2 Viikot 2-3/2021 DIN EGEN BYBUTIK Voimassa 17.1. asti Gäller till 17.1 Appelsiini Espanja/Spanien Apelsiner 99 KG KARINIEMEN Gourmet Kananpojan Isot suikaleet fileestä 400 g (9,98/kg) Gourmet strimlad kycklingfilé 3 99 RS/ASK PLUSSA-KORTILLA -19% Ilman Plussa-korttia/ Utan Plussa-kort 4,95 rs/ask (12,38/kg) TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 31.1.2021 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Priserna på den här sidan gäller till 31.1.2021 om inget annat nämns. UUNIKALA Ihanin uunikala pysyy mehevänä kermakastikkeen alla, mutta leipämurut takaavat upean rapean pinnan. Perunat kypsyvät kätevästi samassa vuoassa. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. SJØ Kirjolohifilee suolattu 580 g (17,16/kg) Regnbågsfilé saltad 9 95 RS/ASK HK Sininen lenkit 300-580 g (3,88-7,50/kg) Blå länkkorv 4 50 2 PKT/FÖRP. PLUSSA-KORTILLA -9-19% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,49-2,79 pkt/förp. (4,81-8,30/kg) 2 PKT/FÖRP. Voimassa 25.4. asti Gäller till 25.4 VK 2 LM 2k KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Lämmin kiitos! Keräsimme vuoden 2020 Roosa nauha -kampanjassa yhdessä kanssanne lähes 900 000 euroa syöpätutkimukseen. Ett varmt tack! Tillsammans med er samlade vi år 2020 in nästan 900 000 euro i Rosa bandet-kampanjen till cancerforskningen. Lue lisää/Läs mer: k-ruoka.fi/roosanauha VAASAN Viinerit 75 g (10,53/kg) Wienerbröd 79 KPL/ST. VAASAN Kaurasko 305 g (8,16/kg) Havrebröd 2 49 KPL/ST. TÄMÄN SIVUN TARJOUKSET VOIMASSA 17.1.2021 ASTI. Erbjudandena på den här sidan gäller till 17.1.2021. Kaupoista, joissa on paistopiste I de butiker som har bake off Caesar-salaatti 230 g tai Taco-salaattisekoitus 220 g (10,83-11,32/kg) Caesarsallad 230 g eller Taco salladsblandning 220 g 2 49 PS/PÅSE Avokado Chile/Kolumbia/ Colombia 5 99 KG Suippopaprika 200 g (6,45/kg) Espanja/Hollanti/ Spanien/Holland Spetsig paprika 1 29 PS/PÅSE NACHOPELTI VARRASLEIVÄSTÄ Vähän terveellisempi, mutta rapsakka nachopellin suomalainen versio syntyy kätevästi murennetusta varrasleivästä. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Suomalainen tulppaani 10 kpl/st. / kimppu/bukett Finska tulpaner 4 30 KIMPPU/ BUKETT VINKKI: Saat ihanan kukkakimpun yhdistämällä kaksi eriväristä kimppua samaan maljakkoon koivunoksien kanssa. Avokado Chile/Kolumbis/ Colombia 5 99 KG DIN EGEN BYBUTIK Voimassa 17.1. asti Gäller till 17.1 Appelsiini Espanja/Spanien Apelsiner 99 KG KARINIEMEN Gourmet Kananpojan Isot suikaleet fileestä 400 g (9,98/kg) Gourmet strimlad kycklingfilé 3 99 RS/ASK PLUSSA-KORTILLA -19% Ilman Plussa-korttia/ Utan Plussa-kort 4,95 rs/ask (12,38/kg) TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 31.1.2021 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Priserna på den här sidan gäller till 31.1.2021 om inget annat nämns. UUNIKALA Ihanin uunikala pysyy mehevänä kermakastikkeen alla, mutta leipämurut takaavat upean rapean pinnan. Perunat kypsyvät kätevästi samassa vuoassa. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. SJØ Kirjolohifilee suolattu 580 g (17,16/kg) Regnbågsfilé saltad 9 95 RS/ASK HK Sininen lenkit 300-580 g (3,88-7,50/kg) Blå länkkorv 4 50 2 PKT/FÖRP. PLUSSA-KORTILLA -9-19% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,49-2,79 pkt/förp. (4,81-8,30/kg) 2 PKT/FÖRP. Voimassa 25.4. asti Gäller till 25.4 VK 2 LM 2k DIN EGEN BYBUTIK Voimassa 17.1. asti Gäller till 17.1 Appelsiini Espanja/Spanien Apelsiner 99 KG KARINIEMEN Gourmet Kananpojan Isot suikaleet fileestä 400 g (9,98/kg) Gourmet strimlad kycklingfilé 3 99 RS/ASK PLUSSA-KORTILLA -19% Ilman Plussa-korttia/ Utan Plussa-kort 4,95 rs/ask (12,38/kg) TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 31.1.2021 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Priserna på den här sidan gäller till 31.1.2021 om inget annat nämns. UUNIKALA Ihanin uunikala pysyy mehevänä kermakastikkeen alla, mutta leipämurut takaavat upean rapean pinnan. Perunat kypsyvät kätevästi samassa vuoassa. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. SJØ Kirjolohifilee suolattu 580 g (17,16/kg) Regnbågsfilé saltad 9 95 RS/ASK HK Sininen lenkit 300-580 g (3,88-7,50/kg) Blå länkkorv 4 50 2 PKT/FÖRP. PLUSSA-KORTILLA -9-19% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,49-2,79 pkt/förp. (4,81-8,30/kg) 2 PKT/FÖRP. Voimassa 25.4. asti Gäller till 25.4 VK 2 LM 2k GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 10.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Laatukoneet Vaasankadulta takuulla edullisesti Runsaasti eri malleja – tule valitsemaan! ThinkPad L450 Prosessori i5-5200U Win 10 Pro Hinta 290,00 eur 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www. varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2021 puh. 09 750 088 Männynkerkkä piristää upeasti Luontosuhde Saimi Hoyerin arvokkain perintö ?? kauneus ? ?? liikunta ? ?? lääketiede ? ?? mielenterveys ? ?? ravinto ? ?? terapiat ? ?? terveys METSÄMIKROBIT Nyt kosmetiikassa RYHTI Perusta jaloissa PUHDISTUSSAUNA Ihastu katajavihtaan LAULAMINEN Nostaa happipitoisuutta STRESSI Munuaiset koetuksella Juhlakauden virkistävät veget! LT uontais erveys Uudistunut! 10/2020 8,10€ Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 | tilaukset@karprint.fi TILAA! Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Kirjapainopalvelua tarjoaa
13. tammikuuta 2021 KESKIVIIKKO | 52. vuosikerta – nro 1 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Pilvistä Lämpötila -10°C, tuntuu iholla -14°C Tuulta 5m/s Sateen mahdollisuus 37% LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Skanska ostaa Pöllölaakson ja kehittää alueelle asuntoja Skanska ja NV Property Fund I ovat sopineet kaupasta, jolla Skanska ostaa niin kutsutun Pöllölaakson alueen Helsingin Pasilassa. Kyseessä on Skanskan historian suurin tontti-investointi Suomessa. Alueelle on kaavoitettu yhteensä 43 100 kerrosneliömetriä asuntorakennusoikeutta. Pöllölaakso on tunnettu MTV3:n tyyssijana. Mediayhtiöllä on vuokrasopimus vuoteen 2023 asti, ja sen muutettua uusiin tiloihinsa alueen vanhat rakennuksen puretaan. – Skanska haluaa tarjota asiakkailleen asuntoja hyviltä sijainneilta hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen ääreltä. Pöllölaaksossa nämä tavoitteet toteutuvat mitä mainioimmalla tavalla. Sijainniltaan se on poikkeuksellisen sopiva paikka asuntorakentamiselle: uusi raitiovaunun linjaus tulee kulkemaan aivan vierestä, ja yhteydet Pasilan asemalle ja Triplaan ovat erinomaiset. Myös Ilmalan asema on aivan lähellä, samoin Keskuspuiston ulkoiluja virkistysalue. Uskomme, että asunnot tulevat olemaan hyvin haluttuja, sanoo aluejohtaja Juhani Aspara Skanska Kodeista. Skanska suunnittelee alueelle arviolta kaiken kaikkiaan 600–700 asunnon kokonaisuutta. Alueen rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2023, ja alue valmistunee 2030-luvun alkupuolella. Kantakaupungin kaksisuuntaisia pyöräteitä yksisuuntaisiksi Pyörätie Aleksis Kiven kadulla. Kuva: Jyrki Oinaanoja, Ramboll Finland Oy. Helsingin kaupunki valmistelee suunnitelmia, joissa nykyisiä kaksisuuntaisia pyöräteitä muutetaan yksisuuntaisiksi. Tavoitteena on laajentaa kantakaupungin pyöräliikenteen yksisuuntaista verkkoa, parantaa kaikkien kulkumuotojen turvallisuutta ja selkeyttää liikennejärjestelyitä. Suunnitelmia voi kommentoida Kerro kantasi -verkkopalvelussa 3. tammikuuta 2021 saakka. Suunnitelmia on laadittu Aleksis Kiven kadulle, Ratapihantielle, Savonkadulle, Nordenskiöldinkadulle, Viipurinkadulle, Kotkankadulle, Helsinginkadulle ja Stenbäckinkadulle. Suunnitelmien myötä kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkon mukaisia katuosuuksia rakennetaan yhteensä 3,8 kilometriä. Suunnittelun lähtökohtana on ollut hyödyntää pääosin nykyisiä katurakenteita risteyksien välisillä osuuksilla. Risteyksissä muutokset ovat merkittävämpiä, koska entinen kaksisuuntainen suunnittelutapa ei sovellu suoraan yksisuuntaiselle pyöräliikenteelle. Pyörätiet ja -kaistat osoitetaan lähtökohtaisesti punaisella värillä. Suunnitelmia voi kommentoida Kerro kantasi -verkkopalvelussa 3. tammikuuta 2021 saakka osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/ Pyöräliikenteen tavoiteverkko Pyöräliikenteen tavoiteverkkoon pyöräliikenteen verkon yleissuunnitelma, jossa määritellään pyöräliikenteen tavoitteelliset yhteydet ja järjestelyperiaatteet. Tavoiteverkko perustuu katujen varsilla suurelta osin yksisuuntaisiin pyöräteihin. Rakentamista edistetään tulevina vuosina useissa kohteissa saman aikaisesti kantakaupungin alueella. Hämeentien uudet lastausalueet käyttöön Lastausalue Hämeentiellä. Katuun maalattu pysäyttämisrajoitusmerkintä on keltainen. Kuva: Sami Honkonen. H ämeentien uudistus alkaa olla loppusuoralla. Katuremontin yhteydessä rakennetut, uudet lastausalueet on otettu käyttöön. Lastausalueet on merkitty sekä liikennemerkillä että katuun maalatulla, keltaisella pysättäymisrajoitusmerkinnällä. Merkintä osoittaa paikan, johon ajoneuvo pysäytetään. Lastauspaikkoja on Hämeentiellä kaikkiaan kymmenen. Ajoneuvojen purkaminen ja lastaaminen on mahdollista myös Hämeentien sivukaduilla, joilla on pysäköintikielto. Muilla alueilla lastaaminen ja purkaminen on kielletty. Lastausalueita käytetään myös pysähtymiseen, esimerkiksi matkustajan kyytiin ottamiseen tai ruokatilausten toimittamiseen. Muualla Hämeentiellä pysähtyminen on kielletty. Kadulla ei saa lainkaan pysäköidä. Pysäköinninja lastausalueiden käytön valvontaa on tehostettu Hämeentiellä. Hämeentien lastausalueet kartalla (lastausalueet merkitty punaisilla nuolilla). Haussa Suomen paras kaupunginosa Missä yhteisöllisyys on vahvaa ja toiminta kaikille avointa? Mistä löytyy elävää kaupunkikulttuuria ja aktiivisia asukkaita? Missä voi tuntea urbaanin kaupungin sykkeen ja kotiseuturakkauden roihun? Nyt saa kertoa ja kehua! Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailussa etsitään jälleen Suomen parasta kaupunginosaa. Haussa on viihtyisä ja yhteisöllinen kaupunginosa, jossa on monipuolista toimintaa, aktiivisia asukkaita ja yhteisöjä sekä kaikille avoimia tapahtumia. Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa kaupunginosaa – omia kulmia, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia, kunhan alue on urbaani kaupunginosa. Ehdotusaika päättyy maaliskuun lopussa. Voittaja julkistetaan Flooran päivänä, 13. toukokuuta. Ehdotuslomake löyyy kotiseutuliiton nettisivulta. Kevään kuntavaalit Kuntavaalit käydään tasan sadan päivän päästä. Nyt jos koskaan on korkea aika keskustella kunnista, niiden tehtävistä ja roolista sekä siitä, mistä kuntavaaleissa tosiasiallisesti päätetään. Kattavien ja monipuolisten ehdokaslistojen sekä äänestysaktiivisuuden noston edellytyksenä on kuntien roolin ja kuntapolitiikan merkityksen näkyväksi tekeminen, sillä kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. – Ei ole yhdentekevää, mistä aiheista kuntavaalien yhteydessä puhutaan. Kuntaliitto pyrkii osaltaan tuomaan faktapohjaista, kuntien tulevaisuuteen ja kehitykseen tähtäävää keskustelua kuntavaalien agendalle, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
4 Viikot 2-3/2021 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 1/2021 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Akkunaan katson avaraan, taivaanranta kaukaa siintää. Mä pitkän retken tein, yli meren mantereen. Näin rannan kaukaisen, elonretken valoisan. Seitsemän tähteä Otavan toi valon ilon rakkauden. Akkunaan katson avaraan, muistojen polku kauas jää. Mä ptkän retken tein, valot varjot kohtasin. Uskoin aina huomiseen, valo loisti pimeään. Seitsemän tähteä Otavan toi valon ilon rakkauden. Seitsemän tähteä Otavan.. Akkunaan katson avaraan, valkoruusut kukkii vaaan. Mä pitkän retken tein, yli meren mantereen. Näin rannan kaukaisen, elonretken valoisan. Seitsemän tähteä Otavan toi valon ilon rakkauden. Näin rannan kaukaisen, elonretken valoisan. Seitsemän tähteä Otavan toi valon ilon rakkauden Toivo Levanko lyyrikko YLEISÖNOSASTO RUNOPALSTA Toinen silmä avoin Esteetöntä asioimista ja asumista hajusteista ja tupakansavusta kärsiville Monia asioita on vaikea ymmärtää ennekuin ne osuvat omalle, läheisen tai hyvän ystävän kohdalle. Hajusteista tai passiivisesta tupakoinnista sairastuminen ovat esimerkkejä asioista, joita monet eivät tajua ennekuin itse sairastuvat. Asiasta voi julkaista lukuisia tutkimustuloksia, mielipidekirjoituksia ja kansalaisaloitteita (joulukuussa on tehty ainakin kaksi) mutta vaikuttaa siltä, että vain omat ja lähipiirin kokemukset saavat muuttamaan toimintatapoja. Faktaa on, että passiivinen tupakointi sairastuttaa sekä tappaa ja muiden käyttämät lukuisat eri hajustetut tuotteet aiheuttavat terveyshaittoja monille ihmisille. Taloudelliset menetykset on myös laskettu mutta ketäpä ne kiinnostaisi. Keuhkosyöpä, astma, allergiat ja yliherkkyydet lisääntyvät. Yhä suurempi osa keuhkosyöpään sairastuneista ei itse tupakoi. Mikä aiheuttaa tämän? Naapurin tupakansavu? Joka paikassa nenään tunkevat keinotekoiset hajusteet? Tutkijat jatkavat tutkimista mutta maalaisjärkeäkin voisi käyttää. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tulevaisuuteen näkee uutisia jatkuvasti, entä elämä tässä ja nyt. Olisiko syytä miettiä mitä tehdään sille ilmalle mitä juuri nyt hengitämme. Onko ok joutua hengittämään kotonaan tupakansavua vain sen takia, että joidenkin mielestä tupakoitsijoiden oikeudet menevät puhtaan sisäilman edelle. Onko ok että allergiset, astmaatikot ja hajusteherkät eivät pysty käyttämään julkisia kulkuneuvoja tai asioimaan julkisissa tiloissa muiden käyttämien hajusteiden takia. Esteetön asuminen ja asioiminen; kaunis ajatus, joka ei koske muiden hajusteista tai naapurin tupakansavusta sairastuvia. Tiina Arlin Vantaa Taidamme nähdä maailmamme vain toisella silmällä, toinen on suljettu näkemästä kolikon toiselle puolelle, kuten löytyykö sieltä kruuna vai klaava. Se avoin silmä näkee haluamansa. Kuten kannettavan veden kaivoon. Suljettu näkee, ettei se siellä pysy. Viittaan tässä oppivelvollisuuteen. Avoin yrittää kantaa koulussa syrjäytyneet takaisin pulpettiin, suljettu näkee sen toisin. Avoin näkee koko rahanipun, suljettu vain osan siitä. Viittaan myös soteen. Avoin näkee vapahtajan eli valtion kaikkineen poistavan jonot ja kärsimykset, suljettu myös muun katoavuuden. Kun avoin näkee vain yhteen suunnitelmaan ja suuntaan, niin sivulle ei katsota. Näin hallituksemme toimii. Syrjäytyneitä oppilaita ei tule, kun otamme heistä kopin ennen putoamista. Terveysjonoja ei synny, kun ohjaamme rahat resursseille. Siitä ei saa historiaan merkintää, kuten yhden silmän päätöksillä. Siksi toinen silmä on kiinni. Eija Saha Kallio Asukkaiden Helsinki -yhteislista puolustaa viheralueita ja lähipalveluja Helsinki on hieno kaupunki, mutta monet sen hyvinvointitekijät ovat uhattuna. Päätöksenteossa sivuutetaan toistuvasti asukkaiden mielipiteet ja jätetään huomioimatta tärkeät luontoarvot. Kevään kuntavaaleihin kootaan Asukkaiden Helsinki -yhteislistaa, jolla asukkaiden mielipiteet lähipalvelujen ja lähiluonnon puolesta halutaan nostaa kaupungin päätöksenteon keskiöön. Helsinkiläisille tarvitaan lisää vaikuttamisen väyliä, jotta kaupunkia kehitetään asukkaiden eikä taloudellisen voitontavoittelun ehdoilla. Ympäristökriisi ja sosiaalinen eriarvoisuus vaativat radikaaleja muutoksia, joiden toteuttamisessa Helsingin pitää olla edelläkävijä, katsovat yhteislistan aloitteentekijät. – Kutsumme kaikkia, joille ihmisen ja luonnon hyvinvointi on tärkeämpi arvo kuin liikevoittojen maksimointi, asettamaan tavoitteita ja ehdokkaita puolueisiin sitoutumattomalle yhteislistalle, kertoo luonnonsuojelija ja asukasaktiivi Helena Saarikoski Vuosaaresta. Tärkeysjärjestys on yhteislistaa kokoavien mielestä pahasti vialla, kun kaupungille kasataan keskellä koronakriisiä taas satojen miljoonien ylijäämiä. – Lähiterveysasemien lopettamishankkeiden sijasta pitää ohjata kaupungin ylijäämistä lisää rahaa lähipalveluihin, jotka ovat erityisen tärkeitä lapsiperheille ja vanhuksille. Kaupungin on oltava myös aktiivinen työllistäjä ja hyvä työnantaja, sanoo eläkeläisaktivisti Olli Salin Vallilasta. Kaupungin vanhuspalveluja on ajettu alas jo pidemmän aikaa – nyt on aika muuttaa suunta, esittää Helsingin sote-toimialan ruotsinkielisissä palveluissa työskentelevä luottamusmies Anneli Korhonen. – Monet ikäihmiset ovat hätää kärsimässä. Palvelut on turvattava kaikille ikääntyneiden ihmisarvoa kunnioittaen ja myös kielilakia noudattaen. Korona-aika on korostanut lähimetsien ja muiden viheralueiden merkitystä. Puolustamme Helsingin ainutlaatuista luontoa ja kulttuuriympäristöä, jota liialliset rakentamishankkeet uhkaavat, kertoo Ympäristöliike Helsingin ehdokas ja Pro luonto -yhdistyksen puheenjohtaja Mika Välipirtti. Helsingin asuntotuotantotavoite nousee 8000 asuntoon vuodessa V altuustokausittain laadittava asumisen ja maankäytön ohjelma luo suuntaviivat kaupungin harjoittamalle asuntopolitiikalle ja asettaa tavoitteet asuntotuotannon määrälle ja laadulle sekä asuntokannalle. Ohjelman mukaan Helsingin asuntotuotantotavoite vuoteen 2022 saakka on 7 000 uutta asuntoa vuodessa, ja vuodesta 2023 alkaen vähintään 8 000 asuntoa vuodessa. Kaupungin oman asuntotuotannon tavoite on 1 500 asuntoa vuodessa ja vuodesta 2023 eteenpäin 25 prosenttia toteutuvasta asuntotuotannosta. Asuinalueiden elinvoimaisuutta vahvistetaan uudella kaupunkiuudistuksen mallilla. Ohjelmakaudella kaupunkiuudistusalueet ovat Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunkylä, joille pyritään rakentamaan kolmannes lisää asuntoja vuoteen 2035 mennessä. Keskeisimmät aluerakentamiskohteet tulevina vuosina ovat Kalasatama, Länsisatama, Kruunuvuorenranta, Pasila, Kuninkaantammi sekä Malmin lentokentän alue. Helsingin tuloveroja kiinteistöveroprosentteihin ei tullut kuluvalle vuodelle korotuksia. Kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2021 tuloveroprosentiksi 18,0 % . Vuoden 2021 talousarvioehdotus perustuu kuntaveroprosenttiin 18,0 ja tuotoksi vuonna 2021 arvioidaan 2,75 miljardia euroa. Yhden veroprosenttiyksikön tuotto on Helsingissä noin 153 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroprosenttien osalta kaupunginvaltuusto päätti myös, että yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,93 %, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41 %, muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,93 %, ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,93 %. -j.a. Helsinki palkitsi opinnäytetöitä Helsingin kaupunki jakoi tunnustuspalkinnot kymmenelle erityisen hyvän Helsinki-aiheisen opinnäytteen tekijälle joulukuussa. Opinnäytepalkintoja on jaettu vuodesta 1992 lähtien. Vuosittain jaettavat opinnäytepalkinnot myönnetään tutkielmille, joiden aihe liittyy Helsinkiin, helsinkiläisiin tai kaupungin omaan palvelutoimintaan. Kaupunki pyrkii palkitsemaan opinnäytetöitä usealta eri tieteenalalta. Palkinnon suuruus oli tänä vuonna 400 euroa. – Haluamme opinnäytepalkinnolla kannustaa opiskelijoita tutkimaan Helsinkiä ja kaupunkikehitykseen liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä eri tieteenalojen näkökulmista. Tänä vuonna saimme 25 hakukriteerit täyttävää ehdotusta eri tieteenaloilta, iloitsee tutkimuspäällikkö Katja Vilkama Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä. Palkitsemisen kriteereinä on opinnäytetyön laatu, kosketuspinta Helsinkiin ja korkeakoulun laitoksen antama arvosana. Lisäksi arvostetaan opinnäytteiden innovatiivisuutta ja uusia näkökulmia. Opinnäytepalkinnot myönnettiin seuraaville henkilöille: Joose Helle: Quiet paths for people: developing routing analysis and Web GIS application. Maantieteen koulutusohjelma, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Anniina Honka: Helsingin punainen miliisi 1918: Jakautunut järjestysvalta ja kriisiajan rikokset. Historian maisteriohjelma, humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Juho Hänninen: Urban DIY Enclaves? The ‘Alternative’ Cultural Spaces of Helsinki’s Music Scenes 2000–2019. USP Master’s Programme, Faculty of Social Sciences, University of Helsinki Rosa Höykinpuro: Koordinering av världens bäst fungerande stad att kunna skapa nya koordineringsförfaranden och rutiner efter en organisationsförändring Institutionen för företagsledning och organisation, Svenska handelshögskolan Sasu Karttunen: The effect of street vegetation configuration on the pedestrian-level aerosol mass concentrations in a wide street canyon. Fysiikan osasto ja Ilmakehätieteiden keskus, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Samuli Kyytsönen: Saavutettavuus sosiaalisesta näkökulmasta Case: Helsingin poikittaisten pikaraitioteiden suunnittelu. Rakennetun ympäristön laitos, insinööritieteiden korkeakoulu, Aaltoyliopisto Saara Mutanen: Uusi reuna Täydennysrakentamissuunnitelma Meilahden kerrostaloalueelle. Arkkitehtuurin laitos, taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Aaltoyliopisto Taneli Pärssinen: Pyöräliikenteen liikennevalo-ohjauksen kehittäminen. Rakennetun ympäristön laitos, insinööritieteiden korkeakoulu, Aaltoyliopisto Oskar Rönnberg: Differentieras den rumsliga mobiliteten redan i barndomen? En enkätstudie om Helsingforsbornas användning av stadsrummet. Department of Geosciences and Geography, Faculty of Science, University of Helsinki Sara Todorovic: Modelling risk factors in urban residential fires in Helsinki. Department of Geosciences and Geography, Faculty of Science, University of Helsinki
