2 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680, www.ympyratalonapteekki.fi Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16, juhlapyhinä suljettu, Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Avene-tuotteet Toukokuun tarjous! -20 % Voimassa 31.5. asti Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Piirakkaleipomo Räty / Pitkänsillan kioski Myynnissä aidot käsintehdyt riisija perunapiirakat, riisikukkoset, pullat, munkit. Myös gluteeniton/maidoton vegaaninen riisipiirakka. Kahvia ja virvokkeita. Kesällä myös jätskiä. Avoinna huhtikuun ajan pe-la klo 11-18 Touko-syyskuu ti-pe klo 10-17, la 11-15 info@piirakkaleipomo.fi, 050-5735959 Susanna Räty www.piirakkaleipomo.fi Tervetuloa kahville ja ostoksille! TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI MEILTÄ KEVYET KAPA-KYLTIT PUBIIN & PUTIIKKIIN esim. Ø40cm 2-puol. matta tai kiiltävä synt. paperi nyt 40 € (norm. 44,90) KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki Jamón Serrano serranokinkku 100 g 2 19 PKT (21,90/kg) PS Kesän aikana arvomme 4 autoa ja 8 sähköpyörää: • Volkswagen Golf Trendline 1,0 tsi Arvo 21 900 € • Nakamura E-Rock –sähköpyörä Arvo 2 490 € JA VOITA AUTO TAI SÄHKÖPYÖRÄ Kestoedukkaat hinnat ovat pitkään löydät edullisesti joka päivä. Ei jä lle en m yy jill e Hinnat voimassa 25.8.2019 asti KESTOEDUKAS on halpa joka päivä KM 56 su Katso kilpailun lisätiedot k-market.fi/kesakohde (Kuvan auto on erikoisvarustein.) Parempi naudan jauheliha 10 % 300 g 3 49 RS (11,63/kg) Valio Oivariini 350-400g myös laktoositon, ei luomu 2 75 RS (6,88-7,86/kg) JUUSTOPORTTI Kaurajuoma 1 l, ei luomu eikä kahviin 1 79 TLK (1,79/l) ark 7-23 la 7-23 su 10-23
50. vuosikerta – nro 9 Viikot 18-19 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Kallio Kukkii 10.19.5. ? Kallio Kukkii 2019 -kaupunkifestivaali järjestetään tänä vuonna 10.5.-19.5. Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali koostuu Suur-Kallion alueen toimijoiden itsenäisesti toteuttamista ja tuottamista yksittäisistä tapahtumista. Tapahtumaa koordinoi Kallion Kulttuuriverkosto. Koko festivaalin ohjelma löytyy tämän Kallio lehden sisäsivuilta. Aleksis Kiven kadun peruskorjaus lähenee ? Helsingin kaupunki laatii Aleksis Kiven kadun peruskorjaukseen ja Fleminginkadulle siirtyvään raitiovaunupysäkkiin liittyviä katusuunnitelmia. Katujen suunnittelu perustuu voimassa olevaan asemakaavaan ja liikennesuunnitelmaan. Aleksis Kiven kadun remontissa uusitaan kadun rakenteita, kunnallistekniikkaa ja liikennejärjestelyjä. Pyöräliikenteen järjestelyjä selkiytetään rakentamalla pyöräkaistat ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan lehmuskujanteen huonokuntoisia puita uusitaan ja tilalle istutetaan uusia. Raitiovaunuliikenteen kulkua sujuvoitetaan pysäkkien uudelleenjärjestelyillä. Katusuunnitelmat valmistuvat keväällä 2019 ja rakennustyöt alueella on tarkoitus aloittaa vuonna 2021 tai 2022. Ennen katusuunnitelmien hyväksymistä ne on virallisesti nähtävillä kahden viikon ajan Sörnäistenkadun asiakaspalvelupisteessa. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden reitit muuttuivat Töölönlahdenkadulla K ävelijöiden ja pyöräilijöiden reitit muuttuvat työmaan vuoksi Töölönlahdenkadulla maanantaina 15. huhtikuuta alkaen noin neljän viikon ajaksi. Työmaalla on myöhemmin vaikutuksia myös Töölönlahdenkadun ajoneuvoliikenteeseen. Töölönlahdenkadulla Makasiinipuiston työmaan kupeessa kulkeva kävelyja pyöräilytie suljetaan, ja kävelijät ja pyöräilijät ohjataan Töölönlahden puolelle. Lisäksi kävelyja pyöräilytie suljetaan Töölönlahdenkadun ja Alvar Aallon kadun risteyksessä. Kävelijät ja pyöräilijät ohjataan kulkemaan risteyksessä rautatien puolelle. Katutyö liittyy Kansalaistorin ja Keskustakirjasto Oodin rakennusurakoiden viimeistelyyn, sillä nyt puretaan Oodin työmaan väliaikainen vesihuollon linja. Samassa yhteydessä pyörätielle tehdään sen lopullinen punainen asvalttipinnoitus. Oodin ja Musiikkitalon välissä sijaitsevan Makasiinipuiston rakentaminen jatkuu kesäkuun loppuun saakka. Makasiinipuiston ja Oodin välissä oleva kävelyja pyöräilyreitti on tällä hetkellä suljettu vesihuoltotyön vuoksi. Jos työt etenevät suunnitelmien mukaan, reitti aukeaa toukokuun lopussa. Rakennustöiden urakoitsijana on Destia Oy ja tilaajana Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Suunnitelma liikennejärjestelyistä. Uusi alue työmaakäyttöön Hämeentien suurremontissa ? Kaikukujan suojatien kohdalla otettiin viime torstaina työmaakäyttöön Hämeentien toisella puoliskolla oleva alue. Jalankulkijoille on valmisteltu esteetön reitti, jota pitkin he pääsevät kiertämään tämän alueen. Kävelymatkaa Hämeentien ylittämiseen tulee lisää noin 20 m. Kaikukujan kohdan suojatie säilyy järjestelyssä ennallaan valoja ääniohjauksineen. Tällä kiertoreitillä huomioitavaa: Useamman kerran työpäivän aikana jalankulku kiertoreitillä katkaistaan muutaman minuutin ajaksi. Ennen katkoa asetetaan aidat jalankulun eteen ja 2 työmaan henkilöä valvovat, että kaikki jalankulkijat jäävät paikoilleen odottamaan. Kun järjestely on kunnossa, kuorma-auto pääsee ajamaan tämän alueen läpi. Tämän jälkeen aidat laitetaan takaisin paikoilleen ja jalankulkijat voivat jatkaa matkaansa. Neljännen linjan ja Vetehisenkujan välillä Hämeentien ylittävä suojatie Parhaillaan valmistellaan suojatien paikan siirtämistä noin 15m kohti Hakaniemeä. Valmisteluvaiheessa suojatielle johtava, työmaan poikki menevä aidattu alue ei kulje kohtisuorassa Hämeentietä kohti vaan kaartaen. Molemmissa kohteissa jalankulkijat pääsevät liikkumaan turvallisesti työmaa-aitojen välissä. Seuraavaksi tiedotetaan Hakaniemen alueelle ensi viikolla tulevista liikennejärjestelymuutoksista. Havainnekuva Mäkelänkadun suunnasta: Urhea-halliin rakennetaan myös maanalaisia liikuntatiloja, jotka ulottuvat hallin ja parkkipaikan alle. Urheahallia voi myöhemmin laajentaa parkkipaikan päälle. Julkisivun taitteet tuovat ilmettä 11-kerroksiselle, rinteeseen sijoittuvalle asuinkerrostalolle. Lopullinen ratkaisu saattaa poiketa havainnekuvasta. Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy Sivu 9 Urhea-kampuksen rakennustyöt alkavat toukokuussa Mäkelänrinteen lukio yhteyteensä Urhea-kampuksen M äkelänrinteen lukion yhteyteen kohoavan Urhea-kampuksen rakennustyöt käynnistyvät toukokuussa 2019. Valtakunnallisesti merkittävän kampuksen muodostavat uusi monilajisen urheilun harjoitushalli, uusi asuinkerrostalo opiskeleville urheilijoille sekä Mäkelänrinteen lukion rakennus, joka perusparannetaan ja laajennetaan. Kampuksella toimii myös Mäkelänrinteen Uintikeskus, johon suunnitellaan laajennusosaa. Rakennustyöt käynnistyvät lukion huoltopihalla liittymien muutostöillä toukokuussa ja jatkuvat lukion keittiösiiven purkutöillä kesäkuussa. Asuinrakennusta varten tehtävät maanrakennustyöt on tarkoitus aloittaa kesän aikana ja urheiluhallin rakentaminen syyskuussa. Kokonaisuuden arvioidaan valmistuvan keväällä 2021. Kampus luo opiskeleville urheilijoille nykyistä paremmat olosuhteet, koska kampuksella voi harjoitella, opiskella, ruokailla ja asua. Harjoittelua tuetaan terveydenhuollon, valmennuksen ja tutkimustyön avulla.
4 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 9/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto ? ? Maarnela Hiekalle rakennettu ? Voiko Raamatusta saada apua vaalien jälkeiseen elämään, neuvoja viisaita, joita kuuliaisen miehen olisi hyvä seurata. Tutkitaan asiaa Matteuksen evankeliumin 7. luvun soveltuvin sanoin. Meille poliitikoille on annettu seuraavia sanoja: ”Lupaillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Varokaa tuomasta hurskaita lupauksianne ihmisten kuunneltaviksi, sillä kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niin kuin tekopyhät tekevät Hakaniemen torilla Maalaismarkkinoilla ennen vaaleja, jotta ihmiset heitä äänestäisivät totisesti, he ovat palkkainsa tähden liikeellä. Kun lupaat almun, älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee, jotta hyvä tekosi pysyisi salassa. Äänestäjäsi, jotka sinua seuraavat tietävät kyllä tekosi.” ”Sitten kun sinä olet luvannut jotain, niin mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa, että Hän antaisi sinulle voimaa pitää lupauksesi, muuten olet kuin mies, joka rakensi hiekalle. Äänestäjäsi, joka näkee myös sen mikä on salassa, on palkitseva sinut uudella äänellä.” Teille ikäihmisille taasen Raamattu sanoo seuraavaa: ”Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset, sillä he valvovat teidän etujanne niin kuin ne, joiden on tehtävä tiliä seuraavissa vaaleissa; että he voisivat tehdä sitä ilolla eikä huokaillen; sillä se ei ole teille hyödyllistä.” ”Teille ikäihmiset sanon vielä, että älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän edustajanne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette sitä poliitikoilta edes pyytäneet.” ”Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte, sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat; älkää hoitajamitoituksista, sillä millä me muuten ruokkisimme luoksemme tulleet vieraat; sillä sitä osoittamalla muutamat ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vierainaan. Eikö muiden henki ole enemmän kuin teidän kehonne.” ”Meidän rakkautemme teitä kohtaan on yltäkylläistä ja loputonta. Rakkaus on maailman arvokkain asia, eikä sen lupaaminen maksa mitään; juuri siksi haluamme antaa teille nimenomaan sitä.” Muistakaatte, että rahalla saa toki kaikkea kivaa, mutta ei mitään arvokasta. Ari Maarnela Kallionseudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Joukkoliikenne siirtyi ABCD -vyöhykkeisiin Kierrätyksestä H SL:n joukkoliikenne siirtyi kokonaan uuteen aikaan huhtikuun lopusssa, kun uudet ABCD -vyöhykkeet korvasivat kuntarajoihin perustuneet matkustusalueet ja sitä myöden maksuperusteet. Muutos oli merkittävä vuosikausiin, koska uudistusta on valmisteltu jo vuosia, ja nyt vihdoin viimein ratkaisu saatiin siirretyksi käytäntöön. Nyt siis matkustamisen hinta määräytyy aiempaa enemmän kuljetun matkan mukaan, eikä enää kuntarajojen mukaan, kuten aiemmin oli. Kuluttaja eli joukkoliikenteen käyttäjä ostaa nyt lipun tai matkaoikeuden vähintään kahdelle vyöhykkelle. Suurin muutos helsinkiläiselle on, että sisäinen lippu on vähintään kahden vyöhykkeen mukainen ja hinta nousee melko paljon. Yhdelle vyöhykkellee ei kukaan voi ostaa matkalippua. Kolmelle kylläkin, joka on lähestulkoon entinen seutulippu ja täydelle neljälle vyöhykkeelle lippu täytyy hankkia, kun matka kohdistuu keskustasta uloimmalle vyöhykkeelle, HSL -alueen reunakuntiin keskustasta katsoen. Vyöhykeuudistus merkitsi suuria muutoksia myös taustajärjestelmiin, minkä takia niiden päivittämiseen varattiin ensimmäinen päivä. Uudistuksen ensimmäisenä päivänä lauantaina 27.4. päivitettiin 3 100 kortinlukijaa, yli 500 lippuautomaattia, reilut 1 700 ajoneuvolaitetta sekä 300 myyntipisteen ja 19 palvelupisteen myyntijärjestelmät. Myös yli miljoonan matkustajan HSL-sovellus siirtyy uusiin vyöhykkeisiin. Voimassa oleva kausilippu muuttui automaattisesti uusilla vyöhykkeillä kelpaavaksi. Vanha, vihreä matkakortti piti vaihtaa uuteen, siniseen HSL-korttiin, koska vihreällä kortilla ei voi matkustaa uusilla vyöhykkeillä. Kortin vaihto on nyt maksullista, kun se pitkään, siirtymävaiheen aikana, oli maksutonta. Samalla poistui myös yksi valinnainen matkalippu. Ilman vaihto-oikeutta ollut, yhdensuuntainen, edullisin ratikkalippu poistui valikoimasta. Samassa yhteydessä Helsingin sisäisen matkalipun hinta nousi merkittävästi, mutta hinnaltaan samantasoinen lippu kelpaa nyt aiempaa pidemmälle HSL:n alueella. -j.a. ? Mitenkähän olisi jos ilmoitettaisiin kaikille paikallisen lehden tai muun vastaavan avulla milloin elektroniikkalaitteita hakeva rekka tulee paikalle, niin ei tarvitse valittaa, kun ihmiset heittävät elektroniikkalaitteita sekajätteisiin. Lassi Tiittanen Kiitos Helsingin kaupungille ? Olen tullut ajatelleeksi, että kuinka käytännöllisiä kyynäräsauvat ja rollaattori ovatkaan tosin eri tilanteissa, kun on paljon portaita, niin kannattaa ottaa mukaan kyynäräsauvat taas mikäli on tasamaat, luiskia tai hissi käytettävissä, niin rollaattori on kätevämpi, joten olen päättänyt kiittää Helsingin kaupunkia siitä, että kyseiset tavarat käyttööni ! Lassi Tiittanen Kiitos äänestäjilleni Ilmastonmuutos ? Kiitos äänestäjilleni, että sain näissä eduskuntavaaleissa peräti kolme (3) kertaa enempi ääniä, kuin edellisellä kerralla eli kaksikymmentäseitsemän (27) ääntä, kun edellisissä vaaleissa sain ”vain” yhdeksän (9) ääntä joka kylläkin on sekin paljon tällaiselle tavalliselle ihmiselle ! Lassi Tiittanen ? On esitetty, että ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomen pitäisi olla malliesimerkki koko maapallon muulle väestölle. Mutta näinhän Suomi on jo Japanin ohella erinomainen edelläkävijä siitä, mikä ilmastonmuutoksessa on kaikkein tärkeintä, eli alhainen laskeva ihmispopulaation syntyvyys. Nykyinen maapallon väestönmäärä kasvaa seuraavan parinkymmenen vuoden aikana pari miljardia ihmistä lisää, niin tämän vaikutus ilmastonmuutokseen on valtaisi, jopa hyvin tuhoisaa koko maapallon ekosysteemille. Kun pieni terhakka Suomi haluaa olla esimerkkinä muulle maailmalle ilmastonmuutoksen todellisena torjujana, niin käykö tässä niin kuin Suomelle kävi talvisodassa, myötätuntoa ja kanssaelämisen tahtoa oli, mutta sittenkin Suomi jäi yksin? Paavo Haapalainen ? ? Runopalsta Kevätvalssi Näen auringon nousevan, sen ensimmäisen säteen. Näen purojen kuohuvan, niiden hopeisen väreen. Mun armaani aurinkoinen tarttuu mua käteen. Näen auringon nousevan ja kedonkukat herää. Kuulen kosken kuohuvan ja aamuyöhön herään. Mun armaani aurinkoinen tarttuu mua käteen. Näen auringon nousevan, sen ensimmäisen säteen. Näen tuomien kukkivan, niiden hehkuvan väreen. Mun armaani aurinkoinen tarttuu mua käteen. Näen auringon laskevan, sen viimeisen säteen. Huomaan kosken kuohuvan ja linnunlaulun jääneen. Mun armaani aurinkoinen tarttuu mua käteen. Toivo Levanko lyyrikko Pyörällä liikkuville suositellaan Hämeentien työmaan kiertämistä koin mahdotonta. Hämeentiellä kulkee päivittäin noin 3000 bussia. Paras työmaan kiertävä Hämeentien suuntainen yhteys on Sörnäisten rantatie. Turvallisin pyöräliikenteen reitti Hämeentien poikki työmaan aikana puolestaan kulkee totutun Haapaniemenkadun ja Viidennen linjan sijaan Vetehisenkujan ja Neljännen linjan kautta. Helsinginkatu on poikki Kurvissa, ja pyöräliikenteen kiertoreitti on ohjattu Vaasanpuistikon ja Kinaporinkadun kautta. Poikkeusreitit on opastettu, ja ne on myös merkitty oheiseen karttaan. Jos liikkuu Hämeentietä pitkin pyörällä, on muistettava että jalkakäytävällä ajaminen on kiellettyä. Peruskorjauksen yhteydessä Hämeentielle rakennetaan pyörätiet. Remontti valmistuu loppuvuonna 2020. ? Helsingin kaupunki, Destia ja Helsingin Polkupyöräilijät ry suosittelevat pyöräliikenteelle Hämeentien työmaan kiertämistä. Hämeentiellä on kadun peruskorjauksen vuoksi Hakaniementorin ja Kurvin välillä erittäin ahtaat kaistat. Pyöräily Hämeentien ajoradalla on sallittua myös remontin aikana, mutta pyöräilijän ohittaminen on busseille monin pai
5 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 s-market vallila
