2 Viikko 20-22/2020 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www.varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila puh. 09 750 088 PASSIKUVAT & TULOSTUS 18,KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI digi, tallennus poliisille paperi 20,– | opisk. –10% ryhmäalennus alk. 3 h PUTIIKKI AUKI! PALVELEMME TOISTAISEKSI VAIN AJANVARAUKSELLA: kuvahommat.fi/varaa (ma–pe klo 10–18 varaukset myös puhelimitse & chatissa) KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki Tarjoukset voimassa TO-SU 14.–17.5.2020. / Erbjudandena gäller TOR.-SÖN. 14–17.5.2020. DIN EGEN BYBUTIK SNELLMAN Maatiaispossun ulkofilee maustettu ja naturel n./ca 1,3 kg Ytterfilé av lantgris kryddad eller naturell 6 95 KG VALIO Oltermanni kermajuustopalat 250 g (4,00/kg) rajoitus 3 kpl/talous begr. 3 st./hushåll Gräddost i bit 1 00 KPL/ST. PLUSSA-KORTILLA -70% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/Styckevis och utan Plussa-kort 3,39 kpl/st. (13,56/kg) Valiojogurtti Maustetut jogurtit 200 g (2,00/kg), ei laktoositon/ej laktosfri rajoitus 2 erää/talous begr. 2 satser/hushåll Smaksatt yoghurt 5 PRK/BRK 2 00 5 PRK/BRK PLUSSA-KORTILLA -18% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 0,49 prk/burk (2,45/kg) Suomalainen jääsalaatti 100 g (8,90/kg) Finsk issallat 89 PS/PÅSE NAPPAA LOPPUVIIKON TARJOUKSET NÄISTÄ K-MARKETEISTA Plocka erbjudandena i slutet av veckan. Gäller i de här K-Marketarna: Lataa K-RUOKA -sovellus sovelluskaupastasi! Ladda ner appen K-Ruoka i din appbutik! HAIKKO , Porvoo • LANTIS , Inkoo • PORNAINEN , Pornainen • RUOKASAARI, Riihimäki • TERVAPATA, Tervakoski • MUNCKINKATU , Hyvinkää Tarjoukset voimassa TO-SU 14.–17.5.2020. / Erbjudandena gäller TOR.-SÖN. 14–17.5.2020. DIN EGEN BYBUTIK SNELLMAN Maatiaispossun ulkofilee maustettu ja naturel n./ca 1,3 kg Ytterfilé av lantgris kryddad eller naturell 6 95 KG VALIO Oltermanni kermajuustopalat 250 g (4,00/kg) rajoitus 3 kpl/talous begr. 3 st./hushåll Gräddost i bit 1 00 KPL/ST. PLUSSA-KORTILLA -70% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/Styckevis och utan Plussa-kort 3,39 kpl/st. (13,56/kg) Valiojogurtti Maustetut jogurtit 200 g (2,00/kg), ei laktoositon/ej laktosfri rajoitus 2 erää/talous begr. 2 satser/hushåll Smaksatt yoghurt 5 PRK/BRK 2 00 5 PRK/BRK PLUSSA-KORTILLA -18% Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 0,49 prk/burk (2,45/kg) Suomalainen jääsalaatti 100 g (8,90/kg) Finsk issallat 89 PS/PÅSE NAPPAA LOPPUVIIKON TARJOUKSET NÄISTÄ K-MARKETEISTA Plocka erbjudandena i slutet av veckan. Gäller i de här K-Marketarna: Lataa K-RUOKA -sovellus sovelluskaupastasi! Ladda ner appen K-Ruoka i din appbutik! HAIKKO , Porvoo • LANTIS , Inkoo • PORNAINEN , Pornainen • RUOKASAARI, Riihimäki • TERVAPATA, Tervakoski • MUNCKINKATU , Hyvinkää ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Kotiinkuljetus ti ja pe, tilaukset numerosta 09 7515 4200 hameentie16@k-market.com RIITTA NELIMARKKA: Värin ja ilon luoja ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 2/2020 • 9,50 € Lainaamoista taidetta pikkurahalla KALLEIN FABERGÉN MUNA 10 000 dollaria POSTMODERNISMI Ironiaa ja huumoria ILJA REPIN Venäjän kansan tulkki AKATEEMIKKO JUHA LEIVISKÄ Valon ja musiikin arkkitehti JORMA UOTINEN Vahva ja karismaattinen Ikonit ja Pietà-veistokset Kaunista hengellistä taidetta Antiikki ja Taide -lehden ensimmäinen numero ilmestyi kesällä 2013. Lehti on saanut loistavan vastaanoton niin tilauskuin irtonumeromyynnissäkin. Antiikki koko laaja-alaisuudessaan on lehden keskeisintä sisältöä ja runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet, taidekeräilijät ja mesenaatit. Antiikki ja taide avautuu myös jokaiselle Suomen historiasta kiinnostuneelle. Voit tilata sähköpostilla tilaukset@karprint.fi, internetissä www.antiikkijataide.fi ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 3/2020 • 9,50 € Vilho Lammen lyhyt ja raju elämä Ekspressionis ti ja lakeuden maalari ÖNNINGEBY KUKOISTI 1886–1892 Suomen ainoa taiteilijasiirtokunta KORONA synnytti karanteenitaiteen SOPRAANO JOHANNA RUSANEN Laulua yli musiikillisten rajojen HARVINAISET SOTAKUVAT Estetiikkaa kauheuden keskeltä Nostalgiset Paula-purkit MILITARIA on harvojen harrastus Kerää eroottista taidetta!
13. toukokuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 10 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +10°C Lounaistuulta 4m/s Sademäärä mm LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Sörnäisten rantatiellä parannetaan pyörätietä Työmaa-alueet kartalla. Töitä tehdään yhdessä risteyksessä kerrallaan toukosyyskuun välisenä aikana. ? Pyörätietä parannetaan Sörnäisten rantatiellä toukokuun alusta alkaen. Töitä tehdään yksi risteys kerrallaan kaikkiaan viidessä risteyksessä Sörnäisten rantatien länsipuolisella osuudella. Työt alkavat Pääskylänkadulta ja etenevät kohti Hakaniemenkatua. Työmaa-alueet kartalla. Töitä tehdään yhdessä risteyksessä kerrallaan toukosyyskuun välisenä aikana. Työn alle menevät Sörnäisten rantatien risteykset ovat: Pääskylänkatu, Käenkuja, Lintulahdenkuja, Haapaniemenkatu (Sörnäisten rantatie 15:den kohdalla), Hakaniemenkatu. Asfalttija tiemerkintätöitä tehdään tarpeen mukaan myös yllä lueteltuja risteyksiä laajemmalla alueella. Kävelyja pyörätie on koko ajan käytössä. Työn ajaksi kävelyja pyörätietä kavennetaan ja jalankulku ja pyöräily ovat yhdistetyllä reitillä. Kulkijat opastetaan vaihtoehtoiselle reitille, jos tie joudutaan sulkemaan kokonaan. Autolla pääsee kulkemaan risteyksissä myös työn aikana. Työt eivät vaikuta julkisen liikenteen reitteihin tai pysäkkeihin. Työt valmistuvat syyskuussa. Korjaustöiden yhteydessä pyörätielle tehdään entistä selkeämmät tiemerkinnät. Sen lisäksi risteyksiin tehdään pieniä rakenteellisia muutoksia, jotka parantavat pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta. Samalla asfalttipäällysteitä, tiemerkintöjä ja keskikorokkeita uusitaan. Urakoitsijana toimii Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara. Vilhonvuorenkadun ja Sörnäisten rantatien risteyksessä on ollut käynnissä jo muutamia viikkoja katutyö. Työmaa liittyy urakkaan, jossa rakennetaan uutta Vilhonvuorenkadun osuutta Kalasataman puolelle. Tämä työ vaikuttaa myös kävelyyn ja pyöräilyyn risteysalueella. Vuoden 2020 nuorisoseuraksi Karjalan Nuoret Helsingistä ? Suomen Nuorisoseurat valitsi vuoden 2020 nuorisoseuraksi 101-vuotiaan nuorisoseura Karjalan Nuoret Helsingistä. Aikanaan Viipurissa perustettu siirtoseura Karjalasta on toiminut 40-luvulta alkaen Helsingissä. Valinnassa nousi kirkkaana esille seuran monipuolinen toiminta. Juhlan kunniaksi tehty ”Poies itsekäs ite” -teos kokosi yhteen kaikki seuran toimijat ja siinä näkyi yhdessä tekemisen riemu. Lehto, NREP ja Avara kehittävät Kalasatamaa kolmen kohteen asuinkokonaisuudella Lehto Asunnot Kalasatama ulkokuva ? Lehto Group rakentaa lähivuosina Helsingin Kalasataman alueelle yhteensä kolmen asunto-osakeyhtiön kokonaisuuden, joka käsittää kaikkiaan viisi asuinkerrostaloa. Yhtiöistä kaksi tehdään yhteistyössä Avaran ja NREP:n kanssa. Kokonaisuus tarjoaa valmistuessaan koteja sekä ostoa harkitseville että vuokraamisesta kiinnostuneille kaupunkilaisille. Lisäksi kerrostalojen yhteyteen rakentuu liiketiloja täydentämään alueen lähipalveluja. Rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa ja kohteet valmistuvat vuoden 2021 lopussa. Tonttikaupat on tehty Helsingin kaupungin kanssa ja kaksi yhtiöistä on myyty Avaralle ja NREP:lle. Yksi kohteista on Lehdon kuluttajakohde (As Oy Helsingin Newton), jonka 16-kerroksinen kokonaisuus käsittää 123 asuntoa ja kaksi liiketilaa. Toisen kohteen rakennuttaa NREP (As Oy Helsingin Edison), joka koostuu 12ja 5kerroksisista osuuksista. Tämä kokonaisuus tarjoaa tulevaisuudessa vuokralaisille yhteensä 108 asuntoa ja kolme liiketilaa. Kolmantena kohteena Lehto rakentaa Avaralle kohteen, jossa on sekä 8-kerroksinen että 5-kerroksinen osuus (As Oy Vanha Talvitie 3). Tähän kokonaisuuteen tulee yhteensä 81 asuntoa sekä yksi liiketila. Kolmella kerrostalolla tulee olemaan pihakannen alla yhteinen, kahteen tasoon rakennettu pysäköintilaitos. Kohteista löytyy kiinnostavia, ajanhenkisiä ratkaisuja niin arkkitehtuuriin, ekologisuuteen, digitaalisuuteen kuin yhteisöllisyyteenkin liittyen. Kolmen kerrostalon kokonaisuudesta löytyy mm. viherkatto, aurinkopaneeleja ja yhteisöllisiä tiloja. Kalasataman fiksumman rakentamisen hengessä esimerkiksi Newtonin asumisen kustannuksia sähkön, veden ja eurojen osalta voi seurata Fortumin Smartliving-palvelun avulla. – Kalasatamasta on rakentumassa kiinnostava alue, joka tarjoaa merellisen asumisen kantakaupungissa ja erittäin hyvien palvelujen ääressä. Kantakaupungin viihtyisät kodit hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden lähellä ovat tyypillisesti kysyttyjä kohteita niin kodinostoa harkitseville kuin vuokraamisesta kiinnostuneillekin, kertoo myyntijohtaja Mikko Jalava Lehto Asunnoilta. Rakennusliike Lehto Group hyödyntää kohteiden rakentamisessa Nero-konseptiaan ja modernin rakennusteollisuuden keinoja, kuten innovatiivisia moduuleja kotimaisilta tehtailtaan. Moduulien käyttö tehostaa työmaavaihetta eli nopeuttaa rakentamista, parantaa laatua ja luo edellytykset myös rakentamisen ja sitä kautta asumisen kohtuuhintaisuudelle. KokoTeatteri mukana Kallio Kukkii -kulttuurifestivaalissa 8-17.5. ? KokoTeatteri osallistuu 8-17.5. järjestettävään Kallion Kulttuuriverkoston Kallio Kukkii -kulttuurifestivaaliin seuraavilla tapahtumilla. Tämän vuoden Kallio Kukkii -kulttuurifestivaali vietetään poikkeuksellisesti verkossa. KokoTeatterin ja Koko Jazz Clubin Koko perheen konsertti soi livenä Hakaniemi-Merihaka -alueella maanantaina 11.5. KokoTeatterin ja Koko Jazz Clubin yhteistuotantona toteutettu Koko perheen konsertti tuodaan maanantaina 11.5. klo 16-18 välisenä aikana Hakaniemi-Merihaka -alueella keskelle asutusta. Konsertti nähdään muutaman taloyhtiön sisäpihoilla sekä livelähetyksenä verkossa KokoTeatterin Facebookja Instagramsivujen kautta. Sivu 15
4 Viikko 20-22/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10/2020 Kaupoissa nyt väljää, koronan jälkeen pula kaupoista? M uotija urheilukauppa on muiden kaupanalojen kanssa modernin ajan pahimmassa kriisissä. Kauppakeskukset ja keskustojen kadut, jotka nyt ammottavat tyhjyyttään asiakkaista, voivat koronakriisin jälkeen olla tyhjiä myymälöistä. Ilman vaikuttavaa tukea muotija urheilukauppoja tulee kaatumaan vielä pitkään. Muotija urheilukaupalle rahoitusjärjestelyt eivät akuutissa kriisissä ole osoittautuneet juuri lainkaan hyödyllisiksi. Alalla kaivattaisiin nyt suoria tukia vuokrien kattamiseen muiden pohjoismaiden tapaan, sillä ne auttaisivat hädässä nopeimmin. Suoran vuokratuen lisäksi tarvitaan myös jo maksettujen verojen palautusta yrityksille. Muotija urheilukaupat sijaitsevat kaikkein kalleimmilla vuokrapaikoilla. Nämä kalliit vuokrat joudutaan maksamaan vaikkei myyntiä olisikaan. Ennestäänkin vaikeuksissa painivan alan yritysten kassat ovat ohuet. Vararikot näyttävät väistämättömiltä ja tämä tulee heijastumaan koko kaupunkikuvaan, kertoo Muotija urheilukauppa ry. Epidemian aiheuttama kysyntäshokki vaikuttaa muotija urheilukauppaan monia muita kaupan aloja enemmän ja kauemmin, sillä se myy pääosin sesonkituotteita. Myynnin romahdus ei pääty epidemian päättyessä vaan vaikutukset ulottuvat paljon pidempään. Siksi myös avun tulee ulottua huomattavasti epidemian päättymistä kauemmaksi. Nyt hähintään yksi myyntisesonki jää kokonaan väliin. Jo tiedossa olevat lomautukset syövät suomalaisten ostovoimaa rankasti ja vaikuttavat nimenomaan muodin kulutukseen, mikä edelleen heikentää alan yritysten mahdollisuuksia selviytyä. Mikä jatkossa pitää kaupunkikeskustoja vetovoimaisina? Mikä vetää turisteja? Nyt juuri pitää vaikuttaa siihen, että meillä on muotia ja urheilua myyviä kauppoja myös epidemian jälkeen. -j.a. H Yleisönosasto H Runopalsta Hammashoidosta Hermostunut ei saa huutaa Hakaniemessä ? Terveysasemien johtaja Timo Lukkarinen väitti radiosuomen aamu-uutisissa klo 06:00 29.04(.2020), Että ihmiset pelkäävät ns. Korona-virusta (covid 19), mutta minulle annettiin jo 03.02(2020) Hammaslääkärin tarkastusaika 28.04(2020) Klo 10:00 kuitenkin se peruttiin terveysaseman puolelta edellisellä viikolla, joten kukahan mahtoi tämän peruutuspäätöksen antaa?! Minusta olisi asiallista, ettei annettaisi julkiselle sanalle vääriä tietoja varsinkin terveysasemien johtajalta joka ei voinut olla tietämättä kyseisestä peruutuksesta! Olisin mielihyvin mennyt tutkituttamaan hampaani koska niiden heikko kunto saattaa vaikuttaa vasemman jalkani nilkan yhä useammin uudistuvaan haavaan lisäksi kansaneläkelaitos (kela) vaatii ensin tietoja paljonko kyseinen tarkastus maksaa ja jopa kyseinen laitos joka on kaikkien veronmaksajien ylläpitämä vaatii asiakasta ensin maksamaan laskun ja sitten vasta kansaneläkelaitos (kela) harkintansa mukaan maksaa asiakkaalle kyseisen laskun, joten sosiaalija terveydenhoitolaitos(sote-) ratkaisu yhdistettynä on paholaismaisten ”herrojen” ja ”rouvien” keksintö, että heikompiosaisia vielä enempi painettaisiin alas! Lassi Tiittanen ? Vappuaattona (30.04. 2020) Nukahdin vasta aamulla, kun olin yön valvonut saamatta unta ja kyseisenä päivänä minulle oli aika varattu kalasataman terveysasemalle haavanhoitoa varten kello 14:00 ja 28.04(.2020) Olin oppinut lyhyemmän reitin hakaniemen metroaseman hissiin, mutta nukuttuani ennen paikalle tuloa vain kolme tuntia kolmekymmentä minuuttia, niin kysyisin kenen järki toimii täysillä noin vähällä unella? Kun sitten tajusin, että minun on mentävä torin puoleiseen hissiin, siellä pitää rollaattorin kanssa rientää hissistä toiseen, niin minulla pinna paloi ja korotin ääntäni jolloin virkaintoinen järjestyksenvalvoja riensi paikalle käskien minua ulos siihen suuntaan jossa hissi oli huollossa ajattematta lainkaan, että miten minä rollaattorin kanssa pääsen ulos! Hän ei myöskään ottanut kuuleviin korviinsa minun kiirettä kalasataman terveysasemalle pääsemiseksi, vaan viimein tajuttuaan tilanteen mahdottomuuden ja senkin vasta silloin, kun minä itse mainitsin mitä kautta olin tullut ja hakaniemen metroaseman hissin opastekyltit olivat toisiaan päin osoittavat nuolet! Joten miten, vain kolme tuntia kolmekymmentä minuuttia nukkunut ihminen voi tajuta mihin pitää mennä eikä asiaa suinkaan parantanut järjestyksenvalvojan tyly ja ajattelematon käytös! Viimein suostuin lähtemään ulos kello 13:13, mutta istahtaessani hetkeksi syömään porkkanaa ja voikukan keltaista osaa (joka parantaa maksan toimintaa), niin tämä öykkärimäinen järjestyksenvalvoja tuli käskemään minua pois jolloin kysyin enkö edes syödä saa jolloin tämä lähti pois ja huomattakoon: olin täysin selvin päin koska minulla on antibiootti-kuuri vasemman jalkani tulehtumisen takia! Olisiko kyseinen järjestyksenvalvoja milloinkaan pystynyt minulle korvaamaan menettämäni vasemman jalkani? Mikäli en olisi huomannut lähinnä porkkanan syötyäni, että mennään raitiovaunulla seuraavalle pysäkille jossa oli järkevämmin hissi suoraan metroasemalle, että vihdoin pääsen minulle varattuun jalkahoitoon! Johon ehdin kuitenkin ajoissa ja vielä vaihtamaan sisäkengät jalkaan. Lassi Tiittanen Myllypuron kampusalueen yhteyteen uusi kielilukio ? Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Vartiokylän alueella asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa lukiorakennuksen rakentamisen Myllypuron keskustaan kampusalueen yhteyteen. Helsingin Medialukion peruskorjaukseen hyväksyttiin lähes miljoonan euron korotus. Kielija aikuisopetukseen tarkoitettu rakennus tulee sijaitsemaan lähellä Myllypuron metroasemaa ja muutoinkin hyvien liikenneyhteyksien tuntumassa. Kaavaratkaisun kustannukset ovat 32 miljoonaa euroa ja sisältävät uudisrakennuksen rakentamiskustannukset. Alueen aikaisemmasta käyttötarkoituksesta johtuva ja mahdollisesti pilaantunut maaperä on kunnostettava, mutta siitä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat alueella olleelle toimijalle. Helsingin kaupunki omistaa suunnittelualueen maan. Alueella on tällä hetkellä huoltoasema sekä suojametsänä hoidettu kapea puistoalue. Huoltoasematontin maanvuokrasopimus päättyy kuluvana vuonna elokuussa ja yritykset joutuvat poistumaan alueelta. Kaupunginkanslian elinkeino-osasto on tarjonnut yrityksille tukeaan tilanteen johdosta. Lähes miljoona euroa lisää Helsingin Medialukion peruskorjaushankesuunnitelmaan hyväksyttiin lähes miljoonan euron korotus. Tapanilassa sijaitsevan lukion peruskorjauksen kokonaiskustannukset nousevat hieman yli 10 miljoonaan euroon. Hankesuunnitelma koskee rakennuksen julkisivun ja vesikaton uusimista sekä ilmanvaihdon muutostöitä. Rakentamisen aikana on tavanomaisten muutostöiden lisäksi ilmaantunut muutostarpeita, joita ei oltu sisällytetty alkuperäiseen hankesuunnitelmaan. Rakenteista paljastui rakennustöiden edetessä myös enemmän haitta-aineita, kuin mitä haitta-aineselvityksessä oli tullut esiin. Peruskorjauksen enimmäishinnan korotuksella pyritään varmistamaan muun muassa se, että sisäilmaolosuhteiden parantamiseen tehdyt toimenpiteet toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Korjaushanke toteutetaan viidessä eri vaiheessa. Koulu toimii koko urakan ajan siten, että kulloinkin työn alla olevassa rakennuksessa opiskelevat siirtyvät remontin ajaksi koulun tontilla sijaitsevaan väistötilaan. Medialukiossa opiskelee noin 860 opiskelijaa ja se on Helsingin suurin lukio. Se aloitti toimintansa vuonna 2005, kun Pohjois-Helsingin, Malmin ja Suutarilan lukiot yhdistettiin. Medialukio toimii Pohjois-Helsingin lukion entisissä tiloissa Tapanilassa. Kaupunginvaltuuston kokouksen aluksi pidettiin valtuutetuille infotilaisuus koronaepidemiatilanteesta. Infotilaisuudessa puhuivat pormestari Jan Vapaavuori sekä apulaispormestarit Sanna Vesikansa, Pia Pakarinen, Nasima Razmyar ja Anni Sinnemäki. Infotilaisuutta ja koko kaupunginvaltuuston kokousta voi seurata tallenteena Helsinki-kanavalla. Tallenne julkaistaan torstaina 7.5. Aava eessämme aukeaa Tiemme on unohtumaton kuohussa elon aallokon. Pieniä tähtiä näin, varpusen ohi lentävän. Olit siellä jossakin ja lähellä kuitenkin. Kohtalo meitä kuljettaa, aava eessämme aukeaa. Mä yön unesta herään, aamuun aurinko nousee. Sydän kannelta soittaa sävel soi herkimmin. Sydän tuskan tuntee aina onnen rakkauden. Ystävyys on kestävää vain varpusta rakastan. Pienet tähtöset loistaa, tietäin ain valaisee. Ihminen portin avaa, avaa suuren akkunan. Portaita ylös nousen Apolloperhoa katsomaan. Ystävyyden sain kestävän, vain varpusta rakastan. Tiemme ei ole loputon, jälki jää koskematon. Kohtalo meitä kuljettaa, aava eessämme aukeaa. Toivo Levanko, lyyrikko Purkutyömaa Porthaninkatu. Purkutyö etenee Purkutyö etenee Porthaninkadulla Porthaninkadulla ? Purkutyö on edennyt Porthaninkadulla viereinen talo on jo purettu Toiselta linjalta. Jalankulkijoita oli seuraamassa purkutyötä kuten tavallista on. Toivo Koivisto kameranulkoiluttaja Arvoisat koiranulkoiluttajat! ? Kesä tulee ja samalla tulevat ulkokukat liikkeiden eteen ruukkkuihin. Ethän pissata koiraasi ruukkujen päälle, ei edes isojen ruukkujen, koska ruukkuihin jää ikävät jäljet, jotka joudutaan pesemään. Emmehän kotonakaan pissi kukkaruukkuihin? Annetaan kaikkien kukkien kukkia vaan, tolppiakin riittää! Ystävällisin terveisin Kukanhoitaja
5 Viikko 20-22/2020 H Heinänen ”Suomalaisuus on oma kieli ja oma raha” Kuvalähde: Wikimedia Commons ? Kiltisti karanteenia noudattaneena olen harrastanut tutkivaa lukemista. Kiinnostukseni kohdistui toukokuiseen Suomalaisuuden päivään 12.5. Sehän on perinteinen J.V.Snellmanin (1806-1881) syntymäpäivä, nyt jo 214:s. Kirjoitankin pakinan aiheesta, jonka kuvitukseksi valitsin patsaskorttikokoelmastani Emil Wikströmin veistämän kirjailija, professori, kanslianeuvos, kunniatohtori, valtiopäivämies, senaattori Snellmanin kuvan. Monena mies eläissään. Wikström voitti veistoskilpailun, pysti oli valmis jo 1914, mutta vasta 1923 se paljastettiin kansalaisten rahoittamana. Eduskunta ei varoja siihen myöntänyt, vaikka arvostus oli suuri. Paikaksi valikoitui Suomen Pankin edusta hänen nimikkokadullaan Snellmaninkadulla, entisellä Nikolainkadulla. Snellman, tuttavien kesken Janne vain, syntyi Tukholmassa pohjalaissyntyisen merikapteenin poikana. Perhe muutti Kokkolaan Suomen jouduttua Venäjän suuriruhtinaskunnaksi 1809. JV opiskeli Oulussa kirjoittaen ylioppilaaksi jo 16-vuotiaana. Opinnot sujuivat hyvin niin Turussa kuin Helsingissä. Kuopiossa hän toimi paitsi opettajana myös toimittajana. Hän perusti ensimmäisen suomalaisen sanomalehden Maamiehen Ystävän. Kansainvälistä uraa hän loi niin Ruotsissa kuin Saksassakin. Erityistä mainetta kertyi filosofian alalta nimenomaan hegeliläisyyden tuntemuksesta. Kuopiossa hän nelikymppisenä vanhanapoikana avioitui 17-vuotiaan apteekkarintyttären Johanna Wennbergin kanssa. Vaimo synnytti lyhyessä ajassa viisi lasta menehtyen 30-vuotiaana lapsivuoteeseen. Snelmanista tuli yksinhuoltaja. Helsinkiin hän muutti merkittäviin tehtäviin. Asunto sijaitsi Yrjönkatu 24:ssä. Vuosina 1864 -1868 hänet oli valittu valtioneuvostoon senaattoriksi. Vuosien 1867, 1878 ja 1879 valtiopäivillä hän edusti aatelissäätyä. Tuloksellista oli hänen taistelunsa Suomen kielen oikeuksien ja oman hopeamarkan saamiseksi. Kieliasetus säädettiin 1863 ja oma markka saatiin 1865. Tsaari Aleksanteri II aateloi Snellmanit 1866. Eläkevuosiaan hän vietti Kirkkonummella. 75vuotiaana hän menehtyi ja haudattiin Hietaniemeen Sakari Topeliuksen pidettyä hautajaispuheen. Snellmaninpäivä on vuotuisjuhla, joka sittemmin laillistettiin yleiseksi liputuspäiväksi ja nimitettiin Suomalaisuudenpäiväksi. Lukuisia muistotuotteita on julkaistu postimerkkeinä, seteleinä ja mitaleina. Patsaita ja muistolaattoja löytyy Helsingin lisäksi Kuopiosta,, Turusta ja Kokkolasta, Netistä sain kuvitetun tiedon Clevelandin (Ohio) yliopiston muistojen puutarhaan Suomen osastolle pystytetyistä Snellmanin ja Runebergin pääveistoksista; tosin veistäjää ei mainittu. Snellmaninkatuja, oppilaitoksia, puistoja ja kulttuuriyhteisöjä on vuosien varrella perustettu lukuisasti. Kuopiossa on hänen kotimuseonsa. Pietarsaarelaissyntyinen makkaratehdas lienee eri sukuhaaraa. Mielenkiintoinen on myös noin 60 vuotta laadukkaasti toiminut 250-jäseninen Snellmanien sukuyhdistys ry. Tämä Snellmanaukion monumentti sai vuoden 1944 helmikuun 26. päivän pommituksesta osansa: edelleen näkyvät tarkoituksella korjaamattomat sirpalearvet monumentin ja sen jalustan pinnassa. Historiankirjoitus tarjoaa ylistäviä lausuntoja suurmiehestä, kuten ”Suomen omintakeisen suomalaisen henkisen elämän luoja” (1911). Tuli mieleen, mitähän tämä Janne olisi tuumannut siirtymisestä markasta euroon? Snellman-tietous sisältää perimmäisesti hänen filosofisia tulkintojaan hegeliläisyyden hengessä. Varsin vähän tiedämme hänen sosiaalisesta ympäristöstään: nuorena hän oli kerran kihloissa. Nuorta vaimoaan hän tiiviisti ja tarkasti holhoten opasti huushollikukkaron hoidossa… Runsas kirjallinen tuotanto sisältää kyllä hänen kannanottojaan myös naiskasvatukseen. Snellmanin 100-vuotissyntymäpäivänä 1906 toteutettiin ennennäkemätön sukunimien suomentamisoperaatio, yllyttäjänä toimi erityisesti kirjailija Johannes Linnankoski, 24.800 nimeä suomennettiin! Kaiken kaikkiaan tutustumisyritykseni Snellmaniin oli antoisa ja tulee jatkumaan. Nämä vanhat kansallissankarimme ovat merkkipäivänsä ja patsaansa ansainneet. Onneksi saamme nykykirjailijoiden kehittelemää täydentävää elämänkertatietoa. Suosituiksi ovat nousseet mm. heidän syrjähyppynsä, kuten asiantuntijakirjailija Panu Rajala väläyttää uudessa teoksessaan Runebergin ja Emilie B:n kanssakäymisiä. Ne inhimillistävät ”kivipäitä kaapin päällä”, madaltavat jalustoja. Tämän Snellman-patsaan jalustan ja ympäristöön asettelun suunnitteli itse Eliel Saarinen. Aira Heinänen Koronarajoitusten vaiheittainen purkaminen alkaa Helsingissä ? Helsingin kaupunki on aloittanut hallituksen koronarajoitusten purkamiseen liittyviin linjauksiin varautumisen. Rajoituksia ja poikkeusjärjestelyjä ryhdytään purkamaan kaupungin palveluissa ja toimipisteissä turvallisuusseikat ja ohjeistukset huomioiden. Ulkoja sisätiloja pyritään avaamaan julkiseen käyttöön mahdollisimman nopeasti. Turvallisuusnäkökulmien huomioiminen kuitenkin tarkoittaa, ettei kaikkia tiloja välttämättä saada avatuksi heti kesäkuun alussa. Kirjastojen lainaustoiminta avataan erityisjärjestelyin mahdollisimman pian, jo ennen kesäkuun alkua. Kokonaan kirjastot kuitenkin avataan vasta kesäkuun alussa, jolloin toimintansa saavat avata myös esimerkiksi museot, teatterit, kulttuuritalot, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset. Kaupungin ulkourheilupaikat avataan kokoontumisrajoitukset huomioiden jo 14. toukokuuta alkaen. Kilpailutoiminnan avaamisen mahdollistavista erityisjärjestelyistä odotetaan tarkentavaa valtion ohjeistusta. Kaikissa kohteissa tullaan noudattamaan erityisjärjestelyitä, joilla taataan mahdollisimman turvalliset olosuhteet. Alueellisesti rajattujen ulkotilojen, kuten esimerkiksi huvipuistojen, eläintarhojen ja elokuvateattereiden osalta turvallisuus varmistetaan asiakasmäärien rajaamisen, turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen keinoin valmisteilla olevan valtion ohjeistuksen perusteella. Ravintoloiden kesäkuun alussa tapahtuvaan asteittaiseen avaamiseen liittyvästä erityislainsäädännöstä tarvitaan tarkempia tietoja mahdollisimman pian, erityisesti mikäli ne edellyttävät toimenpiteitä kunnan viranomaisilta. Rajat ylittävän työmatkaliikenteen ja vapaa-ajanmatkustuksen osalta tullaan harkitsemaan satamatarkastusten mahdollista uudelleenkäynnistämistä. Tapahtumajärjestämisen osalta kaupunki noudattaa hallituksen linjausta, joka on voimassa heinäkuun loppuun asti. Yleisötapahtumia ei toistaiseksi järjestetä. Elokuu on suurtapahtumien osalta Helsingissä pääkuukausi ja se jäi edelleen linjaamatta valtion toimesta. Yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja, jonka vuoksi kaupungin hoivayksiköissä suunnitellaan uusia käytäntöjä turvallisten sosiaalisten kontaktien mahdollistamiseksi. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa palataan lähiopetukseen hallituksen linjauksen ja ohjeiden mukaisesti 14. toukokuuta lukien. Etäopetus siis päättyy samalla. Koulujen iltapäivätoiminta jatkuu entiseen tapaan. Koulujen toteuttamaa kerhotoimintaa ei kuitenkaan järjestetä toukokuun viimeisillä viikoilla. Lisäksi kaupunki valmistelee järjestämisvastuullaan olevan toisen asteen koulutuksen opetusmuotoja hallituksen suosituksen mukaisesti siten, että etäopetusta jatketaan lukukauden loppuun asti. Tämä mahdollistaa myös toisen asteen oppilaitosten tilojen mahdollisen hyödyntämisen perusopetuksessa. Asiasta pyritään linjaamaan vielä tällä viikolla. Päiväkotimaksujen korona-aikaan liittyvä hyvitys puolestaan päättyy 13. toukokuuta. Lukuisia erityisjärjestelyjä On mahdollista, että opetusta tullaan perusopetuksessa porrastamaan. Opetusryhmät pidetään erillään koulupäivän ajan. Tämä edellyttää muun muassa lisätilojen löytämistä, jotta opetus pystytään järjestämään väljemmin. Lisäksi henkilöstö tulee toimimaan mahdollisuuksien mukaan saman lapsiryhmän kanssa ja välttämään siirtymistä yksiköstä toiseen. Järjestelyt vaativat kaupungilta lisähenkilöstöä ja muita resursseja. Tilankäytössä noudatetaan opetusja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita, mutta asia vaatii paljon niin kaupunkitasoista kuin koulukohtaistakin pohdintaa. Riittävän väljyyden takaamiseksi selvitetään mahdollisuuksia opetuksen porrastamiseen ja otetaan käyttöön mahdollisia lisätiloja opetuksen järjestämiseksi. Tässä huomioidaan vapaana olevat kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tilat ja käytetään mahdollisuuksien mukaan kulttuurija vapaa-ajan toimialan sekä muiden toimijoiden tiloja. Kouluruokailu järjestetään oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Lähiopetukseen palattaessa noutoruokaa ei enää järjestetä perusopetuksessa. Opetuksessa näiden kahden viimeisen kouluviikon lähtökohtana on panostaa erityisesti oppilaiden hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja oppimisessa laaja-alaisiin taitoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaisiin, joilla on syrjäytymisen riski, joita on ollut vaikea tavoittaa etäopetuksen aikana, joiden opinnoissa eteneminen on hidastunut, jotka ovat putoamassa opinnoista, joilla on runsaasti poissaoloja sekä oppilaisiin, joilla on tehostetun tai erityisen tuen päätös. Oppilashuollon kuraattorit ja psykologit ovat myös käytettävissä ja pyrkimys on saada kouluterveydenhoitajienkin palvelut avattua. Mahdollisissa poissaoloissa noudatetaan jatkossakin koulun normaaleja käytänteitä. Oppilaan ei pidä tulla kouluun, jos hänellä on mitään sairauteen viittaavia oireita. Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, hänet siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Valtuuston yleisölehteri suljettuna heinäkuun loppuun ? Helsingin kaupunginhallitus päätti 4.5. kokouksessaan kaupunginvaltuuston yleisölehterin sulkemisesta 31.7.2020 saakka. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi esityksen osallistuvan budjetoinnin toimintaperiaatteista ja reunaehdoista kaudelle 2020–2021. Koronaepidemiatilanteen vuoksi ja fyysisten kokoontumisten minimoimiseksi kaupunginvaltuuston istuntosalin yleisölehteri suljetaan 31.7.2020 saakka. Päätös perustuu kuntalakiin 1.5.2020 tulleeseen muutokseen, jonka mukaan kunnan toimielinten julkista kokousta voi seurata vain sähköisesti kunnanhallituksen päätöksessään osoittamalla tavalla heinäkuun loppuun saakka. Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata sähköisesti Helsinki-kanavalla osoitteessa helsinkikanava.fi. Helsinki-kanava on ollut jo ennen epidemiatilannetta pääasiallinen kanava kokousten seuraamiseen. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen osallistuvan budjetoinnin toimintaperiaatteista ja reunaehdoista kaudelle 2020–2021 sekä merkitsi tiedoksi selvityksen osallistuvan budjetoinnin toimeenpanosta 20180– 2019. Päätöksen mukaan osallistuvan budjetoinnin toteutusaika kasvaa kahteen vuoteen ja samalla myös käytössä oleva määräraha kaksinkertaistuu aiemmasta 4,4 miljoonasta eurosta 8,8 miljoonaan euroon. Merkittävä uudistus toimintaperiaatteissa on linjaus, jonka mukaan lähtökohtaisesti samaan kohteeseen ja palveluun liittyvät ideat voidaan yhdistää ja valmistella saman ehdotuksen sisällä päällekkäisten ehdotusten välttämiseksi. Äänestystuloksen seuraaminen reaaliaikaisesti äänestyksen edetessä on edelleen mahdollista. Äänestyspäätöstä ei sen sijaan ole enää mahdollista muuttaa jälkikäteen. Kaupunginhallitus hyväksyi osallistuvan budjetoinnin periaatteisiin ja reunaehtoihin Reetta Vanhasen (Vihr.) vastaehdotuksen mukaisen muutoksen, jonka mukaan yksittäisen äänestettävän ehdotuksen kustannukset saavat olla enintään 50% alueen kokonaisbudjetista. European Forum of Technical and Vocational Education and Training -verkosto (EfVET) on eurooppalainen ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja muiden sen kanssa tekemisissä olevien organisaatioiden yhteenliittymä. Verkoston tavoitteena on tukea ja edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä Euroopassa. Se toimii ammatillisen koulutuksen ja jäsentensä edunvalvojana EU:ssa ja tukee verkostoitumista työelämän ja tutkimuslaitosten kanssa. Verkostoon liittyminen tukee Stadin ammattija aikuisopiston pyrkimystä olla näkyvä ja vakuuttava kansainvälinen toimija. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi Stadin ammattija aikuisopiston liittymisen Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n ja KNX Finland ry:n jäseneksi. Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry on yhteistyöja verkostoitumisfoorumi ammatillisille oppilaitoksille ja opettajille. KNX Finland ry on johtava kiinteistöautomaation kehittämisyhdistys. Sekä STUL:n että KNX Finlandin jäsenyys on perusteltua ammatillisen koulutuksen muutoksessa. Opettajien vuorovaikutus työelämän merkittävien toimijoiden kanssa auttaa opetuksen kehittämisessä, kun opettajilla on suora kontakti alan tuoreisiin muutoksiin.
