raha, kartat, rakennusten suunnitelmat, tekstit, lehdet, valokuvat, design jne. syntyvät jo nyt lähtökohtaisesti digitaalisina. Toki niistä voidaan tehdä tulostamalla tai muutoin tarpeen mukaan analogisia kopioita. Se muoto, missä niitä liikutellaan, on joka tapauksessa digitaalinen. Digitaalisuus tuo eteemme aivan uusia mahdollisuuksia. Valitettavasti prosessit ja tapamme käsitellä asioita eivät nykyisellään täysin tue niitä hyötyjä jotka digitaalisuus mahdollistaa. 3D ? tulostus on hyvä esimerkki täysin uudesta ajattelusta valmistusliiketoiminnassa. Se tulee mullistamaan ymmärryksemme teollisesta valmistuksesta, aivan kuten verkkokauppa muutti käsityksemme fyysisten tuotteiden ostamisesta. Digitaalisuus on jo tähän mennessä lisännyt merkittävästi tuottavuutta. Varsinainen tuottavuuden kasvu tapahtuu kuitenkin vasta, kun siirrymme käsittelemään digitaalisessa muodossa olevia asioita oikeasti kaikin digitaalisuuden antamin mahdollisuuksin. Silloin on mahdollista saada aikaan tuottavuusloikka, jossa syntyy merkittäviä uusia liiketoiminta- ja ansaintamalleja. Tietenkin samalla vanhoja rakenteita myös murentuu. Uusien digitaalisuutta hyödyntävien toimintamallien kautta saatava hyöty korvaa kuitenkin nopeasti sen, mitä näin menetetään. Lähivuosien suurin muutos tulee tapahtumaan palveluprosesseissa, erityisesti julkisissa palveluissa. Tämä on juuri sitä rakenteellista uudistumista, jota julkisen sektorin pitäisi vauhdittaa, ja josta kumpuaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Digitaalisessa maailmassa yksi merkittävimmistä kilpailukykytekijöistä on tiedon oikea-aikainen ja nopea siirtyminen sinne, missä sitä tarvitaan. Niin julkisella sektorilla kuin yritys- toiminnassakin pullonkaulaksi voi muodostua oman ymmärryksemme rajoittuneisuuden lisäksi liian mobiilipainotteinen tietoliikenteen infrastruktuuri. Tuottavuusloikkaa haettaessa mobiili tietoliikenteen infrastruktuuri ei pelkästään riitä. Tarvitaan leveää kaistaa ja suurta valonnopeutta, jotta digitaalisten asioiden käsittelyprosessi voi tapahtua maksimaalisella nopeudella. Digitaalisoitumisen kautta aikaan saatavia hyötyjä ei pidä arvioida vertailemalla sitä esimerkiksi ihmisen kykyyn käsitellä vaikkapa www-selaimen kautta tulevaa tietovirtaa. Siinä ihmisen nopeus omaksua asioita muodostaa rajat. Maailmassa, jossa kaikki palvelut ja sisällöt ovat digitaalisia vieläpä usein videosisältöjä - ja kaikki kodit, ihmiset, esineet, asiat ja prosessit on kytketty internetiin, tarvittavan kapasiteetin määrä on monikymmenkertainen, kuin mitä me pystymme nykykokemukseen perustuen ymmärtämään. Epäily siitä, ettemme tarvitsisi 1000 Megan yhteyksiä, on siten väärä - aivan kuten oli aikanaan arvio siitä, että maailmassa ei tarvita kuin 5 tietokonetta. Jarmo Matilainen Toimitusjohtaja Finnet-liitto Mitä Kalliossa tapahtuu? KALLIO LEHTI
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 HARMONIKKARISTEILY Slangipakina Onks fittii olla gamla? ??Horjuin viime lördiksenä Hagiksen tortsan aamuborkalle, treffaa gamloi frendei. Siäl tsittas Viki-Vinni, gamla karjalaisäijä. ?Mitäs Ollipulli!? Stikkas Vinni. ?No mitäs tässä!? Kuittasin Vinnille. ?Istuha persuksilles, ettei ilma pillaannu!? Stikkas vuorostaa Viki. ? ? Mä slumppasin tsufen ja lihiksen ja traisasin hanurin pallille. ?No, onks skurbelo kekannu mitää legendaarist viime aikoina?? Utelin Äijältä. ?Ei mittää mist pääsis uutissii.? Heitti Viki karjalan kielel, eikä se muuta sproogist haldaakaa. ?Hittolaine ku minnuu jurppasee tää ikärasismi!? Alotti Viki heti yläkoukulla. ?No mistäs nyt blosaa?? Mä esitin tietämätöntä. ?No ku nää Helssingin kermaperssiipolliitikot halluu nostaa eläkeikkää, vaikkei töitä piisaa nuoremmilkaa. Niie päätökset ei oo kotosin täst arkitoellisuuvest.? ? ? Mä tsiigasin stäränä tsufemukii joka heilu edestakasin Vikin handussa. Viki ei ehtiny dokaa mokkaa ollenkaa, ku juttu jatku. ?Mie en ponjaa sitäkää, ku herrat halluu et karvahattukansa ajelis enemmän julkisil välineil. Kuitenkaa palvelui ei parenneta ja lippuloi ei halvenneta! Ainaskii eläkeläisil pitäs matkustamine olla ilmasta.? Mä nielasin lihisbiitin ja traisasin borkkaa perään ja päätin loiventaa Vikin närästystä. ?Stadis on kuiteski aika snygisti handlattu noi fillarispoorit. Mäkin sleppaan aika usein fillaril pitkin iisteri-Stadii.? ? ? Viki tsiigas mua ku lasiööga hillosilmämunkkii. ?Voi hittolaine! Ku oiskii viel siin kunnos jot polkuril vois ajjaa. Mut eihä tään ikäne äijänkäppänä ennää pysy pystys, ko huimajaa jo kävelleskii.? Tilitti Viki. ?Onks sust fittii ku on tullu gamlaks?? Hivasin snadisti snärkkinä froogaa. ?No enhä mie ihan ikäloppu oo. Hitostaks sen tietää vaik kui pitkää täs viel köpöttellee. Arvosen Arskakkii ol kuollessaa 111 vuuven ikäne.? Pajatti Vinni. ?Nii, ja eiks se boltsin gamloin gimuli ollu se fransmanni mademoiselle Calment, joka tuumas 122-vuotis haastattelussa tv:ssä, ku toimittajakloppi ihmetteli skremman rypytönt lärvii et: ?minulla on vain yksi ryppy ja minä istun sen päällä!? Vinni alko griinaa omituisel hytkystaililla. ?Joo, mie muistan ku se tul kympin uustiste kevennyksenä. Häähä sano jot Jumala ol unohtant hänet tän maan päälle, ko kaik sukulaiset olliit jo taivaan pijoissa.? Tiesi Vinni ja jatko aiheesta. ? ? ?Onha se erilaist, niin ko tää kepin kans kävellä köpittäminenkii. Nykyää tarvii ottaa pääkopal selkii Silja Europalla Helsingistä 23.?24.3. p. 043 217 0800 Kallion Pääkonttorissa Joka sunnuntai MUSIIKKIVISA klo 19.15 - 21.00 Viki käppäilee. suunta, heittää roppa menemää ja sit pistää töppöst ropan alle sen ku kerkijää. Muutha ne sannoo sitä kävelyks, mut mie sanon sitä etenemiseks lyhyin syöksyin, niin ko joskus Karjalan kannaksel, ku tul oikee kiiruut oltavat!? Mä komppasin snadisti Vinnin huumorii. ?Tiesitsä muuten, et ku Ylpön Arska täytti satavuotta, ni se teetti ittellee uuden sprigin kaksil byysil? Vinni hytky taas ku kumibolu. ?Nii, ja olha sil Ylpöl satavuotiaitte maaliman ennätys leuvanveos.? Mä riiputin snadisti alaleukaa. ?Älä, tota mä en tiänny.? Viki pääs vauhtii. ?Joo, kassoha sie, se ku vet yheksä leukaa, mut kymmenes hylättii, ko se ol myötätuuli tulos. Sen mie vaa sanon, jot positiivisel pään asennol voip ellää vaik satavuotiaaks, usot sie?!? Mä griinasin vuorostani. ?No, usohan mie!? Viki jäi tsittaa kojuun ja tsuumailee nuorii gimuleit, ku mä lähdin horjuu kohti tuubin konesteegoi Vuokkiin. Näil sitä taas mennää funtsailee OlliBull Anikari nakuklabbi Valkan kundi Harmonikkaristeilyllä Haitarihoppia ja musiikkia suomalaisista elokuvista Viivi-Maria Saarenkylä. Harmonikkaristeilyllä valitaan Kultaisen ja Hopeisen Harmonikan finalistit kesän Sata-Häme Soi -festivaalille. Edellisvuosien Kultaisen Harmonikan voittajista laivalla esiintyvät muun muassa Joni Stein, Henriikka Santamaa, Viivi Maria Saarenkylä ja Netta Skog. Unelmavävyt sekä lukuisat harmonikkaorkesterit tanssittavat risteilykansaa kellon ympäri. Laivan diskossa soivat levylavatanssit 60-luvun hen- keen. Tasatunnein tanssitaitoja päästään kohentamaan Osku Heiskasen opissa. Moninkertainen Suomen Pelimannimestari Glen Qvarnström näyttää mallia, miten rokki ja blues soivat haitarilla. Pubissa jammailevat myös upeat monitaiturit Jonna Pirttijoki ja Henna-Maija Vannemaa sekä Kansanmusiikkilevy 2013 -palkinnon voittanut pohjalaisyhtye Pirulainen. Harmonikkamessuilla pääsee tutustumaan alan ajankohtaisiin virtauksiin. Harmonikkaristeily kokoaa soittajat sekä tanssin ja musiikin ystävät yhteen ympäri Suomea. Harmonikkaristeily tanssii ja soi M/S Silja Europalla 23.?24.3.2014 Sata-Häme Soi Ikaalisissa 1.?6.7.2014. Tervetuloa! HESARI 11 ? 00500 HELSINKI ? PUH. 727 4180 Uudet aukioloajat: su - to 10 - 01 pe - la 10 - 02 Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu- olut-, tulitikkuetiketit halli 2. kerros KERÄILY PORTHAN Hakaniemen Jukka Aho 0400-938 680 Lemon Grass Thai Cuisine Arkisin lounas 11-15 Myös Take Away Avoinna: Ma-Pe La Su Kolmas Linja 12 ? 09-8763 279 III-olut 3,40? IV-olut 3,80? Hämeentie 58-60 P. 7741 491 A-oikeudet Moninkertainen Suomen Pelimannimestari Glen Qvarnström. 11-20 12-20 12-20 TULE, KOE JA IHASTU! Avoinna joka päivä klo 9-02 Osku Heiskanen. ??Sata-Häme Soin järjestämällä Harmonikkaristeilyllä M/S Silja Europalla tanssitaan Haitarihoppia, kuullaan musiikkia suomalaisista elokuvista ja nautitaan yhteislaulusta ja -soitosta laivan käytävillä. Harmonikkaristeily järjestetään 23. kerran, tänä vuonna Helsingistä Tallinnaan 23.? 24. maaliskuuta. Musiikkia suomalaisista elokuvista kuullaan tangokuningas Tommi Soidinmäen ja Jyväs-Hanureiden konsertissa, koreografi Osku Heiskasen johdolla opetellaan Haitarihoppia ja nuorten harmonikkataitureiden orkesterit eri puolelta Suomea nousevat uudelle esiintymisareenalle. 5
• KALLIO LEHTI 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 10 Ma 3.3. Kauko Ti 4.3. Laskiaistiistai. Ari, Arsi, Atro Ke 5.3. Leila, Laila To 6.3. Tarmo Pe 7.3. Tarja, Taru La 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä. Vilppu Su 9.3. Auvo Viikko 11 Ma 10.3. Aurora, Aura, Auri Ti 11.3. Kalervo Ke 12.3. Reijo, Reko To 13.3. Erno, Ernesti, Tarvo Pe 14.3. Matilda, Tilda, Mette La 15.3. Risto Su 16.3. Ilkka Lahjoita rintaliivisi, tuet rintasyöpään sairastuneita Kanssasi-kampanja rintasyöpää vastaan ??Joka kahdeksas suomalainen nainen sairastuu rintasyöpään jossain elämänsä vaiheessa. Se tarkoittaa, että lähes 5 000 naista saa vuosittain rintasyöpädiagnoosin, joka pysäyttää elämän. Nyt alkanut Kanssasikampanja muistuttaa, että toivoa on aina ja kerää samalla tukea rintasyöpäpotilaille. Kampanjaan voi jokainen osallistua. / Rintasyöpädiagnoosi on potilaalle järkytys. Kohdennettu täsmähoito on tehokas ja myös potilaalle pa- Päivän mietelause: remmin siedetty vaihtoehto. Yksilöity hoito on potilaan näkökulmasta hyvää hoitoa ja voi tuoda hänelle lisää laadukkaita elinvuosia. Rintasyöpään sairastunut tarvitsee hoidon rinnalle myös muuta tukea. Tieto sairaudesta luo alakuloa ja saattaa masentaa. Vakava sairaus voi tuoda mukanaan myös taloudellisia huolia. Sairastunut kaipaa apua ja ymmärrystä. Keskustelu läheisten kanssa antaa voimia ja auttaa selviytymään vaikeista Helsingin yrittäjät Vihreä tee, jota kiinalaiset juovat terveydekseen, myrkyttää tottumattoman eurooppalaisen. Terassisääntöjä syytä selkeyttää yhdessä Inkerinsuomalaisten yrittäjien kanssa Sakari Pälsi (1882-1965) suomen kielen käyttö Pietarissa ??Inkeri-iltapäivää vietetään 8.3.2014 klo 13.30 Karjalatalon Inkerikodissa. Keväällä 2013 valmistuneessa väitöskirjassaan fil. tri. Kaarina Mononen tarkasteli Pietarin alueen inkerinsuomalaisten nykypäivän suomen kielen käyttöä. Hänen keräämäänsä aineistoon sisältyi haastatteluja sekä tilannetallenteita vanhainkodista. Keskeinen osa on keskustelunomaista vuorovaikutusta vanhainkodissa, mutta tutkimukseen osallistui myös nuorempia inkeriläistaustaisia. Aineisto on kerätty osallistuvan havainnoinnin keinoin vuosina 2006?2008. Nopeasti muuttuneet yhteiskunnalliset olot näkyvät kielenkäytössä ja kielellisissä käsityksissä. Väitöskirja valottaa aihetta eri näkökulmista: tarkastelussa ovat muun muassa sosiohistorialliset tekijät, kieliasenteet sekä vuorovaikutus inkerinsuomalaisten ja suomensuomalaisten kesken. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan Karjalatalon Inkeri-salissa pidettävään Inkerin kultuuriseuran Inkeri-iltapäivään 8.3.2014 klo 13.30. Alkaen. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Osoite: Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. 2 kerros. ??Helsingin rakennusviraston antama terassiohjeistus on kuohuttanut niin ravintola-alan yrittäjien kuin suuren yleisönkin tunteita. Terassien vuokrahinnat ovat paikoitellen jopa kolminkertaistuneet. Ohjeistus on kauttaaltaan yksityiskohtaista. Helsingin Yrittäjien mielestä tällaisissa ohjeistuksissa tulisi alan yrittäjiä kuulla jo valmisteluvaiheessa. Päätös on hyvä esimerkki siitä, että yritysvaikutusten arviointia ei ole tehty päätöksenteon ja sen valmistelun yhteydessä. Kuulemalla alan yrittäjiä päätöstä valmistellessa olisi nopeasti saatu selville, mitä kustannuksia kalustuksen ja päivänvarjojen uusiminen ohjeiden mukaisiksi toimijoille aiheuttaa, etenkin kun jatkossa ei ole mahdollista Simon Kyreneläinen valloittaa Kallion Lasse Heikkilän suosittu Simon Kyreneläinen ? musikaali palaa lavoille vuosien tauon jälkeen, kun uudistettu versio saa ensiesityksensä huhtikuussa Saalemseurakunnassa Hakaniemessä. ??Lasse Heikkilän alun perin vuonna 1991 käsikirjoittama ja säveltämä musikaali sijoittuu pääsiäisen tapahtumiin, mutta tarkastelee niitä Simon Kyreneläisen, evankeliumeista tutun kyyhkyskauppiaan ja Jeesuksen ristinkantajan näkökulmasta. ? Tarina kertoo pelkurimaisen ihmisen joutumisesta pääsiäistapahtumien silminnäkijäksi ja muutoksesta, jonka se hänessä saa aikaan, musikaaliproduktion takana oleva Teemu Hämäläinen kertoo. ? Ennen Jeesuksen kohtaamista Simon oli mies, jolle kaikki oli kaupan, jos vain hinnasta sovittiin. Tari- nan edetessä hän löytää todellisen suhteen Jumalaan ja sitä kautta jotain minkä puolesta seistä. Musikaalissa kuullaan musiikkia laajalla skaalalla. ? Simon Kyreneläinen on aitoa musikaalimusiikkia. Se lähtee lähes klassisesta ja päättyy täysveriseen gospeliin. Muu musiikki mahtuu sille välille, produktion kapellimestarina toimiva Hämäläinen sanoo. Musikaalin pääosissa kuullaan Simon Kyreneläisenä Lasse Riutamaata ja Mariana Vilja Riutamaata. Esityksen ohjaavat Arto Myllärinen ja Pauliina Asikainen, koreografiasta vastaa Sirkku Hoikkala ja musikaalin lavastuksesta Tapio Rantanen. Kuoroa treenauttavat Piritta Poutala ja Hanna-Maria Helenius. Musikaali toteutetaan yhteistyössä Helsingin kristillisen musiikkikoulun kanssa. Mahdollisuus seurakunnalle 90-luvulla Simon Kyren- Viikot 10-11 eläinen sai lähes kaksikymmentä esitystä eri puolilla Suomea ja 2000-luvun alussa teoksesta muokattua Ristinkantaja-passiomusikaalia on esitetty Suomessa muun muassa Yle TV2:ssa. ? Saalemissa oli toiveena saada pääsiäisaikaan jokin suuri tapahtuma, jolla nostaa pääsiäisen merkitystä esiin. Meille on seurakunnassa kehittynyt joulumusikaalien kautta valmiudet tehdä myös tällainen iso produktio. Toisaalta aika oli otollinen myös Lasselle, joka on jo vuosia halunnut uusia teoksen käsikirjoituksen, ja nyt siihen oli vihdoin aikaa ja mahdollisuus, Hämäläinen kertoo. Musikaalin suojelijana toimii ministeri Päivi Räsänen. Esitykset (Saalem-srk, Näkinkuja 3, 00530 Hki) 5.4. klo 16, 9.4. klo 18.30, 11.4. klo 19 Liput 22,50e / 12,50e lippupiste.fi (sis. palvelumaksun) hyödyntää panimoilta saatavaa mainoskalustusta, jos vain ravintolan omat logot sallitaan päivänvarjoissa ja markiiseissa. Rakennusviraston mukaan terassiohjeistus on ymmärretty väärin ja yleisten töiden lautakunnan jäsenetkin ovat eri mieltä ohjeistuksen kohdista. On erittäin hyvä, että asia otetaan uuteen lautakuntakäsittelyyn. Jos ohjeista vallitsee näin paljon väärinkäsityksiä, tiedottaminen ja yhteistyö helsinkiläisten ravintolayrittäjien kanssa on selvästi ollut liian vähäistä. Helsingin kaupunki asetti viime vuonna strategiaohjelmassaan tavoitteekseen olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. Yritysmyönteisyys edellyttää ennen kaikkea yhteistyötä yritysten ja yrittäjien kanssa. Helsingin Yrittäjät Pia Pakarinen toimitusjohtaja hoitojaksoista, mutta moni toivoo myös henkistä tukea muilta saman kohtalon kokeneilta. Kanssasi-kampanja haastaa kaikki mukaan tukemaan rintasyöpäpotilaita. Kampanjaan osallistutaan lähettämällä postin kautta rintaliivit Kanssasi-keräykseen. Kerätyistä liiveistä syntyy tilataideteos, jolle luovat muodon rintasyöpään sairastuneet naiset. Tilataideteos kiertää Suomea kesän ja alkusyksyn ajan. Samalla kerrotaan rintasyövästä ja kuinka jokainen meistä voi tukea sairastunutta sekä muistutetaan naisia rintojen säännöllisen tarkkailun merkityksestä. Kampanjan tuoton saavat toimintaansa varten kaksi rintasyöpään sairastuneiden naisten tukitoimintaa järjestävää tahoa: MC Siskot ? Rintasyöpäkuntoutujat ry ja Rintasyöpäyhdistys ? Europa Donna. Kanssasi-kampanjassa ovat mukana MC Siskot ? Rintasyöpäkuntoutujat ry, Rintasyöpäyhdistys ? Europa Donna Finland ry sekä Roche Oy. Kanssasi-kampanjan vaiheet: 1. Helmikuu: Rintaliivien keräyskampanja alkaa. Liivit voi lähettää maksutta postitse. 2. Kevät: Liiveistä syntyy tilataideteos. Tilataideteoksen toteutus alkaa. 3. Kesä ja syksy: Rintasyöpään sairastuneet naiset rakentavat liiveistä tilataideteoksen eri puolilla Suomea. 4. Loppusyksy: Varat ohjataan rintasyöpään sairastuneiden tukitoimintaan. Kanssasi-kampanjasivusto on osoitteessa www.rintasyopa.fi/kanssasi <http:// www.rintasyopa.fi/kanssasi> Rintaliivit lähetetään postin vastauslähetyksenä. Lähetys on maksuton. Kuoreen merkintä: Roche Oy INFO KANSS TUNNUS 5006103 00003 VASTAUSLÄHETYS Vaaskivi -klubi Kallion kirjastossa ??Vaaskivi-klubi starttaa kokoontumiset Kallion kirjaston Kupolisalissa torstaina 6.3.2014 klo 18. Viiden Tatu Vaaskiven tuotantoon keskittyvän luento- ja keskustelusarjan aloitustilaisuudessa kirjailija Jukka Pennanen ja Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander esittelevät Vaaskiven tuotantoa ja hänen ajattelunsa lähtökohdat. Yleisö on mitä tervetullein osallistumaan keskusteluun! Sukellamme arkipäivän maailmankuvan nyansseihin ja perusteisiin 30-luvun kirjailijakomeetta Tatu Vaaskiven teosten ja hänen synteettisen ajattelunsa kautta. ? Kiinnostaako synteettinen ajattelu? ? Hämmentääkö nyky tiedon pirstaleisuus? ? Epäiletkö ihmiskuvan oikeellisuutta? Haluatko ymmärtää mieluummin kokonaisuuksia kuin tietää yksityiskohdat? ? Arvostatko ymmärtämi sessä enemmän ?psy kologista silmää? kuin laskelmointia? ? Haluatko pohtia itse ilman auktoriteetteja? Sarja jatkuu lukupiirimuotoisena Kallion Dekkarikirjastossa kolmen viikon välein aina torstaisin: 27.3., 17.4., 8.5. ja 29.5. Kirja-arvostelu Hauskoja juttuja olympiakisoista ??Saksalaisia on totuttu pitämään sotilaallisen tarkkoina,jotka osaavat järjestää vaikkapa olympiakisoja kunnolla ja oikein.Berliinissä 1936 painin palkintojenjaossa ei kaikki mennyt ihan nappiin. Kun ranskalainen vapaapainin olympiavoittaja Emile Poilve` oli saanut kultamitalinsa, soittokunta soitti komeasti,kovaa Turkin kansallislaulun ! Ja voittosalkoon nostettiin Egyptin lippu! Tämä tarina ja monta muuta hauskaa ja vähemmän hauskaa tarinaa kertoo Lasse Erola uutuuskirjassaan ?Olympialaisten outoja tapauksia? (Paasilinna 2014). Olympiakirjathan yleensä kertovat sankareista,tuloksista,siksi Erolan kirja on virkistävä poikkeus vakavaan ja tosikkomaiseen urheiluelämään. Kivoja ja mielenkiin- toisia tarinoita riittää yli 250 sivua,pääasiassa talvikisoista mutta muutama herkkupala on mukana myös kesäkisojen tapahtumista. Suurin osa tapahtumista on sattunut ulkomaalaisille urheilijoille,onkohan suomalaisten urheilu tässäkin valossa niin tosikkomaista kuin usein sanotaan,vai onko Erola halunnut ?säästää? suomalaisia pilkanteolta. Kirjassa on muutama dopingtarinakin,mutta suomalaisen dopingin herkkutarinoita, vaikkapa Vainion ja talonmies Nyrösen puukuppijuttua jää kaipaamaan, Lahden 2001 hiihtosotkuista tahallisine sauvan katkaisemiseen puhumattakaan! Yksi mielenkiintoinen pala vielä: Montrealin olympiakisoissa 1976 kaikki naispuoliset kilpailijat joutuivat sukupuolitestiin. Kaikki, paitsi yksi! Britannian ratsastusjoukkueeseen kuulunut Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa, Prinsessa Anne vapautettiin testistä! Joku raja se olla pitää. Erolan kirja on sujuva a,mielenkiintoista,hauska a luettavaa. Pekka Hurme
