• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä ja varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkoditlkv.fi www.omatkoditlkv.fi Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 32-33 - 2016 47. vuosikerta - Nro 14 IKKUNANPESUT KESÄAURINGON ILOKSI! Avoinna: Ark 09-20.30, La 11-20.30, Su 12-19 Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Ark. 9.00-11.00 Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi La 11.00-13.00 TÄLLÄ KUPONGILLA ? 2 broileri/kasvis Paninia+2 Fantaa Tarjous voimassa ma-la 15-19 11 Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi ? 90? EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 TULE, KOE JA IHASTU! 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) Hämeentie 58-60 A-oikeudet KAHVI JA PULLA ILMAISEKSI TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tällä lipukkeella Sisumetsän pääsylipun tai aluelipun ostaneille kahvi ja pulla kahdelle veloituksetta. 11.9.2016 asti. Voimassa 14.8.2016 asti. Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 KAHDELLE! Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Paketin hinta: 140? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Hugo Park Aulanko avattu! Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Tällä lipulla Hugo Park seikkailijalle ilmainen Buff huivi. (Arvo 6 ?) Voimassa 14.8.2016 11.9.2016 asti. Voimassa www.kalliolankansalaisopisto.fi Palaamme takaisin kotikulmille! Tule opiskelemaan uusittuun Kalliolaan. Tarjolla tuttuja kursseja ja paljon uutta. Ilmoittautuminen meneillään. Opetus 12.9. alkaen, tervetuloa. Ilmoittautumiset verkossa tai puh. 010 279 5080 ma ? to klo 10 ? 16 Sturenkatu 11, 00510 Helsinki Linnassa esillä Katariina Sourin taidenäyttely! 21.6 - 11.9.2016 www.hiidenlinna.com / puh. 0600 418 704
• 2 KALLIO LEHTI Ihanat klassikot 50´s henkiset vaatteet ja asusteet kaikenkokoisille ja ikäisille naisille (XS-6XL) Viikot 32-33 69? 69? 79? 69? tylli 49? 69? 69? 69? 69? 69? 69? 69? 69? 69? 69? 69? 69? Jokainen hymyilevä nainen on kaunis. 49? 79? 79? 39? 69? 69? 79? 69? MUOTIPUTIIKKI Helmi 69? 59? 14? 69? 69? 41? 14? 44? AVOINNA ti ja ke klo 11-17 to ja pe klo 10-17 la klo 10-13 tai sopimuksen mukaan 43? www.muotiputiikkihelmi.com muotiputiikkihelmi@gmail.com Joensuuntie 28 31400 Somero Puh. 02 748 9209/ 040 341 6316 Muotiputiikki Helmi käy kurkkaamassa ja tykkäämässä ? näet koko malliston. 69?
• Viikot 32-33 47. vuosikerta ? nro 14 Heidi, Emilia ja Elea. Kuva: Maria Miklas. Ajankohtaista Helsingin koulut siirtyvät digiaikaan Oppiminen ja opetus uudistuvat ??Helsingin kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa on käynnistymässä merkittävä toimintakulttuurin muutos. Helsingin kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 15. kesäkuuta rahoituksen opetuksen vuosien 2016-2019 digitalisaatio-ohjelman käynnistämiseksi. Ohjelma koostuu viidestä kokonaisuudesta, jotka käynnistyvät nyt toden teolla. ?Opetuslautakunnan 30. maaliskuuta hyväksymän digitalisaatio-ohjelman ja kaupunginvaltuuston sen toteuttamiseksi myöntämän rahoituksen turvin saamme mahdollisuuden kehittää oppimista ja osaamista aivan uudella tavalla, iloitsee opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen. Helsinki on digitalisaatio-ohjelman myötä kansainvälisestikin opetuksen ja oppimisen kehittämisen kärjessä. 2500 juhlijaa nautti Skidit Festareilla kesästä ja elämästä Lasten kaupunkifestivaali Skidit Festarit keräsi 2500 juhlijaa nauttimaan kesästä ja elämästä. Skidit Festarit 2016 järjestettiin Helsingin Kalliossa lauantaina 30.7. klo 10-15. ??? Kävijöiden lukumäärä on tietenkin hieno asia mutta kaikkein iloisimpia olemme siitä, miten huikea meno lapsilla oli. Tuhansista hymyistä ja riemunkiljahduksista saa voimaa taas koko vuodeksi, kertoo tapahtuman tuottaja Aino Heikkinen. Skidit Festarien tapahtumaalue oli suurempi kuin aiem- min ja antoi entistä enemmän tilaa touhulle. Käytössä olivat vanhan Elannon korttelin sisäpihan lisäksi ravintolat Siltanen, Kuudes Linja, Kaiku ja Stidilä. ? Tapahtuma osoitti, että klubikortteli eri kerroksineen, kulmauksineen, portaikkoineen ja piilopaikkoineen sopii mahtavasti lasten seikkailuille, tapah- tuman järjestäjiin lukeutuva Tim Uskali sanoo. Nyt seitsemättä kertaa järjestetyn festivaalin ohjelmassa oli muun muassa prinsessasalonki, aamudisko ja hiekkaleikkejä. Kaiken kaikkiaan ohjelmaa tarjosi yli 40 toimijaa ja esiintyjää Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Starasta tanssikoulu Step up Schooliin ja Felix Zengeristä DJ Orkideaan. Oppilaista ja opiskelijoista aktiivisia toimijoita ? Digitalisaatio-ohjelmalla varmistetaan, että oppilaat ja opiskelijat saavat tulevassa työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavat taidot, painottaa digitalisaation kehittämispäällikkö Pasi Silander. Opettajan rooli muuttuu oppimisen ohjaajaksi ja aktivoijaksi. Oppilaita ja opiskelijoita kannustetaan myös aktiivisiksi toimijoiksi ja yhteisöllisen tiedon rakentajiksi. Sivu 7 Sivu 8 Helsingin nostaa asuntotavoitteen 6000 uuteen asuntoon vuodessa ??Helsingin tavoite on, että kaupunkiin rakennetaan vuosittain vähintään 6000 asuntoa ja että määrä nousee 7000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Tavoite vahvistetaan asumisen ja maankäytön ohjelmassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyy 22. kesäkuuta. Ohjelmalla luodaan kaupungin asuntopolitiikan suuntaviivat. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä valmistuneiden asuntojen määrä on viime vuosina jäänyt alle 5000 asuntoon vuodessa. ? Helsinki on kasvanut nopeasti ja uusien asuntojen tarve on suuri. Asuntojen hintojen kehitys samoin kuin vuokrien nousutahti kertovat omalta osaltaan asuntorakentamisen tarpeesta, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, jonka vastuualueeseen kaupungin asuntopolitiikka kuuluu. Helsinki on sitoutunut 6000 asunnon vuositavoitteeseen myös valtion kanssa solmitussa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa, jossa sovittiin myös valtion osallistumisesta Raide-Jokerin kustannuksiin. Ohjelman mukaan 25 prosenttia tuotannosta olisi ara-vuokra-asuntoja, 30 prosenttia välimuodon asuntoja ja 45 prosenttia säätelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja. Välimuodolla tarkoitetaan Hitas-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Kaupungin oman tuotannon tavoitteeksi asetetaan 1500 asuntoa vuodessa, siitä puolet aravuokra-asuntoja ja puolet välimallin asuntoja. Tavoitteen mukaan kaikkien eri hallintomuotojen asuntoja rakennetaan enemmän kuin aikaisemmin. Edellytykset tähän ovat hyvät, sillä kaupungissa on käynnissä selvästi yli 6000 asunnon rakentaminen. Sivu 7 Työväenopiston kurssit tuovat hyvinvointia elämään. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää 2016. Työväenopiston syksyssä politiikkaa ja hyvää elämää ??Työväenopiston syyskausi tarjoaa kaupunkilaisille yli 2 500 kurssia, maksuttomia yleislu- entoja ja tapahtumia, joiden sisällöt vaihtelevat ikivihreistä suosikeista ajan trendeihin ja ilmiöihin. Sivu 6
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 14 Työväenopistossa yli 2500 kurssia ja tapahtumaa H elsingin työväenopiston syyskausi tarjoaa kaupunkilaisille yli 2 500 kurssia, maksuttomia yleisluentoja ja tapahtumia, joiden sisällöt vaihtelevat ikivihreistä suosikeista ajan trendeihin ja ilmiöihin. Syyskuussa käynnistyvät Somalia sydämissämme sekä Turkki ? Lähi-itää vai Eurooppaa? -luentosarjat, joilla perehdytään maiden yhteiskuntarakenteisiin ja arvoihin. Laajassa Haloo Eurooppa ? mitä kuuluu? -luentosarjassa käsitellään EU:ta, Brexitiä ja pakolaiskriisiä monelta eri kantilta. Lokakuussa jännitetään Yhdysvaltain presidentinvaaleja tutustumalla maan poliittiseen järjestelmään, entisiin presidentteihin sekä vuoden 2016 ehdokkaisiin Hillary Clintoniin ja Donald Trumpiin. Hyvinvointi- ja terveyskurssien uutuutena tarjolla on Puu ja juuret -viikonloppu, jonka aikana omaa itseä ja ympäröivää maailmaa lähestytään puun elinkaaren ja kansanperinteen kautta. Kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoavat myös useat eri itsehoidon ja yrttilääkinnän kurssit sekä jooga-, pilates- ja kehonhuoltokurssit. Tanssin maailmaan voi astella aikuisbaletin ja lavatanssin, twerkin, katutanssin tai vaikka musikaalitanssin tahdissa. Taidetta ja joogaa -kurssi avaa luovuuden: kundaliinijoogan jälkeen värimaalataan sormilla, varpailla ja vasemmalla kädellä. Kotitalous- ja luonto ja ympäristö -kursseilla retkeillään metsään ja valmistetaan ateria metsän antimista, loihditaan hävikkiruoka herkuiksi, kokataan sinkkuruokaa ja keitellään itsetehtyjä liemiä. Käsitöiden uutuuskursseilla ommellaan alus- ja yöasuja ja sadevaatteita, valmistetaan silikonimuotteja askartelu- ja valutöihin sekä tehdään ja koristellaan syntymäpäivien hittituote eli piñata. Neuletöiden kurssilla opitaan kutomaan kahta sukkaa yhtä aikaa. Vuosien takaa ohjelmistoon palaa kansallispukuihin liittyvä Tykkimyssy-kurssi. Myös kurpposia ja lipokkaita eli lestittömiä nahkatossuja tehdään kursseilla. Tänä syksynä alkaa myös kolmevuotinen Hyväksi kotiompelijaksi Viikot 32-33 -opintokokonaisuus, joka kehittää asteittain vaateompeluun. Syksyllä käynnistyy teatteritaiteen perusopetuksen 2-vuotinen opintokokonaisuus, joka valmentaa näyttelijäntyöhön ja tähtää esityksen valmistamiseen. Kursseilla voi perehtyä myös improteatteriin, stand up -komiikkaan, sirkustaiteen vannetekniikkaan sekä teatteriohjauksen perusteisiin. Kirjallisuuden kaupunkikierroksella kuljetaan kotimaisten dekkareiden jäljillä rikosfiktion keskeisille murhapaikoille Helsingissä. Tekstihautomossa kirjoitetaan proosa- tai draamakäsikirjoituksia. Musiikinopetuksen uutuuksina alkaa beat-boxauksen alkeet lauluyhtyeelle, pop-laulujen säveltäminen, sanoittaminen ja demottaminen sekä Miesten Warm Up! -kuorokurssi. Uusia teemakursseja ovat operettimusiikkiin keskittyvä laulun ja esiintymistaidon kurssit, soinnutuksen ja reharmonisaation kurssi sekä kitarakurssit Blueskitara, Riffipohjainen laulusäestys ja Trubaduurilaulun säveltäminen, soinnuttaminen ja kompin luominen. Yli kahdenkymmenen kielen opetustarjonnassa uutta on suomen ja serbian kielen tandemkurssi, jossa opiskellaan serbiaa/ bosniaa/kroatiaa yhdessä natiiviopettajan sekä kieltä äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden kanssa. Suomen kielen kurssien lisäksi maahanmuuttajia rohkaistaan osallistumaan kaksikielisille kursseille, kuten Piirustus ja maalaus suomeksi ja venäjäksi sekä Cultures meet by sewing ? Kulttuurit kohtaavat ommellen. Työväenopisto myöntää elokuusta alkaen päätoimisille opiskelijoille 50% alennuksen normaalihintaisista kursseista. Alennukseen oikeuttaa voimassaoleva opiskelijakortti tai oppilaitoksen todistus opiskelun päätoimisuudesta. Saadakseen alennuksen opiskelijan on asioitava työväenopiston asiakaspalvelussa. Tarjontaa on siis yllin kyllin, joten jokaisen kiinnnostuneen kannattaa käyttää kaupungin tarjoamaa opinahjoa hyväkseen, niin opiskeluun kuin virkistykseen sekä ihmisten tapaamiseen sekä tutustumiseen! - j.a. Onko Vaasankatu Kalliossa? ??Jouko Ahdin viihdyttävässä ja hyvin kirjoitetussa ?Sudentappaja?-dekkarissa kohelletaan vauhdikkaasti mm. Vaasan-, Harjuja Aleksin Kiven kaduilla. 1980-luvun Kalliossa eletään karuja aikoja ja äkkiä kalliossa asuminen osoittautuu mahdottomaksi, kertoo kirjan takakansi. Mikä tässä mättää? On Kallio ja Hesarin toisella puolella Alppila, Alppiharju ja Harjun kaupunginosa, jossa em. kadut ovat. Helsinginkatu on siis raja, joka railona aukeaa. Näin lukee virallisissa papereissa. Sudentappaja kirja on painettu Kurikassa. Sieltäkö katsoen ?Puukkobulevardi? on osa Kalliota? Vuosikymmenien ?psykologinen maantiede? tehnyt tehtävänsä. Näinkö Kallio nappaa tulevaisuudessa Harjun virallisestikin, kuin Putin Krimin? ?Mämmiveikko? Antero Nummiranta Länsi-Pasila Syy Länsimetron myöhästymiseen kyllä tiedetään ??Viesti: Uutisista on saanut lukea ettei Länsimetro valmistu ajallaan, eikä tietoa uudesta aikataulusta ole. No kyllähän se nyt olisi pitänyt arvata! Sehän nähtiin nimittäin jo kertaalleen miten luotettavia nämä aikataulu ovat silloin kun alkuperäistä metroa rakennettiin, olisiko silloin 80-luvulla ollut peräti viisi vuotta jäljessä aikataulustaan. Jos minulta kysytään syy tähän myöhästelyyn on sitäpaitsi kokoajan ollut selvillä: junat kun on alun alkaen rakennettu väärin. Jos metrojuniin olisi aikoinaan valittu dieselmoottorit sähkön sijaan meidän ei tänä päivänä tarvitsisi olla tässä tilanteessa. Dieselmoottorit kun edustavat hyväksihavaittua, luotettavaa tekniikkaa joka toimii säässä kuin säässä. Sähkömoottoreista taas on pelkkää harmia. Varsinkin tunneleissa. Sinänsä tämä metron laajennuksen myöhästyminen ei minua häiritse, koska en sitä käytä. Vannoin nimittäin aikoinaan etten astu siihen myyränkoloon jalallanikaan, enkä muuten ole astunut. Bo Hager Oululainen nainen etsii yksiötä Helsingistä ??Olen 25v naishenkilö muuttamassa Helsinkiin töihin ja etsin itselleni pitkäaikaista asuntoa 1.9. läh- tien. Haussa yksiö hyvään hintaan hyvillä yhteyksillä. Otathan yhteyttä nroon 0442022643 ja voin kertoa itsestäni lisää. Kiitos! Päivi Pirhonen Liikenneverkon korjausmäärärahat kiertävät Helsingin seudun kaukaa ??Liikenneverkko on rapistunut viime vuodet nopeammin kuin sitä on ennätetty korjata. Valtio käynnisti korjausvelan supistamiseksi kuluvan vuoden alussa kolmivuotisen korjausvelkaohjelman. Aiemmin päätetyllä 600 miljoonan euron ohjelmalla korjataan huonokuntoisia väylärakenteita. Kesäkuussa myönnettiin lisäksi 364 miljoonaa euroa perusväylänpitoon ja yksityisteiden peruskorjauksiin. Korjausvelkaohjelman 600 miljoonan euron potista vain 10 prosenttia, eli noin 60 miljoonaa euroa kohdistuu Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimalle tieverkolle, joka kattaa Uudenmaan, KantaHämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat. Teiden ja ratojen kunnostukseen varatuista 264 miljoonasta eurosta Uudenmaan alueelle kohdistuu vain 60,1 miljoonaa euroa. ? Liikenneinvestointien ja perusväylänpidon rahoituksen lähtökohtana tulee olla yhteiskunnan varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Verovarat on kohdistettava niiden tuottavuusvaikutusten ja alueiden tuotantoedellytysten mukaisesti, huomauttaa johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista. Uudenmaan ELYalueen osuus rahoituksesta riittämätön Uudenmaan ELY-keskuksen alueen osuus koko Suomen BKT:sta on 44 prosenttia, erittäin vilkasliikenteisistä teistä 56 prosenttia, liikennesuoritteesta 33 prosenttia ja tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta 25 prosenttia. Kuluvana vuonna esimerkiksi perusväylänpidon rahoitus samalla alueella on kuitenkin vain 19 prosenttia koko maassa käytettäväs- tä perusväylänpidon rahoituksesta. Korjausvelkaohjelman ja perusväylänpidon lisärahoituksen mahdollistamat korjaustoimenpiteet ovat yritysten näkökulmasta välttämättömiä. Tavara-, asiointija työmatkaliikenteen sujuvuuden turvaaminen edellyttää ennen kaikkea olemassa olevan liikenneverkon rapistumisen pysäyttämistä. ? Valitettavasti rahoituksen kohdistaminen ei ole järkevässä suhteessa Helsingin metropolialueen merkitykseen koko Suomen menestykselle ja hyvinvoinnille. Suomen ylivoimaisesti tärkeimmän talousalueen saama rahoitus on hämmästyttävän vähäinen. Aluepoliittisten näkökulmien sijasta korjaustoimenpiteet pitäisi kohdistaa ensisijaisesti väyliin, joilla on paljon liikennettä ja joiden varrella luodaan kasvua ja bruttokansantuotetta, Pakarinen toteaa. YIT Keskustakirjaston rakentajaksi Tallinkille matkustajaennätys ??YIT on allekirjoittanut sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa Helsingin keskustakirjaston projektinjohtourakasta. Urakan arvo YIT:lle on noin 50 miljoonaa euroa ja se käynnistyy loppusyksyllä 2016, kun hankkeen maanrakennusja kellarin betonirakennetyöt on saatu päätökseen. Kirjasto valmistuu syksyllä 2018. Keskustakirjasto rakennetaan keskeiselle paikal- le Helsingin päärautatieaseman läheisyyteen Kansalaistorin tuntumaan. Hankkeen laajuus on noin 17 000 bruttoneliömetriä ja pääarkkitehtina toimii Arkkitehtitoimisto ALA Oy. Rakenteilla on uuden ajan kirjasto, kaupunkilaisten kohtaamispaikka ja energiatehokas rakennus, joka täydentää Töölönlahden kulttuurikeskittymän. Keskustakirjasto on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla- vuoden merkkihanke. Keskustakirjasto on uudentyyppisine rakenneratkaisuineen monipuolinen hanke, jolla on korkeat energia- ja materiaalitehokkuustavoitteet. Työmaan logistisesti keskeinen sijainti vaatii rakentajalta paljon, ja projektinjohtourakasta saatuja tarjouksia arvioitiinkin hinnan lisäksi laadullisin perustein. ??Tallink teki heinäkuussa uuden matkustajaennätyksen; matkustajia oli viisi prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna, eli yhteensä 1 188 226 matkustajaa. Matkustajamäärät kasvoivat eniten, yli 10 prosenttia Suomi-Viro-reitillä, ollen 661 234 matkustajaa. Kasvu johtui pääosin Silja Europan maaliskuussa alkaneesta Helsinki-Tallinnareitistä. Ruotsi-Latvia-reitil- lä matkustajamäärät kasvoivat 3,1 prosenttia ollen 53 318 matkustajaa. Suomen ja Ruotsin välisillä reiteillä matkustajia oli heinäkuussa 368 527 eli 2,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Ruotsi-Viro-reitillä matkustajia oli 105 147 eli 0,7 prosenttia vähemmän. Tallink kuljetti heinäkuussa yhteensä 23 835 rahtiyksikköä ja 160 754 ajoneuvoa. Kuljetettujen rahtiyksiköiden määrä kasvoi 3,5 prosenttia ja ajoneuvojen määrä 7,2 prosenttia. AS Tallink Grupp on pohjoisen Itämeren alueen suurin matkustaja- ja rahtiliikennevarustamo. Yrityksellä on yhteensä 15 alusta ja se liikennöi Tallink- ja Silja Line -brändeillä kuudella reitillä. AS Tallink Grupp työllistää noin 7 000 henkilöä ja kuljettaa vuosittain 9 miljoonaa matkustajaa.