6 Viikko 20-22/2020 H Veli-Matti Hynninen Elämää koronan jälkeen Heräsin äkkiä kokonaan uuteen aamuun. Kaikki oli muuttunut. Ihmiset olivat palanneet kättelemään ja kohtaamaan, elämään vanhaan malliin luontevasti lähellä toisiaan. Ilo leijui ilmassa eikä painajaisia enää kukaan muistanut. Nousin iloisesti näppäimille ja annoin ajatusten lentää. Tietoisuus oli harpannut uusille lukemille, koko maailma oli kirkastunut. Ensimmäiseksi kohtasin tulevaisuustutkija Markku Wileniuksen. Olimme tulleet tutuiksi jo vuosia sitten, kulkeneet yhtä matkaa siellä ja täällä. Markun olemus oli helpottunut, hänen profetiansa ja unelmansa olivat täyttyneet: Uusin ymmärrys oli löytynyt, hän huokaisi helpottunein sydämin, sillä hänen neljän kohdan ohjelmansa oli alkanut toteutua: 1. Ihmiset olivat omaksuneet planetaarisen elämisen taidon: Luonto ja ihmiset ymmärsivät toisiaan. Harmonia hallitsi. 2. Ihmiset olivat oppineet käyttämään kompleksisuustaitojaan: Informaatiota ammennettiin oikeista lähteistä. Uusi tieto täytti maailman. 3. Uusi ryhti ja rytmi oli löytynyt: Luovuuden viisaus vallitsi, ihmiset ratkoivat ongelmia uusin innoin ja palavin rinnoin. 4. Empatia, myötäelämisen kyky vallitsi: Kiitokset ja moitteet viettivät juhlaa sopuisasti. Solidaarisuus kulki käsikkäin. Suomen hallitus toteutti aloittamaansa jälleenrakentamisen politiikkaa. Sanna Marinin aurinko paistoi täydeltä terältä, poliittinen yksimielisyys yhdisti hallituksen ja opposition. Koronan aiheuttamat tuhot oli voitettu, vauriot korjattu, pyörät oli saatu pyörimään, kestämään kriisejä ja korjaamaan ekologisia voittoja. Turvaverkot vahvistuivat, hyvinvointivaltio kukoisti. Korona oli opettanut ihmiskunnan voittamaan ilmastokriisin, turvaamaan globaalit ruokajärjestelmät, eheyttämään ekosysteemin. Kansat puhalsivat turvapuskureillaan kohti uusia muutoshaasteita. Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys olivat joka päivää. Ilmastonmuutos vahvisti hyvinvointia. Verotuksen painopiste oli siirretty eliminoimaan ympäristöhaittoja. Omistava luokka piti etuoikeutenaan maksaa veronsa mukisematta, sosiaalinen tasaus palkitsi rikkaita ja köyhiä. Yhteiskunnan pyörät pyörivät iloisesti. Maa tuotti viljaa ja vihannesta, omavarainen ruokatuotanto hallitsi ja turvasi. Uskontojen kevät oli koittanut, uskontodialogi vahvisti. Kaikki yhdessä olivat heränneet vuoropuheluun keskenään koko maailman kanssa. Ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä ei lykätty eikä tukahdutettu vaan kaikki jotka uskoivat, ajoivat vapautta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja ylistivät jumalallisia lahojaan. Maailman kaikki sotilasmenot oli pantu palvelemaan ihmiskunnan uutta kohtaloa, kestävää kehitystä. Ihmiset olivat oppineet muurahaisilta ja mehiläisiltä rakentamaan omaa yhteisöään, ei vain omaksi, vaan kaikkien yhteiseksi parhaaksi. Hallituksen uusin tiedotustilaisuus yllätti ja kruunasi tulevaisuuden. Maailman vanhin rauhanjärjestö International Peace Bureau (IPB) oli herättänyt Suomen hallituksen parannuksen tielle, jonka oppositio persuja myöten oli yksimielisesti siunannut. Puolustusministeri Antti Kaikkonen ilmoitti tyynen rauhallisesti, että miljardien hävittäjähankinnat oli päätetty suunnata pysyvästi terveydenhuoltoon, hoitotyöhön, sosiaalija ympäristötyöhön, koko maailman rauhan turvaamiseksi. Koronan jälkeinen maailma ei ollut enää entisensä. Veli-Matti Hynninen Yritysten tilanne vaikeutuu Markku Lahtinen. ? Yli puolet Uudenmaan yrityksistä odottaa koronan vähentävän liikevaihtoa paljon seuraavan kahden kuukauden aikana. 54 % yrityksistä on pystynyt pitämään tai jopa lisäämään henkilöstönsä määrää, mutta työllisyysnäkymien odotetaan heikkenevän tulevina kuukausina. Hallituksen toimia talouskriisin hoitamisessa peräti yli puolet vastaajista pitää huonona tai erittäin huonona. Kriittisimpiä ovat yritykset, joiden liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa, selviää kauppakamareiden kyselystä. – Yritysten viesti on selkeä: yritykset peräänkuuluttavat nopeita suoria tukia ja rajoitusten ripeää asteittaista väljentämistä. Samoin vastaajat esittävät kriittisiä arvioita käyttöönotettujen yritystukien vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta etenkin vaikeuksissa oleville palveluvaltaisille toimialoille, kuten majoitusja ravitsemisalalle, tapahtumatuotantoon ja henkilöpalveluliikenteeseen, sanoo johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista. Yritysvastaajien yleinen arvio on, että monet suuntaavat katseensa kesän jälkeiselle ajalle, eikä paluu normaaliin liiketoimintaan tapahdu senkään jälkeen kovin nopeasti. Poliittisilta päättäjiltä yritykset odottavat selkeää ja uskottavaa suunnitelmaa ulos kriisistä. Kiitosta ovat saaneet hallituksen rajoitusten höllentämiset, kuten peruskoulujen avaaminen, alle 50 hengen kokoontumisten salliminen ja ravintoloiden osittainen avaaminen, mutta rajoitusten purkamisessa tulisi edetä nopeammin. – Nyt on tärkeää hoitaa kuntoon yritystukijärjestelyt, joita voidaan suunnata myös kiinteisiin kuluihin ja henkilöstökustannuksiin, jotta mahdollisimman moni työpaikka ja yritys ovat olemassa syksylläkin. Samoin yritykset peräänkuuluttavat hallitukselta ja viranomaisilta selkeitä ja täsmällisiä ohjeistuksia, kun liiketoiminnan esteinä olevia rajoituksia puretaan”, toteaa Lahtinen. Kysely toteutettiin 4.5.2020. Helsingin seudun kauppakamarin alueella kyselyyn vastasi 790 yritystä. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat 2,3 prosenttia syys–marraskuussa 2019 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vyöhykeuudistus toi lisää matkustajia ? HSL:n lippujen hinnoittelu uudistettiin 27.4.2019 ja HSL-alue jaettiin neljään vyöhykkeeseen A, B, C ja D. Uudistus lisäsi joukkoliikenteellä matkustamista kaikkiaan ja erityisesti Espoon ja Vantaan B-vyöhykkeellä. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat 2,3 prosenttia syys–marraskuussa 2019 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. HSL on selvittänyt useilla kyselytutkimuksilla ja laskenta-aineistoilla, miten vyöhykeuudistus vaikutti ihmisten liikkumiseen. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat 2,3 prosenttia syys–marraskuussa 2019 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Juna-asemilla matkustajia oli 9 prosenttia enemmän, metroasemilla 5 prosenttia ja busseissa 2 prosenttia. HSL-alueen väestönkasvu vuodesta 2018 vuoteen 2019 oli 1,4 prosenttia. Raitiovaunujen matkustajamäärät sen sijaan laskivat 9 prosenttia, mutta lasku johtui Hämeentien remontin poikkeusreiteistä. Lasku ajoittui remontin alkuun maaliskuulle 2019, eikä se jatkunut, kun vyöhykkeet otettiin käyttöön ja ratikkalippu jäi pois käytöstä huhtikuun lopussa. Mannerheimintien linjoihin 4(T) ja 10 remontti ei vaikuttanut, ja nousijamäärät jopa kasvoivat syys–helmikuussa 2019–2020 vuoden takaiseen verrattuna. – Vyöhykeuudistus vaikuttaa ensimmäisen vuoden perusteella onnistuneelta ratkaisulta, joka on lisännyt joukkoliikenteen suosiota seudulla”, toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. ”Lisäksi noin neljännes seudun asukkaista sanoo kyselytutkimuksessamme, että on tehnyt vyöhykeuudistuksen vuoksi aiempaa enemmän joukkoliikennematkoja kuntarajojen yli. Tämä oli uudistuksen yksi keskeinen tavoite: vastata asukkaiden liikkumistarpeisiin ja poistaa korkea hintakynnys kuntarajoilta. Matkustajamäärät kasvoivat suhteellisesti eniten Espoon B-vyöhykkeen metroja juna-asemilla, joilla kasvu oli vuoden 2019 syys–marraskuussa 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös Helsingin A-vyöhykkeen juna-asemilla kasvua oli 15 prosenttia. Vantaan B-vyöhykkeen juna-asemilla matkustajamäärät nousivat 13 prosenttia ja busseissa 12 prosenttia. Espoon ja Vantaan B-vyöhykkeen asukkaat arvioivat itse kyselytutkimuksissa lisänneensä joukkoliikenteen käyttöä vyöhykeuudistuksen jälkeen. He myös sanoivat, että ovat vähentäneet henkilöauton käyttöä. He ovat myös tyytyväisimpiä uuteen vyöhykehinnoitteluun. Aja B-vyöhykkeellä asuvat ovat kokonaisuudessaan tyytyväisimpiä HSL:n joukkoliikenteeseen: heistä noin 90 prosenttia sanoo olevansa tyytyväinen. Espoon C-vyöhykkeellä nousijamäärät eivät ole juurikaan muuttuneet vyöhykeuudistuksen jälkeen, mutta asukkaat itse arvioivat vähentäneensä joukkoliikenteen käyttöä. Vantaan C-vyöhykkeellä juna-asemien matkustajamäärät nousivat 8 prosenttia. ABC, BCD-, CDja ABCD-lippujen hintoja laskettiin vuoden 2020 alussa, mikä on voinut parantaa tilannetta, mutta näitä muutoksia ei ole tässä tarkastelussa vielä huomioitu. Luvuissa eivät myöskään näy koronapandemian rajut vaikutukset viimeisen reilun kuukauden ajalta: HSL:n lipputulot ja matkustajamäärät ovat pudonneet yli 70 prosenttia. Normaalissa tilanteessa HSL:n liikenteessä tehdään noin miljoona matkaa arkipäivässä. Nyt matkojen määrä on pudonnut 300 000:een. ? Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 toimitetaan ilman kirkossa olevaa seurakuntaa ja suoratoistetaan meidän Facebook-sivullemme @kallionseurakunta. Sanajumalanpalveluksen jälkeen kirkko on auki kello 12 alkaen iltaan asti. Helatorstain sanajumalanpalvelus 21.5. klo 10 Alppilan kirkosta. Lisa Enckell, Eeva-Liisa Hurmerinta, Dagmar Õunap. Jumalanpalvelusten linkit löydät nettisivuiltamme www.helsinginseurakunnat. fi/kallio. MUUTA Vaikka monet tapahtumistamme ovat tauolla, keskusteluapua on aina saatavilla. Henkilökuntamme on tavoitettavissa henkilökohtaisista numeroistaan. Sen lisäksi seurakuntamme papin saat kiinni puhelinnumerosta 09 2340 3602. Parhaiten vastaamme arkisin 9-21, mutta voit jättää myös viestin ja soitamme Sinulle. Kirkkoherranvirasto palvelee käytännön asioissa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17 p. 09 2340 3600. Helsinki-apu aloittaa soitot yli 75-vuotiaille ? Helsinki-apu on tarjonnut puhelinja asiointiapupalvelua ikääntyneille helsinkiläisille maaliskuun lopusta lähtien. Tähän mennessä on tavoitettu jo kaikki, yhteensä 17 000, yli 80-vuotiasta, joiden puhelinnumero ei ole salainen. Seuraavaksi Helsinki-apu aloittaa soittamisen 75–80-vuotiaille helsinkiläisille. Tavoiteltavaan kohderyhmään kuuluu 16 500 kaupunkilaista. – On edelleen tärkeää vahvistaa sitä viestiä, että ikääntyneiden tulisi käyttää tarjolla olevia asiointiapupalveluja sen sijaan että lähtisivät itse kauppaan tai apteekkiin. Haluamme Helsinki-avun palvelun laajennuksella varmistaa turvallisen kauppa-asioinnin ja keskustelutuen yhä useammalle ikäihmiselle Helsingissä. Helsinki-avun tehtävissä työskentelee yhteensä yli 500 Helsingin kaupungin ja seurakuntien työntekijää. Kapasiteettia palvella edelleen uusia asiakkaita on, Helsinki-avun johtaja Tiina Hörkkö sanoo. Helsinki-apu palvelee arkisin kello 9–16 numerossa 09 310 10020.