5 Viikot 2-3/2020 Aira Heinänen Kevät 2021 esitystaiteen talo Mad house Helsingissä Tänä syksynä valtionpalkinnon saaneen Mad House Helsingin kevät 2021 on monella tapaa kansainvälinen ja monikielinen. Kausiohjelmiston ohella saamme nauttia huhtikuussa kahden viikon mittaiseksi laajentuneesta kansainvälisestä BAD HOUSE -festivaalista sekä verkkojulkaisu Mad House Helsinki Publicationista, jonka uusi numero ilmestyy maaliskuussa. Lisäksi kevät täydentyy syksyltä 2020 siirtyneillä teoksilla. Kevään kokonaisuus kuljettaakin kokijat Kalasatamassa sijaitsevasta yksitysasunnosta Brasiliaan, simultaanitulkatusta stand-up illasta elävien kuolleiden alamaailmoihin. Sisällöllisesti kevään kausiohjelmisto vaeltelee madhousemaisesti useissa todellisuuksissa, tutkien mm. heikkoutta ja haavoittuvuutta, lapsuutta, sukupuolia ja kieltä. Kevään esityskauden avaa kantaesitys Lapsipalvelus, jossa Nora Rinne tutkii yhdessä lasten ja muun työryhmän kanssa lapsuutta ja lapsuuden kulttuuria. Muita kevään kantaesityksiä ovat Vappu Jalosen AU, Teo Ala-Ruonan ja Camille Auerin sooloteokset Extinct ja Ruff Lekking sekä Zuz Buchowskan ja Jamie McDonaldin monologiteokset. Lisäksi ohjelmistossa on useita vierailuteoksia, keskustelutilaisuuksia, kokeellisen musiikin Mad-klubeja ja työpajoja. Toivotamme kaikki tervetulleiksi Mad House Helsinkiin! Kevään kausiohjelmiston kuratointi Heidi Backström ja Annika Tudeer, BAD HOUSE -festivaalin kuratointi Mikko Niemistö, Sonja Jokiniemi ja Elina Pirinen, verkkojulkaisun toimitus Anne Naukkarinen, tuotanto ja tekniikka Annika Niskanen, Emmi Vainio, Svenja Fassbender ja Viljami Lehtonen. Helsingin kaupunginkirjasto julkistaa kirjoituskilpailun Helsingin kaupunginkirjasto julkistaa kirjoituskilpailun, jonka teemana on toivo. Toivo suuntautuu aina tulevaisuuteen. Kirjoittaminen on yhteyden luomista. Tarkoitus on tuoda kirjoittamalla toivoa poikkeusaikojen näköalattomuuteen ja eristyneisyyteen. Kilpasarjoja on kaksi. Nuorten sarjassa kilpailevat 12–20-vuotiaat. Aikuisten kilpasarja on tarkoitettu 21 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille kirjoittajille. Tekstit voivat olla muodoltaan ja lajiltaan mitä vain, mutta tuotosten enimmäispituus on 5 sivua. Kuka tahansa voi osallistua kilpailuun mistä päin Suomea tahansa joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Molemmissa sarjoissa palkitaan kolme parasta kirjakaupan lahjakortein (30, 50 tai 75 euroa). Kirjoittamisaikaa on Lainan päivään 8.2. Voittajat julkistetaan maanantaina 1.3.2021. Parhaat tekstit julkaistaan pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-verkkosivuilla. Kirjasto pidättää oikeuden julkaista kilpailutekstejä veloituksetta. Kilpailun tuomariston muodostavat Helsingin kaupunginkirjaston asiantuntevat lukijat. Lähetä kilpailutekstin mukana seuraavat tiedot: nimi, ikä, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Kilpailuteksti lähetetään sähköpostilla osoitteeseen niina.holm@ hel.fi tai postitetaan osoitteella Keskustakirjasto Oodi/Kirjoituskilpailu, Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki. Osallistu kirjoituskilpailuun! Kuva: Unsplash SKP palaa puoluerekisteriin Suomen kommunistinen puolue (SKP) on saanut kerättyä tarvittavat 5000 kannattajakorttia puolueen palauttamiseksi puoluerekisteriin. varten. Korteista reilusti yli neljäsosa kerättiin Helsingissä. SKP:n varapuheenjohtaja, lastenhoitaja Mervi Grönfors korostaa, että reilusti vasemmalla olevaa kommunistista puoluetta tarvitaan myös nykypäivänä. – Nyt palaa puoluerekisteriin puolue, joka ei hyväksy kymmenien miljardien eurojen tuhlaamista hävittäjiin, ei eläkeputken poistamista eikä julkisten palvelujen heikentämistä, sanoo Grönfors. – Yrityksille on jaettu korona-avustuksia, mutta silti ne lomauttavat ja irtisanovat. Covid-19 on vakava ongelma, mutta on väärin sälyttää vastuu sen aiheuttamista kuluista työläisille ja vähävaraisille, sanoo Grönfors. SKP vaatii asehankintojen sijaan lisää rahaa perusturvaan, työllisyyteen ja ilmastotekoihin. Kun SKP aloitti kannattajakorttien keräämisen oli tarkoitus kerätä nimet kevään ja kesän aikana. Keräyksessä jouduttiin ottamaan huomioon kiristyvä tilanne koronan kanssa. Kerääjille jaettiin maskit ja käsidesiä käytettiin tiuhaan tahtiin. Keräystempaukset järjestettiin ulkotiloissa. Seuraavaksi kortit viedään Oikeusministeriön viralliseen tarkastukseen. Paluu puoluerekisteriin tapahtuu viimeistään helmikuun aikana. SKP kiittää kaikkia kannattajakortin allekirjoittaneita ja korttien keräämiseen osallistuneita. Kallio lehden kustantaja vaihtuu helmikuussa Kallio lehti siirtyy uudelle kustantajalle. – Karprint Oy keskittyyy aikakauslehtien kustantamiseen, ja Karprintin paikallislehdet siirtyvät nyt suurempien hartioiden sekä tehokkaamman ja suuremman yhtiön, Keskisuomalaisen, omistukseen. – Mediakenttä keskittyy edelleen ja sen myötä tehokkuusvaatimukset ovat viime vuosina entisestään tiukentuneet, ja muuttaneet varsinkin pienlehtien lehtimarkkinat, siinä olennaisimmat perusteet muutokselle, sanoo Karprint Oy:n toimitusjohtaja ja Kallio lehden päätoimittaja Juha Ahola. Karprint Oy:n kustannettavana Kallio lehti on ollut vuodesta 1997, sen perusti Martti Kokko vuonna 1969. Lehteä alkaa helmikuun alusta julkaista kustannusyhtiö Keskisuomalainen, joka on tullut tutuksi toimijaksi EteläSuomessa viime vuosina. Se hankki omistukseensa muun muassa Suomen lehtiyhtymän muutamia vuosia sitten, ja se julkaisee ennestään muun muassa Helsingin Uutisia, Vantaan Sanomia sekä Länsiväylää. Samassa yhteydessä Keskisuomalaiselle siirtyvät myös Karprint Oy:n muut paikallislehdet, Karkkilan Tienoo, Lopen lehti, Luoteis-Uusimaa sekä Munkin seutu ja Rööperin lehti. – Karprintiltä hankittu mediakokonaisuus on luontainen jatkumo Mediatalo Keskisuomalaisen kasvussa. Kaupassa konserniin siirtyvät paikallisja kaupunkilehdet ovat lukijoidensa arvostamia medioita ja sopivat erinomaisesti kasvavaan mediaperheeseen, sanoo Mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Lehtien ilmestyminen jatkuu normaalisti ja siirtyy 1.2.21 osaksi Etelä-Suomen Median julkaisuliiketoimintaa. Uusi kevät? Joulu meni ja härkäviikot alkoivat. Luntakin saatiin vuoden vaihduttua. Korona kiihdytti joulukorttien lähetystä ja puhelinyhteyksiä. Sain runsaasti kortteja; tosin yhdestä puuttui lähettäjän nimi ja kaksi Pirkkoa oli jättänyt sukunimensä pois. Kiitän niistäkin. Tämä vuosi 2021 on järjestyksessä 25. vuosi, jolloin kirjoitan säännöllisesti Kalliolehteen, Agricolankadun kasvatti kun olen. Vuoden ensimmäisen pakinani kuvitukseksi valitsin jyväskyläläisen ystäväni, taiteilija Anja Santalan (s.1936) valoisan ja toivorikkaan maalauksen ”Uusi kevät” teoksesta ”Kun olem sen kerran ottanut…”. Kirjassa on 39 riemukasta parisuhdekuvaa, useimmat jo hieman iäkkäämmistä pariskunnista. Omakohtaista kokemusta hänellä on kahdesti leskeydyttyään. Anja Santala kuuluu naivistitaiteilijoidn eturiviin ja on tullut laajalti tunnetuksi paitsi Jyväskylässä myös monissa Suvi-Pinxin ja Naivisti Iittalassa –näyttelyistä. Tänä päivänä hän kipuilee urheasti vaikean sairauden kourissa, mutta säteilee valoisine näkemyksineen innoittavaan tapaansa. Huumorintaju ja muisti on tallella, toteaa hän itse. Anja on osallistunut aktiivisesti järjestöjen vapaaehtoistoimintaan. Hän mm. maalasi kukkakoristeisia katuluutia veteraanien myyntiin. Viimeksi kohdatessamme hän oli lähdössä alzheimeria potevan ystävänsä kanssa perinteiselle rollator-kävelylle, jolloin ohjelmassa oli myös katuroskien poiminta säkkeihin! Tällaisia iloisia kanssakulkijoita löytyy keskuudestamme. He ansaitsevat arvostuksemme. Vapaaehtoistoiminta on laajempaa kuin tajuammekaan. Kriisien keskellä se elää nousukauttaan, kenties koronakin saa meidät toimimaan eristykseen joutuneen avuksi. Suuresti ihailemani Tanssii tähtien kanssa – TV-ohjelman voittajaksi selviytynyt Virpi Kuitunen-Sarasvuo lahjoitti 10.000 euron palkinnon Ensija turvakotien liitolle käytettäväksi perheiden auttamiseksi näinä ankeina aikoina. Hyvä teko tämäkin. Toivotan lukijoilleni parasta uutta vuotta 2021! Kiitän saamistani varteenottamistani palautteista. Tänä vuonna on kulunut 70 vuotta siitä, kun pääsin Kallion Yhteiskoulusta. Meitä oli 41 abiturienttia. Luokkatoverini Iiris Hirvikallio-Paakkunaisen kanssa pyrimme kutsumaan heitä koolle – kymmenkunta lienee elossa. Aira Heinänen
6 Viikot 2-3/2021 Veli-Matti Hynninen Nyt käännetään puhdas lehti Nyt talven alta, siskot, veljet, kevääseen nouskaa kirkkaaseen. Uudenvuoden paukuttelut ja ilotulitukset ovat jäänne siltä ajalta, jolloin uskottiin pahan paukuttelemalla pakenevan. Samaan viittaavat uudenvuoden taiat, vuoden vaihtumiseen liitettävät odotukset uudesta paremmasta ajasta toivottiin taianomaisesti tavoitettavan. Uudenvuodenpäivää vietetään uuden ajan vahvistamiseksi. Tähän viittaavat vanhat sanonnat. Jos uutena vuonna nukutti, nukutti koko vuoden. Jos taivas aamulla rusotti, tuli pyryinen tavi. Mutta jos päivä oli kirkas, oli juhannuksena poutaa. Jos puut olivat ”täynnä” huurteessa tai lumessa, oli kesällä tähkä jyviä täynnä. Jos taas uutena vuotena oli lumetonta suojasäätä, sekin tulkittiin parhain päin, että ”tulee hyvä vuosi, kun uusi vuosi pesee silmiään.” Uudenvuoden enteisiin kuului naisten halu tietää, milloin saavat miehen. Vanhempi väki haki merkkejä elinpäiviensä pituudesta. Tänä uutena vuotena on aihetta uskoa todella parempaan. Rokotetaan kansa terveeksi ja vastustuskykyiseksi. Historia todistaa samasta myönteisyydestä. Me olemme perineet ajanlaskumme roomalaisilta. Julkius Caesar vahvisti vuonna 44 eKr. kalenterin uudistuksessaan uuden vuoden alkavaksi ensimmäisenä tammikuuta. Kirkko liitti tähän päivään Jeesuksen elämän uuden vaiheen. Tästä seurasi luonnostaan halu muistaa tänä päivänä kiitollisuudella ja rakkaudella myös Jeesuksen äitiä Mariaa. Vähemmän tunnettua on, että myös kaksi merkillistä Jumalan miestä Fulgentius ja Eugendus saivat uudenvuodenpäivästä itselleen nimikkopäivän. Ulgentius oli tunisialainen Ruspen kaupungin piispa, joka kuoli 1.1.533. Eugendus oli taas itä-ranskalaisen Condat`n luostarin apotti, joka kuoli 1.1.510. Nämä pyhimykset muistuttavat vuoden vaihtuessa, että kuolinpäivä on kristityn varsinainen syntymäpäivä. Siitä alkaa kokonaan uusi ajattoman elämän uusi aika, joka on päämäärämme. Kalenterissamme ei uudenvuoden päivää eikä joulupäivää ole varattu kenenkään nimipäiväksi. Tämä muistuttaa siitä, että Jeesuksen ja hänen nimensä rinnalle ei voi asettaa ketään muuta. Hän on esimmäinen ja viimeinen, kaiken alku ja loppu. Jumala yksin on saava kumarruksemme ja kunnioituksemme. Maallisia vallanpitäjiä ei pidä pokkuroida, heidän aikansa kestää vain hetken. Kohdistamme kunnioituksemme ikuiseen ja kestävään. Kirkko ja sen nimeämät pyhimykset, eli Jumalan pyhät, Fulgentiuksen ja Eugenduksen lailla edustavat tätä uutta valtaa ja valtakuntaa nyt ja aina. Alkava uusi aika on merta avarampi. Olemme matkalla kohti uutta ja parempaa. Ortodoksinen seurakuntaverkko uudistui 1.1. Kirkon sotienjälkeisen historian suurin mullistus pudottaa seurakuntien määrän 21:stä kahteentoista. Suomen ortodoksisessa kirkossa toteutetaan 1.1.2021 suuri seurakuntarakenteen muutos, jolla ohjataan entistä enemmän resursseja hengellisen työn tekemiseen. Jatkoa on luvassa jo vuoden kuluttua, kun maan pohjoisimmat seurakunnat – Oulu, Lappi ja Kajaani – muodostavat uuden seurakunnan. Historian toinen suuri uudelleenjärjestely Suomen ortodoksisen seurakuntakartan runko on perua toista maailmansotaa seuranneelta jälleenrakennusajalta. Rajan taakse jääneiden 18 seurakunnan tilalle perustettiin 1950-luvulla yhteensä 14 uutta seurakuntaa. Ensimmäiset muutokset tähän jakoon tehtiin vasta 2000-luvulla. Pielaveden seurakunta yhdistettiin Kuopion seurakuntaan vuonna 2005 ja Lieksan seurakunta Joensuun seurakuntaan vuonna 2011. Vuoden 2016 alussa Kiuruveden seurakunta yhdistyi Iisalmeen ja vuoden 2017 alussa syntyi Saimaan seurakunta, kun Varkauden ja Mikkelin seurakunnat yhdistyivät. 2000-luvun seurakuntaliitokset kertoivat omalla tavallaan seurakuntiin kasautuneista muutospaineista. Seurakuntien hallinnolliset vastuut ja tehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi vuosikymmenten varrella. Vaikka joitakin toimintoja on keskitetty 2010-luvulla Kuopiossa sijaitsevaan Suomen ortodoksisen kirkon palvelukeskukseen, niin hallinnollinen työ on syönyt edelleen liian suuren osan pienten seurakuntien työntekijöiden ajasta. Vuoden 2017 kirkolliskokous päätti, että seurakuntarajat ja -rakenteet arvioidaan ja muutetaan tarvittaessa koko kirkon tasolla vuoteen 2020 mennessä. Hankkeessa päätettiin myöhemmin ottaa vuoden jatkoaika, jotta kaikki osapuolet voivat kokea, että heidän tarpeensa on kuultu ja otettu huomioon. Muutoksen nyt toteutuessa seurakuntien resurssit suunnataan entistä selkeämmin seurakunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Etusijalle on asetettu kolme ydintehtävää: jumalanpalveluselämä, opetus ja diakonia. Kaikki uudistuvien seurakuntien työntekijät jatkavat yhdistyneiden seurakuntien palveluksessa muutosvaiheen yli. Tampereen seurakunnan pääpyhäkön, Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ja pyhän Nikolaoksen kirkon, kupolit. Kuva: Heikki Santasalo Helsingin ensilumikisa ratkesi Kuva: Niklas Sjöblom Helsingin perinteinen ensilumikisa ratkesi tiistaina 29.12.2020, kun lumitöitä tehtiin auraamalla pääkadut ja tärkeimmät kävelyn ja pyöräilyn reitit. Kisa keräsi tällä kertaa yli 1 200 arvausta ensilumen tulosta. Arvonnassa onni suosi Kristina Kurténia Punavuoresta. Hän sai palkinnoksi suksipaketin. Haastetta Helsingin katujen talvihoitoon tuovat ääripäästä toiseen vaihtelevat talvet. Meidän tulee varautua ihan kaikenlaisiin olosuhteisiin, toteaa Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö. Helsingin perinteinen ensilumikisa ratkesi 29.12.2020, kun lumitöitä tehtiin auraamalla pääkadut ja tärkeimmät kävelyn ja pyöräilyn reitit. Kisa keräsi yli 1 200 arvausta ensilumen tulosta. Arvonnassa onni suosi Kristina Kurténia Punavuoresta. Hän sai palkinnoksi suksipaketin. Voittaja arvottiin niiden oikeaa päivämäärää veikanneiden kesken, joiden vastaus saapui ennen aurauspäivää. Ensilumi satoi tänäkin talvena varsin myöhään, sillä Staran vuoteen 1978 ulottuvien tilastojen mukaan ensilumi on tullut Helsinkiin keskimäärin loka–marraskuun vaihteessa. Kilpailun sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Kadut pidetään kunnossa säässä kuin säässä Haastetta Helsingin talvihoitoon tuovat ääripäästä toiseen vaihtelevat talvet. – Meidän tulee varautua ihan kaikenlaisiin olosuhteisiin. Vaihtelevuudesta kertovat lumikuormien määrät: viime talvena Helsingin lumenvastaanottopaikoille tuotiin 100 kaupungilta aurattua lumikuormaa. Edellisenä talvena määrä oli 100 000 ja kymmenen vuotta sitten ennätystalvena yli 340 000 kuormaa, Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö muistelee. Kovien lumisateiden aikaan työt priorisoidaan niin, että asuntokatujen vuoro tulee pääkatujen ja joukkoliikennekatujen jälkeen. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy. – On tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuu pääkatujen ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus, Alatyppö sanoo. Alatyppö luonnehtii mennyttä alkutalvea kaupungin katuhoidon kannalta helpoksi. Loppuvuosi 2020 oli ennätyksellisen lämmin eikä yöpakkasiakaan juuri ollut. Lämpötilan keikkuessa lähellä nollaa on kävelyn ja pyöräilyn väyliä kuitenkin jouduttu hiekoittamaan. Helsingin katualasta Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopusta. Palautetta lumitöistä voi antaa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun (puh. 09 310 22 111) tai kaupungin palautejärjestelmän kautta. Palaute ohjautuu myös Staralle. Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.kallionseurakunta.fi. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Messu su 17.1. klo 10. Viljamaa, Hurmerinta, Pyylampi, Oksanen. Suora lähetys Kallion kirkosta katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Messu su 24.1. klo 10. Reina, Paananen, Pyylampi, Niskala, Klemmt. Suora lähetys Kallion kirkosta katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Alppilassa: Messu Tiedot Tasausmessusta ja Alppilan kirkon hartauksista löydät seurakunnan nettisivuilta www.kallionseurakunta.fi. MUUTA Waste&Feast Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta www.kallionseurakunta.fi tai Facebookista @WasteFeastAlppila. Katso viime hetken tiedot tapahtumista www.kallionseurakunta.fi. APUA JA TUKEA Keskusteluapua ja tukea Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Solmuja parisuhteessa–neuvonta Kyseessä on parisuhdekeskus Kataja ry:ssä kehitetty menetelmä parisuhteen kriisitilanteisiin. Neuvontaan tullaan yhdessä kumppanin kanssa. Maksuttomia tapaamisia on yhteensä 8. Lisätietoja pastori ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja Pauliina Lindfors 050 4620 987 pauliina. lindfors@evl.fi.
