2 Viikot 46-47/2018 kokilta on poissa paineet! tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA SÄÄNKESTÄVÄ JULISTE 50x70 • synt. paperi 23,– • synt. + laminointi 38,– MA–PE 10–12 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI KALENTERIT 2019 • Kallio Signen silmin • Yleisten saunojen Kallio • Terveiset Kalliosta A4 15,– A3 20,– PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–12 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelijat-alennus 10% VIIMEISET SUOMI KEHYKSET musta, valkea, pronssi 1,– | 2,– | 3,– MUISTA MYÖS ISÄNPÄIVÄKORTIT! Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi KALLIO K-Market Kallio Hämeentie 16 00530 Helsinki KALLIO ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Palvelu pelaa Oletko jo ehtinyt tutustua uusittuun salaattibaariimme? Eväät joka makuun! Tervetuloa!
49. vuosikerta – nro 21 Viikot 46-47 – 2018 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Helsinkiin 30-henkinen nuorisoneuvosto ? Tuleva vuosi tuo tullessaan lisää vaikuttamismahdollisuuksia helsinkiläisille nuorille. Parhaillaan käynnissä olevissa Helsingin nuorisoneuvoston vaaleissa valitaan 30 neuvostolaista vuodelle 2019 . Lisäksi tuleva neuvosto saa ensimmäistä kertaa Helsingin historiassa myös läsnäoloja puheoikeuden kaikissa neljässä kaupungin toimialalautakunnassa. Nuoria kannustavat äänestämään niin nykyinen puheenjohtaja kuin apulaispormestarikin. Helsingissä on parhaillaan käynnissä vaalit, joissa saavat äänestää vain 13–17-vuotiaat. Vaaleissa valitaan 30 nuorta Helsingin nuorisoneuvostoon, joka on kuntalain takaama 13–17-vuotiaiden nuorten vaikuttamiskanava. Ryhmä toimii osana nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruutia, ja se valitaan vuodeksi kerrallaan. Sivu 7 Tuomaan Markkinat satsaa ruokaan, saunaan ja tapahtumiin Sivu 11 Sivu 9 Sivu 7 Haartmanin sairaala. Pitkän keskustelun herätti valtuutettu Kati Juvan (pieni kuva) aloite valvottujen huumeidenkäyttötilojen kokeilusta Helsingissä. Kuvat: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen ja Vladimir Pohtokari Terveysja päihdepalvelujen päivystys siirtyy HUS:lle ? Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin terveysja päihdepalvelujen päivystystoimintojen siirtämisen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymälle. Päivystystoiminnot siirtyvät HUS:lle 7.1.2019 alkaen. Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikat sekä päivystysja valvontaosastot siirtyvät HYKS Akuutti -tulosyksikköön ja päivystystä tukevat osastot siirtyvät HYKS Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikköön. Virka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys siirtyy HYKS Pääja kaulakeskus -tulosyksikköön. Kaupunki jatkaa suun terveydenhuollon päivystystä virka-ajan puitteissa. Haartmanin ja Malmin sairaalat jäävät Helsingin omistukseen, mutta kaupunki vuokraa päivystyksen tarvitsemat tilat näistä sairaaloista HUSille. Lasten virka-ajan ulkopuolinen terveyskeskuspäivystys Haartmanissa siirtyy myös HYKSiin. Kaupungin sosiaalija kriisipäivystys ei siirry liikkeenluovutuksessa vaan liitetään terveysja päihdepalvelut -palvelukokonaisuuteen. Sivu 6 Kouluruokailun juhlavuosi Helsingissä ? Suomalaisella kouluruokailulla on pitkät perinteet. Vuonna 1943 Suomessa säädettiin laki kouluruoan tarjoamisesta koululaisille. Laki velvoitti, että vuoden 1948 alusta oli koko maan kansakouluissa järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria. Helsingin kaupunki aloitti edelläkävijänä maksuttoman ruoan tarjoilun kansakouluissa syksyllä 1943 eli tänä vuonna Helsingin kouluruokailu täyttää jo 75 vuotta. Tietopaketti Helsingin alueista ja kehityksestä ilmestyi ? Helsingin kaupunki koostuu omaleimaisista kaupunginosista, joista jokaisella on oma erillinen historiansa ja nykyilmeensä. Kaupunki myös muuttuu jatkuvasti: esimerkiksi Helsingin väkiluku kasvoi vuosien 2014–2016 aikana 22 500 hengellä. Tuore Helsinki alueittain 2017 -julkaisu kuvaa pääkaupungin moni-ilmeisyyttä ja esittelee moni-ilmeisen Helsingin tiiviinä tietopakettina. Asuntotuotanto on Helsingissä ennätyksellisen vilkasta ? Kuluvan vuoden aikana lokakuun loppuun mennessä Helsingissä on aloitettu yli 7 000 asunnon rakentaminen, mikä ylittää koko vuodelle asetetun tavoitteen tuhannella asunnolla. Käyttötarkoituksen muutokset huomioiden Helsingissä on rakenteilla yli 9 700 asuntoa, mikä on viime vuosien tasoon nähden noin 2 500 asuntoa enemmän, tyypillisen määrän ollessa noin 7 000 asuntoa. Lokakuun loppuun mennessä on valmistunut 4 142 asuntoa. Rakennuslupia myönnettiin alkuvuonna (1.1.– 31.10.) ennakkotietojen mukaan 4 873 asunnon rakentamiseksi. Asuntoja on rakenteilla monipuolisesti eri puolilla kaupunkia. Yli 2 000 asuntoa on rakenteilla Kalasatamassa ja yli 1 000 asuntoa Herttoniemessä ja Länsisatamassa. Rakentaminen on voimakasta myös Kruunuvuorenrannassa, Pasilassa ja Kuninkaantammessa. Rakenteilla olevien asuntojen huoneistotyypeistä yleisin on kaksio. Toiseksi eniten Helsingissä on rakenteilla kolmioita ja kolmanneksi eniten yksiöitä. Pääosa asunnoista rakentuu kerrostaloihin. – Edellytykset sille, että asuntotuotanto pysyy edelleen korkeana ovat erittäin hyvät. Tämä on tärkeää, sillä Helsingin kasYksi vilkkaan asuntorakentamisen alueista on Kuninkaantammi. Kuva: Susa Junnola. vaessa vauhdilla meidän on kyettävä rakentamaan riittävästi asuntoja monenlaisten asukkaiden tarpeisiin. Tontteja on asuntorakentamisen toimijoille varattuna suunnittelua ja rakennuttamisen kilpailutusta varten yli 21 000 asunnon edestä, joista osalla on jo rakennuslupa tuotannon aloittamiseksi, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kaupunginvaltuuston asettama asuntotuotantotavoite Helsingissä on tällä hetkellä 6 000 asuntoa vuodessa ja tavoitteena on luoda edellytykset tavoitteen nostamiseksi 7 000 asuntoon. Asemakaavoituksen määrä on saatu nostettua viime vuosina korkealle tasolle ja myös asemakaavojen osalta koko vuoden tavoite on saavutettu kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
4 Viikot 46-47/2018 Hajujen jäljillä Sarpo ? Helsingin kirjamessut löi taas kaikki ennätykset. 86500 kävijää, jotka veivät mennessään yli puoli miljoonaa kirjaa. Yli tuhat valovoimaista kirjailijaa ja kääntäjää sai äänensä kuuluviin, valtava määrä mielenkiintoisia kirjauutuuksia näki salamavalojen säihkeessä päivänvalon. Pyörryttävän suuria lukuja. Vuolaita virtoja, joita kaikki rakastavat. Kirja ja kirjallisuus kukoistavat. Piskuinen Suomi on kuin onkin kirjallisuuden jättiläinen. Ainakin yhden syksyisen messuviikonlopun ajan. Kuulostaa hienolta! Sadunhohtoiselta illuusiolta. Joka sitten tallautuukin arkitodellisuuden jalkoihin. Arjessa kauppojen myyntitiskejä somistamaan mahtuu muutaman kymmenen tekijän uutuuskirja. Joidenkin suurempien taajamien ketjukirjakaupoissa. Top-listojen ulkopuolelle syystä tai toisesta jääneiden valovoima hiipuu maininnaksi verkkokauppojen alesivuilla. Ja ennen pitkää sammahtaa paperisilppurin nieluun. Nurinkurisuuden aiheuttajiksi on veikkailtu kännykkään tuijottelua, painetun kirjan vanhanaikaisuutta, lukutaidon rapistumista tai kiireistä elämänmenoa. Mutta, mutta. Miksi keskustella seurauksista? Hedelmällisempää on pohtia syitä tarjonnan kapeuteen ja yksipuolisuuteen. No, minäpä paljastan syyllisen. Syyllinen asiain huonoon tolaan on yksinkertaisesti haju. Oikeammin vielä, hajun puute. Uskokaa pois! Kuinka moni teistä vielä muistaa miltä tuoksui siellä kotikontujen pienessä kirjakaupassa? Se paperin, pölyn, musteen, liiman ja pannukahvin kiehtova sekoitus! Siellä vähän nuhjuisessa puodissa, jossa saattoi juuttua tuntikausiksi rupattelemaan tutun libristin tai kauppiaan kanssa kirjallisuudesta, säästä, vuodentulosta, mistä vaan. Kaupassa, jossa silloin tällöin tapasi paikalle piipahtaneita kirjailijoita. Eikö ollutkin mukavaa saada asiantuntevia vinkkejä tai oivallisia lukusuosituksia? Selailla menekkiteosten ohella niitä tuntemattomampiakin. Niitä joiden päätymisen jokaisen paikkakunnan kirjakauppaan takasi näytevarastojärjestelmä. Muistatteko? Muistattekos sitten miltä tuoksuu verkkokauppa tai kauppakeskusten identtisin kalustein sisusteltu standardikauppa? P ääkirjoitus Nro 21 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Yleisönosasto Kivihiilestä luopumiseen ollaan valmiita Helenissä E ntinen Helsingin energia, nykyiseltä nimeltään Helen, valmistautuu kivihiilen korvaamiseen energiantuotannossa. Hallituksen julkaisema lakiesitys kivihiilen kieltämisestä nopeuttaa investointipäätöksiä, mutta estää samalla uusien, kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen. Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksensä kivihiilen energiakäytön kieltävästä laista. Sen mukaan hiilen käytöstä luovutaan energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Helen on jo aloittanut kivihiilestä luopumisen vuonna 2015 linjaamalla Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta vuoden 2024 loppuun mennessä. Hanasaaren sulkemisen myötä lämmöntuotantokapasiteettia poistuu 400 MW. Kaiken kaikkiaan kivihiilen käytön lopettamisen myötä Helenin kaukolämpökapasiteetti vähenee 870 MW ja sähköntuotannon kapasiteetti 380 MW. Hanasaaren voimalaitoksen korvaavista laitoksista ensimmäiset tuottavat jo energiaa. Korvaavaa tuotantoa on tähän mennessä rakennettu 114 MW: Salmisaareen uusi pellettilämpölaitos ja Esplanadin alle uusi maanalainen lämpöpumppulaitos. Lisäksi Helen on päättänyt laajentaa Katri Valan lämpöpumppulaitosta yhdellä uudella lämpöpumpulla, teho 18 MW. Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin rakennetaan parhaillaan Suomen suurinta lämpövarastoa. Jo toteutettujen ja rakenteilla olevien laitosten lisäksi Helsinkiin tarvitaan lisää lämmöntuotantoa. Osa poistuvasta kapasiteetista voidaan korvata energiatehokkuustoimenpiteillä, lämmön varastoinnilla ja kysyntäjoustolla. Tällä hetkellä nopein tapa korvata kivihiiltä isossa mittakaavassa on biomassan käyttö. Kivihiilen kieltäminen lisää biopolttoaineiden tarvetta Suomessa. Biopolttoaineiden saatavuus on merkittävä kysymys kotimaista biopolttoainetta ei riitä kaikille. Helenin tavoitteena on hankkia biomassaa kestävistä lähteistä. Oletteko Te muut rakkaat kalliolaiset huomanneet muutoksen? ? Onko kenellekään hiipinyt mieleen pelko, epävarmuus tulevasta? Oletteko huomanneet talouden kiristyneen, oletteko yhä enemmän ja enemmän havainneet köyhyyden lisääntyneen? Onko leipäjonosta, joka aikaisemmin oli vain todella huonossa tilanteessa oleville, tullut mahdollinen huominen Teille? Onko toimeentulotuki ollut yhä useammalle pakko? Oletteko joutuneet pyytämään kaupungin sosiaalivirastosta lisätoimeentulotukea, joka on kuitenkin hylätty? Kun se Kelasta on jo kerran hylätty. Vastauksessaan Teille on vedottu Kelan tekemään päätökseen Olen itse huomannut saman. Ikävä kyllä, tämän suuntaisia viestejä alkoi tulla jo muutama vuosi sitten. Suomea ollaan jakamassa köyhiin ja rikkaisiin. Se tapahtuu hiljaa ja hivuttamalla hallituksen toimesta. Suomesta halutaan maa, jolla ei ole enää yhteistä historiaa pelkästään maa, jossa rikkaat, voimakkaat (?) ja suhteita omaavat pääsevät eteenpäin. Tämä on pelottava liikehdintä. Tämä pitää huomata ja lopettaa Suomen kahtiajako. Suomeen halutaan tuoda ulkomailta väestöä, joille maksetaan vähemmän palkkaa. Pian se siirtyy myös suomalaisiin, joille maksetaan huonoa palkkaa ja jako on valmis. Sata vuotta sitten työväestö nousi kapinaan, sitten tuli 50luvulla yleislakko, mutta mitä pystymme tekemään tänä päivänä? AY-liikkeen johtajat nostavat järjettömiä summia palkkanaan, he kuuluvat nousukkaisiin, jotka ovat unohtaneet tehtävänsä alkuperän ja syyn. He ovat muodollisia johtajia, mutta eivät aja enää sitä tahtoa, jolla heidät nostettiin tehtäviinsä. Kallio on ollut aina rouhea kaupunginosa, jossa on pidetty huolta toisistaan. Työläiskaupunginosa. Mutta, asuntojenhinnat ovat nousset pilviin. Kallioon halutaan muuttaa, koska se on kantakaupunkia, muusta viis. Täällä majailevat pankit työntekijöineen. Rahvas siirtyköön muualle. ”Hus hus, pois pois – ostan asuntosi ja muutan sen kivaksi kaupunkikämpäksi, vuokraan sen mediataitelijalle ja myyn sen alta pois, kunhan lapseni kasvavat”. Istuin kerran, vuosia sitten terassilla Hesarilla; ohi käveli mummo, vetäen perässään mummokärrryä. Päällään T-paita, jonka selässä oli jonkun heviyhtyeen maailmankiertueen päivämäärät. Ne olivat jo menneet, mutta ymmärtänette mistä puhun. Mummo oli vanha ja kaiken nähnyt ja sai olla rauhassa – päinvastoin, häntä kunnioitettiin – ei ryöstetty eikä kiusattu. Toivoisin, että kalliolaiset ymmärtäisivät ja muistaisivat, mikä on Kallion kaupunginosan merkitys ja mitä pitää tehdä, että suomalaiset pysyisivät lähtökohdistaan huolimatta tasa-arvoisina. Teidän pitää muistaa, että Suomi on Suomi ja emme voi antaa periksi Amerikan mallille, jota nykyinen hallitus ajaa; se tarkoittaa että myös tulevat sukupolvet voivat joutua ojasta allikkoon, jos emme laita vastaan kaikelle sille, mitä hyväosaiset (tällä hetkellä) ajavat. Älkää antako Suomen muuttua maaksi, minkä näette televisiosta, kun ulosottomiehet häätävät perheitä kodeistaan kadulle. s Leikataan Helsingin ylijäämiä, ei palveluja ? Onko kunnan tarkoitus tehdä voittoa asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella? Kuntalain mukaan näin ei saisi olla, mutta Helsinki kerää jatkuvasti satojen miljoonien eurojen ylijäämiä. Samaan aikaan vanhusten palveluissa, terveysasemilla, kouluissa, päiväkodeissa, kirjastoissa ja muissa peruspalveluissa on liian vähän työntekijöitä ja määrärahoja. Kaupunginhallituksen yksimielinen ehdotus ensi vuoden talousarvioksi tarkoittaa, että monissa palveluissa on asukasta kohti ja reaalisesti vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään. Vaikka kaupungin pankkitileillä makaa edellisiltä vuosilta yli jääneitä rahoja pitkälle toista miljardia ja tulosennuste tälle vuodelle on 320 miljoonaa ylijäämäinen, aiotaan myös ensi vuonna kasata lisää ylijäämää noin 260 miljoonaa euroa. Sosiaalija terveyspalvelujen määrärahojen lisäys ei vastaa edes palvelutarpeiden kasvua, kun asukasluku ja etenkin sote-palveluja eniten tarvitsevien vanhusten ja lapsiperheiden määrä kasvaa. Vanhuspalveluohjelman, Stadin ikäohjelman resurssien turvaamisesta ei budjettiesityksessä sanota mitään. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen alalla budjetti tarkoittaa lähikoulujen ja pienten päiväkotien karsimista, oppilasryhmien suurentamista ja etenkin ammatillisen koulutuksen opettajapulan jatkumista. Lähikirjastoissa on jatkosTavoitteeksi kerrotaan hiilineutraali Helsinki, mutta budjetista puuttuu konkreettisia ilmastotekoja, kuten askeleet kohti maksutonta joukkoliikennettä ja metsien säästäminen rakentamiselta. Vaikka asumisen kallis hinta on Helsingin suurimpia ongelmia, tonttivuokrien jättikorotuksia jatketaan. Ylijäämää satoja miljoonia Helsinki on tehnyt ylijäämää vuodesta 2003 alkaen joka vuosi. Miksi näistä ylijäämistä ei ohjata lisää rahaa palveluihin ja muihin asukkaille tärkeisiin kohteisiin? Onko kyse siitä, että julkisten palvelujen määrärahojen alimitoittamisella tehdään lisää markkinoita yksityiselle bisnekselle? Kasataanko pääomia miljardiluokan keskustatunneliin ja muihin rakennusja kauppaliikkeiden ajamiin hankkeisiin? Helsinkiläisten palvelujen sijasta pitää leikata kaupungin ylijäämiä. Sosiaalija terveyspalvelujen, päiväkotien, koulujen, lähikirjastojen ja muiden peruspalvelujen kehittämiseen asukasmäärän ja palvelutarpeiden kasvua vastaavasti tarvitaan noin sadan miljoonan euron lisäys budjettiin. Luopumalla uusien ylijäämien tavoittelusta voidaan lisäksi työllistää työttömiä, parantaa työntekijöiden palkkausta, rakentaa lisää palveluasuntoja, lisätä peruskorjausta, hillitä asumiskustannusten nousua ja alentaa joukkoliikenteen lippujen hintoja. Kassaan jäisi silti vielä toista miljardia aiempien vuosien ylijäämiä. Yrjö Hakanen SKP ja Helsinki-listat sa vähemmän työntekijöitä, kun kaupunginkirjaston vakanssien kokonaismäärää ei lisätä ja uuteen keskustakirjastoon siirretään muista kirjastoista kymmeniä työntekijöitä. Sen sijaan, että panostaisi lisää työllisyyden hoitamiseen, budjetissa varaudutaan maksamaan 60 miljoonaa sakkomaksuja Kelalle pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuutena. Palkkakehitysohjelmaan esitetyllä neljällä miljoonalla ei korjata henkilöstövajausta eikä palkkojen jälkeenjääneisyyttä, kun työntekijöitä on 37 000. Opintolainaa jo yli 3 miljardia euroa ? Lukuvuonna 2017–2018 opintotuen saajia oli noin 5 % vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna, mutta ulkomailla suoritettaviin opintoihin tukea saavien määrä kasvoi edelleen. Lukuvuoden 2017–2018 aikana lähes 151 100 opiskelijaa nosti valtion takaamaa opintolainaa. Lainaa nostaneita oli 12 % enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Lukuvuoden lopussa opintovelallisia oli kaikkiaan 408 500 ja heillä oli opintolainaa keskimäärin 7 631 euroa. Valtion takaamien opintolainojen pääoma oli lukuvuoden lopussa 3,1 miljardia euroa. Sen sijaan opintolainavähennyksen saajien määrä väheni. Vuonna 2017 enää 10 700:lle tutkintonsa suorittaneelle myönnettiin oikeus opintolainavähennykseen verotuksessa, mikä oli lähes 4 % edellisvuotta vähemmän. Myönnetty opintolainavähennys oli keskimäärin 2 300 euroa.