7 Viikko 20-22/2020 Vappuaaton virtuaalista ohjelmaa, Havis Amandan patsaan lakitusta ja rap-duo JVG:n keikkaa, seurasi noin 700 000 katsojaa. Kuva: Zoan Oy. Helsingin ensimmäinen etävappu sujui rauhallisesti Green-screenin edessä kuvattu ja reaaliaikaisesti yleisölle streamattu konsertti yhdistettiin virtuaalitodellisuuteen rakennettuun Helsingin Senaatintorin simulaatioon. Kuva: Zoan Oy. ? Helsingin kaupungin virtuaalinen ja digitaalinen ohjelma vappuna keräsi runsaasti katsojia. Vappuaattona virtuaalista Mantan lakitusta ja JVG:n live-keikkaa seurasi eri kanavista noin 700 000 katsojaa. Myös vappupäivä on sujunut rauhallisesti ja kaupunkilaiset viettävät etävappua kotioloissa, kuten etukäteen oli toivottu. Koronaepidemian takia Helsingin perinteiset vappumenot järjestettiin tänä vuonna uudessa muodossa. Helsingin kaupunki oli yhdessä kumppanien kanssa järjestänyt monipuolisen ohjelmakattauksen, joka oli nautittavissa digitaalisesti ja virtuaalisesti. Vappuaaton aloittanut virtuaalinen Havis Amandan patsaan lakitus sekä sitä seurannut rap-duo JVG:n keikka Virtuaalisessa Helsingissä keräsi ennätysmäärän katsojia, lähes 700 000. Suoraa lähetystä seurattiin yli 460 000 eri päätelaitteelta. Yhdeltä päätelaitteelta lähetystä arvioidaan katselleen vähintään 1,5 ihmistä. Lisäksi konserttia näytettiin suorana myös MTV:n uutisissa, mikä nosti yleisömäärän hetkellisesti parhaimmillaan yli miljoonaan katsojaan. Kyseessä on näin ollen kaikkien aikojen suurin internetissä järjestetty tapahtuma Suomessa. Myös Helsingin muu digitaalinen ohjelma vappuaattona sai runsaasti yleisöä. Esimerkiksi a cappella -yhtye Club for Fiven konserttia Savoy-teatterissa seurasi kaikkiaan noin 17 500 katsojaa. – Helsingin vappu on sujunut rauhallisesti näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. On ollut upea nähdä, kuinka monipuolista, virtuaalista ja digitaalista ohjelmaa sekä yksittäiset kaupunkilaiset että monet tahot ovat järjestäneet. Vaikka vietimme vappua erikseen, vapun yhteisöllinen ja iloinen tunnelma välittyi niin sosiaalisessa mediassa kuin virtuaalitodellisuudessakin. Kiitos jokaiselle etävapun viettäjälle sekä niille lukuisille tahoille, jotka tämän kokemuksen mahdollistivat, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. – Tämä oli meille kaikille erilainen vappu, jolloin emme voineet kerääntyä tuttujen vappuperinteiden ääreen, Mantan lakitukseen tai Kaivopuiston piknikille. Helsingin kaupunki halusi kuitenkin tuoda vapputunnelmaa ja iloa etävapun viettoon kotona, ja on hienoa, että kaupunkilaiset ottivat etävapun omakseen, eikä suurempia kokoontumisia kaupungilla ole ollut. Helsingin poliisi tiedotti vapun vieton sujuneen poikkeuksellisen rauhallisesti. Vappuaattona Kauppatorilla tai Esplanadilla ei ollut väkijoukkoja. Myös vappupäivä on ollut rauhallinen, eikä Helsingin Ullanlinnanmäelle tai Kaivopuistoon ollut kokoontunut piknik-seurueita. Lahjoita tarpeettomat fillarit Kierrätyskeskukselle Kuva: Kierrätyskeskus. ? Kierrätyskeskuksen verstailla Espoossa fillarit korjataan tai hyödynnetään varaosina. Tee helppo ekoteko – päästä pyörä uudelle kierrokselle! Pyöriä voi lahjoittaa yksittäin tai kimpassa vaikka koko taloyhtiön kanssa, kokonaisina tai osina! Ykstyishenkilöt: Tuo pyörä tai niiden osat lahjoituspisteillemme. Taloyhtiöt: Sovi fillarinouto taloyhtiöllesi puhelimitse 050 501 4858, ma-pe klo 9–16 tai tuo pyörät suoraan lahjoituspisteillemme. Lahjoituspisteet toimivat Helsingin Kyläsaaressa, Vantaan Koivukylässä, Espoon Nihtisillassa ja Suomenojalle tiistaista lauantaihin kello 11–18. Luonto lumoaa diginä kaupungin uusissa verkkosisällöissä Perhe luontoretkellä Mustavuoressa. Kuva: Mira Lainiola. ? Koronaviruksen aiheuttaman epidemian vuoksi Helsingin kaupungin järjestämät luontoretket sekä Harakan luontokeskuksen toiminta on kevään osalta peruttu. Kaupunkilaisille tarjotaan nyt luontoretkiä kotisohvalta, vinkkejä luonnossa viihtymiseen ja ideoita omatoimiseen retkeilyyn Helsingin luontokohteissa. Luontoretkivideot ja livekamerat tuovat luontohavainnot Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden työntekijät ja Ympäristötutkimus Yrjölän luonto-oppaat johdattavat etäluontoretkille Helsingin monipuolisiin luontokohteisiin. Kevään ja kesän aikana julkaistavissa luontoretkivideoissa hengähdetään Helsingin luonnossa, seurataan kevään etenemistä ja tutustutaan luontokohteiden erityispiirteisiin. Videot julkaistaan Oodi Helsingin luonnolle -videosarjassa Helsinki-kanavalla sekä YouTube -tilillä Helsinki Kaupunkiympäristö. Vanhankaupunginlahden uudessa merikotkalivessä seurataan jo julkkiksen maineeseen noussutta merikotkapariskuntaa poikasineen. Merikotkapari on nimetty Nadiksi ja Amaliaksi Vanhankaupunginlahdella sata vuotta sitten vaikuttaneen legendaarisen kalastajapariskunnan mukaan. Merikotkien perhe-elämän lisäksi nähdään samaan Lopin saareen asettuneiden harmaahaikaroiden ja merimetsojen pesimäpuuhia. Vasikkasaaren livekamerassa rentoudutaan merimaisemissa ja jännitetään pesäkamerassa, aloittavatko tiaiset pesintänsä. Helsingin kaupungin julkaisema Lumoava Helsinki – 200luontoelämystä -kirja on nyt saatavilla ilmaiseksi pdf-versiona. Kirjan on toimittanut Jussi Helimäki ja kustantanut Edita. Helsingin luontoretkikohteita kattavasti esittelevä teos on saatavilla verkossa sekä suomeksi että englanniksi. Kirja toimii oppaana lähiluontoon ja tarjoaa monipuolisia luontoretki-ideoita kaupunkiin. Myös Citynature-verkkosivulta löytyvät mobiilipolut opastavat retkille lähiluontoon. Uutena kohteena mukana on Urban Eco Islands -projektissa julkaistu Vasikkasaari. Löydä Helsingin luonto -sivulle on lisätty ideoita luonnossa viihtymiseen. Lapsiperheille on koottu materiaalia luontoretkeilyn tueksi, kuten vinkkejä lintuharrastuksen aloittamiseen, luontobingoon ja oman luontopolun pystyttämiseen. Sivulta löytyvät myös ohjeet lajien tunnistamiseen mobiilisovelluksen avulla ja vinkkejä luonnon havainnointiin merenrannalla. Rohkaisemme osallistumaan myös pörriäiskampanjoihin ja rikastamaan omaa lähiluontoa pienilläkin teoilla. Tietoa Helsingin luonnon arvokohteista löytyy karttapalvelusta osoitteesta kartta.hel.fi. Kymmenvuotias Facebook-sivu Minä <3 Helsingin puistot päivittyi nimelle Kaupunkiluonto Helsingissä. Sivulla seurataan ajankohtaisia luontohavaintoja puistoista luonnonsuojelualueille. Sivua päivittävät Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijat. Harakan saaren kevättunnelmiin voi sukeltaa Harakan luontokeskuksen sosiaalisen median tileillä Facebookissa ja Instagramissa.
8 Viikko 20-22/2020 H Taide Risto Kolanen Äitienpäivän kuvataide Venäläisen Natalia Goncharovan näyttelyssä on hänen modernistinen Pukuluonnoksia balettiin Sadko (1915) Ateneumissa. Kuva: Raimo Granberg. Abstraktikko Panu Ruotsalo ja Who Are You Who Are Next to Me -teoksensa Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Minna Räsänen ja Piste viiva pinta -teoksensa Galleria G12:sta. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Susanne Gottberg on esillä Galerie Forsblomin verkkotarjonnassa. Tässä hän on ison Objekti -teoksensa alla Taidehallissa 2019. Kuva: Raimo Granberg. Nora Sayyad ja Wired This Way -sarjaan liittyvä valokuva Suomen Valokuvataiteen museossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Luiza Lehtinen sekä työnsä Reflection XI (vas.) ja Reflection II Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. ? Helsinki Contemporaryn ja Artek Helsingin yhteistyö jatkuu, kun gallerian taiteilijoiden teoksia ripustetaan jälkimmäisen myymälän näyteikkunaan Keskuskatu 1. Heidi Lampeniuksen maalaukset avaavat viikoilla 18-19, minkä jälkeen teokset vaihtuvat. Venäjän avantgarden keskushamo Natalia Goncharova tunnetaan Venäjän avantgarde-taiteen keskushahmona, joka inspiroi niin Venäjän kuin Länsi-Euroopan kokeellisia taiteilijoita. Esille on saatu laajasti taiteilijan teoksia 1900-luvun neljältä ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Ateneumin taidemuseon, Kaivokatu 2, kolmannessa kerroksessa. Se jatkaa taidemuseon työtä taiteilijanaisten esiin nostamiseksi. Taiteilija julistautui venäläisen avantgarden johtohahmoksi jo ennen muita, sittemmin tunnetuksi nousseita taiteilijakollegoitaan Kazimir Malevichia, Marc Chagallia tai Wassily Kandinskyä, järjestämällä valtavan yksityisnäyttelyn Moskovaan vuonna 1913. Hän muutti 1916 Ranskaan ja tuli avainhengrafiikkaa Kevätsalongissaan. Keskipolven kuvataiteilija Panu Ruotsalon akryyli kankaalle -maalauksissa muiden teemojen ohella, kauneus ja ihmisten kohtaaminen ovat esillä. – Olen käyttänyt ihmisvartaloa kuvaamaan jotain siitä herkkyydestä, mistä jokainen aikuisikään ehtinyt on todennäköisesti tietoinen. Abstraktiona, jollaiseksi itseni yhä koen. Käytän vartaloa ikään kuin työkaluna, johon elävänä olentona minulla on hyvinkin kiinteä suhde. Taidekoulu Maan kasvatti sanoo ymmärtävänsä hyvin, miksi taiteessa ihmisen kuvaaminen on ollut t niin suuressa osassa: – Saatuani viimeisenkin näyttelytyöni valmiiksi, havahduin siihen, että olen maalannut melko kauniita asioita. Olen tehnyt sen tietynlaisella lempeydellä itseäni ja katsojaa, sekä kuvattavaa aihetta kohtaan. Taide on tunne Minna Räsänen on helsinkiläinen kuvataitelija, joka on hankkinut jo nuoruusvuosinaan taiteen perustiedot ja -taidot. Hän on ollut taiteen tekijä koko ikänsä, mutta käynyt jo kokeneena tekijänä kaksivuotisen taidekoulutuksen Helsingin aikuisopistossa. Hän on käsitellyt veden heijastuksia jo usean vuoden ajan. – Tapani käsitellä aihetta uusissa teoksissani yllätti itsenikin ja vei minut täysin mukanaan. Tutun aiheen ja näinkin uuden näkökulman kontrasti oli todella inspiroivaa. Galleria G12, Annankatu 16, on esitellyt Räsäsen teoksia usein. Hänen mielestään taidetta, olipa se mitä tahansa, ei tarvitse ymmärtää. – Taide on tunne. Hienoa että tuntee! Huonoin vaihtoehto on että ei tunne mitään. Taiteilija ei etsi aiheita, vaan ne löytävät hänet. – Ovat yllättäneetkin, se on hieno tunne. Toivon ja uskon että niin tapahtuu tulevaisuudessakin. Hiljaisuuden maalaajalla lasiaiheita Galerie Forsblomilla, Yrjönkatu 22, on joka viikko puolentusinaa kuvataiteilijaa verkkoesittelyssä. Susanne Gottberg tunnetaan hiljaisuuden maalarina, jonka teoksissa läsnäoleva ja poissaoleva usein nousevat keskiöön. Puulevylle ja kankaalle maalatuissa teoksissa nähdään hienovaraisesti kuvattuja esineitä ja huonekaluja, kuten kodin tekstiilejä ja pintoja. Hän luo mielikuvan tilasta maalauksen ulkopuolella keskittymällä yksityiskohtiin ja rajaamalla kuvaamiansa aiheita. Viime vuosien lasiaihemaalauksissa, jotka olivat Taidehallissa, toistuu Gottbergille tavanomainen tilallisuuden tarkastelu lasien heijastuksien kautta: juomalasin pinnalle muodostuva heijastus jatkaa tilaa maalauksen ulkopuolelle. Lasin läpinäkyvyys tuo maalauksiin myös uuden tilallisen ulottuvuuden ja laseja nähdään usein useinostaa tunteet ja alitajunnan vaikutus. Hän ei halua nimetä teoksiaan erityisesti, jottei nimi rajoita katsojien mielikuvitusta. – Ne ovat vain numeroituja heijastuksia. Digiloikka virtuaalinäyttelyn maailmaan Maaria Märkälän teoksissa on voimakas ajan ja paikan läsnäolo. Ne eivät eristäydy muotokokeiluiksi, vaan kertovat nähdystä ja tulkitsevat koettua. ”Travelling with Maaria Märkälä” näyttely Galleria A2:ssa, Kasarmikatu 28 A 2, on myös gallerian digiloikka ajassamme. Se täyttää aikaa positiivisilla mielikuvilla ja muistoilla. Osa öljy kankaalle -töistä on tuttuja ”Forbidden Paintings” -sarjassa 2017-19 ja viimeksi niitä oli esillä Galleria Rikhardissa. Näyttelyssä vilahtelevat juhlat Brasilian öisessä Favelassa, sekä eksymiset miljoonakaupungeissa päivin ja öin. Korona-ajan taidenäyttelyssä pääsee huikeisiin seikkailuihin maailman ääriin Berliini – Pariisi – Kööpenhamina – Rio de Janeiro. Katsoja etenee lattiamerkkejä pitkin, ja taiteilija kertoo matkaoppaana teoksesta. Komein taidematka virtuaalisesti. Lempeästi maalaten raskaitakin muistoja Galleria Foggan, Lauttasaarentie 6, Elämää peilaten –näyttely koostuu kuuden kuvataiteilijan maalauksista, joiden aiheena on jokaisen taiteilijan omat elämänkokemukset. Lasitaiteilija Pia Kianteen teoksia nähdään kuusimetristen ikkunoiden edessä olevilla tasoilla. Joona Ijäs tekee sekatekniikalla kankaalle. Hän valokuvasi vuosia, mutta lähestyy maalaamalla samaa asiaa. – Työn hetki on vapaa menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Helsinkiläinen taidehistorioitsija, itseoppinut taiteilija Susanna Sääskilahti tekee akryyli kankaalle töitä, kuten ”Valo yötä pidempi”. Hän on osallistunut Itä-Helsingin taideseuran juhlanäyttelyihin. Teoksissa hän hakee taiteellisen ilmaisun suhdetta läpi elettyyn elämään. – Maalaaminen on ollut hyvä matka, jossa yhdistin ilmaisuuni lempeästi maalaten raskaita muistoja. Olen maalannut teokseni rauhassa, hengittäen. Teksti: Risto Kolanen kilöksi Pariisin kuohuvassa taidekentässä. Taiteellista tuotantoa innoittivat niin kansantaide kuin uskonnolliset ikonit. Useimmat teokset nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa. Vartalo maalauksen työkaluna Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee viiden taiteilijansa maalauksia ja ta päällekkäisiä samassa maalauksessa. Vangitsen jokaisen huokauksen Valokuvataiteen museossa, Tallberginkatu 2, ”Unfold” -näyttely esitteli kymmenen valokuvataiteilijaa Aalto-yliopiston maisteriohjelmasta. Tiiviissä vuorovaikutuksessa syntyneen näyttelyn lähtökohta on empatiassa: halussa tarkastella ja pyrkiä ymmärtämään maailmaa erilaisista näkökulmista. Valokuva rakentaa nykyhetkeä, mahdollistaa erilaisia tulevaisuuksia ja tuo horisontin lähelle. Ruotsissa syntynyt Nora Sayyad asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on empaattinen tarinankertoja ja luennoitsija, jonka keinoina on kokeellinen valokuvaus ja video. Hän yhdistää usein taiteellista ja dokumentaarista lähestymistapaa. Huhtikuulla hän kirjaa blogissaan epävarmuuden ajan: – minä vangitsen jokaisen huokauksen, jonka / voin saada kiinni, / mutta silti mietin, voisimmeko / enää saada kiinni toisiamme / vai ohitimmeko sen sijaan… Luottamus intuition voimaan Taiteilija Luiza Lehtinen on armenialainen, Georgiassa syntynyt, mutta asunut ja työskennellyt Suomessa kymmenen vuotta. Hän maalaa alkoholilla ja musteella kankaalle puhdaslinjaisia ja esteettisiä teoksia. – Alkoholimusteen avulla voi luoda todella uniikkeja teoksia, mutta musteita on hankala hallita paperilla ja vielä hankalampi kankaalla. Lisäksi olen valokuvannut, tehnyt lasimaalauksia, piirtänyt ja maalannut. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee tätä intuitiivista ja ekspressiivistä kuvataiteilijaa Takeaway -yhteisnäyttelyssä. – Minua inspiroi ja kiin
