2 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus – yms. Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Happy Hour joka päivä Kaikki Karhu tai Koff -kaljat 0.5l 09.00-10.00 3.00€ aamukalja 10.00-12.00 3.20€ 18.00-19.00 3.20€ 22.00-23.00 3.20€ (ei pe ja la) Aukioloajat: su-to 09-02 pe-la 09-05 Vaasankatu 18, 00550 Helsinki Puh: 044 285 0884 Tarjoilussa joka päivä: kahvia, suolatikkuja tai pullaa hyvät palkinnot! 20 hengen aurinkoinen terassi avoinna! Joka keskiviikko klo 19 Tietovisa Joka sunnuntai klo 15 BINGO MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka Kauniita kukkia kesän juhliin Muista yo-kukkatilaukset PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% AUKKOPAHVIT (PASPATUURIT) MEILTÄ MYÖS MITTOJEN MUKAAN
50. vuosikerta – nro 10 Viikot 20-21 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Aleksis Kiven kadulle suunnitellaan peruskorjausta H elsingin kaupunki suunnittelee Aleksis Kiven kadulle peruskorjausta Sturenkadun ja Hämeentien väliselle osuudelle. Muutoksia on tulossa myös korttelin mitalle Fleminginkatua. Remontissa uusitaan kadun alla kulkevat vesija viemäriputket, kadun pintarakenteet, valaisinpylväät sekä Pasilan suunnan raitiotiekiskot. Peruskorjauksen yhteydessä uusitaan myös Aleksis Kiven kadun keskiosassa sijaitseva lehmuskujanne Fleminginkadun ja Harjukadun väliseltä osalta. Lähes 50 puuta on osoittautunut tutkimuksissa huonokuntoisiksi, minkä vuoksi ne korvataan uusilla, suurikokosilla taimilla. Harjukadun ja Kinaporinpuiston välisellä osuudella valtaosa nykyisistä puista voidaan säilyttää ja lisäksi aukkopaikkoihin istutetaan uusia taimia. Remontin valmistuttua kujanteessa on lähes 150 puuta. Joukkoliikenteen nopeuttamiseksi Aleksis Kiven kadulle tulee joukkoliikennekaista busseille ja raitiovaunuille Fleminginkadun ja Sturenkadun välille Pasilan suunnan ajoradalle. Lisäksi kaksi raitiovaunupysäkkiä yhdistetään yhdeksi uudeksi pysäkiksi. Uusi pysäkki tulee Fleminginkadulle Aleksis Kiven kadun risteyksen tuntumaan. Pysäkit poistuvat Aleksis Kiven kadulta S-Marketin edestä sekä Fleminginkadulta Helsinginkadun risteyksen vierestä. Pääosin kaistaja pysäkkijärjestelyiden takia alueelta poistuu 30 pysäköintipaikkaa, mikä vastaa noin 20 prosentin vähennystä. Pyöräliikenne siirretään kadun keskiosan puukujanteelta ajoradan reunoille yksisuuntaisille pyöräkaistoille. Puukujanne varataan jalankulun käyttöön. Yksisuuntaiset pyöräkaistat parantavat pyöräilijöiden turvallisuutta risteyksissä Helsinki avaa Suomen EU-puheenjohtajakauden Töölönlahdella Suomen EU-puheenjohtajakauden avausta juhlitaan 8. heinäkuuta kaikille avoimessa kesätapahtumassa Kansalaistorilla ja Töölönlahden puistossa. Kuva Lauri Rotko. H elsinki on Suomen EU-puheenjohtajakauden päänäyttämö heinäkuusta joulukuuhun 2019. Suomessa järjestettävät kokoukset pidetään pääosin Finlandia-talolla. Puheenjohtajuuden avausta juhlitaan 8. heinäkuuta kaikille avoimessa kesätapahtumassa Kansalaistorilla ja Töölönlahden puistossa. Avajaisissa voi kokea suomalaisen kesäpäivän parhaimmillaan. – Helsinki toivottaa vieraat tervetulleiksi maailman toimivimpaan metropoliin, jossa Finlandia-talon takapihalta aukeaa luontokeidas ja käveltävä keskusta. Helsingissä on helppo kokea omatoimisesti arjen kestäviä ratkaisuja, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. Heinäkuisissa kesäjuhlissa Töölönlahden puistoon rakentuu leppoisa juhla-alue, johon voi tulla piknikille, pelaamaan pihapelejä, tanssimaan lavatansseja tai sitomaan vihtoja ja kukkaseppeleitä. Luvassa on myös musiikkiesityksiä ja kansainvälisen juniorijalkapalloturnauksen, Helsinki Cupin avajaiset. Osaa Helsinki Cupin peleistä voi seurata paraatipaikalta. Kansalaistorilla tapahtumaan sisältöä tuovat valtioneuvoston kanslian lisäksi ulkoministeriön Eurooppatiedotus sekä EU-parlamentin ja komission Suomen edustustot. Puheenjohtajamaana Suomi nostaa ilmastonmuutoksen tärkeyden hauskalla ja näkyvällä tavalla osaksi kesäjuhlaa: jätemuovista kootaan juhlapaikalla taiteilija Kaisa Salmen johdolla Plastic Mama -teos, joka muistuttaa muovin kierrätyksen merkityksestä. Avajaisten yhteydessä suunnitellaan polkaistavaksi käyntiin puolen vuoden mittainen liikkumistapahtuma. Se kutsuu kaupunkilaiset, matkailijat ja kokousvieraat kiertämään Töölönlahtea ja kerryttämään kilometrejä yhteisellä maailmanympärysmatkalla. Helsinki on kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Puheenjohtajakauden kuuden ministerikokouksen ja yli sadan muun EU-kokouksen odotetaan tuovan Helsinkiin vajaat 20 000 kokousvierasta ja noin tuhat median edustajaa. EU-vieraille Helsinki kertoo tarinansa kestävän kaupunkikehityksen eurooppalaisena edelläkävijänä. Helsinki on muun muassa ensimmäisenä eurooppalaisena kaupunkina sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden raportointiin, ja haastaa muut eurooppalaiset kaupungit mukaan kestävään kaupunkikehitykseen. Helsingin kestävän kehityksen kulmakiviä ovat hiilineutraaliuteen pyrkiminen ja tasa-arvoinen kaupunkisuunnittelu. Osana puheenjohtajakautta Helsinki Impact Conference tuo 9.– 10.10.2019 yhteen eurooppalaisten kaupunkien johtajia, kaupunkisuunnittelijoita ja tutkijoita keskustelemaan kaupunkien roolista Euroopan yhteisön yhdistäjinä ja muutoksen tekijöinä. – Kaupungeilla on erityinen kyky toimia käytännönläheisinä ja kokonaisvaltaisina ongelmanratkaisijoina. Helsinki Impact -konferenssilla herätämme keskustelua siitä, miten merkittävä rooli kaupungeilla on niin globaalien kuin eurooppalaistenkin tavoitteiden saavuttamisessa. Tulevaisuus tehdään kaupungeissa, muistuttaa pormestari Vapaavuori. Kallion Seniorikahvilan toiminta vaakalaudalla Vapaaehtoisia vetäjiä tarvitaan ? Kallion alueella toimii Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisvoimin vetämät, seniori-ikäisille tarkoitetut Seniorikahvila ja Kaikkea elämästä -keskusteluryhmä. Molemmat tarjoavat mukavia keskusteluhetkiä kahvin kera ja Seniorikahvila myös pienimuotoista aktiviteettia. Toiminta tarvitsee jatkaakseen kuitenkin kipeästi lisää vetäjiä. Seniorikahvila toimii SPR:n Kallio-Käpylä osaston toimitilassa osoitteessa Hämeentie 85-89 ja on avoinna kerran viikossa torstaisin klo 13-15. Samassa tilassa toimii Kaikkea elämästä -keskustelukerho, joka puolestaan kokoontuu parillisten viikkojen keskiviikkona klo 17– 18.30. Kesällä sekä kahvila että keskusteluryhmä ovat tauolla. Sekä Seniorikahvila että keskusteluryhmä ovat erittäin suosittuja senioreiden kohtaamispaikkoja, jossa voi tutustua uusiin ihmisiin ja keskustella aiheesta kuin aiheesta. – Paljon me nauretaan yhdessä ja muistellaan semmoisia entisaikaisia asioita. Joku muistaa yhtä ja toinen toista ja se on aika kivaa, toteaa keskusteluryhmässä mukana oleva Tuula. Seniorikahvilassa yhdessäolon lisäksi ohjelmassa on usein aivojumppaa, kuten pelejä tai tietovisa. Porukka tekee myös silloin tällöin yhdessä retkiä esimerkiksi konsertteihin. Vapaaehtoisvetäjien mielestä parasta toiminnassa on ihmisten kohtaaminen ja keskustelu. Senioreiden tarinoista voi itse kukin oppia jotakin, vaikkapa elämästä Kalliossa, eikä heidän seurassaan tarvitse jäykistellä. Vetäjänä saat myös kokemusta seniorityöstä ja kerhomaisen toiminnan ohjaamisesta. – Perusajatus mulla vetäjänä on, että kaikilla olisi mukavaa ja kivaa ja että täältä lähdetään kotiin hymy naamalla. Aika paljon me täällä nauretaan, kerrotaan vitsejä tai käsitellään sellaisia aiheita, jotka naurattavat, kertoo Kaikkea elämästä -keskusteluryhmän vetäjä Tiina Korhonen. Vapaaehtoisvetäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa, joka kaipaa mielekästä ja mukavaa tekemistä. Aiempaa kokemusta senioritai vapaaehtoistyöstä ei tarvitse olla, sillä SPR huolehtii kouluttamisesta ja auttaa tarpeen mukaan. Vetäjänä voi toimia vaikkapa kerran kuussa. Seniorikahvilan toiminnasta voi lukea lisää ja samalla ilmoittautua vetäjäksi osoitteessa https://rednet. punainenristi.fi/node/51760 Kaikkea elämästä -keskustelukerhon toiminnasta saa lisätietoja täältä https://rednet.punainenristi. fi/node/13404 Sivulta löydät yhteystiedot, joiden kautta voit ilmoittautua vetäjäksi. ja pyörätieverkoston jatkuvuutta. Yksisuuntaisia pyöräväyliä on tarkoitus myöhemmin jatkaa Aleksis Kiven kadulla Pasilaan asti. Luonnokset esillä verkossa Aleksis Kiven kadun ja Fleminginkadun katusuunnitelmien luonnoksista voi antaa palautetta 22. toukokuuta asti. Luonnoksiin voi tutustua 8.–22. toukokuuta kaupungin verkkosivuilla osoitteessa hel.fi/suunnitelmat kohdassa Katuja puistosuunnitelmat sekä kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa osoitteessa Sörnäistenkatu 1. Luonnoksia esiteltiin myös keskustelutilaisuudessa torstaina 9. toukokuuta. Luonnoksista työstetään saadun palautteen pohjalta katusuunnitelmaehdotukset, joista voi vielä tehdä muistutuksen ennen kuin ehdotukset viedään kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäviksi. Katusuunnitelmat perustuvat liikennesuunnitelmiin, jotka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi vuonna 2015. Peruskorjaus on tarkoitus aloittaa vuosina 2021–2022.
4 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto Junaliikenteen kilpailutus Helsingin seudulla etenee H SL-alueen junaliikenne siirtyy uuteen aikaan kesäkuussa 2021, kun HSL:n lähijunia alkaa liikennöidä tarjouskilpailun voittanut operaattori. Lopullinen tarjouspyyntö ja sopimus julkaistaan kommenttikierroksen jälkeen. HSL tavoittelee junaliikennettä, joka on laadukasta, luotettavaa, kustannustehokasta ja turvallista. Lisäksi sopimuksen tavoitteena on edesauttaa joukkoliikenteen matkustajamäärän ja kulkutapaosuuden kasvua. HSL painottaa kilpailussa merkittävästi liikennöinnin laatua ja luotettavuutta. Hinnan painoarvo muodostaa kilpailutuksessa vähintään 60 ja enintään 70 prosenttia, kun taas laadun painoarvo on vähintään 30 ja enintään 40 prosenttia. Vaikka tavoittelemme myös kustannussäästöjä, tässä kilpailutuksessa on alusta asti painotettu merkittävästi liikennöinnin laatua. Laatuun ja luotettavuuteen panostaminen näkyy suoraan joukkoliikenteen matkustajamäärissä”, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila. Sopimuksessa liikennöinnin laatuun panostetaan muun muassa kannustein. Kannustemallissa mitataan täsmällisyyttä, luotettavuutta, asiakastyytyväisyyttä, kaluston siisteyttä, junahenkilökunnan toimintaa, kaluston kaupallista kuntoa ja junien energiankulutusta. Lisäksi operaattorille voidaan maksaa kysyntäkannustetta, jos matkustajamäärät ovat kasvaneet odotettua enemmän. Tarjouspyyntöä ja sopimuskokonaisuutta on valmisteltu tarjouskilpailuun hyväksyttyjen seitsemän ehdokkaan kanssa. Ehdokkaiden kanssa käytiin kaksi neuvottelukierrosta, syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana, ja neuvottelujen ja kirjallisen palautteen perusteella tarjouspyyntöä ja sopimuskokonaisuutta muokattiin. Tarjouskilpailu on tarkoitus ratkaista huhtikuussa 2020, ja kilpailun voittaneen operaattorin on määrä aloittaa HSL:n lähijunien liikennöitsijänä 27.6.2021. Liikenne koskee HSL:n tilaamaa liikennettä kehäradalla, pääradalla Helsingistä Keravalle ja rantaradalla Helsingistä Siuntioon. Muut lähijunat ovat osa liikenneja viestintäministeriön hankkimaa Etelä-Suomen taajamajunaliikennettä, jossa kilpailutettu liikenne alkaa myöhemmin. Tarjouskilpailun osallistujiksi on hyväksytty Arriva Sverige AB, First Rail Holdings, The Go-Ahead Group plc, MTR Nordic AB, SJ AB, Transdev Sverige AB ja VR-yhtymä Oy. Hei nuoret! ? Ilmastonmuutokselle emme voi paljon mitään. Suomessa on aika hyvin yritetty korjailla, sen suhteen, kohtalailla onnistuttukin. Mutta maailmalla, miltä se näyttää tällä hetkellä. Siellä on myrskyjä ja tulvia. Mitä voit tehdä? Et mitään kuten nähdään. Mutta ehdotan, että auttaisitte kavereita huumekierteistä pois, mitä he siitä aineesta hyötyvät, ei varmasti mitään, auttakaa ystäviä elämään. Ällöä katsoa, kun ylä-asteikäiset kaverit keräävät tupakantumppeja ym. kadulla ja pistävät suuhunsa. He tarvitsevat auttavia ystäviä, kavereita. ”Mieti sitä” ? Helsingin vihreitten tavoite, että kaikki muut alueet, paitsi Vallila ja Käpylä muutetaan ”ähky” asuttamiseksi. Kaupungin keskustassa kerrosaloja nostetaan, rakennetaan lisäkerroksia kerrostaloihin ja laatikkotaloja rakennetaan rannat täyteen. Miksi, siksi kun junantuomat nuoret liittyvät vihreisiin ja pääsevät asumaan ns. halvempiin uusiin laatikkotaloihin Hakaniemeen, Merihakaan ja Kallioon yleensä. Rannat kun saadaan rakennettua, niin tulee uusia laituripaikkoja ja näin riittää vihreitten omistamille veneille laituripaikat. Samalla kadut muutetaan vain pyöräilijöiden käyttöön, yksityisautoliikenne saadaan lopetettua. Julkista liikennettä näiden valtuustopäätöksillä vanhukset saavat käyttää edullisemmin viisi tuntia keskellä päivää, näin he eivät haittaa pyöräilijöiden liikkumista, eivätkä hidastele pyöräteiden ylittämisillä, eivätkä hankaloita jalkakäytävillä kävelemisellä rollaattoriensa kansaa, vihreitten laatikkopyöräilyä. Helsingin valtuusto, vihreiden enemmistöllä on ollut hyväksymässä tätä uutta onnetonta Helsingin julkista liikennettä. Mutta nämä nuoret myös vanhenevat ja osa saattaa joutua viettämään vanhuuttansa myös Helsinkiin. Toivon, että löytävät edestänsä sen, mitä nyt päättävät. Helppohan se on isän ”ottamilla” miljoonilla leikkiä vihreää, kun ei ole huomisesta huolta, eduskuntaakin pääsee varmasti isän rahoilla. Onko kukaan laskenut paljonko Helsingissä miljoonia laitetaan erilaisiin siltoihin ja pyöräteihin? Siltoihin joita saa käyttää pyöräilijät ja ratikat. Isän rahaa näillä junantuomilla on ja kun valmistuvat häipyvät yleensä Helsingistä. Mutta vanhukset, muistisairaat ja muut sairaat ihmiset joutuvat elämään täällä yksin kodeissaan. Ei riitä hoitopaikkoja heille, koska raha ei riitä tähän. Kuitenkin nämä ihmiset ovat ne miljoonat hankkineet Helsingille, joita vihreät nyt tuhoavat. Uskovatko, että heillä on ihmisarvoinen elämä myös vanhana? Mutta se ei kiinnosta vihreitä, en ole huomannut missään heidän ohjelmissaan mitään vanhuksista, eikä muutoinkaan vähäosaisista. Helsinki yliopistokaupunkina ( samoin Jyväskylä), joudumme me vanhukset näistä junantuomista ” idealisteista” kärsimään. Vihreisiin kyllästynyt vanhus Kallio pyörät kadoksissa Asumisen laatua parantamassa? Vihreä terrorismi Helsigissä ? Karhupuistossa oleva kaupunkipyöräteline on viikon loistanut ilman pyöriään. Ensimmäisenä kesänä kuorma-auto toi täydennystä, nyt ei ole näkynyt. Järjestelmä ei siis tunnu toimivan. Hsl on kustantanut tämän, miksi valvonta ei hoidu? Eija Saha ? Miten on mahdollista, vaalit meni. Kansalaiset äänesti. Vihreät 4. sijalla, siitä huolimatta hallitsevat uutisia, mediaa. Ei näytä olevan mitään merkitystä. sillä mitä enemmistö Suomen kansasta äänesti. Vihreät hallitsevat mediaa, ja näköjään koko maata mielipiteineen. Eu:ta myöten, niin monta pienyrittäjää kaatuu, turkistarhaajat, kalastajat, maanviljelijät, ym. ne suorittavaa työtä tekevät pienipalkkaiset. Suomi elää metsistä, meillä ei ole muuta vientituotetta, sekin pitää lopettaa vihreiden toimesta. Mikä aivovaurio aate, puolue on vihreät? Kärpäsen paskan kokoinen Suomi, vihreät, näköjään pelastaa ilmaston muutokisilla maapallon. Tässä suomen maassa ei ole enää vastuunsa kantavia ihmisä, ei moraalia, ei oikeudenmukaisuutta ei valinnanvapautta köyhille maan rakentaneille nettoveronmaksajille, köyhille eläkeläisille. Tämä Suomi ei ole enää kotimaa meille, riistetyille. Eeva Kangasmäki 67v eläkeläinen Koko vuosi viihdettä ja taidetta kulttuuriympäristöpäivillä ? Viihteen ja taiteen tiloissa on Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema Suomessa vuonna 2019. Juhlintaan voi osallistua yleisötapahtumissa ympäri maan. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemaviikkoa vietetään tänä vuonna Suomessa 2.–8. syyskuuta, ja teemaa nostetaan esille runsain tapahtumin jo sitä ennen. Uudellamaalla runsaasti tapahtumia festivaaleista musiikkiin ja tanssiin Viihteen ja taiteen teemavuoden tapahtumat esittelevät taiteen ja viihteen tiloja, niiden eri muotoja, tekemistä ja kokemista. Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia järjestävät museot, koulut, yhdistykset, seurantalot ja monet muut tahot ympäri Suomen. • Helsinki, 6.3.-2.6.2019: Näyttely: Radical theatre – Kansanteatteri Arkkitehtuurimuseossa. • Helsinki, 10.-19.5.2019: 25-vuotisjuhlavuottaan viettävä Kallio kukkii -festivaali tarjoaa yli 150 erillistä tapahtumaa ympäri Helsingin Kalliota. • Helsinki, 11.5.2019: Nuorisoseura Karjalan Nuorten 100-vuotisjuhla Kulttuuritalolla. • Helsinki, 25.5.2019: Yleisötapahtuma Malmin lentoasemalla runsaalla ohjelmalla. • Helsinki, 4.8.2019: Kansallispukujen tuuletus Esplanadin puistossa. • Helsinki, 8.9.2019: Paimenmusiikkia Seurasaaressa. • Helsinki, 2.10.2019: Opastettu taidekierros Suomen Kansallisteatterissa. • Helsinki, 2.-10.11.2019: Etnosoi!, monipuolinen maailmanmusiikin festivaali. • Hyvinkää, 29.8.-1.9.2019: Red Carpet -elokuvafestivaali juhlii elokuvaa, sen yleisöä ja elokuvien tekijöitä. Ohjelmassa elokuvia, konsertteja, tekijätapaamisia ja keskusteluja. • Espoo, 3.9.2019: Olari-tempaus tarjoaa ohjelmaa perheille Olarin asukaspuistossa. • Vantaa, 10.8.2019: Helsingan keskiaikamarkkinat levittäytyvät neljättä kertaa Pyhän Laurin kirkon ympärille ja pappilan puistoon Helsingin pitäjän kirkonkylään. • Vantaa, 4.9.2019: Yritykset ja ympäristöt -seminaarissa tuodaan yhteen yritykset ja yhdistykset merkittävinä kulttuuriympäristötoimijoina. • Sirkus Finlandian vuoden 2019 kiertue, Uudellamaalla 20.9.-3.11.2019 ? ? Sarpo Hiljaista on ? Niin kuin huo-pa-tos-suteh-taas-sa… niin kuin huopa-tos-su-teh-taas-sa… haikaili Martti ”Huuhaa” Innanen hiljaisuuden perään. Vaan kun ei tahdo olla. Hiljaista. Elämme äänimaisemassa, joka on alituiseen kuorrutettu hälyllä, melulla, metelillä tai ainakin taustakohinalla. Siedätyshoidamme aivojamme niin tehokkaasti, ettemme kuule enää omia ajatuksiamme. Yhdensorttisena äänisaasteena voidaan kai pitää myös ympärivuorokautista informaatiotulvaa. Sinnekin se oma ajatus sulavasti hukkuu. Tosien ja vähemmän tosien uutisten ristiaallokkoon. Äänetönnä pysytteleminen tai aika ajoin hiljaisuuteen vetäytyminen saattaa aikakautemme eläjästä vaikuttaa jopa kiusalliselta. Metelin keskellä olo voi tuntua turvallisemmalta. Olen pannut merkille, olematta lääkäri, psykiatri tai edes elämäntapakonsultti, että joskus kannattaa pitää suunsa kiinni, tyytyä olemaan äänetön yhtiömies ja että silloin tällöin on ravitsevaa hakeutua mahdollisimman hiljaiseen ympäristöön. Maallikkojärkeni kertoo kuinka hyvä on täyttää itsensä hiljaisuudella. Meteli väsyttää aivoja, turruttaa ajatuksenjuoksun. Metsäpolulla tai puiston siimeksessä sen huomaa. Ylimääräisen hälyn ulottumattomissa on lupa olla ajattelematta sen kummempia, eikä siellä ole tarvis julkituoda sitä omaa, aina oikeassa olevaa, mielipidettään. Oleminen riittää. Joillekin, sanomisistaan julkisen ryöpytyksen kohteeksi ajautuneille, poliittisille henkilöillekin olisi edullista lepuuttaa aivoj a a n p e l lonpientareella ilman puhelinta tai päivän lehteä. Kohdata itsensä ja kirkastaa ajatustaan. Ei sitten tulisi kirjoiteltua mitä sattuu, eikä tarvitsisi selitellä ja pyydellä jälkikäteen anteeksi hölötyksiään. ”Hys, hys, nyt ollaan hiljaa. Hys, hys, ei inahtaakaan saa. Kas, kas, vain tuuli tuutii viljaa.” jatkaa Innanen unelmointiaan. Tätä autuuden tilaa ei ole välttämätöntä hakea maksullisista hiljaisuusretriiteistä. Saman voi saavuttaa vaikkapa kotiparvekkeella Hämeentiellä, sunnuntaiaamuna. Jos malttaa herätä yhtä aikaa auringon kanssa. Hiljaista on, niin kuin huopatossutehtaassa… ? ? Menovinkkejä ? Espan lavan avajaiset 23.5. to 9.5. – ke 29.5. Illegal Oidepus Art Collective: Immersion Monitilainen esitys, joka kuvaa samanaikaisesti eri puolilla Eurooppaa vallitsevia olosuhteita. to 23.5.2019 klo 16.30 Espan lavan avajaiset 2019 Esiintyjinä Kalevauva.fi ja Maustetytöt. Vapaa pääsy. ? CAISA. Kaikukatu 4 la 18.5.2019 klo 13.00–16.00 Piha tanssii, soi ja kaikuu! – Senioritanssit Euroviisujen etkot. Vapaa pääsy. to 23.5.2019 klo 18.00 Hauskoja lähiöilmiöitä Kansainvälisen huumorin näyteikkuna. Liput 10/5 € (+mahd. toim. kulut) NÄYTTELYT to 9.5.2019 – ke 29.5.2019 Illegal Oidepus Art Collective: Immersion Monitilainen esitys, joka kuvaa samanaikaisesti eri puolilla Eurooppaa vallitsevia olosuhteita.