6 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset ? ? Päivyri Nimipäivät: Ke 1.5. Vappu . Vappu, Valpuri To 2.5. Viivi, Vuokko Pe 3.5. Outi La 4.5. Roosa, Rosa, Ruusu Su 5.5. Melina, Melissa, Maini Ma 6.5. Ylermi Ti 7.5. Helmi, Kastehelmi Ke 8.5. Heino To 9.5. Eurooppa-päivä . Timo, Timi Pe 10.5. Aino, Aini, Aina, Ainikki La 11.5. Osmo Su 12.5. Äitienpäivä . Lotta Ma 13.5. Kukka, Floora Ti 14.5. Tuula ? ? Veli-Matti?Hynninen Uskontodialogi luo toivoa maailmaan ? Uusi maailmanjärjestys nostaa uskonnot korkealle. Kristityt ja muslimit juhlivat politiikassa, taloudessa ja kulttuurissa. Maailma ei ole enää entisensä. Samaan aikaan kun Sri Lankassa ja maailman eri kulmilla räjähtelee, uskontojen kevät kohisee uusilla lukemilla. Vuonna 2050 kristittyjä arvellaan olevan 2,9 ja muslimeja 2,7 miljardia.Myös hindujen määrä on nousussa. Piispa Mikko Heikka kirjoitti kirjan uskontojen kohtaamisesta ja tulevaisuudesta. Hän kysyy kääntääkö myönteinen uskontokehitys maailman parempaan suuntaan? Suomessa ja myös muualla Euroopassa kehitys on päinvastainen. Maallinen näyttää voittavan hengellisen. Mutta maailman mitassa uskontojen merkitys kasvaa nopeasti, uskonnot ovat lisänneet keskinäistä vuorovaikutustaan, niiden edustajat etsivät yhdessä ratkaisuja ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin, rauhaan ja oikeudenmukaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutokseen. Kun uskonnot löytävät toisensa, ne kykenevät entistä paremmin luomaan vapautta, tasa-arvoa ja demokratiaa. Kristilliset kirkot ovat alusta lähtien vahvistaneet rauhan, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden olemusta. Islamin ja kristinuskon yhteiset perusarvot sisältyvät rakkauden kaksoiskäskyyn rakastaa itsekkyyden sijasta erotuksetta jokaista lähimmäistä. Suuret maailmanuskonnot ovat julkaisseet sitoutumisensa ilmaston muutoksiin. Jumalan Pyhä Henki toimii kaikissa uskonnoissa ja kulttuureissa hiljaisella, salatulla tavallaan. Pyhä Henki luo pohjaa uskontojen keskinäiselle vuoropuhelulle, uskontodialogille. Myös Suomen vaalikeskustelut eduskuntavaalien alla todistavat miten helposti poliittinen keskustelu hairahtuu vuoropuhelun sijasta päälle puhumiseksi, debatiksi, jossa vastustaja yritetään nujertaa lyömällä hänet laudalta. Mutta nyt on dialogin vuoro. Uskonnot pyrkivät kohtaamaan toisensa jumalallisen, näkymättömän todellisuuden valossa, jossa dialogia eli vuoropuhelua (kreikan sana dia = kautta, logos = sana) pyritään käymään tasapuolisesti, yhdessä. Kohtaamisen tulee olla yhteisvastuullista, kollektiivista yhdessä tekemistä, jossa konkreettisiin tuloksiin pyritään tasa-arvoisesti. Uskontodialogi tarkoittaa itsekriittistä pyrkimystä luoda erilaisten kulttuureiden ja uskonnollisten näkemysten välille yhteistä pohjaa. Mukana on sydän ja mieli; vapaus ajatella ja uskoa luovasti ja innostavasti. Aidon dialogin tuntomerkkeihin kuuluu halu oppia ja kuunnella arvostavasti erilaisia näkemyksiä. Se poikkeaa poliittisesta kädenväännöstä, jossa halutaan etsiä toisen perustelujen heikkouksia. Uskontodialogin oivallus on luottaa materian sijasta Pyhän Hengen synnyttämään toivoon ja rauhaan. Rauhan Henki luo uskoa, toivoa ja rakkautta erotuksetta kaikkiin ihmisiin, uskonnosta riippumatta. Mikko Heikka korostaa kirjassaan Hengen rajattomia voimavaikutuksia, kun uskonnot oppivat kunnioittamaan toisiaan. Uuden kongfutselaisen katsannon piirissä tätä kehitystä kutsutaan osuvasti nimellä: ”Lämpimän sydämen dialogi.” Korkeauskontojen keskuudessa on jo tapahtunut huomattavaa lähentymistä toisiinsa. Yhdessä halutaan etsiä tietä uskontoihin kuuluvalle rauhantyölle. Oppi Pyhästä Hengestä (pneumatologia) on löytänyt paikkansa uskontodialogissa. Tämä oivallus on kädenojennus koko ihmiskunnalle. Uusia yhteyksiä rakentamalla se ylittää rajat ja innostaa rohkeaan yhteistoimintaan maailman puolesta. ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Kivimessu to 2.5. klo 18. Mari Mattsson Iltakirkko pe 3.5. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Beatles-messu la 4.5. klo 11. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Beatles soi Kallion kirkossa. Jumalanpalveluksen järjestää Kallion srk yhteistyössä Helsinki Beatles Weekendin kanssa. 2. sunnuntai pääsiäisestä, messu su 5.5. klo 10. Laura Huovinen, Riikka Reina, Hiljaa Ensemble. Vapautuksen teologinen messu ma 6.5. klo 18. Kai Sadinmaa. Lähdemessu ti 7.5. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun messu ke 8.5. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 9.5. klo 18. Suvi-Maria Roine, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 10.5. klo 18. Veli-Matti Hynninen. 3. sunnuntai pääsäisestä, messu su 12.5. klo 10. Marja Kotakorpi, Jaana Partti. Iltakirkko ma 13.5. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 14.5. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 15.5. klo 18. Jaana Partti. Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa 2.5. Kansainvälisesti arvostettu koreografi Susanna Leinonen tutkii ihmistä nykytanssin keinoin. 9.5. Enkelit, kristallikivet ja mielenrauhaa – kirkko keskellä uushenkisyyttä. Tutkija Jussi Sohlberg, Sirkku Nyström haastattelee. Äänenmurros keskusteluja kirkon rajapinnassa ti klo 18-19 paneelikeskusteluissa annetaan REDIn Sillalla ääni ihmisille, asioille ja ilmiöille, jotka on perinteisesti kirkossa vaiettu tai vaiennettu. Nyt on uudenlaisen äänenmurroksen aika. Aiheena 7.5. Lasikatot. Vaihtuvia vieraita keskusteluun johdattelevat Mio Kivelä ja Mari Mattsson. Rivorera –konsertti la 4.5. klo 18 Kallion kirkko. Georgian kansallisradion ja -television lauluyhtye Rivorera. Liput: lippu.fi 22,50 e, ovelta 25 e. Hyvien uutisten ilta – elämää pääsiäisen jälkeen ti 7.5. klo 18 Jeesuksen hautaliinat. 14.5. klo 18 Jerusalem – Pyhä kaupunki. Kenen pyhä ja millä perusteella. Matti Viitanen ja Eeva-Liisa Hurmerinta. Kallion kirkko. Tarjoilu klo 17.30. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 14.5. klo 14 Kallion kirkko. Aaron Ahola, urut. Vapaa pääsy. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Raamattuja rukousryhmä ti 7.5. ja 14.5. klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Aloitamme rukoushetkellä Kallion kirkossa klo 16. Eläkeläisten piiri ke 24.4. klo. 13. Kallion kirkon kappelissa. Kukkoeteisen kutojat ma 6.5. ja 13.5. klo 16. Teatteri Kallio. Sukkapiiri punainen lanka ke 8.5. klo 17 Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule yhteiselle aamiaiselle puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit, Merihakapiiri ke 8.5. klo 13. Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9. Raamattupiiri ke 8.5. ja 15.5. klo 18 os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Motoristikirkko su 5.5. klo 11. Suvi-Maria Roine, motoristipastori Seikku Paunonen ja Dagmar Õunap. Unkarinkielinen messu su 5.5. klo 11 kappelisalissa. Kiinankielinen messu su 5.5. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 5.5. klo 16. Juha Leinonen. Messu su 12.5. klo 11. Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen. Kiinankielinen messu su 12.5. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 12.5. klo 16. Pauliina Lindfors. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Kiinankielisen Le Song Chorus -kuoron kevätkonsertti pe 3.5 klo 18. Alppilan kirkossa. Joht. Mimi Klemettinen. Ohjelmassa kiinanja englanninkielisiä lauluja. Vapaa pääsy. Vauvojen värikylpy ke 8.5. klo 10. sopii yli 4kk ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Maksuton, yhteistyössä Brahen leikkipuiston kanssa. Ohjaajana Riitta Virtanen-Kakriainen. Tiedustelut ja ilmoittautuminen pauliina.lindfors@evl.fi tai tuulikki.karu@evl.fi. Kevätmuskari ti 14.5. klo 10.30. Alppilan kirkon muskarit ovat avoimia kaikenikäisille lapsille vauvoista lähtien. Ohjaajana Terhi Orpana, Tuulikki Karu ja Pauliina Lindfors. Tervetuloa! VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta kevätesitteestä tai helsinginseurakunnat.fi/ kallionseurakunta. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Tiistairuokailu 7.5. ja 14.5. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Kangaspuukerho ti 14.5. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita mukaan. Lasten perjantait pe klo 10– 12. 3.5. Aarteenetsintä, 10.5. Äitienpäiväkorttipaja, 17.5. Kevätkirkko ja kevätjuhla. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 6.5. klo 17–18. Päiväkansa 60+ ma 6.5. ja 13.5. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12–14.30. Hinta 30 e/vuosi. Lentopallo ma klo 19 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. Alba Alppila Basket treenit Alppilan kirkon liikuntasalissa tiistaisin ja torstaisin klo 16.30-18. Tavoitteellista kilpakoripalloa pelaavien pienten poikien joukkue. Toiminta aloitetaan vuonna 2007-2008 syntyneiden poikien kanssa. Kysy lisää Pablo Péres 044 757 4222 tai pablogilperez@ hotmail.com. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Retriitti-ilta Mustasaaressa – Sydänääniä ja sydämen ääniä to 16.5. klo 17–20.30. Mustasaaren toimintakeskus, Helsinki. Kaunis keväinen luonto, hetkipalvelukset ja Ehtoollinen, sekä hyvä maittava iltapala ravitsevat meitä. Retriitissä voit kuulla omia ja Jumalan sydämen ääniä, nauttia siitä, ettei tarvitse tai voi tehdä mitään muuta, kun vain olla ja viettää hetken aikaa itsensä seurassa. Mitä tarvitsen juuri nyt? Kuuleeko joku? Olenko rakastettu? Näille ja kaikille omille kysymyksille on tila hiljaisuudessa. Ohjaajina retriitissä ovat pastori Pauliina Lindfors ja diakoni/retriitinohjaaja Nina Klemmt. Sitovat ilmoittautumiset 8.5. mennessä p.09 2340 3611 ja kallio.srk@evl.fi. Retriitin hinta 25 €. Hiljaisuutta meren äärellä-kaupunkiretriitti la 25.5. klo 12-18 ja su 26.5. klo 1116 Jollaksen Villa Salmelassa. Kaupunkiretriitti suo mahdollisuuden arjen keskellä vetäytyä hetkeksi hiljaisuuteen, pysähtyä ja levätä. Retriitissä voi nauttia meren äärellä rauhasta, kuunnella itseään ja Jumalan luomaa luontoa ympärillään. Molempina päivinä rukoushetkiä, lounas ja kahvi sekä lauantaina hiljainen saunominen. Osallistumishinta 34 e. Ohjaajina diakoni Sinikka Metiäinen ja pastori Marketta Antola. Ilmoittautuminen kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611.
7 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 TUO RE KARI TSAN PAIS TI 13 .90 /Kg 8 .99 /KG NAUDAN PAAHTOPAISTI 6 .99 /KG NAUDAN JAUHELIHA 10% 1 .99 /290G MAKEA CHILIKASTIKE 1 .99 /500G TUORE TOFU 4 .50 /280G LUOMU TAHINI-SEESAMTAHNA 3 .99 /670G AJVAR VÄLIMERELLINEN KASTIKE TUO REET YRTI T PERS ILJA, KOR IANT ERI, MINT TU TILLI , ROSM ARIIN I,SAL VIA.. . 1 e/nip pu Vanha Talvitie 13-15 00580 HELSINKI Aukioloajat Ma Pe 9.00 20.00 La 9.00 19.00 Su 11.00 19.00 4 .99 /900G KASVIS KEVÄTKÄÄRYLEET 5 .99 /700G GLUTEENITON FALAFEL www.araratbazaar.com #ARARATBAZAAR @ARARATBAZAAR Vuoden 2020 lauantaipäivien vihkiajat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoihin varattavissa ? Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkojen vihkiaikoja vuoden 2020 lauantaipäiville voi varata verkossa viikolla 19. Lomake aukeaa maanantaina 6.5.2019 klo 9. Varauksia voi jättää sunnuntaihin 12.5.2019 saakka. Verkkolomakkeella voi jättää vihkiaikatoiveen sekä avioliittoon vihkimistä että avioliiton siunaamista varten. Tuomiokirkkoseurakunnan alueelta löytyvät monille tutut, suositut vihkikirkot Helsingin tuomiokirkko, Vanha kirkko, Suomenlinnan kirkko, Johanneksenkirkko ja Mikael Agricolan kirkko. Viime vuosien suosituin vihkikirkko on ollut 1820-luvulla rakennettu, historiaa huokuva Vanha kirkko. Vihkiaikoja on jaossa lauantaipäiville tasatunnein: Tuomiokirkkoon klo 13,14, 15 ja 16 Johanneksenkirkkoon klo 13, 14, 15 ja 16 Suomenlinnan kirkkoon klo 13, 14, 15 ja 16 Vanhaan kirkkoon klo 12, 13, 14, 15, 16, 17 ja kesä-elokuussa myös klo 18. Mikael Agricolan kirkko ei ole mukana nettivarauksessa, mutta myös sinne voi toivoa vihkiaikaa. Agricolan kirkossa vihkimisiä voidaan pitää kahtena lauantaina kuukaudessa. Näitä vihkiaikoja vuodelle 2020 voi varata puhelimitse kirkkoherranvirastosta 10.6.2019 alkaen. Netin kautta voi jättää vihkiaikatoiveen ainoastaan vuoden 2020 lauantaipäivien vihkiajoista. Arkipäiville vihkiaikoja voi varata puhelimitse 09 2340 6111 2.5. alkaen. Sunnuntaisin Tuomiokirkkoseurakunnan kirkoissa ei järjestetä vihkimisiä. Vihkiaikatoiveiden esittämisessä ei ole kyse nopeuskilpailusta, sillä toiveita voi lähettää koko viikon ajan. Lopputuloksen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko toiveensa jättänyt maanantaina vai sunnuntaina. Toivelistalla on hyvä olla kymmenkunta vaihtoehtoa, jotta jokainen vihkipari saisi itselleen sopivan ajan. Tuomiokirkkoseurakunnan ja Johannes församlingin jäsenet ovat etusijalla vihkiaikoja jaettaessa. Vihkiajat jaetaan toiveiden perusteella. Vihkiaikatoiveensa tehneille lähetetään jaetuista vihkiajoista sähköpostiviesti ja kirje 3.6. mennessä. Kirje on luultavasti perillä 2-3 päivän kuluttua lähettämisestä. Ilmoitettua aikaa ei tarvitse enää erikseen vahvistaa. Vihkiajan peruutus tulee tehdä sähköpostitse. Peruutuksesta lähetetään vahvistus. Aiempina vuosina lähes jokainen pari on saanut haluamansa vihkiajan. Suosituimmat vihkikuukaudet ovat olleet heinäja elokuu. Edellisinä vuosina nettivaraamisen päätyttyä jäljelle on jäänyt vapaita vihkiaikoja myös kesän sesonkiaikaan. Mikäli ei jätä vihkiaikatoiveita verkossa olevalla lomakkeella viikolla 19, voi toivoa vihkiaikaa kesälle 2020 soittamalla kirkkoherranvirastoon maanantaista 10.6.2019 alkaen. ? ? Runopalsta Äitienpäivänä Tulee aika toukokuun, sen toinen sunnuntai. Kukkain nuput aukeaa, ne käyvät juhlimaan. Äiti silmät avaa, alkaa päivä äitien! Tulee aika toukokuun, katso valoa auringon. Äidit paljon antaa, paljon saavat unohtaa. Huolet jätä unholaan, nyt päivääs juhlitaan! Tuli aika toukokuun, askel kesään tulevaan. Kesä paljon antakoon ja uhraukset palkitkoon. Päivänne jatkukoot vielä vuosiin tuleviin. Tuli aika toukokuun, sen toinen sunnuntai. Äiti lähti luotamme, rakkaus jäi elämään. Sinua tänään muistelen, haudalles tuon kukkasen. Toivo Levanko lyyrikko Kirsi Huppunen: Manu ja starat Kirsi Huppunen. ? Manu ja starat, Kirsi Huppusen valokuvanäyttely on juuri meneillään (8.4-24.5) Helsingin Työkanavassa, Katajanokanlaituri 4, 2. krs. Näyttely on avoinna arkisin klo 9-16. Alppilalainen Kirsi Huppunen on kuvannut kumiankkaa nimeltä Manu yhdessä julkkisten kanssa jo n. 10 vuotta. Kuvissa esiintyy useita muusikkoja ja julkkiksia kuten Martti Ahtisaari ja Katri Helena. Lisäksi hänellä on 200:n kumiankan kokoelma. Manu on 11-vuotias kumiankka ja kulkenut valokuvaaja Kirsi Huppusen mukana kymmenisen vuotta. Manulla on pieneksi kumiankaksi hurjasti voimaa, se sai aikoinaan kiskottua Kirsin neljän seinän sisältä ulos ja ihmisten pariin hänen jäätyään työttömäksi. Pian Kirsi alkoi kuvata Manua eri paikoissa ja tilanteissa eri ihmisten kanssa. Ensin Kirsi jakoi Manun ja kumppanien kuvia vain facebook-tilillään, mutta perusti sille sitten oman ryhmän. Manu on tehnyt Kirsistä rohkeamman ja sosiaalisemman, vienyt häntä tilanteisiin joihin Kirsin ei olisi tullut ilman Manua mentyä. ”Manun kanssa on helppoa mennä ihmisten juttusille. Aluksi Manu oli vain Postcrossing-harrastusporukkamme maskotti ja kuvasin sitä tapaamisissamme uusien tuttujen seurassa. Irina Björklund oli ensimmäinen julkisuuden henkilö, jonka kanssa Manu oli yhteiskuvassa. Pääministeri Matti Vanhasen kuvaamisen jälkeen käynnistyi lumipalloefekti, joka ei osoita pysähtymisen merkkejä. Pidin ensimmäisen näyttelyni Kallion kirjastossa vuonna 2012 ja nyt rakennan uutta näyttelyä. Näyttelyyn tulee kuvia Manusta mm. seuraavien henkilöiden kanssa: Martti Ahtisaari, Maarit ja Janna Hurmerinta, Happoradio, Von Hertzen Brothers, Don Rosa, Remu, Katri Helena, Esa Eloranta, Lenita Airisto, Suvi Teräsniska, Vappu Pimiä, Mikko Leppilampi ja J. Karjalainen. Manun hyviä kamuja kaikki!”