9 Viikko 20-22/2020 Helsinkiin ehdotetaan parempia viherja virkistysyhteyksiä Helsinki haluaa vahvistaa laajaa, helposti saavutettavaa ja yhtenäistä puistojen ja kaupunkiluonnon verkostoa. Kruunuvuorenranta. Kuva: Lauri Rotko. ? Suunnitelmissa on viherja kulttuuriympäristöjen kokonaisuus, joka tarjoaisi Helsingissä liikkuville entistä parempia virkistysyhteyksiä, luontoja kulttuurihistoriallisia kohokohtia sekä monipuolisempia palveluita niin mantereella kuin saaristossa. Tämä kokonaisuus nimettäisiin Helsingin kaupunkipuistoksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi puistojen suunnitteluun ja hoitoon Helsingissä tullaan panostamaan aiempaakin määrätietoisemmin. Resursseja kohdennetaan virkistysalueiden palvelujen ja reitistön parantamiseen esimerkiksi Helsingin rantoja kiertävään rantaraittiin ja muihin Helsingin poikittaisiin viheryhteyksiin. Tärkeää on, että virkistysalueille pääsee helposti asuinalueilta. Jo tänä vuonna ruvetaan tekemään Helsingille omaa kulttuuriympäristöohjelmaa. Selvitys kansallisesta kaupunkipuistosta valmistui syksyllä 2019 Ajatus Helsingin omasta toimintavasta kehittyi samalla, kun kaupunki selvitti edellytyksiä kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Kansallisilla kaupunkipuistoilla tarkoitetaan laajoja aluekokonaisuuksia, joihin kuuluu arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä, puistoja ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä luontoalueita. Kansallisen kaupunkipuiston statusta voi hakea kaupunki ja sen myöntämisestä päättää ympäristöministeriö. Kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia Helsinkiin selvitettiin valtuustoaloitteen myötä. Myös Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike on aktiivisesti ajanut kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. – Liike on käyttänyt aikaa ja osaamistaan selvitystyöhön muun muassa olemalla mukana selvitystä tekevässä, muutoin kaupungin asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä”, kiittelee kaupunkitilaja maisemasuunnittelupäällikkö Jussi Luomanen. – Selvää on, että virkistysalueilla on suuri merkitys helsinkiläisten hyvinvoinnille. Monet ovat huolissaan virkistysalueiden pysyvyydestä tiivistyvässä kaupungissa. Samalla kun kaupunki kasvaa, helsinkiläisille on tärkeää, että luontoja kulttuuriarvoista huolehditaan. Niiden pitäisi parantuakin, sillä helsinkiläisiä ja Helsingissä vierailevia on koko ajan enemmän, sanoo Luomanen. Panostusta laajaan viherverkostoon Kansallista kaupunkipuistoa koskeneessa selvityksessä tarkasteltiin neljän vaihtoehtoisen rajauksen ja toimintatavan vaikutuksia luonto-, maisemaja kulttuuriympäristöön, maankäytön suunnitteluun, talouteen sekä ihmisten arkeen. Kaupunkitaloudellisista vaikutuksista tilattiin erillinen selvitys. Tarkastelun osana järjestettiin sidosryhmille useita työpajoja, ja helsinkiläiset pystyivät osallistumaan valmisteluun yleisötilaisuuksien, verkkokeskustelun ja verkkokyselyn kautta. Millainen olisi Helsingin kansallinen kaupunkipuisto -kyselyyn osallistui noin 1400vastaajaa. He merkitsivät koko kaupungin alueelle erilaisen tekemisen tai kokemisen paikkoja, jotka ilmentävät helsinkiläisyyttä. Selvityksestä käy ilmi, että Helsingissä olisi maankäyttöja rakennuslain vaatimat edellytykset kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle. Selvityksen perusteella kansallisen kaupunkipuiston statuksesta ei kuitenkaan olisi Helsingille selkeää etua. Lisäksi kaupunki on jo turvannut luontoja kulttuurikohteet omilla päätöksillään. Helsingissä on jo satoja eri tavalla suojeltuja alueita, lähes 5 000 suojeltua rakennusta ja 50 luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueiden määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa. Selvityksen mukaan eniten kehitettävää on siinä, että erilaiset suojeluarvot muodostaisivat yhtenäisen ja jatkuvan kokonaisuuden ja eri toimijoilla olisi samansuuntaiset tavoitteet. Tämä ehdotettu Helsingin kaupunkipuistoa koskeva toimintatapa kattaisi rajatun alueen sijasta koko Helsingin alueen. Lähtökohdat kehittämiselle ovat hyvät, sillä Helsingin viherverkosto kattaa reilun kolmanneksen kaupungin maapinta-alasta, ja viime vuosina Helsinki on panostanut etenkin lähisaariston avaamiseen virkistyskäyttöön. Ehdotettu toimintatapa tukisi parhaiten myös Helsingin kaupunkistrategian toteuttamista. Tarkoitus on, että Helsinki aloittaa Helsingin kaupunkipuistoksi kutsutun vaihtoehdon suunnittelun ja toteuttamisen vuonna 2021. Kaupunkiympäristölautakunnalle tehdyn esityksen mukaan kansallisen kaupunkipuiston selvittämistä ei ole tarkoituksenmukaista enää jatkaa. Telakkakadun katutyö keväällä 2020. Kuva: Susa Junnola. ? Muita keskeisiä rakentamiskohteita ovat mm. rautatieaseman pyöräilyja jalankulkutunneli sekä Ilmalan raitiotie. Helsinki tavoittelee entistä parempia työmaajärjestelyjä kaikilla katutyömailla. Katutyöt aiheuttavat väistämättä poikkeusjärjestelyjä, mutta Helsinki pyrkii vähentämään työmaiden aiheuttamia haittoja. – Synnyttämästään vaivasta huolimatta mittavatkin uudistukset ovat välttämättömiä. Kasvava kaupunki tarvitsee toimivaa infrastruktuuria. Tavoitteenamme on parantaa poikkeusjärjestelyjä ja pitää työmaat entistä sujuvampina ja siistimpinä, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Kaupunki aikoo panostaa myös viestintään ja vuorovaikutukseen katutyömaillaan. ”Erityisesti Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun uudistuksen vaikutukset ovat niin valtavia, että haluamme ottaa lähialueiden asukkaat ja yrittäjät huomioon niin ennakkoon kuin työmaan aikana poikkeuksellisen hyvin”, Vapaavuori lisää. Caloniuksenkadulle, Runeberginkadulle ja Helsinginkadulle rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet kadun molemmin puolin. Uudistuksen yhteydessä uusitaan laajasti katujen alla olevaa kunnallistekniikka, kuten kaapeleita sekä vesija viemäriputkia. Samalla raitioliikennettä nopeutetaan korotetulla ratikkakaistalla Caloniuksenkadulla ja osalla Helsinginkatua. Helsinginkadun päässä kiskoja suoristetaan, helpotetaan ratikoiden kääntymistä risteyksissä sekä tehdään joitain pysäkkimuutoksia, jotta ratikkaliikenne olisi nykyistä sujuvampaa. Uudistus alkaa loppuvuodesta 2020 ja kestää noin kaksi vuotta. Pasilaan uutta raitiotietä Rautatieaseman pyöräilyja jalankulkutunneli rakennetaan ratapihan ali päärautatieaseman ratakiskojen alle. Tunnelin valmistuessa idän ja lännen välinen pyöräliikenne siirtyy rautatieaseman edestä pois. Tunneliin tulee HKL:n omistama pyöräkeskus ja pyöräparkki noin 900-1000 polkupyörälle. RakentamiKaturakentamisen kausi alkaa Helsingissä Tänä vuonna alkavista katuhankkeista mittavin on loppuvuodesta käynnistyvä Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun uudistus. nen alkaa syksyllä 2020 ja kestää maaliskuulle 2023. Ilmalaan rakennetaan jatkoa 9-linjan ratikalle Pasilankadulta Ilmalantorille. Samalla uusitaan katujen alla olevat viemärit ja kaapelit. Veturitietä levennetään Höyrykadun ja Hakamäentien välillä, ja junaradan ylittävä silta uusitaan. Sillasta tulee kolme kertaa entistä leveämpi. Veturitielle tulee uudet jalkakäytävät ja pyörätiet. Myös Ratapihakortteleiden katuja aletaan rakentaa vaiheittain asuntorakentamisen kanssa. Rakentaminen alkaa kesä-heinäkuussa 2020 Ilmalan raitiotiestä ja jatkuu siltatyömaahan ja Ratapihakortteleihin, jotka valmistuvat arviolta kesällä 2023. Puistotöitä ympäri Helsinkiä Kulosaaren puistotie uudistetaan pyöräkaduksi, ensimmäiseksi osaksi Itäbaanaa, joka on pyöräliikenteen pääväylä idän suunnasta keskustaan. Pyöräkadulla pyörät ja autot ajavat samalla ajoradalla. Autot sovittavat nopeutensa pyöriin. Lähes kahdeksan kilometrin mittainen Itäbaana rakennetaan osissa joko muiden hankkeiden yhteydessä tai erikseen. Kulosaaren osuuden rakentaminen alkaa syksyllä 2020 ja kestää vuoteen 2021. Katuja rakennetaan monin paikoin muuallakin Helsingissä. Munkkiniemen alueella on useita katutöitä ja Herttoniemen yritysalueella peruskorjataan useita katuja uutta asuinrakentamista varten. Hietaniemenkadun huonokuntoinen jalkakäytävä ja koivukuja uusitaan. Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välille rakennetaan tulvapato ja samalla uusitaan lahtien välinen jalankulun ja pyöräliikenteen silta. Lisätiedot kaikista keskeisimmistä tänä vuonna alkavista katutöistä löytyvät osoitteesta hel.fi/katurakentaminen.
10 Viikko 20-22/2020 H Kulttuuri Risto Kolanen Vapunajan kulttuurikierros Uusi yhteisteos Ballantine Scale yhdistää Ilona Jäntin (oik.) innovatiivista ilma-akrobatiaa Aino Vennan säveltämään ja sovittamaan musiikkiin. Kuva: Ulla Kokki. James Batchelorin ”Hyperspace” tutki kehon kautta universumin tuntemattomia ulottuvuuksia Annantalon ulkolavalla. Kuva: Gregoru Lorenzutti. Tanja Illukka tanssii vaikuttavasti IsmoPekka Heikinheimon “Sateenkaaren välissä” Taidemuseo Artsissa. Yllättävä kosminen ilmestys pääsee henkiselle ja keholliselle matkalle. Kuva: Riitta Salasto. Rauni Anita Martikainen kirjoittaa mielellään lapsuusajan mummolamuistoista ja luonnosta runoja. Kuva: Irina Kolomijets/Luova. Monna Kamu on uuden laululiikkeen monipuolisin esiintyjä, joka jatkaa hienolla juhlanäytöksellään Kapsäkissä. Vieressä on säveltäjä-säestäjä Eero Ojanen. Kuva: Laura Malmivaara. ? Opetusja kulttuuriministeriö myöntää ylimäärästä avustusta kulttuurin ja taiteen toimijoille koronaviruskriisistä selviämiseen. Mukana ovat kansalliset taidelaitokset, kulttuurialojen yhteisöt ja ammattilaiset, valtionosuutta saavat museot, orkesterit ja teatterit sekä elokuva-alan toimijat. Asteikko suojaiselle merenrannalle Sirkustaiteilija Ilona Jäntin ja säveltäjä-muusikko Aino Vennan yhteiset teokset tulevat elävästi mieleen jo vuodelta 2015. Silloin oli näyttämöllä ”Yablochkov Candle”. Suositun duon uusi yhteisteos ”Ballantine Scale” kutsui Cirkon yleisön teatteritilaan luotuun mystiseen maailmaan, suureen valkeaan telttaan meren rannalle. Uusi näyttämöteos yhdistää Ilona Jäntin innovatiivista ilma-akrobatiaa Aino Vennan säveltämään ja sovittamaan musiikkiin. Teos tutkii ulkoja sisätilan rajapintaa, luontoa ja kulttuuria, päivän ja yön taitekohtaa. Auringon laskettua, hämärän saavuttua maailma muuttaa muotoaan, kenties pysyvästi. Nimi tarkoittaa asteikkoa, joka mittaa rannan suojaisuutta. Ilma-akrobaatti Ilona Jäntin koreografia tapahtuu rengastrapetsilla, Aino Vennan ”Love Hurts” – laulujen siivittämänä. Jännittävä teos antaa ajattelemisen aihetta muuttuvasta maailmastamme. Näyttämö muodostuu taiteilijoiden lisäksi valtaisasta valkoisesta kankaasta, vaijerista ja renkaasta. Kankaan hämärissä soittaa kontrabassoa Erik Michelsen koskettavasti. Taiteilijat ovat itse kertoneet: – Olemme ihmislajina myös näennäisen suojassa omien suojarakennelmiemme keskellä ja kenties vasta nyt kohtaamassa ympäristömme realiteetteja. Meitä molempia kiehtovat epätilat ja -ajat, koska ne ovat salaisuuksien tyyssijoja. Yhteisellä tekemisellä on visio. Ihmiskehosta avaruuteen Annantalolla, kaupungin lastenkulttuurikeskuksessa, esitettiin ”Hyperspace”, joka tutki kehon kautta universumin tuntemattomia ulottuvuuksia. Ihmiskeho tuli tarkasteluun kosmologian prisman kautta, universum joutui kohteeksi kehon sisällä ja ulkopuolella. Kehon lihallisuus taipuu ja venyy, se muotoutuu uudelleen mutaatioksi, joka näyttää yhtä aikaa jättiläismäiseltä että mikroskooppisen pieneltä. Aika vaikea aihe lastenesitykselle, jossa oli myös aikuisia Annantalon ulkolavalla. Hyperspace on australialaisen koreografi James Batchelorin & co kolmas teos, joka syntyi ainutlaatuisesta mahdollisuudesta olla mukana tutkimusmatkalla subantarktisille saarille 2016. Hän esiintyi itse. Sävellyksestä ja tärkeästä äänisuunnittelusta vastasi Morgan Hickinbotham; tuottajana oli Bek Berger. Esitykset olivat osa URB-festivaalia. Aikuisten kosminen satubaletti Tanssiteos ”Sateenkaarten välissä” on luonteeltaan kuin hämärässä esitetty aikuisten satubaletti. Se inspiroituu taidemuseo Artsin 80 päivää -näyttelyn teoksesta ”How About A Little Rainbow Reflection”, jonka maalasi kuvataiteilija Riikka Hyvönen. Kantaesityksen tanssija on aina hyvin esteettinen Tanja Illukka, koreografi Ismo-Pekka Heikinheimo ryhmänsä tuottamana. Tumma pitkäpäinen hahmo tupsahtaa sateenkaarten odotustilaan. Hän on My Little Ponyn hengenheimolainen ja yllättävä kosminen ilmestys. Hän pääsee henkiselle ja keholliselle matkalle sateenkaarten väliin. Pimeässä oleminen yhdistää katsojat ja rauhoittaa mielet vastaanottavaisiksi. Tanssin vieminen museoon yhdistää sen kuvataiteeseen. Tila yhdistää ja täydentää tanssia. Tanssijan syvän musta vartaloa myötäilevä puku ja monumentaalinen päähine tuovat mieleen jumalattaren ja inspiroivat kevääseen. Liikumme pimeyden ja valon rajoilla. Jokainen voi miettiä omaa merkitystään kauniista ja taitavasta Illukan liikekielestä. Esitys toteutetaan Heikinheimon Taideteossidonnaista koreografiaa-työmenetelmällä. Mummolla on pienet kädet Rauni Anita Martikainen on aiemmin kirjoittanut mummola-aiheesta proosarunoja esikoiskokoelmaansa ”Maailmalaiset” (ntamo, 2012). – Siitä kirjoittaminen tuo itselle hyvää mieltä, pitää mummolan ”hengissä” ja minut. Luonto ja metsä ovat lapsuuden mummola-aikojen ansiosta itselle läheisiä ja esteettistäkin olevaa. Naisten rooleja hän pohtii näytelmässään ”Hotti” , jota ei ole esitetty kokonaan. Kolmas kokoelma on tekeillä. Siihen tulee aforismeja ja minimalistisia runoja, kuten toiseen, ”Puiden” -kokoelmaan. Runossa ”Mummola” tunnelmoidaan muistoja: – leivinuuni hehkuu kesähelteellä / menepä mummon tieltä / haen uuniluudalle vettä / valkoinen pyykki heiluttaa narulta / hiilikoukku leipälapio jäniksenkäpälä / mummolla on pienet kädet / taikina pyörii ympyrää / käpälöin pöydältä jauhot / rieskat painavat kuin pää / veitsi voiveitsi. Hienoja vuosia, paljon lauluja Monna Kamun juhlakonsertti ”Eräitä vuosia, eräitä lauluja” on täyttänyt Musiikkiteatteri Kapsäkin jo kolme kertaa vuoden aikana. Laulaja, musiikkipedagogi täytti 70 vuotta toukokuussa 2019. Takana on ainutlaatuinen ura muusikkona. Hän tarinoi laulujen välissä ja kertoo, kuinka musiikilla on tärkeä sanoma. Se vain on olennaista ja tärkeää, hän sanoo. Kamu muistetaan myös suomalaisen poliittisen lauluyhtyeen Agit Prop – esiintyjänä vuodesta 1972, mutta juhla painottuu vanhoihin ja uusiin runoihin. Kun suosio ja kysyntä kasvaa, säestävien pianistien määrä nousee kerta kerralta. Vakiosäestäjä Eero Ojanen oli aluksi, rinnalle tuli Ilmo Peitso ja näkemässäni myös Marjatta Meritähti. He säestävät laulajaa arvokkaasti, mutta eri tyyleillä. Katsoja voi aistia keskinäisen yhteistyön voiman vuosien takaa. Sitten konsertin päätteeksi katsomosta astelee lavalle itse Kaj Chydenius. Runot saavat musiikilta siivet. Pentti Saaritsaa, Elvi Sinervoa, Arvo Turtiaista, mutta myös Tomas Transmörer. Pidin paljon Liisa Ryömän ja Marja Rankkalan piikikkäistä sanoista. Victor Jara ja Jevgeni Jevtushenko ovat jo klassikoita. Seitsemän vuosikymmentä, kuusi säveltäjää, vaihtuva pianisti ja laulajatar. Lauluja, jotka kulkevat mukana. Säveltäjiltä, joilla on taito luoda runolle musiikilliset siivet. Hyvä musiikki ei vanhene, hyvä runo ei vanhene. Ne jatkavat elämäänsä. Soololevyjä on yllättäen vain kaksi, ”Äkkiä elämässä” ja ”Vierelläsi”. Miksi? Koska Kamu on ryhmälaulaja ja kuorojen solisti. Hän on myös johtanut varhaiskuoroaan Koiton laulua. Vappuna Monna