7 Viikot 2-3/2020 Tykkää meistä Facebookissa Ässä-rykmentin huoltotyö lähti nopeasti liikkeelle Oma huoltotoimisto ja valtion toimet tulivat avuksi Ässä-rykmentin huoltotyö lähti nopeasti liikkeelle. Ihmisiä ja irtaimistoa Ässä-rykmentin patsaalla. Talvisodassa Karjalankannaksen Kuolemanjärvellä ja Viipurinlahdella Suomea puolustanut Jalkaväkirykmentti 11 oli muodostettu Helsingin Sörnäisten, Harjun, Kallion ja Vallilan työläiskaupunginosien reserviläisistä. Kokoonpanonsa vuoksi se sain nimen ”Sörkän rykmentti”. Sen 3000 miehestä kaatui, jäi kentälle tai katosi 466 miestä. Heitä jäi kaipaamaan 214 sotaleskeä ja 203 sotaorpoa. Helsinkiläisrykmentti kotiutettiin toukokuussa 1940. Joukko sen rivissä palvelleita muodosti Ässä-Rykmentti ry:n ja lokakuun 4. päivänä 1940 perustettiin Ässä-Rykmentin naiset ry. Nämä päättivät perustaa oman huoltotoimiston Liisankatu 16:sta. Sen ensi sijaisena kohteena olivat puutteessa elävät aseveljien omaiset, työttömiksi joutuneet aseveljet ja muut talousvaikeuksissa olevat ässäläiset. Huoltotoimistoon palkatut työntekijät olivat sotaleskiä tai muita työn tarpeessa olleita. Toimistossa kävi asiakkaita jokaisena päivänä. Ässärykmentin naisilla oli työtupa Vilhovuorenkadulla. Valtioneuvosto oli tullut myös apuun. Sotapalveluksessa olevien ei tarvinnut maksaa pankkija muitakaan velkojaan ennen kuin kahden kuukauden kuluttua sotatilan päättymisestä. Heiltä ei saanut ulosmitata saatavia. Sosiaaliministeriössä tehtiin lisäksi päätösesitys reserviläisten huoneenvuokrien alentamisesta ja valtio-osuudesta sodan vuoksi maksamatta jääneisiin vuokriin. Talvisodan jälkeen työttömiksi oli jäänyt 177 JR 11:sta soturia. Asevelitoimikunta kääntyi Helsingin kaupunginhallituksen taholle ja pyysi sitä järjestämään työtä näille työttömille kaupungin työkohteissa. Sillä tavoin suurin osa näistä työttömistä pystyttiin työllistämään. Loput työllistyivät yksityisten yritysten palvelukseen. Ässä-Rykmentti ry julkaisi syksyllä 1940 muistelmateoksen Hatjalahdenjärveltä Viipurinlahdelle. Sen ensimmäinen painos myytiin nopeasti loppuun. Kirjan taloudellinen tuotto käytettiin huoltotoimintaan. Ässä-rykmentin muistomerkki paljastettiin 13. 1okakuuta 1940. Tästä Haavoittunut leijona -patsaasta teetettiin kipsisiä pienoismalleja, joiden myyntitulot käytettiin myös huoltotoimintaan. Huoltotyön rahoittamiseksi Messuhallissa järjestettiin karnevaalit ja joulukuun alussa 1940 työväentalossa järjestettiin lastenjuhla. Kokoon saaduilla varoilla maksettiin asuntojen vuokria, hankittiin ompelukoneita sekä asusteita lapsille ja aikuisille. Keväällä 1941 vuokrattiin Helsingin kaupungilta maata, jota jaettiin perunapeltopalstoiksi aseveljille. Perunanviljely jatkui useiden vuosien ajan. Perunasatoja saatiin nykyisen Herttoniemen teollisuusalueen paikalta ja Maunulan mailta. Talvija jatkosodan välirauhan aikana Suomen oli valittava puolensa. Suomi valitsi kumppanikseen Saksan ja pyrki saamaan sen avulla talvisodan rauhassa Neuvostoliitolle pakkoluovutetut ja Suomen taloudelle tärkeät alueet takaisin. Helsingin miehet ja naiset koottiin jatkosotaan lähtöä varten liikekannallepanossa kesäkuussa 1941. Eversti Erkki Nordberg (19462012) kokosi Ässä-rykmentistä käsikirjoituksen, jonka kirjaksi toimitti tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Jarmo Nieminen. Teoksessa on myös luettelo Ässä-rykmentin kaatuneista. Kirja: Ässät jyllää! – stadin kundit jatkosodassa, Gummerus 2019. Lasse Koskinen Kalevi Sorsa -säätiöön uusia työntekijöitä Ensimmäinen Kalevi Sorsa -palkinto Yrjö Varpiolle Yrjö Varpio. 21.12.2020 tuli kuluneeksi 90 vuotta Suomen pitkäaikaisimman pääministerin Kalevi Sorsan (1930–2004) syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi Kalevi Sorsa -säätiö on päättänyt perustaa vuosittain myönnettävän Kalevi Sorsa -palkinnon. Palkinto myönnetään yhteiskunnallisesti merkittävälle teolle, joka koskee kirjallisuutta, yhteiskuntatutkimusta tai muuta Sorsan elämäntyötä sivuavaa teemaa. Palkinnon summa on 2 500 euroa. Säätiö on päättänyt myöntää lajissaan ensimmäisen Kalevi Sorsa -palkinnon kirjallisuuden emeritusprofessori Yrjö Varpion merkittävälle tutkimustyölle koskien kirjailija Väinö Linnaa. Professori Varpion teos Väinö Linnan elämä (2006) on ensimmäinen laaja selvitys Linnan elämästä, toiminnasta ja vaikutuksesta sodanjälkeiseen Suomeen. Kalevi Sorsa -säätiön mielestä teos on loistava, yksityiskohtainen ja luotettava kuvaus Väinö Linnasta ja tämän teoksista. – Kansalliskirjailija Väinö Linnan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta, ja haluamme nyt ensi kertaa jaettavalla palkinnolla kiinnittää huomiota Linnan tuotannon merkitykseen suomalaisessa kirjallisuudessa ja yhteiskunnassa. Linnan työn juhlistaminen ja Yrjö Varpion valinta olisi asiaa tuntevien mukaan ollut kirjallisuuden harrastaja Kalevi Sorsankin mieleen, perustelee Kalevi Sorsa -säätiön hallituksen puheenjohtaja Antton Rönnholm. – Olen otettu saadessani näin arvokkaan tunnustuksen työlleni. Tänään on helppo yhtyä Kalevi Sorsan ajatukseen siitä, että kirjallisuus elää keskellämme, ja että kirjailijan ääntä kantaa ihmisyyden ikuinen sanoma, professori Varpio kommentoi palkintoaan. Kalevi Sorsa -säätiön hallitus ja työntekijät onnittelevat lämpimästi palkinnon saajaa. Kalevi Sorsa -säätiön toiminta kasvaa ja kehittyy. Säätiössä on aloittanut kaksi uutta työntekijää. Filosofian tohtori Mikko Lievonen liittyi säätiön yhteiskuntatutkimuksen tiimiin “Yhteiskunta koronan jälkeen” -projektin tutkijaksi. Lievonen väitteli keväällä 2020 tohtoriksi historiasta Oxfordin yliopistossa. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Yhdistyneiden kansakuntien virkamiehenä, kriisinhallintatehtävissä Afrikassa ja Balkanilla sekä avainasiakaspäällikkönä yksityisellä sektorilla. Lievonen tulee vetämään projektia, jossa pohditaan pandemian vaikutuksia yhteiskuntaan pidemmällä aikavälillä. Kuluneena vuonna säätiössä on jo julkaistu sarja kirjoituksia pandemian vaikutuksista talouteen, politiikkaan ja yhteiskunnan resilienssiin. Projekti syventyy yhteiskunnan muutokseen pandemian seurauksena. – Pandemia on muuttanut pysyvästi ihmisten odotuksia arjen turvallisuudesta. Nyt on oikea aika ryhtyä miettimään, miten rakennamme taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan”, Lievonen hahmottelee. Säätiön monipuolistuneen ja kasvavan toiminnan tukena on aloittanut talousja hallintosihteeri Margolit Mihlin. Mihlinillä on pitkä tausta erilaisten organisaatioiden talouden ja hallinnon tehtävissä, viimeisimpänä Työväen Urheiluliitossa. Kalevi Sorsa -säätiö on vuonna 2005 perustettu ajatuspaja, joka toimii akateemisen tutkimuksen ja käytännön yhteiskuntapolitiikan risteyskohdassa. Säätiö tukee tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa, käy ennakkoluulotonta keskustelua eikä kaihda vaikeitakaan aiheita hahmotellessaan yhteiskunnan uudistamista sosialidemokraattiselta arvopohjalta. ”Yhteiskunta koronan jälkeen” -projekti tulee säätiön käynnissä olevien eriarvoisuutta, ympäristöä ja demokratiaa käsittelevien hankkeiden rinnalle. Lievonen ja Mihlin ovat aloittaneet työnsä. Liikunnalla hyvää oloa viinilasillisen sijasta Tipaton tammikuu on pyörähtänyt käyntiin. Tänä vuonna Tipaton-kampanjalla kannustetaan miettimään oman alkoholin käytön syitä ja käyttötilanteita. Usein alkoholin käytöllä haetaan hyvää oloa tai rentoutumista. Oman kehon mielihyvähormonien tuotantoa voi aktivoida esimerkiksi liikunnan avulla. Voisiko hyvää oloa, rauhoittumista ja rentoutumista saavuttaa vaikkapa liikunnan tai harrastusten kautta? Rankan työviikon jälkeen rentoutumiseen voi kokeilla esimerkiksi joogaa tai meditaatiota, joita löytyy nyt entistä paremmin etäyhteyksillä toteutettuna, suoraan omaan kotiin puhelimen tai tabletin kautta. – Mihin alkoholia tarvitsen? Mistä syistä ja missä tilanteissa sitä käytän, ja millaisia uusia tottumuksia voisi löytyä saunaoluen tai punaviinilasillisen tilalle? Tipaton tarjoaa mahdollisuuden tarkastella omaa suhdettaan alkoholiin, kertoo Tipaton tammikuu -kampanjaa koordinoiva Maaret Väkinen EHYT ry:stä. Myös yhteinen tekeminen ystävien, sukulaisten ja perheen kanssa voi tuoda iloa ja hyvää oloa. Korona-epidemia vaikuttaa osaltaan siihen, miten voimme tavata toisiamme. – Keräsimme vuoden 2020 tammikuussa vinkkejä siihen, mitä uutta tekemistä voisi olla alkoholin tilalla. Saimme kaikkiaan yli 80 ehdotusta, ja mukana on hyviä vinkkejä myös korona-aikana tehtäväksi. Yhteistä tekemistä voi tietyissä puitteissa soveltaa myös etäyhteyksillä toteutettavaksi: esimerkiksi lautapeli-ilta onnistuu Teamsin tai vastaavan välityksellä, Väkinen kertoo. – Tai sitten voi sopia kaamoskävelytreffit tai pimeäretken luontoon, jolloin tapaaminen onnistuu ulkoilmassa turvallisesti, kun muistaa huolehtia turvaväleistä. Kaamoskävelylle voi lähteä kaukanakin asuvan kanssa ja keskustella samalla puhelimessa, Likesin viestintäpäällikkö Annaleena Aira vinkkaa. Vinkkejä ja ideoita löytyy verkkosivulta tipaton.fi Tipaton tammikuu on perinne, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tipattomalle voi ryhtyä itselleen sopivalla tavalla, esimerkiksi viettämällä kuukauden kokonaan ilman alkoholia, tai vähentämällä alkoholin käyttöä. Helsingin ensilumikisa ratkesi
8 Viikot 2-3/2021 Helsinki ylimpään luokkaan maailman johtavien ilmastokaupunkien joukossa Kuva Helsinki Marketing / Jussi Hellsten Ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon ja raportoinnin kerääjä CDP on nostanut Helsingin johtavien ilmastotyötä tekevien kaupunkien A-luokkaan vuoden 2020 listauksessaan. CDP (Carbon Disclosure Project) on kansainvälisesti tunnettu voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kerää maailmanlaajuisesti tietoa julkisen ja yksityisen sektorin ilmastotyöstä. CDP:n listaus perustuu satojen kaupunkien vuonna 2020 julkaisemiin ympäristötietoihin. Helsinki on CDP:n tunnustuksen mukaan yksi 88 maailman kaupungista, jotka johtavat ilmastotoimissa huolimatta covid-19-pandemian vaikutuksista. Nämä kaupungit ovat ilmoittaneet ympäristötoimensa CDP– ICLEI:n yhtenäisessä raportointijärjestelmässä vuonna 2020. CDP:n A-listaus antaa tunnustuksen Helsingin toimista ilmastonmuutosstrategian kehittämisessä, päästömäärän seuraamisessa, päästövähennysten toteuttamisessa sekä ilmastoriskien arvioinnissa ja vähentämisessä. Listauksessa arvioidaan myös näistä raportoimisen avoimuutta. – Helsinki haluaa olla johtavia kaupunkeja ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja tämä tunnustus on osoitus siitä, että ilmastotyömme on vaikuttavaa, ja että sitä arvostetaan. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu voitetaan tai hävitään nimenomaan kaupungeissa, joten vastuumme on kokoamme suurempi, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Energiantuotanto ja energiatehokkuus isossa roolissa Yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä tulee tällä hetkellä lämmityksestä, joten suurin potentiaali päästövähennyksiin on lämmitysenergian tuotannossa ja lämmittämisen energiatehokkuuden parantamisessa. Helsinki käynnistää vuoden 2021 alussa energiarenessanssi-toimintamallin, jolla tähdätään yksityisen rakennuskannan energiaremonttien tuntuvaan vauhdittamiseen. Myös kaupungin omille rakennuksille on asetettu hyvin tiukat ja sitovat energiatehokkuusvaatimukset sekä uudisettä korjausrakentamisessa. Kaupungin toimet ovat vaikutuksiltaan mittavia, koska vaatimukset koskevat kaikkia kaupungin toimitiloja, palvelurakennuksia ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n asuinrakennuksia. Kaupungin toimitilojen ja palvelurakennusten uudisrakentamisessa e-luku on 20 prosenttia kansallisia normeja pienempi. Korjausrakentamisen jälkeen rakennusten energiankulutus saa olla enintään 80 prosenttia kansallisen normin vaatimuksesta. Olemassa olevaan rakennuskantaan ja uusiin toimitilaja palvelurakennuksiin toteutetaan aurinkosähköjärjestelmä, ja uudiskohteissa selvitetään maalämmön käyttöä päälämmitysjärjestelmänä. Kaikkien Helsingin kaupungin tonteille uudisrakennettavien asuinrakennusten tulee kuulua energialuokkaan A. Helsinki on vauhdittanut kivihiilen korvaamista lämmitysenergian tuotannossa kaupungin omistaman energiayhtiö Helenin 300 miljoonan euron investointipäätöksillä uusiutuvan energian tuotantoon ja hukkalämmön talteenottoon. Helsinki haluaa myös toimia alustana uusille, kestäville ja innovatiivisille ratkaisuille ja avasi helmikuussa 2020 kansainvälisen Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun. Kilpailulla haetaan ratkaisuja, joiden avulla kaupunki voidaan tulevien vuosikymmenien aikana lämmittää kestävällä tavalla ilman kivihiiltä ja mahdollisimman vähällä biomassalla. Helsinki on sitoutunut jakamaan kilpailun tulokset avoimesti, jotta myös muut kaupungit voivat hyödyntää niitä omassa ilmastotyössään. Ilmastotyön ja päästövähennysten seurantaan Helsinki on kehittänyt kansainvälisestikin ainutlaatuisen, avoimen seurantapalvelun, Ilmastovahdin. Kaupunki on myös toteuttanut Helsingin rakennusten energiatietoja sisältävän Energiaja ilmastoatlaksen. Muuttuvaan ilmastoon varaudutaan Helsinki varautuu muuttuvaan ilmastoon muun muassa maankäytön suunnittelulla. Helsingin asemakaavoituksessa on käytössä viherkerroin, jonka avulla varmistetaan riittävän viherpinta-alan säilyminen tonteilla ja samalla ehkäistään hulevesitulvia. Hulevesien luonnonmukaista hallintaa pilotoidaan rakenteilla olevalla Kuninkaantammen alueella. Helsinki on myös sisällyttänyt ilmastoriskit merkittäviin riskeihin kaupunkivalmiussuunnittelussa. Helsingin toimintaan kohti hiilineutraaliutta sisältyy myös se, että uusia, rakennettavia alueita kuten Malmin lentokentän aluetta ja Vihdintien bulevardia suunnitellaan hiilineutraaleiksi. Päästövähennystavoite näkyy Helsingissä myös siten, että kestäviä liikennemuotoja – joukkoliikennettä ja sähköön perustuvaa liikkumista – priorisoidaan. Myös esimerkiksi pyöräilyn väyliä ja niiden talvikunnossapitoa kehitetään systemaattisesti. Vahvana painopisteenä on myös raideliikenneverkoston laajentaminen, josta esimerkkejä ovat merkittävät investoinnit Raide-Jokeriin ja Kruunusillat-yhteyteen sekä pikaraitiotieverkon laajentaminen kantakaupungista ulospäin. Päästöjen vähentäminen on vaatimuksena myös kaupungin hankintojen linjauksissa. Helsinki myös osallistuu aktiivisesti kansainväliseen ilmastotyöhön ja -verkostoihin vaihtaakseen tietoa parhaista käytännöistä päästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2018 hyväksyttyä Hiilineutraali Helsinki 2035 -päästövähennysohjelmaa päivitetään kevään 2021 aikana. Suomen Maitopisara toiminta alkoi Kalliosta ja pelasti lapsia Maitopisarayhdistys sai uudet tilat Kalliossa Harjutori 6:sta vuonna 1938. Lääkärinä Einar Nystén. Maitopisara toimi aina 1950-luvulle saakka. Ikkunasta näkyy Harjutori 12. Kuva: Viljo Pietinen/ /Museovirasto. Korkea imeväisyyskuolleisuus oli vielä 1800-luvun lopussa huolestuttava ongelma koko Euroopassa. Sylivauvojen heikko ravitsemustilanne koetteli lähinnä köyhempää väestöä. Kurjuutta lisäsi vielä puutteelliset asumisolosuhteet. Lapsikuolleisuus oli myös 1900-luvun alun Suomessa valtava ongelma. Tuolloin noin 10 prosenttia elävänä syntyneistä lapsista kuoli ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Pikkulapsien ja heidän perheiden elämänlaadun parantamiseksi syntyi Ranskassa 1900-luvun taitteessa Goutte de laiteli Maitopisara-aate. Se teki neuvontatyötä, mutta keskeiseksi toiminnaksi muodostui äidinmaidon keräys, runsasmaitoisilta äideiltä, jota jaettiin järjestön kautta edelleen sitä tarvitseville. Tulokset olivat niin hyviä, että toimintamalli alkoi levitä muihinkin maihin. Pohjoismaissa se saapui ensimmäisenä Ruotsiin, kun vuonna 1901 Tukholmassa ”Mjölkdroppen” -yhdistys avasi ensimmäisen toimipisteensä. Suomeen Maitopisara-aatteen toi kansalaisaktivistina kunnostautunut pankkineiti Greta Klärich vierailtuaan Göteborgissa ja samalla hän tutustui Mjölkdroppenin toimintaan siellä. Palattuaan Suomeen, Klärich alkoi puuhaamaan Maitopisarayhdistystä myös suomalaisten sylivauvojen terveyden edistämiseksi. Vuonna 1905 hänen suuri unelmansa oli totta, kun Suomen ensimmäinen Maitopisaran toimipaikka aloitti toimintansa Siltasaarenkadulla, nykyisen Ympyrätalon kohdalla sijainneessa talossa. Myös Maitopisara-asemilla kerättiin äidinmaitoa ja jaettiin edelleen. Maitoseokset annosteltiin valmiiksi pulloihin, sillä puhtaan maidonhankinnan lisäksi ongelmana oli usein oikeanlaisen seoksen valmistaminen. Tilannetta hankaloittivat myös työläiskotien puutteelliset olot. Maidon jakelun ja lääkärintarkastusten lisäksi Maitopisaran toimintaan kuuluivat alusta saakka kotikäynnit. Jo ensimmäisen toimintavuoden jälkeen Maitopisaran kirjoihin oli merkattu yli sata 1-vuotiasta lasta. Merkittävää oli myös se, että yhdistyksen toiminta oli aatteellista, jopa sen ensimmäinen lääkäri Elis Lövegren piti vastaanottoa ilman palkkiota. Maitopisaran toimintaa rahoitettiin lahjoituksilla sekä kaupungin tuella. Yhdistyksen varallisuuden hankintaan otettiin mallia Ruotsista. Siellä oli vuodesta 1907 asti kerätty varoja tuberkuloosityöhön myymällä vappuna kukkarintaneuloja. Greta Klärich ideoi Suomeen vastaavan kukkasen Maitopisaran hyväksi. Niinpä jo seuraavana vuonna Klärich värväsi vapaaehtoisia askartelemaan paperikukkia. Ensimmäinen keräys vappuna 1908 oli suurmenestys, kukkia myytiin 90 000 kappaletta. Maitopisara toiminta laajeni nopeasti 20:lle paikkakunnalle. Alle 2-vuotiaista helsinkiläislapsista 60 prosenttia oli kirjattu yhdistyksen rekisteriin 1930-luvulla. Kalliossa Maitopisara sai vuonna 1938 Harjutorilta ajanmukaiset tilat samana vuonna valmistuneesta talosta. Maitopisarayhdistyksen toiminta jatkui aina 1950-luvulle saakka, jolloin se vähitellen kunnallistettiin. Vuonna 1976 Maitopisara sulautui sosiaalija terveysalan yhdistykseen Folkhälsaniin. Maitopisaran toimintaa voidaan pitää suomalaisen lastenneuvola työn ensimmäisenä muotona. Kokonaisvaltaisempi lastenneuvola aloitti vuonna 1920 legendaarisen Arvo Ylpön toimesta. Ensimmäinen neuvola aloitti, niin ikään Kalliossa Toisella linjalla halkoliiteriin kunnostetuissa tilassa. Eikä sovi unohtaa myöskään toimeliaan Greta Klärichin Vappukukka-merkkiä, jota myydään edelleen lasten hyväksi ja on vanhin Suomessa myytävä keräilymerkki. Juhani Styrman Lapsen tiedot merkittiin jokaisella käynnillä Maitopisaran neuvolakorttiin. Lähes 700 vauvaa aloittaa elonpolkunsa luontolahja mukanaan Yksi koronavuoden positiivisia lieveilmiöitä oli suomalaisten ennennäkemätön ryntäys luontoon. Kainuun uudessa keskussairaalassa luontoon on kannustettu synnytyssalilta lähtien. Tänä vuonna Kainuun keskussairaalan ja Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteisessä kampanjassa on luovutettu kaikille vuonna 2020 Kainuussa syntyneille vauvoille luontolahja. Vielä muutama hetki jäljellä vuotta 2020 ja tähän mennessä jo 664 Kainuun keskussairaalassa syntynyttä vauvaa on lähtenyt kotimatkalle luontolahjan kanssa. Metsähallituksen Luontopalvelujen ja sairaalan yhteistempauksessa lahjoitettiin jokaiselle Kainuun keskussairaalassa vuonna 2020 syntyvälle vauvalle ensikuksa. Perheille on annettu myös kutsukortti luontoon, jossa kerrotaan luonnon terveysja hyvinvointivaikutuksista. – Perheet ovat olleet ilahtuneita ja yllättyneitä luontolahjasta. Tämä on ollut erilainen lahja kuin vaikkapa perinteisemmät villasukat. Luontolahjan on myös koettu sopivan hienosti Kainuuseen ja tänne meidän sairaalaan, jossa luonto on esillä sisustuksessakin, kertoo kätilö Anne Kemppainen. Vastasyntynyt lapsi peitteeseen käärittynä, peitteen päällä juomamuki Ilahduttavan moni pieni on saanut oman kuksansa, sillä Kainuun keskussairaalan synnytysmäärät ovat nousseet tänä vuonna noin 20 % verrattuna viime vuoteen. Reilu kolmasosa Kainuussa synnyttävistä perheistä tulee Kainuun ulkopuolelta.