8 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus – yms. Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Hakaniemi, Hämeentie 7, 00530 Helsinki PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% ÄIDILLE KEHYS TAI MONIKKOKEHYS + KUVAT –20% tarjous voimassa 11.5. asti EMOTION HAKANIEMEN EMOTION Hakaniemi Siltasaarenkatu 6–10 Avoinna ma–pe 9–21, la 9–18, su 12–18 KAIKKI NORMAALIHINTAISET TUOTTEET JOPA VÄHINTÄÄN
9 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 ? ? Kalliossa?suhisee: ? ? Menovinkkejä ? Haluatko kuulla, mitä kaikkea Kalliossa tapahtuu? Oletko miettinyt, kenelle kertoisit toiminnastasi? Onko sinulla idea, jolle tarvitsisit yhteistyökumppanin, tukea tai toteuttajia? Ensimmäistä kertaa järjestettävä Kalliossa suhisee -iltapäivä kerää yhteen Kallio-Alppila-Sörnäinen -alueen yrittäjät, tapahtumajärjestäjät, järjestötoimijat, yhteisöt ja yksilöt, jotka ovat kiinnostuneet tapaamaan muita samoilla kulmilla toimivia ja etsimään yhteistyöstä voimaa. Ohjelmassa on kahvitarjoilu sekä avoin open mic, jossa voit kertoa siitä mitä teet, mitä haluaisit tehdä tai millaista yhteistyötä kaipaisit. Samalla voit jättää yhteystietosi setlementtitalossa olevaan Kallion karttaan ja kohdata muita paikallistoimijoita. Tervetuloa kahville ja suhisemaan meidän kanssa! Open miciin voit ilmoittautua etukäteen lähettämällä sähköpostia tuottaja Oilille osoitteeseen oili.paaskoski@ kalliola.fi. Kaikki puheenvuorot hyvin lyhyistä hieman pidempiin ovat tervetulleita. Mikkiin pääsee tarttumaan myös ilman ennakkoilmoittautumista, mikäli iltapäivän aikataulu antaa myöten. Tapahtuma on avoin, joten kutsua saa levittää muillekin aiheesta kiinnostuneille. Mitä: Kahvit, open mic ja paikallistoimijoiden tapaaminen Milloin: tiistaina 21.5.2019 klo 15-18 Missä: Kalliolan setlementtitalon naapuruustiloissa, Sturenkatu 11:n alakerrassa Tapahtuman järjestää Kalliolan uusi Naapurituottajat-hanke. Naapurituottajissa tarjotaan monipuolista tapahtumatuotannon valmennusta päihdekuntoutujille ja kehitetään yhdessä Kallion aluetta taiteen ja kulttuurin keinoin. Kalliolan Naapuruusviikolla juhlistetaan naapuruutta eurooppalaisen naapuruuspäivän yhteydessä kokonaisen viikon verran 19.5.–26.5.2019. Tiedossa on tapahtumia niin Kalliolan setlementtitalolla kuin asukastaloissa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Lisätietoja Kalliolan nettisivuilta ja koko viikon Facebook-eventistä https://www.facebook.com/ events/365657004283001/ Naapuruusviikko: Eurooppalaista Naapuruuspäivää vietetään perjantaina 24.5.2019. Ajattelimme kuitenkin, että yksi päivä on liian vähän niinkin hienolle teemalle kuin naapuruus. Siksi päätimme juhlistaa naapuruutta kokonaisen viikon verran 19.5.–26.5.2019. Tiedossa on tapahtumia niin Kalliolan setlementtitalolla kuin asukastaloissa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Seuraa eri tapahtumien päivityksiä! Naapuruus on mielentila Aikataulu Sunnuntai 19. toukokuu 2019 11.00–14.00 Design it & Do it Tehdään kiertotalous todeksi! Ilmaistapahtuma. Kalliolan Setlementtitalo, Sturenkatu 11. Tiistai 21. toukokuu 2019 17.00–20.00 Koko perheen iltajuhla Pasilassa Sähköttäjänpuistossa. Ohjelma tarkentuu myöhemmin. Keskiviikko 22. toukokuu 2019 18.00–19.00 Liveclub @Cafe Damascus, lisätietoa myöhemmin. Torstai 23. toukokuu 2019 11.00–13.00 Kirjasairaala: Korjataan yhdessä kirjaston poistokirjoja. Pasilan asukastalo, Topparikuja 2. 13.00–17.00 Naapuruuskahvit tule tutustumaan tiloihimme & meidän hyviin tyyppeihimme! Kalliolan Setlementtitalo, Sturenkatu 11. 14.00–16.00 Asumiskummit kertovat toiminnastaan. Pasilan asukastalo, Topparikuja 2. 17.00–19.00 Kielikaverimiitti tule kuulemaan lisää kielikaverin vapaaehtoistyöstä. Kalliolan Setlementtitalo, Sturenkatu 11. Perjantai 24. toukokuu 2019 12.00–14.00 Naapuruussoppaa ja naapuruusvisa. Paikkana Pasilan asukastalo, Topparikuja 2. 15.00–17.00 Naapuruusmaljat nostetaan lasi naapuruudelle! Ilmaistapahtuma, K18. Kalliolan Setlementtitalo, Sturenkatu 11. Sunnuntai 26. toukokuu 2019 13.00–15.00 Kädentaitomateriaalit vaihtoon! Kalliolan setlementtitalo, Sturenkatu 11. Herttoniemen ulkoiluraitin valaistusta parannetaan Herttoniemen ulkoilutien valaistus ja sähkönsyöttölinja uusitaan alkukesän aikana. Linjan varrelta joudutaan kaatamaan jonkin verran puustoa. kaivutöitä pitkällä matkalla nykyisen ulkoiluraitin reittiä noudattaen. Osia raitista joudutaan todennäköisesti vuorottain sulkemaan töiden ajaksi turvallisuussyistä. Kaivinkoneen työskentelyalueella liikkuminen on vaarallista. Kaapelikaivun linjalta joudutaan kaatamaan jonkin verran puustoa, koska näiden puiden juuristoalue joka tapauksessa vaurioituisi kaivutyön seurauksena. Samalla kaadetaan muutamia yksittäisiä huonokuntoisia puita reitin varresta. Puut kaadetaan toukokuun alussa ja valaistustyö alkaa sen jälkeen. Valaistuksen uudistamisen urakka-aika on touko-kesäkuu 2019. ? Helsingin kaupunki uusii Länsi-Herttoniemen ulkoilutien varrella olevaa sähkölinjaa alkukesän aikana. Urakassa uusitaan sekä sähköjohdot että valaisimet tolppineen. Myös uudet pylväät ovat puiset. Sähkö johdetaan valaisimille nykykäytännön mukaisesti maakaapelilla. Uusittavaa linjaa on kaikkiaan noin kilometrin verran. Uudet valaisimet ovat viimeisintä energiatehokasta LED-tekniikkaa. Valaisimiin ohjelmoidaan himmennysautomatiikka, joka pudottaa valotehon alle puoleen yön hiljaisimpina hetkinä. Tällä kilometrin mittaisella ulkoilutien osuudella pylväiden ja valaisinten kokonaismäärä vähenee kahdella. Helsingissä on ilmajohtoja jäljellä noin 260 kilometriä, joista 160 kilometriä ulkoiluteillä. Valaistusurakkaan kuuluu ? Jatkoa sivulta 3 ? Lukion laajennusosa, urheiluhalli sekä Hoasin asuinkerrostalo liitetään toisiinsa sisäyhteydellä. Lukiolaiset harjoittelevat myös Mäkelänrinteen Uintikeskuksen tiloissa. Keskuksen laajennuksen mahdollistava kaavaehdotus menee seuraavaksi Helsingin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Monilajinen urheiluhalli tuo noin 14 000 m 2 lisää harjoitustilaa Urhean akatemiaurheilijoille ja alueen urheiluseuroille. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheaan kuuluu lähes 5 000 urheilijaa. Urhea-halliin on tulossa iso yleisja voimaharjoittelualue, peilisaleja, lajisuorituspaikat miesten ja naisten telinevoimistelulle, yleisurheilulle, judolle ja painille, rytmiselle voimistelulle sekä koripallolle. – Lisäksi suunnitteilla on fysioterapia-, kuntoutusja palautumiskeskus, urheilulääkärija testausasema sekä toimistotiloja. Kampukselle on tulossa myös urheilun tutkimustoimintaa Helsingin Urheilulääkäriaseman ja yliopistoyhteistyön kautta, kertoo Urhea-halli Oy:n toimitusjohtaja Simo Tarvonen. Hoasin asunnot tukevat opiskelun ja urheilun yhdistävää arkea Kampukselle nouseva Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin asuintalo on ensimmäinen urheilijoille suunnattu opiskelija-asuntokohde Helsingissä. Kohteen ratkaisuilla halutaan tukea nuorten arkea ja yhteisöllisyyden rakentumista. Suunnittelussa on otettu huomioon asukkaiden ikä ja se, että he tulevat muualta Suomesta. Yhteistiloja on paljon enemmän kuin tavanomaisessa Hoasin asuintalossa. – Huippu-urheilun ja opiskelun yhteensovittaminen on hyvin haasteellista. Kun asunto on lähellä treenija opiskelupaikkaa, syntyy parhaimmat edellytykset tehokkaalle ajankäytölle, kertoo Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhoin ja jatkaa: – Hoas haluaa luoda yhdessä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian ja Helsingin kaupungin kanssa edellytyksiä ja parempaa kasvualustaa Suomen huippu-urheilulle. 50 vuotta toimineella Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasilla on 10 000 asuntoa ja 18 500 asukasta. Lukiorakennukseen nykyaikaiset tilat Mäkelänrinteen lukiorakennukseen saadaan perusparannuksessa ja laajennuksessa nykyaikaiset ja joustavat opiskelutilat. Opiskelijoille halutaan tarjota motivoiva ja viihtyisä oppimisympäristö. Perusparannus on tärkeä myös rakennuksen teknisen kunnon parantamiseksi. Lukion kapasiteetti kasvaa muutosten myötä nykyisestä 850 oppilaasta noin 1 000 oppilaaseen. Talossa toimii Mäkelänrinteen lukion lisäksi iltalukio ja Perhon Liiketalousopiston ryhmä. Mäkelänrinteen lukiorakennus on harrastustoiminnan keskus, joka on aktiivisessa käytössä aamusta iltaan. Laajennusosan suunnittelussa on otettu huomioon myös tiloja käyttävät harrasteryhmät. Urheiluhallin toteuttaa Urhea-halli Oy, asuinkerrostalon Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas ja lukiorakennuksen perusparannuksen ja laajennuksen Helsingin kaupunki. Hanke on kirjattu opetusja kulttuuriministeriön valtakunnallisesti merkittäväksi huippu-urheilun rakennushankkeeksi. Myös Suomen Olympiakomitea ja useat urheilun lajiliitot ovat vahvasti hankkeen takana. Hanke on mukana myös Helsingin kaupunkistrategiassa 2017?2021. Urhea-kampus vauhdittaa Olympiavalmennuskeskuksen rakentumista Helsinkiin ja samalla vahvistaa merkittävästi Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yhteistyöverkostoa, johon kuuluu 26 lajiliittoa, Suomen Olympiaja Paralympiakomitea, lähes 60 oppilaitosta, Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit sekä Puolustusvoimien urheilukoulu, Kisakallion urheiluopisto, Helsingin Urheilulääkäriasema ja Urheiluopistosäätiö. Urhea-kampuksen rakennustyöt alkavat toukokuussa ? Toukokuun luontoretket Helsingin kaupunkiympäristön järjestämät luontoretket toukokuussa 2019. Retket ovat maksuttomia eikä niille tarvitse ilmoittautua. Linturetki Viikin Pornaistenniemeen ja Lammassaaren lintutorneille la 4.5. klo 9–11 Pornaistenniemestä Lammassaareen voi kulkea leveää lankkupolkua pitkin. Lehdoissa laulavat peipot ja ensimmäiset pajulinnut. Ruovikossa äänessä ovat pajusirkut, ruskosuohaukka ja harmaahaikara kiertelevät lahden yllä. Jostain kuuluu pikkutikan kiikitys. Lähtöpaikka: Koirapuiston aitausten luona Jokisuuntien päässä. Esteetön reitti! Vapaa pääsy. Äitienpäivänretki Mustavuoren lehtoon su 12.5.klo 14–16 Mustavuori on pääkaupunkiseudun arvokkaimpia lehtoalueita. Mustapääkerttu livertelee, rastaat ovat myös äänessä. Valkoja sinivuokot sekä imikkä kukkivat lehdossa pähkinäpensaiden lomassa. Eväät mukaan. Lähtöpaikka: Pysäköintialue Itäväylän varrella, 0,5 km Kallvikintien risteyksestä itään. Vapaa pääsy. Maunulan pähkinälehto ja myrskykaatoalueen uusi elämä ti 14.5.klo 18–20 Pähkinäpensaat kasvavat rehevässä rinteessä, josta myrsky kaatoi suuria puita. Nyt uudet puuntaimet kurkottelevat valoon myrskyalueella, luonto korjaa vähitellen haavan. Lähtöpaikka: Maunulan ulkoilumajan piha, Metsäläntie 9. Vapaa pääsy. Arktisten lintujen muuttoa Isosaaressa. la 18.5. klo 8–13 Huom. Venelippu ennakkoon! Lähtöpaikka: Kauppatori, Suomenlinnan lautan vieressä oleva laituri. Laiturilla oltava 10 minuuttia ennen lähtöä. Laiva takaisin Kauppatorilla noin klo 14.00 Venelippu (18/ 9e) retkelle lunastettava 10.5. mennessä http://kauppa. visitisosaari.fi. Nimikenttään oma nimi/ “Arktikaretki klo 8” Avomeri aukeaa Isosaaren eteläpuolella, aallot lyövät karuihin rantakallioihin. Meren yltä tähyillään muuttaako alleja, hanhia tai muita arktisia lintuja. Bunkkerit ja tykkitornit kertovat osaltaan Isosaaren historiaa. Harakan saaren untuvikot su 26.5. klo 12–14 Haahkanpoikaset sukeltelevat pieniä vesihyönteisiä ja äyriäisiä, isokoskelon poikaset kalastavat. Valkoposkihanhen poikaset kulkevat emojen kanssa ruokailemassa nurmikoilla. Kalaja selkälokinpojat odottelevat kallioilla emojen tuomaa ruokaa. Lähtöpaikka: Yhteysvene Ullanlinnan laiturista, Café Ursulan vierestä klo 12, Ehrenströmintie 3, menopaluulippu aik. 5 €, lapset ja eläkeläiset 2 €. Vain korttimaksu. Viikin viitakerttuset ja muut yölaulajat pe 31.5. klo 22–24 Kevät vaihtuu kesäksi. Auringon laskiessa yölaulajat aloittavat konserttinsa lämpimässä yössä. Viitakerttuset ja satakielet konsertoivat pellonreunan pensaikoissa. Lähtöpaikka: Gardenian piha, Koetilantie 1. Vapaa pääsy. Lounas arkisin klo 11-14 10,50-12,90€ Sunnuntaina 12.5. Äitienpäivälounas Kattaukset klo 11 ja 14 Noutopöytä 42€ Tervetuloa! Ravintola Palema, Teurastamo Työpajankatu 2 rakennus 5 Helsinki www.ravintolapalema.fi
10 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 Suositut teemaviikot rytmittävät Linnanmäen huvikautta Avajaiskarnevaalia vietetään 26.4.-12.5. ? Linnanmäen huvikausi kutsuu viihtymään taas 26.4. klo 16 alkaen. Huvikautta rytmittävät kolme hurmaavaa teemaviikkoa, joista kauden alkuun saattelee Avajaiskarnevaali. Rakastetut yhteislauluillat sekä torstaitanssit tuovat taas kesän kaupunkiin ja terassiravintola Keitaalla jammaillaan kiehtovien keikkojen rytmissä keskikesän aikaan. Linnanmäen kausi saatellaan alkuun Avajaiskarnevaalilla, joka tuo puistoon hassuttelevan keväistä ja kepeää ohjelmaa 26.4.-12.5. Karnevaali-ilottelun aikana puistossa nähdään katuteatteria, taikuutta sekä erilaista koko perheelle sopivaa ohjelmaa. Syksyn tullen puistossa virittäydytään hykerryttävän hyytävän ”kauheampana kuin ikinä” -kauhun tunnelmaan, kun iik!week valtaa puiston 7.-22.9. Lokakuussa Valokarnevaali pukee puiston lumoavaan ”kauniimpaa kuin ikinä” -loistoon, kun hurmaava kaupunkitapahtuma valaisee pimenevät illat 10.-20.10. Uutuutena huvittelijat pääsevät nauttimaan illan tullen huvipuistotunnelmasta ennätyksellisen pitkään, sillä iik!weekin aikana kolmena lauantaina, sekä Valokarnevaalin kumpanakin lauantaina Linnanmäki pysyy avoinna aina puoleen yöhön saakka. Luvassa on jännittävää ohjelmaa myös perheen pienimmille. – Kehitämme suosittuja teemaviikkojamme vuosittain. Viime vuonna meiltä toivottiin lapsille omaa pikkukauhuohjelmaa aikuisille suunnatun hurjemman iik!week -ohjelman rinnalle. Alkavalla huvikaudella vastaamme tähän toiveeseen, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Tanssin pyörteitä, Keitaan keikkoja ja elämyksiä Estradilla Linnanmäen kesä tarjoaa mahdollisuutta monenlaiseen kesätunnelmointiin. Kesäkeskiviikkoisin klo 18-19 ohjelmalava Estradilla lauletaan iloisia säkeitä, kun suositut yhteislauluillat nähdään taas Linnanmäellä. Laulattajina nähdään mm. Marita Taavitsainen, Mikael Konttinen ja Teijo Lindström. Kesäisiä torstai-iltoja varten voi alkaa kiillottaa jo kenkiä ja harjoittelemaan pyörähdyksiä, kun Torstaitanssit täyttävät Estradin edustan riemukkailla rytmeillä klo 18-20. Mm. Eija Kantola, Sinitaivas ja Kyösti Mäkimattila innostavat tanssitaitoiset huvittelijat pyörähdyksiin. Mikäli tanssitaidot kaipaavat vielä hippusen hiomista, on niitä mahdollisuus treenata perjantai-iltaisin klo 18-21, kun Comets saapuu opettamaan mitä tyylikkäimpiä vaihtoaskelia. Viihdehuvittelu ei myöskään käy kukkaron päälle, sillä kaikki Estradin ohjelma on maksutonta. Viime vuonna avatun terassiravintola Keitaan keikat jatkuvat tänä vuonna. Kesäja elokuun perjantaija lauantai-iltoina Keitaalla pääsee keinumaan keikkojen tahdissa upean artistikattauksen saattelemana. Keitaan kesä päräytetään käyntiin 7.6., ja huvikauden aikana lavalla nähdään mm. Sami Saari, Hovimuusikko Ilkka ja Aurora. Lisäksi koko huvikauden aikana Estradilla nähdään myös suosittuja lastenorkestereita ja huvipuiston alueella järjestetään iloista alueohjelmaa. Kaikki Linnanmäen kesäohjelma on maksutonta ja huvipuistoon on ilmainen sisäänpääsy. Kaupunginvaltuusto keskusteli nuorten aloitteista ja talouden tilanteesta ? Helsingin kaupunginvaltuusto kävi kokouksessaan 24.4. ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelua koskevan lähetekeskustelun. Lisäksi kaupunginvaltuusto käsitteli nuorten ja kunnan asukkaiden tekemiä aloitteita. Nuoret toivovat lisää tietoa vaikuttamismahdollisuuksistaan 13–17-vuotiaiden nuorten tekemissä aloitteissa ehdotettiin muun muassa kameravalvontakampanjaa HSL-busseihin, monitoimikaukaloa Sakarinmäen peruskoululle, keskustakirjasto Oodin nuorten palveluiden parantamista, tiedotuksen lisäämistä nuorten vaikuttamismahdollisuuksista ja koulujen välistä #ilmastoidea -kampanjaa. Yhteensä aloitteita tehtiin syyskaudella seitsemän. Helsingin nuorisoneuvosto kiinnitti aloitteiden yhteydessä antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että nuoret eivät tiedä tarpeeksi vaikuttamismahdollisuuksistaan eivätkä aloitejärjestelmästä. Tiedotusta näistä tulisi nuorisoneuvoston mielestä parantaa. Nuorisoneuvosto toteaa myös, että aloitteiden vastauksia valmisteltaessa nuoriin ei olla riittävästi yhteydessä eikä aloitevastauksen jälkeen kerrota, miten aloite etenee. Samoihin asioihin kiinnittivät huomiota puheenvuoroissaan myös kolme nuorisoneuvoston jäsentä, Virva Paloviita, Sigrid Autio ja Antti Avoranta, joilla oli läsnäoloja puheoikeus kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kaupunginvaltuusto käsitteli myös kaupunkilaisten syyskaudella 1.7.–31.12.2018 tekemiä aloitteita. 12 aloitteessa ehdotettiin muun muassa vanhusasiamiehen viran perustamista, Malmin lentokentän säilyttämistä, Mellunmäen metroaseman remontointia ja ilmaista joukkoliikennettä yli 65-vuotiaille. Lähetekeskustelu Kaupunginvaltuusto kävi myös ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelua koskevan lähetekeskustelun. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioraamin sekä vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2020–2022 taloussuunnitelma laatimisohjeet myöhemmin keväällä. Vuoden 2020 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelma vuosille 2020–2022 julkaistaan pormestarin ehdotuksena lokakuussa 2019. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn ne tulevat marraskuussa 2019. Muutos kokoonpanossa Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Jörn Donnerin eronpyynnön kaupunginvaltuutetun luottamustoimesta. Hänen seuraajakseen valittiin Laura Finne-Elonen vuoden 2021 toukokuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Aaltopoiju Buli vesille Buli laskettiin vesille edellisen kerran toukokuussa 2018. Kuvaaja: Jan-Victor Björkqvist ? Helsingin kaupungin aaltopoiju Buli pääsee taas mittaamaan aaltoja, sillä se ankkuroidaan jo neljättä kertaa tuttuun paikkaansa Suomenlinnan edustalle. Buli mittaa tietoja muun muassa merkitsevästä aallonkorkeudesta. Tiedot päivittyvät reaaliajassa sivustolle http://meri.hel.fi. Poijun ollessa meressä voi aaltotiedot tilata myös tekstiviestillä puhelimeen lähettämällä viestin ”Poiju Suomenlinna” numeroon 16161 (0,84 €/viesti). Poijun kohdalta Suomenlinnan edustalta tuotetaan kahden vuorokauden aaltoennuste, joka päivittyy meri.hel. fi-sivustolle myös silloin, kun poiju ei ole meressä. Buli on vesillä jääajan alkuun saakka eli marras–joulukuun vaihteeseen asti. Aaltopoiju Buli on osa Helsingin kaupungin ja Ilmatieteen laitoksen toteuttamaa projektia, jossa on kerätty tietoa vedenkorkeudesta ja aaltoilusta muun muassa kaavoituksen ja vesiliikenteen avuksi. Helsinki kokeilee jätehuollon digitalisoimista Lehtovuoren CitySolar on älyroskis, joka puristaa roskansa pieneen tilaan aurinkovoimalla ja ilmoittaa täyttymisestään jätehuoltoon. Helsingin kantakaupungin ”tagilliset” roska-astiat näkyvät jätehuollolle karttapohjaisessa ohjelmistossa, johon ilmestyvät kaupunkilaisten klikkaamat tyhjennyspyynnöt. Ohjelmisto kuuluu älyroskiksistaan tunnetun kotimaisen Lehtovuori Oy:n FinBinCare-ratkaisuun. ? Helsingin kantakaupungin 175 roska-astiaan ja jätteiden syväkeräysastiaan on ilmestynyt tauluja, jotka sisältävät QR/NFC-tunnisteen. Kaupunkilainen voi skannata ”tagin” älypuhelimellaan ja lähettää jätteiden tyhjennyspyynnön suoraan tyhjennysjärjestelmään. Kyseessä on rakentamispalveluliikelaitos Staran kokeilu julkisten jäteastioiden tyhjennyksen tehostamiseksi. Digiratkaisu on suomalaisen Lehtovuori Oy:n kehittämä. – Ennen kaupunkilaisen ilmoitus roska-astian täyttymisestä meni kaupunkiympäristön asiakaspalveluun, josta viesti tuli meille. Täältä se taas ohjattiin tyhjennyksestä vastaavalle yksilölle. Nyt ilmoittaminen helpottuu ja viesti välittyy suoraan oikeaan paikkaan. Se nopeuttaa tyhjennystä, jos jäteastia tai syväsäiliö on täyttynyt ennen normaalia tyhjennysaikaa, kertoo Staran vastaava piiripuutarhuri Sampo Sainio. Tagien taustalla on mm. älykkäistä roska-astioitaan tunnetun Lehtovuori Oy:n karttapohjainen FinBinCare-ohjelmisto, jossa tyhjennyspyynnöt näkyvät reaaliajassa. Starassa pyynnöt käydään läpi joka aamu, niille tehdään tilaa tyhjennyskierrossa, ja astiat kuitataan tyhjennetyiksi, kun työ on tehty. – Olemme päättäneet kokeilla uutuuksia rohkeasti, jos ne ovat järkevästi kokeiltavissa, vaikka osa kokeiluista voikin epäonnistua. Jos taas yksittäinenkin kokeilu onnistuu todella hyvin, se voi tuoda merkittävät säästöt ja parantaa asiakaskokemusta. Lehtovuori oli jätehuollon tehostamiseen keskittyneenä suomalaisena valmistajana luonnollinen kumppani tähän kokeiluun, sanoo Sampo Sainio. Vuonna 1945 perustettu Lehtovuori Oy on Suomen johtava ympäristökalustaja, jonka tuotteita ostaneiden maiden määrä nousi viime viikolla jo 40:een, kun Lehtovuorelta lähti toimituksia Bosnia-Hertsegovinaan ja USA:han. – Viime vuosien rohkeat panostukset omaan teknologiakehitykseen ja kansainvälistymiseen ovat koetelleet välillä unia ja vatsahappoja, mutta ne ovat myös tuoneet meille uuden kasvuvaihteen ja mahdollistaneet uusien ihmisten palkkaamisen, sanoo Lehtovuori Oy:n toimitusjohtaja Eero Ojanen, 27. Helsingin kokeilussa oleva FinBinCare kuuluu Lehtovuoren jätteenkäsittelyyn suunnattujen älyratkaisujen segmenttiin. Yhtiön päätuote on CitySolar-älyroskis, joka puristaa roskat pieneen tilaan aurinkovoimalla ja ilmoittaa astian täyttymisestä tyhjentäjälle. Älyroskiksen kustannusja ympäristöhyötyjä ovat jätteenkuljetusajojen ja -päästöjen väheneminen murto-osaan nykyisistä määristä.
11 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 Kallio on kukkinut jo 25 vuotta ja kukkii edelleen Eväsretkelle dallapen puistoon kallio kukkii piknik -tapahtumaan ? Kallion keväinen kaupunkifestivaali Kallio Kukkii täyttää tänä keväänä neljännesvuosisadan. Festivaali syntyi viime vuosituhannella ja vuosikymmenellä, jolloin käsitteet ”kaupunkikulttuuri” ja ”yhteisöllisyys” olivat Suomessa vielä varsin tuntemattomia. Toukokuussa 1994 Harjun nuorisotalo päätti järjestää Karhupuistossa bänditapahtuman, joka sai innostuneen vastaanoton ja sai seuraavana vuonna jatkoa. Onnistunut tapahtuma siirtyi Harjun nuorisotalon pihapuistoon ja samalla päiväfestari sai nimen Kallio Kukkii. Samalla myös kaupunkikulttuuri koki jonkinlaisen murroksen. Festivaali alkoi vähitellen saada nykyistä muotoaan vuodesta 1997, jolloin Kallio Kukkii -tapahtuman osaksi liitettiin Kalliossa asuvan kuvataiteilija Tiina Hallakorven ideoima Kallion kulttuurikierros, kuvataiteilijoiden ja käsityöläisten avoimien ovien päivä heidän työhuoneillaan. Samassa yhteydessä syntyi idea, mitä jos tapahtuma toteutettaisiinkin yhteisöllisistä lähtökohdista ja myös kaupunkilaiset voisivat osallistua omaehtoisten kaupunkitapahtumien tuottamiseen? Seuraavana keväänä idea päätettiin toteuttaa ja Kallio Kukkii -festivaalista tuli 10 päivää kestävä kulttuuriviikko, jossa monet eri taiteen lajit ovat päässeet esille. Mukaan kutsuttiin Kallion alueen toimijoita järjestämään heidän omia itsenäisesti tuottamiaan tapahtumia. Tämä oli Kallion kulttuuriverkoston alkuassysäys ja toukokuisen kulttuuriviikon ympärille päätettiin perustaa oma yhdistys, Kallion Kulttuuriverkosto. Se toimii nykyään itsenäisenä rekisteröitynä yhdistyksenä ja koordinoi Kallio Kukkii -festivaalia. Kulttuuriviikko on kasvanut vuosien mittaan Helsingin suurimmaksi monitaidefestivaaliksi mitä tulee tapahtumien määrään. Kallio kukkii -kokonaisuus on sisältänyt yleensä satakunta yksittäistä tapahtumaa ja saavuttanut parhaimmillaan jopa 50 000 kävijän määrän. Kallio kukkii -festivaalin alkulähde, Harjun nuorisotalon järjestämä puistotapahtuma, kukoistaa edelleen kaupunkifestivaalin sisällä ja on nykyisin nimeltään ”Kallio Kukkii -piknik”. Se on perinteisesti myös koko festivaalin iloinen musiikinja kulttuurintäyteinen päätöskarnevaali. Juhlavuoden 2019 Kallio Kukkii -kaupunkifestivaalissa on tänä vuonna mukana lähes 150 yksittäistä tapahtumaa, mm. katutaidetta, musiikkia, teatteria, elokuvia, tanssia, luentoja, opastettuja kävelykierroksia, näyttelyjä, työpajoja, lastenkulttuuria sekä myös perinteinen karnevaalikulkue. Kokonaisuus onkin erinomainen näyte alueemme yhteisöllisestä ja omaehtoisesta toiminnasta. Keväinen Kallio Kukkii -festivaali kuuluukin oleellisena osana Kallion alueen identiteettiin ja sen merkitys on nykymuotoisen helsinkiläisen ja suomalaisen kaupunkikulttuurin kehittymisessä kiistaton. Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali on myös osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä, jonka tämän vuoden teema ”Viihde ja taide” onkin 25-vuotiaan Kallion kulttuuriviikon juhlistamiselle mitä parhain teemavuosi. Toivotamme kaikki tervetulleiksi juhlimaan merkkivuotta Pitkänsillan pohjoispuolelle! Juhani Styrman ? Kevät on jo saapunut Kallion kivisille kaduille – ja kevään myötä tietysti taas Kallio kukkii! Kukkiva viikko huipentuu tänäkin keväänä Harjun nuorisotalon järjestämään Kallio kukkii piknik – tapahtumaan. Ohjelmalliselle eväsretkelle Dallapén puistosta ovat kaikenikäiset ja kaikenlaiset Kallion kukkaset ja muutoin vain Kalliossa viihtyville vieraslajit tervetulleita. Monipuolisesta ohjelmasta löytävät kaikki itselleen jotain. Puistotapahtumaan on vapaa pääsy. Kevät tuo taas odotetun Kallio kukkii katuparaatin Kallioon kun sambakoulu Imperio do Papagaion sambakarnevaalikulkue tanssii Kallion kadut uusiksi. Ohjelma lauantaina 18.5. klo 12 – 18 Sisällä Harjun nuorisotalossa Matinea elokuva: Mikko Mäkelän ”Hetki kaislikossa”. Pääosisssa: Janne Puustinen, Boodi Kabbani (K. 16) Musiikkia: Kare Poutanen & Co; Bonkodili; AK-77 . Näyttelyt: Antoine King: ” Looking for King” ja ”Kallio kukkii 25 vuotta julisteita aikojen saatosta”. Kahvila Kukkaa pyörittävät matkakassaa kokoavat nuoret. Ulkona Dallapen Puistossa Ohjelmaa Friskis ja Svettis: PUISTOJUMPPAA kaikenikäisille ja kaikenkuntoisille, Pienperheyhdistys: Pomppulinna lapsille, Kallion kulttuuriverkosto infopiste, Lasten lepoteltta, Artmoi studio: ”Postcards from Coffee haven” Taidetyöpajassa maalataan kahvilla, Liikkukaa Respect: pelejä kaikenikäisille ja ruokateltta, Kanssala – vapaaehtoistoimintaa kaikille popup piste puistossa, Sirkus Magenta: sirkustyöpajassa lapsille, Genbu-kai: budolajiesitys Aleksis Kiven kadun sunnuntaikirppis ja ruokakojut: Kuka tahansa voi mennä myymään ruokaa ja kirppistavaroita. Tapahtumalla ei ole yksittäistä järjestäjää vaan jokainen myyjä on itse oman myyntinsä järjestäjä ja vastuussa siitä. HUOM! Harjun nuorisotalo ei varaa paikkoja, mutta huomioithan, että puisto on pääasiallisesti varattu Kallio kukkii piknik –tapahtuman omaan käyttöön. Puistoon ei saa ajaa autolla. Ruokarekat Dallapén aukiolle. Puistolavalla musiikkia: Harjun nuorisotalon Bändipaja: Wood-Vallila Jazz; Harjun nuorisotalo: Street Soul Studio live B.W.A, Kieran Atticus, RDK, Halko, WeTheMix; SuperPower; Vallilan Tango Ohjelma sunnuntaina 19.5. 2019 klo 12-18 Sisällä Harjun nuorisotalossa Musiikkia: Lukki monitaiteellinen performanssi; Keidas. Näyttelyt: Antoine King: ” Looking for King” ja ”Kallio kukkii 25 vuotta julisteita aikojen saatosta”. Kahvila Kukkaa pyörittävät matkakassaa kokoavat nuoret. Ulkona Dallapen puistossa Ohjelmaa: Pasky Rivera JR.: Zumpasky puistozumbaa; perinneleikkien Martti auto ja leikittäjä paikalla; Kallion uudet Martat : lettuteltta ja lapsille ja perheille pelejä ; Kallion kulttuuriverkoston infopiste; Fauna Humanakatuteatteriryhmä Jänis ja Peura kiertävät puistoa sunnuntaina ; Artmoi studio: ”Postcards from Coffee haven” Työpajassa maalataan kahvilla! Liikkukaa Respect: pelejä ja ruokaa; Sarjakuvakeskuksen sarjisfillari kurvaa puistoon : sarjakuva työpaja ja pop –up näyttely Puistolavalla musiikkia: Melody; Banda Caribe, Viranomaiset. Mara Balls. TANSSITUNTI: tanssikoulu Buenon avoin salsatunti; Drag runoilija Maimu Brushwood, tanssiesityksiä: Tribal tanssikeskus, Helsingin Jury:n Lipstikka-ryhmä, Kallion naisvoimistelijat; Aleksis Kiven kadun sunnuntaikirppis ja ruokakojut: Kuka tahansa voi mennä myymään ruokaa ja kirppistavaroita. Tapahtumalla ei ole yksittäistä järjestäjää vaan jokainen myyjä on itse oman myyntinsä järjestäjä ja vastuussa siitä. HUOM! Harjun nuorisotalo ei varaa paikkoja, mutta huomioithan , että puisto on pääasiallisesti varattu Kallio kukkii piknik –tapahtuman omaan käyttöön. Puistoon ei saa ajaa autolla. Ruokarekat Dallapén aukiolle. Sunnuntai 19.5 Katuparaati Kaikenlaiset Kallion kukkaset ovat tervetulleita osallistumaan katuparaatiin. Vapaa pääsy. Kokoontuminen klo 12 Sörnäisten metroaukiolla: Fauna Humanakatuteatterin Jänis ja Peura kiertävät aukiota; Lukki – monitaiteellinen performanssiryhmä ja harjun rumpuryhmä esiintyvät Lähtö 13 sambakoulu Imperio Do Papagaion sambakarnevaalikulkue Reittii: Helsinginkatu – KustaankatuVaasankatu – Kinaporinkatu – Aleksis Kiven katu – Harjun nuorisotalo. Huom. Muutokset voivat olla mahdollisia!