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 5 Nopeammin töihin, monipuolisempia keinoja Uudellamaalla julkinen ja yksityinen työnvälitys yhdistivät voimansa ??Uudenmaan TE-toimistossa aloitettiin heinäkuussa 2016 kaksi uutta ostopalvelukokeilua, joiden tärkeimpänä tavoitteena on työnhakijoiden nopea pääsy töihin. Äkkilähtö työhön! -nimeä kantavissa kokeiluissa julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyötä on tiivistetty. Uudenmaan TEtoimiston lisäksi palveluihin osallistuu kuusi yksityisen työnvälityksen palveluntuottajaa. ? Kilpailuttamamme palveluntuottajat ovat alallaan tunnettuja tekijöitä, joilla on vahvat intensiteetit tämän kaltaisten palveluiden tuottamiseen, Uudenmaan TE-toimiston kehityskoordinaattori Jani Honkanen uskoo. Työttömyysajan lyhentämisen lisäksi uusilla pal- veluilla halutaan löytää ennakkoluulottomia ja tuoreita työnhaun tapoja sekä edistää yrittäjyyttä. Kokeiluihin on varattu käytettäväksi miljoona euroa hallituksen kärkihankerahoja. ? Molemmille hankkeille yhteistä on tulosperusteinen malli, jossa palveluntuottajille maksetaan asiakkaan työpaikan saamiseen johtaneesta tuloksesta. Heille on annettu vapaat kädet toteuttaa palvelua miten haluavat. Äkkilähtö työhön! -palvelulla kaksi eri kohderyhmää Ensimmäisen kokeilun kohderyhmää ovat 3?6 kuukautta työttöminä olleet majoitus- ja ravitsemusalan sekä kauppa- ja myyntialan henkilöt.  ? Pyrimme siihen, että tähän palveluun osallistuvista henkilöistä noin puolet olisi alle 30-vuotiaita ja noin puolet 30?50-vuotiaita. Haluamme auttaa nuoria saamaan jalansijaa kasvavilta aloilta, Jani Honkanen toteaa. Toinen kokeilu on puolestaan suunnattu 3?6 kuukautta työttöminä olleille ICT-, digi- ja markkinointialojen työnhakijoille.  ? Tämä vastaa erityisesti ICT-alan murrokseen haastavassa talous- ja työmarkkinatilanteessa. Ala on jatkuvassa muutostilassa, jolloin laadukkaalle työmarkkinoiden raaka-aineelle on aina työmahdollisuuksia tarjolla. Äkkilähtö työhön! -ostopalvelukokeilut kestävät vuoden 2017 loppuun asti.  Uudenmaan TE-toimiston kehityskoordinaattori Jani Honkanen. Yksityisen työnvälityksen palveluntuottajista mukana ovat Manhelp Oy, ManpowerGroup Oy, Opteam, Saranen Consulting Oy, Spring House Oy ja TalentGate Oy. Metroliikenteen vuoroväli ja metrojunat lyhenevät Asemille tulossa uusia opasteita ??Metroliikenteen vuoroväli lyhenee 15. elokuuta. Samanaikaisesti metrojunat lyhenevät nelivaunuisiksi. Elokuun alkupuolella metroasemien laitureille aletaan kiinnittää uusia opastetarroja, jotka ilmaisevat junien pysähtymispaikat. Uudistuksilla varaudutaan länsimetron liikenteen aloittamiseen. 15.8. alkaen metrojunat kulkevat arkisin ruuhkaaikaan linjoilla Ruoholahti?Vuosaari ja Kamppi?Mellunmäki viiden minuutin vuorovälillä siten, että junat kulkevat linjojen yhteisellä osuudella Kampista Itäkeskukseen 2,5 minuutin välein. Lauantaisin ja arkisin päiväsaikaan metron vuoroväli välillä RuoholahtiItäkeskus on 3-4 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 7,5 minuuttia. Iltaisin ja sunnuntaisin vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 5 Kaukolämmön perusparannus ??Kaukolämmön perusparannustyöt haittaavat liikennettä Junatiellä syyskuun alkuun saakka. Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Junatiellä välillä Vääksyntie - Pääskylänkatu 28.6.- 1.9.2016. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla Moottoriajoneuvot:  Junatie kavennetaan työmaan kohdalla yksikaistaiseksi molempiin suuntiin ja ajoyhteys Lautatarhankadulta Junatielle suljetaan. Polkupyörät: Normaalisti Jalankulkijat: Normaalisti Joukkoliikenne: Normaalisti Keskon pääkonttorille uudet tilat Kalasatamaan Keskon pääkonttori muuttaa Kalasatamaan. ??Pääkonttorin sijoituspaikaksi oli jo suunniteltu Ruskeasuota, mutta se peruuntui. Uusi sijoituspaikka kokoaa kaikki Keskon 1700 työntekijää yhteen vuonna 2019. Kuusikerroksinen pääkonttori rakennetaan kauppakeskus Redin viereen Kalasatamaan. Työntekijöiden määrä on yritysostojen myötä kasvanut Keskossa sen verran, etteivät Ruskeasuon tilat olisi olleet rittävät. Ennen yritysostoja, Lähikaupan ja Onnisen, Kes- kon henkilöstömäärä oli 1200 eli määrä on nyt 500 enemmän. Keskon vanha pääkonttori Katajannokalla on myyty työeläkeyhtiö Varmalle. Kalasatamaan rakennettavaa uutta pääkonttoria odotellessa, keskolaiset työskentelevät Ruokakeskon tiloissa Ruskeasuolla sekä Suomen Lähikaupan entissä tiloissa Sörnäisissä. Katajannokan punatiilirakennus on ollut tyhjillään jo kaksi vuotta. Henkilökunnan sijottamisella saman katon alle, Kesko laskee saavuttavansa merkittävän säästön vuosittain. Yli puolet palautti veroilmoituksen verkossa Metro. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Paul Williams minuuttia, ja itäisillä haaroilla 10 minuuttia. Jatkossa Mellunmäestä länteen kulkevat junat menevät kääntöraiteelle jo Kampissa. Mellunmäestä Ruoholahteen matkustavat voivat vaihtaa Kampissa Ruoholahteen menevään junaan, joka lähtee samalta raiteelta hetken kuluttua. Lyhemmän vuorovälin vuoksi keskimääräinen odotusaika metroasemilla lyhenee, mutta samalla esimerkiksi sulkeutuvien ovien väliin juokseminen viivästyttää metroliikennettä nykyistä herkemmin. Viivästyksiä pyritään vähentämään teippaamalla metroasemien laiturialueille uusia opastetarroja, jotka ilmaisevat metrojunien pysähtymispaikat. Tarrat kiinnitetään sille alueelle, jonne juna ei jatkossa pysähdy. Tarrat helpottavat matkustajia odottamaan saapu- vaa junaa oikeassa kohdassa laituria. Aikataulusyistä junat eivät voi jäädä odottamaan matkustajia, jotka odottavat junaa pysähtymispaikkojen ulkopuolella. Junan pysähtymispaikan ilmaisevista lattiatarroista kerättiin matkustajapalautetta, jonka perusteella tarrojen ulkonäköä ja kieliasua muutettiin. Ensimmäiset tarrat liimataan Itäkeskuksen asemalle keskiviikon vastaisena yönä. Lisäksi koko metrokaluston oviin liimataan tarroja, joilla muistutetaan matkustajia olemaan viivyttämättä ovien sulkeutumista. Myöhemmin syksyllä alkaa koko metron kiinteän opastejärjestämän uudistaminen entistä selkeämmäksi. Samalla opasteiden ulkoasu muuttuu jonkin verran tukemaan joukkoliikenteen yhtenäistä matkaketjua pääkaupunkiseudulla. Met- roasemien opasteiden päävärinä säilyy kuitenkin jatkossakin tuttu punaoranssi. Vuorovälin ja metrojunien lyhenemisen alkuvaiheessa osa metrojunankuljettajista tulee toimimaan asemaisäntinä ruuhka-aikoina vilkkaimmilla metroasemilla. Asemaisännät neuvovat matkustajia mm. odottamaan junaa oikeassa kohdassa laituria. Länsimetron liikennöinti ei käynnisty 15. elokuuta, kuten alun perin oli suunniteltu. Tiheämpi vuoroväli ja lyhemmät junat otetaan kuitenkin käyttöön alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Myös idän liityntäliikenteen aikataulut muuttuvat 15.8. tämän mukaisesti. 2,5 minuutin vuoroväliä testattiin metrossa jo kesäkuussa. Testauksessa liikenne sujui ongelmitta. ??Veroilmoituksen verkkopalauttajat säästivät valtiolle yli 660 000 euroa viime vuoteen verrattuna. Veroilmoituksista enää 47 prosenttia jätettiin paperilla, kun vuosi sitten vastaava luku oli 51. Paperisia ilmoituksia oli tänä keväänä lukumääräisesti yli 66  000 kappaletta vähemmän kuin vuosi sitten. Koska yhden paperilla jätetyn veroilmoituksen hinta valtiolle on noin kymmenen euroa enemmän kuin verkkoilmoituksen, tarkoittaa se tänä vuonna yli 660 000 euron säästöä. ? Hintaa laskettaessa ratkaisevaa on se, kuinka moni siirtyi paperista verkkoilmoittamiseen. Viime vuoteen verrattuna veroilmoitusten vastaanottamisesta syntyi nyt laskennallisesti yli 660 000 euron säästöt, iloitsee ylitarkastaja Sirpa Rinne-Nirva. Verotustietojen ilmoittaminen verkossa on tehty mahdollisimman helpoksi. Verkkopalvelussa näkyvät samat tiedot kuin esitäytetyssä veroilmoituksessa. ? Kolmen neljästä asiakkaasta ei tarvitsekaan tehdä muuta kuin tarkistaa tiedot, sillä suurin osa on jo valmiina ja oikein. Eniten ilmoitettavaa matkakuluista Tavallisimmin veroilmoituksesta puuttuvat tiedot kodin ja työpaikan välisistä matkakuluista. Tänä vuon- na yhteensä 740 000 asiakasta lisäsi nämä tiedot veroilmoitukseensa. Seuraavaksi eniten ilmoitettiin kotitalousvähennykseen oikeuttavia kustannuksia. Peräti 344 000 asiakasta pyysi kotitalousvähennystä. Kolmen kärjessä olivat myös vuokratulot, joita ilmoitti yhteensä 300 000 asiakasta. Eniten verkkoilmoittajien määrä kasvoi elinkeinonharjoittajien joukossa. Tänä vuonna verkkoilmoittajien määrä kasvoi yli 20 prosenttia. Elinkeinonharjoittajien ahkerimmat verkkoilmoittajat löytyvät pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta. ? Nyt elinkeinonharjoittajista 42 000 eli 40 prosenttia jättää veroilmoituksensa verkossa. Verohallinto tietenkin toivoo, että kaikki asiakkaat palauttaisivat ilmoituksensa sähköisesti, muistuttaa Rinne-Nirva. Henkilöasiakkaiden joukossa verkkoilmoittajien määrä kasvoi viidellä prosentilla viime vuoteen verrattuna. Nyt 54 prosenttia eli 720 000 henkilöasiakasta jätti veroilmoituksensa verkossa. Ahkerimmin verkkoa käytettiin eteläisimmän Suomen lisäksi myös pohjoisessa. Verohallinnolla on kaikkiaan 5,4 miljoonaa asiakasta. Näistä 1,4 miljoonaa palauttaa täydennetyn veroilmoituksen joko paperilla tai verkossa.
• KALLIO LEHTI 6 Viikot 32-33 Päivyri Nimipäivät: Viikko 32 Ma 8.8. Silva, Sylvi, Sylvia Ti 9.8. Erja, Nadja, Eira Ke 10.8. Lauri, Lasse, Lassi To 11.8. Sanna, Susanna, Sanni, Susanne Pe 12.8. Kiira, Klaara La 13.8. Jesse, Okko Su 14.8. Onerva, Kanerva Viikko 33 Ma 15.8. Jaana, Marjo, Marja, Marianne, Marjut, Marita, Marjaana, Marianna, Jatta, Marjukka, Maritta, Marjatta Ti 16.8. Aulis Ke 17.8. Verneri To 18.8. Leevi Pe 19.8. Mauno, Maunu La 20.8. Sami, Samuli, Samu, Samuel Su 21.8. Veini, Soini Jorma Haanpään muistolle Elämä rientää ohitsein, kuulet laulun viimeisen. Miksi kaikki turhaa ois, tulla, olla ? mennä pois? Sä olit elämänhaluinen, jaksoit aina huomiseen. Lämmin liekki povellais käänsi katsees tähtihin. Voimat kerran vähenee, kun lähtöhetki lähenee. Varjot kauaksi lankeaa, kyynel silmää kaunistaa. Kirkkaat tähdet taivaan sinun tietäs valaiskoon. Hohde valkoisten lyhtyjen sinulle rauhan antakoon. Uskoit Isään suurimpaan, Hän sinua nyt suojelkoon. Maisemas näät ihanan luona puron valkean. Kaikki hetket muistojen säilyy aarteina elämän. Vain kerran matkaa teet, vuokses vuotaa kyyneleet. Rakas sä huolta kannoit, voimat, kaiken annoit. Sä olit elämänhaluinen, jaksoit aina huomiseen. Olet ystävämme yhteinen, aika on kiitosten? Menneet ovat vuodet, sä meille paljon annoit. Elämä riensi ohitsein, tuli aika jäähyväisten? Jäähyväiset ystävälle. Toivo Levanko lyyrikko Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9?14, ke klo 12?17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9?10, ke klo 12? 13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su klo 9?19. Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous (torstaisin kesäelokuussa Urkukesän päivämusiikki), klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma?pe klo 16?19. To 11.8. klo 18 Viikkomessu. Lindfors, Pyylampi. Klo 19 Ackté-klubi: "Clair de lune ? Kuun valossa" Belgialais-ranskalainen ilta. Nonna Knuuttila, viulu, Kiril Kozlovsky, piano. Liput 20?. To 11.8. klo 19 Acktéklubi: Varjosta valoon Annastiina Tahkola, mezzosopraano ja Kiril Kozlovsky, piano. Mahler - Sibelius - Brahms - Rahmaninov. Liput 20? Pe 12.8. klo 19 Acktéklubi: Niin paljon kuuluu rakkauteen. Tomi Metsäketo, laulu & Jukka Nykänen, piano. Liput 22?. La 13.8. klo 17 Ekumeeninen vesper. Su 14.8. klo 10 Messu. Laajasalo, Hurmerinta, Pyylampi, Niskala, avustajat Anna Edelmann, Peter Sörensen. Kirkkokahvit. Ma 15.8. klo 19 Urkukesän konsertti. Marina Väisä (RUS), urut. Vapaa pääsy, ohjelma 7?. Ti 16.8. Klo 19 Ackté-klubi: Kesäilta elokuussa kohti syksyä. Petri Aarnio, viulu, Naoko Shibayama-Aarnio, piano. Kreisler - Beethoven - Schumann. Liput 15? Ke 17.8. klo 13 Kesäkahvila Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Partti, Anima mea. Klo 19 Acktéklubi: Pohjoiset vedet. Mari Palo, sopraano, Reeta Maalismaa, viulu, Sonja Fräki, piano, Jukka Harju, käyrätorvi. Liput 15?. To 18.8. klo 12 Urkukesän päivämusiikki. Anne Hätönen, Anna Maria Böckerman, Dag-Ulrik Almqvist, urut. Vapaa pääsy. Klo 18 Viikkomessu. Viljamaa, Oksanen. To 18.8. klo 19 Acktéklubi: Flamencoa Aino Acktén kamarifestivaalilla! Eleonora Bayaz, tanssi, Juan Rubio, laulu, Raul Mannola, kitara, Toni Jokiniitty, kitara. Liput 18? Su 21.8. klo 10 Konfirmaatiomessu, I leiri. Huovinen, van Santen, Hämeenkorva, Oksanen. Kirkkokahvit. Klo 12 Konfirmaatiomessu, II leiri. Huovinen, van Santen, Hämeenkorva, Oksanen. Ma 22.8. klo 19 Urkukesän konsertti. Colin Mark Andrews (USA), urut. Vapaa pääsy, ohjelma 7?. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma?pe klo 10?16. Punttisali auki ma? ti, to?pe klo 10?15, ke klo 12?15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. Su 14.8. klo 16 Messu. Laajasalo, Niskala, avus- taja Ulla Savonen. Kirkkokahvit. Ma 15.8. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Su 21.8. klo 16 Messu. Lindfors, Oksanen, avustajina Petri Jatkola ja Liisa Saarikoski. Kirkkokahvit. Ma 22.8. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Su 14.8. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Su 21.8. klo 11 Vironkielinen messu, Salmelainen. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 Ke 24.8. klo 19 Ilo Ensemble. Viisihenkisen a cappella -yhtyeen kotimaisten käännösiskelmien, nostalgisen swingin ja kuumien lattarirytmien maailmassa. Helmi Camus, Salla Haavisto, Lotta Hagfors, Tiina Palmén ja Ulla Silvennoinen. Vapaa pääsy. Kahvila aukeaa klo 18.30.. Kurssit, ryhmät ja retriitit Ilm. ja tied. kallio.srk@ evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintoseteli. Ei retriitteihin. Asiasta mainittava ilmoittautuessa Hyväntekeväisyys Match Show Helsingissä ??Helsingin Seudun kennelpiiri järjestää Match Show?n 11.8. Avustajakoirat ry:n hyväksi Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa. Match Show on leikkimielinen näyttely, jossa erirotuiset koirat kilpailevat pareittain toisiaan vastaan. Ilmoittautuminen alkaa klo 16:30 ja kehät alkavat klo 18:00. Arvostelemme koirat roturyhmittäin, myös monirotuiset sekä junior- ja senior handlerit. Osallistumismaksi 8?, handlerit 5?. Tapahtuman tuotto lah- joitetaan lyhentämättömänä Avustajakoirat ry:n toi- minnan tukemiseen. Avustajakoira on fyysisesti toimintarajoitteisen henkilön apuväline ja henkilökohtainen hyötykoira. Avustajakoiralla on laissa määritelty oikeus kulkea käyttäjänsä mukana missä tahansa, kuten esimerkik- Aino Acktén kamarifestivaali siirtyy Kallion kirkkoon Aino Acktén kamarifestivaali 17.5. - 30.9.2016 ??Aino Acktén kamarifestivaali saa uudet tilat Kallion kirkosta. Festivaalin käytössä on sekä tunnelmallinen Ackté-klubi että kirkkosali. Kaikkien aikojen seitsemäs festivaali on runsaudensarvi. Ohjelma sisältää musiikkia, runoutta, tanssia ja teatteria ? yhteensä 50 tapahtumaa touko- ja syyskuun välillä. Kekseliäs ja monipuolinen ohjelmakokonaisuus riemastuttaa yleisöä kesäaikana, jolloin muu kulttuuritarjonta Hel- singissä hiljenee. Vieraina nähdään monet koti- ja ulkomaiset alansa huiput. Poimintoja ohjelmasta Festivaalin avaa Kallion kirkossa 17.5. pianotaiteilija Laura Mikkola yhdessä lyömäsoittaja Kazutaka Moritan (RSO) ja näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin kanssa. Kesän muita vieraita ovat mm. Turun XII sellokilpailun 2014 voit- Pyhät tanssit -kurssi, Alppilan kirkolla ma?ti 29.? 30.8. klo 17?20. Tanssillista liikuntaa, johon yhdistyy hengellinen opetus ja rukous. Ohj. Tiina Saraaho. H. 40?. Hetken kuva -kurssi, Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, la?su 3.?4.9. klo 12?15. Harjoitetaan hetkeen pysähtymistä, itsen ja toisen kuuntelemistaja työstetään oman elämän ajankohtaisia aiheita. Ohj. Noora Vainio. H. 30?. Elämän puu -kurssi, Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28, to 22.9., 6.10., 20.10., 3.11., 17.11 ja 1.12. Minkälainen on sinun elämänpuusi? Maalaten, kirjoittaen ja liikkuen, yksin ja yhdessä toisten kanssa tutkimme omaa käsitystämme elämänvoimastamme. Mitään taiteellisia taitoja ei tarvita, mutta avointa mieltä luovan työskentelyn ja keskinäisen jakamisen kautta hahmo- ja ekspressiivisen taideterapian menetelmin. Ohj. psyko- ja taideterapeutti Ann-Marie Breitenstein. H. 195?. Elämän voimaa etsimässä 60+- kurssi, Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28, pe 23.9.,30.9.,14.10. ja 28.10 klo 13?16. Kurssin tarkoituksena on tukea eläkeiässä olevien vireyttä, antaa uusia virikkeitä ajatteluun ja henkiseen sekä hengelliseen kasvuun. H 30? sis. kahvi/tee ja tarvikkeet. Kuorolaulukoulu Raakkujat, Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28, ti 27.9., 11.10.,18.10.,1.11.,8.11.,1 5.11 ja 29.11 klo 17.30? 19.45. Tule laulamaan suosittuun kuorolaulukouluun. Ohj. MuM Eeva-Liisa Malmgren. H. 35?. tajakaksikko Senja Rummukainen ja Klaus Mäkelä, sopraanot Tuuli Takala, Meri Siirala ja Angelika Klas, mezzosopraano Edita Randova (T?ekin tasavalta), Compañia Kaari & Roni Martin, säveltäjä Eero Hämeenniemi, muusikot Aija Puurtinen, Topi Saha ja Aino Venna, pianistit Eero Heinonen ja Emil Holmström sekä kitaristi Otto Tolonen. Sopraano Mari Palon tulkitsemana kuullaan Jukka Harjun uuden laulusarjan Pohjoiset vedet kantaesitys, joka perustuu Eeva-Liisa Mannerin, Joni Pyysalon ja Panu Tuomen runoihin. Korrepetiittori Pekka Asikainen ja oopperalaulajat perehdyttävät yleisön Richard Wagnerin Parsifal-musiikkidraamaan luentokonserttisarjan myötä. Festivaalin jazzilloissa esiintyvät mm. muusikko Sanni Orasmaa, trumpetisti Verneri Pohjola ja pianisti Aki Rissanen, ruotsalaissyntyinen laulaja-sellisti Anni Elif, saksofonisti Esa Pietilä, harmonikkataiteilija Veli Kujala sekä kitaristi Kalle Kalima Attacus-yhtyeineen. Festivaali huipentuu 30.9. pianisti Martti Raution ja sellisti Marko Ylösen maratonkonserttiin, jossa kuullaan Ludwig van Beethovenin kaikki viisi sonaattia pianolle ja sellolle. Uudet tilat mahdollistavat tapahtumien järjestämisen myös festivaalin ulkopuolella. Suunnitteilla on musiikin lisäksi kirjallisuuteen, filosofiaan ja lastenkulttuuriin painottuva talvisarja. Aino Acktén kamarifestivaalin vuoden 2016 ohjelma on julkaistu yhdistyksen kotisivuilla www.acktefestival.fi. si ravintoloissa ja julkisissa kulkuneuvoissa. Avustajakoiran tunnistaa tunnusliiveissä, valjaissa tai repuissa olevasta sini-valkoisesta merkistä. Helsingin seudun kennelpiiri ry haluaa olla tukemassa avustajakoirat ry:n toimintaa sekä avustajakoirien koulutusta. Sami Hilvo Käpylän kirjastossa ??Sami Hilvo on Käpylän kirjaston syksyn ensimmäinen kirjailijavieras. Hän kertoo kirjastaan Pyhä peto tiistaina 6.9.2016 klo 18:00 -19:30. Hän teki v. 2011 elämän välitilinpäätöksen ja muutti Varsovaan kahden matkalaukun kera. Hän ei ollut edes käynyt Puolassa aiemmin. Tärkein odotti perillä, Muranowin kaupunginosassa. Vasta myöhemmin hän ymmärsi asuvansa keskellä Varsovan entistä ghettoa. Kun hän muutti takaisin Suomeen, hänellä oli mukanaan tarina Pyhästä pedosta. Vapaa pääsy. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto Väinölänkatu 5, 00610 Helsinki.
