• Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 20 Viikot 44-45 2017 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Niina Raij • Mikko Laukkanen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Asiakkaamme ostaa Kallion alueelta asuntoja ja maksaa välityspalkkion. – tarjoa omaasi – Helsinginkatu 6 | 09 4282 7930 | kallio @pomell.fi RIPEÄÄ ISÄNNÖINTIÄ – VASTEAIKA 2 VRK TULE ASIAKKAAKSI! matti.raty@iskurit.fi • 0400 408 850 jari.nieminen@isannointiverkko. HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Oletko myymässä asuntoasi? Tarjoa myyntiin! Pyydä välitystarjous. Gaala Kodit Oy LKV MERILÄINEN TUOMAS t e l . 4 9 8 8 7 t u o m a s . m e r i l a i n e n @ k i i n t e i s t o m a a i l m a . ? www.facebook.com/gaalakodit Yli 15 vuoden ja 500 asuntokaupan kokemuksella on ilo palvella. Pyydä minulta veloitukseton arvio kodistasi. RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Helsingin Asunto & Rakennus Oy SYYSTARJOUS! Välityspalkkiot: 1h 2h 3h 2490€ 3290€ 3990€ Lisäksi vain isännöitsijäntodistuksen kustannukset! Hinnat sis. ALV:n. Voimassa 30.11.2017 saakka. Laadukas valokuvaus sisältyy hintaan. Hyödynnä asuinalueesi korkea kysyntä ja anna asuntosi myyntiin ammattilaisille! Varaa meiltä ilmainen arviokäynti! omakotisuomesta.fi Minna Laine Toimitusjohtaja, LKV puh. 040 560 2315 Johannes Nieminen Myyntijohtaja, LKV puh. 045 869 6810
• 2 Viikot 44-45 Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi PASSIKUVAT • tallennus poliisille tai kuva-arkki (6 kpl) käteen • viisumikuvat alk. 25,– • opiskelija-alennus 10% 18,HETI Kaarlenkatu 13 • 040 585 6195 kuvahommat.fi/varaa Nyt meillä VANHA KALLIO • postikortit • julisteet • seinäkalenterit 2018 • kalenteri omista kuvista • TULOSTUS • KOPIOINTI • SKANNAUS • ALBUMIT • VALOKUVAKEHYKSET • MUISTIKORTIT • KYLTIT kannistonleipomo.? VOIMASSA 15.12.2017 ASTI. 1 kuponki/ostos. Kaarlenkatu 13 myymälästä. Tuoretta leipää ja pullaa sekä ihania kakkuja! 2=1 Tällä ilmoituksella kaksi pullaa yhden hinnalla EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi PIENI MUTTA PIPPURINEN TIETOKONEPAKETTI GLOBAL GRAPH OY Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Keskusyksikön tekniset tiedot: prosessorit: useita vaihtoehtoja muistit: 4-8 GB DVD: Read and Write kovalevyt: useita eri kokoja näytöt: display / via Windows 7 tai Windows 10 system Yksiköitten hinnat alkaen 150€ monitorivaihtoehdot 20-70€ Keskusyksikön tärkeimmät mitat: leveys: 235 mm syvyys: 235 mm korkeus: 65 mm TULE AJOISSA VALITSEMAAN OMASI Ravintola Vivi Pizzeria Tarjoukset: Ravintola P izzeria VIVI Castreninkatu 10, 00530 Helsinki, puh. 09-710 709 2 norm. pizzaa 4:llä täytteellä + iso limu (kuljetettuna/noudettuna) 19€ 2 leikettä (riisi, ranskalaiset tai lohkoperunat) + iso limu 23€ (kuljetettuna/noudettuna) Intialainen Currykana 2 annosta + iso limu (kuljetettuna/noudettuna) 23€ Lounas alkaen 7,90 Intialainen ruoka – kana, liha tai kasvis Lounasaikana ma-pe 10-15 lounaaseen kuuluu 0,33l pepsi tai jaffa. AVOINNA: joka päivä klo 10-22 Uudiste ttu ruokal ista + sisustu s vuodesta 1998 Kuljetamme ruoka-annoksia kotiin ja työpaikoille. Toimitusaika 30-60 min, kiirevaraus. Ilmainen kuljetus: Yli 16 € tilauksiin. Alle 16 € kuljetus + 4 € Tilaukset viimeistään 1/2 tuntia ennen sulkemisaikaa. Kuljetustilauksista ilmoita maksutapa! Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka Kauniita kukkivia ruukkukasveja ja viherkasveja
• 48. vuosikerta – nro 20 Viikot 44-45 Tänään Vesimaksuihin 1 prosentin korotus ? Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, HSY:n jäsenkunnissa vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin yhden prosentin. Nostolla kustannetaan toimintavarmuutta turvaavia investointeja kuten uutta jätevedenpuhdistamoa. Nosto korottaa vesihuollon käyttömaksuja yhteensä kolme senttiä kuutiota kohden. Tämä tarkoittaa keskivertoomakotiasujalle noin 11 sentin korotusta kuukaudessa. Vesihuollon palvelumaksut pysyvät ennallaan. Myös kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan. Uudet maksut tulevat voimaan 1.1.2018. Vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin yhden prosentin. Maksujen korotus käytetään käynnissä oleviin suuriin investointeihin kuten Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen ja verkoston toimintavarmuuden parantamiseen. Vesihuollon käyttömaksu nousee nykyisestä 3,12 eurosta 3,15 euroon kuutiometriltä. Käyttöja perusmaksujen keskinäinen osuus ohjaa edelleen vedenkäytön vähentämiseen. – Teemme jatkuvasti töitä tuottavuutemme parantamiseksi ja huolimatta suurista investoinneistamme vesimaksumme ovat edelleen edullisempia pääkaupunkiseudulla kuin muissa suurissa kaupungeissa ja selvästi edullisemmat kuin Suomessa keskimäärin, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Stadin neljännet työväenkulttuuripäivät ? Aatosta jaloa marraskuun valoa eli stadin neljännet työväenkirjallisuuspäivät järjestetään 3.-5.11.2017 Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25 ja JHL:ssä Sörnäisten rantatie 23. Stadin työväenkirjallisuuspäiviä leimaa tänä vuonna vahvasti Suomen itsenäisyyden satavuotisuuden juhlinta, mikä ei liene yllätys. Sen lisäksi esille nostetaan mm. presidentti Mauno Koiviston työ ja elämä, SOTEuudistus ja suomalaisia voimanaisia. Mukana on myös Stadin Arska – Arvo Turtiainen. Perjantaina 3.11. on mahdollisuus osallistua Itsenäisyyden äärellä -seminaariin, jossa esitetään kriittisiä näkökulmia Suomen itsenäisyyden juhlintaan. Työväentutkimus-vuosikirja julkistetaan perjantaina iltapäivällä ja keskustellaan aiheesta Elannosta eloleipää eli työväenliikkeen osuustoiminnasta. Perinteinen suosikki on Kapinarunoilta perjantaina kello 17.30. Runoilija on voinut valita kapinointinsa aiheen: isä, kapitalismi, ilmastonmuutos, ilmastonmuutoksen vastustaminen, liian kuuma kesä tai muu mieltä kiinnittävä seikka. Tule ja kuuntele. Stadin kirjallisuuspäivien painopiste on lauantaissa 4.11. Ohjelman aloittaa Studia Generalia -luento Kansanvallan voitto ja tragedia. Itsenäistymisen prosessia tarkastelevat professorit Pertti Haapala ja Seppo Hentilä. Iltapäivä jatkuu itsenäistymisen vaiheissa. Mukaan mahtuu myös kaunokirjallisuutta Kjell Westön ja Heidi Köngäksen teosten esittelyillä sekä Reijo Frankin elämää ja lauluja. Stadilaisittain ehdoton ohjelmanumero on sunnuntain 5.11. Arvo Turtiainenmatinea kello 15. Toimittaja Eva Polttilaa haastattelee Risto Kolanen ja taiteilijat Jukka Linkola, Risto Aaltonen ja Eeppi Ursin esittelevät Arvo Turtiaisen Helsinki-runoja. Tervetuloa nauttimaan hyvästä ohjelmasta Työväenliikkeen kirjastoon ja JHL-opistolle Sörnäisiin! Pentti Arajärvi Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Juontaja pisti asuntopaneelin tiukoille. Kuvissa valtuutettu Silvia Modig (vas.), ministeri Kimmo Tiilikainen (toinen vas) ja oppositiojohtaja Antti Rinne (toinen oik.). Kuva: Katja Karjalainen. Juuri eläköitynyt ympäristöministeriön asunnottomuustyön virkamies Peter Fredriksson puhuu. Hän oli Asukasliiton pääsihteerinä 20 vuotta sitten luomassa Asunnottomien yötä, jolloin väkeä oli vähemmän. Kuva: Katja Karjalainen. Kodittomia Suomessa 7 000 – suurin osa Helsingissä Asunnottomien yö vietettiin Dallapénpuistossa ? – Tunsin olevani liian hyvässä kunnossa saadakseni asunnon, kunnes ymmärsin, että ansaitsen oman kodin kuten kaikki muutkin. Olen nukkunut ystävieni luona, ja äitini. He ovat minua hyvää hyvyyttään majoittaneet. On tarjottu apua, mutta ylpeyteni estää minua vaivaamasta ketään, Hemppa kertoo Ulla Pyyvaaran kirjoittaman ja Arto Timosen kuvaamassa tuoreessa valokuvakirjassa ”Naamat – tarinoita asunnottomuudesta” (Into 2017). Se jaettiin Helsingin Asunnottomien yössä myös ministeri Kimmo Tiilikaiselle. Olimme taas Asunnottomien yössä 17.10. Kaupunki täyttyy tapahtumista mm. Kalliossa, Vallilassa, Hermannissa, Kontulassa, Myllypurossa ja Malmilla. Teemana on asunnottomien itsemääräämisoikeus. Katja Karjalaisen ottamia kuvia julkaistaan Harjun nuorisotalon ja Dallapénpuiston päätapahtumasta. Tapahtumaa on vietetty 1990-luvun lopulta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea. Sivu 10 Halloween tuo Teurastamon verisen historian hetkeksi tähän päivään Kuvaaja: Meela Leino @ ZombieWalk Helsinki ? Teurastamo tuo karnevaalitunnelmaa pimeään syksyyn muuttumalla Halloween-viikonloppuna 3.–4. marraskuuta todelliseksi kauhun tyyssijaksi. Teurastamon Kellohallin katosta roikkui vielä 25 vuotta sitten ruhoja ja teurastajien lihaveitset iskeytyivät leikkuupöytiin. Sivu 11
• 4 Viikot 44-45 Yleisönosasto P ääkirjoitus Nro 20 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Kaksi pikkupoikaa ? Donald Trump ja Kim Jong-un pitänevät itseään hyvinkin voimakkaina ja viisaina, kun haluavat alkaa ydinsodan, mutta ajattelevatko he LAINKAAN Kuinka hyvin he tänä päivänä elävät ja millaista heidän elämänsä tulee olemaan väestösuojassa eläessään? Yhdysvaltain (USA:n) presidentti Donald Trump alkoi ajattelemattoman uhoamisensa puhumalla kuinka ydinaseita pitäisi käyttää, joten Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un nähtävästi arveli, että Yhdysvaltain (USA:n) presidentti Donald Trump tarkoittaa puheillaan ensisijaisesti Pohjois-Koreaa, joten ryhtyi avustajineen vastaaviin toimiin, vaan ajattelevatko he lainkaan kuinka paljon parempi paikka maapallo heille nyt asua?! Tässä suhteessa he käyttäytyvät täydellisesti, niin kuin kaksi pikkupoikaa jotka uhittelevat keskenään ymmärtämättä, että kummankin kannattajat haluavat tehdä kauppaa rauhan vallitessa voittaen ja eläen, siten PALJON PAREMMIN! Lassi Tiittanen Eipäs soitella matkapuhelimeen ? Kulkiessani tänään (16.10.2017) Sturenkatua klo 10:40 Setlementin talon Vallilan puoleiselta suojatieltä yli jouduin jäämään puoliväliin, kun valot vaihtuivat, joten näin aivan vierestä, kuinka Finnair´in linja-auton kuljettaja puhui matkapuhelimeensa (kännykkäänsä), mutta hänelle tuli punainen valo minulle ja eräälle pyöräilijälle siitä huolimatta hän ajoi linja-autonsa suoraan eteen, siten että auton etupäätä oli1/3 suojatien päällä! Jos matkapuhelimeen puhuminen häiritsee niin paljon muuhun liikenteeseen keskittymistä, niin on parempi laittaa joko sen kaiutin päälle tai käyttää hansfreetä! Tuli mieleen väkisinkin ruma runo: Liikenteen hourupäät Kusipäitä liikenteessä liikkuu, he ei piittaa kuka auton akselista kiikkuu! Kunhan he vain ensimmäisenä saavat mennä, älä silloin jalankulkija eteen lennä! Lassi Tiittanen Aino Elina Sirviö Ukin virsi ? Antti-ukkini oli 1870-luvulla syntynyt Suomi suuriruhtinaskuntaan. Hän oli nähnyt monet sodan ja rauhan vuodet. Hän oli hiljainen ja säyseä luonteeltaan. Puhdetöinään korjaili suksien varpaallisia, ja sauvojen sompia, jotka olivat usein riekaleina paljosta käytöstä. Talvet oli pitkiä ja paksulumisia. Ukki veisaili usein puuhastellessaan. Ulkoa muisti paljon virsiä. Yksi jäi erityisesti mieleeni: ”Ah, niin juoksin ylväsnä ja rohkealla miellä. Mä luulin, että pysyä, osaisin Herran tiellä. Vaan omin voimin hairahduin. Ja aina kaaduin, kompastuin. Ja häpeään mä jouduin. Nyt tunnustan mä nöyrästi, ett’ outo olen aivan. Jos et sä neuvo, Herrani. En osaa tietä taivaan. Jos et sä itse paimenna, mä eksyn kohta laumasta. Kuin lammas eksyy korpeen. Sä, Herra, pidä sanasi jalkaini kynttilänä. Sen loista anna tielleni tähtenä heleänä. Sokeat avaa silmäni, vahvista heikot jalkani, taluta tielläsi aina! Olin 12-vuotias, kun ukin voimat alkoi hiljalleen hiipua ja askel lyhenemään, ja veisuukin hiljeni. Ukki toisteli usein, että ihminen on kaksi kertaa lapsena: ensin pienenä, sitten vanhana Kesän kauneimmalla ajalla kutsu tuli ikuisen kotimme rauhaan. Sadunkertojia ? Löysin (4.4. K ja K) lehdessä olleen Ura ja Työsivustolla, kahden papin antaman haastattelun, jossa pappi sanoo: ”pelkään, että kohta olemme sadunkertojia.” Ei se mitään uutta ole. Jo ensimmäisenä pääsiäisenä lähti liikkeelle kaksi eri kertomusta, toinen faktaa, toinen fiktiota. Faktaa oli, että Jeesus nousi kuolleista. Sen tapahtuman silmännäkijätodistajia oli yli viisisataa ihmistä. Parhaiten todistettuja asioita oikeudessa. Osa vartijoista meni kertomaan ylipapeille tapahtuneen. Ylipapit ja vanhimmat pitivät ”hätäkokouksen”, neuvottelivat, mitä tehdä. Silloin valhe ja valta keksi fiktion. He lahjoivat vartijat paljolla rahalla. He keksivät kertomuksen, että vartioiden yöllä nukkuessa, Jeesuksen opetuslapset olivat varastaneen ruumiin, ja näin ei koko ylösnousemusta olisi olemassakaan. Vartijat pelkäsivät henkensä edestä, jos tämä tulisi maaherran tietoon, mutta ylipapit antoivat enemmän rahaa ja lupasivat lepyttää ja lahjoa myös maaherran. Raha ja valta sokaisi niin, että valhe alkoi tuntua totuudelta. Näin sitä valhetta alettiin julistaa, ja ikävä kyllä, sitä julistetaan vielä tänäkin päivänä. Ompa se löytänyt tiensä jopa teologiseen tiedekuntaan. Rahasta ihminen voi – ikävä kyllä – myydä jopa sielunsa. Lenin puisto Ukko-Pekan puistoksi Kaupunkisuunnittelussa raha ei merkitse mitään Kivihiilen käyttö vähenee energiantuotannossa H elenin uudessa pellettilämpölaitoksessa Helsingin Salmisaaressa sytytettiin ensimmäiset puupelletit. Pian laitos tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä helsinkiläisille asiakkaille. Pellettilämpölaitos on merkittävä hanke uusiutuvan energian lisäämiseksi Helenin energiantuotannossa. Suomen suurimmassa pellettikattilassa Helsingin Salmisaaressa palaa nyt siis pellettiliekki. Seuraavien kuukausien ajan pellettilämpölaitos on koekäytössä, ja sillä testataan muun muassa eri tehotasoja, kattilan käynnistyvyyttä, pelletin palamisen puhtautta ja laitoksen turvallista toimintaa. Ennen polttamista pelletti jauhetaan pölyksi, ja puhaltimet kuljettavat sen kattilaan poltettavaksi. Myös tämä kaikki vaatii testaamista. Ympärivuorokautinen lämmöntuotanto pelleteillä alkaa marraskuussa. Laitos tuottaa koekäytönkin aikana huomattavia määriä uusiutuvaa kaukolämpöä helsinkiläisille. Talven mittaan koekäytön edistyessä laitosta ajetaan koko ajan kasvavalla teholla. Alkuvuodesta tuotetaan uusiutuvaa kaukolämpöä jo 25 000 kerrostalokaksion tarpeisiin. Puupelletillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä Helenin kaukolämmön tuotannossa. Lämpölaitoksen valmistuttua Helenin uusiutuvan kaukolämmön tuotanto kasvaa huomattavasti. Helen myy uusiutuvaa kaukolämpöä sekä kotitalouksille että yrityksille. Valitsemalla uusiutuvan kaukolämmön asiakkaat voivat konkreettisesti vaikuttaa energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Pellettilämpölaitos on rakennettu tiiviiseen kaupunkiympäristöön Salmisaaren voimalaitosalueelle, ja rakennus on jo viimeistelyjä vaille valmis. Hanke on lisännyt ja lisää suomalaista työllisyyttä rakentamisessa sekä pellettien valmistuksessa ja logistiikassa. Laitoksen koekäytöt jatkuvat ensi talveen, jonka jälkeen laitos on valmis häiriöttömään käyttöön. Pellettilämpölaitoksen vihkiäisiä vietetään kevättalvella 2018. -j.a. ? Helsingin Siniset vaativat Lenin-puiston nimen muuttamista Ukko-Pekan puistoksi. Historia on historiaa ja puisto on nimeään kantanut ja vakiinnuttanut jo lähes 60 v. Lenin oli ensinmäinen, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden, minkä jälkeen vasta muut voivat tunnustaa sen. Toisin kuin Stalin, hän ei koskaan toiminut Suomea vastaan eli kyllä Lenin on puistonsa ansainnut. Ukko-Pekallakin on jo patsaansa. Raimo Laine Teknikko Merihaka ? Kaupunkisuunnittelussa palaa, ei toimisto vaan raha. Yli 20 vuotta on suunniteltu Vallilanlaaksoon tiedebussin linjaa. Nyt sen tilalle suunnitellaan raitiotielinjaa. Busssilinjaa perusteltiin muutaman minuutin matkalyhennyksellä Otaniemesta Viikkiin. Raitiotielinjan perusteita ei ole. Konsulttitoimisto WSP ehdottaa kaupungille kevytsiltaa Siltasaaren kärjestä Kaisaniemeen. Sitä aletaan nyt suunnitella. Sillan vieressä on Unioninkadun silta ja toisella puolella rautatien vieressä kulkeva tie. Minkähän verran konsulttitoimisto on laskenut sillan kustantavan ja kuinka paljon heidän osuutensa on? Mikä on käyttäjien päivittäinen lukumäärä? Kuinka paljon suunniteltu arkkitehtuurikilpailutus maksaa ? Voiko kaupunkisuunnittelu kertoa nämä luvut? Eija Saha Viides Linja Välinpitämättömyyttä potilaan terveydestä ? Kalliossa kauan asuneena minun on helppo vertailla Kallion terveyskeskuksen ja yksityispuolen lääkäripalveluja. Terveyskeskukselta voi saada sitä mitä ei tilaa ja todellisessa hätätilanteessa avunsaanti on kiven alla. Sen sijaan yksityispuolella apua voi saada kiitettävästi. Omat kokemukseni ovat faktaperusteisia. Olin runsaat kuusi vuotta Alzheimerintautiin sairastuneen ja kuolleen kumppanini omaishoitaja. Raskaan työn vuoksi sairastuin itsekin sepelvaltimotautiin. Terveyteni ollessa jo pohjalukemissa kesällä 2004 menin Kallion terveyskeskukseen kertomaan pahenevista oireistani. Sain tyrmistyttävän tylyn kohtelun naislääkäriltä. Hän ei tehnyt mitään hyväkseni vaan naljaili kylmän viileästi ettei minulla mitään katastrofia ole. Väite oli väärä ja totuus oli toisennäköinen. Mehiläisen vastaanotolla sain lähetteen Meilahden sairaalaan, jossa todettiin minulla olevan 8 tukosta sepelvaltimoissa. Tunnettu kardiologi Mikko Syvänne teki minulle pallolaajennuksen 29.9.2004. Sain jatkoaikaa elämälleni. Käsittämättömät virhearviot saivat jatkoa myöhemmin. Terveyskeskuslääkäri määräsi minulle aiheettomat ja kalliit verenohennuslääkkeet kahteen eri otteeseen. Molemmilla kerroilla Kallion terveyskeskuksen ylilääkäri poisti ne. Kaikkiin virhearviointeihin puuttumatta oli suuressa hengenvaarassa lokakuussa 2016. Jo aiemmin veriarvojani tarkkaillut terveyskeskuslääkäri totesi tulehdusarvojeni nousseen selvästi muttei tehnyt mitään hyväkseni. Ympyrätalon Mehiläisestä sain lähetteen Haartmanin päivystykseen kun tulehdusarvoni oli liki 200 ja tilani hengenvaarallinen. Tiputusja lääkehoito pelastivat henkeni. Saan olla kiitollinen kaikille asiansa osaaville vastuuhenkilöille. Lukija varmaan kysyisi minulta miksi kaivelen vanhoja tapauksia? Siksi kun en ole unohtanut huonoa kohtelua Kallion terveyskeskuksessa. 20.10.2017 halusin päästä Kallion terveyskeskukseen tulehdusarvojeni tarkistusmittaukseen. Ei onnistunut. Sain ilmoituksen numerosta 09 3105 0606 ettei voi auttaa. Tämä aiheellinen ja kokemusperäinen juttuni kannustakoon myös muita vääryyttä kärsineitä. Toivo Levanko freelancer-toimittaja
• 5 Viikot 44-45 Heinäsen kolumni Sydänkäpysemme? Yöt jo yllemme saapuu, sävel soi taas vaieten. Kumpujen öihin hukkuu muistot sodan kauhujen. Tänään ymmärrän sen, niin pieni on ihminen. Aurinko laskee länteen, kuun noustessa itäisen. Idän äidit ovat itkeneet, isät ja pojat lähteneet. Tänään ymmärrän sen, surun suuren sävelen. Öihin valot siellä uupuu ja varjot maan peittää. Huoneisiin heijastuu heidän äänet vaienneet. Vieläkin muistan sen, seppeleen sinivalkoisen. Yöt jo yllemme saapuu, sävel soi taas vaieten. Ne miehet kotiin toivat surun hetket hiljaiset. Tänään ymmärrän sen, niin pieni on ihminen. Toivo Levanko lyyrikko Tänään ymmärrän sen Runopalsta Yleisönosasto Oma lähilukio on turvallinen vaihtoehto ? Peruskoulun päättöluokan oppilaat alkavat näinä aikoina pohtia ensi syksyn jatkovalintojaan. Pienillä paikkakunnilla lukio on monesti lähin vaihtoehto ja usein ainoa toisen asteen oppilaitos. On suuri etuoikeus, että lähes jokainen suomalainen voi käydä koulutiensä kotoa käsin korkeakoulun kynnykselle saakka. Mahdollisuus koulun jatkamiseen lähellä omaa kotia merkitsee nuorelle ja hänen perheelleen merkittävää kustannusten ja päivittäisen ajan säästöä. Korkeakoulujen pääsykoeuudistus on tänä syksynä puhuttanut koulumaailmaa. Suomi on vihdoinkin saamassa suoraan lukiokursseihin perustuvan korkeakoulujen pääsykoeuudistuksen. Vuodesta 2020 alkaen pääosa opiskelijoista valitaan ylioppilastodistusten perusteella. Uudistuksen myötä koulutuksen alueellinen ja taloudellinen tasa-arvo ottaa suuren harppauksen eteenpäin. Korkeakouluihin päästäkseen ei enää tarvitse matkustaa pääkaupunkiseudulla järjestettyihin kalliisiin pääsykoevalmennuksiin. Hyvä menestyminen omassa lukiossa riittää. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomen koululaitoksen suuri vahvuus on erinomaisissa opettajissa ja tulosten tasaisessa laadussa. Aivan kuten kiitettävien arvosanojen opiskelijoita, myös hyviä opettajia on tasaisesti kaikkialla, Hangosta Utsjoelle. Lukioiden määrä on Suomessa viime vuosina huomattavasti vähentynyt. Tämä kehitys on tapahtunut lähes yksinomaan suurilla paikkakunilla, joissa keskisuuria lukioita on yhdistelty suuriksi, jopa tuhannen opiskelijan yksiköiksi. Suomen Lähilukioyhdistykseen kuuluvat käytännössä kaikki pienet alle 150 opiskelijan lukiot. Yhdistyksessä on tällä hetkellä 162 jäsenlukiota. Tämä on yli 40 % maan päivälukioiden kokonaismäärästä. Kuluvan vuoden aikana yhtään pientä lukiota ei ole lakkautettu. Maaseudun ja haja-asutusalueiden pienillä lukioilla onkin kunnissaan aivan erityinen yhteiskunnallinen tehtävä. Lähes kaikki toimivat peruskoulun kanssa elimellisessä yhtestyössä, kiinteistöja henkilöstöresurssit optimoiden. Elinvoiman ja kehityksen takaajana lukio on kunnalleen paljon enemmän kuin pelkkä oppilaitos. Pienissä lukioissa toiminta on välitöntä ja mutkatonta. Ollaan lähellä kasvatuksen ja huolenpidon ihannetta: opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus ja yksilöllinen opastus ylenpalttista. Opettajat tuntevat yleensä nimeltä nekin nuoret, joita eivät itse opeta. Ylioppilastutkinnon edellyttämä kurssivalikoima on kautta maan pienissä ja suurissa lukioissa sama. Pienissä ryhmissä ja hyvin ohjattuina kouluyhteisön jäsenet kantavat yhdessä vastuuta tulosten saavuttamisesta. Pienissä lukioissa opiskelijat suorittavatkin keskimäärin ottaen merkittävästi enemmän kursseja kuin suurissa. Keskeyttäneiden ja neljännen vuoden opiskelijoiden osuudet ovat pienissä lukioissa huomattavasti alle maan keskiarvon. Pieni lukio on hyvä ja turvallinen vaihtoehto. Jukka O. Mattila Puheenjohtaja Suomen Lähilukioyhdistys Kuva: Mira Mallius. Diakonissalaitos avaa hätämajoituksen ? Helsingin Diakonissalaitos avaa kylmenevien säiden takia hätämajoituksen. Majoitus on suunnattu EUalueen liikkuvalle väestölle, jotka asuvat pääosin ulkona, teltoissa ja hylätyissä rakennuksissa. Hätämajoitus avataan Helsingin Diakonissalaitoksen Alppikadun korttelissa tämän viikon perjantaina 20.10.2017. Petipaikkoja on 100 ja hätämajoitus on avoinna jokaisena viikon päivänä klo 21-08. Aukioloaikoina paikalla on jatkuvasti henkilökuntaa. Helsinkiläiset asunnottomat menevät ensisijaisesti Hietaniemen palvelukeskukseen. Paperittomien hätämajoitusta järjestää Helsingin seurakuntayhtymä Hermannissa. Mikäli helsinkiläisille tarkoitettu Hietaniemi on täynnä, Hermannissa on lisäpaikkoja. Helsingin kaupungin kanssa on sovittu, että Diakonissalaitos järjestää hätämajoitusta lähtökohtaisesti liikkuvalle väestölle. Emme kuitenkaan jätä ketään ulos, jos muuta paikkaa ei ole. Verhoomo Tehtaassa verhoilemme kodin kalusteet ammattitaidolla. Hinta-arviot s-postilla. Myös kuljetuspalvelu! info@verhoomotehdas.fi • puh. 045-869 6714 www.verhoomotehdas.fi Raitiolinjojen aikatauluihin muutoksia ? Raitiolinjojen 1, 2, 3, 6, 6T, 7, 8 ja 9 aikatauluihin tuli muutoksia maanantaista 23.10. alkaen. Muutosten tavoitteena on raitioliikenteen parempi täsmällisyys ja säännöllisyys. Lisäksi useilla linjoilla aloitetaan liikenne aamulla hieman aiemmin. Linjat, joilla aamuliikennettä on aikaistettu: Linja 1: Ensimmäinen vuoro Eirasta lähtee ma pe klo 5.40. Linja 2: Ensimmäinen vuoro Olympiaterminaalilta lähtee ma pe klo 5.38 ja ensimmäinen vuoro sunnuntaisin Länsi-Pasilasta lähtee klo 6.38. Linja 3: Ensimmäinen vuoro ma pe Olympiaterminaalilta lähtee klo 5.40 ja Töölön hallilta klo 5.48. Linja 7: Ensimmäinen vuoro Länsiterminaalilta lähtee lauantaisin klo 5.50 ja sunnuntaisin Länsi-Pasilasta klo 7.01. Linja 8: Ensimmäinen vuoro lauantaisin Arabiasta lähtee klo 5.40. Linja 9: Ensimmäinen vuoro ma pe Jätkäsaaresta lähtee klo 5.48 ja Pasilasta klo 5.58. ? Luulin kirjoittavani tämän marraskuun ensimmäisen pakinani Pyhistä miehistä ja tulevan isänpäivän merkityksestä. Kävikin näin, että lapset valtasivat ajatukseni. Esitän kuitenkin sydänlämpöiset onnittelut isille ja vaareille lämpimin halauksin! Entisenä lastensuojelutanttana minut oli kutsuttu Lastensuojelun Keskusliiton 80-vuotisjuhlaan Finlandiatalolle. Kuulin viisaita puheita. Liiton puheenjohtaja professori Pentti Arajärvi oli erityisen huolestunut yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvusta. Toiminnanjohtaja Hanna Heinosella, joka naapurin tyttönä vuosia sitten esitti pihallamme tyttärieni kanssa omatekoisia näytelmiä, kuten ”Huonokuntoista Emmaa”, oli vakavaa sanottavaa. Hänellä on kova huoli ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisemisen välttämättömyydestä. Liitoon kuuluu yli 90 lastensuojeluyhteisöä sekä nelisenkymmentä kuntajäsentä. Juhlassa raikas ja suloinen Diandra esitti herkistyttävän ”Lapsi”-laulun, jonka Jorma Ollaranta teki vuonna 1984. Kantaesitys tapahtui presidentinlinnassa osoitettuna liiton silloisen lastensuojelukampanjan suojelijoille Mauno ja Tellervo Koivistolle. Tuo johti mieleeni nuo uljaat taisteluvuotemme, jolloin saimme ratkaisevia muutoksia lainsäädäntöön lasten kaltoinkohtelun kieltämiseksi. Riemumme oli rajaton, kun lapsen ruumiillinen kuritus tuolloin 1984 kiellettiin lailla. Asenteita mitattiin ja todettiin, että kovin syvässä piili sekin usko, jonka voimalla ruumiillinen kuritus on juuri sitä oikeaoppista kasvatusta. Tämän päivän haastattelututkimus osoitti, että suurin osa eli 65 % vastasi vastustavansa kurituskasvatusta eli kaikkinaista väkivaltaa, johon sisältyy myös henkinen väkivalta. Ruumiillisen kurituksen täysin hyväksyviä ilmeni olevan vielä 4 %. Tukistamiseen ilmoitti joka neljäs syyllistyneensä. Lasten suojelijoilla on todellakin töitä! Yleisessä juhlapuhekielessä lapset kuvataan tulevaisuutena ja aarteina. Mutta eri kulttuureissa vallitsee mitä hurjimmalta tuntuvia kasvatuskäytäntöjä alkaen tyttöjen silpomisesta. Uutiset kertovat päivittäin uhanalaisista tilanteista, joihin mm. rasismin kohteet, pakolaislapset, nälkiintyvät lapset ja pedofiilien uhrit joutuvat. Sivumennen kerron, että vankiloihin päätyneet pedofiilit ovat kuulemma vankien keskuudessa eniten halveksittuja. Syystäkin. Keskusliiton nykyselvitys osoittaa monia mielenkiintoisia asioita. Piiskaaminen on lähes kokonaan menetelmänä loppunut. Mutta uudenlaisia keinoja keksitään. Miehet ja naiset kohdistavat lapsiin suunnilleen yhtä paljon väkivaltaa. Sain pakinani kuvaksi Lastensuojelun Keskusliiton juhlatiedottamisessaan käyttämän Mira Malliuksen herkän piirroksen yhteisistä lapsistamme. Huolemme on laajasti globaalinen. Lapsen Oikeuksien Julistus annettiin marraskuun 20. päivänä 1959, joka 1964 virallistettiin Kansainväliseksi Lastenpäiväksi. YK hyväksyi myös tuona päivänä 1989 Lapsen Oikeuksien Sopimuksen, joka meitä kaikkia velvoittaa. Kaukana ollaan! Tällainen tarinointi on väkisinkin aika rankkaa, jopa niin että vitsitkin ovat pakinoitsijalla vähissä. Omalta työajaltani turvakotitoiminnan alkuvaiheessa muistan kiukuttaneita keskusteluja ruumiillisen kurituksen kannattajien kanssa. He mm. nojasivat raamatullisiin lauseisiin, sellaisiin kuin ”joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee” ja ”joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa”. Eräältä isältä kysyin. miksi hän pahoinpiteli lapsiaan. Silmät pyöreinä hän ikään kuin viattomana vastasi: ”Minäkö, enhän minä ole väkivaltainen, annan vain remmiä tai tukistan, elleivät muuten tottele. Niinhän minuakin kunnialliseksi kasvatettiin!” Lapset tarvitsevat edelleen monenlaista suojelua, eritoten asialle vihkiytyneitä ammatillisia auttajia ja laajasydämisiä lähimmäisiä. Tuntuikin mainiolta, että Suomi 100 – juhlatoimikunta esittää 50 miljoonaan euron lahjoitusta Itlalle eli vuonna 1987 perustetulle lastenrahastolle. Hankkeilla on yhteinen tavoite: ”jotta Suomessa olisi maailman onnellisimmat lapset”. Toivorikkaina odotamme SOTEjärjestelmän tuovan lapsimyönteisiä ratkaisuja, mikäli se jossakin hamassa tulevaisuudessa valmistuu. Lastenlaulun sanoin voi todeta, että poliitikkojen hitaus tässä ”hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa”. Luokkatoverini totesi tavatessamme, että tokko se tulee enää meidän elinaikanamme… ” Elämme Toivossa”, kuten se tylsän vitsin lapamato. Aira Heinänen
• 6 Viikot 44-45 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Nimipäivät: Viikko 44 Ma 30.10. Eila Ti 31.10. Arttu, Arto, Artturi Ke 1.11. Pyry, Lyly To 2.11. Topi, Topias Pe 3.11. Terho La 4.11. Hertta Su 5.11. Reima Viikko 45 Ma 6.11. Kustaa Aadolfin päivä. Mimosa Ti 7.11. Taisto Ke 8.11. Aatos To 9.11. Teuvo Pe 10.11. Martti La 11.11. Panu Su 12.11. Virpi Päivyri Sunnuntaiksi ? Kirkkoherranviraston palvelupiste os. Itäinen Papinkatu 2. Kallion kirkon Kappelissa. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. Diakonian vastaanotto on siirtynyt Alppilan kirkolle, os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. KALLION KIRKKO Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16–19 Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 1.11. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17. Kivimessu to 2.11. klo 18.00. Mari Mattsson. Iltamessu pe 3.11. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Pyhäinpäivän messu la 4.11.klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta., Visa Viljamaa. Pyhäkoulu klo 10. Alle 4v. vanhempien kanssa. Kirkkokahvit. Pyhäinpäivän iltahartaus. la 4.11. klo 18. Riitta Männistö, kanttorina Tommi Niskala ja Kallion Kantaattikuoro. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana pois nukkuneiden seurakunnan jäsenten nimet. Omaiset voivat sytyttää tuohuksia muistolle. Messu su 5.11. klo 10. Jaana Partti. Kirkkokahvit. Skidikirkko su 5.11. klo 16. Mari Mattsson. Kirkkokahvit ja mehut. Iltamessu m 6.11. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 7.11. klo 18. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 8.11. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17. Kivimessu to 9.11. klo 18. Messun pop-up-ryhmän avoimet harjoitukset klo 17. Martinpäivän messu pe 10.11. klo 18. Messun toteuttaa Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys TYT. Messu su 12.11. klo 10. Riitta Männistö. Kirkkokahvit. Iltamessu ma 13.11.klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 14.11. klo 18. Visa Viljamaa. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 15.11. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä Kallion kirkossa torstaisin klo 13. To 2.11. Kansakunnan kaapin päällä – rouva Tellervo Koivisto muistelee, Päivi Istala haastattelee. To 9.11. Miten kävi oikeuden vuonna 1918? Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen luennoi. To 16.11. Mitä viisaus on ja miksi se on nyt tärkeä? Viisaustutkija, dosentti Eeva Kallio. Etnosoi! festivaalin -konsertti su 5.11. klo 14 Kallion kirkossa Café Sonckissa. Pyhäinpäiväviikonloppuna hiljennymme rauhan ja ystävyyden merkeissä nauttimaan kanteleen ja koran vuoropuhelusta. Meditatiivisen kanteleensoiton mestari Arja Kastinen kohtaa senegalilaissyntyisen, länsiafrikkalaisen kora-harpputaiturin Cheick Cissokhon, jonka suvussa koransoitto on kulkenut isältä pojalle jo monen sukupolven ajan. Lähde elämään ilta su 5.11. klo 17. Sairaalateologi Leena Lehtinen aiheena ”Suru”. Järj. Kallion seurakunta ja Kansan Raamattuseura. Hyvien uutisten illat – Miksi Jeesus käski julistaa parannusta? ti 7.11. klo 18. Pastori Mika Ebeling. EevaLiisa Hurmerinta. Tilaisuudessa musiikkiryhmä, kirjapöytä. Tarjoilu klo 17.30 alkaen. Järj. Kallion seurakunta ja Kansanlähetys. Jubilate 50 –juhlakonsertti la 11.11. klo 18. Jubilate juhlii 50 vuottaan juhlakonsertilla Kallion kirkossa – paikassa, jossa kuoron toiminta alkoi aikanaan Astrid Riskan johdolla. Ohjelmassa on kuoromusiikkia seuraavilta säveltäjiltä: Sibelius, Fougstedt, Johansson, Rautavaara, Whittall, Sandström, Purcell, Schubert, Mendelssohn ja Monteverdi sekä kantaesityksenä Cecilia Damströmin säveltämä juhlateos. Solisteina ovat Monica Groop ja Juha Kotilainen ja mukana on myös juhlakuoro täydennettynä entisillä Jubilaten laulajilla. joht. Edward Ananian-Cooper. Liput 25e/15e. Isälle ja isänmaalle su 12.11. klo 18. Suomi100juhlavuoden konsertti. Suomalaista á cappella -kuoromusiikkia. Vokaaliyhtye Incanto, johtaa Jukka Jokitalo. Kirkon kahvilat lukusaleina Kallion kirjastoon tulevat sanoma -ja aikakauslehdet ovat luettavissa loppuvuoden ajan Kallion kirkon Café Sonckissa ja Alppilan kirkon aulassa. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi. Ilmoittaudu: kallionseurakunta.fi/lasten-ja-perheiden-kirkko/ Välipalakerho koululaisille ma klo 14.30-16 Seurakuntakodilla. Kukkoeteisen kutojat ti klo 16 Kallion kirkolla Raamattu-, rukousja lähetyspiiri ti klo 16 Kallion kirkolla. Nuiskukurssi nuorille ti klo 17 PaKolla Nuorten illat ti klo 18.30 ke klo 18 ja to klo 19 PaKolla.. Eläkeläisten piirit ke klo 13 Kallion seurakuntakodilla ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Raamattupiiri ke klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Kari Kurka. Perhekerho to klo 9.3011.30. Esikoisvauvakerho to klo 12-14 Seurakuntakodilla. Lauantaisähly junnuille la klo 10 ja klo 11 Merihaan palloiluhallissa. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Cafe Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Avoinna ma-pe klo 11–17 ja iltaisin kamarifestivaalin konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Acktéklubin konsertteja ympäri vuoden. Kts. koko ohjelmisto: acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kaikenikäisten messu – Isäkirkko ke 1.11. klo 18. Voit maalata aiheeseen liittyvän työn ennen messua kirkolla tai tuoda oman työn. Pauliina Lindfors, muusikko Kaisa Valve. Pieni hartaushetki to 2.11. klo 13. Pauliina Lindfors. Unkarinkielinen messu su 5.11. klo 11. Bela Halász Kiinankielinen messu su 5.11. ja 12.11. klo 13. Paulos Huang. Messu su 5.11. klo 16. Petri Patronen. Kirkkokahvit. Messu su 12.11. klo 16. Pauliina Lindfors. Kirkkokahvit. TAPAHTUMAT ALPPILASSA Nallekopla pe 3.11. klo 13.30. Alppilan kirkolla. Helsingin Poliisisoittokunnan orkesteri. Hauskaa liikennevalistusta laulattaen ja leikittäen. Liikenneaiheista askartelua ja puuhaa Lastenperjantaissa jo klo 10 alkaen. Glow-ilta pe 3.11. klo 18.30. Afterwork -ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Opetusta, musiikkia, rukousta ja ylistystä. Lopuksi yhteinen iltapala. Sanan ja rukouksen ilta su 5.11. klo 17. Seppo Juntunen. Vauvojen värikylpy ti 7.11. klo 17. Taiteillaan kortteja isälle. Alppilan kirkon isänpäiväbrunssi su 12.11. klo 11 ja 13. Kolmen ruokalajin mahtava brunssi ja lapsille tilaa leikkiä. 15 e, lapset 5 e. Varaa viim. pe 10.11. alppilankirkonbrunssi@gmail. com. Miten pysäytetään vihapuhe? la 11.11. klo 15-16. Tule seuraamaan Sovinto 100 -nuorten ratkaisupajan loppukeskustelua Alppilan kirkolle. Mukana alaikäiset turvapaikanhakijat, nuoret maahanmuuttajat ja Kallion nuoret sekä Hussein AlTaee,CMI ja Milla Perukangas, KUA sekä pappi Laura Huovinen. Autre Chose Cafe. Alppilan kirkon aulan kahvila on avoinna ti-pe klo 7-19, la 9-15. Lounasta tarjolla klo 11-14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi Päiväkansa 60+ ma klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Leena Niinivaara. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18-20. Tied. Kanttori Vivika Oksanen p. 0504620995 Tiistaiolohuone klo 10. Jumppaa, puutöitä tai punttisalia. Tiistairuokailu klo 12.30. Hinta 2e. Avoin muskari ja perhekerho tiistaisin klo 10-10.30 ja klo 10.30-11. Maksuton, ei ilmoittautumista. Perhekerho klo 10.30-13. Lukupiiri kerran kuussa ti klo 17.30. Tied. petri.uusikyla@gmail.com, p. 0505217500 Voimasanoja Raamatusta ti klo 17.30. Bible Journal -kurssilla askarrellaan raamatunlauseita. Leena Hietamies ja Nina Klemmt. Lasten perjantai pe klo 10-12. Vaihtuva ohjelma lapsiperheille kirkon aulassa. Anu Rask. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-15, ke klo 12–15. Hinta 30 e/kausi. Liikuntaryhmät. Ks. kallionseurakunta.fi/liikkuvakirkko Lisätietoa seurakunnan toiminnasta os. www.kallionseurakunta.fi Taivaallista mannaa ja jokapäiväistä leipää kaikille ? Muutama viikko sitten isosleirillä käsittelimme nuorten kanssa vapautta ja rauhaa. Aamuhartautemme päättyivät perinteisesti Isä meidän -rukoukseen ja viittasin siihen keskusteluissamme päivien mittaan useamman kerran. Miten rauha ja vapaus tai niiden kaipuu näkyvät rukouksessa? Saman leirin aikana Ylen uutinen itäisen ja eteläisen Afrikan äärimmäisestä hädästä iski tajuntaani. Puhuttiin yli miljoonan ihmisen nälkäkuolemasta seuraavien kuukausien aikana. Maiju Lehmijoki-Gardner avaa kirjassaan Askeettien pidot kristinuskon syömisen etiikkaa. Hän kirjoittaa, että ruumiillisen huolenpidon merkitys erityisesti ruuan muodossa näkyy kristinuskossa. Toisaalta Uudessa testamentissa Jeesuksen jumalallisuus tulee esille useiden ruokaan liittyvien ihmetekojen voimin. Samalla ruoka alleviivaa Jeesuksen ihmisyyttä: ilmestyttyään opetuslapsilleen hän Luukkaan mukaan aterioi näiden kanssa ja Johanneksen mukaan valmistaa rannalla näille pientä ateriaa. Ehtoollisen teologia, vieraanvaraisuus, pyhien tekstien märehtiminen ja jokapäiväinen leipä kietoutuvat mielenkiintoiseksi ja lopulta hyvin konkreettiseksi kudelmaksi. Jeesus lähettää opetuslapset pareittain julistamaan evankeliumia: Ruokailemaan yhdessä, parantamaan kaupungit sairaat ja sen jälkeen kertomaan, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Minä näen näiden kolmen välillä ainakin selvän yhteyden. Luther kehottaa olemaan Kristus toiselle ihmisille. Näin suoraa käännöstä on joissain suomennoksissa hieman arkailtu, mutta se on asia, josta Luther kuitenkin puhuu. Hän tarkoittaa, että lähimmäistä tulee palvella Kristuksen esimerkin mukaisesti ja samalla antaa todistus Jumalan valtakunnan todellisuudesta. Hyvin usein se tapahtuu konkreettisten asioiden kautta: Vaatetetaan, ruokitaan, käydään katsomassa, ollaan vieraanvaraisia, puututaan epäoikeudenmukaisuuteen, haastetaan haitallisia rakenteita, rukoillaan ja ruokaillaan yhdessä. Oma kysymykseni, ja ahdistukseni, asian äärellä tiivistyy kirkkoisä Gregorios Nyssalaisen Isä meidän -rukouksen tulkintaan, jossa hän pohtii jokapäiväistä leipää. Voiko Jumalan valtakunta olla totta ennen kuin yltäkylläisyyttä on tasattu? ”Te olette rukouksenne haltijoita, kun yltäkylläisyytenne ei riistä toisen omaisuutta ja aiheuta hänen kyyneliään, kun kukaan ei jää nälkäiseksi tai ahdistuneeksi teidän täyteytenne seurauksena. ” Nuusa Parkkinen Kirjoittaja on ihmeestä ja kummasta ammentava pappi Nälkämailta
• 7 Viikot 44-45 Ebeneser-säätiön Siiri Vallin apuraha 2017 ? Ebeneser-säätiö edustaa maassamme varhaiskasvatuksen ja lastentarhanopettajankoulutuksen historiaa. Ebeneser-säätiön tarkoituksena on varhaiskasvatuksen ja vanhemmuuden tukeminen sekä lastentarhatyön kulttuurihistoriallisen merkityksen vaaliminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tukee ja edistää varhaiskasvatuksen tutkimusta ja koulutusta sekä osallistuu yleiseen kasvatustoimintaan. Säätiö ylläpitää Lastentarhamuseota ja -arkistoa. Siiri Vallin rahastosta jaettava apuraha on suuruudeltaan 10 000 euroa ja se myönnetään jatko-opintojen loppuvaiheessa olevalle opiskelijalle lisensiaattitai väitöskirjatyön tekemiseen. Apuraha jaetaan parittomina vuosina. Opetusneuvos Siiri Valli (1919–2005) arvosti lastentarhanopettajien korkeatasoista koulutusta ja varhaiskasvatustutkimusta. Valli toimi laajasti päivähoitotyössä mm. lastentarhanopettajana, Lastentarhaseminaari Ebeneserin rehtorina sekä tarkastajana ja päivähoitotoimen johtajana Helsingin kaupungilla. Hän toimi aktiivisesti Lastentarhanopettajaliitossa ja Ebeneser-säätiössä ja vaikutti Lastentarhamuseon perustamiseen. Ebeneser-säätiön hallitus päätti jakaa Siiri Vallin apurahan vuonna 2017 kahdelle väitöskirjatutkijalle, kasvatustieteen maisteri Hanna Hjeltille Tampereen yliopistosta ja kasvatustieteen maisteri Noora Heiskaselle Jyväskylän yliopistosta, molemmille 5000 euroa. Molemmat tuovat uutta, ajankohtaista ja sovelluskelpoista tietoa varhaiskasvatuksen käytäntöön ja hallinnon käyttöön. Hanna Hjeltin väitöskirjan aiheena on Varhaiskasvatustyö puheena Diskurssianalyyttinen tutkimus suomalaisen varhaiskasvatustyön rakentumisesta ammattilaisten puheessa. Hjeltin tutkimus kohdistuu eri asemassa oleviin varhaiskasvatuksen ammattilaisiin sekä heidän puheessaan mahdollisesti esiintyviin ristiriitoihin alan ammatillisen eetoksen, ohjaavien asiakirjojen sekä paikallisen toimintakulttuurin välillä. Tämä tieto on tarpeellista mm. varhaiskasvatusta koskevien uudistusten toimeenpanossa paikallisesti ja kansallisesti. Noora Heiskasen väitöskirjan aiheena on ”Kuvaukset tukea tarvitsevasta lapsesta ja tuesta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogisissa asiakirjoissa”. Väitöstutkimuksen aihe on suomalaisessa varhaiskasvatuksessa hyvin ajankohtainen, sillä lapseen liittyvä kirjaaminen on sekä merkitykseltään että määrältään lisääntynyt varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, kun lapselle laadittava varhaiskasvatussuunnitelma tuli velvoittavaksi vuonna 2015. Heiskasen tutkimusaihe liittyy varhaiskasvatuslain puutteisiin sekä paikallisten käytäntöjen moninaisuuteen. Tutkimus tuo kaivattua tietoa lainsäädännön, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja arjen käytäntöjen kehittämiseen. Tuntemattoman sotilaan Hietanen palaa Alppilaan Työväenasuntomuseon sisäpiha Kirstinkujalla pääsi uuteen Tuntemattomaan. Kuva: Juhani Styrman. Rakkautta ilmassa: Hietanen (Aku Hirviniemi) tapaa Petroskoissa Veran (Diana Pozharskaya) Kuva: Elokuvaosakeyhtiö Suomi. Sadan markan villat 1950-luvulla, Laineen Tuntemattoman aikoihin. Kuva: Kari Kohosen kokoelmat. ? Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan klasikkokohtauksia on kun Rokka, Hietanen ja Vanhala, Petroskoin valtauksen jälkeen, tapaavat paikallisen Veran ja hänen ystäviään, joka lopulta intoutuu tanssimaan korpisotureillemme. Autenttisille paikoille ei tuolloin ollut tietenkään asiaa, joten entisiä Äänislinnan kortteleita muistuttavia näkymiä piti etsiä lähempää. Vaatimattomista puutalokortteleista ei 1950-luvulla ollut pulaa, sellaisia löytyi ihan Helsingistä, muun muassa itäisestä kantakaupungista. Veran tanssikohtauksessa Äänislinnaa sai ulkokuvien osalta esittää Porvoonkadun ja Fleminginkadun kulmassa sijainnut Sadan markan villat. Kortteli oli rakennettu 1900-luvun alkuvuosina Helsingin Työväen Rakennusosakeyhtiön toimesta. Noin kymmenen matalaa puutaloa sisältänyt alue, purettiin 1950-luvun lopulla. Nyt Aku Louhimies on ohjannut uuden Tuntemattoman sotilaan, siinä vallataan myöskin Petroskoi ja sama kolmikko menee vierailulle naisten luokse. Uudessa Tuntemattomassa on lisäkohtauksia, jossa Hietanen palaa parikin kertaa Veran luokse. Kolmas tapaaminen päättyy siihen, että Hietanen kävelee puutalojen pihalla. Tämä kohtaus on kuvattu Työväenasuntomuseon sisäpihalla Kirstinkujalla. Paikka on muutaman korttelin päässä Laineen Petroskoista Porvoonkadulta Hietanen on palannut Alppilaan. Tunematon sotilas -elokuvaa esiteään myös elokuvateatteri Rivierassa, Alppilassa. Juhani Styrman Pyhäinpäivä on valon juhla Kirkon kuvapankki/Markku Pihlaja. ? Pyhäinpäivänä vietetään vainajien ja edesmenneitten pyhien muistopäivää. Tällöin hautausmaita koristavat kynttilämeret. Kynttilöiden sytytys on perimmiltään symboli iankaikkisuuden toivosta ja uskosta kuoleman jälkeiseen elämään. Suomessa tapa viedä muistokynttilä palamaan omaisen haudalle alkoi viime sotien jälkeen. Kynttilöitä vietiin aiemminkin vainajien haudoille, mutta tapa yleistyi 1940-luvulla, kun ihmiset halusivat osoittaa kunnioitustaan sodissa henkensä menettäneitä sankarivainajia kohtaan. Tapa laajeni kansan keskuudessa koskemaan kaikkia hautaan siunattuja omaisia. Kynttilän liekki symbolisoi elämän valoa ja sammunut liekki kuolemaa. Nämä kaksi elämän peruskysymystä kohtaavat erityisesti pyhäinpäivänä. Kun elämän liekki sammuu maallisessa kuolemassa, se palaa edelleen ikuisessa elämässä Jumalan luona. Pyhäinpäivän evankeliumi on Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksi julistus. Seurakunnat järjestävät pyhäinpäivän hartaustilaisuuksia ja iltamessuja, joiden yhteydessä luetaan vuoden aikana ajasta iäisyyteen siirtyneiden vainajien nimet jokaiselle erikseen sytytetyin kynttilöin ja hiljaisin muistohetkin. Pyhäinpäivä on tänä vuonna 4. marraskuuta. Lutherin kynästä: Luther kirjoittaa pyhäinpäivästä saarnassaan, jossa hän viittaa Matteuksen evankeliumiin. Autuaita ovat murheelliset: he saavat lohdutuksen. (Matt. 5:4) ”Joka ei tahdo olla maailman lapsi vaan haluaa kuulua kristittyihin, hänen tulee kuulua siihen ryhmään, joka auttaa muita ahdingossa ja hädässä löytääkseen myös itse tarvitessaan lohdutuksen. Kristittyjen etu ilmenee seuraavassa:… Kun maailmalliset ihmiset tuntevat olevansa turvassa ja riemuitsevat, ratas yhtäkkiä kääntyy ja he joutuvat onnettomuuteen, johon he juuttuvat ja tuhoutuvat. Kristityt sen sijaan temmataan tilanteesta ja he pelastuvat kuten Loot Sodomasta, jossa hän oli kauan ja syvästi kärsinyt jumalattomasta menosta. Siksi anna maailman nyt nauraa ja elää kuin viimeistä päivää oman halunsa ja mielensä mukaan. Vaikka joudutkin suremaan ja kärsimään ja päivittäin katselemaan menoa, joka viiltää sydäntäsi, kestä kuitenkin ja muista yllä oleva raamatunlause, anna sen ilahduttaa ja lohduttaa sydäntäsi.” Lainaus teoksesta ”Yksin armosta. 365 päivää Martti Lutherin seurassa.” Käännös Anja Ghiselli. Kirjapaja 2010, s. 232.