12 Viikot 18-19/2019 • Nro 9
13 Nro 9 • Viikot 18-19/2019
14 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 Uusi kulkuyhteys Helsingin kaupungintalon aulasta ravintolan puolelle. Kuva: Laura Oja Helsingin kaupungintalon aulan vesikulma. Kuva: Laura Oja Helsingin kaupungintalon aulan uusi tapahtumatori taipuu monenlaisiin tilaisuuksiin. Kuva: Laura Oja Kaupungintalon aula on uusi kohtaamispaikka kehittäjille Helsingin kaupungintalon uudistettu aula. Kuva: Laura Oja ? Helsingin kaupungintalon aula avautuu tänään noin vuoden mittaisen kehitystyön jälkeen täysin uudella konseptilla. Jatkossa aula on paikka kaikille kaupungista ja sen tulevaisuudesta kiinnostuneille. Uudistunut aula toimii monessa käytössä, kuten tapahtuma-, kokous-, työhuoneja työpajatilana. Aulassa järjestettävät tilaisuudet kokoavat yhteen kiinnostavimmat keskustelut kaupungista ja tuovat asukkaille näkyväksi myös kaupungin sisäisen kehittämisen. – Kaupungintalon aula on näyteikkuna moderniin Helsinkiin. Uudistuksen myötä se tuo maailman toimivimman kaupungin koettavaan muotoon. Kaupungin historiaa ja uutta suunnittelua yhdistävä toteutus tekee Helsingin strategian eläväksi, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Kaupungintalon aula on avoin kaikille kaupungin tulevaisuudesta kiinnostuneille, niin asukkaille, yhteisöille, päättäjille kuin kaupungin työntekijöille. Aulan sydän on tapahtumatori, jossa järjestettäviä tilaisuuksia saa vapaasti saapua seuraamaan. Noin 100 henkilön tilaisuuksiin soveltuvaa tapahtumatoria voi myös hakea tapahtumakäyttöön. Mediaseinän teokset hyödyntävät avointa dataa Aulan tapahtumatorin katseenvangitsija on mediaseinä, joka palvelee erilaisia tilaisuuksia vaihtuvin sisällöin. Mediaseinän ensimmäiset teokset, Jesse Myllymäen ”Hengittävä kaupunki” (2019) ja Anna Salmen ”Helsinkiläiset liikkuvat, opiskelevat, puhuvat ja kasvavat” (2019), tuovat esiin kaupungin avointa Näkymä Helsingin kaupungintalon aulassa. Kuva: Laura Oja dataa taiteen keinoin. Rakennustaiteelliset arvot ja kaupunkibrändi uudistuksen raameina Kaupungintalon sisätilat suunnitteli arkkitehti Aarno Ruusuvuori vuosina 1965–1970. Nyt toteutetuissa muutostöissä on huomioitu rakennustaiteelliset arvot ja suojelunäkökulmat sekä kaupungin brändi-ilme, joka luotiin vuonna 2017. Aulan uusi konsepti syntyi käyttäjälähtöisesti ja palvelumuotoilun keinoin. Muotoilukumppanina hankkeessa toimi designtoimisto Kuudes Helsinki. Aulan arkkitehtija sisustussuunnittelusta vastasivat Verstas Arkkitehdit, Suunnittelutoimisto Koko3 sekä Arkkitehdit Davidsson-Tarkela. Aulan digitaalisesta sisältökokonaisuudesta vastasi Lucid Helsinki. Rakennustöiden yhteydessä aulan ja kaupungintalon ravintolan välille avattiin uusi kulkuyhteys. Myös kaikki kalusteet, opasteet ja av-laitteet uusittiin. Hankkeen pääurakoitsijana toimi Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara, jonka rakennustekniikan puuja metallipuolen väki toteutti myös aulan kiintokalusteet. Aulassa säilytettiin alkuperäiset suuret taideteokset, Kimmo Kaivannon ”Ketju” (1971) ja Rut Brykin reliefi ”Kaupunki auringossa” (1975). Lisäksi aulassa sijaitsee Jorma Purasen valokuvateos ”Where Compasses All Go Mad” (2007). Taideteoksista ”Ketju” konservoitiin uudistuksen yhteydessä. Eino Ruutsalon ”Valoseinä”-teos (1971) siirrettiin remontin yhteydessä HAMiin. Avajaispäivänä kakkukahvit ja poikkeusaukioloajat Tänään avajaispäivänä aula on vierailijoille avoinna kello 10–17.30. Kakkukahveista nautitaan kello 12–17 ja pormestari Jan Vapaavuori sekä apulaispormestarit Anni Sinnemäki, Pia Pakarinen, Nasima Razmyar ja Sanna Vesikansa ovat tavattavissa kello 13–14. Jatkossa aula on avoinna arkisin kello 8–18, mutta poikkeusaikatauluja voi olla tapahtumien mukaisesti. Osoite: Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11– 13
15 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 Selkäreppulaserkeilauksella kerättyä 3D-pistepilveä Helsingin kauppahallin ympäristöstä. Kuva: MML, Antero Kukko Raaseporin linnan rauniot on mallinnettu dronella kerätyistä aineistoista 2010-luvun alussa. Kuva: Anttoni Jaakkola ja Antero Kukko. Kun kulttuurikohde tuhoutuu 3D-digiarkisto apuun ? Aalto-yliopiston ja Paikkatietokeskuksen tutkijat ovat mallintaneet tällä vuosituhannella jo lähes sata merkittävää kulttuurikohdetta. Suomi on maailman huippua 3D-mittalaitteilla tuotetun digitaalisen, valokuvamaisen ja mittatarkan aineiston tuottamisessa ja käsittelyssä. Laserkeilaimen keräämistä kymmenistä miljoonista 3D-pisteistä muodostettu kuva, jossa harmaasävyarvo kuvaa kohteesta palanneen lasersäteen voimakkuuden. Kuvassa on yhden keilauksen näkymä Hattulan Pyhän Ristin kirkosta. Koko kirkkosalin mittaamiseksi tarvitaan keilauksia useista eri sijainneista. Kuva: MML, Harri Kaartinen ja Antero Kukko 15. huhtikuuta Notre Damessa raivonnut tulipalo muistutti jälleen maailmaa kulttuurikohteita vaanivista uhkista. Myös Suomessa arvokasta kulttuuriperintöä on tuhoutunut esimerkiksi Porvoon tuomiokirkon, Kiihtelysvaaran, Ylivieskan ja Tyrvään kirkkojen tulipaloissa, vaikka 80-luvulla aloitettu tulitöiden turvallisuuskoulutus on merkittävästi pienentänyt suurpalojen määrää. Kohteiden entisöinnissä ja uudelleenrakentamisessa voidaan nykyään myös hyödyntää 3D-mittausta ja mallinnusta. – Arkistointikelpoisen, 3D-mittalaitteilla tuotetun digitaalisen, valokuvamaisen ja mittatarkan aineiston tuottaminen ja käsittelyosaaminen ovat Suomessa maailman huippua, kertoo Paikkatietokeskuksen ja Aalto-yliopiston professori Antero Kukko. – Olemme rakentaneet Laserkeilauksen huippuyksikössä erilaisia uusia mobiililaserkeilaimia sekä kehittäneet toimivia työpolkuja ja mallinnusmenetelmiä hyödyntäen myös kaupallisia mittalaitteita. Mittausjärjestelmiin voidaan liittää monenlaista sensoritekniikkaa, jotta kerätty aineisto antaa mahdollisuuden esimerkiksi kohteen tarkkaan mallintamiseen, kunnon ja rakennustavan tutkimukseen tai vaikkapa entisöintiin. Rakennuksista koruihin ja kalliopiirroksiin Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat mallintaneet 2000-luvulla lähes sataa kulttuurihistoriallista ja muuta kulttuurikohdetta: historiallisia rakennuksia, fasadeita, patsaita, kaivaustöitä, lattiapintoja, antiikkiesineitä, vanhoja koruja ja esineitä, kirkkomaalauksia, keskiaikaisia karttoja, lattiamosaiikkeja ja kalliopiirroksia. Aalto-yliopiston professori Hannu Hyyppä painottaa, että vaikka tutkimus ja mallintamisosaaminen ovat meillä maailman huippua, 3D-digiarkistoinnin hankkiminen ja toteuttaminen on lapsenkengissä. – Laajempi, yhteiskunnallisesti merkittävien kulttuurikohteiden dokumentointi ja arkistointi tulisi saada kansallisesti samalle tasolle maankäytön ja metsien kartoituksen kanssa. Parhaimmillaan se tukisi myös yliopiston tekemää kulttuurialan tutkimusta, Hyyppä sanoo. Suomessa suurin osa arvokiinteistöistä ja niiden esineistöstä on omistajien vastuulla, eikä vastuuseen kuulu 3D-dokumentaatiota. Vastuutahon osoittaminen voi myös olla vaikeaa. – Onko rakennuksen digitaalinen arkistointi omistajan, yhteisön vai valtion tehtävä? Kenen vastuulle kuuluu arkistoida kylän puurakennuksia, jotka kiinteistöinä eivät ole arvokkaita, mutta joihin liittyy kansallista historiaa sekä jälkipolville säilytettävää aineistoa ja tarinoita? Yksi kysymys on myös häviävien ja katoavien kulttuurimaisemien dokumentointi jälkipolville”, pohtii tiedetuottaja Marika Ahlavuo Aalto-yliopistosta. Näkymä Helsingin kaupungintalon aulassa. Kuva: Laura Oja Helsinki osaksi kuntalaisten digitaalisia oikeuksia edistävää verkostoa ? Helsinki on maailman johtava kaupunki julkisen tiedon avaamisessa ja sen hyödyntämisessä. Kaupungin tavoitteena on kehittää digitaalisia ratkaisuja, jotka tekevät itseä kiinnostavien ja koskevien asioiden seuraamisen ja osallistumisen helpoksi riippumatta siitä, ovatko ne kaupungin vai muiden tekemiä. Digitalisaation lisääntyessä kuntalaisten digitaalisten oikeuksien turvaaminen on ensisijaisen tärkeää. Helsinki on liittynyt Amsterdamin, Barcelonan ja New Yorkin perustamaan Cities for Digital Rights -verkostoon, jonka tarkoituksena on luoda linjauksia, jakaa parhaita käytäntöjä ja suunnitella työkaluja digitaalisten oikeuksien edistämiseksi. Vuonna 2018 perustettu Cities for Digital Rights -verkosto on asettanut viisi keskeistä periaatetta toiminnalleen. Ne ovat: – universaali ja tasa-arvoinen pääsy internetiin ja digitaalisen lukutaidon kehittäminen – yksityisyys, datasuoja ja dataturvallisuus – datan ja algoritmien avoimuus, vastuullisuus ja syrjimättömyys – osallistuva demokratia, monimuotoisuus ja osallisuus – avoimet ja eettiset digitaaliset palvelustandardit Helsinki painottaa erityisesti digitalisaation eettisyyttä, jotta päätöksenteossa käytetty data ei syrji yksittäisiä väestöryhmiä ja alueellinen eriarvoisuus vältetään. – Helsinki haluaa kiinnittää huomiota siihen, että digitalisaatio hyödyttää tasapuolisesti kaikkia. Helsinkiläisillä on kansainvälisesti vertaillen hyvät mahdollisuudet hyödyntää digitalisaatiota esimerkiksi kirjastoissa, palvelukeskuksissa ja asukastaloissa. Lisäksi kaupunki on kouluttanut henkilökuntaansa antamaan digineuvontaa kaupunkilaisille. Jatkossa Helsinki haluaa hyödyntää entistä paremmin tekoälyn, uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Kansainvälisen yhteistyö on tärkeä tapa vahvistaa osaamistamme digitalisaatioon liittyen, kertoo Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama. Datan avoimuus tukee kaupungin tavoitetta avoimesta hallinnosta, jossa Helsinki on edelläkävijä. Muun muassa selkokielinen ja monikanavainen viestintä, osallistuva suunnittelu ja budjetointi sekä toimivat aloitekäytännöt ovat esimerkkejä Helsingin avoimesta ja läpinäkyvästä toimintamallista. Cities for Digital Rights -verkoston jäseniä kokoontuu 25. huhtikuuta Helsinkiin keskustelemaan tekoälystä ja etiikasta Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtaja Mikko Rusaman johdolla. ? ? Menovinkkejä ? Kulttuurikeskus Caisan ohjelmaa pe 3.5.2019 klo 19.00 Map of the Unknown Land Tanssiteatteriesitys, jossa käsitellään identiteettiä, kommunikaatiota ja kuulumista paikkaan. Vapaa pääsy to 9.5.2019 klo 19.00 Koipuu Lennokas ja dynaaminen nykysirkusesitys. Liput 10/5 € (+mahd. toim. kulut) NÄYTTELYT to 9.5.2019 – ke 29.5.2019 Illegal Oidepus Art Collective: Immersion Monitilainen esitys, joka kuvaa samanaikaisesti eri puolilla Eurooppaa vallitsevia olosuhteita. ? Toukokuun konsertteja Helsingin Konservatorio, Ruoholahdentori 6, 00180 Helsinki Tapahtumiin on vapaa pääsy ellei toisin ilmoiteta. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Lista sisältää Helsingin Konservatorion tuottamat konsertit. Kaikki konsertit verkkosivuillamme www.konservatorio.fi/tapahtumat su 5.5. klo 15.00 Harppuduo: Lily-Marlene Puusepp ja Saija Lahtinen Debussy – Ravel – Salzedo Konsertti on osa konservatorion opettajakonserttien sarjaa. Konserttisali Liput 10/5 € ma 6.5. klo 19.00 Kamarimusiikkikonsertti Konservatorion opiskelijat esiintyvät Ohjaava opettaja Timo Saarilahti Kamarimusiikkisali ke 8.5. klo 17.00 Aulamusiikkia Konservatorion jousisoittajat ystävineen Konservatorion aula ke 8.5. klo 18.30 Pianistien ja viulistien ilta Liisa ja Janne Malmivaaran oppilaat Kamarimusiikkisali ke 8.5. klo 19.00 Liederkreisit op. 3 Konservatorion laulajat ja pianistit esittävät lied-musiikkia Ohjaava opettaja Heikki Pellinen Konserttisali to 9.5. klo 19.30 Kamarikuoro Audite: Cantos Sagrados joht. Jani Sivén Mirjam Kyrönseppä, Anni Nousiainen ja Markku Nurminen, urut Pääteoksena kuullaan James MacMillanin Cantos Sagrados. Muita säveltäjiä ovat mm. Talbot, Pearsall, Dufay, La Rue ja Carissimi. Liput 15€/10€ Paavalinkirkko, Sammatintie 5 pe 10.5. klo 19.00 Laulajien ilta Ritva Laamasen oppilaat Kamarimusiikkisali la 11.5. klo 12.00 Pianistien päiväsoitto Anna Linjaman oppilaat Kamarimusiikkisali la 11.5. klo 14.00 Kitaristien iltapäivä Patrick Venan oppilaat Kamarimusiikkisali la 11.5. klo 15.00 Avoin oopperaluokka esittää Kohtauksia mm. Mozartin, Bizet’n ja Verdin oopperoista. Ohjaus Juulia Tapola Konserttisali ma 13.5. klo 18.30 Flooranpäivän soitto Maaret Repo-Pohjosen viuluoppilaat Kamarimusiikkisali ti 14.5. klo 10.00 ja 11.30 Musiikkia Uudessa lastensairaalassa Konservatorion oppilaat esiintyvät pääsisäänkäyntiaulassa (Stenbäckinkatu 9). Konsertin teemana on luonto. KOIRA Meidän 2/2019 7,00 RO TU ES ITT ELYS SÄ HOLLANN INP AI M EN KO IR A Presidenttien koirat Tusse vartioi Kultarantaa Levin huskyt elokuvatähtiä! Superviikonlopu t tulevat Lomalle näyttelyyn Veijariklubilla opetellaan keskittymään Nose work: Rohkeutta haistelemalla Hanki koiralle suojaus Punkkikausi alkoi 2/19 7,00 Ravikoulussa opitaan ajamaan Hiihtoratsastus – elämystä ja extremeä Eläinten käyttäytymisneuvoja kouluttaa ihmisiä Taikakepparin ratsut ovat arabeja Talli on hevosen KOTI Sopimattomat varusteet johtavat ongelmiin Irlannincob hurmaava tupsujalka HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2019 • 7,10 Pentu-extra! • rotu • hoito • ravinto • varusteet • lelut ROTUESITTELYSSÄ TURKKILAINEN ANGORA Kissa rinkkaan ja vaellukselle! Vuoden 2018 näyttelytähdet Uusinta uutta: Kissojen oma äitiyspakkaus Villitys maailmalla Lelukissa kuin oikea Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa www.karprint.fi
16 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 Työväenasuntomuseossa slangiopastuksia, sakilaiskävelyitä ja puutarhajuhla ? Työväenasuntomuseo avautuu kesäkaudeksi lauantaina 4.5.2019. Museon tapahtumaohjelmassa on kevätkesällä slangiopastuksia, historiallisia kävelykierroksia ja perinteinen puutarhajuhla. Museoon ja tapahtumiin on vapaa pääsy, mutta kävelykierrokset ovat maksullisia. Vaatimatonta kodikkuutta 1940-luvun hellahuoneessa Työväenasuntomuseossa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi. Hellahuoneiden arkeen 1900-luvun alkupuolen Helsingissä pääsee jälleen tutustumaan kaupungin kodikkaimmassa museossa, joka on sijoitettu vuonna 1909 valmistuneisiin työväenasuntoihin Linnanmäen juurella. Pihan suuressa kukkapenkissä kukoistavat perinteiset puutarhakasvit. Yhteistyössä Stadin Slangi ry:n kanssa toteutetut suositut slangiopastukset jatkuvat sunnuntaisin 5.5., 19.5. ja 2.6. aina klo 15. Helsinki-päivänä 12.6. pääsee slangikierroksille klo 14 ja 15.30. Työväenasuntomuseosta alkavalla Hellahuoneita ja sakilaisia Sörkassa -kaupunkikävelyllä tutustutaan koskettavien aikalaistarinoiden kautta arkeen ja elämänmenoon Pitkänsillan pohjoispuolella 1910-luvulla. Kävelykierroksen hinta on 10 euroa. KierZero points – Israelin euroviisut ? Miten suhtautua Euroviisujen järjestämiseen Israelissa, joka miehittää laittomasta palestiinalaisten alueita? Miten kansojen laulut ja kulttuurit voivat kohdata maassa, joka sortaa toista kansakuntaa ja ylläpitää apartheidin kaltaista järjestelmää? Voimmeko sulkea silmät ja vain bailata iloisesti? Tai voiko euroviisuilla vaikuttaa positiivisesti ja rakentaa solidaarisuutta? Tästä keskustellaan toukokuun alun Maanantaiklubilla Kallion ravintola Oivassa. Mukana laulaja-lauluntekijä Merikukka Kiviharju, euroviisufani Ismo Puljujärvi ja rauhanaktivisti Syksy Räsänen. Maanantaiklubin euroviisu-illassa kuullaan tietysti myös euroviisuja. Niitä esittää trubaduuri Miika Mamia. Euroviisut ovat iloinen asia ja yhdistävät ihmisiä yli rajojen. Tel Avivissa järjestettäviin euroviisuihin ei palestiinalaisilla ole kuitenkaan vapaata pääsyä. Palestiinalaisten kulttuurija toimittajajärjestöjen aloitteesta on käynnistynyt kansainvälinen kampanja Israelin Euroviisujen boikotoimiseksi. Boikottiliikkeen mukaan Israelin hallitus pyrkii käyttämään Eurovision laulukilpailuja valkopestäkseen miehityspolitiikkaa ja suunnatakseen huomion pois sotarikoksista. Israelin Euroviisujen boikottia tukevat myös monet suomalaiset taiteilijat, mm. Suomea aikoinaan viisuissa edustaneet Kaija Kärkinen ja Boulevard-yhtyeen solisti Kyösti Laihi. Maanantaiklubin euroviisu-ilta 6.5. klo 19 – 21 ravintola Oiva, Porthaninkatu 5. Kunkin kuukauden ensimmäisenä maanantaina järjestettävän Maanantaiklubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen. Vapaa pääsy. Vaatimatonta kodikkuutta 1940-luvun hellahuoneessa Työväenasuntomuseossa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Vahvaa tunnelmaa Työväenasuntomuseossa: suurperhe heräilee hellahuoneessa 1920-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi. Työväenasuntomuseo sijaitsee vuonna 1909 rakennetussa puutalopihapiirissä Linnanmäen juurella. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sakari Kiuru. Vaalisalaisuuksia ? ? Sarpo ? Vaalienjälkeisen aamun auringonpaisteen riehaannuttamana intoudun raottamaan vaalisalaisuuksien verhoa. Paljastukseni ovat henkilökohtaista laatua. Otan täyden vastuun lausunnoistani. Ensinnäkin, käytin äänioikeuttani. Toiseksi, kohdistin oikeuteni nuorehkoon naisehdokkaaseen, joka ei ponnisteluistani huolimatta tullut valituksi. Kolmanneksi, olen lopputulokseen hyvin tyytyväinen. Kaikki meni juuri niin kuin pitikin. Valituiksi tuli 200 kansanedustajaa, mikä olikin vaalien tavoite. Yksikin enemmän tai vähemmän olisi ollut merkki epäonnistumisesta. Valitut saivat tarpeeksi ääniä ja näppejään jäivät nuolemaan pienemmän kannatuksen haalineet rekryytit. Niiltä osin elämä jatkuu kuten tähänkin asti. ”Niillä on soveliaat mielipiteet joka tilaisuuteen, kuin asut kaapissa”. Niin kuin Samuli Paronen on sattuvasti sanonut. Jatkan yltiöpäistä avautumistani ilman häpeän häivääkään. Uinuvaa aktivismiani ei herättänyt yksikään ehdokas, ei vaalikojut makkaroineen, eivät edes lukuisat paneelikeskustelut. Kipinä minkä tahansa aatesuunnan kannalta luopiomaiseen pakinoitsijanmieleeni syttyi roihuamaan jo kauan ennen vaaleja tai vaalikampanjoita. Politiikalle vieraan mieleni sytytti Uudenmaan maistraatti. Maistraatti lähestyi niin minua kuin muitakin äänioikeutettuja henkilökohtaisella kirjeellä. Jo kirjeen vastaanottaminen oli innostavaa. Todistihan se, että nautin edelleen kansalaisluottamusta. Mutta täyteen kukoistukseen intoni räjäytti vaalihuoneiston valinta. Olin ounastellut tavanomaisia vaihtoehtoja. Vallilan kirjasto tai Vallilan ala-aste. Ei, tällä kertaa äänestyskopit, vaalivirkailijat ja muu rekvisiitta pystytettäisiinkin Päiväkoti Runoon. Yllättävä ja hieno ele Uudenmaan maistraatilta! Mikä sitten näkyikin äänestysaktiivisuuden nousuna koko valtakunnassa. Ennakkoäänestyspaikat jätin huomiotta. Äänestäminen on rituaali, ei mikään ohimennen ja häthätää suoritettu sutaisu. Ainoa moitittava seikka vaalikamppailuni vaiheissa oli usein toisteltu käsite, vaaliuurna. Sujahtaisiko arvokas ääneni uurnaan, joka sitten kätketään maan poveen? Jo ennen hallitusneuvotteluiden aloittamista? roksia järjestetään touko–kesäkuussa. Aikataulun näkee ja lipun voi varata etukäteen osoitteessa www.tyovaenasuntomuseo.fi. Perjantaina 7.6.2019 klo 14– 17 pidettävän perinteisen puutarhajuhlan aiheena on tällä kertaa luonnonkasvien käyttö ruokataloudessa Suomessa ennen ja nyt, johon tutustutaan tietoiskuluennoilla ja hiukan maistellenkin. Työläispihojen perinteiset koristekasvit kukoistavat museon kukkapenkissä. Pihatorilta voi ostaa taimia ja siemeniä ja puhvetin herkkuja. Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4 Auki 4.5.–22.9.2019 ke–su 11–17. Vapaa pääsy Tunneteatteri pistää metsän rokkaamaan Tunneteatteri. Kuva: Jenni Granqvist ? Tunneteatterin Metsä rokkaa! -esityksessä tapahtuu kummia, kun lentokoneellinen rokkareita ja julkkiksia tekee pakkolaskun metsään. Helsingin työväenopiston ja Kehitysvammatuki 57 ry:n yhteisen teatteriryhmän esitys nähdään 25.4.–2.5. Opistotalossa Helsinginkadulla. Työväenopiston ja Kehitysvammatuki 57 ry:n vekkaritoiminnan yhteinen Tunneteatteri esittää Metsä rokkaa! -esityksen Opistotalon juhlasalissa 25.4.–2.5.2019. Esityksen ovat ohjanneet Markku Ihamäki ja Hanna Häyhä. Metsä rokkaa! -esityksessä lentokoneellinen rokkareita ja julkkiksia tekee pakkolaskun metsään. Metsästä löytyy maaginen nuotio, jonka äärellä he kohtaavat jännittävät eläimet, peikot ja haltijat. Mitä tapahtuu kun rokkarit ja eläimet kohtaavat toisensa? Syntyykö riita vai löytyykö yhteinen sävel? Kaikki esityksen hahmot, kohtaukset ja tarinat ovat tunneteatterilaisten itse ideoimia. Myös esityksessä kuultava musiikki on ryhmäläisten itse valitsemaa. Esitykset: to 2.5. klo 12 Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26 Vapaa pääsy. Ei ennakkovarauksia. Esityksen kesto noin 40 min. Tunneteatteri on työväenopiston ja Kehitysvammatuki 57 ry:n yhteinen teatteriryhmä, jossa on 15 osallistujaa ja kaksi vertaisryhmän vetäjää. Vertaisryhmän vetäjät vastaavat myös ryhmän ohjaamisesta. Ryhmässä toimii lisäksi taustatukityöntekijä sekä kolme vapaaehtoista taustatukihenkilöä. Metsä rokkaa! on Tunneteatterin seitsemäs esitys ja ensimmäinen, jonka ryhmä on suunnitellut alusta loppuun itse. Esiintyjät: Jaana Vasenius, Ari Pesonen, Anu Kauppila, Timo Jäppinen, Joni Kaikko, Juha Salo, Joni Hämäläinen, Christa Torkkel, Joonas Laatikainen, Veli-Pekka Venho, Oona Karjalainen, Aarno Koivula, Jarmo Laamanen, Seppo Rapeli, Michael Rapp-Kaplan, Outi Kero, Jussi Broman, Milla Hilke, Janna Inkinen, Jenni Granqvist, Niina Laitila Ohjaus: Markku Ihamäki ja Hanna Häyhä Käsikirjoitus: Työryhmä
17 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 Kuva: Gage Walker, Unsplash Klovnit. Kuva: Helena Leminen Tanssiorkesteri Rubato. Tanssin kokeilutunti. Kuva: Marja Väänänen Esittävän taiteen viikko värittää Kallion kevättä ? Helsingin työväenopiston kevätkausi päättyy esittävän taiteen viikkoon 2.–8.5., jolloin Kallion Opistotalossa nähdään lähes 50 ohjelmanumeroa. Yleisö voi heittäytyä perinteisestä näkijän ja kuulijan roolista kokijaksi ja tekijäksi. Työväenopiston kevätlukukausi päättyy jo viidettä kertaa esittävän taiteen viikkoon. Opistotalossa nähdään 2.–8.5. muun muassa teatteriesityksiä, kirjallisuuskeskusteluja, esikoisrunoilijoita, klovneja ja tanssijoita. Esitysten seuraamisen lisäksi yleisö pääsee kokeilemaan improvisaatiota, tekstin luontia, tanssia ja vaikkapa klovnin nenää. Kokeellista teatteria ja metsärokkia Teatterilavalla nähdään työväenopiston ja Kehitysvammatuki 57 ry:n yhteisen Tunneteatterin Metsä rokkaa! -esitys. Kaikki esityksen hahmot, kohtaukset ja tarina ovat tunneteatterilaisten yhdessä ideoimia. Studionäyttämön Runar ja Kyllikki pohjautuu Jussi Kylätaskun samannimiseen klassikkotekstiin, joka käsittelee vuonna 1953 tapahtunutta Kyllikki Saaren murhaa. Esityksen teksti on sovitettu sukupuolirajoja murtaen, jolloin vallan ja kivun teemat nousevat sekä yhteisön rakenteiksi että yksilön tragedioiksi. Teatteri Mellun Päällystakki-esitys perustuu Nikolai Gogolin novelliin, ja on tragikomedia ihmisyydestä työelämän historian pyörteissä. Päällystakki nähdään Kurkimäen korttelitalossa. Yleisö pääsee viikon aikana seuraamaan teatteriryhmien työskentelyä avoimissa harjoituksissa. Työpajoissa voi kokeilla, mitä on improvisaatio tai miltä tuntuu pukeutua klovniksi. Tarjolla on myös improvisaatioteatteria sekä Klovni Varieté, jossa kurkistetaan klovnerian maailmaan. Tanssin monet rytmit ja kuviot Kattavan kuvan työväenopiston tanssitunneista saa tanssin kevätnäytöksestä: ohjelmassa on senioreiden rivitanssia, balettia, showja jazztanssia, afrikkalaista tanssia, argentiinalaista tangoa, nykytanssia, itämaista tanssia, reggaetonia ja twerkiä sekä katutanssia. Tanssiin voi tutustua myös lukuisilla eri kokeilutunneilla. Valikoimasta löytyy muun muassa aikuinen–lapsi-tanssia, FolkJamia, BalletFitiä sekä takavuosien musiikkivideoilla nähtyä Commercial Dance -tanssia. Työpajassa kokeillaan, miten improvisaatiotanssi ja rentoutusharjoitukset muuntuvat teksteiksi. Tanssista ja viihdemusiikista pitäviä hellitään Maunula-talon Iloisilla iltamilla, jossa iltaa tahdittamassa ovat Tanssiorkesteri Rubato, Viihdeorkesteri Haavekuva sekä Lauluyhtye Luna. Uutisista runoja, muistoista tarinoita Sanataide, runous ja kirjallisuus ovat esillä pitkin viikkoa. Haastateltavina ovat kirjailija Anja Erämaja uunituoreen Imuri-kirjansa kanssa sekä vuoden 2019 esikoiskirjailijat Suvi Ratinen, Emma Kantanen ja Pertti Saloheimo. Lauantain Esikoiset esiin -tapahtuma on omistettu kokonaisuudessaan kirjoittajille ja kirjailijan työstä kiinnostuneille. Runoutta kuullaan niin opiston runoryhmäläisten kuin esikoisrunoilijoiden esittämänä. Kollaasirunopajassa muovataan uutisteksteistä runoja. Avoimilla kirjoittajatreffeillä puolestaan kirjoitetaan annetuista aiheista. Tarinankerrontaa harjoitellaan työpajassa, jossa haetaan jutun juurta tarinoihin sukeltamalla kertojan oman elämän muistoihin. Halukkaat voivat etukäteen ilmoittautua lukemaan omia tekstejään Open mic -tilaisuudessa – ja yleisö luonnollisesti on tervetullut kuuntelemaan! Opistotalo Helsinginkatu 26 Kaikkiin esityksiin on vapaa pääsy. Ennakkovarauksia ei oteta vastaan. Koko ohjelma aikatauluineen löytyy työväenopiston nettisivuilta hel.fi/tyovaenopisto > Esittävän taiteen viikko Vaalisalaisuuksia HSL:n kilpailutus ? Nobina Finland Oy on voittanut HSL:n kilpailussa linjojen 55, 71, 71N, 78 ja 78N liikennöinnin 1.1.2020 alkaen. Helsingin Bussiliikenne Oy:lle siirtyvät ensi vuoden alusta lähtien linjat 63 ja 69. Linjoja on ajanut aiemmin Transdev Helsinki Oy. Lisäksi Helsingin Bussiliikenne Oy jatkaa linjan 70 liikennöitsijänä. HSL:n hallitus päätti liikennöitsijöistä 18.12.2018 käynnistetyn tarjouskilpailun perusteella. HSL:n ja Nobina Finland Oy:n sopimus linjan 55 hoidosta on vuoden mittainen. Muilla kilpailuissa mukana olleilla linjoilla sopimukset ovat seitsemän vuoden pituisia. Linjalla 55 jatkaa aiempaan malliin myös viisi Linkker-merkkistä täyssähköbussia, jotka ovat täysin päästöttömiä. HSL vuokraa bussit liikennöitsijälle. Kaikki kilpailutetuille linjoille tulevat uudet bussit on varustettu muun muassa matkustamon ilmastoinnilla sekä USB -latauspistokkeilla. Kilpailussa oli mukana kaiken kaikkiaan 69 bussin liikenne, joilla liikennöidään noin 4,4 miljoonaa kilometriä vuodessa. Kilpailutetun liikenteen osuus on noin viisi prosenttia HSL:n tilaaman bussiliikenteen automäärästä ja linjakilometreistä. Kilpailutettujen linjojen liikennöintikustannukset ovat noin 16,9 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on noin 0,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin aiemmin. Nuorten näyttelijöiden Via Crucis vaellettiin Helsingin yössä Eric Barcon esittämää Jeesusta viedään tuomittavaksi. Kuva: Markku Pihlaja ? Via Crucis -kärsimysnäytelmä koettiin lauantai-iltana hyvässä kevätsäässä. Vaellukseen osallistui Helsingin ydinkeskustassa arviolta tuhansia ihmisiä. Jeesuksen roolissa nähtiin 25-vuotias näyttelijä Eric Barco, nuorin Jeesusta näytellyt. Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittaman nykypäivään tuodun teoksen keskeisissä rooleissa oli näyttelijöitä Kellariteatterin riveistä. Ville Saukkosen viimeistä kertaa ohjaamassa teoksessa kuultiin useita lauluesityksiä, muun muassa Jaakko Löytyn, Tommi Läntisen ja Carole Kingin kappaleita. Kärsimystien reitti kulki Kaisaniemen puistosta kello 21 alkaen Suomen Pankin kautta Tuomiokirkolle, jossa se päättyi ristiinnaulitsemiseen. Via Crucis esitettiin Helsingin ydinkeskustassa jo 24. kerran. Vuonna 2020 Via Crucis juhlii 25-vuotista taivaltaan ja produktio uudistuu. Ekumeeninen pääsiäisvaellus Via Crucis eli Ristin tie perustuu kirkon keskiaikaiseen perinteeseen ja se vaelletaan Helsingin yhdinkeskustassa nyt 24. kerran. Viime vuonna esitystä seurasi tuhansia katsojia. Pääsiäisnäytelmän järjestää ekumeeninen yhdistys Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry. yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Työryhmä koostuu teatterin ja musiikin ammattilaisista sekä teatteriharrastajista ja seurakuntalaisista.
18 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Vapunajan kulttuurikierros Nuoret aikuiset Sofia Kangas (vas.), Alma Laukkanen, Saara Goldhorn opetuslapsina ja Joona Pitkäniitty Jeesuksena ovat herkkiä ja ilmeikkäitä Lauttasaaren kirkon pääsiäiselokuvassa. Kuva: Sofia Kangas. Erika Malkki on sekä käsikirjoittanut että esittää tunnelmaltaan vahvan Pohjatar -vierailuesityksen Cirkossa. Kuva: Arttu Lehtovaara. Jonna Aaltonen (vas.) ja Heli Lehtoranta ovat vauhdikkaita tanssijoita Carl Kninfin uudistavassa Liisa ihmemaassa -tulkinnassa Hurjaruuthissa. Kuva: Riku Virtanen. Juha Laukkanen ja Sytkyt esiintyvät Talvipuutarhassa sesonkiaikana. Pääsiäissatu kertoi Aladdinista ja Lampun hengestä. Kuvassa Aladdin, nukettaja ja prinsessa Täysikuu. Keskellä taikamuna, jonka sisältä lähti lasten päälle tarinapölyä. Kuva: Nukketeatteri Sytkyt. Iro Haarla on säveltäjä, pianon ja harpun soittaja, joka esitti UMO Helsingin kanssa intensiivisen pääsiäiskonsertin Agricolan kirkossa. Kuva: Maarit Kytöharju. ? Teattereiden ja tanssin kausiohjelmat loppuvat toukokuulla, joka on sirkuksen juhla-aikaa ennen kesäfestivaalikautta. Kohti valoa kulkeva soinnin virta UMO Helsinki Jazz Orchestran ja pianisti-harpisti Iro Haarlan pitkä yhteistyö sai jatkoa pääsiäisen alla, kun he tekivät kirkkokiertueen Uudellamaalla. Harppu on harvinainen soitin big band -musiikissa, joten tämä oli erikoinen kokeilu, joka onnistui. ”Silent Music” -konsertti oli läpileikkaus UMO Helsingin Haarlalta tilaamista sävellyksistä. Kuulimme mm. pääsiäisen tapahtumista ja Kristuksen kärsimyksestä kertova ”Ante Lucem”. Ohjelmistossa on myös kurkien pitkää muuttomatkaa kuvaava, hyvin ilmava ”Kurkien taru” ja tuulen voimasta inspiroitunut ylväs ”Led by the Wind”. Kantaesityksensä sai konserttisarjaa varten sävelletty, pääsiäisen tunnelmaan sopiva ”On the Edge of a World” harpulle ja big bandille. Moni UMO:n kantaesittämistä sävellyksistä on jäänyt elämään Haarlan omissa kokoonpanoissa ja erilaisina sovituksina, osa levytettynäkin. Kapellimestarina toimi kokenut Mikko Hassinen. – Musiikillani pyrin tuomaan ihmisille valoa, herättelemään syviä tunteita ja kykyä jakaa mielihyvää toinen toisillemme. Kuvailisin konserttien henkeä ajatuksella hiljentymisestä, syvien sävelkudosten ja tulkintojen kautta kohti valoa kulkevaksi soinnin virraksi, Haarla maalailee. Tunnelma Mikael Agricolan kirkossa oli vakava, tunnelmallinen, mutta yleisön osalta hyvin pidättyvä. Johtuiko siitä, että ainoat spiikit tulivat hyvin myöhään? Yleisösuhdetta ei juuri syntynyt. Pääsiäisvaellus muuntui Tieelokuvaksi Lauttasaaren seurakunnan nuorten aikuisten toteuttama lyhytelokuva ”Tie” kertoo pääsiäisen ajan tapahtumista sekä ihmisistä ja inhimillisyydestä niiden keskellä. Näytöksiä oli palmusunnuntaista pääsiäismaanantaihin Lauttasaaren kirkolla ja seurakunnan tiloissa Lauttiksessa, uudella ostarilla. Ohjaaja-tuottaja-käsikirjoittajat Saara Goldhorn ja Sofia Kangas kertovat lehdelle, että elokuvan tekeminen oli oma idea eikä perustunut mihinkään esikuvaan. Lauttasaaren pääsiäisvaelluksessa ja elokuvassa ovat kokonaan nuorten ja nuorten aikuisten vapaaehtoisten tekemiä. – Idea on siinä, että katsoja pääsee itse kulkemaan polkua, jota Jeesus kulki matkallaan ristille. Tie ei siis ole pääsiäisvaellus videolla, vaan lyhytelokuva, joka käsittelee pääsiäisen tärkeitä teemoja. Tekijät ja tunnelma ovat samat kuin pääsiäisvaelluksessa, mutta teos on toinen, Saara sanoo. Nuoret aikuiset ovat tehneet näytelmämuotoista, kirkon tiloissa liikkuvaa pääsiäisvaellusta jo yli 10 vuotta. – Remontti oli ehkä ensimmäinen syy alkaa miettiä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa projekti, mutta lopulta vaikka remontin aloitusajankohta siirtyikin, päätimme silti tehdä lyhytelokuvan. Valintaan vaikuttivat muutkin syyt, esimerkiksi aikataulun joustavuus, mahdollisuus uudenlaisiin näkökulmiin ja ilmaisutapoihin sekä halu kokeilla ja tehdä vaihteeksi jotain selvästi erilaista ja uutta, Sofia perustelee. Esitys on sanaton, herkillä ilmeillä etenevä, miksi? – Silloin voi jättää katsojalle tilaa tulkita ja täydentää itse hahmojen ajatuksia ja eläytyä valmiiden repliikkien sijaan, Sofia vastaa. – Ja mihin me reploja tarvitaan, onhan tässä Raamattua!, Saara kiteyttää. Pääsiäissatu Aladdinista ja lampun hengestä Lapsille – ja monille vanhemmille ja isovanhemmille – ihana pääsiäisajan hetki on Nukketeatteri Sytkyt -ryhmän ”Pääsiäissatu” perinteisessä Talvipuutarhassa. 