Oletko myymässä asuntoasi?
Laadukasta kiinteistönvälitystä
ja varallisuuden hoitoa!
LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV
Palvelemme myös lakiasioissa
Soita 050 511 4410
Arja Oreschnikoff
Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067
Eeva-Liisa
Moilanen
Varatuomari
Laillistettu
kiinteistönvälittäjä
(LKV)
Pyydä
välitystarjous.
LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja
arja.oreschnikoff@omatkoditlkv.fi
www.omatkoditlkv.fi
Tarjoa myyntiin!
Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous!
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti
Viikko 24 - 2016
Asiantunteva, moderni ja edullinen
lakiasiaintoimisto avattu Kalliossa
osoitteessa Aleksis Kiven katu 12 C 71 (Kahvila Sävyn seinänaapurissa)
Esimerkkejä asiakirjahinnoistamme: testamentti alk. 100 euroa,
perunkirjoitus alk. 250 euroa, avioehtosopimus alk. 100 euroa.
Normaali tuntiveloituksemme:
yksityishenkilöt alk. 136 euroa/h (sis. alv)
ja yritykset alk. 170 euroa/h (+ alv. 24%).
Soita 041 505 6074 tai 0400 885 909
www.oranssilaki.fi
Facebook.com/oranssilakiasiaintoimisto
47. vuosikerta - Nro 12
TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI
Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema
Laadukas 19" näyttö
Windows 7 tai Windows 10
Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön
Paketin hinta: 140? Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää
GLOBAL GRAPH OY
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
Yhteistyökumppanimme kautta
HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja
kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta
Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa
uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi
TULE, KOE JA IHASTU!
EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050
010 2715 100
SOITA JA VARAA AIKA
MAKSUTTOMAAN
TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!
Avoinna joka päivä klo 9-02
Hämeentie 58-60
Meidän Koti
(09)
340 62 340
OY LKV
Näkinkuja 4, 00530 Helsinki, Hakaniemi
KÄYTÄ ALUEESI
ASIANTUNTIJAA.
Hyviä asuntokauppoja
tällä alueella.
Tyytyväiset
asiakkaat
ovat meille
kunnia-asia.
Kysy välityspalkkiotarjouksemme!
040-5258738
Sirkku Martikainen LKV
A-oikeudet
Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)
KALLIO LEHTI
2
Olemme auki
koko kesän!
TERVETULOA MYÖS
PÄIVYSTYSPOTILAAT!
IKKUNANPESUT
KESÄAURINGON ILOKSI!
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
Soita emännille
TULEVAISUUDEN HAMMASHOITOA JO TÄNÄÄN ? VARAA AIKASI HETI!
(09) 7745 770
Viikko 24
p. 010 281 2600
www.lakeudenpito.fi
Hämeentie 7, 00530 Helsinki
Facebook ? www.albin.fi
Ylioppilaaksi 65 vuotta sitten vuonna 1951
chef wotkin?s paLVeLutiskit
Lihatukku Veijo Votkin oy
prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1
00900 Helsinki ? 010 766 8912
s-market sokos helsinki Postikatu 2
00100 Helsinki ? 010 766 1047
tehtaanmyymäLä
ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17
Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
? 09-774 33 477, www.votkin.fi
HAMMASLÄÄKÄRI
ON LÄHELLÄ
?Lintsi kuuluu kaikille? tuumasivat Kallion Yhteiskoulun vuoden 1951 ylioppilaat viettäessään Linnanmäellä ylioppilaaksitulonsa
ja vuoristoradan 65-vuotispäivää menneitä muistellen. Vasemmalta Ulla-Maija Mäenpää (o.s. Niemelä), Iiris Paakkunainen
(Hirvikallio), Martti Kotilainen, Raili Virolainen (Riipinen), Aira Heinänen (Huhtala), Elsi Laitinen (Virkamäki), Anja Tanskanen, Pirkko
Vapaavalta ja Ritva Laaksonen. Edessä emäntä, Linnanmäen palvelujohtaja Merja Penttinen.
Hammaslääkärit:
? Risto Närvänen
? Mikko Laukkanen
Uusi kaupunginmuseo keräsi
50 0000 kävijää kolmessa viikossa
museon avajaisnäyttelyissä
on riittänyt vilskettä kuluneen kolmen viikon aikana. Helsingin valitut palat,
Lasten kaupunki, Aikakone
ja etenkin Museum of Broken Relationships eli särkyneiden suhteiden museo
ovat vetäneet museoon
kaikkien aikojen ennätysyleisön, 50 000 kävijää.
Kaupunkilaiset ovat ihastelleet myös museon historiallista miljöötä, hienoja sisäpihoja sekä uutta lähestymistapaa, jonka punaisena
lankana on vapaan pääsyn
ajatus. Museoon on pyritty
Kirkko ja kaupunki koko
pääkaupunkiseudulle
? Annina Niklander, suuhygienisti
? Saila Pakarinen, suuhygienisti
luomaan uudenlaista, elämyksellistä tilaa, joka sallii piipahtelun ja monenlaiset käyttötavat. Esimerkiksi kekseliäästi sisustetut eri
aikakausien kaupunkilaistunnelmaa henkivät oleskelutilat ovat herättäneet paljon kiinnostusta.
Implanttihoidot, röntgentutkimukset
ja valkaisuhoidot
Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy
Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011
Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14
www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi
Pääkaupunkiseudun
seurakunnat julkaisevat
ensi vuoden alusta yhteistä
mediaa, kun Helsingin Kirkko
ja kaupunki, Espoon Esse
ja Vantaan Lauri yhdistyvät.
Uuden yhteisen median
nimeksi tulee Kirkko ja
kaupunki.
Olemme avoinna
koko kesän!
!
??Pääkaupunkiseudun seurakunnat
julkaisevat ensi vuoden alusta yhteistä mediaa, kun Helsingin Kirkko ja kaupunki, Espoon Esse ja Vantaan Lauri yhdistyvät. Uuden yhteisen median nimeksi tulee Kirkko ja
kaupunki. Nimen alla ilmestyy yhteinen verkkomedia sekä paperilehti, jossa on yhteisen aineiston lisäksi
vahvat kaupunkikohtaiset osiot. Saman toimituksen yhteydessä toimii
myös suosittu Jouluradio.
Yhteistyösopimuksesta päättivät
tiistaina 7.6. sekä Helsingin että
Vantaan yhteiset kirkkovaltuustot.
Espoon valtuusto päätti asiasta jo
toukokuussa. Kirkko ja kaupunki ?
nimen vahvisti viimeisenä Vantaan
yhteinen kirkkoneuvosto 8.6. Espoon
ja Helsingin neuvostot olivat päättäneet asiasta jo aiemmin.
Paperilehden yhteislevikki on noin
350 000. Puolitoista vuotta toiminut
verkkomedia Valomerkki muuttaa
myös nimensä ensi vuoden alussa
Kirkko ja kaupungiksi. Mediaperheen toimituksessa alkaa työskennellä yhteensä noin 20 henkeä, jotka
koostuvat yhdistyvien lehtien, verk-
Erikoishammaslääkärit:
? Pekka Laine, suukirurgia
? Anneli Lehto, iensairaudet
komedian sekä Jouluradion nykyisistä toimituksista.
Kirkko ja kaupungin työskentelyä
ohjaa kunkin seurakuntayhtymän yhteisten kirkkovaltuustojen valitsema
johtokunta, jossa Helsingillä on viisi
sekä Espoolla ja Vantaalla kummallakin kolme edustajaa. Johtokunta
muun muassa valitsee yhdistyneelle
medialle uuden vastaavan päätoimittajan tulevan syksyn aikana. Kirkko
ja kaupungin nykyinen päätoimittaja Seppo Simola vetäytyy tehtävästä
vuoden vaihteessa.
Parturi-kampaaja Susanna on
liittynyt joukkoomme 6.6. ? hän
on myös ammattimeikkaaja.
Susanna: 040 843 7266.
!
??Helsingin kaupunginmuseo avasi uuden museonsa Senaatintorin kulmalla
Torikortteleissa 13.5.2016
eli tasan kolme viikkoa
sitten. Viideskymmenestuhannes kävijä vieraili museossa tänään perjantaina.
Helsingin
kaupungin-
? Niina Raij
? Tapani Waltimo
Kesäisin terveisin Tarja, Henrik & Susanna
PARTURI-KAMPAAMO
KALLION KLIPOTEEKKI
Kaarlenkatu 13, 00530 Hki ? Puh. 753 7171 tai
NETTIAJANVARAUS 24h/vrk www.klipoteekki.com
Keskiviikko 15.6.
47. vuosikerta ? nro 12
Ajankohtaista
Isoisänsilta
hullaannutti
Kalasatamassa
??Isoisänsillan avajaiset 1.
kesäkuuta kokosi siltaa juhlistamaan sankoin joukoin
kalasatamalaisia ja kauempaa tulleita.
170 metriä pitkä silta tuo
Mustikkamaan ulkoilumaastot ja palvelut kalasatamalaisten ja itäisen kantakaupungin asukkaiden ulottuville.
Metroliikenteessä
kokeillaan
2,5 minuutin
vuoroväliä
Kuva: Patrik Lindström
Hakaniemen halli
täytti 102 vuotta
??Hakaniemen kauppahallissa
vietettiin keskiviikkona 1. kesäkuuta 102-vuotissyntymäpäiviä iloisissa merkeissä. Hallissa
toimii lähes 60 erikoisliikettä,
joissa myytiin elintarvikkeiden
lisäksi muun muassa vaatteita,
lahjatavaroita, käsitöitä, kukkia
ja koruja.
Hakaniemen kauppahalli korjataan alkuperäiseen loistoonsa
ensi vuonna alkavassa peruskorjauksessa. Hallimyynti ei kuitenkaan keskeydy, vaan toiminta jatkuu väliaikaisissa tiloissa
hallin läheisyydessä.
Hakaniemen kauppahalli avasi
ovensa 1. kesäkuuta 1914. Einar
Flinckenbergin ja Karl Hård af
Segerstadin suunnitteleman rakennuksen sisätilat kunnostetaan peruskorjauksessa alkuperäiseen asuunsa. Korjauksen ja
laajennuksen myötä rakennuk-
Signe Branderin kuva Hakaniemen
torin maisemasta vuodelta
1912 ennen Hakaniemenhallin
rakennusta 1914.
seen saadaan myös ajanmukaiset ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät sekä toimivat sosiaali- ja
varastotilat. Peruskorjauksen on
määrä alkaa vuoden 2017 alussa ja valmistua syksyllä 2018.
??Metroliikenteessä ajettiin
2,5 minuutin vuorovälillä lauantaina 11. kesäkuuta. Normaalia lyhemmällä vuorovälillä liikennöitiin noin klo
10?18 Itäkeskuksen ja Kampin välillä. Taustalla on länsimetron liikenteen aloitus
ensi elokuussa, jolloin metro
alkaa kulkea arkisin ruuhkaaikaan 2,5 minuutin välein.
Käytännössä kokeilu toteutetaan lisäämällä ylimääräisiä
junia normaaliin lauantailiikenteeseen. Normaalissa liikenteessä metrojunat kulkevat viikonloppuisin Itäkeskus?Ruoholahti-välillä viiden
minuutin välein.
Helsinginkadun länsipäähän uusia pyöräteitä
??Helsinginkadun länsipäähän,
Mannerheimintien ja Hammarskjöldintien välille rakennetaan
pyöräteitä. Samalla rakennetaan myös uusi vesijohto Mannerheimintieltä Vauhtitielle asti.
Rakennustyöt alkavat kesäkuun
puolivälin tienoilla ja kestävät
marraskuun loppuun.
Hanke on jatkoa juuri valmistuneelle
Helsinginkadun
itäosan pyörätieurakalle. Nyt
parannetaan jalankulku- ja pyöräilyyhteyksiä Oopperan, Töölön kisahallin, Talvipuutarhan ja Töölönlahden välisellä alueella. Helsinginkadun pyörätiejärjestelyt
ovat osa tärkeää pyöräliikenteen pitempää poikittaisyhteyttä ja edistävät osaltaan
pyöräliikenteen tavoiteverkon toteutumista
Helsingissä.
Rakennustyöt alkavat
Mäntymäen
eteläreunan
louhimisella sekä uuden tukimuurin rakentamisella. Työn
alussa katu- ja puistoalueilta
poistetaan puustoa. Jalankulkuliikenne ohjataan työmaan
kohdalla Helsinginkadun eteläpuolelle sekä Mäntymäentien
pohjoispuolelle.
Kesän aikana tulee bussi- ja
raitiolinjoihin poikkeusjärjestelyjä, joista saa tietoa verkkosivulta, www.hsl.fi.
Alueella liikkujien on hyvä
ottaa työmaa huomioon, sillä rakennustyöt voivat heikentää liikenteen sujuvuutta.
Jotta töistä aiheutuva häiriö
olisi mahdollisimman vähäinen, haastavimmat työvaiheet pyritään ajoittamaan
kesäkuukausiksi.
Rakentamisen tilaaja
on Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja urakoitsija Lemminkäinen.
Verkkotiedotteessamme on
kaaviokuva
Kantakaupungin pyöräteiden tavoiteverkosta, www.hkr.
hel.fi.
EASY:n kokoonpanoon kuuluvat Teemu Aitoaho, Petteri
Kokljuschkin, Sami Javne, Roni Kamras ja Erno Laitinen.
Yhtyeen musiikkia voi kuulla lauantaina Café Piritta´s
Tribute Band Festeilla.
Kahvilafestivaali järjestetään
jo kolmannen kerran
Mies huippubändien takaa järjestää musiikkitapahtumia
??Maailma on minun, maailma on sinun, maailma on tehty
meitä varten, laulaa Elli Haloo
Haloo Helsinki! -yhtyeen kappaleella. Suuressa suosiossa paistatteleva Haloo Helsinki! olisi
tuskin koskaan edes muodostunut bändiksi ilman yhtä mies-
tä. Se mies on Peter ?Petteri?
Kokljuschkin. Kalliosta kotoisin oleva mies on ehtinyt olla
mukana jo monessa, eikä tahti
ole hidastumassa.
? Olen viettänyt lapsuuteni
Kalliossa. Karhupuisto ja Josafatin kalliotkin tulivat jokseenkin
tutuiksi, vaikka kovin nuorihan
oltiin silloin, eikä pihapiiristä
olisi saanut ilman lupaa poistua, mutta pitihän sitä pikkupojan uteliaisuutta hieman käydä
katsastamassa reviirin ulkopuolellakin, Kokljuschkin nauraa.
Sivu 17
KALLIO LEHTI
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 12
Ravintolabisneksessä
pöhinää Helsingissä
R
avintolabuumi on menossa
Helsingissä.
Helsinkiin avataan kuluvana vuonna ennätysmäärä
uusia kokkivetoisia ravintoloita.
Pienten kuppiloiden määrän
lisääntymisellä ei ole kattoa
näkyvissä, samaan aikaan on
kuitenkin myynnissä suuri määrä
ravintoloita.
Ruokaravintoloiden näkymät
pitkälle tulevaisuuteen ovat jopa
erinomaiset kasvukeskuksissa
ja matkailukeskuksissa. Ihmiset
muuttavat entistä enemmän kaupunkeihin, jolloin juuri ravintopalveluiden käyttö kasvaa.
Nimenomaan nuoret ihmiset
ovat innokkaita ravintolapalveluiden käyttäjiä. Varsinkinkin ns.
pikaruoka ja sen kautta nopea
syöminen ovat nyt kasvussa.
Pikaruoka kasvoi viime vuonna
kaikkiaan kuusi proserttia. Anniskeluravintolat tekivät puolestaan
pientä kasvua viime vuonna, vain
0,4 prosenttia.
Helsingin ravintolatarjonta
kasvaa vuosi vuodelta, kasvu tapahtuu onneksi myös yksityisellä
puolella, eikä vain suurehkoissa
ravintolaketjuissa.
Myös hotellipuolella on Helsingissä nähtävissä runsasta kasvua,
useaan paikkaan Helsingissä
ydinkeskustassa ja sen liepeillä
on joko tulossa uusi hotelli tai sitä
suunnitellaan, usein vanhaan,
toisessa käyttössä olleeseen kiinteistöön. -j.a.
Yleisönosasto
Kysymys Helsingin
kaupungin päättäjille
??Olen monien kalliolaisten tavoin huolestuneena
seurannut norjalaissijoittaja Arthur Buchardtin Hakaniemenrannan hotellihankkeen etenemistä.
Helpotuksekseni havaitsin, että kaupunkisuunnitteluviraston kaavoituskatsauksessa 2016 (sivut 12
ja 13) uudisrakentamiseen
osoitettu alue sijoittuu Hakaniemenkadun itäpuolelle.
Sinne rakennettuna massiivinen hotelli ei tukkisi vä-
kivaltaisesti näkymää Hakaniementorilta Siltavuorensalmelle.
Helsingin Sanomien 30.5.
uutisen mukaan hotelli aiotaan kuitenkin sijoittaa
korttelin verran lännemmäksi kuin kaavoituskatsauksessa rakennettavaksi
kaavailtu alue. Uutisen luettuani sain nähtäväkseni
norjalaisen AB Invest AS:n
Helsingin kaupunginhallitukselle osoittaman suunnitteluvaraushakemuksen,
Viikko 24
josta käy ilmi, että uutinen
pitää paikkansa ja Hakaniemen rannan klassinen merimaisema uhkaa tuhoutua.
Aikooko Helsingin kaupunki hyväksyä tällaisen
kaupunkisuunnitteluviraston kaavoituskatsauksen
vastaisen suunnitelman?
Torsti Lehtinen
kirjailija, FM
Kallio
Kallis pyörätie!
??Hämmästyttää tuon suunnitellun pyörätien kalleus:
14-16 miljoonaa euroa Kurvista Hakaniemen hallille !
Ajokaista on jo valmiina,
tarvitaan vain maalaus ja liikennemerkit.
? Muuten säilyvätkö raitiovaunupysäkit paikoillaan?
Ja mihin pyöräilijät kurvaavat hallin ja Arenan talon kohdalta?
Toivottavasti Siltasaaren-
kadun jalkakäytävä rauhoitetaan jalankulkijoiden
käyttöön niin, että nykyinen villi tilanne loppuu.
Leif Söderlund
Siltasaari
EU ei vaadi yhtiöittämistä
??Minua on pidetty ?Pököpäänä?, kun haluan pitää
tiukasti oman mielipiteeni, mutta eikö tässä voi pitää pääministeri Juha Sipilää myös Pököpäänä koska hän ei hyväksy Suomen/
EU:n oikeusoppineita, kuten perjantain Radio-Suomen uutisissa 15.04(.2016)
tuli ilmi!
Miten pääministeri Juha
Sipilä voi väitellä
Suomen/EU:n oikeusoppineita
vastaan vai olettaako hän
todella tuntevansa Suomen/EU:n lain paremmin,
kuin oikeusoppineet näissä maIssa?!
En osta enää Iso
Numero-Lehteä?
Viime vuoden lopulla
nostettiin Iso Numero-Lehden hintaa nostettiin 4 ?:sta
5 ?:oon ja kuitenkin tänä
vuonna perustoimeentuloa
vähennettiin 0,12 ?:a/1vrk,
joten miksi vähävaraisena
ostaisin niin kallista lehteä
joissa tietyt henkilöt jotka
muutenkin saavat tukea yhteiskunnalta mm. taiteilijaapurahoina, vaikka myyvätkin tätä lehteä muiden (lähinnä maahanmuuttajien)
kautta, mutta suurimman
tulon ottavat itselleen, niin
JO RIITTÄÄ!
Antakaa meille suomalaisille työttömille KUNNON
TOIMEENTULO, Niin mekin voimme jotain ostaa! Ei
kaikki työttömät ole juoppoja, vaan useimmiten meidät leimataan sellaisiksi,
kun useinkin monet opiskelijat ryypiskelevät näkyväs-
ti yleisillä paikoilla! Tosin
ei kaikki opiskelijat, vaan
ihmiset ovat persoonallisia.
Natoon liittymisestä
Mikä pakko Suomen olisi
liittyä Natoon, kun kuitenkin enempi halutaan suojella Ruotsia ja muita Länsimaita, mutta Suomi saa
kantaa RASKAIMMAN Taakan, kuten aina Venäjää/
Neuvostoliittoa vastaan taistellessa!
Pitää myös muistaa, että
Suomi oli vuosisatoja Ruotsin vallan alla, mutta ei saatu mitään etuja, vaan Venäjän vallan alla Suomi sai
Suurruhtinaskunnan arvon
melko nopeasti verrattuna
Ruotsiin joka myös yritti
väkisin pakottaa suomalaiset puhumaan Ruotsin
kieltä, joten mikä pakko
meidän suomalaisten on
liittyä Natoon?
On tosin totta, että Venäjän nykyinen johtaja on
arvaamaton, sillä kun hän
lupasi yhteistyössä käydä
ISIS-Joukkoja vastaan, niin
hän kääntyikin puolustamaan Syyrian hallitusta ja
sen vuoksi olisikin parempi jos Suomen ja Venäjän
välissä olisi puskurivaltio
esim. Karjala tms. koska
myös Baltian valtiot sekä
mahdollisesti Norja tarvitsisivat myös puskurivaltiot, niin se olisi molemmin
puolinen etu!
Toinen asia on, että suostuuko Venäjä tällaiseen
ratkaisuun, kun se kaikin tavoin tuntuu pitävän
Krim´istäkin kiinni, sillä
onhan siellä Neuvostoliiton vallan ajoilta paljon
venäläisten huviloita joista he tuskin haluavat luopua ja varsinkin, kun Ukraina haluaa Euroopan Unioniin, niin tämä ei sovi venäläisten ajatusmaailmaan
lainkaan.
Mikä sitten on niin tärkeätä on todennäköisesti
öljy ja muut luonnonrikkaudet, mutta ne hupenevat nopeasti jos aletaan sotimaan, sillä sotakoneisiinhan ne uppoavat turhankin
nopeasti.
Kiitos presidentti Sauli
Niinistölle, että suosittelee kansanäänestystä näin
tärkeästä ja kaikkia suomalaisia koskevasta asiasta,
vaikka olenkin poliittisesti täysin eri puolella, kuin
presidentti Sauli Niinistö,
niin minusta on oikein ja
asiallista tuoda arvonanto
esiin silloin, kun katsoon,
että tehdään oikea ratkaisu!
Kiitos niille 11 muulle
henkilölle jotka äänestivät minua HOK-Elannon
vaaleissa, sillä kyllähän itseesä pitää luottaa (sain
12 ääntä).
On aina hyvä, että uskalletaan äänestää äärivasemmistoa, sillä silloin huomataan Suomen eduskunnan
ja hallituksen virheet ja
myös kyseisissä laitoksissa
olevat henkilöt alkavat toteuttaa kansalaisilleen sopivampaa linjaa!
Lassi Tiittanen
Sturenkatu
Tästä puhutaan
Loistava valinta:
Kallion Nenne Stadin Friidu 2016
??Näyttelijä Leena Uotila
on valittu Stadin Friiduksi
2016. Vihdoinkin, voisi todeta, sillä tämä meille niin
tuttu näyttelijä on koko elämänsä asunut Stadissa, vieläpä kunnon kulmilla Kalliossa, Hagiksessa. Leena Uotila, Nennen, kuten häntä
on kutsuttu jo pikkutytöstä
, ura näyttelijänä on kestänyt lähes koko elämän. Eri
teattereissa,radiossa, televisiossa, elokuvissa. Isoja rooleja, pieniä rooleja,
mutta aina laatutyötä am-
matissaan. Jo vuosikymmeniä vaikka ei uskoisi.