• 8 Viikot 44-45 Hakaniemenrannan tulevaisuutta ideoidaan kilpailussa Hakaniemenrannan ja Siltavuorenrannan suunnitteluun etsitään uusi avauksia ideakilpailulla. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko ? Hakaniemenrannan ja Siltavuorenrannan suunnitteluun etsitään uusi avauksia ideakilpailulla. Kilpailijoiden tehtävänä on esittää, miten alueelle voitaisiin rakentaa lisää asumista ja palveluita ja luoda kaikille avointa ja houkuttelevaa rantaa. – Tavoitteena on, että Hakaniemen rannoille tullaan viihtymään kauempaakin, kertoo arkkitehti Perttu Pulkka Helsingin kaupungilta. Kilpailusta saatavia ehdotuksia uusista kortteleista sekä rannoista, puistoista ja kaduista hyödynnetään alueen asemakaavoituksessa. Lähtökohtana kilpailulle on alkuvuodesta hyväksytty Hakaniemenrannan asemakaavaluonnos, jossa on alustavasti määritelty muun muassa uusien kortteleiden sijainnit. Kilpailuehdotukset julkaistaan helmikuussa kaupungin verkkosivuilla, missä yleisöllä on mahdollisuus kommentoida ehdotuksia ennen palkintolautakunnan ratkaisua. Kilpailun tulokset julkistetaan ensi kevään aikana. Kilpailuaineistot ovat ladattavissa osoitteesta www. hel.fi/suunnittelukilpailut. Kilpailuaika päättyy 26. tammikuuta. Kilpailun järjestää Helsingin kaupunki yhteistyössä Suomen Maisema-arkkitehtiliitto Markin ja Suomen Arkkitehtiliitto Safan kanssa. Siltavuorensalmea ympäröiville ranta-alueille on suunnitteilla suurempia muutoksia kuin kertaakaan Merihaan rakentamisen jälkeen. Hakaniemenrantaan on luonnosteltu uutta rakentamista, Hakaniemensilta uusitaan ja 2020-luvulla valmistuva uusi pikaraitiotieyhteys Kruunuvuorenrantaan kulkee alueen kautta. Hakaniemeen on suunniteltu myös Pisararadan maanalainen lähijuna-asema. Vain parhaat palat William Shakespearen kootuista Shakeryhmä, Kuva: Jorma Hellström Taivas kaatukoon niskaamme, Kuva: Mika Vuorentie Pilke Lehto-Kaven ? Teatteri Kultsaan on tulossa ensi-iltaan 18.11.2017 Shakespearen koko näytelmätuotanto. Kyllä. Yhdellä kertaa kaikki komediat, tragediat ja historialliset näytelmät. Kyseessä on kolmen näyttelijän alun perin luoma kooste 37 näytelmästä. Esitys vilisee tuttuja ja vähemmän tuttuja kohtauksia ja lentäviä lauseita Hamletista Coriolanukseen, Macbethista Timon Ateenalaiseen. ”Jos pidät Shakespearesta, pidät tästä esityksestä. Jos et pidä Shakespearesta, pidät tästä esityksestä”, Kultsan vieraileva ohjaaja Mika Vuorentie tiivistää. Ohjaajan sitaattia on paha kyseenalaistaa, sillä tämä näytelmä pyöri esimerkiksi yksin Lontoossa peräti 9 vuotta yhteen menoon. Alkuperäisteoksen tekijät ja samalla näyttelijät olivat Jess Borgeson, Daniel Singer ja Adam Long. Kyseessä on parodia klassikoista ja selviytymistarina näyttelijöiden työstä ja roolien työstämisestä. Omilla nimillään esiintyvät Kultsan harmaantuvat talentit eli Jorma Hellström, Pasi Kuivalainen ja Nestori Välitalo johdattelevat katsojan näyttelijätyön luihin ja ytimiin. Löytyy kokemusta esittää uskottavasti näyttelijää, joka ei aina heti usko suoriutuvansa vaativasta roolistaan. Ohjaaja on kannustanut heitä panostamaan juuri tuohon ”omana itsenään” esiintymiseen eli löytämään vahvuutensa sekä positiivisella tavalla omat maneerinsa ja ilottelemaan niillä isosti. Näytelmän käsikirjoitusta on työryhmässä päivitetty ja sovitettu Helsingin teatteriin luontuvaksi kokonaisuudeksi. Näyttelijöillä on lupa improvisoida ja tiputtaa toista näyttelijää minkä ehtii, ohjaaja kertoo. Improvisaation avulla syntyy aitoutta ja hersyvää läsnäoloa. Katsomo on Kokkola-esityksen jäljiltä leveässä asemoinnissa, mikä ohjaajan mukaan sopii hyvin tähänkin esitykseen. Asetelma tukee fyysisyyttä, antaa tilaa liikkumiseen, sillä nyt ei patsastella, eikä jätetä katsojaa kuuntelemaan puhuvia päitä. Lavastus on minimaalinen. Mutta Susanna Nyströmin suunnittelema puvustus ja Jukka Heinon loihtima valaistus luovat toki vauhdikkaalle näyttelijäin työlle vankat visuaaliset puitteet. Konkaritrio tekee klassikot tutuiksi yhdeltä istumalta Karismaattinen konkaritrio koheltaa näytelmän harjoituksissa kuin henkilökunta firman pikkujouluissa. Jorma, Pasi ja Nestori eivät juuri tekemisiään availe. Saan kuitenkin kysäistyä roolijaon perusteista ja lempirooleista. Pasi osaa soittaa kitaraa, mikä ratkaisi Adamin valinnan. Nestori osaa puhua erilaisilla äänillä, ja hänelle annettiin yli 10 roolihenkilön kattava Danielin osa. ”Jonte on oikeassa elämässäkin paperinmakuinen mies, sopi tutkijaksi”, ohjaaja tokaisi, ja niin Jormasta tuli Jess. Jonte alias Jorma Hellström on paitsi näytellyt myös ohjannut itse kymmeniä Kultsan näytelmiä. Hän edustaa pian 60 vuotta täyttävän teatterin luovaa ydintä, pienteatterin vakaata aatelia. Hänen kaltaisten teatterin rakastajien avulla Kultsa on ponnistanut ja ponnistaa vuosikymmen toisensa jälkeen yhä laadukkaampiin produktioihin. Nestorin lempirooli löytyi Romeosta ja Juliasta. Se on Romeo, sillä hän saa suudella Juliaa joka on siis Pasi. Pasin lempirooli on kuin onkin: ”Julia. Eiks kaikki miesnäyttelijät haaveile Julian roolista?” Jorma on suvereenin kirjallisuudentutkijan roolinsa lisäksi muun muassa ja tietysti Hamlet. Esitys on yhtä kuningasrepliikkien juhlaa ja vihjailevien viitteiden ilotulitusta. Kultivoitunut katsojakaan ei jää haasteita vaille. Erotatko lempinäytelmäsi sitaatin valesitaatista? Entä tiesitkö, mitä yhteistä on Shakespearen näytelmillä ja jalkapallolla? Sekin selviää tästä esityksestä ennen pitkää. Suosittelen pikaista varausta. Esimerkiksi pikkujouluporukoille esitys on mojova pläjäys korkeakulttuuria ilon kautta. William Shakespearen kootut teokset Käsikirjoitus: BorgesonLong-Singer (suomentanut Tuomas Nevanlinna) Ohjaus: Mika Vuorentie Ensi-ilta: la 18.11.2017, klo 19.00 Muut esitykset: ke 22.11., pe 24.11., la 25.11, su 26.11., ke 29.11. pe 1.12., la 2.12., su 3.12. Huom.! klo 15.00, ti 5.12., pe 8.12., la 9.12., ti 12.12., ke 13.12., to 14.12., pe 15.12.. Esityksen kesto on noin 2 tuntia. Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: 15/12 euroa: www. teatterikultsa.fi
• 9 Viikot 44-45 Kallion kävelyfestivaalin marraskuun ohjelma Kansainvälisiä risteilymatkustajia ennätysmäärä ? Kansainvälisten risteilyalusten matkustajamäärä nousi tänä vuonna kaikkien aikojen ennätykseensä yhteensä 478 000 ulkomaisen matkustajan voimin. Vuonna 2016 vastaava luku oli 409 000, edellinen ennätysluku puolestaan vuodelta 2015 oli 436 500. Suurin kansallisuusryhmä risteilymatkailijoista oli tänä vuonna pohjoisamerikkalaiset 26 %, sitten saksalaiset 25 %, brittejä oli vajaa 10 %, kanadalaisia lähes 6 % ja espanjalaisia vajaa 5 %. Kesän aikana aluskäyntejä oli yhteensä 266, mikä ei ihan yllä ennätyslukemiin. Se kertoo kuitenkin siitä, että alusten koko ja matkustajakapasiteetti ovat vahvassa kasvussa. Vuonna 2018 lopulla Hernesaareen valmistuu uusi risteilylaituri, joka on tarkoitus ottaa käyttöön 2019 kaudella. ? Kkf:n sisäkausi alkaa. Sen avaa musiikin maisteri Anna E. Karvonen laulaen ja kertoen helsinkiläisestä kansanlauperinteestä perjantaina 17.11. Maanantaina Marianne Huotarin johdolla matkaan Euroopan tunnetuimmilla vaellusreiteillä. Torstaina on 23.11. klo 18 arkkitehtuurikierros Wivi Lönnin suunnittelemassa Ebeneser-talossa, joka avautuu remontin jälkeen. Pe 17.11. klo 18.00 Helsinkiläisten kansanlaulujen jäljillä kertoen ja laulaen Musiikin maisteri Anna E. Karvonen kertoo stadilaisista kansanlauluista ja sen perinteenkeruusta. Karvonen on tutkivana muusikkona perehtynyt helsinkiläisten omaan katoavaan lauluperinteeseen ja yhdessä Stadin kadonneet -yhtyeensä kanssa elävöittänyt ja herättänyt henkiin vanhoja slangimuotoisia kansanlauluja. Kahvio avoinna alkaen klo 17. Ex Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Ma 20.11.klo 18.00 Kallion kävelyfestivaalin keskusteluja luentoilta: ”Yli kaksi miljoonaa askelta Ranskan Keski-Ylängöltä Santiago de Compostelaan”. Tekstiilitaiteilija Marianne Huotari kertoo kävelyretkistään Euroopan tunnetuimmilla vaellusreiteillä. Kahvio avoinna alkaen klo 17. Ex Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Tiistai 21.11. klo 16.00 Kallion Kävelyfestivaali: Saippuatehdas Hissitehdas Teatterikorkeakoulu. Kierros esittelee Kokoksen historiaan ja nykypäivään. Kierroksen kesto n. tunti. Kokoontuminen neuvonnan edessä. Teatterikorkeakoulu, Haapaniemenkatu 6. Torstaina 23.11. klo 18 Arkkitehtuurikierros Wivi Lönnin suunnittelemassa Ebeneser-talossa. Ebeneser-talo, Helsinginkatu 3-5. Kaupunkipyörät jo olennainen osa joukkoliikennettä kuvia. Enemmistö käyttää kaupunkipyörää kuukausittain tai viikoittain, mutta noin viidennes noin kerran päivässä tai useammin. Lähes 80 prosenttia käyttää pyöriä vapaa-ajan matkoilla. Noin puolet polkee kaupunkipyörillä myös työja asiointimatkoja. Yli puolet kulkee usein osan matkasta kaupunkipyörillä ja osan joukkoliikenteellä. – Ei ollut yllätys, että kaupunkipyörä on korvannut etenkin kävely-, ratikkaja bussimatkoja, mutta jopa 14 prosentilla pyörä on korvannut auton. Se on hyvä tulos, kertoo HSL:n johtava asiakasohjelmasuunnittelija Tarja Jääskeläinen. Kaupunkipyörä on näppärä kulkumuoto ja noin 70 prosenttia kokee kaupunkipyöräilyn nopeuttavan matkantekoa. Osa kertoo saaneensa myös rahallisia säästöjä. Suurin osa vastaajista suosittelisi kaupunkipyöriä tutuilleen. Kyselyyn vastanneet kokivat pyörien käytön hinnoittelun olevan selkeä ja kohtuullinen. Käyttömaksuista on kertynyt HKL:lle tuloja yli miljoona euroa, mikä on ylittänyt odotukset huimasti. Kaupunkipyöräpalvelua kuitenkin kehitetään edelleen palvelun tilaajan HKL:n, asiakaskontakteista vastaavan HSL:n ja pyöräoperaattori CityBike Finlandin yhteistyönä. Selvitettävänä on muun muassa se, voisiko kautta aikaistaa: keltaisen pyörän kyytiin saattaa ensi kaudella päästä hyppäämään jo huhtikuussa. Lisäksi tällä hetkellä mietitään edellisen kauden perusteella, missä Espoon kokeilusta palautuvat pyöräasemat palvelevat parhaiten ja miten pyöräasemien täyttöasteita voitaisiin optimoida paremmin. – Tarkoitus on kehittää nykyistä järjestelmää palvelemaan käyttäjiä mahdollisimman hyvin. Tämän vuoden opit kaupunkipyöräpalvelusta uudella suuremmalla asemaverkostolla pannaan käytäntöön ja hiotaan toimintaa entisestään, esimerkiksi tasataan asemien kapasiteettia kysynnän mukaan toteaa HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen. Myös palvelun käytettävyyttä ja digitaalisia sovelluksia kehitetään edelleen. – Toteutimme kesän aikana kaupunkipyörien digipalveluille käytettävyystutkimuksen, jonka pohjalta parannamme palvelua. Kaupunkipyörät ovat tulossa myös uuteen HSLmobiilisovellukseen, kertoo Tarja Jääskeläinen. Puheenvuoro Olli Sarpo Juha Hurne ja Suomi 100 000 Veli-Matti Hynninen ja elämä. Hurmeen rakastama Jeesus opetti, paransi ja teki ihmeitä. Hurme ei tyydy yhtään vähempään. Maailman tila ei parane, jos emme onnistu säästämään maailmaa tuleville sukupolville. Reppuselkäisen Juha Hurmeen ajatus luontopolulla on yhtä aikaa kevyt ja raskas mutta se yltää pitkälle. Juha Hurme on ohjannut kymmeniä näytelmiä, kirjoittanut viisi romaania, Tuorein romaani Niemi (Teos), ilmestyi äsken. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info ? Sinä aamuna pari vuotta sitten asteli radiostudioon vieraakseni reppuselkäinen, pitkä ja levollinen mies. Hän sanoi olleensa yötä Nuuksion erämaassa ja kertoi metsässä asumisen kuuluneen pienestä pitäen hänen elämäntapoihinsa. Teatteriohjaajaja, kirjailija Juha Hurme nostetaan suomalaisten ajattelijoiden ylhäiseen aatelistoon. Hurmemainen historiantulkinta poikkeaa totutusta. Se vaatii avaamaan ajatukset arvaamattomille aaltopituuksille. Reformaation juhlavuonna Juha Hurme ei yhtynyt uskonpuhdistuksen hymistelijöihin vaan hän repäisi Lutherin ja Agricolan aarrearkun kannen pelottomasti auki, riuhtaisi muinaisuuden esiripun syrjään ja avasi temperamenttisen suunsa arvoitukselliseen asentoon. Kristillinen kotikasvatus oli antanut pojalle pohjan ponnistaa pienestä pitäen teologisiin ja filosofisiin pohdintoihin. Uskonoppi ja kirkonkäynti oli jo varhain tullut tutuksi. Hurme ihmettelee, onko reformaation suojassa lupa paistatella kysymättä mitä se todella merkitsee? Katosiko sen mukana jotakin alkuperäistä kansalle arvokasta? Mitä hyvää tarkoittava kirkko uudistuksellaan sai aikaan? Maallistiko tai suorastaan tuhosiko? Juha Hurme sanoo rakastavansa eniten niitä ihmisiä jotka eivät vielä ole syntyneet. Hän tuntee olevansa Jeesuksen sielunveli ja tunnustaa rakastavansa enemmän sitä Jeesusta jota kirkko ei näytä suosivan. Kunnallisvaaleissakin hän äänestäisi Jeesusta, koska hänen kanssaan hän tuntee olevansa kaikessa samaa mieltä. Mutta epätoivon julistajia hän ei arvosta. Juha Hurmeen Jeesus ei opettanut keräämään omaisuutta vaan yllytti antamaan itsensä elämälle ja panemaan kaikki peliin. Köyhyys, osattomuus, ja hylätyksi tuleminen sai uuden sisällön. Elämä ei avaudu voitoista vaan tappioista. Tappion kärsineet ovat voittajia kiinnostavampia, koska heissä sykkii ymmärrys ja täyttyy elämä. Juha Hurme valmistelee Suomi 100 000-iltamakiertuetta teatterikoululaisten kanssa. Se on jatkoa hänen kirjoilleen ja näytelmilleen, joissa hän kaataa vanhat historiankirjat ja pinoaa maailmankirjat uuteen pinoon. Juha Hurme näkee, että ruohonkorrella ja ihmisellä on samat atomit. Ne ovat neljätoista miljardia vuotta vanhat, yhtä vanhat kuin ihmisellä itsellään. Juha Hurme ei käsittele historiaa tätä lyhyemmässä valossa. Elämän ihmeet ovat kaukana totutusta, siksi ei pidä tyytyä latteuksiin ja helppoihin tulkintoihin. Juha Hurmeen repusta löytyy lääkettä oikeistopopulismin sokaisemalle itsekeskeiselle maailmalle. Kun omalle ajallemme tämä maailma näyttää olevan paras kaikista mahdollisista maailmoista, Hurmeella riittää rohkeutta tuoda tähän kuoleman ja toivottomuuden maailmaan toivo Espoosta palautuu Helsinkiin ensi kaudelle kymmenen kaupunkipyöräasemaa. Kuva: HKL ? Suursuosion saavuttaneiden kaupunkipyörien kausi päättyy 31.10. Erityisen vilkasta pyörien käyttö on ollut metroasemien läheisyydessä ja työmatkaliikenteen huipputunteina. HKL selvittää ensi vuotta varten, voisiko kausi alkaa nykyistä aiemmin, mahdollisesti huhtikuussa. – Aivan mahtava määrä käyttäjiä ja tehtyjä matkoja! Viime vuonna koko kauden ostaneita oli reilu 10 000 ja tänä vuonna tavoitteet ylitettiin huimasti. Koko kauden käyttäjiksi rekisteröityi yli 34 000 polkijaa, iloitsee HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen Kun kaupunkipyöräpalvelu kolminkertaistui tänä vuonna edelliseen kauteen nähden ja pyöräasemia tuli sitä myötä myös hiljaisemmille alueille, odotettiin yksittäisellä pyörällä tehtyjen matkojen määrän laskevan. Toisin kuitenkin kävi. Yhtä pyörää kohden matkoja kertyi enimmillään yli 11 yhden päivän aikana. Viikkoennätys tehtiin elokuun ensimmäisellä viikolla, jolloin yhdellä pyörällä poljettiin 9,7 matkaa päivässä. Syksyisten kelien myötä pyöräilyinnostus odotetusti hieman laski ja yhdellä pyörällä poljettiin syyskuussa noin 6 matkaa päivässä ja lokakuun kahden ensimmäisen sadeviikon aikana noin 3 matkaa päivässä, mikä on linjassa muiden maailman kaupunkipyörämetropolien kanssa. Keskimääräinen ajomatka oli reilut kaksi kilometriä ja kesto noin 14 minuuttia. Kaupunkipyörät täydentävät joukkoliikenteen matkaketjua. HSL toteutti kaupunkipyörien käyttäjille syys-lokakuun vaihteessa nettikyselyn, johon saatiin vastauksia 7 940 vastaajalta. Kyselyn perusteella suurin osa vastaajista on joukkoliikenteellä ja pyörällä liikKyllä hoituu ? Kättä päälle ja hommiin. Kaikki hoituu ja aikataulu pitää, luottakaa minuun. Vaalien alla tuollaisia mielikuvia viljellään sumeilematta. Loppuun kaluttuja täytesanoja, jota ei kai kukaan vakavissaan usko. Ei ole tarkoituskaan. Huvinäytelmän vuorosanoja. Korkeintaan mielikuvaviljelijä nolaa itsensä. Niin kuin se yksikin puheenjohtaja puolueensa risteilyllä sättiessään Parkkosen Tommia. Mutta se politiikasta ja juhlapuhujista, siitä draamasta en paljoa ymmärrä. Tragediaksi ja hankaluuksia aiheuttavaksi näytelmä muuttuu silloin kun uuteen kotiinsa muuttoa järjestelevä pikkuperhe luottaa lattianhionta-alan ammattilaisen lupauksiin. Yrittäjä vakuuttaa, että ”kyllä hoituu, olkaa huoletta, aikataulu pitää”. Ja iloisin mielin pikkuperhe pakkaa tavaransa muuttoautoon, kutsuu ystäviä talkoisiin, jättää entisen kotinsa fiiniksi uuden asukkaan asettua taloksi. Draaman kaari saavuttaa huippunsa siinä kohtauksessa, jossa pikkuperhe toteaa että lattia ei lupauksista huolimatta olekaan valmis. Ja loppukohtauksessa tavarat puretaan muuttoautosta, ollaan pettyneitä ja mietitään yösijaa seuraaviksi vuorokausiksi. Iloisemmissa merkeissä näytelmä olisi sujunut, jos lattianhionta-alan ammattilainen olisi vaivautunut lukemaan käsikirjoituksen. Ja olisi älynnyt improvisoida kohdassa, jota ei osaa. Olisi vaikkapa pirauttanut pikkuperheelle päivää paria ennen muuttoa. Vaalikentillä ja siellä annetut katteettomat lupaukset eivät maailmaa hetkauta. Jo käsikirjoituksessa annetaan ymmärtää, ettei niitä puheita ole tarkoituskaan uskoa. Ikävämpää on se, jos ei, oikeassa elämässä, ihminen pysty luottamaan ihmisen sanaan. Kyse on enemmästä kuin yrittäjän puheiden ja tekojen kontrastista tai pikkuperheelle aiheutuneesta harmista. Kyse on välinpitämättömyydestä ja kyvyttömyydestä asettua toisen ihmisen asemaan, kunnioituksen puutteesta. Eipä ole kenellekään meistä vahingoksi olla lähimmäisen puolella, pysytellä etäällä siitä joukosta, jolta kysytään: tuuliko huulias heilutti? Hoksata, että se saa joka antaa.