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 Työttömyyden perusturvan menot suuremmat kuin 1990-luvun lamavuosina ??Työttömyyskassat ja Kela maksoivat työttömyysturvaetuuksia vuonna 2013 yhteensä 4 154 miljoonaa euroa, mikä on 17,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysturvaetuuksien menot olivat viime vuonna suurimmat 2000-luvulla. Perusturvan menot olivat suuremmat kuin koskaan ennen, ja ne ylittivät jopa 1990-luvun lamavuosien aikaiset kustannukset. Ansioturvan menot olivat kaukana 1990-luvun tasosta, mutta nekin nousivat lähes yhtä suuriksi kuin taloustaantumavuonna 2010. Viime vuosien menojen nousun taustalla on työttömien määrän kasvu. Kustannuksia on kasvattanut lisäksi etuuksien tason nousu. Viime vuonna työttömyysturvaetuuksien päiviä korvattiin 42 % enemmän kuin ennen taloustaantuman alkua vuonna 2008. Keskimääräinen maksettu ansiopäiväraha sekä työ- markkinatuki nousivat vuoden 2013 rahanarvossa laskettuna 23 % vuosina 2008? 2013. Työttömyysetuuksia maksettiin enemmän ennen kaikkea työttömyysajalta. Sen sijaan aktiivitoimenpiteiden ajalta etuuksia maksettiin vain 3,2 % edellisvuotta enemmän. Yli puolet korvauspäivistä (56,4 %) oli Kelan maksamia perusturvan päiviä. Streat Helsinki TALKS 21.3.2014 Maailman kovin katuruokakonferenssi Helsingissä Helsingin uusi katuruokakarnevaali Streat Helsinki järjestetään 21.?22.3.2014. Kokonaisuuden kansainvälisin tapahtuma, katuruokailun nykytilaan ja tulevaisuuteen pureutuva konferenssi Streat Helsinki TALKS järjestetään perjantaina 21.3.2014 Messukeskuksessa Gastro Helsinki -messujen yhteydessä. ???Tällaista konferenssia ei ole pohjoisella pallonpuoliskolla ennen nähty. Puhujakaarti on paitsi äärettömän kovatasoinen myös inspiroiva ja itsekin tapahtumasta innostunut. On mielettömän hienoa, että saamme tämän porukan koolle Helsinkiin. Luvassa on perinteisestä konferenssista poikkeava tapahtuma, puheenvuoroja ja keskustelua rock-asenteella. Erityisen iloinen olen siitä, että voimme antaa eri tahoille uusia työkaluja katuruokailun järjestämiseen?, Streat Helsingin kokoonkutsujana toimineen Helsingin ruokakulttuuristrategian vetäjä Ville Relander iloitsee. Streat Helsinki TALKSissa voi tutustua menestyneisiin katuruokayrittäjiin, katuruokailua eri kaupungeissa kehittäviin edelläkävijöihin sekä kasvuyritysten asiantuntijoihin. Miten Tukholman kantakaupunkiin ollaan luomassa edellytykset 100 ruokarekan toiminnalle? Miten San Franciscon katuruoan myymistä helpottavat lakimuutokset muokattiin? Miten Kööpenhaminan kaupunki onnistui muuttamaan katuruoan myymisen maksuttomaksi? Kukaan ei tiedä vastauksia paremmin kuin konferenssin puhujat. ?Streat Helsinki TALKS on kokoontumispaikka kaikille trendeistä, start up -toiminnasta, kaupunkikehittämisestä, ruokayhteisöstä ja palvelumuotoilusta kiinnostuneille. Yrittäjien, kaupunkien ja viranomaisten kannattaa kuunnella korva tarkkana - tällaista kattausta puhujia ja verkostoitumismahdollisuuksia ei usein löydä ratikkamatkan päästä kotiovelta. Maailmallakin on jo herätty konferenssin ainutlaatuisuuteen: ilmoittautumisia on tullut etenkin Tanskasta ja Ruot- sista mutta myös Brasiliasta asti?, Relander jatkaa. Konferenssin ennakkorekisteröityminen on parhaillaan käynnissä verkkosivuilla www.streathelsinki.com. Maksuttomaan tilaisuuteen on rajallinen määrä paikkoja. TALKS-puhujina Pohjois-Amerikasta konferenssiin saapuu neljä vierasta. New Yorkia edustaa kaupungin suurimpien torien, Brooklyn Flea & Smorgasburgin perustaja Eric Demby. Demby vastaa Brooklynin suosituimpiin kohtauspaikkoihin kuuluvien torien tunnelmasta, bisneksestä ja myyjien valinnasta. San Franciscosta saapuvat maailman arvostetuimpien ruokalehtien joukkoon kuuluvan Lucky Peachin päätoimittaja Chris Ying, ruokayrityshautomo La Cocinan kehitysjohtaja Geetika Agrawal ja toimitusjohtaja Caleb Zigas sekä La Cocinasta ponnistaneen Bini?s Kitchenin omistaja Binita Pradhan. Lontoon katuruokamaailmaa edustavat MEATliquorin perustaja ja ruokayrittäjä Yianni Papoutsis ja kaupungin ensimmäisen keittiöhautomo Kitchenetten perustaja Cynthia Shanmugalingam. Papoutsis on yksi Iso-Britannian katuruokakentän edelläkävijöistä ja hänet nimettiin Evening Standard -lehdessä vaikutusvaltaisimpien lontoolaisten joukkoon kahtena vuonna peräkkäin. Ruokayrittäjyyden ja -talouden erikoisasiantuntija Shanmugalingam on muun muassa johtanut Iso-Britannian suurinta oppimisinnovaatiorahastoa. Tanskasta saapuvat Roskilde Festivalin ruokastrategian kehittäjä ja tanskalaisen ruokakulttuurin edistäjä Mikkel Sander sekä Kööpenhaminan kaupungin palveluksessa katuruokailua edistävä Mikkel Halbye Mindegaard. Ruotsista matkaavat yrittäjiä Tukholman kaupungin hallinnollisten kiemuroiden ja lupa-asioiden kanssa auttavan hankkeen projektijohtaja Petra Dalunde sekä Nordic Street Foodin omistaja, pohjoismaisista kausiraaka-aineista katurokaa valmistava Pernilla Elmquist. Pisimmän matkan Helsinkiin taittaa ruokavaunujen kummisetä ja pioneeri, Cape Town Food Trucks -verkoston perustaja ja omistaja Luca Castiglione. Nykyisen maailman designpääkaupunkin katuruokatähdelle sataa tiedusteluja pitkin eteläistä Afrikkaa, ja hänen laivueeseensa kuuluu 35 vaunua gourmet-vaunuista miehen itsensä kunnostamiin tee se itse -vaunuihin. Kotimaista näkemystä konferenssiin tuovat Jussi Puutio Helsingin kaupungin rakennusvirastosta, Kirsti Tuominen Ravintolapäivästä ja Street Gastron omistaja Pertti Kallioinen. Gastronomiselta seikkailumatkaltaan yhteyden ottavat Tuk Tuk Travellersit Juho Sarnonen ja Pyry Kääriä. Konferenssin seremoniamestarina toimii ruokatoimittaja ja -kirjoittaja Kenneth Nars. 7 Puheenvuoro Pitääkö lasten huolehtia vanhemmistaan? ??Siviilioikeuden professori Urpo Kangas nosti keskusteluun kysymyksen lasten vastuusta iäkkäiden vanhempiensa hoivasta. Miksi Suomessa ei voitaisi velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikkoja, kysyy Kangas. Elatusvelvollisuus on ollut laissa vuoteen 1970 saakka. Se poistettiin huonosti hyvinvointivaltioon sopivana. Kangas perustelee esitystään, että vastaava laki on useissa Euroopan maissa. Itse näen, että tilanne ei ole muuttunut vuoden 1970 jälkeen hyvinvointivaltioajattelun kannalta. Lähtökohta on oltava edelleen, että palvelut taataan kaikille.Ajankohta esitykselle on sikäli mielenkiintoinen, että vanhuspalvelulaki tuli voimaan viime vuonna. Sen henki on aivan toinen kuin Kankaan esitys. ??? Keskustella kannattaa ennen tätä lasten elatusvelvollisuuden laillistamista perintöoikeudesta. Suomessa on hyvin vahva omaisuu- densuoja, ja se takaa myös perinnön säästämisen tuleville sukupolville. Kangas viittaa tähän asiaan todeten, että voitaisiin kumota rintaperillisen oikeus perintöön. Minusta tämä on reilumpi ratkaisu. Silloin otetaan sieltä missä varallisuutta on. On aivan oikein, että omaisuutta käytetään omaan hoitoon. Tämäkin on poliittisesti erittäin vaikea asia. Suomessa varallisuus on kerääntynyt vasta muutaman sukupolven ajan. Nyt perintö saattaa kuitenkin olla tulossa parhaassa tapauksessa 60 ? 70-vuotiaalle rintaperilliselle eliniän pidentyessä. Silti perintöoikeus tuntuu olevan pyhä. Omaisuuteen ei kosketa, vaikka hoidon tarve olisi suuri. ??? Vastuun siirtäminen lapsille vanhempien hoivasta olisi erittäin kova isku hyvinvointivaltion periaatteelle. Totta, että jo monet auttavat vanhempiaan ja päinvastoin vanhemmat kantavat huolta lapsistaan. Lakisääteinen velvollisuus joh- Sirpa Puhakka taisi harkinnanvaraisuuteen vapaaehtoisuuden sijaan. Miten opiskelijat, työttömät, mielenterveyskuntoutujat, työkyvyttömyys eläkkeellä tai eläkkeellä olevat pystyisivät vastaamaan vanhempiensa hoidosta? Tuskinpa kovin monikaan.Samalla kun purettaisiin hyvinvointiyhteiskuntaa, lisättäisiin harkinnanvaraisuutta. Sirpa Puhakka Kirjoittaja on kaupunginhallituksen jäsen (vas) PARTIES ja EATS Katuruokavallankumouksen iltajuhla Streat Helsinki PARTIES vietetään perjantaina 21.3. klo 18-02 Teurastamolla ravintola Kellohallissa. Liput sisältävät illan ohjelman sekä keittiövelhokaksikko Sasu Laukkosen ja Richard McCormickin suunnitteleman katuruokamenun. Liput toimituskuluineen alkaen 38 euroa Tiketistä. Kokonaisuuden näkyvin tapahtuma, katuruokafestivaali Streat Helsinki EATS järjestetään Helsingin ydinkeskustan Torikortteleissa lauantaina 22.3. klo 11-19. Streat Helsinki EATS kerää yli 30 kotimaista ja kansainvälistä katukeittiötä tiiviille festivaalialueelle ja tarjoaa yleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä maistamaan paikan päällä valmistettuja herkkuja. Alueelle on vapaa pääsy ja tapahtumaan odotetaan 10 000 kävijää. Streat Helsingin pääjärjestäjät ovat Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategia, Torikorttelit (Streat Helsinki EATS), Teurastamo (Streat Helsinki PARTIES) ja Messukeskus (Streat Helsinki TALKS). Streat Helsingin kantavana voimana toimii Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategia lukuisten paikallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapahtumien tuotannosta vastaavien Teurastamon, Torikortteleiden ja Messukeskuksen lisäksi toteutuksessa on mukana niin ministeriötason toimijoita kuin pienyrittäjiä. Käytännön toteutukseen osallistuu suuri joukko yhteisöjä, ruoka-aktiiveja, ammattilaisia, harrastajia, yrittäjiä ja muita nälkäisiä katuruokafaneja. Kallion kirjastonjohtaja Kirsti Tuominen esittelee OrvoKeille kirjastoa 19.2. Kuvassa Kirsti Tuominen, Anja Huotari-Siimes, Leo Karetvaara, Railia Järvinen ja Anneli Matilainen. Kirjoittamisesta tukea elämän pommituksissa : Sotaorpojen kirjoittajaryhmä OrvoKit kokoontui Kallion kirjastoon viimeistelemään runoantologiaansa. ??? Me ollaan tällaista hyvin haudutettua Karjalanpaistia, sanoo Anneli Matilainen hymyssä suin Kallion kirjaston aulassa. Ympärillä hymähdellään. OrvoKit-ryhmä on kokoontunut hiomaan pian ilmestyvää runoantologiaansa Kevyttä ja punnittua. ? Mikä olisikaan siihen parempi paikka kuin Kallion kirjasto, joka säilyi pommituksilta kuten mekin, sanoo yksi ryhmän jäsen ja aito kalliolainen Raili Järvinen. OrvoKit eli Orvot Kirjoittajat on Pääkaupunkiseudun sotaorvot ry:n kir- joittajaryhmä. Sotaorpous tarkoittaa, että on menettänyt toisen tai molemmat vanhempansa sodassa tai sodan seurauksena. OrvoKit on kokoontunut vuodesta 2002. Ryhmää yhdistää sotaorpous kiinteämmin tai väljemmin. ? Jo lapsena aloitimme äitiemme kanssa jälleenrakennustyöt isänmaamme hyväksi ja saimme Suomen kukoistamaan. Järvinen sanoo. Elämänkokemuksia on kertynyt laidasta laitaan, joten materiaalista ei ole pulaa. ? Sodan muistot ja elämästä selviytyminen olivat yhteinen kipeä aihe, jota aloimme yhdessä kirjoittamalla purkaa, Järvinen kertoo. Lopulta tarinat päätyivätkin kansien väliin, kun ryhmä julkaisi ensimmäisen kirjansa Kaikki vaan tapahtui (2005). Into kirjoittamiseen säilyi, ja OrvoKit julkaisi novelliantologian Käsi kädessä vuonna 2012. Sen jälkeen katse kääntyi runoihin. Kevyttä ja punnittua sisältää noin viitisenkymmentä ryhmäläisten kirjoittamaa runoa. Ne sivuavat myös sotaorpoutta, mutta puhuvat enemmän selviytymisestä, miten elää hyvin rankkakin elämä siten, ettei toivo ja huumori katoa? ? Kokoavaksi teemaksi voi nimetä vaa?an tasapainottamisen taidon, joka ryhmäläisillä on selvästi hallussa, sanoo antologan toimittava Eveliina Laurila. Kun kokous on ohi, voi vielä luoda viimeisen silmäyksen kirjaston kupolisalin kattoon. Kenties julkkareita juhlitaan sen alla. Raili Järvinen ja Eveliina Laurila
• KALLIO LEHTI 8 Hammaslääkäreitä Viikot 10-11 Alpin Fysioterapia Vaasankatu 18 A Helsinki Hyvinvointiin Ajanvaraus 09-753 57 93 Nyt myös koulutettu hieroja Henri Väätäinen 050-5221954 & Fysioterapeutti Hannu Niiranen 040-5319851 Kotikäynnit lähialueella ? Hieronta ? Fysioterapia ? Akupunktio www.alpinfysioterapia.fi Maaliskuun tarjous IMEDEEN 120 tab. 60min hieronta 74,85 ? KAUNIS, KESTÄVÄ KERAMIA KAUNIS, KESTÄVÄ KERAMIA 45? BERBERIN 120 tab. Laminaatit, paikat, kruunut- jopa saman päivän aikana Helmikuun ajanHinnasto: ilmainen www.albin.fi konsultaatio ja hinta-arvio 25,85 ? Hinnasto: www.albin.fi TONALIN VAHVIN Hammaslääkäriasema 120 kaps. (09) 7745 770 28,85 ? Hämeentie 7, 00530 Helsinki Facebook ? www.albin.fi ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet Helsinki­ Arabia­?­Itäkeskus­?­Käpylä­?­Kamppi­?­Ruskis­ ?­Meilahti­?­Pikku-­Huopalahti OMEGA7 O HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo www.simsalabim.fi Vauva-­­ja­perheuinnit,­lasten­uintikurssit­ sekä­aquagym. Myös­erityisryhmät. Turvallisia­ja­laadukkaita­uinteja­jo­ 10-­vuoden­kokemuksella. Tervetuloa­kevätkaudelle­2014! Tiedustelut­0440110660­ info@simsalabim.fi­ 1150 kaps. 443,85 ? TARJOUKSET VOIMASSA 08.03.2014 ASTI Matti Lantto Lönnrotinkatu 4, Puh. (09) 647 308 | Avoinna 10-18, la 10-16 ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 Kaikukadun Hammaslääkärit Tutustu tuntuviin tarjouksiimme! www.kauneuspause.fi Yhteystiedot: Viides linja 4, 00530 Hki 09 719988 jenni.pause@gmail.com Nyt on D-vitamiinin aika! Minisun on Suomessa tutkittu ja kehitetty D-vitamiini. Aurinkoiset Minisun D-vitamiinit on helppo tapa turvata D-vitamiinin saanti ympäri vuoden. Nauti D-vitamiini kesäisen villivadelman, eksoottisen mangon tai suositun Jaffan makuisena. Minisun Villivadelma, Mango ja Jaffa 10 mikrog. 20 mikrog. (norm, 16,83) (norm, 18,06) 14,30? SYNTTÄRITARJOUKSIA! 15,30? Särkypäivystys arkisin 10. 3 klo 10.00 ? 14.00 Verman esittelijä maistattaa uutuus D-vitamiini makua, Jaffaa ! Tule hakemaan aurinkoa apteekista! Kaikukatu 2 (Hämeentie 11) P. 753 3484 HAMMASASEMA Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia, protetiikka ja esteettinen hoito Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa. Ilmainen proteesien tarkastus! Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617) Karhupuiston Hammaspalvelu Oy ? Uudet proteesit ? Pohjaukset ? Korjaukset ? Kruunu-, silta- ja keinojuuriprotetiikka KARI HIRVONEN, hammaslääkäri KARI IKONEN, erikoishammasteknikko hammasteknikkomestari ? 710 883, 710 588 Agricolankatu 9, 00530 Helsinki Kamarimusiikkia kaupungintalolla ??Helsingin kaupunginorkesterin kamarimusiikkikonsertit Helsingin kaupungintalolla jatkuvat. Seuraava konsertti järjestetään kaupungintalon juhlasalissa sunnuntaina 9.3.2014 klo 14.00. Konserttiin on vapaa pääsy. Varmistat paikkasi noutamalla pääsylipun ennakkoon. Liput jaossa su 2.3. klo 10 alkaen Virka Infon palvelutiskillä (kaupungintalo, Sofiankatu 1 / Pohjoisesplanadi 11-13). Hakemalla lipun ennakkoon varmistat pääsysi konserttiin. Virka Info on avoinna ma-pe 9-19, la-su 10-16. Ranskalaisen kosmetiikkasarjan, Avenen tuotteet nyt synttärien kunniaksi ?10%! Avène tuotteet pohjautuvat ihoa rauhoittavaan ja suojaavaan terveyslähdeveteen. Tuotteet soveltuvat erityisen hyvin herkälle iholle. Avene ? hemmottele itseäsi! Avene on allergia-ja astmaliiton suosittelema! TERVETULOA SÖRNÄISTEN APTEEKIN 1 v. SYNTYMÄPÄIVILLE! Hämeentie 58 ? 60 ? (09) 7744 850 ? ma ? to 8.30 ?20.00, pe 8.30 ? 19.00, la 9 ?15 Tarjoukset voimassa 6.3. -15.3.