?Isäni Erkki oli näyttelijä ja minä näyttelin kotona ja kylässä jo alle kouluikäisenä tyttönä.Pöytäliinat
ja huivit saivat toimia näytelmäasusteena. Näyttelijän
ammatti oli unelma, tavoite jo pikkulikkana, muita
ammatteja en edes ajatellut ?,kertoo Nenne, joka
on toteuttanut lapsuuden
ammattiunelmansa, onneksi meidän iloksi.
Kallion friidu
Leena Uotilan elämäntaival on aina liittynyt läheisesti Kallioon, erityisesti
Hakaniemen kulmiin.
Ensimmäiset lapsuuden
muistikuvat ovat Paasipuistosta, nyrkkeilijäpatsaan
tuntumasta. Iso puisto,pieni
tyttö, puistotäti, joka vieläkin saa Nennen lämpimiin muistoihin. Hakaniemen Areenantalon lastentarha oli viisivuotiaan Nennen ja hänen serkkupoikansa elämän ensimmäisiä kiinnekohtia. Seikkailut
vaarallisilla, kielletyilläkin
?Hampparilaakson? kallioilla toivat jännitystä elämään. Noilla kallioilla sijaitsevat nykyään Kallion
virastotalo ja Nennen työpaikka Helsingin Kaupunginteatteri, parhaillaan remontissa.
Koulunkäynnissä nuori
Nenne teki ?syrjähypyn?
, ei pois Stadista, mutta
Töölööseen. Kaisaniemen
kansakoulua seurasi Töölön kansakoulu ja lopulta
Tyttönormaalilyseo Töölössä sekin.
?Töölö oli ihan eri maailma kuin Kallio. En viihtynyt Töölössä. Teatterikouluun pääseminen toi minut
takaisin Kallioon ?, kertoo
Nenne paluustaan ?kulmille?, joista ei ole sitten enää
pois lähtenyt. Asunto löytyi
Paasivuorenkadulta, sitten
Saariniemenkadulta, kunnes nykyinen asunto on jo
neljä vuosikymmentä sijannut Hakaniemessä näköetäisyydellä työpaikasta
Kaupunginteatterista!
Kunnon Stadin Friiduna Nenne Uotila ei ole
koskaan lähtenyt kauaksi lapsuudenmaisemistaan.
Samassa korttelissa, missä nyt asuu, sijaitsi aikoinaan Hattu-Kulman talo,
jossa asuivat 1950-luvulla pikku-Nennelle tärkeät isovanhemmmat. HattuKulman talon takapihalta
pääsi elokuvateatteri Plazaan, välillä ?pommilla? .
Sieltä pikku-Nenne imi ensimmäiset, jännittävän ihanat elokuvakokemuksensa.
Lintsi ja
Haapis
Nuoruusiän muisteluissa
Nennen mieliin palaa esiintymiset Linnanmäen ulkoilmanäyttämöllä. Näyttelijäisä
vei tyttären lausumaan runoja. ? Se meni aina ihan
pieleen ?,nauraa Nenne silloista ?kauhukokemustaan?.
Karkkia saimme palkinnoksi, mutta Kummitusjunasta
jäi pikkutytölle ikävät muistot ja Vuoristorata on vieläkin ylikäymätön paikka. ?
Urheilua harrastimme kaikki. Brahenkentällä luisteltiin, otin kaunareilla osaa
Pikku Leena puistossa viisivuotiaana ?Stadin friiduna?
kilpailuihinkin. Pesäpallo
Haapiksella oli kesälajina
ykkönen. Nuoruuden tanssipaikoista kävimme eni-
ten Kulttuuritalolla ?,kertoo Leena Uotila lapsuuttaan ja nuoruuttaan Kallion kulmilla. Stadin Friidun
KALLIO LEHTI
Viikko 24
5
Yleisönosasto
Tunnekuohuista uhkailua
??Jo kauan sitten alkanut ja minuun suunnattu mustamaalaus huipentui toiseen tappouhkaukseen viime toukokuussa.
Käsinkirjoitetussa ja ilman
lähettäjänimeä olevassa kirjeessä sanatarkasti kirjoitetaan näin:
?Jos Levangon turpa ei
mene tukkoon, sinut voidaan vaientaa lopullisesti.
Kirjoita vain muistorunosi
ja painu helvettiin!?
Uhkaajan toiveen mukaisesti, kirjoitin muistorunoni
lehtiin ja informoin asiasta
julkisuuteen. Olkoon uhkaaja kuka tahansa, tämäntapaiset vaientamisuhkaukset vaativat viranomaisten
syväluotausta.
Tämä on julma tapa käydä asiallista keskustelua
mistään asiasta. Mielestäni on kovin hyytävää, jos
heikompien puolustaminen johtaa hallitsemattomaan tunnekuohuun.
Kuten runossani osoitan
olen saanut elämästäni jo
paljon enkä pelkää kuolemaa. En halua kärjistää
asioita. Toimin vain oman
intiutioni mukaisesti. Minun on todettava, liika on
aina liikaa.
Toivottavasti uhkaaja on
nyt tyytyväinen kuten minäkin omaan elettyyn elämääni.
Kun
turvallisuussyistä
joudun pitämään oveni jatkuvasti turvalukossa, toivon auringon kirkastavan
ajatuksesi ja elämän palaavan normaaleihin uomiinsa!
Rakentavin terveisin
Toivo Levanko
freelancer-toimittaja
Helsingin kaupunkipyörien käyttäjämäärät kansainvälistä tasoa
? Jo lähes 80 000 ajettua matkaa!
??K a u p u n k i p y ö rät ovat rullanneet
Helsingin kaduilla reilun kuukauden verran. Ensimmäisen kuukauden
loppuun mennessä
pyörillä oli ajettu 77
062 matkaa. Yhdellä
pyörällä ajettiin keskimäärin kuusi matkaa päivässä.
Toukokuun loppuun
mennessä
kaupunkipyörien
käyttäjiksi oli rekisteröitynyt yhteensä 11 558 henkilöä. Suurin osa rekisteröityneistä, 10 736 henkilöä,
oli rekisteröitynyt koko lokakuun loppuun asti kestäväksi kaudeksi. 284 henkilöä oli rekisteröitynyt viikoksi ja 538 päiväksi. Pyörien käyttäjiksi rekisteröidytään osoitteessa hsl.fi/kaupunkipyörät.
Yhdellä pyörällä ajettiin
toukokuun aikana keskimäärin 6,3 matkaa päivässä.
? Käyttäjämäärät ovat jo
nyt kansainvälisesti onnis-
Kuvat: HKL
tuneella tasolla. Vilkkaimpana päivänä, keskiviikkona 25. toukokuuta, tehtiin jokaisella pyörällä noin
8,6 matkaa. Keskimääräinen käyttömäärämme on
samaa luokkaa kuin Pariisissa ja huippupäivänä 25.5.
luku oli suurempi. Esimerkiksi Lontoossa matkoja
tehdään pyörien määrään
nähden vähemmän kuin
Helsingissä, kertoo projektipäällikkö Samuli Mäkinen
HKL:ltä.
? Palautetta pyöristä on tullut paljon. Esimerkiksi lisäasemia on toivottu, ja niitä tuleekin ensi vuonna lisää palvelun kasvaessa täyteen mittaansa 150 aseman
ja 1500 pyörän laajuiseksi. Toiveet lisäasemista otetaan
huomioon asemaverkoston laajennuksen suunnittelussa, sanoo Mäkinen.
Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja tietoa
esimerkiksi kaupunkipyörien käyttömaksuista löytyy
osoitteesta hsl.fi/kaupunkipyörät. HSL on myös tehnyt kaupunkipyörien käyttöönotosta videon, joka löytyy osoitteesta: https://youtu.be/uCBKXB4GTr4. Kaupunkipyöräasemien paikat
ja pyörien saatavuustiedot
kannattaa tarkistaa HSL:n
uudesta, mobiilioptimoidusta Reittioppaasta beta.reittiopas.fi.
Kolumni
Isoja asioita
??Tämän hetkisellä kaupunginvaltuustolla ja kaikilla sen alaisuudessa olevilla päätöksentekoelimillä
on vielä vuosi jäljellä. Uudet kuntavaalit pidetään
keväällä 2017 ja uusi valtuusto aloittaa heti kesätauon jälkeen 2017. Mutta
tämä valtuusto joutuu vielä nuijimaan vuoden sisällä todella isoja ja merkittäviä päätöksiä pöytään. Niillä päätöksillä rakennetaan
Helsinkiä pitkälle seuraaville vuosikymmenille ja Suomea jopa sadoiksi vuosiksi.
Ensimmäinen iso päätös tehdään jo ennen juhannusta, jolloin valtuusto
päättää Helsingin tulevasta
johtamisjärjestelmästä, mikä
tulee voimaan seuraavien
kuntavaalien jälkeen kesällä 2017. Sen myötä ylipormestari/kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa siirtyvät historiaan ja tilalle tulevat poliittiset johtajat. Kaupungin
johtoon tulee luottamustoiminen pormestari, joka toimii kaupunginhallituksen
puheenjohtajana ja päätoimisena kaupunginjohtajana
seuraavan valtuustokauden.
Hänen rinnalleen rakennetaan neljä toimialaa, joita
johtamaan tulevat päätoimiset apulaispormestarit,
jotka ovat myös kaupunginhallituksen jäseniä ja
omien toimialalautakuntiensa puheenjohtajia. Muutos
merkitsee seitsemäksi vuodeksi palkattujen kaupunginjohtajien postien loppumista ja vaaleilla valittujen poliittisten johtajien
astumista kaupungin johtoon. Näin on haluttu vahvistaa kansalaisten tahtoa
tehdä poliittisesta ohjauk-
sesta entistä vahvempaa ja
läpinäkyvämpää ja myös
helpommin vaihdettavaa.
Kaupungin eri yksiköt myllätään uusiin toimialoihin,
joiden johtajiksi valitaan
toimialajohtajat nykyisten
virastopäälliköiden tilalle.
Kokeneita ja ammattitaitoisia viranhaltijoita tarvitaan
kuitenkin edelleen, vaikka tehtävät tulevat muuttumaan jonkin verran. Muutos on suuri kaupungin historiassa. Yksi toimialoista
tulee olemaan sote, mikä
on myllätty uusiksi jo vuoden 2013 alussa. Sitä koskevat uudistukset ovat toimialajohtaja ja päätoiminen
lautakunnan puheenjohtaja, joka on apulaispormestari ja kaupunginhallituksen jäsen.
Vaikka näkyvin osa koskee kaupungin ylintä johtoa, toimialojen sisäisten rakenteiden uudistukset ovat
vielä tärkeämpiä. Niiden
tavoitteena on uudistaa ja
tehostaa toimintatapoja ja
työkäytäntöjä, jotta kaupunkilaisten asioiden hoito olisi entistä joustavampaa ja helpompaa. Muutos
on niin suuri, ettei tuloksia
voida odottaa heti samana
vuonna, mutta suunta on
tärkeä. Onnistumisen ratkaisee hyvä johtaminen.
Toinen iso päätös valmistellaan ja päätetään alkusyksystä. Se koskee valtakunnallisen sote uudistuksen lainsäädäntöä. Maakunta/sote uudistuksen raamien ja lakiehdotusten piti
tulla lausunnoille jo ennen kesälomia, mutta kaikki hankkeet ovat viivästyneet. Nyt odotellaan maan
hallitukselta suurta lakipakettia alkusyksystä. Sote
asioissa lautakunta valmistelee lausunnon kaupunginhallitukselle ja muut tahot ottavat kantaa muihin
maakunta asioihin. Tällä
maakunta/sote uudistuksella laitetaan koko kuntakenttä uuteen uskoon sitten vuoden 1865. Historian
siipien havinaa! Ja kaiken
lisäksi uudistus voimaan
vuoden 2019 alusta!
Monet asiat tässä uudistuksessa ovat vielä auki.
Moni asia myös askarruttaa
ja epäilyttää. Tärkeintä olisi kuitenkin säilyttää HUSin
ja helsinkiläisten sote-palveluiden saatavuus ja laatu
vähintään nykyisen tasoisena tai mieluummin parantaa
niitä. Monella tavalla nämä
asiat riippuvat rahoituksen
ja hallinnon uudelleen järjestelyistä, mitkä ovat vielä
auki. Näihin asioihin kaupungin päättäjien on huolella paneuduttava ja otettava tiukat kannat. Maan
suurinta kaupunkia ei saa
kurjistaa!
Kolmas iso asia liittyy
kaupungin noin 15 vuoden
välein uudistettavan yleiskaavan päätökseen. Yleiskaavassa päätetään uusien asuntojen, työpaikkojen, liikenteen ym. isojen
asioiden mahdollistamisesta pitkälle tulevaisuuteen.
Yleiskaava on kaupungin
kehityksen kannalta ihan
avainasiakirja. Siihen palaan syksyllä, kun se tulee
valtuustoon. Nyt siihen voi
tutustua kaupungin sivuilta. Kesän odotusta kaikille!
Maija Anttila
kaupunginvaltuutettu, sdp
www.maijaanttila.net
kokemukset nuoruudestaan
Kallion kulmilla ovat hyvin
samanlaiset kuin tuhansilla
muilla suurten ikäluokkien
lapsilla samoissa paikoissa
niihin aikoihin.
Läpilyönti Kallion
friiduna
Teurastamon Perjantai:
Suurelle osalle Suomen
kansaa Leena Uotila tuli tutuksi riipaisevan vahvasta
nuoren tytön roolisuorituksesta Televisioteatterin näytelmässä ?Solveigin laulu?.
Nenne Uotilalla oli näytelmässä ?kotikenttäetu? , sillä Reima Kekäläisen erinomaisesti ohjaama näytelmä
kuvattiin lähes täysin Nennen kotikulmilla Kalliossa .
Näyttelijän ammatti vei Leena Uotilaa monille eri näyttämöille, mutta aina Kallion kulmilla, poikkeuksena
Kirja Kruunuhaassa,mutta
sekin näkyy Kallioon!
Vuodesta 1997 Leena Uotila on ollut kiinnitettynä Helsingin Kaupunginteatteriin, näköetäisyydelle kodistaan. Nyt on työn
alla osa näytelmässä ?Komisario Palmun erehdys?.
Elokuvana meille tuttu näytelmähän kertoo myös Stadista. Siksi rooli tässä näytelmässä sopii erinomaisesti
Leena Nenne Uotilalle, Stadin Friidulle vuonna 2016.
Pekka Hurme
Musadiggareiden letkeissä
iltatapahtumissa soi funk,
jazz ja reggae
Leena Uotilan Komisario Palmun erehdys ?näytelmässä.
Kuvaaja Tapio Vanhatalo.
??Teurastamon
Perjantai -tapahtumasarja lähtee
käyntiin 3. kesäkuuta. Kesäperjantaisin Teurastamon
alkuilloissa nähdään monipuolinen kattaus kulttuurisisältöjä rennolla otteella.
Pihalla leppoisan kesäistä musisointia on mukava
kuunnella terasseilta, tuoreelta tuoksuvalta nurmikolta tai kaupunkilaisten
yhteiskäytössä olevan grillin luota.
Kesän kattauksessa nähdään monipuolisesti liveartisteja funkista reggaeen ja
elektrosta jazziin. Perjantain alkuillassa levysoitinten takaa voi tavata tuttuja
kasvoja eri levykaupoista
ja loppukesästä juhlitaan
kasvis- ja vegaaniruokafestivaalia.
Tapahtumasarjan
ensimmäisessä avausjaksossa ?The Grand Opening?
viihtyvyydestä vastaavat
omilla tinkimättömillä levyvalikoimillaanmusakauppiaat Hakaniemestä Kalasatamaan. Mukana Teurastamon Perjantaissa ovat levysepätBlack & White Records, Combat Records,
Fennica Records, Fresh
Garbage Records, Katin
Tavara,Levykauppa Äx sekä
Hakaniemi Rolling Records.
Sielun ja mielen lisäksi ravituksi tulee myös keho,
sillä alueen monipuolista
ruoka- ja juomatarjoilua on
täydentämässä ruokafillarijengiläiset Ice Dream Bike,
Lemonade Bike, Popsykkeli ja Vihreä Kana.
Lapsiperheiden toiveita
kunnioittaen Teurastamon
Perjantain aikana pihalla on
tänä kesänä myös puuhanurtsi lapsille. Siellä viihtyvät muksut ja vanhemmat,
jotka pitävät saippuakuplista, pelleistä (ei niistä pelottavista), liitupiirustuksesta,
ilmapalloista sekä muusta
kivasta ja leikkisästä!
Teurastamon
Perjantai järjestetään 3.6., 10.6.,
8.7., 15.7., 22.7., 29.7., 5.8.,
12.8., 19.8. ja 26.8 klo 1622.
KALLIO LEHTI
6
Viikko 24
Päivyri
Viikon mietelause:
Se maa ja kansa, jossa
ei tieteitä viljellä, on
verrattava sokiaan ja
kuuroon ihmiseen.
Fredrik Polen
(1823-1884)
Nimipäivät:
Viikko 24
Ma 13.6. Raili, Raila
Ti 14.6. Pihla, Kielo
Ke 15.6. Moona, Viena, Vieno
To 16.6. Päivi, Päivikki, Päivä
Pe 17.6. Urho
La 18.6. Tapio
Su 19.6. Siiri
Urut soivat
läpi kesän
??Helsingin Urkukesä alkaa taas ja ohjelmassa on
myös runsaasti vokaalimusiikkia.
Helsingin Urkukesä on
pääasiassa urku- ja muuhun klassiseen musiikkiin
keskittyvä musiikkifestivaali, joka on Suomen laajin yli
100 konsertillaan.
Kesäkuun alusta elokuun
loppuun kestävä Urkukesä tarjoaa sekä koti- että
ulkomaisten taiteilijoiden
konsertteja kolmena iltana viikossa. Vanhassakirkossa pidettävässä avajaiskonsertissa keskiviikkona
1.6. kello 19 esiintyvät Lumen Valo sekä urkuri Anna-Maria Lehtoaho. Keskiviikkoiltaisin kello 19 musisoidaan kesäkuussa Vanhassa kirkossa, heinäkuussa Tuomiokirkon kryptassa
ja elokuussa Johanneksenkirkossa.
Tuomiokirkon sunnuntaisarjan aloittavat 5.6. Tuomiokirkon poikakuoro Cantores minores Hannu Norjasen johdolla ja urkuri
Markus Malmgren. Poikakuoromusiikkia on luvassa
myös heinäkuussa Yhdysvaltalaisen Keystone State Boyschoirin vieraillessa
festivaalilla. Tuomiokirkon
kaikki iltakonsertit alkavat
kello 20.
Maanantai-illan konsertit järjestetään Kallion kirkossa kello 19. Kesän aikana kansainvälisiin esiintyjiin kuuluvat muun muassa Ghislain Leroy (FR),
Stefan Kagl (DE) ja Colin
Andrews (USA).
Koko kesän on lisäksi
mahdollista nauttia päivämusiikista lounasajan ratoksi maanantaisin Suomenlinnan kirkossa, tiistaisin
Vanhassa kirkossa, keski-
viikkoisin ja perjantaisin
Tuomiokirkossa sekä torstaisin Kallion kirkossa. Musiikkihetki näissä kirkoissa
alkaa kello 12.
Mikael Agricolan kirkon
kesäkonsertitkuvataan urkuparvella ja heijastetaan
samanaikaisesti
kirkon
etuosassa sijaitsevalle valkokankaalle. Näin myös
konserttivieraat pääsevät
poikkeuksellisesti näkemään yleensä pillistöjen
välissä tai urkuparvella katseilta piilossa olevan urkurin työskentelyä. Ohjelmassa on trumpetisti Touko
Lundellin ja urkuri Ulrike
Northoffin yhteiskonsertti tiistaina 23.8. Taiteiden
yönä 25.8. esiintyjinä ovat
Helena Tenhunen, sopraano, Risto Pulkamo, baritoni
sekä Pentti Ingerö & Cathedral Band. Konsertit alkavat kello 19.
Kaikkiin kesän konsertteihin on vapaa pääsy. Tämän mahdollistaa Helsingin
seurakuntayhtymän ja Helsingin kaupungin tuki tapahtumalle. Iltakonserttien
ohjelma maksaa seitsemän
euroa. 40 euroa maksavalla
ohjelmapassilla saa käsiohjelman kaikkiin Urkukesän
konsertteihin.
Nyt 15. kertaa järjestettävä Helsingin Urkukesä jatkaa pitkää kesäkonserttien
perinnettä. Festivaalin järjestäjät, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Kallion
seurakunta ja Johannes församling ovat ylpeitä kirkkojensa kansainvälistä tasoa olevasta urkukannasta. Urkukesän monipuolinen ohjelmisto ja kiinnostavat taiteilijat houkuttelevat festivaalille vuosittain
yli 10 000 kävijää.
Kallio
Virasto: Neljäs linja 18,
avoinna ma, ti, to, pe klo
9?14, ke klo 12?17, p. 09
2340 3600, kallio.srk@evl.fi.
Diakonian ajanvaraus ma,
ti, to klo 9?10, ke klo 12?
13, p. 09 2340 3618.
Kallion kirkko
Itäinen papink. 2, p. 09
2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su
klo 9?19. Ma-pe klo 7.30
aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma?
pe klo 16?19.
Ke 15.6. klo 13 Kesäkahvila Kappelisalissa. Klo 18
Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Männistö, Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. Klo 19 Ackté
-klubi: ?Kesäillan swingit?.
Sami Saari, laulu ja kitara,
Tessa Virta, piano ja laulu,
Olli Peuhu, kontrabasso.
Kesto 1h 10min. Liput 20?.
To 16.6. klo 18 Viikkomessu. Viljamaa, Pyylampi. Klo 19 Ackté-klubi: Topi
Saha ja Valtatie 13. Topi
Saha, laulu ja kitara, Matias Tyni, koskettimet, Tero
Hyväluoma, viulu, bouzouki, rummut, lyömäsoittimet,
Tarmo Anttila, kontrabasso.
Kesto 1h. Liput 20?.
Su 19.6. klo 10 Messu.
Männistö, Partti, Oksanen.
Messuavustajat Liisa Berghäll, Jouko Berghäll.
mattomaan luontoon. Pitkään Puolustusvoimien hallinnassa olleet Vallisaari ja
Kuninkaansaari avautuivat
yleisölle toukokuussa 2016.
Näyttelyn tekijät ovat kokeneita saariston ja meren
tuntijoita ja dokumentaristeja. Jarmo Niemisen valokuvissa ja Petri Asikaisen
videoissa saaret näyttäytyvät monimuotoisena historian muokkaamana pa-
Alppilan kirkko
Kotkank. 2, p. 09 2340
3680. Avoinna ma?pe klo
10?16. Punttisali auki ma?
ti, to klo 10?15, ke klo 12?
15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi.
Su 19.6. klo 16 Kansanlaulukirkko. Männistö,
Oksanen, Viipurin soitannollisen seuran orkesteri.
Kirkkokahvit. Tiia Kalliola
kertoo vapaaehtoistyöstään
Mercy Ship -laivalla.
Alppilan kirkon kahvila
ma?pe klo 10?15, lounas
klo 11. Kahvilassa paljon
herkkuja: lounaat, burge-
rit, leivät, #kirkkosuklaa
ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a.