• 10 Viikot 44-45 Tummuvassa illassa todella hieno oli Maria Baric Companyn Toiveiden Taivas -tuliesitys. Kuva: Katja Karjalainen. Asunnottomuuden poistaminen kuuluu kaikille. Aalto-yliopiston muslimiopiskelijat jakavat ruokaa. Kuva: Katja Karjalainen. Harri Saksala lauloi “Siksi oon mä suruinen” slnagiksi Yrjänä Sauroksen kitaran tuella Stadin Slangin ohjelmassa. Kuva: Katja Karjalainen. Juuri ilmestynyt Naamat– kirja antaa kasvot kodittomien elämälle ja toiveille. Kirjakannen kuva: Antti Timonen. Kuva: Katja Karjalainen. Käytännön lähimmäisen rakkautta. Tyytyväinen koditon parturissa. Lehdellä oli lupa kuvan ottoon. Sarana-yhtye soittaa ilmavaa rockia arjen pienistäö havainnoista. Kuva: Katja Karjalainen. Kodittomia Suomessa 7 000 – suurin osa Helsingissä ? Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Harjun nuorisotalon ”takalava” on vanha paarihuone entiselle ruumishuoneelle. Paikka on parempi kuin Hakaniemen tori tai Vaasan aukio, josta kulkue lähti. Emme kuulleet vain hurskaita puheita, vaan myös käytännön tekoja. Kodittomille jaettiin vaatteita, hygieniavälineitä ja leipää ja säilykkeitä. Ilmaset parturija kampaamopalvelut olivat kysyttyjä. Useiden järjestäjien ja tukijoiden makkaraja soppatarjoilu toimi järjestyneen hyvin. Ilta huipentui Palefacen esiintymiseen. Emmauksen kirpputorilla, Mäkelänkatu 54, on esillä Tiina Mellingin asunnottomuuskokemusta käsittelevä Rajatila–näyttely. Hajasijoitettuja asuntoja vähän Jokaisella tulisi olla oikeus omaan asuntoon ja niihin tukitoimiin, joita itsenäinen asuminen vaatii. Asunnottomien kohdalla nämä oikeudet eivät aina toteudu. – Tällä hetkellä suuri ongelma on hajasijoitettujen asuntojen vähäisyys. Asumisyksikössä asuu väkeä, joille asunto ihan tavallisessa kerrostalossa sopisi paremmin. Tarvitaan lisää hajasijoitettuja tukiasuntoja, joihin ihminen voisi saada tarvitsemansa tuen. Tämä toisi myös tarvittavaa kiertoa asumispalveluihin, linjaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Syyskuussa 2017 Helsingissä asumisen tuen jonossa oli 520 asunnotonta. Lisäksi mielenterveysasiakkaiden asumispalveluihin jonotti 172 henkeä. Asunnottomuus pitkittyy, kun sopivaa asuntoa ei pystytä osoittamaan nopeasti. Toisaalta asumisyksiköissä asuu ihmisiä, jotka toivovat muuttoa tavalliseen vuokraasuntoon, mutta eivät pääse muuttamaan pitkien jonojen vuoksi. Kodittomia on maassa noin 7 000, suurin osa pääkaupunkiseudulla. ”Naamat” – kirjassa ääneen pääsevät asiantuntijat sekä kadun varsinaiset ekspertit, asunnottomat. Esiin piirtyy köyhyys, leipäjono, ruuan dyykkaus, verkkokellari, kaverin sohva, päihteet, prostituutio, väkivalta, vankila, asumisyksikkö – ihminen, joka on aina arvoitus, ellei tunne hänen tarinaansa. Kuvat: Katja Karjalainen Tekstit: Risto Kolanen Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51 ja aineistopäivä on keskiviikkona 13.12. Soita ja varaa paikkasi ajoissa! Kristiina Estama-Saarinen 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme!
• 11 Viikot 44-45 Katso kauppiaskohtaiset aukiolot nettisivuilta tai kauppiaan omilta sivuilta. MA-PE 8-18 LA 8-16 SU SULJETTU TERVETULOA! Hakaniemen halli palvelee kahdessa kerroksessa www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa Hakaniemen halliin JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit. Myynnissä myös kauniita hopeaesineitä. Halloween tuo Teurastamon verisen historian hetkeksi tähän päivään ? Näihin tunnelmiin palataan jälleen, kun elävät kuolleet vaeltavat Kellohallissa ja After Dark Helsinki tuo karmivan kauhukierroksen Teurastamon vanhaan suolikellariin 2.–4. marraskuuta. Teurastamo tarjoaa Halloween-kansalle täyslaidallisen selkäpiitä karmivaa kauhua, musiikkia, tanssia, kasvomaalauksia, elokuvia, perfomansseja sekä askartelua ja työpajoja lapsille. Teurastamon kuolleiden juhlaan mahtuu sisältöä niin kauhun kovimmille faneille kuin romanttisemman Halloweenin ystäville ja tietysti myös lapsille. Teurastamon Kellohallissa tanssitaan, kilpaillaan karmivimmasta asusta ja katsotaan tulevaisuuteen Teurastamon ravintolat ja baarit valtaa Halloweenina kauhu sekä mystiikka ja muun muassa Kellohalli on täynnä erityisohjelmaa. Illan pimetessä Kellohallin lounaspöydät siirtyvät sivuun ja tila muuttuu tanssilattiaksi, jossa voit tanssia yhdessä alamaailman olentojen kanssa. Kellohallin pitkälle käytävälle levittäytyy Zombie Catwalk, jossa kaikilla on mahdollisuus päästä esittelemään karmivin Halloween asunsa tuomaristo palkitsee hyytävimmät ja vakuuttavimmat asukokonaisuudet. Tapahtumassa pääset myös osallistumaan haavabaariin, jossa tehdään kasvomaalauksia ja maskeerauksia ammattimeikkaajien opastuksella. Älä siis turhaan tuhlaa aikaasi kotona, vaan anna ammattilaisten loihtia upean kammottavat maskit ja avohaavat ihollesi. Teurastamolla vierailee myös selvännäkijä Tarja Sahari, joka tulkitsee tulevaisuuttasi ja selvittää menneisyytesi yli 30 vuoden kokemuksella. Taikuri Joni Pakanen kiertää illan aikana yleisön joukossa viihdyttäen juhlijoita taikuudella ja silmänkääntötempuillaan. Hell City Hookersin Suspensio-esitystä vetää pitkän linjan ammattilainen ja bodyart taiteilija Lassi Sidoro. Recover Laboratory tuo Kellohalliin immersiivisen teoksen, jossa yhdistetään performanssia, sirkusta, live-musiikkia ja nykytaidetta. Teos luo tihkuvan tiiviin tunnelman, joka on samalla absurdi ja viihdyttävä. Ryhmän teoksissa yhdistyy saumattomasti eri taiteiden alat luoden kokonaisvaltaisia elämyksiä. Teurastamon TislaamoDistillery baarissa nautitaan huippudrinkkejä ja viikonlopun teemana on tietysti naamiaiset. B-side Baarissa vietetään Halloween Afterhouria, jossa dj pyörittää levylautasia ja Night Visions Kino näyttää kauhuelokuvia. Ruoka on avainroolissa kaikessa, mitä Teurastamolla tapahtuu. Ei siis hätää, jos tulet nälkäisenä – alueen ravintolat ja baarit pitävät huolen, että hyvää ruokaa saa koko illan. After Dark Helsingin kaudesignia. Mukana urbaani kattaus kotimaisia designmerkkejä, luomukosmetiikkaa, ekotuotteita, kalentereita ja painotuotteita, koruja, keramiikkaa sekä merinovillaneuleita. Myös Teurastamon Kirjaverstaalla askarrellaan ja taiteillaan kummituksia ja muita Halloween-hahmoja, vetäjinä Etana-kustantamon ohjaajat. Kummitukset ja hirmuiset Halloween-naamiot ovat teemana myös Sarjakuvakeskuksen Lasten lauantaissa, jossa valmistaudutaan Halloweeniin jo 28. lokakuuta. Työpaja on avoin ja ilmainen kaikenikäisille lapsille ja ilmoittautumista ei tarvita. huelämys Teurastamolla 2.– 4.11.2017 Teurastajat ja muut verenhimoiset saalistajat valtaavat Halloweenina Teurastamon kellarit, kun aikuiseen makuun suunnitelluista kauhuelämyksistään tunnetun After Dark Helsinki -ryhmän uusin tuotanto pyörähtää käyntiin. Luvassa on taatusti kammottavaa kauhuviihdettä yli 16-vuotiaille – verta säästelemättä! Teurastamon historia on hurmeinen: päärakennus rakennettiin alun perin vuonna 1933 Helsingin kaupungin teurastuslaitoksen tarpeisiin, ja viimeinen teurastus suoritettiin vuonna 1992. Vai oliko se sittenkään viimeinen? – Teurastamo on ainutlaatuinen tila Helsingissä ja on vaikea keksiä parempaa paikkaa kauhuelämykselle. Tilan inspiroimana tämän elämyksen teemakin syntyi aika luonnostaan – kun nyt ollaan Teurastamolla, tehdään tästä sitten kunnon teurastus! kertoo After Dark Helsingin tuottaja Janne Haonperä. Luvassa on siis ainakin runsain mitoin verta ja suolenpätkiä, mutta mukaan mahtuu myös useampia yllätyksiä. Teurastamon kellareissa leijaileva mystinen usva kätkee nimittäin sisäänsä salaisuuksia. Elämys pyörii Teurastamolla 2.–4.11. arkisin klo 18.00–00.00 ja lauantaina klo 17.00–01.00 non-stoppina. Liput After Darkin kauhukierrokselle täältä: www. afterdark.fi/teurastamo Lauantaina 4. lokakuuta Kirjaverstaalla askarrellaan Halloween-naamioita ja Ravintola Palemassa järestetään Teurastamo Market Lauantaina 4.11. kello 1220 Teurastamon Ravintola Palemassa järjestetään myös Teurastamo Market, joka tarjoaa design-shoppailua rennossa tunnelmassa. Teurastamo Marketilta löydät niin itselle kuin lahjaksi laajan valikoiman lähellä tuotettua ja käsintehtyä Moni huumeiden käyttäjä kuolee muuhun kuin huumeisiin ? Usein ajatellaan, että huumeiden käyttäjä haluaa lopettaa käytön ja jos hän ei onnistu lopettamaan, hän väistämättä kuolee huumeiden käytön seurauksena. Huumeita käyttävä ei kuitenkaan välttämättä pyri päihteettömyyteen, eivätkä kaikki huumeita käyttävät ihmiset kuole huumeisiin. Huumeiden käytön yleistymisestä ja arkipäiväistymisestä huolimatta käyttöön liittyy yhä paljon kielteisiä ennakkoasenteita. Leimaavat asenteet vaikuttavat muun muassa siihen, millaista hoitoa huumeita käyttävät saavat. Hoidettavissakin olevat sairaudet saattavat jäädä hoitamatta. – Avun ja palveluiden tarvitsijoita ei voi erotella päihteiden tai niiden laillisuuden perusteella. Myös päihteiden käyttäjät ovat osa yhteiskuntaa. Heille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin, kuten oikeus saada hoitoa ja apua, YAD YouthAgainstDrugs ry:n toiminnanjohtaja Janne Paananen sanoo. Hän jatkaa, että päihteiden käyttäjien ja päihdekuntoutujien kanssa työskentelevät toimijat tietävät, että asiakaslähtöinen, yksilöllisesti suunniteltu kuntoutus takaa parhaat tulokset. –Vaikka esimerkiksi huumehoidot ovat kehittyneet paljon, palvelujärjestelmässämme on edelleen palveluihin pääsyä hankaloittavia tai asiakasta liian herkästi rankaisevia käytäntöjä, vahvistaa kehittämisja edunvalvontakoordinaattori Riikka Perälä EHYT ry:n päihdeasiamiestoiminnasta. Yhteiskunnan kielteisen suhtautumisen taustalla vaikuttavat ennakkoluulot ja tiedon puutteesta aiheutuvat pelot. Mielenterveysbarometrin (2015) mukaan 78 prosenttia suomalaisista ei haluaisi huumeongelmaista naapurikseen. Torjuvat ja negatiiviset asenteet voivat johtaa siihen, että huumeita käyttävä ihminen syrjäytyy ja omaksuu itsekin negatiivisen kuvan itsestään.
• 12 Viikot 44-45 Kulttuuri Risto Kolanen: Sadesyksyn kulttuurikierros ? Lokakuun Palsamointi tapahtui Kiasma-teatterissa. Vietin toisen tunnin neljän tunnin ”Performanssitaidetta Kalervo Palsan hengessä” esityksessä. Kiinnostuin pohjoisen Suomen taiteilijasta Pekka Lehdon puolifiktiivisen Palsa-elokuvan kautta, jota hän teki monta vuotta. Performanssi oli ehtaa Palsaa. Lavalla oli neljä taiteilijaa, joista yksi hirttää itsensä omaan sukuelimeen. Nainen soitti viulua haarojenvälistään. Palsan oloinen valokuvaaja kiersi muiden perässä kameran kanssa, vähän tirkistelevän oloisesti. Sinä aikana mitään ei puhuta, mykkää performanssia. Kittilän taiteilijan syntymästä on tänä vuonna 70 ja kuolemasta 30 vuotta. Helsinkiläinen nykytaideyleisö katsoi kiinnostuneen oloisesti esitystä. Urbaani tanssi valloittaa Urban Upa oli jälleen Ateneumissa uuden, nuorekkaan tanssikulttuurin esiinmarssia peräti viitenä päivänä taiteellisen johtajansa Sonya Lindforsin ponnekkaalla vetovastuulla. Ehdin piipahtaa neljänä päivänä. Torstaina katselin Ateneum-salissa videoteoksia, joista kiinnostavin oli Jaakko Pallasvuon ja Anni Puolakan ”Sacre 2”. Tarinassa nainen kieltäytyy rahan ansaitsemisesta, luovuttaa omaisuutensa luuseri-veljelleen, josta tulee rahakas maailmanmatkaaja. Nainen itse päätyy bensaaseman kassalle. Henna Räsäsen ja Julia Nurmion ”Minätila” oli vauhdikas, liikkeellinen tanssiesitys, joka tutki sitä, kuka minä olen ja mistä tulen. Samoin Sensum-ryhmän ”(non)parallel directions” oli kahtena päivänä hyvin puhutteleva rytmillisessä tarkkuudessaan neljän naisen ja yhden miehen ryhmänä. Itse näkemistäni esityksistä ihan huippua oli Linda Martikaisen ”Meeting Him” transseksuaalisen ihmisen elämästä. Hänen partainen naisensa liikkui hyvin kauniisti yleisön edessä ja keskuudessa. Monet esitykset olivat ilmaisia tai hyvin halpoja kahvitarjoilun kera. Urban Apa käyttää mainiosti hyväkseen sisäpihaa, aulatiloja, portaita ja pylvästasanteita. Tavalliset museokävijät eivät voi olla törmäämättä uuteen tanssiin. Ateneumissa toimi myös Turner New Day Radio –nettiasema tapahtuman ajan. Sieltä tuli kuunnelmia ja impromusiikkia. Minä, paljasjalkainen työväenkirjastossa Sunnuntaina 5.11. klo 1517 on mahdollisuus kokea Arvo Turtiaisen runoja, lausuttuna ja laulettuna Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A. Matinean teemana on ”Itsenäinen Suomi 100 vuotta – Stadin Arska 113 vuotta”. Näyttelijä Risto Aaltonen ja säveltäjä Jukka Linkola esittävät Arvo Turtiaisen runoja vuosilta 1934–1968 kosketinsoitinten säestyksellä. Esityksen runot kertovat Helsingistä ja sen kasvusta mutta myös merestä ja luonnosta. Paljon kuullaan stadin slangiksi. Risto Kolanen haastattelee Turtiaisen puolison, runoilija Brita Polttilan tytärtä, toimittaja Eva Polttilaa lapsuuden ja nuoruuden aikaisista perhemuistoista. Eeppi Ursin laulaa Turtiaisen runoihin Kehtolaulu tuulessa taivaalla kuulkaa, Meren rannalla, Musta kivi ja Tyttö puhdistuspuolelta Linkolan säveltämät laulut. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua kysymyksillä ja henkilömuistoilla. Järjestäjä on Työväenkirjaston ystävät ry. Tapahtuma on itsenäinen osa 4. Stadin Työväenkirjallisuuspäivää 3-5.11., jossa on mm. uusien kapinarunojen ilta perjantaina 3.11. klo 18 ja koko lauantai-iltapäivän klo 12-19 keskustelu syksyn uusista kirjoista Sörkan työväenkirjastossa ja vastapäätä JHL:n auditoriossa. Pääpuhujina itsenäisyysvuodesta 1917 ovat professorit Pertti Haapala, Seppo Hentilä ja Pentti Arajärvi. Kirjailijoista mukana ovat mm. Kjell Westö ja Heidi Köngäs. Mauno Koiviston elämää arvioidaan. Musiikkia Töölönlahden huviloilla Encanton salongit Linnunlaulun huviloissa ovat mielenkiintoinen, uusi tapahtumasarja. Kuulimme kamarimusiikkia viululle, sellolle ja pianolle Eläintarhan huvilan alakerrassa, Porvariskotimuseossa. Ilta alkoi ja loppui musiikkiin. Menin paikalle kuuntelemaan kirjailija, ohjaaja Heidi Köngästä, joka kertoi syksyn kirjastaan ”Sandra”. Se kuvaa kolmen kertojan kautta kansalaissodan tapahtumista Ruovedellä 1918, joka sijaitsi rintamien välissä. Yleisö saattoi kysyä tekijältä aiheesta. Sellisti Lea Pekkala emännöi. Viuluvirtuoosina oli Georg Kallweit. Encanto Music ry on perustettu lisäämään eri maalaisten taiteilijoiden välistä yhteistyötä samalla kun sen projekteissa on kohtaamisia eri taidelajien, erityisestä kirjallisuuden ja musiikin välillä. Encanto Festival on järjestetty kolme kertaa: vuonna 2015 Helsingissä ja vuosina 2016 ja 2017 Kauniaisissa. Ensi vuoden festivaali toteutuu sekä Helsingissä että Kauniaisissa. Linnunlaulun taidesalonkeja järjestetään ympärivuotisesti huvila-alueen eri huviloissa, siis Villa Kivessä, Sinisessä huvilassa ja kuten nyt Eläintarhan huvilassa, joka sijaitsee Cafe Pirittan takana, Helsingin kaupunginteatterin vieressä. Vanha puuhuvila tuli yksityisen käytön jälkeen kaupungin omistukseen ja vakiintui kulttuurikaupunkivuoden 2000 jälkeen viimeisen omistajan tapaan asumiskäyttöön, nyt taiteilijaresidenssiksi. Uusi musiikkikeidas vetää Tenho Restobarista Helsinginkadulla on muodostunut 1,5 vuoden aikana suomalaisen uuden musiikin tekijöiden suosittu esiintymispaikka, jonka illat ovat ilmaisia. Alkusyksystä kuuli mm. Selma Savolaisen blueslaulua, sitten Adele Sauloksen puhallinjazzia. Vuorossa oli flamencon taitureita. Alun perin pohjoisesta Suomesta ponnistavan Anna Murtola ja Joonas Widenius –duon konsertissa kuulimme sekä perinteisen flamencon syvempiä sävyjä, että kevyempiä laulelmatyyppisiä kappaleita. Flamencolaulaja Murtolan sävykäs ääni ja Wideniuksen flamencokitaran taitavat rytmit pääsivät intensiivistä vuoropuhelua. Duon pitkä yhteinen musiikillinen taival on hionut flamencolle tyypillisen vuoropuhelun yhteen tiukoiksi rytmeiksi ja puhuttelevaksi tulkinnaksi. Yonan ja Leissin tunnelmaa – Jos lintu oisin / lentäisin / Yli tän kapisen kylän / pois täältä kiitäisin / Tuuli tarttuis siipiin / siinä lepäisin vaan / Heräisin siniseen, tämän vuosikymmenen laulajasuosikki Yona lauloi meille encorena Samposoikoon! –klubilla Erottajalla kitaristiparinsa Leissin tuella. Erityisen hieno oli Yonan uusi kappale ”Sielu yrittää selittää”, jolla ei ole vielä omaa nimeä valmiina. Tangoista räppiin kulkee laulajan tulkintakirjo. Itse pidä eniten tunnelmaballadeista, kuten ”Tanhusta”: – Tanhuan kanssasi illoin / Salamaailmassa alla havukaton / Hämärä kun askeltamme uuvuttaapi / Käymme levolle päälle sammalmaton. Pauliina Alanko on todella parisuhdehäkissä. Kuva: Paddy Reynolds. Kultsan lauluillassa Kaisla Flood & Jarkko Niemi. Kuva: Risto Rautee. Sara Ristola on puhdas neito ja Katja Brandt paha noitatäti Mustalaissadussa Aleksanteri teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Nuppu Koivu (vas.) ja Tiia Rantala sisarina häämekoissa meren kalliolla. Kuva: Sonja Järvisalo. Kirjailija Heidi Köngäs (oik.) puhuu Sandra-kirjastaan. Elintarhan huvilaillan emäntä Lea Pekkala vieressä. Kuva: Laura Kajander. Tanssiryhmä Sensum on hyvin rytmillinen Urban Apassa Ateneumissa. Kuva: Liina Aalto-Setälä. Eeppi Ursin laulaa neljä Turtiaisen runoa Työväenkirjastossa. Kuva: Laura Malmivaara.
• 13 Viikot 44-45 Kulttuuri Kultsan monipuolinen syksy ? Kaisla Flood & Jarkko Niemi palasi lokakuulla duon syntyareenalleen Teatteri Kultsalle suomenkielisellä ohjelmistolla. Keväällä 2015 he esittivät siellä englanninkielisiä lauluja. Parin lauluyhteistyö syntyi Juice–lauluiltojen innoittamana. Flood on Kultsan näyttelijä, joka on tehnyt haavanlehtimäisiä naistyttörooleja; Niemi on soittanut teatterin orkesterissa ja muualla. Flood myös soitti komppikitaraa ekan kerran. Duo tunnetaan kaksiäänisyydestä unplugged-hengessä ja herkästä tunnelmoinnistaan, joka ammentaa musiikkinsa kauniista melodioista ja puhuttelevista teksteistä. Aluksi kuulimme Dave Lindholmi, Tuomari Nurmiota, Kauko Röyhkää ja Eppu Normaalia. 1970-luvun laululinjaa jatkoi Kasevan ”Joku joka rakastaa”. Uudemmista lauluista saimme nauttia Anna Puun ”Mestaripiirroksesta” ja Tuure Kilpeläisen ”Tahtoisin, tahtoisin”. Toisella jaksolla puhutteli eniten Floodin hermoherkkä tulkinta Donnerin laulusta ”Niin vähän on aikaa” ja yllätyksenä Niemen kunnianosoitus kymiläisille juurilleen Haapasaareen. Juha Vainion vähemmän tunnettu ”Mies Itä-saariston” kosketti sanoillaan. Duon omasta tuotannosta meille valittiin kolme kaunista laulua. Niistä kaunein oli ”Aamu viiden hämärässä”. Myös ”kaiken jälkeen” ja ”Sisällä läikähtää” soi kauniisti tuttujen suomi-iskelmien joukossa. Illan sinetöi Eppujen ”Onnellinen hetki elämässä”, johon duo teki spontaanit uudet loppusanat kiitoksena kaikille. Kultsan Yksitellen on naisten kirjoittamia, ohjaamia ja esittämiä monologeja parisuhteesta, menetyksestä ja haaveiden läsnäolosta. Pauliina Alangon työryhmän kokosi antaumuksella tekstejä, novellin katkelmia ja runoja. Monologikimara koostui kahdeksan kirjailijan teksteistä kuuden näyttelijä esittäminä. Ensimmäisen jakson vahvimmat tulkinnat ovat Alangon itse esittämä ”Hauta” Riikka Ala-Harjun tekstiin. Nainen haluaa järjestää 30v-bileet, joihin tarvitaan vielä Asseria organisoijaksi, ja sitten olisi Asserin lähtö kierrätykseen. Usein koomistraagisissa osiin leimautunut Alanko on nyt herkkä tahtonaisen osassa, joka päätyy tutkimaan hautaa, johon Asser ei mahdu. Hyvin tulkittu on kahden uuden kasvon Heini Reynoldsin ja Tuija Pihkasen esittämä ja ohjaama ”Tehoterapiaa” Anne-Leena Härkösen hauskaan tekstiin. Reynoldsin ”Pue vähemmän” tarina lapsuuden patoutuneista tunteista tytön ja hänen esikuvatyttönsä välillä on myös hieno. Uusi kasvo on myös Päivi Rautiaisen tunteen fyysisyydellä esittämä ote Märta Tikkasen ”Vuosisadan rakkaustarinasta”. Toisella jaksolla rakkauden surut vaihtuvat eroihin ja pettymyksiin, mutta huumoria unohtamatta. Pidin hyvin paljon Tuija Pihkasen tulkinnasta, liikkumisesta ja etenkin laulamisesta Rosa Liksomin aika absurdiin tekstiin ”Kun oli lapsi pääsin isän kanssa markkinoille” novellista teoksessa Unohdettu vartti. Tytär ei kestä vedenneidon pudottamisesta, mutta saa siitä ystävän ja turvan, kunnes murrosiässä vedenneito ei enää ilmesty. Tytön seksuaalisuuden herääminen on koitoksella. Erikoisin on Katja Honkasen ”Uni” Maria Jotunin kokoelmasta Suhteita. Painajaisunen herättämä nainen herää todellisuuteen, joka ei ole juuri parempi. Hän on lapseton ja elää rakkaudettomassa liitossa. Mitä elämästä jää käteen? Naiselle jää verinen, luutun tehtävää hoitanut, pusero, joka muuttuu lapseksi. Hyvin herkkä on ilmeikkään Heidi Ripatin ”Marraskuuta” Raija Siekkisen novellista kokoelmassa Kaunis nimi. Siinä eletään meren ja kalastuksen parissa. Videokuvaa käytetään enemmän kuin muissa yhteensä. Sakilaisten lauluja Kun tutustuin MikkoOlavi Seppälään muutama vuosi sitten, olisi tuntunut oudolta ajatella, että hieman kirjatoukkamainen tutkija muuntautuu Teatteri Avoimien Ovien aulatasanteella 1910ja 1920-lukujen sakilaislauluja tai kieltolakibiisejä taitavasti tulkitsevaksi, vähän dandymäiseksi solistiksi mirri kaulassa. Hän hallitsee yhtä hyvin kaunolaulun kuin veijarimaiset kupletit. Jylhä oli tulkinta ”Stadin kundin kaihosta”. Mutta niin tapahtuu muodonmuutoksessa. Häntä on kuultu isomman orkesterin kanssa Hakasalmen huvilalla. Nyt hän oli bassonsoittaja Antti Kivimäen kanssa pianisti-juontaja Eeppi Ursinin vieraana ”Suomi laulaa”-klubilla Erottajankatu 5:n teatterissa. Ensimmäinen jakso meni Stadin lauluissa, Sakilaisten laulu, Jätkä, Töölön laulu, Anna mun uinua, Sörkan nurkilta ja Stadin kundin kaiho. Tyyliin kuului, että sävelmät olivat joko traditionaalisia tai ulkomaisia lauluja, jotka kuplettimestari J. Alfred Tanner tai minulle uusi sanoittaja Eino Kettunen sovelsi kaupunginosiin. Toisella jaksolla nautimme kupleteista Suomen historiasta 1917-32. Sen aloitti Tannerin ”Tavaritshin svabodaseikkailut” vallankumousvuoden tapahtumista. Muiden aiheita oli viinan kieltolaki tai naisten tulo työelämään. En tiennyt, että ”Millanen on Viipuri” on alun perin saksalainen slaageri illoista pienessä kaupungissa. Eeppi Ursin haastatteli mukavasti Seppälää laulujen synnystä ja kieltolakiajasta. Kun historiantutkija kävi Työmies-lehden vuosikertoja lävitse, samalla ylös kirjautuivat sakilaislaulut. Naisklovnien juhlaparaatia Olipas ratkiriemukas sunnuntai Stoan, itäisen Helsingin kulttuurikeskuksen, musiikkisalissa. Teatteri Metamorfoosi järjesti MetaCLOWNS –tapahtuman, jonka soolokimaran koin. Roosa Hannikaisen ”Usva Huu” lämmitti meidät jo hyvään tempoon. Helena Lemisen ”Grace von Virtanen” päätyi edessämme avioliittoon sellokotelon kanssa. Itse pidin koko illan parhaimpana numerona Soile Mäkelän ”Halla Kalmaa”, joka järjesti siviilipersoonansa hautajaiset edessämme salissa. Kalmahuuruinen nauru ei tukehtunut kurkkuumme, vaan vapautti muistoja elämän kiusallisista tilanteista. Toinen puoliaika oli epätasaisempi. Hanna Terävä on kotimaisen naisklovnerian kiistämätön tähti, mutta hänen ”Uneliansa” matkalaukkujen avaamisja sulkemisleikkinsä ja niiden sisältä löytyneet lastenleluäänensä oli kokonaisuutena ylipitkä esitys, unelias. Terävä sai kyllä ammattitaidollaan yleisöstä vaikka mitä ääniä irti. Melkein tunnin esitys vei tilaa kahdelta muulta klovnilta. Iika Hartikaisen ”Ilmi” esitti hyvin sympaattisen musiikkinumeroon valmistautumisrituaalin, joka puhutteli pienin elein. Sinikka Lumiluodon ”Dahlia Humus” järjesti meille teknisen viivytyksen jälkeen lottoarvonnan lisänumerot. Hänkin villitsi yleisön ison lottosymbolipallon heittelyyn pitkin katsomoa. Pinteriä Kaartinkaupungissa Syksyn myönteinen yllätys on Malenkiteatterin ”Vähän niin kuin Alaskassa”, jota esitettiin Höyhentämössä Kaartinkaupungissa. Teksti on – ei enempää tai vähempää kuin – Harald Pinterin, brittiläisen näytelmäkirjailijan. Suomennoksesta vastaa Juha Siltanen. Pinterin tekstien tapaan todellisuus kuoriutuu vähitellen esiin. Tiia Rantalan mainiosti esittämä päähenkilö herää unitilasta, ja hän tunnistaa vaikeasti omaa ikäänsä, sukulaisiaan ja mitä välillä on tapahtunut. Taustaksi kerrotaan v. 1915–16 Euroopassa levinnyt Unitauti, joka sai ihmisen jähmettymään varjoelämään ”kuin Alaskassa”. Rantala lausuu vuorosanoja tarkassa rytmissä ääninauhalta kuultavan miehen, sirkustaitelija Vesa Purokurun kanssa. Välillä häntä tulee hoitamaan isosiskoa esittävä Nuppu Koivu, joka oli vain pikkutyttö kun päähenkilö vaipui unitilaan. Hän näyttelee hyvin tarkasti rytmittäen; hänellä on myös rooli uusimmassa Kaurismäki-elokuvassa. Perheenjäsenten kohtaloa ja sisaruussuhdetta puidaan. Syntymäpäiväjuhlat pitäisi järjestää, mutta ”miten vanha minusta tulee?”, lapsiaikuinen kysyy siskoltaan. Ohjaaja Sonja Järvisalolle esitys on ensimmäinen aikuisille suunnattu ääninäytelmä. Kolme naista ovat hankkineet koulutusta Teatterikorkeakoulun avoimessa yliopistossa ja muualla. Malenkiteatteri on v. 2011 perustettu Tiia Rantalan vetämä vapaa ryhmä, joka järjestää teatteriesityksiä ja –koulutusta eri tiloissa, aiemmin mm. Valtimonteatterissa. Malenki tarkoittaa venäjäksi pientä. Esityksen perusteella Malenkin kannattaa jatkaa pienteatteria, joka muuttuu katsojan kokemuksena suureksi. Mustalaissadun mysteeri on kaunis ”Ramandan tanssi” on perheille ja nuorille suunnattu mytologinen mustalaissatu, joka sai ensi-iltansa Aleksanterin teatterissa. Paikka sopii sille hyvin, koska teatterissa majailee Luovan kulttuurin yhdistys Drom ry ja Teatteri Balzar ennestään monien esitysten tuottajina. Ramandan tanssi vyöryy eteenpäin muunneltavissa lavasteissa, yhdistää tanssia, musiikkia ja sirkusta lähes kolmen tunnin ajan. Monikulttuurisessa työryhmässä on esiintyjiä ja tuotantopuolen tekijöitä yli kymmenestä eri kansalaisuudesta. Yhteensä näyttämöllä nähdään yli 30 pääosin nuorta esiintyjää. Se on osa itsenäisyyden 100-vuoden ohjelmaa. Tarina pohjautuu mustalaisten rikkaaseen ja kiehtovaan kansantarustoon, ja sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Baltzarien taiteilijasuvusta syntyisin oleva Birgit Tapaninen Baltzar. Näytelmä ottaa kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin, maahanmuuttoon ja kulttuurien törmäyksiin sekä heijastaa mustalaisten omia kansanvaelluksia. 1940-luvulle sijoittuvassa näytelmässä Ramanda näkee unen, jossa tulevaisuuden mustalaisperheet asuvat taloissa; syntyy monikulttuurisia lapsia, jotka ilmentävät omaa kulttuuriaan uusin tavoin. Päätekijä oli nuorempana Drom-teatterissa, mutta tekee nyt itsenäisesti oman esityksen, joka on hyvin laulettu, näytelty ja sirkustemppuiltu. Musiikin sävellyksestä vastaa Hanna Marsh, laulujen sanoista ovat ohjaaja ja Desire Baltzar sekä mustalaiskielisten laulujen teosta Miska Nyman. Esitys lainaa H.C.Andersenin klassisen ”Lumikuningattaren” tarinaa päähenkilön sielun valloittamisesta. Saimi-täti on paha noita, jota esittää uskottavan hyvin Katja Brandt. Rania Esmaili on herkkä valon enkeli. Ramandan esittäjä Sara Ristola ja tädin kieltämää mielitiettyä tulkitseva Ossi Björn ovat tavattoman luontevia. Teksti: Risto Kolanen Nuppu Koivu (vas.) ja Tiia Rantala sisarina häämekoissa meren kalliolla. Kuva: Sonja Järvisalo. Halla Kalma näyttää niin surulliselta hautajaisklovneriassa Stoassa. Kuva: Soile Mäkelä. Antti Kivimäki, Eeppi Ursin ja Mikko-Olavi Seppälä (oik.) tarjosivat maukkaan illan itsenäisyytemme alun lauluja. Kuva: Kirsi Kajan. Anna Murtola ja Joonas Widenius musisoivat flamencoa saumattomasti yhteen. Kuva: Jorma Airola. Risto Aaltonen (oik.) tulkitsee Arvo Turtiaisen runoja Jukka Linkolan musiikin tuella. Kuva: Lavaklubi 2015. Tanssiryhmä Sensum on hyvin rytmillinen Urban Apassa Ateneumissa. Kuva: Liina Aalto-Setälä.
• 14 Viikot 44-45 Eheyttävää jouluterapiaa kaamoksen keskelle ? Jyrki Karttusen ja Helsinki Dance Companyn Aikuisten joulukalenteri tarjoaa eheyttävää jouluhoitoa niille, jotka hetkittäin kokevat ulkopuolisuutta suhteessaan joulutraditioihin. Ensi-iltansa tanssiteatteriuutuus saa Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä keskellä pimeintä vuodenaikaa ja kiihtyviä jouluvalmisteluja 15. marraskuuta. Kaikkien tuntemat joululaulut ja -perinteet firman pikkujouluineen, Lucia-kulkueineen ja tonttuleikkeineen toteutetaan Aikuisten joulukalenterissa uusina ja osin improvisoituina tulkintoina. Esityksessä yhdistyvät jouluinen fantasia sekä joulunalusajan vuodesta toiseen muuttumattomina säilyvät valmistautumisrituaalit ja kliseet. Lempeän humoristisesta tyylistään tunnettu koreografi Jyrki Karttunen menee uuden teoksensa huumorissa vielä astetta pidemmälle. – Halusin testata miten tanssiteatterilla tehdään farssia, Karttunen sanoo. – En ole itse koskaan kokenut pystyväni täysin eläytymään oikeaoppiseen jouluun. Halusin tuoda vahvan humoristinen näkökulman koko hössötykseen, hän jatkaa. Lavalla nähdään niin tanssijoina kuin näyttelijöinä tutuksi tulleita moniosaavia esiintyjiä: Jyrki Kasper, Jouko Klemettilä, Aksinja Lommi, Heidi Naakka, Emilia Nyman, Mikko Paloniemi, Tiina Peltonen, Leenamari Unho ja Mikko Vihma. Aikuisten joulukalenterin dramaturgina on Sanna Niemeläinen. Lavastuksen ja valot on suunnitellut William Iles, ja pukusuunnittelijana vierailee Laura Dammert. Äänisuunnittelija on Mauri Siirala, ja naamioinnin on suunnitellut Henri Karjalainen. Wilhelm von Wright: Lapinpöllö (ajoittamaton), yksityiskohta. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Beatrice Granberg. Kuva: Kansallisgalleria / Tero Suvilammi. Von Wrightin veljesten suurnäyttely avautuu Ateneumissa muassa Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana sekä Suomen Taideyhdistyksen asiantuntijana. Wilhelm (1810–1887) vaikutti erityisesti Tukholmassa ja Orustin saarella Ruotsin länsirannikolla. Hän toimi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tieteellisenä kuvittajana. Veljeksistä tunnetuin on Ferdinand (1822– 1906), joka oli ensimmäisiä taiteen tekemisellä itsensä elättäneitä suomalaisia kuvataiteilijoita. Veljeksistä pisimmän uran tehnyt Ferdinand oli myöhemmin nuorten taiteilijoiden kunnioittama vanha mestari. Näyttely hiljentää miettimään, mitä luonto meille opettaa – Näyttelykokonaisuus kiinnittyy nykyhetkeen monella tavalla. Von Wrightin veljesten taiteen teemat ovat ajankohtaisia aikana, jona ihmisen ja luonnon tasapaino sekä maapallon kantokyky ovat tulevaisuutemme kannalta vaa’ankieliasemassa, sanoo museonjohtaja Susanna Pettersson. Uusia näkökulmia esiin nostava näyttely syventyy tutkimaan veljesten taide-, kulttuurija tiedehistoriallista merkitystä. Näyttelyssä nähdään runsaat 300 teosta Ateneumin kokoelmista sekä suomalaisista ja ruotsalaisista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Esille saadaan myös Magnus von Wrightin täyttämiä lintuja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Näyttelyn pääkuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Näyttely jatkaa vuonna 2018 Kuopion taidemuseoon sekä Tikanojan taidekotiin Vaasaan. Veljesten teosten rinnalla esitetään uusia teoksia valokuvataiteilija Sanna Kannistolta (s. 1974) sekä käsitetaiteilija Jussi Heikkilältä (s. 1952). Kannisto kuvaa luontoaiheita asetelmallisesti vieden kuvausstudion ulos luontoon. Hän näkee itsensä eräänlaisena keräilijänä, joka liittää lajin toisensa jälkeen omaan kokoelmaansa. Heikkilä ottaa teoksissaan kantaa maapallon tilaan: ennen kaikkea lintujen merkitykseen ympäristön tilan ja merien kuormittumisen indikaattoreina. Näyttelyjulkaisu tuo esiin uutta tutkimusta veljeksistä Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Ateneumin tuottama julkaisu Veljekset von Wright. Taide, tiede ja elämä, joka tuo monipuolisesti esiin uutta tutkimusta veljeksistä. Julkaisun ovat toimittaneet amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Erkki Anttonen ja se ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kirjan hinta on Ateneumin museokaupassa ja verkkokaupassa 45 euroa. Veljekset von Wright -näyttelyn tuotesarja on Ateneumin lisäksi myynnissä Suomalaisissa Kirjakaupan myymälöissä ympäri maan. Sarjaan kuuluu muun muassa muistikirjoja, avaimenperiä, silmälasikoteloita ja kangaskasseja. Poimintoja näyttelyyn liittyvästä runsaasta oheisohjelmasta To 2.11. ja to 30.11. klo 17 | VELJEKSET VON WRIGHT -LUENNOT 2.11. Kuraattoriluento: amanuenssi Anne-Maria Pennonen, Ateneum-sali. Suomeksi. 30.11. Asiantuntijaluento, erikoistutkija Erkki Anttonen: Veljekset von Wright litografian tekijöinä, Ateneum-sali. Suomeksi. Ke 15.11. klo 10–20 | TAIDETTA MEILLE! NUORTEN ILMAISPÄIVÄ Nuorten ilmaispäivänä järjestetään Tringan, Uudenmaan lintuharrastajien yhdistyksen, kierroksia Veljekset von Wright -näyttelyyn. Mitä teosten linnuista ja niiden elämästä voi kertoa luonnontieteen ja lintuharrastajan näkökulmasta? Vapaa pääsy alle 25-vuotiaille. Pe 17.11. klo 12-17 | CONTEMPORARY TAKES ON VON WRIGHT -SEMINAARI Ateneum-sali. Päivän ohjelmassa kuullaan Veljekset von Wright -näyttelyn ja sen yhteydessä julkaistun näyttelykirjan asiantuntijoiden luentoja, joissa esitellään uutta tutkimusta ja uusia näkökulmia taiteilijaveljesten taiteeseen. Puhujina mm. Anne-Maria Pennonen, Allan Tiitta, Julia Donner ja Kimmo Ohtonen. To 7.12. klo 17 | ELOKUVAESSEE VON WRIGHTIN VELJEKSISTÄ Ateneum-sali. Georg Grotenfeltin Speglingar (2016) on elokuvaessee von Wrightin maalariveljeksistä. Veljesten elämänkohtalot heijastuvat päähenkilöiden haastatteluiden, luontokuvien ja kartanomaisemien peilistä. Ruotsinkielinen, suomenkielinen tekstitys. Kesto 60 min. Aukioloajat Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10– 17 | Ma suljettu ? Ateneumin taidemuseossa nähdään 27.10.2017– 25.2.2018 näyttely Veljekset von Wright. Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin taiteilijaveljekset tunnetaan monipuolisina muotokuvien, maisemien, lintumaalausten sekä tieteellisten eläinja kasvikuvitusten tekijöinä. Värikästä suurnäyttelyä täydentävät Sanna Kanniston ja Jussi Heikkilän uudet teokset. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Tieteellisen tarkoista teoksista välittyy rakkaus luontoa kohtaan Von Wrightin veljekset kasvoivat Haminalahden kartanossa Kuopiossa. Veljesten kiinnostus luontoon lähti isän, majuri Henrik Magnus von Wrightin, metsästysharrastuksesta. Taitavina metsästäjinä veljekset ryhtyivät dokumentoimaan metsästämiään lintuja. Pitkäaikaisen lintujen tarkkailun ja kuvaamisen ansiosta veljeksille kertyi luonnon laaja-alainen tuntemus. Heidän teoksilleen on ominaista yksityiskohtainen tieteellinen tarkkuus. Samalla taiteesta välittyy erityinen rakkaus luontoa kohtaan. Teokset heijastavat aikakautensa, 1800-luvun, kauneusarvoja. Vanhin veljeksistä, erityisesti maisemamaalauksistaan tunnettu Magnus (1805–1868), oli aikansa helsinkiläinen kulttuurivaikuttaja. Hän toimi muun Millaista pienremontointia vuokra-asunnossa saa tehdä? ? Vuokralaista voi houkuttaa asunnon ilmeen muuttaminen esimerkiksi pienellä pintaremontilla, pienkalusteiden vaihtamisella tai seinätauluja kiinnittämällä. Millaisia muutostöitä vuokra-asunnossa voi tehdä, ja kumpi remontin kustantaa, vuokralainen vai vuokranantaja? Kysyimme vastaukset vuokralaisia askarruttaviin kysymyksiin Realia Asuntovuokrauksen johtaja Jussi Lindholmilta. Saako vuokralainen maalata vuokra-asunnon seiniä? Seinien maalaus katsotaan huoneiston muutostyöksi. Lain mukaan vuokralaisella ei ole oikeutta suorittaa korjausja muutostöitä ilman vuokranantajan lupaa. – Vuokralaisella ei siis ole oikeutta maalata huoneiston seiniä ilman vuokranantajan lupaa, ei siis edes siinä tapauksessa, että vuokralainen olisi valmis maalaamaan asunnon takaisin alkuperäiseen väriinsä vuokrasuhteen päättyessä. Tällöinkin voi helposti tulla sanomista esimerkiksi maalaustyön jäljestä, Lindholm kertoo. Saako vuokralainen porata vuokra-asunnon seinään? Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan vuokralainen ei vastaa niin sanotusta tavanomaisesta kulumisesta, jollei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu. Tällä tarkoitetaan asunnon normaalin käytön seurauksena ajan myötä tapahtuvaa kulumista. – Tavanomaiseksi kulumiseksi katsotaan myös kohtuullinen määrä reikiä, jotka ovat syntyneet peilien tai taulujen kiinnittämisestä huoneiston seiniin. Tavanomaista kulumista eivät kuitenkaan ole kiinnittämisestä aiheutuneet poikkeuksellisen suuret reiät, Lindholm sanoo. Järeämpien seinäkiinnitysten, kuten taulu-TV:n asentamiseen kannattaa etukäteen pyytää vuokranantajan lupa. Reikien poraaminen kylpyhuoneeseen ja etenkin suihkun vaikutusalueelle on vuokralaiselta kielletty. Onko vuokralaisella velvollisuus paikata seinään poratut reiät lähtiessään? – Mikäli kyse on tavanomaiseksi kulumiseksi katsottavista jäljistä, ei vuokralaisella ole velvollisuutta paikata niitä. Huolimattomasti suoritettu paikkaaminen saattaa johtaa siihen, että seiniin tehdyt jäljet erottuvat vielä enemmän. Kuuluuko vuokranantajan maksaa asunnossa tehtävistä remonteista? Lähtökohtaisesti vuokranantaja vastaa asunnon kunnossapidosta, jolloin myös korjaustyöt kuuluvat vuokranantajan vastuulle ja kustannettavaksi. – Mikäli vuokralainen on itse aiheuttanut remontointitarpeen, voivat kustannukset kääntyä hänen maksettavakseen, Lindholm sanoo. Jos vuokralainen käyttää omaa aikaansa remontin tekemiseen, kuuluuko asunnon omistajan korvata hänelle remonttityöhön kulunut aika? Kuten aiemmin kävi ilmi, vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä muutostai korjaustöitä vuokraamassaan asunnossa ilman vuokranantajan lupaa. Jos vuokralainen ja vuokranantaja sopivat siitä, että vuokralainen saa suorittaa remonttia asunnossa, tulee samalla sopia myös muista remonttiin liittyvistä seikoista. – Sovittavia seikkoja ovat tällöin ainakin se, kuka kustantaa työt ja materiaalit. Samoin on sovittava muun muassa työn sisällöstä ja mahdollisesta valvonnasta, sekä siitä, onko muutosten tarkoitus vuokrasuhteen päätyttyä jäädä asuntoon vai onko vuokralaisella velvollisuus saattaa asunto ennalleen, Lindholm ohjeistaa.
• 15 Viikot 44-45 Kuvataide Risto Kolanen Syksyn kuvataide ? Punavuoren, Etelärannan, Kaartinkaupungin, Kampin, Suvilahden ja Kallion galleriat tuovat väriä kaamokseen. Uutena esitellään Rikhardin kirjaston galleria Taidelainaamon yhteydessä. Italiasta kauneutta Hyvin nuori kuvataiteilija Sofia Kukkonen valitsi asuinja maalauspaikakseen Italian. Se ei ole sattumanvaraista. Alusta alkaen hän on pitänyt tavoitteena tuoda uudelleen antiikin kauneus tähän aikaan. Toscanan maaseutu, missä hän nykyään työskentelee, on ihanteellinen ympäristö taiteelliselle työskentelylle. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee uusimpia maalauksia, joita Firenzen Taideakatemiassa opiskellut taiteilija on tehnyt kulttuurimaiseman innoittamana. Näyttelyn aiheena ovat nyt vähemmän tunnetut veistokset, jotka Kukkonen herättää eloon maalauksissaan. – Jokaisella maalauksella on oma tarinansa. Aihevalinta on ilmaissut sillä hetkellä jotakin elämäni tapahtumaa tai mielentilaa. Yhteistä kaikilla maalauksilla on kauneuden ja harmonian tavoittelu, riippumatta siitä, mitä elämässäni tapahtuikaan näitä maalatessa. Veistojälki kuin siveltimenveto Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittelee mahtavia viime vuosina syntyneitä ”Veistettyjä maalauksia”. Pitkän linjan kuvanveistäjä Pauno Pohjolainen tunnetaan massiivisista puureliefeistään ja -veistoksistaan. Taiteilijalle tunnusomainen tyyli on vuosikymmenien aikana saanut vaikutteita niin keskiaikaisista puuveistoksista, ortodoksisista ikoneista kuin venäläisestä avantgardismistakin. Maalariksi alun perin opiskellut Pohjolainen käyttää työvälineinään pensseliä, mutta myös talttaa, jolloin veistojälki itsessään toimii kuin siveltimenveto. Puu, kuparilehti, tempera ja öljyväri ovat välineitä. Hän on saanut Pohjoismaiden suurimman taidepalkinnon, Ars Fennican, vuonna 1997 sekä Pro Finlandian vuonna 2005. Teoksia on merkittävimmissä suomalaisissa taidekokoelmissa. Huuto vai hiljaisuus? Kasia Vuorinen keskittyy töissään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, vallankäyttöön ja niistä rakentuvaan tunnetilaan. Maailmamme rakentuu näistä kohtaamisista. Hänelle jokainen maalaus on prosessi erilaisia tunteita ja kohtaamisia. – Joskus katsominen tuntuu vaikealta. Kuvien muutokset ja niiden eri kerrokset ovat lopulta saaneet pintaansa roolin, jonka katsoja näkee. Huuto vai hiljaisuus, nuori taiteilija kysyy. Galleria kajaste, A l b e r t i n k a tu 30, esittelee alakerran studiossa kolme taiteilijaa; Vuorisen värikkään mielikuvitukselliset maalaukset ja piirrokset löytyvät perähuoneesta. Vuorinen valmistui koruja esinemuotoilijaksi Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutista ja valmistui taiteen maisteriksi vuonna 2006. Hän suunnittelee ja valmistaa yksilöllisiä koruja ja esineitä piensarjoina sekä uniikkitöinä. Kasveja elämän kiertokulussa Galleria Rikhard, Rikhardinkatu 3, on Helsingin Taiteilijaseuran ylläpitämä Taidelainaamo vanhan pääkirjaston yhteydessä. Sisään pääsee omasta ovesta suoraan katutasolta. Portaat ylös nousemalla näkee itse kirjaston oleskeluhuoneen tilassa näyttelyä. Lokakuun taiteilija siellä on jo ansioitunut Maarit Björkman-Väliahdet, jonka ”Paratiisin portailla” maalaukset virkistävät alakerran tilaa. Aiheet ovat nyt lähtöisin kukista ja kasveista, jotka maalauksen aikana kokevat muodonmuutoksen. – En välttämättä tee oikeita kukkia ja kasveja, vaan annan itselleni mahdollisuuden nähdä ne uudella tavalla. Kasvit symboloivat minulle elämän kiertokulkua. Teokset on tehty akryylitai öljyväreillä kankaalle. Taiteilija on kiinnostunut ihmisen tarinasta, elämän valinnoista ja motiiveista. Alfa-Art Taidekoulun taiteellinen johtaja on sopinut v. 2018 jo neljä näyttelyä. Luonnovalon kosketus Galleria Contempon, Lönnrotinkatu 23, lokakuun taiteilija on Johanna Lumme, helsinkiläinen kuvataiteilija ja kuvittaja. Hän on Taidekeskus Salmelan Nuori taiteilija ja yleisön suosikki muutaman vuoden takaa. Hieno näyttely on nimeltään ”Valon viimeinen kosketus”. Lumme kuuluu tällä hetkellä nuorten suomalaisten taiteilijoiden kaikkein kysytyimpään joukkoon. Hän kuvaa jälleen itselleen rakasta aihetta, luontoa. Nyt hän vie katsojan Nuuksion luonnonpuiston syksyiseen väriloistoon ja tunnelmiin. Taiteilija inspiroituu luonnosta ja eläimistä. Hän työskentelee myös Otavalla lasten äidinkielen oppikirjojen parissa, joten ote on varmasti pedagoginen. Jos ruoho on oranssia Pieni häiriö voi antaa maalaukselle sen tarvitseman läsnäolon, sen ilmenemisen hapokkuuden. Anna Tuori tuntuu olevan tietoinen tästä. Maalarina hän ei ole mielistelijä, vaikka hänen teostensa katsomisen herättämä ilo toki liittyykin niiden kauneuteen ja taituruuteen. Maalausta ei silti pidä päästää liian siloiseksi ja sieväksi, berliiniläinen kriitikko Jurriaan Benschop kirjoittaa Galerie Anhavan, Fredikinkatu 43, tiedotteessa. Tuorin uusissa maalauksissa katsotaan ympärille ja kysytään: Mitä nyt? Niissä mietitään, onko mahdollista hahmottaa toisin, vaikkei voisikaan koskaan nähdä kuten toinen. Näyttelyn pienessä tilassa aiheina ovat paikka ja näkökulma: miten, mitä ja mistä käsin katsotaan. Isommassa tilassa annetaan muoto liikkeessä olevalle, muuttuvalle. Betonin ja teräksen taiteilija Francesco Barbieri on kansainvälisesti tunnettu italialainen taitelija, joka työskentelee post graffiti -suuntauksen parissa. Ennen ateljeetyöskentelyn aloittamista hän oli yksi Euroopan johtavista graffitimaalareista. Uransa aikana hänet on palkittu tärkeillä alan palkinnoilla ja hän on osallistunut kansainvälisiin taiteilijaresidensseihin, joiden avulla hän on kyennyt saavuttamaan kansainvälistä näkyvyyttä ja rikastuttamaan taiteellista suuntaustaan. Make Your Mark –galleria, Puhdistamo (rakennus 6) Suvilahdessa, tuo Barbierin urbaanin maiseman töitä, missä junat ja junaradat ovat usein teemoina. Tutkimusmatkat vievät hänet usein kaupungin laidoille, jossa usein sijaitsee nk. ei-kenenkään-maat. Alueilla selkeästi erottuvat kaupungin sisäiset sosiaaliset ja maantieteelliset rajat. Suomi 100 varjonäyttely Galleria Kalleria, Kaarlenkatu 10, esittelee yhteisnäyttelyssä Heidi Elisabeth Hännisen ”Koti, Uskonto ja Isänmaa” betoniveistoksia installaatiossa, kuvia, tekstejä ja työryhmän videon sekä Irakista tulleen maalarin Muhaned Durubi ”My Homeland Mental Hospital” maalauksia, piirustuksia ja runoutta. Kalleria keskittyy vaihtoehtoiseen taiteeseen. – Kysyn vain, miten voin elää kanssasisarteni kanssa samassa ajassa ja paikassa, / sillä erotuksella, että he eivät ole sodassa mutta minä olen. / Ketä puolustan tässä sodassani? Maanmiehiäni vai muiden maiden miehiä?, Hänninen kysyy näyttelyssä esillä olevassa ”Viimeisen etsijän päiväkirjassaan” 2014-2017. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Maarit BjörkmanVäliahdet yhdessä Auringonlaskun aikaan –teoksensa kanssa Galleria Rikhardissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Kasia Vuorinen ja upea teoksensa Arrival (mixed media paperille, 2017) Galleria Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Pauno Pohjolainen Sculptorissa vieressään suurikokoinen teoksensa Risti Tyko Sallisen mukaan (puu, kuparilehti, 2016-2017). Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Sofia Kukkonen ja öljyvärillä kankaalle tänä vuonna tehty teos Pronssinen Victoria Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilijat Heidi Hänninen ja Muhaned Durubi Kalleriassa takanaan Hännisen teos Escapers biography I (öljyvärimaalaus, 2017). Kuva: Raimo Granberg. Italialainen Francesco Barbieri on tuonut Make Your Mark Galleryyn urbaanin junamaiseman teoksia. Kuvassa taiteilija ja teos Hooked on a feeling (mixed media, 2017). Kuva: Raimo Granberg.
• 16 Viikot 44-45 Sunnuntaiaamun rauhaa ? Hämeentien aina auki olevan kaupan edessä, siinä Kurvin kulmilla, Kelan ja Alkon puolivälissä. Siinä minä seisoin ja katselin sunnuntaisena aamuna tulevaa ylösnousemusta, uuden elämän alkua. Siinä kaksi pikkupoikaa meni iloisesti ja vähän kuin itsekseen ilkikurisesti virnuillen sisälle kauppaan muutamaa tyhjää tölkkiä kantaen. Kaupassa he vaihtoivat tölkit täysinäisiksi. Ei siinä niin vähässä rahaa tarvittu. Kassalle tullessaan he olivat kasvaneet jo nuorukaisiksi. Mutta kaksi lasta siinä kuitenkin oli: sama virne kuin tullessa, sama iloinen odotus kuin tullessa. Kadulla he avasivat tölkin kuin pappi ehtoollisviinipullon. Pyhä toimitus. Kuin pieni kiitosrukouksen tapainen häivähti heidän kasvoillaan ja sitten kohosi pää, hieman takakenoon, tölkki kallistui huulille ja sunnuntaiaamun rauha laskeutui heidän kurkuistaan, vietti alhaalla tuokion, kaksi tai kolmekin ja nousi sieltä sitten ylös. Ylös sinne missä rauha ja onni muodostuu. Jälleensyntyminen elämään. Kyllä kyllä syrjäytymisessäkin voi nähdä kauneutta. Huokaisin ja muistelin oma lapsuutani. En kuitenkaan haluaisi olla 25-vuotias lapsi Kallion kujanteilla kaljamyynnin avautuessa . Samassa ohitseni sujahti jotain. Mikä se on mikä liikkuu kadulla nopeasti ja syö banaania? No sehän on lähihoitaja lounastauolla. Huomasin näitä sukkuloita enemmänkin. Vanhuksia on yhä liikaa vaikka niitä kuoleekin kiitettävään tahtiin noin niin kuin kansantalouden kannalta vaikka vähän makaaberiltahan se kuulostaa. Kun pakolaiskeskuksessa oli ongelma, niin paikalle tuli valtion oma tarkastaja, katsoi ympärilleen ja sanoi, että lisää henkilökuntaa. Kun vanhainkodissa oli ongelma ... ongelma on siinä, että niitä tulee koko aika lisää. Niitä vanhuksia siis. Vielä jonkin aikaa kansantaloudella on siis ongelmana suuret ikäluokat. Meitä poliitikkoja se ei sinällään hetkauta, sillä olematta nyt varsinaisesti rasisti niin suurimmat mölynpitäjät ovat kyllä enemmänkin huolissaan tämän maailman nuorista kristinuskoon kääntyvistä pasifisteista, kuin tämän tämän maan vanhenevista kristinuskossa jo olevista ikäihmisistä. Riittävää vanhustehoitoa varten on toki tehty omat mitoitukset ja jos niitä noudatettaisiin, niin asiat olisivat hyvin. Mutta kun niitä ei noudateta ja niitä vähiäkin nykyhallitus yrittää pienentää. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua suuret ikäluokat ja niiden muksutkin ovat jo menneet rajan taa. Paremman elämän perässä, niin kuin me kaikki. Ja silloin ongelmana on valtavat työttömät lähihoitajien laumat. Mutta jos ihmispoliitikon seuraavan huolen ääriraja on aina vain neljän vuoden sisällä, niin moiset ongelmat ovat sitten niiden harteilla, jotka nyt ovat vielä taaperoikäisiä. Koska ikäihmisille on jo omat mitoitukset, niin pitäisikö ihmispoliitikoillekin tehdä omat mitoitukset? Rikkkaan lepyttää aina rahalla ja kansan kehulla mutta kuinka monta äänestäjää tarvitaan pitämään kurissa yksi lupauksensa pettänyt kansanedestaja. Tasan yksi. Mutta silloin sitä kutsutaan laittomaksi uhkaukseksi. Ari Maarnela emaarnela@gmail.com Puheenvuoro Iltapäivätreffeillä kaupunginmuseossa muistoja ja joulutunnelmaa ? Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, kokoonnutaan tuttuun tapaan keskiviikkoiltapäivisin Iltapäivätreffeille. Marraskuussa kuunnellaan 50-luvun radio-ohjelmia ja pistäydytään 70-luvun baarissa. Joulukuussa tunnelmoidaan jouluaskarteluiden merkeissä. Oletko eläkkeellä, opiskelija, vuorotöissä tai muuten vain vapaalla iltapäivisin? Iltapäivätreffeillä voit tulla kaupunginmuseoon viihtymään, rentoutumaan ja jutustelemaan inspiroivassa ympäristössä ja samalla osallistua työpajoihin, muisteluhetkiin ja tietoiskuihin. Treffeillä on kuukausittain vaihtuva teema, ja jokainen kerta on erilainen. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Mukaan voi tulla kuka tahansa, jolla on iltapäivisin aikaa. Iltapäivätreffit marrasja joulukuussa Marraskuussa iltapäivätreffeillä käydään koulunpenkillä, kuunnellaan 50-luvun radio-ohjelmia, pistäydytään 70-luvun baarissa ja muistellaan Helsinkiä sateenkaarinäkökulmasta. Joulun alla siirrytään jouluaskarteluiden pariin, jolloin voit tehdä vaikka persoonallisen joulukortin museon valokuva-aarteita hyödyntäen. Treffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina. ke 1.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Koulumuistoja Oliko kaunokirjoittaminen hankalaa? Pelkäsitkö laulukokeita? Rakastitko askartelua? Meillä kaikilla on valtavasti kouluun liittyviä muistoja. Nyt on tilaisuus jakaa niitä yhdessä muiden kanssa Lasten kaupungin kansakoululuokassa, jossa opettajatar johdattaa osallistujat entisajan koulutunnelmiin. Tervetuloa mukaan muistelemaan kouluaikoja! ke 8.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Baarielämää 70-luvulla Keskiolut vapautettiin myytäväksi elintarvikeliikkeissä ja kahviloissa 1969. Uusi laki toi katukuvaan ja lähiöihin keskiolutravintolat. Helsinkiin avattiin Richard’s Pub ja Annan Pub vuonna 1969. Brittityylinen Angleterre avautui vuonna 1976 Fredrikinkadulle. Pubit edustivat uutta anniskelukulttuuria, jossa ruokailu ei ollut pakollista, vaan paikat olivat juomista ja seurustelua varten. Tupakansavuisessa baarissa jukeboxi soi ja pajatso kutsui pelaamaan. Tervetuloa mukaan muistelemaan 70-luvun baarielämää! ke 15.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Radion taikaa Radio oli pitkään monen kodin tärkein media. Muistatko Markus-sedän lastenohjelmat tai Voitto Hellstenin juoksut Suomi–Ruotsimaaotteluissa? Entäpä Olavi Virran tai Vieno Kekkosen kuolemattomat laulutulkinnat? 1950-luvun malliin sisustettu koti on yksi kaupunginmuseon suosikkikohteista – tervetuloa mukaan kuuntelemaan aikakauden radio-ohjelmia ja kertomaan omista muistoistasi radion ääressä! ke 22.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Sateenkaari-Helsinki-muistelupaja Tule muistelemaan Helsinkiä sateenkaarivinkkelistä! Millainen kaupunki oli sukupuolija seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta ja miten heidän asiaansa edistettiin? Missä kokoonnuttiin ja millaisia tempauksia järjestettiin? Millaisia edistysaskeleita otettiin tasa-arvon tiellä? Paja toteutetaan Helsexinki-näyttelyn yhteydessä yhteistyössä Setan seniorityön kanssa. ke 29.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Joulu on jo ovella Kun oikein hyvissä ajoin aloittaa, ei joulu pääse yllättämään! Otamme Iltapäivätreffeillä varaslähdön jouluun ja askartelemme nostalgisia joulukortteja museon valokuva-aarteita hyödyntäen. Materiaalit ja työvälineet löytyvät paikan päältä. ke 13.12. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Lahjat peittyi kääröihin Jouluvalmistelut etenevät ja on aika kääntää katse lahjoihin. Tällä kerralla painamme ja kuvioimme itse lahjapaperia ja -pusseja erilaisilla leimasimilla ja tekniikoilla. Materiaalit ja työvälineet löytyvät paikan päältä. ke 20.12. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Hän lahjat antaa ja lahjat saa Joululahjoihin on hyvä laittaa pakettikortti, jotta ne löytävät juuri oikean kiltin ihmisen luo. Kokeilemme erilaisia tekniikoita pienten pakettikorttien valmistamiseen ja koristeluun. Materiaalit ja työvälineet löytyvät paikan päältä. Millaista olikaan baarielämä 70-luvulla? Se selviää museon Iltapäivätreffeillä. Kuva: Maija Astikainen Helsingin valitut palat -näyttelyn 50-luvun kodissa kuunnellaan radiota ja jutustellaan radiomuistoista. Kuva: Maija Astikainen Nettikysely käynnistyi: Millainen olisi Helsingin kansallinen kaupunkipuisto? ? Helsingin kaupunki kerää tietoa alueista ja paikoista, jotka kaupunkilaiset haluaisivat liittää osaksi mahdollista Helsingin kansallista kaupunkipuistoa. Kaikille avoin nettikysely on käynnissä 17. joulukuuta asti. Kysely löytyy osoitteesta https://app.maptionnaire.com/fi/3173. Missä sijaitsevat Helsingin parhaat paikat? Nettikysely on osa Helsingin kaupungin selvitystyötä, jossa kartoitetaan kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia Helsinkiin. Vastauksia kaivataan muun muassa siitä, missä sijaitsevat Helsingin virkistävimmät, kauneimmat ja parhaiten helsinkiläisyyttä ilmentävät paikat. Millaisia tarinoita paikat voisivat kertoa nykyisille ja tuleville asukkaille sekä vierailijoille? Kyselyssä voi myös merkitä kartalle kehittämisen arvoisia kulkureittejä ja paikkoja joissa on potentiaalia. Näkemyksiä kaivataan niin luontokuin kulttuuriympäristöstä ja siitä, mitä mahdollisuuksia ja huolenaiheita kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen mahdollisesti liittyy. Kaupunkipuistoilla vaalitaan luontoja kulttuuriympäristöjä Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttöja rakennuslaissa määritelty kokonaisuus. Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää suomalaista kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajoina, eheinä kokonaisuuksina. Samalla niiden tarkoituksena on ilmentää kaupungin tahtoa niistä arvokkaista paikoista, joita halutaan säilyttää ja kehittää tuleville sukupolville samalla, kun kaupunkia rakennetaan ja uudistetaan. Kansallisen kaupunkipuiston statusta voi hakea vain Helsinki itse. Päätös hakuprosessin mahdollisesta aloittamisesta tehdään, kun tarvittavat selvitykset ovat valmistuneet. Toistaiseksi ympäristöministeriö on myöntänyt kansallisen kaupunkipuiston statuksen kahdeksalle kaupungille: Forssalle, Hangolle, Heinolalle, Hämeenlinnalle, Kotkalle, Porille, Porvoolle ja Turulle. Aineisto avoinna kaikille Verkkokyselyn vastaukset julkaistaan kyselyn päätyttyä avoimena datana Helsinki region infoshare -sivustolla. Näin kuka tahansa kiinnostunut voi tehdä aineistosta omia analyysejä ja johtopäätöksiä. Aineistoa voi hyödyntää vapaasti myös muissa hankkeissa ja tutkimuksissa. Helsingin kaupunki pilotoi osallisuusja vuorovaikutusmalliaan osana Kansallinen kaupunkipuisto -selvitystä. Verkkokyselyn lisäksi työ on alkanut sidosryhmätyöpajojen muodossa, ja osallisuusmuotoja kehitetään hankkeen edetessä. Yhteistyökumppanina selvitystyössä toimii mm. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike.
• 17 Viikot 44-45 Abstrakti! esittelee valokuvataiteen uudistajia sadan vuoden ajalta ? Ea Vasko: #11, from the series Reflections of the ever-changing (the short history of now), 2009 Valokuvataiteen museon näyttely Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917–2017 juhlistaa valokuva-abstraktion satavuotista historiaa. Näyttelyssä on kuvia suurelta joukolta kotimaisia taiteilijoita eri aikakausilta sekä ilmiön varhaisilta ulkomaisilta kuuluisuuksilta László Moholy-Nagylta, Man Rayltä ja August Strindbergiltä. Nykyään taidevalokuvauksessa suosittu abstraktio herätti alkuvaiheessaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä – ja säännöllisesti senkin jälkeen – voimakasta vastustusta ennen kaikkea valokuvaajien keskuudessa. Sitä pidettiin hyödyttömänä ja valokuvan dokumentoivan ja esittävän luonteen vastaisena. Abstraktionistit ovat kuitenkin sukupolvi toisensa jälkeen olleet valokuvauksen perinteiden uudistajia. Abstraktit kokeilut ovat olleet luovuuden moottori, joka tuo valokuvataiteeseen uutta ilmaisuvoimaa. – Abstraktio on rohkeaa ajattelua. Sen satavuotinen historia tuo näkyviin valokuvauksen tekniset muutokset ja valokuvan suhteen sitä ympäröiviin asioihin, kuten tieteeseen tai muihin taiteisiin. Yhteistä kaikille näyttelyn tekijöille on halu tutkia ennakkoluulottomasti valokuvan erilaisia tekniikoita, materiaaleja ja ilmaisutapoja, näyttelyn kuraattori, valokuvaaja Laura Nissinen kertoo. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Alvin Langdon Coburnin Lontoossa pitämästä näyttelystä Vortographs and Paintings, josta abstraktin valokuvan historian yleisesti katsotaan alkaneen. Suomessa Vilho Setälä kuvasi vuonna 1928 ensimmäisen valokuva-abstraktionsa, Sähkökruunun, Leica-kameraansa villisti heiluttaen. 2000-luvulle tultaessa abstraktio oli monien kokeiluiden ja kuvaajasukupolvien vakiintunut osaksi valokuvataiteen valtavirtaa. Kotimaisessa valokuvatutkimuksessa abstraktio on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle, vaikka sen osa välineen historiassa on olennainen. Abstrakti!-näyttely nostaa esiin myös vähemmän tunnettuja suomalaisia kuvaajia ja osoittaa, että suomalaisen valokuvataiteen historia on moniäänisempi kuin sen tähänastinen tulkinta. Näyttelyssä nähdään teoksia muun muassa Vilho Setälältä, Erik Blombergilta, Eino Mäkiseltä, Otso Pietiseltä ja valokuvaajaryhmä Fotograafikoilta sekä nykykuvaajista Marko Vuokolalta, Timo Kelarannalta, Niko Luomalta, Ea Vaskolta ja Nanna Hänniseltä. Näyttelyn on kuratoinut Laura Nissinen, joka tekee Aalto-yliopistossa väitöskirjaansa aiheesta Abstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa. Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917–2017 1.11.2017–14.1.2018 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. Ti la a pu h. 09 41 3 97 30 ta i po st itt am al la oh ei ne n ku po nk i ta i sä hk öp os til la til au ks et @ ka rp rin t.fi ta i le hd en in te rn et -o so itt ee ss a. Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info HM Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 41,00 n Ase ja Erä 8 nroa 68,00 n Ekoelo 6 nroa 48,00 n Hevosmaailma 6 nroa 46,00 n Kiinteistö ja Isännöitsijä 8 nroa 68,00 n Kissafani 6 nroa 46,00 n Luontaisterveys 10 nroa 75,00 n Meidän Koira 6 nroa 41,00 n Senioriterveys 8 nroa 56,00 n Sielunpeili 8 nroa 64,00 n Talomestari 5 nroa 33,00 ENTISÖINT I ? KERÄILY ? KÄDENTAI DOT ? ARJEN HISTORIA 5/2017 • 8,60 € NYT 5,90 Siro rokokoo oli suomalai sten hopeasep pien loistoaika a HANNA PULLA Tuhansien eurojen keräilyharvinais uuksia Musteen mestari ELINA MERENMI ES Bonk-taite ilijasta kasvoi modernis ti ALVAR GULLICHS EN 60-luvun lasi kiehtoo Armas J. Pullan pojantytä r Entisöinn in taituri KARHULA N LASI 7 – 2017 7,70 Lieksan metsissä liikkuu koirantappajien lauma Ministeri Jari Leppä: Tulen tekemään parhaani susiongelman kanssa Norppametsästäjä: Isä ja neljä lasta hirvimetsälle Ladyhaukuissa ennätysmäärä kilpailijoita Suomi 100 -juhlapuukko maksaa liki 8000 euroa! Miksi saalista ei saa myydä? Ekoelo 5/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen Härkäpapu on ravintopommi Metsäjooga virkistää Villiruokaa syksystä kevääseen Älä turhaan vältä viljaa Hormonihäiritsijät uhka terveydelle Ekohautaus kunnioittaa luontoa 5/17 6,50 Palkintojen nousu piristänyt hevoskasvatusta Aktiivitallissa hevosella on oma elämä Kokemäellä kesäraveja 70 vuotta Ylihärmäläinen Antti Ala-Rantala: Hevosmiestaitoja maalaisjärjellä Hevosmaailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvinaisella knabstrupperilla kiinnostavat värit Reijo Kuhakoski oli stadin viimeinen vossikka Pientalon energia IRTONUMERO 6,95 € Sisustussuunnittelija Milla Alftan: Luonnonmukaisilla ratkaisuilla terve, hengittävä talo Pieniinkin taloihin suositellaan maalämpöä? – Energia talteen omaan akkuun Järki ja tunteet taistelevat oman talon suunnittelussa Aurinkosähkö lyönyt läpi Suomessa Älykoti kiinnosti asuntomessuilla Persoona saa näkyä kodissa 5, 90 ERIKOISHINTA NRO 4/2017 5/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Villikissoja etsimässä, haaviin jäikin loukkaantunut ilves Homeopatia paransi Tiikerikissan jalan Kokeile kurssia: Unelmakissaksi 21 päivässä Veikeä burma sopii lapsiperheeseen Maailman ainoa avustajakissa Roope osaa soittaa hätäkeskukseen! ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 8/2017 7,50 Extra LEHTI 116 SIVUA Kauneus on karismaa MARJA PUTKISTON KAUNEUSTEESIT: * Estetiikka * Ilmaisullisuus * Itsenäisyys * Luonnollisuus * Vapaus Keppijumppa tehokas ensiapu ryhdin korjaamisessa Lääkärin puolen päivän paasto: Viherjauhevettä aamulla LUULIENTÄ lounaalla Suolahuuhtelu puhdistaa paksusuolen Laulu avaa tunteita VALMISTA ITSE kosmetiikkaa Välineet ja yrtit löydät keittiöstä * KENNOHUNAJA * SIITEPÖLY * OMENA hemmottelevat aivolisäkettä Kuukautiskipuihin Magnesium laukaisee vatsan kramppeja Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 7/2017 7,50 Maijan vahvuus on sisäsyntyistä Myrskyluodon Maija -musikaalin Laura Alajääski: Taruolennot kertovat entisajan elämästä Miksi ristiinnaulitset itsesi? Suomirock-laulaja Tania nousi masennuksesta henkioppaan avulla Sexfullness on kuin seksuaalisuuden joogaa Sielun muotokuvat opettivat minut leikkimään Elokuvaohjaaja Kaija Juurikkala: Kuoleman väistämättömyys kiinnittää elämään Kommelluksista saa suhteellisuudentajua Piristystä kaamosaikaan! KO ULU TA KOIRASTA SIEN E STÄ JÄ ! KOIRA Meidän 5/2017 6,70 6,50 ERIKOISHINTA Asiantuntija: Palkitse, älä rankaise! Rotuesittelyssä Vanhakin sopeutuu Ärrimurri sai uuden kodin Akupunktio katkaisee kivun noidankehän Pieni löytökoira pelasti mummon yksinäisyydeltä Vatsa reistaa, ruoka ei sovi – mikä avuksi? Suomen omat lappalaisrodut 7/2017 6,90 Sydänsairas tarkkana syysflunssan kanssa FREDI on tyttärentyttärensä autonkuljettaja Peritkö sukusi sairaudet? 9/10 :stä aivoverenkiertohäiriöstä on estettävissä Maksasairaita leimataan Leena Mallat toipui elämään kahdesta syövästä KASVAAKO SYÖPÄRISKI liioista vitamiinilisistä?