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 9 Takaisin pelikuntoon ? ainakin melkein ??- Tällaista tää on. Kun aamulla tapahtuu, niin aina illalla ei muista enää. Mutta kai tää on mun kohtalo. Tää on mun elämä nyt. Vantaalainen Mikki, 59, kaatui tapaturmaisesti vuonna 2010. Mies heräsi sairaalassa koomapäivien jälkeen. Lääkärit ehtivät jo epäillä, herääkö vakavan aivovamman saaneena koskaan. Mikki ei osannut puhua, syödä tai kävellä enää. ? Kännykkä reistailee. Se on kato rakas laite mulle. Siinä on mun kaikki tärkeät kuvat ja musiikki. Mä oon Elvis-fani. Ja Beatlesia kuuntelen. Sitten on se englantilainen bändi, jolla on se hyvä basisti. Mikäs se nyt olikaan, Mikki hakee. Vaikeasta vammasta pysyviä oireita Suomessa tapahtuu vuosittain noin 5 000 ensimmäistä kertaa sairaalahoitoa vaativaa aivovammaa. Aivovammat vaihtelevat hyvin lievistä aivotärähdyksistä erittäin vakaviin vammoihin. Vuosittain aivovammaan menehtyy Suomessa noin tuhat henkilöä, suurin osa välittömästi. Vaikeasta vammasta jää lähes aina pysyviä oireita. Mikin muisti temppuilee edelleen. Muistoja tulvii yhtenään, katse on skarppi ja kädenpuristus jämäkkä. On kuitenkin vaikea erottaa vakuuttavasta puheesta tosi. Ikkunalaudalla vahtii oman pojan koirapehmolelu. Kotitöitäkin on joutunut opettelemaan uudelleen. Kaikkea ei saakaan enää valmiina. ? Katos no noi nyt on eilisen jäljiltä, mutta kyllä me omat huoneet täällä siivotaan, ja iltapalaa tehdään, Mikki esittelee huonettaan Attendo Aarnikodissa. Mikki hoitaa myös hygieniansa ja ulkoilee päivittäin, ilman rollaattoria. Lenkillä puhetta riittää. On vaikea uskoa, että sama mies makasi täysin vuodepotilaana kolme vuotta sitten. ? Ei me hissiä tarvita, nämä portaat tekee mul- le vaan hyvää. Joka päivä mä kävelen, tunnin verran. Tarvin happea! Ja junia kun katselee, niin tulee ihan lapsuus mieleen. Tossa oli sellainen puutalo, sekin paloi. Pienenä juoksin sitä loimua katsomaan. Kipinä kävelystä Aivovamma aiheutuu yleisimmin kaatumisen tai putoamisen yhteydessä tai liikenneonnettomuudessa. Noin 5 % johtuu väkivaltatapahtumista. ? En muista mitään kaatumisesta. Heräsin sairaalassa, ja maailma oli mennyt sekaisin, Mikki sanoo. Vuonna 2011 Mikki siirrettiin Katriinan sairaalasta Attendo Lustikullan hoivakotiin Vantaalle. Alussa mies oli täysin 3-4 hoitajan avun varassa ja liikkui pyörätuolissa. Kädet toimivat jo, mutta niissä ei ollut puristusvoimaa. Apua tarvittiin jokaiseen pieneenkin päivittäiseen toimeen. Välillä oli epäselvää, missä nyt ollaan ja mitä ympärillä tapahtuu. Ohjeiden vastaanottaminen ei onnistunut. Kuntoutuminen lähti pienin askelin. Hoitajat yhdessä suunnittelivat, miten edettäisiin. Alku oli hankalaa, Aarnikodin johtaja Auli Hoffström myöntää. Kuntoutumista kun ei voi pakottaa, vaan asukkaan täytyy itse haluta kuntoutua. Motivaation löytäminen on joskus haasteellista. Aivovamman saanut ihminen on uusi persoona myös itselleen - pitää opetella tutustumaan uuteen minään, kykyihin ja taitoihin. ? Hoitaja on avainasemassa ja tuo persoonallaan hyvää tunnelmaa. Jatkuva kannustaminen sytyttää kipinän, mutta se vie aikaa. Mistä löydämme asukkaan kanssa tunteen, että hän on edelleen arvokas ihminen? Hoitajan täytyy heittäytyä hetkeen, ja osata huomioida pienikin onnistuminen, Hoffström tuumii. Mikin kipinä oli kävelyn opettelu. Haave itsenäisemmästä otteesta elämään kannusti. Pikkuhiljaa mies otti itse ruokaa, voiteli oman leipänsä, otti askelia itse. Toipuminen sujui hyvin, ja joulukuussa 2013 Mikki muutti Attendon sisällä toiseen hoivakotiin, Aarnikotiin. Oikeanlainen kuntoutuspolku oli löytynyt. Miltä tuntuu opetella uudelleen kävelemään? Mikki ei osaa sanoa. Hankalaahan sitä on kuvata, ja ajanjaksoa ei mielellään niin tarkasti muistellakaan. ?Vaikeaa se oli. Mutta apuvälineiden kanssa kun mentiin, välillä sai pysähtyä lepäämään. Ei sitä oikein muuta osaa sanoa. Asiallista kontaktia ? Täällä me joskus syödään ja tässä on kioski, kovasti lototaan, mutta kaikki hävitään. On se vaan iso raha tällaiselle työttömälle. Jos voitto tulisi, niin lähtisin Malagaan ja sitten Nkirjaimella alkavaan Afrikan maahan. Kyllä ne paikat mua kiinnostaa, Mikki kertoo. Todellisuudessa tavoite on päästä kevyempään asumismuotoon. Sosiaalisia taitoja pitää vielä opetella; porukkaan kuulumisen tunne on tärkeä osa kuntoutumis- Attendo Aarni ? 15 asukkaan Attendo Aarni sijaitsee Vantaan Jokivarressa ? Tarjoaa kuntouttavaa ympärivuorokautista asumispalvelua alle 65-vuotiaille eri tavoin vammautuneille ? Kuntouttavan työotteen tavoitteena on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutuminen Muutama vuosi sitten Mikki oli täysin vuodepotilas. Nyt hän ulkoilee joka päivä, ilman rollaattoria. ta. Kontaktia, asiallista sellaista, pitää osata ottaa. Nyt on jo löytynyt korttipelikavereita, ja uimassakin on kiva käydä. Attendo Aarnikodin 15 asukkaasta 2-3 kuntoutuu eteenpäin ja muut ovat vakituisia asukkaita. Mikillä kipinä toipumiseen on vahva. Omaan kotiin olisi päästävä. Faktaa ? Aivovammoista 65 % syntyy kaatumis- ja putoamistapaturmissa, 20 % liikenneonnettomuuksissa, 5 % väkivaltatapahtumissa ja loput sekalaisista syistä. ? Vakavista työikäisten vammoista noin 60 - 70 % johtuu liikenneonnettomuuksista. ? Vanhuksilla kaatumiset ovat vakavien vammojen tavallisin syy. ? Riskiryhmiä ovat erityisesti 16 - 25 ?vuotiaat miehet sekä yli 70-vuotiaat. ? Kaikista aivovammoista noin 2/3 sattuu miehille. ? Aivovamma on alle 45-vuotiaiden aikuisten yleisin välitön kuolinsyy. ? Noin puolet aivovammoista syntyy alkoholin vaikutuksen alaisena. ? Enemmistö aivovammoista on lieviä vammoja, joita edelleen arkikielessä usein nimitetään aivotärähdyksiksi (commotio cerebri). Kaikista aivovammoista yli 90 % on tähän luokkaan kuuluvia. Asukkaat lähiseuduilta Asukkaat hoivakoteihin tulevat lähialueiden asumis- ja vammaispalvelujen kautta. Aarnikodin kaikki asukkaat ovat vantaalaisia. Vantaan kaupungin asumispalvelujen päällikön Armi Rintalan mukaan hyvä yhteistyö palveluntuottajan kanssa on tärkeää asiakkaiden yksilöllisten suunnitelmien toteuttamisessa. ? Tavoitteet asumiselle laaditaan yhdessä asiakkaan, palveluntuottajan ja kaupungin kanssa ja kirjataan asiakkaan palvelusuunnitelmaan. Rintalan mukaan yhteistyö Attendon kanssa on ollut hyvää ja vuorovaikutus avointa. ? Heillä on myös ollut valmiuksia ja motivaatiota ottaa vastaan runsaastikin kuntoutusta tarvitsevia asiakkaita, Rintala sanoo. Itsenäistä elämää Mikki opettaa korttipeliä omahoitaja Sandra Seppälälle: - Ai ettekö osaa pelata korttia, no nyt opetetaan. Kato sulla on kolmoset, noilla voittaa. Pelissä on mukana Auli Hosffström Auli Hoffströmin mukaan asukkaan elämää ei voi liikaa rajoittaa. Hoitohenkilö- kunnalta vaatii rohkeutta antaa asukkaiden päättää itse menoistaan, aina toki kykyjensä mukaan. Lustikullan hoivakotivuosina Mikki oli tuttu näky läheisen kauppakeskuksen kioskilla. Rollaattorilla pääsi liikkumaan, vaikka lotosta ei voittoja tullutkaan. Suomessa on arviolta yli 100 000 aivovamman jälkitiloista kärsivää henkilöä. Lievän aivovamman saaneista suurin osa palaa työelämään, ja vaikeasti aivovammautuneista töihin palaa alle 20 %. Täysin itsenäiseen asumiseen ei Mikistä enää ole. Unelma omasta, itsenäisemmästä kodista hypähtelee puheessa jatkuvasti. Sitten kun. Sitten kun. Nyt Mikki käy kotilomilla kerran pari kuukaudessa, jos haluaa. Jalkapalloa pitäisi vielä päästä pelaamaan. ? Kyllä mä muistan kun tein maalin, kun valmentaja huusi mulle. Olin vasen pakki ja vähän hätäännyin, tulihan se maali, mutta kun se meni omaan. Sellaista se elämä joskus on.
• 10 KALLIO LEHTI Viikot 10-11
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 Kun tarvitse luotettavaa asiantuntijaa oikeudellisten asioiden hoitamiseen ja etujesi valvontaan, kysy lisää palveluistamme. Vastaamme mielellämme tiedusteluihin. 11 TIETOA, TAITOA, ELÄMYKSIÄ JA ESTETIIKKAA! ? Kielikursseja matkailijoille ? Sulkakorut ? Vanhat huonekalut kuntoon ? Intuitio ? Jooga ? Piirustus- ja maalausviikonloppu meren rannalla ? Taijiquan ? Aamujumppa ? Lasipullosta lampuksi ? Lavatanssit ? Uutta ilmettä parvekkeelle tai pihalle Luentoja ja matkoja: ? Maailmankatsomuksia, perinteitä ja liikkeitä ? Kielimatka Nizzaan ? Lisää kursseja www.kalliolankansalaisopisto.fi KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Sturenkatu 11, 00510 Helsinki Ilmoittautuminen: www.kalliolankansalaisopisto.fi tai puhelimitse 010 279 5080 ma?to klo 10?16 Jokaisella on oikeus luotettavaan asiantuntijaan Lakiasiaintoimisto Johanna S. Karkia Advice turvaa sekä yksityishenkilöiden että yritysasiakkaiden oikeuksia. Työnkuvaamme kuuluu erilaisten oikeusprosessien hoitaminen, asiakirjojen laadinta, neuvonta, sovittelu sekä monet muut korkeaa lainopillista asiantuntemusta vaativat tehtävät. Yksityishenkilöille suunnatut palvelumme on tehty mahdollisimman helpoiksi. Yhteydenottosi onkin tervetullut jo silloin, kun pohdit oletko oikeudellisen avun tarpeessa. Me kartoitamme tilanteesi ja kerromme miten sinun kannattaa jatkossa toimia. galleria kajasteen AVAJAISET Yrityksille tarjoamamme palvelut koostuvat usein erityyppisistä konsultointitöistä, joiden tavoitteena on edistää ja suojata liiketoimintaa. Lähtökohtana on se, että jokainen oikein tehty ja hyvin pohdittu sopimus on jollakin aikavälillä kullanarvoinen. Aleksanterinkatu 17 (WTC), Helsinki p. 321 8821 www.johannakarkia.com JK ke 12.3. klo 18 -20 Bulevardi 32 (Albertinkadun puolella) VEIKKO TÖRMÄNEN: ?VÄREILYÄ? LAKIASIAINTOIMISTO Sekatekniikkateoksia JOHANNA KARKIA A D V C JUHA TAMMENPÄÄ: ?TOIVIOMATKA? E Grafiikkaa TERVETULOA! galleria kajaste Kotisiivousta Kalliossa ja ympäristössä Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella DIVARI KALEVA Avattu uudessa osoitteessa Fleminginkatu 20 CD:t, vinyylit, DVDt, leffat, kirjat ostaa, myy, vaihtaa Thai Asian Market toivottaa Sinut tervetulleeksi KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Sturenkatu 11, 00510 Helsinki itämaisten makujen kiehtovaan maailmaan. Tiedustelut ja ilmoittautuminen www.kalliolankansalaisopisto.fi Palvelemme sinuatai myös tarjoamalla herkullisia puhelimitse 010 279 5080 ma?to klo 10?16 reseptejä ja ruuanlaiton opastusta yksin tai pienryhmissä. p. 685 6720 Avoinna: ma?pe 10?18, la 10?16 Tule tutustumaan ja kerro meille mistä sinä pidät. Vihannekset HARMONIKKOJEN ESITTELYSSÄ: ? Lasse Pihlajamaa Special -mallisto, mm. lasten ja nuorten uutuusmallit ? Castagnari -kaksiriviset ? Laaja valikoima käytettyjä soittimia ja tarvikkeita Puhti Huonekaluverhoilut Entisöinnit Puukorjaukset Huoneistoremontoinnit Limingantie 40 00560 HELSINKI p. 044 524 1122 verhoilupuhti@gmail.com www.verhoilupuhti.fi facebook Tuulet jälleen puhaltaa kasvoihin väreen viileän. Eilinen päivä aurinkoinen antoi lämmön tuulahduksen. Kasvot hehkui kauneimmin kuin kevätpuro hopeinen. Aurinko tanssi kasvoillas, sydän silmäs kirkastaen. n Saunatilat Pa Ihmisiä on monenlaisia kuin keossa muurahaisia. www.pasilansaunatilat.fi Eihän kaikki tähdetkään ole aivan samanlaisia. saunatila.indd 1 17.1.2014 12.31 Jokainen tietään taivaltaa YÖ PIZZERIA Fleminginkatu 13 ja kohtaa siellä kohtalon. Avoinna: Saat olla onnellinen, su, to 18.00-02.30 kun löydät ystävän. pe,la 18.00-05.00 qr koodi.indd 1 www.lehtiluukku.fi a& o la un Sa VERHOILU & ENTISÖINTI Lue netissä ? Helsingintie 1147 31400 SOMERO jukka.olander@soputyo.fi Onko maailma mallillaan Oy sila JUKKA OLANDER 0400-535125 02-7483510 Fax 02-7483534 Juomat lat i t na assa llä u a S asil n y P toje kat Sturenkatu 47, Helsinki, puh. (09) 701 4449 www.harmonikkamyynti.fi LVI - urakointi - korjaus - mittaus - perussäätö - kaukolämpötyöt Hedelmät Neljäs Linja 17?19C LH 5, Helsinki Kallio Avoinna Ti?Pe 10-18 thaiasian.market.oy@saunalahti.fi La 10-19 040 148 6882 ERIKOISLIIKE -digiharmonikat Mausteet t Tilausravin MARMARIS PIZZA 2:lla täytteellä 6,90? Tervetuloa kirjoittajakurssille! Kallion kirjoittajakoulun lyhyillä ja tehokkailla kursseilla pääset alkuun. ?Elämä tarinaksi ti 1.4.-6.5.2014, 5 krt 140 ?. ?Asiaa kiinnostavasti to 20.3.-15.5., 7 krt 320 ?. ?Kirjoita kohtaus la 22.3., 10.00-17.30, 73 ?. Opettajina kirjailija Marketta Rentola ja VTM Linnea Alho. Tutustu ja ilmoittaudu: www.kallionkirjoittajakoulu.fi Onko maailma mallillaan, kaikki aivan kohdallaan? Jostain löytyy onnentie tai tie, joka vie turhuuteen. Jos Luoja meille antaa, elämä niin paljon tarjoaa. Ystävyys paljon aikaan saa, hymyillen ovet aukeaa. 17.1.2014 8.48 Eilen iloisen naurun kuulin ja näin hymys herttaisen. Aurinko tanssi kasvoillas, sydän silmäs kirkastaen. Toivo Levanko
• KALLIO LEHTI Hiustrendit 12 Viikot 10-11 Tuttua ja turvallista parturi-kampaamopalvelua jo 28 vuotta Dream Look Oy Hämeentie 15 b, HELSINKI puh. 041 518 4063 | Arkisin 10-18, la 11-13 TARJOUS! Hiuspidennykset n.40cm 170? Soita ja varaa aika p. 701 4487 kuvat: nsitive sim se ? Kevään trendit nyt meiltä! 4.90? HAIR BEAUTY Online ajanvaraus www.kurvihairpremiere.fi Kulmavuorenkatu 6 p.097019998 ? Hiustenvärjäyksen yhteydessä sävyä ylläpitävä Match hoitoaine tällä kupongilla vain Opiskelijat ark. 10-14 -10% palveluista Hakaniemen Torikatu 4 00530 Helsinki Puh. 09 8764 144 Parturi ? Kampaamo Avoinna Ma-Pe 10-19 La 10-15 Hiuspalvelu palveluksessanne TARJOUS 1.4 asti Keväiset aurinkoraidat 65? a leenTiistaisin r a M Esimerkkihintoja eläkeläisalennus Naisten hiusten muotoonleikkaus alk. 33 ? * Permanentit alk. 78 ? * Värjäykset alk. 74 ? - sisältäen leikkauksen ja muotoon kuivauksen ? Parturi-Kampaamo ? kauneushoitola ? jalkahoitoja ? naisille ja miehille Tervetuloa tutustumaan! Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Hämeentie 12 p. 09 ? 767 140 Vaasankadun parturi PARTURI?KAMPAAMO Hair X Maarit, Mervi ja Pauliina Intiankatu 25, p. 050 555 7381 Auki arkisin 9?17, lauantaisin sopimuksesta. Eila Pudas Salon Robertiina puh. 09 - 753 28 58 Vaasankatu 27 Puh. 09 701 2242 NYT MYÖS HIUSTENPIDENNYKSET MEILTÄ! Palvelemme arkisin 9-17 (la ja ke suljettu) Teemme hiustenpidennyksiä (aito Simply Natural 100% aitohius) sekä tuuhennuksia kampaamossamme soita ja kysele lisää. Neljäs linja 20, Helsinki Avoinna ti-pe 10-17, la 9-14 www.salonrobertiina.fi ELÄKELÄINEN muistithan edulliset hintamme aamupäivisin 10-13 (ei la) leikkauksissa ja permanenteissa ajanvaraus. Kampaamo Salon Seija Viitanen Porvoonkatu 3 puh. 09 - 701 2249 HiuS-Haka Hiustrendinä luonnollisuus Naisten hiustenleikkaus sis. pesun+muotoonkuivaus Miesten hiustenleikkaus sis. pesu Öljyhoito + pään hieronta Pesun yhteydessä 5 min päähieronta sis. hintoihin. 37? 26? 34? Hämeentie 4, 00530 Helsinki 09 2728 225 ? Avoinna sopimuksen mukaan la ! PARTURI-KAMPAAMO KALLION KLIPOTEEKKI Kohtuuhintaista hiusten muotoilua ammattitaidolla ! hiusten leikkaus alk. 24? NETTIAJANVARAUS 24h/vrk ! www.klipoteekki.com Kaarlenkatu 13, 00530 Hki Puh. 753 7171 Seuraa meitä! ??Kallio Lehti haastatteli partureita ja kampaamoja Kalliosta ja ympäristöstä ja kokosi katsauksen hiustrendeistä. Trendityylin rantautuminen Suomeen etenee näet yleensä niin, että ensin ne nähdään Hollywoodin punaisilla matoilla ja muotikaupunkien catwalkeilla, joista ne siirtyvät blogeihin ja aikakausilehtiin. Vähitellen osa trendeistä sitten omaksutaan osaksi suomalaista katukuvaa jonka jälkeen sitä uskalletaan harkita itsellekin. Haastattelimme ensimmäisenä Vaasankadun parturi -liikkeen (Vaasankatu 27) yrittäjää Eila Pudasta. Asiakkaat omaksuvat maailmata tulevat uudet hiustyylit hyvin hitaasti, mikä on metroolialuuelle tyypillistä. Ananastukkaa eli ?Justin Bieber? kampausta kysytään edelleen hyvin usein. Liikkeessä asioi niin nuorta kuin vanhempaakin väkeä. Yrittäjä kertoo vielä trendeistä, että nykyään ha- lutaan harvemmin ns.lippaTinttitukkaa, nyt hiukset ovat sivulta hyvinkin lyhyet ja päältä ns.revityt ja sekaisin, hieman pystyssä. Vuodenajalla ei ole väliä hiustrendeissä, ainoastaan täysin kaljua halutaan kesällä enemmän kuin talvella. ??Parturi-Kampaamo Ramonan (Vaasankadulla) yrittäjä Marita Luoto kertoo toimittajalle, että miehet ovat kyllä tietoisia tyylistään, etenkin nuoret. ?Nuoremmat ovat myös ennakkoluulottomampia kokeilemaan uusia juttuja ja värejä. Joskaan värjäykset eivät ole harvinaisuuksia vanhempienkaan miesten keskuudessa. Lyhyen tukan haluavat miehet ja naiset eivät tuijota vuodenaikoja, se leikataan kun siltä tuntuu. Helsinkiläiset eivät tietääkseni poikkea valtavirrasta kokeilunhaluisempina kuin muualla maassa. Värejä kokeilevat sekä miehet että naiset ikään katsomat- Sari Heinistö Hius-Haka
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 13 Koivua käsiin, ruusuja hiuksiin - luonnonkosmetiikan suosio jatkaa kovaa kasvua ??Kuluttajat etsivät nykyään luomua ruoan lisäksi myös kosmetiikasta. Kova kysyntä on tuonut luomukosmetiikkatuotteet jo ihan tavallisiin ruokakauppoihin. Terveellisyys, turvallisuus ja ympäristöarvot olivat aikoinaan tärkeimmät syyt luomuruoan suosioon. Nyt samat syyt houkuttelevat käyttämään myös luomukosmetiikkaa, josta on tullut hitti sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. ? Aikaisemmin haluttiin tietää, mitä syömässämme ruoassa on. Nyt halutaan tietää myös, millaisilla tuotteilla hoidamme itseämme ulkoisesti. Tavallisessa kosmetiikassa on paljon erilaisia kemikaaleja, kun taas luonnonkosmetiikassa kiinnostaa puhtaus, toteaa maajohtaja Markku Janhunen Urtekramilta. Kasvaneen kysynnän myötä luonnonkosmetiikka on löytänyt tiensä myös tavallisten ruokakauppojen hyllyille. ? Luonnonkosmetiikan ottaminen valikoimiin tuntui luontevalta jatkolta luomuruoan tarjoamiseen. Aikaisemmin luonnonkosmetiikkaa on ollut saatavana yleensä vain erikoismyymälöissä tai netin kautta, joten uskon sen suosion kasvavan entisestään, kun luomushampoon ja ?saippuan voi ostaa samalla kauppareissulla kuin leivän ja maidon, sanoo päivittäistavarakaupan ketjuohjauksen valikoimapäällikkö Kirsi Mahlamäki S-ryhmästä. Luomuus takaa puhtaat raaka-aineet Kuluttajille on nykyään tarjolla sekä luonnonkosmetiikkaa että luomukosmetiikkaa. Molemmissa käytetään luonnollisia raaka-aineita, ja kemikaalien käyttö on erittäin rajoitettua. ? Lisäksi luomukosmetiikassa käytettyjen kasviperäisten raaka-aineiden pitää olla luomulaatuisia. Sillä es- ta. Hiuslisäkkeiden suosio on varmaan pysynyt trendinä jo jonkin aikaa, mutta ehkä jonkin verran hiipunut huippusuosion ajoista.? ??Parturi-Kampaamo Hiuspalvelusta tavoitettu yrittäjä Tina M. Kurjen mukaan nuorille miehille ?Justin Bieberin? tyylinen ananastukka (sivuilta lyhyt ja päältä pidempi) trenditukka on yleisesti tilattu tyyli. ?Sivuilta otetaan koneilla ja päältä leikataan saksilla. Tämä tyyli on yleistynyt muutamien vuosien aikana. Keski-ikäisillä riittää kivasti leikattu tyyli, enemmän kysyjän tarkoittamaan ananastukkaa menee nuoremmille?. Miehet eivät kuitenkaan hiustrendien suhteen ole naisia ennakkoluulottomampia, mutta nuoremmat miehet haluavat enemmän vaihtelua ja ovat valmiita kokeilemaan uusia tyylejä. Yrittäjä Kurki allekirjoittaa yleisesti tiedetyn asian, että maailmalta tulleet uudet hiustyylit valtaavat ensin suurimmat kaupungit metropolialueelta lähtien. Helsinkiläiset seuraa- Rasvaletti-näyttelyn kampaamossa pääsee käsinkosketeltavan aitoon 50-luvun tunnelmaan. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi tetään esimerkiksi lannoite- tai torjunta-ainejäämien päätyminen tuotteisiin, Markku Janhunen kertoo. ? Tyypillisiä luomukosmetiikassa käytettäviä raaka-aineita ovat esimerkiksi aloe vera, jojobaöljy, kookosöljy sekä erilaiset eteeriset öljyt, muun muassa ruusu ja minttu. Monissa tuotteissa käytetään myös suomalaisille tuttua koivunlehtiuutetta. Vaikka luonnon- ja luomukosmetiikka on tavallista kosmetiikkaa puhtaampaa, herkkäihoisten kannattaa olla tarkkana myös näiden tuotteiden kanssa. Luonnossa on paljon voimakkaita aineita, esimerkiksi tuoksuja, joista herkkäihoiset voivat saada oireita. Heille onkin kehitetty omat tuotesarjansa. vat myös trendejä enemmän kuin muualla maassa ja ovat rohkeampia kokeilemaan poikkeaviakin värejä. Raitoja menee paljon, vaaleita raitoja on laiettu aina. Miehille mustaa väriä. Nyt päätrendinä on luonnollisuus mutta aina löytyy tilausta joukosta erottumiseen. Kysytäänkö hiuslisäkkeitä enää niin paljon kuin vielä jokin aika sitten? -?Hiuslisäkkeistä keskustellaan mutta huomattavaa kysyntäpiikkiä ei ole.? Entä hinnastonne? ?Miesten hiustenleikkuu -23? ellei ole koneellaajo. Naisten leikkaus alkaen 25? tarkoittaen hiustenlatvan lyhennystä, permanentti alkaen 80?. Värjäykset 70? molemmin puolin, todella lyhyt tukka vaikuttaa hintaan pienentäväksi?. ??HIUS-HAKA palvelee Hämeentie 4:ssä. Yrittäjä Sari Heinistö pääsi vastaamaan Kallio Lehdin trendikyselyyn. Hiusteleikkuu -hinnasto liikkuu miehillä 26 eurossa, mallinmuutos 29? ja Saippuat ja shampoot suosittuja Luonnonkosmetiikkavalikoimissa on tarjolla esimerkiksi saippuoita, hiustenhoitotuotteita, hammastahnoja ja iho- ja käsivoiteita. ? Suosituimpia tuotteita esimerkiksi meillä ovat olleet päivittäiseen käyttöön tarkoitetut tuotteet, esimerkiksi shampoot, palasaippuat ja hammastahnat. Myös ihonhoitotuotteissa näkyy jo voimakasta kysyntää, kertoo Kirsi Mahlamäki S-ryhmästä. Luonnonkosmetiikan ostajat ovat yleensä samoja ihmisiä, jotka suosivat luomua myös ruoassa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi pienten lasten vanhemmat, kaupunkilaiset ja useimmiten naiset. naisten leikkaus ja pesu 37? mallinmuutos 43e ja hiusten värjäys +leik. alkaen.83e. Myös HiusHaka:ssa on huomattu ananastukan suosio nuorilla miehillä. Muodissa ovat myös supersileä wet-look, huoliteltu sivijakaus myös Elvis kampaus tai heittokampaus-tyyliin. Liukuvärjäys toimii myös miehillä. Yrittäjä on huomannut että miehet ovat hiustrendien suhteen naisia ennakkoluulottomampia ja valmiita kokeilemaan uusia tyylejä. Pitkälti suositaan lyhyitä hiuksia. Sari Heinistön mukaan hiustyyleissä ei ole merkittävästi havaittavissa että uudet hiustyylit rantautuisivat juuri ensimmäisenä Helsinkiin. ?Kouluttajat käyvät läpi suomen kouluttamassa kampaajia. Ihmiset ovat nykypäivänä trendititoisia ympäri suomen.? -Heinistö kertoo. Kaupunginmuseo etsii kutrien kaunistajaa ??Helsingin kaupunginmuseo suositun Rasvaletti-valokuvanäyttelyn yhteydessä Hakasalmen huvilassa on 1950-luvun kampaamo. Sinne haetaan kampaajaa, joka muotoilee museovieraiden hiuksia 50-luvun tyyliin, antaa ajanmukaisia kauneusvinkkejä ja kuuntelee muistoja. Yleisö pääsee kampaajan hoitoon huhtikuussa, jolloin Rasvaletti-näyttelyssä vietetään muoti- ja kauneuskuukautta. Kampaajan palvelut ovat maksuttomia. Museon taitava, tarmokas ja miellyttäväkäytöksinen kampaaja pukeutuu 50-luvun henkiseen työasuun ja luo olemuksellaan 50-luvun tunnelmaa. Kampaajalta toivotaan asiakaspalveluhenkeä, tyylitajua ja iloista mieltä. Työsopimus on määräaikainen ja tuntiperusteinen. Haku on Kaupunginmuseo hakee kampaajaa 50-luvun hengessä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ Susanna Mukkala. käynnissä, ja lisätietoja ja hakuohjeita saa osoitteesta www.helsinginkaupungin- museo.fi. Hakuaika 27.2.? 14.3.2014. Parturi-kampaamo Kurvi Hair Premiere palvellut jo yli vuoden Sörnäisissä ??Nykyään muoti leviää nopeaa maailmanlaajuisesti, koska internetin käyttö on niin yleistä kaikkialla. Ihmiset seuraavat paljon muotiblogeja ja sosiaalista mediaa ,jolloin uudet tyylit ja trendit ovat nopeasti kaikkien ulottuvilla -kertoo yrittäjä Heidi Sipola Kurvi Hair Premierestä. Tilaavatko nuoret miehet ?Justin Bieberin? kampausta, ns. ananastukkaa: sivuilta lyhyt ja päältä pidemmäksi jätettyä trenditukkaa? Vielä kyseistä mallia tilataan, mutta selkeästi on alkanut olla jo muutoksen tarvettakin. Nyt tehdään jo yhdistetympää mallia jossa toinen sivuista yhdistetään lyhyeen eikä selvää rajaa näy. Aiemmin on ollut muodissa että miesten hiukset kammataan taakse, mikä on trendimarkkinoilla ti- lanne nyt? Jakaukset ovat tulleet vahvasti. Klassinen parturityö lyhyine sivuineen ja vaikutteet haetaan viime vuosituhannen alkupuolelta. Kammataanko nyt eteen ja ylös? Suunnalla ei ole väliä. Nyt kammataan jakauksia. Naisten trendeissä on useita suuntia. Liukuvärit pehmenevät tai poistuvat kokonaan. Pastelliset sävyt ovat suosittuja. Hiuksiin tehdään huolettomia laineita tai tiukkaa niskaponnaria. Kampaukset ovat tuulentuivertamia ja jakauset keskellä päätä. Ovatko miehet hiustrendien suhteen naisia ennakkoluulottomampia? Miehet ovat tyylilleen uskollisempia ja vaihtelunhalu on vähäistä. Jos hyvä malli löytyy, siinä pysytään pitkään. Jatkoa edellisen, halua- vat miehet vaihtelua ja ovat valmiita kokeilemaan uusia tyylejä ja onko lyhyt tukka miehillä muodissa enemmän kevät-kesäisin kuin talvisin? Tällä hetkellä, kun muoti on lyhyttä tätä ilmiötä ei vahvasti huomaa. Toki kesällä voi mennä vielä astetta lyhyemmäksi. Seuraavatko helsinkiläiset trendejä ehkä enemmän kuin muualla ja ovat rohkeita kokeilemaan poikkeaviakin värejä? Kaikkialla seurataan trendejä. Helsinkiläiset ovat mielestäni konservatiisisempia kuin muualla. Helsinkiläiset ovat ns. catwalk tyylisiä. Maalla ollaan rohkeampia ja halutaan radikaalimpia värejä ja muutoksia. Kysytäänkö hiuslisäkkeitä enää niin paljon kuin vielä jokin aika sitten? Hiustenpidennykset ja lisäkkeet ovat hiukan vähentyneet.
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 10-11 Yritysesittely KORISTA ELÄMÄÄSI Koripalloryhmiä 6?18 ?vuotiaille tytöille ja pojille, harrasteryhmiä aikuisille. 1?6 ?vuotiaille palloiluliikkaritoimintaa. Kaikkiin ryhmiin ilmainen kolmen viikon tutustumisjakso. Tutustu tarjontaan netissä: www.pakilanvisa.fi Tunnelmallinen Musta Härkä ??Kallio Lehti vieraili helmikuun alussa ravintola Mustassa Härässä, Mäkelänkatu 52:ssa Ravintolasta löytyy tarjontaa laadukasta ruokaelämystä tavoitteleville kuin yöbilettäjille. A-oikeuksin varustettu, tunnelmallinen ja monipuolinen ravintola palvelee myös perhejuhlien järjestäjiä, yritysasiakkaita ja tietenkin perinteisiä ravintolapalvelujen kuluttajia. Ravintolan yökerho on avoinna keskiviikosta lauantaille klo 4 asti, viikonloppuisin paikalla on DJ (Toukokuusta lähtien Dj paikalla keskiviikosta lauantaihin), ajoittain tarjolla on myös livemusiikkia. Keskiviikkoisin ja viikonloppuisin bilettäjät ovat keskimäärin yli 20 vuotiaita, mutta ikähaitari venyy lähes kaiken ikäisiin. Pikkulämpimiä on myynnissä myös keittiön sulkemisen jälkeen joten purta- vaa löytyy myös jos ilta on kääntynyt aamun puolelle. Ravintolan keittiö on avoinna joka päivä klo 10:30-22 ja lounasruokailijoitakaan ei ole unohdettu, lounas tarjoillaan klo 10:30 -15:00. Ruokia saa myös mukaan ja kasvisruokailijoille on oma listansa. Intialaista ruokaa on myös tarjolla ja valikoimaa ja lajitelmaa parannettu. Ruokalistoja uudistetaan parhaillaan, mutta perus Intilaiset (palak paneer ja butter chicken) ovat kovasti suosiossa, nousussa tandoori fish. Eniten ruokalistalta kysytään keittiömestarin mukaan Tsaarilaista Härkää. Intialaisen ruoan suosio on noussut, joten ravintolan uudistuva menu nostaa tandoori ruoat ?jalustalle?. Karaokea soi viikon ympäri alkaen kello 20.00 ja viikonloppuisin karaoke siirtyy Pubin puolelle, jossa asiakkaat pääsevät naut- Mohan Gill. timaan omanlaisestaan tunnelmasta. Mustasta Härästä löytyy myös laaja ulkomaalaisen oluiden valikoima. Keskiviikkoisin on yleensä bingo ja lauantaisin tietovisa ja jatkossa muutakin pikkukivaa. Urheilun ja TV:n ystäville tiedoksi, että muun muassa Jalkapalloa, jääkiekkoa, hiihtoa, F1, rallia, tennistä, UFC:tä ja yleisurheilua pystyy Mustassa Härässä katsomaan. Ranjit Gill?n mukaan seuraavaa live-esiintyjää ei vielä ole lyöty lukkoon, mutta kovasti hakusessa ja etsinnässä on. Toimittajan huomion kiinnitti ruokalistalta löytyvä varsin herkullisen kuuloinen nimi, Tsaarin ajan pihvi, nimi ei tule gastronomian syövereistä vaan keittiöhenkilö on keksinyt kyseisen herkun. Rakkaudesta minuun Teatteri Kultsassa Anna Krogeruksen palkittu näytelmä kertoo unelmien tavoittelusta Teatteri Kultsa tuo maaliskuun alussa ensi-iltaan Anna Krogeruksen näytelmän Rakkaudesta minuun. Näytelmä kertoo hauskan ja koskettavan tarinan Jalovaarojen perheestä, johon kuuluvat tv-psykologi-isä, yrittäjäksi jättäytynyt sisustusarkkitehtiäiti ja kymmenvuotias Sylvia-tyttö. ??Millaisia aiheita näytelmä Rakkaudesta minuun käsittelee, ohjaaja Tarja Koskela? ? Näytelmässä katsotaan lapsen silmin aikuisia, jotka yrittävät tavoittaa unelmiaan. Unelmia metsästäessään he tulevat talloneeksi ja tölvineeksi muita. Aikuisten sokeus on raadollista, mutta se esitetään näytelmässä hauskasti ja terävästi. Maria Jotunin jalanjäljissä Anna Krogerus sai Rakkaudesta minuun -näytelmästään Kritiikin kannuk- set -palkinnon vuonna 2006, samana vuonna, jolloin näytelmän kantaesitys oli Kansallisteatterissa. Tarja Koskela vertaa Krogerusta varhaisempaan suomalaiseen näytelmäkirjailijaan Maria Jotuniin. ? Krogerus kulkee Jotunin jalanjäljissä. Katsomossa voi nauraa, mutta tapahtumat ovat kaikille tunnistettavia ja näytelmä koskettava. Jotuni sanoi sen jotenkin näin: ?Jos se tapahtuu minulle, se on tragedia, jos naapurille, se on komedia.? ? Vaikka maailma on muuttunut Jotunin päivistä ja esimerkiksi tasa-arvo lisääntynyt, ihminen se ei vain muutu, Koskela hymähtää. Unelmat ja yksinäinen lapsi Krogeruksen näytelmä Rakkaudesta minuun oli Tarja Koskelalle ennestään tuttu Teatterikorkeakoulun Teatteri ja kasvatus -koulutuksesta, johon hän osallistui viime vuonna. Hän kertoo käyneensä kurssilla mittaamassa, mitä teatterista osaa ja mihin hänen tekemisensä asettuu. Kurssilla käsiteltiin joka toinen viikko yksi näytelmä, josta tehtiin ohjaajan kotityöt: mitä näytelmä itselle merkitsee, mikä on sen avainrepliikki ja millaisen maailman siitä näkee. Koskela kertoo, että hänen tulkinnoissaan korostui aina kurottuminen kohti unelmia. Lisäksi hän näki jokaisessa näytelmässä yksinäisen lapsen. ? Yksinäinen lapsi pör- Sisustusarkkitehti Tea Jalovaarana Teatteri Kultsan tulkinnassa Anna Krogeruksen palkitusta näytelmästä nähdään Virve Laasonen. (Kuva: Esko Vuorio.) rää myös monissa aiemmissa ohjauksissani, Koskela tunnustaa. ? Sellaisiahan me aikuisetkin olemme. Koskela on ohjannut aiemmin Teatteri Kultsaan muun muassa Kristian Smedsin näytelmän Jääkuvia ja Reko Lundánin näytelmät Teillä ei ollut nimiä ja Aina joku eksyy. Unelmajoukkue Tarja Koskela kuvaa Rakkaudesta minuun -työryhmää dreamteamiksi. Ryhmän näyttelijät ovat tehneet teatteria aiemminkin yhdessä eri kokoonpanoissa ja useimmat myös Koskelan ohjauksessa. ? Läksin ilolla mukaan, ja helposti loksahdimme yhteen, Koskela kertoo. ? Jo joulutauon aikana näyttelijät olivat sisäistäneet roolinsa. Sylvia on ihana tyyppi Kymmenvuotias Sylvia Jalovaara (Heidi Ripatti) unelmoi kiihkeästi omasta koirasta. (Kuva: Esko Vuorio.) Aloite Krogeruksen Rakkaudesta minuun -näytelmän tekemiseen Teatteri Kultsassa tuli kahdelta näyttelijältä. Heistä toinen on kymmenvuotiasta Sylvia Jalovaaraa esittävä Heidi Ripatti. ? Sylvian äitiä esittävä Virve Laasonen ja minä halusimme tehdä yhdessä draamaa, jossa on mahdollisimman hyvä teksti ja vahvat roolit kaikille. Luimme monta näytelmää yhdessä ja yhtäkkiä tajusimme, että tämä on just se meidän juttu. Tuntuu kuin teksti olisi valinnut meidät! Ripatti kertoo nähneensä näytelmän kantaesityksen Kansallisteatterissa, jossa se oli tehnyt häneen suuren vaikutuksen. ? Siinä on myös harvinaisen tasavahvat roolit: neljä päähenkilöä, joista jokaisella on yhtä tärkeä asema. Sylvian ja hänen äitinsä roolit ovat meidän toiveroolimme. ? Sylvia on neljäsluokkalainen maailmanparantaja, koululainen siis, Ripatti luonnehtii roolihahmoaan. ? Hän haluaa kiihkeästi oman koiran, ja hän on myös kiihkeästi rakastunut saman koulun kuudesluokkalaiseen poikaan. Sylvia on ainoa lapsi ja asuu isän ja äidin kanssa. Ripatti on tyytyväinen siihen, että voi seistä roolihenkilönsä kaikkien repliikkien takana. ? Sylviaan on helppo samastua, hän on ihana tyyppi! Sylvian roolissa on myös niin selkeä kaari, että vaivatta hahmottaa, mistä se alkaa, miten kehittyy ja mihin päättyy. Henkilössä ei ole mitään sellaista, mitä näyttelijän tarvitsisi miettiä ja arpoa. Asiat kerrotaan niin hyvin tekstissä, että siihen päälle on helppo rakentaa. Uskottava kymmenvuotias Heidi Ripatti toteaa, että oli kyseessä lapsen tai aikuisen rooli, näyttelijä käyttää omia kokemuksiaan ja ammentaa niistä. ? Esimerkiksi kun näytelmässä Sylvian ekat kuukautiset alkavat, muistelen, mitä tunteita ja ajatuksia itsellä vastaava on aikanaan herättänyt. Näytelmässä on myös kohtia, joita olen suoraan sijoittanut omiin lapsuusmaisemiini. Kuudesluokkalaisten disko on kuin meidän alaasteen jumppasalissa, samoin näytelmän puisto on leikkikenttä omasta lapsuudestani. Ripatti on myös perehtynyt asioihin, joista Sylvia pitää. Lisäksi hän on kuulostellut lasten puhetapaa esimerkiksi junamatkoilla. Myös rekvisiitta ja vaatteet auttavat. Suurin työ tapahtuu kuitenkin hänen mielestään treeneissä vastanäyttelijöiden kautta.