11 Viikko 20-22/2020 Ratkeaako Lapinlahden tulevaisuus kaupungin omalla kiinteistöyhtiöllä? Mutsi on bestis -tapahtuma tehtiin videolle Lapinlahden entisessä sairaalassa. Stadin Kundi Pentti Arajärvi (vas.), muusikot Vesa Nuotio, Harri Saksala ja Olli Anikari Stadin Slangi ry:n lahjoittaman Äitipuun vieressä puistossa, jossa he esittivät ”Niin gimis on Stadi” -laulun. Kuva: Marjut Klinga. Näyttelijä Jussi Johnsson esittää Satu Rasilan tekstin “Kädet” Raisa Vattulaisen ohjaamana Someteatteri Koronankohottamien videokanavalla. Kuva: KORONANKOHTOMMAT. ven mukaan kaksi virhettä. Ensinnäkin Lapinlahti ei ole helsinkiläisille tarpeeton ja Helsinki on helsinkiläiset. Toiseksi se ei ole Helsingin kaupungillekaan tarpeeton, koska kaupungin tehtävänä on mm. tarjota virkistystä kaupungin asukkaille. Lisäksi suunnitelma tuhoaa (kaupunki)kulttuuria ja luontoa. Suunnitellut majoituspalvelut tekevät lisäksi jäljelle jäävästä puistosta rauhattoman, kun majoituspalvelut väistämättä tarvitsevat ainakin taksiliikennettä, Arajärvi arvioi. Hän korosti Lapinlahden merkitystä kaupunkilaisten virkistyksen ja toiminnan paikkana myös Stadin Slangin ”Mutsi on bestis” -tapahtuman videotervehdyksessä Lapinlahden Venetsia -talossa. Stadin Slangi ry sanoo Stadin kasvavan, mutta sen ei tarvitse olla tuhoavaa. – Suurempi joukko asukkaita tarvitsee entistä enemmän puistoja ja vapaata merenrantaa. Etenkin Lapinlahden sairaalan puisto on siitä hyvä esimerkki. Muutama vuosi sitten istutimme myös sairaalan puistoon Äitipuun jonka kummiksi lupautui Stadin entinen dirika ja eka Stadin Friidu Eva-Riitta Siitonen. Stadilainen kaipaa rauhallista puistomiljöötä hyvien yhteyksien päässä. Viimeiset viisi vuotta päärakennuksessa ovat olleet väliaikaisina vuokralaisina Suomen Mielenterveysseuran perustama Lapinlahden Lähde Oy ja välivuokraukseen erikoistunut Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamo. Kaupunki järjesti 2019-2020 ideakilpailun, johon osallistui lopulta vain NREP-yhtiö. Y-säätiö vetäytyi pois taloudellisten riskien takia. Miten Lapinlahden sairaalan tulevaisuus pitäisi ratkaista? Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Tuomas Rantanen (vihr.) ehdottaa 4.5. blogissaan, että kaupunki perustaisi Lapinlahden päärakennuksen peruskorjauksen läpiviemistä ja koko alueen pysyvää hallintaa varten itse omistamansa kiinteistöyhtiön. – Se toimisi samaan tapaan kuin Kaapelitehdasta, Suvilahden vanhaa tehdasaluetta ja nykyään myös entistä Orionin pääkonttoria hallinnoiva ja kehittävä Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Lapinlahden sairaala-alueesta vastaavan kaupungin kiinteistöyhtiön tehtäväksi voitaisi rajata mielenterveyteen ja kulttuuriin liittyvän toiminnan edistäminen vuokralaisvalinnoin ja tapahtumien kautta. Kaupungin omaan yhtiöön perustuvassa mallissa kaupunki voisi pääomittaa omaa yhtiötään niin suurella korjausvelan osuudella kuin katsotaan tarpeelliseksi. Tavoitteena olisi silloin se, että yhtiö olisi peruskorjauksen jälkeen omillaan ja vasta kaikki sen jälkeen seuraavat korjaukset ja kehitystoimet rahoitettaisiin vuokrilla ja yhtiön muilla omilla tuloilla. Samalla remontin tuoma arvonnousu jäisi veronmaksajien omaisuudeksi, Rantanen päättelee. Lautakunta päättää jatkosta toukokuun kokouksessa. ? Lapinlahden sairaala-aluetta uhkaa tonttien myynti luxemburgilaiselle kiinteistösijoittajalle. Koska se rahastaa sijoituksen, on vielä epäselvää. Alueelle rakennettaisiin hotelli ja pari muuta taloa. Vanha sairaala ja muut rakennukset kunnostettaisiin. Sairaalaan tulisi mm. hostelli. Ratkaisu perustuu siihen, että Helsinki luopuu sille tarpeettomista kiinteistöistä. Ajattelussa on Pro Lapinlahden uudeksi puheenjohtajaksi juuri valitun professori Pentti ArajärValtteri Raekallio (oik.) ja Eero Vesterinen löytävät yhteyden toisiinsa kylmässä pohjoisessa arktisessa ilmastossa ja yhtyvät tanssiin. Kuva: Thomas Freundlch elokuvaklippi. Maunulalainen Ainokaisa Huusko sai idean Turvarunoista sillaksi poikkeusajan ylitse ja on nähtävillä ja kuuluvilla Jani Niemisen ja Kati Neuvosen kanssa Kanneltalossa ja Maunula-talossa toukokuun ajan. Kuva: Huuskon videoklippi. Lapinlahden sairaalapiha-alue oli käytössä myös Suuressa Maalaustapahtumassa heinäkuulla 2018. Kuvassa Galleria Akvartissa toiminut Tuula Palmunen-Saari antaa pöydän ääressä oranssilookissaan opastusta harrastajamaalareille. Kuva: Raimo Granberg. Pikkutyttö keskittyy Maalaustapahtumassa Lapinlahdessa 10.7.2018. Hän on Maija Fagerroos, järjestäjiin kuuluneen Maikki Haapalan lapsenlapsi. Kuvaajalla oli lupa. Kuva: Raimo Granberg. Kamu esitti Jarmo Julkusen kanssa perinteisempiä työväenja kansanlauluja KSL-opintokeskuksen ja TSL:n vappuvideokonsertissa. Pohjoista tanssihysteriaa arktiksella alueella ”Cold Storage” (Kylmävarasto) on lyhyt tanssielokuva, joka kunnioittaa klassisen hiljaisen näytön virtuoosimaisia fyysisiä esityksiä ja melankolista komediaa. Kun yksinäinen jääkalastaja löytää jäädytetyn esihistoriallisen sielun veljensä jään alta kivettyneenä, useat ajan ja todellisuuden tasot sulautuvat elokuvallisen ja kineettisen vieraantumisen, riippuvuuden ja ystävyyden tutkimiseen. Jäämies herää, kun kuulee oluttölkin tutun sihahduksen. Miehet järjestävät kylmävarastoonsa kunnon juhlat ja tanssivat kaulakkain ison teltan sisällä Kimmo Pohjosen musiikkiin. Koreografiasta vastaa Valtteri Raekallio, joka myös tanssii esityksen Eero Vesterisen kanssa. Koreografi-elokuvatekijä Thomas Freundlichin ohjaama ja kuvaama Cold Storage palkittiin talvella 2019 kilpailumuotoisen Nevermore Film Festivalin Best International Short -sarjassa. Se on saanut neljän esitysvuotensa aikana 33 palkintoa ja yli 200 festivaalivalintaa viime vuoteen mennessä. Yle Teema näytti sen vapun jälkeen. Myöhemmin Raekallio ja Freundlich tutkivat suomalaissyntyisen A. E. Nordenskiöldin karttakokoelmaa Kansalliskirjastossa. Työpari lähti tekemään tanssielokuvaa tutkimusmatkailijoiden hengessä, ja paikaksi valittiin Norjalle kuuluva Huippuvuoret, Pohjois-Norjan ja Pohjoisnavan välissä. Matkalla oli paljon epäonnea, merisairautta, jääkarhuja. Ehkä siksikin kulttuurikeskus Caisan elokuvasalissa yhdessä Cold Storagen kanssa esitetty ”Fram” ei ollut yhtä onnistunut tulos. Komeaa kuvaa, mutta liian paljon puhetta ja selittelyä. Cold Storagen villiin liikkeeseen ja mielikuvituksen vapauteen ei nyt päästy. Turvarunojen toivoa aluetaloissa Maunulalaiset runoilijat Ainokaisa Huusko, Jani Nieminen ja Kati Neuvonen julkaisevat uusia yhteisöllisyyttä vahvistavia poikkeuslakiajan inspiroimia runoja. Näyttely avautui Kirjan ja ruusun päivänä to 23.4. Maunula-talossa ja Kanneltalossa, joissa se jatkuu 31.5. asti talojen ikkunoissa, verkossa ja somessa. Idea syntyi Ainokaisa Huuskon aloitteesta. Hän sanoo olevansa ”ylirajainen tarkkailija”, merkityksien keräilijä ja kaiken kyseenalaistaja eli vähän rasittava ja rakentava samanaikaisesti. – Kuljen ruuhkavuosien tahdittamaa kirjailijan arkea. Tarkoituksena on sanallistaa poikkeusaikojen suuria ja pieniä tunteita ja vahvistaa näin yhteenkuuluvaisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta aikana, jolloin sosiaalista kanssakäymistä on rajoitettu. III Koronapäiväkirjassaan Huusko kirjaa ylös: – Mietin myös niitä yhteiskunnan kannalta / kriittisessä työssä olevia joiden päivät / vain paisuvat kun kulttuurikalenteri kuihtuu / miten he ovat taas kuin sodan aikana / oleellisimpia hoitavat osuman saaneita. / Maailma ilman musiikkia teatteria laulua / ja mitä on palkkatyösotilaiden kunnia? / Sotamentaliteetilla hankittuja suojaimia / yhteiskuria ja miinoitettuja keuhkoja: / kevääseen heränneitä oksistoja. Someteatteri koronankohottamat koskettaa sanoilla Näytelmäkirjailija Juha Jokela oli ”ensimmäinen liikuttaja”, joka teki aloitteen. Hän kokosi Facebook-seinällään työryhmää toteuttamaan Shakespearen ”Hamletin” monologin kollektiivisesti. Anne Krogerus hyppäsi mukaan ja lausui säkeen monologia puhelimensa kameraan kotipihalla, yhtenä noin 40:stä esiintyjästä. Jokela editoi videon ja julkaisi sen aprillipäivänä leikkimielisesti ”Someteatteri Koronankohottamien” nimissä. Uusi teatteri oli syntynyt. – Kun covid-19 taudin vuoksi emme voi nyt fyysisesti koskettaa toisiamme, ja kaipaamme sitä, voimme kuitenkin koskettaa toisiamme! Koskettaa sanoilla, jakamalla tunteita, kokemuksia, ajatuksia. Projektiin tarvitaan 19 esiintyjää, kirjoittajaa ja ohjaajaa, Krogerus sanoo. Tarkoitus oli luoda 19 uutta liverunoa. Runossa voi sanoa paljon lyhyessä ajassa ja se sopii mainiosti someteatteriin. Teokset julkaistiin peräkkäisinä päivinä, arvotussa järjestyksessä. – Ihmiset suorastaan vyöryivät mukaan, lämmöllä. Tarkoitus on pitää homma leikkisänä. Krogerus päätti ottaa mukaan kaikki halukkaat. Lopulta ryhmiä tuli 34, tekijöitä 97. Teokset tuotettiin kolmessa vuorokaudessa. Kuva on 27. Kosketuksesta. Satu Rasilan tekstin ”Kädet” Jussi Johnsson esittää Raisa Vattulaisen ohjaamana. – Katson valokuvaa. Kun puhelin soi, irrotan otteen kuvasta, otan vauhtia, lennän ilman halki, ja kun kuulen isän äänen, tartun siihen molemmin käsin…, runon poika sanoo isästään. Videot kantaesitetään Koronankohottamat somenäyttämöillä eli FB-sivulla ja Youtube-kanavalla. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikko 20-22/2020 H Kirja-arvostelu Kansallisteatteri ja Kaupunginteatteri aloittavat yhteistyön Nuori näyttämö 2020-2021 osallistujat valittu ? Valtakunnalliseen Nuori Näyttämö -hankkeeseen on valittu mukaan kaikkiaan 36 nuorten teatteriryhmää toteuttamaan uusia näytelmiä yhteistyössä ammattiteattereiden kanssa. Näistä 14 Uudenmaan alueen ryhmää jakautuu Kansallisteatterin ja Helsingin Kaupunginteatterin kesken. Työskentely huipentuu paikallisfestivaaliin Vallilan Kansallisteatterin ja Studio Pasilan näyttämöillä keväällä 2021. Koko hanke päättyy komeasti valtakunnalliseen katselmukseen Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä toukokuussa 2021. Valitut ryhmät ovat monialaisia ja jakautuvat valtakunnallisesti laajalle. Kansallisteatterin kummiryhmät ovat Tapiolan lukion musiikkiteatteriryhmä, Järvenpään teatterin nuoret, Teatteri Werner Porvoosta, Musiikkiteatteri á la Roinela Klaukkalasta, Tikkurilan Teatterija Sirkuskoulun Uljas-ryhmä sekä Kallion lukion ja Martinlaakson lukion ryhmät. – On hienoa, että näin laaja joukko teatterista innostuneita nuoria alkaa työstää uusia, nuorille kirjoitettuja tekstejä. Olemme ylpeitä saadessamme tehdä yhteistyötä yli sadan 13-19 -vuotiaan tulevaisuuden tekijän kanssa ja tarjota heidän käyttöönsä upouuden Vallilan Kansallisteatterin näyttämön, iloitsee Kansallisteatterin teatterikuraattori Pirjo Virtanen. Helsingin Kaupunginteatteri puolestaan aloittaa Annantalon musiikkiteatteriryhmä Pyörteen, Otaniemen lukion, Vaskivuoren lukion, Tikkurilan Teatterija Sirkuskoulun Beckett-ryhmän, Teatteri Roinelan E-ryhmän, Teatteri ILMI Ö:n ja nuorten itse kokoaman ja pyörittämän MusTe kollektiivin kanssa. – HKT on iloinen saadessaan olla jo kolmatta kertaa mukana tässä hienossa hankkeessa ja linkkinä nuorille teatterintekijöille ammattiteatterin maailmaan, sanoo Kaupunginteatterin yleisötyövastaava Mirja Neuvonen. Hankkeeseen hakeneet nuorten ryhmät valmistavat ammattiteatterin mentoroimat esitykset hanketta varten tilatuista uusista näytelmistä. Teokset ovat Okko Leon Isukki, Katariina Nummisen Tyttömetsä ja Otto Sandqvistin Flamingonpunainen unelma. Kirjailijoiden tukena on toiminut dramaturgi Annina Enckell. Lisäksi dramaturgi Anna Krogerus valitsi brittiläisestä Connection-hankkeesta Harriet Braunin näytelmän Kolme, jonka on suomentanut Jukka-Pekka Pajunen. Ryhmien työtä tukee oma nimetty kummi. Kansallisteatterin kummeina aloittavat Katariina Kaitue, Aksa Korttila, Harri Nousiainen, Ilja Peltonen, Tuire Kerälä, Katri Rentto ja Sari Puumalainen. – Rakastan nuoria! Nuorissa on tulevaisuus, he tarjoavat aina uuden näkökulman elämään. Olen hyvin iloinen, että nuoret haastavat ajatteluamme, sillä on tärkeää nähdä myös kolikon toinen puoli. Haluan tarjota ulkopuolisen näkökulman tekemiseen, näkemään metsän puilta. Toivon, että voin tarjota nuorten ryhmälle omaa ammattitaitoani, vaalia osaltani heidän rauhaansa tehdä omaa juttuaan. Perusideana kasvattajana minulla on ollut ’kannusta, kustanna, kuljeta’ sekä ’koko kylä kasvattaa’ – tässä kohtaa kannustan, Kansallisteatterin kummina aloittava näyttelijä Sari Puumalainen summaa. Helsingin Kaupunginteatterissa kummeina aloittavat Aati Hanikka, Merja Larivaara, Vappu Nalbantoglu, Leena Rapola, Heikki Sankari, Inka Tiitinen ja Marjut Toivanen. ”Olen mielelläni mukana rakentamassa siltaa eri sukupolvien välille. Nuorilta me pitkään ammatissa olleetkin saamme varmasti uudenlaista virtaa ja valoa. Teatteri on hieno laji, jossa tarvitaan uskallusta ja heittäytymistä. Teatterissa myös ’kaikki on mahdollista’. Tervetuloa porukkaan uudet, nuoret tekijät!”, sanoo kummiksi ryhtyvä näyttelijä Merja Larivaara Kaupunginteatterista. Nuori Näyttämö -hankkeen valtakunnallisena toteuttajana toimii Työväen Näyttämöiden Liitto. Hanketta tukevat Suomen Kulttuurirahasto ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Kansan Sivistysrahasto. Donner, Donner, Donner! ? Jörn Donner kuoli 30.1. 2020 klo 14.30. Hänen vaimonsa oli kysynyt”haluatko kuolla?”