30-vuotias Sytkyt on Juha Laukkasen ja teatteriteknikko Arto Ollikaisen kiertävä ammattiteatteri. Rauhallinen esiintyjä poisti lasten ennakkojännitystä jutustelemalla heille etukäteen pääsiäisnoitien näkemisestä, myös Talvipuutarhassa. Pääsiäissatu kertoo Aladdinin ja lampun hengen tarinan. Aladdin menee vuoren sisään ja löytää vanhan pölyisen öljylampun. Sitä hieromalla vapautuu lampun henki, joka toteuttaa kolme hänen toisettaan. Aasialainen nukke sai esittää pahaa noitaa, jonka lampun henki lähetti ”sinne asti, missä pippuri kasvaa”. Aladdin sai kauniin prinsessan ja sulttaanin valtakunnan. Uusi sulttaani määräsi ensi töikseen vanhemmat kertomaan satuja lapsilleen joka ilta. Sytkyt on esiintynyt Talvipuutarhassa yli kymmenen vuotta pääsiäisenä, kesällä ja jouluna. Jotkut perheet ovat seuranneet yli seitsemän vuotta! Kesän satu on Peukaloisen retket villihanhien selässä, Laukkanen kertoo. Paljon oli myös ulkolaisia pääsiäisturisteja. Kohti seikkailua kaninkolon kautta Tanssiteatteri Hurjaruuthin Pölyt pois klassikoista – sarjassa tomutetaan tutut tarinat tähän päivään. Ensi-iltansa sai ”Liisa ihmemaassa”, joka pohjautuu Lewis Carrollin vuonna 1865 kirjoittamaan legendaariseen lastenkirjaan. Päistikkaa seikkailuihin, kaninkolon kautta! Carl Knifin kekseliäs, taiteellisesti kunnianhimoinen ohjaus lupaa ja lunastaa. Jonna Aaltonen, Heidi Lehtoranta, Riku Lehtopolku ja Eero Vesterinen muodostavat kokeneen, tasokkaan tanssijajoukon, joka selvästi viihtyy lasten satumaailmassa. Karoliina Koiso-Kanttila on tehnyt mielikuvitusrikkaan puvustuksen. Hurjaruuth ei aliarvioi lapsikatsojiaan, joita tuli arkiaamunäytöksiin kouluja päiväkotiryhmille. Ikäsuositus oli yli 3-vuotiaille. Näkemässäni esityksessä yksi lapsi pelästyi alussa, mutta hän olikin alle suosituksen. Esitys on lähes sanaton, ja se luottaa pienen katsojan oivalluskykyyn. Käänteissä on vauhtia, jännitystä ja rauhallisia hetkiä. Sadun sijasta koemme tanssiliikkeen maagista leikillisyyttä. Se saa onneksi syksyllä jatkoa. Kalevalan akka monena Oh My Puppets -minifestivaali vieraili Suvilahden Cirkossa – Uuden sirkuksen keskuksessa. Aura of Puppets on nukketeatterin osuustoiminnallinen verkosto. Mielenkiintoisin kokemus muodostui yhden naisen sirkusesityksestä. ”Pohjatar” on esityksen alussa käpristynyt piiloon peitteiden alle vihansa kanssa. Hän on ehkä joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Paperit ja vaatteet ovat Pohjattaren syvää maailmaa. Sanaton, traaginen draama syntyy naisen akrobaattisista liikkeistä, vapauttavasta tanssista ja tunteiden palosta. Esitys tulkitsee Kalevalan Louhen, Pohjolan matriarkan tarinaa ja Sammon ryöstöä. Iäkkäällä naisella on yliluonnollisia kykyjä. Louhella on sampo, jota puolustaa samoin kuin kauniita tyttäriään. Pohjatar on käsikirjoittaja-esittäjä Erika Malkin tulkitsemana nuori kaunis nainen; katsojalle syntyy mielikuva, että tässä esityksessä ovat sekä Pohjan akka että tytär samassa hahmossa. Ainakin lopussa, kun hän puhdistautuu, voittaa vihan tunteet ja iloitsee olemassaolostaan ja riisuu vaatteet merkiksi kauneudestaan. Tarinan liikekielessä ovat mukana nukketeatterin pesähahmot lavan reunoilla, venekin vesille laitetaan, pesästä syntynyt. – Taiatko takoa sammon, Kirjokannen kolkutella, joutsenen kynän nenästä, maholehmän maitosesta, yhen uuhen villasesta, yhen ohrasen jyvästä? Hienoa, että kaupungin urbaanissa festivaaliytimessä nähdään myös Kalevala-aihetta. Sen tulkinta ei ehkä ole helppoa, mutta syntyjä syviä on hyvä kohdata. Katso peiliin, mitä näät? ”Ruumiinosalauluja” on yhden naisen näkemys itsemääräämisoikeudesta, ulkopuolisuudesta, ympäröivän yhteiskunnan oletuksista ja vaatimuksista. Salla Markkanen on monipuolinen laulaja, muusikko, lauluntekijä, joka on aiemmin ollut säestäjä taustalla Helsingin Gayteatterin, HGT:n esityksissä. Ja hänet tunnetaan mainion Minnie Moore naismuusikkoryhmän jäsenenä. Viime syksynä Markkanen nousi yksin Oranssin lavalle Suvilahdessa ja uusi esityksensä pääsiäisaikaan ravintola Herculeksessa, vanhan Kylte
19 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 Via Crucis ei jätä opetuslapsia kertomaan Eric Barco on hyvin luonteva, tavallinen Jeesus Via Cruciksessa. Taustalla Tiina Tuuri laulaa Snellmanin patsaalla Herodeksena kuin Tina Turner. Kuva: Markku Pihlaja. Milla Kaitalahti Pilatuksena kysyy kansalta Suomen Pankin edessä, kumpi pelastuu, kumpi ristiinnaulitaan? Kuva: Markku Pihlaja. Se on lunastettu. Jeesus ristillä Tuomiokirkon portailla, Susanna Hyvärisen Neitsyt Maria on maahan lyöty. Kuva: Markku Pihlaja. ? Stadin pääsiäiseen kuului 24. kerran Via Crucis, ristisaatto Kaisaniemen puiston kalliolta (koulun takaa), Säätytalolle tuomiolle ja lopuksi Tuomiokirkon portaiden juurille. Ilma suosi, kun usein on hytisty pakkasessa ja säälitelty esiintyjiä. Väkeä kauniissa kevätillassa oli tuhansia, tungokseen asti. Mukana oli varmasti myös ensikertalaisia katsojia, joille koskettava ja ravisteleva Ville Saukkosen, viimeisen kerran, ohjaama ja Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittama teksti toi kärsimysnäytelmän nykyaikaan. Siitä kertoo jo alku. On tehdas, jossa ihmisiä tai komponentteja irtisanotaan. Juudas, Joni Hyvönen, astuu jo lavalle petturina, näyttää osakesijoittajalta ja pitää taas rantamökkipuheensa, kunnes hopearahoilla pettämisen jälkeen hirttää itsensä. Se on aina satuttavinta puistossa. Sitten opetuslapset kaikkoavat kuvasta, vaikka evankeliumit kertovat toista. Neitsyt Maria poljetaan kirkon portaille. Työryhmä on nuori ja taitava, mukana on lahjakkaita nuoria Kellariteatterista. Maskeeratut rummuttajat ja enkelit tulipadoilla Varsapuistikon patsaalla ja Unioninkatu 40 ovenpäällä jäävät mieleen. Temppeliherrojen leveät hameluomukset ovat komeita. Tie vei Suomen Pankille eli Herodeksen palatsille. Roolin esitti vahvasti nuori, hyvin laulava Tiina Tuuri. Pilatus, Milla Kaitalahti tulee showmaakarina pääosaan ja kuulemme oikeudenkäynnin, joka kuvaa nykyajassa joukkojen hysteriaa. Pilatus antaa vallan joukoille ja Jeesus ristiinnaulitaan. Tänä vuonna näyttelijät olivat pääroolissa, parin vuoden laulajapainotuksen jälkeen. Eric Barcolle Jeesuksen rooli sopi huikean hyvin, valovoimaisella näyttelijällä on yhdennäkökin. Kaunista musiikkia soi, mm. Tommi Läntisen Via Dolorosa, Carole King, Jaakko Löytty. Olin kuulevinani Madonnaakin. Vanhemman katsojan kokemus on aika sama: Kaisaniemessä julistusta ja ristiriitaa etäältä katsottuna ja huonosti mikkirepliikkejä kuullen. Säätytalolla showmeininkiä ja kansanpopulismia ristiinnaulittavasta läheltä, tiiviissä tunnelmassa. Tuomiokirkon portailla jylhää ristinsanomaa, lopuksi uutisia maailman pahoinvoinnista, kriiseistä ja sodista. Tästä ristisaatosta ei juuri jää opetuslapsia kertomaan maailmalle? Pienestä purosta, kristillisten ylioppilaiden kulkueesta 1990-luvulla, on alkanut ”Suomen suurin teatteriesitys”. Ensi vuonna ohjaaja vaihtuu. Via Crucis tarvitsee uudistumista, pintaradikalismiin jäävästä kulutuskritiikistä eteenpäin. Helsingin kaupungintalon uuden aulan avajaisissa kaikki viisi pormestaria Pia Pakarinen (vas.), Sanna Vesikansa, Jan Vapaavuori, Anni Sinnemäki ja Nasima Razmyar ovat yhdessä uuden kaupunginlogon kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Tuula Kleiman Marilynina sanoo Juha Kalliolahden Elvikselle: – Kuka nyt kieltäytyisi yöstä maailman parhaiten liikkuvan lantion kanssa! Kuva: Erkki Suitiala. Salla Markkanen esittää veikeästi myös “Mrs. Penistä” Ruumiinosalauluissaan ravintola Herculeksessa. Kuva: Riitta Salasto. rin talossa Kampissa. – Sinä nainen, ihanainen, katso peilin, mitä näät? / Näätkö kasvot tutut, uurteiset? / Katso peiliin, mitä näät? / Näätkö häivähdyksen siitä nuoresta, / joka joskus oli ystävä, rakastettu, äiti.? Kauniin balladin ”Sinä nainen, ihanainen” sanoitti Pirko Ursin ja sävelsi ja esitti Sanna Markkanen, joka lopussa vanhenevan naisen osassa saavutti valtavan lämmön ja herkkyyden. Sitä ennen hän oli räiskynyt mm. Mrs. Peniksenä, joka tarvitsi apua päästäkseen roolistaan ulos. Saimme kokea kurittoman, mutta silti lämminhenkisen kabareen elämästä, joka on samalla lyyrinen joutsenlaulu menneelle. Itseään koneella säestäneen laulajan lisäksi iltaa emännöivät kaksi huikean komeaa drag-kuningatarta Lempi Hellä Haara ja Unelma Patukka. Elviksen ja Marilynin yhteinen yö ”Huone 112” on fiktiivinen tarina rockin kuninkaan ja valkokankaan kaunottaren salaisesta kohtaamisesta hotellihuoneessa. Malmin Työväen Näyttämön kevätesitys on ”satuttavan rakkauden täyttämä” ja Elvis Presleyn musiikin rikastuttama teatterielämys, joka avaa katsojille väläyksiä Presleyn ja Marilyn Monroen yksityiseen elämään. Ajankohdan päättelen 1960-luvun alkuun ennen Marilynin kuolemaan. Tiina Brännaren ja Eppu Nuotion kirjoittama näytelmä populaarikulttuurin ikonien huuruisesta vuorokaudesta hotellihuoneessa on kekseliäs useine maukkaine sivuhenkilöineen. Huvittavin on tähtien äitien, joista toinen on kuollut ja toinen mielisairaalassa, ilmestyminen paikalle. Michel Budskon ohjaus kuorii kaikkien tuntemista legendoista tuntevia ihmisiä, täynnä pettymyksiä, unelmia ja rakkauden kaipuuta. Juomaa, pillereitä, huumeita kuluu. Tuula Kleiman tavoittaa Marilyn Monroen elämän keveyden ja synkän kohtalon tasapainoilua; hän keikistelee roolinsa mainiosti: – Kuka nyt kieltäytyisi yöstä maailman parhaiten liikkuvan lantion kanssa! Juha Kalliolahti on pulisongeissaan ja olemukseltaan jo enemmän myöhempää Elvistä kuin nuorisotähteä, mutta selviää rempseydellä. Aivan hersyviä ovat Petri Rovio ja Arja Wuoti lukuisissa sivurooleissaan. Roviolla on tahatonta koomista perusvirettä kasvoillaan, Wuoti on perinteisempi hauskuuttaja. Yhteinen tapahtumatila tulevaisuuden Helsingille Helsingin kaupungintalon aula avautui 16.4. täysin uudella konseptilla. Vanha Virkagalleria tärkeine asianäyttelyineen lopetti viime syksynä uudistustöiden alle. Aula on nyt paikka ”kaikille kaupungista ja sen tulevaisuudesta kiinnostuneille”. Eli siitä ei, onneksi, tule ”pormestarin showroomia”, kuten vuosi sitten lehdissä ennakoitiin. Tila syntyi uudeksi. Kaupungintalon aulasta on toteutettu asukkaiden, vierailijoiden ja kaupungin henkilöstön yhteinen työhuone ja tapahtumatila, jossa kehitetään tulevaisuuden Helsinkiä. Kehittämiseen on osallistunut asukkaita, kaupungin henkilöstöä ja sidosryhmiä. Toteutetuissa muutostöissä on huomioitu aulan rakennustaiteelliset arvot ja suojelunäkökulmat. Tilaisuuden avasi pormestari Jan Vapaavuori. Paneelikeskustelu käsitteli aulan uutta konseptia, Aarno Ruusuvuoren arkkitehtuuria ja muotoilun roolia hankkeessa. Pormestari ja apulaispormestarit Anni Sinnemäki, Pia Pakarinen, Nasima Razmyar ja Sanna Vesikansa olivat tavattavissa. Aula on avoinna arkisin kello 8–18. Teksti: Risto Kolanen
20 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 ? ? Kuvataide Risto Kolanen Vapunajan kuvataide Valokuvataiteilija Sanna Kannistolla on Helsinki Contemporaryssa esillä loistavia valokuvia ja videoita linnuista. Kuvassa taiteilija ja 4K videonsa Observing Eye: Cyanistes caeruleus. Kuva: Raimo Granberg. Saara Vainion taidokkaissa akvarelleissa arki ja satu sekoittuvat ja luovat oman maagisen maailmansa Katariinan studiossa. Taiteilija maalasi tyttärensä Luoto-akvarelliin. Kuva: Hannele Salminen. Kuvanveistäjä, taidemaalari Mika Natri kädessään Pyhä(oik.) ja Muoto -veistokset sekä takanaan maalaus The Other Side II Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Maija Kivi on luonut Galleria A2:een fantasiamaailman ”Himon ja kuoleman puutarhan”. Taiteilija Garden of Hesperides -teoksensa äärellä. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Sini Hodju kuvassa niin, että hänen kasvonsa näkyvät If-exists -teoksen keskeltä Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Kristiina Parviainen on kuvassa öljymaalauksensa Todellista? vieressä Galleria AVA:ssa. Kuva: Raimo Granberg. ? Helsingin Taiteilijaseura avasi mediataiteen näyttelyjen sarjan keskustakirjasto Oodin aulatilassa 12.5. asti. Taiteilijat ovat Lauri Astala ja Elina Brotherus, Pirjetta Brander, Laura Kärki, KirsiMarja Metsähuone, Hanneriina Moisseinen, Satu-Minna Suorajärvi ja Jussi Twoseven. Linnun katse Sanna Kanniston yksityisnäyttely Observing Eye Helsinki Contemporaryssa, Bulevardi 10, koostuu kolmen viime vuoden aikana syntyneistä valokuvaja videoteoksista. Hänelle tunnusomaiset sademetsien lintukuvat saavat nyt rinnalleen videoteoksia ja valokuvakollaaseja, jotka valottavat uudella tavalla taiteilijan työskentelyn taustoja ja esimerkiksi ekologisia kysymyksiä. Linnut ovat nyt Euroopasta tai Venäjältä. Taiteilija erottaa eläimen alkuperäisestä yhteydestään ja rakentaa kuvaustilanteen kenttästudioon, keinotekoiseen ympäristöön. Prosessissa ja lopullisissa teoksissa keskeistä on katse: taiteilija tarkastelee aktiivisesti lintua ja samalla lintu katsoo takaisin. Tämä vuorovaikutus toistuu näyttelytilassa, kun katsoja pääsee teosten kautta epätavallisen lähelle lintuja, joista tavallisesti kuulemme ehkä vain kaukaisen laulun. Peukaloliisan pyrähdykset viehättävät Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, studiossa on esillä Saara Vainion veikeän kauniita ”Peukaloliisa ja pyrähdyksiä” – akvarelli maalauksia Ne kertovat tilanteista, jotka ovat tunnistettavia, mutta yhtä kaikki epätodellisia: – Tytön touhuihin samaistuminen houkuttelee kehittämään kuvien ympärille tarinaa. Satu ja arki kohtaavat niissä omanlaisensa maagisen realismin muodossa. Leikkiminen mittakaavalla on pitkään ollut lempiteemojani. Osaan maalauksistani on aiheeksi riittänyt liikkeen hetkellisyys, silmänräpäyksen pysäyttäminen. Saara Vainio valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta ja opiskeli mm. Repin-instituutin kuvataidekoulutuksessa. Töitä on ollut esillä vuodesta 2005, ja mutta nyt on yksityisnäyttelyn aika Helsingissä. Kantakaupungin galleriakierros on sunnuntaina 5.5. ja sen osana Vainion ja Markus Luiron taiteilijatapaaminen klo 14–16. Kaikki epäolennainen pois Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, näyttelyssä Mika Natri esittelee sekä veistoksia että maalauksia. ”Pala tätä maata” – veistossarjassa yhdistyy teräs ja pronssi; kiiltäväksi kiillotettu kerrostalo lepää teräksisen ”maapalan” päällä. Kantaaottavista veistoksista on karsittu kaikki epäolennainen. Mukana on myös kattaus pronssiveistoksia, joista näkyy taiteilijan työn jatkumo ja syklisyys; taiteilija tekee uusia tulkintoja jo aiemmin käsittelemistään teemoista. Natrin abstraktit maalaukset pohjautuvat kompositioon ja värien vuoropuheluun. ”Olemattomien valtakunta” – maalaussarjan teoksista välittyy aggression ja turhautumisen kautta saavutettu vapautuminen. Intuitio, sattuma ja vaistonvarainen toiminta ovat olennaisena osana prosessia, mikä näkyy myös lopputuloksessa. Viimeisten bileiden odotuksessa Maija Kivi valmistui Kuvataideakatemiasta 2012 maalaustaiteen osastolta. Sittemmin hän on yhdistänyt töissään monia eri välineitä ja tekniikoita; pääpaino on viime vuosina ollut performanssitaiteessa, jota hän esitti myös avajaisissa. ”Himon ja kuoleman puutarha” – näyttely Galleria A 2:ssa, Kasarminkatu 28, on paluu juurille taidemaalarina akryylija öljy – teoksiin. Galleria muuttuu dystooppiseksi fantasiamaailmaksi, kuin lapsuuden salapaikaksi, joka on selittämättömän maaginen. Jokainen esine on ladattu täyteen merkityksiä. – Kaappaan pahaa-aavistamattoman katsojan ja viettelen hänet mukaani kimmeltäviin tuhon kuvastoihin, joilla mässäilen ähkyyn asti. Olen leikitellyt ajatuksella viimeisistä bileistä, jossa kauhussa tai ekstaasissa piehtaroivat hahmot ottavat kaiken irti ennen lopullista rysähdystä, tietämättä ovatko osa todellisuutta vai ”realityä”. Kuvittelun keskiössä Galleria Kookoksen, Runeberginkatu 17, ”Middle of the Fiction” – kevätnäyttelyssä on 34 teosta seitsemältä taiteilijalta. Ulla-Maija Vaittinen on pitkän linjan kuvataiteilija, joka toimi myös pitkään kuvataiteen johtavana ja suunnittelevana opettajana Helsingin Työväenopistossa. ”Tyhjät keinut” jatkaa sisällöllisesti hänen ympäristöja tilateosten sarjaa. Uusien teosten keskiössä ovat lapset. Symbolina hän kuvaa tyhjiksi jääneitä keinuja eri puolilla maailmaa. Keinut keinuvat valoissa ja varjoissa, pyhinä ja pahoina muistoina. Jäävätkö keinut tyhjiksi vai saavatko ne uudet keinujat? Sini Hodju haluaa kokeilla taidetta väreillä ja tilassa. Väriä monessa muodossa, taidetta kolmessa ulottuvuudessa, joita voi koskea. Erilaiset materiaalit nousevat jokapäiväisestä elämästä ja maalaaminen antaa inspiraation. Satunnaiset matkaan tarttuneet materiaalit kiehtoivat. Osa niistä on hauraita ja osa kestävämpiä. Syntyi teoksia, jotka heijastavat kokemuksia kaupunkija metsäympäristössä.– Etsin materiaalin kauneutta ja tunnetta siitä, että voin hengittää. Hän valmistui Vapaasta Taidekoulusta 2016, ja on osallistunut jo tavattomaan moneen näyttelyyn. Totta vai elämmekö kuplassa? AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, esittelee kuvataiteilija ja taidemaalari Kristiina Parviaisen maalauksia, jotka ovat kaikki valmistuneet viimeisen kahden vuoden aikana. Tässä ajassa on tapahtunut paljon, iloja ja suruja. Maalaukset ovat öljytai akryyliväreillä tehty erilaisille pohjille. – Minua kiinnostavat erilaiset maalauspohjat, miten ne vaikuttavat työskentelyyn ja lopputulokseen. Opiskelu on tuonut uusia ajatuksia taiteentekoon ja olen altis kokeiluille. Hän maalaa spontaanisti, väristä, materiaalista tai kokemuksesta inspiroituneena. Sekä aihe että työskentelytapa voivat muuttua tunnetilan mukaan nopeasti. Myös piirtäminen ja korutaide ovat inspiroineet. – Kuvakieleni on enimmäkseen ei–esittävää, ekspressiivistä, työskentelyn jälki ja materiaalin tuntu ovat läsnä teoksessa. Haluan koskettaa värin ja teoksen voiman kautta. Uutiset maailmalta saavat miettimään, onko näkemäni tai kokemani totta vai elänkö kuplassa. Maalauksia mielikuvista Sirpa Lehtikangas on esillä Galleria Kajasteen, Albertinkatu 30, Studiogalleriassa. ”Äärellä” –teokset ovat syntyneet hiljaisuuden äärellä vuosien kahden vuoden aikana. Taiteilija maalaa Parkkimajärven rannalla Pyhäjärvellä. – Koen ja aistin voimakkaasti ympäristöäni ja tilaa, jossa olen ja elän. Näen sen väreinä, muotoina, valona ja liikkeenä. Osa tästä kokemastani ja aistimastani jää mieleeni, muuntuu mielikuviksi. Nämä mielikuvat jäsentyvät abstrakteiksi kokonaisuuksiksi ja siirtyvät ajallaan kerros kerrokselta maalauksiini. Kajasteen yläkerrassa on Raimo Mattssonin ”Hiljaisuuksia” – töitä. Sana ei tarkoita tyhjyyttä. Hän on ottanut taiteeseensa vaikutteita mm. omista juuristaan kalastajan poikana Ahvenanmaalla, vaikka työskentelee opettajana ja kuvataiteilijana Turussa. Venevajat, puut, ihmiset ja viivamaiset maisemat ovat hänelle puhuttelevia aiheita. Teksti: Risto Kolanen
21 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 Rajun kiehtova rikosromaani Tukholmasta Mikä oli miehiään Mauno Koivisto ? ? ? Kirja-arvostelu ? ? Kirja-arvostelu ? Minkälainen oli Ruotsin ja Suomenkin pääkaupunki Tukholma vuonna 1793 ? Siitä emme paljonkaan tiedä, mutta ilmeisen kamala paikka lähes kaikille ihmisille. Tietoa ja myös tuskaa noiden aikojen elämästä Tukholmassa lisää erinomaisen kiehtova, sadistisen raaka rikosromaani ”1793” (Johnny Kniga 2019 ). Kari Kosken suomentama yli 400-sivuinen romaani valittiin parhaaksi ruotsalaiseksi esikoisromaaniksi vuonna 2017, eikä ihme. Romaanin kirjoittaja on nimeltään Niklas Natt och Dag, usko vain, Ruotsin vanhimman aatelissuvun Tukholmassa asuva vuonna 1979 syntynyt kirjailija. Raakuuden kuvausta Vuosi 1793 oli Tukholmassa ja muuallakin Ruotsinmaalla sikäli erikoinen, että maalla ei ollut kuningasta. Kustaa III oli murhattu vuotta aemmin. Ruotsia hallitsi paroni Reuterholm rautaisella otteella. Tukholma oli vähemmän viehättävä kaupunki : sodassa vammautuneet miehet toimivat siveyspoliiseina, prostituutio, rikollisuus, väkivalta ,korruptio kukoistivat. Rikas suppea yläluokka irstaili, kansanhuvia olivat julkiset mestaukset giljotiinilla Hammarbyssä. Kun tähän lisätään köyhyys, sairaudet , likaisuus ja ankara pakkastalvi on Tukholma suurimmalle osalle asukkaistaan täydellinen helvetti vuonna 1793. Kirjan kuvaus on raakaa, mutta omituisella tavalla lukijaa kiehtovaa. Kirja tuo hämmästyttävän elävästi esille sen yksittäisten ihmisten elämäntavan, joka heidät kuitenkin piti hengissä kamalissa oloissa. Lukija tuntee kummallista sympatiaa köyhiä,huoria,rosvoja, juoppoja kohtaan ! Raajattomia murhataan Rikosromaanin ”sankaritkin” ovat omalaatuisia hahmoja, silti todentuntuisia. Sodassa vammautunut Mikael Cardell omaa toisessa kädessä puuproteesin, jolla mäjäyttelee tarpeen tullen ahdistelijoitaan nauttien pikku palkkansa lähinnä viinana. Cardell ryhtyy selvittämään murhaa yhdessä toisen erikoisen tyypin, pahasti keuhkotaudin riivaavan lainoppineen Cecil Wingen kanssa. Uhri on Tukholman rantaan ajautunut ruumis,tai ? Mauno Koivisto ( 19232017) oli Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti. Kansa puhui Manusta,häntä ennen puhuttiin Urkista. Molemmat olivat suuria, merkittäviä tasavaltamme johtajia. Hyvinkin erilaisia, mutta yksi yhteinen piirre molemilla oli : karisma. Tuo merkillinen ominaisuus, joka joillakin on ja joillakin ei ole, vaikka kuinka yrittäisivät ! Mauno Koivistoa henkilönä, poliitikkona, presidenttinä tarkastellaan lämmöllä, läheisesti kirjassa ”Merkillinen Mauno” ( Otava 2019 ). Kirja on erittäin mielenkiintoinen kokoelma neljäntoista eri kirjoittajan tarkastelua Mauno Koivistoon. Tohtorit Seppo Lindblom ja Pekka Korpinen ovat koonneet eri alojen kirjoittajia, kieltämättä alojensa ja Mauno Koiviston asiantuntijoita. Vahva akateeminen sävy leimaa koko kirjaa, häiriöksikin saakka. Komeat kirjoittajat Lindlomin ja Korpisen lisäksi kirjoittajina on komea lista : Tapio Bergholm, Tarja Halonen,Eero Huovinen, Unto Hämäläinen, Jaakko Kalela, Juhani Kaskeala, Kalevi Kivistö, Heikki Koski, Paavo Lipponen, Paavo Löppönen, Ilkka Taipale, Mikko Majander. Tietämystä,tuntemusta, arvovaltaa on komeasti. Vaikka kukin kirjoittaja tarkastelee Mauno Koivistoa vähän eri näkökulmilta, tietty asioiden toistuvuus saattaa lukijaa häiritä. Luonnollisesti kirjoittajat ovat kaikki Mauno Koiviston ystäviä, arvostavat ”meidän Manua” suuresti. Soraäänet, kriittiset näkökulmat eivät kuulu tähän ystävien tekemään kirjaan. Mielenkiinnon kannalta selvä puute. Yksikin räväkkä kriittinen puheenvuoro vaikkapa Koiviston talouspolitiikasta olisi nostanut kirjan luettavuutta ! Merkillinen mies ! Kirjoittajat yrittävät ansiokkaasti selvittää Mauno Koiviston todellista olemusta ihmisenä, poliitikkona,presidenttinä . Kirjan nimi ”Merkillinen Mauno” antaa selviä viitteitä siitä, että yrityksistä, kuvauksistaan huolimatta kirjoittajat eivät ihan pääse Koiviston iholle, sisälle pääsemisestä puhumattakaan. Lähelle pääsevät Tapio Bergholm ( Työsuhteet Turun satamassa ) ja Unto Hämäläinen (Koiviston mediasuhteet ) ja aika lähelle muutkin kirjoittajat. Lähelle pääsemisestä on viime aikojen henkilökirjoista edelleen huippu Kari Hotakaisen kirja Kimi Räikkösestä. Lentopallo puuttuu ! Mauno Koiviston elämästä kertova kirja jää pahasti vajaaksi kun siinä ei lainkaan kosketella hänen elämänsä suurta intohimoa : lentopalloa. Manuhan pelasi aktiiviosa siitä. Ruumis on torso, kädetön, jalaton, silmätön,kieletön. Kuka hän on ja kuka on tehnyt hänelle moisen hirviömäisen teon ? Tukholman raakuuksissa oma lukunsa on aivan kauhea kuvaus naisten kutomovankilasta Långholmenin saarella. Pieni pelastuksen pilkahdus antaa toivoa lukea kirja loppuun ! Rikosromaaneja on monenlaisia. Niklas Natt och Dagin kirja ”1793” on omaa lajiaan, aivan poikkeuksellinen lukuelämys, vavahduttava . Pekka Hurme sesti itse,harjoitteli ahkerasti ja oli katsomassa lentopalloa eri pelihalleissa niin yläsarjojen kuin alasarjojenkin pelejä, niin miehiä kuin naisiakin. Lentopalloporukoiden merkitys Mauno Koiviston koko ajatusmaailmalle jää tästä sinänsä ansiokkaasta kirjasta ”Merkillinen Mauno” kokonaan puuttumaan !Koivistoa ilmeisesti viehätti joukkuepallopelien ainutlaatuisuus, kaverien huulenheitto ja pukusuojan hiki. Yksi kirjoitus Mauno Koivistosta ja lentopallosta, muustakin urheilusta, olisi tuonut kirjaan lisää syvyyttä, monipuolisuutta, merkillisyyttäkin. Ehkä huumoriakin akateemiseen tekstiin ”Merkillinen Mauno” on joka tapauksessa laatukirja laatukirjoittajilta. Pekka Hurme Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Ensikoti ry:n toiminnanjohtajaksi ? Helsingin Ensikoti ry on valinnut uudeksi toiminnanjohtajakseen hallintotieteiden ja teologian maisteri Tuomas Kurttilan (40). Kurttila on toiminut vuodesta 2014 Suomen lapsiasiavaltuutettuna ja päättää viiden vuoden toimikautensa 30.4.2019. – On suuri kunnia ja ammatillinen etuoikeus päästä tekemään työtä maamme yhdessä johtavista vauvaperhetyön kehittäjäyhteisöistä. Vuonna 1936 talousneuvos Miina Sillanpään perustamassa yhdistyksessä rakennetaan lapsille ja heidän perheilleen arjen tukea ja hyvää tulevaisuutta. Suomen kannalta on ratkaisevaa, miten saamme tutkimustiedon lapsen varhaisesta kehityksestä ja elinvuosista näkymään kuntien palveluissa ja niiden hankinnassa, Kurttila toteaa. Helsingin Ensikoti ry on kansalaisja lastensuojelujärjestö, jonka tehtävänä on tukea las ta odottavia ja pienten lasten perheitä vanhemmuudessa ja arjen hallin nassa siten, että lapsi saa kasvaa turvallisesti vanhempiensa vaikeuksista huolimatta. Yhdistyksellä on vakinaista henkilökuntaa noin 70, vapaaehtoisia erilaisissa tehtävissä vajaa 100 ja vuosibudjetti noin 6 milj. euroa. Sen toimintayksiköt sijaitsevat Helsingissä ja Espoossa. Yhdistyksellä on lisäksi asuntoja, joita vuokrataan vähävaraisille lapsiperheille. Kurttila on toiminut vuodet 2014–2019 (30.4. asti) Suomen lapsiasiavaltuutettuna, vuodet 2010–2014 Suomen Vanhempainliitto ry:n toiminnanjohtajana, vuodet 2003–2010 pääsihteerinä ja suunnittelijana opetusministeriössä. Kirjasto on jakamistalouden suunnannäyttäjä Lainaaminen on vaihtoehto omistamiselle. Kuva: Daniel Leiviskä ? Helsingin kaupunginkirjasto tarttuu kevään kampanjassaan ekologisuuden teemaan ja tuo palvelujaan esiin resurssien säästämisen näkökulmasta. Tilojen, aineistojen ja esineiden lainaaminen ja yhteiskäyttö ovat vaihtoehto omistamiselle. Jakamistalous ja yhteiskuluttaminen ovat vielä tuoreita ilmiöitä, mutta kirjasto on toteuttanut näiden ideologiaa toimintansa alusta saakka. Helsingin kaupunginkirjaston kirjakokoelma muodostaa 1 560 000 teoksen laajuisen kaupunkilaisten yhteisen kirjahyllyn. Lainattavat kirjat, lehdet, levyt ja elokuvat ovat kirjaston ydin, mutta myös esineiden ja tilojen yhteiskäyttö ja jakaminen on tullut osaksi kirjaston toimintaa. – Kirjaston toimintakenttä on uuden kirjastolain myötä virallisestikin laajentunut, ja meille on luontevaa ideoida ja kokeilla asiakkaidemme kanssa kaikenlaisia uusia toimintamuotoja, myös esinelainausta, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. ”Olen erittäin iloinen, että kirjastoihin on jo tullut ja remonttien yhteydessä lisätään mahdollisuuksien mukaan varattavia kokoustiloja ja että ihmiset ovat löytäneet ne hyvin. Kumppaniorganisaatioiden kanssa yhteistyössä pystymme järjestämään myös erikoislaitteiden käytön neuvontaa, mikä tarjoaa ihmisille mahdollisuuden kokeilla jotain laitetta ennen sen hankintaa. Yhteistyökumppanien kanssa mahdollistetaan erilaisten esineiden, kuten porakoneen, ukulelen tai kahvakuulan lainaaminen. Kallion kirjastosta voi lainata muuttajan paketin, johon kuuluvia esineitä ovat esimerkiksi A-tikkaat, kosteusmittari, nokkakärry ja höyrypuhdistin. Kaupungissa asutaan rajallisissa tiloissa, joten esineiden jakaminen on paitsi ekologista ja taloudellista, myös tilaa säästävää. Marttaliiton johtava asiantuntija Asta Kuosmanen näkee lainattavan aineiston laajentumisen positiivisena suuntauksena. ”Koko kirjaston toiminta-ajatus eli lainaaminen tukee resurssiviisautta ja säästää luonnonvaroja. On hyvä suuntaus, että lainattavien aineistojen repertuaari on laajentunut kirjoista muihin esineisiin. Kirjastojen pajatoiminta on loistava juttu ompelukoneineen ja saumureineen, samaten lainattavat työkalut, joita ei tarvitse jokapäiväisessä elämässä ja joita ei kannata ostaa komeroon seisomaan”, Kuosmanen sanoo. Helsingissä on 37 kirjastoa, jotka ovat kaupunkilaisten yhteisiä tiloja. Myös tilat jaetaan yhä paremmin kaupunkilaisten käyttöön. Kirjasto on mainio paikka työskennellä, pitää kokous tai järjestää tapahtuma. Varattavat ompelukoneet, 3D-tulostimet, musiikkistudiot ja pelihuoneet mahdollistavat monenlaisen tekemisen ja uuden luomisen. Ekologisuus on kirjaston toiminnan läpäisevä ominaisuus. Lainaaminen on vaihtoehto omistamiselle. Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti näkee kirjaston jakamistalouden pioneerina. ”Ekologisessa elämäntavassa kirjaston rooli on tärkeä ja sillä on todellista merkitystä. Jakamistalouden ja yhteisresurssien avulla pystytään pienentämään ihmisten hiilijalanjälkeä. Mitä laajempaa tällainen toiminta on, sitä enemmän sillä on vaikutusta. Jokainen pienikin jakamisteko on tärkeä verrattuna siihen, että omistaa. Jokainen ostamatta jäänyt porakone on merkittävä. Yksittäinen ihminen ei ratkaise ilmastonmuutosta, mutta hän voi ottaa askeleita oikeaan suuntaan”, Lahti huomauttaa. Työmatkaetukortti kelpaa nyt myös HSL-sovelluksessa ? Edenred Finland tuo ensimmäisenä mahdollisuuden maksaa HSL-sovelluksessa myös työmatkaetukortilla. Maksutapa löytyy nyt HSL-sovelluksen uusimmasta versiosta. Mobiilimaksaminen on lisääntynyt räjähdysmäisesti digitalisaation ja älypuhelimien määrän kasvun myötä. Keskiviikosta 17.4. lähtien HSL-sovellukseen voi lisätä Edenred Finlandin Ticket Transport® -työmatkaetukortin. Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) sovelluksella puhelin toimii matkalippuna. Kun Edenredin työmatkaetukortti on lisätty sovellukseen, voi Ticket Transport® -kortin saldoa käyttää suoraan omalla puhelimellaan. Aikaisemmin sovellukseen on voinut lisätä ainoastaan henkilökohtaisen pankkitai luottokortin. – Olemme iloisia, että voimme vastata työmatka-asiakkaiden toiveisiin. Sovelluksella lippunsa maksavat ovat asiakkaistamme kaikkein tyytyväisimpiä, kertoo HSL:n myyntipäällikkö Matias Sarkkinen. HSL:n sovelluksen käyttö helpottaa päivittäistä joukkoliikenteen käyttöä ja nopeuttaa maksamista. Sovelluksella voidaan ostaa kertalippujen lisäksi 1-7 vuorokauden lippuja sekä 30 vuorokauden lippuja. – HSL:n sovelluksen avulla voimme tarjota kaikille pääkaupunkiseudulla asuville työmatkaetuasiakkaillemme nykyaikaisen ja helppokäyttöisen maksutavan. On mahtavaa tarjota Google Payn ja Apple Payn lisäksi uusi maksukanava myös meidän työmatkaetuasiakkaillemme. HSL-sovellus vahvistaa Edenredin asemaa Suomen johtavana työsuhde-eturatkaisujen tarjoajana, toteaa Edenred Finlandin toimitusjohtaja Peter Hiltunen. HSL:n yhteistyö Edenredin kanssa on askel kohti kestävämpää työmatkaliikennettä. Ympäristöystävällinen työmatkaetukortti on kasvava henkilöstöetu, joka mahdollistaa yritykselle oman hiilijalanjäljen pienentämisen.
22 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 Varmista paikkasi ajoissa ja soita! Aineistot viimeistään 11.6. Kristiina Estama-Saarinen, 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi Kesälehti 18.6. MaalaisMARKKINAT HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
23 Nro 9 • Viikot 18-19/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Ilmoita edullisesti – soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Palveluita ? ? Terveys ? ? Halutaan? ???vuokrata ? ? Vuokralle? ???tarjotaan MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Etsimme 3-4h + k, pitkäaikaista, edullisempaa asuntoa Kalliosta alk. 1.8. Työssäkäyvä ”seniori”pariskunta + abi nuorimies, mukana myös kaksi sisäkissaa. Luottotiedot kunnossa. Kaitilat p. 044 0808864 50 m 2 varastotila osoitteessa Siltasaarenkatu 15. Yhteydenotot sähköpostitse: ville. niemeläinen@paaovi.fi Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Suomalaiset laukut, reput, pussukat väriä kesään. Elokaunokki Hakaniemen kauppahalli 09-712811 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
24 Viikot 18-19/2019 • Nro 9 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi SOILE SALMI-VILLA Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7799 Aurinkoista toukokuuta! Palvelemme kaikissa kodinvaihtoon liittyvissä asioissasi. Ota yhteyttä. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 MIKA KUMPULAINEN Asuntomyyjä 045 2721 588 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JIMI PUKKILA Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713