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 Lontoo ................................................. alk. 169,Malaga ................................................ alk. 239,Berliini/Praha /Varsova 7 pvä .............. alk. 359,-* Sydney ................................................ alk. 979,Goa /Phuket 14 pvä .............................. alk. 999,-* Koh Samui 14 pvä ................................ alk. 1250,-* Mumbai-Goa-Delhi 10 pvä kaupunkia, rantaa sekä kulttuuria ....... alk. 1299,-* Ammattipätevyyden jatkokoulutukset ? seuraavina lauantaina klo 8-15 (ilmoittauduttava ennakkoon) 08.03 /22.03 / 12.04  ja 17.05.2014 15 TILITOIMISTO Kalevi Turtiainen Oy *sisältää lennot ja hotellin.(hotellit). Lähdöt päivittäin. Lisäksi yli 900 kohdetta kaikkialle maailmaan !  Tällä ilmoituksella saat kaupanpäälle yllätyslahjan. Ilmoittautua voi netissä osoite: www. ajotaito.fi , kohdasta ilmoittaudu. www.intiakeskus.fi Puh. 09 - 680 3180 Yrjönkatu 8, 00120 Helsinki myynti@intiakeskus.fi ? B-AJOKORTTI: KATSO HINNAT, TIEDOT JA TARJOUKSET WWW.AJOTAITO.FI Turvanasi yli 40 vuotta! Bollywood elokuva Shaadi Ke Side Effects ? avioliiton sivuvaikutukset Ajotaito Oy Autokoulu Romanttinen hauska elokuva ensi-ilta 09.03.2014 klo 18.30, Kino K 13 Kanavakatu 12 ,00160 Helsinki Liity listalle ? upeat elokuvat! www.intian.fi | in@intian.fi Hämeentie 54 ( sörn. metroas. ) Puh 010 424 9500 | www.ajotaito.fi 045 1494 004 | info@putkisuora.fi | www.putkisuora.fi VARAA erosta pöytäsi num 0400-575474 Onko kaappisi/kellarisi täyttynyt vanhoista lasten leluista, suksista tai vaatteista? Nyt on mahdollisuus päästä niistä helposti eroon ja ansaita vielä rahaakin! TERVETULOA Vekarakirppikselle Helsingin Kumpulaan, Intiankatu 20 NYT ONNISTUU OMPELU-SAUMURIHUOLLOT Helsinki-Espoo-Vantaa, kuljetuspalvelu iltaisin Ompelimo Tex - konehuolto Tuo myyntiin sinulle tarpeettomaksi käyneet lastentarvikkeet tai tule itse tekemään löytöjä! Pengerkatu 20, Kallio. Ark. 10-17, p. 753 5771 OK-Varastomyynti - konehuolto Tallbergin puistotie 8, Lauttasaari. Ark. 10-17.30, p. 682 1848 TilkkuPuoti - konehuolto Vieraskuja 3, Espoo. Ark. 10-18, la 10-14, p. 805 5588 LISÄKSI MEILTÄ LÖYTYY ?Leikkinurkkaus ?Hoitohuone, wc ?Kahvio Pöytävuokra 37 ?/viikko AUKIOLOAJAT ti-pe 10?17 la-su 10?14 (maanantaisin kirppis suljettu) Breakwaterin sensaatiomainen uutuus Lisäpäivä 7? Otamme myös lahjoituksia vastaan ja voimme noutaa ne! Salonkielämää Rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa Jalovaarojen naapuriin muuttavaa Saana Mikkosta esittää Kaisla Flood jaustyöhön. Lappalaiselta on tätä ä perustuu Tarja Lappalaisen laaja-alaiseen tutkim Salonkielämä tv-psykologi Lauri Jalovaaraa Marko Jalonen. (Kuva: Esko Vuorio.) Juhani Aho (toinen tekijä professori ynyt 11 teosta, muun muassa Kansalliskirjailija ? Tämän ikäisenä miettii, miten on uskottava lapsi niin, ettei aikuinen tule esiin. Tarja on ohjannut paljon tässä. Lapsenomaisuuden löydän kyllä itsestäni, mutta haaste on, ettei se unohdu välillä: etten välillä putoa roolista ja reagoi vastanäyttelijään aikuisen tavoin. Jotta katsoja uskoisi, että olen kymmenvuotias lapsi, minun pitää itse uskoa siihen koko ajan. Hauska näytelmä, joka sulattaa sydämet Rakkaudesta minuun sopii ohjaaja Tarja Koskelan mielestä kaikille, mutta lastennäytelmä se ei ole. ? Tämä on hauska näytelmä, joka sulattaa sydämet ja jonka parissa viihtyy. Rakkaudesta minuun kurottaa ihmisen sieluun ja jättää sinne merkin, jos sen haluaa ottaa. Näyttelijä Heidi Ripatti odottaa puolestaan innokkaasti, että pääsee pitkästä aikaa näyttämölle kokemaan valmiina sen, minkä eteen on tehty koko työryhmän voimin töitä. ? Toivon, että katsoja saa unohtaa hetkeksi omat ajatuksensa ja huolensa ja pääsee mukaan tähän meidän maailmaamme. Toivon, että näytelmästä löytyy jotain tuttua, johon on helppo samaistua. Ja ehkä esityksen jälkeen jokin itselle tapahtunut asia näyttäytyy uudessa valossa. Ohjaaja Koskela muistuttaa myös siitä, että esitystä on helppo seurata, sillä näytelmä etenee kronologisesti. Anna Krogerus: Rakkaudesta minuun. Ohjaus: Tarja Koskela. Ensi-ilta lauantaina 1.3. klo 19. Muut esitykset ke 5.3., pe 7.3., ke 12.3., pe 14.3., la 15.3., ke 19.3., pe 21.3., ke 26.3., pe 28.3., la 29.3., ke 2.4., to 3.4. ja pe 4.4. aina klo 19. Teatteri Kultsa, Käenkuja 6?8, Helsinki. Lisätiedot ja varaukset: www.teatterikultsa.fi, puh. 09 774 1277. Rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa Canthin salongissa Kuopiossa, jonne Aho seuraa Vireä, kulttuurintäyteinen elämä jatkuu Minna ?Kanttilassa? rakastetaan, riidellään, luodaan rakastettuaan Järnefeltien muutettua kaupunkiin. ksiin. Kuohuksissa on myös Elisabet kuohu nki kaupu koko kulttuuria ja realismia saaden taan suree menetettyä rakkautta Elisabetin puoles Aho n. mustasukkaisuudessaan Juhania kohtaa ksen kanssa. Henkilöt ja aikalaistapahtumat tyttäreen, Ainoon, joka on kihlautunut Jean Sibeliu punoutuvat teoksessa yhteen mielenkiintoisella saralla en uhteid ihmiss ja kirjallisuuden, kulttuurin ja värikkäällä tavalla. Salonkielämää et Järnefeltin ja kirjailija Minna Canthin Salonkielämää johdattaa lukijan aatelisrouva Elisab komea, naisia puoleensa vetävä Juhani Aho. salonkien pyörteisiin. Salonkien keskiössä liikkuu ja miltei anarkistisuuteen asti yltyvään Kirja vie lukijan 1880-luvun värikkääseen aikaan et i Aho sekä Arvid Järnefelt. Arvidin äidin Elisab suomalaistaisteluun, jonka kärkinimiä ovat Juhan Näiden kahden välille kehittyy ilija. rikirja mesta llen vähite u hioutu Ahosta Järnefeltin salongissa ista. Se alkaa Järnefeltien kesänviettopaikassa yksi vuosisadan kuuluisimmista rakkaustarino t lemmen koko hurman. Rantalassa. Täällä he kesän kuumina öinä kokiva TARJA LAPPALAINEN TARJA LAPPALAINEN ennen ilmest ? Historiaa ja tarinoita Jäämeren rannalta. Martti Turtola) sekä Ruijansuomalaista elämää Korjausja huoltotöille 12 kk takuu! Salonkielämää johdattaa lukijan aatelisrouva Elisabet Järnefeltin ja kirjailija Minna Canthin salonkien pyörteisiin. Salonkien keskiössä liikkuu komea, naisia puoleensa vetävä Juhani Aho. Kirja vie lukijan 1880-luvun värikkääseen aikaan ja miltei anarkistisuuteen asti yltyvään suomalaistaisteluun, jonka kärkinimiä ovat Juhani Aho sekä Arvid Järnefelt. Arvidin vaimon Elisabet Järnefeltin salongissa Ahosta hioutuu vähitellen mestarikirjailija. Näiden kahden välille kehittyy yksi vuosisadan kuuluisimmista rakkaustarinoista. Se alkaa Järnefeltien kesänviettopaikassa Rantalassa. Täällä he kesän kuumina öinä kokivat lemmen koko hurman. Tarja Lappalainen ISBN: 978-152-7032-02-2 Kirjapaino AS Pakett, Tallinna Ovh. 19,50 ?
• KALLIO LEHTI 16 Viikot 10-11 Kirjaesittely Talvisodan aikana yöllä jäiden yli Ruotsista Turkuun matkannut brittiläinen John Langdon-Davies oli tottunut sotapropagandaan eikä aluksi uskonut suomalaisviranomaisten raportteihin sotatoimien laajuudesta. Tuntui mahdottomalta, että Neuvostoliitto olisi ryhtynyt yhtä brutaaleihin tekoihin, kuin Hitler ja Mussolini olivat jo tuolloin ehtineet. Pian Langdon-Daviesin epäily vaihtui syvään kunnioitukseen suomalaisia sissitaistelijoita kohtaan. Hyökkäys lumessa on tuoreeltaan talvisodan jälkeen julkaistu, erinomaisesti tuolloiseen Suomeen perehtyneen kirjeenvaihtajan kuvaus ja analyysi sotatoimista. Se on myös tarkka kuvaus silloisesta Suomesta. Teoksessa on kirjailijan tyttären, Debbie Langdon- John Langdon-Davies. ??Maaliskuun alussa julkaistaan poikkeuksellinen talvisota-teos. Legendaarisen sotakirjeenvaihtajan John Langdon-Daviesin vuonna 1940 englanniksi julkaistu Finland ? The First Total War / Invasion in Snow (suom. Hyökkäys lumessa, Paasilinna 2014) on nyt vihdoin suomennettu. Langdon-Daviesin perusti aikoinaan lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin nähtyään rintamakirjeenvaihtajana sotaorpojen kohtaloita Espanjan sisällissodassa. Kirjailijan tytär Debbie Langdon-Davies saapui Suomeen juhlistamaan kirjanjulkistusta 4. maaliskuuta. Puheenvuoro Da svidania, Venäjä! 20.02.2014 Kun Jauhojärvi jätti muut loppukirissä eikä Venäjän ankkuri Nikita Kriukov kyennyt vastaamaan Jauhojärvelle Vihdoin Suomi sai talviolympialaisten kultamitalin, 12 vuoden jälkeen. Mika Myllylän voitosta Naganossa (1998) oli ehtinyt kulua jo 16 vuotta. Olympialaiset jatkuvat. Urheilun parasta puolta on se, että se opettaa näkemään elämää tunteen valossa. On selvää, että draama rakentuu monesta osasta. Mutta tunne sitoo säikeet yhteen ja saa kokonaisen kansan huokaamaan samaan tahtiin. Kollegani Juhana Torkki maalaa, että Ville Niinistö ja Jyrki Katainen ovat aivan kelpopoliitikkoja, mutta massojen koskettamiseen tarvitaan Soini. Urheilun voima piilee siinä, että se nostaa tunteet pintaan. Se panee huohottamaan Teemu Selänteen mailan tai Sami Jauhojärven sauvan tahdissa. Ilman putinilaista pettymyksen tunnetta tai suomalaista onnistumisen tunnetta olympialaiset olisivat kylmää laskelmointia ja onttoa kuminaa. Teatteriesityksen, oopperan, jazzmusiikin tai jääkiekon voima on siinä, että ne avaavat tunteiden salatut viestit. Tunnen oloni yhtä jytäkäksi Baronaareenan jääkiekkoaitiossa kuin Helsingin Kaupunginteatterissa Toveri K:n ensi- Daviesin esipuhe. Jokaisesta myydystä teoksesta menee lahjoitus kirjailija Langdon-Daviesin perustaman lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin toimintaan, kertoi toimitusjohtaja Petteri Paasilinna tilaisuuden lopuksi. Esittelystä kirjoittanut Hannu Hirvikoski Työväenliikkeen kirjaston kevään kirjakahviloita 2014 Veli-Matti Hynninen illassa, eturivissä kuiskaajan vieressä. Televisioselostusten taso paranee kun selostamoon nostetaan Vellu Ketola kertomaan kiekkoilijan tunteista. Miltä tuntuu kun Venäjä tekee maalin tai tuomari patistaa syyttömästi jäähyaitioon. Kun Kalle Palander selostajan apuna kommentoi miesten suurpujottelun kiemuroita ymmärsin mitä sisäsuksen lipeäminen merkitsee sekunninsadasosissa. Pujottelua ei ole vain laskettelua vauhdilla alas ja yritystä pysyä pystyssä. Tunteen virta vie elämää eteenpäin. Joskus jääkiekon tai syöksylaskijan nopeudella, joskus uomaelämäänsä juuttuneen tv-katselijan hitaudella. Tunne on sisäänrakennettu meihin. Tunteen voiman voi kokea urheilukatsomossa yhtä hyvin kuin kirkonpenkissä: Mitä enemmän paloa, sitä enemmän valoa. Mitä enemmän tunnetta, sitä enemmän iloa. Veli-Matti Hynninen ??Ohessa kevään vahvistuneita kirjakahviloita, lisäykset ja muutokset ovat kuitenkin mahdollisia. Perinteiset kirjaston kirjakahvilat saavat tänä vuonna uutta seuraa Työväenkirjaston Ystävien järjestämiltä Studia Generalia -luennoilta! Kaikkiin kirjaston asiakastilaisuuksiin on vapaa pääsy. Kahvitarjoilua saatavilla, pannu kuumana n. 30 min ennen tilaisuuden alkua. Tervetuloa! Keskiviikkona 6.3. Työväenperinnepäivä! Työväentutkimus-palkinnon jako. Tarkempi ohjelma varmistuu myöhemmin! Perjantaina 7.3. klo 13.00-16.30 Puhuja ja tutkija kansan asialla: Matti Kuusi 100 vuotta -seminaari Kansanrunoundentutkija, akateemikko ja professori Matti Kuusesta tilaisuudessa kertovat mm. FT Eija Stark, FT Matti Hako, professori Pekka Laaksonen, professori emeritus Seppo Knuuttila sekä FT Tellervo Krogerus. Maanantaina 10.3.2014 klo 17.30 Avoin ilta vanhuspalveluista ja vanhuspalvelulaista Työväenliikkeen kirjastossa Alustajana Merja EtholenRönnberg, sosiaali- ja lähityönpäällikkö/ vanhuspalvelut, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto. Järjestäjä: Helsingin Sos. dem. naispiiri Torstaina 13.3. klo 18:0020:00 Erkki Aurejärvi - Kovaa peliä Professori Erkki Aurejärvi esittelee kirjastossa muistelmateostaan Kovaa peliä. Haastattelijana Pekka Hurme. Tiistaina 18.3. klo 18:0020:00 Helsingin kunnallispolitiikkaa naispolitikkojen silmin Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa käsitellään kolmen eri naispolitiikon laatimaa teosta: Maija Anttilan kirjoittamaa Eturiviin ja puhu -kirjaa, Irma Marttilan Matka -kirjaa sekä Irma Peiposen muistelmia. Illan isäntänä toimii Risto Kolanen. Torstaina 27.3. klo 18:0020:00 Studia Generalia: Työelämän ja sosiaaliturvan historialliset muutokset Työväenkirjaston Ystävät ry:n järjestämä Studia Generalia-luentosarja jatkuu! Tällä kertaa illan aiheena työelämän ja sosiaaliturvan historialliset muutokset. Tilaisuudessa luennoitsijana professori Matti Mikkola. Keskiviikkona 9.4.2014 klo 17:00 Kansainvälinen naistenkahvila Irakilaisen naisen tarina, vieraanamme on Ala Saeed. Järjestäjä: Helsingin Sos. dem. naisyhdistys Torstaina 10.4. klo 18:0019:30 Marjaliisa Hentilä - Sovittelija Matti Paasivuori VTT, dosentti ja Työväen Arkiston erikoistutkija Marjaliisa Hentilän kirjoittama Matti Paasivuoren elämäkerta Sovittelija Matti Paasivuori 1866 - 1937 on illan aiheena Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa. Haastattelijana toimittaja Veli-Pekka Leppänen. Tiistaina 22.4. klo 19:0020:30 Ville Kivimäki - Murtuneet mielet FT Ville Kivimäki esittelee kirjastossa suosittua Tieto-Finlandian 2013 voittanutta väitöskirjaansa Murtuneet mielet: taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945. Haastattelijana professori Pauli Kettunen. Torstaina 15.5. klo 18:0020:00 Studia Generalia: Kestävyysvaje talouspolitiikan haasteena Työväenkirjaston Ystävät ry:n järjestämän Studia Generalia-luentosarjan aiheena tällä kertaa on Kestävyysvaje talouspolitiikan haasteena. Luennoitsijana KTT Tuire Santamäki-Vuori. Ensimmäisen puheenvuoron pitää johtaja Lasse Laatunen. Näyttelyitä Niklas Bengtssonin Hullunkurinen työväki - pelejä ja pelikortteja -näyttely (31.1.-6.3.2014) Työväenjärjestöjen pöytälippunäyttely. Taiteilija Aija Johanssonin batiikkitöitä. Lue netissä ? ??Presidentti Putinin aurinko laski olympiakatsomossa kun Suomen leijonat juottivat karvasta kalkkia ?varmalle? kultamitalistille, Venäjälle. Suomen kotikatsomoissa koettiin henkeä salpaavia hetkiä kunnes 3-1 voitto sinetöitiin. Samalla hetkellä päättyivät Venäjän pelit kotikisoissa. Presidentin pettymyksen ymmärtää jokainen, satsaus Sotshiin on ollut melkoinen. Lehdistö toimi omalla tavallaan. Maalivahti Tuukka Rask nostettiin kunniaan. Maalaajat Juhamatti Aaltonen, Teemu Selänne ja Mikael Granlund kehuttiin korkeuksiin. Venäjän lehdistö kaatoi kansakunnan pettymyksen Zinetula Biljaletdinovan niskaan. Päävalmentajasta tuli pääsyyllinen. Media ryöpytti: ?Tappio Suomelle oli katastrofi?, ?Olette pettäneet miljoonat ja miljoonat tvkatsojat?. Suomen päävalmentaja Erkka Westerlund kertoi lehdistölle jo ennen ottelua, että Suomi ei taidollisesti häviä vastustajalle. ?Ratkaisu on tunnepuolella?. Ratkaisu todella on aina tunnepuolella. Sekä kilpailijat että yleisö nojaavat tunteeseen. Tunnetta pitää olla. Tunteet pitää saada paljastaa. Tunteet jylläävät. Tunteet ratkaisevat. Tästä todistaa Sami Jauhojärven ja Iivo Niskasen parisprintin kultamitali. Kirjailijan tytär Debbie Langdon-Davies. Talvisota-kirjailijan ja lastenoikeusjärjestö Planin perustajan John Langdon-Daviesin tytär Debbie Suomessa www.lehtiluukku.fi