. Donner vastasi:” kyllä”. Aki Kaurismäki on todennut,että kun Paavo Haavikko,Erno Paasilinna ja Peter von Bagh kuolivat, poistui 95 prosenttia Suomen älymystöstä. Onkohan Kaurismäki oikeassa? Missä on Jörn Donnerin paikka suomalaisessa yhteiskunnassa? Tätä ryhtyy lukija pohtimaan syventyessään Kai Ekholmin erinomaisen monipuoliseen, kuvaavaan teokseen Jörn Donnerista :” Jörn Donner, kuinka te kehtaatte” ( Docendo 2020 ),390 s. Ekholmin mahtava teos on erikoislaatuinen elämäkerta. Ei perinteinen ajassa etenevä katsaus tämän elämän moniottelijan hahmoon ja tekemisiin vaan sisältäpäin sydämellä lämpimästi ja tarvittaessa kriittisesti kerrottu kuvaus tästä merkillisestä miehestä , Jörn Donnerista. Värikkäästi kerrottu, ei tylsää luettavaa, mutta ei kohdekaan viettänyt tylsää elämää. Päinvastoin. Lukijalle tulee tästä ikuisesta helsinkiläispojasta vaikutelma : tuo mieshän tekee elämässään ihan mitä tykkää! Moni ihminen voi sellaisesta haaveilla, mutta ani harva sellaiseen pystyy. Jörn Donner oli lajissaan ainoa, ainutlaatuinen , käsittämätön. Ahkera ja monipuolinen Jörn Donnerin elämäntyö on saavutuksina vertaansa vailla: 60 kirjaa,3000-4000 artikkelia ja kolumnia, 14 näytelmäelokuvaohjausta,60 tuotettua elokuvaa,viisi Jussi-palkintoa,Oscar-palkinto, 13 vuotta kansanedustajana,yli 20 vuotta kaupunginvaltuutettuna,EU-parlamentaarikko,elokuva-alan järjestöjen perustaja, kolmasti naimisissa,kuusi biologista lasta,söi kalaa ei lihaa, kalakokki, yli miljoona poltettua savuketta,vuoden vasenkätinen 2011. Ei osannut ranskaa, ei soittaa pianoa eikä uida! Julkisuuden käyttäjä Jörn Donner tuli Suomen kansalle tutuksi hyvässä ja pahassa television välityksellä jo 1960-luvulla. Veltosti istuvasta ja löysästi puhuvasta älyllisesti loistavasta hahmosta tuli ihailtu ja inhottu. Kirja kuvaa erinomaisesti Donnerin kykyä käyttää julkisuutta hyväkseen. Toimittajat eri tiedotusvälineissä”söivät Donnerin kädestä sitä mitä hän suvaitsi heille annostella”. Turha vaatimattomuushan ei tätä Kruunuhaan suomenruotsalaista kasvattia ole koskaan häirinnyt. Nerot ovat harvoin vaatimattomia, ei Donnerkaan. Ekholmin teos käy lävitse valikoivasti Donnerin elokuva-alaa ja kirjallisuutta, vähemmän yhteiskunnallista toimintaa, politiikkaa. Minkälainen Donner oli poliitikkona jää tässä kirjassa vähemmälle? Samoin suvut,perhe-elämä,lapset kuitataan lyhyesti. Kirjassa on paljon uuttakin tietoa, mutta mikään varsinainen sensaatiopaljastusten lähde kirja ei ole. Donner ja Nykänen Ekholm nostaa kirjassa yllättävän paljon esille yliopistomies, kulttuurivaikuttaja Matti Klingeä, suomalaisille tuntematonta piirikunnallisen vaikuttajan hahmoa. Elämän päätöksessä, kuolemassa, Ekholm vertaa Donneria ja mäkihyppääjäämestariamme Matti Nykästä! Tämä vertailu olisi antanut herkullisen ajatuskuvan suomalaisista. Nykänen sai hautajaisissaan tuhannet surijat liikkeelle, Donner riutui pikku hiljaa vaatimattomuudessa. Sankaruus ja julkisuus ovat merkillisiä. Nykänen oli seitsemän kertaa naimisissa, Donner kolme, kumpikaan ei pikkulasten isinä kunnostautunut, Nykänen oli viihdetaiteilija,kultalevyllä palkittu, vankilassa rötöksistä, Donneria vain uhattiin, raha-asiat olivat molemmilla aina välillä rempallaan. Molempien lentävät sanonnat jäivät elämään. Molemmille maistuivat viina, naiset ja julkisuus. Molemmat olivat suurta sankariainesta, mutta vain Jyväskylän mäkikotka sai sankarin hautajaiset, kukkameri valtoimenaan. Ehkä Donnerille sopi hänen tapansa, post it -lappuja arkun kylkeen! Kokonaisuudessaan Kai Ekholmin”Jörn Donner -kuinka te kehtaatte” on elämäkertateosten ehdotonta huippua. Vahva kulttuurija muun historian jättiesittely. Jörn Donnerin elämän ja elämäntyön arvoinen kirja. Pekka Hurme Helsingin kielilukiolle uudet tilat Myllypuroon ? Myllypuroon suunnitellaan uutta rakennusta Helsingin kielilukiolle. Oppilaspaikkoja uudessa lukiossa tulee olemaan 900, ja se korvaa nykyisen Itäkeskuksessa sijaitsevan kielilukion. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla. Helsingin kielilukiolle suunnitellaan uutta rakennusta Myllypuroon osoitteeseen Kiviparintie 1. Tavoitteena on, että lukio aloittaisi toimintansa uudessa sijainnissa elokuussa 2023. Valittu rakennuspaikka sijaitsee hyvien julkisten liikenneyhteyksien päässä ja on myös lähellä Metropolian ja Stadin ammattiopiston tiloja. Kielilukio toimii tällä hetkellä Itäkeskuksessa. Uusi rakennus on tarpeen, sillä nykyinen on huonokuntoinen ja liian pieni kasvavalle opiskelijamäärälle. Uudet tilat suunnitellaan 900:lle opiskelijalle, jolloin oppilaspaikat lisääntyvät nykyisestä noin 300:lla. Kielilukiolla on kielten ja kansainvälisyyden painotus ja koulussa alkaa myös englanninja suomenkielinen linja elokuusta 2020 alkaen. Samassa rakennuksessa lukion kanssa toimii iltaisin Helsingin aikuislukion Itä-Helsingin toimipiste. Uusi kielilukio toteutetaan elinkaarimallilla. Mallissa hankkeen toteuttaja vastaa sekä koulun suunnittelusta, rakentamisesta että ylläpidosta seuraavan 20 vuoden ajan. Elinkaarimallia on käytetty Helsingissä aiemmin Vuosaaren uuden lukion rakennushankkeessa. Tällä hetkellä kaupunki neuvottelee elinkaarihankkeesta mahdollisten toteuttajien kanssa. Lopulliset tarjoukset saadaan loppuvuodesta 2020, ja rakentamaan on tarkoitus päästä vuonna 2021. Rakennushankkeen aikana Helsingin kielilukio toimii nykyisissä tiloissa eikä väistötiloja tarvita. K a u p u n k i y m p ä r i s t ö lautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto hyväksyi 2.4. esityksen Helsingin kielilukion elinkaarihankkeen hankesuunnitelmasta. Seuraavaksi esitys etenee kaupunginhallitukseen. Kaupunkiviljeltyjen kasvisten laatu on Helsingissä hyvä Viljelypalsta Uutelassa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Jan Salonen. ? Helsingin ympäristöpalveluissa selvitettiin kesällä 2019 kuntalaisten erityisesti viljelypalstoilla viljelemien kasvisten vierasainepitoisuuksia. Hankkeeseen osallistui 31 viljelijää ja näytteitä tutkittiin 72 kappaletta. Kaikista näytteistä tutkittiin kadmiumja lyijypitoisuudet. Lisäksi osasta näytteistä tutkittiin myös nitriittipitoisuus. Analyysit teetettiin MetropoliLab Oy:ssä. Kasvisten elintarvikekelpoisuuden arvioinnissa käytettiin EU:n lainsäädännössä kadmiumille, lyijylle ja nitriitille annettuja raja-arvoja. Yhdenkään näytteen nitriittitai kadmiumpitoisuus ei ylittänyt raja-arvoja. Kuuden kasviksen lyijypitoisuus ylitti annetut raja-arvot. Näistä näytteistä neljä oli juureksia, yksi tomaatti ja yksi kesäkurpitsa. Juuresten lyijypitoisuuden raja-arvon ylitys oli hyvin pieni eikä sitä voi pitää merkittävänä. Tomaattinäyte oli kasvatettu parvekkeella ja muut viljelypalstoilla. Näiltä viljelypalstoilta tutkittiin 21 näytettä, joista 16 näytteen lyijypitoisuudet olivat pieniä. Hankkeessa ei tutkittu maaperän tai käytettyjen lannoitevalmisteiden lyijyja kadmiumpitoisuuksia, joten ylitysten syitä ei saatu selville. Saatujen tulosten perusteella Helsingin pihoilla, viljelypalstoilla ja parvekkeilla kasvatettujen kasvisten käyttö elintarvikkeena on turvallista.
13 Viikko 20-22/2020 H Maarnela Kuka ketäkin tarvitsee ? Menneen Pääsiäisen viisaus: ”Muistittehan, että kananpojat syntyvät tapettaviksi”. Kun kananpojat kasvavat broilereiksi, ne tapetaan ja syödään. Aikuisina ne ovat melko tarpeettomia yhteisölleen. Ihmiset syntyvät vanhenemaan. Kun he ovat vanhentuneet tarpeeksi, niin nekin muuttuvat melko tarpeettomiksi yhteisölleen. Siis kun kananpojat kasvavat aikuisiksi – ne syödään, kun ihmiset kasvavat vanhoiksi, ne – noh – Koronasta on saatu hyväksytty tapa kiertää eutanasia-sanan aiheuttama omantunnonpistos. Eutanasiahan sinällään tarkoittaa hyvää kuolemaa. Koska me emme siis tarvitse aikuisia kananpoikia emmekä vanhoja ihmisiä, olenkin alkanut miettiä, ketä minä itse tarvitsen? Tulos on hämmästyttävä. Minä en tarvitse enää ketään alle nelikymppistä ihmistä. Kaikki ne ihmiset, joita minä tulen itse elämässäni tarvitsemaan ovat jo täällä olemassa yli nelikymppisinä. Se, joka soittanee minulle ambulanssin, se joka sitä ambulanssia ajaa ja minulle ensihoitoa antaa, se joka minut päivystyksessä avaa ja tutkii missä vika; kaikki he ovat jo täällä olemassa valmiina minua varten. Syntyneet, kasvaneet, kouluttautuneet. He riittävät minulle. Kerta kaikkiaan – kaikki alle nelikymppiset ovat minulle tarpeettomia. Talvisota loppui – rauhaan. Jatkosota loppui – rauhaan. Loppuuko Eutanasia-piikki, kun vanhukset kuolevat pois. Tätä Nuoruus minulta kysyi. Että loppuiko se Jatkosota todella rauhaan. Ja Nuoruus jatkoi kyselyjään, että loppuuko se Eutanasia-piikki todella vanhusten kuolemaan. Mikä siis loppui vai loppuuko mikään. Ei sota epäoikeudenmukaiseen rauhaan lopu eikä Eutanasia-piikki vanhusten kuolemaan. Uusia vanhenee koko aika. Ei väärä rauha ole muuta kuin pitkittynyt aselepo jäljellejääneille odottaa. Eikä vanhusten kuolemakaan ole muuta kuin pitkittynyt eutanasia jäljellejääneille odotaa. Viidakossa vanhat apinat joutuvat leijonien suuhun, intiaanit jättivät vanhuksensa hylätylle leirille, eskimot jäälautoille. Historiasta löytyy surmakallioita, joilta vanhat heitettiin alas, jos eivät itse älynneet hypätä ja Intiassa annettiin vettä ja kehotettiin kävelemään kohti valoa. Meillä Pohjoismaissa ne pannaan vanhainkotiin – sinne ne on hyvä eutanoida. Jos haluat toisenlaisen kohtalon, niin rupea rikkaaksi. Muutoin ole itse äänessä, kun vielä olet voimissasi. Voimattomana äänesi ei kauas kuulu. ”Me olemme tyhmiä luottaessamme muiden ihmisten tukeen. Niin kurjia ja niin voimattomia kuin olemmekin, eivät he meitä auta; saamme kuolla yksin.” (Blaise Pascal) Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Helsingin Sanomien kansi 5.5.2020. Kuva: Nunnu Halmetoja. Museokortista on viidessä vuodessa tullut koko kansan tuntema hittituote. Kuva: Ella Karttunen. Museokortti 5-vuotias, kansa rakastui Vuonna 2019 museokäyntejä tehtiin Museoviraston alustavan tilaston mukaan huimat 7,6 miljoonaa. Museokortin käyttöönoton jälkeen uusi ennätys on tehty joka vuosi. Kuva: Ella Karttunen. ? Museot ovat rikkoneet kävijäennätyksensä neljänä peräkkäisenä vuotena. Kun museot avaavat jälleen ovensa kesäkuun alussa, käynnit voit maksaa uudella Museokortti-mobiilisovelluksella. Vuonna 2019 museokäyntejä tehtiin Museoviraston alustavan tilaston mukaan huimat 7,6 miljoonaa. Museokortin käyttöönoton jälkeen uusi ennätys on tehty joka vuosi. (Kuva: Ella Karttunen) Ensimmäiset Museokortit luovutettiin presidenttiparille Mäntyniemessä 5. toukokuuta 2015. Kukaan ei tuolloin tiennyt, kiinnostaisiko pikavauhtia rakennettu korttiviritelmä ketään. Kyllä kiinnosti, kolmena ensimmäisenä viikkona myytiin lähes 6 000 Museokorttia. Viidessä vuodessa on tapahtunut paljon. Museot ovat rikkoneet kaikkien aikojen kävijäennätyksensä neljänä peräkkäisenä vuotena. Toukokuussa 2015 Museokortilla pääsi 180 museoon. Nyt kohteita on yli 300 ja verkosto ulottuu Ahvenanmaalta Inariin. Yli 300 000 suomalaista on lähtenyt vuoden mittaiselle kulttuurimatkalle. Museokortilla on maksettu jo 4,5 miljoonaa museokäyntiä. Samalla museoille on tuloutettu yli 30 miljoonaa euroa. – Eniten iloitsemme kaikista teistä, jotka olette innostuneet museoiden upeista sisällöistä uudella tavalla, kertoo Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Museoiden yhteenlasketut pääsymaksutulot, eli kertalippuja Museokortti-tulot yhteensä ovat kasvaneet 71 prosenttia ja museoiden kokonaiskävijämäärä 41 prosenttia. – Hyvin perustein voidaan puhua Museokortti-ilmiöstä. Koska muut ovat innostuneet museoista, ilmiöön halutaan osallistua. Monelle Museokortin omistamisesta on muodostunut jo elämäntapa. Helsingin uusi nähtävyys poltetaan ? Tuska Art & Designin käynnistämä yhteisöllistävä taideprojekti kutsuu ihmiset käsittelemään tunteitaan taiteen ja käsitöiden kautta. ASDAMA HEL -monumentti rakentuu Suvilahteen ihmisten sinne viemistä esineistä ja poltetaan lopulta roviona pimeiden ajatusten kollektiivisen käsittelemisen merkiksi. Helsingin Suvilahteen kohoaa huhti-toukokuun aikana monumentti, johon kuka tahansa saa jättää kädenjälkensä. Yhteisöllinen ASDAMA HEL (Assembly of Dark Matter – Helsinki) -teos vastaa poikkeuksellisten aikojen korostamaan tarpeeseen kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tehdä yhdessä merkityksellisiä asioita. Ihmiset eivät voi kokoontua, mutta ajatukset, ideat ja esineet voivat. – Joskus voi olla hyväksi polttaa kuona-aines pois ajatuksista ja mielestä. ASDAMA HEL antaa siihen konkreettisen mahdollisuuden. – Haastamme ihmisiä luovuuteen ja rohkeuteen käsitellä yksinäisyyttä, pelkoa, turhautumista ja tuskaa vapaasti yhteisönä, Tuska Art & Designin ja Tuska-festivaalin pääsuunnittelija Jenni Kääriäinen kertoo. Lähes kuukauden ajan rakentuvaan monumenttiin innostetaan osallistumaan videoilla, jotka ohjeistavat kotona tehtäviin pieniin taideja käsityöprojekteihin. Teos avautuu Suvilahdessa huomenna 30. huhtikuuta, ja samalla julkaistaan videosarjan ensimmäinen osa. Omat projektinsa saa vaivihkaa viedä Suvilahteen osaksi monumenttia, jonka rakentumista seurataan myös verkossa. Projektiin voi yhtä lailla osallistua tekemällä käsitöitä vain omaksi ilokseen tai liittymällä keskusteluun aiheen tiimoilta sosiaalisessa mediassa #asdamahel-tunnisteella. Teos poltetaan toukokuun loppupuolella kaikessa hiljaisuudessa kaupunkilaisten vielä nukkuessa. Installaation polttaminen on kunnianosoitus elämän herkkyydelle ja asioiden hetkelliselle luonteelle. – Pimeydestä kumpuava maailma on kuitenkin hyvä jättää jossain vaiheessa myös taakse: ASDAMAssa se haihtuu savuna ilmaan, jotta voisimme helpommin jatkaa matkaa. Ehkä jossain toisessa paikassa, ajassa ja tilanteessa ASDAMAa kaivataan taas uusien asioiden äärelle, Kääriäinen pohtii. Kestävän kehityksen kolminaisuus projektin ajurina Pelkkien luonnollisten, puhtaiden ja polttokelpoisten materiaalien käyttäminen vaatii yleisöltä kekseliäisyyttä, mutta ympäristöystävällisyys on teoksen toteuttamisen elinehto. Taloudellinen kynnys osallistua projektiin on tehty niin matalaksi kuin mahdollista: videoilla käytetyt materiaalit ovat edullisia ja niitä löytynee valmiina monesta kodista tai jokamiehenoikeudella lähimetsästä. Teoksen keskiössä ovat sosiaalinen vaikuttavuus ja vastuullisuus, minkä projektissa mukana oleva Helsingin kaupunki kokee erityisen tärkeäksi. – Tämä kevät on ollut poikkeuksellisen raskasta aikaa, ja toimettomuus, yksinäisyys ja pelko tulevasta leimaavat monen arkea. ASDAMA HEL tarjoaa helsinkiläisille mielekästä tekemistä, yhteisöllisyyttä ja toivoa. Olemme projektissa ilolla mukana! Poikkeustilanne vaatii tapahtumajärjestäjiltä kestäviä ajatteluja toimintamalleja, joiden osalta Tuska-organisaatio näyttää tässä hienoa esimerkkiä”, Helsingin markkinointiyksikön päällikkö Sanna Forsström sanoo.