5 Viikot 46-47/2018 Runopalsta Puheenvuoro Heinänen Valkoista lunta Tuiskuttaa lunta valkeaa, kylmän routainen maa valkovaippaan katoaa. Muisto menneiden mua viel muistuttaa. Kohtasin ihmisen, jota sain rakastaa. Tuiskuttaa lunta valkeaa, harmaus jälkeen jää enkä kaipaa enempää. Uskon huomiseen ja katson tulevaa. Kohtaan ihmisen, joka ymmärtää. Tuiskuttaa lunta valkeaa, linnun siivet nää voi kauas ennättää. Teillä varjojen, moni hakee ystävää. Löysin vapauden, jota voin rakastaa. Tuiskuttaa lunta valkeaa, kylmän routainen maa valkovaippaan katoaa. Herään huomiseen ja löydän parempaa. Kohtaan ihmisen, jota voin rakastaa. Toivo Levanko lyyrikko Muistele niin kauan kuin muistat Kysynnän ja tarjonnan suhde kääntyi vuokralaisen eduksi ? Asuntosijoittamisen suosio ja vilkas uudisrakentaminen ovat muuttaneet kysynnän ja tarjonnan suhdetta vuokramarkkinoilla. Vaikka talouskasvu on synnyttänyt uusia työpaikkoja ja lisännyt muuttoa kasvukeskuksiin, vuokra-asuntopula ei ole kiihtynyt vaan laantunut. Samaan aikaan vuokralaisten vaatimustaso on noussut, ja hieman huonokuntoisen asunnon vuokraaminen voi olla hankalaa, kun viereen valmistuu uusia asuntoja vain hieman korkeammalla vuokralla. Kilpailutilanne uusien asuntojen kanssa on ohjannut siihen, että myös vanhoja vuokra-asuntoja on kunnostettu. Vuokra-asuntojen keskimääräinen kunto on paikoin kohonnut tuntuvasti. Osittain tilastoissa näkyvä vuokrien nousu on seurausta asuntokannan kunnon paranemisesta. Yhä ennallaan pysyneen remontoimattoman asunnon vuokra on saattanut tosiasiassa samaan aikaan laskea, vaikka tämä ei tilastosta erotu. Sen sijaan niillä paikkakunnilla, joilla asunnon remontointi ei kannata, vuokrat ovat saattaneet laskea niin laajasti, että sen havaitsee tilastoistakin. Talvi on vuokralaiselle parasta aikaa vuokra-asunnon vaihtamiseen, koska kilpailua asunnoista on silloin vähemmän ja vuokrapyynnöt siten maltillisempia. Kun asuntojen tarjonta on runsasta, hyvä vuokralainen voi päästä vapaasti valitsemaan itseään eniten miellyttävän asunnon. Joissain tilanteissa oikein hyvä hakija voi jopa kilpailuttaa vuokranantajia keskenään. Tavalliselle asunnonhakijalle on eduksi se, että vaihtoehtoja ja harkinta-aikaa on nyt enemmän kuin kesällä. Jos ei ole pakottavaa syytä muuttaa kesäkaudella, jolloin vuokra-asunnoista kilpaillaan kiivaasti, vuokralaisen kannattaa pyrkiä ajoittamaan muuttonsa marrasja helmikuun välille. Tällöin kysynnän ja tarjonnan suhde on vuokralaisen kannalta paras. Vuokranantajien kannalta parasta aikaa asunnon vuokraamiseen ovat toukokuu, kesä ja alkusyksy. Asuntokaupan jarrutus Kuumana käynyt sijoitusasuntokauppa on viime aikoina rauhoittunut. Samaan aikaan ensiasunnon ostajat suhtautuvat aiempaa varovaisemmin uudiskohteisiin, joissa on isot yhtiölainat, tonttirahastojen omistama tontti ja runsaasti sijoittajaomistajia. Riskit ylikuumenemisesta ovat olleet koholla, ja käynnissä oleva asuntokaupan kuitenkin melko maltillinen rauhoittuminen on lähes kaikille yli ajan kuplan paisumista ja puhkeamista parempi vaihtoehto. Niin kauan kuin laskeva kehitys on nykyiseen tapaan maltillista, se edistää pidemmällä tähtäimellä asuntojen hintojen kehityksen vakautta. Ylilyönneillä on taipumus omaisuuslajista riippumatta johtaa aluksi satumaisiin voittoihin ja sitten musertaviin tappioihin. Asuntojen arvojen kehityksellä on keskeinen vaikutus kasvukeskusten omistusasujien kulutuskäyttäytymiseen ja varakkuuskokemukseen. Lisäksi jyrkät muutokset asuntojen hinnoissa heijastuvat psykologisten tekijöiden kautta myös niiden käytökseen, jotka eivät itse asuntoa omista. Kun huomioidaan lisäksi uudisrakentamisen suorat ja välilliset vaikutukset, asuntojen hintojen vakaudella on merkitystä myös koko Suomen talouskehityksen vakaudelle. Asuntomarkkinat ovat aina olleet sykliset, ja tulevat olemaan sitä myös jatkossa. Tämän kun hyväksyy, ymmärtää, että loivat kaarteet ovat yhteiskunnan kokonaisedun kannalta selvästi parempia kuin jyrkät. Sikäli viimeaikaiset uutiset ovat olleet tervetulleita. Aloitusmäärien tippuminen Vaikka uudisrakentamisen tilanne on tulikuuma, rakennusliikkeiden tulokset ovat painuneet alas, kun tonttien, työn ja rakennustarvikkeiden hintataso on noussut hurjaa tahtia. Tämä on erittäin huolestuttava markkinan ylikuumenemisen merkki. Kun samaan aikaan vaikeudet vanhojen asuntojen myymisen lisäksi myös uusien asuntojen myymisessä ovat kasvussa, on merkki terveestä ennakoinnista, että moni rakentaja on vähentämässä uusien asuntojen aloitusmääriään. Uusien asuntojen tuotanto on kuin juna. Se ei pysähdy siihen paikkaan, kun kuljettaja jarrua painaa. Jos ennakointi puuttuu, jarrutus menee pahasti pitkäksi. Timo Metsola hallituksen puheenjohtaja ? Kulosaaren sillan juurelle kohoaa 132-metrinen tornitalo ja lisää tulee kuulemma ainakin kolme ”tötteröä”. Muistamme 1918 valmistuneen puusillan. Sen ylityksestä perittiin 25 penniä vielä sodan jälkeen, kun meidät kallion koululapset päästettiin urheilupäivän viettoon Hirvenpään majalle ja hyppyrimäen tienoille. Nyt sekin on purkamiskohteena. Viimeiset vuodet sillalla palveli ahavoitunut, sateenkestävä timpuri, joka koko työpäivänsä ajan vasaroi lahoavasta sillanpinnasta nousevia nauloja takaisin. Lehtihaastattelussa mies ylisti tehtävänsä vapautta; kukaan ei tullut päälliköimään. Uusi silta valmistui 1957. Merihaan nousu tyrmistytti 70-luvun alussa. Meille uskoteltiin, että hiilikasat häipyisivät tuota pikaa. Kalasatama putkahti sijoilleen ihan noin vain. Virolaissyntyisen professori Villu Jaanisoon värikäs kuukkeli -veistos on oivassa tarkkailuasemassa katujen risteyksessä mahtavan Redin tuntumassa. Isoisänsilta vie Mustikkamaalle, esivanhempiemme eldoradoon, jossa kansa pelasi työläisgolfia eli krokettia, tanssi lavalla ja nautti mahtavasta uimalasta aikana, jolloin levä ja kolibaktreerit eivät häirinneet… Mustikkamaa eli blobika on hämmästyttävästi säilynyt sellaisenaan ja välttynyt gryndareiden valtausyrityksiltä. Muistellessamme lapsuusmaisemiamme me Kallion kasvatit katsastimme silloista asujaimistoa. Keitä meitä oli? Oli riisitaudin surkastuttamia rimppajalkoja ja aikuisväessä kyttyräselkiä. Oli luokkatovereina monia kieroon katsovia ”killisilmiä”. Änkyttäviä ja puhevikaisia koululaisia oli niin ikään runsaasti. Vielä joku opettaja pyrki ”oikomaan” vasenkätiset oikeakätisiksi. Oli puujalkavammaisia ja yksikätisiä invalideja niin kansalaissodan kuin talvija jatkosodan tuottamina. Keppien ja kainalosauvojen varassa kulkijoita riitti. Lääkitys ja terapia olivat lapsenkengissä. Änkyttäjiä pilkattiin. Sanasokeat saatettiin oikopäätä ohjata apukouluun, jonka aidan takaa me kansakoululaiset ilkuimme sinne joutuneita. Ivailun kohteeksi joutuivat myös romanit, joita mustalaisiksi ”mulliturviksi” nimiteltiin eivätkä tataarien tummakiharaiset lapset liioin säästyneet pilkaltamme. Maaseudulta Hesaan saapuneita nimiteltiin landepaukuiksi. Julmia on aina osattu olla, lapset ottivat mallia aikuisilta. Tunnemme vieläkin häpeää tuonaikaisista asenteistamme, kun muistelimme menneitä. Erilaisuuden ja toiseudun ymmärtämistä olisi tarvittu, silloin ja nyt. Onneksi sodat päättyivät ja lääketiede toi helpotusta ja ratkaisuja. DDT:llä eli hyönteismyrkky Täystuholla voitettiin lutikkajoukot ja täit. Tosin se sittemmin tuomittiin yhdeksi maailman pelätyimmäksi myrkyksi! Lääketieteen merkittävin saavutus oli penisilliini. Kullakin ajalla on ”omat tuberkuloosinsa”. Tulivat mm. huumeet, aids ja tunnistettiin monipuolistuvia mielenterveysongelmia. Lainsäädännöllä on inhimillistetty elämäämme. Hyvä näin. Samanaikaisesti yhteiskunta on joutunut toteamaan, että kaikesta hyvinvoinnin lisäämisestä huolimatta tarvitaan kansalaisten keskinäistä avunantoa ja ystävyyttä. Siitä kertovat juuri mm. ajankohtaiset nenäpäivät ja syöpärintanauhat ym. Kehitys kehittyy, kuten muka vitsikkäästi sanotaan, mutta uusia pulmia nousee haastavina esiin. Eli vapaaehtoisuutta tarvitaan. Pakinani kuvitukseksi keksin pyytää kuvan Marcus Collinin (1882-1966) maalauksesta ”Katu”. Se kertoo 1920-luvun helsinkiläisasujaimistosta. Helsingin kaupungin Taidemuseon omistama teos on helmikuun 24. päivään saakka esillä merkittävässä Marraskuuryhmän näyttelyssä Gyllenbergin Taidemuseossa Kuusisaarenpolku 11 ke 14-19 ja la-su 12-17. Collinin lisäksi on mukana huima ryhmä merkittäviä taiteilijoita teoksineen vuosilta 1915-1926, kuten Wäinö Aaltonen, Eero Nelimarkka ja Tyko Sallinen. Museon kuulu Helene Scjerfbeck –kokoelma on myös esillä vakiopaikallaan. Collin on vauhdikkaasti ja sympaattisesti, pilkkaamatta, kuvannut erilaisia hahmoja, kuten myös vähäosaisia ja vammaisia. Katsoja pysäytetään arvioimaan elämisenehtoja ja yhteiselon edellytyksiä. Taiteilijat johdattavat meidät ajattelun alkuun, kuten juuri tekivät nämä 100 vuotta sitten marraskuussa ryhmäytyneet eli itsenäisen Suomen kuvataiteen ensimmäisiksi suunnannäyttäjiksi mainitut modernistit. Teos kuuluu Katarina ja Leopold Bäcksbackan kokoelmaan, valokuva Yehia Eweis. Aira Heinänen Vallilan entinen terveysasema päiväkodiksi? ? Vanhasta terveysasemasta halutaan päiväkoti Vallillassa. Se olisi väliaikainen, ja tilaa tulisi noin sadalle lapselle. Vallilassa sijaitsevaan entiseen terveyskeskuksen tiloihin kaupunki haluaisi saada päiväkodin, kustannusarvio on noin 3 miljoonaa euroa. Päivähoitopula on alueella akutti ja sen vuoksi tilat olisi tarkoitus muuttaa päiväkotikäyttöön. Ratkaisu olisi väliaikainen ja Rautalammintiellä sijaitseva kiinteistö olisi päiväkoti määräajan. Alueelle on tulossa tulevien vuosien aikana kokonaan uusi päiväkoti. Väliaikainen päiväkoti olisi suunnitelman mukaan käytettävissä vuoden 2020 alussa ja paikkoja siihen tulisi 98. Vallilan terveysasema hiljeni, kun Kalasataman suuri terveysja hyvinvointikeskus aloitti toimintansa. Rakennuksessa toimivat nykyisin Vallilan ja Kallion neuvolat siihen asti, kun Kallion perhekeskus avaa ovensa ensi vuonna. Rakennuksen ylemmät kerrokset on tarkoitus pitää edelleen sosiaalija terveystoimen tiloina.
6 Viikot 46-47/2018 Päivyri Nimipäivät: Viikko 46 Ma 12.11. Virpi Ti 13.11. Kristian, Ano Ke 14.11. Iiris To 15.11. Janina, Janika, Janette, Janita Pe 16.11. Aarni, Aarne, Aarno La 17.11. Eino, Einari Su 18.11. Max, Tenho, Jousia Viikko 47 Ma 19.11. Liisa, Elisa, Elise, Eliisa Ti 20.11. Lapsen oikeuksien päivä. Jari, Jalmari Ke 21.11. Hilma To 22.11. Silja, Seela, Selja Pe 23.11. Ismo La 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki Su 25.11. Katja, Kati, Katri, Kaisa, Riina ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 14.11. klo 18. Jaana Partti. Anima mea, joht. Johanna Korhonen. Kivimessu to 15.11. klo 18. Laura Huovinen. Iltamessu pe 16.11. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 17.11. klo 17. Pirjo Kantala, Juha ja Inna Vintturi sekä kuoro. Messu su 18.11. klo 10. Marja Kotakorpi. Iltamessu ma 19.11. klo 18. Jaana Partti. Työn messu ti 20.11. klo 18. pastori Kai Sadinmaa, puhujana kirjailija Sirpa Kähkönen. Stadin ammattiopiston STADAM kuoro, joht. Jukka Ahokas. Teetarjoilu messun jälkeen kirkkosalissa. Työn messun tarkoitus on nostaa esille ihmisten kysymyksiä työn maailmasta. Nyt pidettävä työn messu on 13. järjestyksessä. Hiljainen rukouslaulumessu ke 21.11. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea, joht. Johanna Korhonen. Kivimessu to 22.11. klo 18. Laura Huovinen. Iltamessu pe 23.11. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 25.11. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltamessu ma 26.11. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 27.11. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 28.11. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 29.11. klo 18. Laura Huovinen. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Sururyhmä II alk. to 15.11. klo 18. Ohjaajina Eeva-Liisa Hurmerinta ja diakoni Anne Mäki-Kokkila. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko, yht. viisi kertaa. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3600. Virsilauluhetki la 17.11. klo 14. Seurakuntakodilla. Mukana Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 15.11 Ilmari Martikainen ja Päivi Istala. 22.11. Ympäristötutkija, teologi Panu Pihkala auttaa ymmärtämään ympäristöasioihin liittyviä henkisiä ja hengellisiä ulottuvuuksia. Avautumisklubi ke 21.11. klo 20. Väinö Kalliossa, os. Hämeentie 11. Klubi-isäntänä Visa Viljamaa. Lagreme Napulitane –konsertti to 22.11. klo 19. Café Sonck. Liput 25 e. Napuletanaten konsertissa kuullaan rakastettuja napolilaisia lauluja sekä hieman kevyempiä napolilaisia klassikoita. Suuret tunteet, intohimoinen musiikki ja lennokkaat tarinat saavat marraskuisen synkkyyden unohtumaan. Baltic Nordic Brass Academy 2018 Gaalakonsertti su 25.11. klo 14. Vapaa pääsy, ohjelma 5e. Lähde elämään –ilta su 25.11. klo 17. “Rohkeasti” Kristiina Nordman, teologi, kouluttaja; Eeva-Liisa Hurmerinta. Hyvien uutisten iltasyvemmälle raamattuun ti 27.11. klo 18. Tarjoilu klo 17.30. “Terveesti lopun ajoista” Matti Viitanen, Eeva-Liisa Hurmerinta. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Avoin perhekahvila ma 19.11. ja 26.11. klo 9 –14.30 Seurakuntakodilla. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kukkoeteisen kutojat ma 19.11. ja 26.11. klo 16. Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit, Merihakapiiri ke 14.11., 21.11. ja 28.11. klo 13. Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9. Sukkapiiri Punainen lanka ke 21.11. klo 17 Teatteri Kalliossa. Raamattupiiri ke 14.11., 21.11. ja 28.11. klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. Esikoisvauvakerho ti 20.11. ja 27.11. klo 12– 14 Seurakuntakodilla. Tule tutustumaan samassa elämäntilanteessa oleviin. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Messu su 18.11. klo 11. Kaido Soom, Dagmar Õunap, Pauliina Lindfors ja oopperalaulaja Monika-Evelin Liiv. Kiinankielinen messu su 18.11. klo 13. Paulos Huang. Sateenkaarimessu la 24.11. klo 17. Sami Suhonen, Jaana Partti. Tasausmessu su 18.11. klo 16. Jaakko Niiles. Messu su 25.11. klo 11. Juhani Tauriainen, Unreality-kuoro. Kiinankielinen messu su 25.11. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 25.11. klo 16. Laura Huovinen. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Rannalle jääneet –liedkonsertti pe 16.11. klo 18. Luvassa on tunnelmia niin ihastuksesta hulluuteen kuin rakkaudesta kuolemaan. Sampsa Heiniö, baritoni; Laura Lehtonen, piano; Katri Humpila, sopraano; Kirsti Manninen, piano; Ella Kinnunen, sopraano; Anastasia Laidinen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5e Pieni iltasoitto su 18.11. klo 18. Hannu Vasara esittää Bachin Partitan n:o 2 sooloviululle. Kesto 25 min. Vapaa pääsy. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta. fi/#toiminta. Voimasanoja raamatusta – Bible journal ti 27.11. klo 18 – 20. Päiväkansa 60+ ma 19.11. ja 26.11. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 19.11. ja 26.11. klo 17–18. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Tiistairuokailu 20.11. ja 27.11. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Lasten perjantait pe 16.11. ja 23.11. klo 10 –12. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12–14.30. Hinta 30 e/vuosi. Liikuntaryhmät. Ks. http://kallionseurakunta. fi/liikkuva-kirkko/ Lentopallo ma klo 19, ti klo 16.30 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi, Hildegard ja Birgitta ti 20.11.-11.12. klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkko. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e/ 4 krt kurssi. Terveysja päihdepalvelujen päivystys siirtyy HUS:lle Jatkoa sivulta 3 HUSiin siirtyvien Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikoiden sekä päivystysja valvontaosastojen sosiaalityön palvelut tuottaa jatkossakin Helsingin sosiaalija kriisipäivystys erikseen tehtävän yhteistyösopimuksen mukaisesti. Kaikki muutokset toteutetaan liikkeenluovutuksena jossa on kysymys hallinnollisesta uudelleenjärjestelystä. Luovutuksen seurauksena HUS tuottaa palvelun kaupungille. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein ns. vanhoina työntekijöinä HUSin palvelukseen. Siirtyviä henkilöitä on 539. Välinehuoltotoiminta HUSille Valtuusto päätti myös sosiaalija terveystoimen välinehuoltotoiminnan siirtämisen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Välinehuoltotoimintaan kuuluvat hoitotoimenpiteissä käytettävien instrumenttien ja välineiden huolto-, puhdistus-, pakkausja sterilointipalvelut. Toimintaan kuuluu lisäksi asiantuntijana toimiminen alan kehittämis-, neuvontaja ohjaustehtävissä. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein niin sanottuina vanhoina työntekijöinä HUSin palvelukseen. Aloitteissa kehittämisehdotuksia kaupungin palveluihin Kaupunginvaltuusto käsitteli suuren joukon valtuutettujen tekemiä aloitteita. Aloitteissaan valtuutetut toivovat muun muassa lisää liikuntapaikkoja eri kaupunginosiin, tilojen avaamista vuorotyötä tekevien yksinhuoltajien lasten iltakerhoille, lähikouluperiaatteen käyttöönottoa päiväkotipaikkapäätöksissä ja esittävät monia muita kehittämisehdotuksia kaupungin palveluihin. Pitkän keskustelun herätti valtuutettu Kati Juvan aloite valvottujen huumeidenkäyttötilojen kokeilusta Helsingissä. Äänestysten jälkeen valtuusto hyväksyi, että laajaan yhteistyöhön pohjautuvan pilotointiselvityksen tekeminen huumeidenkäyttötiloista on perusteltua. Kalasataman kehitys kiinnostaa asuntomarkkinoilla ? Odotettu kauppakeskus Redi on juuri noussut Kalasatamaan ja myös alueen uudisasunnot ovat pian valmistumassa alueelle. Kalasataman ja Verkkosaaren kehitys näkyy myös asuntomarkkinoilla, sillä erinomaiset palvelut, liikenneyhteydet ja meri vetävät kiinnostuneita puoleensa. Vaikka Kalasataman uudisasunnoille on ollut kysyntää, ei sovi unohtaa Kalasataman ja Redin nousun vaikutusta alueen vanhojen asuntojen kauppaan ja hintatasoon. ”Yleisesti uudistuotanto ja kehittyneet palvelut nostavat myös vanhojen asuntojen hintoja”, toteaa Henri Elvilä esitellessään Huoneistokeskuksen Kallion toimistolla Verkkosaareen alkukesästä 2019 valmistuvaa huoneistoa. Kalasataman Redillä tuntuu olevan samanlainen vaikutus kuin Triplalla Pasilassa, missä vanhojen asuntojen kysyntä ja hintataso ovat niin ikään kasvaneet. Janette Rautakoski Huoneistokeskuksesta kertoo, että myös Kalliossa esittelyillä on tullut usein puheeksi Kalasatamaan valmistunut Redi ja kuinka lähellä sen palvelut ovat myös kalliolaisia. – Luonnollisesti myös se, että ympäristö Kalasataman ja Verkkosaaren alueella hiljalleen valmistuu, antaa alueen asukkaille uusia mahdollisuuksia niin ulkoilun kuin palveluidenkin suhteen, jatkaa Rautakoski. Redin ja Kalasataman vaikutus näkyy Kalasataman ja Verkkosaaren asuinalueiden lisäksi myös Hermannissa missä hinnat ovat nousseet viimeisten vuosien aikana komeasti. ”Kun tarkastellaan toteutuneita hintoja, piti vuonna 2016 postinumeroalueilla 00550 ja 00580 asunnoista maksaa keskimäärin 4 982 €/ m2, kun vuoden 2018 aikana keskimääräinen neliöhinta on ollut jo yli 5 600 €”, toteaa Huoneistokeskus Kallion myyntijohtaja Antti Mäkinen. Kehittyvät hinnat tuovat haasteita oikealle hinnoittelulle asuntoa myydessä. Joko oma koti hinnoitellaan reilusti markkinahinnan yläpuolelle, jolloin myyntiaika pitenee ja hintaa joudutaan lopulta kuitenkin laskemaan. Toinen vaihtoehto on, että asunnon myyjä ei huomioi juuri sillä hetkellä vallitsevaa markkinatilannetta jolloin asunnon hintapyyntö asetetaan joskus liian alas. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää kuunnella kaikki tarjoukset ja harkita niitä ajan kanssa; silloin ei tule myyneeksi asuntoa liian edullisesti. – Hinnoittelussa parasta apua antaa ammattitaitoinen, paikallinen ja pitkään alueella toiminut kiinteistönvälittäjä, toteaa Mäkinen ja jatkaa että lisäksi meillä Huoneistokeskuksessa Yhteismyynti-konsepti takaa, että asiakas saa kohteesta aina parhaan mahdollisen hinnan usean ammattitaitoisen kiinteistönvälittäjän yhteistyön ansiosta.
7 Viikot 46-47/2018 Istuvan nuorisoneuvoston jäseniä. Kuva: Maarit Hohteri. Silpoa vai abortoida Maarnela ? Meillä poliitikoilla on ongelma. Ihmisiä kun pitäisi valistaa. Kuten, että älä sylje purukumia lähijunan lattialle tai että älä aja kännipäissäsi tai että älä silvo lapsesi sukupuolielimiä. Pikkutyttöjen ympärileikkauttamisessa on kysymys vakaumuksesta. Joku uskoo, että se on oikein ja että niin vältytään suuremmalta pahalta. Vähän niin kuin abortti tai naisten polttaminen noitina roviolla oli aikoinaan. Ja kuka se on, joka voi tuomita toisen ihmisen vakaumuksen tai uskon. Meille poliitikoille se on ongelma, koska me haluamme, että Suomesta voi hakea turvapaikkaa mutta me emme halua, että Suomesta turvapaikkaa hakemaan tulleet lapset voidaan lähettää silvottaviksi takaisin sinne mistä he tulivat. Mehän emme voi kuitenkaan estää sitä. Voimme vain kauhistella. Niin kuin saunassa nukkumista tai taksilla ajoa. Ennen vanhaan siellä saunassa ihan synnyttiin ja minun lapsuudessa kun isäntä lauantaiehtoona tuli taksilla kotiin kirkonkylältä ryyppäämästä, niin ei hän siinä emäntää enää yösydännä herättänyt tämän kun piti aamulla navettaan nousta vaan meni saunaan nukkumaan. Eikä siinä emäntä valitellut, ei saunassa nukkumista eikä taksirahoja vaikka ne perheen yhteisestä maitotilistä menivätkin. Kiellettyjen asioiden lista nykyaikana sen kuin kasvaa. Mutta nyt yhteen asiaan on saatu viimein ratkaisu. Turkulainen innovaatiotoimisto on esittänyt, että jokaisella maahan saapuvalla naispuolisella ihmisellä pitää olla lääkärintodistus, josta ilmenee, että hänen sukupuolielimensä on jo silvottu ennen Suomeen tuloa. Näin me poliitikot voimme vain kauhistella asiaa mutta meidän ei enää tarvitse kantaa huolta siitä, että toimitetaanko näitä tyttölapsia takaisin lähtömaahansa silvottaviksi. Tasa-arvon nimissä tuli myös aloite, että jos kaikilta Suomeen saapuvilta ihmisiltä – ja miksei ihan kaikilta täälläkin syntyviltä olisi jo valmiiksi leikkautettu nuo vehkeet pois, niin säästyisimme tyttö/ poika neurooseilta. Kaikki olisivat yhtä ja samaa. Me kaikki olisimme tasa-arvoisia ja samalla viivalla. Meillä olisi enää vain korjausleikkauksia, jossa jokainen voisi asennuttaa itselleen haluamansa vehkeet. On hyvä muistaa, että planeettamme suurimpien uskontojen jumalat ovat sivu historian osoittaneet poikkeuksellisen suurta mielenkiintoa juuri lasten sukupuolielimiin ja niiden silpomisiin – miksei siis myös kannattajat. Suojele siis sinäkin omalta osaltasi meitä poliitikkoja uupumukselta. Ole suvaitsevaisempi. Ari Maarnela Kallionseudun Perussuomalaiset ry poliitikkojen suojelun kriisityöryhmäkoordinaattori emaarnela@gmail.com Tietopaketti Helsingin alueista ja kehityksestä ilmestyi Jatkoa sivulta 3 ? Tuoreessa julkaisussa kuvataan kaikki Helsingin kahdeksan suurpiiriä kolmella ja 34 peruspiiriä neljällä sivulla. Kunkin alueen tilastollinen profiili hahmottuu kahdeksan kuvaajan avulla, joilla aluetta verrataan koko kaupunkiin ja muihin alueisiin. Tilastot sisältävät tietoja alueiden väestöstä, koulutusja tulotasosta, asumisesta, työssäkäynnistä ja työpaikoista sekä koulu-, sosiaali-, terveysja muista palveluista. Lisäksi alueiden maankäyttöä ja palveluita esitellään yksityiskohtaisissa kartoissa. Aluekuvauksia täydentää kirjan alussa laaja katsaus koko kaupungin viimeaikaiseen kehitykseen ja asemaan osana laajempaa Helsingin seutua. Lisäksi julkaisussa valotetaan Helsingin eri osien tulevaisuuden näkymiä. Helsinki alueittain 2017 on tarkoitettu kaikille Helsingin alueista kiinnostuneille: kaupungin päättäjille, suunnittelijoille ja tutkijoille, opiskelijoille ja koululaisille, elinkeinoelämälle ja järjestöille, tiedotusvälineille ja tietenkin asukkaille. Kirja julkaistaan verkossa joka vuosi ja painettuna noin joka toinen vuosi. Julkaisu on osin ruotsinja englanninkielinen. Tämän vuoden julkaisu on saatavilla myös painettuna marraskuun lopussa. Helsinkiin 30-henkinen nuorisoneuvosto Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar kannustaa nuoria äänestämään. Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Jim Koskinen kannustaa kaikkia 13–17-vuotiaita helsinkiläisnuoria äänestämään. Kuva: Maarit Hohteri. Jatkoa sivulta 3 ? Viime vuoden vaaleissa nuoret asettuivat ehdolle Ruudin ydinryhmään. Kun se aloitti kautensa tammikuussa 2018, nimi vaihdettiin nuorisoneuvostoksi, jotta se olisi linjassa muiden kaupunkien nuorisovaltuustojen tai -neuvostojen kanssa. Nuorisoneuvoston vaalien ehdokasasettelu on juuri päättynyt. Innokkaita ehdokkaita kertyi yli 60. Nuoret pääsevät äänestämään ehdokkaita 12.–30.11. nuorisotaloilla ja kouluilla. Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Jim Koskinen kannustaa kaikkia 13–17-vuotiaita helsinkiläisnuoria äänestämään. – Eurovaalit, presidentinvaalit, eduskuntavaalit ja kuntavaalit. Voimmeko me alaikäiset äänestää niissä? Emme voi. Siksi on todella tärkeää, että jokainen helsinkiläinen nuori käy äänestämässä näissä vaaleissa niitä hienoja ehdokkaita, jotka haluavat tehdä nuorille parempaa Helsinkiä, Koskinen kannustaa. Tulevalla kaudella nuorten vaikuttamisen paikat ovat suurempia, sillä Helsingin kaupunki päätti hiljattain aloittaa nuorten läsnäoloja puheoikeuskokeilun kaikissa neljässä toimialalautakunnassaan. – Nuoret pääsevät vihdoinkin niihin paikkoihin, joissa päätöksiä tehdään, Koskinen sanoo. On tärkeää äänestää Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar on yksi Helsingin päättäjistä, joiden kanssa nuorisoneuvosto on tehnyt yhteistyötä. Hän kertoo tavanneensa nuorisoneuvoston kanssa säännöllisesti. – Tapaamiset ovat olleet minulle tärkeitä. Nuorilta saa hyviä ehdotuksia ja suoraa palautetta. Nuorisoneuvoston ehdotukset ovat myös johtaneet konkreettisiin toimiin. Yksi merkittävimmistä esimerkeistä on muutama vuosi sitten nuorten aloitteesta lanseerattu kesätyöseteli, Razmyar kehuu. Razmyar muistuttaa, että nuorisoneuvoston valintaan pääsevät vaikuttamaan kaikki 13–17-vuotiaat helsinkiläisnuoret, ja että äänestäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin itse tulevien nuorisoneuvostolaisten työ. Viime vaaleissa ääniä annettiin yli 10 000. – On hienoa, jos äänestysprosentti nousee korkeaksi. Se vahvistaa nuorten ääntä kaupungin päätöksenteossa entisestään. Äänestäminen on tärkeä demokratian väline, ja nuorisoneuvoston vaaleissa äänestäminen on tärkeä etappi kansalaisvaikuttamisessa, hän sanoo. Vaalien tulos julkistetaan RuutiGaalassa, joka järjestetään tiistaina 4.12. klo 18–21 Kulttuuriareena Gloriassa. Mikä Ruuti, mikä nuorisoneuvosto Nuorisoneuvosto on osa helsinkiläisten nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin toimintaa. Ruutiin kuuluu esimerkiksi mahdollisuus hakea avustusta omalle projektilleen RuutiBudjetista, eli kaupungin vuosittain Ruudille budjetoimasta rahasta. Lisäksi ruuti.net-sivu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä aloitteita kuntalaisaloitteen tapaan ja Ruuti järjestää myös erilaisia tapahtumia. Nuorisoneuvosto on kuntalain takaama linkki Helsingin kuntapäättäjien ja nuorten välillä. Kuntalaki on vuodesta 2015 lähtien edellyttänyt, että jokaisessa kunnassa on nuorisoneuvosto tai -valtuusto, joka edustaa kunnan nuoria päätöksenteossa. Nuorisoneuvostossa nuori pääsee vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin, osaksi yhteisöä ja oppimaan kaupungin päätöksenteosta. Nuorisoneuvoston toimintaa tukee kaksi Ruudin nuoriso-ohjaajaa, eivätkä nuoret tarvitse aiempaa kokemusta vaikuttamisesta.
8 Viikot 46-47/2018 Huoli kodittomuudesta elää – Kuvia Dallapénpuistosta Presidentti Sauli Niinistö vieraili tapahtumassa, ohjelman ulkopuolella. Tässä hän on SPR:n Kallio-Käpylän osaston vapaaehtoisten kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Asunnottomien yön vaikuttaviin esityksiin kuuluu aina Tulien syttyminen iltahämäräärään muistuttamaan kodittomuudesta. Tässä Tuliryhmä Pyrokratia esiintyy. Kuva: Raimo Granberg. Käytännön lähimmäisen rakkautta. Tyytyväisiä kodittomia parturissa. Lehdellä oli lupa kuvan ottoon. Kuva: Raimo Granberg. “Aina on toivoa, kun joku välittää”. Sininauhasäätiö on mukana Asunnottomien yössä. Kuva: Katja Karjalainen. Asunnottomuustyön veteraani Ilkka Taipaleella on painavaa asiaa avaussanoissaan. Kuva: Katja Karjalainen. Stadin Arska-patsaan Suoja-pirtti ry katuparturi Jouko Näivälle, joka leikkaa Vaasanaukiolla. Hänen puolestaan palkinnon otti vastaan ystävä kuvassa. Kuva: Katja Karjalainen. YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. järjestettiin Asunnottomien yön tapahtumia ympäri Suomea. ? Asunnottomien yö –kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Helsingissä, jossa yli puolet Suomen asunnottomista oleskelee, noin 400 ihmistä jonottaa asunnottomien tuettuun asumiseen. Tyypillisesti jonotusaika on vuoden tai jopa yli. Jonot ja jonotusajat ovat pysyneet samankaltaisina jo pidemmän aikaa. – Olisi ensiarvoisen tärkeää, että heille järjestyisi asunto nopeasti sen jälkeen, kun tuetun asumisen tarve on todettu. Tässä vaiheessa asunnottomuus on usein kestänyt jo kuukausia tai vuosia. Asunnottomuuden pitkittyminen vuodel
9 Viikot 46-47/2018 LATINOS UNITED: WeTheMix, Bárbaro “El Urbano” Vargas, OG Gorilla, Sir.NaharY esiintyi keski-illan osallistujille Harjun lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Harjun nuorisotalon omat hiphopparit STREET SOUL STUDIO: B.W.A, Kieran Atticus, RDK viihdyttivät yleisöä paarihuoneen lavalla ennen asuntopaneelia. Kuva: Katja Karjalainen. la lisää vaikuttaa vakavasti ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen, kommentoi Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Asunnottomuus muuttuu Asunnottomuutta on tilastoitu Suomessa vuodesta 1987 lähtien, jolloin Suomessa oli 20 000 asunnotonta. Suomessa on viimeisimpien tilastojen mukaan 7112 asunnotonta, joista Helsingissä oleilee 3760 (Asunnottomat 2017, ARA 2018). 80 % asunnottomista on miehiä. Viime aikojen trendinä on ollut naisten, nuorten ja maahanmuuttajien osuuden kasvu. Asunnottomista vuonna 2017 oli: 1/5 naisia, 1/5 nuoria, 1/5 maahanmuuttajia ja 214 perhettä, joissa 102 lasta. – Ihmiset ovat eriarvoisessa tilanteessa, koska apua saavat nyt he, joilla on voimavaroja hoitaa asioitaan ja he, jotka ovat valmiita ottamaan sitä apua, mitä heille tarjotaan. Se ei ole välttämättä sitä, mitä he oikeasti pyytävät ja tarvitsevat, Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen toteaa. Tarkkaa tietoa siitä, missä tuetun asunnon jonottajat yöpyvät, ei ole. Suurin osa kiertää tuttavien sohvia, osa on hätä-, kriisitai tilapäismajoituksessa, jotkut jopa ulkona. – Kaupungin on otettava ongelma vakavasti ja ryhdyttävä välittömästi purkamaan jonoja. Ensikädessä on otettava käyttöön lisää tiloja nykyisistä asunto ensin –yksiköistä tai avattava uusia pieniä yksiköitä, Sanna Tiivola esittää. Käytännön lähimmäisenrakkaus elää Olimme taas Asunnottomien yössä Dallapénpuistossa iltapäivästä yöhön. Harjun nuorisotalon ”takalava” on vanha paarihuone entiselle ruumishuoneelle. Emme kuulleet vain hurskaita puheita, vaan koimme myös käytännön tekoja. Kodittomille jaettiin vaatteita, hygieniavälineitä ja leipää ja säilykkeitä. Ilmaset parturija kampaamopalvelut olivat kysyttyjä. Useiden järjestäjien ja tukijoiden makkaraja soppatarjoilu toimi järjestyneen hyvin. Päivä alkoi Hermannin diakoniatalolla jo aamuhartaudella ja jatkui Diakoniaruokailulla. Diakonissalaitoksen kirkossa oli päiväkonsertti. Monihelin Katto-hankkeen päivätapahtuma pidettiin Pasilan asukastalolla. Hemmotteluilta järjestettiin Tukikohta ry:ssä, mm. kynsien lakkausta, meikkausta, kulmien värjäystä, tukan leikkausta ja värjäystä, jalkojen hoitoa ja akupunktiota. Osiksen matalan kynnyksen kahvila oli auki pidennetyllä aukioloilla Näkinkujalla, samoin Kallio Elokolo. Päiväkeskus Illusiassa Mäkelänkadulla oli tarjolla pientä purtavaa ja mahdollisuus lepäillä lämpimässä! Ison Numeron Iso Elokuvatapahtuma oli Konepaja Brunossa. Siellä näki britti Ken Loachin ohjaaman ”I, Daniel Blake” -elokuvan. Hima & Strada -hanke aloittaa ensi vuonna uudenlaiset elämykselliset kaupunkikierrokset, joiden suunnittelijoina ja oppaina toimivat ihmiset, jotka ovat kokeneet asunnottomuutta. Arska-patsas jaossa Arvo Parkkila oli asunnoton alkoholisti, joka ryhtyi auttamaan kohtalotovereitaan, jakoi puhtautta, ruokaa, suojaa ja työtä. Parkkila ylläpiti perustamansa Suoja-Pirtti ry:n avulla kodittomien päiväkerhoja, yömajoja ja hoitokoteja, joista kuuluisin oli ”Lepakkoluola” eli ”Liekkihotelli” Porkkalankadulla. Asunnottomien yössä Suoja-Pirtti ry jakoi Arska-patsaan katuparturi Jouko Näivälle työstä asunnnottomien ihmisten hyväksi. Tekstit: Risto Kolanen Kuvat: Raimo Granberg (yö) & Katja Karjalainen (päivä) Kouluruokailun juhlavuosi Helsingissä Kouluruokailu Malmin peruskoulussa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kimmo Brandt Jatkoa sivulta 3 Juhlavuotta vietetään Helsinki Education Weekin aikana erikoismenulla Helsingin peruskouluissa 5.-9.11., jolloin koululaisille on tarjolla kestosuosikkeja eri vuosikymmeniltä. Viikko huipentuu juhla-ateriaan perjantaina, jolloin kouluissa tarjotaan 1980-luvun lopun suosikkiruokaa eli broilerinkoipia. Velleistä ja keitoista vegaanija kasvisruokiin Alkuaikoina kouluruoka oli puuroja, vellejä ja keittoja. Nykyisin helsinkiläiseen kouluruoka-ateria koostuu kahdesta lämpimästä pääruokavaihtoehdosta, joiden lisäksi tarjolla on salaatti, raaste tai tuorepala, ruokajuoma, leipä ja levite. Vuodesta 2003 alkaen kouluissa on ollut tarjolla vegaaninen lämmin ateria, vuodesta 2007 ateriavaihtoehdot ja vuodesta 2011 kasvisruokapäivä. Arkiruokailua piristäviä ruokateemoja, vuodenaikaisjuhlia sekä hävikkija suosikkiruokaviikkoja vietetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Kouluruokailun virstanpylväitä 1896 Kouluruokailuasioita käsitellään virallisesti ensimmäisen kerran. 1905 Augusta af Heurlin perustaa koulukeittoyhdistyksen, valtuusto myöntää raha-avustuksen toiminnan tukemiseksi. 1918 Avataan kaupungin keskuskeittola. 1925 Valtuutettu Miina Sillanpää tekee valtuustoaloitteen ilmaisesta kouluateriasta, ei toteutunut vielä. 1943 Maksuton kouluruoka helsinkiläisille: kerran päivässä tarjotaan liha, kalatai vihanneskeitto tai velli. 1950-luku Kahden viikon kiertävällä ruokalistalla lihakeittoa, hernekeittoa, puuroja, kuivamuonaa (grahamsämpylä ja sulatejuusto/nakki). Maitoa tarjotaan syys-, lokaja toukokuussa, muulloin vellejä. Kouluruokakomitea suosittelee ensimmäisen kerran kouluruoan ravitsemuksellisen laadun parantamista, esim. maidon, lihan ja juuston määrän lisäämistä sekä raakojen kasvisten tarjoamista (tuorepala). 1968 Saadaan haarukat ja veitset käyttöön. Aterimet tilattiin jo edellisenä vuonna, mutta silloin ei ollut vielä haarukalla ja veitsellä syötäviä ruokia tarjolla. Vuokaja kastikeruoat tulevat ruokalistoille ja 4 viikon kiertävällä ruokalistalla on mm. lihapyörykät, tilliliha, maksahöystö ja jauhelihakastike. Ainoa tarjottava salaatti on punajuurisalaatti ja juurekset paloina. 1970-luku Erityisruokavalioiden huomioiminen (diabetes, keliakia, kala-allergia, laktoosi-intoleranssi) ja ruokalistojen systemaattinen kehittäminen alkaa. 6 viikon kiertävät ruokalistat, joissa tavoitteena täysipainoinen ateria, huomio aterioiden ravintoarvoihin. Juuresja kaalisalaatit punajuuren rinnalle. 1977 Peruskouluun siirtyminen nostaa päivittäisten aterioiden määrän 29 500 ateriasta 47 500 ateriaan ja jakelupisteitä on 138 (ennen 100). 1980-luku Taloudellinen nousukausi alkoi näkyä ruokalistalla vuosikymmenen lopulla. Ruokalistojen ruokavalikoimat alkavat kansainvälistyä ja ruokalistat monipuolistuvat, esimerkiksi pastaruoat (canneloni ja spagettivuoka) lisääntyivät ruokalistalla. Myös broilerinkoivet tulivat ruokalistalle. 1984 Ensimmäinen laaja mielipidekysely oppilaille (1173 vastaajaa). Suosikkiruokina kalapuikot, lihapyörykät, lihamakaronilaatikko, kanaviillokki, hernekeitto ja jauheliharisotto. 1990-luku Lama vie broilerinkoivet lautasiltaja maksaruoat poistetaan A-vitamiinikeskustelun tuloksena. Tilliliha ja piparjuuriliha poistuvat ruokalistalta. Esikäsitellyt raaka-aineet yleistyivät ja tuotevalikoimat monipuolistuivat. Kansainvälistyminen tuo listoille chili concarnen, tortillat, wokit ja lasagnen. 2000-luku Kouluruokaloista kouluravintoloita, ruokahuollosta ruokapalvelua, oppilaat asiakkaita. Suosikkiruokina kalapuikot, pinaattiohukaiset, lihamakaronilaatikko, ohrapuuro ja tortillat. Kouluihin oppilaista koostuvat ravintolatoimikunnat osaksi kouluruokailun suunnittelua. Huomio hävikkiruokaan: syö, mitä otat ja hävikkiviikko-kampanjat. 2003 Vegaaniruokavaliota noudattavat huomioidaan. 2004 Maksullinen välipalamyynti alkaa, tarjolla ravitsemuksellisia välipaloja. 2007 Päivittäin kaksi ateriavaihtoehtoa kaikkien vapaasti otettavissa (kasvisvaihtoehto), Helsinki edelläkävijänä Suomessa. 2011 Kaupunginvaltuuston päätöksellä aloitetaan kaikissa kouluissa kasvisruokapäivä kerran viikossa, tarjolla kaksi kasvispääruokavaihtoehtoa. 2013 Salaattikomponentit salaattipöytiin, lisää kasvisten ja vihannesten käyttöä. Suuri ruokalistauudistus, jossa erityinen huomio ruokien ulkonäköön, rakenteeseen, väreihin ja makuun. Ruokaraadit elvytetään Helsingissä osaksi ruokalistan kehittämistä: oppilaiden osallistaminen. 2017 Kouluruokapäivää aletaan viettää vuosittain maksuttoman kouluruoan kunniaksi. 2018 Vastuullisuus, sesongin raaka-aineet ja ruokatrendien seuraaminen sekä globaali vastuunottaminen ja hiilijalanjäljen seuraaminen oleellisesti mukana kouluruokailun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Jatkuva kehittäminen ja oppilaiden osallistaminen on arkipäivää. Kouluruokailu kehittyy yhteiskunnan mukana Oppilaat pääsevät vaikuttamaan kouluruokailun kehittämiseen ravintolatoimikuntaja ruokaraatitoiminnan sekä asiakaskyselyiden kautta. Ruokien ja ruokalistojen kehittämisessä tärkeää on mieluisuus, hyväksyttävyys ja ruokailuun kannustaminen. Ensimmäinen asiakaskysely toteutettiin Helsingissä jo vuonna 1984, jolloin suosituin kouluruoka oli kalapuikot ja tartarkastike. Tietyt kestosuosikit pitävät pintansa vuosikymmenistä toiseen, mutta uudet sukupolvet luovat myös omaa ruokakulttuuriaan. Nykyisin suosikkiruokia ovat tortilla, hampurilainen ja kebabkastike. Oppilaat ovat vastuullisia, joka ilmenee suomalaisten raaka-aineiden arvostamisessa sekä ekologisesti kestävien valintojen huomioon ottamisessa kouluruokailun kehittämisessä. Kouluruokailu tukee osaltaan oppilaiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Helsingissä ruokailuhetkillä edistetäänkin kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä sosiaalista kanssakäymistä.
10 Viikot 46-47/2018 Yleiset aukioloajat: Ma-pe klo 09-21 La klo 09-18 Su klo 12-18 K1-kerros on auki: Ma-la klo 08-21 Su klo 10-21 JOULUN PARHAAT LAHJAIDEAT Kauppakeskus REDI 2. krs, Kalasatama Hermannin rantatie 5A HELSINKI ma-pe 9-21 la 9-18 su 12-18 Esim. 160 mm, valkoinen, kirkas, tummanharmaa 94 ,50 (135,-) Antonio Citterio & Glen Oliver Löw 1998 Citterio ATERIMET • 24-os. lahjapakkaus • mattahiottu 167 ,30 (239,-) Scandia ATERIMET • 24-os. • lahjapakkaus 174 ,30 (249,-) ERÄ Aalto MALJAKOITA -30 % norm.hinta Iittala Taika ja Arabia Paratiisi ASTIOITA -30 % norm.hinta XD Classic+ Induktio PAISTINPANNUT -25 % norm.hinta Kanta-asiakasetuja marraskuussa JOULUN PARHAAT LAHJAIDEAT JOULUN PARHAAT LAHJAIDEAT JOULUN PARHAAT LAHJAIDEAT SUOMALAINEN PERHEYRITYS est. 1859 Esim. Ø 26 cm 98 ,93 (131,90) tuhansien kuvakokojen www.kuvatehdas.fi 010 231 3102 redi@kuvatehdas.fi NYT MYÖS KAUPPAKESKUS REDISSÄ! Vallila REDI, 2. krs, Skönen puoli MA–PE klo 9–21, LA 9–18 SU 12–18 Tuo joulu kotiin! Erä hopeaa hohtavia suosikkikuoseja 39 € /verho Norm. 59 €/kpl
11 Viikot 46-47/2018 Kauppakeskus REDI, 2.krs. 044 378 5555 www.thesisters.fi AVOINNA MA-PE: 09-21, LA: 09-18, SU: 12-18 Rakennekynnet, uudet 60€ Rakennekynnet, huolto 40€ Kestolakkaus CND SHELLAC 40€ Geelilakkaus 35€ Ranskalainen massalla 20€ glitter-väri 15€ värillinen lakkaus 5€ geeli-lakkaus 15€ Chrome-geelilakkaus 20€ Ambre UV-geeli valkoinen 20€ Yhden kynnen korjaus 5€ Lisäpituutta 5-10€ Rakennekynsien poisto 20€ Geelilakkauksen poisto 20€ Koristelu timanteilla 10€/2 kynttä 3D-kuviointikynttä 10€/10 kynttä Pikkujouluksi kynnet kuntoon Tuomaan Markkinat satsaa ruokaan, saunaan ja tapahtumiin Joulusaunapihalla on Helsinki Distilling Companyn Joulusaunabaari. Kuva: Jussi Hellsten / Torikorttelit Onko tässä kenties koko Helsingin joulun kaunein näkymä? Torikortteleiden Sofiankadulta avautuva näkymä Tuomaan Markkinoille. Kuva: Jussi Hellsten / Torikorttelit Tuomaan Markkinoilla on kaksi Ruokapihaa, jotka ovat kokonaisuudessaan anniskelualuetta. Kuva: Maija Astikainen / Torikorttelit Rakastettuun vanhanajan karuselliin on vapaa pääsy. Kuva: Jussi Hellsten / Torikorttelit ? Tuomaan Markkinat tuo 1.12. alkaen Senaatintorille kymmenen erilaista glögiä, joululaulukaraoken ja nuotiotulet. Joulutorilla saunotaan puusaunassa, hörpitään hehkuviiniä lavaohjelmasta nautiskellessa, viihdytään Ruokapihoilla 14 ruokatoimijan antimien äärellä, kieputaan karusellissa ja tehdään löytöjä Lahjakujien käsityökojuista. Senaatintorille katetaan kaunein, maukkain ja monipuolisin joulun kokemus, josta ei riemua ja antamisen iloa puutu. Tuomaan Markkinat jatkaa helsinkiläisen urbaanin joulun ja uusien perinteiden tutkiskelua. Matkailun kansainvälinen trendinluojamedia Condé Nast Traveler nosti vastikään esille Tuomaan Markkinoiden coolia designia ja saunaa. Niiden lisäksi joulutori erottautuu Euroopan, ellei koko maailman, joulutorien joukossa kunnianhimoisimmalla ruokatarjonnalla. Tänäkin vuonna joulun maut tulevat suoraan kaupungin ravintolaskenen huipulta. Tuomaan Markkinoiden kaksi Ruokapihaa sijaitsee Aleksanterin patsaan molemmin puolin ja kummallakin niistä on sisäänastuttava pääravintola. Toiseksi pääravintolaksi saadaan vastikään vuoden parhaaksi ravintolaksi Glorian Ruoka & Viinissä nimetty Nolla. Hävikitön ravintola panostaa lähituotettuihin luomuraaka-aineisiin. Vohvelit ja rieskat saavat kasvisja kalatäytteet; omenaglögi maustetaan tillillä ja kuminalla. Toisena pääravintolana jatkaa aiempien vuosien suosikki, Helsinki-glögistään ja Joulusekamelska-jälkiruoastaan tunnettu Kolmon3n Kalliosta. Ruokapihoilla enemmän vegeä kuin koskaan Toiselle Ruokapihoista rakentuu kokeilevampi, modernin jouluruoan kokonaisuus. Karhupuiston kulmalla alkusyksystä avautunut leipomo-viinibaari Way tarjoilee luomutoffeella glaseerattujen joulutorttujen lisäksi suussa sulavaa hapanjuurileipää. Linko&Tenhon pizzoissa maistuu joulu. Pokrovan veljestön tuhti vegaaninen borssikeittoannos täydentyy sienipiiraalla. Mama Nikolaksen hittinä jatkanee vegaaninen kylmäsavulohi eli porkkala. Dippikastikkeen kera nautittavia tuoresipsejä valmistetaan paikan päällä niin perunasta kuin bataatista. Makean nälkään napataan Nam Nam Donitsin leipomuksia. Toisella Ruokapihalla Torikorttelit ja Tuomaan Markkinat ovat yhdessä kaupungin kaunein joulupaikka K-Supermarket tuo yhteistyössä Hella Foodin kanssa K-Superbistro Hellafood -mökkiin huippukokkien valmentamien ravintola-alalle kouluttautuvien nuorten uudenlaisia ideoita jouluruokiin maistiaisineen. K:n Superpuoti-mökissä hyllyt notkuvat jouluherkkuja pientuottajilta. Jouluomenainen meno jatkuu Hartwall Jaffan mökissä, jossa pääsee tekemään hyvää laulamalla ja osaksi joulukuoroa. Newbien jouluisesta mökistä löytyy vastuullisesti tuotettujen luomupuuvillaisten lastenvaatteiden lisäksi tapahtumia lapsiperheille, ja Pro Localiksen mökissä pääsee tapaamaan pientuottajia ja ostamaan heidän tuotteitaan. Tuomaan Markkinoilla on tänä vuonna Kauniiden Tekojen Kioski, johon asettuvat vuoroviikoiksi hyväntekeväisyysjärjestöt Nappi Naapuri, HelsinkiMissio ja Suomen Punainen Risti. Anna aineeton tai hyvää tekevä lahja sille, jolla on jo kaikkea, tai kutsu tuntematon joulupäivälliselle. Lisäksi Tuomaan Markkinat järjestää joululahjakeräyksen Hope ry:n kanssa. Lavaohjelman äärellä viihdytään tänä vuonna peräti kahdella lavalla, jotka sijaitsevat kokonaan anniskelualuetta olevilla Ruokapihoilla.Rakastettu vanhanajan karuselli pyörii jälleen joulutorin sydämessä. Lapland Hotels on toteuttanut joulupukille Tuomaan Markkinoille hotellihuoneen, jossa pukki on tavattavissa päivittäin. päästään perinteisempien jouluherkkujen kimppuun aina todellisista lohturuoka-sandwicheista, Ferin hirvimakkaroista ja Maannoksen sienija kalaherkuista Maslon leipomuksiin ja Café Regatan jättipuusteihin. Anniskelualuetta kokonaisuudessaan olevilta Ruokapihoilta löytyvät myös joulun kuumat ja kylmät juomat kaakaoista kombuchaan. Glögejä on tarjolla kymmenen erilaista: kuusenkerkkäja omenaglögiä, punaviiniglögiä villiyrtein maustettuna, alkuviiniglögiä. Pienpanimo-oluiden ja viinien valikoima on runsas. Lahjakujien erityiset käsityöt ja joulupöydän laatuherkut Tuomaan Markkinoiden lahjatavaratarjonta on jälleen monipuolinen kattaus kotimaista käsityötä ja designia. Lahjakujille asettuu kaikkiaan 115 tarkoin valittua käsityöläistä, alkutuottajaa ja mikroyrittäjää. Kujilta löytyvät niin tutut sirkkatontut, mehiläisvahaja tervakynttilät, kuksat, Annansilmä-sertifioidut Harjani-harjat, Sanskin koirankarvalapaset, linnunpöntöt ja Olkimajan himmelit kuin uudet tulokkaat, kuten suupuhalletut Stobe-oluttuopit ja TIPTAP Co.:n uniikit joulukoristeet. Joulupöytä pistetään notkumaan toinen toistaan ihanammilla herkuilla. Joululaatikot, Helsingistä kerätyt hunajat, makusinapit, kuivaliha, tuoreporoja riistatuotteet, kala, lisäaineettomat toffeet, suklaat ja fudge kääräistään mukaan; suoraan uunista tulevat karjalanpiiraat haukataan suihin jo karusellikyytiä odotellessa. Ohjelmaa, puuhaa ja elämyksiä Tuomaan Markkinat tarjoaa paitsi ostosmahdollisuuksia myös matalan kynnyksen mahdollisuuksia tehdä ja kokea. Torikortteleista tuttu, viime vuonna torilla ihastuttanut joulusauna on elämys vailla vertaa. Saunan lämpöön pääsee Senaatintorin Katariinankadun puoleisessa kulmassa, ja sauna lämpenee keskiviikosta sunnuntaihin. Helsinki Distilling Companyn Joulusaunabaari palvelee janoista saunapihalla. Tuomaan Markkinoilla kaikki osallistuttava toiminta on ollut pidettyä, ja vierailijat ovat halunneet enemmän toimintaa ja koettavaa kaiken ikäisille: joulupukki, työpajoja ja -näytöksiä, yhteislaulua, jouluisia esityksiä ja musiikkia. ? Tuomaan Markkinoiden vieressä sijaitsevat Helsingin historialliset korttelit, Torikorttelit. Torikortteleista vastaava kaupungin kiinteistökehitysyhtiö Helsingin Leijona Oy on kehittänyt Tuomaan Markkinoita vuodesta 2014. Ensi vuonna tuotanto siirtyy uuteen Helsingin tapahtumasäätiöön. Torikortteleiden vuosikymmenen kestäneet remontit ovat ohi ja alueen kaikki tilat ovat täynnä. Kolmen korttelin alueella on 19 kahvilaa ja ravintolaa, 20 kivijalkaliikettä, kulttuuripalveluita, työtiloja, tapahtumia. Kävijöille Torikortteleiden ja Tuomaan Markkinoiden alue tarkoittaa jouluna yhteensä satojen pienyritysten tuotteita, kaiken hyvän kattavaa ruokatarjontaa, maksuttomia tapahtumia, yllättäviä uusia paikkoja ja kuvauksellista miljöötä, joka jo itsessään virittää joulun tunnelmaan. Toisin sanoen, valinnanvapautta, monipuolisuutta, vastuullista kuluttamista, ilmaisia elämyksiä ja mahdollisuutta yllättyä omassa kotikaupungissa. www.tuomaanmarkkinat. fi AVOINNA: arkisin klo 11–20, viikonloppuisin klo 10–19
12 Viikot 46-47/2018 Kirja-arvostelu Kirja-arvostelu Hakaristin soturit – Hitlerille uskolliset! Erfurthin päiväkirja: Suomi Saksan sylissä ? ”Vannon Sinulle, Adolf Hitler, Saksan valtakunnan johtajana ja kanslerina uskollisuutta ja urhollisuutta. Lupaan sinulle ja sinun määräämillesi esimiehille olla kuuliainen kuolemaan asti. Valani pidän niin totta kuin Jumala minua auttakoon!”. Tämän uskollisuusvalan Adolf Hitlerille vannoivat 15.10. 1941 suomalaiset Saksan armeijan SS-joukoissa palvelleet miehet, kaikkiaan 1400 miestä. Keitä nämä suomalaiset SS-miehet oikein olivat? Tätä Suomen sotahistorian tuntematonta, vaiennettua Saksan SS-joukkojen osaa on ansiokkaasti tutkinut kirkkohistorian dosentti Andre Swanström. Swanströmin uutuuskirja Hakaristin ritarit (Atena 2018 , 474 s) tuo aivan uudella tavalla, avoimen rehellisesti esille suomalaisten SS-miesten poliittisia, uskonnollisia, ammatillisia taustoja. Teos kertoo myös kiistattoman suorasanaisesti ahkeran arkistojen tutkimisen valaisemana suomalaisten SS-miesten sotimisesta Saksan armeijassa iärintaman taisteluissa. Tätä kautta valoittuu todellisuuden kuvaa suomalaisten toimista sodan aikana: ”juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin kuin meidän omamme”. Näin luonnehtii SS-mies Olavi Karpalo rintamakokemustaan. Arka asia Minkälaisiin hirmutekoihin suomalaiset SS-miehet sodan aikana syyllistyivät? Katsoivatko he vain sivusta kun muut heidän rintamakaverinsa tappoivat kaikkia ”alempiarvoisten” kansojen siviilejä eri kylissä Suur-Saksaa ja siinä sivussa Suur-Suomeakin luotaessa. ”Enhän minä mutta pojat”, on aina ollut hyvä selitys. Swanström haastaa tässä asiassa erinomaisesti aiemmat suomalaisten historioitsijoiden, joita on vähän, kertomukset. Luotiin myytti suomalaisten ”puhtaudesta”, erityisesti historioitsija Mauno Jokipiin teos ”Panttipataljoona” saa Swanströmin kirjassa syystäkin arvostelua. Jokipiin teos oli aikoinaan, 1968, maksettu tilaustyö, jossa kerrotaan kyllä suomalaisten SS-miesten historiaa, parhain päin. Olennaista ei ollut se mitä Jokipii kertoi, vaan se mitä Joki? Suomen joutumista ns. jatkosotaan 1941 on käsitelty lukuisissa kirjoissa ja tutkimuksissa II maailmansodan jälkeen, niin meillä kuin muuallakin. Ristiriitaisia näkemyksiä on jo runsaasti esitetty,Suomen yhteistyö, aseveljeys, liittolaisuus Hitlerin johtaman natsi-Saksan kanssa on sodan jälkeen yritetty kiusallisena asiana häivyttää,mitätöidä, vaikka tästä yhteistyöstä riemuittiin suuresti Suomessa ja Saksassa sodan alkaessa kesällä 1941. Olimme tyytyväisiä kun Hitler lupasi Suomelle Leningradin kunhan saksalaiset ovat sen ensin kokonaan tuhonneet ! Sotasuunnitelmat jo talvella 1941 Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteinen suunnitelma hyökkäyksestä Neuvostoliittoon alkoi kehittyä jo talvella 1941. Suunnitelmat täsmentyivät hyvin tarkoiksi yhteisiksi hyökkäyskuvioiksi toukokuun lopulla 1941. Saksa tarvitsi Suomeen oman erityisupseerin Suomen armeijan päämajaan. Kesäkuussa 1941 Suomeen tuli Saksasta kenraali Waldemar Erfurth huolehtimaan siitä, että Suomen armeijan sotatoimet sopeutetaan palvelemaan Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Saksan kannalta tärkeä tehtävä johon Suomen sodanjohto auliisti suostui. Alku menikin hyvin, mutta sitten tuli yhteistyöhön ongelmia : sota ei mennytkään niin mukavasti kuin Saksa ja Suomi olivat ajatelleet, vastustaja oli sitkeä kuin mikä ja omat miestappiot erittäin suuret, eteneminen rintamilla hidasta. ”Kahden viikon pikamarssi” vaihtui hitaaksi etenemiseksi, välillä perääntymiseksi. Heinäkuun loppuun mennessä suomalaisten tappiot olivat 20 000 miestä, joista 200 upseeria. Ei niin pitänyt käydä, ihmetteli Päämajassa Mannerheimkin. Läheinen yhteistyö Kenraali Erfurth sijoittui Mikkeliin Suomen Päämajan yhteyteen ja oli siellä aina sodan loppuun 1944 saakka. Hän piti koko sodan ajan omaa päiväkirjaa merkiten joka päivä tapahtumat paperille. Näitä ”Suomen” päiväkirjoja on kaikkiaan yli 1300 sivua, joista nyt on julkaistu tohtori Pekka Visurin myötävaikutuksella ensimmäiset 300 sivua, aika kesästä 1941 vuoden 1941 loppuun eli jatkosodan alkuaika, hyökkäysvaihe (Saksan kenraali Suomen päämajasjohtamat suomalaisjoukot. Miestappiot olivat erittäin suuret kummallakin eikä tavoiteltua Muurmanskia ja Muurmannin rataa saatu millään vallattua. Suomalais-saksalainen yhteistyökin alkoi rakoilla pahimmin juuri Pohjois-Suomessa. Suomen kuljetuskaluston niukkuus, junanvaunujen vähyys oli myös alituinen ongelma. Kun asiat pitkittyvät ne mutkistuvat. Juuri näin kävi suomalais-saksalaisessa sodassa 1941. Kalustoa,miehiä,varusteita ei ollut tarpeeksi pitkään sotimiseen, hommanhan piti olla ohitse alkusyksystä. Mannerheim pyytää Erfurthin kautta Saksasta jatkuvasti apua,sitä tulee mutta ei tarpeeksi. Sitten tulee talvi, pakkasta marraskuussa 29, saksalaisjoukot ”kesävarustuksessa eikä suomalaisillakaan liian lämmintä ole. Sama pakkanen iskee saksalaisiin Venäjän aroilla itärintamalla, sotilaiden amputointeja tulee satoja. Iso-Britanniakin julistaa Suomelle sodan 1941 lopulla. Erfurth keskustelee tilanteesta joulukuun 20. päivä 1941 Mannerheimin kanssa ja saa ensi kerran vaikutelman, että Mannerheim ei ehkä uskokaan Saksan ja Suomen voittoon tässä sodassa! Erfurthin päiväkirjat on todella vahva, tärkeä puheenvuoro Suomen satavuotisen historian kohtalonhetkiin. Rehellinen kuvaus, lukekaa ihmeessä,tiedätte enemmän, luulette vähemmän! Nämä Erfurthin päiväkirjat loppuvat vuoden 1942 alkuun mutta kun ne on lukenut, odottaa jo suurella innolla jatkoa, päiväkirjoja vuosilta 1942-1944. Toivoa sopii,että Pekka Visuri jatkaa päiväkirjojen käännöstyötään! Pekka Hurme sa vuonna 1941, Docendo 2017. Kirjan alussa on Pekka Visurin oma ,erinomainen katsaus jatkosotamme kulkuun. Kenraari Erfurth kirjoittaa päiväkirjoissaan hyvin asiallisesti, vailla sotauhoa. Yhteys Suomen ylipäällikkö Mannerheimiin on lähes päivittäinen, tekstistä huokuu saksalaiskenraalin suuri ihailu ja ymmärrys Mannerheimia kohtaan. Hän yrittää ymmärtää Suomen näkökohtia eri rintamalohkojen tilanteiden ratkaisemiseksi yrittäen taas saada Saksan päämajan ymmärtämään erityisesti Mannerheimin perusteluja erilaisille offensiiveille, joista kaikki eivät olleet saksalaisten tahdon mukaisia. Huolia pohjoisessa Jo heti ensimmäisten viikkojen aikana eniten huolta yhteisessä sodankäynnissä aiheutti Pohjois-Suomessa olevat saksalaisjoukot ja toisaalta kenraali Siilasvuon pii jätti kertomatta! Näinhän historiankirjoituksessa voidaan aina tehdä ja tehdään edelleen. Vastahan nyt 100 vuotta tapahtumien jälkeen on Suomen vuoden 1918 raakuuksista,hirmutöistä voitu kirjoittaa avoimen rehellisesti, eikä vieläkään kaikkea. Swanströmin kirja ”Hakaristin ritarit” on oivallinen lisä meidän sotahistoriaamme. Miksi suomalaisille miehille ei 1941 riittänyt ”ryssien tappaminen” Suomen armeijassa? Dosentti Oula Silvennoinen määritteli Swanströmin kirjan ”vuoden tärkeimmäksi sotahistoriateokseksi ”. Tähän arvioon on helppo kirjan luettuaan yhtyä. Pekka Hurme Tietopaketti Helsingin alueista ja kehityksestä ilmestyi ? Helsingin kaupunki koostuu omaleimaisista kaupunginosista, joista jokaisella on oma erillinen historiansa ja nykyilmeensä. Kaupunki myös muuttuu jatkuvasti: esimerkiksi Helsingin väkiluku kasvoi vuosien 2014–2016 aikana 22 500 hengellä. Tuore Helsinki alueittain 2017 -julkaisu kuvaa pääkaupungin moni-ilmeisyyttä ja esittelee moni-ilmeisen Helsingin tiiviinä tietopakettina. Tuoreessa julkaisussa kuvataan kaikki Helsingin kahdeksan suurpiiriä kolmella ja 34 peruspiiriä neljällä sivulla. Kunkin alueen tilastollinen profiili hahmottuu kahdeksan kuvaajan avulla, joilla aluetta verrataan koko kaupunkiin ja muihin alueisiin. Tilastot sisältävät tietoja alueiden väestöstä, koulutusja tulotasosta, asumisesta, työssäkäynnistä ja työpaikoista sekä koulu-, sosiaali-, terveysja muista palveluista. Lisäksi alueiden maankäyttöä ja palveluita esitellään yksityiskohtaisissa kartoissa. Aluekuvauksia täydentää kirjan alussa laaja katsaus koko kaupungin viimeaikaiseen kehitykseen ja asemaan osana laajempaa Helsingin seutua. Lisäksi julkaisussa valotetaan Helsingin eri osien tulevaisuuden näkymiä. Helsinki alueittain 2017 on tarkoitettu kaikille Helsingin alueista kiinnostuneille: kaupungin päättäjille, suunnittelijoille ja tutkijoille, opiskelijoille ja koululaisille, elinkeinoelämälle ja järjestöille, tiedotusvälineille ja tietenkin asukkaille. Helsinki lisää kameravalvontaa ? Helsingin kaupunki pyrkii parantamaan liikenneturvallisuutta lisäämällä automaattista kameravalvontaa. Kaupunkiympäristölautakunta saa 6. marraskuuta käsiteltäväkseen esityksen, jossa Helsinkiin ehdotetaan 70:tä uutta kameravalvontapistettä. Tavoitteena on asentaa vuosittain keskimäärin 14 ”peltipoliisia” vuosina 2020–2024. Tällä hetkellä Helsingin katujen varsilla on käytössä neljä kameravalvontapistettä. Automaattisella kameravalvonnalla on mahdollista valvoa ylinopeuksia ja punaista päin ajamista. Lisäksi kameroilla voidaan valvoa bussikaistojen käyttöä, mikä parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja toimivuutta. Liikennettä on valvottu Helsingissä automaattisten kameroiden avulla Kaivokadulla ja Mäkelänkadulla vuodesta 2008 lähtien ja Mechelininkadulla ja Mannerheimintiellä vuodesta 2012. Kokemukset automaattisesta kameravalvonnasta ovat olleet hyviä: onnettomuudet ovat vähentyneet kaikissa kohteissa kameratolppien asentamisen jälkeen. Helsinki on laatinut yhdessä poliisin kanssa periaatteet kameravalvontapisteiden sijoittamisesta sekä näiden periaatteiden mukaisen suunnitelman 70 uuden kameravalvontapisteen sijainnista. Lähtökohtana on, että kameratolpat sijoitetaan eri puolille kaupunkia niin, että niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty liikenneturvallisuudelle: valvontapisteitä esitetäänkin asennettavaksi paikkoihin, joissa on sattunut paljon onnettomuuksia ja joille asukkaat ovat toivoneet valvontaa. Sijoittamisperiaatteiden mukaisesti kameravalvontapisteitä ehdotetaan pääasiassa vilkkaille pääkaduille, joiden nopeusrajoitus on vähintään 40 kilometriä tunnissa. Sijoituksessa otetaan huomioon myös jalankulun määrä ja esimerkiksi koulujen läheisyys. Kameratolppien tarkat sijainnit täsmentyvät jatkosuunnittelussa. Yhden valvontapisteen toteutus maksaa arviolta noin 15 000 euroa, joten esityksen mukaisten pisteiden toteutuksesta tulisi noin miljoonan euron kustannukset. Kameratolppien asennuksesta vastaa Helsingin kaupunki, valvontakameroiden hankinnasta ja liikenteen valvonnasta vastaa puolestaan poliisi. – Liikenteessä loukkaantuneiden määrä Helsingissä on saatava pienemmäksi ja tämä hanke on siihen täsmätyökalu. Valvontaa saadaan juuri sellaisiin paikkoihin ja sellaisessa muodossa, että se suojelee ihmisiä, toteaa ylikomisario Jarkko Lehtinen Helsingin poliisilaitokselta.
13 Viikot 46-47/2018 Kallion ja Sörkan oma kulttuuritalo on nyt uudessa osoitteessa. Kaikukatu 4 Caisa, Kaikukatu 4, sisäpiha, caisa.fi Liput lippu.fi, hintaan lisätään toimitusmaksu Caisa Teatteri Kultsassa näytelmä Kaaos ? Teatteri Kultsan marraskuun ensi-illassa nähdään Mika Myllyahon kirjoittama näytelmä Kaaos. Teatteri Kultsan syyskauden viimeinen näytelmä Kaaos on tikahduttava, oudosti samaistuttava, raaka ja hulvaton musta tragikomedia kolmen naisen elämänhallinnan menettämisestä ja kaikenkestävästä ystävyydestä. Ensi-ilta 16.11.2018 klo 19.00. Muut esitykset: Su 18.11 klo 17, Ke 21.11 klo 19, To 22.11 klo 19, Ti 27.11 klo 19, Pe 30.11 klo 19, La 1.12 klo 17, Ti 4.12 klo 19, Pe 7.12 klo 19, La 8.12 klo 17, Ti 11.12 klo 19, To 13.12 klo 19, Pe 14.12 klo 19. Esityksen kesto n. 2 t väliaikoineen. Esityspaikka: Teatteri Kultsa, Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja, 00500 Helsinki (Sörnäinen). Teatteri Kultsa on helsinkiläinen harrastajateatteri (perustettu v. 1959), jonka toiminta perustuu jäsenistön vapaaehtoisuuteen. Teatteri saa toimintaan sa avustusta Helsingin kaupungilta kulttuuritoimelta. Sodan jaloista suunnistuksen suunnannäyttäjäksi Juhani Salmenkylä Suomi-verkkareissa. Kuva Urheilumuseo Suunnistusopetusta 1950-luvulla. Kuva Urheilumuseo. Olli Ojanaho ja Ollipekka Heikkilä JWOC 2017. Kuva Raino Lampinen. ? Helsingin Suunnistajien historiateos Metsissä kuljimme kerran – Helsingin Suunnistajat 1943–2018 kertoo Suomen suurimman suunnistusseuran reiteistä. Helsingissä jatkosodan aikana suomenkielisille suunnistajille perustettu yhdistys on ollut aktiivinen pääkaupunkiseudun luontoliikunnan edistäjä ja mahdollistaja sekä menestyvä huippusuunnistusseura läpi vuosikymmenten. Kirja kuvaa näyttävästi sekä suunnistuksen että pääkaupunkiseudun muutosta sotien jälkeisessä jälleenrakennuksessa sekä kaupungistumisen ja teknologisoitumisen sävyttämässä Suomessa. HS on osallistunut lähiseutujen metsien säilyttämiseen sekä konkreettisesti että välillisesti. Seuran toiminnalle on haettu rahoitusta suunnistuksen ohella niin tanssiaisista, mäkihyppykisojen järjestämisestä kuin minigolfradan pidosta. Todelliseen hittipalveluun HS osui Matti ja Juhani Salmenkylän johdolla, kun kuntosuunnistuksesta tehtiin brändi – Iltarastit. 1970-luvulla aloitetut Iltarastit liikuttavat vuosittain jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä sekä Helsingin Keskuspuistossa että ulkoilualueilla Vihdintien varressa ja Nuuksiossa. Helsingin Suunnistajat on moninkertainen Jukolan viestin voittaja ja järjestäjä sekä ensimmäinen suomalaisseura, joka on voittanut Ruotsin Tiomila-viestin. HS:n voittajajoukkue sai kunnian juosta Olympiastadionilla ja ojentaa Jukolan viestin historian ensimmäisen viestisanoman Helsingin ylipormestarille Eero Rydmanille kaupungin 400-vuotisjuhlissa vuonna 1950. Viime vuosina HS:n lippua ovat korkeimmalle kohottaneet nuori sukupolvi Topi Raitasen ja Olli Ojanahon johdolla. Kirjan tekstiä täydentävät lukuisat eri aikakausien kuvat ja kartat, jotka havainnollistavat myös kaupungin muutosta. Kirjan on kirjoittanut ja kuvatoimittanut Urheilumuseon erikoistutkija Kalle Rantala ja työtä on seuran puolesta ohjannut FT Henrik Tala. Metsissä kuljimme kerran – Helsingin Suunnistajat 1943–2018 140 sivua, kovat kannet Kirjoittaja Kalle Rantala Kustantaja Helsingin Suunnistajat ry Kirjan sisällöntuotannosta on vastannut Urheilumuseo ja taitosta Osmo Leppälä / Station Mir Lue netissä www.lehtiluukku.fi ?
14 Viikot 46-47/2018 Kulttuuri Risto Kolanen: Kaamosajan kulttuurikierros Jacob Karlzon (vas.), Camille Bertault ja Timo Lassy näyttävät onnellisilta Savoyn syysavauksen yllätyskokoonpanon menestyksestä. Kuva: Minna Hatinen. Mikä Syvänen (oik.) ja Petri Rovio muodostavat intensiivisen, keikkaa odottavan palkkatappajaparin Ruokahississä Teatteri Ilmiössä. Kuva: Arja Wuoti. Päähenkilö-yrittäjä toimii kirjoitusalustana jenkkisijoittajalle, kun vuokravaimokin löytyi perinteisten arvojen kannattajalle Kultsan hauskassa Vuokravaimo-tilannekomediassa. Kuva: Mikael Rekola. Kuvataiteilija Paula Wihurin Fenix-maalaus herää eloon Henna-Maria Hanhinevan tanssimana Galleria kajasteella. Tanssija tavoittelee maalauksen liikettä. Kuva: Raimo Granberg. Tanssijat Fred Gehrig (vas.), Kaisa Iho, Karolina Kraczkowska eläytyvät Kanarialinnuiksi Kiasman 2. kerroksen parvella. Kuva: Sanni Siira. Lapinlahden Lähde loi vanhan sairaalan alueelle mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin keskuksen. 200 yleisötapahtumaa vuodessa toivat 70 000 kävijää, ja toiminta on palkittu moneen kertaan. Nyt kaupunki uhkaa nostaa vuokrat niin korkealle, että uhkana on lähtö. Ihmismuuri Lapinlahden puolesta on 17.11. klo 13 päärakennuksen etupihalla. SavoyJazzin yllätysvieras hurmaa SavoyJAZZin päävieras vaihtui viime hetkellä viikonloppuna. Ydinkeskustan musiikkikeitaan syksyn ohjelmalehtisen kansikuvapoika, saksalainen trumpetisti Till Brönner sairastui viime tingassa. Yhdessä päivässä tilalle saatiin mielenkiintoinen ranskalainen vokaaliakrobaatti, jazzlaulaja Camille Bertault illan päävieraaksi. Laulaja debytoi Suomessa. Lyhyellä varoitusajalla tilanne ei ollut hänelle helppo, sillä nainen joutui kehään konsertin jälkipuoliskolla yhdessä jo aiemmin kiinnitetyn ruotsalaisen jazzpianistin Jacob Karlzonin ja suomalaisen saksofonistin Timo Lassyn kanssa. He esiintyivät ensimmäistä kertaa yhdessä, mutta sitä ei juuri huomannut. Bertault hurmasi meidät välittömyydellään. Hänellä on ääni ja olemus, josta saa olla Taivaan Isälle kiitollinen. Tuota ääntä hän käyttää kuin musiikki-instrumenttia. Se korostui lopun John Coltrane ja Charlie Parker –tulkinnoissa, joissa laulajatar äännehti todella taitavasti. Hän on julkaissut kaksi kiitettyä albumia, ja hänen scat-videonsa ovat saavuttaneet Youtubessa satoja tuhansia katselukertoja. Konsertin aloitti Valtteri Laurell Pöyhönen Nonet feat. Antti Sarpila. Nonet tarkoittaa yhdeksikköä. Miehistö koostui suomalaisen nuoren jazzin kärkisoittajista. Etenkin saksofonistit loistivat. Kokoonpano esitti Pöyhösen tunnin mittaisen sävellyskokonaisuuden ”Tigers Are Better Looking”. Teos perustuu Jean Rhysin saman nimiseen novellikokoelmaan. Soitto soljui mainiosti, ja antoi tilaa hienoille sooloille. Pöyhönen tuntui hieman jännittävän juontojaan, koska puhetta riitti kovasti. Täysipainoisen hienon jazzillan Savoy tarjosi ystävilleen. Samalla julkisettiin se, että ensi maaliskuulla aloittaa vuotuinen uusi jazz-festivaali samassa paikassa. Ensimmäiset kiinnitykset julkistettiin yleisölle. Savoyhan on vuosia ollut, kaupungin päätöksenteossa nyt uhanalaisen, UMO:n konserttiareena. Eli jazzia, bluesia ja soulia on tarjottu paljon. Murhan odottelua Punavuoren IlmiÖ:ssä Kaksi miestä odottaa pienessä kellarihuoneessa keikan alkua. Ben, iltalehteään hiirenkorville lukeva johtohahmo, ja Gus, hermoilija, ovat ammattitappajia. Keikka on totuttu tekemään vakiintuneen kaavan mukaan. Tällä kertaa kaikki ei menekään niin kuin ennen. Harold Pinterin nuoruuden pienoisnäytelmä ”Ruokahissi” on tarinana minulle tuttu television teatterista. Nyt ”helppo Pinter” esitettiin, peräti viisi kertaa yhden syysviikonlopun aikana, Teatteri Gabron toimesta Iso Roban Teatteri IlmiÖ:ssä, vanhan Safari-klubin rakennuksessa. Gabro on Teatteri Ihmeen jonkinlainen spinoff-ryhmä. Keväällä Ihmeen kovat kaverit Mikä Syvänen ja Petri Rovio esittivät saman Kaartinkaupungin Höyhentämössä alkuperäisellä ”The Dumb Waiter” –nimellä. Ruokahissi on jännittävä, tiivistunnelmainen ja sähköinen kahden miehen kohtaaminen pienessä kellarihuoneessa. Se vaatii näyttelijöiltä intensiivistä kykyä pitää yleisön pihdeissään pitkän tapahtumattomuuden aikana. Oikeastaan draama syntyy vain Gusin hermoilusta ja loppupuolella ruokahissin edestakaisesta liikkeestä absurdeina ruokapyyntöinä. Esitys vaatii näyttelijältä tarkkuutta, rytmitajua, luottamusta omaan läsnäoloon ja ennen kaikkea hyvän yhteyden ja luottamuksen vastanäyttelijään. Pinterin hienovarainen ja tyylikäs teksti on oikea ohjaajan ja näyttelijän unelma. Tekstissä ei ole mitään liikaa eikä liian vähän. Näytelmä on täynnä tunnetta ja ristiriitaa, joka säilyttää silti englantilaisen pienieleisen tyylikkyyden. Nauraa saa Käenkujalla Teatteri Kultsa pitää harrastajateatterina kovan ammattimaisen tasonsa: Kuusi ensi-iltaa vuodessa. Tänä syksynä tarjolla oli jo Topeliuksen ”Lintu sininen”, tulossa on Mika Myllyahon tragikomedia ”Kaaos”. Olli Tolan käsikirjoittama ”Vuokravaimo” on Timo Hannelinin ohjauksessa syksyn hersyvin komedia ohjelmistossa. Kultsa-konkarit ja uudet tulokkaat pistävät parastaan. Teksti vaatii tarkkaan ajoitusta, nopeita pukujen ja meikkien vaihtoa viideltä näyttelijältä useissa rooleissa. Suomalainen pelifirma on kuralla ja tarvitsee amerikkalaisen ostaja-sijoittajan rahoja. Tämä vaatii perinteisiä perhearvoja, ja tulee katsastamaan niitä Suomeen. Sinkkumiehelle pitää nopeasti järjestää vuokravaimo, joksi löytyy pizzalähetti ja päälle vielä ex-vaimo. Sitten haetaan sinkkumiehelle äitiä ja isää. Tilannekomedia saa nauruhermomme hyvin liikkeelle. Charlie Nevander sinkkumiehenä ja Pauliina Alanko ex-vaimona tekevät luotettavaa työtä. Marko Löllö uudempana Kultsa– kasvona rakentaa hyvin amerikansuomalaisen miehen jenkkityylin. Krista Alanko on mainio hyvin erilaisissa osissaan. Hänen venäläinen oligarkkinaisensa on herkullinen. Kuulemma Putinin suojatti… Tai nörttisuunnittelija huppu silmillä. Mutta shown varastaa Mikko Ravantti kolmessa osassaan. Hän lähtee liikkeelle pelifirman konsulttina, joka keksii vuokravaimopeittelyn. Pian Ravantti muuttuu sinkkumiehen äidiksi, johon jenkkisijoittaja ihastuu ja kääntyy vielä mursuviiksiseksi isäksi. Edellisen kerran näin Kultsan perusmiehen Mikkelin teatteripäivillä ”Perheenjäsenen” koskettavassa esityksessä. Sanoin Ravantille väliajalla, että kyllä kaulaliina miehen tekee. Nyt sanoin kuvauksessa, että kyllä huulipuna naisen tekee. Alangon naiset kommentoivat, että mies varastaa kaikki kohtaukset. Ja huulipunakin oli lopussa levinnyt poskille. Fenix – Tanssia maalaukseen – Elämä on jatkuvaa luopumisen harjoittelua / Aika kulkee sykleinä, kokemusten muovatessa meitä ja elämäämme / Kohtaamiset painavat meihin jäl
15 Viikot 46-47/2018 Kirjamessut kasvaa ja uudistuu ? Helsingin Kirjamessut järjestettiin 25.–28.10. Messukeskuksessa nyt 18. kertaa. Messuilla kävi neljän päivän aikana 85 600 kävijää, mikä on sen historian suurin kävijämäärä. Suurimmat kustantajat ja kirjakaupat olivat erittäin tyytyväisiä myyntiin. Kävijä osti messuilta keskimäärin kuusi kirjaa. Kävijöistä 19 % ei ollut aikaisemmin käynyt Kirjamessuilla. Kirjojen kuuntelu lisää myös kirjojen lukemista. Ohjelmajohtaja Ronja Salmi on tyytyväinen. – En voisi olla tyytyväisempi. Tänä vuonna kirjamessuilla on käynyt myös entistä enemmän ensikertalaisia, mistä olen erityisen tyytyväinen. Nuorten ja lasten saaminen kirjallisuuden pariin on tärkeä tehtävä ja jos voimme siinä jotenkin auttaa, teemme sen mielellämme. Lastenalueen uudistus onnistui erinomaisesti. Viikonloppuna perheet olivat löytäneet alueen ja viihtyneet jopa useita tunteja lasten kirjallisuuden parissa. Kirjamessuihin osallistui 318 kustantajaa, kirjakauppaa ja antikvariaattia. Se on suurin ja merkittävä kulttuurifoorumi. Paikalla oli 15 ohjelmapistettä, joista kaksi oli ruotsinkielistä. Ohjelma koostui yli 800 keskustelusta ja haastattelusta, kirjailijoiden lisäksi poliitikkoja, taiteilijoita, toimittajia ja vaikuttajia. Esiintyjiä oli yli 1 000. Alue oli rytmitelty uudestaan Helsingin kaupunginosien mukaan; päälavoja olivat mm. Punavuori, Senaatintori, Esplanadi, Töölö, Hakaniemi. Pienempiä esim. Kumpula, Toukola, Fiskehamnen. Antti Tuuri on tehnyt kaksi ajankohtaista romaania vuoden sisällä. ”Tammikuu 18” kertoo sisällissodan alkutahdeista Pohjanmaalla – se on vahAntti Tuuri on tehnyt kirjoja lähes 50 vuotta. Nyt ajankohtainen Tammikuu 18 ja Aavan meren tuolla puolen – romaaneistaan. Kuva: Hilkka Kotkamaa. Kirjailija, toimittaja Taina Latvala on ajankohtainen Venetsialaiset–teoksestaan. Kuva: Hilkka Kotkamaa. Kirjamessut kokosi ennätysmäärän kävijöitä neljän päivän aikana. Himo lukemiseen on yhä suuri. Kuva: Hilkka Kotkamaa. va, dokumentteihin perustuva sotaromaani. Ylistarossa pitäisi riisua aseista kylään majoitetut n. 600 venäläistä sotilasta, mutta suojeluskunnalla on huonosti aseita. Kurittomat joukot aiheuttavat pelkoa. Mannerheim nimitetään armeijan ylipäälliköksi ja esikunta perustetaan Vaasaan; suojeluskunnat ja punakaartit sotivat jo Viipurissa. Ylistarossakin tilanne kiristyy ja Vaasaan matkaava sotilasjuna määrätään pysäytettäväksi. Rata rikotaan ja yllätyshyökkäys alkaa. ”Aavan meren tuolla puolen” kuvaa suomalaismaahanmuuttajien jälkeläisten elämää nyky-Ruotsissa, jossa levottomat yhteenotot ovat arkipäivää ja turvallinen kansankoti enää muisto. Pohjanmaa ja maastamuutto Amerikkaan tai nyt Ruotsiin siirtolaisongelmien keskelle ovat pysyvää anttituuria. Kirjailija, kolumnisti ja toimittaja Taina Latvala oli toinen tapaamaamme, nuoren polven tekijä. Hän on ollut alalla kymmenkunta vuotta. ”Venetsialaiset” on syksyn uutuus. Fanny af Ticklehorn on yksi StoaIdän viikonlopun mainioista Drag-kuningattarista. Kuva: Stoa. Kursor-Girls, eli koulutuspäälliköt, esitti laulumukaelman ”Aikuinen nainen hunningolla”. Rehtori Taina Saarisesta (vas.) eteenpäin Sirkku Ikonen, Satu Luomajoki, Jonna Martikainen ja Inga Pihlhjerta. Kuva: Mari Larkovirta. kiä kuin siveltimenvetoja kankaalle / Luopuminen mahdollistaa uudistumisen. ”Fenix” on tanssitaiteilija Henna-Maria Hanhinevan 10-taiteilijajuhlavuoden teos. Kuvataiteilija Paula Wihurin Fenix-maalaus herää eloon hänen tanssimana, ja taiteilija tavoitti lopuksi maalauksen kauniin ”loppuasennon”. Äänimaailman loi Antti Tolvi. Teos kestää kaksi tuntia ja elää puolen tunnin erilaisissa sykleissä: maa, tuli, ilma ja vesi. Galleria kajasteen näyttelytilaan saattoi tulla tasaja puolitunnein ja melkoista ulko-ovella ravaamista katsomiskokemus oli kylmenevässä syyssäässä. Hanhinevalta tanssi vaati valtavaa fyysistä intensiivisyyttä ja kestokykyä. Hän lepäsi vain näiden syklien vaihdon aikana. Teos punoo yhteen eri taidemuotoja, antaa tilaa visuaalisuudelle ja äänelle. Se kuvaa verrannollisesti ihmisessä tapahtuvaa muutosta tai suruprosessin kulkua. Fenix-lintu kuuluu egyptiläiseen mytologiaan, jossa se edustaa uudistumiskykyä ja ylösnousemusta. Kuolemansa hetkellä lintu kerää polttopuita ympärilleen, sytyttää itsensä tuleen ja syntyy jälleen uudelleen tuhkasta. Tanssivat kanarialinnut Koreografi Janina Rajakankaan Projekti ”Kanarialintu” – nykytanssiteos tutkii yliherkkyyttä. Esitys Kiasman kylmähköllä parvella pienessä intiimissä tilassa mahdollistaa häkkitunnelman ja suppean elinympäristön kuvaamisen yleisölle. Yliherkkyys syntyy liiallisesta kuormituksesta, äänistä, valosta, ilmansaasteista, toksiineista. Tanssi kuvaa ihmisen muuttumista toiseksi, hybridiksi, ja on lopuksi myrkyllisissä tiloissa elämisen tulos. Teos muistuttaa katsojalle arkiympäristön monista terveyshaitoista niin linnuille kuin ihmisille; ja miten tuloksena voidaan huonosti ja on sopeuduttava esimerkiksi geenimuutoksiin. Syntyy myös toinen näkökulma. Koreografia ikään kuin antaa katsojalle muitakin ulottuvuuksia. Taiteellisesti tanssin koreografia on upea, lintutanssijoiden hohtavat asut, nokat ja hampaat ovat uskottavia. Voi vain kuvitella värikkäät linnut höyhenineen häkissä, jossa ne laulavat välillä minimaalisesti, välillä kovaäänisesti, kaikki samanaikaisesti tai yksin sooloina. Tanssivat linnut huumaavat katsojan. Kolme naaraslintua ja yksi uroskanarialintu pienessä tilassa tuo musiikin ja tanssin avulla hiljaisuuden hetken ja olemme häkin ympärillä katsomassa lintujen selviytymistä. Uskomattoman rytmikästä! Uroskanarialintu liikuttaa jokaista höyhentään, jokaista soluaan ja ehkä paritteleekin naaraan kanssa. Myös jokainen naaras tekee hienon soolon. Kaunis ja hivelevä teos. Esiintyjät ja koreografiset ajattelijat Fred Gehrig (DE), Kaisa Iho, Mira Kautto ja Karolina Kraczkowska (PL) rakensivat teosta kaksi vuotta ulkomailla. Burleski on voimissaan ITÄ 2018 viikonlopputapahtuma Stoassa ankkuroitui Itä-Helsingin identiteetin, yhteisöllisyyden ja dialogin kehittämiseen. Näimme hienoja tanssifilmejä, Teemu Kyytisen ”Hiljaiset tunteet” ikääntyvistä tanssijoista ja Myrskyryhmän dokumentin mm. vanhustyönyksiköissä asuvista ikäihmisistä. Miss Fortune & the Gang on energinen tanssiesitys kokea hetki yhdessä. Akrobatiasta, flamencosta, tangosta ja kontakti-improvisaatiosta tuttu liikekieli törmää katu-uskottavaan bandoneoniin. Mikko Helenius vastasi musiikista, Mirva Keski-Vähälä koreografiasta ja tanssista Tommi Rikkisen kera. ”Nyky kohtaa Lattarin” on veikeä tanssiteos, joka törmäyttää kilpatanssin ja nykytanssin yhteen. Satu Tuomisto, Sanna Hento, Tiina Toyoki, Emil Kontinen esiintyivät. Mutta visuaalisesti huikein oli kokonaisuus, jossa Theodora Rex, Ghastly Business ja Fanny af Ticklehorn tarjosivat kolme säväyttävää Drag-esitystä ja Drag-tohtorin vastaanoton. Burleski on voimissaan Helsingissä. Sunnuntai oli pyhitetty lapsille ja perheille runsaalla ohjelmalla ja taidetyöpajalla. Reksillä homma hanskassa Vapaan sivistystyön päällikkö, rehtori Taina Saarinen piti ”Ihana, vapaa sivistystyö” -esityksen läksiäisiksi opettajille ja koulutuksen suunnittelijoille 12 johtajavuottaan summaten. Syksyllä on 2 500 kurssia tarjolla. Rullaava suunnittelu on käytössä eli kursseja suunnitellaan lukukauden aikanakin. Opisto siirrettiin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta KASKOon eli kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa. Tukipalvelut tulevat ”HATUsta” eli hallintoja tukipalveluista. Uutta toimintamallia tehdään Elinikäisen oppimisen polkujen luomiseksi kaupunkilaisille. Taina Saarisen, aiemmin Törmä, oma polku kesti 47 vuotta vapaassa sivistystyössä. Se alkoi lukiolaisena Tampereella ruotsin opinnoilla. Hän on ehtinyt kaikkea tiedotuksesta, opetuksen suunnitteluun, vaikuttamistyöstä johtamiseen. Tärkeänä vaikuttajana hän pitää Erik H. Erikssonin oppeja siitä, miten aikuisenakin on mahdollisuus valita, suunnata elämäänsä. Lähtöhetkellä hän pitää tärkeänä ”opitun tunnistamista ja tunnustamista”. Opistossa suoritettu voi tulla hyväksytyksi muuallakin. Viimeisissä linjauksissaan rehtori puhuu siitä, miten nyt tarvitaan kohtaamisia ihmisten ja asioiden välillä. Eräänlaisen ”viimeisen taiston” Saarinen kävi työväenopiston eteläisen toimipisteen jatkon turvaamiseksi. Opisto joutui pois Kaapelilta 25 vuoden jälkeen Tanssin talon tieltä, mutta sai uuden toimitilan Spondan omistamasta Itämerentalosta, kaapelin takaa, sillan kupeesta. Symbolisesti siellä lähtöjuhlakin pidettiin; vieraat saivat tutustua uusiin tiloihin muuttolaatikoiden keskellä. Saarinen totesi uuden elämänvaiheen alkavan. Opintoja ja pientä asiantuntijatyötä on luvassa. – Arvostan ja muistan, olen kiitollinen, että olen saanut tehdä tällä kentällä työtä. Teksti: Risto Kolanen
16 Viikot 46-47/2018 Voit myös varata tuotteet etukäteen: info@mbe?nland.? Tel: 040 188 49 80 on tuotemerkki Pelasta ympäristö Pelasta tulostimeni! Pelasta kuvani! Pelasta yritykseni! Lor em ips um dol or sit am et, con sec tet uer adi pis cin g elit , sed dia m non um my Uusi sankari kaupungissa! GRAND OPENING! 29.11.2018 20% MBE tuotteista Asiakkaille bu?et ja lahja oston yhteydessä Kaisaniemenkatu 7 klo 10 17 10% Alkuperäisistä Alennus musteja laserkaseteista kaikista
17 Viikot 46-47/2018 Veli-Matti Hynninen Teatteri temppelin harjalla ? Vanha kirkollinen oppi myöntää ettei perkelettä surmaa toivomus, ettei pahaa olisi olemassa. Pahalle on asetettava rajat (lat. determinatio) ja taisteltava pahaa vastaan. Kaikki voitava on tehtävä pahan kukistamiseksi. Mutta miten? Helsingin Punavuoressa sijaitsevan Betania-talon kirkkosali toimii nykyään teatterina. Kaupunkilähetys rakennutti talon 1900-luvun alussa. Nyt sen sydämessä teatteriyhteenliittymä Universumissa nähdään Juha Hurmeen ohjaama Peter Weissin klasikkonäytelmä Marat/Sade. Näyttämöllä on kaksi historian suurmiestä, jakobiinien vallankumoussankari Jean-Paul Marat ja sadismille vihkiytynyt ranskalainen aristokraatti, filosofi ja kirjailija markiisi de Sade. Näytelmä tiivistyy Marat`n ja de Saden pohdintaan individualismin ja politiikan luonteesta, demokratiasta, vallasta ja väkivallasta. Tapahtumapaikka on Charentonin mielisairaala. Teatteritilan temppelinomainen puite alkoi itsessään saarnata minulle; korkea kirkkosali, korkealle kohoavat ikkunat, sakraalisuus. Mietin vastaako teatteri tässä saarnaakin terävämmin pahuuden kukistumisen haasteeseen? Juha Hurmeen ohjaus oli selvästi ottanut huomioon tilan pyhyyden. Hurme näyttää miten teatterissa luodaan uutta tilaa rauhalle, vapaudelle, elämän yksinkertaisuudelle. Hurme luo Jeesuksen mallin mukaista hyvyyttä. Vallat ja voimat on aseteltava uuteen asentoon, jossa on tilaa ja ilmavuutta hengelle. Juha Hurmeen teatterissa ihmisen ei ole kevyt hengittää. Tarina painaa päälle. Marat/Sade tulee lähelle Pirkko Saision Kansallisteatterissa näyteltävän mammuttimaisen Musta Saaran viestiä. Molemmat muistuttavat Bertolt Brechtin eeppistä kerrontaa hengen todellisesta läsnäolosta. Tavoittaako Hurme saman mikä on messun ja saarnan päätehtävä: tuoda läheisesti koettavaksi elämän perusmysteeri? Jumalallisen läsnäolon todellisuus. Betanian kirkkosalissa Kalle Ropposen ja Raisa Kilpeläisen luoma visuaalinen toteutus ja tilankäyttö panee haukkomaan henkeä. Tässäkö teatterin voima osua pyhän messun lailla elämän ytimeen? Elämä itsessään on ihme. Mutta ihme on sekin, miten teatterissa voi kokea alttarin ja estradin yhteyden. Peter Weissin Marat/Sade-näytelmä ei kaunistele elämää. Näyttämöllä toistuu maailmaamme hallitseva täysi sekasorto. Valot, korsetit, peruukit, veri, vesi, katkeamattoman liikkeen tuska ja raivo, syvältä nousevat karjahdukset ja ulvahdukset kertovat arjen avuttomuudesta,kaiken läpäisevän pahuuden vimmasta. Punaliput liehuvat. Maailmanselityksiä yhdistää usein päämäärättömyyden epätoivo. Näytelmään sävellettyä musiikkia tulkitsevat Mirva Tarvainen ja Martin Åkeresson, joiden laulu ja soitto nousevat eri aikakausien kaukaisista muistumista rauhoittamaan vyöryvän elämän vallatonta levottomuutta. Jäin kysymään tarvitseeko kirkossakaan musiikin olla aina samaa paria saarnan ja sakramentin kanssa? Hurme pani teatterin tulkinnan vyörymään katsomoon yksityisyyttä kunnioittamatta. Katsoja saattoi yhdistää kuviinsa Velasquezin maalaukset tai oman aikamme graffitit, myrskyiset taifuunit jotka kaikessa raivokkuudessaan löytävät tiensä poliittiseen julistukseen. Maailma on surrealistinen paikka, jossa kumouksen voima ei laannu, vaikka toisinajattelijat, tapetaan, köyhät kyykytetään ja de Saden narsistinen oma minä ottaa kaiken tilan ja vallan. Marat kuolee, mutta kuoleeko vallankumous? Veli-Matti Hynninen Oodin avajaisia juhlitaan itsenäisyyspäivän aattona ja itsenäisyyspäivänä Oodin avajaisissa nähdään koreografi Hanna Brotheruksen (kuvassa) Oodi metsälle -teos. Teoksen keskiössä on metsä: sen ydinteemoina ovat siementen kasvu taimiksi, puiden taival paperiksi ja kirjoiksi sekä ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus. ? Helsingin keskustakirjasto Oodin avajaisia juhlitaan itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta. Avajaiset jatkuvat itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta, jolloin luvassa on erityisesti perheille suunnattua ohjelmaa. Oodi avaa ovensa ensimmäistä kertaa yleisölle itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta kello 8. Avajaisohjelma alkaa kello 14 ja jatkuu noin puoli yhdeksään asti illalla. Ohjelma sijoittuu sekä ulkolavalle että Oodin kolmeen kerrokseen. – Avajaisohjelma on ainutkertainen matka suomalaiseen kulttuuriin, luontoon ja yhteisöllisyyteen. Se on myös kertomus lukutaidon, demokratian ja sitä kautta myös Oodin synnystä, kertoo avajaisohjelman tuotannosta vastaavan Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden tapahtumayksikön toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen lisäksi avajaispäivänä kuullaan pormestari Jan Vapaavuoren, apulaispormestari Nasima Razmyarin ja Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaaran puheenvuorot. Oodia onnittelevat myös sen lähinaapurit Kiasma, Musiikkitalo ja Sanomatalo, jotka kaikki ovat olleet mukana rakentamassa avajaisohjelmaa. Hanna Brotheruksen teoksen keskiössä on metsä: sen ydinteemoina ovat siementen kasvu taimiksi, puiden taival paperiksi ja kirjoiksi sekä ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus. Oodi metsälle -teos etenee ulkolavalta Oodin kolmeen kerrokseen kuvastaen sivistyksen ja lukutaidon syntyä. – Metsä edustaa ihmiselle samanlaisia arvoja kuin kirjasto: hengittämisen ja omien tunteiden sekä ajatusten vapautta, mutta myös muiden ihmisten kohtaamista. Teen tämän työn rakkaudesta elämää, taidetta, sivistystä ja Helsinkiä kohtaan, sanoo Hanna Brotherus. Teoksessa nähdään yhteensä 207 esiintyjää: mukana on ammattitanssijoita, ikäihmisiä eri puolilta Helsinkiä, oppilaita Kaisaniemen ala-asteelta, Kallion lukiosta ja Sibelius-lukiosta sekä Reijo Aittakummun johtama Sibelius-lukion kamarikuoro. Osia teoksesta pienemmillä kokoonpanoilla nähdään myös itsenäisyyspäivän ohjelmassa. Kimmo Pohjosen sävellys pohjautuu Ultra Organ -teokseen, joka on alun perin luotu Köln Filharmonian konserttisaliin. Useita vuosia kestäneessä prosessissa Pohjosen tavoitteena oli luoda uusi soitin, jossa urut heräävät eloon elektronisesti harmonikan kautta. Lopputulos onkin 2000-luvun elektronista urkuhaitarimusiikkia. Oodin avajaisia varten luodussa sovituksessa teokseen liittyvät myös poikasopraano ja Sibelius-lukion kamarikuoro. Ultra Organ Oodille -teoksesta tekee erityisen myös soittajien välimatka: urut soivat Musiikkitalon Organo-salissa ja harmonikka muutaman sadan metrin päässä Oodin ulkolavalla. – Kyseessä on ainutlaatuinen kokeilu, joka on myös symbolisesti merkittävä: teoksessa Musiikkitalo tervehtii uutta naapuriaan Oodia, Kimmo Pohjonen kertoo. Urkujen soittajana teoksessa toimii monipuolinen muusikko ja improvisoija, kirkkourkuri Mikko Helenius. Teoksen äänikuvassa kuullaan myös Tuomas Norvion urkusampleista koostamia rytmisiä melodiakudoksia. Norvio on myös teoksen osasäveltäjä, ja kuorosovituksen ovat tehneet Pohjonen ja Helenius. Kirjallisuuden talo Oodi on kirjallisuuden talo ja monipuolinen kaupunkikokemus, mikä näkyy vahvasti myös avajaisohjelmassa. Ulkolavan juontajana toimii Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja, kirjailija-toimittaja Ronja Salmi. Ulkolavalla esiintyvät sekä tietoja kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajat että vuoden 2017 kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Juha Hurme. Oodissa vierailee myös Aku Ankka -sarjakuvien piirtäjä ja käsikirjoittaja Kari Korhonen. Lisäksi ohjelmaa tarjoavat monikielinen kirjasto ja lukuisat kirjankustantamot. Kirjallisuuden ohella Oodin täyttää avajaispäivänä myös musiikki, kun Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri tervehtivät Oodia Musiikkitalosta. Ulkolavalla nähdään Solju-yhtye, jonka musiikissa yhdistyvät saamen kieli ja joiku uusiin ja innovatiivisiin äänimaisemiin. Samalla lavalla esiintyy myös Kalevauva, nykypäivän trubaduuriyhtye, jonka ohjelmisto on kerätty suoraan kansan suusta: vauva.fi-foorumilta. Ulkolavalla nähdään ote Teemu Mäen teoksesta Jouluevankeliumi, joka saa ensi-iltansa 7.12. Kiasma-teatterissa. Avajaisissa pääsee osallistumaan myös erilaisiin työpajoihin sekä tutustumaan Oodiin tulevaan taiteeseen. Itsenäisyyspäivänä Oodin avajaiset jatkuvat itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta, jolloin ohjelmaa on erityisesti perheille. Oodi on avoinna aamukymmenestä iltakuuteen. Luvassa on teatteria, musiikkia ja runsaasti lastenkirjallisuutta. Lapsia viihdyttävät päivän aikana muun muassa Oodin yhteyteen avautuva leikkipuisto Loru, Teater Tapir, monikielinen kirjasto sekä Helsingin Sanomien Lasten uutiset. Luvassa on myös satujoogaa, työpajoja ja sukellus improtangon maailmaan. Itsenäisyyspäivänä nähdään myös Nälkäteatterin tulkinta Aleksis Kiven Kihlaus-näytelmästä. OP Ryhmän Taidesäätiön musiikkipitoinen Hämärinkäinen-esitys tuo lavalle Taidesäätiön arvosoitinten haltijoita sekä näyttelijä-laulaja Anu Hälvän, joka toimii tarinan kertojana. VR-kokemus Inside Outside Finland esittelee puolestaan neljä suomalaista taiteilijaa ja taideteosta ainutlaatuisissa ympäristöissä. Lisäksi Oodissa kuullaan lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajan tervehdys, ja kirjankustantamot tuovat Oodiin suosikkikirjailijoita ja -hahmoja. Paikalla ovat muun muassa Miina Supinen, Kristiina Louhi ja uusi Tomppa-kirja sekä Harry Potter -kirjojen suomentaja Jaana Kapari-Jatta. Oodissa seikkailevat myös Herra Hakkarainen sekä Tatu ja Patu! Työväentutkimus 2018 -vuosikirja ? Työväentutkimus 2018 -vuosikirjan teemana on Muistovuosi 1918. Julkaisemme kolme vertaisarvioinnin perusteella hyväksyttyä tieteellistä artikkelia. Ne on merkitty Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan (TSV) myöntämällä sertifikaatilla. Ville Okkonen luotailee kirjoituksessaan vuoden 1918 ”jälkijyrinöitä” koululaitoksessa. Eivät ne sentään ihan kivuttomasti ohi menneet. Niistä pitkäkestoisin oli peruskoulun vastustaminen, jossa kansalliskonservatiivisen oikeiston käyttämät argumentit olivat perua sisällissodan jälkeisen Suomen arvomaailmasta. Pete Pesosen aiheena on teollisuuden työpaikoilla takavuosina hyvinkin yleinen ilmiö, työntekijöiden firabelityöt. Niiden laajamittainen salliminen ilmensi positiivisesti työpaikan henkeä. Anu Lahtinen paneutuu artikkelissaan vuonna 1928 seitsemän kuukautta kestäneen Hyvinkään villatehtaan lakon paikallisiin, kansallisiin kansainvälisiin ulottuvuuksiin. Vuosikirjassa arvioidaan työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia jne. – yhteensä noin 30 kirjaa. Entiseen tapaan julkaisemme myös tiivistelmiä edellisenä lukuvuonna valmistuneista työväentutkimusta käsittelevistä pro gradu -tutkielmista. Työväentutkimus-vuosikirja on Työväenperinne – Arbetartradition ry:n kustantama ja työväen perinnelaitosten (Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenliikkeen kirjasto, Työväen muistitietotoimikunta, Työväenmuseo Werstas ja Työväenperinne – Arbetartradition ry) yhdessä julkaisema tieteellinen aikakauskirja. Tänä syksynä se ilmestyy 144-sivuisena. Työväentutkimus 2018 -vuosikirja julkistettiin Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki). Tilaisuus oli osa 9.–11.11. järjestettyjen Stadin työväenkirjallisuuspäivien ohjelmaa. Oodin avajaisissa nähdään harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen (kuvassa keskellä) sävellys Ultra Organ Oodille.
18 Viikot 46-47/2018 Kuvataide Risto Kolanen Marraskuun kuvataide Mikael Pohjolan Harha retket kiehtovat ja synnyttävät tarinoita. Taiteilija ja puuveistos Aika nukkuu Forum Boxissa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Paavo Räbinä ottaa kantaa teoksillaan, eikä näyttely Sculporissakaan jätä katsojaa kylmäksi. Kuvassa hän on teoksensa Cleaner alla. Kuva: Raimo Granberg. Nina Baskin abstraktien maalausten taustalla on voimakas luonnontunne. Taiteilija teoksensa Hiljaa edustalla Galleria Contempossa. Kuva: Hannele Salminen. Jani Hännisen maalausten aiheet ovat ympärillämme kaikkialla: mainoksissa, graffiteissa, netissä, sarjakuvissa. Kuvassa taiteilija ja teos Tres Amigos Anhavalla. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Marianna Uutinen ja Mrs. Robinson -teoksensa Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Naivistimaalari Raija Nokkala ja Koirani ratkoo ristikoita -teemaan liittyvä maalaus Galleria Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. ? ”Head & Shoulders” kokoaa Exhibition Laboratoryyn kolmen nuoren yhteistyöparin teoksia. Galleria Rankassa on loppumassa kolmen taiteilijan jylhä näyttely ”PIRSTA-LOIJAT”. Luonnonvoimia ja ihmisen herkkyyttä Nina Baskin näyttely Galleria Contempossa, Lönnrotinkatu 23, koostuu akryyliväreillä kankaalle maalatuista teoksista, jotka ovat ei-esittäviä. Katsoja löytää niistä silti usein viittauksia luontoon; merta, vuoria ja maisemia. Teoksissa on vahva rakenne, osin paksua akryyliväriä, joka täyttää kankaan rytmikkäillä vedoilla. Töissä on rouheutta, rosoa ja syvyyttä. Bask työskenteli kevään 2018 Taidekeskus Salmelan residenssissä ja oli sen kesänäyttelyssä. Hän opiskeli taidetta Lahden kansanopistossa, taidekoulu Alfa Artissa ja Aalto-yliopistossa, maisteriksi 2015. Tämän hetken maalauksista löytyy viittauksia figuratiivisuuteen ja tosinaan ne näyttäytyvät eräänlaisina maisemina. Vesielementti toistuu usein hänen teoksissaan. Teostensa avulla hän pohtii luonnon ja ihmisyyden voimaa ja herkkyyttä. Leveän pensselin maalausta Jani Hännisen maalarintaival on ollut pitkä. Se on alkanut kaupunkitilan graffiteista ja jalostunut Vapaan taidekoulun ja Kuvataideakatemian huomassa. Esitystilat ovat vaihtuneet kadusta arvostettuihin gallerioihin ja taidemuseoihin. Hän yhdistelee piirrettyjä, raavittuja ja sapluunalla maalattuja merkkejä ja kuvioita mehevään, leveän pensselin maalaukseen, Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43 , galleristi Ilona Anhava esittelee. Taiteilija poimii aiheenneaarista. Työn alussa taiteilija levittää ensin muovialustalle akryylia. Tämän jälkeen hän irrottaa maalipinnan alustastaan, kääntää sen nurinpäin ja liimaa lopputuloksen laskostettuna tai tasaisena kankaalle. Syntyy omalaatuinen kuvatila, jossa vanhin maalattu kerros jää pintaan ja uusin pohjimmaiseksi, toisinpäin kuin yleensä. Koirani ratkoo ristikoita – Koirani ratkoo ristikoita, hiiri menee uimaan kissojen maitokuppiin, city-lehmä pakkaa kaikkien ihmetykseksi laukkunsa ja palaa kaupunkiin, kissan pentu ei saa silmiään irti kalakaupan näyteikkunasta… Naivistimaalari Raija Nokkala kuvailee teoksiaan, jotka voivat olla satua tai totta. Ne kertovat meistä ihmisistä ja arkipäivän ihmeistä ympärillämme. Ne ovat ajatusten kuvituksia, mitä voisikaan tapahtua tai mitä tapahtuu kaiken aikaa. Siitä, mitä emme aina huomaa. Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, näyttää Nokkalan maalauksia, keramiikkaveistoksia, taidekirja, taidekortteja, joista tulee hyvälle tuulelle. Miettiikö ristisanan ratkaisuja kaiken aikaa joku, joka osaa ja ymmärtää paljon enemmän kuin meistä kukaan osasi aavistaakaan?, Taidetalo Pilvilinnan asukki kyselee. Hurmaavia värejä, hauskoja kuvituksia, kiehtovia tarinoita – sitä kaikkea löytyy. Sodan arvet ajassamme Mistä viha kumpuaa? Se vaikuttaa valtaavan alaa: poliittinen väkivalta on yleistynyt Euroopassa ja uskonnollinen vastakkainasettelu on nostanut päätään länsimaisissa yhteiskunnissa. Vihatekojen, sotien, jäljet ulottuvat pitkälle historiaamme jättäen uhreihin arpia pitkäksi aikaa. Galleria Sculptorin, Eteläranta 12, Paavo Räbinän näyttelyn teoksissa käsitellään vihatekoja: sotaa, väkivaltaa ja valtataistelua ja näistä aiheutuvaa kärsimystä. Suomessa sota jätti pysyvät arvet sen kokeneiden ihmisten mieleen. Miten sukupolvemme kokee sodan arvet tänä päivänä? Keskipolven kuvanveistäjä tuo teoksissaan esille vihatekojen motiiveja, historian tapahtumia ja tapahtumista herääviä kollektiivisia tuntoja. Teosten avulla katsoja voi purkaa ajatuksiaan väkivallasta ja kärsimyksestä sekä auttaa samaistumaan ja tuntemaan myötätuntoa lähimmäistä kohtaan. Laiva kuin veistos harharetkellä Jokainen taideteos on kuvaus omasta tekemisestään. – Mikael Pohjolan teokset ovat hieman enemmän: ne ovat kokonaisia matkoja. Tarkoitan matkoja puuhun (ja muuhun), muotoihin ja tarinoihin. Tarinoihin, jotka tuntuvat tutuilta, mutta palaavat mieleen vain osittain, Jyrki Siukonen arvioi Forum Boxin, Ruoholahdenranta 3A, taiteilijaa. Matkanteon välineistä laiva on runollisin ja veistosta lähinnä. Pohjola veistää mielen matkoja: tutkimusretkiä, harharetkiä, klassisia haaksirikkoja. Teoksiin syntyy haavelaivoja, ehkä myös aavelaivoja. Laivat ovat puuta, miehet mitä milloinkin. Myyttien miehet, Gulliver, Crusoe ja Odysseus, osuivat eksyneille outoihin paikkoihin. Galleonin keulakuvana ei ole Yksisarvinen vaan puupää Pinokkio. Nenällä tuulenhalkoja. Tarina käy oudoksi. Virolaisnaisen elämää Suomessa Viron 100-vuotisjuhlien yhteydessä Galleria Sinnessä, Iso Robertinkatu 16, nähdään Liina Siibin näyttely ”Urban Symphony in E-minor II”. Se on osa juhlavuoden virallista taideohjelmaa, jonka teemana on ”Tulijoita, menijöitä ja jääjiä”. Näyttely koostuu videoista, valokuvista, podcastista, ääni-installaatiosta ja ready-made-esineistä. Taiteilija käsittelee siirtolaisuutta ja työtä, keskittyen erityisesti Suomessa työskentelevien virolaisten naisten tilanteeseen. Kahden vuoden ajan Siib dokumentoi kameran ja sanelukoneen avulla haastatteluja ja tapaamisia, jotka valaisevat näiden naisten elämää ja arkipäivää. Suomessa on töissä yli 30 000 virolaista naista. Kertomuksia on yhtä monta kuin naistakin. Siinä missä joku seuraa unelmaansa on toisen elämä taloudellisen pakon sanelemaa. Kuvissa nähdään suomalaista arkea – Prisman kassa, pokeriautomaatti R-kioskilla, bingoa kapakassa, puhelinliittymien myyjiä kauppakeskuksessa. Dinosaurus, joka katoaa Kuvataiteilija Taru Happosta kiehtoo ajatus älykkäästä, verkkaisesta kasvikunnasta, joka katselee ihmetellen elinympäristöään tuhoavaa ihmistä. Homo sapiens on saavuttanut valta-asemansa maapallolla vasta verrattain pienen hetken. Kasvit ja merenelävät ehtivät kukoistaa jo satoja miljoonia vuosia ennen ihmislajin kehittymistä. – Ehkä kasvikunta pitää meitä vain ohimenevänä vaiheena, dinosauruksena joka katoaa. Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna C 1 tuo julki helsinkiläisen taitelijan ensimmäisen laajemman yksityisnäyttelyn, ”ORGANISM”, joka koostuu öljy ja akryyli pellavalle töistä. Hän käsittelee jälkihumanistista utopiaa, jossa homo sapiens on kehittynyt täysin erilaisen (kasvi)älykkyyden parissa uudeksi lajiksi. Maalauksissa esiintyvät hybridit ovat ihmisten ja kasvien risteytyksiä. Teksti: Risto Kolanen sa monenlaisista lähteistä: lehdistä, televisiosta, netistä, sarjakuvista, musiikista, kadulta. Digiajan populaarikuvasto limittyy modernistisen maalaustaiteen milloin kubistiseen, informalistiseen tai ekspressiiviseen perinteeseen. Suuri muoto muistuttaa uusimmissa maalauksissa jonkinlaista rakennuksen pohjakaavaa tai kerrostalon julkisivun ikkunasivustoa. Sitten erottuvat moninaiset yksityiskohdat, aivan eri suuntiin. Näkemisen ihmeitä Galerie Forsblom, Lönnrotinkatu 5, esittelee Marianna Uutisen LIVE–teoksia. –Voisin tehdä näyttelyn vaikka pahvilaatikosta, hän sanoo näyttelyn työprosessia pohtiessaan. Tärkeintä ei ole aihe, valittu esitystapa, teosmuoto, vaan aistimellisen maailmassa-olemisemme esillepano maalauksen keinoin. Näkemisen ihmeitä ja elottomiksi miellettyjen kohteiden yllättäviä henkiin heräämisiä tapahtuu tämän tästä. Hän avaa tilataiteen, veistostaiteen sekä laajennetun maalauksen suuntaan. Teosten aika ei ole li
19 Viikot 46-47/2018 • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Hakaniemi, Hämeentie 7 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market Työsuorituksia Leipomot Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Sisustusmaalaukset, lattiat ja kylpyhuoneet KT-vähennys. Lohjan Värisuora p. 046-5638233 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si!
20 Viikot 46-47/2018 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi JANNE PAASIMIES Asiakkuusjohtaja, LKV, YKV 040 685 6100 Mahtavaa marraskuuta! Palvelemme kaikissa kodinvaihtoon liittyvissä asioissasi. Ota yhteyttä. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 MARJUT UUSMÄE Asuntomyyjä 040 680 7717 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 JOANNA AUTTI Asuntomyyjä 040 680 7702 ANNE URAMO Asuntomyyjä 050 321 7029 KALLE JOKINEN Asuntomyyjä 050 540 2011 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JIMI PUKKILA Asuntomyyjä 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 KATJA VILHOMAA Asuntomyyjä 040 680 7719