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 KV-naisten päivä FLEMINGIN APTEEKKI On Elsan syntymäpävä. Naapurin mies, juhlaväestä nousee, Elsan elämän tuntien räsymatosta puheelleen aiheen ottaa, sen kuteista, väreistä sanoja johtaa. Helsinginkatu 17 00500 Helsinki Puh. 09 - 774 5620 Maaliskuun Palvelemme ma - pe 8.30 - 20.00 la 9.00 - 15.00 tarjoukset Työtä tehden, toivossa uurastaen iloiten taakkansa kantoi, voimiaan säästelemättä perheille kaikkensa antoi. Priorin extra hiusten hyvinvointiin Sävyt kuteiden väreissä toiseksi muuttuu. Lapset kotoa lähti! Aamuruskon siivin eri ilmansuuntiin jokainen lähti. Uusia kieliä puhuivat, mutta äidille suomeksi kirjoittivat. Hyvän perustuksin Elsa lapsilleen antoi. Sen naapurin mies puheessaan ilmi antoi. Arvoon ansaittuun naisen arvon nosti Kansanvälisisiin tehtäviin, hädän lievityksiin lapsensa antoi. Räsymaton hapsut jo haurastuneet Elsan hopeiset hiukset harventuneet. Elämän värien sävyt vaihtunut usein Elsan kirkkaat silmät ja lempeät hymy ei muuttunut ole. 39 00 ? (sh. 42,30) Multi B +C?vitamiinihivenainevalmiste poreena 5 -20% Valkaisevat ja hammaskiillettä vahvistavat hammastahnat -30% 50 ? (sh. 8 ? ) 12 50 ? 5 80 ? -30% - osaavaa - nopeaa - asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 - 413 97 300 Puheenvuoro Missä afrikkalaiset Ekebom on tehnyt uransa aikana useita sarjakuvakirjoja ja ollut mukana monissa näyttelyissä. Hänen sarjakuviaan on julkaistu useilla eri kielillä. Ekebom aloitti uransa 1990-luvun alussa Naarassarjat-lehdessä. Seura jakoi myös kaksi sarjakuvaneuvoksen arvonimeä sarjakuvaa edistäneestä urasta. Nämä menivät Iris Schwanckille ja Harri ?Wallu? Vaaliolle. MTV:n uutisesta referoinut Hannu Hirvikoski Nuori, lahjakas monitaiteinen Terhi Ekebom sai tämän vuoden Puupäähattupalkinnon. Onnittelumme! Non-Linear ? tanssimessu kantaesitys 14.3. ??Petri Kekonin uutuusteoksessa Non-Linear ? Tanssimessu pauhataan liikkeen voimalla. Teoksen katsoja on ihmettelijä. Kokoonnumme liikkeen mysteerin ääreen katsomaan julistusta. Tanssimessu haluaa tarjota kokemuksen rauhasta maailman myllerryksen keskellä. Non-Linearin tulkitsee poikkeuksellisen iso tanssiryhmä, joka koostuu suomalaisen nykytanssin parhaimmistosta. Tilallinen käsittely nostetaan teoksessa uudelle tasolle hajotetulla näyttämömuodolla, joka pohjautuu viiden näyttämön vuoropuheluun. Katsojakokemusta voisi verrata käyntiin kuvataidenäyttelyssä, jossa staattisten kuvien sijaan näemme viisi energistä koreografista taulua, jotka syttyvät ja sammuvat tie- 79? (sh. 8 ?) -15% Non-Linearissa katsoja on ihmettelijä. Teos on käynnissä kerrallaan puolitoista tuntia, jolloin yleisöllä on vapaus tulla ja mennä miten haluaa, mutta katsojalta vaaditaan myös rohkeutta ottaa päätös omiin käsiinsä. Vaikka teos ei ole perinteisessä mielessä interaktiivinen, näyttäytyy teos jokaiselle katsojalle eri tavalla. Ison tanssiryhmän voimin luodaan luuppeja, joiden aikajärjestyksen ja katsomissuunnan voi reittivalinnoilla päättää. Valinnanvapaus ei ulotu tanssijaan asti. Kukin koreografinen taulu on tarkka muodossaan, pöytä on katettu säntillisesti. NonLinearin tulkitsee poikkeuksellisen iso tanssiryhmä, joka koostuu suomalaisen nykytanssin parhaimmistosta. Teoksen suunnittelijaryhmässä jatkavat Kekoni Companyn aiemmista teoksista tutut taiteilijat. Tanssijat Meeri Altmets, Riina Huhtanen, Tan- VUOSIHUOLTOTARJOUS! Avoinna: Ma-Pe 7.30-17.00, La 8.30-16.00 Ajanvaraukset: 040 762 4256 ? auto-sky@live.fi Favora hoitava käsivoide Puupäähattu-palkinnon on saanut sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Terhi Ekebom tyin väliajoin. Teos ei ole lineaarinen, sen järjestyksen valitsee katsoja. Teoksen esityspaikka Suvilahden Kattilahalli lataa teokselle tilallista sisältöä. Kekonin tavaramerkiksi muodostuneiden primitiivisten ja samalla abstraktien liikesommitelmien ja robustin epäteatteritilan välille syntyy yhteys. Kattilahallin kolmilaivainen pylväsrivistö jakaa esitystilan luontevasti ja luo kaariikkunoiden kanssa tilaan sakraalin tunnelman. Se tuo katsojan lähemmäksi teoksen viitekehystä; katsomaan julistusta, kokoontumaan liikkeen mysteerin äärelle. Tanssimessussa uskonnolliset viittaukset sekoittuvat lihallisiin teemoihin. Teoksen sirpalemaisuudesta huolimatta pyrkimyksenä on luoda eheä kokemus. Tanssimessu haluaa tarjota kokemuksen rauhasta maailman myllerryksen keskellä. Luotettava ja ammattitaitoinen asiantuntija. Kaikki korjaukset ja huollot suoritetaan yksilöllisellä ja laadukkaalla palvelulla. (sh. 16 ?) Kaikki Calsorintuotteet Aino Elina Sirviö Muut esitykset 15.3.? 22.3.2014 Suvilahden Kattilahalli, Helsinki Kolmas Linja 7 00530 Helsinki Puh. 040 762 4256 ? Määräaikaishuollot ? Ruostevauriokorjaukset ? Pikahuollot Koti ja lapset, Elsalle painavan vastuun antoi. Mies paistunut oli, kuolen perheestä yksin kantoi. Raidat punaiset, hehkua rakkauden, muistoina voimia antoi. ??Kotimaisen sarjakuvan pääpalkinnon myöntää vuosittain Suomen sarjakuvaseura. Palkintoperusteluissa todetaan muun muassa, että Terhi Ekebom on käsitellyt monissa teoksissaan ihmisenä olemisen haurasta perustaa: hajanaista tunnemaailmaa ja kommunikaation puutetta. Ekebomia luonnehditaan monipuoliseksi taiteilijaksi, joka on kokeillut urallaan jopa poikkeuksellisen monia tekniikoita ja työtapoja sekä vaihtanut välinettään sujuvasti tarinan luonteen mukaan. ? Erottuva graafinen tyyli, tarkkaavaisuutta ja oivaltamista vaativa kerronta ja tarinoiden teema muodostavat yhtenäisen runollisen kokonaisuuden, tiedotteessa sanotaan. 17 ja Illukka, Andrius Katinas, Maija Kiviluoto, Saku Koistinen, Tuomas Mikkola, Valtteri Raekallio, Esete Sutinen, Jukka Tarvainen, Terhi Vaimala, Ulla Väätäinen Sävellys ja äänisuunnittelu Antti Nykyri Valosuunnittelu Matti Jykylä Pukusuunnittelu Monika Hartl Tanssin arkkitehdiksikin tituleeratun koreografi Petri Kekonin edellinen teos Miniatures ? Ihminen pienoiskoossa sai kiittävän vastaanoton sekä Suomessa että ulkomailla. Miniatures kantaesitys oli tammikuussa 2013 Oulussa ja Helsingissä ja lisäksi teos esitettiin kesällä Kuopio Tanssii ja Soi festivaalilla. Pohjoismaiden edustajaksi valittu teos esitettiin tammikuussa kaksi kertaa Ice Storm 2014 ? katselmuksessa New Yorkissa. ??Jos ihon pintaan tulee haava, niin me kaikki poliitikot vuodamme punaista verta. Niin vähän meissä on todellista eroa. Ilokseni huomasin miten paljon muutakin yhteistä on minulla Perussuomalaisten perusjuntilla ja Vasemmistoliiton kulttuuriministerillä. Se mikä meitä erottaa on pienempi kuin se mikä meitä yhdistää - minullakin on rannekello vasemmassa kädessä. Piiritason poliitikon budjetti ei ihan Shotsiin asti taipunut, joten pakkasin hiihtolomalla muijan ja mukulan laivaan ja matkustin kulttuurimatkalle Tallinnaan. Niin varma olin asiastani, että lupasin pojalle tabletin ja muijalle viikon hieronnat, jos näkevät afrikkalaisen, joka ei ole turisti. Ei saanut muija hierontaansa eikä mukula tablettiaan. Miksi? Tietysti siksi, että me emme nähneet ensimmäistäkään afrikkalaista. Mutta miksi me emme nähneet ensimmäistäkään afrikkalaista? Miksi? No koska Tallinnassa ei ollut yhtään afrikkalaista. Jos nyt sanoisin, että heitä ei ole siellä, koska Viron sosiaaliturva on niin heikko, ettei edes kukaan todellisessa hengenhädässä oleva pakolainen sinne halua, niin saisin rasistin maineen. Rasistikortti vetäistään esille ja tottuneesti kuin sateenkaarilippu jakapallo-ottelussa. Siksi en sano, että pakolaiset kiertävät köyhää Viroa kuin me poliitikot lupauksiamme. Jos taas sanon, että virolaiset ovat ihmisinä kylmempiä, vähemmän eurooppalaisia tai välttelevät vastuutaan maailman ongelmien edessä, niin taas syytettäisiin rasismista. Suo siellä, vetelä täällä. Enkä sano edes, että virolaisilla on historiansa takia vieläkin venäläinen sielu. Sehän tarkoittaisi, että venäläisessä sielussa olisi ollut jotain vialla. Joku yliopiston professori leimaisi sen vihapuheeksi ja olisin vielä enemmän kaulaani myöten suossa. Vaikka kotimaani nimi Suomi tuleekin sanasta suo, niin itse suossa oleminen mielletään kuitenkin negatiiviseksi. Ari Maarnela Siksipä en varmuuden vuoksi edes sano olleeni koko Virossa. Ehkäpä näin vain pahaa unta. Sen sijaan voin sanoa miten kahtena keväänä ajelin autolla Baltian maissa. Kolme viikkoa kerrallaan. Vaikka olin matkoillani yhteensä kuusi viikkoa kolmessa eri maassa ja kaikissa noiden maiden pääkaupungeissa, näin vain kolme afrikkalaista. Kaksi heistä oli tasan tarkkaan turisteja. Yksi oli mitä luultavimmin opiskelija, sillä näin hänet yliopistoalueella. Siitä on jo viisi vuotta. Mutta silloin aloin pohdiskella. Mutta voiko vapaassa Suomessamme edes pohdiskella asiaa ilman, että saa rasistin mainetta. Totta kai voi. Suomessa on samanlainen vapaan pohdiskelun oikeus kuin oli muinaisessa Neuvostoliitossa. Pohdiskella sai ja ajattelunkin vapaus oli. Kunhan vain piti ajatukset omana tietonaan. Sama perinne jatkuu nykyisessä nEUvostoliitossa. Ajatuksia saa olla, kunhan vain pitää ne ominaan. Itse vihapuhe on kuitenkin tuomittavaa. Laitoksissa huonosti kohdeltujen vanhusten omaisten suusta on alkanut kuulua sen kaltaisia puheenvuoroja. Meidän pitää kaikkien nyt yhdessä yli puoluerajojen tuomita sellainen jyrkästi. Kello tikittää. Aikaa ei ole enää paljoa vaikka kellotauluni viisarit etenevätkin samaa tahtia kuin kulttuuriministerin. Ari Maarnela Kallion seudun Perussuomalaiset emaarnela@gmail.com
• KALLIO LEHTI 18 Viikot 10-11 Osa 1 Salonkielämää ? rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa ??Uniikkiteos monellakin tapaa sai arvovaltaisensa julkistuksen Päivälehden museolla. Filosofian maisteri, kirjailija Tarja Lappalainen kertoi teoksen olevan kirjallisista salongeista tehdyistä tutkimuksista ja kirjoituksista. Aatelisrouva Elisabet Järnefelt ja hänen kirjallinen salonkinsa Elisabet Järnefelt (o.s. Clodt von Jürgensburg) syntyi Pietarissa vuonna 1839. Hänestä kehkeytyi aikansa suomalaisen kirjallisuuden yksi vaikuttajahahmoista. Elisabetin isä oli vapaaherra, kenraalimajuri Konstantin Karlovitsh Clodt von Jürgensburg. Catharina Vigné, Ranskasta muuttaneen emigrantin tytär, oli puolestaan Elisabetin äiti. Von Jürgensburgin suku haarautui 1500-luvulla: Perheen yksi esi-isistä Justus Claudius, viitaten nimellään roomalaisiin esi-isiinsä, sai ansioistaan vuonna 1561 Jürgensburgin linnan maa-alueineen ja oikeuden lisätä nimeensä von Jürgensburg. Linna sijaitsee noin 80 km Riiasta itään. Elisabet polveutuu suoraan alenevassa polvessa tästä sukuhaarasta. Clodtien suku oli aivan poikkeuksellisen taiteellista. Taiteellisuus näkyi eritoten Elisabethin sedässä Pjotr Karlovit?issa, hän oli aikansa merkittävin venäläinen kuvanveistotaiteen uudistaja, eurooppalainen kuuluisuus. Elisabethin veli Mihail Konstantinovit? oli yksi puolestaan aikansa etevimpiä taidemaalareita Venäjällä. Sisaruksista Aino tuli kuuluisaksi säveltäjä Jean Sibeliuksen puolisona Elisabetin Clodt von Jürgensburgin ollessa 15-vuotias, vanhemmat järjestivät hänen kunniakseen tanssiaiset. Tanssiaisiin kutsuttiin suomalainen aatelisupseeri Aleksander Järnefelt. Aleksander ihastui oitis eläväiseen ja iloiseen päivänsankariin. Pian luonteeltaan hiljainen ja jäyhä Aleksander uskaltautui Elisabetin äidin luokse kosimaan tämän tytärtä. Häät vietettiin vuonna 1857, juuri ennen Elisabetin 19-vuotissyntymäpäivää. Pariskunnalle syntyi kaikkiaan yhdeksän lasta. Lapsista Ellida, Hilja ja Sigrid kuolivat nuorina. Lopuista lapsista kehittyi aikansa suomalaisen kulttuurin keskeisiä hahmoja: Kasperista kuuluisa kriitikko, Arvid ansioitui kirjailijana, Eerosta kuulu taidemaalari, Armaksesta puolestaan säveltäjä ja Aino tuli kuuluisaksi säveltäjä Jean Sibeliuksen puolisona. Elisabetin esiäitien kautta lapsissa virtasi Ruotsin ja Baltian mahtisukujen, vieläpä Englannin valtaistuinta hallinneiden Stuartien verta. Tämänkaltainen sukutausta on Suomen oloissa harvinainen. Yksi merkittävimmistä tekijöistä Elisabet Järnefeltin elämässä oli se, kun perhe muutti yliopistokaupunkiin Helsinkiin vuonna 1870. Järnefeltit olivat uudistusmielisiä ja suomen kielen yksiä airuita. Aika- na jolloin Suomen ylimystön puhekielenä oli ruotsi, Järnefelteillä käytettiin suomea. Se oli ennen kuulumatonta ja herätti suurta närkästystä ruotsinkielisessä yläluokassa. Aleksander ei ollut aikaansa edellä ainoastaan suomalaiskysymyksessä, vaan myös lastenkasvatuksessa: Järnefeltin poikia ja tyttöjä ei koskaan piiskattu eikä kuritettu muutenkaan ruumiillisesti. Järnefeltit saivat pian huomata, että elämä Helsingissä oli toisinaan hieman levotonta. Kun he asuivat Uudenmaankadulla, harrastettiin siellä paljon juopottelua. Saattoipa meno yltyä niinkin vauhdikkaaksi, että sen tuiskeessa lensi ikkunasta kivi sisälle heidän asuntoonsa. Näistä varhaisista vaikutteista on todennäköisesti siirtynyt muisteloita Arvid Järnefeltin värikkääseen romaaniin Veneh´ojalaiset (1909). Kirjaan Arvid on tallentanut elävästi 1870-luvun Helsingin ilmapiiriä. Kirjallisen salongin synty Vuonna 1877 Aleksander Järnefeltin lähti Balkanilla Turkin sotaan tehtävänään Bulgarian kartoittaminen mahdollisten valloitusten varalle. Tänä aikana Elisabetin mielen valtasi syvä yksinäisyys. Ruotsinkieltä käyttävä suomalainen aatelisluokka ei halunnut olla Elisabetin kanssa tekemisissä, koska perhe puhui suomea. Aleksander puolestaan viipyi sodassa yhteensä kolme vuotta käyden ainoastaan välillä kotonaan. Elisabetin yksinäisyyden tunnetta lievitti hieman, kun hänen poikansa Arvidin yliopistoystäviä alkoi käydä heidän kotonaan. Elisabet ottikin heidät innokkaasti vastaan ja perusti lopulta 1880-luvun alussa kotiinsa kirjallisen salongin ylioppilasnuorisolle. Näin Walter Lampén muisteli salonkiaikaa Arvid Järnefeltin elämäkerran laatijalle Pekka Häklille: ?Meitä oli paljon kuopiolaisia ylioppilaita, joita kutsuttiin tähän hienoon kotiin, oikeaan suomalaisuuden pesäpaikkaan. Siellä vallitsi todella ylisuomalaisuus. Vapaaherrattaren ympärillä pöydässä oli aina suuri joukko miehiä, ja keskustelu oli vilkasta ja innokasta.? 1880-luvun alku oli suomalaisen kirjallisuuden syntyaikaa, ja tämä seikka tekee aatelisrouva Elisabet Järnefeltin salongista erityisen merkittävän. Salongin yksi tavoitteista olikin ponnistella järjestelmällisesti suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi. Elisabet Järnefelt käänsi, luki ja referoi salongissaan myös suurten venäläisten klassikkorealistien, kuten Fjodor Dostojevskin, Ivan Turgenjevin ja Nikolai Gogolin kirjoja. Elisabetin suuri esikuva oli venäläinen Vissarion Grigorjevit? Belinski, jonka realismiin pohjautuva taidekäsitys toimi Elisabetin opetuksen pohjana hänen salongissaan. Salongissa ei ainoastaan käsitelty kirjallisia aiheita ja kirjoittamista, vaan keskustelut lainehtivat laidasta toiseen aina kirkollisista kysymyksistä naisasiaan. Yhteiskunnallisia, ideologisia ja taiteellisia teemoja käsiteltiin hyvin vapaamielisessä hengessä. Ja salonkirouva Elisabet, ?suuri filosofi?, kuten Ida Aalberg häntä nimitti, valoi nuorisoon innostusta ja rohkaisi heitä kaikin tavoin. Salonki toimi monelle nuorelle tärkeänä keskustelufooru- Kirjan kustantaja toimitusjohtaja Risto Turtiainen kertoo Tarja Lappalaiselle olevansa tyytyväinen kirjan saamaan myönteiseen julkisuuteen ja sen menestykseen. Ihmiset ovat löytäneet kirjan. Toinen painos on tilattu ja ehkä nopeasti joudutaan ottamaan kolmaskin painos. Kirjan päähenkilöitä, Jean Sibelius, Aino Järnefelt, Juhani Aho, Minna Canth. mina ja tapaamispaikkana. Elisabet aukaisi salonkinsa ovet myös suomea puhuville talonpoikaisylioppilaille, kun puolestaan ruotsinkielinen ylimystö sulki heiltä ovensa. Pian yhdestä heistä, kömpelöstä ja esiintymistaidottomasta Juho Pekka Hartikaisesta kehkeytyi Elisabetin suosikki. Suosikin asema vaihtui kuitenkin pian: Juhani Ahosta tuli Elisabetin henkilö, johon hän kohdisti kaikki kirjalliset toiveensa. Pekka Hartikainen jättäytyi pois salongista. Sen aikaisen yliopistoelämän hyvin vapaa alkoholinkäyttö todennäköisesti koitui hänen kohtalokseen ja hän kuoli keuhkokuumeeseen ainoastaan 28-vuotiaana. Matti Kurikka totesi Hartikaisen hautajaispuheessa, että Juho Pekka oli ?viimeinen sarkatakki Helsingin yliopistossa?. Hartikaisen on katsottu olleen esikuvana Juhani Ahon novelleille Nuori Sielu ja Viimeinen ponnistus. Elisabet Järnefeltin salonki oli suosittu yliopistoväen keskuudessa. Vuosien 1880?1884 välisenä siellä kävi hänen omien lisäksi muutamana esimerkkinä mainittakoon juristit Jonas Castrén ja Lauri Kivekäs sekä humanistit Hj. Appelgren-Kivalo, K. H. Hornborg ja Aatto Suppanen. Nuoria humanisteja, jotka opiskelivat historiallis-kielitieteellisessä osastossa olivat: Juhani Aho, J. A. Bergh-Lyly, Eero Erkko, Juho Pekka Hartikainen, Matti Kurikka, J. W. Messman, Juhana Minni ja Joos. Mustakallio. Salongissa kävi myös joitakin henkilöitä, jotka eivät olleet ylioppilaita. Heistä mainittakoon Johan Kock, Otto Könni ja August Tillander. Salongissa kävi myös Elisabetin muitakin ystäviä sekä nuoria naisia, näkyvimpinä heistä näyttelijä Ida Aalberg, Salongissa puhuttiin ainoastaan suomea eikä ruotsinmielisillä ollut sinne asiaa. Salongissaan Elisabet tutustui myös poikansa Arvidin kautta radikaalin suomalaisuusliikkeen K.P.T:n (?Koko Programmi Toimeen?) ajatuksiin.. Yhdistyksen tarkoituksena oli ajaa suomalaisuutta ja suomen kielen asemaa. Sillä oli myös muitakin suomalaisuuden päämääriä. Nuori ylioppilas Juhani Aho oli myös aktiivisesti mukana K.P.T toiminnassa jo heti sen alkumetreiltä. Vaikka K.P.T edusti ja ajoi suomalaisuuden asiaa, sen radikaalisuus edusti miltei kaikkea sitä mitä puolestaan Aleksander Järnefelt ei muiden aateveljiensä kanssa sulattanut. He eivät missään nimessä halunneet tasapäistyä ja hävittää luokkaeroja. Tasapäistyminen oli heille jo ajatuksenakin kauhistuttava. Yhdistävänä tekijänä K.P.T:n ja heidän välillään oli ainoastaan suomalaisuuden ja suomen kielen eteenpäin vieminen, taistelu ruotsalaista yläluokkaa vastaan ja kansan aseman parantaminen. Kun Aleksander ei kuitenkaan kieltänyt salongin pitoa, kokoontui hänen kodissaan ikään kuin vastarintaliike hänen omille ajatuksilleen. Aatteiden erilaisuus ja Aleksanderin Balkanilla viettämä aika etäännyttivät puolisot toisistaan, niin että lopulta he eivät enää puhuneet toisilleen. Elisabet ja Aleksander kehittävät omanlaisensa viestintätavan: viestinviejinä toimivat heidän lapsensa. Kun oli pakko neuvotella jostakin asiasta, käännyttiin lasten puoleen ja pyydettiin näitä välittämään tieto joko kirjeitse tai suullisesti. Aviopari kirjoitti joskus myös toisilleen. Tämä vaitiolo kesti miltei Aleksander Järnfeltin kuolemaan saakka. Vuonna 1884 Järnefeltin perhe muutti Kuopioon, kun Aleksander Järnefelt nimitettiin Kuopion kuvernööriksi. Salonki toimi myös Kuopiossa, mutta pienimuotoisempana. Vuosi 1888 oli kirjallisen salongin lopullinen päätepiste, sillä tällöin Aleksander sai siirron Vaasaan. Juhani Ahon ja Elisabet Järnefeltin ihastus toisiaan jatkui aina vuoteen 1990 saakka. Tämän jälkeen kirjailija Juhani Aho otti etäisyyttä Elisabetiin ja avioitui seuraavana vuonna taiteilija Venny Soldanin kanssa. Aatelisrouva Elisabet Järnefelt jätti toiminnallaan suomalaiseen kirjallisuuteen merkittävän venäläisen realismin sävytteisen kädenjäljen. Tämän jälki näkyy erityisen vahvana Juhani Ahossa ja hänen alkuvuosien tuotannossaan, kuten Siihen aikaan isä lampun osti ja Rautatie. Elisabetin Järnefeltin kirjallisen salongin merkitys Juhani Aho nousuun kansalliskirjailijaksemme on kiistaton. Elisabet Järnefelt kuoli 90-vuotiaana Helsingissä. Jatkuu seuraavassa numerossa.