5 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 ? ? Runopalsta Muistojen poluilla Muistelen mennyttä aikaa ja muistoja nuoruuden. Kun pienet linnut laulaa lähden tielleni vapauden. Muistojen polkuja kuljen, polkuni taas vihertää. Kaikki jää ajan taa, muistot saapuu uudestaan. Muistelen mennyttä aikaa ja muistoja ystävyyden. Ystävyys paljon antaa, saan onnen rakkauden. Viereesi yöhön uinuin, linnun lauluun herään. Kaikki jää ajan taa, muistot saapuu uudestaan. Muistelen mennyttä aikaa, nään auringon laskevan. Harmaa ilta jo saapuu, nyt aarteita talletan. Keltalehdet alas putoaa, minun polkuni aukeaa. Kaikki jää ajan taa, muistot saapuu uudestaan. Muistelen mennyttä aikaa ja muistoja ystävyyden. Meillä oli onnen taikaa, saimme onnen rakkauden. Kaikki jää ajan taa, muistot saapuu uudestaan. Toivo Levanko lyyrikko Kesä tuo vipinää tanssilavoille Nämä kokeneet esiintyjät osaavat myös viihdyttää. ? Suomen ainutlaatuinen tanssilavaperinne puhkeaa taas kesäiseen eloon ja ovensa jo avanneille lavoille on syntynyt vipinää. Nuoremmat sukupolvet, jotka discot ja festarit vieroitti iskelmästä, ovat vähitellen löytämässä lavatanssit ja monipuolisen suomalaisen tanssimusiikin. Tanssilavoilla ei ole ikärajoja, vaan siellä menevät sekä nuoret että vanhat samanlailla, kuten tutussa Vesivehmaan jenkassa lauletaan. Ennen tutustuttiin läheisesti tansseissa, nykyisin etänä netissä. Pääkaupunkiseudun suosituimmalla lavalla PAVI:lla Vantaan Itä-Hakkilassa (Pavintie 6) kesäkausi on jo vauhdissa. Siellä vierailevat kesäisin kaikki huippubändit ja jorataan useasti joka viikko. PAVI:lla pidetään myös tanssikursseja. Siellä oppii ja osataan tanssia. Dösälläkin pääsee hyvin monesta suunnasta. Kannattaa käydä testaamassa kevään alussa ja ottaa kesä vastaan. PAVI on ollut tunnettu siitä, että sen luistavalla parketilla väki tanssii ilman alkoholia. Tanssista iloitaan aidosti ja ilman teeskentelyä. Stadissa tanssimusiikin ystävien joukossa suosioon on noussut Marino ja SUNRISEorchestra. Bändi skulaa stärästi ja svengaavasti. Soittajilla on pitkä kokemus ja repertuaaria ihan joka lähtöön. Rööperin kundina Marino haltsaa myös paikallisen murteen. Siksi yhteistyö Stadin slangi ry:nkin kanssa on skulanut kliffasti. Kevätjortsut ravintola Laulumiehissä 23. toukokuuta klo 17-21 jatkaa tätä traditiota. Viimeksi, kun olin itse messissä, sittasin Rautiaisen Penan kanssa samassa pöydässä. ”Musaguru” Maarit Niiniluoto totesi Marinosta, että tämä on harvoja nykyisiä laulustaroja, josta säteilee vanhan ajan supertähtien glamouri. Upeasti soivan musan ohella he saavat tarinoillaan jengin messiin ja viihtymään. Kevätjortsuihin pääsee ineen kypällä. Helsinki-päivänä keskiviikkona 12. kesäkuuta Espan lavalla Marino & SUNRISE aloittaa klo 10.00 slangikonsertilla. Helsingin perusti Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vuonna 1550. Ylipormestari Jan Vapaavuori tarjosi viimeksi torttukahvit, toki helsinkiläisten verovaroilla. Helsinki-päivän monipuoliset juhlatapahtumat löytyvät verkosta osoitteesta (https://www. helsinkipaiva.fi). Perinteisesti Kappelin kupeessa on pitkin päivää Stadin slangin järkkäämää ohjelmaa mm. suosittu Stadin kundin ja friidun valinta ym. Kesä on kiireistä aikaa kaikille bändeille. Marino osaa arvostaa yleisöään. Samana Stadin juhlapäivänä järkätään klo 14.00 senioreille oma slangikonsertti ja jortsut Sörnäisissä Kinaporin palvelukeskuksessa. Kun vanhat väsyy, tanssilavatkin kaipaavat lisää nuorempaa väkeä. Suomen ainutlaatuinen kesä ja lukuisat tanssipaikat tarjoavat riemullista töpinää tanssiin hurmaantuneille. Yöttömien öiden aikaan tanssijaloissa on vipinää. Jarmo Niemenkari Helsingissä rakenteilla 10 000 asuntoa ? Helsingin asuntorakentaminen oli vuoden vaihteessa 2018–2019 ennätyksellä tasolla ja samanaikaisesti oli rakenteilla jopa 10 000 asuntoa. Vuotta aikaisemmin oltiin noin 7 000 asunnon tasolla. Yhteensä viime vuonna alkoi 7 943 asunnon rakentaminen ja rakennuslupia myönnettiin 7 109 asunnon rakentamiseen. Vuonna 2019 asuntotuotantotavoite on 7000 asuntoa, joka on 1 000 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. – Helsingin väestö kasvaa voimakkaasti, minkä vuoksi asuntojakin tarvitaan paljon lisää. Viime vuonna Helsingissä aloitettiin ennätyksellisen suuren määrän asuntoja rakentaminen. Tulevina vuosina tahtia ei saa hidastaa, tarvitsemme lisää asuntorakentamista ihmisten moninaisiin tarpeisiin, toteaa kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Vuonna 2018 Helsinkiin valmistui yhteensä 4 843 asuntoa. Näistä suurin osa, eli lähes 90 prosenttia on kerrostaloasuntoja. Valmistuneista asunnoista hieman yli viidesosa oli ARA-vuokra-asuntoja. Kaupungin omana tuotantona valmistui 1 480 asuntoa. Huolimatta alkaneiden asuntojen ennätysmäärästä, jäi valmistunut asuntotuotanto hieman tavoitteestaan siten, että toteutuma oli 80 prosenttia asetetusta tuotantomäärästä. Vuokralla asuminen yleistynyt Helsinkiläisistä 49 prosenttia asuu vuokralla. Vuokralla asuminen on viime vuosina hieman yleistynyt lähes kaikilla asuntokuntatyypeillä. Asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousuaan ja omistusasuntojen hinnoissa on alueellisia eroja. Vuokrien nousu on ollut voimakkainta edullisimmilla alueilla ja maltillisinta kantakaupungin alueella. Kaupungin vuokra-asuntoja välitettiin 3 091 asuntoa vuonna 2018. Hakemusten määrä nousi edellisestä vuodesta ja oli vuoden lopulla yli 22 000. Kaupungin omistamien asuntojen vuokrat ja vastikkeet ovat edelleen maltillisella tasolla. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) asunnoissa keskivuokra on 11,69 euroa kuukaudessa neliömetriltä, eli kahdeksan senttiä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Asumisoikeusasuntojen keskimääräinen vastike Helsingin asumisoikeus Oy:n (Haso) asunnoissa oli 1.3.2018 alkaen 9,76 euroa neliömetriltä. Kaupunginvaltuusto keskusteli keskiviikkona 8.5.2019 pidetyssä kokouksessaan Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman 2016 seurantaraportista. Raportti sisältää katsauksen kaupungin ajankohtaiseen asuntopoliittiseen tilanteeseen ja asuntotuotannon näkymiin. Siinä on myös selvitys valtuuston vuonna 2016 hyväksymän ohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Kotikaupunkina Helsinki -ohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuositasolla sekä pääosin neljän vuoden keskiarvona. Ohjelman tarkastelujakso on kymmenen vuotta. Asuntotuotannon vuosivaihtelut ovat merkittäviä ja suhdannetilanteesta riippuvaisia. Ohjelman tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan asuntotuotantoon pitkällä aikavälillä. Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla käsiteltiin Veronika Honkasalon kysymystä kotihoidon palveluiden järjestämisestä kesällä sekä Ville Jalovaaran kysymystä potkulautojen pysäköinnistä. Valtuuston äänestyskartat ja muuta tietoa valtuuston kokouksesta julkaistaan Helsinki-kanavalla videotallenteen yhteydessä, www.helsinkikanava.fi Ilkka Kantola aloitti diakoniajohtajana konissalaitoksen kykyä vastata ajankohtaisiin ja tuleviin haasteisiin nopeasti muuttuvassa maailmassa. Odotan innolla uutta tehtävää yhteisössä, jonka arvot vahvasti tunnen omikseni. Tuntuu hyvältä palata kahdentoista vuoden jälkeen progressiiviseen yhteisöön konkreettiseen työhön, sanoo Ilkka Kantola. ? Helsingin Diakonissalaitos on nimittänyt teologian tohtori, kolmen kauden kansanedustaja Ilkka Kantolan diakoniajohtajan tehtävään 1.5. alkaen. – On valtavan hienoa, että meillä aloittaa diakoniajohtajana näin vahvasti yhteiskunnallisesti verkottunut laajan alan osaaja, kertoo toimialajohtaja Marja Pentikäinen. Diakoniajohtajana Kantola raportoi suoraan toimialajohtaja Marja Pentikäiselle. Helsingin Diakonissalaitos on uranuurtaja diakoniatyönsaralla, ja Kantolan ymmärrys diakoniasta, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja kristillisyydestä ovat optimaalinen yhdistelmä diakonissalaitoksen työlle. – Diakonialla on selkeä tehtävä ei vain ihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen vaan myös heidän toimijuutensa vahvistamiseen, yhdessä heidän kanssaan. Tähän työhön diakonia kutsuu mukaan hyvinvointia tuottavia organisaatioita ja tavallisia kansalaisia, jatkaa Pentikäinen. Diakoniajohtajan tehtävänä on kehittää konsernin diakonisia sisältöjä sekä edustaa konsernia eri alojen verkostoissa ja julkisuudessa yhteistoiminnassa toimialaja palvelualuejohtajien kanssa. – Uskon, että kokemukseni sekä kirkon johtotehtävistä että lainsäädäntötyöstä eduskunnassa vahvistaa DiaKumpulan kasvitieteellisen puutarhan kymmenes kesä alkoi ? Tervetuloa nauttimaan alati muuttuvasta puutarhasta, kurkistamaan geologisiin kokoelmiin, viihtymään opastuksilla ja herkuttelemaan kahvilan terassille! Tapahtumia on pitkin kesää. Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kymmenes kesä kaikille avoimena salaisena puutarhana käynnistyy tuttuun tapaan toukokuun alussa ja tapahtumatarjonta jatkuu pitkin kesää. Tänä vuonna muun muassa Luomuksen geologiset kokoelmat ovat avoinna viikoittain, kesäopas johdattelee kävijöitä kasvimaailman saloihin ja puutarhan ensimmäistä vuosikymmentä juhlitaan kesäkuun puolessa välissä. Lounaan ja herkut tarjoilee Kahvila Kumpu. Kurkista Kumpulan kartanorakennuksessa kivija fossiilikokoelmiin 18.5.–11.8. aina ke ja pe–su klo 13–18 puutarhan pääsymaksun hinnalla! Kartanorakennuksessa on esillä jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kansalliskokoelman erikoisuuksia, kuten suomalaisia jalokiviä ja meteoriitteja, mammuttikokoelman sekä Ahvenanmaan fossiileja. Lisätiedot geologisten kokoelmien aukioloista kesällä 2019. Ihana Helsinki –tapahtuma 23.-26.5. kasvitieteellisillä puutarhoilla. Yleisöopastukset Kumpulassa pe 24.5. klo 16 ja 17 pääsymaksun hinnalla. Lisätiedot Ihana Helsinki -tapahtumasta. 11.–16.6. juhlitaan puutarhan ensimmäistä vuosikymmentä. Ohjelmassa puutarhan historiasta ja nykypäivästä kertovia opastuksia, avoimia ovia ja muuta kesäistä ohjelmaa. Lisätiedot julkaistaan toukokuun aikana Luomus.fi/Kumpula -sivuilla. Kesäopas on paikalla puutarhassa kesäviikonloppuina la–su 29.–30.6., 27.–28.7. ja 17.–18.8. Opastusten teemana on kesäkuussa kotipuutarhurin Kaukoitä, heinäkuussa pohditaan kenelle kukat koreilevat ja elokuussa tutustutaan kyökkikasveihin ja kartanohistoriaan. Suomenkieliset puutarhakierrokset lähtevät kahvilan luota klo 12, 14 ja 16. Opastukset sisältyvät puutarhan pääsymaksun hintaan ja kestävät noin tunnin. Lunastathan pääsylipun kahvilasta ennen kierroksen alkua. La 31.8. Suomen luonnon päivänä puutarhaan vapaa pääsy, geologiset kokoelmat avoinna klo 13–18. Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Kumpulan kartano. Kuva: Helsingin yliopisto / Veikko Somerpuro
6 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset ? ? Päivyri Nimipäivät: Ke 15.5. Sonja, Sofia To 16.5. Essi, Ester Pe 17.5. Maisa, Rebekka La 18.5. Eero, Erkki, Eerika Su 19.5. Kaatuneitten muistopäivä . Emma Ma 20.5. Karoliina, Lilja, Lilli Ti 21.5. Konsta, Kosti, Konstantin Ke 22.5. Hemmo, Hemminki To 23.5. Lyydia, Lyyli Pe 24.5. Tuukka, Touko La 25.5. Urpo Su 26.5. Minna, Vilma, Miina Ma 27.5. Ritva Ti 28.5. Alma ? ? Veli-Matti?Hynninen Yötiedon kansa vaeltaa ? Suomalaisen luonteen kuvaaja J.V. Snellman kutsui meitä suomalaisia yötiedon kansaksi. Olemme omimmillamme metsässä, myyttisen eksotiikan salatuissa kätköissä. Olen pannut merkille miten tämä myyttinen hämärä viehättää meitä salojen samoojia. Päätin jälleen, kuten jo vuosikaudet, lähteä vapunviettoon erämaahan. Pyhien polkujen Imatralta Enonkoskelle johtava reitistö avaa vaeltajalle meditatiivisen hiljaisuuden lisäksi odottamattomia yllätyksiä. Myyttinen metsäpolku on kotoista eksotiikkaa parhaimillaan. Mielessäni liikkui Petteri Saarion ohjaaman Vedenneito-elokuvan päähenkilö, 13-vuotias Emika, joka ohimennen lausui suuren olennaisuuden: ”En ymmärrä ihmisiä, jotka ovat koko ajan sisällä.” Petteri Saarion luontodokumentti vakuuttaa, että ulkona kannattaa olla ympäri vuoden säistä riippumatta. Emika ja hänen serkkunsa Antti ovat onnekkaita nuoria, he pääsevät liikkumaan Saimaan saarille ja todistavat miten maa ja vesi viettävät alati häitään savolais-karjalaisen luonnon villissä syleilyssä. Välillä he käärivät hihat kesän helteissä, tai sitten häikäistyvät pakkasauringon kimaltelevassa kirkkaudessa. Emikan ja Antin kavereihin kuuluva Saimaan norppa ei aina osu kohdalle, mutta sen symboliarvo on kätketty vaistojen verkostoon. Hylje avaa suurella Saimaalla viihtyville vaeltajille kulttuurisen alitajunnan syvyydet. Elokuva on suunnattu nuorille, mutta myös varttuneemmat tempautuvat ammentamaan siitä luonnon monipolvista voimaa. Pyhät polut johtivat ajatukseni Don DeLillon Valkoinen kohina-romaanin minäkertojan Jack Galdneyn ratkaisuun. Siinä hän vie lukijan katsomaan syrjäisen lehmipolun päässä sijaitsevaa latoa. Vähäpätöisestä lautahökkelistä kasvaa seudun suurin matkailunähtävyys. Kiinnostavaksi se muodostuu siksi, ettei se tarjoakaan tavanomaista mainoskyltein opastettua nähtävyyttä vaan yksinkertaisen töllin, joka kertoo jotakin olennaista sen seudun elämästä ja kamppailusta. Näin toimii myös luonto. Vaikeakulkuisten taipaleiden päässä avautuvat joskus kiinnostavimmat kohteet. Luonto vahvistaa tunteita, yksinkertaista elämäntapaa ja vapautta liikkua. Samanaikaisesti kun teknologia jatkaa riehakaasti kaikkivoipaista tanssiaan kohti digitaalisuuden ja robotismin taivasta, luonto pakottaa muistamaan ettei ihminen ole olosuhteittensa hallitsija ja kaikkivoipa diktaattori. Ilmastolla ja rauhalla on kokonaan toinen ajatustapa ja painopiste. Luonnonmukaisuus ja yksinkertaisuus on yksityisen ja globaalin, koko elämän voimavara. Poluille tai vesille lähteminen on irrottautumista arjesta. On yllättävä kokemus osata olla osa luontoa ja hiljentyä joukossakin. Tai sitten voi vaeltaa tai olla yksin, joka ainakin minulle on alkanut muodostua luksuskokemukseksi. Luontovaelluksella maa on yhteydessä vaeltajaan, ilman välipintoja meidän ja luonnon välillä. Myös metsä on elävä olento, osa ekosysteemiä, jonka tuoksu ja äänet voittavat hälyn ja kiivauden vimman. Metsä virvoittaa ja elvyttää. Metsä ei ole itsestäänselvyys, metsäsuhde vahvistaa myös ihmissuhteita. Miljardeja vuosia vanhat kalliot ja reitit haastavat välttämään ympäristötuhot. Katselin luontovaelluksellani kahden tämän kevään ylioppilaspojan kanssa Polvikosken laavulla kohisevan veden voimaa. Pyhien polkujen loppujaksoon kuuluu neljä koskea: Polvikoski, Vuorikoski, Koskitaivai ja Enonkoski. Nämä laavulla palvelleet ylioppilaat vahvistivat uskoani nuorten valveutuneisuuteen . Heitä ei tarvinnut erikseen vakuuttaa koskientai luonnonsuojelun tärkeydestä. Metsäläisyys on onnellisuutta, luonnonläheisyys rehellisyyttä. Veli-Matti Hynninen ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 15.5. klo 18. Jaana Partti. Kivimessu goes Eurovision to 16.5. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 17.5. klo 18. Veli-Matti Hynninen. 4. sunnuntai pääsisäisestä, messu su 19.5. klo 10. Jaana Partti, Kilven kuoro. Iltakirkko ma 20.5. klo 18. Jaana-Partti. Lähdemessu ti 21.5. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 22.5. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima mea joht. Johanna Korhonen. Kivimessu to 23.5. klo 18. Suvi-Maria Roine, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 24.5. klo 18. Veli-Matti Hynninen. 5. sunnuntai pääsiäisestä, messu su 26.5. klo 10. Mari Mattsson, Vokaaliyhtye Incanto. Iltakirkko ma 27.5. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 28.5. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 29.5. klo 18. Maritta Hartikainen. Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä 16.5. klo 13. Suvivirsi soi yhdessä! Virsilauluhetki la 18.5. klo 13. Seurakuntakodilla. Mukana Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Lähde elämään-ilta su 19.5. klo 17 Antaen, Kristiina Nordman Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ma 20.5. klo 14 Kallion kirkko. Viena Huhtala, urut. Vapaa pääsy. Äänenmurros keskusteluja kirkon rajapinnassa ti klo 1819 paneelikeskusteluissa annetaan REDIn Sillalla ääni ihmisille, asioille ja ilmiöille, jotka on perinteisesti kirkossa vaiettu tai vaiennettu. Nyt on uudenlaisen äänenmurroksen aika. Aiheena 21.5. Usko. Vaihtuvia vieraita keskusteluun johdattelevat Mio Kivelä ja Mari Mattsson. Hyvien uutisten ilta – elämää pääsiäisen jälkeen ti 21.5. klo 18 Kevään juhlat kristityillä ja Vanhassa testamentissa, valt. tri Jouko Jääskeläinen ja Eeva-Liisa Hurmerinta. Kallion kirkko. Tarjoilu klo 17.30. Jotka tuntevat rakkauden-konsertti avaa Aino Acktén kamarifestivaalin kesäsarjan Kallion kirkossa ti 21.5. klo 19.30. Marko Ylönen, sello, Juhani Lagerspetz, piano. Liput 25 e. Ks. kesän ohjelma: acktefestival.fi Philomela – Satakieli-konsertti su 26.5. klo 18 Kallion kirkko. Philomela kuoro, joht. Marjukka Riihimäki, Anna-Mari Kähärä. Konsertissa kuullaan Minna Canthin teksteihin sävelletty sarja ”Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä” Liput 25 e. Gender-ilta ti 28.5. klo 18. Keskustelutilaisuus. Jaana Partti. Vieraana teologian tohtori Ilse Paakkinen, erikoistunut sukupuolentutkimukseen, toimii kirkollisen työn koordinaattorina Hongkongissa. Marzi Nyman & Niko Kumpuvaara ti 28.5. klo 19 Cafè Sonck. Liput 20 e. Folk Goes Classical – Herra Haydnin matkassa Skotlannissa ke 29.5. klo 19 Cafè Sonck. Saija Kivioja, laulu, Tiina Aho-Erola, viulu, Lea Pekkala, sello ja Elisa Järvi, piano. Liput 20 e. Eläkeläisten kesäkahvila 5.6.–7.8. klo 13.00–14.30 Kallion kirkon kappelissa. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle Kukkoeteisen kutojat ma 20.5. ja 27.5. klo 16. Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule yhteiselle aamiaiselle puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Raamattupiiri ke 15.5., 22.5. ja 29.5. klo 18 os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Yhteismessu su 19.5. klo 11. Petri Patronen, piispa Tiit Salumäe, Dagmar Õunap. Kiinankielinen messu su 19.5. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 19.5. klo 16. Outi Lantto. Messu su 26.5. klo 11. Pauliina Lindfors. Tasausmessu su 26.5. klo 16. Mari Mattsson. Sateenkaarimessu la 25.5. klo 17. Päivi Vähäkangas, Jaana Partti. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Naiskuoro Melodien konsertti su 19.5. klo 18. Joht. Krista Pellikka. Vapaa pääsy. Keväinen matkakonsertti to 23.5. klo 19. Alppilan kirkossa. Helsingin laulu ja Vantaan kamarikuoro, joht. Hanna Remes ja Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta kevätesitteestä tai helsinginseurakunnat.fi/kallionseurakunta. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Tiistairuokailu 21.5. ja 28.5. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Lukupiiri ti 21.5. klo 17.30– 19.30. Oletko kiinnostunut lukemisesta ja monenlaisista kirjoista? Tunnetko halua jakaa lukukokemuksiasi toisten lukijoiden kanssa? Olisiko Alppilan kirkon lukupiiri sinua varten? Kokoonnumme Alppilan kirkolla kerran kuukaudessa. Jokaiselle kerralle valitsemme yhden kirjan (romaanin tai novellikokoelman) jonka pohjalta keskustelemme kirjasta vapaamuotoisesti ja vaihdamme usein ajatuksia myös ajankohtaisista kulttuuriteemoista rennossa ja avoimessa ilmapiirissä. Jos kiinnostuit ja haluat kuulla lisää kirjoista, tule rohkeasti mukaan! Kangaspuukerho ti 14.5. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita mukaan. Lasten perjantait pe klo 10– 12. 17.5. Kevätkirkko ja kevätjuhla. Päiväkansa 60+ ma 20.5. ja 27.5. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12– 14.30. Hinta 30 e/vuosi. Lentopallo ma klo 19 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. Alba Alppila Basket treenit Alppilan kirkon liikuntasalissa tiistaisin ja torstaisin klo 16.30-18. Tavoitteellista kilpakoripalloa pelaavien pienten poikien joukkue. Toiminta aloitetaan vuonna 2007-2008 syntyneiden poikien kanssa. Kysy lisää Pablo Péres 044 757 4222 tai pablogilperez@ hotmail.com. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Hiljaisuutta meren äärellä-kaupunkiretriitti la 25.5. klo 12-18 ja su 26.5. klo 1116 Jollaksen Villa Salmelassa. Kaupunkiretriitti suo mahdollisuuden arjen keskellä vetäytyä hetkeksi hiljaisuuteen, pysähtyä ja levätä. Retriitissä voi nauttia meren äärellä rauhasta, kuunnella itseään ja Jumalan luomaa luontoa ympärillään. Molempina päivinä rukoushetkiä, lounas ja kahvi sekä lauantaina hiljainen saunominen. Osallistumishinta 34 e. Ohjaajina diakoni Sinikka Metiäinen ja pastori Marketta Antola. Ilmoittautuminen kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Diakonian kesäleiri Siuntiossa Korpirauhan leirikeskuksessa 19.– 22.8. Leiri on tarkoitettu vähävaraisille, Kallion seurakunnan alueella asuville. Leirillä ollaan kahdenhengen huoneissa, ellei terveyssyyt sitä estä. Leirin hinta on 100 e. Huomioithan, että leirikeskus ei ole esteetön. Ilmoittautumiset 2.5.–15.7. mennessä Kallion kirkkoherranvirastoon p. 2340 3600. Hakuajan päätyttyä lähetämme leirikirjeen mukaan päässeille. Lisätietoja: pastori Marja Kotakorpi p. 050 594 2374.
7 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 Juhlat tulossa ja tarjoilu vielä mietinnässä? Tilaa herkullinen noutopöytä valmiina Döner Harjusta! Katso lisätiedot donerharju.fi/catering ... ja ehdit itsekin nauttia juhlista! D Ö N E R H A R J U Ravintola Palema Hyvää ruokaa, historiallinen miljöö Tunnetko Chipan ja maten? ? Paleman tiloissa on toiminut ravintola yhtäjaksoisesti vuodesta 1933 lähtien, jolloin se toimi teurastamon henkilökunnan ravintolana, työmiehet erikseen ja ja virkamiehet sievästi eroteltuina omaan kabinettiinsa. Paleman omistaa Döner Harjun, Ravintola Wernerin ja Harjun makkaratehtaasta tutut Jari Lönnberg ja Reima Mäenpää. Lönnberg ja Mäenpää ostivat ravintolatilan Risto Saastamoiselta ja bisneskumppani Veijo Votkinilta 2016, ja remontoivat aikojen kuluessa erilaisia kerroksia ylleen saaneen ravintolan lähemmäksi alkuperäistä tyyliä , pelkistetty, selkeä, avara ja valoisa 1930-luvun interiööri. Palema on saanut nimensä aikoinaan Veijo Votkinin Ruotsista 1980-luvulla ostaman ravihevosen, Karoliina Paleman, mukaan. Ravintolapäällikönä toimii Virpi Onne ja keittiömestarina Markus Talikainen. Paleman johtavana ajatuksena on tarjota klassista ravintolaruokaa modernilla tyylillä. Lounaaseen kuuluu alkukeitto, pääruoka, Palemassa leivottu leipä sekä Helsingin kahvipaahtimon kahvi. Tarjolla on aina myös Harjun makkaratehtaan makkaraa, sekä kalaja kasvisvaihtoehto. Harjun makkaroista on nyt saatavana myös vegevaihtoehto! Hintataso on maltillinen, 10-15€. Vierailupäivänä lounaalla oli tarjolla mm. unkarilaisesta villapossusta, mangalitsasta, tehtyä pörköltiä eli possuhöystöä. Lounas tarjoillaan arkipäivisin klo 11-14. Lounasajan ulkopuolella avoinna tilauksesta sekä Teurastamon tapahtumien yhteydessä. Ravintola Palema sijaitsee Sörnäisten Tukkutorilla Teurastamon alueella. Teurastamo on Helsingin Kalasataman kupeessa uutta kaupunkija ruokakulttuuria kuhiseva entinen teurastuslaitos vuodelta 1933, joka avattiin kaupunkilaisten käyttöön syksyllä 2012. Teurastamon punatiilinen kokonaisuus on rakennettu alun perin Helsingin kaupungin teurastuslaitoksen tarpeisiin. Viimeinen teurastus suoritettiin vuonna 1992, jonka jälkeen tiloissa on toiminut lihanleikkaamoita, leipomoita ja muita elintarvikeja kukka-alan yrityksiä. Ympärille rakentuvan kaupunginosan vuoksi arvokkaat teurastamorakennukset haluttiin avata kaupunkilaisten käyttöön. Teurastamon suojellut rakennukset ovat erityisiä juuri historiansa vuoksi ja erottuvat rouheudellaan rakenteilla olevan Kalasataman alueen uusista taloista. Teurastamorakennukset suunnitteli Bertel Liljequist ja rakennusten ulkokuori on pääsääntöisesti säilynyt alkuperäisenä. Teurastuslaitos suunniteltiin aikoinaan saksalaisen mallin mukaan. Alueelle johti oma rautatieraide, josta karja ohjattiin suoraan karjanpurkauslaiturille aitauksineen. Muita ajan hienouksia olivat navetat, sikaja nautateurastamot apuosastoineen, tuuletushalli, sekä etuja varastojäähdyttämöt. Lähteet: Helsingin kaupunki /Teurastamo, Kaisa Merz, Markus Talikainen, HS /arkisto ? En minäkään. Mutta nyt ovat chipat ja mate-juoma tuttuja ja voin kertoa niistä teillekin. Chipat ovat pieniä, pyöreitä juustoisia välipaloja. Ja aivan erinomaisen makuisia! Niiden alkuperä on latinalaisessa amerikassa, Argentiinassa ja Brasiliassa, jossa ne tunnetaan nimellä pão de gueijo. Historia ulottuu pitkälle alkuperäiskansoihin, jolloin chipat leivottiin pelkästään maniokkitärkkelyksestä ja vedestä. Jesuiittojen ja kolonialistien saavuttua alueelle tuoden tullessan karjaa ja kanoja, chipat saivat reseptiinsä lisäksi juustoa sekä kananmunia. Chipat ovat luonnostaan gluteenittomia, ja sopivat näin monenlaiseen ruokavalioon. Argentiinalaiset ystävykset Erika Avelli sekä Agustina Lagomarsino perustivat muutama vuosi sitten Lempihetki Oy:n, joka valmistaa chipoja myyntiin. Aluksi chipat tehtiin kotona, mutta Tapanilasta saatiin hankittua työhuone, missä chipojen valmistus käy paremmin. Pääasiallinen jakelukanava on ollut EggPress sekä REKO-ringit, mutta muutama kuukausi sitten avattiin Viherniemenkadulle Chipa Kiosk, jossa voi nauttia näistä mainioista juustopalleroisista sekä siemailla samalla matea, joka myöskin on latinalaisen amerikan lahja ihmiskunnalle. Mate saadaan Ilex paraguarensis-puun kuivatuista ja jauhetuista lehdistä, yerba matesta. Mate on suosittu juoma Etelä-Amerikassa, jossa sitä juodaan perinteisesti pullokurpitsasta tehdystä kupista sekä bombillalla, eli mate-pillillä. Pillin päässä on sihti, joka suodattaa juoman ja jättää rouheet ulkopuolelle. Mate sisältää antioksidantteja, vitamiineja, kivennäisaineita sekä maltillisen määrän kofeiinia. Chipa Kioskissa juoma nautitaan hauduttamalla teen tapaan, mutta aitoja yerba mate-kuppeja on tulossa. Chipa Kioskissa voi nauttia chipat ja kupposen matea paikan päällä, tai voi tilata chipat pakasteena esimerkiksi juhliin, illanistujaisiin, palaveriin tai ihan muuten vain. Myös valmiiksi paistettuja chipoja voi tilata kotiin tai toimistoon. Pakastettuina niitä lämmitetään n. 20 minuuttia 200° C uunissa, jolloin ne ovat parhaimmillaan, rapeita päältä ja pehmeitä sisältä. Perusmakuja ovat juusto, ruohosipuli sekä chili. Kausimakuja myös saatavissa, mm. pinaatti sekä punajuuri. Lempihetki Oy, Vanha Tapanilantie 51. Avoinna pe 1018 Chipa Kiosk, Viherniemenkatu 7. Avoinna ma-pe 9-17, la 11-15 Kallion lapset Vallilan Kirjastossa Kallion lapset muistelivat lapsuuttaan Vallilan Kirjaston kirjaillassa, oik. Tuula Malmström, Tapani Aaltonen, Outi Hurme, Pekka Hurme. ? Kultaista nuoruutta vietettiin lämminhenkisessä Vallilan Kirjaston ja Kirjaston Ystävät r.y. :n tilaisuudessa aurinkoisena tiistai-iltana. Nuoruuden ihanat päivät toivat Kirjastoon vieraat Kalliosta, jotka esittelivät erinomaista kirjaansa ”Meidän Kallio” ( Into 2019 ). Kirja on ainutlaatuinen kokoelma, 300 sivua, erilaisia tarinoita Kallion lapsista 1950-luvulta lähtien. Kirjan tarinat liittyvät kaikki osuusliike Elannon taloissa asuneiden lasten kertomuksiin. Elannon taloissa ,jotka sijaitsivat Viides linja 4 ja Neljäs linja 3-5 asui yli 220 lasta, joiden elämyksistä, kokemuksista,muistoista kirjan tarinat koostuvat. Tarinat ovat ainutlaatuista Helsingin ja Kallion kulttuurihistoriaa. Kirjan tekijäryhmän edustajat kertoivat kirjanteos alkuvaiheista, kuinka kaverien ideasta lähettiin kehittelemään kirjaa. Kenelläkään asiasta innostuneista ei ollut aiempaa kokemusta kirjanteosta, mutta tarinoita alkoi tulla, lopulta liiankin kanssa. Kirjan erittäin mielenkiintoisten valokuvien kokoaminen oli oma operaationsa, yksi toinen kaivoi kotialbumiaan. Lopputulos on kuviltaankin aivan mainio ! Kyllä tyttöjen ja poikien muoti oli 1950-luvulla ihanasti toisenlainen ! Vallilassakin on useita isoja taloyhtiöitä : Sammatti, Nelikulma, Euranlinna , joiden 1950-luvun lasten ja nuorten elämä olisi hyvinkin muistelemisen ja kirjan arvoinen. Nyt kun vielä ehkä muistaa !