9 Viikot 2-3/2020 Kaisantunnelin rakentaminen vaikuttaa liikkumiseen Päärautatieaseman laiturialueella tammikuusta alkaen Havainnekuva Kaisantunnelin länsipään sisäänkäynnistä. Kuva: Sitowise ja Lindroos Architects Helsingin päärautatieasemalla ratapihan alittavan kävelyja pyöräilytunnelin, Kaisantunnelin, rakennustyöt alkavat tammikuussa 2021. Työmaan järjestelyt vaikuttavat laiturialueella liikkumiseen. Tunnelin päät tulevat olemaan Töölönlahdenkadulla ja Kaisaniemenpuiston lounaiskulmassa. Tunneli rakennetaan nykyisen jalankulkutunnelin pohjoispuolelle. Tunneleilla on yhteinen sisäänkäynti itäpäässä. Muutoksia kulkemiseen laitureille 1 ja 2 sekä 17-19 Laitureiden 1 ja 2 alku on jo rajattu tunnelin itäpään työmaa-alueeksi. Matkustajat kiertävät laitureille 1 ja 2 laituria 3 pitkin. Ensimmäiset työvaiheet itäpäässä liittyvät laiturien purkuun, maanpoistoon ja kaapeleiden siirtoon. Kaisantunnelin länsipäässä työmaajärjestelyjen vaikutukset liikkumiseen ovat suuremmat. Junien pysähtymispaikka muuttuu raiteilla 18 ja 19 Sunnuntaista 3.1. klo 9.15 eteenpäin junat pysähtyvät lähes 100 metriä kauempana asemasta raiteilla 18 ja 19. Tämän seurauksena matkustajien kävelymatkat näillä laitureilla pitenevät. Aitaamisen vaihe 1 länsipäässä Työmaan aitaaminen alkaa 4.1. Aita rakennetaan Töölönlahdenkadun ja laiturin 19 välille. Kulku laiturille 19 on rappusia pitkin Töölönlahdenkatu 3:n kulmalta. Laituria 19 pitkin pääsee vielä tässä vaiheessa kulkemaan asemalle. 4.1. lähtien esteetön kulku Töölönlahdenkadulta laitureille ja asemalle on kiertämällä Töölönlahdenkatu 5 -kiinteistön ympäri Elielinaukiolle. Aitaamisen vaihe 2 länsipäässä Tammikuun aikana työmaa-aluetta laajennetaan. Laiturin 19 aseman puoleinen pää jää oheisen kuvan mukaisesti kokonaan työmaa-aidan sisälle ja aita rakennetaan laitureille 17-18. Jalankulkijoille rakennetaan tammikuun loppupuolella reitti raiteiden 18 ja 19 yli. Kävelyreitit ovat silloin oheisen kuvan mukaiset. Kuvassa on esitetty kulku laitureille 17-19 tammikuun lopulla. Työmaa-aidat ja opasteet ohjaavat matkustajia. Urakoitsija päivittää ajankohtaista tietoa järjestelyistä hankkeen Facebook-sivulle ja verkkosivulle. Ensimmäisinä työvaiheina länsipäässä tehdään puskimien siirrot raiteilla 18 ja 19. Aitaamisen jälkeen työmaalla alkaa maanpoisto. Tämän jälkeen edetään louhinnan työvaiheisiin alkuvuoden aikana. Kaisantunneli helpottaa pyöräliikennettä Kaisantunneli tuo pyöräilijöille nopean yhteyden aseman ali. Se helpottaa itä-länsi-suuntaista pyöräliikennettä huomattavasti, sillä baanalta on suora yhteys tunneliin ja Kaisaniemenpuistoon. Myös jalankulkuyhteydet paranevat ja Kaivokadulla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä vähenee. Kaisantunneli on noin 220 metriä pitkä, noin 8 metriä leveä ja 3 metriä korkea. Pyöräkaista on 4 metriä leveä ja jalankulkukaista 3,5 metriä leveä. Kaistat erotetaan toisistaan reunakivillä. Tunnelin yhteyteen tulee HKL:n omistama pyöräkeskus ja pyöräpysäköinti noin 1500 polkupyörälle. Tunnelin arvioidaan olevan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käytössä maaliskuussa 2023. Kallion kävelyfestivaali kulkee uutta kohti Juhani Styrman ja Kallion kävelyfestivaali olivat koronavuoden menestyjiä. ”Olemme kulkeneet oikeaan suuntaan”. Kuva: HELKA. ”Yksi kun jättää, niin toinen jo ottaa”, sanotaan laulussa, näin kävi myös Kallion kävelyfestivaalille. Kun Kf ei enää sopinut uudistuneen Kallion kulttuuriverkoston toimintaan, niin nopeasti kävelyfestivaali sai uusia yhteistyö ehdokkaita. ”Oli ilahduttavaa huomata kiinnostus. Se kertoo, että Kallion kävelyfestivaalia vielä arvostetaan, sanoo Kf:n Juhani Styrman. Kävelyfestivaalin uusia yhteistyö kumppaneita on muun muassa WalkHelsinki. ”WalkHelsinki on arvostetuimpia helsinkiläisiä kaupunkiopastuksia tarjoavia yhteisöjä, on suuri kunnia päästä mukaan tähän ryhmään”, iloitsee Styrman. Jatkossa Kallion kävelyfestivaalin ohjelmistoon kuuluvat myös Pertti ”Poitsu” Stenmanin suositut Kallio -opastukset ”Kurvin kierre” ja ”Allin kalja ja rupuralli”. ”Poitsun vetämät kierrokset olivat aiemmin osa Kalliolan Hima&Strada -projektia, nyt sen loputtua nämä opastukset tulivat hyvin luontevasti osaksi Kf:n kävelyjä”, Styrman sanoo. Kävelyfestivaali on tehnyt myös yhteistyötä Alppila-seuran, Kalasataman asukasyhdistyksen ja Siltasaariseuran kanssa. Myös tulevana vuonna yhteistyö jatkuu, luvassa on räätälöityjä kaupunginosa kierroksia yhdistysten kanssa. Myös Kf:n kaupunkiopastuksia on keväällä osana Helsingin aikuisopiston kursseja aikaisempien vuosien tapaan. Kuten myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2021 ohjelmistossa kävelyfestivaali on näkyvästi mukana. Kallion kävelyfestivaali on myös yhdessä Virtapiiri ry:n kanssa perustanut ”Rauli”Badding” Somerjoen rahaston”. ”Somerjoki asui merkittävän osan elämästään Kallion seudulla. Rahaston tavoitteena on saada pysyvä huomionosoitus itäiseen kantakaupunkiin laulajalle, jonka merkitys on suuri suomalaisessa populaarikulttuurissa”. Kf ja Virtapiiri tulevat järjestämään ”Baddingin tie” -kävelyjä Alppiharjussa, jossa Somerjoki asui, teki musiikkia ja sinne hänen tiensä myös lopulta päättyi. Kierrosten tuotto menee rahastoon. Somerjoen muistomerkki hanketta voi tukea myös liittymällä Virtapiirin jäseneksi. Jäsenyys on 30 euroa ja sen voi maksaa yhdistyksen tilille FI41 5720 3720 0285 72. Kallion kävelyfestivaalista tuli kansallinen ilmiö koronavuonna, se pystyi järjestämään koronarajoituksista huolimatta entinen tapahtumia Helsingissä. ”Niin hurjalta kun se kuulostaakin, niin korona oli kävelyfestivaalille onnenpotku, varsinkin tilanteessa, jossa olimme jääneet tyhjän päälle”, Styrman summaa mennyttä vuotta. Kävelyfestivaali sai osana Kallion kulttuuripalkintoa käyttöönsä entisen Kallion kulttuurikerhon kotisivut. ”Se mahdollisti virtuaalija omatoimkävelyt. Sivuilla on ollut valtavasti vierailijoita, se kertoo siitä kuinka ihmiset kaipaavat turvallista toimintaa koronan keskellä”, Styrman toteaa. Vuoden aikana on tarkoitus myös uusia Kallion kävelyfestivaalin kotisivut. Juhani Styrmanin ja Kallion kävelyfestivaalin ansiokas työ on huomattu palkinnoilla. ”Ne kertovat, että olemme tehneet oikeita ratkaisuja. Kf menestyminen osoittaa myös sen, ettei vanhojakaan toimintamalleja pidä heittää hukkaan. Tuntuu siltä, että uudistuminen on monesti pelkkä itseisarvo, joka saattaa tuhota vain toimivia ratkaisuja”, Styrman pohtii. Herkko Kaipainen Koronaturvallinen Kallion kävelyfestivaali osoitteessa: https:// www.kfkkv.fi/
10 Viikot 2-3/2021 KIRJA-ARVOSTELU Upea teos Olympiastadionista Olympiastadion on Suomen tunnetuin rakennus – ulkomaillakin. Tämä vuonna 1938 valmistunut rakennus on tarjonnut vuosikymmenten mittaan tuhansia ja taas tuhansia elämyksiä, kokemuksia, hetkiä miljoonille kävijöillensä. Näitä Olympiastadionin hetkiä,tunnelmia,kokemuksia, elämyksiä valottaa erittäin ansiokkaasti itsekin aktiivi Olympiastadionin kävijä, kirjailija Erkki Alaja. Alaja tuntee kohteensa erittäin hyvin,suhtautuu siihen lämpimästi tunteella säilyttäen silti asiallisen tiedon jakamisen kirjan sivuilla. Alajan kirja ”Olympiastadion” ( Teos 2020 ) on uusi,oiva lisä mm. Helge Nygrenin ja Voitto Raatikaisen aiempiin suurta areenaamme käsitteleviin teoksiin. Vanha hanke Alaja tuo sopivassa laajuudessa esille Helsingissä jo yli sata vuotta sitten olleita hankkeita,ajatuksia isosta urheilunäyttämöstä, stadionista. Tukholman vuoden 1912 Olympiakisat toivat suomalaisten mieliin tavoitteen omista kisoista Helsingissä. Jos kerran ruotsalaiset niin kyllähän mekin ! Totta hankkeesta tuli 1930-luvulla. Olympiastadion silloisesta Helsingin Stadionista tuli 1952 ja Olympiakisat 1952 saavat kirjassa ansaitsemansa huomion . Kirjan luku ”elämää Olympiastadionilla” kuvaa värikkkään monipuolisesti toiminta-aikaa Olympiastadionilla 1950-luvulta 1990 -luvun alkuun. Näkyviä tapahtumia kentällä hallitsivat yleisurheilu ja jalkapallo. Talvikaudella pikaluisteltiin ja pelattiin jääpalloa kuten varttuneemmat kirjan lukijat muistanevat. Kai Pahlman oli jalkapallon tähti, Voitto Hellsten huudattti täpötäyttä yleisurheilukatsomoa ja Juhani Järvinen kiisi talvella luistimilla jääpalloilija Tauno Timoskaa unohtamatta. Olympiastadion synnytti omat sankarinsa, joista 1971 Juha Väätäisestä tuli ylivertainen. ”Rock and roll ” Aivan uuden sykkeen Olympiastadionille toivat rock and roll maailman suuret tähdet 1990-luvulla. Alaja on erittäin perusteellisesti,ansiokkaasti kuvannut musiikkimaailman suurten tähtien vierailuja Olympiastadionilla, Helsingissä. Urheilua moittimatta nämä vierailut tekivät Helsinkiä ja Olympiastadionia enemmän tunnetuksi maailmalla kuin mitkään urheilutapahtumat . Olympiastadion sai konserttien myötä myös aivan uutta kävijäjoukkoa ympäri Suomea ja naapurimaistakin. Vaikka juhlateos ei kerrokaan Olympiastadionin taloudesta ja hallinnosta kuin niukasti, oli konserttien taloudellinen merkitys Olympiastadionille ja koko Helsingille erittäin merkittävä,tulopuoli lasketaan miljoonissa. Erittäin hieno musiikkielämän kuvaus on pitkähkö artikkeli laulaja Cheekin stadionesiintymisistä. Hänhän valloitti täpötäyden Olympiastadionin kahdesti. Erilaisten tähtien lisäksi kirja kuvaa Olympiastadionin arkipäivän toimintaa. Harjoitussaleja, tornia, Urheilumuseota, retkeilymajaa, kahvilatoimintaa, toimistovuokralaisia. Olympiastadionhan on käsittämättömän laaja kokonaisuus, jota Alajan kirja ansiokkaasti yrittää lukijalle valaista. Juhlateos -lahjateos Erkki Alajan kirja on tekstiltään sujuvaa,elävää, helppolukuista. Loistava Pekka Jyrkiäisen kuvitus täydentää kirjaa hienolla tavalla. Kirjaa voi lämpimästi suositella lahjateokseksi kenelle tahansa – näin joulun alla. Odotellaan kun päästään itse areenalle – Olympiastadionille. Ehkä vielä joskus ... Pekka Hurme KokoTeatterin kevätkausi 2021 Teatterilla nähdään Jenni Janakan Röyhkeyskoulu: Kuka mun päässä puhuu, joka nähdään 12.3.20.3. Vierailuna nähdään myös OSIRIS teatterin Naisen Peili 16.17.3., jossa ammattitaiteilijat valmistavat oman taiteenalansa luomisprosessin kautta muotokuvia yhteiskunnan katveessa elävistä, eri kulttuureissa kasvaneista naisista. Koreografi Ari Numminen tuo lavalle tanssiteoksen Kohti Orlandoa 21.3., joka on viimeistelemätön vaellus maskuliinisuuden ja feminiinisyyden rajapinnoilla, keskeneräinen kehollinen retriitti ja musiikillinen meditaatio, joka kurkottaa uudestisyntymän lohdullisiin mahdollisuuksiin. 7.-18.4. näemme Alpo Aaltokoski Companyn Kuusi kuvaa kuolemasta -tanssiteoksen osat 3-5, jossa luopumisen ja menetyksen teemoja lähestytään iän merkitysten ja sukupolvien yli kantavan muistin näkökulmista. Lavalla upeat Marjo Kuusela, Tuovi Rantanen ja Johanna Ikola. Lassi Alhorinteen Kymmenen kohtausta kirkossa nähdään 20.21.4. Teos perustuu pappi Kai Sadinmaan tuotantoon sekä elämään. Loiske Ensemblen Vahva ja hellä -teos käsittelee tanssin ja musiikin keinoin vahvuuden, hellyyden, voiman ja haurauden kokemusta läpi elämän ja sen ääripäissä. Esitykset 2.-4.5. Kevään päätteeksi näemme Jouni Bäckströmin teoksen Supermies 25.-28.5., joka on autofiktioesitys ruuhkavuosia elävän taiteilijaisän monista rooleista ja niihin liittyvistä kipuiluista. Ohjelmistossa jatkaa Aktivistinäytelmä 3:n lisäksi useat kestosuosikit. Timo Tuominen valloittaa jälleen Toivechansonkonsertin merkeissä 16.1. ja 27.2. Myös improvisaatioteatteri Vendetta jatkaa kahdella lisäesityksellä Korruptoituneiden mielten jumppa 17.1. ja 7.2. Kirsi Liimataisen Jos minä puhuisin sinulle saa niinikään toivotun lisäesityskauden 2.-21.3.2021. KokoTeatterista KokoTeatteri on helsinkiläinen ammattiteatteri, joka on toiminut vuodesta 1997. Teatterin omassa ohjelmistossa on toisessa äärilaidassa draama ja toisessa nykytanssi. KokoTeatterissa tehdään viihdyttäviä esityksiä, jotka haastavat ajattelemaan. Oman ohjelmiston lisäksi KokoTeatterissa nähdään lukuisia vierailuesityksiä. Teatterit kulttuurikummeikseen 2021 syntyneille Helsingissä Helsingin teatterit kutsuvat kaikki vuonna 2021 syntyvät helsinkiläiset vauvat kummilapsikseen. Kulttuurin kummilapsissa helsinkiläisillä lapsilla on kummina taidetai kulttuuritoimija, jonka kautta lapsi ja hänen perheensä saa henkilökohtaisen kosketuksen kulttuuriin ja taiteeseen. Kummius jatkuu siihen saakka, kunnes lapsi aloittaa koulun. Vuonna 2021 syntyvien lasten kummeina toimivat Helsingin Kaupunginteatteri, Nukketeatteri Sampo, Suomen Kansallisteatteri, Svenska Teatern, Teatteri ILMI Ö. ja Q-teatteri. Jokainen vuoden 2021 Kulttuurin kummilapsi voi osallistua vuosittain kahteen teatteritapahtumaan. Ne ovat tunnelmallisia ja kiireettömiä taidetuokioita lapsille ja heidän lähiaikuisilleen. Tapahtumat suunnitellaan lapsen ikä huomioiden ja ne soveltuvat kaikille perheille kielitaidosta ja kulttuuritaustasta riippumatta. Tapahtumat ovat maksuttomia ja niitä järjestetään teattereiden lisäksi eri puolilla Helsinkiä leikkipuistoissa, Annantalossa, Caisassa, Kanneltalossa, Malmitalossa, Stoassa ja Vuotalossa. Lapsen syntymävuosi määrää kulttuurikummin, mutta toimintaan voi ilmoittautua mukaan myös myöhemmin, aina lapsen kouluikään saakka. Vuonna 2020 syntyneiden lasten kummi, Helsingin kaupunginorkesteri, kutKokoTeatterin ohjelmisto jatkaa upean runsaana sekä monipuolisena myös keväällä 2021. Tammikuussa ilotulitusraketin lailla lavalle räiskähtää Lucy Kirkwoodin läpimurtoteos NSFW, joka saa nyt vihdoin ensiesityksensä suomen kielellä KokoTeatterissa 15.1. Anna Veijalaisen ohjaama NSFW on mukaansatempaava musta komedia skandaalijournalismista, valtapeleistä, kiristyksestä sekä yksityisyydestä mediassa ja sen ulkopuolella. Lavalla taituroivat Sami Saikkonen, Elias Salonen, Sesa Lehto, Katimari Niskala ja Anna Veijalainen. Esitykset 15.1.-15.5.2021. Supersuosittu ja syksyllä loppuunmyytyjä katsomoita kerännyt Helena Kallion Aktivistinäytelmä 3 jatkaa lisäesityksillä maaliskuussa. Uusintaensi-ilta nähdään 5.3. Näytelmä kertoo toisen maailmansodan rikosten, kylmän sodan imperialismin ja ydinvarustelun herättämistä 60-luvun vallankumouksellisista ja aktivisteista. Lavalla valovoimaiset Anni Elif Egecioglu, Tuuli Heinonen ja Anna Veijalainen. Esitykset 5.-31.3.2021. Tuoreena uutuutena näemme 26.1. ensi-iltansa saava Nina Viitamäen koreografioima tanssiteos Seinää tuijottavat naiset. Tanssijat Nina Viitamäki ja Satu Rekola lupaavat irrottaa katsojat arjen odotuksista ja kutsuvat kanssaan mielikuvitusmaailmaan. Esitykset 26.-28.1.2021. Odotettu jalkapallonäytelmä Aika meidän tullut on saa ensi-iltansa vihdoin 2.2. Esityksen on ohjannut Ekata Theatren Erika Eva. Epätoivonkin ylittävästä ystävyydestä kertova esitys ottaa vahvasti kantaa turvapaikkapolitiikkaan. Esitykset 2.-10.2.2021. Lain§uojattomat Warm Up -tapahtumaa vietetään 12.–14.2. KokoTeatteri on kutsunut jälleen kylään Teatterikeskuksen jäsenryhmiä juhlistamaan yhdessä vapaiden ammattiteattereiden Lain§uojattomat -festivaalia talvisen Warm Upin merkeissä. Viikonlopun aikana näemme Teatteri Siperian Vähemmän ihminen, Teatteri Vanha Jukon Juko(lan) seitsemän veljestä, Rakastajat-teatterin Everstinnan sekä Teatteri Quo Vadiksen Ai ai ai. Teatteri Quo Vadiksen syyllisyydentuntoa ja siitä riisuutumista käsittelevä seremoniallinen teos Ai ai ai nähdään vielä kolmesti tapahtuman jälkeen 16.-18.2.2021. KokoTeatterin yleisötyötä luotsaava Katimari Niskala nostaa 23.2. lavalle oman liikkeellisen sooloteoksensa Jacques, Bob & Me. Teos esittelee kolme erilaista näkökulmaa liikkeeseen lavalla. Esitys käy läpi Jacques Lecoqin ja Robert Wilsonin liiketekniikoita, sekä asettaa Katimarin oman näkökulman hänen oppi-isiensä rinnalle. Esityksen rinnalle Niskala on luonut workshopin, jossa jaetaan oppeja kyseisistä tekniikoista. Esitykset 23.-26.2.2021. Vierailevina uutuuksina Kokosuu ensi syksynä omat kummilapsensa Musiikkitalossa pidettäviin konsertteihin. Vuonna 2020 kulttuurikeskuksissa järjestetyt kaupunginorkesterin konsertit olivat erittäin suosittuja. Kulttuurin kummilapset -palvelua hallinnoi Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Hanke edistää perheiden hyvinvointia ja kaupunkilaisten kulttuurista yhdenvertaisuutta. Samalla toiminta lisää Helsingissä toimivien taideja kulttuurilaitosten saavutettavuutta. Palvelun mahdollistaa Jane ja Aatos Erkon säätiön tuki.