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 19 Märskyssä koripalloillaan Susijengin jalanjäljissä ??Susijengi eli koripallon maajoukkue selvitti tiensä elokuussa pelattaviin lajin MM-kisoihin Espanjaan. Ilman hyvää juniorityötä tähän ei olisi päästy. Pakilan Visan koripallojuniorit harjoittelevat myös Kallio-lehden levikkialueel- la. Perinteikäs seura on järjestänyt urheilutoimintaa ympäri Helsinkiä jo vuodesta 1936. Tällä hetkellä lajeja kaikille harrastajille löytyy koripallossa, salibandyssa ja yleisurheilussa. Mäkelänrinteen uintikeskuksessa harjoittelee kah- Visan ja Lepyn tytöt vauhdikkaassa ottelussa Mäkelänrinteessä 12.2.14 Turnauksissa voi tavata maajoukkuetähtiäkin. Visalaiset Nelly ja Siiri ovat päässeet Kimmo Muurisen kainaloon Leppävaarassa. desti viikossa 2.-3.-luokkalaisten tyttöjen joukkue. Mukaan otetaan uusia innokkaita pelaajia. Kevään harjoitusten lisäksi on luvassa pelejä ja turnausmatka Turkuun, jossa päästään nukkumaan koulumajoitukseen. Harjoituksissa opitaan varsinaisten lajitaitojen lisäksi myös muita tärkeitä liikkumistaitoja. Koripallo onkin todella monipuolinen harrastus. Ja hauskaa pidetään erilaisten harjoitteiden ja leikkien lomassa. Mikä sen mukavampaa vanhemmille, kuin tuoda lapset treeneihin ja pulahtaa itse vaikka uimaan tai käydä jumpassa tai kuntosalilla. Tarkempaa tietoa kaikista joukkueista löytyy nettisivuilta www.pakilanvisa.fi TEEhuone Teatteri Kalliossa ??TEEhuone on Kallion Kulttuuriverkoston kokeiluvaiheessa oleva uusi toimintatapa. Teatteri Kallion ovet ovat torstaisin avoinna kaikille klo 16-19, minkä tahansa tekemisestä kiinnostuneille. Tilaan voi tulla pitämään omaa palaveria, työskente- lemään koneella yksin tai kaverin kanssa, tekemään käsitöitä, ideoimaan ja kohtaamaan uusia ihmisiä. TEEhuoneella suunnitellaan samanaikaisesti myös Kallion Kulttuuriverkoston tulevaa toimintaa. Muun muassa Kallio Kukkii ?tapahtumasta saa lisä- tietoja. TEEhuone on avoinna torstaisin klo 16-19 ja kokeilu kestää alustavasti maaliskuun loppuun saakka. Paikka on Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Tarjolla on kahvia ja teetä, puhtaan omantunnon hintaan. 63 asumisoikeusasuntoa Pohjois-Haagaan ??Skanska ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen 63 senioreille suunnatun asumisoikeusasunnon rakentamisesta Pohjois-Haagaan osoitteeseen Eliel Saarisen tie 7-9. Hämeenlinnanväylän tuntumassa sijaitsevien asuntojen rakentaminen alkaa 1.3.2014, ja asunnot valmistuvat syksyllä 2015. Urakkasumma on noin 11,5 miljoonaa euroa sisältäen ar- vonlisäveron. Helsingin Asumisoikeus Oy Eliel käsittää kaksi rakennusta. Asunnot ovat kaksioita ja kolmioita, ja niiden keskipinta-ala on noin 60 neliömetriä. Osassa asunnoista on oma sauna. Rakennuksissa on osin muuratut, osin rapatut julkisivut. Samassa korttelissa on aiemmin valmistuneita asumisoikeus- ja vuokraasuntoja. ?Asunnot on suunnattu ensisijaisesti senioreil- le, mikä näkyy esimerkiksi siten, että esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lisäksi julkisen liikenteen yhteydet ovat hyvät. Hämeenlinnanväylän läheisyys on huomioitu rakennuksen suunnittelussa, joten tulevien asukkaiden ei tarvitse olla huolissaan liikenteen melusta?, kertoo projektipäällikkö /Mika Toikka/ Helsingin Asuntotuotantotoimisto ATT:sta. Teatteri Kallion tulevaa ohjelmaa ??5.3.klo 19:00: Teea Aarnio, laulu ja mandoliini. Teea Aarnio on heinolalaislähtöinen ja sittemmin monen kaupungin ja muutaman maan kautta helsinkiläistynyt nuori lauluntekijä. Reilu vuosi sitten Teea tutustui mandoliiniin ja alkoi kirjoittaa lauluja tällä uudella instrumentilla. Vuosia pianon ääressä lauluja kirjoittanut, omaa ääntään etsinyt muusikko, löysi uuden instrumentin kautta aivan uuden musiikillisen maailman; uudenlaisen tavan kirjoittaa lauluja, sekä uudenlaiset musiikilliset kiinnostuksen kohteet. Vapaa pääsy. 12.3. klo 19.00 Vilusta vironnut varpunen -lauluesitys. Lauluja elämästä, arjessa ja ajassa. Musiikki: Kaj Chydenius. Runot: Ritva Koskensuu. Vapaa pääsy. 19.3 klo 18:00 (huom aika) Kallion kävelyfestivaali: Kallio - laiminlyöty kaupunginosa. Kallion saneeraus 1930-1970-luvuilla. Maantieteilijä-historioitsija Mika Mäkelän esitelmöi aiheesta Kallion toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut saneeraus. Kallion saneeraus ? Linjojen työväen puutalokaupungin suunnitelmallinen purkaminen ja uudisrakentaminen. Esitelmä perustuu Mäkelän Pro gradu -tutkielmaan. Vapaa Pääsy. 9.4. klo 19:00 Paastokonsertti. Paastokonsertti on Sami Kukan ja Maija Loukolan musiikkiesitys, joka Omaperäinen uusi lauluntekijä Teea Aarnio esiintyy Teatteri Kalliossa (kuva: Jari Aarnio). erityisen hiljainen ja meditatiivinen sekä teemoiltaan paaston aikaan sopiva. Konsertissa kuullaan Sami Kukan lauluja sekä mietis- kelyyn kutsuvia laulu- ja soittoimprovisaatioita. Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Kahvio avautuu tuntia ennen esityksiä. Perusteellista katujen kevätpesua pitää vielä odottaa ??Rakennusvirastoon on tullut kyselyitä katujen kevätsiivoukseen eli hiekoitushiekan poistoon liittyen. Rakennusvirasto muistuttaa hätäisimpiä, että lumisateet ja pakkaset eivät ole mahdottomia maaliskuussakaan. Laajamittaista ja järjestelmällistä siivousta joudutaan siis odottelemaan ainakin maaliskuun puoliväliin asti. Keskeisimmät keskustan pyörätiet ja bussireittien varret on silti jo kertaalleen siivottu. Lisäksi liikenteenjakajia ja katujen reunakiviä on varsinkin vilkkaimpien väylien varsilta pesty katupölyn välttämiseksi. Katupölyä torjutaan lisäksi kastelemalla katuja miedolla suolaliuoksella, kunnes hiekoitushiekka on poistettu ja kadut pesty. Koko kaupungin kattava katujen kevätsiivous aloitetaan heti kun liukkauden esiintymisen todennäköisyys on pieni. Yöpakkaset haittaavat katujen pe- semisen aloittamista. Asukkaiden tulisi muistaa, ettei käytäviä ei hiekoiteta asukkaiden kiusaksi vaan turvallisuuden takia. Niin kauan kuin lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, on todennäköistä, että liukkautta esiintyy. Talviaikaiset pysäköintijärjestelyt ovat pääasiassa voimassa siihen asti kunnes kadut on pesty ja hiekat poistettu.
• KALLIO LEHTI 20 Viikot 10-11 ALPPILAN APTEEKKI Helsinginkatu 24, 00530 Helsinki puh. 146 1126 Avoinna ma - pe 8.30 - 18, la 9 - 15 Mtaaarljiosuksuun -10% Devisol Fruity 20µg 200tabl JA Devisol Berry 20µg 200tabl (norm. 18,26) 16,43? Tarjous voimassa koko maaliskuun tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Ammattitaitoinen, koulutettu hieroja Ari Ekola vastaanotto Kallion Hyvinvointiklubilla, Kirstinkatu 3. Edulliset hinnat, opiskelijoille % ja eläkeläisille Varaukset puh. 040 716 5500 ariekola@gmail.com. Tervetuloa! -10 Näin käytät kookosöljyä ruoanlaitosta kauneudenhoitoon ? Näppärät vinkit kookosöljyn käyttöön ??Kookosöljy on monipuolinen koko perheen hyvien rasvojen lähde, joka sopii niin sisäiseen kuin ulkoiseenkin käyttöön. Näillä vinkeillä kookosöljyn liittäminen osaksi arkea käy helposti ja herkullisesti. Meikinpoistoaine Levitä kookosöljyä pumpuliin tai puuvillakankaaseen ja käytä samalla tavalla kuin kemiallisia puhdistajia. Kookosöljy poistaa meikin tehokkaasti hellien ja hoitaen samalla ihoa luonnollisesti. Kosteusvoide Kookosöljy sopii kosteusvoiteeksi herkimmällekin iholle. Kookosöljy auttaa pienten haavojen parantumisessa, ja rauhoittaa ja hoitaa ihon ongelmia kuten ihottumaa tai raskausarpia. Aurinkovoide Kookosöljy suojaa ihoa auringolta ja sopii täysin lisä- ja säilöntäaineettomana suojaksi herkemmällekin auringon- palvojalle. Kookosöljyn suojakerroin on 3-4 SPF. Hiusnaamio Kookosöljy on ensiluokkainen hiustenhoitaja. Kookosöljyä voi käyttää perinteisen hoitoaineen tilalla hiustenpesun yhteydessä tai sen voi jättää naamioksi hiuksiin yön yli. Pitkän vaikutusajan turvin kookosöljy korjaa vaurioita ja vahvistaa hiusta syvältä tehden niistä kauniin kiiltävät. Pese hiukset aamulla shampoolla. Hierontaöljy Kookosöljy toimii upeasti hierontavoiteena, sillä se ei imeydy liian nopeasti, ja on sopivan liukasta. Samalla kookosöljy hoitaa sekä hierojan että hierottavan ihoa. Myös kaakaoöljy sopii hierontaan. Ruoanlaitto ja leivonta Korvaa prosessoidut rasvat kookosöljyllä ruuanlaitossa ja leivonnassa. Kookosöljy sopii erinomaisesti paistamiseen ja varsinkin raakasuklaaseen, -kakkuihin ja smoothieen. Popparivinkki! Saat tavallista maistuvammat naposteltavat elokuvailtaan, kun teet popcornit itse kookosöljyssä. Laita kolmen litran kattilaan 2-3 ruokalusikallista kookosöljyä ja kuumenna kunnes se on nestemäistä. Lisää maissinjyvät kattilaan ja laita kansi päälle. Ravistele kattilaa välillä. Kun poksahtelu laantuu tai loppuu, ovat popcornit valmiita. Mausta lämpimät popcornit suolalla. Kunniansa ansainneet S eitsemän vuoden aikana Arto Teronen ja Jouko Vuolle esittelivät YLEssä urheilijavainajia heidän haudoillaan teemalla ?Kiveen hakatut?. Nyt näistä 84 jutustelusta on Kirjapaja ja YLE valinnut 20 tarinan koosteen kirjaksi ?Urheilun tunteita ja tarinoita?. Yksi kertoo nuoruuden ystävästäni, koripalloguru Tapio Pöyhösestä, joka asui naapurissa Pengerkadulla ja sittemmin Vaasankadulla, urheili Haapiksella ja Elannon Iskussa. Todenperäinen ja paljastava tarina sekin. Kertomus ?Hymyilevästä Hanneksesta? taasen toi mieleeni elämäni ensimmäisen haastattelun 1950-luvulla hänen urheiluliikkeessään Kaisaniemenkatu 4:ssä. Tuolloin jo kuusikymppinen Kolehmainen yritti suhtautua vakavasti minuun, TULn Joulu-lehden lähettämään pelokkaaseen tyttöseen. Olin saanut toimitukselta tarkat ohjeet, mitä piti kysyä Tukholman olympialaisten 1912 sankarilta. Lopputuloksena oli ainakin se, että Hannes Kolehmainen myi minulle Jaguar ?merkkisen polkupyörän! Hymyillen. Kiveen hakatut ? kirja sisältää arvokasta muistelua, jota vainajien läheisiltä on saatu, inhimillisiä paljastuksia, sopivasti tirkisteltyä, mutta sankarien muotokuvaa kunnioittavasti täydentävää. Toinen hiljattain mieleeni syvästi painunut elämys oli Kansallisteatterin Omapohjan näytelmä ?Auringon poika ? taiteilijakuva Nils-Aslak Valkeapäästä?. Ari-Pekka Lahti oli kirjoittanut ja yhdessä Hanna Brotheruksen kanssa ohjannut kolmikielisen (suomi, saami ja englanti) kuvaelman tuosta kansallissankarista. Vahinko vain, että esitykset Helsingissä rajoittuivat helmikuuhun ja aivan maaliskuun alkuun, mutta onneksi nelihenkisellä näyttelijäryhmällä tehdään kiertue pohjoisille alueille Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Tärkeät sanomat kulkevat kertoen saamelaissorron vastaisista taisteluista ja Nils-Aslakin henkilökohtaisista monikulttuurisista saavutuksista. Tiivistäen lueteltakoon: saamelaisnimeltään Ailu syntyi 1943 Enontekiössä poromiehen poikana. Hän ei suostunut puukottamaan poroa hengiltä, joten isä ei häntä poromieheksi hyväksynyt. Valmistui kansakoulunopettajaksi. Taide veti puoleensa ja kykyä löytyi taidemaalariksi ja ?graafikoksi, muusikoksi, nimenomaan joikujaksi sekä kirjailijaksi, eritoten runoilijaksi. Hänet palkittiin Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkinnolla 1991 ja kutsuttiin Oulun yliopiston filosofian kunniatohtoriksi 1994 sekä Lapin yliopiston kasvatustieteen kunniatohtoriksi 1999. Kuoli 58 ?vuotiaana 2001. Varsinkin norjalaiset ylistivät Valkeapäätä, jonka äiti Susanna oli norjansaamelainen. Norjalaiset myönsivät hänelle Norjan kansalaisuuden sekä antoivat 50-vuotislahjaksi Jäämeren rannalta Storfjordenin kunnasta tontin, jonne Ailu rakensi kuusikulmaisen rakennuksen. Se toimii nyt ?Lassgommina? saamelaistaiteilijoiden ja ?tutkijoiden työtiloina. Luonto merkitsi Nils-Aslakille kaikkea. Sinirinta-lintu eli ?Lapin satakieli? oli hänen tuotannoissaan keskeinen herkistyttävä aihe. Joikaamassa hän kävi Amerikkaa myöten ?paroni? Paakkunaisen toimiessa partnerina. Näin talviolympialaisten aikaan muistetaan Ailun tekemä Lillehammerin kisojen 1994 tervetuliaisjoiku. Ja paljon, paljon muuta on hänen ansioluettelossaan. Suurinta lienee kuitenkin hänen taistelunsa saamelaisuuden kunnian ja oikeuksien kohottamiseksi. Pakinani kuvitukseksi valitsin Nils-Aslak Valkeapään maalauksen vuodelta 1975 ?Silloin aurinko oli aina luonamme?. Teos kuuluu yksityiskokoelmaan. Siinä on saamelaisten kansallistunnon herättäjän kuvastoa: värit, kalliopiirrokset, shamaanin noitarumpu ja nimenomaan Aurinko, jonka poika Ailukin korosti olevansa. Näissä tunnelmissa suosittelen Maahengen kustantamon uutta hulppeaa julkaisua ?ITE Lapissa?, joka esittelee lähes 70 lappalaisen itseoppineen taiteilijan, mm. Nils-Aslakin äidin kuvauksia saamelaisten elämästä. Hyvää meille lantalaisille tekee tutustua pohjoisten maanmiestemme maailmoihin. Arvonsa he ansaitsevat! ?Lapin luonto luo outoa taikaa? on Minna Haveri otsikoinut toimittamansa teoksen johdannon. Airan Heinäne
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 21 Puheenvuoro Valtakunnalliset tarkastusiskut rakennustyömaille jatkuvat Paljon vartija ??Valvonnan ohella Verohallinto jakaa tietoa tulevasta rakennusalaa koskevasta lainsäädännöstä. Laki urakka- ja työntekijätietojen ilmoittamisvelvollisuudesta tulee voimaan 1.7.2014. Verohallinto jatkaa maaliskuun aikana valtakunnallisia tarkastusiskuja rakennustyömaille harmaan talouden kitkemiseksi rakennusalalta. Iskut tehdään yhdessä aluehallintovirastojen työsuojelutarkastajien ja Eläketurvakeskuksen tarkastajien kanssa. Reaaliaikaisuuteen tähtäävän valvonnan ohessa tarkastajien tavoitteena on myös ohjata rakennusalalla toimivia yrityksiä uuteen lainsäädäntöön. ? Pääsääntöisesti kaikki rakentaminen tulee il- moitusvelvollisuuden piiriin eikä siirtymäaikaa ole. Nyt alkaa olla viimeinen hetki laittaa tulevan lain vaatimat asiat kuntoon, ylitarkastaja Pekka Muinonen painottaa. Kaiken ilmoittamismenettelyihin liittyvän tulee olla kunnossa viimeistään kun laki urakka- ja työntekijätietojen ilmoittamisvelvollisuudesta tulee voimaan 1.7.2014. Ensimmäiset ilmoitukset tulee antaa 5.9.2014. Voimaan tuleva lainsäädäntö koskee kaikkia rakentamiseen liittyviä työmaakohtaisia urakka- ja työntekijätietoja, jotka tulee antaa kuukausittain. ? Ilmoitusmenettelyä koskevan lainsäädännön tultua voimaan Verohallinto lisää ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvontaa, Muinonen muistuttaa. Varsinkin pienissä rakennusalan yrityksissä on yhä epätietoisuutta siitä ketä uusi laki koskee tai mitä laki pitää sisällään. Viime syksyn tehovalvonnassa havaittiin suuria puutteita työmaalla pidettävän työntekijäluettelon ylläpitämisessä ja myös valmistautumisessa tulevaan ilmoittamismenettelyyn. Tuolloin noin joka kolmannella työmaalla ei ollut luetteloitua tietoa työntekijöistä ja vain joka kymmenennellä työmaalla oli käytössä tulevan lainsäädännön käytännössä edellyttämä sähköinen tietojärjestelmä. Musiikin edistämissäätiö jakoi musiikille 2,35 miljoonaa ??Musiikin edistämissäätiö MES jakoi viime vuonna tukea kotimaiselle musiikille 2,35 miljoonaa euroa. Se oli säätiön ensimmäinen toimintavuosi. Tukea jaettiin monipuolisesti koko musiikin kentälle. Yhteensä 1 457 hakijaa sai MESin tukea. Sillä tuettiin esimerkiksi musiikkivideoita, koulutusta, keikkakiertueita, konsertteja, työskentelyä, vientiponnisteluja, uusia äänitteitä ja festivaaleja. MES syntyi kun kaksi aiempaa musiikin tukijärjestelmää ESEK ja LUSES yhdistyivät. Uusi säätiö kattaa nyt koko musiikin alan. Se tukee jokaista musiikin lajia sekä musiikin luomista, esittämistä, tallentamista ja kustantamista. ?Myönteinen yllätys vuoden aikana oli uusien ha- Lotosta yli 71 000 euron voitot Sörnäisiin ja Imatralle ??Eräästä imatralaisesta olohuoneesta saattoi lauantai-iltana kuulua riemun ja yllätyksen sekainen huudahdus: ?Mie romahan!?. Paikkakunnalle nimittäin napsahti toinen Loton yli 71 000 euron arvoisista 6 ja lisänumero oikein -voitoista. Kierroksen 8/2014 lottoarvonnassa löytyi kaksi täysosumaa, jotka matkasivat Turkuun ja Paimioon. Täysosumien lisäksi arvonnassa löytyi kaksi 6+1 oikein -tulosta. Onnekkaat 6+1-voittajat olivat pelanneet lottorivinsä Imatran Prismassa ja Sörnäisten metroaseman R-kioskilla Helsingissä. Kumpikin kuittaa osumallaan 71 129 euroa. Imatran voittaja oli käyttänyt pelatessaan Veikkaus-korttia, joten hän saa voittorahat automaattisesti tililleen kolmen viikon kuluttua arvontaa seuraavana arkipäivänä. kijoiden määrän kasvu?, sanoo säätiön pääsihteeri Leena Hirvonen. ?MES ilmeisesti saavutti paremmin koko musiikin kentän kuin aiemmat kaksi järjestelmää. Hakemusten monipuolisuus oli myös ilahduttavaa.? Säätiön rahat tulevat pääosin sen perustajien, Gramexin ja Teoston, varoista, hyvitysmaksuista sekä pieneltä osin opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Sen jakama tuki on alalla merkittävä. Valtion säveltaidetoimikunnan kohdeapurahoitus on toiminta-avustukset mukaan luettuna samaa luokkaa. Eniten tukea myönnettiin elävälle musiikille, 423 hanketta sai yhteensä 708 000 euroa. Hankkeet olivat tyypillisesti konsertteja, kiertueita tai tapahtumia. Niistä viidesosa toteutettiin ulkomailla. ??Helsingin päätöksentekijät joutuvat ratkomaan jäljellä olevan valtuustokauden (päättyy v.2016) aikana useita vaikeita asioita. Kiirettä pitää, jos kaikki tärkeät asiat saadaan kunnolla valmisteltua ja kunnialla päätettyä. Kaupunkisuunnittelussa valmistellaan uutta yleiskaavaa. Siinä päätetään ne maa-alueet, mihin sitten jatkossa rakennetaan uusia asuntoja, rakennetaan teitä, puistoja, katuja jne. Yleiskaavasta syntyy varmasti porua, kunhan ehdotukset alkavat valmistua ? ei meidän naapuriin! Yksi mielenkiintoisimmista kamppailuista tullaan käymään Kivinokan kesämajaja virkistysalueen kohtalosta. Säilytetäänkö se nykyisessä käytössä, kuten esim. sosialidemokraatit haluavat vai kaavoitetaanko sinne asuntoja ja kuinka paljon? Tätäkin vaihtoehtoa kannatetaan valtuustoryhmissä. Uskoisin kuitenkin, että nykyinen käyttötarkoitus säilyy. Kaupungin talouden kannalta merkittävä päätös tehdään Helsingin Energian (Helen) yhtiöittämisessä. EU:n vaatimus kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä koskee paitsi Heleniä, myös muita kaupungin liikelaitoksia, kuten Palmiaa ja Satamaa. Helenin merkitys kaupungin budjetissa on noin runsaan veroprosentin verran. Energialaitos tulouttaa vuosittain kaupungin kassaan parin sadan miljoonan euron verran peruspalveluiden rahoittamiseksi. Yhtiöittäminen tarkoittaa tämän tuloutuksen radikaalia vähentymistä. Palmian merkitys kaupungin sisäisenä ruoka- ja kiinteistön hoidon palveluiden tuottajana on erilainen, mutta monella tavalla tärkeä. Olisi tärkeätä säilyttää Palmia omana liikelaitoksena. Tästä yhtiöittämisvaatimuksesta tullaan käymään tiukka poliittinen kamppailu, eikä sen lopputulosta voi vielä arvioida. Oma ryhmäni on kannattanut Palmian säilyttämistä liikelaitoksena, jolloin se voi ottaa ulkoistettua palvelua helpommin huomioon esim. kuntouttavan työtoiminnan tarpeita ja palvella kouluja, päiväkoteja, sairaaloita ym. juuri niin kuin nämä yksiköt haluavat. Sosiaali- ja terveysvirasto ja lautakunta pohtivat ja linjaavat tulevaisuuden sote palveluiden sisältöjä ja tuottamisen tapoja ja koko palveluverkon monimuotoisuutta ja tiheyttä. Tämä on suuri ja merkittävä valmistelu. Valmistelun pohjalta tehtävän päätöksen on annettava hyvät ja kestävät pohjat tulevaisuuden palveluverkolle. Tämäkin asia tulee kiinnostamaan ja keskusteluttamaan kaupunkilaisia erittäin paljon. Ja se on oikein hyvä, koska so-te palvelut ovat erityisen merkityksellisiä arkielämän sujumisen kannalta. Toivon Maija Anttila hyvää keskustelua asiassa. Lisäksi kaupungin johtamisjärjestelmä tullaan mylläämään uuteen uskoon. Poliittista ohjausvaltaa halutaan vahvistaa. Siinä yhteydessä pohditaan paitsi valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien roolia, myös näiden toimielinten jäsenten toimintaa kokopäiväisinä poliitikkoina, kuten läntisissä naapurimaissamme jo tehdään. Pormestarimallin soveltuvuus Helsinkiin selvitetään ja pohditaan pormestarin valinta ? suora kansanvaali vai valtuuston valinta, mielenkiintoinen ja varmasti intohimoja ja junttamiehiä kiihottava juttu. Kaiken tämän hallinnon uudistamisen suurena ydintavoitteena pitää olla, että voimme turvata helsinkiläisten tarvitsemat hyvinvointipalvelut nyt ja tulevaisuudessa. Hyvä hallinto vapauttaa voimavaroja kehittämiseen ja räätälöityihin palveluihin. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sdp www.mijaanttila.net Olympialadulle pudonneet tekohampaat ja muita hauskoja kisatarinoita ??Jos ruotsalaisia ja norjalaisia olisi kuunneltu, talviolympialaisia ei ehkä olisi alettu järjestää koskaan. Kalle Jalkaselta putosi tekohampaat suusta GarmischPartenkirchenin talviolympialaisissa vuonna 1936. Hän palasi noutamaan ne, tuli ohitetuksi, mutta kiri jälleen voittoon. Lasse Erola on koonnut talvi- ja kesäolympialaisten hämmentävimmät ja hauskimmat hetket teokseensa Olympialaisten outoja tapauksia (Paasilinna). Miksi Hemmo Silvennoinen joutui joukkuetovereittensa pahoinpitelemäksi ki- soja edeltävänä iltana Cortinassa 1956 ja menetti mielestään varman mäkihyppykullan? Miksi amerikkalainen Carl Lewis hautasi 100 metrin kultamitalinsa maahan? Kuka muu suomalaisjuoksija kuin Lasse Virén on kaaduttuaan voittanut olympiakultaa? Entä miksi Cassius Clay heitti kultamitalinsa Ohio-jokeen? Norja hallitsi 4 x 10 kilometrin viestinhiihdon alkuosuuksia Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaisissa vuonna 1936. Suomen joukkueen ankkuri Kalle Jalkanen kuitenkin kuroi yli minuutin etumatkan kiinni. Raskaan nousun jälkeen alkoi palauttava lasku. Jalkanen sylkäisi ladun varteen ? ja samalla lensivät tekohampaat hänen suustaan. Hän palasi sylkypaikalle, löysin kalliit hampaansa ja ampaisi jälleen karkumatkalle päässeen norjalaisen perään. Ennen maalialuetta Jalkanen ohitti norjalaisen ja toi Suomelle ainoan kultamitalin. Neuvostoliitto sai kutsun, mutta se ei lähettänyt urheilijoita St. Moritzin talvikisoihin 1948. Sen sijaan se lähetti paikalle kymmenen tarkkailijaa. Heidän tehtävänään oli arvioida, kuinka hyvin neuvostoliittolaiset urheilijat olisivat menestyneet,  jos  he olisivat osallistuneet. Olympialaisten talvi- ja kesäkisojen historia on täynnä uskomattomia sattumuksia. Ihailtujen urheilusaavutusten takaa löytyy usein erikoisia, dramaattisia, jopa uskomat- tomia tarinoita. Tämän kirja on myös runsaasti talvikisatarinoita sisältävä, täysin uudistettu laitos yksin kesäkisoihin keskittyneestä Lasse Erolan teoksesta Omituiset olympialaiset ? kesäkisojen erikoisia sattumuksia. ?Ne on huonot kisat, missä ei selostajia haukuta.?Pekka Tiilikainen Hän on kirjoittanut lukuisia kiitettyjä elämäkertoja muun muassa Tapio Rautavaarasta, Olavi Virrasta, Keke Rosbergista ja Juha Kankkusesta. Muita hänen tietoteoksia on muun muassa Omituiset olympialaiset ? Kesäkisojen erikoisia sattumuksia ja Rakkauden sävel ? Iskelmän kulta-ajan naistähdet. Lasse Erola (s. 1946) on pitkän linjan sanomalehtitoimittaja ja tietokirjailija. Esitteestä koonnut: Hannu Hirvikoski
• KALLIO LEHTI 22 Palvelevat Lähi- ja Viikot 10-11 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 359 tai 413 97 300 Autolasipalvelut Terveys - Kauneus - Hyvinvointi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Parturi-, kampaamo-, kauneudenpalvelut edullisesti ammattitaidolla Pääskylänkatu 5 (Sörnäinen) 040 - 753 15 95 Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso HIERONTAA 90 min. 48? www.studiobeautyimage.blogspot.com A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Kallio AA-ryhmä Ti klo 17.00, Su klo 11.00 Kalliolanrinne, 5 P. 040 848 4000 Salon Robertiina puh. 09 - 753 28 58 Neljäs linja 20, Helsinki Avoinna ti-pe 10-17, la 9-14 tai sopimuksen mukaan. Valokuvaamot Tammifoto Valokuvapalvelut ja valokuvalahjat. ? passikuvat ? lahjatavarat omalla kuvalla: muki, t-paita, lasikristallit ? kuvien tulostus ? kopio/tuloste ? diasta paperikuvat www.etnofitness.com /045 - 63 63 452 Yli 50 viikkotuntia ja huikea lajivalikoima! Työsuorituksia PK- ja keskisuurten yritysten mainostoimisto D&D, 046 6833 436 Kehyspalvelu Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Meillä ei tarvitse pelätä. Ajanvaraus: 010 2394070 www.nakinhammas.fi Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Vuokrataan Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 50 ? OA ! 2 VIIKK www.hietsumarket.fi Sekalaista Ostokset kotiovelle, www.kauppakassi.com, p. 040 717 7343 Ostetaan Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Ostetaan kaiken näköistä romua myös romuautot huomioidaan, nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. 045 1759 883 Hierontaa Kansanlääkintäseuran Kalevalainen Jäsenkorjaaja Urheilutalolla. Varaa aika hoitoon 050 500 3134 tai www.kariruusunen.fi Ammattitaitoinen, koulutettu hieroja Ari Ekola, vastaanotto Kallion Hyvinvointiklubilla, Kirstinkatu 3. Edulliset hinnat, opiskelijoille ja eläkeläisille -10%. Varaukset puh. 040 716 5500/ariekola@gmail. com. Tervetuloa! Tule herkuttelemaan! P u h . 7 1 9 7 19 LVI Lämpö- ja vesijohtoliike Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit www.maalausva.fi 0400-996 647 Wir-Ti Oy puh. 0400-439 789 www.tv-huolto.info Täyden palvelun tietokone korjausja huoltoyhtiö *huollot *korjaukset *päivitykset *virustorjunnat Håt Data Huolto Oy Vaasankatu 15, 00500 Helsinki P. 010-387 8860 www. pakujakuski.com Tarjoamme kohtuuhinnalla tehokasta ja iloista muutto- sekä kuljetuspalvelua. Töölön Kisahallin uusi kahvila tarjoaa SUPERsmoothiet, herkullisen lounaan sekä paljon wellness-tuotteita. Vuokrataan autohallipaikka osoitteessa Castreninkatu 13. puh. 040 509 6225 Leipomot Ostetaan ajoneuvo-, henkilö- tai pakettiauto omaan käyttöön. 045-1461411. Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Pintaremontit Puh 045 8586122 Knuutinen Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175 Edullista TV- ja digiboxihuoltoa ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti. PK-ilmastointi Oy. Ilmanvaihto- ja sisäilmaongelmia? PK-ilmastointi voi auttaa. P. 050-353 4465, www. pk-ilmastointi.fi Muuttotalo Tmi / MuuttoHelsinki 044 0106655, 046 5474327 Kirpputorit Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Olemme avoinna myös sunnuntaisin klo 14-20. LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Taide ART-BARON OY Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 a oiss a aj aunat! a l i T aris tt pol Taikuri Riku Issakainen p. 0405604019 Hämeentie 46, p. 0401855505 Avoinna ark. 10-19, la 11-15 www.tammifoto.fi SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA KOTIHARJUN SAUNA Tanssi- ja liikuntakeskus EtnoFitness Sörnäisissä. Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Terveydenhoito Onko alkoholi ongelma? Sekalaisia hotdata@saunalahti.fi www.hotdata.pp.fi VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille alk 25 ? KALLIO / ITÄ-PASILA Palvelukseen halutaan Etsitään henkilöä pikku keittiön saneeraukseen sijainti Kalliossa p.0405455453 Virta Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 S-market Alppikatu 25 Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 Alepa Fleminginkatu 11 Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20 Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4 Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6 Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11 Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14 Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 Alepa Helsinginkatu 25 Urheiluhallit Hämeentie 23 LKV Moilanen Hämeentie 29 Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 Kinaporin Suutari Hämeentie 54 Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 Alepa Päijänteentie 5 Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 Sokos Siltasaarenkatu 11 Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 11 Kalliolan kansalaisopisto Sturenkatu 27 Alepa Sturenkatu 29 Vallilan Kodit Sturenkatu 40 Alepa Säästöpankinranta 2 Kiinteistömaailma Säästöpankinranta 6 Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 Kallion Virastotalo Toinen linja Kuntatalo Toinen linja 31 ELOKOLO Torkkelinkatu 2 Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 Tilastokeskus Vaasankatu 8 Kioski Kasi Vaasankatu 17 Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 R-Kioski Vanha Talvitie 8 Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10 Hermanni Pub Viides linja 11 Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 Viipurin kukka Viipurinkatu 19 R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi S-Market KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSMARKKINOINTI: Jarkko Soini, jarkko.soini@karprint.fi puh. 09-413 97 359, fax 09-413 97 405 Siivouspalvelut Pikapalvelu KALLION n jo 33 vuode s u m e k o k alalta! Tervetuloa! PESULA KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com KARPRINT OY KESKUS: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? (+alv) ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• KALLIO LEHTI Viikot 10-11 23 NOPEAT TILAUKSET JA LUOTTOPÄÄTÖKSET 040 553 2428 tai myynti@rally.fi OTAMME MYÖS VAIHDOSSA - TARJOA HETI! 8990? YLIVOIMAISET OMINAISUUDET. KÄY ALV. VEROVÄHENNYKSIIN YM. 2 VU 6890 ? 41 Hv EFI OHJAUSTEHOSTIN, LEDIT ym. + TOIMITUSKULUT Käsiraha 700? loput 150?/kk OT TELIKIPPIKÄRRY OMALLA 12 V HYDRAULIPUMPULLA. ENNAKKOTILAAJILLE 1995 ? +tk +tk Käsiraha 900,- loput 180,-/kk. Lavan mitat: pit. 2000 lev.1020 kork. 510 mm sis. ALV 24% Käsiraha 495,- loput 12x145,-/kk KIPPAAVA Finman KAUHA 990,Voi lastata myös peräkärryyn, nousee, kippaa ja laskee vinssillä. TA TA Euroopan 1 merkki HYDRAULISELLA kipillä! tieliikennemönkijöissä! LASIKUITUKORINEN BELLIER MOPOAUTO PYRKIJÄ 4-PYÖRÄ EUROOPAN KUU SÄHKÖSKOOTTERI TURVALLISIN Ranskan vanhin 2 24 V 800 W. Akku 2 kpl. MOPOAUTO V U O T mopoautomerkki. Moottori 12 V 45 Ah. Latausaika 9 h. Toimitus alk. 4/2014 tilausjärjestyksessä. E 500 Ajomatka 50 km. Nopeus 15 km/h. Kantavuus 130 kg. + tk Pit. 116, lev. 63, kork. 122 cm. Isot renkaat. Ei tarvita ajokorttia eikä rekisteröintiä. Hieno ajopeli kauppareissuille ja Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. muuhun liikkumiseen. Bellier Racing 12.990 ? + tk OTAMME VAIHDOSSA HENKILÖAUTOJA! Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. 2490? Käsiraha 250,- loput 75,-/kk. OT Rahti 80,- (arvo 490,-) 0 USA 25 FINMAN lumilevy 490,kulutuskumi alareunassa Tieliikenne 3290,-+tk 2890? +tk Suomen suosituin mönkijä lumitöihin, polttopuu- ja ranka-ajoon jo 9 vuotta! Käsiraha 300,- loput 100,-/kk. RALLY USA GOLF ja CITY SKOOTTERIT JAPANILAINEN, markkinoiden paras/luotettavin/hiljaisin GT Edition YANMAR Diesel-moottori. Mm. Led-valot, Sparco kuppipenkit 4-pistevöillä, Kenwoodin äänentoisto jne. 2 VU Myyty jo yli 4500 kpl! Kantavuus n. 1350 kg. 13.990 ? KUU UUTUUS! RALLY USA 2500 Toimii omalla 12 V akulla VINSSI KAUPANPÄÄLLE! TA KUU PARAS LUMITYÖKONE 1380? TA 550 IRS Blade 4x4 tieliikenne TA MÖNKIJÄN TELIKÄRRY 890? 41 Hv TAKUU 2 vuotta! Rally USA sähköskootterit ei tarvitse ajokorttia ei vakuutuksia. Saa ajaa pyöräteillä ja jalkakäytävillä tien reunassa. Nop. 15 km/h. Max. ajomatka 60 km. 4490 ? - Vaihteet Eteen-Vapaa-Peruutus - Akku12V 2x80 Ah, Latausaika 6 h - Moottori 1300 W - Erillisjousitettu etu/takapää - Maavara 150 mm - Kantavuus 160 kg - Pit. 1580 mm, Lev. 730 mm, Kork.1300 mm KUU Renk.: takana 410 x 100 mm V U2 T O edessä 360 x 90 mm RALLY USA 1300 GOLF 4790,-+tk +tk Käsiraha 500,loput 99,-/kk. RALLY USA CITY 1300 TA Käsiraha 900? loput 175?/kk V-aura 800,-. TA ? TRAKTORI TA 8890 +tk 550 4x4 TGB 4x4 SÄHKÖVINSSI JA FINMAN V-AURA TAI TELIKÄRRY KAUPANPÄÄLLE! arvo MODULARBOX OY KOKO MAAN KONEKAUPPA! www.rally.fi P. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III 150 HUOLTOPISTETTÄ SUOMESSA! TOIMITUKSET KOTIIN ASTI! Aurinkoinen Kroatia! Lähde unohtumattomalle bussimatkalle Kroatian aurinkoon, Novigrad ? Cittanovaan. 13.5. - 26.5. Hinta vain 1195?/hlö (viimeiset 10 paikkaa) Sis. Finnlines laivamatka 2hh täydellä ruokapaketilla, Puolihoito hotelleissa (aamiainen ja illallinen), Majoitus Novigradissa *** Hotel Lagunassa 2hh ja ruokailut buffet pöydästä (sis. olut, viini ja vesi), ILMAISET RETKET Istrian niemimaalla (Pula, Rovinj, Porec, Motovun). Suomalainen bussi ja matkanjohtaja koko matkan ajan. Mahdollisuus Venetsian matkaan ja viinitilakäyntiin. Tutustu kroatialaiseen elämänmenoon ja nauti Välimeren lämmöstä! Varaukset BP-Matkat Oy, Naantali. Vesa Vieno 02-536 0010 myös iltaisin ja viikonloppuisin tai vesa.vieno@bussillaperille.net Kaikki matkamme ja esitteet netissä www.bussillaperille.net Caddy A6 20. marraskuuta 2013 10:55:39
• KALLIO LEHTI 24 Viikot 10-11 AVOINNA SU-TI 03 asti KE-LA 04 asti MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Karaoke joka päivä 21-01 KE-LA DJ soittaa Tervetuloa! laitaan alk. klo 22.00. musiikkia laidasta 6 oa! toeht eri vaih arkisin 0 .3 klo 11-14 LOUNAS Uusi Suomalainen Keittiömestari ja uudet kotimaiset reseptit!! 930? Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! ? Syö niin paljon kuin jaksat! - TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. IT S ALVE EP L OIVAN KIRPPIS PP R I R Esitykset: 7/12/14/15/19/21/26/28/29 maaliskuuta ja 2/3/4 huhtikuuta klo 19. Liput 15/13 ?. Lippuvaraukset: www.teatterikultsa.fi Käenkuja 6-8, Sörnäinen I K ? www.lehtiluukku.fi Ohjaus Tarja Koskela U Lue netissä Anna Krogerus UT O Kolmas linja 7 www.oivankirppis.com Omistajanvaihdos ja uudet aukiolojat! Maanantaista perjantaihin klo 12-19 Lauantaina ja sunnuntaina klo 10-17 Tarjous: 1 päivä ja 4 tuntia lisää myyntiaikaa vanhaan hintaan! Lounas arkisin klo 10.30-14.30 Lounaslistalla lisäksi broilerin fileet sekä perinteiset leikkeet ja pihvit. Uusitussa Härässä on kabinetti, jossa on tilaa 1-12 henkilölle. Voit vuokrata kabinetin esimerkiksi kokouksiin tai ryhmälle vaikkapa karaokeen :) 8 40? Olemme avoinna ke-la klo 04.00 asti. Juhlapyhien aattoina olemme avoinna klo 04.00 asti. Perjantaisin ja lauantaisin paikalla on DJ. Pubin puolella pääset laulamaan karaokea. Keskiviikkoisin pikkulauantai JUHLAT. Karaoke joka ilta alkaen klo 20.00 TÄLLÄ KUPONGILLA pelaat ilmaiseksi TUNTI BILJARDIA (norm.8?) ? Leikkaa irti! Seitsemän ruokalajin buffet sisältää viisi intialaista ruokalajia sekä päivittäin vaihtuvan kahden suomalaisen/eurooppalaisen ruoan Voimassa 31.3.2014 asti. Avoinna su 11-02 ma-ti 09-02 ke-la 09-04 Mäkelänkatu 52 00510 Hki Meillä on Puh. 710 430 www.mustaharka.fi -kisastudio