8 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 ? ? Runopalsta Ruusuja ja romantiikkaa Reunassa kesäisen maan ruusut kukkaan puhkeaa. Kummulle koivuun valkeaan linnut saapuu laulamaan. Latva tuuleen taipuu, katkea ei kuitenkaan. Raukkaus on kuolematon, saat ruusun valkoisen. Huomaan äänen vaienneen, linnunlaulun päättyneen. Tänään emme unta saa, täysikuu sua valvottaa. Sinun käteesi tartun, tiemme on ruusujen. Sinulle poimin kukkasen, saat ruusun valkoisen. Reunassa kesäisen maan ruusut kukkaan puhkeaa. Sävel kaunis soinnahtaa, mennäänkö tanssimaan? Ruusut täyttää maan, voisko olla kauniimpaa? Rakkaus on kuolematon, saat ruusun valkoisen. Ruusut täyttää maan, voisko olla kauniimpaa? Rakkaus on kuolematon, saat ruusun valkoisen. Toivo Levanko lyyrikko PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Hakaniemi, Hämeentie 7, 00530 Helsinki Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Kallion Alko uudistuu ? Kallion myymälä on kiinni remontin vuoksi 2.6.– 18.6.2019. Uudistettu myymälä avataan remontin jälkeen keskiviikkona 19.6. klo 9.00. Kallion myymälän ollessa suljettuna lähimmät Alkon myymälät löytyvät Helsingin Hakaniemestä sekä keskustasta. –Haluamme tarjota asiakkaillemme huippuluokan asiakaskokemuksen – erinomaisen ja asiantuntevan palvelun sekä kiinnostavat tuotteet. Kehitämme myymäläverkostoamme jatkuvasti ja nyt on Kallion myymälän vuoro saada Alkon uuden myymäläkonseptin mukainen ilme ja toiminnallisuudet”, kertoo pääkaupunkiseudun aluepäällikkö Tatu Vanninen. – Kehitämme palveluita yhdessä asiakkaidemme kanssa ja asiakasta varten oli kyse sitten myymälästä, verkkokaupasta tai asiakaspalvelukanavista. Alkolla on tähän ihan oma konseptikin, Neuvonantajat, jossa yhdessä asiakkaidemme kanssa ideoimme Alkon palveluihin, valikoimaan ja vastuullisuuteen liittyviä erilaisia teemoja. Nämä ovat ihan erinomaisia tilaisuuksia rakentaa ja kehittää asiakaskokemusta yhdessä, sanoo palvelupäällikkö Ari Viitanen. Liittyen Kallion myymälän uudistumiseen, järjestää Alko Neuvonantajat-tilaisuuden 28.5., jossa teemana on Alkon valikoiman kehittäminen. Lisäksi tilaisuudessa pääsee äänestämään taiteesta. – Alkon oma taiteilijalahjakkuus, palvelupäällikkö Tuomas Kokko, joka on harrastanut graffiteja parikymmentä vuotta, ottaa teoksellaan haltuunsa Kallion myymälään johtavan käytävän. Neuvonantajat valitsevat 2-3 vaihtoehdosta tähän suosikkinsa ja teos on nähtävissä 19.6. lähtien, kun myymälä avautuu. Graffiti ja katutaide taipuu moneen – myös tukemaan Alkon lähimyymälän ilmettä. Tuomas on aloittanut Alko-uransa Kalliossa, joten tässä mielessä ympyrä sulkeutuu, toteaa Tatu Vanninen. Kallion myymälän kokonaisvalikoima säilyy noin 1600 tuotteessa, joista remontin jälkeen myymälässä uusia tuotteita on noin 300. Viinejä on noin 1080, väkeviä 270 ja panimotuotteita 250. Tuoteryhmistä painottuvat oluet, viinit, luomutuotteet ja vegaaniset. HARAKAN Sähköautojen latausjärjestelmiä jo joka neljänteen taloyhtiöön ? Lähes neljäsosa taloyhtiöistä kaavailee sähköautojen latausjärjestelmiä, kertoo Kiinteistöliiton tuore korjausrakentamisbarometri. Latauspisteitä suunnittelevat yhtä lailla rivitaloyhtiöt kuin kerrostaloyhtiötkin. Aikeet latauspisteiden toteuttamiseen ovat edelleen yleistyneet viime syksystä. Asiaa tiedusteltiin ensimmäisen kerran korjausrakentamisbarometrissa syksyllä 2017, jolloin 19 prosenttia vastaajista arveli toteuttavansa lataushankkeen seuraavan viisivuotisjakson kuluessa. Tämän vuoden aikana latauspisteitä aikoo toteuttaa kerrostaloyhtiöistä kolme prosenttia ja rivitaloyhtiöistä alle kaksi prosenttia. Ei merkittävää kasvua korjausrakentamisessa tänä vuonna Korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 27 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan kuluvana vuonna. Vastaajista 33 prosenttia odottaa sen sijaan korjaamisen supistuvan yhtiössään viime vuoteen verrattuna. Kaikkialla maassa saldoluvut olivat miinuksella kuluvalle vuodelle. Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi runsaat 2500 taloyhtiönsä edustajaa, joista joka toisella on kuluvana vuonna korjaushankkeen jokin vaihe menossa taloyhtiössään. Miltei joka viidennellä vastaajalla on tänä keväänä korjauksia käynnissä. Osuus oli hieman vuoden 2018 kevättä korkeampi. – Tulevan vuoden ennakointi on aina ennen kuluvan kevään yhtiökokouksia sumun peitossa. Tässä vaiheessa taloyhtiöiden hallitukset eivät näytä odottavan kasvua vuodelle 2020, mutta näkymät kirkastunevat tulevan syksyn ja talven aikana, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Korjausrakentamisbarometrin vastaajat arvioivat yleisen taloustilanteen vaikutuksen samankaltaiseksi kuin syksyllä 2018. Vastaajista 12 prosenttia ilmoitti taloustilanteen vaikuttavan heikentävästi korjaushankkeiden ja ylläpitotoimien toteutumiseen yhtiössään. Suuri valtaosa (84 prosenttia) vastaajista kuitenkin totesi, ettei ajankohtaisella taloustilanteella ole vaikutusta heidän taloyhtiönsä korjaushankkeiden toteutumiseen. Urakkatarjousten määrä hienoisessa laskussa Taloyhtiöt ovat saaneet hieman vuoden 2018 kevättä vähemmän urakkatarjouksia. Hallitusten vastauksissa 27 prosenttia taloyhtiöistä oli saanut yhden tai kaksi tarjousta, kun vuosi sitten keväällä näiden osuus oli 25 prosenttia. Kolme tai useampia tarjouksia saaneiden osuus oli puolestaan lievästi laskenut. Näin oli sekä kerrostaloettä rivitaloyhtiöiden kohdalla. Vastanneista taloyhtiöistä 16 prosenttia arvioi, että lainarahan saatavuus on heikentynyt. Neljä prosenttia kertoi saatavuuden parantuneen. Kuitenkin suuri enemmistö, 80 prosenttia vastaajista kokee, että rahoituksen saaminen on pysynyt viimeisen puolen vuoden aikana ennallaan. Sen sijaan taloyhtiöiden hallitusten arviot lainaehtojen kehityksestä eivät olleet niin huonoja kuin vielä syksyllä. Lainaehtojen heikentymistä odottavien vastaajien määrä supistui 31 prosenttiin syksyn 46 prosentista. Ainoastaan kolme prosenttia hallitusvastaajista odotti, että lainaehdot paranevat lähiaikoina. Korjauslainojen saatavuus on pysynyt viime syksyyn verrattuna ennallaan. Hallitusvastaajista 32 prosenttia raportoi, että vain yksi pankki antoi lainatarjouksen. Kolme tai useampia tarjouksia oli nyt saanut 38 prosenttia hallitusvastaajista. Kaksi tarjousta saaneita oli 30 prosentilla vastaajista. Neljännes vastaajista oli pyytänyt lainatarjousta vain yhdestä pankista. Korjauslainojen marginaalien mediaani on pysynyt barometrin vastaajayhtiöissä jo pitkään ennallaan, 0,9 prosenttiyksikössä. Vuonna 2019 korjataan kerrostaloissa eritoten putkistoja ja piharakenteita sekä ulkovaipan osia. Rivitaloyhtiöillä piharakenteet ja ulkovaippaan kohdistuvat korjaukset ovat tänä vuonna yleisimpiä. Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa yleisimmin piharakenteita, rakennusten ulkovaippoja sekä kerrostaloyhtiöissä myös putkistoja. Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Keväällä 2019 korjausrakentamisbarometri tavoitti 2570 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto kiittää lämpimästi. Vastaajista 2293 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 204 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 73 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Kysely toteutettiin nettikyselynä 26.3. 10.4.2019. Kyselyssä raportoidut ns. saldoluvut saadaan vähentämällä supistuvaa kehitystä ennakoivien osuus kasvavaa kehitystä ennakoivien osuudesta. TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI MEILTÄ KEVYET KAPA-KYLTIT PUBIIN & PUTIIKKIIN esim. Ø40cm 2-puol. matta tai kiiltävä synt. paperi nyt 40 € (norm. 44,90)
9 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 Saaren yleisöopastukset Saarikierrokset 11.5.–29.9.2019 Näkymä Kaivopuistosta merelle. Ihmisiä puistossa. Rannassa mattolaituri. Taustalla Harakka ja Uunisaaret. ? Lauantaisin klo 12–14 koko perheen toiminnallinen tutkimustuokio, jossa opas ohjaa saaristoluonnon tutkimuksiin. Retki alkaa klo 12 lähtevän yhteysveneen saavuttua Harakkaan. Sunnuntaisin opastettu kierros klo 14–15. Kierroksella tutustutaan saaren luontoon, historiaan ja taiteilijataloon. Retki alkaa klo 14 lähtevän yhteysveneen saavuttua Harakkaan. Lasten saariseikkailut Saariseikkailuretkiä järjestetään kesäsunnuntaisin 19.5., 2.6., 16.6., 7.7., 21.7., 4.8. ja 25.8.2019 klo 12.00–14.00. Seikkailut ovat 4–10 -vuotiaille lapsille suunnattuja sadunhohtoisia luontoretkiä, joiden aikana tutustutaan Itämeren saloihin, kurkistetaan kiehtovaan vedenalaiseen maailmaan ja tutkitaan saariluonnon ihmeitä aistiharjoitusten ja leikkien avulla. Retkelle osallistutaan aikuisen seurassa ja se kestää 2 tuntia. Retki alkaa klo 12 lähtevän yhteysveneen saavuttua Harakkaan. Tapahtumat ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Retket järjestää Helsingin kaupunkiympäristö / Harakan luontokeskus. Yhteysvene saarelle Yhteysvene Harakkaan lähtee Ullanlinnan laiturista klo 12 (Ehrenströmintie 3b, Kahvila Ursulan vieressä). Edestakaisen matkan hinta on aikuisilta 5 euroa ja lapsilta (4 16 v.) sekä eläkeläisiltä 2 euroa. Venemaksu kortilla, käteinen ei käy. Julkisilla kulkuvälineillä lähimmäksi laituria pääsee raitiovaunulla 2 ja 3. Lisätietoja Harakan saaresta ja luontokeskuksesta löytyy osoitteesta: www.hel.fi/ harakka Helsingin Diakonissalaitoksen hätämajoitus päättyi ? Helsingin Diakonissalaitos kiittää yhteistyökumppaneitaan kuluneesta talvesta. Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämä hätämajoitus sulki ovensa vappuna. – Majoituksessamme on talven ajan ollut keskimäärin 140 150 ihmistä joka yö, yksikönjohtaja Mika Paasolainen sanoo. Helsingin Diakonissalaitoksen järjestämä majoitus on tarkoitettu ensisijassa Romaniasta ja Bulgariasta tulleen niin sanotun liikkuvan väestön majoittamiseen. Heitä olikin HDL:n hätämajoituksen käyttäjistä tänä talvena 93 prosenttia, ja toiseksi eniten yöpyneistä oli Suomen kansalaisia. Majoittuneet edustivat kaikkiaan 30:a kansallisuutta. Hätämajoitusta järjestetään joka talvi lokakuun alusta vappuun. Sitä rahoittaa Helsingin kaupunki. Helsingin Diakonissalaitos haluaa, että Suomi tekee vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. – Liikkuvan väestön tuleminen Helsinkiin on seurausta siitä, että romanit ovat Euroopassa köyhimmistä köyhimpiä. He tulevat Suomeen etsimään parempaa elantoa, ja kerjäläiskysymyksen ratkaiseminen edellyttää koko Euroopan laajuista yhteistyötä. Siksi haluamme, että Suomi ottaa romaniväestön ihmisoikeuskysymykset agendalleen EU-puheenjohtajakaudellaan. Liikkuvalla väestöllä pitää myös olla mahdollisuus ansainta elantonsa muuten kuin kerjäämällä. Me Helsingin Diakonisaalaitoksella tarjoamme heille keikkatyötä perustamamme keikkapoolin kautta Työtä ja toivoa -hankkeessa”, Helsingin Diakonissalaitoksen Mika Paasolainen sanoo. Sähköautojen latausjärjestelmiä jo joka neljänteen taloyhtiöön ? ? Maarnela Viimeinen evakko ? ”He olivat hävinneet. Saaneet rangaistuksen. Mistä se oli tullut, siihen tulisi varmasti monenlaisia vastauksia. Eräs myönteinen seikka siinä asiassa sentään oli. Kohtalo oli vapauttanut heidät kaikesta vastuusta antamalla heille selkäsaunan. Mitä olisikaan merkinnyt voitto. Vastuuta. Vastuuta teoista, jotka kerran olisivat vaatineet hyvityksen” (-Tuntematon Sotilas, loppusanoja). ”Vanhustenhuollon kokonaisuutta arvioitaessa on tunnustettava, että kuntien henkilöstö-rakenne ja -määrä eivät ole kehittyneet kaikilta osin toivotulla tavalla.” Siitä oli jo 12 vuotta … Nainen käveli vaivalloisesti rollaattoriinsa nojaten. Hän muisteli noita sanoja – ja nyt siitä oli kulunut jo 12 vuotta, kun hallitusten hallitus ennen nykyistä oli luvannut, että lähdön odottelu olisi jotenkin helpompaa. Mitään ei ollut tapahtuntut. Hän ei halunnut olla kilpailutettu lihasköntti paikallisten hoitolaitosten saaristossa, yksin ja unohdettuna. Hän halusi pois niin kauan kuin vielä itse pysytyi liikkumaan. Tutussa ja turvallisessa seurassa, ilman yksinäisyyttä, ilman pelkoa. Naisen seurassa käveli aikuinen mies. Jotenkin ulkonäöstä saattoi päätellä, että äiti ja poikahan siinä menivät. Minne lie kävi matka. Vanhuksen vierellä kulkeva mies tiesi, että oli myös itse kohta astuva noiden elävien kuolleiden joukkoon. Aikaan, jolloin askel hidastuu, aikaan jolloin omat voimat eivät enää riittäneet itsestä huolehtimiseen. Eikä puolustajia enää olisi. Kymmenen vuotta eteenpäin ja samoista laidunmaista, samoista karjan juottopaikoista, samoista yhteiskunnan määrärahoista olisi tappelemassa isompi porukka. Ja siinä tappelussa hän häviäisi. He istahtivat tutun aseman laiturille. Kaikki oli jo puhuttu valmiiksi, halaukset halattu, itkut itketty. Nyt vain odoteltiin. Kun aika koitti, niin mies auttoi vanhuksen ylös. Tämä köpötteli eteenpäin pitkin laituria rittävän etäälle pojastaan, kääntyi ympäri ja jäi odottamaan. Ajan viime hetket valuivat, rauha oli jo laskeutunut. Vanhus ei joutunut olemaan yksin. Ajolangat aloittivat kohinansa, metallinen joiku voimistui, oman aikansa Lentävä Kalakukko lähestyi. Vanhus lähti tulemaan kohden poikaansa, siirtyi kuin vaivihkaa lähemmäs laiturin reunaa; sitten muutama nopeampi kömpelö askel ja vanhus pudottautui laiturin reunan yli. Se osui. Elämä oli täyttynyt. Kärsimys loppui siihen. Viimeinen evakko oli poistunut. Ari Maarnela Kallionseudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Pendelöinti on tehokas apu korkeiden vuokrien ja hintojen haittoja vastaan ? HSL:n lippuhintojen uudistus 27.4.2019 poisti kuntarajojen merkityksen julkisen liikenteen lippujen hinnoittelussa pääkaupunkiseudulla. Aiemmin hinnoittelu perustui nimenomaan kuntarajoihin. Nyt kuntarajoilla ei ole enää väliä, vaan uudet vyöhykkeet menevät todellisten etäisyyksien mukaan. Tämä tekee helpommaksi pendelöinnin pääkaupunkiseudun kaupunkien rajojen yli. Ja on tehokas apu halutuimmilla aluilla hämmentävän korkeiksi karanneiden asuntojen vuokrien ja hintojen haittoja vastaan. Hämeenlinnasta lähtee 50 junavuoroa päivässä. Matka Pasilaan vie 59 minuuttia ja Tampereen keskustaan 41 minuuttia. Asuntojen vuokrat, hinnat ja tarjonta ovat vehreässä pikkukaupungissa todella houkuttelevia Helsinkiin ja Tampereeseen verrattuna. Silti niistä pendelöinti ei juuri poikkea pääkaupunkiseudun sisäisistä matka-ajoista ruuhka-aikaan. Ja puolisoista toinen voi käydä töissä Tampereella ja toinen Helsingissä. Tilastokeskus kertoo tänään tuoretta tietoa asuntojen vuokrien kalleudesta. Mutta samalla myös siitä, kuinka paljon vuokrataso laskee, jos siirrytään hieman kuumimman kysynnän alueelta sivuun. Etäisyys vaikuttaa vuokriin ja hintoihin enemmän kuin mitä tavallista arkea määrittävissä matka-ajoissa todellisuudessa eroa on. Kaupungistuminen on Suomessa nyt erittäin kiivasta, ja se uhkaa jo keskisuurten kaupunkien elinvoimaisuutta. Tästä olemme varoittaneet toistuvasti. Kasvussa ovat nyt ainoastaan kaikkein suurimmat keskukset, joissa asumiskulujen taso on iso haaste. Eikä se ratkea pelkästään uudisrakentamisella, koska uudisrakentamisen kustannukset ovat niin korkeat. Apuun tarvitaan lisäksi käteviä ja nopeita julkisia liikenneyhteyksiä hyödyntävää pendelöintiä. Tämä puoli on viime aikoina julkisesta keskustelusta aavistuksen unohtunut. Halu asua lähellä työpaikkaa on erityisesti lapsiperheillä kiistatta selvässä kasvussa. Ei silti saa unohtua, että ensinnäkin muutos preferensseissä ei edelleenkään koske kaikkia vaan selkeästi tiettyä osaa kotitalouksista ja toiseksi erityisesti pääkaupunkiseudulla ajatus muutosta työpaikan lähelle on ylipäätään taloudellisesti realistinen vain osalle perheitä. Miksi sitten pendelöinnin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä on paljonkin parantamisen varaa? Matka-aikojen ja kustannusten voisi ajatella muodostavan ikään kuin tasaisia renkaita veteen. Tosiasiassa nopea, suhteellisen edullinen ja ekologinen raideliikenne synnyttää paikoin yllättävän etäältäkin hyviä pendelöintimahdollisuuksia. Mutta se, kuinka vähän ne asuntomarkkinoille nyt heijastuvat, tulee yhtä lailla esiin vertaillessa pääkaupunkiseudun kaupunkeja tai vertaillessa pääkaupungin ja Tampereen välistä radanvartta. On totta, että asuminen suurimpien kasvukeskusten halutuimmilla alueilla on noussut Suomessa kansainvälisestikin vertaillen varsin kalliiksi. Yhtä aikaa on totta, että asumiskustannuksensa voi siitä tasosta puolittaa, ja silti asua kansainvälisesti vertaillen kohtuullisen työmatkan päässä. Luonnollisesti tämä on vain yksi näkökulma asumisen kalleuteen. Mutta sellainen, jota ei myöskään ole syytä sivuuttaa. Timo Metsola hallituksen puheenjohtaja www.vuokraturva.fi www.myyntiturva.fi Elisan pääkonttori Pasilassa. Varma investoi Elisan pääkonttorin energiaremonttiin Hiilijalanjälki supistuu 40 prosenttia ? Työeläkeyhtiö Varman omistamaan Elisan pääkonttorikiinteistöön valmistui juuri energiaremontti, joka pienentää kiinteistön energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä noin 40 prosenttia. Kellareissa sijaitsevien konesalien lauhdelämpö otetaan hyötykäyttöön. Konesalien lauhdelämmöt ohjataan rakennuksen lämmitysverkoston ja ilmanvaihdon käyttöön. Näin tuotettu energia vähentää kaukolämmön kulutusta ja jäähdytysenergian tarvetta. Samalla pienevät sekä kiinteistön omistajan että käyttäjän kustannukset. – Tällaisia investointeja on ilo tehdä, koska niiden tuotot ylittävät selvästi kiinteistösijoitustoiminnan tyypillisen tuottotason. Saavutetut kustannussäästöt vaikuttavat merkittävästi kiinteistöjen arvoon, sanoo Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi. Elisan pääkonttorissa vuosittain saavutettava noin 250 CO2-tonnin säästö vastaa yli 1 000 aurinkopaneelin vuosituottoa tai sillä voidaan kompensoida yli 2 000 Tukholmaan suuntautuvan meno-paluulennon päästöt. – Tämä on hyvä esimerkki ilmastonmuutosta hillitsevästä ratkaisusta, joka parantaa myös yrityksen kilpailukykyä, Ilkka Tomperi kertoo. Varman tavoitteena on vähentää vuoteen 2025 mennessä 20 prosenttia kiinteistöjensä hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi Varma on sitoutunut 10 prosentin energiansäästötavoitteeseen vuosien 2017–2025 aikana. Yhtiö sijoittui viidenneksi viime vuonna AODP:n toteuttamassa kansainvälisessä vertailussa, jossa arvioitiin maailman sadan suurimman eläkesijoittajan varautumista ilmastonmuutokseen. – Vastuullisesti toimivat yritykset vievät taloudellisesti kannattavat energiatehokkuusinvestoinnit viipymättä toteutukseen. Energiaremonttien taloudellinen kannattavuus on parantunut selvästi viime vuosien aikana nopean teknisen kehityksen ansiosta. Varma on kiristänyt omia energiatehokkuustavoitteitaan, koska aiemmat tavoitteet saavutettiin etuajassa, kertoo Ilkka Tomperi. Elisa haastaa suuryritykset Elisa pyrkii vähentämään oman toimintansa päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2016 tasosta. – Elisa haluaa olla voimakkaasti mukana rakentamassa kestävämpää yhteiskuntaa. Jos kaikkien Suomessa sijaitsevien pääkonttoreiden energiatehokkuus laitettaisiin kuntoon, vaikutus järjestelmän tasolla olisi merkittävä. Siksi haluamme haastaa kaikki suomalaiset suuryritykset selvittämään kiinteistöjen energiaremonttien mahdollisuuksia, kuten lämmön talteenottoratkaisuja, lämpöpumppuja ja aurinkosähkön tuotantoa. Ankeuttavan säästämisen sijaan meidän kannattaa miettiä, kuinka voimme tehdä asioita aiempaa älykkäämmin, tehokkaammin ja kestävämmin, sanoo yhtiön yritysvastuusta vastaava johtaja Minna Kröger. Elisan konesalien lämmön talteenottoratkaisun suunnittelusta ja asennuksesta vastasi energiapalveluyhtiö LeaseGreen. – Järjestelmä suunniteltiin siten, ettei se voi edes vikaantuessaan häiritä konesalien jäähdytystä, sillä vanha jäähdytysratkaisu jätettiin taustalle varmistukseksi. Olemme iloisia, kun saimme toteuttaa kiinteistön omistajalle ja käyttäjälle erittäin kannattavan energiaremontin, jonka voittajiin kuuluvat myös yhteiskunta ja ilmasto, sanoo LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto.
10 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Toukokuun kulttuurikierros Music+-esityksen Anne-Maarit Kinnunen (vas.), Hanna Heino (selin), Tuuli Vahtola, Meeri Lempiäinen, Jenni-Elina von Bagh, Satu Rekola, Soile Voima, Kirsta-Julia Arppo, Minna Karttunen, Anni Koskinen, Soili Huhtakallio, Mirva Mäkinen, Heini Hermunen on järjestäytynyt tanssiryhmä Stoassa. Kuva: Katri Naukkarinen. Sabrina ja Saarten tyttäret esittää Kantelettaren tekstejä nuoren naisen maailmasta. Nihkee Akka -räppäri, Jonna Nummela (sormi pystyssä), Sabrina Ljungberg keskellä. Kuva: Jesse Pasanen. Säveltäjä Anna-Mari Kähärä (keskellä edessä) ja Tampereen Taiteellinen Kuoro oikein poseeraa kesken Suomi-musikaali -konserttia Savoyn lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Tanssijat Ville Valkonen, Tiia Huuskonen ja taustalla Timo Korjus esiintyvät Ballet Finlandin “Seitsemässä” Aleksanterin teatterissa. Kuva: Grisha Olizeg. ? Maailma kylässä tulee taas 25.-26.5. Kaisaniemen puistoon ja Rautatietorille. Festivaalin näytteilleasettajia on 400. Paljon musiikkia, kirjoja, elokuvia ja keskusteluja on luvassa. Suomi-musikaalit soivat Vappupäivänä on Savoy-teatterissa saimme nauttia Suomimusikaalin vauhdikkaissa ja koskettavissa tunnelmissa. Kuulimme musikaalilaulajien parhaimmistoa; säveltäjät Eeva Kontu, Anna-Mari Kähärä ja Jussi Tuurna säestivät ja myös juonsivat hauskasti konsertin. Sama kolmikko on luonut vastaavaa Tampereen Teatterikesään. Tunnelmaa olivat luomassa myös kahdeksanhenkisen orkesteri ja ennen kaikkea 30-päinen musiikkiteatterin ammattilaisista koostuva Tampereen Taiteellinen Kuoro, joka vastasi monesta huippuhetkestä, mm. Tuurnan ja Jussi Kylätaskun ”Pelasta pois, Maaria” näytelmästä Maaria Blomma. Laulajat ja kuoro esittivät upeita lauluja tämän vuosituhannen musikaaleista ja näytelmistä, kuten Tytöt 1918, Homo!, Palava kaupunki, Slava!, Särkynyt malja, Tippukivitapaus, Viita 1949 ja Häräntappoase. Saimme nauraa, laulaa ja rytmittää mukana sekä liikuttua vapputunnelmaan. Minuun koskettivat eniten Vuokko Hovatan, aina niin kuulaalla äänellään, tulkitsema Kontun ”Kuudella kielellä” Viidasta ja Kähärän ja Marja-Leena Mikkolan ”Saima Irene maaliskuussa 1918” Kapsäkin Murhenäytelmästä. Sinikka Sokka lauloi komeasti Tuurnan ja Pirkko Saision ”Epilogin” Mustasta Saarasta. Jukka Nylund esitti vahvasti Kähärän ”Ja lopuksi” runon Mika Waltarin tekstiin ja Tuurnan-Saision ”Vaikka enkelin kieltä puhuisin” musikaalista Slava, kunnia! Petrus Kähkönen oli parhaimmillaan voimakas Kontun uudessa sävellyksessä Viidan klassiseen Alfhild-runoon. Se on hyvin tuttu myös lauluna, joten rohkea ja onnistunut teko on säveltäjän uusi versio. Täysi Savoyn katsomo jää odottamaan tästä Vappuperinnettä. Kansanrunoutta tarttuvina melodioina Korjaamon Vintillle kerääntyi vapun alla lempeänä kevätiltana lavarunouden ystäviä ja kuorolaulusta innostuneita katsojia. Tarjolla oli naiskauneutta, hyvin toisiinsa sointuvat äänet ja intensiivistä huumoria. Sabrina ja Saarten tyttäret on ainutlaatuinen laulukollektiivi, joka tuo uutta musiikkia yhdistämällä ikiaikaista kansanrunoutta tarttuviin melodioihin ja särmikkäisiin rytmeihin. Yhtyeen perustaja Sabrina Ljungberg on säveltänyt laulut Kantelettaren teksteihin. Laulut kertovat (nuoren) naisen elämästä, kasvukivuista ja onnesta, jotka ovat ajasta aikaan samanlaisia. Lauluteksteistä punoutuu kokonaisuus, jossa haaveileva tyttö kasvaa unelmiaan toteuttavaksi nuoreksi naiseksi. – Voisi jo lempiä, arveli otsikko. Saarten tyttäret ryhmä työstää musiikkiaan improvisoinnin keinoin. Heittäytyvä ilmaisu ja draamallinen jännite ovat leimallista yhtyeen esityksissä. Tyttäret jakavat Kantelettaren nykyihmistäkin koskettavia runoja Mitä me tytöt suremma –iltojen muodossa. Esityksiin rakennetaan visuaalisia elementtejä yhteistyössä valoja kuvataiteilijoiden kanssa. Nyt visuaalinen ympäristö koostui Vintin pysyvistä seinäkuvista, 1800-luvun kantakaupungin kartoista. Kuoron kanssa esiintyi Nihkee Akka, joka on saanut nimensä vieraan miehen huutelusta – tämä akka huutaa takaisin! Jonna Nummela kokosi musiikin ja nopeatempoiset tekstit yhteen. Uuden ajan iskevän mainiota räppiä, joka on myös luonnonläheistä ja fyysistä. Ballet Finlandin vaikuttavat tanssiteokset Ballet Finland, entinen Pieni Balettiseurue, sai vuoden alussa uuden taiteellisen johtajan, kun Jouka Valkama jatkaa Ville Valkosen paikalla ryhmän vetäjänä. ”Ballet Finland Nyt!” esitteli Aleksanterin teatterissa ryhmän nykyisellään ja toi näyttämölle Valkosen vanhoja teoksia ja yhden uuden sekä Valkaman teoksen. Ville Valkosen koreografia ”Seitsemän” on ylistys suomalaiselle huipputaiteilijalle Jean Sibeliukselle. Seitsemän tanssijaa tanssii välähdyksiä elämästä säveltäjämestarin viimeiseksi jääneeseen teokseen, 7. sinfoniaan. Olen nähnyt teoksen aiemmin, ja aina se on yhtä vaikuttava yhteistanssina ja soolo-osissa. Tiia Huuskosen ja Valkosen yhteiskohtaukset ovat hienoja. ”Magnet” on Valkosen luoma pas se deux, joka on osa koreografiasta: ”Red light drowning”. Sitä on esitetty ympäri Suomea eri tapahtumissa esimerkiksi Kansallisoopperan lavalla HIBC balettikilpailun finaalissa. Maria Beseghi ja Tuomas Hyvönen tanssivat ylväästi. ”Enigman” tanssi nuori Japanin löytö, 17-vuotias Kinomi Takahashi sulavasti. ”Legioona” on tanssiteos yhteisöllisyydestä ja yksinäisyydestä sekä siitä kuinka ympärillämme kulloinkin olevat ihmiset määrittelevät tunteitamme ja toimintaamme. Esitys alkoi talvivaatteissa kahdeksan tanssijan voimin. Valkaman omaperäiset teokset ovat tunnettuja suoraviivaisesta ja fyysisestä liikekielestään, joka yhdistyy saumattomasti puhuttelevaan visuaalisuuteen. Kollaasiteos vaikuttaa moneen aistiin Zodiakin kevään huippua oli Stoassa nähty ”Music+”, joka on kolmen tekijän kollaasiteos 12 tanssijalle, esineille ja tilalle. Teoksen tavoitteena on moniääninen kohtaaminen, ja motiivina uteliaisuus. Teos on yksinkertainen ja graafinen suurmuodoiltaan, mutta kompleksinen ja elävä pienmuodoissaan – kuin geometrisen arkkitehtuurin sisään kasvava metsä. Se on instrumentin soittoa, ja tuo instrumentti on tila-aika-avaruus. – Musiikki on suhteita välillä, tanssija Satu Rekola sanoo. Suomalaisella nykytanssikentällä on harvoin näin suurimuotoista esitystä. Koreografit ovat Liisa Risu ja Mirva Mäkinen. Kolmas tekijä Sonja Jokiniemi on mukana visuaalisen koreografian tekijä
11 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 ? ? Kulttuuri Stadin vappuiloa lauluina, mummodiskona ja tanssina Veera Railio (oik.), Sirkka-Liisa Sass ja Maija Ruuskanen esittivät paljon suosiota saaneita Sass-lauluja Juttutuvan Varaslähdössä vappuun. Kuva: Sari Kolkka. Ajantaju laulaa “Kolme pientä trollia” maailman tiedonvälityksen häiriköistä Juttutuvan Varaslähdössä Vappuun. Kuva: Sari Kolkka. Laulaja Meiju Suvas ja juontaja, näyttelijä Tuija Piepponen luovat Mummodiskoon ilosanomaa Kampin Palvelukeskuksen vappubileissä. Kuva: Raimo Granberg. Kristiina Halkola keskittyy tulkintaan Vallilan Tangon vapunaatossa Hartolan puistikossa täpötäyden yleisön edessä. Kuva: Raimo Granberg. ? Varaslähtö Vappuun otettiin jo yhdeksännen kerran Juttutuvassa, jossa naseva trubaduuri Vesa Salmi ja Tipi Tuovinen lämmittivät yleisöä vapunodotustunnelmaan Jussi Raittinen veti omia klassikkojaan työväenlauluista. Lisäksi esiintyvät stand up -koomikko Ida Akkila, trubaduuri JP Meronen, ympäristörockia soittava Valtaisa luonnontalouskoneisto ja Ajantaju. Ajantajun sielu ja lauluntekijä on Tiina Pelkonen, jonka kaksi vuotta sitten tekemä uusi Helsinki-laulu on koskettava. Hän näki maahanmuuttajapoikien kuvaavan Stockan jouluikkunoita ja kirjoitti: – Lumi leijuu Aleksilla Stockan ikkunaan / Nuorukaiset satumaisemaa jää kuvaamaan / Arabiaa puhuvat, äidille kuvan meilaavat / yhden silmät / kyynelissä /Viimein nään Helsingin /Viimein nään Helsingin. Sanasirkka, lauluntekijä Sirkka-Liisa Sass on tehnyt viime vuosiin asti todella nasevia ja kantaaottavia biisejä täydellisellä riimillä. Nainen tulkitsi itse muutaman laulunsa lavalla, mukanaan Kapsäkki-yhteistyöstä tutut, taitava pianisti Maija Ruuskanen ja monipuolinen laulaja, viulisti Veera Railio. Satiirin huippua on ”Oi Kehitys!” -laulu: – Kakstuhatluvulla / naisten asema / eikö ole toinen kysyn, / jos vain haluttuna pysyn / duunissa ja kotosalla / mieliala korkealla. / Kuumana mä ootan häntä niin kuin ruoka uunissa, / ja ääneni on duurissa. / Rasittunut mies ei kestä mollia, / kun tarjolla on kauniimpia nollia. Sassin laulujen sanoma hiljensi ravintolan melukulissit. Hän on paljon terävämpi kuin itseään puoli vuosisataa nuoremmat räppärit. Moni on kuullut kesän ”Mummotunnelista”, mutta tiedättkö Mummodiskon?. Mummodisko ry järjesti yhteistyössä Kampin palvelukeskuksen kanssa vappubileet aattoiltapäivänä. Punaisena lankana toimivat jaettu ilo ja ennen kaikkea hauskan pito yhdessä, kuvaajamme todistaa. Yleisöä tähdittivät suosittu laulaja Meiju Suvas, joka oli jo odotellut, milloin pääsee seuraavan kerran Mummoja repuissa. Buffetissa myytiin simaa, munkkeja, kahvia ja muuta. Puisto täyttyi tanssilla ja iloisella vappumielellä hyvässä poutasäässä. Vallilan Tango tarjosi parhaat mahdolliset vappuisat tahdit kaikelle kansalle lapsista vaareihin. Kuuntelin yhden setin kolmesta, ja pääosassa oli pikemmin humppa, jonka Saksasta kotiutunut laulaja taitaa myös hyvin. Marianne Krause opetti kaikille halukkaille tangoa. Yllätysesiintyjä ei ollut pitkään paikalla salaisuus. Ihmiset tiesivät, että Kristiina Halkola tulee viimeiseen settiin. Näyttelijä tunnetaan pikemmin 60-luvun elokuvaballadeista ja 70-luvun poliittisesta laulusta, mutta kaikenlainen musiikki sujuu. Yleisö keskittyi tanssin sijasta kuunteluun. Yllätysvieras on usein kokeneempi taiteilija, aiemmin mm. Vieno Kekkonen. disko -lauteille. Värikäs ilopilleri, näyttelijä Tuija Piepponen loihti juonnoillaan ja hersyvällä huumorilla tapahtumaan tunnelmaa, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Burleski ryhmä ”Stinkig Kittens” talutti estradille täysin uuden show:n. Aika uutta Mummodiskossa. Vallilan Tangon järjestämät vapputanssit vetivät perinteiseen tapaan väkeä Hartolan puistikkoon Vallilan Inarintiellä. Vapunaaton juhla alkoi klo 16 ja päättyi klo 20, joten se on aina hyvin lapsiperheystävällinen ja vanhemmalle väelle sopiva. Tapahtumassa ei myydä alkoholia, eväitä tosin oli monella kasseissa Työväentutkimuksen pääpalkinnon sai Saara Lång teoksellaan Ventuskartano ry:n 50 vuodesta päihdehuollossa. Tekijä kiittää palkinnosta, vierellään puheenjohtaja Arja Alho ja eläköityvä kirjastonhoitaja Raija Kangas (oik.). Kuva: Alpo Väkevä. Jonnakaisa Risto ja Henna Sormunen on makaaberiin karnevalismiin kykenevä klovnipari ”Home Sweet Home” esityksessä Nukketeatteri Sampon lavalla. Kuva: Heikki Kynsijärvi. nä. Työmenetelminä toimivat äänen, kuvan ja liikkeen aistimukselliset vastaavuudet. Kollaasissa tanssijat ovat kaikille yhteisiä, ei jaettuja. Mäkisen tulokulma prosessiin on kosketukseen ja improvisaatioon perustuva liikkeen fyysisyys ja kokemuksellisuus. Risu taas on purkanut vanhoista teoksistaan kolme systeemistä rakennetta materiaaliksi uudelleen tarkasteluun. Jokiniemen alueena ovat teoksen tila, objektit ja puvut – ei-inhimillisen suhde ihmiskehojen koreografiaan. Kysyin tekijöiltä, ovatko he ottaneet mallia Jouko Turkasta, joka toi simultaanisuuden, samanaikaisen ja ristikkäisen eri asioiden tekemisen teatteriin. Risu vastasi, että pikemmin on tavoiteltu ajallisesti perättäistä tekemistä. Koti rakas kotini… ”Home Sweet Home” Nukketeatteri Sampon aikuisyleisöesityksenä oli ajankohtainen teema valitettavan absurdilla ja todella tavalla, oli katsojan ensimmäinen reaktio, kun esitys päättyi. Sosiaalisesti rajoitteiset klovnihahmot Jyrki ja hänen apurinsa Omppu kuljettavat tarinaa kiinteistövälityksen ihmeellisestä maailmasta, joka aina on myös todellisuudessa ihan oma juttunsa. Aina ei voi luottaa ”osaaviin kiinteistövälittäjiin”, koska he puhuvat niin omaa kieltänsä. Niin tässäkin aikuisten sadussa. Yksiön myynti tai vuokraus on tärkeintä, oli siinä vikoja tai ei. Tällä kertaa on, kosteusvaurioita, hometta. Tarja, joka on ihan Tarja Halosen näköinen nukke, muuttaa yksiöön kerrostalon ylimpään kerrokseen. Tulee julkisivuremontti, Tarja asuu muovien ympäröimänä, vaarallista asbestia on ilmassa ja kukaan ei auta. Puheluita pompotellaan, niin kuin yksinäisten ja sairaiden kohdalla usein tapahtuu. Homekoira tulee auttamaan, ja on ehkä ystäväkin, mutta koira jotenkin hyötyy tilanteesta ja muuttaa rikkaana etelän rannoille. Joku aina hyötyy. Esityksen tuottaa Vaurioteatteri – ammattiteatteriryhmä, joka esittää villisti ja taidolla. Jonnakaisa Risto ja Henna Sormunen on valtavan hieno, makaaberiin kykenevä punk-henkinen klovnipari ja DJX Juuso Timonen tukee musiikissa. Teos hyödyntää esittävien taiteiden eri osa-alueita, nukketeatteria, klovneriaa, musiikkiteatteria ja varjoteatterin keinoja. Lavastus ja valaistus olivat hyvin kekseliäitä. Päihdehuolto Työväentutkimuspalkinnon kohteena Työväenperinne Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. – On erittäin merkityksellistä, että työväenliikkeessä toimineet ovat kirjoittajakurssien innoittamina merkinneet muistiin omia ja järjestötoimintansa vaiheita, raadin puheenjohtaja Arja Alho kiitti. Pääpalkinnon sai Saara Långin kirjoittama teos ”Suurella sydämellä, ammatillisella otteella. Ventuskartano ry – viisikymmentä vuotta päihdehuollon palvelujen tuottajana”. Se on pienimuotoinen, mutta tärkeä puheenvuoro suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen uloslyömistä. Teos antaa äänen niille, joita ei yleensä kuunnella. Kuvaus alkaa miehen paleltumiskuolemasta eräänä kylmänä talviyönä 1967. Teoksesta piirtyy kuva sodan traumatisoimista miehistä nykypäivän päihteiden monikäyttäjiin, jotka huonosti sopivat perinteisiin alkoholisteille tarjottavien katkaisu-, kuntoutusja tukipalvelujen piiriin Kunniamaininnan saivat Torsten Ekman, Punalippujen Helsinki – työväenliikkeen varhaisvuodet 1883-1917 ja Liisa Koskelainen, Politiikan punainen lanka. Hämeenlinnan työväenyhdistyksen historia 1888-2018. Teokset muodostavat yhdessä hienon kokonaisuuden. Alho kiitti Työväenliikkeen kirjaston eläköityvää työntekijää Raija Kangasta uupumattomasta ja innostavasta työstä työväentutkimuksen hyväksi. Alho halusi mainita kahden päätoimittajan kiinnostavat teokset. Arbetarbladetin päätoimittaja Alf-Erik Helsingin Med djärva tankar avaa kiinnostavalla tavalla Finlands Svenska Socialdemokrater, erityisesti 1970-luvun toimintaa ja sen keskeisiä toimijoita. Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn on onnistunut tiiviillä tavalla kuvaamaan Yleisen Lehtimiesliiton vaiheita niin, että lukijalle piirtyy ajankuva SKDL:n voiman vuosista, raastavista puolueriidoista, rauhantyöstä, kylmän sodan asetelmista – mutta ennen muuta vasemmiston kannalta merkityksellisten työväenlehtien pitkittyneestä kuolemasta. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 Helsingin työväenopistossa Helsinginkadun Filharmonikkojen konsertit ? Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesterin Helsinginkadun Filharmonikkojen kevätkonserteissa toukokuun 16. ja 18. päivä kuullaan Gustav Mahleria sekä Jean Sibeliusta. Helsinginkadun Filharmonikkojen kevätkonsertit pidetään torstaina 16.5.2019 klo 19 Temppeliaukion kirkossa (Lutherinkatu 3) ja lauantaina 18.5.2019 klo 16 Opistotalon juhlasalissa (Helsinginkatu 26). Konsertit johtaa Helsinginkadun Filharmonikkojen taiteellinen johtaja, kapellimestari Veli-Antti Koivuranta. Konserttien pääteoksena kuullaan Gustav Mahlerin Sinfonia nro 1 D-duuri ”Titaani”. Avauksena on luvassa Jean Sibeliuksen Luonnotar sävelrunoelma op. 70, jossa orkesterin solistina toimii Jenni Lättilä, sopraano. Gustav Mahlerin sinfoninen tuotanto on ollut eräs romanttisen orkesterikirjallisuuden kestomenestyjiä jo yli sadan vuoden ajan. Tavatessaan Jean Sibeliuksen Helsingissä 1907 Mahler kuvaili globaalia sävellysfilosofiaansa: ”Sinfonian on oltava kuin maailma, siihen tulee sisältyä kaikki.” Mahlerin aikalainen Sibelius puolestaan hahmotti sinfoniansa loogisuuden kautta sekä loi merkittävän osan ohjelmallista tuotantoansa sävelrunoelmilla. Konsertissa kuultava mystinen mutta myös kosminen Luonnotar toimii Mahlerin mahtipontiselle sinfonialle eräänlaisena Kalevala-henkisenä johdantona. Konsertissa voi kokea näiden kahden suuren – Luonnottaren ja Titaanin – maailmankuvien kohtaamisen. Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 To 16.5.2019 klo 19 Opistotalon juhlasali, Helsinginkatu 26 La 18.5.2019 klo 16 Liput 15/10 € ovelta (sis. ohjelman), ennakot Ticketmasterista. Konsertin kokonaiskesto on noin 1 h 15 min ilman väliaikaa. ? Tuntuuko työnhaku verkon kautta hankalalta? Työväenopiston ohjaaja opastaa henkilökohtaisesti sähköisten koulutusja työnhakupalveluiden käytössä. Viikko 21 Keskiviikko 22.5. Teematupa: Apple Mac, iPad, iPhone Teematuvassa saa apua Applen Macin, iPadin tai iPhonen käyttöön. Oman laitteen voi ottaa mukaan. Opastajana tietotekniikan opettaja Mika Mikkola. Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26) klo 12–16. Ajanvaraus 09 310 88588 ti 13–20, ke 12–20, to 13–18, pe 12–18. Perjantai 24.5. Apua työja koulutushakuun / Job seeking and study guidance Täältä saat apua koulutuksen ja työpaikan etsimiseen netin kautta, tarvittavien hakemusten täyttämiseen sähköisessä muodossa sekä CV:n laatimiseen. Ohjaaja Hanna Siikamäki puhuu suomea ja englantia. Vuotalo, tietotekniikkaluokka (Mosaiikkitori 2) klo 10–11.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Viikko 22 Keskiviikko 29.5. Teematupa: Apple Mac, iPad, iPhone Teematuvassa saa apua Applen Macin, iPadin tai iPhonen käyttöön. Oman laitteen voi ottaa mukaan. Opastajana tietotekniikan opettaja Mika Mikkola. Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26) klo 12–16. Ajanvaraus 09 310 88588 ti 13–20, ke 12–20, to 13–18, pe 12–18. Perjantai 31.5. Apua työja koulutushakuun / Job seeking and study guidance Täältä saat apua koulutuksen ja työpaikan etsimiseen netin kautta, tarvittavien hakemusten täyttämiseen sähköisessä muodossa sekä CV:n laatimiseen. Ohjaaja Hanna Siikamäki puhuu suomea ja englantia. Vuotalo, tietotekniikkaluokka (Mosaiikkitori 2) klo 10–11.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Helsinki Biennaali tuo kuvataiteilijat Vallisaareen kesällä 2020 Helsinki Biennaali, Vallisaari. Kuva: Helsinki Biennaali Helsinki Biennaali, Vallisaari. Kuva: Helsinki Biennaali H elsinki Biennaali tuo kotimaisen ja kansainvälisen nykytaiteen kiinnostavimmat tekijät Vallisaareen, Helsingin saaristoon kesällä 2020. Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä Biennaali nostaa Helsinkiä entistä tunnetummaksi kuvataidekaupungiksi. Kansainvälinen nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali järjestetään ensimmäistä kertaa kesällä 2020 Helsingin Vallisaaressa. Biennaali esittelee kaupunkilaisille ja matkailijoille korkeatasoista kuvataidetta kansainvälisiltä huipuilta sekä Suomesta että maailmalta. Taidetapahtuman kuratoinnista ja tuotannosta vastaa HAM Helsingin taidemuseo. Taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila iloitsee uudesta merkittävästä taidetapahtumasta. – Suomessa tehdään ja esitellään kansainvälisesti kiinnostavaa nykytaidetta. Biennaali on upea mahdollisuus nostaa entistä paremmin esille suomalaisia nykytaiteilijoita, mutta yhtä lailla esitellä Helsingissä kansainvälisiä huippunimiä. Helsinki Biennaali nostaa samalla koko Helsingin taidetarjonnan kansainvälisiin parrasvaloihin. – Vallisaari on jännittävä ja kansainvälisestikin poikkeuksellinen kokeilualusta tuottaa uutta taidetta. Saari luo ainutlaatuisen ja erityisen mahdollisuuden yleisön ja taiteen kohtaamiseen, Tanninen-Mattila sanoo. Helsinki Biennaaliin osallistuu noin 30 taiteilijaa, joiden nimet julkistetaan keväällä 2020. Taidetapahtuman pääkuraattoreina toimivat HAMin näyttelypäällikkö Pirkko Siitari ja julkisen taiteen päällikkö Taru Tappola. Taiteilijat on kutsuttu tuottamaan Vallisaareen uusia, saaren sisäja ulkotiloihin rakentuvia teoksia tai esittämään jo olemassa olevia töitään. – Paikkasidonnaiset teokset ovat vuoropuhelussa saaren ja siitä kumpuavien aiheiden kanssa, sanoo Pirkko Siitari. Biennaali tarjoaa uuden syyn tutustua Helsingin saaristoon Vallisaaressa järjestettävä Helsinki Biennaali on osa Helsingin merellistä strategiaa, jossa kaupungin saaristoa tehdään vetovoimaiseksi ja merellisiä palveluita tuodaan entistä paremmin kaikkien ulottuville. Taidetapahtuma antaa jälleen uudenlaisen syyn tutustua kaupungin saaristoon. – Kulttuuri ja taide ovat aina olleet keskeinen osa Helsingin identiteettiä ja yhä kasvavissa määrin osa kaupungin kansainvälistä vetovoimaa. Helsinki kehittyy edelleen kaupunkina, jossa vahvoja taideorganisaatioita täydentävät ruohonjuuritason toimijat sekä tapahtumallisuus. Biennaali on paljon enemmän kuin näyttely – se tuo Helsingin identiteetin merellisenä pääkaupunkina kaikille koettavaan muotoon, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Helsinki Biennaali on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma. Biennaalin sydän sijaitsee HAM Helsingin taidemuseossaTennispalatsissa, mutta se levittäytyy myös muualle HAM Helsingin taidemuseon näyttelypäällikkö ja Helsinki Biennaalin pääkuraattori Pirkko Siitari. Kuva: Matti Pyykkö. HAM Helsingin taidemuseon julkisen taiteen päällikkö ja Helsinki Biennaalin pääkuraattori Taru Tappola. Kuva: Matti Pyykkö HAM Helsingin taidemuseon ja Helsinki Biennaalin johtaja Maija Tanninen-Mattila. Kuva: Matti Pyykkö kaupunkiin, kuten kulttuurikeskuksiin, tapahtumina ja työpajoina. – Helsingin kaupungin kulttuurikeskukset ovat mukana luomassa ohjelmatarjontaa eri puolille kaupunkia lapsille ja nuorille. Näin yhä useampi kaupunkilainen voi osallistua biennaaliin, apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo. Helsinki Biennaali järjestetään ympäristöä kunnioittaen Helsinki Biennaalin ytimessä on myös vastuullisuus. Pitkään sotilaskäytössä ollut ja yleisöltä suljettu Vallisaari on luontoarvoiltaan poikkeuksellisen rikas. Herkkä luonto asettaa taidetapahtumalle tarkat raamit, joista HAM huolehtii yhdessä Vallisaarta hallinnoivan Metsähallituksen kanssa. Taideteokset sijoitetaan saarelle luontoa kunnioittaen ja Metsähallituksen antamia reunaehtoja noudattaen. Biennaalille tehdään ympäristöohjelma, joka noudattaa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän suosituksia. Helsinki Biennaali on tilannut myös BIOS-tutkimusyksiköltä taustaselvityksen, jossa tarkastellaan sosio-ekologisen kestävyyden näkökulmasta viitekehystä, johon tuleva biennaali sijoittuu. – Pyrimme minimoimaan tapahtuman ympäristökuormituksen ja samalla maksimoimaan siitä syntyvän ilon ja inspiraation. Taiteen kokeminen keskellä villiä saaristoluontoa voi paitsi herättää uusia ajatuksia myös vahvistaa ihmisten luontosuhdetta, Maija Tanninen-Mattila sanoo. Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein järjestettävä kansainvälinen nykytaiteen suurtapahtuma. Biennaalin tuotannosta ja kuratoinnista vastaa HAM Helsingin taidemuseo HAM. Biennaali on osa Helsingin kaupungin merellistä strategiaa, ja se järjestetään ensimmäisen kerran Vallisaaressa 12.6.–27.9.2020. Helsinki Biennaalia tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö. Maailman suurin kiinteistönvälitysketju RE/MAX on tullut nyt myös Kallioon ? Kalliossa Helsinginkatu 6:ssa ja Töölössä Pohjoinen Hesperiankatu 33:ssa vuodesta 2016 toiminut, kiinteistönvälittäjä ja yrittäjä Jani Pomellin luotsaama POMELL LKV on liittynyt RE/ MAX-kiinteistönvälitysketjuun 1.5.2019 alkaen ja tunnetaan nyt nimellä RE/MAX Family. ”Tunnettu brändi, alan parhaat sähköiset asuntojen markkinoinnin työkalut, kansainvälisyys, tekoälyn hyödyntäminen välitystyössä ja asuntojen markkinoinnissa, ison ketjun myyntivoima, välittäjien koulutusjärjestelmät. Ja vaikka RE/MAX on kansainvälinen välitysketju, on Suomessa toimiva RE/MAX 100% suomalaisomistuksessa oleva välitysketju”, luettelee yrittäjä Jani Pomell syitä, jotka johtivat päätökseen liittyä maailman suurimpaan kiinteistönvälitysketjuun. Jokainen RE/MAX toimisto ympäri maailman on RE/ MAX-yrittäjän itsensä omistama ja operoima. RE/MAX on markkinajohtaja USA:ssa, Kanadassa ja 13 Euroopan maassa. Suomessa RE/MAX on vahvassa 10% vuosittaisessa kasvussa ja RE/MAXin välittäjiä on Suomessa tällä hetkellä jo yli 400. Kokonaiskauppamäärät käytetyissä asunnoissa laskivat vuoden 2019 ensimmäisenä kvartaalina koko Suomessa lähes 3% viime vuodesta. Asuntokauppojen määrä oli alkuvuonna 2019 6% pienempi kuin vuonna 2017. Pääkaupunkiseudulla tammi-maaliskuussa tehtiin reilu 2% enemmän asuntokauppoja kuin vuoden 2018 vastaavana ajankohtana. Kauppamäärät käytetyissä kerrostaloasunnoissa laskivat alkuvuonna koko Suomessa lähes 5% viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kauppoja tehtiin koko maassa 7269 kappaletta, joka on 376 kappaletta vähemmän kuin tammi-maaliskuussa vuonna 2018. Pääkaupunkiseudulla taas kauppamäärät nousivat tammi-maaliskuussa reilun prosentin. Kappalemäärässä tämä on 31 kappaletta enemmän. Suurissa kaupungeissa käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppamäärissä nousua oli tammi-maaliskuussa Helsingissä 0,6%, Espoossa 2,4%, Vantaalla ja Lappeenrannassa lähes 2%, sekä Turussa lähes 3%. Kauppamäärät laskivat ensimmäisenä kvartaalina Tampereella 4%, Lahdessa 12%, Jyväskylässä 8% ja Oulussa 11%. Koko Suomessa käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat nousivat lähes 5% verrattuna edellisen vuoden ensimmäiseen kvartaaliin. Toteutunut keskimääräinen neliöhinta käytetyissä kerrostaloasunnoissa oli 2997 euroa. Tämä on lähes 2% enemmän kuin koko vuoden 2018 keskimääräinen neliöhinta koko Suomessa. Helsingissä sekä Oulussa kasvua neliöhinnoissa oli myös lähes 5%, Espoossa ja Tampereella 3% ja Vantaalla sekä Turussa lähes 7%. Lahdessa ja Jyväskylässä neliöhinnat kerrostaloissa laskivat noin 5% ja Lappeenrannassa lähes 10%.
13 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 Risto Kolanen Toukokuun kuvataide ? ? Kulttuuri Laterna Magica juhlii 30-vuotista taivaltaan Caj Bremerin näyttelyllä Gubbröra. Kirjalöytöjä, Pallopoikia 1959 ja Tyttöjä keväällä 1960. Mitä me lisää tarvitsemme. Onnea! Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Sirpa Häkli Ja State of Nature VI Galleria G:ssä. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Susanna Iivanainen teostensa Fading III (vas.) ja Space välissä kaunistunnelmaisessa näyttelyssään Galleria Katariinassa. Kuva: Heidi Hänninen. Kuvataiteilija Jemena Höijer ja teoksensa Tulisiko nostaa kissa pöydälle Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. Mikko Jalavisto arvioi oman kuvataiteensa jatkumoa taustalla olevasta ”Maalauskoneesta” (1966) nykypäivään. Siinä hajonnut muoto eheytyy muuntuneena ja merkattuna. Kuva: Ismo Salonen. Keramiikkaa pääasiallisena materiaalinaan pitävä kuvataiteilija Maisa Majakka ja Cigarette behind ear -teoksensa ARTag Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg. ? Taideyliopiston Kuvataideakatemian ”Kuvan Kevät” -maisterinäyttely esittelee 51:n nuoren teoksia 2.6. asti Exhibition Laboratoryssa ja Project Roomissa sekä edellisen naapurissa. Screening-ohjelma on Cinema Orionissa ja kolmen teoksen kokonaisuus Kansallismuseon tornissa. Stadin lapsia ja julkkiksia juhlanäyttelyssä Caj Bremer on suomalaisen valokuvataiteen keskeinen tekijä, joka aloitti uutiskuvaajana jo 1950-luvulla. Keväällä 90 vuotta täyttäneen kuvaajan ura ulottuu kuudelle vuosikymmenelle. Laterna Magican, Rauhankatu 7, ensimmäinen näyttely 1989 oli Bremeriltä. 30 vuotta täyttävän gallerian juhlanäyttelyssä luodaan nyt katsaus kuvaajan uran varrelle. Esillä on Bremerin tyylille tunnusomaisia kuvia, joissa ihmiset ovat pääosassa. Kirjagalleriatilan täyttävät kuvat kaupungin ”tyypeistä” vuosien varrelta. Alakerran tiiligalleriassa on kokonaisuus cibachrome -kuvia ja kellarissa laskeudutaan unikuvien maailmaan. Taiteilija sanoo: – Olen ylpeä valokuvan puolesta ja iloinen, että kuvani olivat esillä takahuoneen näyttelytilassa. Täällä kirjojen seassa tunsin, että kuvat ja minä viihdyimme. Maalauksellinen ajattelu luonnosta Kuvataiteilija ja taidemaalari Sirpa Häklin Luonnon tilassa – State of Nature -sarjan maalausten lähtökohta on näkemys luonnosta ennustamattomuuden, järjestyksen ja epäjärjestyksen, liikkeen ja jatkuvuuden tilana. – Maalaukseni eivät ole luonnon kuvauksia vaan maalauksellista ajattelua luonnosta. Osa maalauksista on toteutettu ”liitutaulunharmaalle” pohjalle – sillä onhan maalauspohja kuin tyhjä (liitu)taulu, jonka tekijä maalaa kokemuksilla ja havainnoilla. Galleria G, Pieni Robertinkatu 10, esittelee teoksia, jotka syntyvät prosessina. Maalaukset kankaalle on toteutettu pääasiassa öljyvärein, pienet maalaukset paperille sekatekniikoin. – Levitän väriä erilaisin työvälinein, lattialla ja seinää vasten, poistan, korjaan ja lisään. Työssäni kulkevat rinnakkain tavoitteellisuus ja hallitsemattomuus, ristiriidat ja yllätykset. Lapsihahmo yhdistyy koralliiriuttaan Englanninkielen sanalla ”tide” on monia veteen ja sen liikkeisiin liittyviä merkityksiä. Veteen liittyviä ilmauksia käytetään usein kuvaamaan tunne-elämää. Puhutaan hukkumisesta, ajelehtimisesta, kellumisesta, virtaamisesta, haihtumisesta ja niin edelleen. Merkitykset liittyvät taidemaalari Susanna Iivanaisen kuvamaailmaan. Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee Tides-näyttelyssä taiteilijan vahvatunnelmaisia vesiaiheisia maalauksia. Tekniikkana on musteen ja tussin lisäksi akryyli. Töissä yhdistyvät maalauksellinen, abstraktimpi ilmaisu figuratiivisiin, hallitummin kuvattuihin elementteihin. Tumma ja öinen tunnelma kuljettaa ajatukset merten syvyyksiin ja avaruuteen. Lapsihahmo yhdistyy koralliriuttaan Mustemaalaussarjassa. Taiteilijatapaaminen on 26.5. klo 14–16. Taide tulvii monipuolisuutta, Kahdeksan taiteilijan Taidetta tulvillaan -näyttely esittäytyy monipuolisuudellaan. Mukana on grafiikkaa, maalauksia, valokuvia ja veistoksia. Taiteilijoilla on ollut useita näyttelyjä niiden 19 vuoden aikana, kun Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, on toiminut keskeisellä paikalla. Kyse on pohjalaisen taiteilija Tapani Piirton nimikkogalleriasta kahdessa kerroksessa. Kuvataiteilija, graafikko Jemena Höijerille taide on itsetutkiskelua; hän on tutkinut leikkiä aikuiselämässä. Teoksissa on usein elämästä ammennettuja ideoita ja vaikutteita, nyt grafiikkaa. Pidin erityisen paljon kuivaneula-fotopolymeeritöistä. Helsinkiläisen Sofie Jokisen valokuvista tulee kiva maalauksellinen tunnelma, jonka hän saa aikaan omaperäisellä tyylillään asettaa digitaalisia negatiiveja päällekkäin. Virtaavan veden liike pysähtyy hienosti teoksiin. Hajonnut muoto eheytyy Galleria 68, Hämeentie 68, keskittyy suomalaiseen konstruktivistiseen taiteeseen. Nyt on vuorossa 82-vuotias Mikko Jalavisto, joka opiskeli Vapaassa taidekoulussa ja Suomen Taideakatemian koulussa. Lakonisesti ”19651975” on otsikoitu varhaisten teosten sarja, jotka ovat syntyneet öljyllä ja ennen kaikkea sekatekniikalla. – Kun katselen tauluja 50 vuotta niiden maalaamisen jälkeen, näen selvän jatkumon, joka alkaa ”Maalauskoneesta”(1966). Siinä hajonnut muoto eheytyy muuntuneena ja merkattuna. Maiseman käyttö sommittelun osana johti kaksoiskuvateemaan, myöhemmin se muuttui figuratiiviseen suuntaan. 1970-luvun alussa syntyivät laatikkomaiset maisemat. Uutta ovat kanavien ja altaiden diagonaaliset reunat ja paksut puiset taulunpohjat sekä tekstin käyttö maalauksen sisällä. Keramiikka taipuu kertomuksiksi ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, avasi kaksi näyttelyä. Sami Havia tunnetaan maalauksista ja piirroksista, joissa eri tekniikat kerrostuvat mielenkiintoiseksi yksityiskohtia pursuavaksi kokonaisuudeksi. Uudessa Phantasia -näyttelyssä on esillä sarja paperipohjaisia maalauksia, joissa banaali kohtaa ylevän. Maisa Majakka on Kuvataideakatemiassa opiskeleva, uransa alussa oleva kuvataiteilija, jonka pääasiallinen materiaali on keramiikka. Hänen teoksensa ihastuttivat viime syksyn kandinäyttelyssä ja uusi kokonaisuus jatkaa samoilla linjoilla. Taiteilijan maailma on päiväunimainen ja tarinanomainen. Näyttely ”Little Spoon” esittelee keramiikkaa, joka taipuu värikkäiksi kertomuksiksi, jotka ovat tiukasti kiinni nykyhetkessä. Paluu apinoiden planeetalle Kuvataiteilija Topi Ruotsalainen vieraili Firenzen luonnontieteellisessä museossa, jossa täytetyt apinat nuhjuisine turkkeineen kiipeilevät vitriineissään ja irvistelevät surumielisesti museovieraille. – Minulle tuli tunne kuin olisin katsellut jotakin suurta taideteosta, missä jokaisella eläimellä on oma roolinsa ja tunnetilansa. Aloin nähdä kuolleiden apinoiden taivaita kohti kurkottelevassa elekielessä myös vahvaa uskonnollista latausta. Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee taiteilijan tästä näkymästä inspiroituneita Planet of the Apes –öljy kankaalle teoksia,. Apinoiden planeetta tarjoaa vaihtoehtoisen maailman, jonka näkymissä heijastuu oman planeettamme liikehdintä omine epäkohtineen ja uhkakuvineen. – Sen varjoista pakotan itseni katsomaan ihmisyyttä ja toiseutta. Taiteen tärkeäksi tehtäväksi lankeaa ihmiskunnan omantunnon äänenä toimiminen. Vapaa 19 tutki aistien yhteistyötä Vapaa ’19 oli Vapaan Taidekoulun perinteinen lopputyönäyttely, jonka näki Kaapelitehtaan Puristamolla, Tallberginkatu 1C. Maalaus on käden, silmän ja aivojen yhteistyötä ? monien yritysten, erehdysten ja onnistumisten tuottamaa pintaa, joka voi heijastaa kaikkea inhimillistä. Edessä on vielä pitkä matka. Rehtori Paavo Paunu toteaa, että täytyy olla rohkea, jaksaa etsiä, pystyä löytämään, ja tehdä työtä. On kestettävä epävarmuutta, uskottava taiteen voimaan sekä oman työn merkitykseen. Liisa Kuusela on Helsingissä asuva kuvataiteilija, joka teki näyttelyyn viidakkoaiheisia öljymaalauksia. Häntä kiinnostavat kasvitieteelliset puutarhat ja ”eläinten planeetan” katsominen. Hän on valmistunut myös teologian maisteriksi ja opiskellut Italian Torinossa. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 – Museossa parasta ovat eläinten kakat Eino on nuoresta iästään huolimatta museokonkari ja käynyt museoissa rintarepussa jo vauvasta asti. Alvinin ehdoton suosikkimuseo on Suomen Ilmailumuseo, jossa pääsee ihastelemaan lentokoneita. Suomen Lelumuseo Hevosenkengän autopesula on helsinkiläisen Saarnin paras museomuisto. Saarnin äiti Satu kertoo pojan käyneen lähes kymmenen kertaa autopesussa. Edvin, Fanny ja Neo täyttivät Museokortin tapaan 4 vuotta 5. toukokuuta 2019. Sankarit ovat päässeet tutustumaan museoihin elinikäisillä Museokorteillaan nyt vuoden ajan. FAKTA • Museokortti käyttöön 5.5.2015 • Järjestelmässä lähes 300 museota Ahvenanmaalta Inariin • 81% kaikista suomalaisista tuntee Museokortin (Lähde: Taloustutkimus 12/2017) • 245 000 valmistettua Museokorttia • Asiakastyytyväisyys 4,9 (asteikko 1-5) • Lisätietoja: Museot.fi Lue Museokortin ikätovereiden jännittävistä museokokemuksista M useokortti täytti neljä vuotta 5. toukokuuta. Vuosi sitten lahjoitettiin 5.5.2015 syntyneille Museokortit ilman päättymispäivää. Selvitimme, missä Suomen museoissa päivänsankarit ovat ensimmäisenä museovuotenaan käyneet. 5. toukokuuta 2015 markkinoille tulleen Museokortin suosio on jatkanut kasvuaan jo neljän vuoden ajan. Museokortin käyttöönoton jälkeen museot ovat rikkoneet kaikkien aikojen kävijäennätyksen kolmena peräkkäisenä vuotena. Museokortteja on valmistettu tähän mennessä 245 000, joista voimassa tällä hetkellä on noin 170 000. Museokortti on tutkitusti muuttanut museoiden käyttökulttuuria: kynnys poiketa museoon on madaltunut, piipahtamiset lisääntyneet. Myös aiemmin museoista kiinnostumattomat henkilöt ovat ryhtyneet museopalvelujen aktiivikäyttäjiksi. – Neljässä vuodessa ihmislapsi oppii valtavasti. Museokorttikin osaa jo kävellä lähes horjumatta, mutta onneksi innostavia kehitysaskeleita riittää vielä pitkään ennen väsähtänyttä aikuisuutta, naureskelee Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Museokortin myyntitulot palautetaan museoille kävijämäärien perusteella. Osuus tuloista käytetään museoiden yhteismarkkinointiin sekä järjestelmän ylläpitoja kehityskuluihin. Korttijärjestelmän perustamiseen ei ole käytetty julkista rahaa. – Museot saavat noin 10 miljoonaa euroa Museokortti-tuloja vuonna 2019, iloitsee Honkanen. – Dinosaurukset ovat kuolleet Viime vuonna Museokortti juhlisti 3-vuotissynttäreitään lahjoittamalla samana päivänä syntyneille lapsille elinikäiset kulttuurimatkat. Heidän huoltajansa saivat tavalliset Museokortit. – Tavoitimme 128 Museokortin ikätoveria, eli neljä viidestä 5.5.2015 syntyneestä suomalaisesta. He saivat syntymäpäivälahjaksi Museokortit ilman päättymispäivää, kertoo Honkanen. Museoissa käyminen on ollut 4-vuotiaiden perheissä hauskaa yhteistä puuhaa, josta ovat nauttineet niin lapset kuin vanhemmatkin. Monen syntymäpäiväsankarin museolistalla on ollut Tampereen suosittu Muumimuseo. Ihmettelemistä on riittänyt myös lentokoneiden, dinosaurusten, autojen ja lelujen parissa. Helsinkiläisen Edvinin, 4, mielestä parasta museovierailuissa on ollut, kun on päässyt äidin, isän ja pikkuveljen kanssa yhdessä museoon. Luonnontieteellisessä museossa, Kiasmassa, Kansallismuseossa sekä Amos Rexissä käyneen Edvinin lempimuseoksi on valikoitunut monen lapsen kestosuosikki, Luonnontieteellinen museo. – Eläinten kakat olivat museossa parhaita, muistelee Edvin kuluneen museovuoden kohokohtia. Edvin kertoo myös oppineensa, että dinosaurukset ovat kuolleet ja museoesineisiin ei saa koskea. Edvinin äiti Jenny kertoo, kuinka perheen lapset ovat pysähtyneet ihmettelemään, tutkimaan ja kuuntelemaan museoissa. – Museokortti on mielestämme loistava juttu! Se on madaltanut kynnystä käydä museoissa. Lapsiperheessä on helpottavaa, kun voi suosiolla jättää jotain koettavaa seuraavaan kertaan, jos lasten jaksaminen ei riitä ihan kaikkeen. Moneen museoon ennättänyt Riihimäellä asuva Neo on kerennyt käymään muun muassa Suomen lasimuseossa, Kiasmassa, Suomen Metsästysmuseossa, Luonnontieteellisessä museossa, Suomen Rautatiemuseossa sekä Hämeen linnassa. Neon äidin Meerin mielestä on mukavaa, kun monessa museossa on lapsille näkemisen lisäksi myös jotain tekemistä. – Museot eivät ole ollenkaan tylsiä, kertoo museoihin tykästynyt Meeri, joka aikoo jatkaa Museokorttinsa voimassaoloaikaa. Kun porvoolaiselta Alvinilta kysytään, minkävärinen oma Museokortti on, huudahtaa hän innokkaasti: ”keltainen”. Alvinin ehdoton suosikkimuseo on Suomen Ilmailumuseo, jossa pääsee ihastelemaan lentokoneita. Alvin aikoo käydä siellä vielä uudestaan. Alvinin äiti Nelli on yllättynyt, miten paljon museoissa onkaan myös lapsille mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. – Joissakin museoissa olemme vierailleet useamman kerran, kun ne ovat olleet niin kivoja! 4-vuotias Helsingissä asuva Eino on käynyt tutustumassa Helsingin museoihin, kuten HAM:iin sekä Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan. Lisäksi hän on ennättänyt Tampereelle vierailemaan Muumimuseossa. Kun Einolta kysytään, mikä on paras museomuisto, muistaa hän heti Luonnontieteellisen museon dinosaurukset. – Olemme käyneet museoissa siitä asti, kun Eino oli vauva ja kulki mukana rintarepussa. Meillä on aina tosi kivaa, kun ihmetellään taidetta ja tiedettä yhdessä, kertoo Einon äiti Maija yhteisistä museokokemuksista. Tamperelainen Fanny on innoissaan muumeista, ja kuten arvata saattaa hänen lempimuseonsa on Muumimuseo. – Muumimuseossa oli niin kivaa, ja muumit ovat parhaita, kertoo syntymäpäiviäänkin Muumimuseossa juhlistanut Fanny. Suomen Lelumuseo Hevosenkengän autopesula on helsinkiläisen Saarnin paras museomuisto. Saarnin äiti Satu kertoo pojan käyneen lähes kymmenen kertaa autopesussa. Pienellä museokävijällä riittää museoissa jaksamista tarkkaavaiseen ihmettelyyn lattian pieniä tuuletusritilöitä unohtamatta. – 4-vuotiaana kaikki on uutta ja ihmeellistä, muistuttaa Satu. Satu kokee, että Museokortin myötä museokäynnille ei lataudu niin paljon odotuksia. Museossa voi vain pistäytyä, mikä tuntuu Satusta helpottavalta, sillä lapset eivät aina jaksa keskittyä yhteen asiaan kovin pitkään. Hän kertookin, että Museokortin turvin on voinut huoletta poiketa samassa näyttelyssä useamman kerran. Uudessakaupungissa asuva 4-vuotias Linda pitää museoissa vierailemisesta ja on suorastaan innostunut museoista. – Rauman Merimuseossa sai seilata laivalla ja ohjata sitä! kertoo Linda muistiin painautuneesta hauskasta museokokemuksestaan. Tamperelaisen Cosmon mieleen on jäänyt erityisesti Museokeksus Vapriikin Dracula – vampyyrit Vapriikissa -näyttely. Cosmon äiti Saara kertoo, että heillä on ollut yhteisillä museovierailuilla aina hauskaa. Cosmo on viihtynyt museoympäristössä ja -tunnelmassa. Saara ja Cosmo on kiertänyt jo Muumimuseon, Serlachius-museot, Kiasman, Sara Hildénin taidemuseon, Mobilian, Hämeen linnan sekä Vapriikin useampaan otteeseen. Yhdellä kortilla 300 museota Ahvenanmaalta Inariin Museokortti on pääsylippu lähes 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin. Pelkästään pääkaupunkiseudulta löytyy yli 50 Museokortti-kohdetta. Museoista löytyy jokaiselle jotakin: voi sukeltaa taiteiden, tieteen, tekniikan, muotoilun, luonnon, musiikin arkkitehtuurin ja historian pariin. Vuoden ajan voimassa olevalla kortilla voi vierailla museoissa niin monta kertaa kuin haluat. Museokortti mahdollistaa ikimuistoisen kulttuurimatkan kaikenikäisille. Syntymäpäivien kunniaksi Museokortin saa nyt kaikkien aikoen tarjoushintaan: Museokortti verkkokaupasta vain 64€ (norm. 69€) ja kaupan päälle lisäkuukausi. Synttäritarjous koskee sekä uusia kortteja että voimassaolon jatkamista. Linda pitää museoissa vierailemisesta ja erityisesti Rauman Merimuseo on jäänyt tytön mieleen.
15 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 Kuva: Skipperi Kaupunkisoutuveneet rantautuvat Helsinkiin ? Tänä kesänä Helsingissä voi nauttia merestä kaupunkiveneellä soutelemalla, kun vuokravälitysyritys Skipperi aloittaa toiminnan Laajalahdella Munkkiniemen Café Torpanrannan yhteydessä, Töölönlahdella Finlandia-talon Café Verandan yhteydessä ja Vuosaaren Aurinkolahden uimarannan tuntumassa. Lisäksi venepistettä kaavaillaan Herttoniemeen. Palvelu käynnistyy toukokuun aikana ja toimii 25 euron kausimaksulla. Veneen voi varata käyttöönsä verkkopalvelussa ja souteluaika meriretkeä kohden on kolme tuntia. Kaupunkisoutuveneiden saapuminen on osa Helsingin merellisen strategian toteuttamista, helsinkiläisten merellisen reviirin laajentamista ja rantojen haltuunottoon kannustamista. Samalla palvelu tukee myös Helsingin liikkumisohjelman tavoitteita. – Jatkamme meren ja lähisaariston saavutettavuuden parantamista ’Meri kuuluu kaikille’ -teemamme mukaisesti. Metroa, kaupunkipyöriä ja -veneitä yhdistämällä merellinen Helsinki on yhä paremmin myös ilman omaa venettä liikkuvien ulottuvilla, merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula iloitsee. – Merellisessä strategiatyössä ja Helsingin merellisyyden vahvistamisessa saadaan paras lopputulos, kun asioita tehdään yhdessä, kuten nyt Skipperin kanssa. Toinen merkittävä askel on se, että vesiliikenteen aikataulut saatiin tälle kesäkaudelle ensimmäistä kertaa lisättyä Reittioppaaseen yhteistyössä HSL:n, Espoon kaupungin ja vesiliikenneyrittäjien kanssa, Perttula jatkaa. Kaupunkiveneverkosto haluttiin heti ulottaa idästä länteen Skipperi kartoitti venepisteille riittävän suojaisat ja kahdelle tai kolmelle veneelle sopivat paikat yhdessä Helsingin kaupungin ja jo valmiiksi rannoilla toimivien kahvilayrittäjien kanssa. Aluksi paikkoja on Munkkiniemessä, Töölönlahdella ja Vuosaaressa. Käynnistyskesän jälkeen veneiden määrää pyritään lisäämään ja neljättä venepistettä kaavaillaan Herttoniemeen. – Merellisen Helsingin kehittäminen on nimenomaan yritysyhteistyötä sekä uusien konseptien ja kokeilujen mahdollistamista, joiden onnistumiseksi kaupunki tekee töitä kumppanina. – Kaupunkiveneet ovat palvelu, jota asukkaat ovat kovasti toivoneet ja jonka toteutumisen halusimme yhdessä varmistaa”, Helsingin kaupungin alueidenkäyttö ja valvonta -yksikön tiimipäällikkö Iiro Grönberg toteaa. Matala kynnys merelle Veneilytoimittajat ry palkitsi Skipperin viime kesänä Espoossa lanseeraamat kaupunkiveneet vuoden 2018 veneilytekona. – Lanseerauskausi oli menestys ja saimme houkuteltua uusia käyttäjäryhmiä vesille. Espoosta saatu kokemus osoittaa, että kaupunkiveneet liikuttavat erityisesti ikäihmisiä ja ideoimme nyt keinoja, joilla veneistä tehdään yhä helpommin käytettäviä myös vähemmän voimia omaaville, Skipperin perustaja Kristian Raij kertoo. Helsingin kaupunkisoutuvenepisteet Laajalahti, Kahvila Torpanranta, Munkkiniemenranta 2 Töölönlahti, Finlandia-talo, Café Veranda, Karamzininranta Vuosaari, Aurinkolahden uimaranta ta on 6,6 miljoonaa euroa. – Olemme erittäin tyytyväisiä, että pitkä myyntiprosessi on saatu onnistuneesti päätökseen. Arvokas suojelukohde saa nyt osaavan omistajan, joka pystyy kunnostamaan rakennuksen ja antamaan sille sen arvoa kunnioittavan uuden elämän, toteaa johtaja Mauri Sahi Senaatti-kiinteistöistä. Marmoripalatsin ostanut HGR Property Partners on kotimainen kiinteistösijoitusja kehitysyhtiö, joka on keskittynyt pääkaupunkiseudulla sijaitseviin kiinteistökohteisiin ja kehityshankkeisiin. – Odotamme innolla, että pääsemme palauttamaan historiallisen Marmoripalatsin uuteen loistoonsa, toteaa HGR Property Partners Oy:n toimitusjohtaja Kari Helin. Alun perin suunniteltu asuinkäyttöön Ruukinpatruuna August Keirkner rakennutti Marmoripalatsina ja Villa Keirknerina tunnetun huvilan Kaivopuiston laitaan eläkepäiviään varten. Pitkään sairastellut Keirkner kuoli ennen kuin talo ehti valmistua, joten uuteen taloon muutti hänen leskensä Lydia. Huvilan osti vuonna 1937 paperitehtailija Rudolf Walden, josta tuli talvisodan jälkeen Suomen puolustusministeri. Waldenin kuoleman jälkeen vuonna 1946 valtio vuokrasi rakennuksen, ja se toimi vuosina 1947-48 käydyn asekätkentäoikeudenkäynnin näyttämönä. Rakennuksen havaittiin soveltuvan hyvin oikeuden istuntopaikaksi ja se päätettiin ostaa valtiolle vuonna 1949. Marmoripalatsi remontoitiin vasta perustetulle Helsingin hovioikeudelle, joka toimi talossa 1952-84. Sen jälkeen tilat olivat työtuomioistuimen käytössä maaliskuuhun 2012 saakka. Tilat ovat olleet käyttämättöminä vuodesta 2012. Rakennushistoriaselvitys Osana myyntiprosessia Senaatti on teettänyt Marmoripalatsista rakennushistoriaselvityksen. Myyntiprosessin aikana Senaatti-kiinteistöt teetti kohteen käyttömahdollisuuksista visiosuunnitelmia, jotka sisälsivät kolme erilaista konseptia. Konseptit suunniteltiin ostoa harkitsevien asiakkaiden oman suunnittelun avuksi, eivätkä ne sido ostajaa. Suunnittelun taustatyötä tehtiin yhteistyössä mm. Museoviraston, ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Visiosuunnitelmat antavat osviittaa siitä, mikä on suojelun ja rakentamisen näkökulmasta mahdollista. Kuvat: Tuomas Kaivopuiston Marmoripalatsi sai uuden omistajan Yhteensä noin 1400-neliöinen rakennus sijaitsee Kaivopuiston lehmuskujan päässä osoitteessa Itäinen puistotie 1. V altion kiinteistöomaisuudesta ja sen kehittämisestä vastaava Senaatti-kiinteistöt on myynyt Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan suojellun Marmoripalatsin kotimaiselle kiinteistösijoitus ja -kehitysyhtiö HGR Property Partnersille. Vuodesta 2012 myynnissä olleeseen arvorakennukseen suunnitellaan asuntoja. Eliel Saarisen suunnittelema Marmoripalatsi on valmistunut vuonna 1918. Yhteensä noin 1400-neliöinen rakennus sijaitsee Kaivopuiston lehmuskujan päässä osoitteessa Itäinen puistotie 1. Senaatti on etsinyt vuodesta 2012 lähtien arvorakennukselle ostajaa, joka pystyy investoimaan merkittävästi kiinteistön kunnostamiseen suojelunäkökohdat huomioiden. KauppahinTilat ovat olleet käyttämättöminä vuodesta 2012. Eliel Saarisen suunnittelema Marmoripalatsi on valmistunut vuonna 1918.
16 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 ? Helsingin tukkutorilla kokeillaan nyt, miten ruokakassit koteihin ja tukkutilaukset ravintoloihin kulkevat konttipyörällä ja sähkömopolla ja haastavatko kevyet kuljetusvälineet näppäryydellään ja edullisuudellaan perinteiset jakeluautot. Ruokakasseille ja ravintoloiden pienille tukkutilauksille on kaupungissa jatkuvaa kysyntää, mutta vielä toistaiseksi ei ole markkinoille ilmaantunut vaihtoehtoja perinteisille pakettiautoille, jotka ovat ruuhkien ja parkkipaikkojen armoilla ja joiden käyttö myös tuo kuljetuksille korkean lisähinnan. Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki kokeilee nyt Helsingin Tukkutorilla yhdessä kuljetusyhtiö A2B:n kanssa toukokuun ajan, miten kevyet ja ympäristöystävälliset kulkuneuvot sopivat tavarankuljetuksiin kaupungissa. – Tavoitteena on oppia, millaisiin kuljetuksin kevytajoneuvot soveltuvat, miten paljon kuljetuksille on kysyntää ja millainen kaupunki Helsinki on tehdä kuljetuksia konttipyörällä ja sähkömopolla. Selvitämme, millaisia uusia, kevyitä, ympäristöystävällisiä ja edullisia vaihtoehtoja on tarjolla, jotta kaupungin logistiikkaa voitaisiin kehittää toimivammaksi ja palveluja paremmaksi. Älykkäitä liikkumisja kuljetuspalveluja kehittämällä teemme Helsingistä maailman toimivinta kaupunkia, kertoo projektipäällikkö Assi Rautanen Forum Virium Helsingistä. Ruokakasseja, villiyrttejä ja hävikkiruokaa kevyesti ympäri kaupunkia Sähkömopoja konttipyöräkuljetukset kulkevat toukokuun ajan ympäri Helsingin kantakaupunkia. Pyörillä kuljetetaan nyt muun muassa Forest Foodyn villiyrttejä ravintoloihin ja Ruokakauppa Reilun verkko-ostoksia asiakkaiden koteihin. Käynnissä ja käynnistymässä on myös erilaisia hävikkiruokakuljetuksia kouluruoasta leipomotuotteisiin. Seuraavaksi myös tuoreita vihanneksia kuljetetaan suoraan viljelijältä asiakkaille kantakaupungissa. Kuljetuksista vastaavan A2B:n yrittäjä Tero Kakko näkee kokeiltavissa kulkuneuvoissa monia mahdollisuuksia. – Uudet sähköiset tavarapyörät ovat nopeita, edullisia ja tehokkaita kuljetusvälineitä, kun liikutaan Helsingin kantakaupungissa. Niillä voidaan helposti kuljettaa isojakin määriä paketteja. Mielestäni tässä on kyse fillarilähettien uudesta paluusta Helsinkiin, hän toteaa. Kokeilu on osa Citylogistiikan uudet ratkaisut -hanketta, jossa Helsingissä, Turussa ja Tampereella etsitään älykKuva: Ruska Tapiovaara. Haastavatko nämä päästöttömät kulkupelit ruokakassien ja ravintoloiden autokuljetukset? käitä ratkaisuja kaupunkijakelun järjestämiseksi kevyesti ja ympäristöystävällisesti minimoiden jakeluliikenteen aiheuttamat melu-, päästöja ruuhkahaitat. Samalla etsitään kaupunkilaisten arkea helpottavia ratkaisuja. Flow Festival 2017. Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki Marketing Ulkoilmakonsertit elävöittävät, lieveilmiöt häiritsevät T apahtuma-alueiden ympäristöjen asukkaat kokevat ulkoilmakonserttien elävöittävän omaa kaupunginosaa ja parantavan kaupungin mainetta. Helsingin ympäristöpalveluiden ja kaupunginkanslian teettämään kyselyyn vastanneista 45 prosenttia oli valmiita lisäämään konserttien määrää, mutta lähes yhtä moni (41 %) vastusti määrän lisäämistä. Kielteisimmin ulkoilmakonserttien järjestämiseen suhtauduttiin Hietarannan alueella. Aiempaan, vuonna 2015 tehtyyn kyselyyn verrattuna myönteinen suhtautuminen konsertteihin oli vähentynyt. Tuolloin konserttimäärän lisäämistä kannatti 62 prosenttia ja vastusti 24 prosenttia vastaajista. Vuoden 2015 kysely kohdistettiin viidelle alueelle, joissa ulkoilmakonsertteja oli järjestetty: Olympiastadion, Kaisaniemi, Suvilahti, Tukkutori–Teurastamo ja Kyläsaari. Ulkoilmakonserttien kielteisiksi vaikutuksiksi koettiin pysäköintiongelmat, roskaantuminen ja liiallinen meluhaitta. Väittämän ”Konserttien aiheuttamien häiriöiden vuoksi haluaisin olla poissa asunnostani tapahtuman ajan” kanssa samaa mieltä oli 36 prosenttia ja eri mieltä 53 prosenttia. Vastaajista kaksi kolmasosaa ei kokenut konserttialueelta kuuluvan musiikin aiheuttavan kohtuutonta meluhaittaa. Konserttien aiheuttamaa melua siedetään edelleen melko hyvin, vaikka häiriötä kokevien osuus oli kasvanut. Suuresti tai äärimmäisesti häiritsevinä lieveilmiöinä koettiin virtsaaminen konserttialueen ympäristössä, lähialueiden roskaantuminen sekä ympäristöön kuuluva musiikki. Parannusehdotuksiksi esitettiin jäteastioiden ja siirrettävien käymälöiden määrän lisäämistä ja järjestyksenvalvonnan ulottamista tapahtuma-alueen ulkopuolelle. Häiritsevänä tai ärsyttävänä mainittiin myös poikkeavat liikennejärjestelyt sekä julkisten alueiden sulkeminen pitkiksi ajoiksi. Konserttien päättymisaikatoiveissa ei suurta muutosta Vuoden 2018 kyselyn perusteella konserttien toivotaan päättyvän hieman aiemmin ja niitä toivotaan järjestettävän harvemmin kuin vuoden 2015 kyselyn perusteella. Perjantaina ja lauantaina pidettävien konserttien toivottiin päättyvän keskimäärin hieman ennen keskiyötä ja muina päivinä pidettävien konserttien hieman ennen kello 23:a. Molemmissa tapauksissa toivottu päättymisaika oli aikaistunut noin 20 minuutilla. Kysyttäessä, kuinka usein konsertteja voisi järjestää vastaajaa lähimmällä tapahtumapaikalla, suosituin vaihtoehto oli yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Seuraavaksi yleisimmät vastaukset olivat joka toinen viikonloppu ja 2–3 viikonloppuna kesäkautena. Vastaajista 69 prosenttia suhtautui myönteisesti korkeintaan yhtenä viikonloppuna kuukaudessa ja 38 prosenttia korkeintaan joka toinen viikonloppu järjestettäviin konsertteihin. Vuonna 2015 kolme suosituinta vaihtoehtoa olivat joka toinen viikonloppu, yhtenä viikonloppuna kuukaudessa ja joka viikonloppu. Kysely kohdistettiin neljälle alueelle, joilla ulkoilmakonsertteja oli järjestetty kesällä 2018: Helsingin jäähallin alue, Suvilahti, Kaisaniemi ja Hietaranta. Kyselyalueet kattoivat kunkin tapahtuma-alueen lähiympäristön asunnot kaikissa niissä ilmansuunnissa, joissa asuntoja on ja joihin melu pääsee leviämään esteettä. Vastaajat edustivat siten helsinkiläisiä, joille ulkoilmakonserteista arvioitiin olevan enemmän haittaa kuin kaupunkilaisille keskimäärin. Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2018. Otoksen koko oli 3 276 henkilöä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 159. Vastausaktiivisuus oli 35,4 prosenttia, mitä voidaan pitää kyselytutkimukselle hyvänä tuloksena. Kyselyyn oli mahdollista vastata paperisella lomakkeella tai sähköisesti, ja sähköisessä kyselyssä vastauskielivaihtoehtona oli suomen ja ruotsin lisäksi myös englanti. Kyselytutkimuksen ja raportoinnin teki Finnish Consulting Group Oy. Varmista paikkasi ajoissa ja soita! Aineistot viimeistään 11.6. Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi Kesälehti 18.6.
17 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 Pirullista tarinaa Eduskunnasta Maailman mulkerot valettu patsaiksi ? ? Kirja-arvostelu ? ? Kirja-arvostelu ? Eduskuntavaalit on pidetty. Kaksisataa kansanedustajaa valittu, osa vanhoja, osa uusia. Mutta ne Eduskunnassa olevat, jotka eivät nyt vaihtuneet, ovat Eduskunnassa työssä olevat, Eduskunnan virkamiehet. Kaikkiaan heitä on yli 500 henkeä. Tuntematon armeija. Keitä he ovat, mitä he oikein tekevät ? Näistä henkilöistä ja heidän suhteistaan vaihtuviin kansanedustajiin kirjoittaa hauskan pirullisesti Eduskunnassa lähes 30 vuotta työskennellyt ”nuuka kamreeri” , viimeiset 20 vuotta talouspäälllikkönä työskennellyt Pertti J. Rosila muistelmakirjassaan ”Arkadianmäen kirstunvartija” ( Tammi 2018 ). Rosila piti eduskuntavuosistaan päiväkirjaa, jonka anti on teoksen pohjana vaikka kirja ei päiväkirja varsinaisesti olekaan. Väärinkäytöksiä Rosila kertaa kirjansa alussa Eduskunnan julkisuuteen tulleita taloudellisia väärinkäytöksiä. Sijansa saavat mm. ns. Feiringin kavallus juttu ja Eduskunnan urheilukerhon rahojen kavallusjuttu. Niitä lukiessa voi vain ihmetellä, miten kavallukset saattoivat jatkua vuodesta toiseen kenenkään huomaamatta. Vai eikö kukaan välittänyt ? Eiväthän rahat olleet kenenkään kansanedustajan pussista pois ! Minkälaisia puhemiehiä ? Kirjan osa elämäni puhemiehet kuvaa Rosilan eduskuntauran aikana kovasti vaihtuneita puhemiehiä , Matti Ahteesta Marja Lohelaan. Osansa terävistä luonnehdinnoista saavat niin Sorsa, Suominen, Uosukainen, Lipponen, Heinäluoma kuin Lohelakin ja pieni osa on Mikkolalla, Kallilla ja Zyskowiczillakin. Eduskunnan arvokkaille johtajille, puhemiehillekin, on sattunut kaikenlaista, hauskaa ja vähemmän hauskaa . Miten Eduskunta toimii ? Eduskuntaa on vanha , yli satavuotias työpaikka. Vakiintuneet tavat ja käytännöt ovat piintyneet, muutoksia työskentelyyn on vaikea, melkein mahdoton saada aikaan. Kirja kuvaa yrityksiä nykyaikaistaa toimintatapoja. Ahde yritti, Niinistö yritti, mutta heikolla menestyksellä. Muutosten jarruttamisen hahmoksi kirjassa nousee pitkäaikainen Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen. Oman erittäin herkullisen , raadollisen kuvauksen yksittäisen kansanedustajan uskomattomasta kamppailusta oman etunsa tavoittelusta tarjoaa Rosila epätoivoisesta yrityksestään saada porvoolainen kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner noudattamaan Eduskunnan matkustusohjesääntöä. Porvoosta on hyvät bussiyhteydet Helsinkiin, mutta Ruohonen-Lerner vaati sitkeästi vuodesta toiseen oman auton käytön kilometrikorvauksia. Toinen Porvoon kansanedustajanainen Mikaela Nylander ei niitä vaatinut . Henkilökohtaisen rahanahneuden kuvauksena tapaus Ruohonen-Lerner on kirjan etovin. Persut valtaa saunan Suomalaiset miehet ovat tottuneet kautta aikojen sopimaan asiat saunan löylyissä ja pukuhuoneissa hyvien saunajuomien siivittämänä. Miksi Eduskunta olisi poikkeus ? Rosila kuvaa inhimillisellä lämmöllä Eduskunnan saunavaliokunnan kokoontumisia, ahkerimpia osallistujia. ? Maailmassa on aina ollut ja on nytkin ihmisiä jotka tahtovat ja tekevät muille ihmisille hyvää. Haluavat parempaa maailmaa. Toisaalta maailmanhistoria on valitettavan täynnä ihmisiä, jotka ovat tehneet muille ihmisille valtavasti pahaa, tappaneet ihmisiä tuhansittain, ”parhaat” miljoonittain erilaisten käskyjensä, vallankäytön kautta. Kuitenkin nämä joukkosurmaajat ovat tänäkin päivänä kunnioitettuja sankareita, patsasherroja. Herroja nimenomaan, sillä patsasherrojen monipuoliseen mulkeroiden joukkoon ei mahdu yhtään naista. Ympäri maailmaa Maailman suurmiehistä, jotka on korotettu patsaiksi asti tekee erinomaisen mielenkiintoisesti selkoa Ari Turusen kirja ”Mulkerot ” ( Into 2019 ). Mulkerot esittelee kaikkiaan 26 suurmiehen elämäkertoja . Kaikille näille on yhteistä heille pystytetty patsas, sankaripatsas. Turunen tuo kuitenkin jokaisen kohdalla esille tämän ”sankarin” hirmutyöt, kuinka monia ihmisiä tämä ”sankari” itse tappoi tai kuinka paljon hän käskytti tappamaan. Määrät ovat tuhansissa, kymmenissä tuhansissa. Näitä patsassankareita Turunen on tasapuolisesti löytänyt ympäri maailmaa. Colosseum – teurastamo Turusen kirja valaisee havainnollisesti useimmille meillekin tuttujen asioiden kääntöpuolia. Roomassa vierailevat turistit jonottavat päästäkseen näkemään keisari Vespaniuksen rakennuttaman Colosseumin. Suuri arkkitehtuurin mestarinäyte, gladiaattorit ovat sankareita,joita esittäviä nukkeja myydään turisteille. Turisteille ei kerrota, että Colosseum oli 200 000 ihmisen teurastamo ! Tuttuja ja tuntemattomia Mulkeroista, tappajista ovat kirjaan päässeet ”ansioistaan” tutummasta päästä Aleksanteri Suuri ( 356-323 eaa ), Attila-jumalan ruoska (n. 406453), Tsingis-Kaanijumalan rangaistus syntisille ( 11621227 ), Iivana Julma ( 1530 -1584 ),Napoleon ( 1769 -1821 ), kuningas Leopold II ( 18351909). Mukaan ovat myös päässeet tutut patsashahmot Lenin, Mao ja Che Guevara. Tuntemattomampia, mutta ei vähäpätöisempia ovat mm. kauhukirjallisuuden klassikon Draculan esikuva, Romaniassa hallinnut Vlad Tepes. Hän oli mikäli mahdollista vielä kauheampi kuin romaanihenkilö Dracula. Vlad III on Romanian sankari, patsas Bukarestissa, mies joka rakasti seivästämistä. Löytöretkeilijänä tunnettu Vasco da Gama (1460 – 1524 ) saa kirjassa aivan uuden ”hohteen”, intialaisten alistajana, joukkomurhaajana. Kauppasyistä. Meidän kirkon uskonpuhdistaja Martti Luther ( 1483 1546) nousee myös uuteen valoon Turusen esittelyssä ”Vihainen ja leppymätön ”. Yhteisellä sopimuksella niistä keskusteluista ei puhuta. Uusi poliittinen voima, perussuomalaiset, valtasi nopeasti tämän Eduskunnan erittäin tärkeän valiokunnan, kuvailee Rosila. Hulvatonta tuhlausta Talouspäällikkönä Rosila joutui aika ajoin puuttumaan Eduskunnan tuhlailevaan rahankäyttöön. Varsinaisten kavallusten lisäksi rahaa meni kyseenalaisiin ulkomaanmatkoihin, varastossa homehtuviin kalliisiin juhlakirjoihin. Rosila yritti säästää, mutta aina joku korkeampi päättäjä hyväksyi kyseenalaiset tuhlaukset, hölmöilyt. Herra se on herrallakin, oppi Rosila. Rahantuhlauksen hulvattomuuden huippu saavutettiin Eduskunnan 100-vuotisjuhlien tapahtumissa. Juhlat maksoivat veronmaksajille miljoonia euroja. Juhlista ja rahoista vastanneen pääsihteeri Tiitisen toimet ”painettiin kuuluisalla villaisella ” . Nyt Eduskuntakauden alkaessa Rosilan ”Arkadianmäen kirstunvartija ” on erinomaisen ajankohtainen, osuvan hauska Eduskuntatyön kuvaus. Istuntosalin kulissien taakse. Pekka Hurme Pohjoismaista väriä mulkeroiden joukkoon tuo norjalainen viikinkikuningas Harald Ankara ( n.1015 – 1066 ). Harald teki kaikkea mitä viikinkisoturit yleensä : ryösti, tappoi, hävitti , tienasi rahaa palkkasoturina, purjehti ja matkusti. Viikinkimuseo Oslossa ei kerro, että Brittein saarilla kaksisataavuotta ryöstelleet viikingit ”olivat joukko raivoavia onnenonkijoita, jotka tapettuaan ja raiskattuaan ottivat eloonjääneet mukaansa ja myivät heidät orjiksi”. Kuningas Haraldista on komea ratsastajapatsas Oslon kaupungintalon seinässä … Ketkä tänä päivänä? Erilaiset hirmuhallitsijat ja hirmuteot ovat ”Mulkerot” kirjassa historiaa, menneitä aikoja. Hirmuhallitsijoita ja hirmutekoja on kuitenkin maapallollamme tänäkin päivänä. Maailmaa ja patsaita seuraamalla voi itse kukin arvioida, ketkä kelpaavat tämän päivän ”mulkeroiksi”. Ari Turusen ”Mulkerot” kirja toimii asiassa erinomaisena oppaana. Pekka Hurme Ricky-Tick Band & Julkinen Sana vetää lisäkeikan ? Viimeiset festarikeikkansa heittävä Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana vetää lisäkeikan Huvila-teltassa. Genrerajoista piittaamaton rytmimusiikkikollektiivi Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana on ilahduttanut kotimaista musiikkikenttää jo viimeiset seitsemän vuotta. Omaääniset räppärit Paleface, Tommy Lindgren ja Redrama sekä kotimaisen jazzin huippunimistä koostuva 17-henkinen big band ovat vuosien saatossa hioutuneet saumattomaksi svengikoneeksi, joka tunnetaan positiivista energiaa tihkuvista keikoistaan. Huvila-teltassa koetaan uransa lopettavan yhtyeen viimeiset festarikeikat sunnuntaina 1. syyskuuta, kun loppuunvaratun iltakeikan lisäksi järjestetään toinen konsertti saman päivän iltapäivänä. Lipunmyynti lisäkonserttiin käynnistyy perjantaina 10. toukokuuta klo 9. Helsingin juhlaviikkoja vietetään 15.8.–1.9.2019. Ohjelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteessa helsinkifestival.fi. Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana Huvilassa su 1.9. klo 15 ja klo 19.30 (loppuunvarattu). Liput käsittelykuluineen alk. 39 € Ticketmaster Suomen kanavista. Suomen paras kaupunginosa valitaan 200 ehdotuksen joukosta ? Suomalaiset ovat tehneet huikean määrän ehdotuksia kilpailuun, jossa valitaan Vuoden kaupunginosa. Kaikkiaan 200 ehdotuksessa Suomen parhaaksi kaupunginosaksi esitetään 90 eri kaupunginosaa peräti 29 eri kaupungista. Ennätysmäärä kaupunkeja sai tänä vuonna oman Vuoden kaupunginosa -ehdokkaansa. Ehdotuksia Vuoden kaupunginosaksi saatiin enimmäkseen suoraan paikallisilta asukkailta. Ehdotuksista ja niiden perusteluista käy ilmi, että kotiseuturakkaus kukoistaa ympäri Suomen. Ihmiset arvostavat kotikulmiaan kaikkialla ja haluavat tuoda alueen muidenkin tietoisuuteen. Erityisesti ehdotuksissa nousevat esille suomalaisten rakkaus lähiluontoon ja arvostus oman kaupunginosan lähipalveluita kohtaan. – Ehdotuksissa on tänäkin vuonna laajoja ja hyvin perusteluja esityksiä, joista käy ilmi kaupunginosien yhteisöllisyys, historia ja asukastoiminnan monipuolisuus. Perustelut ovat arvokasta materiaalia myös kaikille alueella toimiville tahoille ja päättäjille, palkintoraadin puheenjohtaja Tuula Salo sanoo. Hyvässä kaupunginosassa on toimintaa erilaisille ihmisille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen, turvallista elää ja hyvä yrittää. Avoin kansalaistoiminta – erityisesti asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyö – lisäävät kotoisuutta ja hyvinvointia. Palkinnolla Kotiseutuliitto korostaa kaupunginosien paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä kotiseudun viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Kilpailun pääkriteeri vuonna 2019 on kaupunginosien uudet toimintamuodot. Vuoden kaupunginosa julkistetaan vuosittain elokuussa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä, tänä vuonna Tuusulassa 9. elokuuta. Vuoden kaupunginosa on valittu vuodesta 2001 lähtien – viime vuosina palkinnon ovat saaneet muun muassa Kauklahti, Vuosaari, Reposaari ja Hakunila. Valtakunnallisella tunnustuksella on merkitystä paikallisille asukkaille, kertoo Vuosaari-Seuran entinen puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes. ”Valtakunnallinen tunnustus oli tärkeä symbolinen virstanpylväs Vuosaaren maineen ja identiteetin kannalta. Se innosti asukkaita fanittamaan omaa kaupunginosaansa ja vahvisti hyvää vuosaarelaista yhteishenkeä entisestään. Meille kotiseututyön tekijöille palkinto on tärkeäksi kannustukseksi jatkoa varten.” Vuosaari palkittiin Vuoden kaupunginosana vuonna 2017. 31. Puistonmäki Hämeenlinna 32. Sairio Hämeenlinna 33. Pässiniemi Imatra 34. Kernaala Janakkala 35. Uimaharju Joensuu 36. Kuokkala Jyväskylä 37. Kuohenmaa Kangasala 38. Raudanmaa Kangasala 39. Halkokari Kokkola 40. Hollihaka Kokkola 41. Mesilä Kokkola 42. Mäntykangas Kokkola 43. Neristan Kokkola 44. Ykspihlaja Kokkola 45. Replot Korsholm 46. Tiutinen Kotka 47. Jynkkä Kuopio 48. Petonen Kuopio 49. Ahtiala Lahti 50. Ali-Juhakkala Lahti 51. Ankkuri Lahti 52. Jalkaranta Lahti 53. Karisto Lahti 54. nastola Lahti 55. Villähde Lahti 56. Tohola Oulainen 57. Pyykösjärvi Oulu 58. Toppilansaari Oulu 59. Tuira Oulu 60. Skata Pietarsaari 61. Kevätkumpu Porvoo 62. Kortela Rauma 63. Lappi TL Rauma 64. Lukkarinmäki Salo 65. Hernemäki Savonlinna 66. Keskusta Savonlinna 67. Miekkoniemi Savonlinna 68. Nätki Savonlinna 69. Pihlajaniemi Savonlinna 70. Punkaharju Savonlinna 71. Tanelinranta Seinäjoki 72. Söderkulla Sipoo 73. Hervanta Tampere 74. Tammela Tampere 75. Kruunupyy Teerijärvi 76. Kakola Turku 77. Kupittaa Turku 78. Martinmäki Turku 79. Martti Turku 80. Port Arthur Turku 81. Varissuo Turku 82. Gerby Vaasa 83. SUNDOM Vaasa 84. Västervik Vaasa 85. Havukoski Vantaa 86. Hämevaara Vantaa 87. Korso Vantaa 88. Myyrmäki Vantaa 89. Pähkinärinne Vantaa 90. Hämevaara Vantaa Ehdolla Vuoden kaupunginosaksi 2019 ovat seuraavat 90 kaupunginosaa (aakkosissa kaupungin mukaan): 1. Vanha Mankkaa Espoo 2. Kalliomäki Forssa 3. Kuusto Forssa 4. Ojalanmäki Forssa 5. Talsoila Forssa 6. Viksberg Forssa 7. Saviniemi Hamina 8. Alppikylä Helsinki 9. Arabianranta Helsinki 10. Itä-Pakila Helsinki 11. Katajanokka Helsinki 12. Konepaja Helsinki 13. Kontula Helsinki 14. Kruununhaka Helsinki 15. Käpylä Helsinki 16. Lauttasaari Helsinki 17. Länsi-Pakila Helsinki 18. Malmi Helsinki 19. Maunula Helsinki 20. Munkkiniemi Helsinki 21. Myllypuro Helsinki 22. Pakila Helsinki 23. Pohjois-Haaga Helsinki 24. Puistola Helsinki 25. Punavuori Helsinki 26. Töölö Helsinki 27. Vallila Helsinki 28. Arabianranta Helsinki 29. Iittala Hämeenlinna 30. Linnaniemi Hämeenlinna
18 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo 25 vuotta! Meillä opit ajamaan Stadin liikenteessä. Muista myös kuorma-autokurssimme! Kesäksi tien päälle! Palvelemme koko kesän!
19 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Ilmoita edullisesti – soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Ilmoita paikallislehdessä puh. 09-41397 332 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Kirjapainopalvelua tarjoaa
20 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi Aurinkoista toukokuuta! Palvelemme kaikissa kodinvaihtoon liittyvissä asioissasi. Ota yhteyttä. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 MIKA KUMPULAINEN Asuntomyyjä 045 2721 588 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JIMI PUKKILA Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 VILLE LEHTELÄ Asuntomyyjä 045 351 6885