• 18 Viikot 44-45 Kuva: Kim Öhman Järjestäjien odotukset ylittyivät Helsingin kongressikesässä ? Kongressikesä oli Helsingissä jälleen vilkas. Jo pelkästään touko-syyskuun aikana järjestettyihin kongresseihin osallistui yli 38 000 vierasta, jotka toivat Helsinkiin noin 50 miljoonaa euroa matkailutuloja. Tänä kesänä toista kertaa järjestetty Highlights in HEL -tapahtuma, jossa esiteltiin paikallista erityisosaamista, oli myös menestys. Kesäkuussa julkaistun UIA:n (Union of International Associations) kansainvälisen kongressitilaston mukaan Helsinki oli viime vuonna ensimmäistä kertaa pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki ja maailman vertailuissa sijalla 15. Helsingin suosio näkyi jälleen myös vilkkaana kongressikesänä. Helsingissä järjestettiin tänä kesänä noin 150 kansainvälistä kongressia, jotka houkuttelivat kaupunkiin yli 38 000 kongressivierasta. Tämä on yli 8 000 vierasta enemmän kuin viime kesänä. Kesän kongressivieraat toivat Helsinkiin matkailutuloja yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. – Sen lisäksi, että Helsingillä on toimivan ja luotettavan kongressikaupungin maine, täältä löytyy myös paljon erityisosaamista puhumattakaan korkeasta tutkimuksen tasosta monilla tieteenaloilla, kertoo Helsinki Marketingin kongressipäällikkö Ines AnttiPoika. Helsinki houkutteli kongressikävijöitä yli järjestäjien odotusten. World Glaucoma Congress teki kaikkien aikojen kävijäennätyksensä, sillä tapahtumaan osallistui lähes 3500 vierasta odotetun 3000 vieraan sijaan. Maailman suurimpaan allergologian alan tieteelliseen EAACI-kongressiin (European Academy of Allergy and Clinical Immunology) osallistui yli odotusten ennätykselliset 8100 vierasta. EAACI-kongressin matkailutulovaikutusten voidaan arvioida olleen yhteensä yli 12 miljoonaa euroa. – Molempien kongressien osallistujilta saatiin todella hyvää palautetta järjestelyjen sujuvuudesta sekä kaupungin tarjoamista palveluista ja puitteista. Koska etenkin suurten kansainvälisten kongressien isännyydestä käydään maailmalla kovaa kilpailua, positiivinen palaute ja onnistumiset toimivat hienosti kannustavina esimerkkeinä tuleville järjestäjille, AnttiPoika sanoo. Highlights in HEL -tapahtuma Tänä vuonna toista kertaa järjestetyssä Highlights in HEL -tapahtumassa Helsinki Marketing isännöi kutsuvieraita yhteensä 18 kansainvälisestä järjestöstä, kongressipalvelutoimistosta ja risteilyvarustamosta. Potentiaalisille asiakkaille esiteltiin paikallista erityisosaamista ja monipuolista kumppanitoimintaa. – Vierailu ylitti odotukseni. Saimme hyvän kuvan siitä, mitä tämä kaupunki voi tarjota. Toivon, että voimme tulevaisuudessa tuoda kansainvälisen kongressimme tai yhden pienemmistä seminaarimme Helsinkiin, kommentoi tapahtuman kutsuvieras. Highlights in HEL -tapahtuman pääteemana oli Itämeri sekä suomalainen cleantech-osaaminen. Vieraat tutustuivat esimerkiksi maailman ensimmäiseen LNG-jäänmurtaja Polarikseen ja Aker Arcticin jäänmurtolaboratorioon. Vierailuohjelmassa tuotiin esille myös suomalaista designia ja palvelumuotoilua. Osallistava toimintatapa sai paljon kiitoksia osallistujilta. – Highlights in HEL -tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut, ja etenkin vieraat pitivät ohjelmakokonaisuutta virkistävän erilaisena. Konsepti istuu hyvin myös kaupungin markkinointistrategiaan, jonka linjausten mukaan Helsinki tunnetaan tulevaisuudessa vaikuttavien ihmisten, tekojen ja kohtaamisten kaupunkina, kertoo Helsinki Marketingin kongressipäällikkö Ines Antti-Poika. Haikaran viimevierailut Kätilöopiston sairaalassa Liikennevaloissa seisominen hidastaa raitiovaunujen kulkua ? Torstaina 2.11. klo 1819.30 Runo vie! -runopiirin vieraaksi saapuu runoilija Arto Lappi. Runopiirissä keskustellaan mitallisesta ja tiivistetystä runoudesta ja käsittelyssä on erityisesti Lapin teos Sulavesien tanssi (Sanasato 2016). Keskusteluun johdattelevat Tuija Lassila ja Juha Rautio. Vapaa pääsy, tervetuloa! Runo vie! -lukupiiri tuo runoutta, runoilijavieraita ja runouskeskustelua paraatipaikalle Helsingin keskustaan. Kaikille avoimet runoilijakohtaamiset ovat matalan kynnyksen tilaisuuksia, jonne kuka tahansa voi pistäytyä ja antaa yhteisöllisen lukemisen johdattaa runon äärelle. Heittäydy siis mukaan purkamaan ennakkoluuloja nykyrunouden vaikeudesta ja luomaan runon lukemiselle yhteistä areenaa. Runo vie! -runopiiri järjestetään yhteistyössä runoyhdistys Nihil Interit ry:n kanssa. Kinopiiri Rikhardinkadun kirjasto, 1. krs Maanantaina 6.11. klo 1819.30 Marraskuun kinopiirissä keskustellaan elokuvasta Drugstore Cowboy (Gus Van Zant, 1989). Ennakkoilmottautuminen suotavaa, vaan ei välttämätöntä tai sitovaa. Mikäli toivot dvd:n toimitettavaksi lähikirjastoosi tai kaipaat lisätietoja, niin ota yhteyttä: jyrki.heinonen@hel.fi. Tervetuloa mukaan! Kinopiirissä jäsenet kirjalukupiirien tapaan jakavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. Kokoontumiset sujuvat epämuodollisissa merkeissä, kahvitellen lyhyen taustoituksen jälkeen sana on vapaa: kaikki ovat lämpimästi tervetulleita, niin uudet kuin karaistuneemmatkin elokuvaharrastajat, tai muuten vain uteliaat. Katselulistalle pyritään valitsemaan lähtökohtaisesti kiinnostavia ja kirjastossa saatavilla olevia teoksia eri vuosikymmeniltä. Elokuvien DVDja BD-tallenteet toimitetaan hyvissä ajoin ennen seuraavaa kokoontumista lainattavaksi Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistoon. Joulukuussa kinopiiri kokoontuu 4.12. Silloin keskustellaan elokuvasta Oikopolkuja / Short Cuts (Robert Altman, 1993) Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/Rikhardinkadunkirjasto/. . Tervetuloa kirjastoon! Rikhardinkadun kirjastossa tapahtuu ? Raitiovaunut odottavat liikennevaloissa keskimäärin viisitoista prosenttia matka-ajastaan, HSL:n ja Helsingin kaupungin tutkimus kertoo. Suunnilleen yhtä suuri osuus matkaajasta menee siihen, että vaunut seisoivat pysäkeillä palvellen asiakkaita. Loput seitsemänkymmentä prosenttia ajasta kuluu pysäkkien välillä. Liikennevaloviiveiden osuus vaihtelee tutkimuksen mukaan paljon linjoittain. Joillakin linjoilla matka-ajoista kuluu liikennevaloissa jopa viidennes, toisilla vain kymmenesosa. Jo pelkästään suurimpia viiveitä lyhentämällä raitiovaunuliikenteestä tulisi selvästi nykyistä nopeampaa. Pysähdykset aiheuttavat hajontaa matka-aikoihin sen vuoksi, että viiveitä esiintyy linjojen eri ajosuunnissa eri valoissa. Matka-aikojen hajonta heikentää asiakkaan kokemusta joukkoliikenteen täsmällisyydestä, jos aikataulunmukaisesti alkanut matka päättyy joko myöhästymiseen tai saapumiseen perille etuajassa. Raitioliikenteen kehittämisohjelma tähtää entistä jouhevampaan matkantekoon HSL ja Helsinki mittasivat matka-aikoja yhdeksällä raitiolinjalla maalis-huhtikuussa 2017. Tutkimus oli osa raitioliikenteen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä matkustamisesta entistä sujuvampaa ja täsmällisempää. Ohjelma tarjoaa toimenpidepolun tavoitteiden toteuttamiseksi. Se sisältää toimenpiteitä mm. liikennevaloetuuksien ja raitioliikenteen väylien parantamiseksi sekä liikenteen ylläpidon ja suunnittelun toimintatapojen kehittämiseksi. – Toimet ovat tarpeen, sillä raitiotieverkko laajenee tulevina vuosina huomattavasti, kun kantakaupunkiin rakennetaan uusia yhteyksiä, liikenne Laajasaloon alkaa ja pikaraitiotie 550 aloittaa”, joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty HSL:stä sanoo. ”Matkustajat saavat kasvavasta linjastosta suurimman hyödyn irti, kun liikennöinnin luotettavuus ja matkanopeus ovat korkealla tasolla. – Viiveiden vähentäminen myös säästää joukkoliikenteen kustannuksia, sillä kun liikenne on sujuvaa, raitiotieverkkoa voidaan laajentaa pienemmin vaunuinvestoinnein. Mahdollisuuksia säästää on myös muissa joukkoliikennemuodoissa, bussiliikenteessä jopa miljoonia euroja vuosittain, jos viiveitä saataisiin eliminoitua. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee raitioliikenteen kehittämisohjelmaa marraskuussa. ? Merkittävä lehti Suomen ja pääkaupunkiseudun synnytystoiminnan historiassa on kääntymässä. Vajaan 60 vuoden aikana Kätilöopiston sairaalassa on syntynyt yli 300 000 suomalaista. Lisäksi lukemattomat kätilöt ja lääkärit ovat saaneet koulutuksensa ja kokemuksensa sairaalan suojissa. Kätilöopiston sairaalan historia juontaa juurensa yliopiston kätilöopetuksesta, joka alkoi vuonna 1816. Helsingin Kumpulassa Kätilöopiston sairaala on toiminut vuodesta 1960 lähtien. Se oli valtion omistuksessa vuoteen 1986 saakka, jolloin peruskorjausta vaatinut sairaala siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen nimellisellä yhden markan hinnalla. Vuonna 2000 Kätilöopiston sairaalan toiminnasta tuli osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä ja Hyksiä. Kätilöopiston sairaalassa alettiin 1970-luvulta lähtien muuttaa toimintatapoja kohti perhekeskeistä synnytystä. Yhtäjaksoisesti isät ovat päässeet mukaan synnytyksiin vuodesta 1976 lähtien. Suomen ensimmäinen perheosasto perustettiin vuonna 1996 ja Haikaranpesä avattiin kahta vuotta myöhemmin. Kätilöopiston sairaalassa on tehty pitkäjänteistä työtä imetysohjauksen kehittämiseksi Maailman terveysjärjestön ja Unicefin Vauvamyönteisyysohjelman mukaisesti. Tavoitteena on ollut imetyksen käynnistymisen turvaaminen. Vauvamyönteisyys eli Baby friendly -sertifikaatin Kätilöopiston sairaala sai ensimmäisen kerran vuonna 2010 ensimmäisenä suurena synnytyssairaalana Suomessa. Kätilöopiston sairaala oli ensimmäinen suomalainen sairaala, jonka Vauvamyönteisyyssertifikaatti uusittiinvuonna 2015. Perhesuunnittelun edelläkävijä Kätilöopiston sairaalassa on pitkä perhesuunnittelun kehittämiseen liittyvä tutkimusperinne. Hormonikierukan kehitystyö alkoi jo 1970-luvulla. Se tuli ensimmäisenä markkinoille Suomessa vuonna 1990. Sittemmin hormonikierukasta on tullut suomalaisen lääketeollisuuden tärkein myyntituote, jota myydään yli 120 maassa ja jolla on maailmalla miljoonia käyttäjiä. Kätilöopiston sairaala on osallistunut aktiivisesti myös lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen kehittämiseen. Tämä tutkimus on muuttanut keskeytyspotilaiden hoidon täysin: nykyisin 95% potilaista valitsee lääkkeellisen hoidon kaavinnan sijaan. Lääkkeelliset keskeytykset tehdään osinkotona.
• 19 Viikot 44-45 Tanssin Voima festivaali ? Tanssin Voima -festivaali 16. 19.11. Kaapelitehdas, järjestetään joka toinen vuosi. Festivaalin tavoitteena on esittää yksi kotimainen kantaesitys sekä koota vahvojen kotimaisten nykytanssiryhmien ohjelmiston sooloja duettohelmistä kahden eri koreografin double bill -illat. Vuoden 2017 festivaalilla nähdään joka illassa Willman Dance Companyn kantaesitys Nine Lives. Muut ryhmät ja teokset ovat Aho & Lundén Companyn Flamencaminos, Anu Sistosen Secret Charm, Mamia Companyn The Mirror sekä Sensum ryhmän (non) parallel directions. Näytösten kesto on noin 1,5 tuntia sisältäen väliajan. Aulatiloissa on katutaiteilija Nora Helsingin taidenäyttely, joka on avoinna tuntia ennen esitystä ja väliajalla. Nine Lives on väkevä teos länsimaisesta naisesta globaalissa maailmassa. Se kyseenalaistaa länsimaista ajattelua ja tuo pintaan elämän onnenkaupan ja epäreiluuden. Miksi joku kantaa pidemmän korren ja joku lyhyemmän? Nine lives on tanssiteatteria ja nykytanssia yhdistelevä liikkeellinen esitys, joka yllättää katsojan ja haastaa väittelyyn. Tanssijoina ovat Jonna Aaltonen ja Timo Korjus. Teoksen puvustus valmistetaan kierrätysvaatteista ja -kankaista. Illan toisena teoksena nähdään torstaina 16. ja perjantaina 17.11. Aho & Lundén Companyn Flamencaminos. Aho & Lundén Company kulkee omalla tiellään, joka on vahvasti maustettu flamencolla ja omintakeisella pohjoismaisella kierteellä. Flamencaminos esittelee Ahon ja Lundénin vahvimmillaan ja tiivistettynä oleelliseen; rytmiin ja läsnäoloon. Pitkä yhteinen tie tanssien ja hienot vuosien varrella tehdyt tilausteokset ovat toimineet teoksen inspiraation lähteenä. Flamencaminos on kommenttiraita ystävyydestä ja yhteisestä tanssimatkasta. Perjantai-illan bonuksena nähdään katutanssiryhmä Sensum. Sen uusi teos (non)parallel directions valmistuu festivaalille. Tanssijoina koko viiden hengen tanssiryhmä; Jenni Heikkinen, Linda Ilves, Heidi Hartzell, Ita Puusepp ja Tuure Kaukua. Ryhmän tyylilajina on house dance ja tavoitteena tuoda katutanssiesityksiä myös näyttämölle. Lauantaina 18.11. Nine Lives teoksen parina nähdään koreografi Anu Sistosen Secret Charm. Teos on soolo Jonna Aaltoselle. Siinä mietitään esiintymisen ydintä ja tanssijan roolia pitkän uran valossa. Teos pohtii fyysisen liikekielen kautta informaatioyhteiskunnan tehokkuusvaatimusten ja suorituspaineiden sietämistä tai niiden kestämättömyyttä ja näistä ajatuksista kumpuavaa yksilön kaipausta yksinkertaisempaan elämään, aitoon läsnäoloon, kauneuteen ja harmoniaan, rauhallisuuteen ja kiireettömyyteen. Teoksen nimi Secret Charm nousee ajatuksesta että kaikissa ihmisissä, kuten elämässä, on oma viehätyksensä, kunhan vain osaa oikein kuunnella, katsella, tuntea. Sunnuntai 19.11. matineassa toisena teoksena nähdään Mamia Companyn The Mirror. Se on teos äärimmäisestä kehollisesta narsismista. Soolo on kuin narsisti itse. Se käyttäytyy ennustamattomasti, selittämättömästi ja järjettömästi. Se vaatii ylenpalttista ihailua, palvontaa ja huomiota. Sillä on pakonomaisia fantasioita rajattomasta menestyksestä: maine, kaikkivaltius ja ruumiillinen kauneus ja seksuaalinen kyky sekä vertaansa vailla oleva loistokkuus. Se on jatkuvasti kateellinen kaikille, jopa omalle peilikuvalleen. Onko tämä kuva peilissä nykyihmisen muotokuva? Soolon tanssii Elina Valtonen. ke 15.11. on koululaisille ja eläkeläisille varattu ennakkonäytös vain Willman Dance Companyn Nine Lives teoksesta klo 10.00. Hakaniemen metroaseman lippuhalli uudistui Peruskorjaus jatkuu Siltasaarenkadun sisäänkäynneillä Hakaniemen metroaseman uudistettu lippuhalli avataan maanantaina 30.10.2017. Kuva: HKL. ? Hakaniemen metroaseman lippuhallin peruskorjauksen ensimmäinen vaihe on valmistumassa. Eteläpäädyn lippuhalli sekä Hakaniemen torin ja raitiovaunupysäkkialueen sisäänkäynnit otetaan käyttöön maanantaina 30.10.2017. Peruskorjaus jatkuu Siltasaarenkatu 16:n ja 18:n sisäänkäynneillä, jotka suljetaan 30.10. Asema on käytössä koko peruskorjauksen ajan. Metroaseman eteläpäädyn lippuhallin tilat sekä torin ja raitiovaunupysäkkialueen sisäänkäynnit on uusittu kokonaisuudessaan. Lippuhalliin on myös rakennettu entistä laajemmat ja monipuolisemmat liiketilat. Liiketilat otetaan käyttöön vuonna 2018. Siltasaarenkatu 16:n kohdalla jalkakäytävällä sijaitseva metroaseman sisäänkäynti uusitaan. Ympyrätalon (Siltasaarenkatu 18) kohdalla oleva sisäänkäynti peruskorjataan. Molemmat sisäänkäynnit suljetaan maanantaina 30.10. Siltasaarenkatu 16:n kohdalla oleva sisäänkäyntirakennus puretaan. Uusi sisäänkäynti rakennetaan viereiseen kiinteistöön. Sisäänkäynnin yhteyteen tulee hissi ja liukuportaat. Ympyrätalon kohdalla sijaitsevassa sisäänkäyntirakennuksessa muun muassa uusitaan ovet ja kunnostetaan portaat. Sisäänkäyntien rakennustöiden ajan metroon on kulkuyhteys Hakaniemen torilta, raitiovaunupysäkkien välistä, Toiselta linjalta ja Porthaninkadulta. Esteetön kulkuyhteys on Hakaniemen torilta ja Porthaninkadulta. Aseman sisäänkäyntien läheisyydessä on jalankulkuopasteet, jotka opastavat sekä lähimmälle käytössä olevalle sisäänkäynnille että lähimmälle esteettömälle sisäänkäynnille. Ympyrätalon sisäänkäynnin uudistustyöt valmistuvat loppuvuonna 2018. Siltasaarenkatu 16:n sisäänkäynti valmistuu kesällä 2019. Metroaseman peruskorjaus parantaa aseman esteettömyyttä, sillä töiden valmistuttua asemalle on hissiyhteys Hakaniemen torilta, Porthaninkadulta ja Siltasaarenkatu 16:n sisäänkäynniltä. Sateenkaariperheet ry – 20 vuotta lapsen asialla ? Sateenkaariperheet ry on lastensuojeluja perhejärjestö, joka edistää sateenkaariperheissä elävien lasten oikeuksia ja hyvinvointia. Yhdistyksen järjestämä vertaistoiminta tavoittaa tuhansia ihmisiä valtakunnallisesti. Sateenkaariperheet ry on toiminut 20 vuoden ajan sateenkaariperheissä elävien lasten aseman, oikeuksien ja hyvinvoinnin edistäjänä. Vuosien saatossa on saavutettu merkittäviä lapsen oikeuksien voittoja, kuten perheen sisäisen adoption mahdollistuminen ja parannuksia perhevapaisiin. Tehtävää yhdistykselle riittää myös tulevina vuosina. Tavoitteena on äitiyslain läpimenon jälkeen mahdollistaa lapsen tapaamisoikeus sosiaaliseen vanhempaan, vanhemmuus useammalla kuin kahdelle ja korjata vanhemmuuteen liittyvä lainsäädäntö huomioimaan sukupuolen moninaisuus. Valtiovaltaa vastuutetaan ottamaan vihdoinkin kokonaisvastuu seksuaalija sukupuolivähemmistöpolitiikasta valtionhallinnon toimintaohjelman muodossa. 1990-luvun puolivälissä sateenkaarivanhemmat organisoituivat Setan piirissä ja perustivat vuonna 1997 Sateenkaariperheet ry:n, joka on toiminut perustamisestaan lähtien yhtenä Setan valtakunnallisista jäsenjärjestöistä. Yhdistys on tarjonnut monenlaista vertaistukea erilaisissa sateenkaariperheissä eläville lapsille ja vanhemmille, sekä vanhemmuutta suunnitteleville sateenkaari-ihmisille. Nykyään Sateenkaariperheet järjestää monipuolista vertaistoimintaa 13 paikkakunnalla ympäri Suomen. Yhdistys järjestää perhevalmennusta sateenkaarivanhemmuutta suunnitteleville ja tarjoaa neuvontaa perheiden kohtaamiin lukuisiin byrokraattisiin, lainsäädäntöön ja etuuksiin liittyviin haasteisiin. Tästä vuodesta lähtien on tarjottu myös psykososiaalista ammatillista tukea erityisen hankalassa perhetilanteessa eläville, osana uutta Perhesuhdekeskustoimintaa. Sateenkaariperheet ry:stä on kehittynyt 20 vuoden aikana aktiivinen lasten ja perheiden tukija sekä arvostettu asiantuntija lapsija perhepolitiikan ja -palveluiden kehittämistyössä. Yhdistyksen palveluksessa toimii tällä hetkellä 8 työntekijää, mutta valtaosa vertaistoiminnasta järjestetään kymmenien vapaaehtoisten arvokkaalla työpanoksella. Toimintaa rahoitetaan jäsenmaksujen lisäksi Veikkaus-varoilla ja kaupunkien avustuksilla. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 11.11.2017. Jorma Uotinen tunnelmoi Pariisin taivaan alla ? Ti 7.11. klo 19 Acktéklubi Jorma Uotinen Pariisin taivaan alla – Sous le ciel de Paris Ranskalaisia chansoneja rakkaudesta, kaipuusta, kauneudesta. Laulujen kautta käydään läpi Uotisen elämän vaiheita ja hänen rakkauttaan Pariisiin. Jorma Uotinen ja pianisti Jari Hakkarainen ovat jo vuosia tehneet konsertteja yhdessä. Kesto 1 h Liput 25 € Ackté-klubi Kallion kirkko
• 20 Viikot 44-45 paitsi tilauksesta Meillä ei taputella 50 MINUUTIN OPPILASHIERONTA 30€ Varaa aika hefysio.fi/ajanvaraus tai 050 354 1952 HE FYSIO | Porthaninkatu 2 Miska Kopponen Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta ja Heikki Peltonen Suomen ympäristökeskuksesta nostavat mittalaitteita Kruunuvuorenselällä. Taustalla Lonna ja Suomenlinna. Kuva: Eeva Sairanen Jukka Linder Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä Joonas Syrjälä ja Eeva Sairanen Suomen ympäristökeskuksesta nostavat mittalaitteita Kruunuvuoren selällä. Taustalla Katajanokan jäänmurtajat ja Merihaka. Kuva: Heikki Peltonen Kalakin kuulee kaupungin äänet ? Helsingissä selvitetään ensimmäistä kertaa merenlahtien vedenalaista melua. Kaupungin sisälahtien äänimaisema on erilainen kuin avomerellä, sillä kaupungin äänet kantautuvat myös veden alle. Autoliikenteen aiheuttama matalataajuinen melu erottuu vilkkaasti liikennöidyn väylän läheisyydessä myös vedenpinnan alla tehdyissä mittauksissa. Helsingin kaupunki ja Suomen ympäristökeskus mittaavat tänä ja ensi vuonna vedenalaista melua Helsingin sisälahdilla. Helsingin vedenalaista äänimaailmaa nauhoitettiin ensimmäisen kerran kesäja heinäkuussa Laajalahdella sekä Kruunuvuorenselällä. Kruunuvuorenselkä on selvityksen kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä sitä halkovat Ruotsin-laivat, Tallinnan-katamaraanit, vesibussit ja yhteysalukset. Lisäksi veneilykaudella huviveneliikenne on siellä erittäin vilkasta. Aivan rannan tuntumassa rakennetaan Kalasataman kaupunginosaa, ja merialueen välittömässä läheisyydessä kulkee vilkkaasti liikennöity Itäväylä. Vedenalaisen melutilanteen selvitys on osa Helsingin kaupungin Itämeritoimenpideohjelmaa, jota se toteuttaa Itämerihaasteverkostoaloitteen puitteissa. – Tavoitteena on tehdä peruskartoitus vedenalaisesta melusta pääosin Kruunuvuorenselällä jatkoselvitysten ja toimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi, kertoo Itämerihaasteen koordinaattori Lotta Ruokanen Helsingin kaupungilta. – Selvitämme, mitä ja millaista veden alla meluavaa ihmistoimintaa alueella on ja miten se vaihtelee ajallisesti, toteaa Ruokanen. Alustavien tulosten mukaan kaupungin äänet, erityisesti liikennemelu, erottuvat myös vedenpinnan alla tehdyissä mittauksissa. Ensimmäisten mittausten perusteella Kruunuvuorenselällä äänimaisema vaihtelee eri vuorokauden aikoina paljon ja melu on paikoin voimakasta. Vedenalainen melu riippuu paitsi äänen lähteestä ja sen laadusta (voimakkuus ja taajuus), myös alueen akustisesta ympäristöstä, kuten veden syvyydestä, pohjan laadusta ja aallokosta. Lähellä oleva ranta ja pohja voivat sekä heijastaa että vaimentaa ääniä, joten ääni käyttäytyy matalissa lahdissa eri tavoin kuin avomerellä. Äänen käyttäytymiseen voivat vaikuttaa myös veden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet. Tässäkin mielessä Kruunuvuorenselkä on hyvin dynaaminen vesialue, koska Vantaanjoen virtaama ja sen Kruunuvuorenselälle tuoman saviaineksen määrä vaihtelee ja vesi on monella tavalla kerrostunutta mm. suolaisuuden mukaan. – Itämeren avomerialueilla on viime vuosina tehty vedenalaisen melun kartoituksia ja kehitetty mittausja arviointimenetelmiä, toteaa tutkija Eeva Sairanen SYKEstä. – Luonnollisen äänimaiseman merkittävästi ylittävä melu voi aiheuttaa merinisäkkäille ja kaloille vakavia haittoja. Avomerialueella tärkein melun lähde on meriliikenne, mutta rannikolla meluun voi vaikuttaa myös kaupunkirakenne ja kaupungin kehittyminen muun muassa tieliikenteen ja suurimittakaavaisen rakentamisen kautta, Sairanen kertoo. Ensimmäinen mittauskierros Kruunuvuorenselällä tehtiin heinäkuun lopulla vilkkaimman veneilykauden aikana. Mittaukset toistetaan lokakuussa veneilykauden hiljennyttyä, jolloin päästään arvioimaan erityisesti huviveneliikenteen vaikutusta vedenalaiseen äänimaisemaan. Talvella akustiset olot ja äänimaisema muuttuvat jälleen. Vesiliikenne vähenee ja mahdollinen jääpeite vaimentaa sekä ilmasta kantautuvia ääniä että aallokon syntyä. Toisaalta jää voi itsessään aiheuttaa ääniä veden alle esimerkiksi jäälauttojen törmätessä yhteen. Mittauksia on tarkoitus tehdä vielä tammi-helmikuussa. Ihmisen aiheuttaman vedenalaisen melun potentiaalisia riskejä ja vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi vertaamalla mitattua melua alueella tavattuun kalalajistoon ja saatavilla olevaan tutkimustietoon alueen lajien kuuloaistin herkkyydestä. Kuva:Unigrafia Studia Generalian luennot alkavat ? Studia Generalian syksyn teema on Kääntöpuolia. Uutta on paikka: luentosarja järjestetään uudessa Tiedekulmassa 19.10. – 16.11. klo 18–20 osoitteessa Yliopistonkatu 4. Luentosarjassa tarkastellaan asioiden ja ilmiöiden kääntöpuolia, myös nurjia. Samalla pohditaan tieteenteon luonnetta itseään korjaavana prosessina. – Kiehtovaa teemassa on se, että se kertoo tieteen edistymisestä ja oman toiminnan korjaamisesta, kertoo suunnitteluryhmän puheenjohtaja, tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professori Pirjo Hiidenmaa kertoo. – Tiede ei ole valmiita tuloksia vaan jatkuvasti etenevä ja kehittyvä prosessi. Syksyn luennoilla tulee esiin se, että asioilla on monta puolta, eikä kaikkia näkökohtia saada kerralla esiin. Samalla tieteen kriittisyyteen kuuluu, ettei pysähdytä ja tuudittauduta omaan menestykseen vaan ollaan valmiita tarkastelemaan asioita uusin silmin. Näin on käynyt esimerkiksi antibioottien kanssa. Hyvällä tutkimustuloksella ja keksinnöllä voi olla myös haittapuolensa. – Samanlaisia kääntöpuolia koetetaan tarkastella kaikista aiheista: hyvä uusi menetelmä saattaakin osoittautua puutteelliseksi, ja taas on tutkijoiden etsittävä uusia ratkaisuja. Syksyn ensimmäinen luento alkaa torstaina 19.10. ja sen aiheena on Terveydeksi? Luennolla professori Petri Ylikoski kertoo miksi seurausten ennakointi on vaikeaa, professori Tari Haahtela kertoo miksi puhdas lika voi olla luontoaskel terveyteen ja dosentti Petri Hyytiä kertoo lääkeriippuvuudesta eli miten avusta tuli addiktio. Illan puheenjohtajana on Annakaisa Tikkinen Lukiolaisten liitosta. Helsinki burlesque Helsinki Burlesquen juhlavuosi huipentuu jouluun luvassa taikuutta ja tasseleita. Kymmenes vuosi päättyy kansainväliseen kuusijuhlaan 24.-25.11. ? Kymmenen vuotta sitten ohikiitäväksi ilmiöksi leimattu burleski on vakiinnuttanut asemansa kotimaisessa viihde/kulttuurikentässä. Burleskiesityksiä on nähty museoissa, baareissa, suurilla areenoilla ja ihmisten olohuoneissa. Burleskia harrastetaan Hangosta Rovaniemelle ja maamme burleskiammattilaiset kiertävät maailmaa kansainvälisillä areenoilla. Kymmenes vuosi päättyy värikkääseen joulutapahtumaan. Luvassa on säihkyvä juhla, jossa tarjoillaan vanhan ajan burleskiteattereiden tunnelmaa, yllätyksellisessä ja humoristisessa jouluteemaisessa paketissa. Taikuutta, burleskia ja kuplivaa tunnelmaa perinteikkään Glorian täydeltä. Vanha elokuvateatteri muuntautuu kansainvälisen shown näyttämöksi, missä yleisöllä on lupa kimaltaa kilpaa esiintyjien kanssa. Lavalle nousevat kansainväliset supertähdet. Ensimmäisenä mainittakoon kanadalainen burleskilegenda Judith Stein, joka aloitti esiintymisen jo 60-luvulla. Hän tarjoilee aimo annoksen sensuellia naiseutta, komiikaalla höystetyssä paketissa. New Yorkista saapuu sähäkkä, burleskin historiaa ja kipakkaa feminismiä sekoittava burleskitaitelija ja koreografi Peekaboo Pointe. Los Angelesista vuorostaan tulee legendaarinen ja pitelemätön taikuri Christopher Wonder, jonka esityksistä ei glitteriä ja mykistävää vauhtia puutu. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, ulkomaan tähdistä esitellään, Euroopan burleskilavojen nouseva supertähti, maailmaa uskomattomalla lavakarismallaan ja tanssitaidoillaan valloittava, Soa De Muse. Lisäksi nähdään joukko kotimaisen burleskin kovimpia kärkinimiä sekä ripaus dragtaidetta kuusemme latvatähtenä. Lavalla säkenöivät mm. Bent Van De Bleu, Dixie Feathers, Frank Doggenstein, Kiki Hawaiji, Lady Laverna,The Ravishing Shangri-La Rubiesin Tinker Bell ja Turrrbo Cherry, Tex Wilner ja Lippy Honeybun, Veda Decadenza sekä Vinyl Envy. Iltaa emännöi Helsinki Burlesque Grand Dame, Bettie Blackheart, menneiden aikojen choruslineista inspiraationsa ammentavan Star Bunnies ryhmänsä kanssa. Musiikista vastaa Dj Fiona Timantti. Poimintataitureina toimivat satujen lumisista kuvaelmista tutut hahmot, A Nice Cup of Tease duo. Lisäksi yleisön mukavuudesta ja viihtyvyydestä huolehtii koko kansan Rudolph, Randy of Finland.
• 21 Viikot 44-45 Merihaan asuntoihin älykäs lämmönohjaus ? Merihaassa As. Oy Helsingin Haapaniemenkatu 12:een asennetaan kaikkiin huoneistoihin Salusfin Oy:n älykkäät patteritermostaatit. Älytermostaatit mahdollistavat huoneistojen dynaamisen lämmönsäädön, jolla säästetään energiaa ja lisätään asumismukavuutta. Asukas voi halutessaan säätää huoneiston lämpötilaa omaan päivätai viikkorytmiinsä sopivaksi, esimerkiksi alentamalla öisin makuuhuoneen tai loman aikana koko huoneiston lämpötilaa. Asennukset ja niihin liittyvä neuvonta tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen isännöintiyrityksen Helsingin Merihaka Oy:n kanssa. – Asennukset sopivat hyvin osaksi kiinteistölle suunniteltuja energiatehokkuustoimia, joita olemme taloyhtiön hallituksen kanssa valmistelleet. Lopullinen päätös älytermostaattien asennuksesta tehtiin keväällä yhtiökokouksessa, kertoo toimitusjohtaja Helena Salminen. Helsingin kaupunki toteuttaa lähiöiden energiarenessanssi-ohjelmaa, jolla parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta alueellisesti ja asukaslähtöisesti. – Tarkoituksena on koota Merihaan alueelta energiansäästöstä ja suunnitelmallisesta korjausrakentamisesta kiinnostuneet taloyhtiöt verkostoksi ja selvittää yhdessä kustannustehokkaimmat toimet energiankäytön tehostamiseksi, kertoo projektiasiantuntija Marja Vuorinen. Smartlife -hanke Merihaassa tehtävät asennukset ovat osa mySMARTLife-hanketta, jossa kokeillaan uusia, innovatiivisia ja älykkäitä energiaratkaisuja ja edistetään niiden pääsyä markkinoille. Projektissa keskitytään rakennuskannan energiatehokkuuden edistämisen lisäksi myös uusiutuvan energian ja sähkövarastojen tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä älykkään sähköisen liikkumisen ja joukkoliikenteen parantamiseen. Robottibussikokeilulla selvitetään uusia teknologioita, joilla voidaan vähentää joukkoliikenteen päästöjä ja kustannuksia. Lisäksi kartoitetaan matkustajien suhtautumista liikennöintiin ilman kuljettajaa. Läpileikkaavana teemana on avoimen datan ja älykkään tietoja viestintätekniikan käyttö. Kohdealueilla tavoitteena on vähentää energiankulutusta 10– 20 prosenttia. Hankkeen toteuttavat Helsingin kaupunki, Helen Oy, Forum Virium Helsinki Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy sekä PK-yritykset Fourdeg Oy ja Salusfin Oy. Euroopan komission rahoittama kansainvälinen Lighthouseprojekti on osa Horisontti 2020 -ohjelmaa. Lighthouse-kaupunkikumppanit ovat Nantes (Ranska) ja Hampuri (Saksa). Euroopan komissio on myöntänyt viisivuotiselle yhteishankkeelle 18 M€:n rahoituksen. Helsingissä tehtävien toimenpiteiden osuus budjettista on 5,6 M€. Vesilaitosyhdistyksen kerrostalojen vertailuaineiston perusteella veden käyttömaksu HSY-alueella vuonna 2017 on 3,62 €/m3 kun maan keskiarvo on 4,68 €/m3. Lähde: VVY:n Vesihuoltomaksut 1.2.2017 -julkaisu. Kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan ? Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, HSY:n jäsenkunnissa vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin yhden prosentin. Nostolla kustannetaan toimintavarmuutta turvaavia investointeja kuten uutta jätevedenpuhdistamoa. Nosto korottaa vesihuollon käyttömaksuja yhteensä kolme senttiä kuutiota kohden. Tämä tarkoittaa keskiverto-omakotiasujalle noin 11 sentin korotusta kuukaudessa. Vesihuollon palvelumaksut pysyvät ennallaan. Myös kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan. Uudet maksut tulevat voimaan 1.1.2018. Vesihuollon maksujen korotus investointeihin Vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin yhden prosentin. Maksujen korotus käytetään käynnissä oleviin suuriin investointeihin kuten Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen ja verkoston toimintavarmuuden parantamiseen. Vesihuollon käyttömaksu nousee nykyisestä 3,12 eurosta 3,15 euroon kuutiometriltä. Käyttöja perusmaksujen keskinäinen osuus ohjaa edelleen vedenkäytön vähentämiseen. – Teemme jatkuvasti töitä tuottavuutemme parantamiseksi ja huolimatta suurista investoinneistamme vesimaksumme ovat edelleen edullisempia pääkaupunkiseudulla kuin muissa suurissa kaupungeissa ja selvästi edullisemmat kuin Suomessa keskimäärin, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Vesilaitosyhdistyksen tyyppikerrostalojen vertailuaineiston perusteella veden käyttömaksu HSY-alueella vuonna 2017 on 3,62 €/m 3 , kun maan keskiarvo on 4,68 €/m 3 . Kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan Kiinteistöjen jätehuoltomaksut sekä Sortti-asemien asiakasmaksut pysyvät ennallaan. Kiinteistöjen jätehuoltomaksuihin vaikuttavat sekajäteastian koko ja tyhjennysrytmi. Jätteitä kierrättämällä, syntyvää jätemäärää vähentämällä ja jäteastioiden tyhjennysvälejä harventamalla asukas voi itse vaikuttaa kiinteistöjen jätemaksuihin. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös osa kotitalouksien maksuttomista palveluista kuten vaarallisen jätteen keräyksestä, kiertävistä keräysautoista, jäteneuvonnasta ja Sortti-asemien toiminnasta. Monien kotien jätteiden, kuten esimerkiksi sähkölaitteiden, lasipurkkien ja -pullojen sekä metallin, tuonti Sortti-asemille on maksutonta. HSY:n jätehuoltomaksut ovat alle Suomen keskitason. Suomen Kiertovoima ry:n vertailuaineiston perusteella 40 asunnon ja 75 asukkaan tyyppikerrostalon jätehuoltokustannukset olivat vuonna 2016 HSY:n alueella asukasta kohden hieman yli 52 euroa ja koko Suomessa keskimäärin 65 euroa vuodessa. Kolumni Me ollaan sankareita kaikki? Motto: ihan kaikki teemmepä mitä tahansa ? J.Karjalainen tuo mainio laulaja ja lauluntekijä on säveltänyt ja esittänyt tuon kaikkien tunteman laulun. Siinä lauletaan mm.: ”Keitä ne on sankarimiehet, joita koko valtakunta arvostaa” ja edelleen ”keitä on ne elokuvan sankarimiehet, jotka heikompansa tieltään kumoaa”. Otanpa tähän esille asian, josta en ole puolesta enkä vastaan pikemminkin päinvastoin, mutta ihmettelen kuitenkin suurta ja laajaa ihastusta ja julkisuutta, jota osoitetaan sivukaupalla lähes kaikissa medioissa aina telkkaria ( YLE / Nyberg + Aamutv + Puoli Seitsemän) myöten. Toistan, että en ole mikään tuomitsemaan ketään ja jätän siksi vastuun lukijoille, mitä mieltä he itse ovat tästä ”sankari – ilmiöstä”? Tarkoitan niitä kertomuksia jopa kirjaa, joissa lähes kehutaan, miten huippu-urheilija voi urheilla ”kännissä” ja huumeissa ja kehuskella sillä, miten hän pystyi silti hyviin suorituksiin ja menestykseen siitä huolimatta. Pidetään jopa hyväksyttävänä sitä, että lähtee yllättäen kodistaan ja jättää vaimonsa ja lapsensa mitään etukäteen kertomatta. Vaimo jää lapsen yksinhuoltajaksi asuntoon asuntolainojen ja toimeentulon kanssa. Sekin on urhoollista, että jättää isoista tuloistaan huolimatta elatusmaksut maksamatta. Ja ”resuaa” puolet elämästään muista ja heidän tunteistaan välittämättä kotimaassa ja maailmalla. Perusteluna, että on syntynyt ja elänyt jossakin tietyssä kaupunginosassa. Näitä aukeaman kokoisia tarinoita on julkaistu nykyisin siellä täällä . Kysyykö kukaan koskaan, miltä heidän läheisistään on tuntunut? Siitä ei ole kirjoja kirjoitettu ja ”mainostettu” niitä televisiossa useissa puheohjelmissa? Sen sijaan paljon pienemmillä julkisuudellla on kerrottu mm. niistä urheilijoista, jotka ovat kovalla treenillä menestyneet ja samalla hoitaneet jotkut jopa parikin korkeakoulututkintoa. Keskittyneet ”treeneistään” huolimatta ja pelimatkoillaan opiskeluun ja tentteihin valmistumiseen. Satun tietämään aika monta tällaista henkilöä. Ja yleensäkin hyvin urheilussa menestyneet ovat aktiiviajan jälkeen hankkineet oman, kunnon ammatin. Ymmärrän sen, että halutaan kertoa niistä henkilöistä, jotka ovat kovan itsekurin ja omakohtaisen taistelun tuloksena, selviytyneet irti alkoholista tai huumeista. Se on ihan kannatettavaa! Nyt juuri ilmestynyttä ex-jääkiekkoilijan kirjaa tullaan myymääm varmasti paljon. Sitä on mainostettu sivukaupalla lehdissä ja YLE/ Ykkösen kolmessa keskusteluohjelmassa! Ehkä kirjatuotot tulevat tarpeeseen? Mutta eikö siihen riittäisi neljännessivun lyhyt haastattelukertomus jossain mediassa ja maksullinen ilmoittelu kuten mm. muissakin kirjoissa. Onko asiallista kertoa näin laajasti nuorille urheiljoille, että voit elää vaikka kuinka holtittomasti ja käyttää erilaisia päihteitä, kunhan ”treenaat” tekokkaasti itsesäsi menestyväksi huippu-urheilijaksi. Samalla voit jälkikäteen korostaa, että et kadu mitään! Voitat mestaruuksia ja saat taloudellista menestystä. Nyt ujo kysymys: Mitä eroa on veronmaksajien kustantamalla YLElla ja MTV:lla? Mainostelevisiossa joutuu maksamaan mainoksista! Tasan ei käy onnen lahjat on vanha sanonta. Voitteko kuvitella seuraavaa uutisointia? Yhtä näkyvästi ja laajasti kuin nyt julkaistua uutta urheilijan kirjaa olisi sivukaupalla uutisoitu kaikissa medioissa eläkeindeksin muutosta koskevasta kansalaisaloitteesta (yli 84 000 allekirjoitusta). Olisi kerrottu, että eläkeindeksin muutos parantaa 1.500.000 työeläkeläisen elintasoa, josta varat löytyvät heidän itsensä työnantajiensa kanssa maksamien työeläkemaksujen osasta rahastojen tuottoista. Samalla ”hehkutettu” , miten paljon dynaamisia vaikutuksia indeksimuutoksella saadaan ilman valtion varoja. Kuinka tämä indeksimuutos olisi lisännyt verotuloja, kotimaista kulutusta (+alv) ja luonut uusia työpaikkoja. Niistä edelleen lisää verotuloja ja työeläkemaksuja rahastoihin vähentäen samalla työttömyyskorvauksia. Kaiken lisäksi kansalaisaloitteen tehneen järjestön ja aloitteen alullepanijan puheenjohtajaa olisi haastateltu Yle TV Ykkösen ainakin kolmessa puheohjelmassa hänen kirjoittamistaan pätevistä kirjoistaan Eläketurvakeskuksen tietojen pohjalta. Tämä uutisoiminen ja mainostaminenhan kansalaisaloittesta ei olisi koskenut kuin vain 1.500.000 työeläkeläistä. Kyllä myös tästä joukosta olisi löytynyt paljon median ostajia eli myyntitä olisi lisätty? Nämä unohdetut eläkeläiset voisivat laulaa J.Karjalaisen laulun sanoin: Keitä ne on ne eläkeläissankarinaiset ja miehet, jotka loivat työllään tämän ”hyvinvointi Suomen”! Josa Jäntti
• 22 Viikot 44-45 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 6 ................. Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 € /pmm, Takasivu 1,33 € /pmm, Teksti 1,21 € /pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Leipomot Autolasipalvelut LVI Vuokralle tarjotaan Vuokralle tarjotaan Palvelut Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti AUTOPAIKKA tarjotaan vuokralle, Neljäs Linja 6. P. 0400 428 937 KOIRA Meidän 2/2017 6,70 RO TUE SITTELYSSÄ ISOV ILL AK OI RA Meteorologin koira tv-tähtenä Bordercollie älykkäin koirarotu? Nyt näyttelyyn! * harjoittelu * vaatetus * varusteet Näinkin pärjää: * sokea Miska * kolmijalkainen Lilli Valjakolla itäraja päästä päähän Karhu hyökkäsi, terrierit pelastivat Nuorten ikioma koirakahvila 2/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA VUONIS sopii kummihevoseksi Ponijalostus myötätuulessa Pauli Raivio kasvattaa kärsivällisyydellä ja rakkaudella Seija Kortteen kasvatti Stoneisle Lilian menestyy Ranskassa ILO selvisi suonsilmästä Ahaltek on aavikon kultainen hevonen Pekka Larsenin into syttyi uudelleen Hevosmatkalla kurkistettiin saksalaistallien elämään 3/2017 6,75 Hemingwayn kotimuseossa yli 50 kissaa Kissa kaveriksi, Ida pääsi peloistaan Van-kissojen uimainnostus jo geeneissä Homeopatia hoitaa pelot, allergiat ja tulehdukset Kissatarha tukevasta kaniverkosta ROTUESITTELYSSÄ KARTUSIAANI HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Kissasiskosten ERIKOISET SILMÄT hämmästyttävät! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa 09-413 97 300
• 23 Viikot 44-45 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 24 Viikot 44-45 Hammaslääkäriasema Albin Hämeentie 7, Helsinki • Poordi 1, Tallinn P. 097745770 Tule tutustumaan – emme kuulu hammaslääkäriketjuihin Edullisemmat hinnat, ei toimistomaksuja, maksatte vain hammashoidosta! Silta erotti työläiskaupunginosan vauraammasta Helsingistä. Pitkänsillan pohjoispuolella kertoo nuorten kaverusten Fransin, Antonin ja Kaarinan vaiherikkaan tarinan. Nuoret ajautuvat dramaattisiin kansalaisodan pyörteisiin. Yllättävät tapahtumat seuraavat toinen toistaan. Helsingissä tapahtui noina muutamina vuosina enemmän kuin koskaan sen jälkeen. Pitkänsillan pohjoispuolella Lahja isälle! MIKA MIKKOLA Kirja verkkokaupoissa! www. suomalainen.com • www.booky.fi www.prisma.fi • www.adlibris.com Elämänmakuinen, jännittävä ja monivaiheinen kertomus työläisten elämästä sata vuotta sitten. MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 20€ 6 eri vaihtoehto a! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! KARAOKE PE & LA HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! Varaa pikkujoulut meiltä!