11 Viikot 2-3/2020 Lahopuun elämää -luonto-opaste Majavakallion juurella. Kuva: Tuomas Lahti. Opasteet kartalla. Kartta: Tuomas Lahti. Pieniä nisäkkäitä -luonto-opaste Rajakallion lähellä. Kuva: Tuomas Lahti. Uudet luontoja karttaopasteet innostavat liikkumaan Vanhankaupunginlahdella Uusittu karttaopaste Purolahden risteyksessä. Kuva: Tuomas Lahti. Helsingin sydämessä sijaitseva Vanhankaupunginlahti on suositumpi luontokohde kuin koskaan. Lammassaaren esteettömällä lankkupolulla kulkee keskimäärin 570 ihmistä joka päivä, ja vuoden 2020 kävijämäärät yltävät noin 200 000 vierailuun. Vanhankaupunginlahdella on 14 lintujenkatselupaikkaa: lintutorneja, lintulavoja ja piilokoju. Alueen opastukseen on nyt saatu kaivattu päivitys. Vanhankaupunginlahtea ympäröiville sisääntuloreiteille on asennettu kahdeksan uutta kartallista alueopastetta. Uusien karttaopasteiden myötä aluetta ja sen monipuolisia retkeilymahdollisuuksia on helpompi hahmottaa. Kivinokkaan on sijoitettu myös kaksi pienempää karttaopastaulua, jotka selkiyttävät luonnonsuojelualueen rajoja vesillä liikkuville. Karttaopasteiden lisäksi Vanhankaupunginlahdelle on pystytetty neljätoista uutta luonto-opastaulua. Opastaulut tuovat luontotietoa näkyväksi ja innostavat luonnon havainnointiin esittelemällä alueen lajistoa ja erityispiirteitä. Opastaulujen laatimiseen (tekstit ja valokuvat) ovat osallistuneet ympäristöpalveluiden luontoasiantuntijat ja alueella pitkään liikkuneet luontokonkarit: Eero Haapanen, Tomi Muukkonen ja Sami Kiema. Opastaulujen piirroskuvituksista vastaavat Jari Kostet, Olga Veselovskaya ja Vappu Ormio. – Suomen luonnon monimuotoisuutta turvaavan Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksen turvin alueella jatketaan luonnonhoitotöitä, asennetaan vesija lokkilinnuille pesimälauttoja sekä rakennetaan uusia luonnontarkkailurakenteita, kertoo ympäristötarkastaja Tuomas Lahti. Vanhankaupunginlahteen voi tutustua myös verkkosivulla citynature.eu. Sivusto toimii kätevänä mobiilioppaana, joka johdattaa yhteentoista muuhunkin helsinkiläiseen luontokohteeseen. Uusien luonto-opasteiden paikat tullaan päivittämään mobiilioppaan kartalle. Vanhankaupunginlahden luontoelämysten lisäksi vinkkejä Helsingin luonnossa liikkumiseen ja retkikohteisiin voi napata pdf-muodossa julkaistusta Lumoava Helsinki –200 luontoelämystä -kirjasta. Päivänvalon huvetessa moni tuntee olonsa vetämättömäksi ja uupuneeksi. Jaksamista voi kuitenkin lisätä pitämällä huolen siitä, että lautaselta löytyy tarpeeksi vireystilaa ylläpitäviä ruokia. Liikuntalääketieteen erikoislääkäri ja terveellisten elämäntapojen puolestapuhuja Pippa Laukka listaa yleisiä, kaupan hevi-tiskiltä tai salaattibaarista löytyviä ruoka-aineita, joista saa runsaasti vitamiineja ja hivenaineita tukemaan hyvinvointia nyt vuoden pimeimpään aikaan. Pippa Laukka vinkkaa, että vitamiinirikkaita ruoka-aineita löytyy helpostikin, kun vain tietää, mistä etsiä. Hänen mukaansa moni yllättyy siitä, kuinka vitamiinipitoisia jotkin perusruoka-aineiksi mielletyt vihannekset ja hedelmät todellisuudessa ovatkaan. – Esimerkiksi keltaisessa paprikassa on viisi kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa, vaikka juuri appelsiinia monesti pidetään vitamiinirikkauden säihkyvimpänä keulakuvana. Myös punaisessa paprikassa ja persiljassa on moninkertainen määrä C-vitamiinia appelsiiniin verrattuna, Laukka huomauttaa. – Kotimainen peruna on ekologinen vitamiinipommi, sillä se sisältää Cja B-vitamiineja, magnesiumia, sinkkiä, kaliumia, kuparia ja rautaa – ja kaiken lisäksi se laktoosittomana ja gluteenittomana soveltuu useimmille. Myös sienet ovat erinomainen lisä ruokavalioon, sillä ne ovat vähäenergisiä, runsaskuituisia ja auttavat pitämään kylläisenä pitkään. Muun muassa A-, Bja D-vitamiinia sisältävät sienet ovat superruokaa, joka tuo hyvän lisän terveelliseen ruokavalioon, esimerkiksi osana ravintorikasta salaattia.” Folaatin saanti B-ryhmän vitamiineihin kuuluva folaatti vaikuttaa hermosolujen rakentumiseen ja sen puutostila voi johtaa anemiaan. Laukan mukaan liian harva pitää huolen tämän ravintoaineen riittävästä saannista. – Suomalaisten ravinto sisältää keskimäärin liian vähän folaattia, jota saa runsaasti muun muassa tuoreista vihanneksista, pavuista, kaalista ja pähkinöistä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että ravintoaine on erittäin lämpöherkkää: ruoan keittäminen runsaassa vedessä voi hävittää jopa 40 prosenttia sen sisältämästä folaatista. Siksi esimerkiksi salaattibaari on erinomainen paikka varmistaa folaatin saanti, Laukka vinkkaa. – Monelle voi olla yllätys, että myös maustaminen voi edesauttaa vitam i i n i e n s a a n t i a . Esimerkiksi mustapippurissa on muun muassa Kja C-vitamiinia sekä paprikajauheessa runsaasti A-vitamiinia, hän jatkaa. Monipuolinen kananmuna Laukka toivoisi, että erityisesti A-vitamiinin ja sinkin hyötyvaikutusta puhuttaisiin entistäkin enemmän näin talven kynnyksellä. – A-vitamiinia tarvitaan näkökyvyn ylläpitämiseen ja sen puutos voi aiheuttaa hämäräsokeutta. Vaikka moni mieltää kananmunan etenkin proteiininlähteeksi, se sisältää runsaasti A-vitamiinia – ja itse asiassa lähes kaikkia muitakin vitamiineja, paitsi C-vitamiinia. Myös porkkana sisältää beetakaroteenia, joka on A-vitamiinin esiaste, Laukka kertoo. – Entsyymeihin sitoutunut sinkki on eräs tärkeimmistä hivenaineista, sillä sitä tarvitaan lukuisissa aineenvaihduntareaktioissa ja immuunipuolustuksen toiminnassa. Hyviä sinkin lähteitä ovat esimerkiksi leseet, vehnänalkio, täysjyvävilja ja pähkinät. Kun salaatin päälle ropsauttaa leseitä ja pinjantai kurpitsansiemeniä sisältäviä salaatinlisukkeita, on päivän sinkin saanti helposti taattu, Laukka suosittelee. Pipan vinkit vitamiininsaantiin talvikaudella • Syö kourallinen marjoja joka päivä • Suosi ruoka-aineiden valinnassa vihreää • Välipalanälän varalle pidä lähettyvillä hedelmiä (jotka voi syödä sellaisenaan tai jotka voi hurauttaa blenderissä smoothien joukkoon) • Testaa uusia vitamiinipitoisia makuja (esimerkiksi monipuoliset salaattibaarit ovat erinomaisia tähän tarkoitukseen) • Syö vähintään 3 kertaa viikossa D-vitamiinipitoisia kaloja, eli kuhaa, siikaa tai silakkaa Terveysvin kki! Terveysvin kki! Pippa Laukka vinkkaa, miten pysyt virkeänä välttämällä vitamiinimokat
12 Viikot 2-3/2021 KULTTUURI Pääkaupunkiseudun koronatyöryhmä jatkoi loppiaisen alla kirjastojen, museoiden ja kulttuuritilaisuuksien karanteenia. Kulttuuri on nyt verkossa, jonne monet laitokset ja ryhmät ovat tehneet digiloikan. Yksinäisenä saarekkeena ovat pienet, yksityiset galleriat, joilla ei ole varaa pitää vuokratiloja tyhjinä. Show must go on. Älä elämää pelkää Esko Salminen, suomalaisen näyttämötaiteen grand old man, tulkitsi koskettavasti lempirunojaan ainutlaatuisessa taiteilijaillassa 80-vuotispäivänsä yhteydessä. Esko Salminen esittää aina väkevästi eläytyen, niin nytkin. Lavakarismaa ja suuria tunteita tarjottiin sylin täydeltä. Harva taiteilija ottaa yleisönsä yksinään Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Mukana oli kooste kotimaista klassista runoutta ja maailmanluokan säkeitä. Esimerkkeinä Kaarlo Sarkia, Katri Vala, Claes Andersson, Aale Tynni, Eino Leino. Ulkomaisista kuultiin runot mm. William Shakespearen ”Myrskystä” Prosperon loppumonologi, Frederico Lorcan ”Uskoton aviovaimo” tai Tennessee Williamsin ”Lasinen eläintarha”, Tomin monologi. Ikimuistettavia rooleja Esko Salmisella on ollut runsaasti teatterissa, elokuvissa ja televisiossa. Edelleenkin sopiva määrä tuntuu pitävän hänet vauhdissa. Suuret aplodit! Yleisö eli mukana ja koki harvinaisen upean runoillan. Koko kansa sai muutamia näytteitä itsenäisyyspäivän juhlassa Presidentinlinnassa, jossa hän lausui näitä samoja toisen ikonin Seela Sellan kanssa. Kaarlo Sarkian ”Älä elämää pelkää” ensimmäinen säkeistö kuuluu: – Älä elämää pelkää, / älä sen kauneutta kiellä. / Suo sen tupaasi tulla / tai jos liettä ei sulla, / sitä vastaan käy tiellä, / älä käännä sille selkää. / Älä haudoille elämää lymyyn kulje: / Ei kuolema sinulta oveaan sulje. Runovideot pyörivät runokinossa Runoilija Riika Helle-Kotka sekä videoja valokuvaaja Sanna Telkki-Kova pyörittävät virtuaalista ”Runokinoa” ylläpitämässään PoetryFotogenic Teamissä Facebookissa ja Instagrammissa. Sieltä löytyy Helle-Kotkan maaginen runo ”Loitsu” Telkki-Kovan salaperäisen intensiivisellä videolla. Viime kesänä perustettu Runokino julkaisee kuukausittain eri tekijöiden videoita. Nyt se järjestää live-näytöksen 13.2.2021 Kera-kollektiivin kanssa pop up -teatterissa Keran Halleilla Espoossa. Valkokankaalla nähdään syksyn aikana Runokinossa julkaistuja videoita eri tekijöiltä. Samalla kaksi runovideota, Runosvengin ja Jussi Kiovan, saavat ensi-iltansa. Tapahtumaan ilmoittaudutaan Runokinon sivujen kautta Facebookissa, koska vain rajoitettu määrä pääsee yleisöksi koronarajoitusten takia. Runoilija luki runonsa suomeksi, teksti näkyy englanniksi hämyisenä kauniina kuvavirtana: – LOITSU Taivaannaula rautakynsi / sulalla sui virukset pois. / Polta pelko karrelle, tulilintusemme. / Nouse taivaan hissikuiluun, / kokko tarkkanäköinen. / Tuo viesti kaukaa sanansaattajamme, / virvatulista toivomme. / Iske tulta taivaannaula, / iske kynsilläsi kiveen, / sinkoa kipinästä liekki. / Anna liekkiaallokon huuhtoa / epäilyksen yskös. / Anna toivolle siipiä / kannatteleva ilmavirta, / tuulitunneli huomiseen. ”Sisko voisin kanssasi laulaa” Monipuolisen laulaja-lauluntekijä Eeppi Ursinin ”Love Boat” -livestriimi -konserttisarja alkoi huhtikuussa 2020, kun vallitseva tilanne tyhjensi kalenterin. – Siitä on tullut mulle todella tärkeä väylä olla yhteydessä faneihin ja pitää yllä omaa työkuntoa. Tuntuu, että tämä on tärkeää työtä juuri nyt. Hän on pitänyt yli 30 konserttia Facebookja Instagram-sivuillaan, jossa ne kuulee milloin vain. Uudenvuoden konsertti oli erityisen täysipainoinen ja kesti toista tuntia. Laulaja jutusteli mukavasti. Vahvan tulkinnan saimme Ursinin omasta sävellyksestä ja sanoituksesta ”Uneksin”. – Uneksin siitä kuinka antaisimme enemmän / kertoisimme toisillemme uudestaan / kulkisimme vierellä (…) Uneksin että sisko voisin kanssasi laulaa / Uneksin että sisko voisin kanssasi huutaa / Uneksin vielä täällä miehetkin saa itkeä / ilman että uutisissa kerrotaan / murtumatta täytyis jaksaa enemmän / (…) Maailma kanssas laulaa sun kanssas uneksii / Maailma kanssas laulaa sun unelmiisi vastaa / Sisko voisin kanssasi laulaa Uusi single ”Central Park” julkaistiin marraskuun alussa. Se on popbiisi, joka kertoo lähtemisestä, onnellisesta irrottautumisesta ja uuden aloittamisesta. New Yorkin hektisen suurkaupungin menon keskellä Central Park tuntuu hänestä siellä käydessä ihanalta levähdyspaikalta: – Se on kuin kaupungin keuhkot. Vuoden 2020 alussa muutin New Yorkiin pitkällisen pohdinnan ja prosessin tuloksena. Tarkoitus oli, että teen töitä sekä New Yorkissa, että Suomessa. Tangoystäväin kutsui tanssiin ”TangoNyky Duettoilta” Musiikkitalon Black Boxissa on jo tasokkaaksi vakiintunut nykytanssin monipuolisuutta esitteleRisto Kolanen Joulukuun kulttuurikierros Kansallisteatterissa 80v-juhlarunoja esittänyt Esko Salminen sai kesällä 2017 Helsingin Kulttuuripalkinnon. Kuvassa ympärillä muut palkitut, Ninni Perko (vas.), Sade Kamppila ja Sonya Lindfors. Kuva: Helsinki Kulttuuri. Sanna Telkki-Kovan ja Riika Helle-Kotkan PoetryFotogenic Team ylläpitää Runokinoa Facebookissa. Loitsu-video kuvassa. Kuva: Sanna Telkki-Kova. Eeppi Ursin piti yli 30 Love Boat-striimikonserttia 2020. Laulaja-lauluntekijä esitti toista tuntia kestäneen uudenvuoden konsertin. Kuva: Eeppi Ursin. Tanja Illukka (vas.) ja Ismo-Pekka Heikinheimo esittävät upean tarinallisen tanssin tangoystävyydestä, suurista tunteista ja yhteisistä hetkistä. Taustalla TangoNyky-illan kapellimestari Mikko Helenius Musiikkitalossa. Kuva: Martin Heslop. Tanssiteatteri Sivuun Ensemblen Kylmäketjun hienossa promokuvassa kolme eri-ikäistä naista on päällekkäin Ninni Perkon kasvojen läpi. Kuva: Tanja Ahola. Tanssin talon Tapahtumatorin valotaidekilpailuun tuli 1.12.2020 mennessä yhteensä 25 korkeatasoista teosehdotusta. Kisan voitti Eetu Huhtala. Havainnekuvassa on Tanssin talon tapahtumatori. Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy.