Kansainvälinen toiminta
Alppilan kirkolla
Pe 17.6. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri.
Su 19.6. klo 11 Vironkielinen messu. Salmelainen.
Klo 11.30 Kiinankielisten
lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang.
Kurssit, ryhmät ja
retriitit
Ilm. ja tied. kallio.srk@
evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten
on mahdollista saada ns.
opintoseteli. Ei retriitteihin. Asiasta mainittava ilmoittautuessa.
Ääni sielun tanssia kehossa -kurssi Mustasaaressa la
18.6. klo 10?17. Laiva Taivallahdenrannasta klo 10 ja
paluu klo 16.40. Opettajana MuT Hilkka-Liisa Vuori. H. 60? sis. laivamatkat,
lounas ja kahvi.
Elämäni värit -kurssit
Mustasaaressa: I ti?to 26.?
28.7. klo 12.30?17.30 hinta 89?, II viikonloppukurssi
la?su 30.?31.7. klo 12.30?
17.30 hinta 59?, III ti?to 2.?
4.8. klo 12.30?17.30 hinta
89?, IV viikonloppukurssi
la?su 6.?7.8. sekä V 13.?
14.8. klo 12.30?17.30 hinta 59?. Kursseilla etsitään
omaa luovuutta värin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Tärkeintä ei ole
valmis maalaus vaan mitä
ihmisessä maalaamisen aikana tapahtuu. Käytämme
nestemäisiä akvarellivärejä ja ns. märkämaalaustekniikkaa. Taiteellisia taitoja
ei tarvita. Hinnat sis. kaikki tarvikkeet. Ohj. taideterapeutti, kuvataiteilija Tuija Varjoranta.
Matkat ja retket
Seurakuntamatka Mäntän
taidekaupunkiin lauantaina 27.8.
Bussi lähtee Kallion kirkolta Neljännen linjan puolelta klo 8. Lounas Mäntän Klubilla. Gustaf-museossa tutustumme entisen
pääkonttorin upeaan arkkitehtuuriin ja kuulemme
paperiyhtiön historiasta ja
G.A. Serlachiuksen elämästä ja liiketoiminnasta vahvasti damatisoidussa näyttelyssä. Mäntän kirkosta
löydämme Hannes Autereen reliefit. Teemme kierroksen taidemuseo Göstan
vanhassa kartanossa ja uuden paviljongin näyttelyissä. Kahvit juodaan Göstan
ravintolassa. Paluu Kallion
kirkolle noin klo 21. Retken hinta 70? sisältää matkat, opastukset ja pääsyliput sekä buffetlounaan ja
kahvit. Tiedustelut, matkanjohtaja Riitta Männistö, p.
050 380 3286. Matkavaraukset Kallion kirkkoherranvirasto, p. 09 2340 3611.
Valtuustoaloite
Valtuutettu René Hurstin aloite tyhjillään olevien
kiinteistöjen mahdollisesta käytöstä kriisiasuntoina
??Valtuutettu René Hursti ja 24 muuta valtuutettua
esittävät aloitteessaan mm.
seuraavaa:
Eriarvoisuus
loukkaa
ihmisoikeuksia ja ennen
kaikkea ihmisarvoa, koska se vie mahdollisuuden
täysipainoiseen, inhimilliseen hyvään elämään ja kehittymiseen.
Ihmisen elämänlaadun
parantamisen, joka edellyttää ensin asuntoa, riittävää toimeentuloa ja lähiterveyspalveluita, pitäisi olla
tärkein asia hyvinvointiyhteiskunnassa, mutta näin ei
kuitenkaan ole. Heikoimmasta huolehtimisen pitää
olla tärkein tehtävämme.
Aloitteentekijät pyytävät,
että Helsingin kaupunki
selvittää tyhjillään olevien
kiinteistöjen tilanteen ja
mahdollisuuden kaupungin tai järjestöjen ylläpitämänä perustaa niihin kriisimajoitusta asunnottomil-
Keisarin perintö näyttely Virkagallerissa
??Keisarin perintö -näyttely johdattelee katsojat Helsingin edustalle, Kruunuvuorenselkää reunustaville
salaperäisille saarille, Vallisaareen ja Kuninkaansaareen sekä Santahaminaan
10.6. - 11.9.
Moniulotteisessa näyttelyssä voi nähdä Venäjän
vallan ajalta nykypäivään
kestäneen sotilaskäytön
vaikutukset saarten usko-
Kirkkokahvit. Tiia Kalliola kertoo vapaaehtoistyöstään Mercy Ship -laivalla.
Ma 20.6. klo 19 Urkukesän konsertti. Kajsa Dahlbäck, sopraano, Tomi Satomaa, urut. Vapaa pääsy,
ohjelma 7?.
Ti 21.6. klo 19 Ackté-klubi: Ilta Beethovenin jousitriolle. Siljamari Heikinheimo,
viulu, Hanna Hohti, alttoviulu, Tomas Nunes-Carcés,
sello. Kesto 1h 30min. Liput 15?.
Ke 22.6. klo 13 Kesäkahvila Kappelisalissa. Klo 19
Ackté-klubi: ?Nuottikuninkaan balladi? ? sukellus
Lasse Mårtenssonin musiikkiin. Pentti Hildén, kitara ja laulu Mikko Helenius, harmonikka, bandoneon ja piano Eerik Siikasaari, kontrabasso. Kesto 1h
10min. Liput 20?.
ratiisina. Alpo Tuurnalan
maalaukset tarjoavat häivähdyksiä menneisyydestä. Näyttelyilmeen on luonut Timo Saramaa.
Näyttelyä täydennetään
opastetuilla näyttelykierroksilla. Lisäksi tietoa voi
syventää saarille suuntautuvilla risteilyillä ja retkillä kesällä 2016. Aiheesta
löytyy lisää tietoa netissä:
www. aarresaaret.fi
le. Näistä voitaisiin sitten
aloitteen mukaan ohjata
asukkaita vapautuviin Hekan vuokra-asuntoihin kiireellisyysjärjestyksessä ja
elinolosuhteet huomioon
ottaen.
Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen,
jonka on allekirjoittanut
vähintään 15 valtuutettua.
Aloitteesta on pyydetty
asuntotuotantotoimikunnan, kiinteistöviraston ja
sosiaali- ja terveysviraston
lausunnot. Lausunnot ilmenevät päätöshistoriasta.
Kaupunginhallitus toteaa saatujen lausuntojen ja
kaupunginkanslian valmistelun pohjalta seuraavaa:
René Hurstin aloitteessa
esiin nostettu näkökulma
on tärkeä. Asunto on ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeinen tekijä, ja yhteiskunnan sivistystä voidaan mitata sillä,
miten se huolehtii heikoimmistaan. Pitkäaikaisasunnottomat kuuluvat yksiin
yhteiskunnan heikoimpiin.
Heidän asemansa parantaminen sisältyy Helsingin
kaupungin vuonna 2012
hyväksymään strategiaohjelmaan, jonka mukaan pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämisohjelmaa jatketaan ja asiassa kiinnitetään
erityistä huomiota nuorten
asunnottomuuden ehkäisemiseen.
Pitkäaikaisasunnottomuutta on vähennetty Hel-
singissä vuosina 2008?2015
valtakunnallisten aiesopimusten tavoitteiden mukaisesti. Helsinki ylitti molempien kausien sopimuksen
asuntotavoitteet. Ympäristöministeriö on myös valmistellut uuden kansallisen asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn keskittyvän
Aune-toimenpideohjelman
vuosille 2016?2019.
Helsingin kaupungilla on
käytössään Hietaniemenkadun palvelukeskus, jossa asunnottomilla henkilöillä on mahdollisuus tilapäisesti majoittua. Muissa yksiköissä asuminen
perustuu vuokrasopimuksiin. Asunnottomuuden ja
pitkäaikaisasunnottomuuden hoitamiseksi sosiaali- ja terveysvirastolla on
käytössään noin 3 100 välivuokrattua asuntoa ja lisäksi kaupunki on kilpailuttanut puitesopimuksella noin 800 paikkaa, joita
käytetään tarveharkinnan
mukaan. Lisäksi sosiaali- ja
terveysvirasto on viimeksi
alkuvuodesta kilpailuttanut
kriisi- ja tilapäismajoitusta.
Tilapäismajoituksen osalta
palveluntuottajalla on velvollisuus etsiä asunnottomalle vuokra-asunto.
Yhdessä Hietaniemenkadun yksikkö sekä kilpailutettu kriisimajoitustoiminta
ovat vastaus tämän hetken
tarpeisiin asunnottomien tilapäisen asuttamisen osalta. Erilaisten hankkeiden ja
tukiasuntojen lisäksi kaupungin oman, kiinteistöviraston vastuulla olevan
asuntovälityksen kautta
on pyritty huolehti- maan
pitkäaikaisasunnottomien
pääsystä tavallisille asuntomarkkinoille.
Asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi erityisesti nuorten osalta tulee kiinnittää huomiota
lastensuojelun asiakkaana
olleiden sekä todellisessa
asunnottomuusuhassa olevien nuorten asunnon saamiseen.
Asunnottomuuden vähentämiseen ja ehkäisemiseen
tähtäävää työtä pyritään tekemään aktiivisesti myös
asumis- ja velkaneuvonnan avulla. Asunnottomuuden vähentäminen Helsingissä edellyttää kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrän pitämistä korkeana.
Kaupungin omistamat
tyhjänä olevat huonetilat
ovat pääasiassa toimistoja liiketilakäyttöön tarkoitettuja pieniä huonetiloja,
jotka sellaisenaan eivät täytä esimerkiksi kriisimajoitustilojen saniteettitiloille,
keittiötiloille ja paloturvallisuudelle asetettavia viranomaismääräyksiä. Lisäksi
joitakin suurempia rakennuksia on tyhjänä, mutta
niiden käyttäminen majoitustoimintaan vaatisi mittavat korjaus- ja kunnostustyöt.
Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu René
Hurstin aloitteen loppuun
käsitellyksi.
KALLIO LEHTI
Viikko 24
7
Lahkeet liehuen
1970-luvun
päivätansseihin
??Päivätanssit olivat muotia
1970-luvulla, ja töiden päälle kipaistiin tanssimaan,
vaikka tuollaista hurvittelua hiukan paheellisena pidettiinkin. Helsinki-päivänä
sunnuntaina 12.6.2016 klo
13?16 Hakasalmen huvilan
ihanankamalissa nostalgiatansseissa soivat Helsingin tanssiravintoloiden hitit humpasta käännösiskelmiin. Päivätansseihin saa
tulla pyörähtelemään minissä tai maksissa, housunpuntit lepattaen tai omana
itsenään. Radio Helsingistä
tuttu vinyyli-dj Mikko Mattlar säestää ja juontaa. Klo
13 kerrataan lavatanssien
askelia, tanssit alkavat klo
14. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Päivätansseja alettiin pitää jo 1950-luvulla, mutta
vasta 1970-luvulla ne nousivat suosionsa huipulle.
Taustalla oli alkoholipolitiikan lieventyminen, joka
johti anniskeluravintoloiden
määrän nopeaan kasvuun.
Tansseista tuli ravintoloille
kilpailuvaltti, ja niitä alettiin pitää joka päivä, iltapäivästä yöhön asti. Päivä-
tanssien menestyksen avain
oli asenteiden muuttuminen
sallivammiksi: naistenkin
sopi nyt mennä yksin ravintolaan, juoda alkoholia
ja jopa hakea miehiä tanssiin. Hiukan epämääräinen
leima päivätansseilla silti
säilyi, ja monet livahtivat
niihin salaa vaikkapa työmatkalla Helsinkiin.
Päivätansseissa kävivät
yleensä työikäiset parikymppisistä viisikymppisiin. Sunnuntaitanssit olivat suosituimpia, mutta arkitansseihin riitti vuorotyöläisiä, yrittäjiä ja virkamiehiä. Päivätansseihin tultiin
suoraan töistä arkivaatteissa. Miehillä piti olla ravintolassa pikkutakki ja solmio, ja naiset saattoivat
esiintyä vaikkapa villapuserossa ja saappaissa. Tanssiessa tahtoikin helposti tulla hiki.
Päivätansseja
tahditti usein orkesteri, mutta
1970-luvun
puolimaissa
alettiin pitää levytanssejakin. Tanssilajeja ei hallittu kovin monia, ja mentiin lähinnä foksia, valssia,
tangoa ja humppaa, joskus
Leveät lahkeet liehuivat ravintola Tenhon päivätansseissa Helsinginkadulla vuonna 1974. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Matti
Karjanoja.
myös jenkkaa. Kuvioilla ja
kädenalituksilla ei hienosteltu, ja musiikissakin suosittiin suomenkielisiä kappaleita. Askelia siivittivät
vanhat tutut Tulipunaruusut, Katupoikien laulu ja
Kultainen nuoruus, mutta
myös uudemmat hitit kuten
Rasputin, Jätkän humppa
ja Kolmatta linjaa takaisin.
Tanssien lomassa istuttiin
pöydissä odottamassa seuraavaa hakua ja nautittiin
juomia. Naisille riitti usein
yksi lasillinen koko päivätanssien ajan, miehet tarvitsivat monesti enemmän
tanssiöljyä. Niinpä tempot
hidastuivat iltaa kohti, ja
tanssi meni nojailuksi pos-
suomalaisia tapaavat enintään myyjän roolissa tai turistina jostain maaseutukaupungistamme.
tyvät joltain toiselta meitin
mukuloille sopivat.
Kyllä tämänpäivän nuoret
perheet ovat käytännöllisiä
ja järkeviä. Kirppis kuhisee
aarteenetsijöitä, haetaan taidelasia, puuttuvaa kuppia
särkyneen tilalle kahviserviisiin, kaikkea muuta kiinnostavaa maan ja taivaan
väliltä. Kirppiksessä merkitsee koko. Helsingin suurin
kirppis palkitsee sekä ostajan että myyjän
ki poskea vasten. Monenlaisia toiveita oli ilmassa, mutta käytännössä päivätanssit
eivät olleet aivan maineensa veroisia hekuman pesiä.
Puheenvuoro
Eiffell Hagikseen
??Hakaniemen hallin remontin aikaiset väistötilat
ja sen kustannukset surettavat kaupungin kasööriä.
Paljon menee rahaa hallitoiminnan jatkon varmistamiseen.
Näen tilanteen toisessa
valossa. Kyseessä on loistava tilaisuus tehdä monumentti, joka kertoo tämän
ajan osaamisesta tavalla,
joka kantaa sadankin vuoden päähän. Valitaan kunnon suunnittelijat ja asetetaan tavoitteet korkealle
ja kauas.
Esimerkkejä löytyy on-
nistumisista, paras niistä
Pariisista . Insinööri Eiffell
sai tehtäväkseen suunnitella
Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn symbooliksi tornin. Näyttelyn jälkeen
se piti purkaa kaupunkia
rumentamasta. Tiedämme
mikä on Eiffeltornin tilanne nyt, sitä käy vuosittain
kummastelemassa miljoonia matkalaisia.
Pariisin seudulla on asukkaita yhden Suomen verran.
Silti meillä täällä Helsingissä pitää asettaa odotukset
korkealle, mutta hallitoiminnan vaatimuksista joh-
tuen, pitää jalat pitää tukevasti maassa.
Kauppatori on turistitori. Siellä käydään nuuskimanna muikun katkua ja
Aasiassa teetettyjä matkamuistoja. Turistit pitää saada Hagikseen. Siinä on onnistuneella väistötilalla vaativa rooli.
Meidän Hagiksen torilla
ja hallissa matkaaja näkee
suomalaista elämää, suomalaista tavallista arkea.
?Eiffell? Hagikseen vetonaulaksi.
Kauppatorilla
turristit
seurustelevat keskenään ja
Olli Sarpo
Ihmettä kerrakseen
??Työpäivään lisää pituutta
kuusi minuuttia ja vapaus
käyttää sellaista parkkikiekkoa kuin sattuu huvittamaan. Näin se käy. Eikä
sopimuksissa edes puututa
työtä vailla olevien tai autottomien asioihin. Koko
talven puurtaminen ja aherrus on näemmä synnyttänyt ihmeen.
Ihmeen, jolla Suomi nyt
panee muun maailman polvilleen. Voi elämän kevät!
?Terve päivä Pohjolahan,
terve Suomehen suvinen
aika?. Eino Leino ei kyseisistä saavutuksista ollut tietoinen. Toivotteli kevään saapuvaksi noilla säkeillään. Eikä tarvitse olla
runoilija ymmärtääkseen
kummalle ihmeelle kannattaa hurrata. Hurrataan
siis keväälle.
Kevät on kelien keisarinna, vuodenajoista viisain.
Tästäkin kesästä saattaa tulla sateinen, syksyn marja-
sato voi päätyä thaimaalaisten poimijoiden ämpäreihin
ja talvesta tulla loskainen.
Mutta kevät ei milloinkaan
petä. Keväällä elämä herää.
Päivä pitenee (enemmän
kuin ne kuusi minuuttia),
puut saavat lehtensä, valkovuokko kukkii ja omena ja
syreeni. Västäräkit hyppelevät, satakielet lurittelevat
ja villapaidoista ja raappahousuista kuoriutuu iloisia ilmeitä. Ulkoilmaan hakeudutaan ilman varsinaista syytä, uskaliaimmat hymyilevät ventovieraillekin.
Kevät on aina niin lempeä,
toiveita ja odotuksia täynnä. Oli se sitten sateinen tai
auringonkultaama.
Niin no, siitepölyallergiat vaivaavat monia, punkit
ja muut viheliäiset heräävät
henkiin, pihavaahtera sotkee auton perusteellisesti
tai valoisa yö haittaa nukkumista. Onhan noitakin.
Puolensa ja puolensa on
Tori ja halli
aina kaikessa. Eipä luonto
meidän ihmisten vuoksi kukoista ja näytä kauneuttaan.
Tuomi tuoksuisi ja kielo
kukkisi ilman meitäkin, ilman meidän direktiivejämme tai rajoituksiamme.
Keisarinna se on silti kelien joukossa ja vähäisistä
varjoistaan huolimatta vuodenajoista armeliain, kevät.
Mielentila, jonka soisi jatkuvan ja jatkuvan. Sellaisena kuin nyt toukokuun
viimeisenä päivänä puistonpenkillä täällä Vallilanlaakson vehreydessä, vailla
tietoa kellonajasta.
ovat Kallion vetonaulat.
Maalaismarkkinat kuukauden ensimmäisenä pyhänä täyttävät torin. Värikkäät teltat, tavaran paljous ja vilkkaat myyjät luovat viihtyisän tunnelman.
Kesäaamusta ensin tulevat
vanhukset rollaattorein, kävelykepein ja parempikuntoiset ihan omin neuvoin.
Tälle ryhmälle markkinat
ovat perinne, jota täytyy
noudattaa. Seuraavaksi ilmestyvät lapsiperheet, sitten nuorempi polvi. Elävä markkinatori houkuttaa.
Kierrätystä
Sunnuntaikirppiksen ovat
valloittaneet lapsiperheet.
Siellä vaihdetaan vaatteita. Meidän mukuloiden pieneksi jääneet kuteet löytäävät käyttäjän ja tilalle löy-
Torimaisemaa
uhkaa norjalaisen rahoittajan hotelli. Rakennus sijoitetaan täyttömaalle Hakaniemenrantaan. Se peittää taakse jääviltä asukkailta näköalan Siltavuoren
salmeen ja Kruunuhakaan.
Kauniin rantamaiseman tilalle he joutuvat katsomaan
sisään hotellin ikkunoista
vieraitten eksoottisia seksileikkejä. Mietityttää mitä
vaikuttaa kaventunut salmi
Töölön- ja Eläintarhanlahden veden vaihtuvuuteen
ja puhtauteen
Tokoinrannan
kastanjat
Rantapolulla veden äärellä on komea rivi kastanjoita, varmasti kolmisenkymmentä. Viimekäväänä näivettyi kymmenkunta. Kannot ovat vainajista muistona. Taas tänä keväänä toistui sama, kolmetoista puuta on kadottamassa vihreytensä ja kohta taas saha
suihkii.
Puissa on eroja. Tammi elää jopa tuhat vuotta,
lehmus yli sata, vaahtera
ja koivu lähes satavuotta.
Mänty saattaa sinnitellä
satoja vuosia, kuusi kuolee sadan pintaan.
Hopeapaju tunkee rungostaan sientä, jos huono
tuuri käy jo melko nuorena. Hesperian puiston pajut ovat valtavan kokoisia
vaikka sientä kukkii monet rungot.
Siinä on puisto-osastolla
miettimistä.
Olavi Lindholm
Hakaniemi
KALLIO LEHTI
8
Liikuntaseuroille yli
7 miljoonaa euroa
??Liikuntalautakunta myönsi kokouksessaan torstaina 26.5.2016 vuoden 2016
avustukset helsinkiläisille
liikuntaseuroille, eläkeläisja erityisryhmille sekä muille liikuntaa edistäville yhdistyksille. Avustukset koko
vuodelle ovat yhteensä yli
seitsemän miljoonaa euroa.
Avustuksia haki yhteensä 385 yhdistystä. Erilaisia
avustuksia myönnettiin yhteensä 368 toimijalle.
Vuonna 2016 sovellettiin
avustusten myöntämisessä
uusia periaatteita. Avustuskelpoisuuden ehdot muuttuivat siten, että varsinaista liikuntaseurojen toiminta- ja tilankäyttöavustusta
saivat sellaiset yhdistykset,
joiden sääntöjen mukainen
toiminta on liikuntatoiminta ja joiden toteuttamaa liikuntamuotoa edustava lajijärjestö kuuluu liikunnan
ja urheilun valtakunnalliseen kattojärjestöön ja/tai
kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtionavustusten piiriin. Niille yhdistyksille, jotka jäivät
tämän rajauksen ulkopuolelle, olivat muiden ehtojen täyttyessä oikeutettuja
muiden liikuntaa edistävien yhdistysten avustusta.
Toiminta-avustusta myönnettiin 312 liikuntaseuralle sekä 29 eläkeläis- ja
erityisryhmälle yhteensä 1
956 643 euroa. Suurimpia
toiminta-avustuksen saajia ovat Tapanilan Erä ry,
Helsingin Jalkapalloklubi
ry, HVS-Tennis ry, Helsin-
gin Nuorten Miesten Kristillinen yhdistys r.y. ja Voimistelu- ja urheiluseura Elise ry.
Myös tilojen käytön tukeminen muuttui avustusuudistuksessa. Tilankäyttöavustusta myönnettiin
ensimmäistä kertaa suoraan liikuntaseuroille. Tukea saivat 241 liikuntaseuraa ja 21 eläkeläis- ja erityisryhmää, yhteensä noin
2 990 000 euroa. Seurat
käyttävät tilankäyttöavustuksen liikuntaviraston ulkopuolisista tilavuokrista
aiheutuvien kustannusten
maksamiseen. Avustusuudistuksen yhteydessä luovuttiin aikaisemmin käytössä olleista vuokra-avustuksesta sekä tuetun käytön tukimuodosta ja luotiin uusi tilankäyttöavustus.
Vuonna 2016 tuetun käytön
tuki jatkui 30.4.2016 saakka ja tätä tukea lautakunta osoitti kokouksessaan
14.1.2016 siirtymävaiheen
ajaksi 1 393 000 euroa. Tilankäyttöavustuksen osana
jaetaan myös 526 000 euroa jääurheilun clearingjärjestelmään, jolla tuetaan
junioreiden jääurheilun tilavuokria.
Liikuntalautakunta päätti myös jakaa 27 liikuntaa
edistävälle yhdistykselle
toiminta-avustusta yhteensä 250 000 euroa. Suurimpien avustusten saajia tässä
ryhmässä ovat Savate Club
Helsinki, Helsinki Thai-Boxing Club ry ja Circus Helsinki association ry.
Varhaisvihanneksia saadaan
viikko etuajassa
??Ensimmäiset varhaisvihannesten sadot nostetaan
avomaalta tänä vuonna jo
kesäkuun alkupuoliskolla.
Kevät oli lämmin, eivätkä
yöpakkasetkaan haitanneet
kasvun edistymistä. Moni
maisteli kotimaisia retiisejä, kevätsipuleita, nippusipuleita, kiinankaalia, varhaisperunoita ja mansikoita jo toukokuussa ja kevään
valmistujaisjuhlissa. Nämä
erät tulivat kasvihuoneista
tai lämmittämättömistä kausihuoneista. Harson alta on
saatu seuraavia eriä.
Aikainen kesän alku merkitsi vihannesviljelijöille
paljon työtä, koska kasvustoja on täytynyt kastella runsaasti. Tyypillistä
kevätkosteutta ei nyt kertynyt, eikä laajoja saderintamiakaan ole saatu. Sateet
ovat pysytelleet kuuroluonteisina. Ammattiviljelijöillä
on käytettävissään hyvät
vesivarannot, ja tämä mahdollistaa satojen valmistumisen noin viikon verran
etuajassa. Määrät lisääntyvät kesäkuun toisesta viikosta aina juhannukseen
saakka, ja siitä eteenpäin.
Varhaiskaalia
tuoreena ja
grillattavaksi
Kotimainen varhaiskaali
on odotettu herkku. Se on
niin rapeaa ja makeaa, että
sitä voi syödä tuoreeltaan
sellaisenaan. Salaatteihin
varhaiskaalin voi leikata
veitsellä ja valella mukaan
viinietikalla tai sitruunan-
Tulojen ja kuolleisuuden ajallisia
muutoksia on tutkittu vasta vähän
??Tuloryhmien välisiä eroja
elinajassa on havaittu useissa tutkimuksissa Suomessa
ja muualla, mutta tulojen ja
kuolleisuuden välisen yhteyden muutoksista ajassa
tiedetään kansainvälisestikin varsin vähän.
Lasse Tarkiaisen väitöstutkimus kartoittaa eri tuloviidennesten kuolleisuuden
kehitystä Suomessa vuosina 1988?2012 sekä sitä,
minkälaisista ikä- ja kuolemansyyryhmistä muutokset kumpuavat. Lisäksi tutkimus tarkastelee asuntokunnan tulojen ja kuolleisuuden yhteyttä ottaen
huomioon yksilön sosiodemografisia tekijöitä lapsuudessa ja aikuisuudessa. Sosiodemografiset tekijät ovat väestöllisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia, kuten ikä, koulutus, asumismuoto ja työllisyystilanne.
Tarkiainen tutki myös, missä määrin nämä tekijät selittävät tulojen yhteyttä eri
kuolinsyihin ja onko niiden
merkitys kuolleisuuserojen
selittäjinä muuttunut ajassa.
Sosiodemografiset
ominaisuudet
tutkimuksen
perustana
Tilastokeskuksen yhdistämistä rekistereistä tuotettu aineisto sisälsi tietoa yksilöiden sosiodemografisista ominaisuuksista
ja kuolemansyistä vuosina
1971?2012. Aineistoon on
yhdistetty myös tietoja vuoden 1950 väestönlasken-
nasta. Kuolleisuuden kehitystä ja erojen muutoksia
yli 35-vuotiailla analysoitiin
laskemalla elinajanodotteita
tuloviidenneksittäin, analysoimalla näiden muutoksia
sekä sovittamalla aineistoon
regressiomalleja.
Alimman
tuloviidenneksen
elinajanodotteen
vaatimaton kasvu
lisännyt eroja
Neljän ylimmän tuloviidenneksen elinajanodote
kasvoi selvästi 1988?2007,
mutta alimman viidenneksen kasvun pysähtyminen
miehillä ja vaatimaton kasvu naisilla johtivat erojen selvään lisääntymiseen.
Suuri osa kuolleisuuseroista
selittyi tuloryhmien koostumuksella koulutuksen, ammattiaseman, pääasiallisen
toiminnan ja yksin asumisen suhteen. Näiden tekijöiden huomiointi ei kuitenkaan selittänyt sitä, että
suhteellinen ero korkeimpaan viidennekseen kasvoi muissa tuloryhmissä
35?64-vuotiailla jaksojen
1988?91 ja 2004?07 välillä. Alimman viidenneksen
pysähtynyt kuolleisuuskehitys miehillä ja kuolleisuuden kasvu naisilla ei myöskään selittynyt tuloryhmän
sosiodemografisen koostumuksen muutoksella. Tulojen ja kuolleisuuden välillä
havaittiin yhteys myös vuosina 1971?2007, vaikka havaitut ja havaitsemattomat
sisarusten jakamat lapsuu-
Viikko 24
den perheen ominaisuudet
huomioitiin. Toisin sanoen,
yhteys havaittiin myös saman perheen lapsien välillä ja se säilyi, vaikka aikuisuudessa havaitut yksilön ominaisuudet huomioitiin ja yhteyttä tarkasteltiin
eri kuolemansyyryhmissä.
Alkoholin osuus
kasvaa kuolinsyynä
tuloryhmittäin
Lisääntynyt kuolleisuus
alkoholiperäisiin syihin oli
vaatimattoman kuolleisuuskehityksen taustalla alimmassa tuloviidenneksessä molemmilla sukupuolilla vuoteen 2012 saakka.
Myös erot kuolleisuudessa
syöpiin ja sepelvaltimotautiin lisäsivät eroa elinajanodotteessa tuloryhmien välillä miehillä. Miehillä koulutustaso, ammattiasema ja
työmarkkina-asema selittivät noin 50?60 prosenttia
suhteellisesta kuolleisuuserosta alkoholisyihin ylimmän ja alimman tuloryhmän
välillä 1988?2012. Naisilla
näiden tekijöiden selittämä
osuus suhteellisesta erosta
laski 70:stä 30 prosenttiin.
Toisin sanoen, vakavat alkoholihaitat olivat entistä
useammin yhteydessä alhaisiin tuloihin vaikka koulutus, ammatti ja työllisyystilanne huomioitiin. Alkoholin osuus tuloryhmittäisten
kuolleisuuserojen kasvussa
alleviivaa tarvetta puuttua
terveyskäyttäytymiseen ja
mielenterveyteen liittyviin
ongelmiin terveyserojen kaventamiseksi.
porkkanat valmistuvat avomaalta juhannukseen mennessä. Primöörien eli ensivihannessatojen maut ovat
herkkiä ja puhtaita. Maku
on usein makeahko ja rakenne rapea. Vihannesten
kuiva-ainepitoisuus on alhainen. Varhaisvihannekset
eivät kestä kolhuja. Kosteus haihtuu niistä nopeasti.
Suojaaminen, kylmäsäilytys
ja pikainen käyttö ovat tarpeen, jotta lautaselle saadaan laadukasta syötävää.
Nahistumisen estämiseksi naatit on hyvä poistaa
esimerkiksi retiiseistä tai
porkkanoista. Tämä estää
kosteuden haihtumista. Hyväkuntoiset sipulien varret, retiisien naatit, kukkaja parsakaalien suojalehdet
ja varret käytetään ruokiin.
Sen sijaan raparperien lehdet eivät sovi syötäviksi,
eikä nauriiden naattejakaan
voi suositella.
Muista myös
höyrykypsennys
ja vokkaus
mehulla terästettyä laadukasta rypsiöljyä. Mausteeksi riittävät hienonnetut tuoreyrtit, esimerkiksi aromikas avomaan tilli. Kesällä
grillataan ja varhaiskaalin
lohkot sopivat hyvin myös
paahdettaviksi grillin lämmössä.
Salaatit ja kiinankaali
lähiherkkuina
Kesäkuussa valmistuvat
ensimmäiset erät avomaan
salaatteja. Niitä kannattaa
maistella mahdollisimman
vähän käsiteltyinä. Kermaviilikastike, kananmu-
nalohkot tai vain öljytilkassa pyöräyttäminen riittävät. Pähkinät, mantelit ja
siemenet tukevoittavat ja
täydentävät kesäkasviksia
loistavasti. Halkaistut kiinankaalit voi nostaa öljyllä
sipaistuina kuumalle grilliritilälle saamaan houkuttavan pintavärin ja rapeuden.
Kuumina niiden päälle on
hyvä valella pähkinämurska-öljyä tai yrttivoisulaa.
Käsittele
hellävaroen
Ensimmäiset kukka- ja
parsakaalit, samoin kuin
Grillaus on suosittua,
mutta unohtaa ei sovi
myöskään höyrykypsennystä, joka sopii varhaisvihanneksille erinomaisesti. Höyrytys säilyttää kaikki
makuvivahteet ja ravintoaineet hyvin. Tilavan höyrykattilan rei?itettyyn osaan
voi yhdistellä kypsymisjärjestyksessä niin porkkanaa,
varhaisperunoita kuin kukka- tai parsakaaliakin. Vokki- tai muurinpohjapannu
kuuluvat myös kesäkeittiöön. Pikapaistaen kiinanja varhaiskaali, nauris-, retiisi- ja sipulipalaset valmistuvat kätevästi.
Helsinki kokeilee ympäristöystävällistä rikkakasvien torjuntaa
??Helsinki kokeilee kantakaupungin puistoissa uutta ympäristöystävällistä rikkakasvien torjuntamenetelmää. Työt alkavat tällä viikolla ja kokeilu kestää kuluvan kesän ja käsittää kolme torjuntakäyntiä.
Myrkkyjen sijaan NCC
Spuma -menetelmässä rikkakasvien päälle levitetään lähes sata-asteista vettä sekä kasvisokerivaahtoa.
Vaahto on biologisesti hajoavaa, eikä sisällä vaaral-
lisia kemikaaleja. Se katoaa
pinnoilta alle tunnissa, eikä
jätä jälkeensä haitallisia aineita. Siksi se on turvallista käyttää myös vesistöjen
ja ympäröivien kasvustojen lähellä.
Vesi-vaahtoseos kuihduttaa rikkakasvit muutamassa minuutissa. Jopa kasvien siemenet kuihtuvat. Lisäksi se poistaa purukumin sekä sammal- ja leväkasvustot pinnoilta. Useat
muut ympäristöystävälliset
menetelmät vaativat jopa
kahdeksan käsittelykertaa
vuodessa.
Vesi-vaahtoseos voidaan
levittää sekä koneellisesti että käsin. Koska menetelmä on lempeä, voidaan
sillä käsitellä puiden, kaiteiden, pyörätelineiden ja
ulkokalusteiden vierustat.
Menetelmällä voidaan käsitellä myös korkealla olevia
kohteita jatkovarren avulla.
Viisi lippakioskia myydään
avoimella tarjouskaupalla
??Helsingin kaupunki myy
avoimella tarjouskaupalla
viisi lippakioskia. Kioskeista voi tehdä osto-tarjouksia 17. kesäkuuta 2016 klo
15 saakka. Kioskit myydään kioskimyyntiä tai siihen verratta-vaa kauppaa
varten.
Tarjouskilpailu järjestetään seuraavista kioskeista:
Tehtaankatu / Laivurinkatu (Eiranpuisto)
Museokatu / Dagmarinkatu (Museon puisto)
Liisankatu / Pohjoisranta
(Liisanpuistikko)
Albertinkatu / Lapinlahdenkatu (Lapinlahden puis-
tikko)
Merimiehenkatu / Yrjönkatu (Johanneksenpuistikko)
Kioskeille on määritelty
34?70 neliömetrin kokoiset
alueet, joiden vuosivuokra
on sijainnista riippuen noin
1 000?1 200 euroa.
Taustatietoa kioskien
myynnistä
Kaupunki on luopuu yhdeksästä omistamastaan
kioskista, joista viisi tulee
nyt myyntiin, ja neljä on
jo aiemmin päätetty myydä kioskeissa kesäkaudella
2015 toimineille yrittäjille.
Kioskien myynnin taustalla on kaupungin tavoite pienentää rakennusten
korjausvelkaa ja luopua tiloista, joita se ei tarvitse
omaan käyttöönsä. Useat
lippakioskit vaativat mittavaa kunnostusta lähiaikoina. Kaupunki pyrkii säilyttämään historiallisesti arvokkaista kioskeista ainakin yhden jokaista kioskimallia. Tavoitteena on turvata kioskitoiminnan jatkuminen mahdollisimman monessa kioskissa. Yhteensä
kaupungin omistuksessa on
noin 30 elintarvikekioskia.
KALLIO LEHTI
Viikko 24
9
Lasten liikennekaupungin kesäkausi alkaa
??Lasten liikennekaupunki siirtyy kesäaikaan maanantaina 6.6.2016. Liikennekaupunki on auki kesällä läpi viikon, ja ohjelmaa
riittää aamusta iltaan. Liikennekaupunki on avoinna 6.6.?7.8. 2016.
Maanantaista torstaihin
toiminta on opetuksellista ja tarkoitettu kuluvana
vuonna 5 vuotta täyttäville
ja sitä vanhemmille lapsille.
Maanantaisin ja tiistaisin
opiskellaan liikennesääntöjä teoriatunneilla ja harjoitellaan käytännön taitoja polkuautoilla tasatunnein klo 9.00?16.00. Maanantaisin klo 15.30 alkaa
kaksipäiväinen (saman viikon ma ja ti klo 15.30) polkuautokoulu 5?8-vuotiaille. Kouluun ilmoittaudutaan
paikan päällä aina maanantaisin ennen klo 15.30.
Keskiviikkoisin ja torstaisin opiskellaan pyöräilyn sääntöjä ja harjoitellaan pyöräilyä käytännössä tasatunnein klo 9.00?
16.00. Kaksipäiväinen Pinkun polkupyöräkoulu pidetään joka viikko keskiviikkoisin ja torstaisin klo
15.30 alkaen. Polkupyöräkoulu on tarkoitettu koululaisille, jotka hallitsevat
pyörällä ajon ilman apupyöriä. Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä aina
keskiviikkoisin ennen klo
15.30. Juhannusviikolla polkupyöräkoulua ei järjestetä.
Perjantaisin ja sunnuntaisin klo 10.00?16.00 on
ikärajaton perhepäivä. Liikennekaupungista voi lainata polkupyörän ja kypärän sekä polkuauton käyttöönsä. Ajoaika on 30 min.
Liikenneopetus on vanhempien vastuulla.
Lauantaisin liikennekaupungissa on järjestöpäivä.
Jos järjestövarauksia ei ole,
liikennekaupunki on kaikille avoin. Henkilökuntaa ei ole paikalla, mutta
portit ovat avoinna, ja kaupunkiin voi tulla ajamaan
omilla välineillä. Varaustilanteen voi tarkistaa osoitteesta: liikennekaupunki.
munstadi.fi.
Torstaina 23.6.16 Lasten
liikennekaupungissa on
perhepäivä. Liikennekaupunki sulkeutuu klo 14.00.
Juhannusviikonloppuna
24.6.?26.6.2016 liikennekaupunki on suljettu. Portit ovat kuitenkin avoinna
ja liikennevalot toimivat, joten alueelle voi tulla omilla
välineillä harjoittelemaan.
Lasten liikennekaupungin tavoitteena on antaa
liikennekasvatusta, saada
lapset ja nuoret kiinnostumaan liikenteestä, tehdä liikennemerkit tutuiksi
ja liikkuminen turvalliseksi, luoda liikenteeseen po-
sitiivinen asenne ja ennaltaehkäistä liikenneonnettomuuksia.
Lasten liikennekaupunkia
ylläpitää Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus.
Stage-festivaali tuo kansainvälisten
teatteriesitysten harvinaisen kirjon
??10 vuotta täyttävä Korjaamo Teatterin Stage -teatterifestivaali ilakoi juhlatunnelmissa. 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ohjelmisto on huomattavan kansainvälinen. Juhlavuoden
teema on arjen absurdius.
Stagen
kansainväliset
teokset ovat saksalaisen
Markus&Markus -ryhmän
Ibsen: Ghosts, irlantilainen
Pan Pan Theatren Newcastlewest, puolalaisen Teatr
21:n Downfalls, Episode
2, saksalaisen Dorkyparkryhmän ensi-ilta -teos I Am
With You, uusiseelantilainen Calypso Nights -ryhmän Juan, Two? ja saksalaisen Rimini Protokoll -ryhmän teos Remote Helsinki.
Kotimaisia ensi-iltoja ovat
milleniaalisukupolvea käsittelevä teater 90°:n Wunderkinder ja Tuomas Timosen runoille tehty Asetelmia-näyttämöteos.
Markus&Markus
-ryhmän Ibsen:Ghosts -teoksessa seurataan 81-vuotiaan Margot?n avustettua it-
Mitä?
Missä?
Milloin?
Kallio-lehti
semurhaa. Elämää juhlistava teos pohtii teatteritaiteen
rajoja. Missä kulkevat tirkistelyn rajat? Pan Pan Theatren komedia Newcastlewest
käsittelee elämän epämääräisyyttä, satunnaisuutta ja
kohtalon roolia.
Teatr 21:n Downfalls,
Episode 2 on näyttämökollaasi rakkaudesta, työttömyydestä, rahasta ja perheestä. Teatr 21 on varsovalainen teatteriryhmä, jonka jäseninä on myös kehitysvammaisia henkilöitä. Produktiot tarkastelevat kriittisesti kehitysvammaisuutta koskevia virallisia strategioita ja siihen
suhtautumista. Esitykset perustuvat täysin repliikkeihin, jotka näyttelijät ovat
itse keksineet improvisaatioharjoituksissa.
Dorkypark-ryhmän I Am
With You koostuu Constanza Macrasin vanhoista
ryhmäteoksista poimituista
sooloista, duoista ja trioista.
Teos tarjoaa ainutlaatuisen
kurkistuksen luomisprosessiin ja intiimin katsauksen
kansainvälisesti tunnustetun berliiniläistaiteilijan viimeisimpiin teoksiin, jotka
käsittelevät kuluttajuutta,
urbaania identiteettiä, maahanmuuttoa ja kulttuurien
yhteentörmäystä.
Musiikilliseksi kulttimenestykseksi nousseen Calypso Nightsin Juan, Two?
on riemastuttava, hullunkurinen ja kekseliäs komediatunti, jossa venezuelalainen
DJ vie yleisönsä matkalle
maailmaan, jossa vallitsevat rakkaus, tanssi ja suvaitsevaisuus. Juan, Two?
on yhtä aikaa tanssibileet,
modernia klovneriaa ja historian oppitunti.
Stage ottaa varaslähdön
elokuuhun 12.6. aloittavalla Rimini Protokoll -ryhmän
Remote Helsinki -teoksella, joka kuljettaa osallistujia Helsingin kaduilla ja
katoilla. Remote Helsinki
käynnistyy osana Helsinkipäivän ohjelmaa ja jatkuu
läpi elokuun loppuun. Rimini Protokoll kuuluu nykyteatterin suurimpiin nimiin. Konseptin on kehittänyt sveitsiläinen Stefan
Kaegi, ja teos on toteutettu aiemmin mm. New Yorkissa, Milanossa, Berliinissä ja Abu Dhabissa.
Stage -festivaalilla ensiiltansa saava WunderKinder on designkuvastoa ja
työelämädiskurssia sekoittava esitys pyrkyryydestä,
epätoivosta ja kapinasta.
WunderKinder purkaa uusliberalistisen yhteiskunnan
ekosysteemiä, jossa työtä ja
vapaa-aikaa on mahdotonta
erottaa toisistaan. Luovien
nuorten spa-henkinen toimisto on painekattila tai
kiihdytyskammio, jossa ihmiset tuottavat läsnäolollaan kulttuurista pääomaa
vuorokauden ympäri. Kalliolaisessa toimistotilassa esitettävä teos yhdistää milleniaalisukupolven problematiikkaa poliittiseen analyysiin. Käsikirjoittaja Johannes Ekholmin tunnetuin teos on Kaspar Hauser.
Ekspressiivistä nykyteatteria edustava Asetelmia on
näyttämöteos Tuomas Timosen runoille. Esitys tarjoaa runoille kehyksen, jonka sisällä ne ovat kuin asetelman vihannekset, hedelmät ja astiat. Voimakkaan
ruumiillinen näyttelijäntyö
ja tilallinen asetelma yhdistyvät Verneri Pohjolan
ja John Coltranen jazz-musiikkiin. Asetelmia on jatkoa vuonna 2009 ensi-iltansa saaneelle runoteokselle
Oodi rakkaudelle.
Stage-festivaali järjestetään 17.?29.8.2016. Liput
tulevat myyntiin Tikettiin.
Kansainväliset esitykset on
tekstitetty suomeksi ja englanniksi ja suomenkieliset
englanniksi. Stagen oheistapahtumissa on tekijätapaamisia ja keskusteluja.
Parklet-ruutujen vuokraus alkaa Helsingissä
??Kivijalkayritys voi nyt
hakea oikeutta liiketilansa
edustalla sijaitsevan pysäköintiruudun parklet-käyttöön. Yleisten töiden lautakunta hyväksyi ehdotuksen parklet-kokeilusta
17.5.2016.
Parkletilla
tarkoitetaan pysäköintiruutua, joka
otetaan tilapäisesti muuhun käyttöön. Yritys voi
käyttää ruutua esimerkiksi
kahvilan terassina tai puistona tai laittaa sinne muuta tilaan sopivaa toimintaa.
Yrittäjä hakee parkletoikeutta rakennusvirastolta hakemuslomakkeella.
Pysäköintiruudun soveltuvuutta parklet-käyttöön
voi myös tiedustella sähköpostitse ennen hakemuksen jättämistä osoitteesta
hkr.ulkoilma@hel.fi. Paikan
soveltuvuus arvioidaan aina
tapauskohtaisesti.
Parklet-ruutujen määrää
valvotaan ja yhdelle korttelivälille voidaan myöntää
luvat enintään kahdelle ruudulle. Rakennusvirasto
myös pitää huolen, ettei
asukkaiden pysäköintimahdollisuuksia haitata merkittävästi.
Parklet-vuokrauksen
kokeilujakso toteutetaan
vuosina 2016 ja 2017, jolloin ruutuja vuokrataan
kesäkaudeksi eli huhti?lokakuuksi. Kokeilualue kattaa Helsingin kantakaupungin lukuun ottamatta kävelykeskustan aluetta. Jakson aikana parklet-ruudun
vuokrauksessa käytetään
kaupungin terassihinnastoa.
Uusi raitiolinja 5,
Rautatientori
? Katajanokka aloittaa
??Helsinki saa maanantaina 20.6. uuden raitiolinjan,
kun linja 5 aloittaa liikennöinnin noin klo 9.30. Vaunut lähtevät Kaivokadun
pysäkiltä 0301 ja kulkevat
reittiä Mikonkatu-Aleksanterinkatu-Katajanokan terminaali. Linjaa liikennöidään maanantaista sunnuntaihin laivojen liikennöintiaikoina noin klo 9.30-21.
-Viitosen tavoitteena on
Helsingin matkailuyhteyksien kehittäminen, HSL:n
Joukkoliikennesuunnittelu
-osaston johtaja Tero Anttila sanoo.
-Uusi linja on myös ensimmäinen askel HSL:n linjastosuunnitelmassa, jonka
laatiminen alkoi vuonna
2013 ja joku ulottuu vuoteen 2026, jolloin Jätkäsaaren, Hernesaaren ja Pasilan
raideyhteydet ovat valmistuneet. Uudistusten tavoitteena on vahvistaa Helsingin keskustan raitiotieverk-
koa ja kytkeä raitiovaunut
entistä saumattomammin
muihin joukkoliikennevälineisiin.
Kun linja 5 aloittaa, 4T:n
liikenne päättyy, joten Lasipalatsin raitiovaunupysäkiltä ei enää pääse Katajanokan terminaaliin. Linja 4
kuitenkin liikennöi Katajanokalle entiseen tapaansa
ja Merikasarminkadun pysäkiltä ?Vyökatu? (0413) on
terminaaliin vain muutaman
sadan metrin kävelymatka.
Viitonen on raitiolinjan
tunnuksena helsinkiläisille
vanha tuttu. Linja 5 alkoi
kulkea Arkadiankadun ja
Katajanokan väliä syksyllä
1926. Töölöntorin ja Katajanokan välinen linja 5 lopetti liikennöintinsä vuonna
1985, kun HKL uudisti raitiolinjaston perusteellisesti. Sen jälkeen numeroa on
nähty tilapäisellä linjalla kesällä 2011 ja kulttuurilinjan
tunnuksena vuonna 2012.
Pikaraitiotie Raide-Jokeri
maksaa 275 miljoonaa
??Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti
Raide-Jokerin hankesuunnitelman vietäväksi kaupunginvaltuuston päätettäväksi
15. kesäkuuta. Raide-Jokeri
on poikittainen pikaraitiolinja, joka kulkee Itäkeskuksesta Oulunkylän, Huopalahden ja Leppävaaran kautta Espoon Keilaniemeen.
Se korvaa nykyisen bussilinjan 550.
Hankesuunnitelma sisältää
pikaraitiotien raiteet ja sen
edellyttämät muutokset katuympäristöön. Linjan kokonaispituus on 25 kilometriä,
josta 16 km sijoittuu Helsinkiin ja 9 km Espooseen.
Linja on kokonaan kaksiraiteinen ja se tulee pääosin
omalle muusta liikenteestä
eristetylle ajouralle.
Hankesuunnitelman mukaan radan rakentaminen
maksaa 275 miljoonaa euroa. Valtio tukee Raide-Jokeria 84 miljoonalla eurolla eli
30 prosentilla radan raken-
tamisesta. Helsingin osuus
rakennustöistä on noin 124
miljoonaa euroa ja Espoon
66,6 miljoonaa. Lisäksi kalusto eli raitiovaunut maksavat Helsingille 95 miljoonaa euroa ja varikot 49,5
miljoonaa.
Raide-Jokeri mahdollistaa
runsaasti tiivistämis- ja täydennysrakentamista radan
ympäristössä, mikä oli keskeinen syy valtion mukaantulolle. Tulevan radan lähistöllä asuu nykyisin noin
82000 ihmistä ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua noin 112000.
Raide-Jokerin keskimääräinen matkanopeus on suunnitelman mukaan noin 25
km/h kun tavanomaisen raitiovaunun nopeus on noin
15 km/h. Pysäkkipareja Raide-Jokerin reitillä on yhteensä 33 eli pysäkkiväli on noin
800 metriä. Rakentaminen
on määrä aloittaa ensi vuonna ja liikennöinnin radalla
pitäisi alkaa vuonna 2021.
KALLIO LEHTI
10
Viikko 24
Risto Kolanen
Kallion ja Punavuoren
kuvataidetta
??Kallion Taidehallin näyttelyyn toukokuulla olivat
Anastasia Artemeva ja Annika Niskanen koonneet
vankilasta viestejä ulospäin
maailmaan. ?Näkymättömäksi seitsemässä päivässä? jatkoi Helsingin vankilassa ja sen naapurustossa
toteutettua Näkymättömät
Naapurit -projektia. Vangit
ja naapuruston asukkaat lähettivät toisilleen itse tekemiään postikortteja. Niissä kuvattiin jokapäiväistä
elämää muurin molemmin
puolin. Nyt korteista tehtiin
valokuvanäyttely.
Aika uusi Taidehalli, oikeasti KallioKunsthalle sijaitsee II Linjalla, mutta
ei ole säännöllisesti auki.
Avain pitäisi hakea läheltä Elokolosta. Itse näyttely
oli avantgardistisen mielenkiintoinen.
Kaunista
luontokuvaa
Kalleriassa
? Vapaus, / mikä humalluttava tunne / kaipuu siihen suuri. / Omat rajattomat mahdollisuuteni ovat
käsissäni. / Uskallanko rikkoa tutun ja helpon siteet?
/ Katkoa sen, joka estää ja
jarruttaa kasvun, lastentarhanopettaja ja kuvataitelija
Anne Alanampa kirjoittaa
runossaan omaan Sydänpuu teokseensa, josta on
kuva. Anne kertoo lehdelle
8.6. galleriassa, että hän on
maalannut lapsesta saakka.
Se auttaa keskittymään, luo
rauhaa ja mieli vapautuu
runon mukaisesti.
Kaarlenkadun Kalleriassa on 19.6. asti esillä taideryhmä Umbran ?Sisälläni
kukkii maisema? näyttely.
Monet näyttelyssä mukana olevat harrastetaitelijat
ovat Helsingin kaupungin
lastentarhojen työntekijöitä, jotka Umbran lisäksi
maalaavat työväenopistolla. Töiden tyyli on aika perinteistä, visuaalisesti kaunista luontokuvaa akvarellilla tai öljyllä. Silmiin pistivät mm. Päivi Koskisen
ja Riitta Halttunen-Sommardahlin työt. Suurin osa
töistä on ihan uusia, joku
oli vuodelta 2012.
Harjun nuoritalon aulassa oli turvapaikanhakijoita
ja terrorismin vastustamis-
Kallio Taidehallin omistaja Petri Saarikko sekä näyttelynsä avajaisia 16.5.2016 viettäneet Päivi Repo (vas
asettuivat II Linjalle kuvaan.
Anne Alalampa ja hänen
akvarellityönsä Sydän puu
(ylhäällä) ja Puun neito,
molemmat 2016.
Riitta HalttunenSommardahlin öljyvärityö II
desiderio, 2016.
ta koskeva näyttely, jonka
teoskokonaisuus oli kaksikon yhdessä maalaama.
Kaikki teosten sisällöt ja aiheet ovat Ali Fahadin ideoimia ja suurin osa maalausten hahmoista Heidi Hännisen toteuttamia.
Raimo Granberg ja
viisikko maisemassa
Galleria Artikan ?Maisemassa? ?ryhmänäyttelyssä
19.6. asti, Uudenmaankatu 19, teemaa on kukin
taiteilija saanut soveltaa
oman näkemyksensä mukaan. Elämme osana erilai-
sia maisemia, jotka voivat
olla konkreettisia tai kuvitteellisia ja myös kollektiivisia tai henkilökohtaisia kokemuksia. Maisemaa luovat
myöskin äänet, tuoksut ja
tuntemukset, eli maisemaa
koetaan kaikilla aisteilla,
näyttelyviisikko sanoo.
Lehdelle tuttu Raimo
Granberg valitsi kolme
eri teemaa: Auringonlaskun, pilvet ja sumun. Niihin liittyviä kuvia hän valokuvasi jo useiden vuosien ajan hyvin tietoisesti,
näyttelyn kuvat ovat vuosilta 2015-2015. Hän on valokuvannut lähes koko elä-
mäni ajan, ennen enemmän
toimittajan työssä haastatteluja ja heidän työhönsä
liittyvät kohteet.
? Viime vuosien aikana olen keskittynyt enemmän kuvaamaan ympäröivää yhteiskuntaa ja luontoa.
Tätä kehitystä on edesauttanut valokuvauksen digitalisoituminen, jonka myötä kohteiden värikylläisyys
on noussut omaan potenssiinsa hän kertoo.
Helsinkiläinen toimittajavalokuvaaja on pitänyt yhden yksityisnäyttelyn vuonna 2014 sekä ollut yhdessä
yhteisnäyttelyssä tänä vuonna. Muut ovat taidemaalareita, Paula Myllymäki,
Matti Paatelainen, Kaj Ard
Söderholm ja Heidi Toivainen. Artika on osuuskuntapohjainen v. 2013 perustettu galleria, jossa on
yksin- ja yhteisnäyttelyjä.
Beat-sukupolven
hengessä
Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee
19.6. asti Elina Brotheruksen ja Veronika Schultzin
valokuvatöitä, joiden esikuvana on Allen Ginsbergin runo ?Howl? Amerikan
beat-sukupolven merkkiteoksena. Molempia taitelijoita yhdistää kokeileva ja
performatiivinen omakuvatyöskentely.
Työt huutavat, ulvovat
esikuvan hengessä. Näyttely on samalla Brotheruksen uusimman valokuvakirjansa julkistusnäyttely Suomessa. Schultz esittää lyhytelokuvansa, valokuvakertomuksia sarjasta
?Pakenemisia eläintarhasta? ja muotokuvia sarjasta
?Valloita Wall Street?, jonka työt ovat hienoja.
Kohta sata
vuotta huutoa
Harjun nuorisotalon aulassa oli sijoitettu roikkumaan osa Ali Fahadin ja Heidi
Hännisen teoskokonaisuutta.
Ranskan vallankumouksen vuosipäivänä 14.7.1918
syntyi Kuopiossa tyttölapsi, joka huusi raivokkaasti.
Vanha kätilö tyynnytti lasta
ja sanoi: ? Tästä lapsesta tulee vielä uusi Minna Canth.
No, ei tullut kirjailija, vaan
maalaustaitelija.
Lähes sata vuotta on kulunut, työtä ja tapahtumia.
Aina mukana pysyi kynä,
Kati Bomanson lempityönsä Syksyn jäähyväiset ääressä.
G
t
P
a
S
KALLIO LEHTI
Viikko 24
s.) ja Anastasia Artemeva
11
Merja Simberg ja työ ?Mauritius, totta kai!?.
kaipuuta. Löytyykö rakkauden esimerkki omista sydämistämme ja voimmeko jakaa kodin tilaa osattomille,
Simberg kysyy.
Ajan aateloimaa
Helsingin taideyhdistys
ry:n ryhmänäyttelyssä 17.6.
asti Galleria 4-kuudessa,
Uudenmaankatu 4-6, perä-
ti 32 jäsentaitelijaa pitävät
esillä teoksiaan. Avajaisruuhka oli sen mukainen;
oli pakko hengittää välillä
kadulla, jossa oli loistosää.
?Ajan aateloimaa? inspiroi taitelijoita toteuttamaa
näkemystään maalaus-, kollaasi-, grafiikka- ja akvarellitekniikoiden avulla. Poimimme joukosta kolme esimerkkiä. Milla Piirainen
Milla Piirainen ja hänen työnsä Raw Umbra II.
Galleria Heinossa Victoria
Schultz (vas) ja Elina
Brotherus edellisen
?Pakenemisia eläintarhasta?
töiden edessä.
penesseli ja paperi. Kati
Bomansson on tehnyt satoja öljyväritöitä ja akvarelleja. Hän maalaa aina
suuoraan mallista: kukkia,
puita ja maisemia. Kuvat
ovat levinneet koteihin. Tie
kulki Väinö Raution piirustuskoulusta Suomen Taideakatemiaan ja Sam Vannin oppiin. Värit ovat pääosassa. Ja impressionistinen tyyli, jonka pohjana
Galleria Artikan avajaisissa katselija
tutkii kuvaajan valokuvia, Säveltäjä,
Pilvien tanssi ja Sinfonia. Aurinko nousee
aamulla Kallion Ympyrätalon takaa,
Siltasaarenrannasta kuvattu.
on vankka rakenne. Galleria DIX, esitteli toukokuun
lopussa sekä öljy- että akvarellitöitä.
?Home, Sweet Home? -nimellä esitteli Merja Simberg
töitään G12 -galleriassa, Annankatu 16. Abstakti kohtaa
arjen realismin. Näyttely oli
kuvakertomus ?Onnellisen
kodin kuplasta?. Menestyksen ja materian rinnalla on
rakkautta ja sen puutetta,
Mari Vallemaa ja teoksensa Pieniä aarteita.
Hilkka Örn ja teoksensa Elämys hämärässä.
tekee jäljitelmiä New Yorkin rosoisesta teollisuustyylistä. Mari Vallemaa esittää vanhojen esineiden kollasin. Hilkka Örnillä on
muisto mystisestä hirvestä
aamusumussa.
Teksti: Risto Kolanen
Kaikki kuvat: Raimo
Granberg
KALLIO LEHTI
12
Alkukesän
kulttuurikierros
??Helsingin Konservatorion/Metropolian iso konserttisali oli tupaten täynnä Giacomo Puccinin ?Le
Villi - Lumeneidot? opiskelijakonsertissa Ruoholahdentorilla.
Sopraano Satu Strömberg oli koskettava rakkaudessa petettynä Annana. Ensin hyvin siveä mustiin pukeutuva neito pakahtuneine tunteineen, sitten
loistokas kuoleman enkeli
vapautuneella äänellä.
Itse pidin eniten lyyrisen tenorin Heikki Halisen horjumisesta lapsuuden
rakkauden ja suurkaupungin, Mainzin seireenien välillä. Loppua kohden äänen
voimakkuus loisti.
Tummanpuhuvien lumeneitojen tanssi oli komeaa
katseltavaa. Ohjaaja Ville
Saukkonen on opiskellut
Moskovassa Venäjän teatteritaiteen akatemiassa, ja
se näkyi dramaattisessa tulkinnassa.
Äijän rukous
riipaisee
? Oli synkeä salo. / Meni
tie. / Tuli talo. ? Oli loimuava takka. / Oli tyttö. /
Oli akka. ? Soma puheitten sävy. / Tuli yö. / Olin
vävy. Einari Vuorelan runo
?Vävy? on yksi neljän miehen ?Äijän rukous ? ja miten aika kului kiertuetta?,
jonka itse koin Harjun kaupunginosan Valtimonteatterissa. 55-65-vuotiaat miehet
kiertävät Eero Enqvistin
ohjaaman esityksen kanssa myös kirkoissa. Säestäjänä ja ikämiesten huomion
kohteena on viulisti Maija
Kauppinen.
Tummat hautajaispuvut
päällä, leikitään kolmen
mutterin heittoa, kierrätetään taskumattia. Äijän rukous koostuu miesten kirjoittamista runoista, Viljo
Kajavasta V.A. Koskenniemeen, Pentti Saaritsasta
Hannu Mäkelään.
Näytelmällisin, ilkikurisin
lausuja Ismo Suksi loistaa
Arto Juurikon ?Pääsis jo
faari pois?. Piilotettua tunnetta hehkuva Ismo Luimula osaa Jukka Vienon
?Kuistilla 1? ja Dylan Thomasin ?Älä sovinnolla lähde
siihen hyvään yöhön?. Olli
Saarsalmi on nelikon su-
Viikko 24
Risto Kolanen
rusilmäisin hahmo monessa runossa. Petri Suvanto
on vakuuttavan johtajamaisin Jouni Inkalan ?Sänkipellossa?.
Monta runoa lausutaan
yhdessä, vuoron perään.
Hauskin on Claes Anderssonin ?Rakastatko minua?
-vuoroluku kauniille, sorjalle viulistille. Myös Pentti Saarikosken ?Liisankadulla? tehoaa eräänlaisena
räp-lauluversiona. Runoilta tuo raukean mielihyvän.
Laulun ja köyden
yhteys
Uskomattoman kaunis ja
tunnelmallinen oli kahden
mestarin, Aino Vennan laulu ja musiikki sekä Ilona
Jäntin ilma-akrobatia Cirko-keskuksen Solmusalissa Suvilahdessa, joka muuttui neljän esityksen ajaksi kabareetyyppiseksi yökerhoksi.
Näin esityksen illan myöhäisnäytöksessä, joka alkoi
klo 22. Venna esitti kontrabasisti Erik Michelsenin
kanssa melodisia lauluja,
joiden sävy vaihteli ranskalaisesta chansonista bluesin
ja soulin suuntaan.
Ilona Jäntti aloitti renkaalla, jatkoi vertikaaliköydellä, jonka muuttui keinuköydeksi, yllätti lamppupallojen päällä ja lopetti neljän köyden risteyksessä katon rajassa.
Sitä aina odotti, mistä
katon tai seinän nurkasta Jäntti ilmestyy luomaan
musiikille elävää visuaalista kuvaa. Hän tuntee Solmu-salin hyödynnettävyyden vanhoista esityksistä, joiden liikkeitä tunnistin. Esim. viimeiset köysiliikkeet muistuttivat Talvipuutarhan liikkeitä viime
vuonna.
Ilma-akrobatian mestari
Ilona Jäntti haluaa laajentaa musiikin suuntaan
ja kutsui Aino Vennan onnistuneeseen iltaan.
Billie Holidayta
suurella intohimolla
Riitta Leivo on pitkään
suunnitellut iltaa Billie Holidayn seurassa. Kari Pulakka oli kitarassa. VeliPetteri Asikainen luki selostustekstiä ja hoiti teknii-
Ismo Suksi (vas), Olli Saarsalmi, Petri Suvanto ja Maija
Kauppinen ovat hyvässä iskussa. Kuva: Marko Anttila.
Riitta Leivo ja etäisyys esikuvaan Billi Holidayhin Kuva: Kirsi Nevalainen.
Sopraano Satu Strömberg loistaa Puccinin Lumeneidossa.
Elina Jäntti köydessä ja Aino Venna laulaa hienossa.
Kuva: Riitta Salasto.
kan. Leivo pukeutui kuin
suurkaupungin jazzlaulajatar ja vaihtoi elämänsä
mieskavalkadia esittäneitä
kasvonukkeja ja hattuja jonossa, sutenööreistä soulmate Lester Youngiin.
Kuulimme monta BHstandardia Night and Daysta Don´t Explainiin. Emme
ihan kaikkia. Välillä pienen
huoneen kaltevalle seinälle
heijastettiin vanhoja mustavalkoisia radio- ja tv-haastatteluja. Julisteita oli laulajan ja kitaristin takana.
?Live at Carnegie Hall? ja
?Jazz in Chinatown? ym.
PerformanceSirkus täyt-
Metropolian AMK:n teatteri-ilmaisun nelikko oli
Lauttasaaren seurakunnan
60v-päivän päättäneessä
körttiläiskansan herätysillassa. Lauloimme esityskatkelmien välissä hitaan
perusteellisesti välillä Siionin virsiä.
Metropoliasta valmistuvan
Minna Ruuttusen opinnäyteohjauksessa neljä näyttelijää käytti hienosti tilaa, saarnastuolia, alttaria
ja poistuivat välillä sakastin puolelle. Hänen oma
osuutensa oli synkin kolmesta osiosta, jotka erotettiin virsillä.
tää 20 vuotta! Se on vuonna v. 1996 perustettu teatterin, sirkusteatterin ja musiikkiteatterin moniottelija,
jolta tulee elokuun lopulla
?Unelmia ja onnenmuruja?.
Kirkossa saa
ilveillä ja veisata
? Ristillä kaikki näyttävät samanlaiselta, Mira
Punkari lausuu Dario Fon
keskiaikaisia ilveilytekstejä hyödyntävään Mysterio
Buffoon perustuvassa mainiossa ?Veisaavassa ilveilijässä?, joka kiersi Helsingin
seudun kirkkoja.
Viimeinen esitys oli sokean ja ramman kohtaaminen ja ihmeparantuminen. Saarnastuolissa rampa
Tanja Roine yrittää päästä sokean Jarkko Mikkolan selkään.
Harrasta tanssia
renesanssimusiikkiin
Uusi nykytanssiteos ?Angel? tuo yhteen lahjakkaan
koreografi Elina Pirisen ja
lauluyhtye Lumen Valon.
Se oli ihan odotettua, koska musiikki ja laulu on Pirisen toinen, todistettu bravuurialue.
Mira Punkari, Tanja Roine, Jarkko Mikkola ja Minna Ruuttunen ovat mainioita kirkkoilveilijöiltä Kuva: Mika Nuorva.
KALLIO LEHTI
Viikko 24
13
Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali tulee Harjuun
Kaija Kärkinen ja Antti Korhonen uusiutuvat musiikissa Kuva: Riitta Salasto.
Uuden tanssin keskus Zodiakin kevätkauden päätti
Elina Pirisen näyttämöfantasia tanssijalle, kahdeksalle
äänelle, valolle ja harpulle.
Kaapelitehtaan jylhä Pannuhalli tuntui muuntuvan
keskiajan katedraaliksi. Angel-teoksessa hän työskentelee ruumiillis-anatomisesti eri tavoin voimakkaiden
mielentilojen läpi kulkevan
liikkeen kanssa.
Pirinen kutsui näyttämölle kanssaan säestyksettömään renessanssimusiikkiin
erikoistuneen lauluyhtyeen
Lumen Valon. Yhteistyön
taustalla on intohimo löytää
tuoreita näkökulmia musiikin ja ruumiillisuuden väliseen taiteeseen ja sen ajattomaan mielekkyyteen.
? Lähdin haaveilemaan
yhteistyöstä Lumen Valon
kanssa, koska heidän laulamansa musiikin kuuntelu
on saanut minut ja monet
muut kokemaan maailmaa
hellemmin ja älykkäämmin,
Pirinen kertoo.
Suomilauluja
tunteella
Koskettavia olivat Kaija
Kärkinen (laulu) ja Antti
Korhonen (kitara, laulu)
tulkinnat Bar Kapsäkissä.
Molemmista tuli ihan uusia puolia esiin suomalaisten pop-iskelmien ja laulelmien tulkitsijoina. Elämänmakuiset sanoitukset
kertovat rakkaudesta, jäähyväisistä, kaipuusta, ilostaja kaihosta.
Kuulimme J. Karjalaista,
Eppu Normaalia, Hectoria,
Rautavaaraa, Leskistä, Kärkeä, Tuomari Nurmiota parinkin biisin edestä, Kolmatta naista. Mutta vahvin
säilyi loppuun: Ismo Alangon ja Sielun veljien ?Rakkaudesta? ja encorena Pel-
Lisa Umarova.
le Miljoonan ?Hyvää yötä?,
jonka Kaija veti ensimmäisen kerran livenä, kuulin.
Surulauluja duurissa
Ilmavaa kansanmusiikkia
oli esillä kevään viimeisessä Sampo soikoon -illassa Erottajanmäellä. Freija
on akustista laulumusiikkia
esittävä yhtye, jonka musiikki perustuu ajattomiin
tarinoihin ja säveliin, jotka uusien tulkintojen myötä heräävät uuteen eloon.
Pitkän linjan kansanmuusikot ovat toimineet yhdessä vuodesta 2005 lähtien.
Maija Karhinen on yhtyeen heleä-ääninen solisti, joka teki Freijan aikana myös väitöskirjan! Hän
myös vastaa sävellyksistä.
Freijan soundi perustuu ilmavaan instrumentaatioon,
hivelevään laulusoundiin ja
tarttuvaan svengiin.
Tyylilajina ovat surulliset
laulut kuolemasta, mutta
duurissa. Koskettava oli jo
aloitus ?Malesian mysteerikone?, tutkasta kadonneesta Boeing-koneesta. ?Marjukka?, ?Kaivo? ja ?Viihdetähden kuolema? jatkoivat linjaa. ?Tuulian? teksti
on käännös amerikkalaisesta murhaballadista, jolla
on todellinen tausta, kuten
useimmilla lauluista. ?Vilhelmin haamu? on traditionallinen englantilainen
laulu, joka on myös tekstillisesti sekoitus käännöstä, suomalaista versiota ja
omaa. Laulaja tunnusti velkansa Pokelan pariskunnalle 1950-luvulta.
T?et?eninaisen tie
vapauteen
Monikulttuurikeskus Caisan lavalla 8.6.. pakolaiset
marssivat isolla videokan-
kaalla, jonka edessä on tyhjä tuoli. Sitten sisään tulee
herkkäpiirteinen, tunteikas
t?et?eeninainen. Hän kertoo puhuvansa äidinkieltään, koska tarina on henkilökohtainen. Käännös tulee hyvin suomeksi. Hän
puhuu lapsena t?et?eniaa,
kunnes se venäjäksi kielletään. Hänen isoäitinsä huivi
viedään pois, ja tilalle tarjotaan pioneerihuivia. Nainen laulaa hetken Komsomolin ylistyslaulua, mutta
huutaa ?ei?.
Nainen kertoo ensimmäisestä T?et?enian sodasta
1994 alaken ja pakomatkasta, johon kulttuuritalon johtaja joutuu. Hän myy Moskovassa moskeijan vieressä
maansa historiasta ja kulttuurista kertovia kirjoja. Ne
myyvät niin hyvin, että hän
palaa tuhottuun Groznyyn
hankkimaan lisää. Moskovassa skinit huutavat ?Venäjä venäläisille?. Nainen
vie heille vankilaan näitä
samoja kirjoja maastaan.
On niin hyväntahtoinen.
T?et?eenialaisen
Liza
Umarovan ?Marsho? on
musiikkiesitys pakolaisnaisesta, jolle laulut ovat
keino pitää yllä kulttuuriperintöään. Liza Umarova
on suosittu t?et?eenialainen
laulaja, joka on elänyt neljä
vuotta pakolaisena Suomessa. Hän jakaa tarinankerronnan kautta muistojaan
taistelustaan sotaa, painostusta ja elämän hankaluuksia vastaan. Hän rakentaa
uudestaan elämäntarinansa
tärkeimmät hetket sodasta,
maanpaosta, ja nykyhetken
epävarmuudesta. ?Marsho?
tarkoittaa heidän kielellään
?tie vapauteen?.
Teksti: Risto Kolanen
??Syksyllä avautua Harjukadun Riviera on yksi Rakkautta & Anarkiaa ?festivaalin saleista. joka valmistuu juuri festivaalin alla. Ja
näin Helsingin uusimman
elokuvateatterin tunnelman
voi kokea ensimmäisen kerran Rakkautta & Anarkiaa
-festivaalilla. Rakkautta &
Anarkiaa -festivaali järjestetään 15. - 25.9.2016.
Rakkautta & Anarkiaa
-festivaali palaa syyskuussa Savoy-teatteriin 20 vuoden tauon jälkeen. Elokuvavalmiuteen palautettu 735-paikkainen Savoyteatteri korvaa remontissa
olevan Bio Rexin festivaalin
pääteatterina. Savoy-teatteriin asennetaan kesän aikana uusi digitaalinen elokuvateatteritekniikka ja uusi
äänitekniikka. Savoy-teatterissa järjestetään yli 40
R&A-näytöstä, muun muassa festivaalin avajaiset ja
muut gaalanäytökset.
Rakkautta & Anarkiaa -te-
attereina jatkavat tuttuun
tapaan Andorra, Dubrovnik
ja Orion. Näytöksiä järjestetään myös Kino Sherylis-
sä, Kino Tapiolassa ja WHS
Teatteri Unionissa. (Kuva:
Olli Aaltonen).
Taukotila valmistautuu avajaisiin. Katolla Janne Käpylehdon aurinkopaneeli.
Kuva: Leena Junnila
Herttoniemen metroasemalla
kohdataan ja kahvitellaan
??Herttoniemen metroasemalla avautuu lauantaina
11.6. klo 10 kaupunkilaisten kohtaamispaikka Taukotila. Taukotila on asukkaiden, paikallisten yrittäjien sekä HKL:n kokeiluhanke, jossa aseman aukio ja
kuljettajien vanha taukotila
muuntuvat kaupunkilaisten
kohtaamispaikaksi kahviloineen ja tapahtumineen.
HKL:lle Taukotila on pilottikokeilu, ja palvelumuotoilua parhaimmillaan. Siinä
toteutuvat HKL:n tavoitteet
asema-alueiden elävöittämisestä, asukasyhteistyön lisäämisestä ja hukkatilojen hyötykäytöstä.
? Hanke ilmentää hienosti HKL:n arvoja, asiakaslähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä,
iloitsee HKL:n toiminnanohjausyksikön johtaja Karoliina Rajakallio.
? Kahvila parantaa asiakkaiden palvelutasoa asemalla, ja kun alueelle tulee ihmisiä viettämään vapaa-aikaa,
myös alueen siisteys ja turvallisuuden tunne paranevat, Rajakallio jatkaa.
Hanke käynnistyi, kun
Osuuskunta Hertsikan Pumppu otti HKL:ään yhteyttä ja
kysyi mahdollisuutta kesäkahvilan pystyttämiseen asema-aukiolle. Tapaamisessa
HKL esitteli osittain tyhjillään ollutta bussinkuljettajien
entistä taukotilaa. Tila innosti ja inspiroi pumppulaisia, ja
niin sai alkunsa Taukotila.
HOITOA ALKOHOLISMIIN
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
KALLIO LEHTI
Helsinki etsii kyselyllä toimivia
Lähijunissa matkustajien
tapoja osallistamiseen
mielestä turvallista
Viikko 24
14
??Lähijunaliikenteen turvallisuus on erittäin hyvällä tasolla, selviää HSL:n ja VR:n
maaliskuussa tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksen
perusteella matkustajat kokevat junien turvallisuuden
paremmaksi kuin keväällä
2015, jolloin tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa.
Tutkimuksen mukaan 97
prosenttia matkoista sujui ilman järjestyshäiriöitä. Myös matkustajien kokemus turvallisuudesta on
hyvä: vastaajista 92 prosenttia koki olonsa turvalliseksi lähijunissa ja 89 prosenttia asemilla.
Arvokasta tietoa
? Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että matkustajat kokevat junaliikenteen vielä aiempaakin turvallisemmaksi. Tämä tutkimus kuitenkin antaa meille
myös arvokasta tietoa siitä,
missä ja miten turvallisuutta
voitaisiin edelleen kehittää,
sanoo HSL:n turvallisuusasiantuntija Jaakko Heinilä.
Matkustajien mukaan turvallisuuden tunnetta parantaa kaikkein eniten ak-
tiivinen ja näkyvä henkilökunta: esimerkiksi konduktöörit junissa ja vartijat asemilla.
? Konduktöörit ovat junissa asiakkaita varten, ja
haluamme lisätä asiakaskohtaamisten määrää entisestään. Konduktöörien
läsnäolo junissa on meille jatkossakin tärkeä asia,
VR:n lähiliikennejohtaja
Topi Simola sanoo.
Iltajunissa kaksi
konduktööriä
Tälläkin hetkellä kaikissa myöhään illalla ja yöllä
kulkevissa junissa on vähintään kaksi konduktööriä.
Vartijoitakin on tarkoitus
tulevaisuudessa keskittää
entistä vahvemmin tietyille asemille ja reiteille. HSL
ja VR tarkastelevat yhdessä
myös muita keinoja parantaa lähijunaliikenteen turvallisuutta entisestään.
Yleisimmäksi syyksi välttää lähijunaliikennettä vastaajat nimesivät juna-asemat, päihtyneet matkustajat ja mahdollisuuden matkustaa bussilla junan sijaan.
Turvallisuussyistä matkus-
tamista ilmoitti välttävänsä
seitsemän prosenttia vastaajista.
Turvattomimmaksi matkustaminen koettiin arkija viikonloppuiltaisin ja
viikonloppuöisin. Matkustajamääriin suhteutettuna
matkustajat kokivat näinä
aikoina eniten epämukavuutta, ja näinä aikoina
myös vältetään matkustamista eniten. Tutkimuksen
mukaan matkustajan kokemus turvallisuudesta oli
sitä heikompi, mitä myöhäisempänä ajankohtana hän
matkusti.
Tutkimus toteutettiin 7.?
20.3.2016. Kyselyyn kutsuttiin vastaajia jakamalla QRkoodilla ja linkillä varustettuja kutsukortteja lähijunaliikenteessä eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina. Tutkimus keräsi kahden
viikon aikana lähes 5 000
vastausta.
Lähijunaliikenteen koettu
turvallisuus -tutkimus käynnistettiin vuonna 2015, ja
sen tarkoituksena on seurata matkustajien kokemaa
turvallisuutta.
Kehäradalla yhä
useammin lentokentälle
??Odotettu junayhteys Helsinki-Vantaalle avautui kun
Kehärata otettiin käyttöön
viime heinäkuussa. Junamatkustus lentoasemalle on
kasvattanut suosiotaan tasaisesti ? vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä jo 13 prosenttia kaikista
Helsinki-Vantaalle tulevista matkustajista käytti kulkuneuvona nimenomaan
junaa.
Junayhteys Helsinki-Vantaalle on helpottanut sekä
matkailijoiden että lentoaseman työntekijöiden liikkumista. Esimerkiksi helmikuun aikana lentoasemalle
saapui junalla 93 172 matkustajaa ja asemalta junaan
nousi 90 060 matkustajaa,
kertovat HSL:n tilastot. Junan käyttö on lisääntynyt
vauhdikkaasti, sillä vastaavat luvut viime lokakuussa
olivat 80 594 junalla saapuvaa ja 73 994 junaan nousevaa matkustajaa.
? Matkustajat ovat selvästi huomanneet, että junalla pääsee nyt sujuvasti Helsinki-Vantaan lentoasemalta suoraan pääkaupungin
ytimeen. Lentoaseman palvelut ja lentoreitit ovat nyt
paremmin kaikkien saavutettavissa, olipa sitten lähdössä matkalle tai tulossa
kentälle vain nauttimaan
kansainvälisestä ilmapiiristä ja monipuolisista palveluista, sanoo Helsinki-Vantaan apulaisjohtaja Heikki
Koski Finaviasta.
Vajaa vuosi sitten avattu Kehärata on sujuvoittanut liikennettä pääkaupunkiseudulla sekä parantanut
yhteyksiä myös muualta
Suomesta tuleville. Junayhteys nosti Helsinki-Van-
taan palveluiltaan entistä
kirkkaammin kansainvälisen tason lentoasemaksi.
? Finavian tavoitteena on
lisätä Suomen ja Helsingin
alueen tunnettuutta ja houkuttelevuutta sekä saada
enemmän turisteja jäämään
tänne lentojensa välillä. Junayhteys Helsinki-Vantaalle
tukee myös stop-over matkustamisen kasvua, Koski jatkaa.
Kokonaisuudessaan Helsinki-Vantaan rautatieasema valmistui tämän vuoden
maaliskuussa, kun asemalta
terminaaleihin johtavat Suomen pisimmät liukuportaat
otettiin käyttöön.
Junamatkustus syö osuutta bussiliikenteeltä, sillä
bussilla lentoasemalle tulevien osuus on samassa
ajassa vähentynyt.
??Helsingin kaupunki haluaa selvittää yhdessä asukkaiden kanssa, minkälaiset
osallistumisen ja vuorovaikutuksen toimintatavat olisivat parhaita. Näkökulmien ja ideoiden kerääminen
käynnistyy verkkokyselyllä, joka avautuu tänään 6.6.
Kysely on auki heinäkuun
loppuun asti.
?Kerrokantasi-verkkokyselyssä asukkailta kysytään miten yhteistyötä ja
tiedonkulkua voisi edistää ja millaisia asioita kannattaisi valmistella yhdessä
asukkaiden kanssa. Vastauksia hyödynnetään vuorovaikutusmallin jatkovalmistelussa ja tulevissa asukastilaisuuksissa. Kysely on
avoinna 6.6.?31.7. ja siihen
jattu palvelupisteen toiminnassa vuonna 2015 yhteensä 5 172 ja vuonna 2014 yhteensä 6 909. "Ankkuri" ei
ole avoinna risteilymatkustajille, vaan nimenomaan
alusten työntekijöille.
Kausi alkoi 9.
toukokuuta
Kaupungin markkinointiorganisaatio Visit Helsinki
arvioi risteilyalusten määrän olevan tänäkin kesänä
noin 250. Risteilijäkausi alkoi 9. toukokuuta, kun ensimmäiset kolme suurta ulkomaista risteilylaivaa ankkuroituvat päiväksi Helsingin satamiin. Syksyn viimeinen alus saapuu Helsinkiin
12. lokakuuta.
"Ankkuri"-klubi sijaitsee
laiturilla 2 (LHB) olevassa
paviljongissa, jota aikaisemmin on käytetty matkamuistomyymälänä. Klubilta palvellaan myös muihin Hernesaaren laitureihin
kiinnitettyjä laivoja ja se on
auki kesä-elokuun ajan päivittäin aina kun Hernesaaressa on risteilyalus.
Klubilla tarjotaan merenkulkijoille muun muassa
viestintä-, opastus-, kuljetus- ja liikuntapalveluita
sekä valuutansiirtoa (MoneyGram). Tilassa pidetään
myös pienimuotoista kanttiinia ja matkamuistomyymälää.
Merimieskirkon puolelta
satamakuraattorina Hernesaaressa työskentelee tamperelainen yliopisto-opiskelija Matias Heikkilä, 23,
Ideointia ja
osallisuusmalleja
Osallisuusmallin kehittämiseen voi osallistua myös
hakemalla 2.-3.9. järjestettäviin yhteiskehittämispäiviin.
Hakuaika on 6.6.?31.7. Päiville kutsutaan hakemusten
perusteella 80 osallistujaa.
? Yhteiskehittämisessä on
kyse siitä, että kaupunkilaiset otetaan mukaan kaupungin toimintaan ja kehittämiseen, toteaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja
kutsuu videolla asukkaita
mukaan valmisteluun ja tekemään entistä parempaa
kaupunkia.
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen toimintamallien
kehittäminen liittyy kaupungin johtamisjärjestelmän
uudistamiseen. Uudistamisen yhtenä tavoitteena on
demokraattisen päätöksenteon ja asukaslähtöisyyden
kehittäminen. Osallisuusmallin valmistelusta vastaa
kaupunginjohtajan asettama
osallisuustyöryhmä.
Kaupunginvaltuusto tulee päättämään uuden johtamisjärjestelmän rungosta
22.6. ja yksityiskohtaisemmasta palveluorganisaatiosta syksyllä 2016.
Kulttuuritehdas Korjaamon
tapahtumat 17.6.?23.6.
??La 18.6.2016: Stadin Kingien 15-vuotis synttäribileet! (vapaa pääsy)
Lisäksi:
Korjaamon Kesäpihan djklubit joka perjantai ja lauantai klo 17-22 elokuun
loppuun (vapaa pääsy)
Korjaamon vehreän puistomainen Kesäpiha auki
joka päivä klo 11-22.
Escape Room: Apocalypse sekä uusi Hypnoosihuone auki joka päivä.
Korjaamo Musiikki
La 18.6.2016: Stadin Kingien 15-vuotis synttäribileet! (vapaa pääsy)
nähdään tukku yllätysvieraita. Ovet avataan kello
20.00, ja kaikki 18-vuotta
täyttäneet ovat tervetulleita.
Ennen illan karkeloita on
myös tarjolla huippujalkapalloa Sonera Stadiumilla,
kun HIFK kohtaa FC Lahden. Ottelu pelataan kello 13.30.
Tule messiin juhlistamaan
Kingien 15-vuotista taivalta
jalkapallon, hyvän musiikin
ja keskivertoa paremman
seuran parissa!
Korjaamon Kesäpiha
Korjaamon Kesäpihan djklubit joka perjantai ja lauantai klo 17-22 elokuun
loppuun. VAPAA PÄÄSY.
Korjaamon puistomainen
SAKKOKASSA
Kesäpiha starttaa kesäkauWhen Saturday Comes tensa toukokuun viimeiseDJ´s
nä viikonloppuna, jolloin
Ovet 20.00
luvassa tirisevää hiiligrilK-18
liruokaa ja kuplivia kesäKorjaamo, vaunusali / juomia. Baari & KeittiölTöölönkatu 51 A, 00250 lä on uusi kesälista, ja KeHelsinki
säpiha tarjoilee kaupunkiEteispalvelumaksu 3?
laisille viipyilevää lepoa ja
Stadin Kingit täyttää tänä iloista kesämenoa upealla
kesänä 15 vuotta ja synty- puistomaisella Kesäpihalmäpäiviä vietetään Korjaa- la. Ohjelmistossa on ruomolla lauantaina 18.6. Vau- kaa, elokuvaa ja musiikkia.
nusalin lavalla juhlakansaa Lapsille hiekkalaatikko letanssittaa mm. huippubän- luineen, aikuisille helposdi Sakkokassa sekä HIFK ti ystävien kesken jaettavia
Aidista tuttu dj-kollektii- tapaksia.
vi When Saturday Comes.
Kesäpihan kasvihuoneesLisäksi illan aikana lavalla ta voi kesäkuusta lähtien
Stadin Kingien
15-vuotis
synttäribileet!
"Ankkuri" palvelee ulkomaisten
risteilylaivojen henkilöstöä
??Merimieskirkko ja Merimiespalvelutoimisto käynnistivät vuoden 2014 kesällä Helsingin Hernesaaressa
maailmallakin harvinaisen
palvelupisteen risteilylaivojen miehistöille. Vastaavaa
risteilijäalusten miehistöille
kohdistettua toimintaa on
Venetsiassa, Kielissä, Barcelonassa ja Floridan Fort
Lauderdalessa. Tänä vuonna Helsingin palvelupiste
Cruise crew lounge Anchor
on avoinna kolmatta kesää
alkaen 13.6.2016.
Viime vuonna (2015) Helsingissä kävi 250 ulkomaista risteilijää. Kävijöitä "Ankkurissa" oli kaikkiaan n. 3
500, ja erilaisiin tapahtumiin osallistui tuhatkunta
merenkulkijaa. Kaikkiaan
kohtaamiskertoja on kir-
voi osallistua myös paperilomakkeilla, joita on jaossa
useissa kaupunginkirjaston
toimipisteissä sekä kaupungintalon Virka-infossa.
joka toimi vuonna 2013 siviilipalvelusmiehenä Vuosaaren
merimieskirkolla. Merimiespalvelutoimiston työntekijänä toimii Ella
Rönnberg, jolla on kokemusta työstä jo kahdelta aikaisemmalta risteilijäkesältä.
Palvelupiste sijaitsee sataman suljetulla alueella, eikä
sinne pääse ilman kulkulupaa. Sen saamiseksi median edustajat voivat ottaa
yhteyttä Jaakko Laasioon
tai Pekka Karppaseen (yhteytiedot alla).
Ankkurin Facebook-sivut: https://www.facebook.
com/anchorlounge??
napata kotikeittiöön Korjaamon rakkaudella kasvatettuja yrttejä.
Escape Room
Korjaamo
ESCAPE ROOM: HYPNOOSIHUONE
ESCAPE ROOM: APOCALYPSE
Avoinna joka päivä
Varaukset ja lisätiedot:
escaperoomkorjaamo.fi
Escape Room on maailmalla kaupungin toisensa
jälkeen vallannut konsepti, joka tuo elokuvista ja
konsolipeleistä tutut skenaariot tosimaailmaan lukitsemalla ryhmän pelaajia
huoneeseen ratkaisemaan
sarjan pulmia ja etsimään
ulospääsyä. Adrenaliinintäyteistä peliaikaa on tunti, ja voittoon tarvitaan niin
kekseliäisyyttä kuin taitavaa
tiimityöskentelyä.
Alitajunnan syövereihin
sukeltavan Hypnoosihuoneen lisäksi Korjaamolla
voi pelata maailmanlopun
tunnelmiin sijoittuvaa Apocalypse-peliä, jossa ratkotaan uskontoihin liittyviä
mysteereitä.
Kaikki tapahtumat Kulttuuritehdas Korjaamolla,
Töölönkatu 51 a-b, 00250
Helsinki. Lisätiedot korjaamo.fi
HUS:n budjetti pitänyt
??Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiiri on pysynyt alkuvuonna talousarviossaan. Sitovien nettokulujen kehitys on ollut
myönteistä neljän ensimmäisen kuukauden aikana.
Sitovat nettokulut alittivat
talousarvion tuona aikana
0,1 prosenttia.
? Tämä vuosi on alkanut ihan eri lailla kuin aikaisemmat vuodet. Aikaisemmin sitovat nettokulut
aina keväisin ylittivät budjetin, toimitusjohtaja Aki
Lindén sanoi hallituksen
kokouksessa.
Tuottavuuskehitys ei ole
ollut yhtä hyvää. Palveluja
on tuotettu hieman enemmän kuin mitä on talousarviossa, mutta vähemmän
kuin viime vuonna samaan
aikaan.
Tuottavuutta tulee tehostaa loppuvuoden aikana.
Hallitus päätti, että HUS:n
virkamiesjohto laatii asiasta
toimenpideohjelman.
Työryhmä saanut
työnsä päätökseen
HUS:n toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu lähivuosina kovasti.
Tämä on tuonut paineita
myös tavaroiden ja palveluiden hankintaan. Samalla
HUS:lla niin kuin muillakin
julkisilla terveydenhuoltoorganisaatioilla on voimakkaita taloudellisia paineita.
Aikaisemmin HUS:lla ei
ole ollut erillistä hankintastrategiaa. Viime syksynä aloittanut työryhmä on
saanut työnsä päätökseen ja
nyt hallitus hyväksyi hankintastrategian, jonka toimeenpano aloitetaan tämän
vuoden aikana.
KALLIO LEHTI
Viikko 24
15
KuntoKaverit ja Auntie valittu
syksyn Nopeiksi kokeiluiksi
??Kalasatamasta rakentuu
Helsingin älykkäin kaupunginosa. Alueella on keväällä
ollut käynnissä ensimmäiset, arkea sujuvoittavat Nopeat kokeilut. Tuoreimmat
valinnat KuntoKaverit ja
Auntie Solutions ovat palveluita, jotka parantavat
kaupunkilaisten fyysistä ja
henkistä hyvinvointia, teknologiaa hyödyntäen. Valinnat tehtiin 37 tarjouksen
joukosta. Kokeilut käynnistyvät ensi syksynä.
Fiksun Kalasataman Nopeat kokeilut tuovat tuovat älykkäitä lähipalveluita
kaupunkilaisten käyttöön.
Ohjelma kiihdyttää hyvien konseptien kehittymistä palveluiksi sekä uudeksi liiketoiminnaksi.
Kalasatamassa on jo
käynnissä ensimmäiset, arkea sujuvoittavat kokeilut.
Niiden jatkoksi haettiin keväällä hyvinvointia lisääviä lähipalveluita yhteistyössä Helsingin kaupungin
sosiaali- ja terveysviraston
kanssa. Kokeilut on nyt valittu ja ne toteutetaan Kalasatamassa ensi syksynä.
Tarjouksia saatiin
kaikkiaan 37.
KuntoKaverit yhdistää
vertaisohjatun liikunnan ja
teknologian, tarkoituksena
lisätä ikääntyneiden ryhmäja arkiliikuntaa sekä osallisuutta. Kokeilun toteuttavat
yhteistyössä Kuntoutussäätiö ja Movendos. Palvelua
kehitetään yhdessä osallistujien kanssa. Kuntoutussäätiö työstää yleishyödyl-
lisen mallin toimintakykyä
edistävälle vertaistoiminnalle. Movendos tarjoaa toiminnan tueksi digitaalisen
sovelluksen.
Auntie Solutions tarjoaa uudentyyppisiä ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluita. Se tuo kuluttajille
matalan kynnyksen henkisen hyvinvoinnin palvelut
helposti saataville. Auntie
hyödyntää digitaalisuutta
ja huumoria sekä yhdistää
eri palvelukanavia. Kalasataman kokeilussa selvitetään erityisesti käyttäjäkokemuksia sekä eri digitaalisten kanavien vaikuttavuutta.
? Kokeilujen tarkoitus on
täydentää kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden
tarjontaa sekä auttaa kaupunkilaisia pärjäämään arjessa. Käytännössä haluamme parantaa palveluiden
saatavuutta ja kattavuutta,
helpottaa asiointia tai laajentaa nykyistä palvelutarjontaa. Kokeiluista haluamme oppia, miten uudenlaisia sujuvia palveluita voisi rakentaa tulevaisuuden
terveys- ja hyvinvointikeskukseen, kertoo ylilääkäri
Lars Rosengren Helsingin
kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta.
Lupa kokeilla
Pienistä kokeiluista voi
syntyä isoja asioita. Fiksun Kalasataman Nopeiden
kokeilujen ohjelma hankkii pieniä (1000?8000 euroa) kokeiluja, jotka tuovat älykkäitä lähipalveluita
kaupunkilaisten käyttöön.
Uudenlaisia palveluita testataan tiiviissä yhteistyössä
asukkaiden ja alueen yritysten kanssa.
? Kalasatamassa lähtökohtana on arjen sujuvuus.
Kokeiluissa asukkaat ja yritykset pääsevät mukaan tekemään tulevaisuuden palveluita. Teemoja on käsitelty yhdessä työpajoissa,
joissa on haettu ideoita
jatkokehitykseen, malleja
yhteistyöhön tai syvempää
käyttäjäymmärystä, kertoo
Nopeita kokeiluja Fiksussa
Kalasatamassa vetävä Kaisa Spilling.
Kalasataman ensimmäinen kokeilukierros käynnistyi viime syksynä. Kokeilut
ovat liittyneet älykkääseen
liikkumiseen, ruokahävikin
vähentämiseen, jätehuollon
tehostamiseen ja paikallisten palveluiden yhteiskehittämiseen. Tästä joukosta innovatiivisten lähipalveluiden teemaan sopii
myös Nappi Naapuri, joka
on vauhdittanut Kalasataman naapuruston toimintaa
sekä yhdistänyt avun tarjoajia ja sitä tarvitsevia. Uusia
käyttäjiä on saatu palveluun
runsaasti ja toiminta jatkuu
aktiivisena myös kokeilun
päättymisen jälkeen.
Uutta liiketoimintaa
Nopeiden kokeilujen ohjelman tarkoitus on kiihdyttää hyvien konseptien kehittymistä palveluinnovaatioiksi sekä uudeksi liiketoiminnaksi. Kokeilut toteutetaan ketterästi ja nopeasti,
Auttamisoperaatio koulujen
päättymispäivänä
??Helsingin
kaupungin
nuorisoasiainkeskus järjesti auttamisoperaation koulujen päättymispäivänä alle
18-vuotiaille yhdessä Helsingin seurakuntien Saapasryhmien, Suomen Punaisen
Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin, Walkersin ja
Raittiina radalla työskentelevien nuoriso-ohjaajien
kanssa. Kaikkiaan operaati-
oon osallistui 62 avustajaa.
Jalkapartiot kiersivät keskustassa Kampin/Narinkkatori alueella sekä Hietaniemen uimarannan, Kaivopuiston ja Koffin puiston
läheisyydessä. Autopartiot
liikkuivat koko kaupungin
alueella.
Partiointia tehtiin klo
18.30?01.30. Tuona aikana partiot keskustelivat tai
Kalalokin poikasia. Kuva: Marianne Saviaho.
auttoivat 530nuorta. Ensiapua paikan päällä annettiin 9 nuorelle.
Väsyneimmät juhlijat kuljetettiin lepäämään Töölön nuorisotalossa (Pohjoinen Hesperiankatu 22) sijainneelle selviämisasemalle. Yön aikana keskukseen
tuotiin 5 alle 18-vuotiasta
nuorta.
tavoitteena on myös oppia
tekemisen kautta. Yrityksille kokeilut tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden
hakea oppeja ja aitoja käyttäjäkokemuksia jo varhaisessa vaiheessa. Tätä arvokasta tietoa ne voivat hyödyntää palvelunsa ja liiketoimintansa kehittämiseen.
? Fiksu Kalasatama on
kokeilulaboratorio tulevaisuuden fiksuun ja viihtyisään kaupunkielämään. Nopeiden kokeilujen ohjelman
avulla erityisesti pienet yritykset saavat nopeutettua
älykkäiden palvelujen kehitystä tuomalla ne protovaiheessa testattaviksi aitoon
käyttöympäristöön. Kokeilut rakentavat Fiksua Kalasatamaa ja levitessään hyödyttävät yrityksiä sekä koko
kaupunkia, toteaa ohjelmapäällikkö Veera Mustonen
Forum Virium Helsingistä.
Uusia toimintatapoja
Kalasatamaan avataan
vuonna 2018 terveys- ja
hyvinvointikeskus, joka tulee olemaan huomattava
kokonaisuus niin asiakaskunnaltaan kuin fyysiseltä
pinta-alaltaankin. Kokonaisuuden tiloja ja palvelutarjontaa suunnitellaan ja kehitetään parhaillaan. Kehittämis- ja kokeilutoiminta kytketään vahvasti mukaan jo ennen keskuksen
valmistumista. Keskiössä on
asiakas ja hänen tarpeensa.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa asiakas otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun, sen parempi.
? Saimme Nopeiden kokeilujen ohjelmaan useita erinomaisia tarjouksia,
jotka liittyvät ajankohtaisiin teemoihin. Seuraavan
kahden vuoden aikana tulemme kehittämään ja pilotoimaan hyvinvointi- ja terveyspalveluita yhteistyössä
yritysten ja käyttäjien kanssa. Fiksun Kalasataman Nopeat kokeilut ovat ensimmäinen askel uudenlaiseen
toimintatapaan, toteaa Kalasataman hyvinvointi- ja
terveysaseman kehityshanketta luotsaava Lars Rosengren.
Elisabet Cavén. Oranssin Koiran teatteri: Puoli kuuta
Kalliosta.
Katos! Kesäteatterifestivaali jälleen
Kalliossa
??Monimuotoisen teatterin
festivaali Katos! järjestetään
15.?17.6. Harjulla.
Toista kertaa tapahtuva
festivaali kokoaa taas Harjun nuorisotalon pihamaalle pystytettävään telttaan
kirjavan joukon teatterikokoonpanoja. Kolmepäiväisen tapahtuman ohjelmassa on luvassa muun muassa
nykysirkusta, monikielistä
devisingia sekä homomusikaalia. Myös fyysisiä ja kokeilevia esityksiä on tarjolla. Lavalla nähdään lisäksi
nuorten omaehtoista teatteria sekä perinteistä draamaa ja musiikkiteatteria.
Kävijöillä on mahdollisuus
osallistua kaikille avoimeen
fyysisen teatterin työpajaan.
Festivaali uudistaa suomalaista kesäteatteriperinnettä
ja tuo sen osaksi Helsingin
kaupunkikulttuuria.
Katos!-esiintyjät ovat kodittomia ryhmiä eli kulkuteattereita, jotka toimivat
ilman vakituisia tiloja. Esitykset ovat syntyneet palosta tehdä ja esittää taidetta,
joka liian harvoin päätyy
yleisön nähtäväksi. Tapahtuma tarjoaa estradin monikasvoisen tekijäjoukon ja
yleisön ennakkoluulottomille kohtaamisille. Festivaali kannattaa myös esitysten
kierrätystä: monet laadukkaat näyttämöteokset katoavat turhan nopeasti, joten on oikein tuoda niitä
uudelleen esiin.
Festivaali tapahtuu sirkusteltassa keskellä vilkkainta Kalliota. Tila sulautuu osaksi kaupunkiympäristön ääniä ja tunnelmia ja
on helposti tultava vaikka
hetken mielijohteesta. Teltta tarjoaa turvallisen katoksen monenlaisiin tiloihin
tottuneille teatterilaisille ja
yleisöille.
Tapahtuman pääjärjestäjä
on jo 14 vuoden ajan Kallion alueella kodittomana
kierrellyt Oranssin Koiran
teatteri. Talkoovoimin toteutettavaa festaria tukee
monin tavoin Harjun nuorisotalo, joka tarjoaa tilojaan,
työntekijöitään ja tekniikkaansa katoslaisten käyttöön. Yhteistyön tuloksena syntyy viihtyisä ja taiteellisesti korkeatasoinen
festivaali, johon jokaisen
on helppo tulla omana itsenään.
Kaupunkilintujen
pesinnät jo pitkällä
??Kaupungissa pesivien
lokkien, meriharakoiden
ja varisten pesinnät ovat
aikaisessa ja osa poikasista jo hajaantumassa maastoon. Pihoilla ja katoilla pesivät sinisorsat ja isokoskelot ovat myös jo kuljettaneet poikueitaan vesistöihin. Valkoposkihanhet vielä
hautovat. Etenkin variksen
ja kalalokin poikueet voivat
aiheuttaa ongelmatilanteita pihoilla ja viheralueilla.
? Kalalokkien äänekäs
poikaspuolustus sisältää
pelottavan tuntuisia valehyökkäyksiä, kun taas kaupunkivarikset vievät usein
hyökkäyksen päätökseen ja
voivat iskeä ihmisen päälaelle nokallaan haavan. Jos
näin pääsee käymään, haava kannattaa hoidattaa terveyskeskuksessa ja varmistua jäykkäkouristusrokotteen voimassaolosta, kertoo ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen Helsingin
kaupungin ympäristökeskuksesta.
? Variksenpoikaset ovat
lentokyvyttöminä maassa
yleensä vain joitakin päiviä. Niiden päästyä siivilleen emojen aggressiivisuus
laimenee, Pakarinen jatkaa.
Paras tapa välttyä pelottavan tuntuisilta lintuhyökkäyksiltä on jättää lintupoikueille tilaa. Sateenvarjon
tai jo kädenkin nostaminen pään yläpuolelle estää lintua tulemasta aivan
kiinni. Voimakkaasti raakkuvalle ja puun oksia nokallaan naputtelevalle varikselle ei kannata kääntää
selkää, vaan pyrkiä säilyttämään katsekontakti vetäytymisen aikana.
Kaikki linnut ovat
rauhoitettuja
pesimäaikana
Ympäristökeskus muistuttaa, että kaikki linnut pe-
sineen ja poikasineen ovat
pesimäaikana rauhoitettuja. Pesien poistamiseen tai
siirtämiseen tarvitaan lupa
riistakeskukselta (rauhoittamattomat lajit) tai Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukselta (ELY) (rauhoitetut eli valtaosa lajeista).
Kaupungin ympäristökeskus ei ole tässä asiassa lupaviranomainen, mutta antaa tarvittaessa neuvontaa.
Helsingin
pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö auttaa apua tarvitsevia
eläimiä. Luonnonvaraisten
eläinten siirtely niiden ihmiselle aiheuttaman häiriön vuoksi ei kuulu viranomaisten tehtäviin. Lintujen
aiheuttama häiriö on yleensä lyhytaikainen, eikä sen
kanssa toimeen tuleminen
vaadi niihin koskemista.
Varttuvat poikueet pyrkivät itse hakeutumaan rauhallisiin paikkoihin.
KALLIO LEHTI
16
Viikko 24
Heinänen
Muottiin taipumaton
O
lemme tottuneet suomalaisiin laadukkaisiin naisveistäjiin. Sodan jälkeen
meillä oli mm. voimakkaat
ja upeat Eila Hiltunen, Essi Renvall
ja Laila Pullinen. Hiltunen hitsasi omin käsin Sibeliusmonumentin, Laila Pullinen loi omaperäisiä
kuparipintaisia ?räjäytyksiä?, kuten Maila Talvion patsaan ?Itämeren tytär? Meilahteen ja Essi Renvall Rauhanpatsaan Eteläsatamaan.
Essi Renvall (os. Lähde) syntyi Oulussa1911. Hänen syntymäkaupunkinsa taidemuseo tarjoaa
18.6.-4.9.2016 merkittävän näyttelyn ?Muottiin taipumaton ? kuvanveistäjä Essi Renvall?.
SKS:n
kustantama ansiokas
näyttelyluettelo kertoo kuvanveistäjän arjesta, maailmanmatkaajan
seikkailuista ja tietysti unohtumattomasta taiteesta. Viimeisimmät veistokset ajoittuvat taiteilijan kuolinvuoteen 1979. Essin
railakas oma elämäkerta ?Nyrkit
savessa? ilmestyi jo 1971 W&G:n
kustantamana.
Essi avioitui jo nuorena kuvanveistäjä Ben Renvallin kanssa. Taiteellista jälkikasvua heille syntyi,
mutta ero tuli. Essi pysyi julkisuuden tietoisuudessa veistostensa ja
aktiivisen sosiaalisuutena ansios-
ta. Hän ei ujostellut eikä vaiennut. Erityisen tunnetuiksi tulivat
hänen lukuisat pronssipäänsä, jotka WSOY tilasi kirjailijoistaan Sillanpäästä Helvi Hämäläiseen. Helsingin rauhanneidon lisäksi tunnettuja Essin naisveistoksia ovat
Atlastyttö Tampereella ja Kalevalainen nainen Jyväskylässä.
Essin tuotanto on laaja ja monipuolinen. Näyttelyssä on eri tekniikoilla ja materiaaleilla toteutettuja veistoksia, maalauksia ja
piirroksia. Mielenkiintoisia ovat
herkät lasten rintapystit, jollaisen hän veisti mm. viisivuotiaasta Erkki Tuomiojasta. Mitalitaiteilijana Essi oli ansioitunut, kokeellinen ja oivaltava. Vaikutteita hän
ammensi eri kulttuureiden perinteisistä taidekäsityksistä, eritoten
egyptiläisyydestä.
Pakinani kuvituksena on maalaus ?Keskustelu bysanttilaisesta
kirkkotaiteesta professori Wennervirran kanssa? Mika Frimanin
kuvaamana. Siihen Essi on pukenut itsensä mosaiikkimadonnaksi
Kiovan Sofian kirkon kultasipulitornien äärelle. Arvostettu taidekriitikko Ludvig Wennervirta oli
taiteilijan suuresti kunnioittama
auktoriteetti ja luonnehdinta hänen päästään kertoo kuvanveistä-
jän piirtämisenkin taidosta. Maalaus kuuluu yksityiskokoelmaan
ja on ensi kertaa julkisesti esillä
nyt Oulun näyttelyssä, joka syyskaudeksi siirtyy Tampereen Taidemuseoon.
Me helsinkiläiset voimme seurata Kaivopuiston rannan 5-metrisen Rauhanpatsaan vauhdikasta taivallusta. Sen pystytti ?Suomen kansa rauhanomaisen rinnakkaiselon ja Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden vertauskuvaksi
6.4.1968?. Patsaan piti kertoa uudesta, paremmalla sydämellä varustetusta ihmisestä, joka laskeutuu alas maan päälle ikään kuin
rauhanenkelin tavoin. Patsashahmon pää kampauksineen viittaa
selkeästi egyptiläiseen traditioon.
Arvostelijat aikoinaan ihmettelivät, miten kivuliasta juoksu yhden
piikin tukemana onkaan? Monenlaista moitettakin sateli. Essi
vastasi tapansa mukaan suorasukaisesti: ?Tehtäköön seuraava parempi. Tässä maailmassa on tilaa
vielä vaikka kuinka monelle rauhanpatsaalle. Ja syytä niiden pystyttämiseksikin on?.
Aira Heinänen
Helsinki kohentaa esikaupunkialueita 4,4 miljoonalla
??Helsingin kaupunginhallitus myönsi lähiörahastosta
varoja esikaupunkien kehittämiseen.
Varoja myönnettiin seuraavasti:
? kirjastolle 150 000 euroa ?- kulttuurikeskukselle 1
100 000 euroa ?- nuorisoasiainkeskukselle 230 000 euroa ?- opetusvirastolle 750
000 euroa ?- sosiaali- ja terveysvirastolle 179 000 euroa ?- rakennusvirastolle 1
970 000 euroa
Vuoden 2016 hakukierroksella jätettiin 23 hankeehdotusta kuudesta virastosta. Kaupunginhallitus päätti
rahoittaa 20 hanketta.
Lähiörahasto ja lähiöprojekti ??Lähiörahaston tarkoituksena on nostaa lähiöiden
arvostusta ja parantaa lähiöiden viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta sekä ikääntyvien kaupunkilaisten palvelumahdollisuuksia.
Esitys lähiörahastosta rahoitettavista hankkeista on
valmisteltu kaupunginkans-
Suutarilan Siltalanpuisto. Kuva: Ulla Weckman, KSV.
liassa yhteistyössä lähiöprojektin kanssa. Lähiöprojektin tehtävänä on määritellä lähiöiden yleisiä kehittämislinjoja ja organisoida
alueellisia kehittämistoimia.
Lähiöprojekti kokoaa myös
yhteen eri virastojen tarpeita, edesauttaa yhteistä suunnittelua sekä kehittää ja jalkauttaa toimintamalleja virastojen toimintaan.
? 20 vuotta toiminut lähiöprojekti on lisännyt Helsingin esikaupunkien asukkaiden hyvinvointia ja tehnyt
alueista tasa-arvoisempia,
sanoo kaupunkisuunnitte-
lu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni
Sinnemäki.
? Lähiörahaston merkitys
esikaupunkialueiden hyvinvoinnille on suuri. Hankkeet
kohdistuvat laajalti koko
esikaupunkivyöhykkeelle niin idässä, koillisessa
kuin lännessäkin. Itse nostaisin hyvinä esimerkkeinä
ilman muuta Stoan aukion,
Pukinmäen turvallisen koulupolun, Leikkipuisto Mustakiven ja Siltalanpuiston peruskorjauksen, sanoo Lähiöprojektin projektipäällikkö
Tero Santaoja.
Kevätvalssi
Nään auringon nousevan
ja sen ensimmäisen säteen.
Nään purojen kuohuvan,
niiden hopeisen väreen.
Mun armaani aurinkoinen
tarttuu mua käteen.
Nään auringon nousevan
ja kedonkukat herää.
Kuulen kosken kuohuvan
ja aamuyöhön herään.
Mun armaani aurinkoinen
tarttuu mua käteen.
Nään auringon nousevan
ja sen ensimmäisen säteen.
Nään tuomien kukkivan,
niiden hehkuvan väreen.
Mun armaani aurinkoinen
tarttuu mua käteen.
Nään auringon laskevan
ja sen viimeisen säteen.
Huomaan kosken kuohuvan
ja linnunlaulun jääneen.
Mun armaani aurinkoinen
tarttuu mua käteen.
Nään auringon laskevan
ja sen viimeisen säteen.
Mun armaani aurinkoinen
tarttuu mua käteen.
Toivo Levanko lyyrikko
Kuvanveistäjä Marjukka Korhosen istuinveistos sijaitsee Kalasataman Sörnäistenniemen
Parrulaiturilla. Kuva: Marjukka Korhonen
Istuinveistoksia Kalasatamaan
??Rakenteilla olevaan Helsingin Kalasatamaan tulee
uusi ympäristötaideteos.
Kuvanveistäjä Marjukka
Korhosen istuinveistos sijoittuu Sörnäistenniemen
Parrulaiturille. Penkkiryhmä on Kalasatamaan tulevan istuinveistoskokonaisuuden ensimmäinen osa.
Penkkejä valmistuu tulevina vuosina vielä kaksi lisää.
Kolmen erilaisen penkkiryhmän lähtökohtana ovat
olleet Kalasataman läheisten työläiskaupunginosien
1900-luvun tuolimallit. Kallio, Vallila, Sörnäinen ja
Hakaniemi omaavat voimakkaan ja värikkään historian, mihin kontekstiin
myös Kalasataman Sörnäistenniemi liittyy. Alueella
on pidetty tansseja, vietetty vapaa-aikaa ja trokattu
viinaa. Työläiskotien vanhojen tuolimallien kautta
uuden, trendikkään kaupunginosan julkiselle ranta-alueelle tulee muistuma
historiasta ja alueen aiemmasta elämänkulusta. Penkeissä yhdistyy yksityisten
kotien intiimi tunnelma ja
avoin julkinen tila.
Penkit on valmistettu
teräksestä. Taiteilijaa on
avustanut työssä teollinen
muotoilija Mikko Kivioja.
Istuinveistokset ovat osa
Kalasataman ympäristötaidehanketta. Ympäristötaide
Kuva: Marjukka Korhonen
rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla.
Kalasatama rakennetaan
Helsingin ydinkeskustan
kupeeseen meren rannalle, hyvien liikenneyhteyk-
sien ympärille. 2030-luvulla Kalasatamassa on 21 000
asukasta ja 8 000 työpaikkaa. Kaupunginosaa kiertää
tulevaisuudessa pitkä rantareitti. Alue rakentuu älykkääksi kaupunginosaksi.
KALLIO LEHTI
Viikko 24
17
Kahvilafestivaali järjestetään jo kolmannen kerran
Jatkoa sivulta 3
??Tänä päivänä mies asuu
Vantaalla ja puuhailee aktiivisesti erilaisten projektien
parissa. Miehen työhistoria
on pitkä, ansioluettelosta
löytyy nimittäin maininnat
opettamisesta, manageroinnista ja promoottorin työstä.
? Nykyisin asustan Vaaralassa vaimoni kanssa, lapset
ovat jo maailmalla. Koulutukseltani olen musiikkiluokanopettaja, mutta luovuin
virastani vuonna 2000, kun
ryhdyin Tiktak- yhtyeen manageriksi. Kolme vuotta sitten Café Pirittassa alkoi puhaltaa uudet tuulet omistajan vaihdoksen myötä. Raimo ?Rami? Lönnroth pestasi minut aluksi promoottoriksi Pirittaan, koska halusi, että alan järjestää ehdottamiani Beatles- iltoja jo entuudestaan suosittujen BTSiltojen lisäksi. Kerran kuussa järjestetyistä illoista, tuli
niin suosittuja, että päätin
päätin järjestää ulkoilmatapahtuman. Tapahtuman
nimeksi tuli Café Piritta`s
Tribute Band Fest, koska
festareilla esiintyi vain tribuutti bändejä, Kokljuschkin kertoo
Festivaali oli
menestys
Tribute Band Fest otettiin
hyvin vastaan Café Pirittan
asiakkaiden keskuudessa, ja
tapahtumasta tuli menestys.
Tänä vuonna festivaali järjestetään jo kolmatta kertaa.
? Tribute festarit pidettiin Pirittan terassin edustalla, ja suosio oli taattu.
Sää helli ja lähes tuhat ihmistä paistatteli päivää Pirittan viihtyisällä terassilla
ja sen edustan nurmikentällä tuttujen megahittien
soidessa Suomen huippu
tribute bandien esittäminä.
Tribute festareista on muodostumassa traditio, jokakesäinen tapahtuma. Nyt
vuorossa on kolmas kerta,
mies vinkkaa kesätapahtumia etsiville.
Cafe Pirittan ilmainen ulkoilmatapahtuma järjestetään tänä kesänä lauantaina 11. kesäkuuta kello
14.00 alkaen. Festariyleisöä
hemmottellaan tällä kertaa
Johnny Cashin, Eaglesin ja
ZZ TOP:in livemusiikilla.
Huippubändi palaa
esiintymislavoille
Syksyllä 2006 kitaristit
Leo Hakanen ja Jere Marttila etsivät uutta solistia
perustamaansa yhtyeeseen,
jossa rumpuja paukutti Jukka Soldan. Pojat ottivat yhteyttä Peter Kokljuschkiniin,
joka löysi heille laulaja-basistin, Ellin. Siitä hetkestä
lähtien oli koossa yksi Suomen suosituimmista yhtyeistä, Haloo Helsinki!
? Promoottori ?virkani? lisäksi olen toiminut yli kaksikymmentä vuotta bändi-
en managerina. Tiktakin
ja Haloo Helsingin lisäksi
olen manageroinut esimerkiksi Indicaa. Café Pirittan
Tibute festareiden innoittamana kasasin vanhan 70`s
bändin EASY:n uudelleen
lähes neljänkymmenen vuoden tauon jälkeen. Bändissä soittaa alkuperäiset starat Roni Kamras, Sami Javne ja Petteri Kokljuschkin,
sekä uusina jäsenina nuorisopolven edustajat Teemu
Aitoaho ja Erno Laitinen,
basisti kertoo.
? Sama jännitys aina
ennen keikkaa
EASY:ssa Kamras, Aitoaho ja Laitinen soittavat kitaraa, Javne hoitaa rumpujen pärisyttämisen ja Kokljuschkin rämpyttää bassoa.
Kaikki yhtyeen jäsenet ovat
lisäksi laulutaitoisia.
? EASY keskittyy nykyään ainoastaan Eagles musiikin esittämiseen, siksi
Kalasataman REDIn kuudesta
tontista 94 miljoonan euron kaupat
??Kalasataman keskuksen
eli REDIn rakentaminen
etenee hyvässä vauhdissa.
Kaupunki ja SRV:n nimeämät yhtiöt solmivat tänään
maakaupat, jotka mahdollistavat kuuden asuintornitalon rakentamisen.
Helsingin kiinteistölautakunta päätti toukokuun
alussa Kalasataman keskuksen asuintorneille varattujen tonttien määräosien
myymisestä. Kaupunki saa
tänään 31.5.2016 allekirjoitetuista kaupoista maanmyyntituloja noin 94 miljoonaa euroa, joka maksetaan vaiheittain vuoden
2018 loppuun mennessä.
Allekirjoitettu sopimuskokonaisuus on kaupungin
ja SRV:n jo aiemmin tekemien toteutus- ja esisopimusten mukainen.
? Kyseessä lienee Helsingin kaupungin historian arvokkain yksittäinen
maakauppakokonaisuus.
Tänään allekirjoitetut sopimukset ovat merkittävät
paitsi Kalasataman keskuksen rakentamisen kannalta,
myös koko Kalasataman
kehittymisen näkökulmasta, kiinteistöviraston virastopäällikkö Jaakko Stauffer sanoo.
? Rakennustyöt Suomen suurimmassa rakennushankkeessa eli REDIssä ovat edenneet jo pitkälle. Kohteen perustustyöt
ovat lopuillaan ja runkotyöt
hyvässä vauhdissa. Runko
nousee 17 metriä syvästä
työmaakaivannosta ylimmiltä osiltaan jo Itäväylän tasolle. Myös pysäköintilaitoksen louhintatyöt ovat
loppusuoralla, hankekehityksestä vastaava varatoimitusjohtaja Timo Nieminen SRV:stä toteaa.
Ensimmäisenä valmistuvan asuintornin, Majakan,
asunnoista jo lähes 80 prosenttia on varattu, kertoo
Nieminen. Myös kauppakeskuksen tilojen vuokraus etenee suunnitellusti.
Kokonaisuus
valmistuu 2023
Kalasatamaan nousee lopulta kahdeksan tornitaloa,
jotka yltävät korkeimmillaan 132 metriin. Tornien
juuressa, puiston ja rantapromenadin ympäröimänä
on kauppakeskus, joka avataan vuonna 2018.
Koko REDI valmistuu
vuoden 2023 aikana. Vuonna 2017 valmistuva kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskus on tärkeä osa metroaseman ympärille rakentuvaa aluetta.
Kevään 2016 tonttikauppojen jälkeen Helsingin
kaupungille on kertynyt
Kalasataman keskuksesta
maanmyyntituloja yli 144
miljoonaa euroa, josta on
tähän mennessä maksettu
noin kolmasosa. Kokonaisuudessaan REDIn maakaupat tuovat kaupungille tuloja yli 150 miljoonaa euroa.
Huomattavan kauppahinnan vuoksi kaupunki ja
SRV ovat sopineet kauppakeskuksen ja tornitalojen
tonttien myynnistä vaiheittain. Myymättä ovat enää
toimisto- ja hotellitorneille varatut määräosat kahdesta tontista.
Kalasataman asuin- ja työpaikka-alue tarjoaa 2030-luvun loppuun mennessä kodin noin 21 000 helsinkiläiselle. Alueelle muodostuu tiivis kaupunkimiljöö,
jossa merellinen luonto on
lähellä. REDIn lisäksi palveluita tarjoavat muun muassa läheiset Suvilahden ja
Tukkutorin alueet.
Puheenvuoro
Säästä kesäisestä säästä!
??Suvi on tullut kaupunkiin. Suomen kesä on tosin
siitä erikoinen, että poikkeuksetta useimmin kaikki vuodenajat koetaan näiden muutamien kuukausien
aikana. Ei ole ihme vaikka
näinä kuukausina räntäkuuroja sataisi hallaöistä
puhumattakaan. Oikuttelevan sään johdosta ennustaminen ei ole helppoa pitkällä aikavälillä.
Perimätiedon ja kansanennusteiden mukaan, jollaisia kuulin lapsuudessani, kerrottiin tällaisia tarinoita sään ennustamisesta,
kuten mm. ettei pihlaja jaksa kantaa kahta kuormaa
vuoden aikana eli jos paljon marjoja pihlajan oksilla, niin ei suurta lumikuormaa talvella tai nähdessäsi
punertavia pilviä iltataivaalla oli syytä varautua hallaöihin. Tällainen ?hömppä?
ei kerro nykyaikana luotettavasti sään ennustamisesta, sillä kysymyksessä on
pikemmin meteorologian
suhteesta kansanuskomuksiin, jolloin näitä kahta voi-
taisiin verrata vaikkapa horoskooppien vaikutuksesta
astronomiaan!
Sään ennustaminen tarkasti on merkittävää monille ihmisille. Merenkulku ja
lentoliikenne erityisinä toimialueina tarvitsevat tarkkoja ?parametrejä? varautuakseen mahdollisiin poikkeusolosuhteisiin. Maanviljely perustuu hyviin kasvuolosuhteisiin, joten sään
ennakoiminen on tärkeää
sadon tuoton maksimoimiseksi. Erityisesti auringonvalon ja sateiden suhde on
tärkeä hyvän lopputuloksen
aikaansaamiseksi.
Nykyisin moni ?kännykän? omistaja turvautuu erilaisiin sadetutkiin ainakin
näin lomakaudella. Nämä
sadetutkat kertovat melko
tarkasti milloin sadepilvet
muodostuvat, mutta ongelmana on tosiasia, ettei ?varman? ennusteen antaminen
ole itsestäänselvyys. Laajaa
sadealuetta voidaan ennustaa jopa kuusi tuntia, mutta kesäisen iltapäiväkuuron
ennustettavuus liikkuu ai-
kavälillä puolesta tunnista
kahteen tuntiin. ?Elkäämme? siis pettykö ennusteiden pettäessä!
Lyhyenajan sääennusteet
tehdään luonnollisesti erilaisten ilmiöiden pohjalta.
Ilmanpaine ja pilvisyys kertovat melko selvästi mitä
seuraavaksi on luvassa lähimpien tuntien aikana. Pitemmän ajan ennusteet perustuvat numeeriseen säänennustamiseen. Nämä monimutkaiset kaavat työstetään näinä päivinä supertietokoneiden avulla. Tällainen ennustaminen vaatii lisäksi erilaisia havaintomalleja, mutta lähtötilanteessa
on aina peruspalikat: paine,
tuuli, lämpötila ja kosteus.
Lomalaisen on hyvä muistaa, että hyvän kesäsään
ennustaminen ei ole helppoa. Ongelma on sääilmiöiden lyhytaikaisuus, kuten syksyvirtaukset ja rakeet, jotka liittyvät kuuroja ukkospilviin. Näiden ennakoiminen ei todellakaan
ole helppoa, koska ajoitus
ja paikallistaminen tuotta-
vat paljon ennakoimatonta
?dataa? tarkoista tutkahavainnoista huolimatta. Perusperiaatteena on sadekuurojen suurempi yleisyys sisämaassa alkukesästä kuin rannikolla, mutta
ilmiö muuttuu painvastaiseksi loppukesästä. Hallaöiden osalta rannikko, johtuen kylmästä merivedestä, on haavoittuvampi keväisemmin kuin sisämaa,
mutta meriveden lämmöstä johtuen rannikko ei saa
juuri hallaöitä kuin vasta
myöhään syksyllä.
Pentti Helin
Suomen Reformiyhdistys ry
nimi EASY: The Eagles Tribute Band. EASY on saanut
erittäin positiivista palutetta, keikat ovat lisääntyneet
ja mediakin alkaa olla kiinnostunut bändistä. Tietääkseni Suomessa ei ole muita Eagles Tribute bandejä, tämä saattaa olla yksi
kiinnostuksen kasvun syy,
ja hyvä niin. Olen leikkimielisesti sanonut tutuille, että bändissä soittaminen on paljon hauskempaa,
kuin managerina toimiminen, vaikka sama jännitys
minulla on aina ollut ennen keikkaa, oli sitten Haloo Helsinki! tai oma bändi
EASY kyseessä, Kokljuschkin hymyilee.
Muistokonsertti
Glenn Freylle
Monitoimimies
järjesti
myös Glenn Frey Memorial -konsertin Sellosalissa
viime kuun lopussa.
? Suosikkiyhtyeeni perustajajäsen ja keulahahmo Glenn Frey siirtyi yläkerran soittokuntaan viime
tammikuussa, mutta lohtuna Glenn Freyn ja Eaglesin
musiikki elää kuitenkin keskuudessamme. Pidin itsestäänselvyytenä, että Glennin muistoksi täytyy järjestää konsertti, joten otin
yhteyttä Sellosalin tuottaja
Tero Kaakkuseen, ja hän
näytti heti vihreätä valoa
konsertille. Halusin konserttiin myös akustisen osion,
johon sain sovittua Leena
& The Slidebrother duon.
He esiintyivät myös Cafe
Pirittan ensimmäisillä Tribute festareilla, joten valinta oli helppo. Lisäksi duon
jäsenet Leena ja Matti Kettunen toimivat konsertissa
myös EASYn vahvistuksena,
Kokljuschkin juttelee.
EASY:lla takana
300 keikkaa
Sellosalin konsertti oli
EASY:n ensimmäinen konsertti, ja yhtyeen basistin
mukaan siihen panostettiin
asiaankuuluvalla vakavuudella ja jännityksellä. EASY
-yhtye ehti ennen taukoaan tehdä noin 300 keikkaa, sekä julkaista yhden
pitäksoiton vinyylinä ja ckasettina. EASY on tunnettu myös nimellä musakatit,
mutta nimi muuttui Suosikki -lehden äänestyksen
myötä. 1970-luvun EASY:ssa
soitti Kamraksen, Javnen
ja Kokljuschkinin lisäksi
Christer Nyberg. EASY:n
comeback on otettu vastaan
hyvin, ja keskustelupalstoilla jo kihistään takavuosien
hittibändistä. EASY:n voi
bongata seuraavan kerran
Café Pirittan festivaaleilta
lauantaina.
Opastettuja luontoretkiä Helsingissä
??Lauttasaaren lintupoikueet pe 3.6. klo 18?20
Kesän alku vilisee kiireisiä emoja ja nälkäisiä poikasia. Isokoskelopoikueet
kalastavat rantamatalikoilla. Sinisorsanpojat oppivat pullasorsien tavoille.
Nurmikoilla pomppii rastaiden ja kottaraisten lentopoikasia.
Retken lähtöpaikka: bussi 65 päätepysäkki. Kiikarit mukaan. Julkisilla lähimmäksi lähtöpaikkaa pääsee
Busseilla 65 ja 66.
Harakan saaren untuvikot su 5.6. klo 13?15
Haahkanpoikaset sukeltelevat pieniä vesihyönteisiä ja äyriäisiä, isokoskelon poikaset kalastavat.
Valkoposkihanhen poikaset kulkevat emojen kanssa ruokailemassa nurmikoilla. Kala- ja selkälokinpojat
odottelevat kallioilla emojen tuomaa ruokaa.
Maailman ympäristöpäivän opastetulle luontoretkelle lähdetään yhteysveneellä Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista, kahvila
Ursulan vierestä (Ehrenströmintie 3), menopaluulippu aik. 5 ?, lapset ja eläkeläiset 2 ?
Julkisilla lähimmäksi lähtöpaikkaa pääsee raitiovaunuilla 2 ja 3.
Jollaksen kartano ja Itäniityn suojelualue to 9.6.
klo 18?20
Itäniityn suojelualue on
lehdoksi muuttunut niitty, jossa kultarinta ja mustapääkerttu lurittavat. Viereisessä kuusikossa on elegantti hiidenkirnu. Jollaksen kartanolla kasvavat jättisaarnet ovat nähneet maailmaa parinsadan vuoden
ajan.
Retken
lähtöpaikka:
Puuskaniementie Kellaripellon pysäkki (4141).
Julkisilla lähimmäksi lähtöpaikkaa pääsee Herttoniemen metroasemalta bussilla 85.
Santahaminan
salattu
luonto su 12.6 klo 17?20
Huom. ilmoittautuminen
retkelle 1.?3.6.
Santahaminan sotilassaari
on luonnon aarreaitta, jossa
on lehtoja, vanhoja korpimetsiä ja aihkimäntyjä. Vähälukuinen mustakurkkuuikku pesii Likolammella.
Paikkoja rajoitetusti, mukaan vain ennakkoon ilmoittautumalla 1.?3.6. klo
12-15, puh. (09 310 31535).
Ilmoittautumisen yhteydessä osallistujalta tarvitaan
nimi, syntymäaika, puhelinnumero (ja sähköpostiosoite, jos on). Osallistujan täytyy olla Suomen
kansalainen.
Helsinki-päivän opastetulle luontoretkelle lähdetään
bussin 86 päätepysäkiltä.
Kävellen tulijoiden oltava
Santahaminan portilla viimeistään klo 16.45, josta
ohjaus lähtöpaikalle.
Julkisilla lähimmäksi lähtöpaikkaa pääsee bussilla
86. Santahaminaan ei pääse omalla autolla.
Vartiosaari, sisäsaariston
helmi su 19.6. klo 13?16
Vartiosaaren luonto on
hyvin monipuolinen. Maisemat vaihtelevat kuivista mäntykankaista reheviin
lehtoihin ja saaristonäkymiin. Saaren kasvierikoisuuksia ovat rantaruttojuuri, pöytäkuusi ja kotkansiipi. Pesimälinnustoon kuuluvat palokärki ja nuolihaukka.
Retken lähtöpaikka: Reposalmentien pää. Retkelle lähdetään vuoroveneellä Hakaniemestä klo 12.00
tai Reposalmesta klo 12.45.
Paluu Vartiosaaresta 17.50,
Repo-salmessa 17.55 ja Hakaniemessä klo 18.40. Lautta on maksullinen (vain käteinen). Paikkoja aluksessa täytetään saapumisjärjestyksessä. Lisätietoja: www.
suomensaaristokuljetus.fi
Retket järjestää Helsingin
kaupungin ympäristökeskus ja Ympäristötutkimus
Yrjölä Oy.
KALLIO LEHTI
18
Palvelevat Lähi-
ja
Viikko 24
Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
Leipomoita
Kauneus ja
hyvinvointi
Ostetaan
Pu h . 719 71 9
Leivät
Leivonnaiset
Pasteijat
Täytekakut
Voileipäkakut
Coctailpalat
Avoinna: 9.00-17.00 arkisin
FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI
Vuokralle tarjotaan
Halutaan vuokrata/
ostaa autotalli
tai autopaikka
Hakaniemi/Siltasaari
alueelta. Yhteydenotot
Rakmaster
Oy/0505505933
Ostan 80-luvun videovuokraamojen
vhs-vuokrakasetteja. Mieluiten
isoja eriä. Ei myyntikasetteja. Puh
050-3067835
Keräilijä (evp upseeri) ostaa
taidelasia. Mm. Gunnel Nyman,
Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio
Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny
Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikkaa; Kaipiainen,
Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
VARASTOTILAA
koti/yrityksille
1-6m2 alk 25 ?
KALLIO / ITÄ-PASILA
Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3
P.09-750088
posti@varavarasto.com
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Tervetuloa klassiseen hierontaan.
Ajanvaraus sähköpostin kautta:
followme@hotmail.fi
KOTIHARJUN
SAUNA
Sau
vuo nakult
des
t
ta 1 uuria
928
Avoinna: ti-la 14-21.30
JUHANNUSSAUNA LÄMPIÄÄ
perjantaina 24.6. klo 12-16
Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi
puh. 09 - 753 1535
Ilmoita palveluhakemistossa!
Soita 09-41397332
tai lähetä sähköpostia
kristiina.estamasaarinen@karprint.fi
Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista:
Agricolankatu 13.........................Pesula Vic
Aleksis Kivenkatu 11.....................S-market
Alppikatu 25..................................Pelastusarmeja
Castreninkatu 9-11........................Alepa
Elimäenkatu 26.............................Kalliolan
.....................................................kansalaisopisto
Eläintarhantie 12...........................Cafe Piritta
Fleminginkatu 11...........................Rav. Kurjenlento
Fleminginkatu 20...........................Divari Kaleva
Haapaniemenkatu 4.......................Työvoimatoimisto
Haapaniemenkatu 6.......................Teatterikorkeakoulu
Haapaniemenkatu 14.....................Merihaan Apteekki
Hakaniemen Halli
2. krs kahvilan vier.......................Yhtä Juhlaa
Helsinginkatu 11............................Ravintola Pääkonttori
Helsinginkatu 14............................Stadin Lemmikit
Helsinginkatu 15............................Ravintola Tenkka
Helsinginkatu 18............................Alepa
Helsinginkatu 25............................Urheiluhallit
Hämeentie 23................................LKV Moilanen
Hämeentie 29................................Ravintola Kolme
Kaisaa
Hämeentie 37................................Kinaporin Suutari
Hämeentie 37................................Kiinteistömaailma
Hämeentie 54................................Palvelukeskus Kinapori
Hämeentie 135 A..........................Aralis-keskus
.....................................................(Arabia)
Sekalaisia
Maalaus, tapetointi ja laminaatin
asennus. Ilm. arvio. p. 045-235
1717
Myydään
Sekalaisia
VUOKRATAAN
Työsuorituksia
Mäkelänkatu 49.............................Mäkelänr.Uintikeskus
Mäkelänkatu 29.............................Vallilan Apteekki
Neljäs linja 20................................Selma Palmu/leninkil.
Pasilanraitio 5................................Alepa
Porthaninkatu 9.............................Saiturin Pörssi
Päijänteentie 5...............................Vallilan Kirjasto
Siltasaarenkatu 10......................S-market
Siltasaarenkatu 11.........................Kallion Apteekki
Siltasaarenkatu 18......................Ympyrätalo,ala-aula
Sturenkatu 27................................Alepa
Sturenkatu 29................................Vallilan Kodit
Sturenkatu 40................................Alepa
Säästöpankinranta 6...................Ravintola Juttutupa
Toinen linja 4.................................Kallion Virastotalo
Toinen linja....................................Kuntatalo
Toinen linja 31...............................ELOKOLO
Torkkelinkatu 2..............................Ravintola Mäkikupla
Työpajankatu 13..........................Tilastokeskus
Vaasankatu 8.................................Kioski Kasi
Vaasankatu 17...............................Ravintola Kalliohovi
Vaasankatu 29...............................R-Kioski
Vanha Talvitie 8..............................Veijo Votkin myymälä
Vellamonkatu 10............................Hermanni Pub
Viides linja 11................................Kallion Kirjasto
Viipurinkatu 1................................Viipurin kukka
Viipurinkatu 19..............................R-Kioski
Ympyrätalo Hakaniemi......................S-Market
Myydään uusi Esla potkupyörä
tarpeettomana, 400?. p. 0400
883124 Vihti.
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
LAHJOITA
HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN
Otamme vastaan hyväkuntoista
tavaraa: huonekaluja, vaatteita,
koruja ja kuolinpesiä!
Kirpputori Hämeentie 75, H:ki
050 493 6411 (myymälä)
050 432 8047 (auto)
Vastuunkantajat ry
www.vastuukirppis.fi
Lue
netissä
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
www.lehtiluukku.fi
KALLIO LEHTI
Aito Kalliolainen vuodesta 1969!
KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA
ilmestyvä kaupunginosalehti
ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ:
Kristiina Estama-Saarinen,
kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405
KARPRINT OY: 09-413 97 300
PÄÄTOIMITTAJA:
Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi
KUSTANTAJA: Karprint Oy
PAINOS: 41 150 kpl
JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy
jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436
muina aikoina puh: 8866 1055
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
ISSN 1239-6265
PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari
ILMOITUSHINNAT:
Etusivu
1,55 ?/pmm,
Takasivu
1,33 ?/pmm,
Teksti
1,21 ?/pmm(+alv),
Rivi-ilmoitukset
(12 sanaa, maksu tilille
131230-84827, 8,00 ? +alv
ILMOITUSTEN JÄTTÖ:
Kaikki aineisto viimeistään lehden
ilmestymistä edeltävänä torstaina.
VASTUU VIRHEISTÄ:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan.
Huomautukset on tehtävä kahdeksan
päivän kuluessa ilmoituksen
julkaisemisesta. Lehdessä olevien
kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen
tai osittainenkin kopioiminen ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Viikko 24
KALLIO LEHTI
19
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI
KALLIO LEHTI
20
Viikko 24
Tervetuloa!
Kallion sydämeen
KALL
A-oikeudet
Stadin parhaat
isot pizzat, pastat,
lasagnet.
Myös mukaan!
Ravintola rauhallisella
meiningillä. Tule ja koe!
Ravintola
Tervetuloa
viihtymään!
MÄKIKUPLA
Avoinna: ark. 11-02, la-su 13-02
Torkkelinkatu 2, 00500 H:ki P. 8253 1520, 8253 1521
IO-LE
ilme
styy
Viel
ä eh
HDEN
2
2.6.2
Aine
016
torst istot vi
aina imei
16.6 stään
. klo
12.
dit m
uka
an!
ILM
OIT
i
tiina lmoitus UKSET
pä
:
Esta
ma- ällikkö
Saa
krist
09 rin
iina
4
1
.esta
3 97 en
masaa 332
@ka rinen
rprin
t.fi
Kris