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 7 Raikasta kansanmusiikkia stadilaiseen makuun elokuussa Espalla ??Elokuussa Stadin sydän soi kansanmusiikin tahtiin, kun 8.-17.8. Espan lava muuntautuu kotimaisen tuoreen kansanmusiikin huikeaksi ilmaisestradiksi Etno-Espa-tapahtumassa. Joka arki-ilta klo 16.00-18.00 Espalla on mahdollista kuulla suomalaisen uuden kansanmusiikin mielenkiintoisimpia nimiä. Ohjelmisto hellii niin elektronisia soundeja mie- livää, world music -biiteistä nauttivaa, kansainvälisiä huippuja metsästävää kuin lyyrisistä kantelemelodioista nauttivaa musiikin kuulijaa. Etno-Espa huipentuu 25.8. Taiteiden yönä kaupungin tiukimpaan folkjuhlintaan uudessa uudistetussa Allas Sea Poolissa. Etno-Espa on ravisuttanut vanhoja mielikuvia kansanmusiikista helsinkiläisten mielistä jo 11 vuotta. Ja Sanna Kurki-Suonion Kuolematon Erikoissysteemi. Kuva: AltAgency&Management näin se tekee tänäkin vuonna! Etno-Espan avauspäivänä mm. Hedningarnassa vaikuttanut Sanna Kurki-Suonio pääsee valloilleen uuden Kuolematon Enkel. Kuva: Jimmy Träskelin Erikoissysteemi yhtyeensä kanssa. Psykedeliaa kansanmusiikkiin yhdistelevästä kokoonpanosta löytyy lista suomalaisia kärkimuusikoita, mm. koskettimien takaa Risto Ylihärsilä. Kansainvälisistä tähdistä Espan lavalle festarin aikaan nousee mm. kaksi maamme juhlitttua harmonikkataiteilijaa, Maria Kalaniemi sekä Markku Lepistö. Maailmojen musiikit kohtaavat luontevasti vuoden line upissa useassakin kokoonpanossa ? lavalla kuullaan mm. Youssou N´Dourinkanssa Duo Maria Kalaniemi ja Marianne Maans ramunder. Kuva: Pentti Hokkanen soittanutta Ma- lang Cissokhoa, suomalaista ja etiopialaista saundimaailmaa suvereenisti sekoittelevaa Ääniä Le-Alemia, unimaailmanmusiikiksi musiikkiaan kuvailevaa Uniruukkia, sekä yhtä virolaisen kansanmusiikin kuumimmista nimistä, Puuluupia. Etno-Espan Lasten lauantai 13.8. koostuu musiikillisesta ilotulituksesta sekä suvaitsevaisuuden sanomasta. Osallistavaa ohjelmaa perheen pikkuväelle loihtii päivän alussa yli 30 vuotta lastenmusiikkia tehnyt Pentti Rasinkangas kansanmusiikin monitaituri Jarmo Romppasen kanssa. Tämän jälkeen tanssijalkaa ei voi estää nousemasta, kun aurinkoinen Sila Fato luo hetkeksi Espalle afrikkalaisen maiseman sen monine sävyineen. Miltä kuulostaa kansanmusiikissa säkkipilli, entä kampiliira? Toimiiko kah- ??Kaupungin maankäytön periaatteena on tiivis ja eheä, joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne. Sen toteuttamiseksi tarvitaan riittävä määrä asuntotontteja ja asemakaavoitettuja alueita. Kaupungin asuntopolitiikalla pyritään estämään asuinalueiden eriytyminen ja tukemaan tasapainois- Mursunsuoli ja musta hämähäkki ??Joskus, yli kaksituhatta vuotta sitten, kiinalaiset käyttivät vihollistensa irtileikattuja päitä palloinaan. Nykyisin joukkueiden kannattajalaumat potkivat surutta toisiaan päähän minkä ehtivät. Otteluissa vilisee enemmän turvamiehiä kuin konsanaan pelaajia. No entä sitten? Ei se ole jalkapallon vika. Ihminen on aikojen alusta asti ollut hölmö ja brutaali. Tarkoitin vain kertoa, että jalkapallo on ikivanha laji. Ja laajalti tunnettu. Taitaapa olla yksi niistä harvoista tekijöistä, jotka yhdistävät kaikkia ihmisen kulttuureja. Muistan nähneeni Kansallismuseossa rainan, jossa eskimopojat pallottelivat jäälautalla mursunsuolella. Siihen aikaan kun itse olin hieman vetreämpi kuin nykyään, ei enää käytet- ty ihmispäitä. Kyllä se oli nahkainen Artex-merkkinen pallo, jota potkittiin. Olin pelaajana sellaista pihaviriätyyppiä. Kotipihan tähti, josta vilkas mielikuvitus leipoi huippupelaajan. Omalla urallani olin useimmiten Musta hämähäkki. Lev Jashin, Neuvostoliiton maajoukkueen loistelias maalivahti. Musta hämähäkki kuulosti niin hienolta ja vaaralliselta. Musta hämähäkki ei taida näissä Em- kisoissa olla mukana, ei edes katsomossa. Maalivahdit ovat silti säilyneet edelleen suosikkeinani. Maalivahdit ovat kuin orkesterinjohtajia ja poikkeuksetta erityisiä persoonia. Eikä maalivahdin tarvitse koko peliaikaa hölkkäillä ympäri kenttää. Pelipaikasta riippumatta jalkapalloilija ei paljon vä- 25.8. Taiteiden yönä Allas & EtnoSpa -tapahtuma uudessa uudistetussa Allas Sea Poolissa Kauppatorilla maailmanpyörän kupeessa. Illan rennosta folkkylvystä vastaa 19:00 Viitasen Piia, 20:30 Talmud Beach ja 22:00 Tuomari Nurmio ja Folk-Liisa. Helsinki City Marathon vaikuttaa liikenteeseen ??Juoksu lähtee Mäntymäentieltä klo 15.00 13. elokuuta ja juoksijat saapuvat maaliin Sonera Stadiumille klo 17.20-21 välillä. Juoksureitti (Mäntymäentie - Mannerheimintie - Ruskeasuo - Kuusisaari - Kaskisaari - Lauttasaari - Ruo- holahti - Baana - Kansalaistori - Töölönlahden ranta Mäntymäentie) kierretään kahteen kertaan. Ensimmäisellä kierroksella tehdään Ruoholahden jälkeen Punavuori Kaivopuisto - Kauppatori -kierros. Helsingin nostaa asuntotavoitteen 6000 uuteen asuntoon vuodessa Jatkoa sivulta 3 Olli Sarpo den naisen kansanmusiikkisovitus Johny Cashin kappaleesta God´s Gonna Cut You Down, miten soi kanteleproge, mitä on neozombipostfolk, entä millaisia ovat stadilaisten omat stadin slangiksi lauletut kansanlaulut? Tule elokuussa Espalle, jo ota itse selvää! Etno-Espan huipentaa ta kehitystä. Ohjelmassa muistetaan myös lapsiperheiden, ikääntyneiden ja asuntomarkkinoille tulevien nuorten erityistarpeet ja yhden hengen kotitalouksien lisääntyminen. Helsingin tärkeimmät aluerakentamiskohteet lähivuosina ovat Länsisatama, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi ja Honkasuo. Asuntotuotannon suunnittelua ediste- tään Malmin lentokentän, Koivusaaren ja Östersundomin alueilla. Tavoitteena on rakentaa persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Kaupunginvaltuusto keskusteli asumisen ja maankäytön ohjelmasta 15. kesäkuuta ja siitä päätetään 22. kesäkuuta. Ohjelmaan on tehty joitakin muutosja ponsiesityksiä. Helsingin koulut siirtyvät digiaikaan lineitä tarvitse. Alkuun pääsee pallolla. Siksi kai ryysyistä rikkauksiin-tarinoita syntyy erityisesti jalkapalloilun piirissä. Slummivanhempienkaan ei ole tarvis sijoittaa kypäriin, luistimiin, mailoihin tai haarniskoihin. Pätkä mursunsuoltakin saattaa riittää. Ja penkkiurheilija pärjää suosikkijoukkueensa kaulahuivilla. Kaikkien mielestä ei kai nytkään voittoa korjannut paras joukkue. Ei sen niin väliä, jalkapallo on hieno urheilulaji. Ehkä hienoin. Ja jos olisin vielä se pihaviriä pikkupoika, olisin Buffon. Jatkoa sivulta 3 ??Toimintakulttuurin muutosta edistetään erilaisten innovatiivisten kokeilujen kautta. Peruskouluissa, lukioissa ja Stadin ammattiopistossa kokeillaan muun muassa ilmiöpohjaista, oppikirjatonta, pulpetitonta ja koulutonta koulua sekä ePortfoliokoulua. Samalla kehitetään henkilöstön pedagogista ja digitaalista osaamista. Opettajille ja rehtoreille järjestetään laajamittaista täydennyskoulutusta. Oppilaat ja opiskelijat, vanhemmat ja eri yh- teistyökumppanit osallistetaan mukaan digitalisaation ja koulun kehittämiseen. Digitalisaatio nivoutuu kiinteästi peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen uusiin opetussuunnitelmiin. Ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelmat uudistuivat viime vuonna, peruskouluissa ja lukioissa uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan tämän vuoden elokuun alussa. Teknistä infrastruktuuria kehitetään Digitalisaatio edellyttää toimivaa teknistä infra- struktuuria ja tietotyökaluja. Nyt myönnetyn määrärahan turvin peruskoulujen langattomia verkkoja parannetaan jo tämän vuoden aikana, kertoo tietohallintopäällikkö Soili Haapala. - Syksyn aikana hankitaan kannettavia tietokoneita opettajille ja aloitetaan myös oppilaiden käyttöön tulevien laitteiden hankinnat.Kokeilemme ja selvitämme nyt parhaiten opetuskäyttöön sopivia laitteita. Edessä on vielä paljon työtä, sillä asiakkainamme on yli 60 000 oppilasta ja opiskelijaa.
• KALLIO LEHTI 8 Viikot 32-33 2500 juhlijaa nautti Skidit Festareilla kesästä ja elämästä Jatkoa sivulta 3 inen m u t u a t t i Ilmo alkaen 12.?20.8. klo 11 ??? Prinsessasalongin tunnelma oli kerrassaan kuninkaallinen ja päälavan esiintyjät sekä juontajat saivat aikaan paljon ilonkiljuntaa. Parasta oli, että päälavalla esiintynyt 8-vuotias DJ Jimi villitsi osan yleisöstä jo faneikseen, Aino Heikkinen kertoo. Skidit Festarien taustalta löytyy joukko rautaisia ammattilaisia, jotka haluavat tuottaa lapsille vähintään yhtä huolella mietittyjä tapahtumia kuin aikuisille. Mukana ovat Aino Heikkisen tiimin lisäksi muun muassa yökerhoyrittäjä Tim Uskali ja graafikko Sanna Mander. Vuoden 2017 Skidit Festareita odotellessa voi suunnata Skidit Diskoon tai Skidit Risteilylle. Seuraava disko järjestetään 5.11. ja risteilemään pääsee 25.9. Silja Symphonylla ja 27.11. Silja Serenadella. Jussi ja Toivo. Kuva: Maria Miklas. Skidit Festarit 2016. Kuva: Maria Miklas. Helsingin väkiluku jatkoi nopeaa kasvua vuonna 2015 Joel. Kuva: Maria Miklas. Kaupunki kartoittaa uudelleen ranta-alueet ??Ourit-saaren telakka-alueelle kaupunki on suunnitellut kaupungin keskitettyä venesatamatukikohtaa. Liikuntalautakunta keskusteli aiheesta kokouksensa yhteydessä torstaina 16.6. ja totesi, että liikuntavirasto kartoittaa vielä kertaalleen satamatoimintaan soveltuvat Helsingin rantaalueet ja selvittää mahdollisia kaupungin venesatamatukikohdan sekä puuvenetelakan sijoittamiselle soveltuvia alueita. Kaupungilla on tällä hetkellä useampia tukikohtia, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti väliaikaisissa tiloissa.  Läntinen venesatamayksikkö toimii Sompasaaressa väliaikaisista tiloista käsin. Tilakeskus on irtisanonut Sompasaaren vuokrasopimuksen päättymään 30.11.2016, jonka jälkeen tukikohdan on määrä muuttaa jälleen väliaikaisiin väistötiloihin Rajasaareen. Itäinen venesatamayksikkö sijaitsee puolestaan Puotilassa. Sekä Rajasaaren että Puotilan tukikohdat ovat väliaikaisia, sillä alueille on kaavoitettu muuta toimintaa. Kaupungin tavoitteena on keskittää merellisen Helsingin venesatamatukikohdat yhteen paikkaan. Liikuntalautakunta hyväksyi venesatamatukikohdan tarveselvityksen torstaina 14.4.2016. Syksyllä 2016 Helsinki kartoittaa uudelleen kaupungin ranta-alueet, jotka soveltuisivat kaupungin merelliseksi tukikohdaksi ja puuvenetelakan sijoittamispaikaksi.  ??Helsingissä asui viime vuodenvaihteessa 628 208 asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana 7 493 hengellä, mikä oli hieman vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna. Syntyneiden ja kuolleiden erotus kasvatti väkilukua 1 881 hengellä, mikä oli hieman enemmän kuin viime vuonna. Helsinki myös nettosi muuttajia etenkin Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta ja ulkomailta. Koko Helsingin seudun väestö kasvoi noin 17 600 hengellä, kun koko maan väestönkasvu jäi 15 500 henkeen. Kasvu keskittyikin seudulle jopa edellisvuosia voimakkaammin. Helsingissä korostuu edelleen erityisesti nuorten 15?29-vuotiaiden osuus väestöstä verrattuna pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Vuoden 2015 aikana kasvoivat kuitenkin erityisesti 65 vuotta täyttäneiden ja peruskouluikäisten määrä ja osuus väestöstä. Lasten määrää on kasvattanut seudullisen muuttotappion pysyminen melko vähäisenä sekä muuttovoitto ulkomailta. Suurten ikäluokkien ikääntyminen selittää 65 vuotta täyttänei- den määrän kasvua. Asukasmäärä kasvoi kaikissa suurpiireissä Östersundomia lukuun ottamatta, eniten Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä. Kuluvan vuoden tammi?toukokuussa helsinkiläisten määrä kasvoi edelleen lähes 3  000 hengellä, mikä oli noin 50 henkeä vähemmän kuin vuoden 2015 vastaavana aikana. Helsingille tyypillinen muuttotappio Helsingin seudun muihin kuntiin oli suurimmillaan vuonna 2005 lähes 4 800 henkeä. Muuttotappio alkoi supistua vuonna 2008, mutta viime vuonna tappio, 1  587 henkeä, kasvoi taas edellisvuodesta. Sen sijaan muualta Suomesta Helsinki sai enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen, 5 151 henkeä. Ulkomailta Helsinki sai muuttovoittoa 800 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna eli 1  983 henkeä. Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu loppukesästä 2015 ei näy vielä näissä luvuissa. Ne hakijat, joille tullaan myöntämään oleskelulupa, saavat kuntapaikan ja he tulevat näkyviin kunti- en väestötietojärjestelmissä vasta sen jälkeen. Helsinkiläisiä syntyi vuoden 2015 aikana 7 016 eli enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1970. Kuolleiden määrä oli 5 135 eli 86 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä oli 1,3 lasta, mikä on 0,35 lasta vähemmän kuin koko Suomen kokonaishedelmällisyysluku. Helsinkiläisen vastasyntyneen miehen elinajanodote vuonna 2015 oli 78,1 ja naisen 83,6 vuotta. Elinajanodote on jatkanut tasaista kasvuaan. Se on pääsääntöisesti ollut Helsingissä hieman koko maata alhaisempi, mutta ero on viime vuosina ollut enää hyvin pieni. Sen sijaan Helsingin sisällä alueelliset erot elinajanodotteessa ovat edelleen suuret. Lapsettomia pareja oli yli puolet kaikista perheistä: avioparien osuus oli 30 ja avoparien 21 prosenttia. Perheitä, joissa asui lapsia, oli 75 927. Näistä 21 prosentissa kaikki lapset olivat täyttäneet 18 vuotta. 79 prosentissa perheistä oli siis ainakin yksi alle 18-vuotias lapsi ja 43 prosentissa ainakin yksi alle kouluikäinen lapsi. Lapsiperheistä 28 prosenttia oli yhden vanhemman perheitä. Asuntokunnista lähes puolet (48 %) oli yhden hengen asuntokuntia, ja 25 prosenttia helsinkiläisistä asui yksin. Yksinasuminen on Helsingissä huomattavasti yleisempää kuin koko Suomessa. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus nousi 14,0 prosenttiin. Suurimmat vieraskielisten kieliryhmät olivat venäjänkieliset (17 176 henkeä), vironkieliset (11 921 henkeä) ja somalinkieliset (8 676 henkeä). Näihin kolmeen kieliryhmään kuului 43 prosenttia vieraskielisistä. Yhä huomattavampi osa Helsingin väkiluvun kasvusta johtuu muun kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten väestömäärän kasvusta. Kaikista Helsingissä asuvista 9,2 % oli ulkomaan kansalaisia. Helsingin seudun muodostavat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 9 Klassikko on aina klassikko ??Legendaarinen Vuoristorata voitti jälleen huvipuiston suosituimman laitteen tittelin Linnanmäen järjestämässä suosikkilaiteäänestyksessä. Lähes kolmanneksen äänistä rohmunneen puisen Vuoristoradan jälkeen suosituimmat laitteet ovat Ukko, Kingi ja Salama. Linnanmäen suosikkilaiteäänestyksessä ääniä annettiin lähes 6 000 kappaletta, joista noin kolmannes meni vuonna 1951 valmistuneelle Vuoristoradalla. Kommenteissa korostuivat erityisesti radan nostalgisuus, tervan tuoksu sekä sukupolvet ylittävä huvipuistokokemus. ? Vuoristorata on ollut aina lempparini pienestä asti. Vuoristoradan huima vauhti ja vanhan puun tuoksu tuovat mie- Linnanmäen Vuoristorata ja Ukko. kpl kpl Linnanmäen Kingi. leen sen, että vuoristorata on ollut olemassa jo monta kymmentä vuotta. Siihen ei vaan voi kyllästyä, kyselyyn vastannut asiakas kommentoi. Linnanmäelle Vuoristoradan suosio ei tullut yllätyksenä. Myös aikaisempina vuosina vastaavissa kyselyissä se on saavuttanut huvipuiston suosituimman laitteen tittelin. ? Minullekin Vuoristorata tuo mieleen muistoja omasta lapsuudesta ja samanlaisia muistoja halusin aikoinaan tarjota myös omille lapsille. Tänä vuonna 65 vuotta täyttänyt Vuoristorata on klassikko, joka on aina muodissa, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin sanoo ylpeänä. Kyselyssä palkintosijoille nousivat myös ratalaitteet Ukko ja Salama sekä vapaapudotustorni Kingi. Vuonna 2014 Linnanmäelle tulleen Kingin parhaiksi puoliksi mainittiinkin usein hurja vapaapudotus 70 metrin korkeudesta, joka saa ad- renaliinin virtaamaan sekä mahdollisuus ihailla Helsingin mahtavia maisemia laitteen noustessa hitaasti korkeuksiin. Hurjimpien laitteiden lisäksi myös rauhallista menoa tarjoavat laitteet paljastuivat monien suosikeiksi. ? Hepparata oli ensimmäinen laite, jossa lintsillä kävin. Siinä on nostalgiaa ja jokainen kerta, kun lintsillä käyn, on Hepparata ?must?, radan suosikikseen valinnut asiakas kommentoi. ? Vaikka käynkin muissa laitteissa useammin, niin Hurjakuru saa aina viimeistään suun hymyyn ja repäistyä pari ilonkiljahdusta! Se hurja tunne, kun tietää kastuvansa ja kuitenkin sitä yllättyy jokaisesta vesipisarasta. Kurussa myös vauhti on optimaalinen vilvoittamaan kuumana päivänä, ja maisemointi saa mieleen ulkomaiden jokilaivareissut, Hurjakurun suosikikseen valinnut kävijä tunnelmoi. ??Syyskuussa käynnistyvät Somalia sydämissämme sekä Turkki ? Lähiitää vai Eurooppaa? -luentosarjat, joilla perehdytään maiden yhteiskuntarakenteisiin ja arvoihin. Laajassa Haloo Eurooppa ? mitä kuuluu? -luentosarjassa käsitellään EU:ta, Brexitiä ja pakolaiskriisiä monelta eri kantilta. Lokakuussa jännitetään Yhdysvaltain presidentinvaaleja tutustumalla maan poliittiseen järjestelmään, entisiin presidentteihin sekä vuoden 2016 ehdokkaisiin Hillary Clintoniin ja Donald Trumpiin. Hyvinvointia perinteistä ja metsästä Hyvinvointi- ja terveyskurssien uutuutena tarjolla on Puu ja juuret -viikonloppu, jonka aikana omaa itseä ja ympäröivää maailmaa lähestytään puun elinkaaren ja kansanperinteen kautta. Kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoavat myös useat eri itsehoidon ja yrttilääkinnän kurssit sekä jooga-, pilates- ja kehonhuoltokurssit. Tanssin maail- maan voi astella aikuisbaletin ja lavatanssin, twerkin, katutanssin tai vaikka musikaalitanssin tahdissa. Taidetta ja joogaa -kurssi avaa luovuuden: kundaliinijoogan jälkeen värimaalataan sormilla, varpailla ja vasemmalla kädellä. Kotitalous- ja luonto ja ympäristö -kursseilla retkeillään metsään ja valmistetaan ateria metsän antimista, loihditaan hävikkiruoka herkuiksi, kokataan sinkkuruokaa ja keitellään itsetehtyjä liemiä. Käsitöiden uutuuskursseilla ommellaan alus- ja yöasuja ja sadevaatteita, valmistetaan silikonimuotteja askartelu- ja valutöihin sekä tehdään ja koristellaan syntymäpäivien hittituote eli piñata. Neuletöiden kurssilla opitaan kutomaan kahta sukkaa yhtä aikaa. Vuosien takaa ohjelmistoon palaa kansallispukuihin liittyvä Tykkimyssy-kurssi. Myös kurpposia ja lipokkaita eli lestittömiä nahkatossuja tehdään kursseilla. Tänä syksynä alkaa myös kolmevuotinen Hyväksi kotiompelijaksi -opintokokonaisuus, joka kehittää asteittain vaateompeluun. Improa, sirkustaidetta, beatboxausta ja biisien kirjoittamista Syksyllä käynnistyy teatteritaiteen perusopetuksen 2-vuotinen opintokokonaisuus, joka valmentaa näyttelijäntyöhön ja tähtää esityksen valmistamiseen. Kursseilla voi perehtyä myös improteatteriin, stand up -komiikkaan, sirkustaiteen vannetekniikkaan sekä teatteriohjauksen perusteisiin. Kirjallisuuden kaupunkikierroksella kuljetaan kotimaisten dekkareiden jäljillä rikosfiktion keskeisille murhapaikoille Helsingissä. Tekstihautomossa kirjoitetaan proosatai draamakäsikirjoituksia. Musiikinopetuksen uutuuksina alkaa beat-boxauksen alkeet lauluyhtyeelle, pop-laulujen säveltäminen, sanoittaminen ja demottaminen sekä Miesten Warm Up! -kuorokurssi. Uusia teemakursseja ovat operettimusiikkiin keskittyvä laulun ja esiintymistaidon kurssit, soinnutuksen ja reharmonisaation kurssi sekä kitarakurssit Blueskitara, Riffipohjainen laulu- chef wotkin?s paLVeLutiski Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1, 00900 Helsinki ? 010 766 8912 tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 HOITOA ALKOHOLISMIIN Työväenopiston syksyssä politiikkaa ja hyvää elämää Jatkoa sivulta 3 : Lisätietoja .fi ins tk w w w.wo säestys ja Trubaduurilaulun säveltäminen, soinnuttaminen ja kompin luominen. Yli kahdenkymmenen kielen opetustarjonnassa uutta on suomen ja serbian kielen tandemkurssi, jossa opiskellaan serbiaa/bosniaa/kroatiaa yhdessä natiiviopettajan sekä kieltä äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden kanssa. Suomen kielen kurssien lisäksi maahanmuuttajia rohkaistaan osallistumaan kaksikielisille kursseille, kuten Piirustus ja maalaus suomeksi ja venäjäksi sekä Cultures meet by sewing ? Kulttuurit kohtaavat ommellen. Lisää perhekursseja Lapset ja nuoret on huomioitu entistä monipuolisemmin aikuisten opiskelijapareina: tarjolla on muun muassa rumpumusiikin tahdittamaa perhe-afroa sekä hiusten letityskursseja. Kuvataiteiden maailmaan sukelletaan grafiikan ja kuvituksen työpajassa, monitaiteellisella Tarinoita ja kuvia -kurssilla sekä Pysähdy-kurssilla, jossa maalataan, piirretään, rakennellaan ja ennen kaikkea pidetään hauskaa. Aikuiset ja Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. lapset voivat harjoittaa kädentaitoja myös tekemällä yhdessä heijastimia ja lintulautoja sekä nikkaroimalla pukinkonttiin erilaisia pieniä puutöitä. Teematuvat sukututkijoille, Apple-tuotteiden käyttäjille ja videoeditoijille Avoimen ja joustavan opiskelun mahdollisuuksia on lisätty järjestämällä tietotekniikan teematupia, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista opastusta puhelimen, tabletin ja tietokoneen käyttöön sekä nyt myös digitaaliseen sukututkimukseen, iPhonen, iPadin ja Macin käyttöön sekä kuvankäsittelyyn ja videoeditointiin. Sukututkijoille on myös online-neuvontaa, joka mahdollistaa verkostoitumisen muiden alan harrastajien kanssa. Online-koulutuksella voi kouluttautua myös Office- ohjelmien käyttäjäksi. Opiskelijat puoleen hintaan Työväenopisto myöntää elokuusta alkaen päätoimisille opiskelijoille 50 % alennuksen normaalihintaisista kursseista. Alennukseen oikeuttaa voimassaoleva opiskelijakortti tai oppilaitoksen todistus opiskelun päätoimisuudesta. Saadakseen alennuksen opiskelijan on asioitava työväenopiston asiakaspalvelussa.   Ilmoittautuminen kursseille alkaa 10.?18.8. Kursseille ilmoittaudutaan ainealoittain porrastetusti torstaista elokuun 10. päivästä klo 11 lähtien ilmonet.fi-palvelussa tai puhelimitse numerossa 09 310 88610. Myös opiston palvelupisteissä otetaan ilmoittautumisia vastaan ilmoittautumispäivinä ma?to kello 11?16.
• 10 Keskikesän kulttuurikierros KALLIO LEHTI Risto Kolanen ??Tanssija Wilma-Emilia Kuosan ja vibrafonisti Arttu Takalon ?tanssikonsertti? Laiminlyöty oli mielenkiintoinen kokemus KokoTeatterissa. Esitys antaa ?äänensä sukupolvelle, jonka lähipiiriin kuluu läsnäolottomuus?. Se on kannanotto ?laiminlyötyjen nuorten aikuisten puolesta?. Tanssija laulaa ja puhuu. Vibrafonisti laulaa ja puhuu, sekä potkii nukkeja lattialla kiukuttelupuuskassa. Molemmat hoitavat valot esityksessä. Vaativa aihe ja esitys vangitsi yleisönsä mielenkiinnon vajaan tunnin aikana. Kaksikko muodostaa myös Xposure duon, joka järjestää tilauksesta nuorille suunnattuja työpajoja, jossa nuorten omat kokemukset saavat esityksellisen muotonsa. Helsingiltä kaupunkikulttuuritukea. Tuottajana oli Kati Kiminki. Välillä oltiin teltassa, ulko-ilmassa tai sisällä Harjun aulassa. Milla Kurrosen ja Hanna Laihon sirkusteos ?Pimeät pennut? on nykysirkusesitys, jonka rujo ja runollinen ote vie katsojan esiintyjien piilotelluimpiin sielun osiin. Kuuden vuoden sirkusopinnot toivat kaksi erilaista artistia yhteen. He pyrkivät täydelliseen symbioosiin jakaakseen painajaistensa kauniit puolet katsojille. He ovat erikoistuneet nuorallatanssin ja käsilläseisonnan vaativaan tekniikkaan. Esitys sisältää muita pakkomielteisesti hiottuja sirkustaitoja ja visuaalisia elementtejä, jotka luovat pohjan suomalaisen melankolian oodille, joka sai paljon kiitosta katsojilta. Kallion monipuolinen Tuuli Mattilan ja Asta Rentolan ?Asuntonäyttö? kesäfestari on mainio pikkunäytelmä Katos - Kallion kesäte- kahdesta erilaisesta naisesatterifestivaali tarjosi kol- ta kilpailemassa asunnosta. me päivää monipuolista Toinen on elämäntapainteatteria, sirkusta ja mu- tiaani, joka luottaa henkisiikkia Harjun nuorisota- siin arvoihin. Toinen on lolla ja Katos-teltassa sen mainion ilmeikkään näytpihalla. Kristiina Haa- telijän kauppatieteilijä-noupasalo Oranssin Koiran sukas, joka uskoo järkeen teatterista johtaa vapaaeh- ja tietoon. Tunne ja tietoisorganisaatiota, joka sai to mittelevät ja päätyvät ratkaisemattomaan. Kumpikaan ei saa asuntoa kilpailun kautta. Jonglöörisirkustaiteilija Sampo Kurpan sooloteos ?Houkutus? käsittelee riippuvuutta sanattoman komiikan kautta. Kuinka himo ei anna periksi ja miten ylivoimaiselta sen voittaminen voi tuntua. Kun persous antaa meille luvan huijata itseämme hetkellisen nautinnon vuokKasvuhuone-ryhmä tuli aulassa yleisöä si. Kurppa yhlähelle. Kuva: Kati Kiminki distää fyysis- Viikot 32-33 Essi Saarikoski, Viola Melvas, Nisa Khan ja Laura Ylinen ovat Gran Bian Kuva: Essi Pappila Wilma-Emilia Kuosa tanssii, laulaa ja leikkaa hiuksia. Kuva: Claudy Perini tä teatteria, jongleerausta, klovneriaa, narukuvioita, esinemanipulaatiota ja mimiikkaa. Nuorten ajatuksia lähtemisestä Hieno esitys oli myös Roihuvuoren nuorisotalon nuorten teatteriryhmä Gran Biancan ?Alussa loputon tylsyys?, jonka koimme Dallapen puiston nurmikolla. Ryhmä kokosi ohjaaja Tanja Männistön draamatuella omien kirjoitusten, työpajojen ja runojen pohjalta läheisiä asioita kuvaavan lyyrisen herkän teatteriesityksen. Teemana on lähteminen ja palaaminen. Kohtaako lähtijä itsensä ja haluaanko enää palata? Nelikko on ilmaisullisesti lahjakas ja erittäin läsnä oleva esityksessä. Musiikkina kuulimme mm. Pelle Miljoonaa, Cheekiä, Marilyn Mansonia ja Justin Boydia. Gran Biancan nuoret ovat 15?20-vuotiaita teatterinharrastajia, ja se ottaa uusia jäseniä aina syksyisin. Thespians Anonymous -ryhmällä oli kaksi Anna Olkinuoran ohjaamaa esitystä festarilla. Se on monikulttuurinen kokoonpano, jossa on esiintyjiä ainakin Australiasta, Englannista, Italiasta, Kreikasta, Suomesta ja USA:sta. Nimi viittaa antiikin Kreikan draamaan. Kasvuhuoneilmiö ? ryhmän intensiivinen läsnäolo aivan yleisön edessä oli vaikuttavaa Kristian Smedsin tekstiin ?Rakkauden hullut?. ? En ole koskaan esiintynyt näin ison yleisön edessä, yksi näyttelijä sanoi. akrobaattiset esitykset, joiden visuaalisuus oli kaunista musiikkiin. Tarina kertoo lentokoneella Rovaniemelle saapuvasta kansainvälisestä seurueesta, joka lähtee bussin mukana läpi Suomen Helsinkiin. Matkalla seuraan tarttuu joukkoon mm. juopunut tangokuningatar Jonglööri Kurppa taipuu mihin vain himon perässä. Kuva: Raimo Granb Talon bändi tuki Veeti Kalliota hyvin ja soitti erikseen jazzia. Kuva: Katja Karjalainen (-kuningas), urheilujoukkue ja dragartisteja jne. Tarkastelussa ovat suomalaiset erikoisuudet, juhannusjuhlat, ennakkoluulot, taipumus katsoa itseämme ulkopuolelta.  Esitys kestää väliajalla melkein kolme ja puoli tuntia. Se on liikaa. Ylipitkän 1. puoliajan, kesäteatterimaisesta, juoniharjailuis- ta voisi leikata reippaasti puoli tuntia pois. Esitys on musikaali, mutta siinä lauletaan yllättävän vähän, tosin uuteen sävellettyyn musiikkiin. Esityskieli on englanti, koska esiintyjäjoukko on osin kansainvälinen, paikoin suomi. Vasta lopun musiikki-ilottelussa paljastuu monen esiintyjän hyvä lauluääni. Sitä olisi voinut sirotella tasaisemmin. Musikaalin ohjasi Cris af Enehielm, vetävistä tansseista vastasi Tuomo Railo ja käsikirjoituksesta Ari Murto. Sävelistä vastaavat Ari Leskelä, Salla Markkanen ja Anna-Mari Kähärä. Esiintyjistä erottuvat Jouni Räsänen lentokoneen stuerttina, Juha Ukkola ja Makla Laine. Keskyön hauska musikaali Tumma Milla Kurronen köydellä ja vaalea Hanna Laiho lattialla. Kuva: Raimo Granberg Iso kunnaianhimoinen viritys oli ?The Land of the Midnight Fun? -homomusikaali Savoy-teatterin isolla lavalla. Ytimen muodostaa HGT - Helsingin Gayteatteri, mukana oli esiintyjiä myös Gay-kuoro Out n`Loud:sta ja H.O:T:sta. Ertyisen taitavia olivat ilma- Janne Marja-aho ja Barokkiyhtye Cornucopia Kapsäkin teatterilavalla. Kuva: Riitta Salasto
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 11 Presidenttien patsaista esittelyjä juhlavuoden kunniaksi Veeti Kallio on sielukas tulkitsija soulista balladeihin. Kuva: Katja Karjalainen ncan ilmeikäs joukko. Kapsäkki laulaa ranskaksi Samettiääninen Gigi, Kiki Rautio tulkitsi Bar Kapsäkissä rakkauden lauluja mielessään Berliinin Marlene ja Pariisin Varpunen. Ensimmäinen puoliaika keskittyi Marlene Dietrichin ja muiden iskelmiin; toinen jakso omistettiin Edit Piafille. Tunnelmalliseen iltaan takoivat vauhtia ja rytmiä taitavat Sara Puljula kontrabassossa ja Merja Ikkelä harmonikassa. Kirsi ?Kiki? Rautio esiintyy useammalla kokoonberg panolla ja on luonteikas, humoristinen välispiikkien lausuja. Rakkauslauluihin kuuluivat Fredin kaunis ?Jokaiselle joku on kai rakkain?, traaginen ?Alfonsina ja meri? sekä tunnussävel ?Aamun karnevaali? elokuvasta Musta Orfeus. Ranskalaisista lauluista kuulimme mm. ?Kun saapuu syys?, ?Kuolleet lehdet?, ?Padam? ja ?Hymni rakkaudelle?. Yllätys oli tanssija Janne Marja-ahon ja klassisen musiikin barokkiyhtyeen ?Minä olin yö? -lauluilta Kapsäkin teatterilavalla. Kuulimme belgialaisen Jacques Brelin armottoman koskettavia balladeja. osuvat suomennokset olivat pääasiassa Liisa Ryömältä, mutta myös Aale Tynniltä. Marja-aho esittää ne perinteisemmin kuin osin samoja lauluja, ?suomalaistettuina? tulkintoina esittävä Timo Tuominen. Lauluissa soi yön kaipaus, toivo, epätoivo, känni, riemu ja rienaus. Barokkisoittimet taipuivat Brelin lauluja säestämään yhtä lailla kuin barokin puhuviin lauluihin, joita täydensivät soitinsoolot. Barokkiyhtye Cornucopiaan kuu- luvat Pekka Silén, nokkahuilu Louna Hosia, viola da gamba, Solmund Nystabakk, teorbi ja Marianna Henriksson, cembalo. Veeti Kallio ja Timo Lassy Koko Jazz Clubilla Veeti Kallio oli hyvässä vireessä heinäkuun lopussa Koko kesä Kalliossa startissa, housebandin kanssa: Arttu Takalo vibrafoni, Timo Hirvonen bassokitara ja Jussi Lehtonen rummut sekä vierailijana Varre Vartiainen, kitarassa. Kuulemme karheankäheät tulkinnat ?Saat?, ?Nova?, euroviisuehdokas ?Kerro mulle rakkaudesta?, lapsille tehdyt herkät balladit ?Ikävä joka päivä? ja laulun kynttilän sytyttämisestä. Erityisen vahvasti rock/ soul-laulaja esittää Myrskyluodon Maijan sekä Tapio Rautavaara -kappaleet: Kulkurin iltatähti, joka välillä käy ?Niin minä neitonen sinulle laulan? -kipaleeksi, Juokse sinä humma ja yölauluna meille kaunis ?Sininen uni? P. Mustapään runoon. Aivan oma huippuveto oli soolokitaristin toivoma ?Living in Amerrica? á la James Brown. Kun ollaan jazzklubilla, bändi lämmittelee ennen Koko Kesä Kalliossa -sarjan solistia. Saimme kuulla mm. John Coltranen Lonnie´s Lament sekä My Romance ja If I should love you. Aiemmin heinäkuulla esiintyi kokoonpano Timo Lassy, Panu Savolainen, klubi-isäntä Timo Hirvonen & Mikko Hassinen. He soittivat Lassyn omien biisien (Hip or Not, Undecided) lisäksi monia jazzstandardeja Cherokeesta Invitationiin. Eniten mieleen ja korvaan soimaan jäi tämä Bebopin klassikko, nuoren Miles Davisin säveltämä ja Charlie Parkerin v. 1947 levyttämä Donna Lee. Koko kesä Kalliossa illat ovat kerran viikossa, joko torstaisin tai perjantaisin elokuun ajan. Teksti: Risto Kolanen Merja Ikkelä, Sara Puljula ja Kiki Rautio svengaavat. Kuva: Riitta Salasto ??Helsingin kaupunki tuottaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kahdeksanosaisen sarjan maamme presidenteistä kertovia lyhytfilmejä. Näyttelijöiden esittämät presidentit Ståhlbergista Kekkoseen heräävät eloon ja valottavat muisteloissaan kansakunnan eri vaiheita. Juhlavuoden 2017 alussa valmistuvat ääni- ja elokuvatallenteet tulevat tarjolle tietokonesovelluksen, älypuhelimen ja tabletin välityksellä. Rakennusviraston aiemmin tuottamia kuudesta keskustan patsaasta kertovaa lyhytfilmiä ja tarinaa on katsotta- Eduskuntatalo. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri vissa verkkosivulta osoitteesta www. vihreatsylit.fi. Sivustolle oh- tekivät. Yhteisenä teemana heim, Sixten Lundberg on jataan kunkin patsaan vie- kaikille elokuville on val- Paasikivi ja Kekkosta esitressä olevan, älylaitteella ta ja vallankäytön vaike- tää Antti Pääkkönen. Filluettavan QR-koodin avulla. us. Filmien lisäksi sovel- mit kuvaa Jarkko T. Laine. ? Presidenttimme kerto- luksessa on teksti- ja ää- Käsikirjoitusten taustatyön vat poikkeaa aikaisemmasta nitiedostona tiivistetty ku- teki rakennusviraston proPatsas puhuu sinulle -pro- vaus kunkin presidentin jektipäällikkö Elina Numjektista siten, että nyt pre- tärkeimmistä saavutuksis- mi ja lopulliset käsikirjoisidentit kuvataan paikoissa, ta, kertoo käsikirjoittaja ja tukset Tomi Leino. Leino joissa he muistelevat men- ohjaaja Tomi Leino Telling myös ohjaa lyhytfilmit, jotnyttä tai pohdiskelevat tule- Company Oy:stä ka tehdään suomen lisäkvaa. Esimerkiksi Kekkonen Presidenttejä esittävät si myös ruotsin ja englanmuistelee ETYK kokousta tunnetut näyttelijät. Robert nin kielillä. Finlandia-talossa ja Risto Enckell on Ståhlberg, Paul Presidenttimme kertovat Ryti pohtii edesottamuksi- Holländer on Relander, Ris- on yksi Suomi100Finland aan Sörnäisten vankilassa. to Aaltonen on Svinhuf- -hankkeista. Sillä halutaan Lyhytfilmien idea on kur- vud, Jarmo Koski on Kal- elävöittää Suomen tarinaa kistaa presidenttiemme per- lio, Jan-Christian Söder- nykyteknologiaa hyödynsooniin ja niihin aikakau- holm on Ryti, Carl-Chris- täen. Presidenttejä voi tutsiin, joissa he ratkaisujaan tian Rundman on Manner- kia omalta tietokoneelta tai esimerkiksi luokkaretkellä Helsingissä, kulkemalla patsaalta toiselle ja katsomalla filmit ja kuuntelemalla äänitiedostot omalta älypuhelimelta tai tabletilta.  Presidenttien muistomerkkien reitillä kerrotaan myös matkan varrelle osuvista merkkirakennuksista, kuten Eduskuntatalo, Kansallismuseo ja Finlandia-talo. Myös Koivistosta, Ahtisaaresta, Halosesta ja Niinistöstä on sovelluksessa lyhyet kuvaukset. Presidenttimme kertovat -sarjan kuvaukset alkavat 4. heinäkuuta 2016 ja hanke valmistuu 1. tammikuuta 2017. Hernesaaren eteläpäässä ruopataan ja tehdään meritäyttöä ??Hernesaaren eteläosan edustalla ruopataan ja tehdään meritäyttöä. Ruoppausalueen pinta-ala on noin 4,4 ha, ja meritäytöissä syntyy noin 1,6 ha maaaluetta. Ruoppaus- ja meritäyttöalue sijaitsee nykyisen Hernesaaren eteläpäässä. Heinäkuussa alkanut ruoppaus kestää elokuun loppuun. Täyttötyöt alkavat elokuun puolessa välissä ja kestävät joulukuulle 2016. Elokuun aikana ruoppaukset ovat käynnissä ympäri vuorokauden seitsemän päivää viikossa. Täyttötöiden alkaessa töitä tehdään maanantaista lauantaihin, 12 tuntia vuorokaudessa. Täyttötöissä käytetään avolouhintatyömailta tuotua, vastaanottopaikoilla käsiteltyä louhetta. Louheen seassa olevia panoslankoja puhdistetaan pois ennen meritäyttöä. Veneryhmä kerää täyttötöissä mereen joutuneet panoslangat. Louhetäytöt nousevat noin kaksi metriä merenpinnan yläpuolelle. Työaluetta rajataan mahdollisuuksien mukaan keltaisin eri- koismerkein. Veneilijöiltä ja muilta vesilläliikkujilta toivotaan kuitenkin ylimääräistä tarkkaavaisuutta vaaratilanteiden välttämiseksi. Ruoppaus-ja täyttötöitä tehdään tulevan risteilijälaiturin rakentamista varten. Helsingin Sataman rakentama risteilijälaituri valmistuu arvion mukaan kesäkaudelle 2019. Hevoskastanjoita vaivaava bakteeri levinnyt jo toiseen puistoon ???Töölön Sibeliuksen puiston hevoskastanjoista on löydetty haitallista bakteeritautia. Pseudomonas syringae pv. aesculi ? tauti voi tappaa puita nopeastikin, mutta se voi myös heikentää niitä vähitellen. Bakteeri tunnistettiin Eviran laboratoriotesteissä. Tauti on sama, jota löydettiin viime kesänä Kallion Tokoinrannasta. Bakteeritaudin vuoksi sieltä jouduttiin poistamaan kymmenkunta huonokuntoista hevoskastanjaa. Rakennusvirasto seuraa nyt tarkasti taudin leviämistä. Pseudomonas-bakteerin leviämistä ei tunneta vie- lä täysin. Se voi levitä paikasta toiseen esimerkiksi maan tai taimien mukana. Kosteat ja viileät säät voivat edistää bakteerin leviämistä ja sen kehitystä. Lämpimillä ja kuivilla säillä se etenee ehkä hitaammin ja saattaa sinnitellä pitempään piilevänä. Taudin tuntomerkit?Bakteeritauti aiheuttaa aluksi lehtien nuutumista. Vähitellen lehdet kellastuvat, ruskettuvat ja varisevat maahan. Lopulta puun haara on lähes lehdetön. Taudille tyypillisiä ovat myös alkukesästä runkoon ilmestyvät ruskeat, vuotavat bakteerilaikut. Hevoskastanjoilla on myös muita hankalia vaivoja, kuten lehtimiinaajia ja lehtitauteja, jotka voivat nekin ruskettaa puita kokonaan jo loppukesällä. Tokoinrannassa tauti eteni viime kesänä aluksi rajuna ja epäiltiin, että infektiossa on mukana myös muita taudinaiheuttajia, kuten Phytophthora-mikrobi. Tätä munasientä ei kuitenkaan Luonnonvarakeskuksen keväällä 2016 ottamissa kasvija maanäytteissä havaittu. Onko hevoskastanjoilla tulevaisuutta Helsingissä??Pseudomonas-taudin leviäminen voi mahdollisesti lopettaa kokonaan uusi- en hevoskastanjoiden istuttamisen kaupungin puistoihin. Tokoinrannasta on kevään ja kesän aikana havaittu lisää oirehtivia puita. Yhteensä oirehtivia puita on toistakymmentä. Hevoskastanjoiden selviämästä seurataan vielä jonkin aikaa, ennen kuin tehdään päätös niiden kohtalosta. Viime vuosina Helsingin puistoihin on istutettu nuoria hevoskastanjan taimia ja puita seurataan tarkasti. Helsingin tunnetuimmassa hevoskastanjapuistossa, Hesperian Esplanadilla tautia ei ole vielä havaittu.
• KALLIO LEHTI 12 Keskikesän kuvataidetta ??Kulttuuriklubi kokoontui Papu Galleriaan, Mariankatu 24, keskustelemaan taiteesta ja sen esittämisestä. Kuka ja missä saa sitä esittää? Keskustelun alustivat kaksi pitkän linjan kuvataidekriitikkoa, Seppo Heiskanen ja Dan Sundell. Asiantunteva kuvataideyleisö, jossa oli taiteilijoita ja kriitikoita, tuli nopeasti mukaan keskusteluun. Heiskanen kertoi hauskan tarinan tuoreesta presidentistä Mauno Koivistosta vuonna 1983. Häneltä oli taidenäyttelyn avajaisissa kysytty, mitä taide on? Koivisto vastasi, että on helpompi sanoa, mitä se ei ole... Puheissa nousi esille myös verkossa esiteltävä taide, joka voi ohittaa galleriat ja näyttelyt. Jokainen yksilö voi esittää siellä kuvataidettaan. Papu Galleriassa on elokuun Marianne Matikan ja Airi Salosmaan näyttely. pahtumista. Maalaukset voi nähdä abstraktin ja esittävän välimuotona, sekä vahvasti ekspressiivisenä. ? Maalaamisen kautta mietin ja kuvitan omaa sisäistä maailmani: Maalaaminen on minulle omien tunteiden käsittelyä. Uudenmaankadun Galleria Huudon keskikesän taitelija oli Raahesta Helsingin Sturenkadulle kotiutunut Sebastian Lindberg, joka on Vapaan taidekoulun kasvatti. Hän tekee akryyli ja öljy-töitä puolikuivalle kuitulevylle, mutta myös paljon levykansikuvituksia ja muita tilaustöitä. Kolmiulotteisena kohoavat reliefimäiset muodot on saatu aikaan muokkaamalla akryylivärimassoja valuttamalla ja maan vetovoimaan luottaen. Näyttelyn nimi kääntää Aldous Huxleyn anti-utopian muotoon: ?Grave New World? (Kaiva uusi maailma), joka viittaa taitelijan tietoisuuteen ympäristön tilasta. Kantava teema on vesi eri muodoissaan. Virtaava vesi, pyörivä liike ja kuohuvat aallot jättävät jälkensä. Lindberg harrastaa syvänmerensukellusta, mikä näkyy hänen työssään, josta toimittaja ja kuvaaja pitivät. Risto Kolanen Tanja Koskisen valoisuus erottuu tummien hetkien öljytöiden ?Miksi? (vas) ja ?Pelko? välissä. Kuva: Raimo Granberg Kriitikot Seppo Heiskanen (oik) ja Dan Sundell keskustelevat taiteesta. Kuva: Seppo K. Niiranen Maarit Björkman-Väliahdet tulee perheestä, jossa kuvataide kuului vahvana osana elämään. Hän on kuvataiteilija Eila Ekman-Björkmanin tytär. Hän oppi kävelemään kuvataideakatemian käytävillä ja sieltä askeleet ovat johdattaneet omalle taiteelliselle uralle. Äiti ja tytär sekä kouluttaja Ritva Saarelainen perustivat Alfa-Art taidekoulun vuonna 1991. Yksityisen taidekoulun kasvatit ovat yhdistävä tekijä AVA-Gallerian näyttelyssä Kampissa. BjörkmanVäliahdet maalaa öljyväreillä kanKuvataiteilija Juhani Tuomi ja teos ?Marski?. kaalle, hyvin Kuva: Raimo Granberg paksuista vä- rikerroksista valoisia kauniita teoksia. ? Väreillä on iso merkitys tunnetilojen luojana. Maailmassa on iloa, toivoa ja kauneutta, kipua ja kauhua. Minä maalaan muiden katsottavaksi kuitenkin energiaa ja elämää, hän sanoo. Mirja Jaamalahden töissä synkistelijän synkkyys ja huumori kulkevat käsi kädessä. Hän maalaa pimeitä maalauksia, aihein ja ottein. ? Maalaustapahtuman voittajatyö, Toivon maalauksieSakari Kumpumäki ?Manta? Espan ni välittävän tunylpeydestämme. nelman, joka minulla maalatessani oli tai edes aiheuttavan katsojassa jonkinlai- maalaus on Sakari Kumpusen reaktion; ahdistukses- mäen upea ?Manta?. ta inhoon tai surusta nauVirtauksia, eläimiä ja ruun. Olen luonut oman ismini, se on Darkismi, naiainutkertaisuutta nen tunnustaa. Galleria Pirkko-Liisa ToVesivärien juhlaa pelius esittelee persoonallisia kuvataitelijoita Hietalahmaalausdenrannassa. Seija Gröntapahtumassa qvistin ?Virtauksia? oli pitHeinäkuun 10. päivä on kään esillä. Hän tekee paljon Suomen kuvataiteen päivä akryyli kankaalle -maalaukkuuluisan taidemaalarim- sia. Taitelija lähtee liikkeelme Helene Schjerfbeckin le tyynestä aamusta meren syntymäpäivänä. Juhlapäi- rannalla, mutta pinnan alla vä sattui sunnuntaille, jol- voi olla voimakkaita virtaukloin kahvila Ekbergin ylä- sia. Havaintoihin sotkeutuu kerta Bulevardi 9:ssäkuhisi muistikuviksi muuttuneet innokkaista vesivärimaala- kokemukset. ? Maalausproreista, jotka olivat ahkeroi- sessissa ne hakevat ulostuneet koko päivän kaduilla, loa liikkeen ja värien kautta. rannoilla ja satamissa. Päi- Juhani Tuomen työt ovat vän töitä vertailtiin, ja saim- osa muotokuvamaalauksen me kirjoittaa parhaan työn perinnettä ? ihmisen kunumeron laatikkoon. Maa- via eläimen puvussa. Gallaustarvikkeita oli myyn- leria Katariinan keskikenissä, pullakahvit tarjolla. sän näyttelyssä oli esillä Tapahtuman järjestää Suo- hänen eläinhahmoja. Ihmimen Akvarellitaiteen yhdis- selle ilmestyvät sian korvat tys; tapahtumia on muissa- tai jänikselle ihmisen hamkin kaupungeissa samana paat tai muuta vastaavaa. päivänä. Helsingissä maa- Huonomaalaus on Tuomelle lareita oli 80. Näyttelyssä läheinen tapa toteuttaa muomaalauksia oli esillä 114. tokuvia. Maalaukset ovat Yleisöäänestyksen voittanut sekä hyvin taitavia että sa- Seija Grönqvist ja ?Hyvä päivä kaikesta? -työ Galleria Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg Mirja Jaamalahti ja teoksensa Ripaska, (akryyli kankaalle), Galleria AVA. Kuva: Raimo Granberg Nuoria taitelijoita Uudenmaankadulla Osuuskuntapohjaisessa Galleria Artikassa on 14.8. asti esillä ?Pyhiä kuvia?. Ne muodostavat rikkaan ja monipuolisen taiteenalan riippumatta tekijän tai katsojan hengellisestä suuntauksesta. Kahden ulkomailla asuvan taitelijan rinnalla näyttelyssä on Tanja Koskisen tempera/öljy/pellava kankaalle maalauksia, jotka lähtevät pitkälti hänen oman elämäntilanteensa ta- Alfa-Artin iloa ja synkistelijä Viikot 32-33 Sebastian Lindberg tuijottaa maalaamansa enkelikalaa silmiin Huudossa. Teoksen nimi on Habari Za Asubuhi. Kuva: Raimo Granberg malla kömpelöitä. Suuressa eläinnäyttelyssä Tuomi siirtyy puhtaasta huonomaalauksesta kohti ilmaisullisempaa otetta. Galleria Sculptor esitteli Etelärannassa kolme nuorehkoa kuvanveistäjää, joita yhdisti ainutkertaisuuden teema. Sampo Malin miettii ?Enemmistön mielipidettä ja Lotta Mattila ?Hyviä herroja?, hyvin yhteiskuntakriittisesti. Salla Vapaavuori lähestyy aihetta enemmän itsensä kautta: mihin tunnen kuuluvani. Hänen ?vaellus? -teoksessa oma elämänhistoria, eri maisemat yhdistyvät ajalliseksi jatkumoksi pitkässä lattiarajassa. ? Rasistien, suvakkien ja tolkun ihmisten aikakaudella henkilökohtainen identiteetti rakentuu uusilla tavoin. Tekijöiden ja galleristin kanssa keskusteli vapaa kirjoittaja Maryan Abdulkarim. Rohkeaa Kaapelilla ja Jätkäsaaressa Galleria Huudon Jätkäsaaren makasiinissa oli kolmen taitelijan yhteisnäyttely. Niistä ehdottomasti mielenkiintoisin on Petroskoissa 1986 syntyneen ja Tampereen AMK:ssa kuvataitelijaksi valmistuneen Jesse Avdeikovin tavattoman ilmaisuvahvat, karikatyristiset akryyli- ja öljyvärityöt. Hänen töissään seikkailevat juopunut Jeltsin ?Kolhoosin voimassa ja heikkoudessa? Puskinin ja Gerard Depardieun sekä taitelijan omien perheenjäsenten kanssa. Prinsessa Dianan synnytys Venäjän tsaari Nikolain ja karhun edessä on kolmas mieleeni vaikuttanut teos. Turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneiden taiteilijoiden ja suomalaisten taiteilijoiden Journey ?yhteisnäyttely oli Kaapelitehtaalla. Maailman pakolaiskriisiä dokumentoitiin valokuvin, videoin ja maalauksin. Suomalaisilla oli töitä tästä aihepiiristä tai väljemmin ihmisten kohtaamiset. Satu Kalliokuusi tekee punaviinillä ja musteella tehtyjä maalaus-piirroksia, sekä palapainografiikkaa. Teoksissa hän tutkii ihmisen psyyken ja mielialan heijastumia. Keskiössä on ihmisten välisten kohtaamisten ja parisuhteen synnyttämät kipupisteet. Maalaukset etsivät myös selviytymisen keinoja laajempaan maisemaan. Susanna Iivanainen maalaa paljon vesiteemaa ja lapsia, jolloin hänen sukellusharrastus tulee esille. Hänellä on usein työvälineenä muste ja tussi paperille. ? Koen itselleni tuntemattomien henkilöiden kuvaamisen vapauttavana. Olen rajannut usein kasvot lähikuvaan, niin että kasvojen piirteet ja silmät nousevat pääosaan. Teksti: Risto Kolanen Maarit Björkman-Väliahdet yhdessä töidensä Auringonlaskun aikaan (alempi) ja Tähtitaivaan alla. Kuva: Raimo Granberg
• Viikot 32-33 KALLIO LEHTI 13 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 32-33 Monikulttuurisuus on rikkautta voida työskennellä uusien musiikillisten juttujen parissa, joissa yleisö on suurin hyötyjä ??Afrojazz Clubin kuuma kesäklubi Storyvillessä elokuisena perjantaina 19.8. järjestetään yhdessä Afrikan ja afrodiasporan musiikkiin ja tanssitaiteeseen keskittyvän Kilombo-festivaalin (Suvilahti 19-21.8) kanssa.  Afrojazz Club goes Kilombo tuo Storyvilleen afrokuubalaisia rytmejä, syvää tulkintaa ja säihkyvää energiaa kesäterassilta aina yön pikkutunneille saakka. Pääartistina esiintyy afrokuubalaisia ja länsiafrikkalaisia rytmejä soittava Tiempo Habana (Suomi/Kuuba). Tiempo Habana on 11 henkinen salsayhtye, joka laitettiin kokoon vuonna 2013 Suomessa asuvien kuubalaismuusikoiden aloitteesta. Yhtye soittaa kuubalaiseen moderniin timbatyyliin tanssittavaa salsaa. Tiempo Habana on esiintynyt lyhyeen ikäänsä nähden paljon festareilla ja klubeilla mm. April Jazz, Savitaipale Soi ja Maailma Kylässä. Yhtyeen kanssa esiintyvä solisti Martha Galarraga on afrokuubalaisten tanssien ja musiikin yksi valovoimaisimmista opettajista Kuubassa ja Euroopassa. Hän on Grammyehdokas Omar Sosan yhtyeen laulaja ja toiminut mm. Conjunto Folklórico Nacional -yhtyeen solistina. Yksi Tiempo Habanan keulahahmoista, kuubalainen Daniel Baro näkee afrokuubalaisen ja maailmanmusiikkiskenen kehityssuunnan Suomessa positiivisena ja valottaa yhtyeen tulevaisuuden näkymiä: ?Afrokuubalainen musiikki on ollut hyvin esillä Suomessa viime vuosina, koska suomalaisella yleisöllä on paljon yhteyksiä Suomessa oleviin musiikki- ja tanssikouluihin. Niissä opiskelevat niin nuoret kuin vanhemmatkin ihmiset. Nuoret ovat todella kiinnostuneita maailmanmusiikista ja he luovat uusia musiikkityylejä käyttäen kaikkea sitä kansainvälistä eri musiikkityylien sekoitusta, jota maailmalla nykyään kuunnellaan. Monikulttuurisuus merkit- see minulle paljon, koska se antaa minulle mahdollisuuden olla yhteydessä muihin kulttuureihin, jotka rikastuttavat ammatillista elämääni. Ja samalla voimme jakaa näitä kokemuksia muiden kansainvälisten muusikoiden kanssa. Yhtyeellemme monikulttuurisuus merkitsee rikkautta voida työskennellä Leif Söderlund Krimin sota ja Helsinki ??Krimin sodan päättäneestä Pariisin rauhasta tuli nyt keväällä 2016 kuluneeksi 160 vuotta. Moninaiset riidat ja etupiiritavoittelut muodostivat ?itämaisen kysymyksen?, joka johti Euroopan valtiot keskinäiseen sotaan. Englanti ja Ranska sekä Sardinia riensivät auttamaan sulttaanikuntaa Venäjää vastaan. Sotatoimet alkoivat syksyllä 1853 ja kuningatar Viktoria ja keisari Napoleon III julistivat sodan Venäjälle alkuvuodesta 1854: sulttaanikuntaa ja Euroopan tasapainoa oli varjeltava. Ja varsinaiset sotatoimet siirtyivät Krimille. Alkoi Sevastopolin piiritys. Keväällä 1854 englantilainen laivasto-osasto, 25 laivaa ja joukko huoltoaluksia purjehti Itämerelle päästen aina Kronstadtiin asti. Ranskalaisia aluksia oli 16, lisäksi huoltoalukset. Ja Pohjanlahdella pommitettiin Raahea, poltettiin Oulun tervahovi. Mutta Tammisaaressa ja Kokkolassa torjuttiin englantilaisten maihinnousu. Kokkolan puolustajat saavuttivat voiton ja keisarin käskystä maalautettiin muotokuvat kauppaneuvos Donnerista ja hylkeenpyytäjä , tarkkaampuja Matti Kankkosesta. ? Muotokuvat ovat nyt presidentinlinnassa. Amiraali Plumridgen arvioi aiheuttamiensa vahingon 380 000 punnaksi! The Times paheksui voimallisesti asiaa, yksityistä omaisuutta, Suomen kaupunkeja ja kyliä tai satamia ei pidä tuhota. ?Kauhia Oolannin sota? oli käynnissä, ensimmäiset taistelut Lumparnissa käytiin kesäkuun lopulla ja hyökkäys keskeneräistä Bomarsundin linnoitusta vastaan alkoi elokuun alkupuolella 1854. Linnoitus vallattiin ja tuhottiin ja puolipataljoonaa suomalaisia krenatöörejä ja joukko upseereita vietiin sotavankeuteen Englantiin ja Ranskaan. ? Asiaa paheksuttiin Englannin parlamentissa sekä Lontoon että Pariisin lehdistössä: käytiin ensimmäistä mediasotaa! Ja saihan Suomikin tällöin lennätinyhteyden Helsingistä Pietariin. Helsinki ja etenkin Viaporin linnoitus olivat vaaravyöhykkeessä. Jo helmikuussa 1854 alkoivat varustautumiset. Tuotiin tykistöä ja venäläinen husaarirykmentti ja kesällä kaupunki kuin sotaleiri. Kaupunkilaisten oli majoitettava huomattava osa sotilaista. Sodan pelko kasvoi. Viranomaiset evakuoivat Suomen Pankin varat Heinolaan ja Mikkeliin ja yliopiston ja virastojen arkistot vietiin niin ikään turvaan maaseudulle. Pelättiin kaupungin mahdollista pommitusta laivatykeillä ja määrättiin jokaisen talon katolle vesitynnyri ja ämpäreitä ja vartija. Ja kaupunkilaiset veivät tavaroitaan puistoihin, nukkuivat sängyissään puiden alla ja hautasivat aarteitaan kuten pöytähopeansa jopa Kaisaniemen puistoon ja Mäntymäelle. Helsingin edustalla oli kolmiosainen puolustuslinja ja merialuetta miinoitettiin: puiset ja tervatut tynnyrit täytettiin ruudilla ja upotettiin mereen. Ne voitiin sitten räjäyttää sähköllä. Helsingin turvana oli 50 pataljoonaa eli n. 30000 miestä, 1200 kasakkaa, 52 tykkiä ja Viaporissa 600 tykkiä ja 14 huonokuntoista sotalaivaa ja yhteensä 6793 miestä. Hyökkäystä Viaporiin siis odotettiin, olihan rannikkoja ahdisteltu pitkin kevättä ja kesää ja elokuun alussa 1855 englantilais ? ranskalainen laivasto ilmestyikin Helsingin edustalle. Englantilaisten lippulaiva ?Duke of Wellington? ankkuroitui Harmajan ja Pihlajasaaren väliin. Suoritettiin merisodan historian ensimmäinen miinanraiva- us. Ensimmäinen tulikosketus tapahtui 22.kesäkuuta. Englantilainen höyryfregatti Amphion suuntasi Hevossalmelle ja Villinkiin ja tulitti Santahaminan ulointa patteria. Neljä patteria vastasi tuleen. Omat tappiot olivat yksi kaatunut ja neljä haavoittunutta. Englantilaisten tappiot yksi aliupseeri, perämies Georg Quinnel, joka on haudattu Isosaareen ja kaksi haavoittunutta. Liittoutuneiden laivoja purjehti Helsingin edustalle noin 85 alusta. Ammunta alkoi 9.elokuuta. Tulitus kohdistui Länsi-Mustasaareen, Särkkään, Harakkaan ja Kaivopuiston rantapattereihin, sitten olivat vuorossa Susisaari ja Vallisaari ja salmessa ankkurissa ollut linjalaiva Rossija. Viaporista ei juuri ammuttu, laivat olivat puolustajien tykkien kantomatkan ulkopuolella. ?Samaan aikaan helsinkiläiset kokoontuivat Kaivopuiston ja Ullanlinnan katselemaan näkymää merellä. Myös Lauttasaarta ja Santahaminaa pommitettiin laivatykein ja raketein. Pommitus jatkui useita päiviä ja öitä, yhtäjaksoisesti 46 tuntia, ja 13.elokuuta aamulla vihollislaivasto nosti ankkurinsa ja poistui. Helsinkiläisten pelkäämää kaupungin pommitusta ei ollut tullut eikä maihinnousua myöskään. ? Puolustajat eivät tienneet että varsinaisia maihinnousujoukkoja ei vihollislaivastossa ollut mukana lainkaan. Viaporin tappiot ja vahingot jäivät lopulta vähäisiksi, vallit säilyivät samoin kirkko ja Ehrensvärdin hauta. Vain 56 aliupseeria ja miestä kaatui ja 6 upseeria ja 198 sotamiestä haavoittui. ? Englannin ja Ranskan lehdet puolestaan kertoivat, että Viapori oli tuhottu ja Helsinki poltettu! Samat lehdet olivat kuitenkin tyytymättömiä englantilaiseen amiraaliin, joka jätti Viaporin valtaamatta. Helsinkiläiset kylläkin pakenivat puistoihin taas kertaalleen, pelättiin maihinnousua ja kaupungin valloitusta. Englantilaiset vuodattivat sitten talvella tiedon, että Itämerelle tulee kesällä 1856 hyvin varusteltu suurlaivasto: 336 alusta. Tämä tieto oli omiaan vauhdittamaan rauhanneuvotteluja. Kaiken lisäksi Venäjällä oli tapahtunut hallitsijan vaihdos. Nikolai I oli kuollut keuhkokuumeeseen jo maaliskuussa 1855. Alistuminen tappioon ei tietenkään miellyttänyt Aleksanteri II:sta, mutta kauhea teurastus Krimillä oli saatava loppumaan. Lisäksi oli olemassa pelko, että rajamaat kuten Puola, Suomi, Kaukasia ja Krim menetetään. Lisäksi Venäjän talous oli lamassa eikä maaorjavaltio voinut enempää sotia kahta teollisuusmaata vastaan. Toisaalta Ranska ei enää halunnut sotia vain Englannin iloksi. Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin 30.maaliskuuta 1856. Rauha oli Venäjälle nöyryyttävä, sovittiinhan silloin myös Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta. Napoleon III puolestaan nosti suosiotaan. Englanti puolestaan saattoi olla ylpeä laivastostaan, jonka avulla länsivallat olivat lyöneet Venäjän sen omalla rannikolla. Krimin sota aiheutti Helsingin ja myös muun Suomen kauppalaivastolle suuret menetykset. Aluksia kaapattiin 89, myytiin 158, haaksirikkoutui 22. Noin 50 % koko kauppalaivastosta menetettiin. Päänäyttämöllä, Mustalla merellä, Krimillä, menetettiin paljon ihmishenkiä joko kaatuneina tai punatautiin ja koleeraan kuolleina, venäläisiä 256 000, ranskalaisia 107 000, englantilaisia 45 000, turkkilaisia 48 000, italialaisia 2600 miestä. uusien musiikillisten juttujen parissa, joissa yleisö on suurin hyötyjä. Myös Afrojazz Clubilla on tässä tärkeä merkitys, koska se antaa yleisölle mahdollisuuden nauttia afrojazzin eri genreistä ja tyyleistä rikastaen siten Suomen kulttuurielämää. Seuraava suunnitelmani on saada päätökseen uudet kappaleet, joita parhaillaan kirjoitan ja jatkaa tulevaisuudessa uusien musiikillisten teosten luomista, joihin haluaisin sisällyttää joitakin afrikkalaisia rytmejä ja yleisesti populaarimusiikin rytmejä. Tällä hetkellä valmistelemme täysillä ensimmäistä levyämme ja toivomme, että yleisö ottaa sen hyvin vastaan. Haluamme työskennellä myös muiden musiikkityylien, kuten boleron ja balladien parissa, ja näin rikastaa ja laajentaa bändimme repertoaaria.? ? Daniel Baro, Tiempo Habana (espanjasta käännös Marjaana Markkanen) Afrojazz Club goes Kilombo 19.8. at Storyville: 20.30 Djomba Kourouma (terrace) 21.30 Pre-gig talk (Kilombo Festival crew) 22.00 Mande Maja Band 23.15 Tiempo Habana feat. Martha Galarraga Dj Borzin Afrojazz Club tarjoaa suomalais-afrikkalaisten bändien parhaimmistoa ja asiapuheenvuoroja. Livenä ja levyltä svengaavaa ja tanssiystävällistä afro-meininkiä, somistus Alvar Gullichsen. Kevään 2016 ajan Afrojazz Club Storyvillessä toimi joka toisena torstaina uudenlaisena maailmanmusiikin areenana sekä kulttuurien ja ihmisten kohtaamispaikkana. Syksyllä 2016 Afrojazz Club aukeaa kerran kuussa lokakuusta lähtien.  Helsingin Satamassa matkustajaennätys heinäkuussa ??Helsingin Sataman heinäkuun matkustajamäärä ylsi uuteen ennätykseen kohoten hieman yli 1,5 miljoonan matkustajan. Kasvua viime vuoden heinäkuuhun oli 4 prosenttia. Heinäkuu on aina vuoden vilkkain matkustuskuukausi satamassa. Matkustajamäärä on kasvanut tasaisesti koko alkuvuoden: tammi-heinäkuun yhteenlaskettu matkustajamäärä oli 6,8 miljoonaa, joka on 3,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kasvu perustuu pääasiassa Tallinnan liiken- teeseen. Sataman tavaraliikenteen kokonaismäärä heinäkuussa oli lähes 920 000 tonnia, jossa kasvua oli 1,2 prosenttia. Kokonaistavaraliikenteen määrä tammi? heinäkuussa oli yli 6,7 miljoonaa tonnia, joka on 1,6 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Suomen viennin huono kehitys näkyi myös Helsingin Satamassa, sillä heinäkuun viennin määrä väheni lähes 5 prosenttia viime. Tuonti taas kasvoi yli 3 prosenttia ollen lähes 410 000 tonnia. Helsingin ulkoliikuntatilojen haku ensi talvikaudelle käynnissä ??Helsingin tekojääratojen ja -kaukaloiden, hiihtolatujen sekä talvijalkapallokenttien harjoitus- ja kilpailuvuorot ovat haettavissa talvikaudeksi 1.11.2016 ? 30.4.2017. Varaushakemukset tulee toimittaa kirjallisina vakiotai yksittäisvuoron hakulomakkeella tilavarauksiin viimeistään maanantaina 15. elokuuta. Lomakkeen voi tulostaa osoitteesta suo- mi.fi/asiointi. Hakulomake tulee toimittaa joko ? sähköisesti: liikuntapaikkavaraukset@hel.fi ? postitse: Liikuntavirasto/Tilavaraukset, Paavo Nurmen kuja 1 E, PL 4800, 00099 Helsingin kaupunki. ? tai henkilökohtaisesti: tilavarauksiin Kisahallille, Paavo Nurmen kuja 1 E, arkisin klo 9?16.
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 15 Helsingin uimahallit avautuvat elokuussa ??Helsingin kaupungin hallinnassa olevat Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan ja Yrjönkadun uimahallit avautuvat kaikki elokuun aikana. Ensimmäisenä aukeaa Itäkeskuksen uimahalli 8. elokuuta, Pirkkolan uimahalli vuorostaan 15. elokuuta ja Jakomäen sekä Yrjönkadun uimahallit aukeavat 29. elokuuta. Kaikki neljä uimahallia ovat virkistävän erilaisia. Ensimmäisenä avattavaa Itäkeskuksen uimahallia on kesän aikana kunnostettu palvelemaan asiakkaita entistä paremmin, ja esimerkiksi saunoissa on pistetty kaakeleita, puuosia ja kaiteita viimeisen päälle kuntoon. Lisäksi Itäkeskuksen uimahallin viikonlopun aukioloaikoja on pidennetty, sillä halli avaa ovensa aamu-uimareille lauantaisin ja sunnuntaisin jo kello 7.00. Uimahallien kruununjalokivessä, Yrjönkadun kylpylämäisessä uimahallissa, voi nauttia polskimisen lisäksi myös erittäin monipuolisista saunoista, sillä tarjolla ovat niin puu-, sähkö-, tilaus- kuin infrapunasaunat. Pirkkolassa polskitaan vehreän Keskuspuiston välittömässä läheisyydessä, ja Jakomäen kompakti uimahalli hurmaa sympaattisuudellaan. Lisäksi uimahalleissa järjestetään myös muun muassa vesijumppia, ja Itäkeskuksessa, Jakomäessä sekä Pirkkolassa asiakkaiden käytössä ovat hyvin varustetut kuntosalit. Itäkeskuksen uimahallissa on muun muassa kaksi vesiliukumäkeä, jotka ovat etenkin lasten suursuosiossa. Kuva: Konsta Linkola/liikuntavirasto. Valkoposkihanhien poikasmäärät puolittuivat Elokuun konsertit päättyvät Flowta lukuunottamatta kello 23 tai 24. Kuva: Katriina Kauppinen. ??Helsingin puistonurmikoilla laiduntavien valkoposkihanhien kokonaismäärä kasvoi noin kymmenen prosenttia viime vuodesta. Poikasten määrä kuitenkin lähes puoliintui viime vuodesta. Suomen ympäristökeskus laski Helsingissä heinäkuun lopussa noin 4900 valkoposkihanhea. Pääkaupunkiseudulla poikueiden kokonaismäärä (215 poikuetta) väheni 171:llä viime vuodesta. Poikueiden keskikoko oli 2,3 poikasta, mikä on sama kuin vuosina 2006? 2015 keskimäärin. Huonoon poikastuottoon olivat todennäköisesti syynä etenkin ulkosaaristossa lisääntynyt merikotka, isojen lokkien ja citykettujen saalistus sekä kesäkuun sateisuus yhdistettynä voimakkaisiin tuuliin. Helsingissä poikueita havaittiin eniten Suomenlinnassa (41 poikuetta), Töölönlahdella (26), Kaivopuistossa (24) ja Arabianrannassa (21). Poikasten määrä vaikuttaa hanhien valitsemiin alueisiin. Poikueet ruokailevat rantaviivan läheisyydessä olevilla nurmialueilla. Tänä vuonna suosiotaan kasvattivat erityisesti Töölönlahteen rajautuvat nurmialueet. Heinäkuun lopun laskennassa eniten hanhia havaittiin Helsingin Arabianrannassa (614 yksilöä), Suomenlinnassa (608), Töölönlahdella (436) ja Kaivopuistossa (384). Seurasaarenselällä hanhet keskittyivät Hietaniemen uimarannalle ja Merikannontielle. Viisi kesäfestivaalia jäljellä Helsingissä ??Helsingin elokuu täyttyy musiikkifestivaaleista. Elokuussa järjestetään neljä festivaalia ja syyskuun alussa yksi. Musiikki soi pääsääntöisesti kello 23 tai 24 asti. Ympäristökeskus on tehnyt tapahtumien meluilmoituksista päätökset, joiden mukaan konserttien päättymisajat ovat seuraavat: Flow Festival 12.?14.8. Suvilahden tapahtuma-alu- eella. Konsertit päättyvät perjantaina ja lauantaina kello 1.00 ja sunnuntaina kello 24.00. We Love the 90?s -festivaali, 26.?27.8. Suvilahden tapahtuma-alueella. Konsertit päättyvät molempina päivinä kello 23.00. Venetsialaiset 26.?27.8. Hernesaarenrannassa. Konsertit päättyvät kello 23.00. Iskelmä Suomi 2.?3.9. Suvilahden tapahtuma-alu- eella. Konsertit päättyvät molempina päivinä kello 23.00. Päättymisajat perustuvat Helsingin ulkoilmakonserttien päättymisaikoja koskeviin linjauksiin. Linjaukset koskevat Suvilahden, Tukkutori-Teurastamon, Kyläsaaren, Kaisaniemen, Hietaniemen ja Kaivopuiston tapahtumapaikkoja. Muilla paikoilla päättymisaika harkitaan tapauskohtaisesti. Tervehtiminen liikenteessä on yleistä tiettyjen ryhmien keskuudessa. Esimerkiksi karavaanarit, motoristit, veneilijät ja isojen autojen kuljettajat moikkaavat toisiaan säännöllisesti. Kuva VilleVeikko Heinonen /Liikenneturva. Uutta tietoa suomalaisten sairauksista Morjestus kannattaa liikenteessäkin rautakauden lopulta 1800-luvun alkuun ??Laaja ihmisluututkimus paljastaa menneiden ihmisten tautihistorian. Naisilla oli enemmän hammassairauksia, kun taas miehillä oli enemmän luunmurtumia. Rannikkokaupunkien ja sisämaan välillä havaittiin terveyseroja. Arkeologi Kati Salon tutkimuksessa on tarkasteltu tautien levinneisyyttä tutkimalla 555 vainajan jäännökset yhdeksästä paikasta Etelä-Suomesta. Hautaukset ajoittuvat 1000-luvulta 1800-luvun alkuun eli ajalle ennen nykyaikaisen lääketieteen kehittymistä. Rannikkokaupungeista löytyi nuorempina kuolleita vainajia kuin sisämaassa. Tämä saattaa johtua joko kaupunkilaisten huonommasta terveydestä, kaupunkien runsaammasta syntyvyydestä tai luurankojen erilaisesta säilymisestä alueiden välillä. Tulos vahvisti käsitystä varhaisten kaupunkien heikoista terveysoloista myös Suomessa. Hammassairaudet ovat lisääntyneet ajan myötä Suomessa, samoin kuin muualla Euroopassa. Terveydessä havaittiin eroja sukupuolten välillä, sillä hammassairaudet olivat yleisempiä naisilla, kun taas luunmurtumat miehillä. Naisten hammassairauden yleisyys saattaa selittyä useilla raskauksilla ja imetyksellä. Miehillä taas on enemmän vammoja sekä muinaisissa että nykyisissä väestöissä. Hammassairaudet, nivelsairaudet ja vammat lisääntyivät kuoliniän myötä, ja puutostauteja löytyi enemmän lapsina kuolleilta. Pituudella ei havaittu mitään yhteyttä terveyteen. Mielenkiintoisimmat tulokset tulivat kuitenkin vähemmän arkeologiassa huomiota saaneesta kysymyksestä: Mitkä luustossa olevat sairauksien merkit esiintyvät usein yhdessä samoilla vainajilla? Tutkimuksen perusteella voidaan osoittaa, että tulehduspesäkkeet leukaluussa esiintyvät samoilla henkilöillä, joilla oli nivelrikko selkärangassa. Toinen esimerkki yllättävästä löydöstä oli, että vammat esiintyivät samoilla henkilöillä, joilla oli runsaasti hammaskiveä. Näitä löydöksiä kannattaa tutkia eteenpäin sekä arkeologiassa että lääketieteessä, jotta tiedettäisiin onko kyse vain harvinaislaatuisesta sattumasta vai onko näiden tautien välillä syyseuraus -yhteys, joka voisi selittyä myös nykyään sairauksia aiheuttavalla tekijällä. ??Yli puolet suomalaisista kertoo saavansa liikenteessä enemmän myönteistä kuin kielteistä palautetta. Liikenneturvan kyselyyn vastanneet kokevat myös, että positiivisen palautteen saaminen kannustaa toimimaan samoin jatkossa. Liikenneturva selvitti suomalaisten mielipiteitä liikenteestä toukokuussa 2016* toteutetulla kyselyllä. Vastanneista 62 prosenttia kertoi saavansa enemmän myönteistä kuin kielteistä palautetta liikenteessä. Kaksi kolmasosaa vastanneista kertoi myös antavansa itse useammin myönteistä palautetta toiselle. ? Vaikka ihmiset kertovat saavansa liikenteessä enemmän positiivista palautetta, tervehdyksiä tai kiitoksia, jostain syystä kielteiset kokemukset jaetaan herkemmin esimerkiksi kahvipöydässä tai omissa sosiaalisen median kanavissa. Harvem- min tulee jaetuksi niitä mukavia kokemuksia, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen pohtii. Myönteisen viestinnän voimaa liikenteessä ei kannata väheksyä. Vastaajista yhdeksän kymmenestä oli sitä mieltä, että positiivinen palaute liikenteessä kannustaa jatkamaa toimintaa myös jatkossa. ? Eli liikenteessäkin kannattaa laittaa hyvä kiertoon. Tähän ei tarvita mitään erikoistemppuja, liikenteessä selkeä kommunikaatio kiteytyy siihen, että kuljettaja kykenee ennakoimaan muiden toimintaa ja tekemään oman toimintansa ennakoitavaksi muille. Liikennesäännöt ja niiden mukainen toiminta muodostavat pohjan vuorovaikutukselle ja toisten huomiointi tekee liikenteestä sujuvampaa ja mukavampaa kaikille. Kun liikenne sujuu, sen ilmapiiri koetaan myönteisenä, mikä lisää myös turvallisuutta, Heiskanen toteaa. Käden heilautus toimii aina Liikenteessä toisten huomioiminen on pieniä tekoja. Kurakeleillä kuljettajan on tarvittaessa hiljennettävä vauhtia, ettei rapa roisku kävelijöiden tai pyöräilijöiden päälle. Kun kuljettaja laittaa vilkun päälle viestiäkseen kääntymisaikeista, tietää viereisellä kaistalla ajava antaa tälle tilaa. ? Etenkin autoilevista havainnot rajoittuvat usein vain siihen peltikuoreen, joka eristää ajoneuvon sisällä istuvan kuljettajan muista liikkujista. Käden heilautus vaikkapa kaistalla tilaa antaneelle kuljettajalle nostaa heti moottoriliikenteen inhimillisyyttä pari pykälää ja muistuttaa, että siellä peltilehmien sisällä on ihan tavallisia naapureita, Heiskanen kuvailee.
• KALLIO LEHTI 16 Viikot 32-33 Heinäsen kolumni Suorasukaista taidetta V aikutuin suuresti Ateneumissa amerikkalaisen Alice Neelin (1900-1984) maalausten näyttelyssä. Asiantuntijat pitävät häntä legendana, joka 60- ja 70-luvuilla rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja sievistelemättä kuvasi ihmishahmoja ns. raadollisesti. Hän puolusti ihmisen arvoa rotuun, sukupuoleen ja vaurauteen katsomatta. Ajoittain häntä nimitettiin jopa boheemikommunistiksi ja kiihkofeministiksi. Tätä nykyä hänen teoksensa ovat merkityksellisiksi kohotetut ja sopii onnitella Ateneumia näyttelyn saamisesta Helsinkiin! Osataan sitä meilläkin ilman Guggenheimiäkin! semme (National Portrait Gallery Smithsonian Institution, Washington D.C.) Helsingistä näyttely jatkaa Haagiin, Arlesiin ja Hampuriin, maailmanvalloitus jatkuu. Ehdimme vielä 2.10. saakka. Maalaukset ovat varustetut kiintoisilla taustoja valaisevilla kuvateksteillä. Samoin hulppea elämänvaiheet kertova kirja runsain kuvituksin johdattaa meidät tuntemaan ainutlaatuisen Alicen. Alice Neelin tuotannosta merkittävimmiksi kohoavat juuri muotokuvat ihmisistä omimmillaan, arkisissa asuissa ja asennoissa, tuntojaan paljastavina, taiteilijalle ?antautuneina? persoonallisuuksina jok´ikinen. Anja kertoi maalanneensa vapaaehtoispuuhanaan 732 kpl harjaa normaalin taidemaalarityönsä ohessa! Syntymäpäivälahjakseen hän sai punaisen kolmipyöräisen, sähköllä käyvän senioriscoterin! Kypärä kuuluu vauhtimimmin (15 km/t) varusteisiin, se on myös punainen ja edessä lukee ?Anja tulee? ja takana ?Anja menee?. Asunaan hänellä on musta nahkapusero, johon on istutettu aimo annos niittejä. Tuli mieleen irlantilaisen laulavaisen bussikuskin kiertoajelu-asiakkaiden iloksi kertoma vitsi: Vanhempi aviomies palasi kovin myöhään pubista kotiin huonolla omalla tunnolla. Lepyttääkseen vaimoaan hän lirkutteli: ? Kultaseni, rakastan Sinua, seuraavaksi syntymäpäiväksesi saat toivoa ihan mitä tahansa. Mitä haluaisit rakkaani?? Johon vaimo vastasi kyllästyneellä äänellä: ?Leskeneläkkeen.? Oheisen Omakuvan 80-vuotiaasta taiteilijasta saimme julkaistavak- Anjankin taiteellinen tuotanto käsittää arjen tapahtumien tallennusta Aira Heinänen Jyväskyläläinen naivisti, entinen postivirkailija, taiteilija-ystäväni Anja Santala on myös ajankohtainen. Sain kutsun hänen 80-vuotistaidenäyttelyynsä Galleria Beckeriin, 31.8. saakka. Kutsukortin kuvana on niin ikään Omakuva somistamassa värikkäin kukkakuvioin rintamaveteraanien hyväksi myytäviä katuharjoja, sellaisia joihin liitetään päältä päin puinen pitkä varsi! ja tulkintaa lapsuuskokemuksista pommituksen pelossa lumilinnan rakentamisiin, perhepiirin ja ikäihmisten ymmärtäväisiin kuvauksiin. Hän on tallentanut maalauksiinsa myös kulttuurihistoriallisia näkymiä aina Cygnaeuksen patsaasta Jyväskylän Lyseoon, kirpputorista herättäjäjuhliin. Värikkyys ? etusijalla punainen ? luo positiivista tunnelmaa. Minusta meikäläinen Anja S. ja amerikkalainen Alice N. sopivat mainittaviksi samassa pakinassa. Persoonallisia, suorasukaisia, vauhdikkaita naisia, joilla virtaa riittää ihailtavaksi asti. Täysin naurettava pellehyppyshow Helsingin Uimastadionilla ??Veikeä ja kansainvälisesti tunnettu pellehyppyryhmä Jerobeam Salakyttä Team esiintyy Uimastadionilla keskiviikkona 10. elokuuta kello 18.00 alkaen. Luvassa on taattua täysin naurettavaa pellehyppyhassuttelua, kun klovnit hauskuttavat yleisöä monipuolisilla ja ajoittain jopa hurjannäköisillä tempuillaan. Ennen pellehyppyjä Uimastadionilla nähdään myös vauhdikkaita voimistelu- ja cheerleading-esityksiä. Jerobeam Salakyttä Teamin pellet odottavat jo vesikielellä esitystään, jossa mukana ovat tietysti kaikki pellehyppyshow?n tutut elementit. Pellet ovat uhonneet ottavansa koko Uimastadikan haltuunsa, ja esityksen olevan täyttä tykitystä alusta loppuun asti. Pellehyppyesityksessä on kuulemma mukana tulta ja tappuraa, suksia, palloja ja polkupyöriä, jopa pienenpientä kauhua aiheuttavaa kohellusta, mutta ennen kaikkea mittavaa hekotusta aiheuttavaa vesipelleilyä. Jerobeam Salakyttä Team on antanut tälle esitykselle naurutakuun. Näyttäviä ja vauhdikkaita esityksiä jo ennen pellehyppyjä Ennen kun vesipellet päästetään irti, luvassa ovat Voimistelu- ja urheiluseura Elisen, Helsinki Athletics Cheerleadersin ja Voimisteluseura Helsingin vauhdikkaat näytökset noin kello 17.45 alkaen, joten paikalle kannattaa suunnata jo hyvissä ajoin. Elisen nuoret maajoukkuetaiturit esittävät fantasia-aiheisen näy- töksen. HAC:n maajoukkuetason cheerleaderien show?ssa nähdään muun muassa ilma-akrobatiaa eli pyramideja, nostoja sekä korkeita heittoja. VSH:n poikien maajoukkuevoimistelijat puolestaan esittelevät taitojaan esimerkiksi vauhdikkaalla volttiradalla. Lippuja pellehyppyesitykseen voi ostaa ennakkoon Uimastadionin ja Kumpulan maauimaloiden kassoilta. Liput maksavat 5 euroa/ kpl (alle 3-vuotiaat ilmaiseksi). Ennakkolipuilla pääsee 10.8. katsomoon kello 17.00 alkaen. Uimastadionilla on poikkeusaukioloajat keskiviikkona 10.8. Uimastadion avautuu normaalisti kello 6.30, mutta yleisöuinti päättyy altailla klo 17.30. Hyppyallas suljetaan kello 17.00. Pellehyppyshow Uimastadionilla. Kuva: Konsta Linkola/liikuntavirasto. Alice Neel: Omakuva (1980). National Portrait Gallery Smithsonian Institution, Washington D.C. Kuva: © National Portrait Gallery / Smithsonian Institution / Art Resource / Scala, Firenze 2015 © Estate of Alice Neel Leif Söderlund 20. heinäkuuta 1906 ??Euroopan radikaalein yhteiskunnallinen uudistus hyväksyttiin keisari ? suuriruhtinas Nikolai II:n esittelyssä: Suomi sai uuden vaalilain ja valtiopäiväjärjestyksen heinäkuun 20. päivänä 1906. Tätä tapahtumaa oli edeltänyt joukko merkittäviä asioita niin Venäjällä kuin Suomessa. ? Japanin sodassa ?värillinen pakanakansa? löi ?valkoisen tsaarin?, yhteiskunta natisi liitoksissaan, väkivaltaiset mielenosoitukset, yleislakko toivat tullessaan vallankumouksen ja tsaari joutui luopumaan itsevaltiudesta ja Venäjä sai historiansa ensimmäisen perustuslain marraskuussa 1905. Suomen kohdistettu 1.sortokausi kumottiin. Maassa elettiin suurlakon aikoihin loka- marraskuussa 1905 varsin levottomia aikoja, muodostettiin kansalaiskaarteja ja punakaarteja, Tampereella hyväksyttiin Yrjö Mäkelinin laatima ?punainen julistus?, jonka myös keskuslakkokomitean lakkokokous Helsingin Rautatientorilla hyväksyi. Monet taiteilijat, mm. Axel Gallen- Kallela ja Robert Kajanus kannattivat julistusta. Senaatti päätti erota ja hallitsija hyväksyi eron 11.11.1905. Joulukuun alussa nimitettiin uusi senaatti. Talousosaston puheenjohtajaksi, siis pääministeriksi, tuli Leo Mechelin, valtiooppinut ja tuon ajan ainoa laajasti ulkomailla tunnettu kansainvälisen ja valtiosääntöoikeuden asiantuntija. Mechelin oli ollut maasta karkotettuna vuosina 1903 ? 05. Joulukuun alussa aloitti toimintansa niin ikää ns. Hermansonin komitea tehtävänään valmistella ehdotus uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi. Viimeisten (ylimääräisten) säätyvaltiopäivien avajaiset pidettiin joulukuun 22. päivänä 1905. Maamarsalkaksi tuli. V.M. von Born, ja muiden säätyjen puhemiehinä pappisäädyssä arkkipiispa Gustaf Johansson, porvarissäädyssä pankinjohtaja K.E.L. von Pfaler ja talonpoi- kaissäädyssä maanviljelijä Pekka Aulin ( Ahmavaara ), hänkin oli ollut karkotettuna 1903 ? 05. Vaaleissa perustuslailliset olivat vallanneet kaikki säädyt. Valtiopäivien työtä vauhdittivat monet mielenosoitukset. Joulukuun 17. pnä oli naisten päivän mielenosoitus ja pian oli asialla myös Helsingin punakaarti vaaatimuksineen. Professori Robert Hermansonin johtaman komitean mietintö valmistui jo helmikuun lopulla 1906. Ja senaatin lausunto pohjautui mietintöön, jonka mukaan äänioikeusikäraja nousi 21 vuodesta 24 vuoteen. Katsottiin, että tuossa iässä äänestäjillä on tarpeellinen arvostelukyky. Aatelittomissa säädyissä senaatin lausunto hyväksyttiin yksimielisesti, aatelistossa äänestettiin. Äänin 100 ? 8 aatelistokin kannatti eduskuntauudistusta. Ja sitten toukokuun 29. päivänä säätyvaltiopäivät hyväksyivät uudet perustuslait ja ne toimitettiin keisarille vahvistettavaksi. Voimassa olevien Ruotsin vallan aikuisten perustuslakien mukaan näin oli meneteltävä. Samaan alkoivat taantumukselliset voimat nostaa päätään Venäjällä, hallitus oli vaihtunut ja sisäministeriksi oli noussut häikäilemätön P. A. Stolypin. Pitkän odottelun jälkeen saatiin keisarin vahvistus 20. heinäkuuta 1906. Vaalilain mukaan Suomen kansaa edusti yksikamarinen 200 -jäseninen eduskunta. Vaalit oli pidettävä joka kolmas vuosi, mutta keisa- rille jäi eduskunnan hajoitusoikeus ja uusien vaalien määrääminen. Äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen, vaalit olivat välittömät, salaiset ja vaalitapa suhteellinen. Äänioikeus oli kaikille 24 vuotta täyttäneillä miehillä ja n aisilla ja vaalikelpoisuus samoin, myös naimisissa olevilla naisilla. Muutoinhan Suomen naimisissa olevat naiset olivat aviomiehensä holhouksessa aina vuoteen 1930 saakka! ? Ensimmäisissä vaaleissa 1907 valittiin eduskuntaa 19 naista, heistä 9 oli naimisissa. ? Äänioikeutta vailla olivat sotapalveluksessa olevat, holhouksen alaiset, ne jotka eivät kolmeen vuoteen olleet henkikirjoilla, ne jotka eivät olleet kahteen vuoteen maksaneet säädettyä kruununveroa, ne jotka olivat vararikossa, köyhänapua saavat, irtolaiset ja tuomion perusteella hyvää mainetta vailla olevat. Lisäksi eduskunnan tuli osallistua lainsäädäntöön ja valtion raha-asioiden järjestelyyn. Aloiteoikeus oli niin ikään, paitsi maanpuolustus- ja perustuslaki- ja kirkkolakiasioissa sekä välikysymysoikeus. Hallitsija puolestaan saattoi antaa eduskuntaa kuulematta asetuksia talouselämän alalla. Suomen sosiaalisten olojen epäkohdat lisäsivät kuohuntaa. Viaporissa oli kapina. Punakaarti lakkautettiin. Tilaton väestö oli tyytymätön asemaansa. Hakaniemen torilla oli kahakka, jossa 7 suojeluskuntalaista ja 2 punakaartilaista sai surmansa. Viimeiset säätyvaltiopäivät päättyivät. Uudet puolueet muodostuivat. Valmistauduttiin edustavaaleihin, jotka pidettiin 15. ja 16.3.1907. Äänioikeutettujen määrä nousi 125  000 äänestäjästä 1 125 000 äänestäjään.
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 Helsingin uimarannoilla runsaasti sinilevää, meriveden lämpötila noussut ??Helsingin kaupungin ympäristökeskus otti uimavesinäytteet tällä viikolla ItäHelsingin suurilta ja pieniltä yleisiltä uimarannoilta. Mitatut veden lämpötilat vaihtelevat nyt 17?22 asteen välillä. Vesinäytteiden tulokset olivat kaikilla muilla rannoilla hygieeniseltä laadultaan hyviä, mutta Iso Kallahden uimavedessä havaittiin kohonneita E-coli bakteerin pitoisuuksia. Keskiviikkona otetussa uusintanäytteessä pitoisuudet olivat laskeneet normaalille tasolle. Uimaveden hygieenisen laadun väliaikaista huonontumista voivat aiheuttaa esimerkiksi lintujen ulosteet. Sinilevää on viikon aikana havaittu vähän tai runsaasti lähes kaikilla merenrannan yleisillä uimarannoilla. Tyynellä säällä veden pinnalle on muodostunut vihertävä kalvo eli sinileväkukinto. Muutamalta rannalta on otettu sinilevänäytteitä, joista on löytynyt mahdollisesti myrkyllistä Dolichosperum-suvun levärihmastoa ja Aurinkolahdelta lisäksi myrkyllistä Nodularia-suvun sinilevää. Sinileviin on aina syytä suhtautua kuin ne olisivat myrkyllisiä. Vantaanjoen uimarannoilta ei toistaiseksi ole lainkaan sinilevähavaintoja. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, eli vesi on värjäytynyt selvästi vihreäksi, on hyvä välttää uimista tai käydä suihkussa heti uimisen jälkeen. Ainakaan pieniä lapsia ei tulisi päästää veteen, jotta he eivät saisi sinilevää sisältävää vettä iholle ja suuhunsa. Mikä- li rannalla näkyy pintaleviä, ei vettä kannata käyttää löylyvetenä tai antaa eläinten juoda sitä. Helsingin kaupungin ympäristökeskus seuraa säännöllisesti yleisten uimarantojen veden laatua uimakauden ajan 15. kesäkuuta?31. elokuuta. Helsingissä on 25 yleistä uimarantaa. Sinilevien määrä on lisääntynyt myös uloimmilla merialuella Tällä viikolla tyyni ja poutainen sää on lämmittänyt meriveden Helsingin edustalla noin 18?23 asteiseksi. Lämmennyt vesi on otollinen ympäristö sinileville. Varsinkin suojaisammilla lahdilla on näkynyt vihertäviä pintalevälauttoja, ja vesi on kauttaaltaan sameampaa siinä keijuvien levien vuoksi. Sinilevien määrä on runsastunut viime viikkoon verrattuna. Yleisimpiä sinileväsukuja Helsingin edustan näytteissä olivat tikkumainen ja myrkytön Aphanizomenon sp. ja helminauhamainen, toisinaan myrkyllinen Dolichospermum sp. Lisäksi näytteissä näkyi pieni määrä aina myrkyllistä Nodularia-suvun sinilevää. Sinilevämyrkkyjä on useita erilaisia, tyypillisiä ovat maksa- ja hermomyrkyt. Esimerkiksi Nodularia-suvun sinilevissä oleva nodulariini on maksamyrkky, ja se voi kertyä kalojen sisäelimiin ja simpukoihin. Kalan lihaa on turvallista syödä, sillä myrkyt eivät kerry siihen. Sinilevillä on usein ikävä 17 Jos vedessä on runsaasti sinilevää, vesi värjäytyy selvästi vihreäksi, kuten tässä Aurinkolahden venesatamassa. Kuva: Hanna Pohjakallio. maine juuri näiden myrkyllisten lajien, ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi. Syytä sille ei tiedetä, miksi joku sinilevä on välillä myrkyllinen ja välillä ei. Kaikki sinilevät eivät kuitenkaan ole myrkyllisiä ja osaa pidetään jopa terveellisinä. Esimerkiksi monelle tuttua Spirulina-sinilevää käytetään proteiini- ja hivenainelisänä vaikkapa pirtelöissä. Sinilevät ovat maailman vanhimpia eliöitä Maailman vanhimpiin eliöihin kuuluvat sinilevät olivat muodostamassa hapekasta ilmakehää yhteyttämällä jo noin 3000 miljoonaa vuotta sitten. Sinilevät ovat oikeastaan läheisempää sukua bakteereille, kuin varsinaisille leville, ja usein niistä kuuleekin puhuttavan ?syanobakteereina?. Sinilevät kykenevät sitomaan ilmakehästä typpeä, joten niiden kukintaa vedessä rajoittaa enimmäkseen fosfori. Fosforin lähteitä ovat muun muassa asutuskeskusten hulevedet sekä maatalouden lannoitteet. Tietoa uimavesistä ja levätilanteesta Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla. Helsingin Kaupunginteatteri, näytännöt viikolla 35 Peacock-teatteri 30.8. ti 18.30 SHREK. aikuiset 54?, lapset 27? 31.8. ke 18.30 SHREK. aikuiset 54?, lapset 27? 2.9. pe 18.30 SHREK. aikuiset 54?, lapset 27? 3.9. la 13.00 SHREK. aikuiset 54?, lapset 27? 3.9. la 18.00 SHREK. aikuiset 54?, lapset 27? Arena-näyttämö 30.8. ti 19.00 KOMISARIO PALMUN EREHDYS. 43? 31.8. ke 19.00 KOMISARIO PALMUN EREHDYS. 43? 2.9. pe 19.00 KOMISARIO PALMUN EREHDYS 3.9. la 13.00 KOMISARIO PALMUN EREHDYS. 43? 19.00 KOMISARIO PALMUN EREHDYS. 43? Komisario Palmun erehdys. Mikko Kivinen, Iikka Forss ja Risto Kaskilahti. Kuva © Tapio Vanhatalo Puheenvuoro Shakespeare ja Verdi ? oopperaan innoittajat ??Savonlinnan Oopperajuhlat nostivat William Shakespearen taas kerran suomalaisten huulille ajankohtaiseksi puheenaiheeksi.  Ravenna festivaalin vieraat esittävät näet peräkanaa kolme Shakespearen kirjoittamaa ja Verdin säveltämää oopperaa. Olavinlinnassa Otello, Faistaff ja Macbeth sytyttävät oopperaystävien intohimoja ja sammuttavat heidän kulttuurijanoaan. Musiikkinsa ja librettonsa puolesta Otelloa pidetään Verdin monipuolisimpana oopperana, jonka nimiroolia sanotaan Verdin vaativimmaksi tenoriosaksi.  Leikkiä ja elämäniloa pursuava Falstaff puolestaan ruokkii hauskasti elämän hedonistisia iloja ja nautintoja. Oopperalaulaja Marko Putkosta muistuttava rehevä bulgarialainen baritoni Kiril Manolov huijaa itselleen naisten sydämet ja rahat. Näyttää siltä että Shakespeare ja Verdi ovat iällä koomisella oopperallaan päättäneet vahvistaa elämän lihallisten himojen ylivallan. Maailma on parhaimmillaan silloin kun ihmiset osaavat leikkiä ja nauttia toisistaan. Elämän tarkoitus täyttyy vasta kun kepeä koomisuus voittaa laahaavan traagisuuden.  Niinkö?  Siinä missä Falstaff loistaa kevytmielisyydellään Otello ja Macbeth sitouttavat vallanhimoon ja oveluuteen. Macbeth ryöstää verisellä vallanhimolla eikä vaimosta ole katuvan Macbethin lohduttajaksi, sillä vaimo on miestäänkin kavalampi. Lady Macbethin olemuksessa oopperan pääroolin varastaa itse pahuus. Puolisoiden valtapyrkimykset johtavat katastrofiin jossa kunniallinen sotilaskin muuttuu hirviöksi. Shakespeare varoittaa väkivallasta joka johtaa ystävät ja viholliset helvetilliseen umpikujaan.  Ravennan Festivaalin vierailuteokset Olavinlinnassa tuovat italialaisella teatraalisuudella Shakespearen ja Verdin oopperoiden totuuden nykypäiväämme jonka politiikka kohta kohdalta toistaa näiden oopperoiden viiltävää todellisuutta.  Verdi tunnustaa samalla että Falstaff kuvaa hänen omaa elämäänsä. Shakespearen kokema tuska näyttäisi hakevan muotoaan myös hänen Kesäyön unelma ja Myrsky teok- sissaan, jotka vakavuudellaan muistuttavat Macbethin traagista poljentoa.  William Shakespeare elää yhä vaikka tänä vuonna tulee kuluneeksi 400 vuotta hänen kuolemastaan. Suomessa on aina haluttu arvostaa hänen oivalluksiaan ja kysyä eri aikakausina neuvoja Shakespearelta ajankohtaisiin ongelmiimme.  Jo Shakespearen syntymän kolmesataavuotisjuhlassa 1864 Helsingin Ritarihuoneella Fredrik Cygnaeus julisti miten suomalaiset haluavat liittyä muiden eurooppalaisten rintamaan myös kääntämällä ja esittämällä Shakepearea.  Eino Leino teki samoin Shakespearelle kunniaa hänen kuolemansa 300-vuotisjuhlavuonna 1916 Sunnuntai-nimisessä kulttuurilehdessään, johon kirjoittivat muun muassa Pekka Halonen, Yrjö Hirn, Leevi Madetoja ja L.Onerva. Nämä suomalaisen kulttuurielämän kärkihahmot olivat mukana jo Aino Acktén 1912 käynnistämillä Savonlinnan Oopperajuhlilla. Paavo Cajander oli siihen mennessä suomentanut jo 36 Shakespearen näytelmää.  Kun draamasta tulee mu- Ei makseta, ei makseta. Pertti Koivula, Eija Vilpas, Matti Rasila, Ville Tiihonen, Kaisa Leppänen, Mikko Virtanen. Kuva © Mirka Kleemola Studio Pasila Veli-Matti Hynninen siikkia, siirrytään kokonaan toiseen maailmaan. Shakespeare osasi taitavasti viestiä myös toisten henkilöiden kommunikoinnin välityksellä. Draamaa on itsessään kommunikaatioprosessi (Aarne Kinnunen). Tragedian juoni usein nojaa ylimielisyyteen (hybrikseen) ja tietämättömyyteen (harmatiaan). Nykymaailma toistaa tätä samaa harhaa, jossa ihminen tahtoo kyllä hyvää, mutta pahuuden valta vain kasvaa koko ajan.  Shakespeare kokosi ja kierrätti maailman suuria tarinoita. Nyt ne jatkavat kiertokulkuaan teattereissa ja oopperoissa. Savonlinnan oopperavieraana Shakespeare osoittaa miten hänen nimensä suojassa on kautta aikojen osattu etsiä uutta.  30.8. ti 19.00 EI MAKSETA, EI MAKSETA, ennakko 34? 31.8. ke 19.00 EI MAKSETA, EI MAKSETA, ennakko 34? 1.9. to 19.00 EI MAKSETA, EI MAKSETA, ensiilta 34? 3.9. la 19.00 EI MAKSETA, EI MAKSETA, 34? 29.8.ti 19.00 KENRAALI JA CASANOVA, ennakko 38? 30.8. ke 19.00 KENRAALI JA CASANOVA, ensi-ilta 38? 2.9. pe 19.00 KENRAALI JA CASANOVA, 38? 3.9. la 19.00 KENRAALI JA CASANOVA, 38? Helsingin Kaupunginteatterin näyttämöiden osoitteet: Pengerkadun Peacock-teatteri, Tivolikuja 1, 00510 Helsinki näyttämö Arena-näyttämö, Hämeen29.8. ma 19.00 KENRAA- tie 2, 00530 Helsinki LI JA CASANOVA, ennakPengerkadun näyttämö, ko 38? Pengerkatu 11, 00530 Helsinki Studio Pasila, Ratamestarinkatu 5, 00520 Helsinki Lilla Teatern, Georgsgatan 30, (Yrjönkatu 30) 00100 Helsingfors Stoa, Turunlinnatie Veli-Matti Hynninen  1, 00900 veli-matti@hynninen.info  Kenraali ja Casanova. Pekka Laiho, Saija Helsinki Lentonen, Santeri Kinnunen. Kuva © Yehia Eweis
• KALLIO LEHTI 18 Palvelevat Lähi- ja Viikot 32-33 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Leipomoita Kauneus ja hyvinvointi Ostetaan Pu h . 719 71 9 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm. Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikkaa; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Vuokralle tarjotaan Halutaan vuokrata/ ostaa autotalli tai autopaikka Hakaniemi/Siltasaari alueelta. Yhteydenotot Rakmaster Oy/0505505933 Myydään VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m2 alk 25 ? KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. Soita 044-947 0181 varastoturva@gmail.com Sekalaisia Pikapalvelu KALLION n jo 33 vuode s u m koke alalta! Tervetuloa! PESULA Viikot 32-33 Heidi, Emilia ja Elea. Kuva: Maria Miklas. Oppiminen ja opetus uudistuvat 2500 juhlijaa nautti Skidit Festareilla kesästä ja elämästä KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua ? Helsingin tavoite on, että kaupunkiin rakennetaan vuosittain vähintään 6000 asuntoa ja että määrä nousee 7000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Tavoite vahvistetaan asumisen ja maankäytön ohjelmassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyy 22. kesäkuuta. Ohjelmalla luodaan kaupungin asuntopolitiikan suuntaviivat. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä valmistuneiden asuntojen määrä on viime vuosina jäänyt alle 5000 asuntoon vuodessa. ? Helsinki on kasvanut nopeasti ja uusien asuntojen tarve on suuri. Asuntojen hintojen kehitys samoin kuin vuokrien nousutahti kertovat omalta osaltaan asuntorakentamisen tarpeesta, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, jonka vastuualueeseen kaupungin asuntopolitiikka kuuluu. Helsinki on sitoutunut 6000 asunnon vuositavoitteeseen HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com Helsingin koulut siirtyvät digiaikaan ? Helsingin kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa on käynnistymässä merkittävä toimintakulttuurin muutos. Helsingin kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 15. kesäkuuta rahoituksen opetuksen vuosien 2016-2019 digitalisaatio-ohjelman käynnistämiseksi. Ohjelma koostuu viidestä kokonaisuudesta, jotka käynnistyvät nyt toden teolla. Opetuslautakunnan 30. maaliskuuta hyväksymän digitalisaatio-ohjelman ja kaupunginvaltuuston sen toteuttamiseksi myöntämän rahoituksen turvin saamme mahdollisuuden kehittää oppimista ja osaamista aivan uudella tavalla, iloitsee opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen. Helsinki on digitalisaatio-ohjelman myötä kansainvälisestikin opetuksen ja oppimisen kehittämisen kärjessä. ? ? Kävijöiden lukumäärä on tietenkin hieno asia mutta kaikkein iloisimpia olemme siitä, miten huikea meno lapsilla oli. Tuhansista hymyistä ja riemunkiljahduksista saa voimaa taas koko vuodeksi, kertoo tapahtuman tuottaja Aino Heikkinen. Skidit Festarien tapahtumaalue oli suurempi kuin aiem- Nopea toimitus! (4-5h) 47. vuosikerta ? nro 14 Ajankohtaista Lasten kaupunkifestivaali Skidit Festarit keräsi 2500 juhlijaa nauttimaan kesästä ja elämästä. Skidit Festarit 2016 järjestettiin Helsingin Kalliossa lauantaina 30.7. klo 10-15. min ja antoi entistä enemmän tilaa touhulle. Käytössä olivat vanhan Elannon korttelin sisäpihan lisäksi ravintolat Siltanen, Kuudes Linja, Kaiku ja Stidilä. ? Tapahtuma osoitti, että klubikortteli eri kerroksineen, kulmauksineen, portaikkoineen ja piilopaikkoineen sopii mahtavasti lasten seikkailuille, tapah- tuman järjestäjiin lukeutuva Tim Uskali sanoo. Nyt seitsemättä kertaa järjestetyn festivaalin ohjelmassa oli muun muassa prinsessasalonki, aamudisko ja hiekkaleikkejä. Kaiken kaikkiaan ohjelmaa tarjosi yli 40 toimijaa ja esiintyjää Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Starasta tanssikoulu Step up Schooliin ja Felix Zengeristä DJ Orkideaan. Oppilaista ja opiskelijoista aktiivisia toimijoita ? Digitalisaatio-ohjelmalla varmistetaan, että oppilaat ja opiskelijat saavat tulevassa työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavat taidot, painottaa digitalisaation kehittämispäällikkö Pasi Silander. Opettajan rooli muuttuu oppimisen ohjaajaksi ja aktivoijaksi. Oppilaita ja opiskelijoita kannustetaan myös aktiivisiksi toimijoiksi ja yhteisöllisen tiedon rakentajiksi. Sivu 7 Sivu 8 Helsingin nostaa asuntotavoitteen 6000 uuteen asuntoon vuodessa myös valtion kanssa solmitussa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa, jossa sovittiin myös valtion osallistumisesta Raide-Jokerin kustannuksiin. Ohjelman mukaan 25 prosenttia tuotannosta olisi ara-vuokra-asuntoja, 30 prosenttia välimuodon asuntoja ja 45 prosenttia säätelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja. Välimuodolla tarkoitetaan Hitas-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Kaupungin oman tuotannon tavoitteeksi asetetaan 1500 asuntoa vuodessa, siitä puolet aravuokra-asuntoja ja puolet välimallin asuntoja. Tavoitteen mukaan kaikkien eri hallintomuotojen asuntoja rakennetaan enemmän kuin aikaisemmin. Edellytykset tähän ovat hyvät, sillä kaupungissa on käynnissä selvästi yli 6000 asunnon rakentaminen. Sivu 7 Myydään 2h,k,kh,p 52m2 Roihuvuoresta, vaihdossa otetaan KallioVallila alueelta YKSIÖ. Katso Oikotie kohde nro 13245378. Tied. puh. 0500 460 226 Lue netissä www.lehtiluukku.fi Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Maalaus, tapetointi ja laminaatin asennus. Ilm. arvio. p. 045-235 1717 Sekalaisia LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Myydään Myydään uusi Esla potkupyörä tarpeettomana, 400?. p. 0400 883124 Vihti. Ilmoita palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 tai lähetä sähköpostia kristiina.estamasaarinen@karprint.fi Työväenopiston kurssit tuovat hyvinvointia elämään. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää 2016. Työväenopiston syksyssä politiikkaa ja hyvää elämää ? Työväenopiston syyskausi tarjoaa kaupunkilaisille yli 2 500 kurssia, maksuttomia yleislu- entoja ja tapahtumia, joiden sisällöt vaihtelevat ikivihreistä suosikeista ajan trendeihin ja ilmiöihin. Sivu 6 KALLIO LEHTI Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13.........................Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11.....................S-market Alppikatu 25..................................Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11........................Alepa Elimäenkatu 26.............................Kalliolan .....................................................kansalaisopisto Eläintarhantie 12...........................Cafe Piritta Fleminginkatu 11...........................Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20...........................Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4.......................Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6.......................Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.....................Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier.......................Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11............................Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14............................Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15............................Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18............................Alepa Helsinginkatu 25............................Urheiluhallit Hämeentie 23................................LKV Moilanen Hämeentie 29................................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37................................Kinaporin Suutari Hämeentie 37................................Kiinteistömaailma Hämeentie 54................................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A..........................Aralis-keskus .....................................................(Arabia) Työsuorituksia LVI Mäkelänkatu 49.............................Mäkelänr.Uintikeskus Mäkelänkatu 29.............................Vallilan Apteekki Neljäs linja 20................................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5................................Alepa Porthaninkatu 9.............................Saiturin Pörssi Päijänteentie 5...............................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10......................S-market Siltasaarenkatu 11.........................Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18......................Ympyrätalo,ala-aula Sturenkatu 27................................Alepa Sturenkatu 29................................Vallilan Kodit Sturenkatu 40................................Alepa Säästöpankinranta 6...................Ravintola Juttutupa Toinen linja 4.................................Kallion Virastotalo Toinen linja....................................Kuntatalo Toinen linja 31...............................ELOKOLO Torkkelinkatu 2..............................Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13..........................Tilastokeskus Vaasankatu 8.................................Kioski Kasi Vaasankatu 17...............................Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29...............................R-Kioski Vanha Talvitie 8..............................Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10............................Hermanni Pub Viides linja 11................................Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1................................Viipurin kukka Viipurinkatu 19..............................R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi......................S-Market KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? +alv ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• KALLIO LEHTI Viikot 32-33 19 Maksuttomat pyöräily- ja ulkoilukartat kannustavat liikkumaan palvelupisteissä. Espoossa karttoja saa yhteispalvelupisteistä ja Vantaalla Vantaa-infoissa sekä Myyrmäen ja Tikkurilan urheilupuistoissa. Tällä viikolla alkavat koulut tuovat liikenteeseen tuhansia lapsia. Kuva Nina Mönkkönen /Liikenneturva. Tee suojatiestä turvallinen ??Aikuisilla ja etenkin autoilevilla on päävastuu lasten turvallisuudesta liikenteessä. Yli puolet kuljettajista kertoo, että tarkkaamattomuus tai huomiointivirhe on ollut syynä siihen, ettei ole antanut kävelijälle tietä suojatiellä. Oikea tilannenopeus antaa aikaa havainnoinnille ja säästää äkkijarrutuksilta ? siis tekee suojateistä turvallisempia. Liikenneturva kysyi suomalaisilta syitä, miksi ei ollut pysähtynyt suojatien eteen ja antanut tilaa kävelijälle, joka on ollut aikeissa ylittää tien. Vastauksista nousivat esiin kiire ja huomiointivirhe tai huomion kiinnittyminen johonkin muuhun kuin käsillä olevaan liikennetilanteeseen. Samat taustatekijät näkyvät myös onnettomuustilastoissa. ? Kun kiire yllättää, liikenteeseen lähdetään herkästi ottamaan menetettyä aikaa kiinni. Tällöin virheiden määrä voi kasvaa. Hätäilevän mielessä kiire on myös päällimmäisenä, jolloin keskittyminen on jossain muualla kuin liiken- teessä ja havaintojen teko kärsii, Rainer Kinisjärvi Liikenneturvasta kuvailee. Suojatieonnettomuuksissa korostuvat vauhti ja huomion herpaantuminen Suojatieonnettomuudet ovat suurelta osin inhimillisen virheen seurausta: kuljettaja ei huomaa kävelijää tai tekee havainnon liian myöhään. Vilkaisu älypuhelimeen tai katsaus navigaattoriin voi luoda vaa- ratilanteen suojatielle tulevalle jalankulkijalle. Etenkin jos nopeutta on sallittua enemmän. Kävelijän turvallisuuden kannalta ero 30 km/h ja 40 km/h nopeuden välillä on käänteentekevä. Siinä, missä 30 km/h nopeudella ajanut kuljettaja sekunnin reaktioajan jälkeen jarruttamalla on saanut ajoneuvonsa pysähdyksiin, on vastaavassa kohdassa 10 km/h nopeammin ajaneella kuljettajalla nopeutta vielä reilusti yli kolmekymppiä. ? Alhaisemmat taajamien nopeusrajoitukset ? ja nii- Kuljettaja, muista nämä: ??Noudata nopeusrajoituksia. Aja koulujen läheisyydessä tavallista rauhallisemmin. ??Anna tietä kävelijälle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. ??Lähesty liikennevaloja sellaisella nopeudella, jolla saat auton pysähtymään ilman hätäjarrutusta valo- jen vaihtuessa keltaiseksi. ??Pieni lapsi jää herkästi katveeseen. Seuraa koulujen läheisyydessä ja asuinalueilla tien reunoja ja katvealueita. Näin ehdit tekemään havainnot ajoissa. ??Vältä auton peruuttamista alueella, jossa on leikkiviä lapsia. den noudattaminen ? vähentää onnettomuuksia ja vakavia henkilövahinkoja. Ne paitsi helpottavat kävelijöiden ja pyöräilijöiden tienylityksiä tekevät myös autoilusta entistä sujuvampaa, kun kuljettaja ehtii tehdä tarvittavat havainnot oikea-aikaisesti ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin paremmin, Kinisjärvi perustelee. Suojatiellä ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Silti ylittäjänkin on oltava tarkkaavainen. Etenkin lasten kanssa on hyvä kerrata tienylityksen kultaista sääntöä: molempiin suuntiin on aina katsottava ennen tien ylitystä, suojatielläkin. Liikenneturva kampanjoi koulujen alkaessa yhdessä autoalan järjestöjen ja poliisin kanssa suojateiden turvallisuuden puolesta. Sinä teet suojatien -kampanja muistuttaa, että me jokainen teemme omilla valinnoillamme suojatiestä nimensä veroisen. Suomenlinnan hoitokunta rakennuttaa Lonnan saarelle hirsisaunan ??Merilinnoitus Suomenlinnaan kuuluva piskuinen Lonnan saari saa täydennystä palvelutarjontaansa, kun merilinnoitusta hallinnoiva Suomenlinnan hoitokunta rakennuttaa saaren vanhan saunan tilalle uuden hirsisaunan. Saunan on veistänyt Karstulassa Hirsityö Heikkilä Oy, joka pystyttää saunaa parastaikaa. Puukiuasta päästään lämmittämään keväällä 2017. Sauna tulee yleisön käyttöön, ja sen pääsuunnittelija on arkkitehti Anssi Lassila. Suomenlinnan hoitokunta on tähän mennessä peruskorjannut Lonnan kuudesta rakennuksesta viisi. Täksi kesäksi valmistui entisten miinavarastojen restaurointi. Tiloissa on muun muassa ravintola, kahvila ja tapahtuma- ja juhlatiloja. Keväällä 2014 auenneen Lonnan saaren palveluista vastaa Lonnan Hyväntuulenkeidas Oy, jonka palvelutarjonnan osaksi uusi saunakin tulee. Suomenlinnan kahdeksalla saarella Suomenlinnan hoitokunta pääosin restauroi rakennuksia ja saarten Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita kulttuurimaisemaa, mutta aika ajoin saarille rakennetaan uutta. Lonnan saunan lisäksi lähivuosina rakennetaan asuintaloja Suomenlinnan Länsi-Mustasaarelle. Hankkeesta on käynnissä arkkitehtuurikilpailu. Lonna on yksi Suomenlinnan kahdeksasta saaresta ja saarista viimeisimpänä siviilihallintoon siirtynyt. Lonna oli puolustusvoimien hallussa vuoteen 1999, jolloin saari siirtyi Suomenlinnan hoitokunnalle. Virasto alkoi kunnostaa saarta, jossa on historiansa aikana muun muassa varastoitu ruutia sekä koottu ja säilytetty merimiinoja. Lonnassa sijaitsee myös harvinainen toisen maailmansodan aikainen demagnetointilaitteisto, jonka avulla poistettiin laivoista rungon magneettisuutta. Vuonna 1808 Suomen sodan aikana Ruotsi ja Venäjä neuvottelivat Viaporin linnoituksen antautumisesta Lonnassa. Lonna sijaitsee Kauppatorin ja Suomenlinnan pääsaaren välissä. Saari on auki kesäkauden, ja sinne pääsee kulkemaan vesibussilla tai omalla veneellä. 50 6, A R I O K 16 20 1/ M eid än Maksuttomia karttoja voi noutaa ilmestymisajankohtien jälkeen pääkaupunkiseudun kuntien liikuntatoimien toimipisteistä. Helsingissä karttoja on jaossa mm. Itäkeskuksen uimahallissa, Myllypuron liikuntamyllyssä, Oulunkylän liikuntapuistossa, Pirkkolan liikuntapuistossa, Töölön kisahallissa, Uimastadionilla, Kaupungintalon Virka Infosta ja Pohjoisesplanadin matkailuneuvonnasta. Pyöräilykarttaa jaetaan myös Narinkkatorin pyöräkeskuksessa sekä HSL:n A NIELI Ympärivuotuiseen käyttöön suunniteltuun ulkoilukarttaan on merkitty Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen hiihtoladut, keittokatokset, koirapuistot, kuntoradat, lintutornit, luontopolut, matonpesupaikat, minigolfpaikat, skeittirampit, talvella aurattavat Jakelupisteet ERSP Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkikohtaisista kartoista löytyvät mm. kunkin kaupungin ja pääkaupunkiseudun pyöräilyreitit, pyöräteiden päällys- ?Ulkoilukartta ulkoilureitit, telttailualueet, uimahallit, ulkoilualueet ja -puistot, ulkokuntoilulaitteet, urheilukentät, vesiliikenneyhteydet saariin, välinevuokraamot, frisbeegolfradat ja julkiset WC:t. Koko pääkaupunkiseudun ulkoilu- ja pyöräilykartan mittakaava on 1:40 000. Ulkoilukartan painosmäärä on yhteensä 160 000 kpl. TA HIN OIS IK ER 0 5,9 ROT U E S I T T E LY S SÄ 16 20 0 1/ 6,6 ät a ev ilt vi iho t d e ia p T Suoir ´sKI k oy ia aVIN r H O O IT ? VI RA N TO ? U U ss ly tte n ä i ä a nm oi eTll ? la tues tke ot j: t Ca illak uuUVdOreel Ro leennvomoea llit r uo oe v kNE te u ? ne k tgsde n jo n am en ai ET a ja v D m U ta r r o s A m en t ta om eipa Snuomänin issa iraän p R aiennesuimpeoeliisik eetutä o P is i l t K yv ia n erra ihm amp h at tipe H n sa TU u Ko lu lm ät Daai j s TA IN SH OI IK ER 0 5,9 ira ko lus i ytö u pu Lö Romsaa asta i ar om ow Ilm Ro Fl e lli o c er rd Bo a tavalio i a rt iv pe ss se Suatan Yhräaukuan i m ir ko ui ko CK Pyöräilykartta teet, valtakunnalliset pyörämatkailureitit, kiinnostavat kulttuuri- ja luontokohteet sekä rantakahvilat ja uimarannat. Kauniaisten osuus löytyy Espoon painoksesta. Pyöräteitä kartoissa on noin 2600 kilometrin verran ja pyöräteiden päällystetietojen merkintä helpottaa reittisuunnittelua. Kaupunkikohtaisissa pyöräilykartoissa on käyttäjäystävällinen mittakaava 1:20 000 ja kääntöpuolelta löytyvän seudullisen pyöräilykartan mittakaava on 1:40 000. Pyöräilykarttojen painosmäärä on yhteensä 140 000 kpl. CO ??P ä ä k a u p u n k i s e u d u n asukkaille on tänä kesänä tarjolla sekä kaupunkikohtainen pyöräilykartta 22.6. alkaen että perinteinen kaikkien neljän kaupungin ulkoilu- ja pyöräilyreitit sisältävä ulkoilukartta 29.7. alkaen. Ensimmäinen pyörätiekartta Helsingistä julkaistiin vuonna 1975 ja ensimmäinen seudullinen pyörätiekartta vuonna 1979. Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan nimellä ilmestyvää karttaa on toimitettu pääkaupunkiseudun kuntien yhteisenä ponnistuksena vuodesta 1982. Kaiken kaikkiaan karttoja on painettu yli neljänkymmenen vuoden aikana peräti reilut kolme miljoonaa kappaletta. TA HIN OIS IK ER sa kis ytö sa le Lö oo heel R er s p aka so s r ut tu 0 5,5 o vii Ke S 16 1/ ,40 6 o nrys o a n ne M ri iss a vo l too a u Heeker usstu ä kkan n d i i a P oik nk v llää h ichsojeilmee MKis a a u s tä a nt M hdi me ailun ku a oi il kk lii v er ja m a Hae omasi lehtipisteestä! ha Li n en ! iaa in in rg m ajo lle tu ä äa istauyviss s Ke alm a h E v lka LL a a www.karprint.fi RA in oa LA u a pp PO oks hel lu a te ju llut op os taa o su arv mit n ha ön ar Pa imet sä h n etis n nu au ne n v ialli a e r v om to ra Su his seu eri p ajo v he n ie illä elm eir Un tusl s tsa ra
• KALLIO LEHTI 20 LUBAARI I E H R ! K U n ensimmäine o i l l a n Viikot 32-33 TerveTuloa InTIalaIseen Uusi ruoan tilauspalvelu avattu! Voit nyt tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta. www.ravInTolasaba.fI TU! T A V A T Y N Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi ? Flipperi Playstation ? Pöytäfutis Hämeentie 35, 00500 Helsinki p. 09-8720330 ? Avoinna joka päivä 12-02 Aukioloajat: Kuljetusajat: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-02 SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. Tervetuloa! A-oikeudet Ravintola rauhallisella meiningillä. Tule ja koe! Ravintola Tervetuloa viihtymään! MÄKIKUPLA Avoinna: ark. 11-02, la-su 13-02 Torkkelinkatu 2, 00500 H:ki P. 8253 1520, 8253 1521 .fi KARAOKE PE & LA Kallion sydämeen Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! ts m ot yö ar s jo Ya uk m se iis m sa me Kaikki urheilukanavat! Osoite ja puhelin : Ka Tule seuraamaan olympialaisia aamusta iltaan! MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI AVOINNA HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA TIISTAISTA SUNNUNTAIHIN! JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti toehtoa! 6 eri vaih TULE SEURAAMAAN OLYMPIALAISIA ISOISTA SCREENEISTÄ! LOUNAS 1020? arkisin klo 11-14.30 Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! ? Syö niin paljon kuin jaksat! Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! -Kotimaisen TULE raviurheilun PELAAMAAN MEILLE TOTOA! lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ.