• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä ja varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen jari.nieminen@isannointiverkko.fi Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkoditlkv.fi www.omatkoditlkv.fi Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Viikko 50 - 2016 Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 47. vuosikerta - Nro 23 Pukinkonttiin lahjakortti Jalkahoitoa myös vanhuksille ja liikuntarajoitteisille kotikäyntinä, myös laitos- sekä yrityskäynnit. Jalkahoitola ONNEN JALAT Jalkahoitola Onnen jalat Tmi | Puh. 0400-823 923 Hämeentie 34 00530 Helsinki | Pakilantie 61 00660 Helsinki www.onnenjalat.fi | Kirsi.m@onnenjalat.fi JOULUKSI UUTEEN KOTIIN Asuntokauppa ei pysähdy joulunakaan. Jos harkitset kodinvaihtoa ? pyydä meidät arviokäynnille. Se ei maksa mitään, mutta saat parhaan lähtökohdan kodinvaihdolle. Nähdään! VALLILA, KT, 3 h, k, kirj., s, 2 las. ter., piha 107,5 m2 Upea mahdollisuus ylelliseen perheasuntoon idyllisessä Vallilassa! Loistavalla sijainnilla tyylikäs ja tilava, uutta vastaava, vuonna 2013 rakennettu koti. Kaksikerroksisessa huoneistossa suuri terassipiha sekä kaksi lasitettua ja tilavaa terassia.Ainutlaatuinen tilaisuus! F. Mh. 212.195,95 e. Vh. 529.000 e. Teollisuuskatu 3. 7126103 KALLIO, KT, 2 h, k, p 61 m2 Huippupaikalla, avara, läpitalon, v. 2011 remontoitu koti, jossa moderni keittiö Siemens-kodinkonein ja tilava kylpyhuone. Parveke korttelipihanäkymin lounaaseen. 5./6. krs, hissi. G 2007. Mh. 294.550,13 e. Vh. 295.000 e. Porthaninkatu 7. 7128362 Toivotamme kaikille iloista joulunaikaa! RIITTA FALENIUS-HALLAMA Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3422 gsm 0500 408 654 MARJA CANTH Myyntipäällikkö, KiAT puh. 020 780 3363 gsm 0400 250 772 SARI KESKINIVA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3376 gsm 050 347 9817 ALPPILA, KT 2 h, k, lasitettu p 52,5 m2 Hyväkuntoinen läpitalon koti suositun Konepajan vieressä. v. 2014 remontoitu A´la Carte-keittiö ja juuri valmistunut LVIS-remontti, upea kylpyhuone. Lasitettu parveke pihalle. 7./8. krs, hissi. E 2007. Mh. 224.384,82 e. Vh. 287.000 e. Aleksis Kiven katu 48. 7147145 ALPPILA, KT, 2 h, kk 48,6 m2 Rauhallisella sisäpihalla valoisa kaksio. Kylpyhuone remontoitu putkiremontin yhteydessä kokonaan 2016. Hissitalon 4. kerros s i s ä p i h a n ä k y m i n . Va p a a ! E 2 0 0 7 . Mh. 188.400,70 e. Vh. 199.000 e. Porvoonkatu 27. 7180452 VALLILA, KT, 2 h, kk 40,5 m2 Hyväkuntoinen, juuri pintaremontoitu läpitalon kaksio. 3./3. krs, ei hissiä. Vapaa ja muuttovalmis koti, joka sopii ensiasunnoksi tai sijoitukseen. F 2007. Mh. 195.000 e. Ensi-Kodin tie 6. 7160899 KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380 ANTTI MÄKINEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 PEKKA SIMOLA Myyntineuvottelija puh. 020 780 3925 gsm 0500 523 103 JUKKA SOININEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 2692 gsm 040 661 4628 PIRJO VARJORANTA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3370 gsm 0500 508 559 KULLA KIVI Liideri, KiAT puh. 020 780 3218 gsm 040 506 9231 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X. / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• KALLIO LEHTI 2 Viikko 50 Kukka, koriste ja lahjatavarakauppa Kukka, koriste ja lahjatavarakauppa Viipurinkatu 16, Helsinki. Puh. 044 986 9115 Tervetuloa ostoksille! Ava tt u Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... www.kukkakoristejalahjatavara.fi kukkakoristejalahjatavarakauppa@outlook.com Kinkkuvaraukset ja aukioloajat www.wotkins.fi HAKANIEMEN HALLI TUOREEN LIHAN ERIKOISMYYMÄLÄ chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Hakaniemen halli, 00530 Helsinki Avoinna ma-pe 8-18, la 8-16 Puh: 09 - 753 8378 ? www.reininliha.fi Hietalahden Kauniita, jouluisia, edullisia istutuksia kauppahalli il k s alk. hake Joulunajan tarjoukset Hot shakes Ginger Bread Shake Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 4,50? 6,00? Mantan joulumarkkinat 26.11.2016 ? 8.1.2017 Avoinna joka päivä klo 10-18 paitsi jouluaattona 10-14 Joulupäivänä markkinat hiljentyvät joulurauhan viettoon ? ruokaa ja juomaa ? leipää, leivonnaisia ja muita herkkuja ? käsitöitä ? Joulupukki vierailee Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry 10? Viipurin Kukka B ar M tehtaanmyymäLä Tukkutori, Sörnäinen Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 Mantan joulumarkkinat ??Mantan joulumarkkinat järjestetään Havis Amandan aukiolla tänä vuonna ensimmäistä kertaa. 26.11.2016-8.1.2017 pidettävään tapahtumaan osallistuu noin 30 eri myyjää, joilta voi ostaa lämmintä ruokaa ja juomaa, leipää, leivonnaisia ja muita herkkuja sekä käsitöitä. Myös Joulupukki vierailee markkinoilla lasten ja lapsenmielisten iloksi. Mantan markkinoilta saa niin maistuvat kuin mieltä ja kehoakin lämmittävät joululahjat ? tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympä- ristössä! Mantan joulumarkkinat ovat avoinna joka päivä klo 10-18 paitsi jouluaattona 10-14. Joulupäivänä markkinat hiljentyvät joulurauhan viettoon. Mantan joulumarkkinoiden takana on Helsingin perinteiset torikauppiaat ry, jonka jäsenet toimivat kauppiaina Helsingin Kauppatorilla. Kuvat: Matilda Gronow
• Viikko 50 47. vuosikerta ? nro 23 Ajankohtaista Kaupunkiaktiivi Saara E. Tolonen menehtyi Havainnekuva uuden kirjaston aulasta. YIT aloitti työt Helsingin keskustakirjaston työmaalla ??YIT on päässyt aloittamaan projektinjohtourakkansa keskustakirjaston työmaalla perjantaina 18. marraskuuta. Maanrakennus- ja kellarin betonirakennetöistä vastannut Maanrakennusliike E.M. Pekkinen on luovuttanut työmaan YIT:lle, joka jatkaa rakennustöitä maanpäällisten osien parissa. Helsingin päärautatieaseman läheisyyteen on rakenteilla uuden ajan kirjasto, kaupunkilaisten kohtaamispaikka, julkinen tila ja energiatehokas rakennus, joka täydentää Töölönlahden kulttuurikeskittymän. YIT aloittaa urakkansa rakennuksen rungon betonirakenteiden paikallavalutöillä ja teräsrakenteiden kokoamisella. Teräsrunkorakenteita on yhteensä yli kaksi miljoonaa kiloa, joista huomattavimmat ovat kaksi talon pituussuuntaan tulevaa, noin 100 metriä pitkää teräskotelokaarta. Teräskaarien väliaikaiset tukirakenteet pystytetään vuoden vaihteessa ja pysyvät kaarirakenteet vuoden 2017 alussa. Rakenneratkaisu mahdollistaa kirjaston suuren ja avoimen sisätilan, jonka ansiosta kirjaston aulaan ei tarvita pilareita. Keskustakirjasto on uudentyyppisine rakenneratkaisuineen monipuolinen hanke, jolla on korkeat energia- ja materiaalitehokkuustavoitteet. ? Olemme innoissamme, kun pääsemme aloittamaan työt keskustakirjaston työmaalla. Hanke on mielenkiintoinen, mutta myös teknisesti haastava, joten se vaatii toteuttajiltaan innova- tiivisuutta ja asiantuntevaa otetta työtehtävissään, hankkeen projektipäällikkö Jorma Kontturi kertoo. Keskustakirjasto on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden merkkihanke ja sen laajuus on noin 17 000 bruttoneliömetriä. Pääarkkitehtina toimii Arkkitehtitoimisto ALA Oy. Kirjasto avaa ovensa joulukuussa 2018 ja sen rakentamiskustannukset ovat 98 miljoonaa euroa. Kuvataiteilija Viva Granlundille Helsingin kulttuuripalkinto ??Helsingin kulttuuripalkinnon 2016 on saanut kuvataiteilija Viva Granlund. Taiteen ja kaupunkiaktivismin rajapinnassa uraa uurtanut taiteilija tunnetaan ennen muuta julkiseen kaupunkitilaan tehdyistä vaikuttavista seinämaalauksistaan, jotka pysäyttävät ohikulkijansa ihailemaan ja ajattelemaan eri puolilla Helsinkiä joka päivä. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa. ? Viva Granlund on murtanut kaupunkitaiteen ja -byrokratian betonoiduksi luullun vastakkainasettelun. Hän on töillään ja aloitteellisuudellaan osoittanut, että kaupunkia voi ja pitää muuttaa. Taiteilija voi vaikuttaa arjen ympäristöön ja jopa kaupungin virkamieheen. Helsinki on Viva Granlundin ansiosta pykälän lähempänä modernia eurooppalaista suurkaupunkia, tiivistää kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Jukka Relander. Viva Granlundin värikkäät ja yksityiskohdiltaan runsaat muraalit ovat 2000-luvun mittaan tuoneet elämää betonisiin alikulkuihin, seiniin ja sillanalu- siin muun muassa Teollisuuskadulla, Hakaniemenrannassa, Pasilan asemalla ja pyöräilyväylä Baanalla. Työt ovat enemmän kuin maalauksia, ne ovat sekä lopputulos että tekemisen performanssi, joka kannustaa aktiivisuuteen ja synnyttää sekä ohikiitävää että pysyvämpää keskustelua. Granlundin työskentelymuoto julkisessa tilassa on usein myös osallistava ja yhteisöllinen, kuten Malmin alikulkuun 2011 syntyneessä seinämaalauksessa. Helsingissä julkisten tilojen katutaiteen matka töhrytaisteluista osaksi laillista nykykulttuuria on vaatinut taiteellisen näkemyksen lisäksi päättäväisyyttä ja oma-aloitteisuutta asioinnissa kaupungin virastojen kanssa. Yksi pääkaupunkimme nähdyimpiä taideteoksia on luolamaalaus Opintoputki, joka syntyi Granlundin kokoaman taiteilijaryhmän yhteistyönä Kaisaniemen metroasemalle 2006. Siitä alkoi taiteilijan vuosi vuodelta tiivistynyt yhteistyö rakennusviraston kanssa. Taiteilija vastaa itse töidensä kunnosta ja siisteydestä, ja ennakkoluuloja on puolin ja toisin yhä vähemmän. Jo viitisen vuotta Granlund on saanut maalata työnsä suoraan betoniin, eikä erikseen seiniin pultattaville levyille, kuten aluksi. Taiteellisten projektiensa ohessa helsinkiläinen Viva Gran- lund on työskennellyt opettajana Pohjois-Helsingin kuvataidekoulussa vuodesta 2001 lähtien. Hän on opiskellut Vapaassa Taidekoulussa 1980-luvulla ja The Art Students League of New Yorkissa 1993?1998. Helsingin kulttuuripalkinto myönnetään vuosittain tunnus- ??Kalliolaisten kaupunkiaktiivi Saara E. Tolonen on kuollut. Asian uutisoi Helsingin Sanomat sunnuntaina 20. marraskuuta. Tolonen menehtyi varhain edellisenä perjantaiaamuna sairastamisen jälleen. Saara Tolonen henkilöityi ehkä eniten Karhupuiston kunnostamisessa ja siistimisessä. Hänet tunnettin erityisesti Kallio-Seurassa, kun hän oli vastuussa muun muassa Karhupuiston siistimiskampanjasta ja katuprostituution häätämisestä Harjun alueelta. Vieläpä Tolonen tunnettin myös Töölönlahden sorsien virallisena ruokkijana. Tolosella oli pitkään oma tilitoimisto, hän toimi myös isännöitsijänä ja oli mukana lukuisissa kansalaisjärjestöissä. Hänet valittiin vuonna 2002 Helsingin vuoden kaupunkilaiseksi. Sen lisäksi hän toimi aktiivisesti myös Kallion kirkossa. Kallion kirkko järjesti 4.12. avoimen hautausmessun. Kaavakävely ??Hakaniemen kaavakävely alueella 8.12. klo 1718.30, jossa alueesta keskustelemassa myös apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki. Lähtö Maailman rauha -patsaalta. Viva Granlund. Kuva Mika Ruusunen tuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa, ja sen myöntää Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta. Viime vuonna palkinnon sai näyttelijä Kati Outinen.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 23 Lähes 20 000 tilasi matkakortin kotiinsa H SL:n matkakorttikampanja toi Helsingin seudulle tuhansia uusia joukkoliikenteen käyttäjiä. Lähes 20 000 ihmistä tilasi HSL:n matkakortin maksutta kotiinsa kuukauden kestäneen kampanjan aikana. Matkakortin kokeilukampanja toteutettiin myös vuosina 2013 ja 2014. Näiden kampanjoiden tuottojen perusteella arvioimme, että nyt toimitetuille matkakorteille tehtyjen latausten arvo ylittää miljoona euroa vuoden aikana. ? Matkakortti-kampanjan alkajaisiksi HSL jakoi marraskuun alussa 6000 vihreää ämpäriä matkakortin käyttäjille. Ihmiset, joilla ei ollut omaa matkakorttia, saivat tilata sen maksutta ja kotiin kuljetettuna. Kokeilukampanjassa tilatuille matkakortille on ladattu valmiiksi kaksi viikkoa matkustuasaikaa ja niillä voi matkustaa kaikissa liikennevälineissä koko HSL:n alueella. Kokeilukampanjan aikana uusien matkakorttien tilauksista kaksi viidennestä tuli Helsingistä, viidennes Espoosta ja toinen viidennes Vantaalta. Loput tulivat muista HSL-kunnista: Keravalta, Sipoosta, Kirkkonummelta ja Kauniaisista. Väkilukuun suhteutettuna eniten maksuttomia matkakortteja tilasivat keravalaiset: 2,7 prosenttia kuntalaisista haluaa kokeilla HSL:n matkakorttia. Kampanjalla oli tarkoitus saada HSL:n asiakkaiksi suuri joukko uusia matkakortin käyttäjiä. Kampanja on toteutettu kaksi kertaa aiemminkin. Vuonna 2013 toteutetussa vastaavanlaisessa kampanjassa toimitettiin yli 28 000 uutta matkakorttia. HSL:n tavoitteena on saada matkakorttia kokeilevat jäämään myös kanta-asiakkaiksi. Kanta-asiakas, jolla on kausilippu, matkustaa HSL:n liikenteessä alennettuun hintaan. Kunnat maksavat osan kausilippujen hinnasta, ja kaupunkien sisäisissä lipuissa tuki on jopa puolet lipun hinnasta. Tiina Solala jatkaa Kallion Kulttuuriverkoston johdossa ??Kallion Kulttuuriverkoston syyskokous valitsi yksimielisesti Tiina Solalan KKV puheenjohtajaksi kaudelle 2017. Solala jatkaa näin toiselle toimikaudelle. Kulttuuriverkoston hallitukseen tulevalle vuodelle valittiin Kati Helin, Erkka Heinämäki, Johanna Sauramäki, Roosa Rauatmaa. Varajäsenet ovat Juhani Vierimaa ja Piritta Pääkkö, sihteeri on Kaisa Oksanen. Syyskokous vahvisti Kallion Kulttuuriverkoston vuo- den 2107 jäsenmaksuksi 10 euroa. Liittymällä KKV:n jäseneksi voi tukea myös Kallion Kulttuuriverkoston järjestämiä kulttuuritapahtumia. Lisätietoja saa Kallion Kulttuuriverkoston wwwsivuilta. Kohdasta ?mukaan toimintaan?. Kallion Kulttuuriverkosto vastaa Kallio Kukkii ?kaupunkifestivaalin järjestelyistä, joka järjestetään vuonna 2017 12.5. ? 21.5. Kallion Kulttuuriverkoston Kallion kävelyfestivaali on puolestaan mukana tulevana vuotena Euroopan kulttuuriympäristö ?päivillä sekä OpenHouseHelsinki ?tapahtumassa. Opastettuja kävelykierroksia on myös säännöllisesti kerran kuukaudessa. Kallio Kipinöi 2017 järjestetään perinteisesti marraskuun lopulla. Kiitollisuudesta rakentunut erilaiseksi? Olisiko meno niin merkillistä, että kiitollinen ihmiskunta olisi säilyttänyt puhtaan ympäristön ja kauniin luonnon? Tai, että kiitolliset kansakunnat eläisivät sovussa keskenään? Tai, jos ihminen olisi kiitollinen siitä, mitä hänellä on, pelkästään kiitollinen. Vailla katkeruutta tai ahneutta. Vertailematta itseään kehenkään toiseen. Sellaisella ihmisellä ei kai olisi tarvetta syrjiä ketään, ei tarvetta pettää, valehdella tai varastaa. Leikissäni kiitollisuus tarkoittaa eri asiaa kuin osaansa tyytyminen. Osaansa tyytyjistä tulee ennenpitkää kaikkeen tyytymättömiä nurisijoita. Vekkulissa utopiassani se perusasetuksiltaan kiitollinen ihminen tietäisi mitä tahtoo tai tarvitsee ja pyrkisi päämääräänsä muita polkematta. Ymmärtäisi ottaa opiksi vastoinkäymisistään ja kunnioittaisi elämää ympärillään. Miten Helsinki säästää? ??Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on kehunut kuinka paljon tämä kaupunki on säästänyt, mutta Metro-Lehti 09.11. (2016) Otsikolla: ?Silta hi- nattiin Virosta? antaa aihetta epäillä, että senkö takia Helsinki on säästänyt, että Virostako haetaan kaikki palvelut ja työt sekä työntekijät, joten ei silloin ole ihme, kun Suomi velkaantuu! Näinkö toimii Kokoomus? Lassi Tiittanen Hakaniemenmetroasemanportaat -koska pesty? ? ??Onko kukaan koskaan nähnyt Hakaniemen metroasemalle johtavia kiviportaita pestävän? ? Minä ainakaan en ole nähnyt. ? Olen toki käyttänyt niitä päivittäin vasta kaksikym- mentä vuotta... ? ? Raija-Sinikka Rantala Hurstin leipäjono Hakaniementorilla. Hiljainen kansanosa ruokajonossa ??Olen useina vuosina seurannut Itsenäisyyspäivän tapahtumia Hakaniementorilla. Hallitukset vaihtuu ja hallituksien leikkauksien painotukset. Yksi on joka pysyy Hurstin avustusjono keskipäivällä. On sää mikä tahansa niin ahkerat ihmiset tarjoavat talkoohengessä aterian tai eväskassin sitä tarvitseville. Joka kerta siellä jakopisteen läheisyydessä pyörii Eduskuntapuolueiden kansanedustajia ja omin korvin olen kuullut että he puhuvat tekevät voitavansa asioiden parantamiseksi. Miltei niiltä jalansijoiltaan rientävät asettelemaan juhlatamineita päällensä ja ovat valmiit pyörähtele- mään presidentinlinnassa tv-kameroiden loisteessa. Sen tv-lähetyksen maksaa jokainen meistä on sit- ten töllöä tai ei. Toivo Koivisto kanssakulkija Tavaraa jaettavaksi torille! Keskuspuiston puolustajat jättivät valituksen yleiskaavasta Olli Sarpo ??Jos jakaisin torilla ohikulkijoille viidenkympin seteleitä, saisin useimmilta kiitokset. Mutta niitäkin ilmaantuisi, jotka moittisivat saituriksi. Jurputtaisivat miksen jaa satasia, jos sitä rahaa kerran riittää. Sellaisia me ihmiset olemme. Onnellisuusoppaiden autuuteen en usko, enkä suosittele muillekaan. Ojasta allikkoon se polku vie. Jos nyt kuitenkin pikkuisen kastan lusikkaani siihen soppaan, en tee sitä neuvoakseni ketään, en julistaakseni totuutta. En. Minä leikin. Tarkemmin sanoen ajatusleikin kieliopin konditionaalilla. Sellainen leikki alkaa useimmiten sanoilla: entäs jos... Niin, entäs jos ihmisen mieli olisikin jo alunalkaen rakentunut hieman toisin? Mitäpäs jos ihminen olisikin perusasetuksiltaan kiitollinen? Kiitollinen siitä, mitä hänellä on ja siitä, mitä hän on saanut elämässään kokea. Miten sitten olisi? Olisiko maailma Viikko 50 Viheliäisiä tyyppejä sellaiset kiitolliset. Karvaita paloja nieltäviksi turhantavaran kaupustelijoille ja kansanjohtajille. Konkursseja ja keskitysleirejä niin tolkuttomasta menosta seuraisi. Päivänselvää, eikö niin? Niin, paitsi että ajatusleikissäni ne kaupustelijat ja kansanjohtajatkin kuuluisivat kiitollisten kaartiin. Aikamoista koninleikkiä, vai mitä? Sellainen maailma, jossa ei kukaan kadehtisi toistaan, eikä kukaan syyttäisi muita omista vastoinkäymisistään. Oltaisiin porukalla kiitollisia. ??Useat Keskuspuiston puolesta ?liikettä lähellä olevat yhdistykset ja yksityiset henkilöt esittävät Helsingin hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa, että Helsingin kaupunginvaltuuston yleiskaavapäätös kumotaan lainvastaisena Keskuspuiston osalta. Yleiskaava on Keskuspuiston osalta voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan vastainen, voimassa olevien Keskuspuis- ton asemakaavojen vastainen ja kaupunginvaltuuston hyväksymän virkistysaluekäyttötarkoituksen vastainen. Yleiskaavaratkaisu ei myöskään turvaa Keskuspuiston luonnonarvoja. Yleiskaavan vuorovaikutusprosessi ei mahdollistanut kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien toteutumista. Yleiskaavaratkaisu heikentää laajojen kansalaispiirien elinympäristöä vir- kistysalueiden supistuessa eikä hallintolain 6 §:n mukaisesti suojaa kuntalaisten oikeutettuja odotuksia Keskuspuiston säilymisestä virkistysalueena. Valituksen ovat allekirjoittaneet Pirkkolan omakotiyhdistys, Pohjois-Haaga-seura, Ruskeasuo-seura, Haagan Työväenyhdistys, Maunulanpuiston palstaviljelijät, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys sekä 21 yksityishenkilöä. Toimeentulotuen hakeminen Kelasta alkoi ? Vältä ruuhka ja hae tammikuun 2017 tuet nyt ?? Kuntien sosiaalitoimistojen sijasta toimeentulotukea haetaan jatkossa Kelasta. Tammikuun 2017 tukea voi hakea paperihakemuksella 1.12. alkaen. Hakemuslomakkeita voi myös tulostaa osoitteesta www.kela.fi/lomakkeet. Lomakkeen voi palauttaa postitse tai tuoda lähimpään Kelan toimistoon tai muuhun palvelupisteeseen. Koska toimeentulotuen asiakkaita on paljon, Kelan toimistoissa voi olla ruuhkaa vuodenvaihteessa. Tukea kannattaakin hakea heti joulukuun alussa. ? Pelkästään joulukuussa odotamme saavamme 150 000 hakemusta, han- kepäällikkö Heli Kauhanen kertoo. Toimeentulotuen siirto Kelan hoidettavaksi takaa eri puolilla Suomea asuville asiakkaille yhdenvertaisemman kohtelun. Myös asiointi helpottuu: 80 % toimeentulotuen asiakkaista on jo entuudestaan Kelan asiakkaita.
• KALLIO LEHTI Viikko 50 Helsingin toimialojen hallintojohtajien virat täytetään sisäisesti ??Helsingin tulevien toimialojen hallintojohtajien virat täytetään ilman julkista hakumenettelyä. Kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksessa nykyiset virastot ja liikelaitokset yhdistetään neljään toimialaan. Osa nykyisistä viroista tullaan lakkauttamaan. Uudet virat täytetään joko sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä tai suorasiirtona. Johtamisen jaosto esittää kaupunginhallitukselle, että perustetaan seuraavat virat: kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallintojohtaja, kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallintojohtaja sekä sosiaalija terveystoimiala hallintojohtaja. Virkojen kokonaispalkat ovat 7 900 euroa kuukaudessa, lukuunottamatta kulttuurin- ja vapaaajan toimialan hallintojohtajan virkaa, jonka kokonaispalkka on 7 000 euroa. Virat on tarkoitus perustaa 1.12.2016 ja täyttää ennen uuden organisaation aloittamista hallinnon ja tukipalvelujen uudelleen organi- soinnin valmistelua varten. Helsingin kaupunginhallituksen johtamisen jaosto päätti hallintojohtajien virkojen täyttömenettelystä kokouksessaan tänään. Kokonaisuudessaan esityksen voi lukea kokouksen esityslistalta. Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto kuuli kokouksessaan myös toimialojen toimintasääntöjen valmistelutilanteesta. Jaosto kokoontuu seuraavan kerran 28.11.2016. Joulufestari ja joululauluja Hakasalmen huvilassa ??Joulukaudella Hakasalmen huvilan matineoissa ja iltakonserteissa soi joulumusiikki Suomesta ja maailmalta. Laajimman musiikkikattauksen tarjoaa Helsingin Konservatorio, joka pitää 10.12. oman Joulufestarin. Huvilassa kaikuvat usein myös kotimaiset sävelet lähestyvää Suomi 100 -juhlavuotta ennakoiden. Kaikkiin matineoihin on vapaa pääsy. la 17.12. klo 14 Joululauluja maailman ympäri Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kansainvälinen kulttuuriyhdistys Satakieli esittää matineassaan sikermän talvisia ja jouluisia lauluja eri puolilta Eurooppaa, erityisesti slaavilaisista maista: Venäjältä, Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Puolasta, T?ekistä ja Slovakiasta. Niiden lomassa kuullaan myös suomalaisia, englantilaisia ja espanjalaisia lauluja. su 18.12. klo 14 Etnokuoro Kassandra Vapaa pääsy. Etnokuoro Kassandra on tunnettu iloisista ja tanssillisista esityksistään, ja tällä kertaa ohjelmassa on muun muassa sardinialaisia, turkkilaisia, ruotsalaisia ja virolaisia lauluja. Konsertissa vierailevat Espoon musiikkiopiston Kameleonttikuoron Uni- ja Sekamelska -ryhmät. ke 28.12. klo 14 Valossa kuun ja auringon Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Suomalais-perulainen duo Sininen Tuli vie joulun ja uuden vuoden tunnelmiin Andien vuoristoon, Venezuelaan ja muualle Latinalaiseen Amerikkaan. Värikkäässä ja tunnelmallisessa konsertissa kuullaan myös erikoisia soittimia. Duo Sinisen Tulen eli laulaja-viulisti Sanna Mansikkaniemen ja kitaristi Camilo Pajuelon vieraana on Venezuelan pikkukitaran eli cuatron mestari Eduardo Ramírez. Lasse Liemolan ensilevystä 60 vuotta ??Lasse Liemola valmistautuu juhlavuoteen. Kun Suomi täyttää 100 tulee kuluneeksi 60 vuotta Lasse Liemolan ensimmäisestä levystä. Hän voitti Helsingin Työväentalolla iskelmestaruuden yhdessä Laila Kinnusen kanssa. Kultainen 50-60 luku Lasse Liemola & Mosabacka Big Band torstaina 15.12 klo 19 Opistotalo Helsinginkatu 26. Liput 20-18-10, S-kortilla alennus 3 euroa. Ennakkoon: Metrosuutarit, Kamppi, Stadin slangin toimisto, lasse.liemola@liemola.com, orkesterin jäseniltä sekä tuntia ennen ovelta. 5 Kolumni Demokratiako kriisissä? ??Monet tutkijat kirjoittavat huolestuneina länsimaisen demokratian kriisiytymisvaarasta. Edustuksellinen demokratia etenkin olisi kärsimässä luottamuspulasta. Ihmiset haluavat monimutkaisiin asioihin helppoja ja yksinkertaisia vastauksia ja ellei niitä ole, petytään. Tällaisessa yhä enemmän yhteen kietoutuvan maailman ja luottamuspulan maailmassa erilaiset populistiset liikkeet saavat kasvualustaa ja voimaa. Tämän olemme hyvin huomanneet viimeisten vuosien aikana. Tilanne Euroopassa, jopa Yhdysvalloissakin, on muuttunut todella nopeasti. Kuka olisi uskonut kansallissosialismin eli natsien näin vahvaan nousuun toisen maailman sodan jälkeen. Missä on ihmisten historiatietoisuus? Edustuksellisen demokratian jonkinlaisena kriisinä voidaan pitää myös Euroopan Unionia kohtaan syntynyttä kasvavaa kritiikkiä. Hajottamispyrkimyksiä on näkyvissä, mutta mitä sen jälkeen. Uutta sotaa Eurooppaan tuskin kukaan toivoo. EU:ta voidaan pitää pohjimmiltaan rauhanomaisen kansainvälisen konfliktinratkaisun mallina. Se yhdisti valtiot, jotka olivat vuosisatojen ajan taistelleet keskenään. Unionia luonnehditaan turvallisuusyhteisöksi. Molemmat isot yhteisöt EU ja Yhdysvallat ovat läntisen demokratian peruspilareita. Jos niiden toimintaa rupeaa hallitsemaan arvaamaton populismi ja suvaitsemattomuus, seurauksia voi vain arvata. Ainakin se tietäisi levotto- muuksia, konflikteja, vahvemman valtaa, epätasa-arvon kasvua. Uskon, että moni meistä seurasi USA:n presidenttivaalikampanjaa ja sen tiedonvälitystä. Tuntui uskomattomalta, että vapaasta tiedonvälityksestä internetissä ja sosiaalisessa mediassa (some) tuli oikeastaan koko maailman rauhaa uhkaava asia. Somessa levitetyt valheet ja epätotuudet kasvattivat sellaista vihan määrää, mitä eivät ehkä enää kummankaan ehdokkaan taustajoukot arvanneet tai kyenneet hallitsemaan. Ja se kaikki vaikuttaa yhä. Tutkijat ja yhteiskunnallisten ilmiöiden seuraajat kertovat, että viha ja suvaitsemattomuus ovat lisääntyneet valtavasti viimeisten parin kolmen vuoden aikana. Se ei lupaa hyvää. Ennen pitkää jossakin voi räjähtää. Edustuksellista demokratiaa tarvitaan nyt entistä kipeämmin kanavoimaan ja purkamaan tätä vihan määrää. Mutta purkajiksi tarvitaan tavallista rohkeampia ja luottamusta herättäviä poliitikkoja. On ymmärrettävä vihaa ja epäoikeudenmukaisuutta synnyttäviä tunteita ja syitä ja kyettävä puuttumaan ja korjaamaan niitä. Ensi vuosi ratkaisee paljon. Monissa Euroopan maissa käydään ratkaisevia vaaleja, Saksassa parlamenttivaalit, Ranskassa presidenttivaalit, Britanniassa Brexit täytäntöönpanoa, entä Italia tai Kreikka. Meilläkin on kuntavaalit ja valmistaudutaan maakuntavaaleihin. Mil- laisia johtajia kansa valitsee Saksaan tai Ranskaan ja miten Britannia selviytyy Brexit kriisistään, vaikuttaa koko Eurooppaan. Ympärillä on niin paljon epävarmuutta aiheuttavia maita, jotka eivät varmasti siekailisi käyttää tilaisuutta hyväkseen voidakseen edistää omia populistisia ja kansallisia päämääriään. Sen tien päässä ei ole hyvää odotettavissa, jos historia toistaa itseään. Yhdysvallat elää vielä presidentti Barack Obaman rauhallista aikaa, mutta kohta ohjaksiin tarttuu toinen mies. Millä tavalla Donald Trump haluaa piirtää kädenjälkensä historiaan, siitä ei ole vielä tietoa. Mutta aivan varmasti hän sen haluaa tehdä. Tulos ei välttämättä palvele globalisoituvaa maailmaa, vaan ehkä näemme uudelleen sulkeutuvat rajat ja eri maanosien elinkamppailut omilla ehdoillaan omien rajojensa sisällä. Tämä kehitys olisi valtava takaisku Euroopalle, Suomi mukaan lukien. Miten sitten tässä isossa kehityskuvassa oma pieni maamme ja sen päättäjät pärjäävät ja pidetäänkö kaikki ihmiset kärryillä. Tärkeintä on, että seuraamme kehitystä, pidämme ihmiset tietoisina maailman menosta ja perustelemme tarvittavia päätöksiä ihmisille hyvin ja selkeästi. Kaikilla pitää olla tunne, että olemme samassa veneessä ja että kaikista pidetään huolta. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd www.maijaanttila.net Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus on harjakorkeudessa Valo aina loistakoot! Kynttilä iltaan ikkunaan luo lämpimästi valoaan. Kuulen äänen kuiskaavan, mua jälleen ohjaavan. ? Emmehän uuvu unelmaan, kynttilä jäi palamaan. Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon! Kynttilä iltaan ikkunaan luo lämpimästi valoaan. Syksyn iltaan tummuvaan annoit lahjan arvokkaan. Sillan kauas kantavan, jäljet jäävät elämään. Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon! Kynttilä iltaan ikkunaan saa katseen kääntymään. Elämältä paljon saan, paljon saan unohtaa. Jälkeen yön pimeyden valoa kaipaa ihminen. Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon! Emmehän uuvu unelmaan, kynttilä jäi palamaan. Valo aina loistakoon sun sydämes kammioon! Toivo Levanko lyyrikko ??Kalasatamaan nousee parhaillaan uusi terveysja hyvinvointikeskus, joka tarjoaa reilun vuoden päästä kaupunkilaisille keskitetysti terveys- ja hyvinvointipalveluja. Työmaalla juhlittiin harjannostajaisia tänään. Keväällä 2018 Työpajankadulla avautuvassa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa asiakas saa laajan valikoiman terveys- ja hyvinvointipalveluja saman katon alta. Palvelut on suunnattu pääasiassa työikäisille asiakkaille. Palveluihin kuuluu muun muassa terveysaseman, hammashoidon, psykiatrian ja päihdehoidon palveluja, nuorten ja aikuisten sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluja, kuntoutus- ja vammaispalveluja sekä laboratorio. Lisäksi keskukseen tulee maahanmuuttajille suunnattuja palveluja. Keskus palvelee pääosin Vallilan, Arabianrannan, Hermannin, Sörnäisten ja Kalasataman aluetta. ? Tämä on meille merkittävä hanke. Kalasatamassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tulevat työskentelemään tiiviisti yhdessä ja tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut sujuvasti ilman siir- tymistä luukulta toiselle. Toivomme, että tämä tuo lisäarvoa asiakkaillemme. Tämä on myös kansallisten tavoitteiden mukaista, sanoo Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen projektipäällikkö Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta. ? Terveys- ja hyvinvointikeskus tarjoaa todella tärkeän lisän Kalasataman palveluntarjontaan. Yhdessä Redin kauppakeskuksen kanssa alueen palvelut muodostavat kokonaisuuden, joka hakee vertaistaan Suomessa, SRV:n Suomen liiketoiminnan johtaja Juha Toimela kertoo. Uudenlainen toimintamalli on vaatinut paljon tilojen suunnittelijoilta, jotka ovat tehneet tiivistä yhteistyötä tiloja aikanaan käyttävien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Tila- ja kalusteratkaisuja on testattu esimerkiksi koehuoneiden avulla. Palautetta on kysytty myös tulevilta asiakkailta vammais- ja seniorijärjestöjen kautta. Terveys- ja hyvinvointikeskus vuokratiloihin Kaupunki muuttaa rakennukseen vuokralle. SRV to- teuttaa terveys- ja hyvinvointikeskuksen osana Helsingin kaupungin kanssa vuonna 2011 solmittua Kalasataman keskuksen toteutussopimusta. SRV on myöhemmin myynyt rakennuksen saksalaisen Deka Immobilienin hallinnoimalle erikoisrahastolle. Keskuksen suunnittelee myös Redin suunnittelusta vastaava arkkitehtitoimisto Helin & Co Architects. Rakennettavalla Kalasataman alueella asuu vuonna 2018 noin 4 000 asukasta. 2035 alueella asuu noin 21 000 asukasta ja työpaikkoja on 8 000. Redi palveluineen ja asuntoineen nousee Kalasataman keskelle, metroaseman viereen. Kalasatamassa on käynnissä muitakin edistyksellisiä tilakokeiluja, esimerkiksi Kalasataman uuden peruskoulun tilat on suunniteltu siten, että niitä voidaan hyödyntää monipuolisesti opetuksessa. Kalasatamassa on käynnissä myös Fiksu Kalasatama -hankkeen Joustotilat-projekti, joka edistää myös yksityisten taloyhtiöiden tilojen yhteiskäyttöä.
• KALLIO LEHTI 6 Viikko 50 Päivyri Viikon mietelause: Keski-iässä sielun pitäisi avautua ruusun lailla eikä sulkeutua niin kuin kaali. John H. Holmes (1879-1960) Nimipäivät: Viikko 50 Ma 12.12. Tuovi Ti 13.12. Seija Ke 14.12. Jouko To 15.12. Nooa, Heimo Pe 16.12. Aada, Auli, Aulikki La 17.12. Raakel Su 18.12. 4.adventtisunnuntai. Aapo, Rami, Aappo In memoriam Ystävän muistolle Sä täällä Kalliossa vuodet elit. Lähellämme keskellämme liikuit. On kuin aika pysähtynyt oisi, kun tieto lähdöstäsi tietoon tuli. Työrukkasista sinut monet tunsi. Saappaat savussa sä työtä teit. Sun hattus alta tähtisilmäs tuikki, ja silmissäsi hehkui sielun palo. Luomisvoimaa joka solus janos. Primus motorina monessa olit. Et itsellesi elänyt, vaan meille. Vastuuta kannoit, haasteita kohti kävit. Aikaa, kohdata ihminen, sinulla oli. Kotisi oli avoin ystäville. Vieraanvaraisuutesi vailla virtaa. Leipomukset itse loihdit parhaat. Kauniisti koristellut kakut maukkaat oli. Vain taivas yksin tietää, kuinka moni sielulleen virvoituksen kauttas sai. Puiston penkillä kun kukkaloistoon katsoi, sielunhoitoa se parhaimmillaan oli. Sä olit vakaa myöskin uskossasi. Usko ja rakkaus näkyi teoissasi. Päämäärä kirkas, sitä kohti kuljit. Iäti kestävä sana kalliopohjanasi. Kukkatarhan hoidit loppuun asti. Tarvitse ei enää sinun jatkaa. Karhupuisto kaipaa ? mekin kaikki. Perille päässyt olet, osa parhain. Joulutähdet uudet loistaa siellä. Saara Tolosen muistolle Aino Elina Sirviö Tutustuin häneen lähinnä Kallion puistoistutuksien merkeissä. Juteltiin usein syvällisiäkin asioista. Monella tavoin sain nauttia hänen vieraanvaraisuudestaan ja syvällisestä viisaudestaan. Galleria Rantakasarmi ??Reetta Partasen Juuriaan myöten -yksityisnäyttely Tervetuloa Avajaisiin ke 14.12.2016 klo 17 ? 19 Reetta Partanen Juuriaan myöten 15.12.2016 ? 15.1.2017 Galleria Rantakasarmi Suomenlinna C1, 00190 Helsinki Avoinna: ti - to 12 ? 17.30, pe - su 11.30 ? 16 Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9?14, ke klo 12?17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9?10, ke klo 12? 13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su klo 9?19. Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma? pe klo 16?19. Ke 14.12 Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea joht. Johanna. Klo 19 Muukalaisina maailmassa joulunäytelmä. Koti vai pakolaisuus, mennyt vai nykyisyys, muukalainen vai ystävä? Saako joulun lapsi syntyä tähän maailmaan vai hautautuuko hän uskon raunioihin? Käsikirjoitus ja ohjaus Mari Mattsson ja Ari-Pekka Miettinen. Vapaa pääsy ja ohjelma. To 15.12. klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Klo 19 Muukalaisina maailmassa joulunäytelmä. Vapaa pääsy. Klo 20 Kauneimmat joululaulut Pub Sirdiessä. Partti, Niskala. Pe 16.12. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti VeliMatti Hynnisen johdolla. Teejatkot. Klo 19 Muukalaisina maailmassa joulunäytelmä. La 17.12. klo 19 Jarkko Aholan joulukonsertti. Liput toimituskuluneen alk. 30?. Su 18.12. klo 10 4. adventtisunnuntain messu. Männistö, Hurmerinta, Pentikäinen, Pyylampi, Niskala, Suomalainen Kamarikuoro, avustaja Peter Sören- sen, Kirkkokahveilla Kukkoeteisen kutojien sadan pakolaiskaulaliinan näyttely. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 15 Yleisradion joulukonsertti. Yleisradion vuoden nuorisokuoro Vox Aurea, joht. Sanna Salminen, Vapaa pääsy. Konsertti radioidaan Yle Radio 1:n kautta. Klo 18 Lauluyhtye Aikamiesten joulukonsertti, joht. Märt Ratasepp. Liput 20? Ovelta ja www. aikamiehet.fi. Ma 19.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen. Partti. Klo 19 Kohti joulua ? UMO & Pave Maijanen. Kapellimestarina Kirmo Lintinen. Liput 30/25/15?. Ti 20.12. klo 16 Lähetysja rukouspiiri. Kokoontuminen kirkkosalissa. Klo 16.15?18 Kukkoeteisen kutojat lahjojenpakkausilta, kokoontuminen kirkossa. Klo 18 Arki-illan ehtoollinen. Männistö. Klo 19 Notte di Natale. Tuuli Lindeberg, sopr., David Hackston, altto, Kamariorkesteri Refugium Musicum, Vokaaliyhtye Incanto, joht. Jukka Jokitalo. Liput 20/15/10?. Ke 21.12. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Männistö, Anima mea joht. Johanna. Klo 20 Rauhaa ? Kamarikuoro Värinän joulukonsertti. Joht. Dominik Vogt. Liput 20/10?. To 22.12. klo 18 Kivimessu. Huovinen, Niskala. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to & pe klo 10?15 ja ke klo 12? 15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. Ke 14.12. klo 18 Lasten ja perheiden taidemessu: Hoosiannakirkko. Lindfors. Karu, Kaisa Valve. Klo 18 Sekakuoro Procantuksen joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Pe 16.12. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan Lasten perjantai: Joulujuhlat ja joulupukki. Klo 19 SataKieli Singers ? joululauluja ympäri maailman. Vapaa pääsy, ohjelma 5?. La 17.12. klo 15 Sateenkaarikansan kauneimmat joululaulut. Ääniset-kuoro, Kimmo Puunenä, Jaana Partti. Su 18.12. klo 16 4. adventtisunnuntain messu. Lindfors, Niskala, avustaja Leena Niinivaara. Klo 19 Hiljaa Ensemblen joulukonsertti, joht. Jukka Jokitalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10?. Ma 19.12. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 13.12. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10?11; Diakonialounas 2? klo 11.30?12.30. Klo 10 ja 10.30 Muskari, joiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Alppilan kirkon kahvila avoinna ti?pe klo 10?15, lounas klo 11. Kahvilassa paljon herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a. Kahvila suljettu joulun ajan 16.12. alkaen. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 17.12. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri. Su 18.12. klo 11 Vironkielinen joulu- ja konfirmaatiomessu. Pastori Peeter Paenurm (Virosta), kanttori Dagmar Õunap. Messussa mukana myös sekakuoro Vox Urbana.. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Matkat Seurakuntamatka Roomaan ja Assisiin 26.9.? 1.10.2017 Nyt pyhiinvaellukselle! Matkaa johtavat Liisa Väisänen ja Riitta Männistö. Muutkin kuin kalliolaiset tervetulleita. Matkan hinta ryhmän koosta riippuen 1435?1475 ? / hlö 2 hh, 1 hh lisä 170 ?. Hinta sis. Finnairin suorat lennot, majoitus, hotelliaamiaiset, 5 x lounas, retket sisäänpääsyineen. Vastuullinen matkanjärjestäjä kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd. Ilmoittautumiset ja lisätietoa Kon-Tiki Toursin toimistosta p. 09 466 300 tai sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi. Tied. seurakunnassa Riitta Männistö, p. 09 2340 3633. Matkainfo Kallion kirkon Vihreässä salissa 2.2. klo 18. Kurssit, ryhmät ja retriitit Ilm. ja tied. kallio.srk@ evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintoseteli. Ei retriitteihin. Asiasta mainittava ilmoittautuessa Ikonimaalauskurssi Pyhä Fransiskus Assisialainen, Seurakuntakoti, Siltasaarenk. 28, ke 11.1.? 22.3. klo 10?14. Ryhmässä muutama paikka vasta-alkajille. Heillä aiheena Jumalan äidin kasvot. Osallistujat hankkivat tarvikkeet itse. Ohj. Helena Hirvonen. H. 130?. Rukouslaulun perus- ja jatkokurssi, Diakonissalaitoksen kirkko ti klo 17.30? 20, alkaen 17.1.?7.2. ja jatkokurssi - Paastonajan laulut, ti 14.2.?14.3. Ohj. MuT H-L Vuori. H. 52?/kurssi. Kuorolaulukoulu Raakkujat, Siltasaarenkatu 28, ti 31.1.?16.5. klo 17?19.45. Kaikki ovat tervetulleita. Ohj. MuM Eeva-Liisa Malmgren. H. 35?. Keskiaikaisten birgittalaislaulujen -kurssi, Seurakuntakoti, Siltasaarenk. 28, pe 3.2., 17.2., 3.3. ja 24.3. klo 17.30?20. Ohj. H-L Vuori. H 52?. Sururyhmä läheisensä menettäneille joka toinen ti 31.1.?28.3. klo 18?19.30 os. Suonionkatu 7 B. Mukana ovat pappi Riitta Männistö ja diakoni Anne Mäki-Kokkila. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 2340 3600. Helsingin Yrittäjien johdossa jatkaa Sarianne Reinikkala ??Helsingin Yrittäjien syyskokouksessa 24.11. valittiin järjestölle uusi hallitus ja puheenjohtaja. Nykyinen puheenjohtaja Sarianne Reinikkala (Finncontainers Oy) jatkaa luottamustehtävässään yhdistyksen puheenjohtajana kaudella 2017. Helsingin Yrittäjien hallituksen jäseniksi valittiin vuodelle 2017 Taneli Hakkarainen, Pentti Tiainen, Mika Tuominen, Timo Peltonen, Jari-Mikko Pajunen, Mari Laaksonen, Hanne Nuutinen, Henrik Keinonen, Taru Päivike, Merja Carlander, Milla Kissaniitty, Timo Kangas, Kari Ehari, Pauliina Visuri ja Kaj Eriksson. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin äänestyksellä kahdesta ehdokkaasta jatkokaudelle Sarianne Reinikkala. Hän on tänä vuonna 20 vuotta täyttävän Finncontainers Oy:n toimitusjohtaja ja perustajaomistaja. Reinikkala edustaa Helsingin Yrittäjiä myös keskusjärjestö Suomen Yrittäjät ry:n hallituksessa. ? Olen iloinen, että työni yrittäjyyden eteen jatkuu aluejärjestön puheenjohtajana. Vuonna 2016 keskityimme Helsingin Yrittäjissä muun muassa yksinyrittäjyyteen ja pk-yrittäjien kansainvälistymiseen. Perustimme vuoden alussa Helsinki Entrepreneurs International ?verkoston, joka sai innostuneen vastaanoton. Ensi vuonna painopisteemme ovat kaupungin elinkeinopolitiikassa, maakuntauudistuksessa ja kuntavaaleissa. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjyyttä, ja jatkamme Helsingin Yrittäjissä aktiivisesti tärkeää työtämme yrittäjyyden edistämiseksi, Reinikkala toteaa. Uuden hallituksen toimikausi alkaa 1.1.2017. Sarianne Reinikkala
• KALLIO LEHTI Viikko 50 Ari Maarnela Helsingin kannattaa edistää kotoutumista Vuoroin vieraissa ??Katselin taannoin Lontoossa hotellin ikkunasta, kun kadulla kaksi omenakauppiasta kauppasi omenoitaan. Toinen myi niitä punnalla siinä missä toinen pyysi kahta puntaa. Ihmiset tietysti ostivat niitä punnan omenoita. Illalla kauppiaat sitten jakoivat rahat sulassa sovussa. Hotellihuoneen taustalla pauhasi televisio. Olin onnistunut löytämään siitä Suomenkin kanavia. Pauhina johtui siitä, kun ojelmassa Demarien Rinne juuri pauhasi Keskustan Sipilälle syyttäen häntä niistä toimista, joita Rinne itsekin oli juuri tehnyt hallitusvastuussa ollessaan. Sipilä kuitenkin näytti yhtä rauhalliselta kuin tuo kadun omenakauppias, jonka omenat eivät käyneet kaupaksi. Sillä molemmat tiesivät - niin Sipilä kuin Rinnekin - että vaikka seuraavissa vaaleissa hallitusvastuu taas vaihtuisikin, niin sitäkin kestää vain neljä vuotta. Elämme nyt sellaisia ai- koja, ettei annettuja lupauksia voida kuitenkaan pitää. Jotain pitää kuitenkin aina luvata, jotta Eduskuntaan pääsisi. Nykyoloissa minkään hallituskoalition on vaikea pysyä vallassa kahdeksaa vuotta. On siis varmistettava, että pääsee valtaan edes ainakin neljän vuoden välein. Ja siihen tuo lontoolaisten omenakauppiaiden keksimä konsti on vallan mainio. Niinpä Sipilä kuunteli rauhassa Rinteen pauhinaa, sillä he molemmat tiesivät, että seuraavien vaalien jälkeen Rinteen olisi vuorostaan kuunneltava Sipilän pauhinaa niistä toimista, joita Sipilä itsekin teki juuri nyt hallitusvastuussa ollessaan: syytä sinä ensin minua siitä mitä minä teen - niin minä syytän sinua sitten siitä samasta mitä sinä teet. Vuoroin vieraissa -piirileikki toimii kuitenkin vain niin kauan kuin äänestäjät eivät sitä huomaa. Mikä Suomessa tarkoittaa seuraa- vaa vallankumousta. Ja vallankumouksenhan tarkoitus ei ole parantaa maailmaa - sen tarkoitus on vain päästä nykyisistä päättäjistä eroon. Ja sitten sama pirileikki jatkuu. Ihmissusi ilmaantuu ihmisten riesaksi kerran kuukaudessa täyden kuun aikaan. Siitä pääsee eroon hopealuodilla. Ihmispoliitikko - jos valtaan pääsee - sen sijaan vaivaa kansaa neljä vuotta. Ja siitä pääsee eroon vain äänestämällä. Äänestäjäparan on siis tarkkaan pyrittävä erottamaan, mihin käyttää hopeisen luotinsa - tai pikemminkin kultaisen äänensä. Ari Maarnela Osallistuvien luovuus kasvaa ? äänestysaktiivisuus vaihtelee ??Äänestysaktiivisuus laskee, äänestysaktiivisuudessa on selviä eroja kaupunginosien välillä ja osa äänestäjistä tekee omaa etuaan vastaamattomia äänestyspäätöksiä tietämättömyyttään. Nämä asiat selviävät tietokeskuksen tuoreesta demokratiaa ja osallisuutta käsittelevästä tutkimuskatsauksesta. Samaan aikaan kaupunkiaktivismi kukoistaa Helsingissä ja yhteiskunnallinen osallistuminen saa uusia muotoja. Merkillepantavaa on, että äänestysaktiivisuus vaihtelee Helsingissäkin noudattaen yleisen segregaation linjoja: hyvinvoivilla alueilla äänestysaktiivisuus on pirteämpää kuin heikompiosaisina näyttäytyvillä alueilla. Tämä saattaa aiheuttaa eroja eri väestöryhmien äänten kuulluksi tulemiseen. Samaan aikaan aktiivisten ja osallistuvien helsinkiläisten luovuudelle ei näy rajoja. Uudet osallistumisen mahdollisuudet kumpuavat sosiaalisen median mahdollisuuksista ja aktivistien omista ideoista. Esimerkkejä uusista osallistumisen tavoista ovat ravintola- ja siivouspäivät, kaljakellunta, illallinen taivaan alla, hätäkahvit, mushrooming, ruokapiirit ja kasvihotellit. Myös kaupungin omat toimijat ovat heränneet hyödyntämään uusia osallistumisen muotoja. Esimerkiksi puistokummit, kulttuurikaverit muistojen matkalaukkuineen ja nuorten kaupunkisuunnittelusafarit ovat kaupungin virastojen innovatiivista nykyaikaa. Riittävät resurssit, vapaa keskustelu Tutkimuskatsaus nostaa esiin toimivia keinojaa, joilla ihmisiä on saatu innostumaan yhteiskunnan kehittämisestä ja osallistumaan. Niitä ovat muun muassa nuorten kotikasvatus, koulun sekä median vaikutus, vaalikoneet ja viranomaisten aktivointikampanjat. Kannustava vaikutus on 7 myös osallistamisen riittävillä resursseilla, asiantuntijan läsnäololla (esimerkiksi nuorten RuutiBudjetin laadinnassa) ja vapaan keskustelun sallimisella. Tärkeä rooli on myös järjestöillä (esimerkiksi vammaisjärjestöjen tekemä työ korostuu vammaisten aktivoimisessa yhteiskuntaosallisuuteen), pelillistämisellä (on huomattu, että nuoret on helpointa saada osallistumaan osallistuvaan budjetointiin sen avulla) sekä yhden luukun periaatteella palveluissa. Toimiva tapa kansalaisten aktiivisuuden lisäämiseen on myös äänestysmahdollisuuksien laajentaminen erilaisiin paikkoihin, joissa on vaivatonta pistäytyä kuten bensa-asemille ja kauppoihin. Laaja tutkimuskatsaus demokratiaa ja osallisuutta käsittelevän keskustelun nykytilaan tarjoaa näköaloja siihen, millaiset tekijät edistävät ihmisten kiinnostusta yhteiskunnalliseen osallistumiseen, ja millaiset tekijät heikentävät sitä. ??Ulkomaalaistaustaisten osuus Helsingin kaupungin väestöstä on jo lähes viisitoista prosenttia. Tästä syystä maahanmuuttajien ja heidän lastensa kotoutumista eli sitä, kuinka he onnistuvat löytämään paikkansa uudessa kotikaupungissaan, kannattaa seurata entistä tarkemmin. Tuoreet tiedot kotoutumisesta työllisyyden, tulojen ja asumisen alueilla perustuvat tietokeskuksen uuteen tutkimukseen. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten keskuudessa elinolot vaihtelevat paljon. Taustamaaryhmien väliset erot heijastavat eroja esimerkiksi Suomeen muuton perusteissa sekä muuttajien koulutustasossa. Myös sukupuolten välillä on etenkin länsimaiden ulkopuolelta tulevissa maaryhmissä paikoin suuria eroja. Helsingissä on paljon elämässään menestyneitä maahanmuuttajia, jotka tuovat kaupunkiin sekä lisää elinvoimaa että julkisten palvelujen ylläpitämiseen tarvittavia verotuloja. Monilla maahanmuuttajilla on kuitenkin vaikeuksia oman paikkansa löytämisessä, ja joissain taustamaaryhmissä kotoutuminen esimerkiksi työmarkkinoille on osoittautunut ongelmalliseksi. Työllisyysaste on selvästi alempi ja työttömyysaste korkeampi kuin kantaväestöön kuuluvilla etenkin silloin, kun maahanmuuttajat ovat tulleet maista, joista on tullut paljon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Tulot kantaväestöä pienemmät Heikko työllisyystilanne heijastuu myös veronalaisiin tuloihin, jotka ovat maahanmuuttajilla keskimäärin alemmat kuin Helsingin suomalaistaustaisilla. Tulojen ero säilyy myös työllisten henkilöiden välillä. Maahanmuuttajat sijoittuvatkin usein alemman koulutus- ja palkkatason aloille. Muiden aiheesta tehtyjen tutkimusten perusteella Suomeen muuttaneet sijoittuvat myös kantaväestöä useammin osa-aikaiseen työhön ja määräaikaisiin työsuhteisiin. Helsingin maahanmuuttajat asuvat kantaväestöä enemmän vuokralla, etenkin arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa. Viimeksi mainittu asumisen hallintaperuste oli erittäin yleinen kaupungin somalialaistaustaisilla sekä niillä, joilla taustamaa oli esimerkiksi Irak tai Afganistan. Varsinkin somalialaistaustaisilla on myös suomalaistaustaisiin verrattuna paljon suuria, yli viiden hengen asuntokuntia. Maassaoloajan myötä Työllisyys paranee, tu- Ikkunakalenteri tuo joulumieltä Kalliossa liikkuville ??Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n ikkunajoulukalenterin luukut avautuivat yhdistyksen toimitilojen ikkunoissa Läntisellä Brahenkadulla 1.12. alkaen joka päivä jouluaattoon saakka. Joulukalenterin luukkujen toteuttamiseen on syksyn aikana osallistunut yhteensä yli sata yhdistyksen toiminnassa mukana olevaa henkilöä, lapsista eläkeläisiin. Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:ssä ensimmäistä kertaa toteutettavan joulukalenterin takana on tila- päishoidon ohjaaja Katja Riikonen. Kalenterin yhtenä kantavana ajatuksena on ollut tuoda esille ihmiset ja yksilöt lähipiireineen kehitysvamman takaa. ? Joulukalenterin tekemisessä tärkeää on ollut osallistujien mahdollisuus taiteen tekemiseen ja luovaan työskentelyyn yhdessä. Kalenteri on hyvä osoitus siitä, miten meillä kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallistua, jokaisella omalla tavallaan. Kalenteriprojekti on yksi meidän tavoistamme mahdollistaa osallisuus Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija HKT:n juhlavuoden suurmusikaali ??Lasse Mårtensonin säveltämä Myrskyluodon Maija saa ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä elokuussa 2017. Helsingin Kaupunginteatteri juhlistaa uudella kotimaisella suurmusikaalillaan 50 vuotta täyttävää, peruskorjattua teatteritaloaan ja Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä osana Suomi 100 -ohjelmaa. Myrskyluodon Maija kuvaa suomalaisen naisen elämää ja itsenäistymistä 1800-luvun Ahvenanmaalla, keskellä merta Myrskyluotonimisellä saarella. Teos tuli tunnetuksi Anni Blomqvis- tin romaanisarjaan perustuvana tv-sarjana 1976, johon Lasse Mårtenson sävelsi unohtumattoman musiikin. Tämä suomalaisten sieluun soimaan jäänyt musiikki kuullaan nyt ensimmäistä kertaa näyttämöllä musikaaliteoksena. Musikaalin dramatisoi Seppo Parkkinen Anni Blomqvistin teosten pohjalta ja ohjaa Kari Rentola. Mårtensonin musiikin on sovittanut Arttu Takalo, ja mukana on Maija Vilkkumaan uusia sanoituksia. 17-henkisen orkesterin kapellimestari on Eeva Kontu. Koreografiat 30-henki- selle ensemblelle suunnittelee Jyrki Karttunen ja puvut Riitta Anttonen-Palo. Peruskorjatun Kaupunginteatterin uusinta näyttämötekniikkaa upeasti hyödyntävän lavastuksen on suunnitellut Katariina Kirjavainen ja valomaailman William Iles. Äänisuunnittelusta vastaa Sakke Kiiski. Myrskyluodon Maija -tvsarjan esityksen jälkeisenä syksynä 1976 kirjailija Anni Blomqvist kirjoitti tunnusmusiikin säveltäneelle Lasse Mårtensonille näin: ? Myöhästyneet, mutta lämpimät kiitokset Myrskyluodon Maijan musiikis- lotaso nousee ja mahdollisuudet siirtyä omistusasumiseen kasvavat, kun maassaoloaika kasvaa. Suurista taustaryhmistä myönteistä kehitystä työllisyydessä on erityisesti somalialaistaustaisilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin, että kaupungin on syytä pyrkiä vaikuttamaan Suomeen muuttaneiden helsinkiläisten kotoutumiseen. Tähän työhön tarvitaan myös lisää tietoa siitä, miten maahanmuuttajien elinolot kehittyvät ja mitkä tekijät vaikuttavat kotoutumisen onnistumiseen. Tutkimuksessa on tarkasteltu maahanmuuttajien kotoutumisen osa-alueista työllisyyttä, tuloja ja asumista. Tutkimuksen kohteena ovat olleet etenkin ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset eli maahanmuuttajat. Tiedot perustuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Uudenmaan liiton Tilastokeskukselle tekemään tietopyyntöön, jonka seurauksena saatiin rekisteripohjaista tilastotietoa ulkomaalaistaustaisten pääasiallisesta toiminnasta, valtionveronalaisista tuloista sekä asumisen hallintaperusteesta ja asuntokunnan koosta. Vertailukohteena ovat olleet Helsingin suomalaistaustaiset henkilöt. Tarkastelun kohdevuosi on vuosi 2014. ta. Se kuulostaa minun korvaani niin aidolta ja kauniilta, eikä siinä ole mitään ylimääräistä. Kaikki toimii täydellisesti yhteen. ? Suurella ylpeydellä tuomme tämän upean tarinan ja musiikin yhdistelmän vihdoin myös näyttämölle, iloitsee teatterinjohtaja Asko Sarkola, jonka teatterihistoriaan jääneen puhelinsoiton jälkeen lupa musiikin käyttöön heltisi tunnetulta säveltäjältä. Lasse Mårtenson (19342016) oli suomalainen säveltäjä, sanoittaja, teatterikapellimestari, suomalaisen musiikin suurmies. Mårtenson nousi suosioon 1960-luvulla kevyen musiikin ja jazzin laulajana. Hänen tunnetuimpia laulujaan ovat mm. vuoden 1964 Euroviisukappale Laiskotellen, rakastettua tv-sarjaa varten sävelletty Myrskyluodon Maija (1976). Musiikin ohella Mårtenson muistetaan erityisesti meren ja purjehduksen harrastajana. Aiheesta kertoo myös hänen klassikkokappaleensa Kaikki paitsi purjehdus on turhaa (1988). Myrskyluodon Maija -musikaalin ensi-ilta 24.8.2017 Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä ja tuoda iloa, sanoo Katja Riikonen. Joulukalenteri esittelee yhdistyksen monipuolista toimintaa. Kalenteri on jo ehtinyt ilahduttaa tekijöitään muun muassa Malmin taidekerhossa. ? Saa olla sitten oikein ylpeä itsestään ja kerhosta, kun tämä tulee kaikkien nähtäville ikkunaan ja nettiin, iloitsee taidekerhon jäsen Ari työskentelyn lomassa hymyillen. Joulukalenterin taideteosten tekemiseen on osallistunut syksyn aikana yhteensä yli sata yhdistyksen toiminnassa mukana olevaa henkilöä. Luukkuja on taiteiltu muun muassa erilaisissa tapaamisissa, teemailloissa, kursseilla, ryhmäkodeissa sekä yhdistyksen järjestämässä kerhotoiminnassa. 16.12. klo 13­ ?14 Jouluaskartelupaja Ystävätuvalla (Läntinen Brahenkatu 2) askarrellaan joulukoristeita ja -kortteja. Kaikki joulukalenterissa julkaistavat teokset ovat nähtävillä lauantaina 28.1.2017 KeMuT-tapahtumassa Finlandia-talolla. KeMuT on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n vuosittain tammikuun viimeisenä lauantaina järjestämä kulttuuritapahtuma, jossa esiintyvät kehitysvammaiset muusikot ja taiteilijat. Vuonna 2017 KeMuT järjestetään 45. kerran. Lippuja tapahtumaan saa osoitteesta www.lippu.fi.
• KALLIO LEHTI 8 Viikko 50 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Kuva: HKL Helsinkiin 20 uutta Artic-raitiovaunua ??Helsinki tarvitsee lisää uusia matalalattiaisia raitiovaunuja tulevina vuosina. HKL:n johtokunta oikeutti HKL:n käyttämään Transtech Oy:n kanssa tehdyn hankintasopimuksen toimitusoption 20 uuden raitiovaunun hankkimiseksi torstain kokouksessaan. Hankinta sisältää 20 kappaletta matalalattiaisia 27,4 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunujen kokonaiskustannus on enintään 57,3 miljoonaa euroa. HKL:n ja Transtechin vuonna 2011 solmiman hankintasopimuksen mukaisen perussarjan Artic-raitiovaunuja on tällä hetkellä liikenteessä 14 kappaletta ja niitä on nykyisen sopimuksen perusteella tulos- sa yhteensä 40 kappaletta. Vaunumalli on todettu teknisesti onnistuneeksi eikä sen testi- ja matkustajakäytössä ole havaittu ongelmia. Artic-raitiovaunu ottaa hyvin huomioon Helsingin raitiotieverkon ja Helsingin ilmastolliset olosuhteet. HKL neuvottelee Transtechin kanssa option lunastamiseksi. Uudet, nyt han- kittavat raitiovaunut ovat samanlaisia Artic-perussarjan vaunujen kanssa, mikä tulee helpottamaan raitiovaunujen käyttöä ja kunnossapitoa. Uusien raitiovaunujen tarve ja toimitukset ajoittuvat vuosille 2018 ja 2019. Nyt tehdyllä hankepäätöksellä varaudutaan korvaamaan Variotram-vaunut. Kirja-arvostelu Hauskaa luettavaa: Marskin hurja nuoruus! Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi JOULUSIIVOUKSET a kodistasi paikan, Lakeuden Emännät siivoa a. johon pukin on mukava tull Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi ??Suomen marsalkka Mannerheim on arvostettu, kunnioitettu historiamme merkkihenkilö. Vapaussodan valkoinen sankari, toisille ?murha-Kustaa?, sotiemme armeijan ylipäällikkö . Patsasherra. Hänestä on kirjoitettu sankarikirjoja satamäärin. Toisenlaisen kuvan Gustaf Mannerheimista , sankaruutta hälventämättä, antaa historioitsija Teemu Keskisarja erinomaisen mielenkiintoisessa ja hauskassa historiakirjassa ?Hulttio ? Gustaf Mannerheimin painava nuoruus ? (Siltala 2016 ). Erilaiset psykologit sanovat mielellään, että lapsuuden ja nuoruuden onnettomat kokemukset vaikuttavat koko ihmiselämän. Tästä taustasta Mannerheimista ei olisi koskaan pitänyt tulla yhtään mitään, varsinkaan historian merkkihenkilöä. Ikuinen rahapula Mannerhein suku oli näennäisen vaurasta aatelissukua Louhisaaren kartanossa Turun lähellä, mutta marskimme isä Carl Mannerheim teki kyllä puolisollleen seitsemän lasta, mutta ei muuten sen ajan tapaan paljon lasten kanssa leikkinyt. Isä oli nautintojen mies, liikemies, joka käväisi liikematkojensa välillä kotona. Kun Gustafin äiti kuoli ja isä huiteli maailmalla loppujen lopuksi konkurssissa pelivelkojiaan paossa, jäivät lapset, pikkupoika Carl Gustaf siinä mukana erilaisten ?sijaisvanhempien?, lähinnä sukulaisten, armon ja auttamisen varaan. Rikas von Julinien suku oli lähin auttaja, isä Carlhan teki lapset Julinien tyttärelle kunnes asettui Pariisiin ollen lapsiinsa kirjeenvaihdossa silloin tällöin. Tuleva marsalkka kärsi koko kouluajan Helsingissä paitsi koulun tylsyydestä, pilkkanimi Mannaryyni, ainaisesta rahapulasta. Rahapula vaivasi Mannerheimiä koko lapsuuden ja nuoruuden, mieltymys aatelisuuden edellyttämään hienosteluun vaati rahaa, jota oli niukalti. Isä Carl oli peluri eikä poika Carl Gustaf ollut isäänsä kummempi, pojallakin oli pelivelkoja koko kouluajan ja myös kadettikoulussa Haminassa . Potkut Kadettikoulusta Sotilasura ei välttämättä ollut nuoren Carl Gustafin unelma-ammatti. Keskisarja kuvaa erinomaisesti niitä monia sattumia, joiden tuloksena nuori Gustaf päätyi sotilasuralle. Jos näitä lukuisia sattumia ei olisi tullut, Suomenkin historia olisi aivan toisenlainen. ?Kadettikoulun toiminnalle antoi leimansa uuttera työnteko ja raudanluja kuri. Vähäisetkin ohjasäännöstä poikkeamiset rangaistiin dragonisen ankarasti, enimmäkseen rajoittamalla kadettien vapautta ?, kirjoitti Mannerheim muistelmiinsa.Tuttu juttu, lomat palo. Calle-veljelleen Carl Gustaf kirjoitti Haminasta 22.3. 1885 : ? Mieluummin, tuhat kertaa mieluummin olen kadunlakaisijana missä h-vetin loukossa hyvänsä kuin kadettina Haminassa ?. Täydellinen viihtymättömyys Kadettikoulussa ajoi nuoren pojan kaikenlaisiin kolttosiin, joko itse keksittyihin tai kurs- sikaverien yllyttämiin. Huomautuksia,varoituksia tuli matkan varrella, kunnes eräänä pääsiäisenä 1886 Mannerheim ei rahapulassaan lähtenyt Helsinkiin vaan jäi kasarmille ja teki klassisen tempun : laittoi sänkyynsä erilaisista vaatteista nuken ja häipyi Haminan yöhön ! Paikallisesta ravitsemusliikkeestä nuori mies vielä lähti epämääräisessä seurassa ?jatkoille?. Kärähti ! Seurasi ?hirmuinen prosessi?, joka johti nuoren pojan isän pyyntöön erottaa nuori mies Kadettikoulusta. Isän pyyntö erottamisesta oli kauniimpi vaihtoehto potkuille . Onni suosii Kadettikoulun loppuminen oli tietysti katastrofi ja häpeä koko suvussa oli suuri. Keskisarja kuvaa erinomaisesti Suomen ruotsinkielisen sivistyneistön, aatelisten, käsityksiä,elämäntapaa, pelkojakin. Mitähän tässä Carl Gustavista oikein tulee ? Erittäin mielenkiintoinen on kuvaus nuoren pojan pääsemistä tsaarin armeijan palvelukseen , vieläpä valiokaartiin ja muuttoa Pietariin. Siinä tarvittiin paljon onnea, juonitteluakin, verkostoitumista, lobbausta kuten nykyisin sanottaisiin. Pietarista, tsaarin armeijasta urkeni sotilasura, joka tuli vaikuttamaan ratkaisevasti Suomen kohtaloihin. Hevoset, naiset,miehet ! Keskisarjan kirja ?Hulttio? pohtii varsin laajasti viime vuosina muodissakin olevaa kysymystä Carl Gustaf Mannerheimin sukupuoli- sesta suuntautumisesta. Kirja kuvaa hyvin Mannerheimin avioliittoa Anastasia Arapovan kanssa, ?jolla ei ollut isää tai äitiä, mutta sen sijaan 800 000 ruplaa ?. Hyvä peruste avioliitolle Mannerheimin ainaisen rahapulan huomioonottaen. Kaksi lasta avioliitosta syntyi, mutta mikään ?kunnon isä? ei sotilasuraa tehnyt Mannerheim ollut. Muita naissuhteita Mannerheimilla lienee ollut, varovaisesti Keskisarja kertoo myös mahdollisista miessuhteista, mutta ?näyttö? ei sittenkään riitä ! Kirjasta käy kuitenkin hyvin ilmi Carl Gustaf Mannerheimin koko eliniän kestänyt suurin rakkauden kohde : hevoset . Teemu Keskisarjan ?Hulttio ? on uutta suomalaista historiankirjoitusta. Erinomaisen luettavaa ja opettavan hyödyllistä kaikille meille, joilla on käsitys ?patsas-Mannerheimista?. Pekka Hurme
• KALLIO LEHTI Viikko 50 Pop-up koristekuusi valoilla 180 cm Koristeena 30 palloa ja 20 rusettia paristokäyttöinen 59,00 (89,90) Kranssit Ø 25 cm, Ø 36 cm ja Ø 38 cm Norm. alk. 10,90 Kaikk 9 Keinuhevonen 45,- (54,90) -20 anssit % i kr puinen parkkitalo 39,90 (49,90) Joulun aarteet Puinen nukkekoti ja kalusteet, keltainen tai pinkki 98,00 amaryllis silkkikukka ruukussa, valkoinen tai punainen LED-kynttilät, hopea, punainen tai kupari 2,60 (4,90-520) 29,00 Puinen fortuna-peli, 4 + Puinen pöytäjalkapallo 72x40x8 cm, 38,- (54,90) 19,90 (24,90) (48,50) Tonttu 16 cm Kuusenjalka Tähti, metallinen, musta tai hopea alk. 21,00 4,00 (6,90) www.etola.net Etolan verkkokauppa avoinna 24h! Iso Roobertinkatu 7, Mechelininkatu 44, Huopalahdentie 4-6, Hakaniemen torikatu 4 Hinnat voimassa 23.12.2016 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. site ulue sa o j i Uus ttavis et lue tola.n .e www TULE, KOE JA IHASTU! Seuraava, vuoden viimeinen Kallio-lehti ILMESTYY JO VIIKOLLA 51 (aineistot torstaina 15.12. mennessä) Vuoden 2017 ensimmäinen Kallio-lehti ILMESTYY VIIKOLLA 2 (aineistot keskiviikkona 4.1.2017 mennessä) Avoinna joka päivä klo 9-02 Rauhallista Joulun odotusta! t eude -oik Hämeentie 58-60. P. 045-8076115 A Pohjolan Liikenteen Pasilan bussivarikko harjakorkeuteen ??Pohjolan Liikenteen uuden varikon ja pääkonttorin rakennustyöt Helsingin Pasilassa ovat edenneet aikataulussa. Tänään vietetään keväällä valmistuvan rakennuksen harjannostajaisia rakennuttajan, urakoitsijoiden, Pohjolan Liikenteen henkilöstön sekä yhteistyökumppaneiden kesken. ? Huhtikuussa alkaneet rakennustyöt ovat edistyneet hyvin ja uudet tilat alkavat hahmottua. Pääkonttorin ja varikkojen muutot tapahtuvat huhtikuun loppuun mennessä, Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko toteaa. Uusi Veturitien varikko on valmistuttuaan yksi Suomen suurimmista ja nykyaikaisimmista bussivarikoista. Sieltä voidaan hoitaa noin 300 bussin liikenne, ja se voi toimia yli 700 henkilön työpaikkana ja tukikohtana. ? Pohjolan Liikenne on vuosien mittaan kehittynyt ja kasvanut pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Uuden varikon avulla haluamme varmistaa hyvän palvelun jatkuvuuden asiakkaillemme. Tulevien tilojen koko on noin 5000 kerrosneliötä. Ne sisältävät mm. kaksi autojen sisäpesulinjaa, avarat korjaamotilat sekä nykyaikaiset toimisto- ja sosiaalitilat. Varikolle rakennetaan lisäksi täydet valmiudet sähköbussiliikenteelle sekä kuljettajavaihdoissa käytettäville sähköautoille, joita yhtiöllä on jo 25. Uudelle varikolle keskitetään nykyisten Postintaipaleen varikon ja Veturitien varikon toiminnot, jotka ovat käyneet ahtaaksi Pohjolan Liikenteen liiketoiminnan laajentuessa. Hankkeen taustalla ovat myös Postintaipaleen alueelle suunnitellut kaavamuutokset. Uusi varikko varmistaa Pohjolan Liikenteen toimintaedellytykset pääkaupunkiseudulla pitkälle tulevaisuuteen. Varikon rakennuttaja on Pohjolan Liikenteen omistava VR Group, ja uudet tilat rakennetaan VR Eläke- säätiöltä vuokratulle tontille. Pääurakoitsija on Rakennusosakeyhtiö Hartela.
• KALLIO LEHTI 10 Viikko 50 Risto Kolanen Joulukuun kulttuurikierros ??Johanna Ikolan ?Intima Ö? on kamaritanssi siinä merkityksessä, jonka kirjailija August Strindberg antoi kamarinäytelmälle; se on pienelle näyttämölle tarkoitettu lyhyehkö intiimi näytelmä. ?Intima Ö on kamaritanssi?, tekijä perustelee ja kiittää tekoajankäytön riittävyyttä, mikä näkyy tulkinnassa.. Ikola harjoitteli pitkään Sanna Kekäläinen & Companyn Keidas-residenssissä. Ensimmäistä esitystä keväällä en nähnyt. Joulukuun toisen esityksen katsoin K&C studiossa Ruumiillisen taiteen teatterissa Kaapelitehtaalla. Johanna Ikola ja Jouni Majaniemi tanssivat kauniin, viipyilevän esityksen. Tanssijat Jouni Majaniemi (oik.) ja Johanna Ikola vauhdissa teoksessaan Intima Ö Kekäläinen & Companyn studiolla. Kuva: Raimo Granberg. Erika Alajärven Mementossa seitsemän tanssijaa esiintyi hetken tunnelmaan. Tässä neljä etualalla. Kuva: Mervi van Velhoven Ei kiellettyä yli 60-vuotiailta Ihanasti sydämeen käypä on Helsingin kaupungin Työväenopiston ja Kinaporin palvelukeskuksen pienteatteriesitys ?K60 Matkalla?. Opetus kuuluu työväenopiston teatteritarjontaan senioreille, mutta se tapahtuu Kinaporissa, jossa harjoitukset ovat. Näin siellä edellisen, pidemmän esityksen, jossa oli samoja tunnistamiani amatööriesiintyjiä. Musiikin ja teatterin monialanainen Katja Luhtala vastaa ohjauksesta. Ryhmä vanhempia naisia on elämänsä matkalla. He ovat itse kirjoittaneet oman tarinansa elämästään ja miehistään; ne esitetään vuorotahdissa. Ilmaisu on toisilla vahvempaa, toisilla arempaa, mutta yhtäkaikki ihmisläheistä suoraa puhetta ilman teatterikorulauseita. Istuin eturivissä ohjaajan vieressä, ja sain samalla oppitunnin äänien hallinnasta läppärillä. Kysyin Katjalta, eikö K60 vedä yhtään miestä. Yksi kuulemma oli alussa, mutta jäi pois. Tämä aihe sopi tietysti nimenomaan naisille. Naiset heittäytyvät elämänsä matkalle Kinaporissa. Kuva: Katja Luhtala Flamencon juhlaa Kaunis, esteettinen ja tunnelmallinen oli eturivin flamencotanssija Erika Alajärven 20-vuotistaiteilijajuhla läntisen Helsingin kulttuuritalolla, Kanneltalossa. Koimme kaksi tuntia erilaisia, täysipainoisia tanssiesityksiä peräti viiden teoksen illassa. HYVÄSTI CARMEN! on taitava leikittely kolmen erilaisen tunteen Carmenista, ilkikurisesta, rohkeasta ja surullisesta. Marja Rautakorpi tanssiin iskevästi Mika Seppäsen sellon säestyksellä. AL GOLPE on tyypillinen flamenco-ryhmäesitys lau- lun, taputusten, jalalla tahtia iskemisen avulla puolikaaressa. SOLA on Rafaela Carrascon koreografia kolmelle naiselle (1. ja 3. kuvassa): Alajärvi, Anna Palmio ja Annatuuli Saine tanssivat upeasti teeman naisen yksinäisyydestä ja hylätyksi jäämisen tunteesta. GAIA on tuoreempi teos, jonka ensi-illassa olin v. 2013. Satu Pääkkönen, Alina Sinivaara ja Sonja Vottonen tanssivat taianomaisen tarinan ihmisen ja luonnon suhteesta. MEMENTO on minusta illan kaunein ja monipuolisin teos, jossa tanssijoiden ja kahden laulajan vuorot Ajantaju-yhtyeessä laulavat Mikko Salmi, Niina Kähönen, Mari Kostamo, Arja Tauria-Huttunen Kotkasta, Tiina Pelkonen sekä Sanni Salopuro. Kuva: Pekka Kaipainen vaihtuvat ihailtavan tarkalla rytmillä. Alajärvi kuvaa sitä: ? jotain uutta, jotain vanhaa/ jotain lainattua tai varastettua/ jotain muistettua, uneksittua ehkä vaiettua, unohtunutta. Taustalla on ajatus meemeistä, kulttuurisista geeneistä, jotka kehittyvät ja leviävät  itseään muuntaen. Eräs meemi on Federico García Lorcan runo ?Pequeño Vals Vienes?, joka on synnyttänyt monia uusia tulkintoja, esi- merkiksi Leonard Cohenin ?Take this Walz? -versiossa. Sananmukaisesti memento yhdistää  momentoa (tuokio) ja meemiä. Koreografin rinnalla tanssivat Anu Jussila, Terhi Ketolainen, Johanna Komppa, Laura Laurila, Ulla Mäkilä, Alina Sinivaara ja Milena Urmas Yleisö ihastui iltaan. Erika Alajärvi soi meille soolon encorena ison ryhmänsä edessä. Toivottavasti illan voisi nähdä myös Stoan, Malmitalon ja muilla lavoilla. Sivuhenkilöitä Suomenlinnan linnakkeella Uskomattoman maaginen, puoleensavetävä on ?Sivuhenkilöt? ?esitys Tenalji Milla Järvinen, Saku Mäkelä ja Ulla Raitio illastavat, mutta Henna Kaikula tekee ilma-akrobatiaa. Kuva: Heli Sorjonen von Fersenin linnakkeen tiiliholvatussa juhlasalissa. Alma Lehmuskallion ohjaus yhdistää uutta luovalla tavalla teatterin ja sirkuksen ilmaisukeinoja. Esitys oli osa What the Cirk-nykysirkusfestivaalia jatkoi Cirkon normaaliohjelmistossa. Sivuhenkilöt-esitys on syntynyt onnellisten tähtien alla. Sirkustaitelijat, uskomattoman karismaattinen Henna Kaikula, aluksi itseään anteeksipyytävä, sitten valloittava Milla Järvinen ja tilaa aluksi johtava, mutta otteensa menettävä Saku Mäkelä ovat suomalaisen nykysirkuksen loistavia taitelijoita. Heitä täydentää mystisiin esityksiin omistautunut, ilmaisuvoimainen näyttelijä Ulla Raitio. Pepe Johansson (vas) ja Markus Koskinen ovat mainio musiikintekijäd Riitta Salasto
• KALLIO LEHTI Viikko 50 kettavat käsiämme, Annamme myrskyisät aplodit loppuvuoden taiteelliselle voitolle. Suomenlinnaan kannatti mennä pikkupakkasilla, lautalla ja kävelemällä. Laulu ottaa kantaa He luovat surrealistisen kuvataidetta, musiikkia, sirkusta ja teatteria yhdistävän tilan linnakkeen vanhalle 1700-luvun lopun viljavarastolle, joka on entisöity Tenalji von Fersenin juhlasaliksi. Aivan oma lukunsa on Kaikula, joka esittää taitavasti höpsähtänyttä perheen mummoa, joka taiteilee ilma-akrobaattisesti linnakkeen seinän ikkunalasien välissä. Hän haluaa hevosen, ja muuttuu lopulta hevosenpäiseksi. Raition rouva linkkaa läpi salin ja pudottaa jalkansa. Hän kaipaa valokuvaajamiehensä kosketusta ja turhautuu. Mäkelä kuvaa Järvisen vierashahmoa ja kiinnittyy häneen. Välillä hän käy kylmässä kylvyssä vaatteet päällä. Ihan lopuksi Sivuhenkilöt tulevat yleisön luo ja kos- Ravintola Juttutuvassa oli mielenkiintoinen vanhojen ja uusien kantaaottavien laulujen ilta. Se oli lähtölaukaus ?Laulu ottaa kantaa?, joka tallentaa perinteistä työväenmusiikkia, digitalisoi ja taltioi sitä Työväen Arkistoon. Sille tulee nettiportaali itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Työväen Sivistysliitto organisoi KSR:n apurahan turvin. Keräystoimintaa koordinoi muusikko Tipi Tuovinen, joka esiintyi Vesa Salmen kanssa. Lauluillassa alan veteraani Jussi Raittinen esitti ?Perustuslaillisten riemumarssin? ja ?Kuularuiskulaulun?. Uusi Ajantaju -ryhmä syntyi viime keväänä. Se on erikoistunut tiukkaan stemmalauluun ja treenaa tulevaan konserttiin ensi kesänä. Ryhmää johtaa useista sävellykistä vastaava Tiina Pelkonen. Uusien kantaa ottavien laulujen esittäjä Paleface lauloi ?Soi Huutomme Kaivosten Yöstä?, uusimman biisinsä ?Laulu Veropakolaisuudesta?, ?Punikin kirjelaatikko?, jota kuunneltiin hiirenhiljaa salissa ja suositun ?Helsinki Shangri-La? Vanhat ja uudet laulut vetivät hyvin illan aikana; juontajat Outi Popp ja Mikko Salmi olivat tunteella mukana. Fiilis oli katossa ja saatiin upea läpileikkaus työväenmusiikkia aina kisällilauluista nykymusiikkiin ja vähän muutakin ku- ten Heinäsirkan lopu A Capella -laulu ilman säestystä lopuksi, järjestäjä Tuomas Finne kertoo lehdelle. Herkkää miesenergiaa Syksyn viimeisellä Sampo Soikoon! -klubisalilla esiintyi Teleks, joka on Pepe Johanssonin ja Markus Koskisen perustama musiikintekijäduo. Nuoret miehet ovat erilaisia, kohtasivat uudestaan ja alkoivat tehdä lauluja Suomeen. Kaksikon kanssa esiintyi Nukketeatteri Sampon oma Susan Aho, tuttu mm. Kuunkuiskaajista ja Värttinästä. Teleks tunnetaan parhaiten lukuisista hiteistään, mm. Siivet, Säröjä sinussa, Elämäni viimeinen elämäni rakkaus, joka pysäytti yleisön. Kappaleiden sanat puhuttelevat: Tahdon pysyä tuollaisena, Tahdotko nainen retkahtaa elämään, Suudelmin korjasin ne sanat, jotka puuttuivat, Oisko se maailmanloppu, jos nyt pakenisin ja lähtisin, Rakkaus on kovapäinen. Tunnelma oli tiivis ja rauhoittava, pari osasi yleisön kohtaamisen hyvin. Trubaduurina esiintyi Timo Kiiskinen, joka on korkealle arvostettu lauluntekijä ja on tehnyt lukuisia hittejä eri artisteille. Laulajana hän on turhan tuntematon, vaikka onkin tehnyt useita hienoja soololevyjä ja hänen sielukas laulutapansa erottuu valtavirrasta. Pidin erityisesti ?Kaipuusta?: olen saanut paljon enemmän kuin moni muu on saanut. Teksti: Risto Kolanen Heinäsirkka lopetti lauluillan ilman mikrofonia, koska ääni kantaa. Kuva: Pekka Kaipainen duo Sampo soikoon!-klubilla. Kuva: 11 Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi ovat Slangin kirkkoiltojen vakiovieraita. Tässä he istuvat pareinaan Slangin varapuheenjohtaja Kari Varvikko ja presidenttiparin välissä hallituksen jäsen Riitta Rannikko. Kuva: Mikko Reijola Joulubiisit Kalliossa ??? Brahen kentän kohdalla me stopataan / unestani säpsähdän / kuulen äänen terävän / kuski käskee matkustajat poistumaan / masentaa sen anna en / nyt onhan joulu kultainen / vastapäisen penkin pikkutyttö hiljaa/ joululaulun meille aikuisille laulaa / pian huomaan laulavani itsekin / kuoro kasvaa taivaallisiin mittoihin, laulaja-lauluntekijä Tuija Rantalainen valloitti Kallion kirkossa sunnuntain ?Snygeimmissä joulubiiseissä?. Hän on itse tehnyt ?Jouluaaton aamu Kolmosratikassa? -laulun tekstin ja sävelet. Se ensiesitettiin ensimmäisessä Kallion joululaulujen slangikirkossa. Toisena hän esitteli myös oman uuden biisinsä ?Jouluhimmeli?. Taitelija on kiertueella joulukuulla sen merkeissä. Sali oli ääriään myöten täynnä. Stadin Kundi Pentti Arajärvi ja Stadin Friidu Tarja Halonen olivat paikalla etupenkissä, kuten usein ennenkin. Avaussanoissa ja juonnoissa muisteltiin, milloin perinne alkoi. Pitkälti yli toistakymmentä vuotta sitten. On oltu myös muissa kirkoissa. Ohjelma on saman henkinen. Luetaan jouluevankeliumi slangiksi; tänä vuonna sen teki Raija Tervomaa, joka on itsekin slangintaja ja kirjailija. Kirkkoherra Teemu Laajasalo oli ensi kertaa paikalla ja pohti kielen merkitystä ihmisille. Vanhan kirkkoherran Esa Siljamäen aikana traditio syntyi. Varsinainen Kallion ?Slangipappi? meille on ollut Riit- Slangikuoro Kallion kirkossa lopussa muiden esiintyjien kanssa. Kuva: Mikko Reijola Tuija Rantalainen laulaa Jouluaamusta kolmosen ratikassa pianon äärellä. Kuva: Mikko Reijola Seija Räike ja säestäjä Olli Pyysalo Kallion kirkossa. ?Avaruus? soi komeasti. Kuva: Mikko Reijola ta Männistö, joka oli nähnyt vaivaa hakemalla rukouksen ja virren slangiksi. Tänä vuonna Tsyrkkailta Kalliossa oli musiikkipainotteinen. Lauloimme joululauluja yhdessä, suomeksi ja stadin kielellä. Juha Aunola veti parvelta komeasti ?Jo joutuu ilta? ja ?Arkihuolesi kaikki heitä?. Slangikuoro paranee vain Matti Reittamon johdolla perinteisiä joululauluja. Yksilöllisesti illan kaunein esitys oli Seija Räikeen ?Avaruus? (Walking in the Air), johon kesällä edesmennyt taitava sanoittaja Tarleena Sammalkorpi on tehnyt sanat Howard Blaken biisiin. Laulu alkaa: ? On allain avaruus / ja tähti polku kauas / tähti aika uus / ja taivaan sini määrään vie. / On toinen maailma / on pää, kun pilven portaisiin vain hämäräinen tie . / On kevyt jälki jää. Seija Räike esitti sen nyt Slangijengille toisen kerran. Jo ensimmäisellä, kesäisemmällä kerralla, se iski tajuntaan laulajan sulosoinnuilla.
• KALLIO LEHTI 12 Viikko 50 Risto Kolanen Joulukuun kuvataidetta ??Punavuoren, Sörkan, Suvilahden, Hietalahden ja Ruoholahdenrannan galleriat vaihtoivat taitelijoita joulukuun näyttelyihin. MUU Galleria palaa katsaukseen. Uutena tilana esitellään Make Your Mark autotalligalleria Suvilahden Puhdistamossa. Palomies aina valmis MUU Galleria, Lönnrotinkatu 33, esittelee 18.12. asti Hannele Romppasen videoteossarjaa ?Palomiesten tanssi?. Taiteilijan teokset pohjautuvat läsnäoloon ja tosielämään. Hetken hallinta tai hallitsemattomuus ovat hänen työskentelyn keskeisiä elementtejä. Palomiesten tanssi -näyttelykokonaisuuden keskiössä ovat kameran eteen tanssimaan asettautuvat pelastusalan ammattilaiset, palomiehet. Vuosien varrella kameran eteen ja näyttämölle ovat rohkeasti uskaltautuneet saattohoitokodin ja palvelutalojen asiakkaat sekä henkilökunta. Idea syntyi omakohtaisista äidin talon palokokemuksista. Neljän videoteoksen sarjassa paloaseman autohalli muuttuu hetkelliseksi esitysnäyttämöksi ja suojaasuihin pukeutuneilla palomiehillä on hälytystilanteesta poikkeava tehtävä suoritettavanaan. Tanssin harjoittamisesta vastaa tanssijasisar Helena Romppanen. Palomiesten työ on olla aina valmiudessa. Työ on vaarallista ja riskialtista eikä ammatissa virhearvioinneille ole sijaa. Näyttely avaa taiteen keinoin mahdollisuuksia laajemmalle pohdinnalle työyhteisön asenteesta ja rohkeudesta heittäytyä tilanteisiin. Idän tyttön Pohjoinen valo MAKE YOUR MARK Garage / Gallery, Kaasutehtaankatu 1, rakennus 6 Puhdistamo, on kahden 1980-luvulta graffititaidetta aktiivisesti tehneen taiteilijan kuratoima taidegalleria, jossa kuukausittain vaihtuvat näyttelyt esittävät graffiti-, kuva- tai valokuvaustaidetta. Sen yh- Aki Inkinen, Timo Jokinen, Viljami Lehtonen ja Jussi Karppinen esittivät avajaisyleisöä hykerryttäen rivitanssin seitsemän palomiehen kokonaisuudesta. He saivat Hannele ja Helena Romppaisen lopuksi olkapäilleen. Kuva: Hannele Salminen Taiteilijat Laura Beloff (vas.) ja Jonas Jörgensen yhteisen teoksensa ?sisällä? Forum Boxissa yhteispohjoismaisessa taidenäyttelyssä Hybrid Matters. Kuva: Raimo Granberg teydessä on kauppa näille aloille. Joulukuun teemassa palataan 1990-luvun alkuun, Itä-Helsinkiin ja Citykäytävään. ? Yksinäisiin koulumatkoihin bussilla Kontulasta Itikseen, hengailuihin metroasemilla ja kukkiksilla. Palataan siihen rajuun tunteeseen, että meidän kaveriporukka on valtava eikä kukaan mahda meille mitään, koska me ollaan kaikkialla, kolmekymppinen Nora Helsinki fiilistelee. Teoksissa tapahtumia ja tunnelmia on lähestytty herkkyydellä ja omakohtaisesti, varmasti romantisoiden. Aiheita käsitellään taitelijalle tyypillisesti eläinhahmojen kautta. Tämä tapa antaa kokemuksiin etäisyyttä ja uusia näkökulmia. Nora Helsinki maalaa koskettavia tunnetiloja ja tunteikkaita hetkiä. Töissä kulkevat rinnakkain leikkisyys ja yksinäisyys, rakkaus ja ystävyys sekä pohjaton uteliaisuus. ? Hahmoilla on kaduilla ryvettynyt sielu ja teokset ovat kuin satumaailmassa napattuja valokuvia juuri ennen kuraisten siipien pesua, hän sanoo. Maalaustyyli on persoonallinen ja tunnistettava, nykytaiteen leimalla, mutta ro- soisen katutaiteen vivahteella. Tekijä on itseoppinut kuvataiteilija ja katutaiteilija sekä eläin- ja luontoaktivisti. Todellisen ja kuvitteellisen raja Galleria Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, tuo Helsinkiin joukon pohjoismaisia taiteilijoita 18.12. asti. Näyttely on osa laajaa kaksivuotista pohjoismaista tiede- ja taide -verkostohanketta. HYBRID MATTERs tutkii ympäristömme ja teknologian yhteensulautumista sekä sitä, miten ihminen toimillaan, tarkoituksellisesti tai tarkoittamattaan, muuttaa koko planeettaamme. Näyttelyn taiteilijoilla on sekä kriittinen että kekseliäs ote hybridiekologiaan. Näyttelyn avasi Pohjoismaisen kulttuurirahaston (Kulturforum) hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki, joka uskoi äänensä kantavan kovassa puhekohinassa, koska se on harjaantunut jalkapallokatsomoissa ja katumielenosoituksissa! Montussa oli mielenkiintoinen kahden tekijä yhteistyö. Kaikki installaatiossa käytetyt puut ovat geneettisesti yksi ja sama kaukasianpihta. Forum Boxin toiminnanjohtaja Alina Mänttäri-Buttler ja näyttelyn avannut kansanedustaja Paavo Arhinmäki. Kuva: Raimo Granberg Valokuvaaja Kimmo Arho yhdessä valokuvansa Mistical Ficuren kanssa Rööperin Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg ?Condition?-teos antaa pienoiskokoisen, spekulatiivisen idean tulevaisuuden metsästä. Metsä muodostuu biologisista organismeista, tekniikasta ja kontrollista sekä kulttuurisista yhteyksistä, jotka kulminoituvat taloudelliseen hyötyyn. Teos on rakennettu todellisen ja kuvitteellisen rajapinnalle. Suomalaisen Laura Beloffin päälle puettavat taideteokset, ohjelmoidut rakenteet ja verkkoinstallaatiot ovat saanet lukuisia palkintoja ja hänelle on myönnetty apurahoja ja taiteilijaresidenssejä. Hän toimii lehtorina Kööpenhaminan ITyliopistossa, jossa tanskalainen Jonas Jørgensen on tohtorikoulutettavana. Hänen tutkimustyönsä keskittyy robottiteknologian yhtymäkohtiin taiteen ja estetiikan kanssa. Lumen odotusta Pohjolankadulla Kuvataiteilija ?Idän tyttö? Nora Helsinki poseeraamassa Takarivin unelmoija-teoksensa edessä Galleriassa Make Your Mark Garage Suvilahdessa. Kuva: Raimo Granberg Ahkera harrastajakuvaaja Toivo Koivisto pitää valokuvanäyttelyn ?POHJOLAN- KATU ? Käpylän bulevardi? Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen käytävägalleriassa, Kinaporinkatu 7-9, koko joulukuun ajan. Puu-Käpylässä asuva Koivisto on kuvannut Pohjolankadun näkymiä ja tapahtumia kolmisenkymmentä vuotta. Näyttelyssä olevat 19 kuvaa on kuvattu viimeisen 15 vuoden aikana. Katunäkymä tai kaupunginosa ei ole itsestään selvä juttu, vaan se vaatii ympärivuotista huoltoa ja työtä. Normaalien kaupungin ylläpidettävien palvelujen lisäksi tarvitaan iso joukko ihmisiä sekä vapaaehtoista talkootyöhenkeä, hän kertoo. Aiemmin näyttely oli esillä Käpylän kirjastossa, ensi vuonna Vallilan kirjastossa. Jouluksi kotiin 7 Rööperin Taidesalonki, Iso Robertinkatu 29, vaihtaa sijaintiaan nykyisen vuokrasopimuksen päättyessä vuodenvaihteessa. Joulukattauksen eteemme tuo- vat Kimmo Arho, Anu Eskelin, Maija Helin-Åvall, Pirjo Kankkonen, Erja Muru, Pekka Nissinen, Thierry Noir, Marja Paasio, Paula Pitkänen ja Marja-Leena Valkola aina 18.12. asti. Useimmat työt ovat akryyli kankaalle, valokuva kankaalle tai sekatekniikalla tehty. Monipuolisuus on ansio. Taiteen koko laaja kirjo levittäytyy gallerian seinille. Öljyvärit, akvarellit, valokuvat jne. hehkuvat tuoden väriä ja iloa harmaaseen syyssäähän. Toimittaja ja kuvaaja keskustelivat valokuvaaja Kimmo Arhon kanssa. Hän on valokuvannut luonnon- ja päivänvaihtelun mukaan vaihtuvia maisemia. Kun katsoja vaihtaa omaa paikkaansa, työ näyttää erilaiselta. Punavuoressa sijaitsevassa nykytaiteen galleriassa vaihtuvat näyttelyt esittelevät sekä kotimaisten että ulkomaalaisten taiteilijoiden teoksia. Toimintamme tarkoituksena on esitellä taidetta ennakkoluulottomasti genrestä ja teemasta toiseen. Vanha galleria toimi Albert Nybergin suunnittelemassa, v. 1903 rakennetussa arvokkaassa jugendrakennuksessa. Siluettipinta kohtaa veistosmuodon Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, tuo esille Anssi Törrösen öljyvärimaalauksia 18.12. asti. ? Viime vuosien maalauksiani ovat suurelta osin leimanneet esittävät aiheet, henkilökuvista ja arkkitehtonisista tilakuvista aina maisemallisiin näkymiin. Siksi tuntui virkistävältä tehdä jotain, joka ei palaudu selvästi ihmiselämän arkikuvastoon, vaan sisältää alitajuisempaa aineistoa, Törrönen arvioi. Aiheiden käsittelyyn ja maalausprosessiin hän lähtee intuitiolla ja tajunnanvirralla. Prosessi muotoutuu lopulta hyvin henkilökohtaiseksi, tutkimusmatkaksi omaan mieleen ja maalauksen mahdollisuuksiin välineenä. ? Olen työstänyt maalausteni aiheita luonnostellen: piirtäen, valokuvaten ja veistäen kolmiulotteista muotoa. Tästä johtuen maalauksissa käy dialogia ääriviivoiltaan vahva siluettimainen pinta veistoksellisen muodon kanssa. Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI Viikko 50 13 Antiikin, taiteen ja suomalaisen kulttuurin syleilyssä! 6/2016 ? 8,40 ? ? Entisöinti ? Keräily ? Kädentaidot ? Arjen historia ja taide   a ll e s o k k a K i  t s ö Ky a lm e o k o ik s la a e ik hu rian k Hollolan Pyhän Ma irkko  Puuveistokgseent doja  kertovat le e uskostamm NYT 7,90 Apostolit valvovat Helsingin  Tuomiokirkona  katoll a Suomen Kellomuseossa on tikitystä  ja tunnelma ja taide ij il to o u m ja ti h e it k k Ar a t i Tilaa lehti e t t u k i a V : Alvar Aalto erintai ä t hae s e e t p   luonnosta ja lehtipisteestä! www.antiikkijataide.fi
• KALLIO LEHTI 14 Optimi sisälämpötila nostaa vireystilaa Ja tiputtaa lämmityskuluja ??Ilman viiletessä lämpöä haetaan sisätiloihin. Lämpötilalla on vaikutusta paitsi asumismukavuuteen myös terveyteen sekä energiankulutukseen. Optimaaliset sisälämpötilat ovat vähintään 18 astetta ja korkeintaan 23 astetta. Lämmityskausi on alkanut ja sopivaa sisälämpötilaa haetaan kodeissa ja toimistoissa. Vaihtelevat sääolosuhteet saavat ihmiset vääntelemään termostaatteja edes takaisin. Sisäilman lämpötila vaikuttaa asumismukavuuteen, mutta sillä on myös terveydellisiä vaikutuksia. Liian korkea sisälämpötila alentaa ilman suhteellista kosteutta, joka voi aiheuttaa kuivuuden tunnetta sekä erilaisia ihon ja limakalvojen ärsytysoireita. Korkealla sisälämpötilalla on vaikutuksia myös unenlaatuun ja sitä kautta yleiseen vireystasoon. ? Suomalaisissa kodeissa on asumisterveyssuosituksia korkeammat lämpötilat. Eurooppalaisessa vertailussa olemme kärkisijoilla. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä kylmemmät ulkoilmat, sitä lämpimimmät talot, kertoo energianhallintaan erikoistuneen Enegian etähallintatiimin vetäjä Jussi-Pekka Krankkala. Oleskelutiloissa suosituslämpötila on 21 astetta ja alarajana pidetään 18 astetta. Suomalaisissa kodeissa jopa 24 astetta on yleinen lämpötila. Jo pari astetta matalampi sisälämpötila säästää tuntuvasti lämmityskustannuksia, vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä ja nostaa sisäilman suhteellista kosteutta. ? Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että yhden asteen tiputus lämpötilassa vähentää lämmityskuluja 5 prosenttia. Standardin mukaan sisälämpötila tulisi mitata metrin korkeudelta metrin päästä ulkoseinästä. Suositusvauhti lämpötilan laskemiseen on maksimissaan aste viikossa. Lämpötilan kokeminen on yksilöllistä, mutta uuteen lämpötilaan tottuu. Jos sisätilojen lämpö on 21 astetta, useimmi- ten 10 prosenttia ihmisistä kokee sen liian kylmäksi. ? Yleisesti ihmiset sietävät paremmin viileämpää sisäilmaa silloin kuin ulkona on kylmempää ja kuivempaa. Useissa kodeissa sopivaa lämpötilaa haetaan termostaatteja kääntämällä pitkin talvea. Tulevaisuudessa älytermostaatit ja tavoitelämpötilan automaattinen ohjaus kotitalouksissa lisääntyy. Kerrostaloissa lämmönjakokeskukset ovat yleisesti jo etähallinnassa ja niitä voidaan ohjailla automatiikalla. Vinkit sisälämpötilan optimointiin ? Termostaatit määräävät. Lämmityspattereiden termostaatteja säätämällä vaikutat lämpötilaan eniten. ? Tiivistäminen. Kylmyyden tunne ei tule vain vallitsevasta lämpötilasta, lisäksi pitää muistaa veto. Tarkista, että ikkunat ja ovet ovat kunnolla tiivistetty. Vanhoissa taloissa kannattaa tarkistaa esimerkiksi kylmäkaappien ja -tilojen ilmanvaihto ja putket. ? Olosuhdeanturit mittareiksi. Lämpötilan kehitystä, kosteutta ja ilmanlaatua voi seurata reaaliajassa olosuhdeantureilla. ? Ilmanvaihtotoimivuuden tarkistus. Sisäilman kosteuteen vaikuttaa läm- pötilan lisäksi myös ilmanvaihdon toimivuus. Muista ilmanvaihtokanaviston puhdistus ja määräaikainen nuohous. ? Lämmityksen tasapainon tarkistus. Kerrostaloissa on nykyään käytössä keskitettyjä automaatiojärjestelmiä, jotka säätävät koko talon lämpötilan. Sisälämpötilamittauksissa katsotaan, onko lämmitys tasapainossa ja pidetään huoli, että lämmitysverkosto toimii. ? Ilmamäärämittaukset. Tarkistetaan talon ilmanpaineiden suhde. Sekä alipaine että ylipaine voivat muun muassa aiheuttaa rakenteisiin kosteutta ja vetoa. Viikko 50 Puheenvuoro Jännitystarina elävästä elämästä ??Virosta hankkimani leijona-kravatti herättää katsojassa tuon tuosta kysymyksen missä tuonnäköisiä leijonia kasvaa? Viron leijona kehrää siinä tyytyväisenä ja herättää kysymyksineen intohimoja. Vastaan usein , että Viron leijona on Suomen leijonaa solakampi, ehkä maltillisempikin, eikä sitä pidä ihmetellä, ovathan virolaiset ihmisetkin usein meitä suomalasia ketterämpiä ja kekseliäämpiä. Suomen leijona taas on vahvansorttinen järkäle. Se päihitti karhunkin heraldisessa kilpailussa Suomen ykköstunnuksena. Kun Suomen valtiota jo 1809 muotoiltiin leijona ujuttautui univormunappeihin, rahoihin, postimerkkeihin ja päätti edustaa orastavaa kansallistunnettamme arvokkaasti ja aristokraattisesti. Jos karhu olisi voittanut leijonan, Lauri Marjamäki valmentaisi nyt kai Suomen kiekkokarhuja. Kyllä karhukin on vahva ja komea Ursus Finlandicus, komea vaikka kiekkosankareiden pelipaidassa. Minulle Viron leijona on ärähdellyt tutusti jo viisikymmentä vuotta. Ensimmäisen kerran matkustin Helsingistä Tallinnaan Vanemuine-laivalla 1966 ja siitä hetkestä minusta tuli Viron ystävä. En mitenkään osannut silloin kuvitella miltä Tallinna nyt näyttää. Ikävässään värjötelleestä alakulon kaupungista on nyt kasvanut eurojen ja natojen ruokkima uljas metropoli. Lasi- ja tornitalot, suuret hotellit, pienet kahvilat ja trendiravintolat, kauppakeskukset ja kivijalka-sho- pit iskevät leijonankyntensä matkailijan kukkaroon. Kauppa käy, Tallinna kasvaa ja kukoistaa. Kadonnut on kylmän sodan jyrkkä kauhu, Neuvosto-Eestin kieltotaulu,savukkeiden, nailonsukkien ja purukumin salakauppa. Siitä ajasta tietää tositarina Tallinnassa kotiarestiin ajetusta suomalaisesta Veikko Piiparisesta. En osaa selittää miten löysin tien tuon merkillisen miehen kotiin Tallinnassa, mutta Otavan äsken ilmestynyt Olavi Lempisen kirja ?Rautaesiripun takana. Kaukopartiosta Vorkutan vankileirille? kertoo tarkemmin Veikon tarinan ja paljastaa neuvostoajan kielletyn maailman. Yhä kuitenkin ihmettelen miten kylmän sodan rajatussa maailmassa saatoin päästä tämän merkillisen soturin, tallinnan-suomalaisen Veikko Piiparisen tuttavuuteen. Jokavuotiset Tallinnan matkat tutustuttivat minut hänen kotiinsa ja perheeseensä. Kirja Veikosta on kuin paraskin dekkari, täynnä yllätystä, viiltävää jännitystä, tanssia kuoleman kanssa. Kirjan tekijä Olavi Lempinen tarkensi radio-ohjelmassani miten Veikko ajautui kaukopartioihin, asekätkentään ja sodanjälkeisen Suomenlahden miinanraivaukseen. Punainen Valpo pisti Veikon 1947 käsirautoihin ja karkotti miehen Suomesta Neuvostoliittoon Vorkutan vankileirin hiilikaivoshelvettiin. Stalinin kuoleman jälkeen 1953 Veikolla ei ollut paluuta Suomeen vaan hänet määrättiin muuttamaan puna-armeijan mie- Veli-Matti Hynninen hittämään Viroon. Tallinnasta käsin Veikko rakensi kaikessa hiljaisuudessa yhteyksiä meihin suomalaisiin. Paluu Suomeen saattoi olla vain salainen haave, täyttymätön unelma. Mutta 42 pakolaisvuoden jälkeen 1989 tapahtui ihme: Veikko pääsi käymään Suomessa. Oikeassa kotimaassa Veikon kunnia palautettiin ja yö kaukopartiomiehenä ja miinanraivaajana palkitiin. Vuosien mittaa Veikko oli päässyt tulkkina paraatipaikoilta ihmettelemään neuvostovallan murenemista ja maailman vapautumista. Viimeisen vanhan vallan kosketuksen Veikko koki KGB:n saapuessa panssareineen Tallinnan televisiotornille 1991. Veikon ottamat valokuvat tuhottiin, mutta nopeasti ja tapahtumat johtivat Viron itsenäistymiseen, Viron ja Suomen leijonamiehen Veikko Piiparisen vapautumiseen. Veli-Matti Hynninen SPR:n avoimet joulukahvilat ??SPR:n avoimet joulukahvilat toivottavat kaikki tervetulleiksi pyhien aikana. Punainen Risti avaa jälleen maksuttomia kahviloita joulunpyhinä Helsingin ja Uudenmaan alueella. Paikallisosastojen vapaaehtoisten järjestämissä kahviloissa on tarjolla kahvin lisäksi jouluherkkuja. Tärkeintä on kuitenkin viettää pyhäpäiviä rennosti ja rauhallisesti rupattelun, musiikin tai vaikka lautapelien merkeissä. ? Tervetuloa joulupäivänä 25.12. SPR:n ilmaiseen ja avoimeen joulukahvilaan Kallio-Käpylän osaston Hä- meentien toimitilalle! Ovet ovat avoinna kello 13?17, tarjolla on pientä purtavaa ja juttuseuraa. Kahvilan tarkoitus on toimia kaikille avoimena kohtaamispaikkana niille, jotka kaipaavat pyhäpäivien aikana iloista yhdessäoloa, kertoo KallioKäpylän osaston vapaaehtoinen Oona Simolin. SPR Kallio-Käpylän toimitila sijaitsee Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteyksessä osoitteessa Hämeentie 8589. Kallio-Käpylän alueen paikallisosasto järjestää monipuolista toimintaa vuoden ympäri itäisen kantakaupungin alueella. Joulukah- vila järjestetään toimitilalla tänä vuonna toisen kerran. Punaisen Ristin joulukahvilat pääkaupunkiseudulla Punainen Risti Kallio-Käpylän osaston joulupäivän kahvila su 25.12. klo 13?17 Hämeentie 85?89, 00550, Helsinki Punainen Risti PohjoisHelsingin osaston joulupäivän kahvila su 25.12. klo 13?17 Risupadontie 4, 00640, Helsinki Kansanedustaja Katja Taimela Suvanto ry:n puheenjohtajaksi Rekiajelulle Seurasaareen ??SDP:n kansanedustaja Katja Taimela valittiin 23.11.2016 Turvallisen vanhuuden puolesta ? Suvanto ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Taimela seuraa puheenjohtajan tehtävässä vuodesta 2009 yhdistystä ansiokkaasti luotsannutta ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojaa. ? Koen Suvanto ry:n toimintakentän omakseni. Kansanedustajana olen saanut paljon palautetta van- ??Tapaninpäivänä 26.12. kannattaa lähteä ulkoilemaan ja suunnata kohti Seurasaarta, jolloin paikalla on myös hevosajuri klo 1116. Reen eteen valjastetaan suomenhevonen Kiripassi, joka on myös Kaunialan sairaalan kummihevonen. Kelistä riippuen ajellaan joko reellä tai kärryillä. Liikkeelle lähdetään Juhlakentältä ja ajelumaksu on 4 ?/henkilö. Tapaninpäivänä voi kokeilla myös husten kaltoinkohtelusta. Se ilmenee monin tavoin ja on kokonaisuudessaan suuri ongelma ja häpeäpilkku yhteiskunnassamme. ? On tärkeää nostaa näitä asioita esille ja avata ihmisten silmiä niille. Lisäksi yhdistyksen puitteissa pystymme suoraan auttamaan näissä tilanteissa olevia ihmisiä, Taimela sanoo. Turvallisen vanhuuden puolesta ? Suvanto ry on valtakunnallinen erityisasi- antuntija- ja kansalaisjärjestö, joka puolustaa ja auttaa väkivallan, hyväksikäytön ja kaltoinkohtelun uhan alla eläviä ikääntyneitä ihmisiä ja heidän läheisiään. Suvanto ry ylläpitää auttavaa ja neuvovaa puhelinpalvelua, tarjoaa vertaistukea väkivaltaa kokeneille ikäihmisille sekä antaa asiantuntija-apua ikääntyneiden parissa työskenteleville eri alojen ammattilaisille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille. poniratsastusta, ratsastuksen hinta 5 ?. (Ajelulle on säävaraus ja pakkasraja -15 C!). Pyhän Stefanuksen muistopäivä Suomessa on ollut erityisesti hevosten ja hevosmiesten päivä. Päivän hevosluonne näkyi erityisesti Tapanin ajosta. Vanhan tavan mukaan kun joulupäivänä käytiin kirkossa ja vietettiin muu päivä hiljaisesti kotona, niin Tapanina lähdettiin iloisesti rekiretkelle.
• KALLIO LEHTI Viikko 50 15 Helsingin pyöräliikenne on edelleen kasvussa ??Pyöräliikenne on kasvanut edelleen vuoden 2015 tasosta Helsingissä. Konelaskentapisteistä saatujen tulosten mukaan pyöräily kasvoi tammi?syyskuussa kymmenen prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vilkkain pyöräreitti oli Lauttasaaren sillalla, jossa ajoi kesän arkipäivinä keskimäärin noin 5 600 pyöräilijää. Toiseksi vilkkain paikka oli Pitkäsilta, jonka ylitti keskimäärin 4 900 pyöräilijää vuorokaudessa. Baanalla kulki keskimäärin 4 600 pyöräilijää. Suurin pudotus laskurin havaitsemissa pyöräilijämäärissä nähtiin Pasilassa, jossa Keski-Pasilan rakennustyöt aiheuttivat liikenteen poikkeusjärjestelyjä. Vaikka pyörällä tehtyjen matkojen määrä Helsingissä on kasvanut, on pyöräilyn osuus kaikista matkoista pysynyt ennallaan kymmenessä prosentissa, sillä myös muilla kulkumuodoilla tehtyjen matkojen määrä on noussut. Helsingin tavoitteena on nostaa pyörällä tehtyjen matkojen osuus 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. ? Jotta 15 prosentin tavoitteeseen päästään, tulee pyörätieverkon kattavuuden lisäksi parantaa erityisesti pyöräpysäköinnin laatua ja määrää sekä työmaa-aikaisten liikennejärjestelyiden sujuvuutta, toteaa Helsingin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen. Pyöräpysäköinnin turvallisuuden parantaminen ja kattavampi väylästö olivat asiat, jotka nousivat tärkeimpinä esiin, kun kaupunkilaisilta kysyttiin Pyöräilybarometri 2016 -tutkimuksessa asioista, jotka saisivat heidät pyöräilemään enemmän. Työmaa-aikaiset liikennejärjestelyt ja pyöräväylien talvihoito olivat asioita, joihin kaupunkilaiset olivat kaikkein tyytymättömämpiä. Helsingissä on kaupunkilaisten mielestä kuitenkin kohtalaisen hyvät pyöräilyolosuhteet: 87 prosenttia pyörää käyttävistä asukkaista on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Helsinkiin pyöräilykaupunkina. Tyytyväisten osuus on kasvanut hie- Pyöräilijöitä Pohjoisrannassa. Kuva: Jussi Hellsten man vuodesta 2014, jolloin barometri toteutettiin edellisen kerran. Pyöräilybarometrin mukaan 57 prosenttia Helsingin aikuisväestöstä pyöräilee vähintään kerran viikossa lumettomana aikana. Ympäri vuoden pyöräi- lee 11 prosenttia aikuisista. Pyörää käyttäviä asukkaita on kaikissa tuloryhmissä ja koulutusluokissa. Päivittäin autolla kulkevista kaksi kolmasosaa liikkuu myös pyörällä ainakin joskus. Helsingin pyrkimys lisätä pyöräilyn osuutta, johtuu ennen kaikkea kaupungin kasvusta. ? Jotta kasvavan kaupungin liikenne säilyy toimivana, on yhä useammat matkat tehtävä tehokkailla ja tilaa säästävillä kulkumuodoilla eli kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä, pyö- räilykoordinaattori Reetta Keisanen sanoo. Helsinki saa asukkailtaan vahvan tuen tavoitteelleen edistää pyöräilyä: yli 90 prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu myönteisesti pyöräilyn edistämiseen. Helsingin verkkosivut Euroopan parhaat suurkaupunkien vertailussa Katolla-näyttelyssä kattojen potentiaali kaupungeissa ??Helsingin verkkosivut ovat Euroopan parhaat ja maailman toiseksi parhaat suurkaupunkien verkkosivujen kansainvälisessä vertailussa. Vertailun teki Yhdysvalloissa toimivan Rutgers-yliopiston E-Governance Institute, National Center for Public Performance. Vertailu on tehty jo seitsemän kertaa kahden vuoden välein, ja Helsinki sijoittui nyt paremmin kuin koskaan. Vertailun parhaat verkkosivut on Seoulilla. Helsingin jälkeen seuraaviksi sijoittuvat Madridin, Hongkongin ja Prahan sivut. Kaupunkien sivuja vertailtiin viidessä kategoriassa ja 104 eri kriteerin pohjalta. Helsingin sivut menestyivät erityisesti kategorioissa kansalaiset ja yhteiskunnallinen osallistuminen, Laituri - Helsingin kaupunkisuunnittelun kohtauspaikka yksityisyyden suoja ja turvallisuus sekä käytettävyys. Tutkimuksessa mainitaan erityisesti Helsingin sivujen hyvä käytettävyys. Tieto sivujen turvallisuudesta on helppo löytää, ja kaupungilla on vahvan tunnistamisen kautta suojattu asiointiportaali. Helsingin sivujen erityisenä vahvuutena ovat selvityksen mukaan vuorovaikutteiset palvelut, joissa kuntalaiset voivat keskustella ja saada kaupungilta vastauksia kysymyksiinsä. Helsingin verkkosivut uudistettiin vuosina 2015-2016 matkapuhelimiin ja taulutietokoneisiin mukautuviksi. Sisältö uudistettiin entistä palvelulähtöisemmäksi. Syksyllä 2017 sivujen nykyistä konseptia aletaan suunnitella uudelleen, tavoitteena tehdä sivuista entistäkin paremmat. ??Näyttelytila Laiturilla 9. joulukuuta avautui Katolla-näyttely. Se herätti keskustelua kattojen tulevaisuudesta. Helsingissä on kattoja lähes kaksi kertaa enemmän kuin ulkoiluun tarkoitettuja puistoja. Näyttelyssä tarkastellaan suuren kattopinta-alan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa sekä esitellään kaupungin kattoja teemoittain ? historiaa, arkkitehtuuria, tunnelmia ja eläinasukkaita. Tammikuussa käynnistyvässä luentosarjassa keskustellaan kattojen potentiaalista. Lauantain työpajoissa lapset pääsevät rakentamaan tulevaisuuden kattoja sekä kaupunkisiluettia. Tiivistyvässä kaupungissa rakennusmaa on tiukassa. Samaan aikaan kattojen pinta-ala Helsingissä on yli 3 500 hehtaaria. Katollanäyttely kannustaa nostamaan katseen ylös ja miettimään, kuinka rakennusten viidennen julkisivun tarjoamaa pinta-alaa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Näyttely esittelee erilaisia mahdollisuuksia, kuten lisärakentamista, aurinkoenergian hyödyntämistä sekä kaupunkivihreän lisäämistä katoille. Peruskorjauksen yhteydessä taloyhtiöiden kannattaa tutkia lisäkerrosrakentamista. Lisärakentamisen kautta saatavat tulot voivat mahdollistaa energiatehokkuuteen tehtävät parannukset, jotka maksavat itsensä takaisin pienempinä energialaskuina. Täydennysrakentaminen on myös yhteiskunnalle edullisempaa kuin kokonaan uusien asuinalueiden raken- Kuu nousee Katajanokan kattojen yllä. Kuva: Visit Helsinki. taminen. Uudistuotannolla voidaan monipuolistaa asuntotyyppijakaumaa sekä sillä on positiivinen vaikutus alueen palveluihin kasvavan asukasmäärän myötä. Urbanisoituvassa maailmassa viherkatot lisäävät kaupunkivihreää ja hillitsevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Helsingin viherkattolinjaus astuu pian voimaan. Sen tukemana vihreää infrastruktuuria tulee integroida entistä vahvemmin Helsingin kaupunkikuvaan. Maaseudun turve- ja heinäkatoista on tultu pitkä matka, mutta vanhan teknologian tarjoamat arvot ja hyödyt on otettava uudella tavalla osaksi modernia kaupunkirakentamista. Katot ovat otollinen paikka aurinkoenergian tuottamiseen. Aurinkopaneeli tuottaa sähköä ja aurinkokeräin lämmintä käyttövettä. Helsingin Iso Roober- tinkatu sekä Vantaan Tikkuraitti ja Asematie ovat Suomen ensimmäiset ilmastokadut, joilla on tutkittu muun muassa aurinkopaneeleiden sijoittamista kaupunkiin. Ilmastokaduilla pyritään vähentämään päästöjä säästämällä energiaa ja siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin, lisäämällä kaupunkivihreää ja etsimällä uusia vähähiilisempiä toimintamalleja. Ilmastokadut toimivat esimerkkinä kaupungeille. Näyttelyn teemaillat ja lasten työpajat käynnistyvät tammihelmikuussa 2017 Luentosarjassa keskustellaan kattojen potentiaalista neljän teeman mukaisesti. Jokaisen teemaillan aikana kolme asiantuntijaa johdattavat aiheeseen. Lauantain työpajoissa lapset pääsevät rakentamaan tulevaisuuden kattoja sekä kaupunkisiluettia. Sekä luentosarja että työpajat ovat avoimia ja maksuttomia kaikille. Tapahtumien tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://laituri.hel.fi/ nayttelyt/199 ke 11.1. Katon tarina muuttuvassa kaupungissa la 14.1. Tulevaisuuden kattoja -työpaja ke 25.1. Katot ja luonnon monimuotoisuus la 4.2. Kaupungin skyline -työpaja ke 8.2. Kattoasuminen ke 15.2.Aurinkoenergiaa katolla Näyttelyn on käsikirjoittanut ja toteuttanut arkkitehti Pekka Hänninen IAH-arkkitehtuuritoimistosta yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.
• KALLIO LEHTI 16 Viikko 50 Heinäsen kolumni Joululaulut osataan vaikka unessa H ivelin kaunista ajankohtaista kirjaa ?Joululaulujen kertomaa? (REPALE- kustannus 2010). Tekijä on prof. Reijo Pajamo virsien ja kuorolaulun grand old man. Hän tietää lauluperimästämme kaiken ja onkin kirjoittanut siitä 50 tietokirjaa. Osaa laulaa ja laulattaa. Tässä kirjassa on 84 laulun sanat, taustatiedot tekijöistä ja historiasta sekä nuotit ja sointumerkit. Rudolf Koivun jouluiset kuvat täydentävät satuisuudellaan, tässä yksi hyvä, lämmin ja hellä. Suomalaisia joululauluja on kuulemma 2.300! Meille ovat tutuksi tulleet ?Kauneimmat joululaulut?- tapahtumat, jotka Suomen Lähetysseura 44 vuotta sitten vuonna 1973 aloitti. Alkuun ne kajautettiin joulukuun 3. sunnuntaina, mutta nykyään niitä järjestetään kaikissa Suomen kirkoissa sekä ulkomaisissa suomalaisissa yhteisöissä joulun alla monimuotoisesti. Kallion seurakunnalla on suuri joululaulutapahtuma sunnuntaina 11.12. klo 20. Stadin Slangi on vuosittain järkännyt ?Snygeimmät Joulubiisit? -tapahtuman, jollaisessa muistan ministeri Pertti Salolaisen lukeneen jouluevankeliumin slangiksi! Tänä vuonna ajankohta on sunnuntai 18.12. klo 15 Paavalintsyrkassa. Monia muitakin joululaulajaisia on kirkkojemme ohjelmistossa, kyllä netti kertoo. Reijo Pajamo, sortavalasyntyinen, opettajaksi koulutettu laulunlevittäjä muutti 60-luvulla Helsinkiin, asettautui Hämeentielle ja toimi mm. Kallion kirkon Suvilahden kappelin kanttorina kahdeksan vuotta. Hänen mielestään suomalaiset laulavat hyvin. Kansakoululla on keskeinen asema, onhan se tunnettu laulavana kouluna, mikä on todettava julkisesti näin kansakoululaitoksen 150. juhlavuotena! Pajamo toteaa laulua tarvittavan ja kehottaa ihmisiä kehittämään tunne-elämäänsä laulamisen kautta. Vaikkapa kuoroissa ja kotonakin muuallakin kuin suihkussa. Hän iloitsee yhteislauluhetkien lisääntymisestä; ensi huhtikuussa hän juontaa ja johtaa veteraanipäivänä ?Vanhat koululaulut? Kallion kirkossa. Käpyrinteen Palvelutalossa hän on säännöllinen ja tervetullut vieras ja niinpä hän helmikuussa valottaa heimotunnuksiamme maakuntalaulujen esittelyllä. Tunnemmeko omamme, vai onko meillä helsinkiläisillä tapana sanoa, ettemme ole mistään kotoisin? Muistan, miten 1995 sain kunnian istua Presidentti Martti Ahtisaaren vieressä Kallion kirkon etupenkissä, kun järjestimme joululaulutapahtuman Työläisäitipatsashankkeen hyväksi. Olin aivan ?myyty?, kun sain kuulla Presidentin laulavan uljaalla äänellään kaikki laulut monistetta tarvitsematta. Oli varmaan opettaja-aikanaan ne oppinut. Muistan myös ikuisesti Kruunuhaan Musiikkilukion joulujuhlan, jossa musikaalisesti lahjakkaat oppilaat lauloivat sydämiensä kyllyydestä Hoosiannan ja toiset heistä orkesterissa antoivat kaikkensa ? koko talo tuntui tärisevän ja ikkunat melkein helisivät ? kuulija suorastaan pakahtui esityksen voimasta. Media on äänestyttänyt monasti kauneimmista joululauluista; viime aikoina suosituimpia tuntuvat olevan Vexi Suomessa pesivä pohjansirkku arvioitiin vaarantuneeksi ??BirdLife International on tänään julkaissut uuden päivityksen maailman uhanalaisista lintulajeista. Maailman yli 10 000 lajista uhanalaisiksi on luokiteltu 1 460 ja silmälläpidettäviksi eli lähes uhanalaisiksi 1 029 lajia. Suomessa pesivistä lajeista pohjansirkku on nyt sijoitetttu kolmanneksi korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan eli maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi. Pohjansirkun maailman kanta on taantunut vähintään kolmanneksen noin kymmenessä vuodessa ja jopa 75 prosenttia edelli- sen kolmen vuosikymmenen aikana. Lajin taantuminen on ollut myös Suomessa silmiinpistävää. 1990-luvun jälkeen pohjansirkku on käytännössä kadonnut useimmista EteläSuomen maakunnista. Pohjansirkun vähenemisen pääsyyt ovat luultavasti lajin talvehtimisalueilla Kaakkois-Aasiassa, missä erityisesti maatalouden muutokset ovat heikentäneet lajin elinoloja. Suomessa pohjansirkku on puustoisten rämeiden ja korpien laji, joka on todennäköisesti kärsinyt soi- Salmen ?Sydämeeni joulun teen? ja edelleen iki-ihana Topeliuksen ?Sylvian joululaulu?. Kevyesti rallatamme Immi Hellenin, kanttorintyttären ja kansakoulunopettajan rekilaulua ?Kello löi jo viisi?, jossa alun perin on 12 säettä, mutta me lauloimme seitsemällä säkeellä ruunan joulukirkkotien tarinan. Silmät huuhtokaa ja nouskaa kannoille! Lapsena hauskimmilta tuntuivat ne laulut, joissa sai itsekin elehtiä, kuten soihtujen sammumislaulussa tipetipe-tip-tap ?sanojen kohdalla tökötellä sormillaan ja ollessamme kaikki äidin porsaita osoitella toisiamme. Joululaulujen säveltäjistä Bachista Sibeliukseen ja runoilijoista Lutherista Larin Kyöstiin saamme tarkkaa tietoa Pajamon kirjasta. Ihan lopuksi tohdin muistella meikäläisen viivan tai vitosen laulajan katkeria hetkiä. Sanathan me opimme, mutta muiden laulaessa piti tyytyä aukomaan suutaan ikään kuin olisi oikeasti laulanut. Se oli rankkaa ja häpeällistä. Musiikkikorvan puuttuminen ei ole leikin asia. Eräs laulutaidoton koulutoverini sanoi aina kuullessaan marssisäveliä olevansa varma että kyseessä on ?Suuri ja mahtava Neuvostoliitto?, sillä sen laulun sanat hän sai sovellettua musiikkiin kuin musiikkiin. Kaikki hyvin. Nyt laulamaan ja ainakin kuuntelemaan! Helsingin seurakunnissa on peräti 99 joululaulutilaisuutta. Ja varmaan kodeissakin innostutaan laulaen riemuitsemaan, kun Joulu, joulu tullut on, juhla armahainen? Aira Heinänen Kuva: petri-vainio. den ojituksesta ja turvetuotannosta. Suomen linnustoon ei kuulu yhtään maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalaista lintulajia. Erittäin uhanalaiseksi on luokiteltu meillä aiemmin pesinyt kultasirkku, joka on 2000-luvulla hävinnyt linnustostamme. Maailmanlaajuisesti vaarantuneista lajeista Suomessa pesii tai havaitaan säännöllisesti kahdeksan lajia: kiljuhanhi, alli, allihaahka, punasotka, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku, kiljukotka ja pohjansirkku. Pääkaupunkiseudun rannikkovesien tila on heikko Rakkolevän esiintymät heijastavat meren tilan pitkäaikaisia muutoksia. Rakkolevävyöhyke tarjoaa suojaa ja ravintoa lukuisille selkärangattomille, ja myös useat kalalajit lisääntyvät sen suojassa. Kuva: Kaarina Heikkonen. ??Pääkaupunkiseudun rannikkovesien tila vaihtelee ekologisen laatuluokituksen mukaan huonosta tyydyttävään. Tila on heikoin suljetuilla sisälahdilla ja paras ulkosaariston ja avomeren rajalla. Pintavesien ekologisella laatuluokituksella pyritään kuvaamaan sisävesien ja merialueen vesistöjen tilaa kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon elottoman ja elollisen luonnon erityispiirteitä. Ekologinen laatuluokittelu kuvaa pääosin vesistöjen vastetta rehevöittävään kuormitukseen eli ravinnepäästöihin. Pääkaupunkiseudun rannikkoalueiden vesiin kohdistui voimakas paikallinen ravinnekuormitus aina 1980-luvun puolivä- liin saakka. Vantaanjoki tuo edelleen suuria määriä ravinteita mereen. ? Yhdyskuntajätevesistä peräisin olevaa ravinnekuormitusta on leikattu huomattavasti 1990-luvulta lähtien, ja nykyiset päästöt ovat vain murto-osa huippuvuosien kokonaismääristä. Tästä huolimatta rannikkovesien tila ei ole ekologisen laatuluokituksen mukaan parantunut huomattavasti 1970-luvun tilanteesta, kertoo tutkija Emil Vahtera Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta. Pitkäaikaisten seurantaaineistojen mukaan ravinnepitoisuudet ovat päästöleikkausten johdosta laskeneet pintavedessä, mutta vesi on yhä sameaa ja levien määrä suuri. Paikoi- tellen pohjanläheinen vesi on hyvin vähähappista aivan rannikon läheisyydessä, ja esimerkiksi rakkolevää löytyy alueelta entistä vähemmän menneisiin vuosiin verrattuna. Heikoimmassa kunnossa alueella ovat Seurasaarenselkä ja Laajalahti, jotka kärsivät edelleen aiemmasta ravinnekuormituksesta ja huonosta veden vaihtuvuudesta. Voimakas ihmistoiminta ja monimutkaisen ravintoverkon arvaamattomat vasteet hidastavat merialueen tilan palautumista tehokkaista päästövähennyksistä huolimatta.
• KALLIO LEHTI Viikko 50 Juuriaan myöten -näyttely Galleria Rantakasarmissa ??Galleria Rantakasarmin toisessa salissa avautuu 15.12.2016 Reetta Partasen yksityisnäyttely nimeltään Juuriaan myöten. Näyttely on Partasen ensimmäinen yksityisnäyttely Helsingissä ja sen teokset on tehty viimeisen kolmen vuoden aikana. Ne kuuluvat Metsäteossarjaan, jossa ihminen ja metsä limittyvät uudeksi kokonaisuudeksi. Pääosassa näyttelyssä on galleriatilaan luotu uusi luonnontila, ihminen sekä metsästä löydetyt materiaalit. Metsä ei vain näy galleriassa, vaan myös tuoksuu ja tuntuu. Näyttelyn lähtökohdat ovat lapsena ukin kainalossa kuulluissa maagisissa metsän tarinoissa, isän savottaan lähdössä, ka- vereiden kanssa metsän siimek- seen rakennetuissa majoissa ja valossa, jota valtavat männyt halkoivat. Tilanteissa, jossa luonto oli aistien havaittava ravinnon tuoja ja silti täynnä selittämätöntä. Teossarjassa Partanen tutkiikin omaa ja aiempien sukupolvien suhdetta ympäristöön sekä sitä, miten se on vaikuttanut heidän mielenmaisemaansa ja tapaansa elää. Teokset voidaan nähdä konkreettisena ihmisen ja luonnon muutostilana tai symbolina yhteiskunnasta, ihmisyyden olemuksesta tai ihmisen suhteesta luontoon ja itseensä. Reetta Partanen (s.1982 Siilinjärvellä) on suomussalmelainen kuvataiteilija, joka työskentelee ennen kaikkea installaation, kuvanveiston ja yhteisötai- teen parissa. Viimeaikaisissa näyttelyissä uusina elementteinä ovat olleet myös video ja ääni. Teoksissa voi nähdä pohjalla kuvataiteen ja käsityöläisyyden perinteen, mutta uudet menetelmät ja erityisesti kierrätys- ja luonnonmateriaalit tuovat kokeellisuutta ja ainutkertaisuutta teoksiin. Viimeisen kuuden vuoden aikana Partasella on ollut noin neljäkymmentä näyttelyä, joista seitsemän on ollut yksityisnäyttelyitä. Teoksia on aiemmin ollut esillä muun muassa Taidehalli TR1:ssä Tampereella, Satakunnan Museossa sekä Jyväskylän Taidemuseolla, Vanhan Raatihuoneen Galleriassa Turussa sekä Poriginal Galleriassa Porissa. Kaupunginhallitus: toimialajohtajiksi Pohjolainen, Aho, Laitio ja Jolkkonen ??Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti esitykset tuleviksi toimialajohtajiksi. Lopullisen valinnan tekee kaupunginvaltuusto ensi viikon keskiviikkona. Kaupunginhallituksen ehdotukset ovat: kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajaksi nykyinen Helsingin opetustoimenjohtaja Liisa Pohjolainen, kaupunkiympäristön toimialajohtajaksi kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajaksi kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio ja sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajaksi Helsingin sosiaali- ja terveysvi- raston vs. virastopäällikkö Juha Jolkkonen. Helsingin kaupungin organisaatio uudistuu 1. kesäkuuta 2017. Kaupunki siirtyy pormestarimalliin ja toimialarakenteeseen. Silloin nykyiset yli 30 virastoa ja liikelaitosta sulautuvat neljäksi toimialaksi. Nyt valittavat toimialajohtajat aloittavat uudessa tehtävässään silloin, mutta he osallistuvat myös uuden organisaation rakentamiseen, joka on parhaillaan meneillään. Tulevat toimialajohtajat ovat myös omien toimialalautakuntiensa, lautakuntien jaostojen ja toimialan apulaispormestarin esittelijöitä. Virat täytetään enintään seitsemän vuoden määräajaksi. Toimialajohtajien esimies on kansliapäällikkö Sami Sarvilinna, jonka valtuusto valitsi virkaansa syyskuun lopussa. Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan Koskelan sairaala-alueen asemakaavaehdotuksen, mutta muutti esitystä siten, että erityisasumisen ja palvelujen korttelialueella rakennusten tulee olla julkisivultaan ja rakenteeltaan pääosin puuta. Muutos tehtiin äänin 9 ? 6. Sairaala-alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeät rakennukset on tarkoitus säilyttää ja muuttaa asuinkäyttöön. Asia tulee vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Munkkiniemen kadettikoulu ja Mariankadun kortteli myytävänä ??Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt erilliset tarjouskilpailut kahdesta Helsingissä sijaitsevasta arvokiinteistöstä, jotka ovat Munkkiniemen koulutustalo sekä Mariankatu 23:ssa sijaitseva neljän rakennuksen korttelikokonaisuus. Valtiolla ei ole kiinteistöille enää käyttöä, joten valtion kiinteistöstrategian mukaisesti ne on päätetty myydä. Senaatti-kiinteistöt valtion työympäristö- ja toimitilaasiantuntijana on lähtenyt hakemaan Munkkiniemen koulutustalolle uutta käyttöä, koska Haus Kehittämiskeskus Oy ja Tulli ovat luopumassa kiinteistön käytöstä. Koulutuskeskus tarjoaa uudelle omistajalle monia mahdollisuuksia. Kiinteistöä voi kehittää esim. asunnoiksi, palveluasunnoiksi tai hotelliksi. Kadettikoulunakin tunnetun Munkkiniemen koulutustalon on suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen, ja se edustaa tyyliltään keskieurooppalaista jugendklassismia. Rakennuksen valmistuessa vuonna 1919 siinä aloitti toimintansa Munkkiniemen Pensionaatti. Täysihoitolana rakennus ehti toimia vain välillä 1919-1922, jonka jälkeen se konkurssiin ajautuneena lunastettiin valtiolle ja muutettiin kadet- tikouluksi. Kadettikouluna rakennus oli vuoteen 1940 asti, jonka jälkeen rakennus toimi ilmavoimien esikuntana. 1970-luvun puolivälissä rakennus muutetiin valtion koulutuskeskukseksi. Tontin pinta-ala on 6 639 neliömetriäja sillä sijaitsevan rakennuksen ala on noin 7 171 bruttoneliömetriä. Mariankadun korttelikokonaisuudessa on viimeksi toiminut maa- ja metsätalousministeriö sekä Taiteen keskustoimikunta. Tällä hetkellä tilat ovat tyhjillään, ja Senaatti-kiinteistöt hakee korttelille uutta omistajaa. Kohdetta on mahdollista kehittää, eri toimintoja yhdistellen, asunnoiksi, toimistoksi, palveluasunnoiksi tai hotelliksi. Mariankadun korttelikokonaisuuden rakennukset osoitteissa Mariankatu 23, Liisankatu 8A ja Maneesikatu 7 on suunnitellut arkkitehti Evert E. Lagerspetz, ja ne ovat valmistuneet vuonna 1885. Rakennuksissa on alun perin sijainnut upseerien ja aliupseerien asuntoja, verstastiloja sekä upseeriklubi. Rakennukset ovat toimineet myös Venäläisen sotaväen kasarmina sekä yleisesikuntana. Korttelin keskelle, osoitteeseen Liisankatu 8G, valmistui vuonna 1930 arkkitehti Armas Siitosen suunnittelema uudisrakennus maanviljelyskemialliseksi laboratorioksi. Tontin pinta-ala on 4 916 neliömetriäja sillä sijaitsevien rakennusten ala on yhteensä noin 13 625 bruttoneliömetriä. Molemmat kiinteistöt rakennuksineen myydään valtion toimintatavan mukaisesti julkisilla tarjouskilpailuilla kehitettäviksi. Tarjouskilpailun ensimmäisessä vaiheessa Senaatti-kiinteistöt pyytää mahdollisia ostajia toimittamaan alustavat tarjoukset 10.1.2017 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa pyydetään hinnan lisäksi alustava ehdotus kiinteistön tulevasta käytöstä. Toisessa vaiheessa Senaatti-kiinteistöt käy tarkemmat neuvottelut 2-5 parhaimman ja toteutukseltaan sopivimman tarjouksen tekijän kanssa. Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on solmia kohteen myynnistä esisopimus alkukesästä 2017. Molemmat kiinteistöt ovat suojeltuja, ja Senaatti-kiinteistöt on teettänyt toimintatapansa mukaisesti niistä rakennushistorialliset selvitykset. Senaatti-kiinteistöt edellyttää, että uusi omistaja ottaa huomioon rakennuksen suojeluun liittyvät näkökohdat. 17 Kaupunkibulevardien ilmanlaatuun vaikuttaa korttelirakenne ??Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto ovat supertietokonelaskennan avulla selvittäneet, minkälaisia korttelirakenteita Helsinkiin suunniteltavien tulevaisuuden kaupunkibulevardien varrelle kannattaisi rakentaa, jotta liikenteen päästöjen haittavaikutukset ilmanlaatuun jäisivät mahdollisimman pieneksi. Kaupunkibulevardeilla tarkoitetaan Helsingissä valmisteilla olevaan yleiskaavaan liitettyä suunnitelmaa, jossa tarkoituksena on muuttaa nykyiset sisääntuloväylät Kehä I:n sisäpuolella urbaaneiksi kaupunkibulevardeiksi, joita asuin- ja liiketilat reunustavat. Ilmatieteen laitoksessa ja Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan bulevardikatuja ympäröivällä kortteliratkaisulla on huomattava merkitys bulevardikatujen ilmanlaatuun. Tutkimuksessa vertailtiin neljää erilaista kortteliratkaisua ja yksi ratkaisuista osoittautui tässä suhteessa selvästi muita paremmaksi. ? Ilmanlaadun kannalta parhaassa ratkaisussa korttelit ovat erikorkuisia, joka lisää ilman epäpuhtauksien kulkeutumista pois katutasosta. Tässä ratkaisussa korttelien lyhyt julkisivu on kohti bulevardia ja kortteleiden korkeus vaihtelee vähitellen korttelista toiseen kadun suuntaisesti, kuvailee Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Hellsten. Tehokkaampi tuulettuminen vähentää terveydelle haitallisten ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joille ihmiset altistuvat katutasossa. Mallinnuksen mukaan tämän kaltainen rakennustapa muokkaa ilmavirtausta sopivaksi tuulettumisen kannalta. Näin yksityiskohtaista ilmansaasteiden leviämismallinnusta kaupunkiympäristössä ei ole maailmalla tiettävästi tähän mennessä koskaan tehty. Tutkimuskohde oli rajattu neljään Hämeen- linnanväylän alueelle laadittuun teoreettiseen kaupunkibulevardisuunnitelmaan. Mallinnukset tehtiin Ilmatieteen laitoksen Cray XC30 -supertietokoneella ajaen neljääsataa laskentaprosessia rinnakkaisesti. Tutkimuksessa ilman virtausta ja sen mukana kulkeutuvia ilmansaastepitoisuuksia mallinnettiin suurten pyörteiden simulaatiomallilla. Tutkimuksessa otettiin rakennusten lisäksi huomioon paitsi katupuiden ja ympäröivän puuston ilman virtausta jarruttava vaikutus, myös säätilan merkitys tuulettumiseen. Työ tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osaston sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa. Tutkimuksen tilasi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Tutkimuksessa sovellettiin muun muassa Suomen Akatemian rahoittamassa CityClim-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä. Finlandia-talo palkittiin laadusta ??Finlandia-talo sai Pohjoismaiden ensimmäisenä kongressi- ja tapahtumatalona kansainvälisesti arvostetun neljän tähden Recognised for Excellence ?tunnustuksen. European Foundation for Quality Management myönsi 1.12.2016 tunnustuksen erinomaisesti tehdystä laatutyöstä koko yrityksen toiminnassa ja palveluissa. Euroopassa on vain muutama kongressitalo joka on yltänyt samaan luokitukseen. Eri aloilla toimivia yrityksiä verrataan kansainvälisen EFQM-laatukriteeristön pohjalta ja tulokset pisteytetään. Suomessa tunnustuksia on annettu vuodesta 2011 lähtien ja vastaavan tunnustuksen on saanut vain 14 yritystä. Finlandia-talo sai Pohjoismaiden ensimmäisenä kongressi- ja tapahtumatalona kansainvälisesti arvostetun neljän tähden Recognised for Excellence ?tunnustuksen. European Foundation for Quality Mana- gement myönsi 1.12.2016 tunnustuksen erinomaisesti tehdystä laatutyöstä koko yrityksen toiminnassa ja palveluissa. Euroopassa on vain muutama kongressitalo joka on yltänyt samaan luokitukseen. Eri aloilla toimivia yrityksiä verrataan kansainvälisen EFQM-laatukriteeristön pohjalta ja tulokset pisteytetään. Suomessa tunnustuksia on annettu vuodesta 2011 lähtien ja vastaavan tunnustuksen on saanut vain 14 yritystä. ? Olemme viime vuosina kehittäneet toimintaamme ja kilpailukykyämme yhdessä henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Finlandiatalolaisten vahva sitoutuminen jatkuvaan laadun parantamiseen on keskeinen tekijä saavuttamissamme erinomaisissa tuloksissa. Uskomme toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja tapahtumien innostavaan voimaan, iloitsee Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. ? Saimme ensikertalaisiksi kansainväliseen laadunarviointiin pohjautuvassa EFQM-mallissa erittäin hyvät pisteet. Saatu tunnustus kannustaa meitä tekemään jatkossa asiat vieläkin paremmin yhdessä henkilöstämme ja kumppaneidemme kanssa, mainitsee Finlandia-talon laatupäällikkö Heidi Majaranta. Ulkopuolinen arviointiryhmä nosti Finlandia-talon vahvuuksina esille henkilöstön palkitsemisen, asiakassuhteista huolehtimisen, kestävän kehityksen ja kumppaniyhteistyön. Kiitosta tuli mm. johtamiskulttuurista, joka on avointa, innostavaa, valmentavaa ja kehitysmyönteistä. Arviointialueet kattoivat koko organisaation toiminnan ja sen tulokset. Finlandia-talolla on kansainvälinen ISO 9001 laatusertifikaatti vuodesta 2003 ja ISO 14001 ympäristösertifikaatti vuodesta 2015. Teatteriryhmä Polyfonia esittää: Silja 7 v. ??Siljan vanhemmat kertovat erostaan juuri ennen joulua. Miten tässä nyt käy? Tuleeko joulu ollenkaan, kun vanhemmat eivät kuule Siljaa, piparkakkutalo on tekemättä ja keittiössä haisee biojätteille? Onneksi Tonttu T tulee hätiin. Tarvitaan vähän taikoja ja paljon rohkeutta, jotta tilanne saadaan pelastettua. SILJA 7V. on harrastajateatteriryhmä Polyfonian joulunäytelmä lapsille ja aikuisille. Näytelmä käsittelee isoja teemoja lapsen maailmasta käsin, mutta sisältää myös iloa, naurua, joulun tohinaa ja elävää musiikkia. ? Olen pitkään ajatellut, että avioerosta pitäisi tehdä lastennäytelmä. Aiheen käsittely on tärkeää, koska Suomessa eroaa tuhansia perheitä vuosittain. Lastenkulttuurissa avioeroteemaa on käsitelty vähän. Näytelmä perustuu minun ja työryhmän kokemuksiin ja havaintoihin. Siljan tarina kertoo ensisijaisesti ystävyydestä, välittämisestä ja rohkeudesta kohdata vaikeitakin asioita, sanoo näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Tuomas Urho. Näytökset: Pe 16.12. klo 18.00 La 17.12. klo 14.00 La 17.12. klo 17.00 Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 Yli 5-vuotiaille, aikuisen seurassa. Esityksen kesto n. 30 min Vapaaehtoinen pääsymaksu käteisellä Lippuvaraukset: polyfoniateatteri@gmail.com Käsikirjoitus ja ohjaus: Tuomas Urho. Rooleissa: Kaisa-Leena Koskenkorva, Anni Kemppainen, Matti Vahtera, Emma Salonen ja Tuuli Jahkola Musiikki: Mikko Viinamäki
• KALLIO LEHTI 18 Palvelevat Lähi- ja Viikko 50 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Leipomoita Puh . 719 71 9 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Kauneus ja hyvinvointi LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? Itsenäisyyspäivä Autolasipalvelut vuodesta 1952 Hetipalvelut n sien ykköne Autola er vice S s s la G o t Au elua parasta palv Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. gin Pääkaupun Perinteinen joulujuhla Tuulilasiongelmia? Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy Hierontapalvelu Kari Ruusunen Palveluja Pikapalvelu KALLION PESULA jo yli 35 vuoden kokemus alalta! KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua Vuokrattavana Edullisesti lämmin autohallipaikka, Käenkuja 8 (rak. 2001). Puh. 050 364 8772, ilmarimakinen@ yahoo.com KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Nopea toimitus! (4-5h) HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com JEWELRY - WATCH STORE Meiltä joululahjat ? korut, kellot, hopeat Etelä-Suomen edullisemmat hinnat. Timanttisormukset: laajat valikoimat huippuedulliseen hintaan Hienot spektroliittikorut suuresta valikoimastamme jouluhintaan Vanhaa hopeaa: lusikoita, astioita, koruja, kaikkea valtavasti Hyvät valikoimat vintage ja uusia rannekelloja Miksi maksaa liikaa kun meiltä saa halvalla, säästät paljon rahaa!! ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 50% alennuksella erä timanttisormuksia ? tule lahjakaupoille KARPRINT OY: 09-413 97 300 Hyvän ammattitaitoisen palvelun saa meiltä samaan hintaan PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl Paristonvaihto vain 6.00? / kpl ODOTTAESSA!! Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27, 8 ?+alv ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Ilmainen jouluruoka kahveineen sekä lämmintä yhdessäoloa. Jouluohjelmassa: Laulaja, tenori Lasse Riutamaa tyttärensä Vilja Riutamaan kanssa. Säestäjänä pianisti Janne Maarala. Avustajat / vapaaehtoiset: Kokoonnumme aattona klo 8.00 messukeskuksen pääovilla. Ilmoittautumiset vain sähköpostilla os. sini.hursti@hurstinapu.fi. SWIFT koodi DABAFIHH Tilinumero FI80 8000 11700 79090 POL-2014-13004 Urheilutalo, Helsinginkatu 25 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Myös tänä vuonna Helsingin messukeskuksessa jouluaattona 24.12.2016 klo 12.00. Ovet avataan klo 11.00. AUTA MEITÄ AUTTAMAAN Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Juhlimme Suomen itsenäisyyttä Hakaniemen torilla 6.12.2016 klo 12.00 ruokakassien merkeissä. Vuokrata halutaan Halutaan vuokrata/ ostaa autotalli tai autopaikka Hakaniemi/Siltasaari alueelta. Yhteydenotot Rakmaster Oy/0505505933 Otamme vastaan uusia vaatteita, ruokaa ja juomaa os. Helsinginkatu 19 joka arkipäivä klo 10.00-17.00 ja sopimuksen mukaan. Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry Heikki Hursti 050 582 8272 Sini Hursti 045 630 8548 Siunattua joulua ja onnellista vuotta 2017 kaikille! Vuokralle tarjotaan VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille www.kkvaltonen.fi 1-6m2 alk 25 ? Ystävällistä & nopeaa palvelua KALLIO / ITÄ-PASILA Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Seuraava Kallio-lehti ilmestyy jo 21.12. Ole mukana!
• KALLIO LEHTI Jou lu U L I O J R lah jav 1 A T I V K AH 19 115 0 Viikko 50 O 10-16 L K . 2 1 . 0 TI 2 ink ki! KYMPPIK ETUKORORTTI TTI ww w.v Tarjoukset: iht isk 2016-20 17 i.fi KYMPPIKORTTI 229? (etusi 91 ?) 7,90 6,90 5,90 MINISUN D-VITAMIINI 25µg 100 tabl. APOBASE CREME 200 g APOBASE OILY CREME 200 g FLEMARIN APTEEKKI Helsinginkatu 17, 00500 HELSINKI ? Puh: 09 774 562 Avoinna: ma-pe 8.30-18, la 10-16, su ja pyhäpäivinä suljettu Ravintola MÄKIKUPLA : a rk a n n i Avo . 1 1- 0 2 la -s u 1 3 - 0 2 A - o i k eu d e t Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 HANKI TÄNÄ JOULUNA HYÖDYLLISEMPI KORTTI, NIMITTÄIN AJOKORTTI. Katso lisää: www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Aito stadilainen pienyritys Paketin hinta: 140? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää GLOBAL GRAPH OY Kaikki alueet avoinna! Talvi parhaimmillaan! www.vihtiski.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
• KALLIO LEHTI 20 Viikko 50 Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Joulukuun kanta-asiakastarjous! KAIHILEIKKAUS EDULLISESTI UUDELLA TEKNOLOGIALLA. Multivita Forte 120 tabl. Kaihi voi kehittyä missä iässä tahansa ja varsinkin ikääntyville huomaamatta. Harmaakaihi hoidetaan aina leikkaamalla. Olem- Multivita Forte on erityisesti ikääntyville kehitetty monivitamiini- ja hivenainevalmiste, mutta koostumus sopii hyvin myös nuoremmille aikuisille, joilla on lisääntynyt vitamiinien ja hivenaineiden tarve. Yksi tabletti sisältää mm. 20 mikrogrammaa D3-vitamiinia, runsaasti foolihappoa sekä arvokkaina tehoaineina ubikinonia ja inkivääriä. me saaneet käyttöömme uusinta teknologiaa, jolla kaihileikkaus on mahdollisimman hellävarainen ja toipuminen nopeaa. Arvoasiakkaana saat leikkauksen nyt edulliseen kampanjahintaan. ARVOASIAKASETU ARVO 19,95 ETU -200 ?/yhden silmän kaihileikkauksesta Molempien silmien kaihileikkauksesta alennus on yhteensä 400 ?. Etu on voimassa 28.2.2017 asti. (25,91) VA R A A A I K A 0 9 7 7 5 0 8 1 6 0 . Lahjoitamme asiakkaillemme toivottuja seinäkalentereita vuodelle 2017. Tervetuloa noutamaan omasi apteekistamme! Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! KARAOKE PE & LA MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti toehtoa! 6 eri vaih LOUNAS Kallion U LUBAARI I E H R ! HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! 1020? arkisin klo 11-14.30 Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! ? Syö niin paljon kuin jaksat! Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! -Kotimaisen TULE raviurheilun PELAAMAAN MEILLE TOTOA! lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. tuoreistkaia! n a a m a t is a m Tule eista tehtyjä ruo 14-21 raaka-ain a-la 14-23, su am Keittiö avoinn Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02