13 Viikot 2-3/2020 vä tapahtuma. Minna Tuovinen ja Martin Heslop ovat taiteelliset johtajat, jotka kutsuvat neljä tanssija-koreografia luomaan tangon inspiroima duetto heidän valitsemansa parin kanssa. – Improtango on kehittämämme ja jalostamamme tanssikieli, viitekehys nykyaikaisempaan sosiaaliseen tanssiin, jossa luovuus ja aito kommunikaatio ovat sen ytimessä, he sanovat. Itse pari vastasi ”Kun ainoa valo on harmaa” -duetosta. TangoNyky huippuduettoilta tarjosi uudenlaisia ja omaperäisiä tulkintoja tangosta. Kokonainen tangokokemus, jonka loivat eturivin tanssitaiteilijoitamme taidevastaavaparin lisäksi: Katja Koukkula & Jussi Väänänen ”Ehdotuksia g-mollissa”, Mia Jaatinen & Minna Karttunen ”Game Changer vol.1” ja Minttu Pietilä & Miro Puranen ”Yksi toiseen”. Viisi upeaa ja omaperäistä duettotanssia huipentui viimeiseen esitykseen Ismo-Pekka Heikinheimon & Tanja Illukkan ”Tangoystäväin”. Se on tarinallinen tanssi tangoystävyydestä, suurista tunteista ja yhteisistä hetkistä. Musiikki hurmaa: ”Sä oot mun tangoystäväin”, ”Odotin pitkän illan” ja ”Soittakaa lujempaa”. Musiikista vastasivat varsin innoittunut kokoonpano: Mikko Helenius bandoneon, piano ja laulu, Anni Elif Egeciouglu laulu, sello ja lyömäsoittimet, Sara Puljula kontrabasso ja lyömäsoittimet ja Soul Strings -jousiorkesteri. Ohjelma päättyi tanssijoiden johdattamana yhteiseen tanssituokioon yleisön ja orkesterin kanssa. Sukupolvien unenomaista tanssia – myötätuntoa elämälle Sivuun Ensemblen ”Kylmäketju” on osa Havahtumisia -nimistä kokonaisuutta, tanssielokuva ylisukupolvisesta hiljaisuudesta ja vaikenemisesta. Esitys alkaa pakastimen avaamisella metsässä. Kylmyydestä nousee vanha nainen, joka yhtyy tanssiin. Nuorempi nainen tulee ja seuraa lankaa, joka on sidottu puiden ympärille ja välille. Sinisiin pukeutuneet naiset seisovat keskellä metsää, jossa kätkevät elämää ja tunnetta sisäänsä. Liikekieli on tanssia puiden keskellä. Juha Ilmari Laineen kanssa esityksen käsikirjoittanut ja ohjannut Ninni Perko sanoo, että hyvien ja huonojen kokemusten ohella sukupolvien ketjussa siirtyy eteenpäin paljon voimaa. Yli 30 esiintyjää ovat 25-90-vuotiaita naisia. Elokuvan liikekieli muodostuu ekspressiivisestä tanssista ja fyysisen teatterin tekniikoista. Estetiikaltaan absurdi maailma juontaa kuvastonsa unien symboliikasta. Esitys on täynnä unenomaisuutta, ja sitä kantaa näkyvästi kolme naissukupolvea: teoskoreografi itse, mittavan uran tehnyt tanssitaiteen akateemikko ja koreografi Marjo Kuusela sekä nuorinta sukupolvea edustava Krista-Julia Arppo. Perko nostaa esiin, miten yleinen selviytymiskeino kylmyys on. Pinnan alla on aina hauras ihminen sukupolvesta toiseen. Kuusela on tarinassa myös suttuisessa huoneessa, on ahdistavaa ja päästään pinnan alle. Tilanteet, pakastinarkku, metsä ja suljettu huone ovat palapelin osia. Lopuksi kolme eri-ikäistä naista istuu vierekkäin tuoleilla, he kallistuvat sivuun, ja luovat katseita, joissa arvioivat toisia; olemme olemassa juuri tällaisina. Lopuksi on nuoren naisen villiä tanssia, tukka vapaana, josta muut ottavat mallia: kieltä pyörittävää naurua ja iloa. Nuori nainen elehtii sormen suun eteen: ”Shyy”. Ei olekaan kylmyyttä – on myötätuntoa elämälle. Ajatus teoksesta syntyi, kun THL:n köyhyystutkija Anna-Maria Isola ja tanssija-koreografi Perko kiinnostuivat yhdessä pohtimaan osallisuutta ja osattomuuden periytyvyyttä, naisten juuria. Voimallinen elokuva on osa Juuret-tutkimusta, jolla yritetään löytää keinoja ylisukupolvisen osattomuuden vähentämiseksi. Kantaesitys oli Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla 28.11.2020. Ja se oli nähtävillä vapaasti kuukautta myöhemmin verkossa. Tanssin talon tapahtumatorille valotaideteos Kiinteistö Oy Kaapelitalo, Tanssin talo ry ja Suomen valotaiteen seura FLASH kutsuivat suomalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia taiteilijoita ottamaan osaa kiinteän valotaideteoksen toteuttamiseksi Kaapelitehtaan yhteyteen rakennettavan Tanssin talon aulana ja lämpiönä toimivalle Tapahtumatorille. Kilpailuun saapui 25 korkeatasoista teosehdotusta. Tulos julkistettiin 21,12,2020. Voittajaksi valittiin Eetu Huhtalan ajaton ja muunneltava ehdotus ”Toinen”. Valotaidekilpailun tulokset julkistettiin 21.12.2020 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Kasper Muttosen teosehdotus ”Taivaan tanssi – Sininen hetki” sijoittui kilpailussa toiselle sijalle. Kolmas palkinto myönnettiin Tuomas Honkasen ja Ilmari Pesosen teosehdotukselle ”Pinta”. Kiinteistö Oy Kaapelitalo aloittaa alkuvuodesta 2021 Eetu Huhtalan kanssa keskustelut voittaneen ehdotuksen toteuttamisesta. Turandot surmauttaa kosijansa tulevaisuuden Kiinassa Opera BOXin ”Turandot” vei ikuisen tarinan tulevaisuuden Kiinaan Aleksanterin teatterissa. Keisarillisen Kiinan fantastinen kuvasto on meille tuttu, mutta minkä näköinen on tulevaisuuden Kiina? Ooppera on Giacomo Puccinin klassikko, joka siirtyi aistiemme kohteeksi eräänlaiseksi tieteiskertomukseksi. – Turandotin tarinassa valtiokoneiston armottomuus verhoutuu sadun ja fantasian vyyhtiin, kansakunnan säilyminen on tärkeämpää kuin prinsessan rakkaus. Yksittäinen ihminen murskautuu tekoälyn ja teknologisen koneiston alle, mutta voittaako rakkaus kuitenkin kaiken? pohtii ohjaaja Ville Saukkonen teemoja. Turandot on intohimoinen, yltäkylläinen ja jännittävä oopperafantasia. Puccinin musiikillinen ilotulitus, jonka kruunaa maailman tunnetuin aaria, ”Nessun dorma”. Opera BOXin Turandot ei riisu oopperalta sen satumaisuutta modernisoinnilla, vaan näyttää sen ajankohtaisuuden virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn maailmassa. Saukkonen on paitsi hyvin tuottelias ohjaaja myös tunne klassikoiden siirtämisestä uudempaan aikaan. Tässäkin hän onnistuu erittäin kauniilla visuaalisuudella ja musiikilla, jonka Jonas Rannila johti näkemässäni esityksessä. Sinfonietta Ariadne soitti tavallista pienemmällä kokoonpanolla. Prinssi Calafina debytoinut italialaistenori Giuseppe Varano esitti huippuosaamistaan. Nessun dorma -aariassa teatteriyleisö haltioitui hurmioon asti laulajan ylä-äänissä. Annami Hylkilä loisti Liún kuolinkohtauksessa traagisuuteen asti. Ensi-ilta oli alkusyksyllä ja lisänäytösten piti seurata tammikuulla. Ne siirtyvät koronan takia eteenpäin, mutta varmaan palaavat suosion takia. Joulurauhaa sisätiloissa ja verkossa Kallion Kulttuuriverkosto julisti joulurauhan taas Kallioon yhteistyössä KokoTeatterin, Kallion kirjaston ja Stadin Slangin kanssa. Aiemmin se on julistettu Karhupuistossa. Joulun alla saimme nauttia julistuksen suorana verkkolähetyksenä KokoTeatterista. Alkusanat lausui sen johtaja Anna Veijalainen. Perinteisen joulurauhanjulistustekstin esittivät Veijalaisen lisäksi teatterin kevätesiintyjät Sami Saikkonen, Sesa Lehto ja Elias Salonen. Heidät nähdään ensi-iltaan tulevassa Lucy Kirkwoodin mustassa komediassa NSFW. Kallion joulurauhan julistus, jonka Johanna Sauramäki teki 2015, kehottaa ihmisiä Suur-Kallion alueella ”niin sanoissa kuin töissäkin toteutuisi ensimmäinen ja suurin joulutervehdys sellaisena kuin kukin sen sydämessään tuntee. Toteutuisi kunnioitus kanssaihmisiä kohtaan sekä lähimmäisenrakkaus”. Joulurauhanjulistustekstin slanginnoksesta vastasi jälleen Stadin Slangi ry, tällä kertaa lukijanaan Esko Vepsä. Klassiset joululaulut ”Fogeli jouluaamuna” ja ”Oi jouluyö” lauloi Pentti Forssell, säestäjänään Martti Franck. Karhupuistossa olimme usein säiden armoilla ja akustisilla välineillä, mutta silti joulutunnelmassa. KokoTeatterissa esiintyjät olivat siistissä sisätilassa. Laulut kuuluivat paremmin, puheiden äänentoistossa oli petraamista. Lasershow uudenvuoden kohokohta Töölössä Perinteisen yleisötapahtuman sijaan vuodenvaihtumisen juhlatunnelmaan johdattavaa ohjelmaa sai kokea Helsinki-kanavan ja Ylen välityksellä. Kaupungintalon juhlasali muuttui uudenvuoden show’n näyttämöksi, kun ikonisimmat elektronisen musiikin hitit kohtaavat sinfoniaorkesterin voiman ”Classical Trancelations” –konsertissa. Helsingin kaupunginorkesteria johti Eero Lehtimäki, ja lavalla oli kamarikuoro Ahjo Ensemble nimekkäiden solistien tukena. Ohjelman piti olla kaikenikäisille, mutta se oli enemmän nuorille, jotka tuskin olivat television äärellä. Vuoden 2020 viimeisten auringonsäteiden painuessa mailleen Helsingin taivaalle syttyivät lasersäteet, jotka morsettivat merkkisarjaa ”2020–2021” kaikkiin ilmansuuntiin Olympiastadionin tornista. LUX-tapahtumien kuraattori Ilkka Paloniemen suunnittelema radiolaserteos ”Ajan lennätin” oli koettavissa 8 tunnin ajan auringonlaskusta aina seuraavaan aamuun saakka. Paha poika sai kasvomaskin Jätkäsaareen ”Bad Bad Boy” on kuvanveistäjä Tommi Toijan tekemä vaaleanpunainen betoniveistos, joka esittää alastonta, virtsaavaa poikaa. Teos on kahdeksan ja puoli metriä korkea ja se painaa seitsemän ja puoli tonnia. Veistoksen vedenkierto on lämmitetty, joten poika voi virtsata myös pakkasella. Teräsrungon päälle ruiskubetonilla tehty veistos tehtiin Ruotsissa. Esikuva on tietenkin ”Manneken Pis” Brysselissä. Teos tilattiin alun perin Örebrossa Ruotsissa järjestettyyn julkisen taiteen Open Art -tapahtumaan kesäksi 2013. Elokuussa 2014 se asennettiin Kauppatorille Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmassa. Siitä tuli yksi Helsingin kuvatuimpia kohteita. Helmikuussa 2015 teos sijoitettiin Jätkäsaareen Verkkokauppa.comin edessä olevalle Tyynenmerenaukiolle. Toijan viimeaikainen työ keskittyy arkkityyppiseen hahmoon, jonka hän on nimittänyt ”pieneksi kaveriksi”. ”Ukkeli” toteutetaan usein suuressa mittakaavassa. Helläsydämisen hahmon tunteet ovat kuin avoin kirja. Jouluksi Ukkeli sai koronasuojan ajan mukaan. Teksti: Risto Kolanen Italialaistenori Giuseppe Varano lauloi hienosti Opera Boxin Turandot-oopperassa Calafin roolin. Satu-Kristina Vesa oli Turandot Aleksanterin teatterissa. Kuva: Markku Pihlaja. KokoTeatterin esiintyjät Sesa Lehto (vas.), Sami Saikkonen ja Elias Salonen esittivät Johanna Sauramäen kirjoittaman Kallion joulurauhajulistuksen striimausta varten. Kuva: Heidi Bergström. Kuvanveistäjä Tommi Toijan vaaleanpunainen betoniveistos Bad Bad Boy Jätkäsaaressa on suojeltu kasvomaskilla. Kuva: Raimo Granberg.
14 Viikot 2-3/2021 KIRJA-ARVOSTELU Miten voivat lapset? Aikuiset ovat kautta maailmanhistorian osanneet sotkea asiansa. Milloin suuret, milloin pienemmät asiat. Miten näissä käänteissä,mullistuksissa ovat voineet,selviytyneet maailman lapset ? Erityisesti tulee tarkastella kaikkein heikoimmilla olevien lasten, kehitysmaiden lasten kohtaloita . Näin tekee erinomaisen havainnollisella tavalla toimittaja,valokuvaaja,kirjailija Martti Lintunen uudessa kirjassaan ” Puolen maailman lapset ” ( Pieni karhu 2020 ). Lintunen, jo ikämiehiä, on kiertänyt elämässään koko maapallon, kaikki maailman mantereet käyttäen koko ajan joka puolella erinomaista taitoaan valokuvata olennaisia asioita maailmasta olipa hän missä tahansa maapallolla :kuvausskaala ulottuu pingviineistä pikkulapsiin . Leikeistä kouluun Lintusen kirja käy loistavin kuvin ja sanoin läpi kehitysmaiden lapsien kohtaloita eri puolilla maailmaa. Hauskoja iloisia leikkimiskuvia seuraa ikäviä otoksia katulapsista, koko lasten elämänkirjo tulee kuvien ja tekstien kautta lukijalle hyvin havainnollisesti esille. Kirja korostaa koulunkäynnin ja lukutaidon oppimisen merkitystä. Tiesitkö että maailmassa on 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista? Heistä naisia on 64 prosenttia! Ongelmia riittää Kehitysmaiden lasten ongelmat tulevat kirjassa järjestelmällisesti esille. Koulunkäynnnin ja luku-taidon ongelmien lisäksi Lintunen nostaa esille ongelmat terveydenhuollossa, puhtaan veden saannissa, tyttöjen syrjimisessä,aliravitsemuksessa, katulapsissa,lapsityövoiman vääryyksissä, pakolaisongelmissa. Lintunen ei saarnaa tai voivottele. Hän luottaa kuvien voimaan, eikä suotta. Iloa ja toivoa Martti Lintusen kirja ”Puolen maailman lapset ” antaa erittäin hyvän ”pikakurssin” maapallon kipeisiin kysymyksiin . Ongelmat ovat suuria,pahojakin, mutta kirjan kuvissa ja asiallisessa tekstissä huokuu kuitenkin lasten ilo ja riemukin vähäisistäkin asioista. Olisiko siitä oppimista meidän yltäkylläisessä ostosparatiisimaailmassa? ”Puolen maailman lapset” on erinomaisen ajankohtainen kirja, juuri näin joulun alla. Ajatteleville ihmisille. Pekka Hurme Musica novan, DocPointin ja Savoy-teatterin kinokonsertti South vie Antarktikselle Kuva: British Film Institute Helmikuussa 2021 järjestettävät nykymusiikkifestivaali Musica nova Helsinki ja dokumenttielokuvafestivaali DocPoint sekä Savoy-teatteri yhdistävät ensi kertaa voimansa ainutlaatuisessa kinokonsertissa. Konsertissa esiintyvät kokeellisen musiikin pioneerit Nik Void ja Ilpo Väisänen. Musica nova Helsinki, Savoy-teatteri ja DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali esittävät sunnuntaina 7. helmikuuta Savoy-teatterissa kinokonsertin, joka vie katsojan matkalle hyiselle Antarktikselle aikaan ennen ilmaston muuttumista. Nik Void ja Ilpo Väisänen luovat äänimaiseman legendaarista naparetkeä kuvaavalle South-dokumentille vuodelta 1919. Live-esiintymisen lisäksi taiteilijat ovat säveltäneet kinokonsertin musiikin. Tutkimusmatkailija Sir Ernest Shackletonin retkikunnasta tehty taltiointi on huikaiseva taidonnäyte varhaisesta dokumenttielokuvasta. Kokeellisesta elektronisesta musiikistaan tunnettujen Voidin ja Väisäsen musiikki yhdistyy Frank Hurleyn kuviin uskaliaasta matkasta, jonka aikana retkikunnan alus murskautui jättäen heidät selviytymään karussa ympäristössä. Hurleyn omistautuneisuutta retken dokumentoinnille kuvaa se, että hän sukelsi pelastamaan filminsä hajoavasta aluksesta. Elokuvana South on vaikuttava kuvaus uteliaisuudesta, sitkeydestä ja kekseliäisyydestä. Se ylistää komeilla kuvillaan luonnon mittaamatonta voimaa, mutta tekee myös surulliseksi: edes Antarktista ei enää ole sellaisena kuin se näyttäytyi Frank Hurleylle sata vuotta sitten. Rajojen koettelusta kertovaan dokumenttiin yhdistyy hienosti kahden kokeellisen musiikin pioneerin sävellys. Brittiläinen Nik Void tunnetaan äänimaailmasta, joka liikkuu ambientin, avantgarden, teknon ja noisen rajoilla. Voidin konventioita rikkova ote on luonnollinen pari Ilpo Väisäselle, toiselle elektronisen musiikin edelläkävijälle. Mika Vainion kanssa perustetun Pan Sonic -duon lisäksi sooloprojekteistaan tunnetun Väisäsen äänimaisemat syntyvät usein yksinkertaisilla soittimilla ja tekniikoilla haastaen elektronisen musiikin valtavirtaa. Kinokonsertti South Savoy-teatterissa su 7.2.2021 klo 16 ja 19. Liput (alk. 19 €) myy Ticketmaster, Lippupiste ja Savoy-teatteri (p. 09 310 12 000). Suomen suurinta nykymusiikkifestivaalia Musica nova Helsinkiä juhlitaan 2.–10.2.2021. Ohjelma julkistetaan osissa loppuja alkuvuoden aikana. Lisätiedot kaikista tähän asti julkistetuista konserteista löytyvät osoitteesta musicanova.fi. Kaikki festivaalin konsertit suunnitellaan ajantasaiset yleisörajoitukset ja muut turvajärjestelyt huomioiden. Muutokset ohjelmassa mahdollisia. Musica novan pääjärjestäjinä toimivat Helsingin juhlaviikot, Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Suomen kansallisooppera ja -baletti, Yleisradio (Radion sinfoniaorkesteri) ja Suomen Säveltäjät. Tulevana vuonna 20. vuotta täyttävää Docpoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaalia vietetään 29.1.–7.2.2021. Festivaali järjestetään koronaturvallisuus huomioiden ja sen hetkisiä viranomaisohjeita noudattaen. Lisätiedot jo julkistetusta ohjelmasta löytyvät osoitteesta docpointfestival.fi. Savoy-teatteri on kansainvälinen elokuvaja konserttiestradi, joka on varustettu ajanmukaisella elokuvateatteri-, valoja äänitekniikalla. 750-paikkaisessa Savoy-teatterissa pidetään vuosittain useita elokuvaja musiikkifestivaaleja. Temppeliaukion kirkko avoinna alkuvuonna arkisin ja lauantaisin Töölön seurakunnan kuvapankki / Juha Martinmaa Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailijoille arkisin ja lauantaisin loppiaisesta maaliskuun loppuun. Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailijoille loppiaisesta alkaen arkisin ja lauantaisin. Uudet aukioloajat astuvat voimaan viikolla yksi ja ovat voimassa maaliskuun 2021 loppuun asti. – Sunnuntait varaamme jatkossa messuja ja kirkollisia toimituksia varten, Töölön seurakunnan kirkkoherra Hannu Ronimus sanoo. Töölön seurakunta arvioi uudelleen maaliskuussa kirkon aukioloajat vierailijamäärän ja koronapandemiatilanteen perusteella. Joulunajan Temppeliaukion kirkko on avoinna päivittäin ja kirkon tarkat aukiolokellonajat löytyvät Temppeliaukion kirkon kotisivuilta temppeliaukionkirkko.fi. Temppeliaukion kirkko on yksi Suomen suosituimmista nähtävyyskohteista, Suomen suosituin sisänähtävyyskohde ja Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia arkkitehtuurikohteita. Vuonna 2019 Temppeliaukion kirkossa vieraili yli 938 000 kävijää. Tehostettua talvihoitoa kävelyja pyöräteille Helsingin kaupunki hoitaa pyöräliikenteen tärkeimpiä reittejä tehostetusti talviaikaan. Pyörätien vieressä kulkeva kävelytie hoidetaan myös yhtä hyvin, jos se vain on mahdollista. Tänä talvikautena tehokas talvihoito alkaa neljällä uudella reitillä. Uusia osuuksia ovat Teollisuuskatu sekä reitit Oulunkylästä Malmille, Töölöstä Pikku-Huopalahteen sekä Itäkeskuksesta Vuosaaren satamaan. Käytännössä suurimmalla osalla reittejä tehostettu talvihoito tarkoittaa harjasuolausta. Lumen aurauksen sijaan lumi poistetaan harjaamalla. Liukkaudentorjunta hoituu suolauksen avulla sepelin sijaan. Tällä hetkellä tehostetussa talvikunnossapidossa on kaikkiaan noin 65 kilometriä kävelyja pyörätietä. Reittien pituus kasvoi noin 20 kilometriä tänä talvena. Esimerkkejä tehostetussa talvihoidossa olevien kävelyteiden hoidosta: Töölönlahden länsipuolella kävelytie hoidetaan auraamalla ja hiekoitussepelillä tehostetusti, pyöräväylä harjasuolataan. Kaupunki huolehtii pyöräteiden talvikunnossapidosta sekä esikaupungeissa että keskustassa. Jalkakäytävien talvikunnossapidon vastuu sen sijaan vaihtelee. Kantakaupungissa ne ovat kiinteistön vastuulla ja muualla kaupungin hoidossa. Jos jalkakäytävä on kiinteistön vastuulla, kiinteistö vastaa sen hoidosta myös siinä tapauksessa, että vieressä kulkee kaupungin harjasuolattu pyörätie.
15 Viikot 2-3/2020 Digitaalisia jalanjälkiä kansallispuistoista ja viheralueilta Vuokko Heikinheimo on tutkinut Suomen ja Etelä-Afrikan luonnonpuistojen käyttöä. Mikä vetää ihmisiä luontopoluille ja mitä asioita luonnossa liikkujat arvostavat? Maantieteilijä Vuokko Heikinheimo on tutkinut väitöskirjassaan sosiaalisen median aineistojen avulla viheralueiden ja kansallispuistojen käyttöä. Väitöskirjan aineisto on kerätty ennen koronapandemiaa, mutta siinä kehitellyt menetelmät ovat käyttökelpoisia erityisesti nyt, kun ihmiset rynnistävät ruuhkaksi asti suosituille retkeilyreiteille. Ilmiö on kansainvälinen, vaikka näyttäytyykin eri paikoissa eri tavoin. Heikinheimo on tutkinut aineistoja Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta ja Etelä-Afrikan kansallispuistoista sekä Helsingin seudun viheralueilta. Pelkästään innokkaampien tagaajien ja postaajien avulla ei synny kokonaiskuvaa Tutkimus osoitti, että ihmisten itse tuottamat paikkatietoaineistot tarjoavat arvokasta lisätietoa kansallispuistojen ja viheralueiden suunnittelun ja kestävän hallinnan tueksi. Tällä tutkimuksella ei ollut kaupallisia kytköksiä, mutta käyttäjien tuottamat aineistot voivat toki myös tarjota tietoa palveluiden kehittämiseen. – Sosiaalisen median aineisto sopii täydentämään perinteisiä keinoja, kuten kävijälaskureita ja kyselyitä, sanoo Heikinheimo, joka on tutkimuksessaan arvioinut aineistojen käytettävyyttä maantieteellisen tiedon lähteenä. Tutkimuksessa käytettiin erilaisia sosiaalisen median aineistoja ja huomattiin, että ne täydentävät toisiaan. Sosiaalisen median alustoja käyttävät eri ihmisryhmät ja eri tarkoituksiin. Kaupungeissa sosiaalinen media kertoo erityisesti vapaa-ajan vietosta viheralueilla, mitä alueilla tehdään ja millaisista maisemista nautitaan. Urheilusovellusdata ja matkapuhelinaineistot tarjoavat tarkkaa tietoa puistokäyntien ajallisesta vaihtelusta, kuten missä ja milloin puistoissa kuljetaan. Sitä kautta saadaan tietoa myös työmatkapyöräilystä sekä muusta vapaa-ajan liikunnasta viheralueilla. – Käyttäjälähtöiset paikkatietoaineistot auttavat ymmärtämään missä, milloin ja miten ihmiset käyttävät ja arvostavat kansallispuistoja ja viheralueita, erityisesti alueilla joita on muuten hankala monitoroida. Aineistojen epävarma saatavuus kuitenkin rajoittaa näiden aineistojen käyttöä tutkimuksessa. Lisäksi käyttäjäryhmiin ja aineistojen maantieteelliseen kattavuuteen liittyvät vinoumat sekä yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset rajoittavat käytännön sovelluksia, sanoo Heikinheimo. Toisaalta uudet datalähteet sisältävät tietoa sellaisilta ihmisryhmiltä ja sellaisista asioista, joita muuten olisi vaikea kartoittaa. Heikinheimon nyt tarkastettava väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä. Artikkeli I luo katsauksen sosiaalisen median aineistojen hyödyntämiseen luonnonsuojelututkimuksessa, ja kuvailee keskeiset aineistolähteet ja analyysimenetelmät. Artikkelissa tunnistetaan lähestymistapoja, joiden mahdollisuuksia ei vielä ole täysin hyödynnetty luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen tutkimisessa. Artikkeli II vertailee sosiaalisen median aineistoja kyselytutkimukseen ja kävijätilastoihin Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. Suosituimmat aktiviteetit ja vierailukohteet toistuvat molemmissa aineistoissa. Artikkeli III vertailee aikaja paikkatietoon pohjautuvia menetelmiä sosiaalisen median käyttäjien kotimaan tunnistamiseen ja arvioi analyysiin liittyviä rajoitteita. Artikkeli IV vertailee erilaisia käyttäjien tuottamia tietoja kaupungin viheralueiden käytön tutkimisessa. Tarkastelussa on sosiaalisen median dataa, matkapuhelinaineistoja, urheilusovellusdataa, sekä verrokkina osallistavan paikkatietokyselyn tuloksia. Vuokko Heikinheimo teki väitöskirjansa Helsingin yliopiston Digital Geography Lab tutkimusryhmässä Social Media Data for Conservation Science –hankkeessa, joka on saanut rahoitusta KONEen säätiöltä. FM Vuokko Heikinheimo väitteli 9.12. Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”User-Generated Geographic Information for Understanding Human Activities in Nature”. Terveydenhoitajat ovat rokottamisen asiantuntijoita Koronarokotteita päästään rokottamaan näillä näkymin alkuvuodesta 2021. Mitä lähemmäksi ajankohta tulee, sitä kiivaampana käy keskustelu siitä, miten rokotukset tullaan kunnissa toteuttamaan. – Rokottaminen edellyttää vankkaa asiantuntemusta ja ajantasaista osaamista. Uusi koronavirusrokote ja vakava tartuntatauti edellyttävät erityistä asiantuntijuutta rokottajalta. Tartuntatautien ehkäisy ja rokottaminen ovat terveydenhoitajien työn keskeisimpiä sisältöalueita, joihin kaikki terveydenhoitajat saavat jo koulutuksensa aikana osaamisen, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää. Väestön rokottaminen koronavirusta vastaan tulee olemaan mittava urakka. Osaamisesta on pidettävä kiinni myös joukkorokotuksissa, jotta rokottaminen on turvallista ja rokotettavat saavat tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa ja ohjausta. – Terveydenhoitajat ovat myös ammattiryhmä, joiden tehtävänä on rokotuskattavuuden edistäminen, koska juuri he tapaavat universaaleissa palveluissa kaikki kansallisen rokotusohjelmankin piiriin kuuluvat asiakkaat. Lisäksi heillä on vahva ohjausosaaminen ja he osaavat kertoa mm. rokotuksiin epäröivästi suhtautuville asiakkaille rokotusten merkityksellisyyden. Terveydenhoitajien asiantuntijuutta kannattaa hyödyntää, kun kunnissa suunnitellaan joukkorokotusten toteuttamista koronavirusta vastaa, Mäenpää sanoo. Mäenpää muistuttaa, että koronan kohdalla kyse on yleisvaarallisesta tartuntataudista, mikä on huomioitava varsinaisissa rokotustilanteissa. – Asiakkaat on pystyttävä suojaamaan tartunnoilta niin rokotuskuin odotustiloissa mm. turvavälein, ja siksi rokotuksia ei voida järjestää totutun tapaisina joukkorokotuksina. Myös annettavan rokotteen säilyvyyteen ja logistiikkaan liittyvät tekijät tulevat vaikuttamaan siihen, missä rokotuksia voidaan antaa. Mäenpää pitää erittäin hyvänä työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Työterveyslaitoksen yhteistä vetoomusta, jossa toivotaan, että yksityissektorin työterveyshuollot saataisiin mukaan koronarokotuksiin. – Se on hyvin perusteltua, sillä annetaanhan suuri osa työikäisten kausi-influenssarokotteistakin työterveyshuollon vastaanotoilla. – Koronarokotusten aikana ja erityisesti niiden jälkeen kunnat tarvitsevat lisäresursseja lakisääteisten tehtävien hoitoon sekä erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvan ennaltaehkäisevän työn jo keväästä asti kertyneen hoitovelan korjaamiseen, Mäenpää painottaa. Terveydenhoitajien tutkintokoulutukseen sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuiset teoriaopinnot rokotusosaamisesta sekä rokottamisen käytännön harjoittelu kaikilla terveydenhoitajatyön harjoittelujaksoilla. Terveydenhoitajien koulutuksen rokottamiseen liittyvät opinnot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemiin rokottajan osaamisvaatimuksiin. Terveydenhoitajat ylläpitävät rokotusosaamistaan valtakunnallisilla ja paikallisilla täydennyskoulutuksilla, joita myös Terveydenhoitajaliitto on järjestänyt vuosittain. Työpaikkakohtaisesti rokotusluvan myöntää aina organisaation lääkehoidosta vastaava lääkäri, joka on vastuussa myös rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Korotuksia kausilippuihin, vuosilipun ja seniorikausilipun hinnat laskevat Aikuisten 30 vuorokauden kausilippujen hinnat nousevat 14. tammikuuta 3 eurolla. Kertaja vuorokausilippujen hintoihin ei tule korotusta. Vuosilipun ja jatkuvan säästötilauksen sekä 70 vuotta täyttäneiden kausilippujen hinnat laskevat. Vuosilippu ja sovelluksen jatkuva säästötilaus ovat edullisin tapa hankkia kausilippu. Vuosilipun eli kausilipun 360 vuorokaudeksi saa 14. tammikuuta alkaen 10 kuukauden hinnalla, kun siitä tänä vuonna joutuu maksamaan 11 kuukauden hinnan. Erityisen edullinen vuosilippu on niille, jotka voivat ostaa kausilippuja HSL-kortille alennettuun hintaan. Lapset, eläkeläiset, liikuntarajoitteiset ja 70 vuotta täyttäneet saavat esimerkiksi AB-kausilipun 360 vuorokaudeksi alle eurolla päivässä. Muutokset lippujen hintoihin tulevat voimaan poikkeuksellisesti vasta 14.1., koska taustajärjestelmien tavallista laajempi päivitys jatkuu tammikuun ensimmäisiin päiviin. Uusi alennus 70 vuotta täyttäneille 70 vuotta täyttäneet saavat uuden alennuksen 14. tammikuuta alkaen: he voivat ostaa kausilippuja 45 prosentin alennuksella. Samalla kellonaikaan sidottu alennus kertaja lisävyöhykelipuista jää pois. Kausilipulla voi matkustaa kaikkina päivän tunteina, ja se on myös hinnaltaan edullinen. Esimerkiksi AB-alueella 30 vuorokauden lippu 70+-vuotiaille maksaa 34,50 euroa, eli se tulee kertalippua edullisemmaksi jo silloin, jos tekee enemmän kuin kuusi edestakaista matkaa kuukaudessa. Jos ostaa AB-lipun kerralla koko vuodeksi, sen saa 29 eurolla kuukaudessa eli alle eurolla päivässä. Kausiliput ja vuorokausiliput sovelluksessa ja HSL-kortilla yhdenmukaistuvat Yhtenäistämme lippuvalikoimaamme siten, että kausiliput ovat samanlaisia HSL-kortilla ja HSL-sovelluksessa. HSL-kortille voi ostaa 14. tammikuuta alkaen kausilippuja 14, 30, 60, 90, 120, 150, 180, 210, 240 ja 270 sekä 360 vuorokaudeksi. Aluksi HSL-sovelluksessa on saatavilla 14, 30, 60 ja 90 vuorokauden kausiliput. Pidemmät kaudet tulevat sovellukseen helmikuussa. Vuorokausilippujen valikoima kasvaa helmikuussa, jolloin HSL-sovelluksesta voi ostaa nykyisten 1–7 vuorokauden lippujen lisäksi lippuja 8–13 vuorokaudeksi.
16 Viikot 2-3/2021 KUVATAIDE Helsingin Taideyhdistyksen ”Tule ja katso”...taidekattauksessa on tammikuulla esillä grafiikkaa, maalauksia ja valokuvia Kaapelin Käytävägalleriassa. Kattauksessa korostuu viivan viehätys värien tuottamassa mielihyvässä. Venetsian taidetta Bulevardilla Venetsialainen mestari Giovanni Battista Tiepolo (1696–1770) loi yhdessä poikiensa Giovanni Domenicon (1727–1804) ja Lorenzon (1736–1776) kanssa maineikkaan ja menestyvän työhuoneen, joka vastaanotti tilauksia venetsialaisilta aatelisperheiltä ja ulkomaisilta ruhtinailta ja kuninkaallisilta. Varakkaat keräilijät kiinnostuivat jo varhain. Teokset löysivät tiensä myös yksityisiin taidekokoelmiin Ruotsissa, Tanskassa ja Venäjällä. Tiepolon taidetta esitellään Suomessa ensimmäistä kertaa öljyvärimaalausten, luonnosten ja grafiikan kautta. Se kokoaa yhteen teoksia, joilla on yhtymäkohtia, mutta joita ei ole koskaan ennen nähty yhdessä. Museon omat kaksi teosta ovat osa tätä tarinaa. Domenico Tiepolon kolmen maalauksen sarjasta Troijan hevosesta kaksi päätyi Lontoon National Galleryn kokoelmiin ja kolmas on nykyisin Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa. Meri ja metsä meissä Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, näytti uuden vuoden välipäivinä kahden galleristinsa, Mari Blomroos-Heininen ja Hong Liu-Sertti, yhteisnäyttelyn ”Saman taivaan alla”. Teokset ovat syntyneet omista lähtökohdistaan, ilmaisuiltaan omannäköisinä. Blomroos-Heinisen suku on elänyt satoja vuosia saaristossa. – Elän ja hengitän yhdessä mereni kanssa ja minulla on tuulen ja meren liikkeiden mukaan aaltoileva mieli. Peilissäni elää meri, joka tuntee mieleni liikkeet. Minä vastaan merelle... joskus kirjoitan runon tai maalaan taulun. Hong muutti Suomeen, asui suomalaiskiinalaisessa perheessä ja sai taidekoulutusta molemmissa maissa lähes 20 vuotta. Ihmiset kuvataan yksityiskohtaisesti vapaakäden siveltimen vedoilla. – Käyttämällä tussia ja värejä ja kultakalvoa, leimaa ja kuvioita, konkreettisia ja abstrakteja, liioittelua ja realismia, muutan ristiriidat jatkuvaksi harmoniaksi. Alkuvoimaista kuvataidetta Kuvataideakatemiasta 1999 valmistunut ja yli kaksi vuosikymmentä taiteilijan tietä kulkenut kuvanveistäjä Tapani Kokko luo oman Kokkolandian gallerian katon alle. Puuteoksien keskeisenä osana toimii hänelle tyypillinen ITE-taiteen piirteitä omaava lähestymistapa ajattomiin inhimillisiin teemoihin, kaikessa yksinkertaisuudessaan säilyttävät ne mystisyytensä. Hän on toiminut taiteen opetustehtävissä; teoksia on tärkeissä suomalaisissa kokoelmissa ja hän on tehnyt paljon myös performansseja. Primitiivistä kuvataidetta voi kokea Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella, Hietalahdenranta 17 A. Näyttelyssä on myös maalauksia ja piirroksia. Kuvasto on karnevalistisen runsasta väri-ilottelua, jossa näkyy ilo taiteen luomiseen. Kokkoa on nähty ARTag Galleryn ”Tapsan Grillillä”. Yhtenä innoittajana taiteilijalle on ollut Meksikon kansantaide luurankohahmoineen ja pääkalloineen. Artisteja moneen studiokuvaan Helsingin bändikeikkojen ja ”kadun enkeleiden” ikuistaja valokuvaaja Jari Flinck näytti muotokuviaan esiintyvistä taiteilijoista Rajala Galleriassa, Postitalon vanhassa pääsalissa. Kohteet on kuvattu mitä erilaisimmissa paikoissa. – Kuvaanpa tanssia, musiikkia, burleskia tai mitä hyvänsä, olen tilanteessa aina ulkopuolinen tarkkailija ja dokumentoija. Esiintymislava voi olla valtava tai pieni nurkkaus, mutta aina rakennettu ja valaistu paikalla olevalle yleisölle. Flinckiä häiritsi se, ettei artisti tietenkään esiintynyt keikkakuvaajan kameralle, vaan luonnollisesti yleisölle. Vanhahtavat loivasävyiset studiomuotokuvat maalatuilla taustakankailla ovat lähellä sydäntä, joten hän aloitti sarjan samantyylisiä ”taiteilijapotretteja”. Kuvaan pyydetty joukko on nimekäs: Honey B, Maria Hänninen, Mira Luoti, Joonas Widenius, Bettie Blackheart, Wilma-Emilia Kuosa, Vildá ym. Vanha nainen kohtaa Barbien Helinä Hukkataipaleen näyttelyn ”Barbie ja minä” valokuvien nainen – taiteilija itse – pitelee käsissään Barbie-nukkea. Nukkeleikkien sijaan Hukkataival tarkastelee niitä tunteita ja ajatuksia, joita vanha nainen ja muuttumaton nuoruuden ja kauneuden ihanne, Barbie-nukke, herättävät. Hän kuvasi Valokuvagalleria Hippolyten Studiossa, Yrjönkatu 8-10, esillä olevaa valokuvaperformanssien sarjaa Roomassa residenssissä, jossa erityislaatuinen valo ja tila inspiroivat kokeilemaan jotain uutta. Esillä olevissa valokuvissa ja Sisäinen kauneus 2 -videoteoksessa ikääntyvä nainen ja Barbie-nukke käyvät intensiivistä vuoropuhelua. Performatiivinen kuva toimii lähtökohtana tarinalle, jota katsoja voi vapaasti rakentaa. Taitelija tekee näkyväksi pieniä tapahtumia, hienovaraisia sävyjä ja suhteita, jotka vaikuttavat meihin jopa huomaamatta. Vainottu pakolaistaiteilijapari Galleria Rankka, Eerikinkatu 36, jatkaa 5v-juhlanäyttelyään tammikuulla. Mukana on monia maahanmuuttajataiteilijoita. Saddam Jumaily on irakilainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjoittaja. Hänen vaimonsa Kholod Hawash on itseoppinut tekstiilitaiteilija. He ovat olleet HIAP:n pakolaistaiteilijoille suunnatussa residenssissä Helsingissä kohta kaksi vuotta, Koneen ja Saastamoisen säätiön tuella. Jumailyn teokset olivat Irakissa tunnettuja muistin ja nostalgian symbolien käytöstä. Niitä on esitetty monissa kansainvälisissä gallerioissa Irakissa, Dubaissa, Beirutissa, Syyriassa, Lontoossa, New Yorkissa 2010-luvulla. Hän on kirjoittanut kolme akateemista teosta taideteoriasta, taidekritiikistä ja arabialaisen nykytaiteen alkuperästä. Opettajana Basran yliopistossa hän alkoi saada kuolemanuhkauksia fundamentalistiryhmiltä. Hän joutui lähtemään. Kuvista katsovat tontut ja pirulaiset Kuinka paljon tavaraa voi tunkea yhteen maalaukseen? Mitä se kestää? Galleria Liven, Tenholantie 10 B, näyttelykoordinaattori Pauliina Turakka Purhonen kysyy ja vastaa: – Joskus ajattelen että maalaamisessa ei ole kyse siitä mitä näytetään, vaan siitä mikä jää piiloon. Maalauksen voi ladata täyteen informaatiota, kaikenlaista, ja kuitenkin sanottava jää pinnan alle. Liven näyttelyyn Joel Slotte toi sarjan uusia töitä. Piirtämisestä kaikki alkoi, ja siihen paluu on kuin vettä joisi – se virkistää. Maalauksen massiivisen koneiston käynnissä pitäminen on työlästä. Ja kun tulee kiitosta, tulee myös paineita. Piirtäminen on suorempaa. Mitä paperille panee, saa jäädä siihen. Kuvista katsovat tontut ja pirulaiset. Mikä maalauksissa on pohjavirtaa ja pinnan alista, kummallinen, ikään kuin noiduttu tunnelma, on piirustuksissa hilpeän avointa. Tässä todella on kysymys noituudesta. Hevosen sanoinkuvaamaton voima Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esitteli ”Hevosia ja muuta elämää” –näyttelyn. Hevoset ovat taiteessa yksi kautta aikojen kuvatuimmista kohteista. Eikä ihme, niiden merkitys ihmiskunnan kehityksessä ja ihmisten elämässä on ollut korvaamaton, ja niillä on ollut myös vahva symbolinen merkitys voiman, vapauden ja vallan vertauskuvina. Vaikka hevonen ei ole enää välttämättömyyseläin ihmiselle, se toimii näyttelyn inspiraationa, Hevoset ovat kahden eläinlääkäri-taiteilijan, valokuvaaja Johanna Vaurio-Teräväisen ja taidemaalari Heidi Wirgentiuksen yhteinen rakkaus. Näyttelyssä hevoset ovat pääosassa, mutta teoksissa esiintyy myös elämää niiden ympäriltä: hevosihmisiä, maisemia kotimaasta ja Islannista ja naisfiguureita. Teokset muodostavat kauniin kokonaisuuden ja niistä kuvastuu molempien taiteilijoiden syvä arvostus hevosia, luontoa ja elämää kohtaan. Teksti: Risto Kolanen Giovanni Battista Tiepolon Antonius saattaa Kleopatran laivaan Sinebrychoffin taidemuseossa. Kuva: Raimo Granberg. Mari Blomroos-Heininen (vas.) ja teos Wind is Playing, 2020. Acrylic/oil on canvas ja Hong Liu-Sertti, Love to be Free, 2020. Mixed media on ricepaper. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Tapani Kokko ja teoksensa Tulikuningas, taustalla paljon muita veistoksia, Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Jari Flinck ja taustalla lähinnä kuvassa burleskitaiteilijat Gigi Praline ja Dick Tator. Kuva: Jari Flinck. Kuvataiteilija Helinä Hukkataival Pöydän alla -teoksensa Hippolytessä. Kuva: Raimo Granberg. Irakilainen taidemaalari ja kuvaveistäjä Saddam Jumaily on asunut HIAP:n residenssissä Helsingissä. Teosten nimet ovat “Bothering”, 2020. Kuva: Raimo Granberg. Risto Kolanen Uuden vuoden kuvataide
17 Viikot 2-3/2020 Kumpulan päiväkodin rakentaminen jatkuu Limingantien varressa oleva kolmiomainen puisto jää puistoksi. Siellä oleva kuusi on kaatunut marraskuun Liisa-myrskyssä. Kaupunki rakennuttaa uuden päiväkodin Kumpulaan osoitteeseen Limingantie 39. Päiväkotiin tulee paikat 150 lapselle. Tavoitteena on, että päiväkoti valmistuu keväällä 2022. Päiväkodin rakennustyöt jatkuvat tammikuussa maanrakennusja louhintatöillä. Tämän hetken arvion mukaan maanrakennusja louhintatyöt sekä niihin liittyvät kuljetukset kestävät pari kuukautta. Aikatauluun voi tulla muutoksia työn aikana. Työmaaliikenne käyttää pääosin Limingantietä, mutta myös tontin takana ja vieressä olevaa kevyen liikenteen väylää, koska se on ainoa reitti työmaan takapihalle, varastoalueelle sekä työmaakopeille. Urakkasopimuksen mukaan työaika on pääosin arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–18. Louhintatyöt huolellisesti Tärinähaittavaikutuksen alueella valvotaan tärinän ohjearvoissa pysymistä jokaisen räjähdyksen yhteydessä. Tärinäasiantuntija selvittää lähellä olevien rakennusten perustamistavat ja näiden perusteella määritetään jokaiselle rakennukselle tärinän ohjearvot. Rakennuksiin asennetaan etäluettavia mittareita, ja tuloksia voidaan seurata reaaliaikaisesti. Mittausten tarkoitus on valvoa ja rajoittaa räjäytyksiä niin, että haitta pysyy ympäristölle kohtuullisena. Päiväkodin rakentamista valmistelevat työt aloitettiin syyskuussa. Maanrakennustöiden aloittaminen on odottanut päätöstä päiväkodin rakennuslupaa koskevasta valituksesta. Nyt työt jatkuvat, sillä Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 9. joulukuuta. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä linjasi voimassa olevien rajoitusten ja suositusten jatkamisesta alueellaan Koronakoordinaatioryhmä linjasi 5.1.2021 kokouksessaan voimassa olevien rajoitusten ja suositusten voimassaolon jatkamisesta 31.1.2021 saakka. Voimassaoloajan jatkamisella torjutaan epidemian ja uuden virusmuunnoksen leviämisen sekä sosiaalija terveydenhuollon ylikuormittumisen uhkaa. Määräaikaisia suosituksia ja rajoituksia jatketaan uuden määräajan jälkeen edelleen tarvittaessa. Pääkaupunkiseudulla seurataan voimassa olevien rajoitusten ja suositusten vaikutusta epidemiatilanteeseen päivittäin. Joulun ja vuodenvaihteen ajan vaikutusta epidemiatilanteen kehitykseen on kuitenkin vielä tällä hetkellä vaikeaa arvioida luotettavasti. Nyt voimassa olevat, koronakoordinaatioryhmän alun perin 26.11.2020 linjaamat rajoitukset ja suositukset ovat voimassa 10.1.2021 saakka. Nyt näitä rajoituksia ja suosituksia jatketaan 31.1.2021 saakka. Linjaukset on tehty epidemiologiseen tilannekuvaan perustuen ja kokonaisarviointia käyttäen. Lasten ja nuorten harrastustoimintaan ja abiturienttien ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen liittyviä rajoituksia arvioidaan kuitenkin uudestaan jo koordinaatioryhmän kokouksessa 14.1.2021 epidemiatilanteen kehittymisen, virusmuunnoksen leviämisen tilanteen sekä valtioneuvoston mahdollisten uusien linjausten pohjalta. Helsingin, Espoon ja Vantaan lisäksi myös Kauniainen seuraa koordinaatioryhmän linjaamia rajoituksia ja suosituksia. Koronakoordinaatioryhmän 26.11.2020 linjaamat rajoitukset ja suositukset, jotka ovat voimassa 31.1.2021 saakka. Harrastustoiminta Kaikki kuntien organisoitu harrastustoiminta (mukaan lukien taiteen perusopetus) on keskeytetty sisätiloissa ja kaikki yli 20-vuotiaiden harrastustoiminta myös ulkona. Kaikki yli 20-vuotiaiden harrastusvuorot ulkokentiltä on peruttu. Alle 20-vuotiaiden harrastustoiminta jatkuu ulkona jo aiemmin myönnetyillä vuoroilla. Kilpailuja, otteluita tai sarjatoimintaa ei järjestetä. Uusia vuoroja ei myönnetä. Kuntien ulkokentät ovat lasten ja nuorten harrastustoiminnan ulkopuolella kuntalaisten käytössä. Valvontaa sekä nuoriso-ohjaajien läsnäoloa kentillä on lisätty. Pukukopit ja huoltorakennukset pidetään suljettuina. Koululiikunta toteutetaan ulkona ja koulun tiloissa, ei muissa liikuntatiloissa. Kilpaja huippu-urheilun harjoitteluja kilpailumahdollisuudet turvataan sarjalisenssisopimukseen tai urheilusopimukseen perustuvalle ammattilaisurheilulle OKM:n määritelmän mukaisesti, maajoukkuetoiminnalle, Olympiakomitean tukiurheilijoille ja OKM:n apurahaurheilijoille yhteistyössä pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian kanssa. Koordinaatioryhmä suosittelee edelleen vahvasti yksityisten toimijoiden noudattavan samoja rajoituksia. Rajoitukset ovat voimassa 30.11.2020 – 31.1.2021. Yleisötilaisuuksien järjestäminen Kaikki sisäja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty määräajaksi kuitenkin siten, että korkeintaan 10 henkilön yleisötilaisuuksien ja kokouksien järjestäminen sallitaan edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetusja kulttuuriministeriön ja THL:n 21.9.2020 antamaa ohjetta. Korkeintaan 10 hengen tilaisuuksista tulisi järjestää vain ehdottoman välttämättömät, kuten lakisääteiset yhtiökokoukset ja yhdistysten kokoukset, ja näissäkin tulee hyödyntää etäyhteyksiä aina kun se on mahdollista. Rajoitukset ovat voimassa 11.1. – 31.1.2021. Päätöksen rajoitusten jatkamisesta alueella teki 5.1.2021 Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Yksityistilaisuuksien järjestäminen Koordinaatioryhmä suosittelee edelleen vahvasti, että lähikontaktit rajoitetaan saman kotitalouden tai pysyvyydeltään siihen rinnastettavien läheisten välille. Muita yksityisiä tapaamisia tai perhekokoontumisia ei suositella järjestettäväksi. Hautajaisiin tai muistotilaisuuksiin osallistuminen suositellaan edelleen rajattavaksi vain hyvin suppeaan lähiomaisten joukkoon. Suositus on voimassa 30.11.2020 – 31.1.2021. Julkiset tilat Kaikki yleisölle avoimet asiakastilat on edelleen suljettu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaupunkien kaikkia sisäliikuntatiloja, kulttuuritaloja, museoita ja nuorisotiloja. Työväenopistojen toiminta on keskeytetty. Myös Korkeasaaren eläintarha on suljettu. Sosiaalija terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen välttämättömään koulutukseen käytettävät tilat pidetään auki. Myös esimerkiksi välttämätön asiointikoneiden käyttö kirjastoissa ja vähävaraisten kasvomaskijakelu jatkuu. Kaupungit ovat määritelleet välttämättömiä palveluita tarjoavat tilat, jotka pidetään rajatusti ja terveysturvallisesti auki. Koordinaatioryhmä suosittelee edelleen vahvasti yksityisiä toimijoita sulkemaan vastaavat liikunnan ja vapaa-ajan tilat. Kirjastot tarjoavat edelleen rajattua palvelua, johon kuuluu: – Aineiston nouto varaushyllystä sekä rajatuista valikoimaja teemahyllyistä automaattien luona. – Välttämätön, nopea asiointi asiakastietokoneilla. – Ensisijaisena palvelutapana etukäteisvaraus ja itsepalvelu automaatilla. – Tarvittaessa avustaminen ja neuvonta palvelutiskillä. – Asioinnissa on velvoite käyttää maskia, mikäli terveydelliset syyt eivät estä käyttöä. Rajoitukset ovat voimassa 30.11.2020 – 31.1.2021. Toisen asteen opetus Toisen asteen koulutus (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) jatkavat etäopetuksessa. Välttämättömän lähiopetuksen tarpeet turvataan. Lähiopetusta tarjotaan muun muassa erityisopetuksessa oleville ja kehitysvammaisille opiskelijoille sekä yksilöllistä tukea eri syistä tarvitseville opiskelijoille. Etäopetukseen siirryttiin uuden arviointijakson alkaessa 3.12.2020 ja etäopetus jatkuu 31.1.2021 saakka. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä valmistelee paikallista päätöksentekoa Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, THL, HUS ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto perustivat pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän 10. syyskuuta 2020. Sosiaalija terveysministeriön alueellista toimintamallia soveltavan ryhmän tavoitteena on vahvistaa yhteistä tilannekuvaa sekä koordinoida ja valmistella alueellisia ja paikallisia toimia. Ylimmästä johdosta koostuva ryhmä vastaa yhteisen tilannekuvan pohjalta päätöksenteon valmistelusta ja koordinaatiosta. Päätökset tekee jokainen toimija oman toimivaltansa puitteissa. Ryhmä tiivistää pääkaupunkiseudulla koko koronakriisin ajan jatkunutta yhteistyötä. Maarnela Helsingin vanhustenhuolto on Koronan varjossa kuin tietämättään tullut keksineeksi ratkaisun pakolaisten kotiuttamiseli palautusongelmaan. Ratkaisumallissa pakolainen ensin kotiutetaan ja jos sattuu niin hassusti, että häntä siellä kotimaassaan vaikkapa ammutaan, niin hän voi silloin aina tulla takaisin Suomeen. Helsingin vanhustenhuollossa malli toimii niin, että ensin vanhus viedään päivystykseen. Jos hän ei käsiin kuole, niin sitten hänet viedään sairaalaan ja pisteytetään. Jos pisteet eivät riitä, niin edessä on kotimatka. Vanhus pannnaan taksiin, taksi vie kotiin, seuraavana aamuna kotihoitaja katsoo, että kaikki ei ole kunnossa, soittaa ambulanssin – ja uusi kiertoajelu on valmis: Haartmanin päivystys – Suursuon tai Laakson sairaala – uusi pisteytys – uusi kotiintoimitus. Kaava on kätevä. Vanhus lähetetään puolikuntoisena kotiin, jolloin säästetään kalliita vuodepaikkoja – ja jos hän ei pärjääkään kotonaan, niin ainahan hän pääsee takaisin sairaalaan. Samoin voisi tehdä pakolaisille. Pakolainen kotiutetaan ja jos hän ei pärjääkään kotimaassaan, niin ainahan hän pääsee takaisin Suomeen. Syy ei ole taksikuskin, ei. Syy ei ole taksiin saattavan sairaanhoitajan, ei. Syy ei ole pisteytystä tekevän lääkärin, ei. Syy on korkeammalla. Se on Helsinkiä johtavan pormestarikunnan arvomaailmassa. Vanhus ei pääse laitokseen, koska laitospaikkoja ei ole. Koska ne maksavat. Laitoshoitoon eivät pääse edes rajatilatapaukset. Rajatilatapausta ei pidä nyt sotkea Suomen rajoilla oleviin rajatilatapauksiin. Vanhuksen täytyy olla niin huonossa kunnossa, että eroa kuolleen ja elävän ruumiin välillä voi pitää enää eettisenä. Hoitolaitoksissa hoito on niin hyvää ja lääkkeet niin tehokkaita, että ihminen elää siellä sängyssä seuraavat kymmenen vuotta. Ja siihen ei rahat kertakaikkiaan riitä. Asia tulee varpautumaan jokaiselle, jolle elinvuosia on riittävästi sallittu. Kuusikymppisille asia ei ole vielä sinällään akuutin ajankohtainen, ellei satu jonkun lähiomainen olemaan. Mutta kahdenkymmenen vuoden kuluttua asia on jo omillakin varpailla. Ja silloin on enää siinä kierrätysruletissa turha huudella. Eutanasialakia ei ole, ympärivuorokautiseen hoitoon ei pääse. Tapetaan siis kierrättämällä. Kyllä ne vanhuksen voimat jossain siinä välissä loppuu. Sehän on muotia. Kierrättäminen siis. Eikä EU:kaan valita. Latinan kielessä on hassunkuuloinen sitaattilaina: ”per se”. Se tarkoittaa, että ”asiaa tarkastellaan erikseen, vain omana itsenään”. Sitaatin mukaan asia olisi siis ihan persiillään. Globaali kotiuttaminen
18 Viikot 2-3/2021 Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja / lahjatilauksen maksaja Lahjatilauksen saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Karprint Oy Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n n Antiikki ja Taide 6 nroa 44,00 n n Hevosmaailma 6 nroa 49,00 n n Kissafani 6 nroa 49,00 n n Sielunpeili 6 nroa 50,00 (12 kk määräaikainen tilaus.) n n Itselleni n n Lahjaksi Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti S ielunpeili -lehti tarjoaa tietoa ja konkreettisia työkaluja sisäisen kasvun tueksi. Lehden sisältö avaa lukijalleen polkuja sisäiseen maailmaan ja tarjoaa tietoa kasvuun kohti tasapainoa ja sisäistä rauhaa. Lehden punaisena lankana on ajatus, että maailma ja ihmiset peilaavat meille sieluamme. Sielunpeilin aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksen voima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle sekä itsensä hyväksyminen. Lehti on maailmankatsomuksellisesti täysin riippumaton. www.sielunpeili-lehti.fi Sielun Sielun peili peili Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti 6/2019 7,90 hoitaa sielua Pentti Hietanen: Luotan, että minua ohjataan ylhäältä Musiikki Petri Laaksonen: Armo, rakkaus ja ymmärtäminen uskon ydin Yhteinen unioni sinetöitiin tantrisissa häissä EGO rakastaa syyllistämistä Ihmisen nimessä elämän työkalut Eläimillä on meille asiaa Pimeys on puolet ihmisyydestä KANTELE astui nykyaikaan ÄÄNI eheytymisen avuksi Hevosharrastajan monipuolinen erikoislehti Lehden sisällössä käsitellään monipuolisesti hevosmaailman tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehdessä säännöllisesti käsiteltävistä osaalueista, myös varuste-esittelyt ja turvallisuus ovat vahvasti mukana sisällössä. Lehti tarjoaa mielenkiintoista luettavaa kaikille hevostalouden toimijoille, niin raviharrastajille kuin ratsastajillekin. www.hevosmaailma.fi 6/2020 7,20 Ravivalmentaja Nina Pettersson-Perklén tekee pitkiä päiviä ja elää suuria tunteita Opetushevosista PULAA – hintataso noussut Kotimainen kasvatustoiminta laadukasta Ravikuningas Köppinen nauttii eläkepäivistään Jäsenkorjauksella apua hevosten asentovirheisiin Tallin toimintakieltoja erittäin vähän Vuokraus – askel kohti omaa hevosta Opiskelemaan hevosalalle! Kissaihmisen oma lehti Lämminhenkinen ja asiantunteva Kissafani on jokaisen kissaihmisen toivelehti. Lehti esittelee tietoa ja vinkkejä kissan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja aitoja tarinoita erilaisista kissoista ja kissanomistajista. Lehden rotuesittelyt ja näyttelyreportaasit antavat kattavan katsauksen erilaisista kissaroduista ja kasvattajista. Lehdestä kissan omistajat löytävät tietoa kissan ruokinnasta, varusteista ja harrastamisesta kissan kanssa. www.kissafani.fi 6/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Tee kissalle peti vanhaan televisioon Venäjänsininen älykäs kaunotar NUPPU pelastettiin Thaimaan kaduilta Sopii kaikille Sopii kaikille Agility yhä Agility yhä suositumpaa suositumpaa Korona Korona pysäytti pysäytti näyttelyt näyttelyt Kissafanin kilpailu Viivi söpöin! Lehti antiikin ja taiteen ystäville Antiikki ja taide on lehti taiteesta, taiteilijoista, keräilystä, vanhoista esineistä ja historiasta kiinnostuneille lukijoille. Lehdessä nousevat esiin niin ajankohtaiset ilmiöt kuin historialliset aarteet ja sen syväluotaavat artikkelit kertovat kattavasti valituista aiheista. Lehti tarjoaa lukijoilleen mielenkiintoisia kertomuksia ja tietoa suomalaisesta taiteesta ja sen historiasta. www.antiikkijataide.fi ENTISÖINTI n KERÄILY n KÄDENTAIDOT n ARJEN HISTORIA 6/2020 • 9,50 € PAOLO VENINI HURMAAVA HIMMELI ON DESIGN-ESINE MARC CHAGALL Lumoava koloristi ALVAR JA AINO AALTO Uniikki kokoelma esille K.A.WEISTE Italian lasimuotoilun uudistaja ISMO HÖLTTÖ Elämää 60-luvun Helsingissä Yksinhuoltaja perusti joulukoristetehtaan • postittamalla oheinen kuponki • sähköpostilla tilaukset@karprint.fi • lehden internet-osoitteessa • puhelimitse: 09 413 97 300 TILAUKSET H e l l i, e lä ja harrasta!
19 Viikot 2-3/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2021 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti TERVEYS SEKALAISTA LEIPOMOT PALVELUT Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Kolmas linja 28 ............ ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Kirjapainopalvelua tarjoaa Verkkosaaren tilapäiset liikennejärjestelyt jatkuvat helmikuuhun Kartta heinäkuussa 2020 voimaan tulleista liikennejärjestelyistä. Verkkosaaren alueen esirakentaminen etenee Kalasataman pohjoisosassa. Alueen liikennejärjestelyt muuttuivat heinäkuussa. Tilapäiset liikennejärjestelyt jatkuvat 28. helmikuuta 2021 saakka. Kyläsaarenkadulle voi ajaa Hermannin rantatieltä vain Kyläsaarenkadun risteyksen kautta. Rakentaminen vaikuttaa myös kävelyn ja pyöräilyn reitteihin helmikuun loppuun asti. Verkkosaaressa on käynnissä vuosia kestävä rakennusurakka, joka sisältää esirakentamisen lisäksi katujen, kunnallistekniikan ja rantamuurin rakentamista sekä merialueen ruoppausta. Urakan yhteydessä kunnostetaan myös pilaantunutta maata. Kunnostamisesta voi aiheutua paikallisia hajuhaittoja kaivutyön yhteydessä. Kiertoreitit Kävely ja pyöräily Kävelyn ja pyöräilyn kiertoreitti kulkee Hermannin rantatien länsipuolella Verkkosaarenkadun ja Vanhan talvitien välillä. Kävellen ja pyöräillen pääsee Agroksenkujaa pitkin Kyläsaarenkadulle. Osa suojateistä on suljettu ja kävelyja pyörätie on käytössä vain toisella puolella katua. Ajoneuvoliikenne Hermannin rantatien ja Agroksenkujan risteys suljettiin liikenteeltä heinäkuussa. Ajoneuvoliikenne on ohjattu Kyläsaarenkadulle Hermannin rantatien ja Kyläsaarenkadun risteyksen kautta. Verkkosaaresta 3 600 asukkaan uusi alue Verkkosaaren alueen katujen ja kunnallistekniikan, kuten viemäröinnin, vesijohtojen, kaukolämmön, sähköjohtojen ja datakaapelien rakentaminen kestää näillä näkymin syksyyn 2022. Ensimmäisten asuintalojen rakentaminen alkaa vuoden 2022 lopussa tai vuoden 2023 alussa. Ensimmäiset asukkaat muuttavat alueella 2024. Verkkosaaren pohjoisosaan rakennetaan asuntoja 3 600 asukkaalle. Alueen esirakentamisen urakoitsijana toimii GRK Infra Oy. Opintotuki lakkautetaan 2 500 korkeakouluopiskelijalta Korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä seurataan Kelassa vuosittain. Tänä syksynä seuranta tehtiin noin 118 000 korkeakouluopiskelijalle, jotka saivat opintotukea lukuvuonna 2019–2020. Selvityspyyntö lähetettiin 7 600 opiskelijalle. Selvityspyyntöjä lähetettiin syksyllä 2020 vähemmän kuin aiempina vuosina, koska edistymisen seurannan opintopistevaatimusta lievennettiin koronaepidemian vuoksi. Selvityspyyntöön vastasi 5 600 opiskelijaa. 95 % vastauksista annettiin Kelan asiointipalvelussa. Suurimmalla osalla selvitys hyväksyttiin ja opintotuen maksaminen jatkuu. Arviolta 2 500 opiskelijan opintotuki lakkautetaan tammikuusta alkaen, koska opiskelija ei ole suorittanut riittävästi opintopisteitä. Näistä noin 1200 opiskelijan opintotuki lakkautettiin sen vuoksi, että opiskelija ei vastannut selvityspyyntöön. Jos opintotuki lakkautettiin siksi, että opiskelija unohti vastata selvityspyyntöön, hän voi pyytää lakkautuspäätöksen oikaisua. Opintotuen lakkautuspäätöksessä kerrotaan, miten opiskelija voi saada jälleen opintotukea. Lakkautuspäätöksen mukana lähetetään myös ohje siitä, mitä muuta tukea opiskelija voi saada. Muutoksia elatustuen ja elatusavun määrään vuoden alusta Elatustuki ja elatusapu nousevat ensi vuoden alussa elinkustannusindeksin muutoksen vuoksi. Elatustuki ja elatusapu ovat sidoksissa elinkustannusindeksiin, joka nousee 1.1.2021 alkaen noin 0,2 %. Täysimääräinen elatustuki on ensi vuoden alusta alkaen jokaisesta lapsesta 167,35 e/kk. Nyt täysi tuki on 167,01 e/kk, joten tuki nousee 0,34 e/kk. Elinkustannusindeksin nousu suurentaa myös elatusapua, jota elatusvelvollinen maksaa lapsestaan. Elatusavun laskukaava on seuraava: elatusapu vuonna 2020 x (1979:1975) = maksettavan elatusavun määrä vuonna 2021. Jos Kela maksaa lapsesta erotuselatustukea tai jos elatusvelvollinen maksaa elatusapuvelkaa suoraan Kelalle, Kela ilmoittaa uuden elatusavun määrän elatusvelvolliselle kirjeellä. Myös elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1 130,86 e/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 282,71 e/kk. Tulorajaa eivät kuitenkaan korota ne lapset, joille on myönnetty elatustuki. Vuokrataan iso toimiva makuuhuoneellinen yksiö. Pengerkatu 18. Puh. 040 506 5109.
20 Viikot 2-3/2021 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020