14 Viikko 20-22/2020 ILMESTYMISAIKATAULU Seuraava KallioLehti ilmestyy VIIKOLLA 23 – aineistot ke 27.5. mennessä. KallioLehden Kesälehti ilmestyy VIIKOLLA 25 – aineistot ke 10.6. mennessä. Kalasatamassa Sompasaaren ja Verkkosaaren eteläosan asuntoja katurakentaminen jatkuu vilkkaana Kuva: Tero Pajukallio ? Vilhonvuorenkadun rakentaminen etenee ja katu on kokonaan valmis viimeistään 15.6.2022, mutta avataan liikenteelle mahdollisesti jo vuoden 2021 lopulla. Jalankulun ja pyöräilyn kiertotie kulkee Vilhonvuorenkadun rakentamisen ajan Suvilahden alueen läpi. Kartan reitistä löydät täältä. Mikäli Suvilahdessa järjestetään tapahtumia kesällä 2020, tiedotetaan väliaikaisista järjestelyistä erikseen. Vilhonvuorenkadun rakentamiseen liittyvät katutyöt Sörnäisten rantatien liittymässä valmistuvat kesäkuun 2020 aikana. Työmaalla on vaikutuksia liikenteeseen, mutta opastus on ajantasalla työmaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Jalankulun ja pyöräilyn reitit saattavat muuttua jopa päivittäin. Lisätietoa liikennejärjestelyistä löytyy täältä. Kalasataman raitiotiehankkeen hankintapäätös on tehty HKL:n johtokunnassa 2.4.2020 ja kaupunkiympäristölautakunnassa 7.4.2.2020. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaa keväällä 2021 ja liikennöinti aloitetaan vuoden 2024 lopulla. Lisätietoa löydät täältä. Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien yhdistävän Sörnäistentunnelin hankesuunnittelu on käynnissä. Tavoitteena on viedä hankesuunnitelma päätöksentekoon syksyllä 2020. Mikäli tunneli päätetään toteuttaa, olisi rakentaminen ajankohtaista aikaisintaan 2020-luvun loppupuolella. H Kirja-arvostelu ”Byggalta Paasiin HTY 1884 – 2019 ? Bygga, Työvis, Paasi, Graniittilinna ja Juttutupa. Siinä mahtava kappale Suomen historiaa, työväenliikkeen historiaa, aivan lähellä, Hakaniemessä. Tätä ainutlaatuista historiaa valottaa erinomaisesti nuoren (s. 1984 ) historioitsija Sakari Siltalan kirja ” Talo ja Torni, Helsingin Työväenyhdistys 1884-2019” ( Siltala 2019, 280 s ). Erilaisia juhlateoksia yhdistyksistä ja rakennuksista on aikojen saatossa julkaistu satoja ellei tuhansia, usein aika tylsiä, kaikkia kehuvia ja kiitteleviä. Tämä Siltalan kirja on aivan eri maata, tässä ei kiiltokuvia maalailla! Työväenliikkeen järjestöelämän koko kaamea raadollisuus tulee kirjan sivuilla eteemme, kuitenkin asiallisesti tosiasioiden nojalla. Siltalan etu kirjoittajana on se ettei hänellä ole mitään omakohtaisia rasitteita suhteessa kirjoituksen kohteisiiin. Vankkaa historiaa Siltala jakaa Työväenyhdistyksen yli 130-vuotisen taipaleen kirjassaan sulavasti kolmeen ajanjaksoon”Työväen linna 18841984”, ”Liikkeen talo vai liiketalo 1984-1995”, ”Paasitorni nousee 1995 -2019. Siltala esittää erittäin hyvin historian sadan vuoden pikakurssin Työväentalon kannalta, Lenin kävi kylässä, lapualaiset nauloineen myös. Tanssittiin, ryypättiin, juhlittiin, nyrkkeiltiin, laulettiin, pelattiin biljardia ja puhuttiin aatteesta ja aatteen vierestä. Oltiin tovereita kuin veljet keskenään. Sata vuotta. Sitten aika alkoi muuttua, myös työväenliike. Nämä muutoksen vuosikymmenet 1980-luvulta tähän päivään ovat Siltalan kirjan tuomaa uutta historiaa. Ei aina kunniaksi työväenliikkeelle, ei HTY:lle eikä SDP:lle. ”Ulos uloslyöjä” Kirja”Talo ja torni” on välillä kuin jännityskertomus HTY:n talon hallinnasta käydyistä puoluetoverien keskinäisistä kamppailuista, tosi likaisista peleistä ja menetelmistä. Tästä törkymenettely-yrityksestä vahva kuvaus on HTY:n toimitusjohtaja Esko Häsän, uloslyöjä ammatiltaan, uloslyönti HTY:n toimitusjohtajapaikaltaan. Kaiken takana on nainen, laulavat Matti ja Teppo, niin oli myös tässä”uloslyönnissä”. Toimitusjohtajan kakkosnainen Marja-Leena Lehtimäki kärkkyi Häsän paikkaa, Merita-pankin nainen Eija Airisto ryhtyi rahoittajana tukemaan naisen vehkeilyjä Häsää vastaan ja HTY:n hallitustakin johti nainen Sirkka-Liisa Vehviläinen. Hallituksessa”asiantuntija” Juhani Helenius ja Veikko Vermilä olivat uloslyöjää uloslyömässä … Kunnon dekkareissa on usein onnellinen loppu. Häsä ei eronnutkaan, uloslyöjä piti pintansa, mutta helppoa se ei ollut. Ymmärtää hyvin, että kelpo toveri Häsä lähti eläkkeelle heti kuin laki salli. Hänen”uloslyöjänsä” jäivät hoitamaan yhdistystä kuin eivät koskaan olisi mitään puuhanneetkaan! Ravintolat ja kongressit Kirja kuvaa yksityiskohtaisesti HTY:n jatkuvia talousvaikeuksia, miljoonavelkoja. Millä pitää komea talo pystyssä? Valtavan kokoinen. Ratkaisuja haettiin. Oma pankki Merita petti, Handelsbanken tuli apuun. Häsän jälkeen johtoon tuli Jorma Bergholm ja hänen jälkeensä Osku Pajamäki. Vanhasta työväenliikkeen toiminnasta, tuottamattomasta, tuli pian päästä eroon. Häsä aloitti”puhdistukset”, Bergholm ja Pajamäki ovat jatkaneet. Kiitosta ei juurikaan ole tullut. Uutta rakennettu, velkaa on miljoonia mutta”Bygga, Työvis, Paasi, Graniittilinna, Juttutupa ovat kuin ovatkin pystyssä siinä kuin itse Helsingin Työväenyhdistyskin. Upea saavutus! Upea on myös poliittiselta anniltaan Sakari Siltalan”Talo ja torni” teos. Opiksi ja ojennukseksi. Pekka Hurme Huippu-urheilijoille erityislupa harjoitteluun liikuntapaikoilla Huippu-urheilijat pääsevät treenaamaan esimerkiksi Liikuntamyllyssä erityisluvalla. Kuva: Sofie Jokinen ? Korona-tilanteen pitkittyessä ja sisäliikuntapaikkojen ollessa suljettuina, Helsingin kaupunki on päättänyt varmistaa huippu-urheilijoille harjoittelumahdollisuuksia. Päätöksessä on huomioitu erityisesti niitä lajeja, jotka tarvitsevat erityisolosuhteita eikä korvaavia tiloja löydy esimerkiksi yksityiseltä sektorilta. Taitoluistelun, naisten jääkiekon,telinevoimistelun, uimahypyn, painin, sulkapallon ja koripallon olympiakomitean tukiurheilijoilla ja maajoukkueurheilijoilla valmentajineen on mahdollisuus käyttää Jääkenttäsäätiön hallinnoimaa Salmisaaren jäähallia, Urheiluhallit Oy:n Mäkelänrinteen Uintikeskusta sekä Helsingin kaupungin Liikuntamyllyä ja Ruskeasuon liikuntahallia harjoitteluun. Harjoittelussa tulee noudattaa voimassa olevia rajoituksia, joihin urheilijat ja valmentajat sitoutuvat. Kokonaisuutta koordinoi Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea. Harjoitteluun ovat oikeutettuja vain esitetyn nimilistan mukaiset henkilöt. Sisäänpääsyn valvomisesta vastaa liikuntapaikkojen henkilökunta. Aiemmin eräille Olympiakomitean tukiurheilijoille ja maajoukkueurheilijoille myönnettiin harjoitteluoikeus Mäkelänrinteen Uintikeskukseen ja Liikuntamyllyyn. Lajit ja urheilijat valittiin Tokion olympialaisten perusteella. Kaikki harjoittelu on tapahtunut valvotusti pienryhmissä ja valmentajien vastuulla. Kokonaisuutta on koordinoinut Urhea. Kallio Kukkii — Kallion kulttuuriverkosto ? Toukokuussa kalliolaisia kulttuurin ystäviä hellitään kymmenen päivää kestävällä monitaiteellisella Kallio Kukkii -kulttuurifestivaalilla. Festivaalin ohjelma koostuu Kallion ja sen lähiympäristön yhteisöjen, yritysten ja asukkaiden itsenäisesti toteuttamista tapahtumista. Tarjonta on joka vuosi erittäin monipuolista: teatteria, musiikkia, näyttelyitä, tilataidetta, tanssia, luentoja, työpajoja jne. Festivaaliohjelmaan ei voida ottaa mukaan tapahtumia, joiden päämotiivi on poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Muilta osin ohjelmasisältöä ei ole rajattu. Ohjelmaan toivotaan mukaan ensisijaisesti maksuttomia, kaikille avoimia tapahtumia. Työnjako ja vastuut Kukin ohjelmantuottaja vastaa itse tapahtumansa järjestelyistä ja turvallisuudesta ja on näin myös tapahtumansa vastuullinen tuottaja. Tapahtuman järjestäjän tulee huolehtia siitä, että kaikki tarpeelliset luvat, ilmoitukset ja muut järjestelyt on hoidettu kuntoon hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkamista. Kallio Kukkii Facebookissa Kallio kukkii 2020 järjestetään 8.-17.5.2020 Verkossa! ”
15 Viikko 20-22/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Leipomot Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tule kuuntelemaan maksuttomia luentojamme riippuvuuksista sekä niiden hoidosta. Luennot löydät kotisivujemme Luentokalenterista. PÄIHDEKLINIKKA • päihderiippuvuus • peliriippuvuus • jatkokuntoutus TYÖELÄMÄPALVELUT • koulutukset • työnohjaukset • työhyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT • läheisten hoidot • Ravinto & Mieli KokoTeatterin toiminta jatkuu 1.6. alkaen ? KokoTeatteri ja Koko Jazz Club käynnistävät esitystoimintansa uusien suositusten puitteissa 1.6. alkaen tarjoamalla konsertteja ja teatterin ohjelmistoa joka päivä juhannukseen asti. Toiminnassa otetaan huomioon yleisömäärän suhteen annettuja ajantasaisia kokoontumismääräyksiä. Paikalla olevan yleisön sekä henkilökunnan terveys on KokoTeatterille ensisijaisen tärkeää, ja siksi teatterilla tullaan noudattamaan hygieniasuosituksia äärimmäisen tarkasti. Tilojen puhtauteen sekä turvaväleihin kiinnitetään erityistä huomiota. Hygieniasuositusten mukaisesti käteistä rahaa ei oteta poikkeusolojen aikana vastaan. Väliajoilla asiakkaille järjestetään pöytiintarjoilu. KokoTeatterin suuri lavanäyttämö mahdollistaa katsomossa olevien tuolien ja pöytien asettamisen niin, että asiakkailla on runsaasti henkilökohtaista tilaa. Kesäkauden avaa Iiro Rantala, joka konsertoi 1.6. ja 2.6. Keskiviikkona 3.6. esiintyvät Kari Ikonen ja Mia Simanainen. Kaikkia teatterinnälkäisiä hemmotellaan loppuviikosta, kun näemme kaksi lisäesitystä Ari Nummisen Nostalgia neljän sammakon vaellus -tanssiteoksesta 4.6. ja 5.6. Lauantaina 6.6. vuorossa ovat Nina Mya ja Jukkis Uotila. Tenorisaksofonismin ilosanomaa julistavat Joonatan Rautio sekä Manuel Dunkel Live at the Light House tribuutin parissa. KJC Solo Piano -sarjassa esiintyvät muun muassa Aleksi Tuomarila ja Aki Rissanen. Konsertit ja esitykset alkavat aina klo 19:00. Ovet avataan aina tuntia ennen esitystä. KokoTeatteri ja Koko Jazz Club tarjoavat esitystoimintaa juhannukseen saakka joka viikko maanantaista lauantaihin. Ohjelma päivittyy vielä ja ajantasaiset esitystiedot löytyvät KokoTeatterin ja Koko Jazz Clubin verkkosivuilta. KokoTeatteri mukana Kallio Kukkii -kulttuurifesti-vaalissa 8-17.5. ? Vauhdikkaan konsertin toivotaan ilahduttavan sekä koronaepidemian vuoksi paljon sisällä asunnoissaan aikaa viettäviä perheitä että digikanavien kautta linjoille liittyviä seuraajia. Luvassa on hersyvää musiikkia äideille, isille ja perheen pienille. Konsertissa musisoivat esiintyjät Inka Tiitinen, Anna Veijalainen, Timo Hirvonen, Arttu Takalo ja Jussi Lehtonen. Alun perin konsertti oli osa KokoTeatterin kevään tuotantoa ja äitienpäiväperinteitä. Koko perheen äitienpäiväkonsertti & lounas -tapahtuma jouduttiin kuitenkin peruttamaan koronavirusepidemian vuoksi. Maanantaina 11.5. nähdään otteita alkuperäisestä konsertista. Helsingin Kaupunki on myöntänyt työryhmälle sisäpihakonserttiin pika-avustuksen. Aktivistinäytelmä III – teos KokoTeatterin syksyn päätuotantoon päästään tutustumaan yleisölle avoimessa Zoom-tapahtumassa perjantaina 15.5. klo 15 alkaen. Noin 45 minuuttia kestävässä tapahtumassa esittäytyy käsikirjoittaja-ohjaaja Helena Kallio sekä näyttelijät Anni Elif Egecioglu, Tuuli Heinonen ja Anna Veijalainen. Esittelyjen jälkeen kuullaan pieniä katkelmia teoksen taustamateriaaleista näyttelijöiden lukemana. Lopuksi annetaan aikaa paikalla olevien kuulijoiden kysymyksille. Tapahtuma on avoin ja ilmainen kaikille. Osallistuminen vaatii Zoom-sovelluksen ja Facebook-tapahtumassa jaetun osallistumislinkin. Osallistumislinkki jaetaan tapahtumassa paria päivää ennen. Mikäli haluat lähettää kysymyksen työryhmälle jo etukäteen, voit lähettää sen osoitteeseen: toimisto@kokoteatteri.fi. KokoTeatterin syksyn päätuotanto kantaa nimeä Aktivistinäytelmä III. Se on eri aikojen vapaustaistelijoista kertovan teostrilogian itsenäinen päätösosa. Aktivistinäytelmä III peilaa oman aikamme kysymyksiä 1960-luvun kansalaisoikeus-, naisja ympäristöliikkeen maailmaa muuttaneilta aktivisteilta perimiimme ideoihin. Helena Kallion kynästä lähtevä teksti on rytmistä ja fyysistä – tarina kulkee edelläkävijöiden kohtaloista tekijöidensä aikalaiskokemuksiin ja lähihistorian tapahtumiin, Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin murhasta Äiti Maan murheisiin ja tämän päivän toivon ja muutoksen musiikkiin. Esitykset ajalla 25.9.-28.11. joka nähtiin viimeksi KokoTeatterin lavalla kevään tanssiteoksessa Nostalgia neljän sammakon vaellus. KokoTeatterin syksyn 2020 ohjelmisto: 2.8. Kulissit kaatuu – musiikillinen tragikomedia alkoholismista 12.8. Homo Secundus – sekundaihminen 25.8. Ekata Theatre: Aika meidän tullut on 29.8. Nostalgia – neljän sammakon vaellus (vierailu Tampereella) 25.9. Aktivistinäytelmä III 29.9. Improvokaatio: Niskavuoren naisia 6.10. Teatteri Quo Vadis: Ai ai ai 13.10. Alpo Aaltokoski Company: Osa I 23.10. Antti Lahti & Työryhmä: Tanssikielto 7.11. Jos minä puhuisin sinulle 2.12. Tsar-Bomba
16 Viikko 20-22/2020 Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna valmiuslain tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä. Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna valmiuslain tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä. Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna valmiuslain tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen.