2 Viikko 50/2019 KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ATRIA Parempi nauta jauheliha 10 % Bättre malet nötkött 10 % 300 g KARINIEMEN Kananpojan marinoitu rintaleike Bröstbit av kyckling marinerad n./ca 1 kg DR. OETKER Ristorante pizzat Pizzor 216-390 g, ei gluteenittomat/ ej glutenfria MYLLYN PARAS Poropasteija Renpastej 50 g 3 49 7 99 5 00 49 2 PKT PKT/FÖRP. (11,63/kg) KG 2 PKT (6,41-11,57/kg) KPL/ST. (9,80/kg) PLUSSA-KORTILLA -13% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,89 pkt (7,41-13,38/kg) Persimon-suklaakakku Tämän suussasulavan reseptin löydät seuraavalta sivulta. Det här läckra receptet hittar du på nästa sida. Kaupoissa, joissa on paistopiste I de butiker som har bake off Voimassa 15.12. asti Gäller till 15.12 Voimassa 15.12. asti Gäller till 15.12 Persimon Espanja/Spanien 99 KG Vi gör julen tillsammans Tehdään JOULU yhdessä Oma K-Marketisi toivottaa sinulle hyvää joulun arkea. Älä unohda jouluaamun puuroriisejä kinkun paistoajan eväitä, isoäidin lempikonvehteja, aaton pöydän perinteisiä pipareita ja glögiä äläkä joulupäivän pakastepitsoja. Onneksi ne kaikki löytyy K-Marketista. Din egen K-Market önskar dig en god vardag i jultid. Glöm inte grötriset till julmorgonen, något att äta så länge skinkan steks, mormors favoritkonfekt, de traditionella pepparkakorna och glöggen till julaftonen och juldagens fryspizzor. Tur att allt finns på K-Market. Tämän sivun HINNAT VOIMASSA 1.1.2020 ASTI ellei toisin mainita. Priserna på den här sidan gäller till 1.1.2020 om inget annat nämns. ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Erika Laukkanen, juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS 1000+ kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi aikaa ota itsellesi piristy perhejoogassa suorita viestinnän opintoja muovaile pienoisveistos riimittele rap-työpajassa julkaise e-kirja kirjoita komedia learn finnish opi kroatiaa treenaa supermuisti MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin KOTIHARJUN SAUNA Perinteisesti saunomme jouluaattona 24.12. klo 10.00-17.00 Tervetuloa joulusaunaan. Saunak ulttuuri a vuodes ta 1928 Harjutorinkatu 1 • www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 753 1535 Tilaa ajois sa polt taris auna t!
50. vuosikerta – nro 23 Viikko 50 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Kalasataman eteläkärkeen 3 000 asukkaan asuinalue ? Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalasataman Nihdin asemakaavan ja asemakaavan muuttamisen. Päätös koskee Kalasataman projektialueen eteläkärkeä ja sitä ympäröiviä vesialueita. Kaava mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 3 000 asukkaalle. Tavoitteena on rakentaa vetovoimainen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja vahvan identiteetin omaava, toiminnoiltaan monipuolinen asuinalue. Alueelle on suunniteltu kymmenen asuntokorttelia, hotellikortteli, ravintolakortteli, kaksi vesialueen korttelia liike-, toimistoja ravintolalaivoille, päiväkoti ja pienvenesatama. Lisäksi alueelle on suunniteltu Nihdin Merihakaan ja Hanasaareen yhdistävä Merihaansilta, josta haarautuu Hiilisatamansilta. Nihdin siluettia leimaavat kuusikerroksisten korttelien yläpuolelle nousevat 12?19 kerrosta korkeat asuintornit. Nihdin rannat on suunniteltu kaupunkikuvaltaan korkeatasoisina ja toiminnoiltaan monipuolisina virkistysja ulkoilualueina. Suomen korkein pilvenpiirtäjä saa ensimmäiset asukkaansa Kalasatamaan valmistui 134-metrinen Majakka Loisto ja Majakka. ? Helsingin Kalasatamaan valmistunut tornitalo Majakka sai ensimmäiset asukkaansa. 134 metrin korkeudellaan Suomen ensimmäiseksi pilvenpiirtäjäksi yltävän rakennuksen muutot kestävät yhteensä neljä viikkoa. Majakka on osa kahdeksan tornitalon kokonaisuutta, jota rakennetaan Helsingin suosituimmalle uudistuvalle asuinalueelle Kalasatamaan. – SRV on ollut kaupunkirakentamisen edelläkävijä Suomessa. Kalasataman tornit on historiamme suurin rakennushanke. Emme rakenna Kalasatamaan pelkästään taloja vaan toimivia elinympäristöjä, jotka rakentuvat hyvän sijainnin, upeiden maisemien, monipuolisten liikenneyhteyksien sekä helposti saatavilla olevien asumisen palveluiden varaan. Hanketta on kehitetty vuosia, ja onkin nyt todella hienoa nähdä asukkaiden muuttavan tornitaloon. Toivotamme heille miellyttävää muuttoa ja paljon onnea uusiin upeisiin koteihin, kertoo SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen. Majakassa on 35 kerrosta ja yhteensä 282 asuntoa. Asuntojen koot vaihtelevat 36 neliömetristä 196 neliömetriin. Asuntojen keskihinta on reilut 7000 euroa neliöltä. Lähes kaikki asunnoista on jo myyty, vain muutama ylimpien kerroksen huoneisto on vielä vapaana. Parhaillaan Majakan viereen rakentuu aikataulussaan toinen asuintorni, 124-metrinen Loisto, jonka arvioitu valmistuminen on vuoden 2021 lopussa. Kauppakeskus REDIn päälle rakennetaan yhteensä seitsemän tornitaloa asuinkäyttöön ja yksi toimitiloille; suunnitteilla oleva Horisontti. Majakan valmistumista viivästytti helmikuussa tapahtunut vesivahinko, jonka vuoksi osassa asunnoista on jouduttu kuivattamaan ja uusimaan lattiaja seinämateriaaleja. Kuivatusta ja kosteusmittauksia valvoi asiantuntijaryhmä, joka koostui SRV:n lisäksi ulkopuolisista alan asiantuntijoista. Korjauksissa mentiin laatu edellä, ja nyt asukkaille luovutetaan terveellisiä ja laadukkaita asuntoja. Torniasumisen keskiössä Majakassa on tarjolla ainutlaatuinen palveluiden kokonaisuus, jota tulevat asukkaat ovat olleet vahvasti alusta lähtien mukana määrittelemässä. Majakassa on hotellimainen aulapalvelu ja monipuoliset yhteistilat 33. kerroksessa; iso juhlatila, saunaosasto kylpyammeella ja paljulla, sekä koko talon levyinen ulkoterassi ja kesäkeittiö huikeilla näköaloilla. Lisäksi talossa on asukkaiden oma kuntosali, pyörähuoltotila, ja käytettävissä yhteiskäyttöauto ja -sähköpyörä. Asukkaiden kanssa yhdessä kehittämisen tuloksena yhteistyökumppaneiden kautta voi tilata esimerkiksi kotisiivousta, handyman-palvelua, lemmikkien ulkoilutuspalvelua, pesulapalveluita, kauppakassitoimituksia sekä catering-palveluita. – Olemme tehneet paljon tutkimusta ja yhteiskehittämistä, jotta ymmärtäisimme asiakkaidemme arkea ja siihen liittyviä haasteita ja toiveita. Tornirakentaminen kaupunkikeskuksiin luo mahdollisuuden Suomessa ennen näkemättömille palvelukokonaisuuksille, joiden avulla ihmisten aikaa voidaan vapauttaa arjen ikävistä rutiineista itselle mieluisaan tekemiseen, kertoo asumisen palveluiden kehityspäällikkö Lotta Toivonen. Entinen satamaja teollisuusalue Kalasatama on jo nyt 3 000 ihmisen kaupunginosa ja alueen valmistuessa vuoteen 2040 mennessä asukkaita on 25 000 ja työpaikkoja 10 000. Tutkimuksen* mukaan Kalasatama koetaankin Helsingin uudistuvista asuinalueista kaikkein mieluisimmaksi. Vastaajista joka viides voisi harkita muuttavansa alueelle. Kalasataman valteiksi nousevat merellisyys, monipuoliset palvelut ja loistavat liikenneyhteydet. Helsinki Pekingin designviikon teemakaupunki vuonna 2020 ? Helsinki on valittu ensi vuoden Pekingin designviikon teemakaupungiksi. Pekingiin on tulossa kolmen viikon ajaksi monipuolista ohjelmaa, joka esittelee Helsinkiä muotoilukaupunkina ja muotoiluosaamisen edelläkävijänä. Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen oli vastaanottamassa Helsingin teemakaupunkiarvon tämän vuoden designviikon päätöstilaisuudessa Pekingissä. Sivu 17 Lasten Päivän Säätiö jakoi jälleen 4,5 miljoonaa lastensuojelujärjestöille ? Linnanmäen Huvipuistoa ylläpitävä ja kehittävä Lasten Päivän Säätiö on lahjoittanut 28.11.2019 järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa 4,5 miljoonaa euroa kuudelle perustajajärjestölleen. Olemassaolonsa aikana Lasten Päivän Säätiö on lahjoittanut yhteensä yli 100 miljoonaa euroa lastensuojelutyölle. Sivu 19 Olo-apteekki 360 avautuu Helsingin Ympyrätalossa ? Olo-apteekkiketjun kolmas apteekki avautuu tänään, kun Olo-apteekki 360 Helsingin Ympyrätalossa esittäytyy asiakkailleen uudistuneella ilmeellä, nimellä ja täydentynein palveluin. Hakaniemessä toimiva apteekki on kehittänyt palvelujaan alansa edelläkävijänä, ja laajentanut perinteisistä apteekkipalveluista kehon ja mielen hyvinvointia tukeviin palveluihin. Moniammatillisen tiimin palvelutarjontaa täydentää nyt myös Terveystalon palvelupiste, jossa asiakas pääsee lääkärin etävastaanotolle videon ja chatin välityksellä. Palvelut sujuvoittavat asiakkaan arkea, sillä reseptin uusiminen tai neuvojen saaminen akuuteissa terveyteen ja pikkuvaivoihin liittyvissä kysymyksissä onnistuu nyt kätevästi apteekkikäynnillä, ilman ajanvarausta. – Olo-apteekin uudet palvelut täydentävät jo entuudestaan laajaa tarjontaamme. Haluamme tulevaisuudessakin vastata kuluttajien kasvavaan kiinnostukseen pitää huolta terveydestään. Sivu 10
4 Viikko 50/2019 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 23/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto ? ? Maarnela Kruunusiltojen rakennusinvestointi lähestyy K ruunusillat-hanke koostuu vuonna 2016 laaditun suunnitelman mukaan kolmesta sillasta sekä raitiotieyhteydestä Helsingin keskustasta Laajasaloon. Hankkeessa toteutetaan raitiotieyhteys ja Nihti-Kruunuvuorenrannan katuja siltayhteys, samaan sisältyy raitiotieosuuden ohella siihen liittyviä muita katuja kunnallisteknisiä töitä, jotka on perusteltua toteuttaa samassa yhteydessä. Tilaajina toimivat Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos. Tilaajina voivat myös toimia Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Helen Sähköverkko Oy ja Helen Oy. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päätti valita kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antaneen tarjoajan Kruuvi (YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sitowise Oy) Kruunusillat-raitiotien allianssitoteutuksen hankintaa koskevan tarjouskilpailun voittajaksi. Hankinnan arvioitu arvonlisäveroton arvo on raitiotiehankkeen osalta 110 miljoonaa euroa ja siihen liittyvien katurakennushankkeiden ja muiden töiden osalta yhteensä korkeintaan noin 260 miljoonaa euroa. Toteutusvaiheen käynnistämisestä päätetään myöhemmin erikseen. Talvisodan tohinaa ylintä johtoa myöten. Samat nykynuoret, jotka juuri nyt ovat suuressa sotaharjoituksessa korkeamoraalisen maanpuolustushenkensä kanssa. Kaiken yllämainitun nykynuoret näkevät mutta eivät kuitenkaan ymmärrä, että ovat itse yhtä lailla siunaamassa vääryyksiä kuin päättäjänsä – ikään kuin asia ei heitä koskisi, eikä tulisi ikinä koskemaankaan. Niin töpinöissään kuin unhoittaen, että he eivät koskaan tulisi itse vanhenemaan, että he eivät koskaan tulisi itse menettämään kotejaan, että heidän omaisiaan ei koskaan tultaisi surmaamaan. Vaan eipä heidän parane paljoa sellaisia ajatellakaan. Sillä kun he ovat vanhuksia, niin heistä tulee pitämään huolta sen ajan oma nykynuoriso. Omalla moraalillaan. Sovittamattomat vääryydet nostavat aina tulevassa ajassa esiin omat kostajansa. Todellinen ja pysyvä tae rauhalle vaatisi sellaisia tekoja, ettei yhdelläkään yksilöllä olisi mitään motivaatiota lähteä naapurin vilja-aittoja verottamaan. Eikä kukaan lähtisi tällaista ihmistä seuraamaan. No, eipä Puolustusvoimat meillekään veteraanien kohtelusta, Karjalan ryöstöstä ja partisaanien tekemistä murhista kertonut mitään. Ei niin mitään. Valtiovallalle riitti, että olimme muuten vaan Isänmaallisia. Juoksuhaudan pohjalla voi toki kyllä sitten kirota omaa kohtaloaan ja tulevaa kohteluaan ja miettiä, että nyt tässä sitten puolustetaan sitä omaa kotia, omaa perhettä, omaa isänmaata. Se voimaannuttaa mukavasti. Mutta se on oleva ontto olo, kun tajuaa tulevan todellisuuden. Yhteisen hyvän puolustaminen muuttuu sodan jälkeen taas yksityisen hyvän puolustamiseksi. TV:ssä oli ohjelma, jossa sanottiin, että rintamaveteraanit olivat viimeinen ikäluokka, jolla oli visio paremmmasta Suomesta. Mutta niinhän se on nykynuorillakin. Sen valkeneminen nykyisille suurille ikäluokille odottaa kuitenkin valaistustaan. Onneksi tavallisille ihmisille on tulossa taas Joulu ja Joulun Rauha. Tekojen kohdalla saa pitää vähän taukoa. Joulurauhan jälkeen päästään taas itse asiaan, saarnaamaan sitä rauhaa ja korkeaa moraalia. Se näyttää tosin olevan nykyään vain harvojen harrastuksena. Rauhanehdottelu näyttää jääneen muutaman hassun karjalanpaluttajan harteille. Muut näköjään jo odottelevat sitä seuraavaa sotaa. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Hullujen touhuilua Vastaus Kolumniin ? Pilvenpiirtäjät hullujen touhua varsinkin Kalasatamassa, sillä Suomenlahti on syntynyt mannerlaattojen siirtymisestä ja sen vuoksi myös vastustan Helsinki-Tallinna tunnelia koska se voi aiheuttaa samanlaisen katastrofin, kuin Venetsiassakin, mutta eivät suuria suunnittelevat ns. ihmiset ajattele lainkaan seurauksia, kun haluavat nimensä historiaan! Myönnän, niin halusin minäkin joskus kauan kauan sitten, mutta saatuani hieman kuuluisuutta, niin huomasin: Kuuluisuudessa on, niin kirouksensa, kuin siunauksensakin! Mikäli haluamme syöksyä maan syövereihin, niin siitä, vaan tehdään mahdollisimman paljon kaikkia hulluja ratkaisuja, Kuten Espoon Otaniemessä alettiin porata maan uumeniin saadakseen sieltä lämpöä, mutta nämä kokeilijat eivät ole varmaan koskaan itselleen ruokaa laittaneet, sillä silloin he tietäisivät kuinka vesi kuohahtaa, kun sitä laittaa kuumaan kattilaan! Sama ilmiö tapahtui eri puolilla pääkaupunkiseutua, kun Länsi-Pakilassa omakotitalo-asukkaat huomasivat maan tärähtelevän! Tällöin vesi joka liikkuu sujuvasti tyhjissä onkaloissa vaikutti monen kilometrin säteellä Espoon Otaniemen koealueelta ja sama asia vaikutti Kalasataman vesivahingossa, vaikka kuinka leikittäisiin viisasta, niin ei huomata veden voimaa Eikä silloin kannata tehdä ohuita seinämiä vettä estääkseen! Lassi Tiittanen ? Haluaisin ketoa oman tarinani kierrätyksestä josta Metro-Lehti 18.11. (2019) Ulla-Maria Aalto otsikolla: ”Kierrätys tuo paineita” pakinoi, niin itse olen kierrättänyt jo paljon ennen, kuin varsinaisesta kierrätyksestä mitään puhuttiinkaan! Tämä tapahtui Pyhärannan Nuuskista Pyhärannan Ihodeen, jossa sijaitsi lasitehdas ja heiltä kysyin lupaa saanko tuoda tyhjät puhtaat ylimääräiset lasitölkkini heidän lasinsulattamoon menevien tavaroiden joukkoon, johon he luvan antoivat. Samoin kysyin silloisesta työpaikastani Laitilan Vakka-Tuotteesta, johon halusin sikäläisiin kierrätyslavoihin viedä elektroniikkaja metallijätteitä, joka myöskin sopi. Itse olin siellä puutyöalalla, mutta kun Ulla-Maria Aalto väittää, että kierrätys tuo paineita, niin sanoisin vastineeksi: Pitää hyvissä ajoin opetella kierrätys, että osaa sitten, kun todellinen tarve tulee! Sillä minäkin kuljetin niitä tavaroita 5-18 kilometriä, niin tuntuu oudolta, jos ei nämä kaupungissa asuvat osaa edes sisäpihalla valmiina oleviin laatikoihin niitä lajitella. Lassi Tiittanen Kaupunginhallitus myönsi lainoja liikuntahankkeisiin ? Kaupunginhallitus päätti myöntää lainoja Stadion-säätiölle, Urhea-halli Oy:lle ja Vuosaaren Jalkapallohalli Oy:lle. Kaupunginhallitus esittää myös päiväkotien rakentamista Kalasatamaan ja Kruunuvuorenrantaan. Kaupunginhallitus myönsi Stadion-säätiölle 8 miljoonan euron lainan Olympiastadionin laitteistoja irtaimistohankintoihin. Laitteisto ja irtaimisto eivät ole alkuperäisen suunnitelman mukaisesti sisältyneet perusparannushankkeen rahoitukseen, joten kaupunki ja valtio eivät rahoita niitä. Varusteluun myönnettävä laina ei vaikuta kaupungin ja valtion rahoitusosuuksiin Olympiastadionin perusparannushankkeessa. Stadion-säätiö maksaa varainhankinnasta saatavilla tuloilla nyt myönnettävän lainan lyhennykset ja korkokulut sovitun lyhennysohjelman mukaisesti kaupungille. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä myös 3 miljoonan euron suuruisen pääomalainan myöntämisen Urhea-halli Oy:lle. Urhea-säätiön tarkoituksena on tukea ja kehittää metropolialueella opiskelevan urheilijan opiskelun ja urheilun yhteensovittamista. Urhea-halli Oy:n tavoitteena on rakentaa Mäkelänrinteen lukion viereen noin 12 000 m2 suuruinen kansainvälisen tason urheilun arkiharjoittelukeskus, joka on päivisin urheiluakatemiaurheilijoiden, koululaisten ja lukion opiskelijoiden käytössä ja iltaisin sekä viikonloppuisin urheiluseurojen ja lajiliittojen käytössä. Kaupunginhallitus päätti lisäksi myöntää Vuosaaren Jalkapallohalli Oy:lle urheiluja ulkoilulaitosrahastosta 740 000 euron lainan jalkapallohallin rakentamiseksi Vuosaaren liikuntapuistoon. Vuosaaren Jalkapallohalli Oy on FC Viikingit ry:n kokonaisuudessaan omistama yhtiö, jonka tarkoituksena on toteuttaa tekonurmella varustettu jalkapallohalli Vuosaaren liikuntapuistoon. Tulossa uudet päiväkodit Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle päiväkoti Capellan puistotie 27 uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksymistä. Hankkeen enimmäislaajuus on 3 233 brm² ja enimmäishinta on 14 miljoonaa euroa (huhtikuun 2019 kustannustaso). Kalasatama on kasvava alue, jonka myötä alueella tarvitaan lisää päiväkotitiloja. Vuonna 2018 valmistuneen väestöennusteen mukaan Kallion peruspiirissä 1–6 -vuotiaiden lasten määrä kasvaa vuosina 2018– 2028 noin 1 150 lapsella, joista ruotsinkielisiä arvioidaan olevan noin 35 lasta. Uudisrakennuksen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2022 lopussa. Valtuustolle esitetään myös päiväkoti Koirasaarentie 31 uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksymistä. Hankkeen enimmäislaajuus on 2 229 brm² ja enimmäishinta 9,7 miljoonaa euroa (huhtikuun 2019 kustannustaso). Kruunuvuorenranta on kasvava alue, jonka myötä alueella tarvitaan lisää päiväkotitiloja. Väestöennusteen mukaan Laajasalon peruspiirissä 1–6 -vuotiaiden lasten määrä kasvaa vuosina 2018–2028 noin 900 lapsella. Rakennustöiden on suunniteltu alkavan vuoden 2021 kesällä ja tilojen odotetaan valmistuvan vuoden 2022 lopussa. ? Mitä pitää tehdä, kun mies astuu miinaan ja jää vain korvat jäljelle? Otetaan korvat talteen ja toimitetaan ne kotipaikkakunnan papille, että saadaan poika hautaan. Näin meitä koulutettiin 70-luvulla Porkkalan Upinnniemessä sijaitsevalla Helsingin Laivastoasemalla. Ennen minua he antoivat kaikkensa. Minun ei tarvinnut antaa mitään. Nyt on aika minun jälkeeni. Tänään nykynuoret näkevät, miten veteraaneja ja muita ikäihmisiä sallitaan kohdeltavan. Tänään nykynuoret näkevät, miten kodeistaan karkotetut yhä turhaan kaipaavat kotejaan. Tänään nykynuoret näkevät, miten partisaanien tekemät sotarikokset siviilien murhat – yhä siunataan. Maan Helsinki selvittää valosaasteen ja häiriövalon määrää kaupungissa ? Selvitystyö aloitetaan kysymällä asukkailta havaintoja valosaasteesta ja häiriövalosta. Kyselyssä kartoitetaan myös paikkoja, jotka voisi jättää pimeäksi. Työn tuloksena laaditaan toimintamalli häiriövalon vähentämiseksi. Työn on määrä valmistua vuoden 2020 lopussa. Tavoitteena on edistää viihtyisää ja turvallisen tuntuista kaupunkia myös pimeän aikaan. Mallin toivotaan auttavan niin kaupunkia kuin muitakin valaistuksen parissa toimivia tahoja. Kaupunkilaisten elämisen rytmi on muuttunut, painottuen aiempaa enemmän yöaikaan. Kaupunki elää ja toimii kellon ympäri. Valaistuksella varmistetaan viihtyisyys, turvallisuus sekä turvallisuuden tunne myös pimeinä vuorokauden aikoina. Keinovalolla on kuitenkin myös haittapuolensa. Se voi häiritä ihmisten tai eläinten luontaista vuorokausirytmiä ja estää luonnon tai tähtitaivaan tarkkailua. Huonosti toteutettuna keinovalo voi häikäistä tai aiheuttaa häiriötä. Häiriövalo on vaakatason yläpuolelle suuntautuvaa valoa. Häiriövalo aiheuttaa ärtymystä, on epämiellyttävää ja vaikeuttaa oleellisen informaation näkemistä suuntauduttuaan valaistavan alueen ulkopuolelle. Valosaaste on ympäristönsuojelualan käyttämä laajempialainen termi viihtyisyyden tai turvallisuuden kannalta tarpeettomasta, mahdollisesti myös taivaalle suuntautuvasta valosta, jolla on vaikutuksia luontoon. Valosaaste saattaa aiheuttaa ympäristöhaittoja kasveille, hyönteisille ja eläimille. Ympäristöhaitat ilmenevät kasveilla kasvukauden muutoksina ja hyönteisillä ja eläimillä elintapojen muutoksina. Selvitystyön aikana haetaan myös tietoa ilmiön terveysvaikutuksista ihmiseen. Valosaaste näkyy konkreettisesti kaupunkiympäristössä häikäisevinä valaisimina, yöaikaan hohtavina pilvinä tai näkemistä haittaavina mainosvaloina.
5 Viikko 50/2019 ? ? Heinänen ? ? Menovinkkejä Runopalsta Runopalsta Mä unen näin Mä unen näin Mä unen näin. Sä tulit kotiinpäin aivan kiiruhtain. Ei taival pitkäkään ole este ystävyyden, se tietä tasoittaa. Mä unen näin. Mä tunsin kylmyyden ja talven saapuvan. Sitä unessa mietin, miksi elämää tuhlasin kunnes sinut kohtasin? Mä unen näin. Tuulet voimallaan hiutaleita lennättää. Kätes mulle ojensit ja siihen tartuinkin kuin monesti aiemmin. Mä unen näin. Näin unessa varpusen ja joutsenen valkoisen. Ne lensi kotiinpäin aivan kiiruhtain. Mä siihen heräsin. Kun nähdä saan kauniin iltatähden, silloin oveni aukeaa mun unteni maailmaan. Toivo Levanko lyyrikko Erä opiskelijoiden suosikkikoneita! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Abitti yhteensopivat ProBookit tarjoushintaan 270€ HP ProBook 640-G1 Prosessori i5-4200M RAM 8 GB SSD 128 GB Win 10 PRO Sukupuolen sotkijat paljastettu ? Olen tutkistellut dosentti Harri Kalhan vastailmestynyttä, mielenkiintoista kirjaa ”Sukupuolen sotkijat” , kustantaja Parvs.. Runsaasta kuva-aineistosta valitsin ”Poju vai tytteli”postikortin, joka on saksalainen 1900-luvun alusta. Kalhan kerronta on kiitettävää. Kymmenen vuoden ajan hän kertoo keränneensä tätä aineistoa lähinnä kirpputoreilta. Korttien ja valokuvien myötä luodaan katsaus sukupuolen historiaan. Lukija pääsee tutustumaan kaulaileviin miespareihin, lesbosuudelmiin, ristiinpukeutumiskuviin ja monenlaiseen queer-kuvastoon sadan vuoden takaa. Aineistossa voimme aavistaa peitettyä sukupuolista poikkeavuutta, mikä on jo kyllästymiseen saakka nykypäivänkin trendi. Aina tuntuu joku sätkyilevän ”ulos kaapista” tunnustuksineen. Henkilökohtaisesti toivon tämän paljastelun päättyvän tai vaimentuvan, joskin tiedän että vielä on lainsäädännöllisestikin parannettavaa mm. ”transsien” oikeuksissa. Vanha sanonta ”kukin taaplaa tyylillään” sopisi tasa-arvon nimissä ohjenuoraksi. Muistan vanhempieni nuoruuden valokuvista sellaisia hauskoja retkikuvia, joissa isä on kietoutunut äidin shaaliin pitäen vatsansa päällä sirosti äidin käsilaukkua sekä äiti koikkelehtii isän saapashousuissa ja isän leveälierinen borsa kiharoillaan. Heillä tuntuu olleen niin hurjan hauskaa Mustikkamaan kesässä. Kun naisia tuolloin – yli sata vuotta sitten haluttiin kuvata miehisinä, heidät pantiin tupakoimaan holkin kanssa hehkuttaen, samoin saatettiin asettaa kypärä heidän päähänsä. Niin ikään heidät puettiin pitkiin housuihin ja miehet vastaavasti hameisiin huulet punattuina. Muistan myös taannoisen naapurinpojan halunneen päästä leikkimään tyttärieni ns. prinsessakapsekin ääreen. Hän oli kovin innostunut kietoutumaan sieltä löytyviin pitsiverhohamosiin ja viittoihin. Rusetit ja vanhat korkokengät häntä myös innostivat. Silloin jo ennustin, että tuosta pojasta kehittyy varmaan teatterilainen. Ja niin kävikin. Sallittaneen vielä yksi muistelo. Sodan päätyttyä, vuoden 1947 tienoilla, Elannon Iskussa nuoret koripalloilijanuorukaiset saatiin houkuteltua esittämään Joutsenlammen-baletin pienten joutsenten tanssia tufuissaan eli Elannon pesulasta saamistamme risoista pitsiverhoista valmistamissamme hamosissa. Naisten voimisteluohjaaja ohjasi vahvarakenteisten koltiaisten uljaan esityksen mielikuvituksellisin hypyin ja varvasteluin. Mieleeni on jäänyt erityisesti vahvajalkaisen Kalevi Sylanderin sykähdyttävä laukka. Ryhmälle esitettiin useita esiintymispyyntöjä. Tohtori Kalha on koonnut vastaavaa materiaalia teoksiinsa ”Kummat kuvat” 2016, ”Kokottien kultakausi” 2013 ja ”Ihme ja kumma” 2012. Hän tekee arvokasta työtä näiden aiheiden tallentajana ja tutkijana. HeSan arvostelija Sini Mononen arvioi 9.11.19 kuviin liittyvän historiaa ja samalla ”hattaran kevyttä fantasiaa” . Edelleen hän määritteli: ” Kulttuurina ne ovat jossain taiteen, muotokuvavalokuvauksen, taideteollisuuden ja populaarikulttuurin välimaastossa.” Kalhan kokoelman kuvista on kiintoisa, kirjanniminen näyttely ”Sukupuolen sotkijat” ensi syyskuuhun saakka HAMissa, Helsingin kaupungin taidemuseossa Et.Rautatiekatu 8 ti-su 11-19. Itse kunkin sopii testata mielipiteitään. Aira Heinänen Asunnosta on tulossa kuin käytetty auto Jatkossa hinta ei useimmiten ajan myötä nouse vaan laskee ? CAISA Kaikukatu 4 pe 13.12.2019 klo 19.00 CAI SANA SOI? | Runoklubi englanniksi! Vieraina Julie Easley (Saltburn, UK) & Nathalie Sallegren (Karjaa). Ainutlaatuinen läpi illan säestetty runoklubi, jossa voi nähdä ja kuulla vierailevia runoilijoita ja sanataiteilijoita musiikin siivittämänä. Lopuksi Open mic! Liput 10/5 € + mahd. toimitusmaksu Näyttelyt to 5.12.2019 pe 20.12.2019 Kaamos, kaipuu ja muita sinisiä hetkiä Nuoret ilmaisevat teoksillaan ajatuksia ja tunteita siitä, miten jokainen kohtaa ympäröivän maailman silloin kun elämä näyttää raskaalta. Työskentelyssä on yhdistetty 1800-luvun valokuvauksen vedostusprosessia, syanotypiaa ja nykyajan digitaalista tekniikkaa. Vapaa pääsy. ? Suomen sotien jälkeinen talousihme ja 1980-luvulla alkanut lainamarkkinoiden vapautuminen saivat pitkään asuntojen hinnat nousemaan koko maassa. Syntyi jopa itsestäänselvyytenä pidetty ilmiö, jossa omistusasuja vaurastui asuessaan samalla kun asunnon hinta kiipesi vuosikymmenestä toiseen ylöspäin. Tämä kehitys katkesi viime vuosikymmenellä pienillä muuttotappiopaikkakunnilla, jotka vielä 90-luvun lamasta noustessa olivat päässeet nauttimaan samasta asuntojen hintojen noususta kuin muukin maa. Kuluvalla vuosikymmenellä asuntojen reaalihinnat alkoivat lisäksi hitaasti laskea myös useimmissa keskisuurissaa kaupungeissa. Taitekohta ajoittui vuoteen 2010. Syy tähänkin kehitykseen löytyy kaupungistumisesta, joka kuluvalla vuosikymmenellä on entistä selkeämmin alkanut imeä väkeä suurimpiin kasvukeskuksiin myös keskisuurista kaupungeista. Ainakin puolet suomalaisista asunnoista sijaitsee alueilla, joilla käytettyjen asuntojen hinnat eivät tule jatkossa kenties koskaan enää nousemaan. Pankkisääntelyyn liittyvä Basel IV tulee osaltaan voimistamaan tätä kehitystä, koska pankkien on jatkossa entistä hankalampi lainottaa taantuvien alueiden asuntoja. Omistusasumisella voi jatkossa tienata vain alueilla, joille muuttovoitto kasaantuu. Näiden kasvukeskusten ulkopuolella asuntoihin on opittava suhtautumaan kuin autoihin. Niillä on käyttöarvoa ja useimmiten myös jonkinlaista jälleenmyyntiarvoa, mutta mitä pidempään käyttö jatkuu, sitä alemmas arvo painuu. Sinänsä siinä, että yhä vanhemmaksi ja käytetymmäksi muuttuvan kohteen arvo laskee, ei ole mitään ihmeellistä. Näinhän arvonkehitys menee lähes kaikkien muidenkin asioiden kohdalla. Omistusasuntoa on kuitenkin totuttu koko Suomessa ajattelemaan arvonsa vähintäänkin säilyttävänä vanhuuden turvana ja lasten perintönä. Suuressa osassa Suomea tämä ajatus on ikävä kyllä tarpeen nyt päivittää. Timo Metsola hallituksen puheenjohtaja Ehdota Helsingin kulttuuriteko 2019 -palkinnon saajaa ? Helsingin kaupunki on palkinnut vuodesta 2009 lähtien merkittäviksi katsomiaan kulttuuritekoja. Palkinto ja mahdolliset kunniamaininnat jaetaan kerran vuodessa, ja nyt on aika ehdottaa vuoden 2019 saajia, ehdotus tulee jättää 15.12. mennessä. Helsingin kaupunki on palkinnut vuodesta 2009 lähtien merkittäviksi katsomiaan kulttuuritekoja. Palkinto ja mahdolliset kunniamaininnat jaetaan kerran vuodessa, ja nyt on aika ehdottaa vuoden 2019 saajia. Jätä meille oma ehdotuksesi 15.12.2019 mennessä tällä linkillä: https://response.questback. com/helsinginkaupunki/ kulttuuriteko2019 Helsingin kulttuuriteko 2019 -palkinto myönnetään merkittävälle ja uudenlaiselle kulttuuriteolle tai -hankkeelle, joka muuttaa tai haastaa olemassa olevaa tilaa tai toimintatapaa tai saa näkemään asiat uudella tavalla. Sen vaikutusten tulee kohdistua Helsinkiin tai helsinkiläisiin, ja se voidaan myöntää joko yhteisölle tai yksittäiselle henkilölle. Palkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa. Rahapalkinnon lisäksi jaetaan yksi tai kaksi kunniamainintaa. Ehdotuksen Helsingin kulttuuriteko -palkinnon saajaksi voi jättää perusteluineen 15.12.2019 mennessä Helsingin kaupungin kulttuurinja vapaa-ajan toimialan Uutiset-verkkosivulle (hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi). Palkinnon ja mahdollisten kunniamainintojen saajista päättää Kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto. Tunnustukset jaetaan alkuvuonna 2020 palkitsemistilaisuudessa, jonka aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.
6 Viikko 50/2019 Aurinko nousee kello 8.47 ja laskee kello 15.28. Nimipäivät: Viikko 48 Ke 27.11. Hilkka To 28.11. Heini, Kaisla Pe 29.11. Aimo La 30.11. Antti, Atte, Antero Su 1.12. 1. adventtisunnuntai. Oskari Viikko 49 Ma 2.12. Unelma, Anelma Ti 3.12. Meri, Vellamo Ke 4.12. Airi, Aira To 5.12. Selma Pe 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niko, Niklas, Niilo La 7.12. Sampsa Su 8.12. 2. adventtisunnuntai. Kyllikki, Kylli ? ? Päivyri Jukka Jokitalo. Solisteina mm. Hilkka Ylinärä, sopraano, Katariina Heikkilä, altto. Liput 20e/15e/10e ovelta ja Ticketmasterista, hintaan lisätään palvelumaksu. www.incanto.fi. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma– to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Kolmannen adventin Tasausmessu su 15.12. klo 16. Liturgi Jussi Ikkala, messuvastaava Paula Kääriä, musiikki Kaisa ja Jussi Luoma. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe klo 10–12. 13.12. Joulukorttipaja, 20.12. Piparipaja. Koululaisten perjantait 13.12. ja 20.12. klo 13– 16. Koululaiset valtaavat Alppilan kirkon tilat. Ohjelmassa keppihevosjuttuja, kirjapiiri, Tuulikin maalauspaja, lautapeliturnauksia ja hauskaa yhdessäoloa. Lisätietoja Riikka Sipilä p. 050 492 9623, Tuulikki Karu p. 050 462 0989. Tiistaiolohuoneen jumppa tiistaisin klo 10.30– 11.30. Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin I muskari klo 10–10.30 ja II muskari 10.30–11. Muskarit ovat avoimia kaikenikäisille lapsille vauvoista lähtien. Perhekerho klo 10.30–13. Tarjolla mukavaa seuraa, ja vertaistukea. Liikuntaryhmät ja kuntosali Alppilan kirkon liikuntasalissa toimii useita ryhmiä, joihin voi liittyä. Lentopallo ma klo 19–20.30, ke klo 19–20.30. Koripallo ti klo 18–19.30. Sählyvuorot: seniorisähly ma klo 9–10.30, globaalisähly ke klo 16.30–17.30, sekasähly to 19–20.30, naisten sähly pe klo 17–18. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Kuntosalin hinta 30e/vuosi. Alppila Basket koripalloseura tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Joukkueemme hakee vuonna 2008 syntyneitä poikia mukaan. Harjoitukset tiistaisin 16.30–18, torstaisin 16.30–18, perjantaisin 15–17 ja sunnuntaisin 17–20. Ilmoittaudu Pablo Pérez, p. 044 757 4222 tai pablogilperez@ hotmail.com. Balalaikaorkesteri Kalinkan joulukonsertti ke 18.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Helsingin Laulun joulukonsertti to 19.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 12e. JP Leppäluoto Sielulintu-joulukonsertti la 21.12. klo 18. Liput alkaen 29e. Lippu.fi. LAULETAAN YHDESSÄ Suur ühislaulmine to 12.12. klo 18 Alppilan kirkossa. Joululauluja yhteisesti suomeksi ja viroksi. Kaikenikäisten kauneimmat joululaulut la 14.12. klo 11 Kallion kirkossa. Kuorolaulukoulu Raakkujat, Tytti Friberg, Tommi Niskala. Virsien yhteislaulutilaisuus la 14.12. klo 13. Seurakuntakodilla. Laulamme joulunajan virsiä. Mukana Jari Arjoranta ja Tuomas Heikkilä. Lämpimästi tervetuloa! Sateenkaarikansan kauneimmat joululaulut la 14.12. klo 15 Alppilan kirkossa. Ääniset-kuoro, Jaana Partti, Kimmo Puunenä. Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 18 Kallion kirkossa. Mari Mattsson, Tommi Niskala, Olli Pyylampi. Lupa laulaa kapakoissa – Joululaulukierros su 15.12. klo 18 Kallion ja Paavalin alueen kapakoissa. Katso reitti seurakuntien Facebookista ja kotisivuilta. Lupa laulaa saunassa – saunomista ja joululauluja Sauna-Hermannissa ma 16.12. klo 18. Hämeentie 63. Maksu 8–12e. Sjungataan kimpassa joulubiisei 17.12 klo 12–14 REDIn sillalla. Esko Vepsä muistelee Stadin joului. Stadin Slangi ry. Puer natus est – Kauneimmat gregoriaaniset joululaulut ti 17.12. klo 17.30 Diakoniassalaitoksen kirkossa. Tule laulamaan yhdessä keskiaikaisia joulun ajan rukouslauluja. Anima mean kaikille avoimet harjoitukset diakonissalaitoksen kirkossa klo 16–17. 30. Mukana pastori Marja Kotakorpi, Anima mea -esilaulajien ryhmä ja Hilkka-Liisa Vuori. Nuorten aikuisten kauneimmat joululaulut ti 17.12. klo 20 Kallion kirkossa. Lisa Enckell, Tommi Niskala. Kauneimmat joululaulut goes ravintola Oiva to 19.12. klo 19. Laulattamassa Mari Mattsson, Tommi Niskala. Porthaninkatu 5. Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Hiljainen rukouslaulumessu ke 11.12. klo 18 Kallion kirkon kappelissa. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä. Kivimessu to 12.12. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 13.12. klo 18. Veli-Matti Hynninen. ”Nyt loistaa kolmas kynttilä, niin kirkas kutsuva.” Kolmannen adventin messu su 15.12. klo 10. Liturgi kirkkoherra Riikka Reina, Mari Mattsson, Anne Mäki-Kokkila, messuavustajina Markku Ekstam ja Anna Edelmann, kanttori Tommi Niskala, urkuri Olli Pyylampi. Kirkkokahvit. Messu radioidaan, tilaisuuteen osallistuvia pyydetään saapumaan paikalle 9.45. Iltakirkko ma 16.12. klo 18 Kallion kirkon kappelissa. Jaana Partti. Iltakirkko ti 17.12. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 18.12. klo 18. Marja Kotakorpi. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Eläkeläisten yhteinen joulujuhla 11.12. klo 13– 15. Kallion seurakuntakodilla. Raamattupiireissä käydään läpi Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattupiiri keskiviikkona 11.12. klo 18 HKTY:n tiloissa, Torkkelinkatu 11. Suomen Laulun joulu ke 11.12. klo 19. Johtaa Esko Kallio, Jussi Vänttinen, baritoni, Tiina Karakorpi, piano. Liput 20e/15e kuorolaisilta, kuoron lippupuodista, ja tuntia ennen ovelta. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 12.12. Joulun sävelet ja sanat – Kauneimmat joululaulut. Rauhaa – Kamarikuoro Värinän joulukonsertti to 12.12. klo 20. Johtaa Noora Hirn. Liput 20e/10e ovelta, Holvi-verkkokaupasta sekä Tiketti.fi. Akateeminen joulukonsertti pe 13.12. klo 19. Osakuntakuorot esiintyvät. Liput ennakkoon kuorolaisilta tai Tiketistä 10/15e ja ovelta 13/18e. Virsien yhteislaulutilaisuus la 14.12. klo 13. Seurakuntakodilla. Laulamme joulunajan virsiä. Mukana Jari Arjoranta ja Tuomas Heikkilä. Lämpimästi tervetuloa! Ilo ilmestyy – Kallion Kantaattikuoron joulukonsertti la 14.12. klo 18. Johtaa Tommi Niskala, solistina Jyrki Anttila, Olli Pyylampi, urut. Liput 15 e www.kallionkantaattikuoro.fi. Yleisradion joulukonsertti su 15.12. klo 15. Barocco Boreale: Anu Komsi, sopraano, Kreeta-Maria Kentala, viulu, Siiri Virkkala, viulu, Lea Pekkala, sello, Tea Polso, cembalo ja harmoni, Eero Palviainen, teorbi ja kantele, Andrew Lawrence-King, harppu ja kantele. Vapaa pääsy. Yle radioi konsertin. Fairytale – Joulun taikaa, Saara Aalto ma 16.12. klo 19. Liput 32,50e ticketmaster.fi. Jarkko Martikainen & UMO Jazz Orchestra: Pieni joulu-uudistus ke 18.12. klo 18. Kapellimestarina Kirmo Lintinen. Liput 34e, eläkeläiset 30e, opiskelijat, työttömät ja lapset 18e. S-etukortilla 30e ennakkoon. Liput ticketmaster.fi. Notte di Natale to 19.12. klo 19. Kamariorkesteri Refugium musicum, vokaaliyhtye Incanto, kapellimestarina ? ? Veli-Matti?Hynninen ? Jo heti ensiaskeleella oli kiireesti uusittava vaha käsitykseni Vietnamin maasta ja kansasta. Siihen aikaan toistui suomalaisten ja eurooppalaisten banderolleissa ja huulilla lause: ”Amerikkalaiset pois Vietnamista”. Nyt tilanne on kokonaan toinen. Satamiljoonainen Vietnamin kansa on noussut kehityksessään korkealle. Kymmenen miljoonan asukkaan Hanoi sykki värikäs elämä, kauppa ja kulttuuri, kauneus ja kirjava katuelämä, jossa rikkumaton rauha ja korvia koetteleva liikenteen humina sulavat suurkaupungin suureksi satumaailmaksi. Hanoin arvostetuimmalla alueella sijaitseva Suomen suurlähetystön residenssi hivelee silmää ja kohottaa suomalaisuuden tunnetta korkealle. Ja vielä sitäkin korkeammalle päästään silloin kun astutaan Suomen suurlähetystön maaperälle 272 metrin korkeuteen kohoavaan Hanoin korkeimpaan rakennukseen. Sen 65. kerroksen katolta matkailijalle avautuu poikkeuksellisen urbaani näkymä satoine pilvenpiirtäjineen ja ihmismerineen. Hanoin kymmenen miljoonaa asukasta liikkuu paikasta toiseen mopoilla ja autoilla. Metroa ei vielä ole, eikä julkista liikennettä kuin nimeksi. Suurkaupungin miljoonat mopot työntyvät kuin herhiläisparvi autojen ja kävelijöiden keskelle samoille käytäville ja kaistoille. Jalkakäytävät ovat täynnä parkkeerattuja autoja ja mopoja, kävely kadulla vaatii välillä kekseliäisyyttä ja rohkeutta. Ihme ja kumma, jos sitten haluaa verrata, kaikki sujuu paljon kohteliaammin ja sujuvammin kuin vaikkapa paljon pienemmässä ”pikkukaupunki” Helsingissä. En tiedä tarkasti miten suurta roolia vietnamilaisten elämässä näyttelee buddhalaisuus, jota kutsutaan Jumalaksi Jumalan takana. Hänen olemassaolonsa näkyy joka puolella, buddhalaisia temppeleitä siellä ja täällä. Gautama Buddha ei kuitenkaan viihdy vain temppeleissään vaan pyöreine mahoineen hän istuu mielellään monen auton kojelaudalla lepuuttelemassa jalkojaan ja antamassa turvaa jännittävälle liikenteelle. Buddhalla on Vietnamissa 80 miljoonaa kannattajaa, enimmäkseen nuoria sillä Vietnamin väestön keski-iän lasketaan olevan noin 31 vuotta. Näin sadasta miljoonasta vietnamilaisesta 65 prosenttia eli noin kuusikymmentäviisi miljoonaa on alle kolmekymmentäviisi vuotiaita. Buddhalla näyttää ainakin Vietnamissa olevan pullat hyvin uunissa. Käynti Vietnamissa muistuttaa, että uskonnot elävät maailmassa suurta kevätaikaa. Uskonnot ovat vahvassa kasvussa. Vaikka Euroopassa kristillisyys taantuu, kristillinen usko kasvaa ja on vahvasti maailman suurin uskonto. Kristittyjen lukumäärä kasvaa nopeasti ja lasketaan vuonna 2050 olevan noin 2,9 miljardia kristittyä. Muslimeja noin 2,5 miljardia ja sama suunta on myös buddhalaisilla ja muilla pienemmillä. Juuri Euroopan ulkopuolella uskonnot kasvattavat eniten merkitystään. Myös uskontojen välinen vuoropuhelu, dialogi voimistuu. Kristittyjen ja buddhalaisten uskontodialogin alkuna pidetään trappistimunkki Thomas Mertonin ja Dalai Laman kohtaamista vuonna 1968. Uskonnot kohtaavat, jotta löytyisi yhteinen tie ihmiskunnan vapauttamiseksi. Yhteinen tehtävä on vapauttaa ihmiskunta väkivallan, materialismin ja markkinavallan orjuudesta. Vapautus tarkoittaa maailmanlaajan suvaitsevaisuuden kasvattamista lähimmäisen eli toisen ihmisen parhaaksi. Tämä vaatii taistelua kansallisesti, globaalisti, sosiaalisesti ja taloudellisesti sortavia voimia vastaan hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja rauhan puolesta. Myös buddhalaisuudella on oma vapautuksen mallinsa joka tulee lähelle kristillistä mallia, jossa Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa hänen palvelemistaan maailman köyhissä. Köyhä Jeesus ja köyhä Buddha ovat kristittyjen ja buddhalaisten välisen dialogin ydintä. Yhdessä taistellaan itsekkyyttä ja kahlitsevaa mammonaa vastaan. Hanoilaista taksia ajanut nuori mies oli pannut autonsa kojelaudalle Buddhan sijasta kristillisen nunnan. Kun kävi ilmi, että hänen kyydissään oli kristittyjä, hän suuresti ilahtui. Hän iloitsi rukousyhteydestä, josta kristityt tunnetaan kaikkialla maailmassa. Katukuvassa välkkyvät jouluvalot, -kuuset -kortit ja -asetelmat todistavat ettei joulu ole tuntematon buddhalaisessa Vietnamissa. Veli-Matti Hynninen Kehittyvä Vietnam tekee Aasiasta läheisen
8 Viikko 50/2019 Mantan markkinat Mantan markkinat 23.11.2019 – 8.1.2020 • käsitöitä • lahjatavaraa • kuumia juomia ja ruokaa • herkkuja • joulupukki vierailee Tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebook-sivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry SOTEUTUS Liput 15 /12 € ennakkoon, 17/14 € ovelta . Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Käsikirjoitus Kultsan kirjoittajat – Ohjaus Jouni Puumalainen Esitykset ajalla 2.11. – 21.12.2019. musiikillinen satiiri sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuudesta Ikoninen Matchbox loistaa rockabillyjoulun tähtenä ? 700 hengen rokkitapahtuma nostaa Paasitornin helsinkiläisen klubiskenen kärkeen. Joulukuun 20. rokkareita hemmotellaan Helsingissä, kun brittiläinen rockabilly-ikoni Matchbox saapuu tähdittämään Paasitornin joulubileitä. Rockabilly Xmas Juttis & Bygga -tapahtumassa rokataan kahdessa eri kerroksessa, kahdessa eri ravintolassa ja yhteensä neljän bändin ja kahden tiskijukan voimin. Päätähti Matchbox on maailmanlaajuisen rockabilly-revivalin suurimpia klassikoita sen levyjä on myyty yli viisi miljoonaa. Tapahtumalla Paasitorni hakeutuu helsinkiläisen klubiskenen kärkeen. Rockabilly Xmas Juttis & Bygga tarjoaa laajan kattauksen rokkia niin Juttutuvassa kuin pitkästä aikaa yleisölle avattavassa Paasitornin juhlasalissa eli Byggassa. Tiloihin mahtuu yhteensä yli 700 henkilöä, joten mistään pikkutapahtumasta ei ole kyse. Tapahtuman pääesiintyjänä soittaa 70ja 80-lukujen rockabillyboomin ykkösbändi Matchbox. Bändin esiintymiset lukuisissa tv-ohjelmissa ja kiertueilla sellaisten legendojen kuten Jerry Lee Lewis, Johnny Cash ja Chuck Berry kanssa, vakiinnuttivat sen aseman yhtenä alan suurimmista vetonauloista. – Paasitornin ovet suurelle yleisölle avaava rockabillyjoulu on pilottitapahtuma tuleville vuosille. Juurimusiikki valikoitui avausteemaksi, sillä Juttutupa on jo käsite alan harrastajien keskuudessa. Mekin palaamme nyt juurillemme, sillä myös Paasitorni on kautta aikojen toiminut suosittuna tapahtumapaikkana, Helsinki Congress Paasitornin toimitusjohtaja Osku Pajamäki toteaa. – Tavoitteenamme on tehdä jatkossakin tapahtumia kaupunkilaisille, sillä kokouksista ja seminaareista tutuiksi tulleet isot tilamme taipuvat moneen menoon. Tapahtumat yhdistävät kaupunkilaisia ja elävöittävät Paasipuiston ja koko Hakaniemen aluetta, eikä kulttuurija musiikkitapahtumia tällä alueella vielä liiemmin ole. Omissa visioissani tulevina jouluina tapahtumatarjonnasta ja juhlavalaisusta nautitaan Tähtitorninmäeltä aina Kallion kirkolle asti, Pajamäki toteaa. Rockabilly-joulun taustalla häärii juurimusiikkipiireistä tuttu Esa Kuloniemi. – On mahtavaa koota rokkikansa Paasitornin seinien sisään alan huippuja kuulemaan. Paasitorni eli Bygga oli 1960ja 1970-luvuilla yksi Helsingin keskeisimpiä livepaikkoja. Nythaluamme tuoda takaisin isojen klassisten rock’n’roll -tapahtumien perinteen. Gene Vincentin ja Hurriganesin jalanjäljissä lavalle nousevat nyt huippunimet ja tiedossa on todella laadukas liveilta, Kuloniemi toteaa innostuneena. – Matchboxin lämppärinä esiintyy Suomen rockabilly-ylpeys Mike Bell & The Belltones. Rock’n’rollin ystävien pikkujoulujuhlat käynnistyvät Juttutuvassa, jossa väkeä viihdyttävät kotimaiset bändit Lo-Lites ja The Hip-Shooters. Kokonaisuutta täydentävät deejiit Farmer John ja Butcher Pete. Jouluilo ei Paasitornissa jää rokkimusaan. Torstaina 19.12. kello 19 Paasitornissa esiintyy ensi vuonna 100 vuotta täyttävä Naiskuoro Elegia. Samalla voi tutustua helsinkiläisten 1900-luvun joulunviettoa esittelevään Joulu kaupungissa -valokuvanäyttelyyn. Konserttiin ja näyttelyyn on vapaa sisäänpääsy. Rockabilly Xmas, 20.12.2019, klo 21 alkaen. Juttutupa, Säästöpankinranta 6, ja Paasitorni / Bygga, Paasivuorenkatu 5 A. Juttutupaan ilmainen sisäänpääsy, Paasitorniin sisäänpääsy 12,50 e. Liput ennakkoon Tiketistä: www.tiketti.fi Samassa kiinteistössä Juttutuvan ja Paasitornin kanssa sijaitseva hotelli Scandic Paasi on avoinna pikkujoulujuhlijoita varten. Silta Kalasatamaan Kruununhaasta? ? Sillan rakentaminen Kruununhaasta Kalasatamaan on harkinnassa kaupungin suunnittelupöydällä. Kevyen liikenteen silta tulisi kulkemaan Kalasatamaan Tervasaaren kautta. Uudelle asuinalueelle, Nihdin alueelle, voidaan joskus kulkea siltayhteyden kautta Kruununhaasta. Alue tulisi valmistuessaan Kalasataman eteläkärkeen. Kaavapäätöksen yhteydessä päätettiin, että suunnitelma kevyen liikenteen siltayhteyden selvittämisestä kirjataan. Yhteys toisi Kauppatorin lähelle, ja samalla Kalasatamaan aukeaisi Katajannokalta ja lähitienoolta uusi nopea yhteys. Yhteys vaatii toteutuessaan korkean sillan, koska sen alta tulisi päästä myös purjeveneet.
9 Viikko 50/2019 ? ? Paikallispakinaa Postilaisten itsemurha ? Hakaniemen posti Säästöpankinrannassa on uhanalainen. Konttori vai pakettiautomaatti, siinäpä kysymys; lähin automaatti vaanii jo ympyrätalossa Alkon ovensuussa. Puhuttiin, että postin lakkoa venytetään jouluun asti. Siinä uhkailussa työntekijä ja työnantaja sahasivat justeerilla yhteistä oksaa. Toinen sahan vasemmassa päässä ja toinen oikeassa. Onneksi lopettivat ajoissa. Kansa jo kiihkeästi harjoitteli, miten joulukorttien lähetys voitaisiin siirtää kännykkään tai sähköpostiin. Sen opin voisi sitten soveltaa muuhunkin kirjepostiin, varmuuden vuoksi myös Hesarin luku läpyskästä kannattaisi oppia kaiken varalta. Sitten postiluukun voisikin tilkitä, siitähän vetääkin niin kovasti. Oppiminen jäi kesken kännyn ja tietsikan käytössä, kun työriita ajautui sopimukseen. Kasvisruoan kirous Aiemmin ihastelin torija hallikaupan tarjontaa. Kaikki kehu on ansaittua, mutta mistä alueella saa mehevää herkullista vastapaahdettua broileria? Ei ainakaan hallista. Elannon tavaratalon elintarvimyymälä suljettiin. Sieltä hain muhevat kanankoipeni aiemmin. Toinen kuuman tipun tarjoaja alueella oli toisenlinjan K-kauppa. Elannon kanssa se kilpaili broilerikaupan asiakkaista. Ensin kylmeni Elannon grilli ja sitten sammui K-kaupan sähköhiillos. Kansa kärsii kuuman kananpojan puutetta. Ymmärrän ympyrätalon S-marketin ratkaisun; ei grilliä meille. Heillähän on tupa täynnä aamusta iltaan ja puolillaan yölläkin. Tungos vaan pahenisi, jos grilli suoltaisi broilerherkkuja. Asetan toiveeni uuteen Kmarkettiin, joka avasi ovensa siltasaaren R-kiskan viereen. Odotellaan, ehkä puute korjaantuu heidän toimestaan. Oman talouteni Emäntä siirtyi taannoin kasvisruokaan, näin jäin heitteille ruokapuolesta. Kuuma broilerinkoiven tai rintafileen, kun mäjäyttäisi lisäksi emännän rehutarjontaan, niillä eväillä aikamieskin pärjäisi. Sota-ajan lapsena on kokemuksia ruoan puutteesta, mutta….. Kaupunkikuontoa Lenkilläni Töölönja Eläintarhanlahtien ympäri näin pari pitkähäntäistä kettua Kaisaniemen Yliopistollisen puutarhan aitauksen sisällä. Mistä kullanruskeat repolaiset sinne ovat ajautuneet. Olisiko ne tilattu pitämään kanit ja rusakot kurissa, vai ihan omin avuin kivunneen liki parimetrisen aidan yli. Jännä juttu. Töölön puolella värjötteli 14 valkeaa joutsenta vasta puhjenneen riitteen saartamana. Lähirannassa muutama lämminsydäminen tarjosi kaunottarille ruokaa. Riitteestä nousi pari tämänkesän harmaata poikasta siivilleen, lensivät ruoan äärelle. Laskeutuminen liukkaalle jäälle oli hupaisaa. Pudottautuivat jäälle ja liukuivat syönnillä olevien joukkoon vauhdilla, kun jarrut eivät pitäneet. On lapsilla vielä oppimista. Kohta muutama aikuinen lintu suoritti hallitun laskeutumisen ja marssi arvokkaan oloisesti syönnille. Kaaosta lisäsi 30-40 sorsaa ja lokkia. Olis haulikolle käyttöä. Suomettumisen häpeä Talvisodan syttymisen 80-vuotismuistelot, toivat mieleen ne 105 julmaa, kunniakasta päivää, jatkosodan ja vihdoin vuoden 1945, kun aseet viimein vaikenivat. Alkoi sotakorvaustyön vasaroiden kalke. Asutettiin evakot, hyvinvointivaltion rakentaminen sai alkunsa. Voi poij`jaat, oli niin kiire, ettei joutanut edes masentumaan. Suomettuminen sai nimensä ja sitä vieläkin hävetään. Nöyristeltiin naapuria, rakennettiin suhteita ja vältettiin sanomasta kuka sodan aloitti. Se on nyt historiaa, mutta suomettumisen häpeä kummittelee taustalla yhä. Arvostan silloisia poliitikkoja; millä he saivat rintamalta palaavat pysymään rauhallisina ja tarttumaan työhön. Suomettumista tarvittaisiin mm. Israelin ja palestiinalaisten välille. Raketit lentävät yhteen suuntaan ja tykkituli toiseen. Vastakkain on ylivoimainen vihollinen, kuten meillä aikoinaan. Siksi järki käyttöön ja suomettumaan, jos se olisi tehty jo v. 1948 heillä molemmilla olisi takana jo yli 70 vaurasta rauhan vuotta. Ukraina ja Krimi kokivat omat Mainilan laukauksensa. Siinä sodassa otettiin mitä haluttiin, eikä kyselty. Vaikutta, että siellä on nousemassa uusi SUOMETTUMISEN taimi. Ukrainan presidentti Zelenskyi on lähestynyt naapurinsa päättäjiä ja virittää keskustelua tilanteen ratkaisemiseksi. Suomettuminen voisi olla uusi vientituotteemme, kuten koulutusosaamisemme. Olavi Lindholm Hagiksen filosohvi Haagan Leipä Oy on Vuoden 2019 helsinkiläinen yritys ? Vuoden 2019 helsinkiläinen yritys -palkinnon voitti vuodesta 1956 asti toiminut perheyritys Haagan Leipä Oy. Käsityövaltaisin menetelmin leipomoja konditoriatuotteita valmistava yritys on ketteränä toimijana voittanut kuluttajien sydämet laadukkailla ja paikallisilla tuotteillaan. Yrityspalkinto jaettiin 5.12.2019 Helsingin Yrittäjät ry:n 80-vuotisja Itsenäisyysjuhlassa. Haagan Leipä Oy on leiponut ruokaja kahvileipiä, eineksiä sekä konditoriatuotteita jo yli 60 vuotta. Alun perin yritys perustettiin heinäkuussa vuonna 1956 nimellä Terveysleipä Oy, mutta pian perustamisen jälkeen yhtiön nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa, Haagan Leipä Oy:ksi. Perustajat Matti ja Raisa Turunen jatkoivat yrittäjinä Etelä-Haagassa, jossa yritys toimii yhä nykypäivänä. Perheyrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos 1990-luvulla, jolloin vuodesta 1982 yrityksessä mukana ollut perustajien poika Pasi Turunen sisaruksineen otti vastuun toiminnasta. Vuodesta 2016 alkaen Haagan Leipä Oy:n toimitusjohtajana on toiminut Pasin vaimo Virve Turunen, joka aloitti uransa yrityksessä vuonna 1989. Omistajajoukkoon liittyi samaan aikaan vuodesta 2008 lähtien yrityksessä työntekijänä ollut pitkän linjan leipuri-kondiittori Kari Saarto. Leipomo, sen tuoksut ja tekemisen meininki kivijalassa ovat kiinteä osa haagalaista katukuvaa. Yritys tuo ylpeydellä leivän sekä asiakkaiden että työntekijöiden pöytään. Yrityksen Kuvassa vasemmalta oikealle Haagan Leipä Oy:n yrittäjät Kari Saarto, Virve Turunen ja Pasi Turunen. Haagan Leipä Oy • Helsinkiläinen perheyritys, jonka erikoisuutena on käsityövaltaisin menetelmin valmistetut leipomotuotteet • Perustettu vuonna 1956, työllistää 7 henkilöä (2019) • Liikevaihto 0,6 milj. (2019) • 1990-luvulla yrityksessä toteutettu sukupolvenvaihdos, vuodesta 2016 yrittäjinä ja osakkaina Virve Turunen, Pasi Turunen ja Kari Saarto • Toimipiste Etelä-Haagassa • Tuotteita myydään pääkaupunkiseudulla hyvinvarustetuissa ruokakaupoissa • Suosituimpia tuotteita ruisleivät, kahvileivät, perunarieska sekä täysjyväriisipiirakka Palkitsemiskriteereissä kiinnitetään huomiota: • yrityksen toiminta-ajatukseen, tuoteideoiden omaperäisyyteen sekä toiminnan, palvelusten tai tuotteiden jatkuvaan itsenäiseen kehitystyöhön. • yrityksen viimeisten vuosien aikaiseen kasvuun; etusija annetaan ensipolven yritykselle, joka on vakiinnuttanut asemansa tai yritykselle, jossa on toteutettu menestyksellisesti sukupolvenvaihdos • yrityksen toiminnalliseen ja taloudelliseen uudistumiskykyyn myös kansainvälisessä kilpailussa • yrityksen toiminnalliseen kehitykseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen omalla toimintaja markkina-alueellaan, yrityksen tuotantotoiminnan ja henkilöstöhallinnon uusiutumiskykyyn vastaamaan ajan henkeä ja yhteiskunnan asettamia tavoitteita. leipomoja konditoriatuotteita myydään hyvin varustetuissa ruokakaupoissa pääkaupunkiseudulla sekä torstaisin myös leipomon omassa myymälässä. – Meidän tuotteemme eivät ole mummon tekemiä, mutta tulevat hyvin lähelle sitä. Käsityönä tehdyt tuotteemme ja pitkä historiamme ovat selkeä etu ja erottautumiskeino kilpaillulla alalla, yrityksen toimitusjohtaja Virve Turunen kertoo. Haagan Leipä Oy ei ole yrittäjien mukaan tehdas, vaan perhevetoinen pienleipomo, jonka tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu perinteisten leipomotuotteiden ja paikallisuuden vaaliminen jatkossakin. Yrityspalkinto on omistettu yrityksen koko olemassaolon aikana mukana olleille sekä nykyisille työntekijöille. – Palkinto pitää jakaa koko yrityksen aikajanalle, koska se ei ole yksittäisen ihmisen tai yksikön suoritus vaan sen ovat ansainneet kaikki Haagan Leipä Oy:n palveluksessa työskennelleet ihmiset. Yrityksemme menestys perustuu siihen valtavaan pohjatyöhön, jonka perustajat Matti ja Raisa Turunen tekivät yrityksen ensimmäisten 20–30 vuoden aikana. Se on kantanut tähän päivään asti, yrittäjäkolmikko toteaa. Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto on yrittäjälle tai yritykselle myönnettävä tunnustus yrittämisestä ja yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä. Palkinnon myöntämisellä korostetaan yksityisen yrittäjän ja hänen yritystoimintansa merkitystä Helsingissä. Tarkoitus on myös lisätä yrittäjyyden arvostusta ja korostaa oma-aloitteisen, taloudellisiin riskeihin uskaltautuvan yrittämisen merkitystä talouselämän terveelle kasvulle ja Helsingin hyvinvoinnin kehittymiselle. Haagan Leipä Oy valittiin Vuoden 2019 helsinkiläinen yritys -palkinnon saajaksi. Leipomoalan perheyrityksen tarinassa tekivät vaikutuksen laadukkaat tuotteet, ketterä ja joustava toimintatapa sekä pitkä historia paikallisena pienyrityksenä, jossa on toteutettu menestyksekkäästi sukupolvenvaihdos. – Haagan Leipä Oy on pienenä ja perinteikkäänä perheyrityksenä löytänyt tiensä kuluttajien sydämiin laadukkailla kotimaisilla ja käsityövaltaisin menetelmin valmistetuilla tuotteillaan jo yli 60 vuoden ajan. Kivijalassa toimiva seitsemän hengen leipomo on menestynyt joustavalla ja ketterällä toimintatavallaan isojen toimijoiden joukossa, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen palkitsemisperusteista. – On hienoa, että yritys on toteuttanut onnistuneesti sukupolvenvaihdoksen, sillä valitettavan moniin yrityksiin ei löydetä jatkajia. Haagan Leipä Oy:ssä on myös paikallisuus vahvasti läsnä ja yritys on vakiintunut osa haagalaista ja helsinkiläistä kaupunkikuvaa, lisää Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.
10 Viikko 50/2019 Kallion joulurauhan julistus Karhupuistossa Kallion joulurauhan julistuksen lukee lausuntaryhmä Virva. ? Kallioon julistetaan joulurauha perjantaina 20.12. klo 18.00. Uuden perinteen mukaan julistuksen suorittaa ”joku uusi kalliolainen toimija”. Tänä vuonna sen tekee Kalevalaisten Naisten Liitto. Liiton toimitilat sijaitsevat nykyään Kalliossa. Karhupuistossa Joulurauhan julistuksen lukee lausuntaryhmä Virvat, Helsingin Kalevalaiset Naiset. Jotta asia tulisi selväksi myös stadilaisille, julistuksen pamlaa kirjailija Torsti Lehtinen vielä stadin slangilla. Kalevalaisten naisten liitto on valtakunnallinen perinneja kulttuurijärjestö, joka on saanut alkunsa 1930-luvulla, nykyistä nimeään järjestö on käyttänyt vuodesta 1954. Kallion joulurauhan nykyisen tekstin on laatinut Johanna Sauramäki. Kallion Kulttuuriverkoston puheenjohtajanakin toimineen Sauramäen teksti luetaan nyt kolmannen kerran. Kallion joulurauhalla on kuitenkin perinteitä aina 1990-luvulta saakka. Lähes 30 vuotta sitten Kallion kaduilla esiintyi joulun aikoihin salaperäinen Linjojen laulajat, joka kantoi myös nimeä Aadolfinkadun kuoro. Lauluryhmä katosi yhtä mystisesti kuin oli syntynytkin. Kallion Kulttuuriverkoston tuottaja Juhani Styrman on selvitellyt kuoron historiaa. ”Laulajat ovat siirtyneet niin sanotusti paremmille laulumaille”. ”Ryhmän käyttämät nimet eivät ole muuten suojattuja, joten periaatteessa kuoron voisi jopa herättää henkiin, mikäpä sen hienompaa olisikaan, sillä ensi vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta eli neljännesvuosisata siitä, kun lauluryhmä tiettävästi esiintyi ensimmäisen kerran”. Kallion joulurauhan julistus on myös osa Kallion kävelyfestivaalin joulukuun ohjelmaa. Olo-apteekki 360 avautuu Helsingin Ympyrätalossa Suomessa on liikaa tabuja ja liian vähän hyvää oloa ? Kannustankin pistäytymään apteekissa avoimin mielin, sillä moni ei vielä tiedä, että voimme auttaa voimaan paremmin myös silloin, kun asiakas ei saavu lääkereseptin kanssa, kertoo apteekkari Tiina Vaitomaa. Olo-apteekkiketju puuttuu terveyden tabuihin ja keskittyy kokonaisvaltaisesti hyvään oloon. Olo-apteekki kiinnittää konkreettisin teoin huomiota apteekin laajempaan rooliin ja mahdollisuuksiin matalan kynnyksen terveyspalveluna. Uusia palveluita kehitetään kuluttajan tarpeita kuunnellen, ja ketjun palveluvalikoima kattaa jo 13 terveyttä tukevaa palvelua. Digitaaliset vastaanotot tuovat apteekille uusia mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään terveyden tukemiseen. Etävastaanotot tuovat terveydenhuollon ammattilaiset asiakkaan saataville kätevästi apteekkiasioinnin yhteydessä. – Apteekit ovat Suomen eniten käytetty terveydenhuollon lähipalvelu, joiden osaamisella on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi rooli myös ennakoivassa terveydenhuollossa. Teemme työtä, jotta Olo-apteekkien tarjoamat palvelut voivat nopeuttaa hoitoon pääsyä ja helpottaa perusterveydenhuollon kuormitusta”, toteaa ketjun toimitusjohtaja Aleksi Routama. Olo-apteekissa voimansa ovat yhdistäneet apteekkarit, Terveystalo ja Tamro. Yhteistyö madaltaa terveysja hyvinvointipalveluiden ja apteekin rajapintaa. Pohjolan Kaupunkiliikenne voitti HSL:n kilpailussa bussilinjoja ? Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab voitti kokonaisuudessaan HSL:n tarjouskilpailun, jossa oli mukana itäisen ja koillisen H e l s i n g i n bussilinjoja sekä linja 55 Rautatientorilta Koskelaan. Kilpailutetuille linjoille tulee vuoteen 2024 mennessä yhteensä 24 sähköbussia. HSL:n tarjouskilpailun 49/2019 voittanut Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab liikennöi elokuusta 2020 alkaen Itä-Vantaan linjoja 562, Mellunmäki Aviapolis sekä 587, Mellunmäki – Leppäkorpi. Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab sai myös koillisen Helsingin linjat 75, Rautatientori Puistolan asema, 77, Rautatientori Jakomäki sekä 79N, Rautatientori – Puistolan asema. Yhtiö liikennöi linjoja elokuusta 2021 alkaen. Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab voitti myös linjan 55, Rautatientori Koskela, jota yhtiö liikennöi tammikuusta 2021 alkaen. Tarjouskilpailun linjoja liikennöidään yhteensä 28 bussilla. Linjoilla ajetaan vuodessa kaiken kaikkiaan 2,3 miljoonaa kilometriä. Kilpailussa mukana ollut liikenne kattaa reilut kaksi prosenttia HSL:n bussiliikenteestä niin autojen määrässä kuin linjakilometreissä mitattuna. Kilpailussa mukana olleille Itä-Vantaan ja Koillis-Helsingin linjoille tulee elokuussa 2020 yhteensä 13 uutta sähköbussia sekä seitsemän EEVtai Euro VI -normin mukaista dieselbussia. Vuonna 2024 linjoille tulee vielä kaksi uutta sähköbussia. Linjalle 55 tulee tammikuun alussa vuonna 2021 yhdeksän uutta täyssähköbussia. HSL:n tavoitteena on se, että kolmannes bussikalustosta olisi sähköistä vuoteen 2025 mennessä. Kaikki linjoille tulevat uudet bussit on varustettu muun muassa matkustamon ilmastoinnilla sekä USB -latauspistokkeilla. HSL vertaili tarjouksia niiden kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella HSL:n hallituksen hyväksymien kilpailuttamisperiaatteiden mukaisesti. Uudenmaan liitto jatkaa digituen alueellista koordinointia myös ensi vuonna, kun digitukipilotti laajenee valtakunnalliseksi toiminnaksi. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, josta huolehtiminen on koko Suomen asia. ? Uudenmaan liitto on osallistunut noin vuoden ajan valtiovarainministeriön rahoittamaan kansalliseen digitukipilottiin, jossa alueen asukkaille on tarjottu tukea digitaaliseen asiointiin ja autettu digitaitojen kehittämisessä. Toimintaa jatketaan ensi vuonna, kun digituki laajenee nyt valtakunnalliseksi, yhteensä 14 maakuntaa kattavaksi toiminnaksi. Digitukea kaikenikäisille – Pilottivuoden aikana olemme huomanneet, että digituen tarvitsijoita on kaikenikäisissä nuorista senioreihin. Digituessa on kysymys perustavanlaatuisista asioista, kuten sosiaalisesta hyvinvoinnista ja työelämään kiinni pääsemisestä. Digitaidoilla on tärkeä rooli aktiivisessa osallistumisessa yhteiskuntaan ja sen rakentamiseen, kertoo Uudenmaan liiton digitukipilotin projektipäällikkö Tiina Markkula. Digitukea antavien toimijoiden tehtävänä on varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on riittävät digitaidot sekä mahdollistaa yhdenvertainen asiointi viranomaispalveluissa Suomessa. – Digitaidot ovat uusi kansalaistaito. Vaikka me suomalaiset olemme digitaitava kansa, kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia digitaitojen oppimiseen tai palveluiden käyttöön. Silloin apuun astuvat digitukiverkoston toimijat. He huolehtivat kansalaisten mahdollisuudesta asioida yhdenvertaisesti, tarjoavat käytännön tukea ja innostavat oppimaan, digitukea Väestörekisterikeskuksessa koordinoiva projektipäällikkö Minna Piirainen kertoo. Väestörekisterikeskus tukee maakuntien liittojen kokoamien digitukiverkostojen toimintaa ja toimii digituen puolestapuhujana. Maakuntien tehtävänä on ohjata alueen digitukitoimijoiden verkostoa, lisätä digituen tunnettuutta ja kehittää tuen saatavuutta. – Kun lukuisat järjestöt, kunnat, viranomaiset ja yritykset kokoavat voimansa maakuntien liittojen avulla, muodostuu digituen tarjoajista muutosvoima, jolla on elintärkeä rooli palvelevamman ja menestyvämmän Suomen kehittämisessä. Digi kuuluu meille kaikille, Piirainen jatkaa. – Haluamme, että digitukea on kattavasti tarjolla ja se on helposti löydettävissä kaikkialla Uudellamaalla, myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Markkula sanoo. Mitä on digituki? • Valtiovarainministeriö myöntää maakuntien liitoille avustusta digituen alueelliseen koordinaatioon. • Työtä koordinoi Väestörekisterikeskus (vuoden alusta uusi Digija väestötietovirasto). • Maakuntien liitot kokoavat alueensa digitukea tarjoavat toimijat yhteen ja huolehtivat palveluiden löydettävyydestä. • Digitukea tarjoavat kunnat, julkishallinnon toimijat, järjestöt, erilaiset hankkeet ja yritykset. He noudattavat digituen eettisiä periaatteita. Digitaidot kasvavat Uudellamaalla
11 Viikko 50/2019 Kallio Kipinöi -viikolla yli 10 000 kävijää ? Kallio Kipinöi -festivaalia 2019 vietettiin 15.11. 24.11. Kipinöi -festivaalin laaja ohjelmisto sisälsi yli 80 yksittäistä tapahtumaa ja 25 näyttelyä. Kulttuuriviikko keräsi10 päivän aikana noin 10 000 kävijää. Tapahtumista neljä oli loppuunmyytyä. Kallio Kipinöi -festivaali järjestettiin nyt 24. kerran. Kulttuuriviikko koostuu Suur-Kallion alueen toimijoiden itsenäisesti toteuttamista ja tuottamista yksittäisistä tapahtumista. Festivaali oli myös osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa, Kallio Kipinöi -festivaalin pääjärjestelyistä vastaa Kallion Kulttuuriverkosto. Kallioland -tapahtuma juhlisti Kalliolan 100-vuotista taivalta ja sammalla se oli myös Kallio Kipinöi -festivaalin avajaiset. Kallioland piti sisällään erilaisia työpajoja, keskusteluja ja tietenkin musiikkia, illassa esiintyi muun muassa SOFA Kuva: Pihla Ruuskanen. Ravintola Toverissa oli akustinen ilta, yksi illan artisteista oli laulaja-lauluntekijä Johanna Mäkeläinen & trio. Kuva Juhani Styrman. Perinteisellä Kallio Kipinöi-klubilla aiheena olivat tällä kertaa murhaballadit, niitä tulkitsi Kiki Rautio Luonnonlapset Trion (Markus Tiiro kitara, Antti Utriainen, piano) säestyksellä. Kuva Juhani Styrman. Aatosta jaloa marraskuun valoa stadin työväenkirjallisuuspäivät olivat osa Kallio Kipinöi -kulttuuriviikon ohjelmaa. Vappu Taipale (vasemmalla) ja Kirsti Lumiala keskustelevat, aiheena on Taipaleen uusi teos Rakas lapsi. Kuva: Juhani Styrman. Disability Day Art & Action -tapahtuman ennakkoklubilla Ipin Kulmakuppilassa Tinkerbella & big bad bear tarjoili rouheaa bluesia. Kuva Juhani Styrman. Harjun nuorisotalon kohtalo on ollut syksyn puheenaiheita Helsingissä. Kallion Kulttuuriverkosto järjesti keskustelutilaisuuden talon nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Tilaisuuteen liittyi myös tutustumiskierros talon toimintaan. Kuva Juhani Styrman. Kallio Kipinöi -viikolla julkaistiin Kallion kävelyfestivaalin kävelyopas-sarjassa esitevihko Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikoista Kallion kulmilla, oppaan on toimittanut Juhani Styrman. Kuva Herkko Kaipainen. Lastentarhamuseo juhli Lapsen oikeuksia Kallio kipinöi -festivaalin yhteydessä, museo tarjosi kaikenlaista puuhastelua lapsille ja lapsenmielisille. Kuva Susanna Gillberg. Kallio Kipinöi 2019 näyttelytarjonta oli laadukasta. KAVIn aulagallerian näyttely vei matkalle halki Suomen, gallerian näyttely ”Arvottomien Suomi – silloin ja nyt” kertoo miltä näyttää Mika Kaurismäen elokuvan Arvottomat (1982) kuvauspaikat tänään. Kuva Juhani Styrman. Kallio Kipinöi -festivaalilla oli myös oma voimalaitos, taiteilija Markku ”Sika” Puustisen vesivoimalla toimiva voimalaitos Hugo yhdisti taideteoksen ja käyttöesineen. Hugo-voimala jauhoi sähköä Töölönlahden pohjukassa. Kuva Markku Puustinen. Taideliike Kamiter Arsissa tehtailtiin nukkeja, nukketyöpajaa veti nukketaiteilija Nataliia Reini (seisomassa). Hänen nukkenäyttely oli myös osa Kallio Kipinöi -viikkoa. Kuva Juhani Styrman.
12 Viikko 50/2019 ? ? Kulttuuri ? Tanssin talon rakentaminen alkoi maanrakennusurakalla lokakuulla. Ensimmäisen tanssille omistetun tilakokonaisuuden rakennusaika on arviolta kaksi vuotta. Kaapelin koillispäädyn kulkuyhteydet ovat kovasti muuttuneet, mutta sisällä toiminta jatkuu. Avajaisia päästäisiin juhlimaan vuodenvaihteessa 2021-2022. Raskaista kokemuksista herkkää kirjallisuutta Runollisen kaunis on ”Laulan pilven taivaan tieltä” – musiikkiteatteria Elvi Sinervon runoihin. Esityksen kautta voi tutustua 1900-luvun toisinajattelijan, ihmisoikeusaktivistin ja mielipidevangin elämään 1930ja 1940-lukujen Suomessa. Runoihin on Perttu Hietanen tehnyt sävellyksiä lauluiksi. Lisäksi henkilöä valotetaan kirjeiden ja päiväkirjamerkintöjen kautta. Elvi Sinervo joutui lapsena kokemaan sisällissodan ahdistuksen ja pelon Helsingin työläiskorttelien todellisuudessa. Tuo aika jätti herkän tytön mieleen pysyvän jäljen. Hänestä kasvoi toisinajattelija ja ihmisoikeusaktivisti, jonka kutsumuksena oli kirjoittaa tavallisista ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. Runoilija joutui sota-aikana Hämeenlinnan naisvankilaan ja sen myötä moneksi vuodeksi eroon pienestä pojastaan. Ilkka-pojan kirjeet ovat hellyttäviä isälle ja äidille. Äidin ikävä pojasta on kova. Jotain 1940-luvun Suomesta kertoo se, että pian vankeudesta vapauduttuaan hänet palkittiin valtion kirjallisuuspalkinnolla kolme kertaa (1946, 1948, 1950). ”Tumma virta” -runon alku on jylhä: – Et muukalainen ollut. On kuin ois / kohonnut vahva virta meitä yhdistäin / vuossatain takaa. Sentään käännyn pois. / syvälle riemun kätken: sinut näin. Eija Ahvo, Dunja Katz, Kalle Katz ja Mirella Pendolin esiintyvät hyvin yhteen, omia lauluja lausuntataitojaan hyväksi käyttäen. Ahvo on toinen ohjaaja Panu Varstalan rinnalla. Hannele Seitsonen on kertoja ja käsikirjoittaja. Elvi Sinervo loi raskaista kokemuksistaan herkkää ja vahvaa runoutta ja proosaa. Kirjeet ja runot ovat täynnä äärimmäistä tuskaa, inhimillisyyden ja myötätunnon lämmittämää huumoria ja terävää satiiria, jopa hulvatonta farssia. Esitys kiertää kulttuuritaloilla. Taikavoimia Tervasaaressa Vuoden hauskimpia lastenteattereita oli ”Taneli ja Tunari” HIT Helsingin mainiona esityksenä. Varsin vauhdikas ja polveileva seikkailu oli pitkän koettavissa Tunarin kadonneiden taikavoimien löytämiseksi Tervasaaren amfiteatterissa. ”Taneli ja Tunari taikavoimia etsimässä” on esitys mokailusta, selviytymisestä ja ystävyyden kautta saavutetusta itseluottamuksesta. 6-vuotias Taneli saa vieraakseen Aliisan ja paikalle pöllähtävän Tunarin, jonka taikavoimat löytyvät seikkailun kautta. Kuulemme hauskaa musiikkia, koemme ystävyyttä sekä onnistumisia, joilla mokaamisen pelko voitetaan. Taneli-kirjoja on kyllä tehty, mutta HIT Helsingin Anna Jaanisoon tarina on silti ihan omansa Julia Gauffinin ohjauksessa. Annimaria Koivunen on tehnyt kivoja lauluja, joista ”Sorsan teema” on hauskin. Lavalla näimme ainakin minulle uusina esiintyjinä pirteän Saara Sunin Tanelina, Tanja Heinäsen äidin ja Tunarin rooleissa sekä hienosti laulavan, ilmaisukykyisen monipuolisen Anna Korolainen Crevierin Aliisana ja taikavoimien väliaikaisena haltijana. Hän on opiskellut Englannissa. Jokainen on supersankari Viime viikolla oli kansainvälinen vammaisten päivä. Ja kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien teemaviikko. Kannatin asiaa vierailemalla pitkästä aikaa Narrin näyttämöllä, Sörnäisten rantatie 31, kaupungin nuorisopalvelujen Happi-tilassa. Sörkän säkenöivä sirkus on erityisnuorten sirkusja teatteriryhmä, jonka ohjauksesta vastaavat Sirkus Magenta ja Helsingin kaupungin nuorisopalvelut. Tänään esityksessä näimme huikeita supersankareita, erityisiä voimia ja tarinoita ystävyydestä. Kaunis on Antti Tuiskun aika alussa soinut Vain elämää -tulkinta Elastisen kappaleesta. Alkuperäisessä supervoimia toivotaan sulle, Tuiskulla se on mulle…! Seitsemän hellyttävän innostunutta esiintyjää kertoi tarinoita, viihtyi keinussa ja teki temppuja kepeillä. Taitavin oli lopun Breakdace -nuorukainen. Ryhmässä on mainio klovnihahmo, joka viihdytti meitä iloisena, mutta tunteili itsensä välillä itkuun verhon vieressä. Tsemppiä! Sosiaalista sirkusta korostava Magenta kehotti katsojia pukemaan oma supersankariasu päälle. Ihan nuorilla lapsilla olikin sellaisia. Saat elää syksystä jouluun On jo kolmas kerta, kun Kaj Chydenius esiintyy Stoassa nuorten, uudempien laulajien kanssa. Hienosti sujuu ja unelmat täyttyvät. Jälleen säveltäjämestari toteaa, että tunteelliset runot sopivat hyvin esitettäväksi laulettuina. On jälleen ilo todeta nuorten kirkasäänisten naissolistien ja Chydeniuksen loistava yhteistyö. Koska laulajanimet eivät ole (vielä) kovin tunnettuja, yleisö mahtuu pienempään Musiikkisaliin. Tutut laulajat vetävät maestron kanssa isomman Teatterisalin ääriään myöten kuulijoita. Konsertti alkaa Lauri Pohjanpään runoilla ”Suviyön akordi” ja ”Kesäyö” kokoelmasta Virta venhettä vie. Ne ovat elegiaa rakkaudelle ja kesäyölle. Linnut ovat aina mukana, V.A. Koskenniemen ”Satakielelle” ja Elina Vaaran ”Linnut meren yllä”. Upea on Pihla Pohjolaisen tulkinta Eino Leinon runoon ”Aleksis Kivi”, runomittaa ja niin koskettavaa, kokoelmasta ”Hymyilevä Apollo”. Näyttelijäksi valmistuvan Anna-Sofia Tuomisen vahvat hetket osuivat Edith Södergranin ”Tähdet”, Aaro Hellaakosken ”Kokemus ja kaipuu” sekä Saima Harmajan ”Sidottu” –tulkintoihin. Ei voi olla vapaa, se yksin sidottujen on. ”Ovella Sylvester vuottaa” on lainaus Leinon em. runosta, jolla hän sattuvasti kuvasi Aleksis Kiven elämän lyhyyttä. Menneinä aikoina Sylvester viittasi ajan vaihtumiseen, sen nopeaan kulumiseen, ja elämän rajallisuuteen. Ja teksti jatkuu: – Vuota vielä, oi vanha vuosi, tuulet niin vinhasti vinkuu – saat elää syksystä jouluun. Kuolleiden runoilijoiden vastapainoksi Pattijoella asuva tuottelias Aunimarjut Kari saa joukkoon pari laulua, joista ”Pieni laine laula tämäkin” ja ”Aamulla varhain” koskettavat. Kaj Chydeniuksen 80-vuotisjuhlavuoden lopuksi myös Stoassa kuultiin ”Rakkaani kulkee kaukana” lauluiltapäivä. Yhden miehen joukko Suomalaisen, kansainvälistyneen rockin elävä legenda Michael Monroe toi yhtyeensä Tavastialle, osana uuden levynsä ”One Man Gang” -promokiertuetta ympäri Suomea. Se on silkkaa pakoa rock’n’roll -unelmaan sekä perjantai-iltojen hauskanpitoa seitsemänä päivänä viikossa. Monroen ääni loistaa tarttuvissa, matala-soundisissa kitaroissa, jotka sekoittuvat saksofonien ja pasuunoiden sekä jännittävien koukAnna Korolainen Crevierin taikavoimien väliaikaisena haltijana on niin hurja ilmeeltään, että Tanja Heinäsen Tunari ja Saara Sunin Taneli (oik.) piiloutuvat HIT Minin esityksessä Tervasaaressa. Kuva: Mika Suutari. Risto Kolanen: Joulukuun kulttuurikierros Eija Ahvo, Dunja Katz, Kalle Katz ja Mirella Pendolin esittävät hienoa musiikkiteatteria Elvi Sinervon runoihin. Promokuva. Sörkän säkenöivä sirkus on erityisnuorten sirkusja teatteriryhmä, jonka joulunalusesitys on mainio Narrin näyttämöllä. Kuva: Sara Hornig. Kovassa livekunnossa keikkaileva rocklegenda Michael Monroe toi yhtyeensä Tavastialle. Entinen Hanoi Rocks -mies julkaisi uuden levyn “One Man Gang”. Kuva: Raimo Granberg. Nuoret tulkitsijat Anna-Sofia Tuominen (yllä) ja Pihla Pohjolainen esittivät vahvasti Kaj Chydeniuksen suomalaisiin runoihin tehtyjä lauluja Stoassa. Kuva: Stoa.
13 Viikko 50/2019 kujen ja melodioiden kanssa. Saimme kuulla kaksi energistä keikkaa, joista toinen oli sallittu kaiken ikäisille. Ne osoittivat, että television musiikkiviihdeohjelmien tuomaristossa ja ohjaajana pitkään viihtynyt tähtiartisti on yhä kovassa livekunnossa. Vuonna 1979 perustettu Hanoi Rocks -yhtye oli aikansa merkittävimpiä hardja glam-rockikoneja ja toimi esikuvana suomalaiselle rockmusiikille kautta aikain. Monroe on yksi rockin historian menestyneimmistä suomalaismuusikoista ja on jatkanut menestyksekästä soolouraansa läpi 2010-luvun. Huippulahjakkaassa bändissä soittavat Sami Yaffa (Hanoi Rocks, New York Dolls), Karl Rockfist (Glenn Danzig, Joan Osborne), Rich Jones (The Ginger Wildheard Band, The Black Halos) ja Steve Conte (New York Dolls, The Crazy Truth). Vahvat, erilaiset naislaulajat Upeiden naisten kauniiseen lauluun hienon orkesterin säestyksellä päätin viikkoni Vernissan saliin. Anna Inginmaa Jazz Club on ollut keväästä lähtien samassa paikassa. Housebändin muodostavat Arto Ikävalko pianossa, Ville Luukkonen rummuissa ja Joonas Tuuri bassossa. Inginmaa valitti flunssaansa, joi kuumaa teetä, mutta hyvin sujui. Erityisesti pidin laulusta ”Mustat narsistit”, joka on synkeähkö laulu miehistä. Muitakin omia lauluja kuulimme. ”Tanssi pikkusisko” edustaa indiepoppia, jossa kietoutuvat yhteen pimeät äänet, clubin välkkyvät valot, intohimo ja eksistentiaalinen juurettomuus. Sen on säveltänyt Inginmaa, teksti on Kauko Röyhkän. Clubin viimeisenä tähtivieraana oli erinomainen, vaikuttava oopperalaulaja Laura Pyrrö, joka aloitti Lasse Mårtenssonin ”Myrskyluodon Maijan” instrumentaaliversiolla ilman sanoja. Oleellinen instrumentti on Pyrrön vahva ääni. Sitten seurasi pari jazzstandardia: Cole Porterin ”Let`s do it” ja Gerswinin iki-ihana ”Summertime”, joka on alun perin Porgy and Bess -ooppperasta. Suomalaisessa osuudessa kuulimme kaksi Oskar Merikannon kaunista sävellystä runoihin. Koskenniemen ”Illan suussa” ja J.H.Erkon ”Laula tyttö”, josta pidin todella paljon. Tyylilaji vaihtui nopeasti. Kurt Weillin ”Youcali Tango-Habanera” tuli ranskaksi, jonne säveltäjä pakeni Saksasta .Viimeisenä saimme nauttia Puccinin aariasta ”Oh, Mio Babbino Caro”. Yleisöä oli paikalla hyvin. Ja Inginmaan Jazz Club on ollut menestys. Laulaja sanoi väliajalla keskittyvänsä nyt uuden levyn tekoon. Kohtaamisia perheessä Maagisen intensiivinen ja persoonallinen on NOM Kollektivin ”Family”-esitys Kaapelin Valssaamossa. Mies ja nainen laahustavat tai ankkakävelevät hitaasti suorakolmion muotoisen maton sisällä toistensa ohi käsillä eri puuhia tehden. Kaikki tapahtuu hyvin hidastetusti, välillä muutama nopea askel. Jaakko Niemisen koreografia kuvaa kohtaamattomuutta perheessä, arkipäivän latistumista. Miksi perhe? – Perhe on humaanin omakohtainen asia, vaikka onkin normisidonnainen ja sekä vahvasti sidoksissa vallankäyttöön, ryhmä haluaa sanoa. Jouni Majaniemi ja Aino Voutilainen ovat mainioita toistoon perustuvassa liikesarjassa. He aloittavat Valssaamon eri nurkista eri aikaan ja päätyvät keskelle sekä palaavat eri puolelle kuin mistä tulivat. Tanssia menestyksen ja kilpailun janosta Liisa Pentti +Co vieraili Maunula-talossa marras-joulukuun vaihteessa kahden tuplaillan voimin. Alun perin hänen oma ”The Weight of My Heart” oli toinen esityksistä, mutta se peruuntui sairastapauksen vuoksi. Leila Kourkian ”Silmästä silmään” nähtiin. Itse näin sunnuntain tuplaillan, jonka aloitti Pentin ryhmässä usein nähdyn Rea-Liina Brunoun ”Menestysteos”, jossa Maija Reeta Raumanni esitti kasvonaamio-osan lopussa. Kantaesityksessä puolitoista vuotta sitten Brunou kantoi itse maskia, joka oli Kapinarunot koskettivat sielua Työväenkirjastossa Veikko Lindroos on uusi tuttavuus Tampereelta Kapinarunoissa. Kuva: Raimo Granberg. Kirsi Komulainen (vas.) ja Pilvi Valtonen ovat Kapinarunoillan monivuotiset tähdet kirjoittajayhdistys Paltasta. Kuva: Jorma Hyvönen. Erja Tulasalo on persoonallinen runoilija. Taustalla Kapinarunojen isä Jussi Särkelä, joka juonsi viimeisen kerran. Kuva: Jorma Hyvönen. ? Kapinarunot valtasivat Työväenliikkeen kirjaston viidennen kerran Stadin työväenkirjallisuuspäivien avausiltana. Jussi Särkelä juonsi samalla viimeisen kerran; hän toimittaa vapuksi niistä kirjan. Nasevana runojen kommentoijana oli Sanni Purhonen CrossOver -vammaisfestivaalista. Runoja oli 21, muutamalla oli kaksi. Erja Tulasalo vakuutti runollaan ”Mun leipälapijo”, jonka hän esitti tummien lasiensa takaa Pohjanmaan murteella: – Mun leipälapijo ei oo mikään naiseuven jatke, / pönkä emännälle jolta onnistuu muka kaikki. / Se pelekää leiviiuunin kuumaa luukkuva, / ei se suostu kopsahuttamahan kahavasta ja kääntämähän luukkuva auki. / Se kammuaa uunihi jäänehijä kekäleitä ja helevetin kauhijaa kuumuutta, / mutta ei se kuitenkaan suostu seisomahan tyhyjän panttina kaikkia sitä aikaa ko ei leivota. Eteläpohjalainen juontaja ja keskipohjalainen vahva nainen sanailivat pienen hetken maakuntien eroista. – Keskipohjalaiset naiset ovat nöyriä, paitsi minä, Tulasalo laukoi yleisön riemuksi. Monelle jo tuttu, ironisen hauska ja prosaistinen Pilvi Valtonen rakensi ”Tukiarvonta” -runonsa kuukauden etuusarvontaemännän puheeksi. Asumistukea pelataan näin: – 19-vuotiaat Janina ja Jenniina kertovat muuttaneensa Helsinkiin opiskelemaan ja olevansa kämppiksiä. / Eiköhän näillä vuosiluvuilla ole jo aika astua sieltä vuokrakaksion kaapista ulos ja myöntää, että kyseessä on aito avoliitto. Tukea ei tässä tapauksessa saa, mutta eihän rakkautta mitata rahalla. Työmarkkinatukea pelataan: – Tenho 60 vuotta Pohjois-Karjalasta ei ole onnistunut työllistymään. Hän uskoo ikänsä ja yksipuolisen työkokemuksensa rajoittavan työnsaantia. / Voi Tenho, Tenho, Tenho. Kaikilla meillä on rajoitteita. Nyt vaan sienija marjametsään, tai kunnon risusavottaan! Metsät ovat täynnä ilmaista ruokaa kaikille, jotka vain viitsivät käydä sitä hakemassa. Kirsi Komulainen kysyy Mitä se on kun on luottotiedoton? – Puhelinliittymää et voi vaihtaa halvempaan / älypuhelinta ostaa osamaksullakaan / ilman takuumaksua et vakuutusta saa / eikä vahinkoa aina se edes korvaakaan / kun olet pelkkä luuseri, lainsuojaton / vaikka oletkin vain pelkkä luottotiedoton. Purhonen kiitti riimistä ja rytmistä, kuulisi ”Luottokelvottoman” mielellään laulettuna. Veikko Lindroosin runo kuului: ”Yömaja on muuttanut”. Siinä tarinoidaan groteskilla sanavalmiudella: – Missi suuteli komistusta kiihkeästi! Uudet sisustusvinkit! Syö C-vitamiinia! / Jeesus & Maria Magdalena. Etsivät syötävää roskiksesta. Tyhjiä hylsyjä kaduilta. / Eturauhasvaivainen pieni mies, pissavaivainen nainen. Pitkä päivä. Pitkä yö. / Yömajaa ei enää ole. Sen paikalla on ministerin rakas koti. / Rikkaalla on keho, köyhällä ruumis. Kummatkin ovat kohta ex-ihmisiä. Toinen lasketaan hautaan, toinen nousee siivilleen. Niin, siipiä syödään, siipilihaksia bodataan. Riitta Myöhänen on aina takuuvarma riimittelijä, tällä kertaa asunnottomuudesta. – ”Ville stadista” -runossa maalaillaan näin: Villellä on osoite / keskustassa / kolmas ritilä Kiasmasta / kasvot marskiin päin. Kapinaruno V -tapahtuman järjesti Työväenkirjaston ystävät ry. Laura Pyrrö tulkitsi mieleenpainuvasti musikaaleja, aarioita ja jazzstandardeja Anna Inginmaa Jazz Clubilla Vernissassa. Kuva: Juha Reunanen. Jouni Majaniemi ja Aino Voutilainen tanssivat kohtaamisesta tai sen puutteessa perheessä Kaapelin Valssaamolla. Kuva: Jaakko Nieminen. PERTSAN LAHJASÄKKI SU 15.12 10-16 Aleksis Kiven katu 48 MYYJÄ ISET Joulun symppiksimmät myyjäiset Taidetta, koruja, myssyjä, sukkia, kahvetta Pukin konttiin jos toiseenkin kuin Stanley Kubrickin ”Eyes Wide Shut” -menestyselokuvasta. Soolo syntyi turhautumisesta, himosta, kateudesta ja rakkaudesta tanssija esitystaiteita kohtaan. Esitysjaksot todistavat sitkeydestä. Lapsen odotus loi toisen, pehmeämmän tulkinnan tanssiin. Lyhyellä hälytyksellä mukaan tullut Minna Karttunen on nuoruudessaan Vantaan Kuusikossa kilpaillut telinevoimistelussa. Hän esitti demossaan meille aluksi lukuisia hienoja mitaleja ja pokaaleja ”kukoistuksensa ajoilta”. Tanssin nimi on ”Flourish ish”, joka juuri liittyy kukoistukseen. Hän tutki esityksessä, miten erilaiset kehollisuudet ja liikeradat kohtaavat samalla viivalla. – Voiko urheilijamainen jäntevyys ja somaattisen pehmeä kehollisuus kuulua samaan teokseen? Jälkikeskustelussa kysyin, voiko? Kyllä voi, hän sanoi. Karttunen suoritti tanssin aikana permannolta tutun ristiin juoksun maton läpi. Vain volttisarja jäi uupumaan. Sekin olisi mahdollista. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikko 50/2019 Ilo ilmestyy Kallion kirkossa 14.12. ? Kallion Kantaattikuoron konserttivuosi huipentuu Ilo ilmestyy -joulukonserttiin. Taiteellinen johtaja Tommi Niskala on nostanut a cappella -ohjelmiston riman tänäkin vuonna korkealle. Konsertin ohjelman muodostavat hengellinen joulumusiikki ja suomalainen joulutraditio sekä meditatiivinenkin sävelmaailma. Solistina esiintyy yksi Suomen eturivin tenoreista, karismaattinen Jyrki Anttila, joka on tehnyt mittavan uran niin Suomessa kuin ulkomailla oopperatalojen ja konserttisalien lavoilla. Konsertti kuljettaa ihmiset kohti joulua ja valoa keskellä vuoden pimeintä aikaa. Se on kokemus yhteisöllisyydestä, läheisyydestä ja luottamuksesta. Rauha. Valo. Toivo. Ilo! Vahvasti soiva ja tunteva kuoro Kallion Kantaattikuoron vuosi 2019 on ollut tapahtumarikas ja siihen on mahtunut valoa ja varjoa: sairastumisia, toipumista, iloisia perhetapahtumia ja monta uutta kuorolaista. Kuoro on saanut esittää muiden lahjakkaiden muusikoiden kanssa muun muassa Bachin Johannes-Passion ja Mozartin Requiemin. Omasta bassorivistä löytyvän Markus Virtasen sävellyskonsertissa kantaesitettiin uutta yhteiskunnallista kirkkomusiikkia. Tämä vuosi on ilo päättää joulukonserttiin ”viikinkitenori” Jyrki Anttilan kanssa ja Tommi Niskalan kunnianhimoisessa ohjauksessa. Tervetuloa kokemaan joulun ilo ja valo tunnelmalliseen Kallion kirkkoon! Ilo ilmestyy -joulukonsertti la 14.12. klo 18 Kallion kirkossa Kallion Kantaattikuoro, solistina Jyrki Anttila, tenori. Konsertin johtaa Tommi Niskala. Liput 15 euroa. Ennakko-ostoetu: Liput 12 euroa verkkokaupasta ja kuorolaisilta 8.12. asti. Suom en Kiinteistönvälittäjät ry palkitsi vuoden parhaat Hanna Johansson. kiinteistönvälitystyöstä ja alan korkeimmin koulutettu henkilökunta. Asuntokauppa Hanna&Hanna LKV Oy:ssä työtä tehdään suurella sydämellä, mikä näkyy siinä, että suurin osa yrityksen toimeksiannoista tulee suositusten kautta. Vuoden parhaaksi SKVL Markkinoijaksi valittiin Kotoisa LKV VarsinaisSuomesta Kotoisa LKV on vuonna 2016 perustettu välitysliike, joka toimii Varsinais-Suomen ja Jyväskylän seudun alueilla. Kotoisa LKV on pankeista ja ketjuista riippumaton toimisto, josta saa samat palvelut kuin isommistakin. Yrityksen arvot ovat reilu, sinnikäs ja turvallinen. Kotoisa panostaa markkinointiinsa erityisen paljon, ja sen suunnitteluun nähdään vaivaa. Yrityksen markkinointia tehdään nykyaikaisella tavalla ja siinä näkyy kotoisa ja värikäs meininki. Markkinoinnissaan yritys keskittyy pääasiassa sosiaaliseen mediaan; Kotoisa LKV:n Facebook-sivuja päivitetään tiheästi ja siellä muun muassa markkinoidaan myyntikohteita sekä jaetaan alaan liittyviä artikkeleita ja juttuja välittäjän työstä. Kotoisa LKV:lle on tärkeää, että mainonta on rehellistä ja aitoa, ja esimerkiksi esitteiden valokuvat edustavat kohteita realistisesti, jolloin virheitä ei peitellä tai mittasuhteita väärennellä. Yritys uskookin, että kotien pitää näyttää kodeilta, eikä sisustuslehtien malliasunnoilta. ? Suomen suurin kiinteistönvälitysalan yhteisö juhli 73-vuotisjuhlassaan yhteisön 475 jäsenyrityksen toimipisteen ja lähes 1600 välittäjän hyvää menestystä viime vuosina ja palkitsi juhlagaalassaan Helsingissä vuoden parhaat. Parhaat tekijät oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa valittu jäsenäänestyksellä. Vuoden SKVL Kiinteistönvälittäjäksi valittiin Hanna Johansson Hanna Johansson (YKV, LKV, LVV) on jo yli 20 vuotta alalla toiminut kiinteistönvälittäjä, joka toimii Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan alueella. Hän on vahva osaaja, joka on tehnyt työtä suurella sydämellä ja intohimolla jo vuodesta 1992 lähtien. Hanna on toinen yrittäjistä Asuntokauppa Hanna & Hanna LKV Oy:ssä, jolla on toimipisteet Helsingissä ja Nummelassa. Hanna kiittää ihania ja uskollisia asiakkaitaan siitä, että hänet on palkittu työssään huippumyyjänä jo useita kertoja. Hannalle suurin kiitos hyvin tehdystä työstä on kuitenkin tyytyväinen asiakas. Hanna on suorittanut puolitoista vuotta kestäneen alan korkeimman tutkinnon YKV (ylempi kiinteistönvälittäjä), joka antaa hänelle erityisosaamista juridisesti haastaviin tilanteisiin, jotka vaativat kokemuksen lisäksi ajan tasalla olevaa syvempää osaamista. Vuoden parhaaksi Asuntokauppa Hanna&Hanna LKV Oy on vuonna 2014 perustettu yksityinen kiinteistönvälitystoimisto, joka toimii Pääkaupunkiseudulla sekä Uudellamaalla. Yrityksellä on toimipisteet Helsingissä ja Nummelassa. Yrityksen huipputiimiin kuuluu kahdeksan välittäjää, toimistovastaava, valokuvaaja ja stailisti. Asuntokauppa Hanna&Hanna vastaa kaikkiin kyselyihin saman päivän aikana ja pitää huolta, että heidän toimeksiantajansa ovat aina ajan tasalla. Yritys on saanut runsaasti kiitosta asiakkailtaan heidän asenteestaan ja ammattitaidostaan, jonka pohjana on pitkä kokemus Stadin kundin rehellinen kertomus ? ? Kirja-arvio ? – Sulla on Hexi kolme vahvuutta kiekkoilijana. Yksi on yritys. Toinen on kova yritys. Kolmas on aivan helvetin kova yritys. Siinä ne ovat. Mene jatkossakin niillä, sanoi aikoinaan HIFK:n legendaariselle puolustajalle Heikki ”Hexi” Riihirannalle hänen läheinen ystävänsä, toinen HIFK-legenda Matti ”Murtsi” Murto. Stadissa HIFK:n numero 5 tunnetaan nimenomaan Hexinä. Rajallisista luisteluja kiekonkäsittelytaidoistaan huolimatta sisukkaan periksiantamattomalla tyylillä hän loi hienon uran jääkiekossa. Rakkaassa HIFK:ssa Hexi voitti viisi Suomen mestaruutta, maajoukkueessa hän oli 1970-luvun kantavia voimia pelaten olympialaisissa, MM-kisoissa sekä Kanada Cupissa, hän oli ensimmäisiä suomalaisia ammattilaisia Pohjois-Amerikassa, peliuransa jälkeen Riihiranta loi menestyksekkään uran jääkiekkomaajoukkueen joukkueenjohtajana. Hexin paita numero 5 on roikkunut pitkään Nordenskiöldinkadun jäähallin katossa jäädytettynä, mutta vasta nyt merkittävän ja monipuolisen uran jääkiekossa tehneestä miehestä on julkaistu elämäkerta. Marko Lempisen kirjoittamassa kirjassa Hexi kertoo avoimesti elämästään, josta ei ole puuttunut draamaa eikä värikkäitä käänteitä. Hexi ja Murtsi Murto tappelivat aikoinaan kaupungilla usein, kerran Murtsin tekemä pila johti Vesa-Matti Loirin nyrkiniskuun. Hexi ja Murtsi teippasivat myös penkkiin kiinni HIFK:n pukukopissa pikkupoikana liikkuneen, myöhemmin urallaan pääministeriksi asti edenneen Alexander ”Tico” Stubbin. Hänen isällään, Göran Stubbilla on ollut iso merkitys HIFK:n jääkiekon kehittymiseen sekä Hexi Riihirannan elämään. Riihirannan peliuraa leimasi kovuus, 1970-luvun puolivälissä hän halusi Pohjois-Amerikan ammattilaiskaukaloissa välttää nössön pelaajan maineen. Niinpä pelasi kapeassa kaukalossa ilman kypärää. Kirja sisältää paljon tietoa jääkiekosta, ja varsinkin tapahtumista kaukalon ulkopuolella. Riihiranta kertoo myös oman näkemyksensä tapahtumista, jotka johtivat kesällä 1990 kahden suuren HIFK-johtajan Frank Mobergin ja Göran Stubbin välirikkoon. Välirikko johti myös suuren työn HIFK:n joukkueiden kokoamisessa tehneen Heikki Järnin lähtöön seuratoiminnasta. Riidan käsittely on merkittävä asia, koska tämä riita johti HIFK:n urheilullisen alamäen alkuun. HIFK:n 1990-luku oli aivan vuosikymmenen loppua lukuunottamatta resursseihin sekä perinteisiin nähden surullisen ja säälittävän välimaastossa. Riipaisevaa on Hexin kuvaus Marita-vaimon sairastumisesta ja kuolemasta. Riihiranta käy erittäin usein vaimonsa haudalla viemässä kukkia ja ”juttelemassa” elämänsä suurelle rakkaudelle toiseen ulottuvuuteen. Kirja päättyy pysäyttävästi. Hexi pohtii kotona peilin edessä menestyksen hintaa ja elämän perusasioita. – Mutta olenko minä ollut tarpeeksi hyvä ihminen, hän kysyy. Se on ainakin varmaa, että Hexi on yksi kaikkien aikojen suosituimmista stadilaisista jääkiekkoilijoista koskaan. Eero Wihuri Marko Lempinen: Hexi – Taistelija, 318 sivua, Kustannusosakeyhtiö Teos Jääkiekkoilija ja kiekkojohtaja Heikki Riihiranta kertoo avoimesti elämästään uutuuskirjassa.
15 Viikko 50/2019 ? ? Sarpo Tekemisen puutteessa ? Paremman tekemisen puutteessa näyttää olevan suosittua ylitellä kilvan uutiskynnyksiä. Väistämättä seuraavan kompastelun uhallakin. Pikkujoulusesongin hittiaiheiksi ovat kivunneet takuuvarmat anteeksianelu ja uhriutuminen. Oivallisia välineitä itsensä pyhittämiseen ja myötätunnon herättelyyn kumpainenkin. No enhän minäkään pirkka-pekkaa pahempi halua olla. Päinvastoin panen paremmaksi. Paremman tekemisen puutteessa ajattelen yhdistää sekä anteeksianelun että uhriutumisen samaan aiheeseen. Harkitsen vakavasti julkisen anteeksipyynnön esittämistä itselleni ja samanaikaista tutkintapyynnön laatimista viranomaisille menneiden aikojen tuomittavista teoistani. Median ja sosiaalisen median välityksellä esittämässäni anteeksipyynnössä tulen pahoittelemaan sitä, että vuonna 1959 suostuin mukisematta kaunokirjoittamaan juoksevalla musteella. Kerron, etten enää seiso tekojeni takana ja kadun syvästi kaikkea vasenkätiselle pikkupojalle moisen sotkemisen aiheuttamaa häpeää ja ahdistusta. Myönnän tehneeni väärin, en puolustele tekoani vetoamalla silloiseen ajan henkeen. Vastedes lupaan kohdella vasenkätistä itseäni tasaveroisena ihmisenä ihmisten joukossa. Tovin tulen leijailemaan hurskaudessani ja vastaanottamaan rohkean tekoni tuottamaa ihailua. Suosioni huipulla alan laatia tutkintapyyntöä poliisille tai muulle viranomaiselle. Haluan viranomaisten selvittävän sisältyykö menettelyyni piirteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. On syytä selvittää perinpohjin aiheuttiko törkytemppuni pysyviä vaurioita vasenkätiseen mieleeni. Tai sainko aikaan vielä vakavampaa. Jos syyllistyinkin pitämään vasenkätistä kansakoululaista alempiarvoisena olentona. Antaa viranomaisen tutkia ja median hutkia. Syrjittynä ryhmänä saisin sitten osakseni kosolti sääliä ja silittelyä. Anteeksi pyytänyt minä taas loistaisi katuvana pyhimyksenä. Ja temppuiluni sivutuotteena vesittäisin todelliset ongelmat, veisin pohjan pois rakentavalta keskustelulta. Kaikille eduksi ja maailmalle parhaaksi, en ole paremman tekemisen puutteessa. Tuomaan Markkinat kutsuu virittäytymään joulutunnelmaan ? Tuomaan Markkinat kokoaa Senaatintorille 72 käsityöläistä ja pientuottajaa, jotka tarjoavat kestävän vaihtoehdon massatuotantona valmistetulle lahjaja koristetavaralle. Uusi katettu sisäravintola sekä 12 ravintolatoimijaa kutsuvat herkuttelemaan, ja avajaispäivää juhlistetaan muun muassa yhteislaulun parissa. Markkinalauantaisin Senaatintorin valtaavassa Singan joulukaraokessa kuka tahansa voi tulkita suosikkijoulukappaleensa. Viimeisenä markkinaviikonloppuna on lisäksi luvassa jouluista afterwork-tunnelmaa sekä vegekinkkubingo. Joulupukki on tavattavissa markkinoilla viikonloppuisin, ja vanhan ajan karuselli on avoinna joka päivä markkinoiden aukioloaikoina. Lahjaostosten lisäksi Tuomaan Markkinoilla herkutellaan perinteisillä ja uusilla jouluherkuilla puurosta blineihin. Tuomaan Markkinat Helsingin Senaatintorilla 6.– 22.12. Avoinna tiistaista perjantaihin klo 11–20 ja lauantaista sunnuntaihin klo 10–20, maanantaisin suljettu. Vapaa pääsy. Opiskelijoiden osallistumista palkittiin Studia-messuilla Kuvassa Helsingin normaalilyseon ja Sysmän lukion opiskelijakunnan hallitusten edustajat. Kuva: Messukeskus ? Studia-messuilla jaettiin stipendejä aktiivisille ja ansioituneille lukiolaisille, jotka ovat tehneet huomattavaa työtä koulunsa toiminnan edistämiseksi. Messukeskuksen lahjoittamasta 4000 euron summasta jaettiin neljä stipendiä, jotka myönnettiin Jyväskylän Lyseon lukion Let’s Get Global -projektin kahdeksanhenkiselle ydinryhmälle, Helsingin normaalilyseon lukion opiskelijakunnan hallitukselle, Sysmän lukion opiskelijakunnan hallitukselle sekä Luostarivuoren Lyseon opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Kasper Vienanlinnalle. Lukiolaisten jatkokoulutustapahtuma Studia järjestettiin Messukeskuksessa Helsingissä 3.–4.12.2019. Lukiolaisille jaettavien stipendien tarkoituksena on kannustaa ja palkita ansioituneita lukiolaisia, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koulussaan. Suomen Messusäätiö lahjoitti yhteensä 4 000 euroa lukiolaisstipendeihin, joita jaettiin neljä kappaletta. Stipendinsaajista on päättänyt Suomen Lukiolaisten Liiton ja Messukeskuksen edustajista koostuva raati. Suurin stipendi, 1600 euroa, myönnettiin Jyväskylän Lyseon lukiossa toimivan Let’s Get Global -projektin kahdeksanhenkiselle ryhmälle, joka on ollut aktiivisesti mukana YK:n Agenda 2030-tavoitteita ja kestävää kehitystä edistävässä hankkeessa koko lukioaikansa. Ryhmä on määrätietoisella toiminnallaan nostanut koulun ryhmähenkeä sekä edistänyt tietoisuutta yhteiskunnallisista asioista ja kestävän kehityksen tavoitteita kouluarjessa. Ryhmä on muun muassa järjestänyt erilaisia teemapäiviäja viikkoja, edistänyt muovinkierrätyksen toteutumista, kerännyt varoja sekä vaikuttanut aktiivisesti median kautta. Helsingin normaalilyseon lukion ja Sysmän lukion opiskelijakunnan hallitukset saivat molemmat 1000 euron stipendin. Helsingin normaalilyseon hallitus on toiminnallaan lisännyt merkittävästi opiskelijoiden osuutta koulun päätöksenteossa sekä tehnyt opiskelijakunnan hallituksesta läpinäkyvämmän ja helpommin tavoitettavamman sekä luonut siitä paikan, jossa jokainen voi ilmaista ideoita ja vaikuttaa asioihin iästä tai asemasta riippumatta. Hallitus on myös ajanut opiskelijoiden etua ja keskinäistä tasa-arvoa esimerkiksi kehittämällä opiskelijoiden taloudelliseen tukemiseen tähtäävää lukiokirjamyyntiä. Sysmän lukion opiskelijakunnan hallitus on koulun pienestä koosta huolimatta ansioitunut aktiivisessa osallistumisessaan lukionsa sisäiseen kehitystyöhön ja toiminnassaan sen opiskelijamäärien nostamiseksi sekä osallisuudestaan Suomen Lukiolaisten Liiton toiminnassa. Lisäksi hallituksen jäsenet ovat olleet aktiivisesti osana sekä kunnallista että valtakunnallista vaikuttamistoimintaa. Henkilökohtaisella 400 euron stipendillä palkittiin opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Kasper Vienanlinna Luostarivuoren Lyseon lukiosta. Vienanlinna on osallistunut aktiivisesti lukionsa kehittämiseen sekä opiskelijoiden viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden edistämiseen, minkä lisäksi hän pitänyt yllä yhteistyötä muiden opiskelijakuntien hallitusten kanssa. Kauppatorille lisää tilaa kävelijöille ? Kauppatorista on valmistunut asemakaavaluonnos, jonka tavoitteena on kohentaa alueen ilmettä ja viihtyisyyttä sekä parantaa torimyynnin oloja. Lisäksi ratkaisuilla lisättäisiin kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta torin ympäristössä. Kauppatorille laaditaan asemakaavaa, jonka tavoitteena on kehittää torin ilmettä, viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta. Kauppatoria on kehitytty myös kokeiluilla. Kesällä 2019 torin ympäristöön tehtiin kaksi uutta oleskelualuetta. Kuva: Marc Goodwin, Archmospheres Torimyynti olisi jatkossakin Kauppatorin tärkein toiminto. Sen olosuhteita parannettaisiin rakentamalla Kolera-altaan itäpuolelle torimyyjien käyttöön huoltorakennus, joka olisi enintään 140 kerrosneliömetrin laajuinen. Huoltorakennukseen tulisi myös yleisövessa. Torille on suunniteltu lisäksi paikka uudelle maanalaiselle jätepuristimelle. Kaavaluonnoksessa esitetään, että jalankulkijoille varataan oma kulkutilansa Pohjoisesplanadin ja Etelärannan varteen torin länsija pohjoisreunalle. Linnanaltaan kohdalla yhdistetty jalankulkuja pyörätie muutettaisiin pyörätieksi ja jalankulkijoille rakennettaisiin viereen korotettu laituri kulkuväyläksi. Näin jalankulkijat ja pyöräilijät saataisiin selkeämmin omille reiteilleen, mikä lisäisi torilla asioinnin ja alueella liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi levennettäisiin kävelyreittiä koko torin läpi Katajanokan suuntaan. Kauppatorin pysäköintipaikat on luonnoksessa siirretty Linnanaltaan ja Pohjoisesplanadin kulmaukseen. Ratkaisu toisi lisää tilaa esimerkiksi tapahtumille ja vähentäisi autoliikennettä torilla, mikä lisäisi turvallisuutta. Suomenlinnan lauttapaviljonkia ja siltavahdinkoppia voitaisiin asemakaavan puolesta käyttää myös kaupallisena tilana. Rakennusten ympärille on varattu luonnoksessa tilaa esimerkiksi terasseille. Kaava mahdollistaa lauttapaviljongin käytön myös nykyisessä käytössä vesiliikenteen terminaalina. Kauppatorin kulttuurihistorialliset arvot turvattaisiin asemakaavan suojelumerkinnöillä.
16 Viikko 50/2019 Kirja-arvostelu ? Ensimmäinen maailmansota ei päättynyt klo 11.00 marraskuun 11. päivänä 1918. Aselepo syntyi silloin länsirintamalla, mutta sota pirstaloitui ja jatkui hyvin sekavana paikallisina sisällissotina useita vuosia. Näissä sodissa olivat mukana myös suomalaiset, sotilaalliset vapaajoukot, joita aikoinaan historiassamme kutsuttiin harhanimellä ”heimosoturit”. Heidän ”sankaritekonsa” Vienan Karjalassa, Aunuksessa ja Virossa saivat aikoinaan myyttisen hohteen, mutta onneksi uusi historiantutkimus on viime vuosina valottanut näiden valloitusretkien oikeaa, ryöstöja tappamisluonnetta. Uusin, erinomaisen perinpohjainen kirja ”Villi Itä – Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921”, (Aapo Roselius – Oula Silvennoinen, Tammi 2019) on ensimmäinen laaja kertomus suomalaisten vapaajoukkojen sotaretkistä eri puolille Suomen lähialueita vuosina 1918-1920. Retkistä, joiden lopputulos oli hyvin surullista Suomen historiaa, ehkä siksi paljolti vaietttua, hävettävää. ”Suomi suureksi – Viena vapaaksi ” Kainuun korpikirjailija Ilmari Kianto oli aluksi innostunut suomalaissotilaisen tulosta rajan yli Vienan Karjalaan. Pettymys tuli nopeasti, karjalaiset itse eivät olleet innostuneita suomalaissotilaista, jotka heti aluksi ryöstelivät ja hävittivät karjalaiskyliä. Itse sotatilanteissa karjalaiset olivat ylivoimaisia, he tunsivat maastot ja reitit metsissä ja joilla. Suomalaiset kärsivät suurtappiota, nuoret koulupojat kuolivat joukoittain. Paluu Suomen rajan yli oli nöyryyttävän häpeällinen, josta ei voinut totuutta kertoa. Kiannon mielestä suomalaissotilaat olivat kelvotonta ainesta. Kiantoa suututti,että sotilaista piti palauttaa takaisin ”veneerisiä tauteja potevia puoliherrasmiehiä”. ”Näyttää siltä, että juuri hillittömimmät ainekset ovat valinneeet Vienan Karjalan huvipaikakseen, joka ei suinkaan ole vapaussoturin tarkoitus”, kirjoitti Ilmari Kianto. Joukkojen kokoontumispaikka Kajaanin kaupunkikin oli tuolloin ”turmeluksen pesä”, jossa upseeristo vain ryyppäsi ja tanssi ”huonojen naisten ”kanssa”, oli Kiannon huolenaihe. Sota jäi kesken ! Roselius ja Silvennoinen kuvaavat erityisen ansiokkaasti sitä mielen, sielun sotaisaa maisemaa, joka sai tuhansia suomalaisia lähtemään sotimaan vieraille maille. Sotapropagandalla oli suuri vaikutus. Vuoden 1918 vapaussota loppui kesken, koulun penkiltä lähdettiin sotimaan, ties minkä puolesta, kunhan lähdettiin! Kirja kuvaa erittäin hyvin sitä erittäin kirjavaa suomalaista sotilasjoukkoa, joka retkille lähti. Oli vapausssodan upseereita, jääkäreitä, heimoaatteen ajajia, työtöntä joutomiestä,rikollisiakin. Tuhansia miehiä, muutama nainenkin, joilla oli jäänyt ”sota päälle”. Ei kun Viroon! Viron hävitys ! 18-vuotias Vilho Helanen,ihanteellinen isänmaallinen raivoraitis nuorukainen pääsi keväällä 1919 Tallinnaan. Mitä hän näki? ”Suomalaisten vapaajoukkojen sotilaista puolet oli konnia ja upseereistakin vain neljäsosa kelvollista ainesta:” ryöstäen, murhaten ja hävittäen ovat suomalaiset joukot kulkeneet yli Viron”. Nuorille suomalaismiehille oli ihmetyksen aihe Tallinan bordellit ja prostituoidut. Alkoholia myytiin pienimmissäkin myyntikojuissa. Vapaaehtoinen Heikki Heiskala ihmetteli menoa ”Väkijuomia on yllin kyllin ja näkyvät pojat niitä ahkeraan käyttävän. Siveettömiä naisia kuuluu olevan tässä kaupungissa pyöreissä luvuissa ainoastaan 8 400 ja muu elämä on tietysti sen mukaan. – Voi sinua Wiro!”. Valgan ”sankarit ” Suomalaisten joukko-osasto Pohjan Pojat sai tammikuussa 1919 käskyn lähteä etelä-Viroon. Ensin Tarttoon ja sieltä Latvian rajalle kohti Valgan kaupunkia. Tammikuun 31. 1919 käytiin raju,verinen taistelu Valgan kaupungin lähellä Pajun kartanon mailla suomalaiset Pohjan Pojat vastassaan puna-armeijan latvialaiset tarkka-ampujat. Verinen taistelu vei suomalaisilta 28 miestä, lättiläiset tarkka-ampujat menettivät vähemmän miehiä.mutta lopulta suomalaiset valtasivat kartanon. Vankeja ei otettu, suomalaiset teloittivat 50 vankia heti. Kartanon kellarissa piileskeli kymmenkunta ihmistä, suomalaiset ryöstivät heidän rahat ja ampuivat heidät sinne kellariin. Myöhemmin selvisi, että he olivat kellariin piiloutuneita kartanon työntekijöitä, renkiä, piikoja, ei ”bolsevikejä”. Pajun taistelu nosti Pohjan Pojat sankareiksi! Sankaruutta ei lieventänyt suomalaisten tekemä Valgan kaupungin hävitys. Ensimmäiseksi suomalaiset varmistivat viinan saatavuuden takavarikoimalla Valgan viinatehtaan. ”Kerran tuotiin upseerikerholle,ravintolaan, konekivääri, jolloin eräs upseeri ryhtyi ampumaan siellä lystikseen vaan. Sama upseeri sitten ampui nimensä Valkin kirkon seinään. Niistä teoista upseeri sai oikein hyvän luottamuksen miehiinsä, sillä tällaisista teoista jokainen mies piti”, on mukana olleen aikalaiskuvaus ! Valgaakin pahempi kaupungin hävitys, ryöstö Pohjan Poikien toimesta kohtasi Latvian alueen Marienburgia (latv. Aluksne). Suomen joukkojen komentaja Hans Kalm lupasi sotilailleen että saatte ryöstää kaupungin ”putipuhtaaksi”. Ja näin tapahtui vaikka suomalaisilla vapaajoukoilla ei ollut lupaa mennä Viron rajojen ulkopuolelle lainkaan. Siitä Hans Kalm vähät välitti. Tärkeää historiaa Kirja ”Villi Itä” on vankkaa tutkittua historiaa ajalta, jolloin koko Eurooppa oli murroksessa. Suomi ja suomalaiset siinä mukana. Roseliuksen ja Silvennoisen Villi Itä-kirja oli Tieto-Finlandia palkintoehdokkaana. Ei turhaan,olisi hyvin ansainnut voiton. Laadukas, tärkeä teos. Pekka Hurme Aunuksen retkikunnan suomalaisjohtoa: kolmas vasemmalta vapaajoukkojen ylipäällikkö Aarne Sihvo vieressään Paavo Talvela,adjutantti Lummela ja luutnantti Skrabb. Naiset kuvan reunassa vasemmalta Toini Zidbäck ja Sario. Villi Itä: Suomalaiset sankareita, ryöstäjiä, tappajia! Virolaissyntyinen Hans Kalm johti Pohjan Poikia ryöstöretkille Valgan ja Marienburgin kaupungeissa. Suomenlinnassa vietetään Linnoituksen joulua ? Suomenlinnassa vietetään linnoituksen joulua 30.11.2019-6.1.2020. Talvinen tunnelma, monipuolinen ohjelma sekä kahvilat, ravintolat ja museot kutsuvat merimatkalle maailmanperintökohteeseen. Linnoitustonttuja ja 1700-luvun joulunviettoa Linnoituksen joulun avajaisviikonloppuna 30.11.1.12. voi muun muassa seurata suosittua Linnoitustontun reittiä, osallistua ja nauttia joulukonsertista ja joulumyyjäisistä. Avajaisviikonlopun lauantaina, 30.11. Ehrensvärd-museossa vietetään joulua 1700-luvun tyyliin ja luvassa on ajan tavan mukaista tanssiaskellusta ja elävää musiikkia. – Tapahtuma tarjoaa hauskan tavan tutustua historialliseen kohteeseen ja samalla muistutamme, että Suomenlinnassa voi vierailla myös talvisin. Linnoituksen joulun ohjelma on järjestetty jo monena vuonna yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan tapahtumakoordinaattori Kaisa Koskinen. Ohjelma jatkuu loppiaiseen saakka Avajaisviikonlopun jälkeen Linnoituksen joulun ohjelma jatkuu loppiaiseen asti. Tule etsimään eri puolilla linnoitusta lymyilevät tontut Linnoitustontun reitiltä ja tutustu samalla Suomenlinnan kahvilaja ravintolatarjontaan. Pidettyä linnoitustontun reittiä on päässyt seuraamaan vuodesta 2006 lähtien ja siitä on tullut monille kävijöille ja maailmanperintökohteen asukkaille jokavuotinen perinne. Reitin tontut ovat paikallista käsityötä. Linnoitustontun reitin voi kiertää myös opastetusti Kaarle-tontun seurassa 30.11., 7. 14. ja 21. joulukuuta. Tonttuilun lomassa voi vierailla Suomenlinnan Lelumuseossa, joka on avoinna kesäkauden ohella Linnoituksen joulun aikana. Joulun aikaan Suomenlinnassa järjestetään monia konsertteja sekä joululaulutilaisuuksia. Lisäksi linnoituksessa pääsee kurkkaamaan taiteilijoiden työhuoneisiin ja tekemään jouluostoksia. Käy myös Sotamuseossa ja Suomenlinna-museossa! opastetulle Kaarle-tontun kierrokselle, viettää Viaporin Joulubaalia Tenalji von Fersenin juhlasalissa
17 Viikko 50/2019 Helsinki on Pekingin designviikon teemakaupunki vuonna 2020 Helsinki on ensi vuonna Pekingin designviikon teemakaupunki. Kuvassa osallistujia vuoden 2019 designviikolta. Kuva: Helsinki Design Week Helsinki haluaa esitellä Pekingissä muotoilua, jolla parannetaan kaupunkilaisten arkea. Kuva: Aleksi Poutanen, Helsinki Marketing ? Helsinki on valittu ensi vuoden Pekingin designviikon teemakaupungiksi. Pekingiin on tulossa kolmen viikon ajaksi monipuolista ohjelmaa, joka esittelee Helsinkiä muotoilukaupunkina ja muotoiluosaamisen edelläkävijänä. 22.9.—7.10.2020 järjestettävä Beijing Design Week 2020 on Aasian isoin ja merkittävin muotoilufestivaali. Festivaalilla on vuosittain yli viisi miljoona kävijää. Teemakaupunki (Guest City) -statuksen on Helsinkiä ennen saanut yhdeksän kaupunkia, viimeisenä tänä vuonna Mexico City. Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen oli vastaanottamassa Helsingin teemakaupunkiarvon tämän vuoden designviikon päätöstilaisuudessa Pekingissä. – Muotoilu on Helsingille kansainvälisesti merkittävä erottautumistekijä ja meidät tunnetaan tuotteiden ja palveluiden muotoilusta, jotka tukevat kaupunkilaisten hyvää elämää, kuvailee Pakarinen. – Peking on Helsingin ainoa virallinen ystävyyskaupunki ja suhteemme on tiivis. Designviikolle osallistuminen on sekä mahdollisuus tuoda esille osaamistamme että vahvistaa Helsingin kumppanuuksia ja näkyvyyttä Kiinassa. Tarkoitus on esitellä Helsingin muotoiluosaamista perinteisten näyttelyiden sijaan uudenlaisella konseptilla. – Pekingiin rakentuu yhdessä Helsingin kaupungin, muotoilutoimijoiden, oppilaitosten, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa uudenlainen, vuorovaikutteinen tapahtumakokonaisuus, kertoo markkinointipäällikkö Sanna Forsström, joka vastaa kokonaisuudesta Helsingin kaupungilla. Ohjelman suunnittelusta vastaa Luovi Productions Oy, jonka tunnetuin tapahtuma on Helsinki Design Week. – Staattisten näyttelyiden sijaan on tarkoitus luoda alustoja keskusteluille, työpajoille ja uutta esitteleville laboratorioille. Niiden välityksellä tuodaan esille Helsingin vahvuuksia muotoilukaupunkina, painottaa Helsinki Design Weekin toimitusjohtaja Kari Korkman. Osa ohjelmasta ja keskusteluista toteutetaan digitaalisissa tiloissa. Lisäksi Pekingiin on suunnitteilla eri puolille kaupunkia levittyviä satelliittitapahtumia. Tavoitteena on rakentaa tapahtumakonsepti, jota voidaan esitellä myös muilla Kiinan designviikoilla tulevina vuosina. Ohjelma syntyy yhteistyöllä – haku auki kumppaneille Helsinki on tuonut muotoiluosaamista vahvasti osaksi kaupungin kehittämistä jo usean vuoden ajan. Samalla Helsinki on profiloitunut kansainvälisesti edelläkävijäksi muotoilun hyödyntämisessä ja sen merkityksen laajentamisessa. Pekingin designviikolla Helsinki haluaa kertoa muotoilutarinaansa kolmen pääteeman kautta. Hyvinvoinnin, kaupunkikehityksen ja opetusalan innovaatioiden kautta esitellään, kuinka muotoilulla tehdään helsinkiläisille parempaa arkea. Kattavana teemana on maailman toimivimman kaupungin tekeminen toimivien verkostojen avulla. Myös festivaaliohjelma rakentuu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaupunki avaakin tällä viikolla kumppanihaun, jolla etsitään ohjelmaideoita ja osallistujia designviikolle. – Haemme nyt mukaan yhteistyökumppaneita, joilla on halua olla rakentamassa uudenlaista ohjelmakonseptia ja samalla kasvattaa kansainvälistä tunnettuuttaan”, kertoo Korkman. – Emme tavoittele vain muotoilualan yrityksiä, vaan laajemmin opetusalan innovaatioihin, hyvinvointiin ja kaupunkikehitykseen linkittyviä kumppaneita. – Osallistumisen kautta haluamme synnyttää uusia yhteistyön aihioita esimerkiksi korkeakoulujen ja oppilaitosten, kaupungin toimijoiden ja startupien välillä, painottaa Forsström. Kävelyfestivaalin keskusteluja luentosarja Kallion kirjastossa Tyttö ja puistonpenkki vuonna 1943 (nykyinen Matti Heleniuksen puistos). Kuva Väinö Kannisto, HKM. ? Kallion kävelyfestivaalin suosittu keskusteluja luentosarja pidetään tammimaaliskuussa 2020 Kallion Kirjastossa. Sarjan aloittaa tiistaina 14.1. Kaupunginmuseon tutkija Johanna Björkman, joka kertoo Helsingin puistonpenkkien ja muiden puistokalusteiden historiasta. Helmikuun (ti 11.2.) vieraana on puolestaan Helsingin yliopiston historian dosentti Samu Nyström, hän kertoo pääkaupungin ja kaupunkilaisten elämästä talvisodan kynnyksellä. Ilta pohjautuu syksyllä 1939 julkaistuun teokseen ”Helsinki 1939 pääkaupunki ja suuri käänne”, jonka yksi kirjoittajista Nyström on. Maaliskuun aihe ja vieras varmistuu myöhemmin. Keskusteluja luentosarjat alkavat klo 18 ja niihin on vapaa pääsy. Kallio kirjasto, Kupolisali, Viides linja 11. Helsinki linjasi suuntaviivat tapahtumakaupungin kehittämiselle Kansainvälinen, elävä ja kiehtova ? Millaista tapahtumakaupunkia Helsingistä kehitetään ja mitä tapahtumilla tavoitellaan? Miten tapahtumajärjestäjiä tuetaan? Helsinki haluaa olla toimiva alusta ja mahdollistaja monipuoliselle ja uutta luovalle kaupunkikulttuurille. Tänään julkistettu Helsingin tapahtumien tiekartta ja siihen liittyvä konkreettinen toimenpidesuunnitelma kiteyttää tapahtumallisuuden roolin, tavoitteet ja kehittämisen tasolle, joka tukee kaupunkistrategian onnistumista. Tapahtumallisuus on Helsingin kaupunkistrategiassa keskeinen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia edistävä osa-alue, jota on kehitetty näkyvin tuloksin jo pitkään. Kaupunki on luotettava suurtapahtumien näyttämö ja yksi Pohjois-Euroopan suosituimmista kongressikohteista. Lukuisista Helsingissä kehittyneistä kaupunkitapahtumista osa on levinnyt myös maailmalle. Tapahtumien tiekartan linjauksilla halutaan varmistaa, että Helsingissä on jatkossa entistäkin helpompaa järjestää tapahtumia. Toimivia tapahtumapaikkoja tulee olla riittävästi eri puolilla kaupunkia ja lupa-asioiden hoitaminen kaupungin suuntaan pitää sujua kitkatta. – Tapahtumilla on merkittävä rooli Helsingin viihtyisyyden, elinvoiman ja vetovoimaisuuden rakentamisessa. Paikallisuus näkyy vahvasti kaupungin tapahtumallisuudessa ja tätä halutaan jatkossakin vahvistaa. Urbaani ympäristö on parhaimmillaan koti monenlaisten toimijoiden tekemiselle isossa ja pienessä mittakaavassa. Helsinki on tapahtumallisuudessa sekä tuottaja, kumppani että alusta. Haluamme olla kaikissa näissä rooleissa tulevaisuudessa entistä parempia”, pormestari Jan Vapaavuori toteaa. Helsinki haluaa tarjota parhaat mahdolliset olosuhteet urbaanille, hyvälle elämälle. Kaupunkikulttuuri on yksi keskeinen hyvän elämän mahdollistaja. Se rakentaa Helsingin omaleimaisuutta ja vetovoimaa, kasvattaa kulttuurista ymmärrystä ja vähentää eriytymistä. Helsinki on sitoutunut kaikessa toiminnassaan vastuullisuuteen ja se on keskiössä myös tapahtumien kehittämisessä. Tapahtumien tiekartassa vastuullisuutta tarkastellaan kolmesta perspektiivistä: ympäristöön liittyvän vastuullisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja taloudellisen vastuullisuuden kautta.
18 Viikko 50/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us TIISTAISIN 14.00 Bingo 18.00 TietoVisa TORSTAISIN 14.00 PäiväVisa 18.00 MusaVisa SUNNUNTAISIN 13.00 Biljardi Killeri-Turnaus Kaikki tapahtumat ovat asiakkaille ilmaisia! Tule mukaan yksin tai joukkueena!
19 Viikko 50/2019 PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18, LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% KALENTERIT 2020 LAHJAKSI KEHYS-, CANVASTAI KAPA-TAULU – paspikset myös mittojen mukaan STADIN BASTUT KALENTERI 2020 Kalenteritiedot ja suomenkieliset nimipäivät vuodelle 2020 sekä valokuvia Helsingin yleisistä saunoista 1900-luvun alusta 1970-luvulle Helsingin kaupunginmuseo n kokoelmasta. – Hyvää uutta vuotta 2020 toivottaa Kallion Kuvahommat – TERVEISET KALLIOSTA KALENTERI 2020 Kalenteritiedot ja suomenkieliset nimipäivät vuodelle 2020 sekä valokuvia Helsingin Kalliosta 1950-luvulta 1970-luvulle Helsingin kaupunginmuseon kokoelmasta. – Hyvää uutta vuotta 2020 toivottaa Kallion Kuvahommat – L Ä H E L L Ä S I K A K S I K I I N N O S T A V A A K E I K K A A E N N E N J O U L U A . T U L E R E N T O U T U M A A N J A V I I H T Y M Ä Ä N ! LIPUT: LIPUT@KAPSAKKI.FI HÄMEENTIE 68, 00550, HELSINKI | WWW.KAPSAKKI.FI M U S I I K K I T E A T T E R I A N D R É L I N M A N I N J O U L U K O N S E R T T I P I M E Y S 19.12. KLO 19 20.12. KLO 20 Lasten Päivän Säätiö jakoi jälleen 4,5 miljoonaa lastensuojelujärjestöille Mittava 4,5 miljoonan euron avustus jaettiin 28.11.2019 Peacock-teatterissa järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa ja sen vastaanottivat Lasten Päivän Säätiön taustalla toimivat kuusi lastensuojelujärjestöä ? Lasten Päivän Säätiö on jälleen tehnyt suuren lahjoituksen lastensuojelutyölle. Mittava 4,5 miljoonan euron avustus jaettiin 28.11.2019 Peacock-teatterissa järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa ja sen vastaanottivat Lasten Päivän Säätiön taustalla toimivat kuusi lastensuojelujärjestöä: Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensija turvakotien liitto, Parasta Lapsille ja Pelastakaa Lapset. Nämä Lasten Päivän Säätiön perustaneet järjestöt tekevät tärkeää työtä lasten edunvalvonnan ja hyvinvoinnin eteen. – Lasten Päivän Säätiön avustus merkitsee meille mahdollisuutta pitää yllä valtakunnallisia palveluja, joita laaja yhdistyskenttä sekä lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on 558 yhdistystä ja niissä lähes 30 000 vapaaehtoista. Heille suunnattu tuki ja sen kehittäminen on meidän ydintehtävämme. Tänä vuonna kärkihankkeenamme on ollut kiusaamisen vastainen työ, jossa teemme ennaltaehkäisevää toimintaa kehitämme koko ajan uudenlaista tukea ja apua käytännön tilanteisiin. Lasten Päivän Säätiön avustus on meille keskeinen tuki, jotta voimme ylläpitää näitä tärkeitä toimintoja, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoin jokainen Lasten Päivän Säätiön taustalla toimiva lastensuojelujärjestö valitsee vuosittain kärkihankkeensa, johon Linnanmäellä kerättyjä varoja käytetään. – Olemme todella iloisia siitä, että olemme mahtavan hupimestarijoukkomme sekä yhteistyökumppaneittemme avulla onnistuneet innostamaan asiakkaamme huvittelemaan Linnanmäellä, ja sitä myötä saaneet jälleen kerättyä varoja lastensuojelutyöhön. Tämä tuo tärkeän merkityksen kaikelle työllemme, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Linnanmäen lokakuussa päättynyt huvikausi oli menestyksekäs. Uutuuslaite Taigalla vieraili noin 400 000 huvittelijaa ja kävijöitä koko puistossa oli lähes ennätysmäärä; yli 1,2 miljoonaa huvittelijaa, joista jokainen on osallistunut lahjoitussumman kerryttämiseen. – Tahdomme kiittää lämmöllä kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja pääyhteistyökumppaneitamme SOK / HOK-Elantoa, Unilever Finland Oy:tä ja Oy Hartwall Ab:ta siitä, että olemme voineet toiminnallamme tehdä yhdessä hyvää Linnanmäellä kun tehdään huvittelemalla hyvää lastensuojelutyölle, Adlivankin päättää. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle 50 000 euron arvoinen lahjoitus Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n Sini Hursti (keskellä) ja Heikki Hursti (kolmas vasemmalta) vastaanottivat 50 000 euron arvoisen tuotelahjoituksen Tokmannilta ja Unilever Finlandilta. Tokmannin hallintoja logistiikkakeskuksessa järjestettyyn tilaisuuteen osallistuivat mm. (vasemmalta lukien) Tokmannin myyntija markkinointijohtaja Mathias Kivikoski ja toimitusjohtaja Mika Rautiainen sekä Unilever Finlandin toimitusjohtaja Jonas Idström, Business Unit Manager Anniina Jokinen ja Key Account Manager Joonas Ruohola. ? Avustusjärjestö Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n Sini Hursti ja hänen isänsä Heikki Hursti esittivät kiitoksensa vastaanottaessaan peräti 50 000 euron arvoisen tuotelahjoituksen Tokmannilta ja elintarvikeja päivittäistavaratuotteistaan tutulta Unilever Finlandilta Tokmannin hallintoja logistiikkakeskuksessa Mäntsälässä maanantaina 25.11. Lahjoitus on jatkumoa Tokmannin ja Unilever Finlandin jo yhdeksän vuotta sitten aloittamalle hyväntekeväisyysyhteistyölle, jonka myötä osapuolet ovat lahjoittaneet hygieniatuotteita, elintarvikkeita ja monia muita arjessa tarvittavia tuotteita Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle yhteensä peräti 370 000 euron arvosta. – Heikki ja hänen tyttärensä Sini Hursti tekevät yhdessä muiden säätiön toimintaan osallistuvien kanssa äärimmäisen tärkeää työtä vähävaraisten ihmisten auttamiseksi. Olemme erittäin iloisia siitä, että voimme lahjoituksen avulla auttaa Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyötä nyt jo yhdeksättä vuotta peräkkäin, Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiainen kertoo. – Saamamme apu on todella suurta ja olemme siitä erittäin kiitollisia, vastuun avustusjärjestön toiminnan johtamisesta isänsä jälkeen ottanut Sini Hursti kertoo. – Kiitämme jälleen sydämemme pohjasta saamastamme tuesta. Tämä yhteistyö on ollut todella merkittävää, Heikki Hursti kertoo. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle tänä vuonna luovutetun 50 000 arvoisen tuotelahjoituksen taustalla on Tokmannin ja Unilever Finlandin 7.10.–10.11.2019 järjestämä kampanja, jossa jokainen Tokmannilla kampanja-aikana myyty Knorrin, Omon, Rexonan ja usean muun Unileverin tuotemerkin tuote kasvatti lahjoituspottia. – Haluamme kiittää sekä kaikkia kampanjatuotteita ostaneita asiakkaitamme että Tokmannin ja Unilever Finlandin henkilökuntaa erittäin onnistuneesta kampanjasta. 50 000 euron arvoisen tuotelahjoituksen avulla Hurstien avustusjärjestö voi tehdä paljon hyvää täällä meillä Suomessa, Rautiainen kertoo.
20 Viikko 50/2019 ? ? Kuvataide ? Galleria Katariinan viimeisen näyttelyn avajaisissa 3.12. galleristi Hannele Nyman ja kuvataiteilija Ulla-Maija Vaittinen laskivat mustan suruverhon ikkunan eteen. Surupukuja ja -nauhoja oli vieraiden käsivarsilla. Sielu virittyy yhteissointiin Taidemaalari Marianne Blomqvistin ”Puutarha” – maalauksia on koko vuoden ollut esillä Café Sonckissa, Itäinen Papinkatu 2, Kallion kirkon eteläpäädystä sisään. Kahvila sulkeutuu joulun alla. Hänen aiheensa ovat luonnosta. – Kukkien hetkellinen elämä ja samalla niiden ikuinen olemassaolo puhuttelee. Koen kasvin elinkaaren kuvaamisessa yhtäläisyyden ihmisen kasvuprosessiin. Valoisana aikana kukkien, erityisesti pionien kauneus on huikea. Syksyn tullen ja valon vähentyessä ne vaipuvat lepotilaan. Elämä täyttyy välillä kiireellä, metelillä ja saasteella. – Minun puutarhassani on parhaimmillaan rauhallinen ja seesteinen olotila, jossa tuoksut ja aistit ovat auki. Sielu puhuu ja virittyy yhteissointiin. Maailman järjestys ja kauneus ovat yhtä kuin kosmos ja perustuvat alun perin harmoniaan. Blomqvist pitää seuraavan näyttelyn ensi vappuna AVA Galleriassa. Nuket syntyvät nopeasti maalauksiin Näyttely on taidekriitikko Otso Kantokorven viimeinen kuratoima näyttely Galleria Liveen, Tenholantie 10, vaikka hän kuoli jo puolitoista vuotta sitten. Taidemaalari Viggo Wallensköldin teoksista nousee tunnelma ”tuoreista elävistä vanhoissa kehyksissään”, uusi kuraattori Pauliina Turakka Purhonen arvioi. Fiktiiviset maisemat ovat aina olleet osa hänen tuotantoa. Wallensköld on vuoden nuori taiteilija 2005. Silloinen näyttely oli ”silkkaa armoa”. Epätäydellisyys täydellisenä kehyksissään. Live-näyttelyn ”Nukke nro…” -maalauksissa paistaa pohja ja sen kirkas valo. Nuket ovat nopeasti syntyneitä, rikkaasta kokemuksesta esiin huuhtoutuneita. Osa henkilöistä vetäytyy itseensä, johonkin kauas, vuosisatojen taakse, mutta jotkut pyrkivät lähelle, liki tunkevat ulos kehyksistään. Taidetta syntyy myös riskillä Ivor Stodolskyn ja Marita Muukkosen kuratoima näyttely AR Pavilion – Helsinki Mass Memory Machines esittelee vaikuttavia, monimuotoisia teoksia ”Artists at Risk” -residenssin taiteilijoilta. Olin pari vuotta sitten päättämässä siitä kulttuurilautakunnassa. Galleria Rankan, Eerikinkatu 36, tilat tarjoavat näyttelylle jälleen hienon estradin. Spartak Khachanov on kuvanveistäjä, joka tekee visuaalisesti, poliittisesti ja tunteen tasolla haastavia töitä materiaalin ja taidelajien vaihtelun avulla. Hän jatkaa Kiovan Taideakatemian (NOAM) teoksiaan. Taiteilija oli hyvin arvostettu opiskelija Kiovassa, mutta koki nousevia uhkia, koska vastustaa sotaa. Hän joutui pakenemaan AR-Safe Haven Helsinkiin. ”Häkki”-teos sai inspiraation Suomen sisällissodasta, jonka muistamiseksi ja uhrien muistoksi hän teki sen asuessaan Suomenlinnassa. Hylätyille kuville uusi elämä ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittelee Sakari Kiurun ”Aikaikkunoita”. Hän on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka voitti ensimmäisen Fotofinlandia-kilpailun pääpalkinnon vuonna 1989. ARTagin studiossa nähdään sarja aivan uusia teoksia, joissa Kiuru on antanut vanhoille hylätyille kuville uuden elämän tekemällä niistä itsenäisiä taideteoksia. Kiuru on myös kuvannut itse vanhoja rakennuksia ja pelkistänyt niitä. Kiuru on erikoistunut museovalokuvaukseen ja ollut mukana useissa valokuvanäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla. Dokumenttivalokuvia on Helsingin kaupunginmuseon, Museoviraston ja Raahen museon kuvakokoelmissa. Vuonna 2014 hän julkaisi romaanin ”Kuoleman sukua”. Kun vielä oli oikeita jouluja Mitä jos joulupuuta ei voisikaan rakentaa?, helsinkiläiset kuvataitelijat Maija Toropainen ja Rosa Nykänen kysyvät Galleria Kallerian, Kaarlenkatu 10, näyttelyssä. Joulukuusi on tunnelman oleellisin luoja askeettisessa, suomalaiselle kulttuurille ominaisessa joulujuhlan vietossa. OI PUUnäyttelyn työt tutkivat puuta elementtinä ja objektina. Ihmiset muistelevat aikaa, jolloin meillä vielä oli talvia ja ihmiset ripustivat metsän ja puiston puihin talija jyväpalloja pikkulinnuille. Nuoren, Taidekoulu Maan päivälinjalta valmistuneen Nykäsen videoissa tekijä ei ole kulttuurisen historiamme ja tapojen painama tehdessään tunnelmaa tilaan. Turun Taideakatemiasta valmistuneen Toropaisen maalaukset herättävät vihreyden tunteen näyttämättä itse vihreää väriä. Esittävä ja abstrakti ilmaisu sekoittuvat maalauksissa keskenään. Hän on mukana myös Galleria Katariinan jouluryhmänäyttelyssä. Hyvästit edessämme olevalle kauneudelle Bridget Allairen ”Maailmasta luopumisen lauluja” näyttelyn nimi tulee kanadalaisen filosofi-runoilija Jan Zwickyn runokokoelmasta ”Songs for Relinquishing the Earth”. Hänen viimeisimmässä filosofiaa käsittelevästä kirjassaan ”Learning to Die, Wisdom in the Age of Climate Crisis”, Zwicky vaatii että meistä täytyy löytyä sokraattista nöyryyttä ja itsehillintää nähdä todellisuus sellaisena kuin se on. Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenkatu 17, esitteli tavattoman kauniita ja runollisia maalauksia, joiden jokainen yksityiskohta on välttämätön ja väreilee kokonaisuuden kaikissa osasissa. Shiveluch-sarja on saanut inspiraationsa Shiveluchin 2017 tulivuorenpurkauksesta. Topelius avaa 11.12. joulumyyntinäyttelynsä, jossa osa Allairen teoksista on mukana. Kivessä piilevä kuva paljastuu Kun keskipolven taiteilija Anne Koskinen veistää kiveä, hän kerää materiaalin omasta elinympäristöstään, varsinaissuomalaisesta kivikkoisesta maisemasta. Hän valitsee ikiaikaisia luonnonkiviä, jotka – toisin kuin ihmisen tuottamat materiaalit – ehdottavat teoksien kuva-aiheita. Veistäminen on tavallaan vuoropuhelua näiden ehdotusten ja taiteilijan omien pyrkimysten välillä. Galerie Anhava, Fredrikinkatu 43, näyttää hänen teoksiaan. Taiteilijan työtapa on kivessä piilevän kuvan paljastamista kieltämisen avulla. Saadakseen kuvan esiin, taiteilija joutuu poistamaan kiveä, jonka olemassaolo samalla on koko teoksen edellytys. Koskista kiinnostaa erityisesti oman toiminnan vaadittava tai sallittu määrä. Miten vähän riittää kiveen vangitun ja sen mahdolliseksi tekemän kuvan syntymiseen? Milloin pitää lopettaa? Taiteilijatapaaminen on 15.12. Kadun tavallisuudesta taidetta G12, Annankatu 16, näyttää taidemaalari, graafikko Timo Tolosen ”Kadut” – maalauksia öljyvärillä kankaalle. – Teokseni kuvaavat tavallisuutta. Arkipäiväisiä näkyjä; taloja, autoja, raitiovaunuja, ihmisvirtaa. Katu näyttäytyy toisaalta melko samanlaisena, toisaalta mikään hetki ei toistu koskaan täysin, hän sanoo ja jatkaa: – Myös ihmiset ovat samanlaisia ja eivät ole, ja joka päivä joku syntyy, joku kuolee. Tavallisuudella on suuri merkitys, koska se on kovin yleistä. Poikkeustapauksetkin voivat olla kiinnostavia, mutta niitä sattuu selvästi harvemmin. – Oikeastaan näyttely pyörii kysymyksen: ”miksi pitää olla mitään?” ympärillä. Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa. Löytyykö vastaus? Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen Joulukuun kuvataidetta Taidemaalari Marianne Blomqvist ja Krysanteemit-teoksensa Café Sonckissa taiteilijan 60-vuotisjuhlanäyttelyssä. Hänen puutarhassaan on rauhallinen ja seesteinen olotila. Kuva: Raimo Granberg. Viggo Wallensköldin arvoitukselliset naiset ovat kokoontuneet Liven salonkiin. Sävykkääät värit, lumoava tunnelma kiehtovat. Taitelija ja teos Viggo ja Nuket. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Spartak Khachanov teoksensa Häkki edessä. Teos saanut inspiraation Suomen sisällissodasta, jonka muistamiseksi hän teki työn asuessaan Suomenlinnassa Artists-at-Risk taiteilijaresidenssissä. Kuva: Anastasia Khachanov. Valokuvataiteilija Sakari Kiuru ja Kohtaaminen -teoksensa ARTag Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg. Maija Toropainen ja öljymaalauksia, lähimpänä ”Viisikko puut ovat punaisempia aidan edessä”, yläpuolella ”Ihanat palmut rannalla”, yläviistossa ”Sypressit” sen vierellä ”Väri” ja alempana ”Tiheä”. Kuva: Rosa Nykänen. Bridget Allaire on maalannut Maailmasta luopumisen lauluja Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen näyttelyyn. Teoksillaan hän haluaa muistuttaa ilmastonmuutoksesta. Taiteilija ja Kizimen. Kuva: Hannele Salminen.
21 Viikko 50/2019 ? Helsinki juhli nuorten vaikuttamista RuutiGaalassa Suvilahden Tiivistämössä 3.12. Illan aikana palkittiin nuorten vaikuttamismahdollisuuksia edistäneitä tahoja sekä julkistettiin 150 000 euron RuutiBudjetista nuorten valitsemiin kohteisiin jaetut rahasummat. Gaala huipentui Helsingin nuorisoneuvoston vaalien tuloksen julkistamiseen. Nuorisoneuvostoon valittiin nyt ensimmäistä kertaa 30 edustajaa kaksivuotiselle kaudelle. Nuorten itsemääräämisoikeus, huoli ympäristöstä sekä tarve nuorten omille tapahtumille korostuivat, kun RuutiBudjetista jaettiin 150 000 euroa nuorten valitsemiin kohteisiin. Kuva: Amir Tahvonen Kulunut vuosi on ollut nuorten vaikuttamistoiminnan kannalta menestyksekäs. Tämän huomioivat myös RuutiGaalassa puhuneet apulaispormestarit Nasima Razmyar (kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala) ja Pia Pakarinen (kasvatuksen ja koulutuksen toimiala). Razmyar toi esiin, että nuorten osallistuva budjetointi RuutiBudjeti järjestettiin tänä vuonna jo seitsemännen kerran, ja nuorten hienon esimerkin viitoittamana toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös osallistavan budjetoinnin äänestys koko kaupungin tasolla. Pakarinen puolestaan huomioi, että Helsingin nuorisoneuvoston osaaminen ja vaikutusvalta ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen parin vuoden aikana. Hän korosti sekä nuorisoneuvoston että oppilasja opiskelijakuntien asiantuntijuutta toimialan palvelujen kehittämisen kannalta. RuutiGaala huipentui Helsingin nuorisoneuvoston vaalien tuloksen julkistamiseen. Nuorisoneuvostoon valittiin 30 jäsentä kaudelle 2020-21. Nuorisoneuvostoon tulivat valituiksi August Kiattrakoolchai, Inka Karlsson, Nella Salminen, Jimi Joutsio, Kukka Luukanen, Alma Rantalaiho, Verneri Hirn, Iris Kässi, Lana Bulatova, Lauri Pyykkö, Hugo Dahlberg, Waleed Ahmed, Miro Maaranen, Ahmednur Farah, Jenni Ahonen, Jemina Sandell, Kiti Kuortti, Lumia Pesonen, Niko Partanen, Oona Sainio, Jenny Vu, Sampo Hallivuori, Elo Umukoro, Olivia Sorvari, Victor Ocampo, Max TalviOja, Aisha Mahmood, Katja Legeza, Joel Helin ja Elias Mustamand. Vaaleissa annettiin kaiken kaikkiaan 9396 ääntä ja äänestysprosentti oli 35,4%. Äänioikeutettuja olivat kaikki vuosina 2002– 2006 syntyneet helsinkiläiset. RuutiGaalassa palkittiin 12 koulua ja oppilaitosta erinomaisesta äänestysaktiivisuudesta. Koulujen ja oppilaitosten oppijat osallistuivat RuutiBudjettija OmaStadi-äänestyksiin sekä nuorisoneuvoston vaalien äänestyksiin. OmaStadi oli suurin julkisen sektorin järjestämä sähköinen äänestys Suomessa ja OmaStadin kokonaisäänestysprosentti oli n. 8%, mutta kouluissa ja oppilaitoksissa OmaStadin äänestysprosentti kipusi 31 %:iin. RuutiBudjetista rahaa mm. ympäristön hyväksi, groomingia vastaan sekä nuorten tapahtumiin Gaalassa julkistettiin 150 000 euron RuutiBudjetista nuorten ideoimille ja valitsemille kohteille jaetut rahasummat. Teemoissa korostuivat nuorten itsemääräämisoikeus sekä ympäristöteemat. Tukea saivat mm. groomingin vastainen MITÄ JOS SUN MUTSIS NÄKIS -kampanja, nuorten voimavaroja ja turvataitoja vahvistava Nuorten omat rajat ja turvallisuus -kampanja sekä nuorten ideoima Itämeri puhtaaksi -festivaali. Lisäksi tukea saivat mm. useat nuorten omat tapahtumat. RuutiBudjetti on osallistuvan budjetoinnin malli, jossa 13–17-vuotiaiden nuorten vapaa-ajan toiminnasta, palveluista ja budjetin kohdentamisesta päätetään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat kehittäneet vuoden aikana paikallisissa työpajoissa kymmeniä erilaisia toimenpide-ehdotusta, joihin jaettiin 150 000 euroa Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen vuoden 2019 budjetista. Lopullinen päätös summan jakautumisesta tehtiin alueellisissa nuorten neuvottelukunnissa. RuutiBudjetista 150 000 euroa nuorten kohteisiin Suvilahden tilaisuudessa Nasima Razmyar muistutti, että nuorten osallistuva budjetointi RuutiBudjeti järjestettiin tänä vuonna jo seitsemännen kerran. Kuva: Amir Tahvonen Nuorisoneuvostoon valittiin nyt ensimmäistä kertaa 30 edustajaa kaksivuotiselle kaudelle. Kuva: Amir Tahvonen Nuorten itsemääräämisoikeus, huoli ympäristöstä sekä tarve nuorten omille tapahtumille korostuivat, kun RuutiBudjetista jaettiin 150 000 euroa nuorten valitsemiin kohteisiin. Kuva: Amir Tahvonen Pia Pakarinen kiitteli yhteistyötä nuorisoneuvoston sekä oppilasja opiskelijakuntien kanssa. Kuva: Amir Tahvonen Antureita ja automatisointia – suojellaan kansallisomaisuutta Assemblin uusii Kansallismuseon automatiikan. Kuva: Museovirasto, Suomen kansallismuseo. ? Kansallismuseo on yksi Suomen hienoimmista kansallisromanttisen arkkitehtuurin pääteoksista. Museon kattojen alle on kerätty suomalaisten vaiheita esihistoriasta 2000-luvulle saakka ja rakennuksen talotekniikkaa on uusittu mittavasti vuosien varrella. Nyt kohteen automaatiojärjestelmät uusitaan Assemblinin toimesta. Vuonna 1916 valmistunut yli 100-vuotias graniittirakennus kätkee sisälleen monimuotoista arkkitehtuuria, talotekniikkaa ja kulttuuriaarteita. Kansallismuseon rakennusautomaatiotekniikka näyttelee merkittävää osaa esineiden suojelemisessa. Kohteen nykyiset automaatiojärjestelmät on asennettu rakennukseen 1990-luvulla ja osa näistä laitteistosta on tullut käyttöikänsä päähän. Rakennusautomaatiojärjestelmät pitävät kiinteistön olosuhteet stabiileina ja oikeanlaisina museokokoelmia ja vierailijoita varten. Olosuhdehallintaa saneerauksen aikana RAU-saneerauksessa Assemblin purkaa kohteen vanhat alakeskuslaitteistot sekä vaihtaa ne ja uusii valvomon DEOS-pohjaisiin järjestelmiin. Kansallismuseoon uusitaan osittain myös kenttälaitteistoja kuten lämpötila-antureita, painelähettimiä, paine-erolähettimiä ja peltimoottoreita. Antureiden tarkoituksena on mitata tilojen lämpötiloja sekä huonekosteuksia ja optimoida näiden avulla näyttelytilojen ja säilytystilojen olosuhteita sopiviksi. Kaikki säästettäväksi aiotut kenttälaitteet, jotka liittyvät saneerattaviin alakeskuksiin, tarkastetaan ja tarvittaessa uusitaan. – Kansallismuseo on suojeltu kohde ja arvokkaan taiteen vuoksi saneerauksessa kiinnitetään poikkeuksellisen paljon huomiota olosuhdehallintaan, kertoo kohteesta vastaava RAU-projektipäällikkö Mika Leinonen. Leinonen kertoo, että saneeraus etenee keskus kerrallaan ja tiloja säädetään käsin katkojen aikana. Saneerauskatkot pysyvät alle päivän mittaisina, jotta pystytään varmistamaan kohteen vaatimat sisäolosuhteet. Kohteen saneeraus aloitetaan marraskuussa 2019 ja se saadaan päätökseen helmikuun loppuun mennessä 2020. – Tällä hetkellä työstämme kohteen toteutussuunnittelua ja kartoitamme kohteen järjestelmiä. Suojelluissa kohteissa toteutussuunnittelu on yksi tärkeimmistä vaiheista, jotta voimme varautua etukäteen haastavimpiin toteutusvaiheisiin, jatkaa Leinonen. Kansallismuseo pysyy auki vierailijoille koko saneerauksen ajan ja suurin osa työvaiheista tehdään käyttäjiltä näkymättömissä paikoissa ja ajankohdissa.
22 Viikko 50/2019 Suomen Yrittäjät etsii Vuoden nuorta yrittäjää Jarna Kaplas on Vuoden nuori yrittäjä 2019. Nyt Suomen Yrittäjät etsii hänelle seuraajaa. Kuva: Suomen Yrittäjät ? Suomen Yrittäjät etsii jälleen uutta Vuoden nuorta yrittäjää. Kuka tahansa voi ilmoittaa palkitsemisen arvoisen nuoren yrittäjän mukaan Vuoden nuori yrittäjä 2020 -kilpailuun 14.2.2020 mennessä. Vuoden nuori yrittäjä on valtakunnan arvostetuin kilpailu nuorille yrittäjille. Kilpailun järjestää Suomen Yrittäjät. – Haemme kilpailuun yrittäjiä, jotka ovat olleet menestyneitä ja innovatiivisia omalla toimialallaan sekä osoittaneet poikkeuksellisen yrittäjämäistä asennetta. Kilpailun kautta haluamme näyttää, että nuorissa on voimaa ja jakaa positiivisia yrittäjätarinoita erityisesti nuoremmalle sukupolvelle, verkostopäällikkö Aicha Manai kertoo kilpailun luonteesta. Ilmiannot ehdokkaista kilpailuun ovat käytössä nyt neljättä vuotta. Viime vuonna ilmiantoja tuli lähes 400 eri puolilta Suomea. Kuka tahansa voi tehdä ilmiannon. Ne välitetään ehdokkaan oman alueen yrittäjäyhdistykselle, joka ottaa sen huomioon virallisessa ehdokasasettelussa. Kilpailu ratkeaa toukokuussa Kilpailuun ehdotettavan nuorten yrittäjien on oltava korkeintaan 36-vuotiaita (täyttää 2020). Yrityksen on pitänyt toimia vähintään kolme vuotta. Yrittäjä voi olla myös yrityksen jatkaja. Mikäli yrityksessä on useampi osakas, tulee vähintään 50 prosenttia osakkeista olla alle 36-vuotiaan omistuksessa. Yrityksellä on oltava jatkuvan menestymisen edellytykset ja talous kunnossa. Kilpailu jakautuu alueellisiin alkukilpailuihin, joissa ratkaistaan Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen Vuoden nuoret yrittäjät sekä valtakunnalliseen loppukilpailuun. Loppukilpailun finalisteiksi valitaan viisi parasta ehdokasta. Valtakunnan Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -tapahtumassa Rantasalmen Järvisydämessä 15.5.–16.5.2020. Hallitseva Vuoden nuori yrittäjä 2019 on konttiravintolayrittäjä Mortonin Jarna Kaplas Savosta. Toiseksi kilpailussa ylsi kahvipaahtimo Lehmus Roasterya vetävä Arttu Muukkonen Etelä-Karjalasta ja kolmanneksi keskisuomalainen Trustmary Groupin Johannes Karjula, jonka yritys auttaa parantamaan asiakaskokemusta. Kilpailun ohjeisiin ja kriteereihin voi tutustua tarkemmin kilpailun sivuilla ja ilmiannon tehdä ilmoituslomakkeella. lmiannot on jätettävä 14.2.2020 mennessä. Ilmiantajien kesken arvotaan pääsyliput Get Togetheriin. Talvi tuo muutoksia sähköpotkulautojen käyttöön Helsingissä ? Kaupunki ja sähköpotkulautoja vuokraavat yritykset ovat sopineet toimintatavoista talvikaudelle. Helsingissä on vuokrattavilla sähköpotkulaudoilla tehty 1,8 miljoonaa matkaa vuoden 2019 aikana. Nopeuksia pudotetaan ja erityisen liukkaalla kelillä yrityksillä on valmius poistaa laudat käytöstä ja tietyissä tilanteissa myös noutaa ne varastoihinsa. Kaupungin kanssa talvikäytännöistä on sovittu talvella Helsingissä toimivien TIER, Voi ja Lime -yritysten kanssa, ja yrityksillä on valmius muuttaa toimintatapoja kokemusten mukaan. Alhaisemmat nopeusrajoitukset talvikaudella Yritykset ovat sitoutuneet siihen, että talvikaudella potkulautojen maksiminopeus säädetään kesäkautta pienemmäksi. Tarkoituksena on parantaa turvallisuutta. Lisäksi yritykset vähentävät talveksi potkulautojen määrää Helsingissä. Samalla lautojen toiminta-alue supistuu talven ajaksi. Tietyillä keleillä laudat eivät ole käytössä Kun Helsingissä keliolosuhteet muuttuvat liian haastaviksi, yritykset ottavat laudat pois käytöstä. Tällainen tilanne katsotaan olevan ainakin, jos Ilmatieteenlaitos tai liukastumisvaroitus.fi -palvelu varoittavat liukkaasta jalankulkusäästä. Yritykset seuraavat olosuhteita myös muilla tavoin, ja esimerkiksi yöaikainen käyttö saattaa olla estettynä. Yritykset ja kaupunki jakavat keskenään tietoja talvikunnossapidon yksityiskohdista. Tavoitteena on varmistaa, ettei laudoista aiheudu merkittävää haittaa kunnossapitotoimille. Talvikaudellakin on hyvä muistaa, ettei sähköpotkulaudalla saa ajaa jalkakäytävällä. Kaikessa liikenteessä on hyvä ottaa huomioon muut käyttäjät. 1,8 miljoonaa matkaa sähköpotkulaudoilla Helsingissä Helsingissä on vuonna 2019 tehty vuokrattavilla sähköpotkulaudoilla yhteensä 1,8 miljoonaa matkaa marraskuun loppuun mennessä. Tieto perustuu yritysten kaupungille luovuttamiin lukuihin sähköpotkulaudoilla tehdyistä matkoista. Potkulaudat tulivat käyttöön keväällä 2019 ja Helsingissä on toiminut kuusi sähköpotkulautoja vuokraavaa yritystä: Float, Hoop, Lime, Samocat, TIER ja Voi. – Uudet liikkumisen palvelut tuovat lisämahdollisuuksia kaupunkilaisille, ja matkoja on tehty saamiemme tietojen perusteella merkittävästi. Osa yrityksistä onkin ilmoittanut toimivansa myös talvella, silloin kun kelit sen mahdollistavat, sanoo liikenneinsinööri Ilari Heiska Helsingin kaupungilta. Ohjeita potkulautojen käyttäjille Sähköpotkulaudoilla liikutaan samoin kuin polkupyörillä, eli pyörätiellä, -kaistalla tai ajoradalla. Jätäthän jalkakäytävät siis jalankulkijoille. Käytä kypärää, kun ajat sähköpotkulaudalla tämä on myös poliisin vahva suositus. Sähköpotkulaudan saa polkupyörän tapaan pysäyttää tai pysäköidä myös jalkakäytävälle ja pyörätielle, mutta kuitenkin niin, ettei siitä aiheudu kohtuuttomasti haittaa muulle kulkemiselle. Keskelle jalkakäytävää jätetty potkulauta voi aiheuttaa ikävän esteen näkövammaisille henkilöille. On hyvä muistaa, että käyttäjä saattaa olla lopulta vastuussa, jos väärin pysäköidystä laudasta aiheutuu vahinkoa. Sähköpotkulautaa päihtyneenä kuljettava syyllistyy tankojuoppouteen. Muistathan, että alkoholi ja potkulaudat eivät sovi yhteen. Sähköpotkulaudalla tulee ajaa yksi henkilö kerrallaan. Vaikka olisi hauskaa ajella kaverin kanssa samalla laudalla, ei se ole sallittua turvallisuuden vuoksi. Talvella on hyvä muistaa varovaisuus liikkuessa ja vähentää nopeutta etenkin liukkaissa kohdissa sekä alamäissä. Luonnonsuojelualue kolmelle luodolle Piskuinen Madeluoto sijaitsee Laajalahdella, osittain Espoon puolella. Kuva: Jere Salminen Pormestarinluodot. Kuva: Jere Salminen ? Kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on valmistellut esityksen Madeluodon, Pormestarinluotojen ja Kajuuttaluotojen luonnonsuojelualueiden perustamisesta. Luodot kuuluvat Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 kohteisiin. Suojeluesityksillä pyritään turvaamaan luotojen pesimälinnusto. Piskuinen Madeluoto sijaitsee Laajalahdella, osittain Espoon puolella. Kuva: Jere Salminen Madeluoto on naurulokkien suosiossa Piskuinen Madeluoto sijaitsee Laajalahdella, osittain Espoon puolella. Helsingin kaupunki omistaa suurimman osan luodosta. Espooseen kuuluva osa kuuluu Laajalahden luonnonsuojelualueeseen ja Laajalahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen. Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät omistavat pienen palan Helsingin puoleisesta osuudesta. Madeluoto ei kuuluu linnustoltaan Helsingin monipuolisimpiin luotoihin, mutta se on ollut erityisesti naurulokkien suosiossa. Parhaimmillaan paikalla on pesinyt useiden satojen naurulokkien yhdyskunta. Laji on nykyisin uhanalainen. Pormestarinluotojen pesimälinnusto on hyvin monipuolinen Pormestarinluodot on viiden kallioluodon ryhmä Suomenlinnan pohjoispuolella. Neljä itäisintä luotoa on Helsingin kaupungin omistuksessa. Luodoilla on pesinyt viime vuosina säännöllisesti kymmenen lintulajia. Alue on erityisen tärkeä erittäin uhanalaisen selkälokin pesimäalueena. Selkälokkeja on laskettu vuosittain luodoilta kymmenkunta paria. Muita runsaita lajeja ovat niin ikään erittäin uhanalaiseksi käynyt haahka, kalatiira, lapintiira sekä valkoposkihanhi. Kajuuttaluodolta löytyvät suuret tiirayhdyskunnat Kajuuttaluodot on laajan karikon ympäröimä luotokaksikko Skatanniemen edustalla. Se kuuluu Helsingin parhaisiin saaristolinnustoalueisiin. Luotojen kalalokkija lapintiirayhdyskunnat ovat Helsingin saariston suurimpia. Myös pesivien haahkaparien määrä on merkittävä, ja erittäin uhanalainen tukkasotka on pesinyt luodoilla useina vuosina noin kymmenen parin voimin. Lisäksi muun muassa räyskä ja karikukko ovat pesineet vähälukuisina luodoilla. Rajoituksia maihinnousuun ja liikkumiseen Suojeluesityksillä halutaan turvata Madeluodon, Pormestarinluotojen ja Kajuuttaluotojen pesimälinnusto. Rauhoitusmääräyksillä estetään liiallinen ihmisen linnustolle aiheuttama häiriö kieltämällä maihinnousu ja liikkuminen 25 metriä lähempänä luotoa lintujen pesimäaikana 1.4.–15.8. Luonnonsuojelualueiden perustamisesityksiin on liitetty hoitoja käyttösuunnitelmat. Luodoilla keskitytään erityisesti haitallisten vieraslajien torjuntaan, erityisesti pienpetojen pyyntiin. Minkki ja supikoira heikentävät merkittävästi lintujen pesimätulosta saaristossa. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto päätti kokouksessaan 7.11. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen Uudenmaan ELY-keskukselle näiden kolmen luonnonsuojelualueen perustamista sekä alueen hoitoja käyttösuunnitelman hyväksymistä.
23 Viikko 50/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Asianajotoimistoja ? ? Terveys MEDIAMYYNTI: Sirpa Piira, sirpa.piira@karprint.fi puh. 09-413 97 360, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 360 sirpa.piira@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Suomalaisen kulttuurin, antiikin ja taiteen ystäville! 6/2019 • 9,10 € Käytännöllinen Funkkis TYYLISUUNNAT Helena Vaarin kirkkotekstiilit Helena Vaarin kirkkotekstiilit LANKA VÄRINÄ, NEULA SIVELTIMENÄ Konemaalaus syntyi vahingossa TIMO SARPANEVA MERI GENETZ Levoton sielu Wanhan ajan joulu Loistoa ja tunnelmaa LAILA PULLINEN Oman tiensä kulkija ? ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA JUHANI HARRI Mystikko ja surrealisti 1 500 joulukoristetta KIMMO LONKA Patsaasta löytyi aarre 147 KULTASORMUSTA Tilaa heti! www.antiikkijataide.fi EN TI SÖ IN TI ? KE RÄ IL Y ? KÄ D EN TA ID O T ? A RJ EN H IS TO RI A
24 Viikko 50/2019 Kahdeksas päivä Oy Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo Y-tunnus 2044327-1 www.kahdeksas.fi Myy asunto nyt, niin ehdit jouluksi uuteen kotiin. Meidän avullamme asunnonvaihto on helppoa. TIINA MÄNTYKOSKI Asuntomyyjä tiina.mantykoski@ kahdeksas.fi 0400 965 456 JORMA FALCK Kiinteistönvälittäjä,LKV jorma.falck@kahdeksas.fi 0500 170 947 SIRPA RAJALAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV sirpa.rajalainen@kahdeksas.fi 040 413 3118 JUHO RANTALA Asuntomyyjä juho.rantala@kahdeksas.fi 0400 977 764 HANNA-LEENA RAININKO Asuntomyyjä hanna-leena. raininko@kahdeksas.fi 045 877 5457 ANNIKA TANSKA Kiinteistönvälittäjä, LKV, KTM annika.tanska@kahdeksas.fi 050 344 9917 PERTTU RÄISÄNEN Asuntomyyjä perttu.raisanen@kahdeksas.fi 050 494 8520 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV lea.virtanen@kahdeksas.fi 040 680 7713 MIKKO UGOLNIKOV Asuntomyyjä mikko.ugolnikov@kahdeksas.fi 044 744 7077 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä venla.anttila@kahdeksas.fi 050 567 6638 VIRPI VETTENRANTA Asuntomyyjä virpi.vettenranta@ kahdeksas.fi 045 159 0939 JOANNA AUTTI Asuntomyyjä joanna.autti@kahdeksas.fi 040 680 7722 ANNE AHOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV anne.ahola@kahdeksas.fi 040 160 1655 SEIJA MÄMMELÄ Asuntomyyjä, OTK, VT seija.mammela@kahdeksas.fi 040 680 7750