2 Viikot 42-43/2019 Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi Olemme muuttaneet! Tervetuloa. Laadukkaat yrityskannettavat opiskelijaystävälliseen hintaan. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18, LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% HISTORIALLISET KALENTERIT 2020 SAAPUNEET: • Terveiset Kalliosta • Stadin Bastut VALOKUVAKEHYKSET & PASPATUURIT – paspikset myös mittojen mukaan SUURKUVATULOSTUS • julisteet, valokuvat, rakennuspiirustukset • A3, A2, A1, A0 • 50x70 cm, 70x100 cm • pohjustus (max 70x100) • laminointi (max 61x91) UUSI VASTAANOTTO AVATTU MALMILLE! Meillä sinua palvelevat tutut erikoishammasteknikot; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT Antti Koskelo 010 2715 100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI Hakaniemi: Hämeentie 7 Malmi: Malmin raitti 12 Etelä-Haaga: Kauppalantie 4 Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Erika Laukkanen, juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Voimassa 1.1.2020 asti Gäller till 1.1.2020 Voimassa 27.10.2019 asti Gäller till 27.10.2019 Tämän sivun HINNAT VOIMASSA 20.10.2019 ASTI ellei toisin mainita. Priserna på den här sidan gäller till 20.10.2019 om inget annat nämns. Suomalainen jääsalaatti Finsk issallat 100 g 99 PS/PÅSE (9,90/kg) ATRIA Parempi nauta jauheliha 10 % Bättre malet nötkött 300 g 3 49 PKT/FÖRP. (11,63/kg) Ruodottomat lohifileepalat Benfria laxbitar 3x125 g 7 99 PKT/FÖRP. (21,31/kg) CLASSIC Jäätelöpuikot Glasspinnar 59-86 g 1 00 KPL/ST. (11,63-16,95/kg) PLUSSA-KORTILLA -32% Ilman Plussa-korttia/Utan Plussa-kort 1,49 kpl/st. (17,33-25,25/kg) VAASAN Kaurasko Kauraskohavrebröd 305 g 2 25 KPL/ST. (7,38/kg) Voimassa 27.10.2019 asti Gäller till 27.10.2019 Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. Helppo lohikeitto valmistuu nopeasti kypsistä pariisinperunoista tai edellisen päivän keitetyistä perunoista. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Jauheliha piirakka Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka. Täytetty leipä Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka. lagas snabbt av färdig pariserpotatis eller överbliven kokt potatis. Se receptet på k-ruoka.fi eller på appen K-Ruoka. Kaupoissa, joissa on paistopiste I de butiker som har bake off KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. TALVIAIKA ALKAA lokakuun viimeisenä sunnuntaina 27.10., jolloin kelloja siirretään yöllä kello neljältä tunti taaksepäin kello kolmeen. MUISTATHAN Ilmoittaminen Kalliossa tuo tulosta!
50. vuosikerta – nro 19 Viikot 42-43 – 2019 ? ? Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Harjun nuorisotaloa uhkaa lakkautus Alueen asukkaat nousivat puolustamaan legendaarista nuorisotaloa ? Vallilassa sijaitseva Suomen ehkäpä tunnetuin nuorisotalo ”Harju” aiotaan sulkea. Lakkauttamisen syyksi kaupunki on ilmoittanut muun muassa rakennuksen sisäilmaongelmat. Helsingin kaupunki kertoo, että nuorisotalon toiminnot siirretään ensi tammikuusta alkaen nuorisopalveluiden muihin tiloihin. Talon käyttäjät, muun muassa Kallion seudun asukkaat ovat kuitenkin toista mieltä talon lakkauttamispäätöksestä. ”Talo on paremmassa kunnossa kun on annettu ymmärtää”. Tiedon talon sulkemisesta ja todellisesta kunnosta tultua julkisuuteen Harjun puolustajat perustivat nopeasti nimiadressin Harjun pelastamiseksi, joka on kerännyt jo tuhansia nimiä. Myös kunta-aloite talon puolesta on tehty. Harju nuorisotalo tunnetaan merkittävästä bänditoiminnastaan. Muun muassa maailmanmaineessa olevan Rasmus-yhtyeen ura on alkanut Harjusta. Talon kasvatteja ovat myös Maija Vilkkumaa ekä Samuli Putro. Nuorisotyön lisäksi taloa käyttävät kymmenet eri toimijat. Talo on tehnyt myös merkittävää työtä myös helsinkiläisen kaupunkikulttuurin kehittymisessä. Talon henkilökunnan aloitteesta alkoi aikoinaan Suomen tunnetuin kaupunginosafestivaali Kallio Kukkii, joka täytti hiljattain 25 vuotta. Harju vastaa nykyisin kymmenpäiväiseksi laajenneen Kallio Kukkii -festivaalin päätapahtumasta Kallio Kukkii -piknikistä Dallapènpuistossa, laajasti tunnettu tapahtuma kerää yli 10 000 kävijää. Harjun lakkauttamista vastustavan adressin kommenteissa käy vahvasti esiin se, kuinka tärkeäksi talo koetaan. Adressin todetaan muun muassa seuraavaa: – Harjulla on pitkät perinteet arvokkaassa nuorisotyössä. – Harjun nuorisotalo on osa itäisen kantakaupungin identiteettiä. – Sen työn merkitys koko Helsingin kaupunkikulttuurin kehittymiseen on merkittävä. – Harjun nuorisotalon työyhteisö on ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka pitkäjänteisen työn tulokset näkyvät nuorisotyössä (esim musiikki ja ilmaisutaito), ihan koko kotimaisessa kulttuurissa. – Harjussa on erittäin osaava henkilökunta. – Harju on osa Helsingin kaupunkikulttuurin aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä ja elävää sellaista. – Harju on itäisen kantakaupungin yhteisöllisyyden sydän. – Harjussa on erittäin osaava henkilökunta. – Harjun nuorisotalo tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa! Adressi Harjun puolesta löytyy osoitteesta: ww.adressit. com / Harjun nuorisotaloa ei saa lakkauttaa Harjun nuorisotalon ideasta syntynyt Kallio Kukkii -festivaali oli vuonna 2018 osa Euroopan laajuista tapahtumakokonaisuutta ”Eurooppalainen kulttuuriperintö”. Kuva Juhani Styrman Uutta Veturitietä. Kuva: YIT. Veturitien uusi osuus ja Teollisuuskadun tunneli avautuivat liikenteelle Sivut 8-9 Parempia kävelyja pyöräteitä Olympiastadionin ympäristöön ? Olympiastadionin ympäristön kävelyja pyöräteitä parannetaan rakennushankkeessa, joka on alkanut syyskuussa 2019 ja joka kestää kesäkuun loppuun 2020. Tähän saakka töitä on tehty Olympiastadionin työmaan takia suljetulla alueella Tahkontiellä. Lokakuussa työmaa siirtyy Hammarskjöldintielle välille Tahkontie– Uimastadioninpolku. Työmaa aiheuttaa jonkin verran häiriötä liikenteelle. Työ tehdään kahdessa vaiheessa yksi kaista kerrallaan eli työmaan kautta pääsee koko ajan kulkemaan. Haapaniemenkatu 4:stä tiivistä urbaania aluetta ? Senaatti-kiinteistöt järjesti suunnitteluja tontinluovutuskilpailun Helsingin Kalliossa osoitteessa Haapaniemenkatu 4 sijaitsevan kiinteistön kehittämisestä. Tontilla on aiemmin sijainnut 1970-luvulla rakennettu valtion virastotalo, joka purettiin vuonna 2017. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton ja Helsingin kaupungin kanssa. Järjestetyn kilpailun tavoitteena oli löytää tontin käytölle uusi kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen, toteuttamiskelpoinen ratkaisu sekä sille toteuttaja ja uusi omistaja. Kilpailun voittaneen suunnitelman pohjalta valmistellaan tontille asemakaavan muutos. Helsinki valmistelee kansainvälistä haastekilpailua kivihiilen korvaamiseksi ? Helsinki valmistelee kansainvälistä Helsinki Energy Challenge -haastekilpailua, jolla haetaan ratkaisua kivihiilen korvaamiseen Helsingin lämmityksessä mahdollisimman kestävästi ja mahdollisimman vähäisellä biomassan käytöllä. Helsinki on sitoutunut kantamaan vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä merkittävä osuus, noin 56 prosenttia, Helsingin hiilidioksidipäästöistä aiheutuu lämmittämiseen käytetyn energian tuotannosta. Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttääkin muiden toimenpiteiden lisäksi myös lämmöntuotannon päästöjen merkittävää vähentämistä nykyisestä. Sivu 5 Sivu 9 Sivu 15
4 Viikot 42-43/2019 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 19/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto ? ? Maarnela Asiakasvirtojen kulku muuttuu Tripla aukeaa Pasilaan L okakuussa Pasilan rakentamisessa saavutetaan juhlan arvoinen välietappi. Kauppakeskus Tripla, uusi rautatieasema, Pasilansillan joukkoliikenneterminaali valmistuvat 17. lokakuuta ja uusi läntinen lisäraide 21. lokakuuta. Samoihin aikoihin osa Veturitiestä ja Teollisuuskadun tunneli avautuvat liikenteelle. Pasilan ja koko Helsingin asukkaiden palvelut paranevat uuden kauppakeskuksen avauduttua. Triplaan pääsee helposti julkisilla kulkuneuvoilla. Lisäksi yhä useamman työpaikka löytyy jatkossa Triplasta. Myös Musiikkimuseo Fame avaa ovensa yleisölle 17.10. Keski-Pasilasta tulee Triplan myötä Helsingin uusi ja elävä keskus ensi vuosikymmenen alussa. Tripla on jättimäinen rakennushanke kolmen korttelin kokonaisuus, johon kuuluu kauppakeskus, asuntoja, hotelleja, toimistoja ja pysäköintilaitos. Pasilan asemasta tulee osa Triplaa. Alueellisesti Tripla rajoittuu Ratapihantiehen, Pasilansiltaan ja Pasilankatuun ja sen pohjoispuolelle rakennettavaan Firdonkatuun. Tulevaisuudessa Pasilan keskus yhdistää raiteiden erottamat Itäja Länsi-Pasilan toisiinsa. Triplaan pääsee helposti kaikilla julkisilla liikennevälineillä ja kävellen, pyöräillen ja autolla. Triplaan rakennettavan Suomen vilkkaimman rautatieaseman kautta kulkee tulevaisuudessa lähes 200 000 matkustajaa päivittäin. Triplan saavuttaa 10 minuutissa yli 500 000 ja 30 minuutissa yli miljoona asiakasta. Metropolin jokainen juna pysähtyy Pasilassa. Tapahtumat, konsertit ja messut tuovat Triplan alueelle vuodessa kolme miljoonaa kotimaista ja ulkomaista kävijää, jotka kiihdyttävät asiakasvirtaa erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Tripla valmistuu vaiheittain vuosina 2019–2020. Sen kokonaispinta-ala vastaa 50 jalkapallokenttää ja kokonaistilavuus 10 eduskuntataloa. Tripla tulee olemaan työpaikka noin 7 000:lle ja koti 1 000:lle. Kattopinta-alasta kolmasosa on puistoaluetta viherkattoineen, Triplaan tulee 3 400 polkupyörän pysäköintipaikkaa ja lähes 350 sähköauton latauspistettä, kulutettavan puhtaan veden määrä on 20 % hyvää nykykäytäntöä alhaisempi, jätteet kerätään keskitetyllä imujätejärjestelmällä sekä Triplassa käytetään kaukolämpöä ja -kylmää. Stadin rakennuskulttuuriperintöä ei saa tuhota!! ? Viime vuosikymmeninä on päässyt vallalle kylmä rakentamisbuumi joka ei kunnioita Stadin historiaa saati sen kulttuuriperintöä. Kaupunki tuntuu haluavan kaikki mahdolliset veronmaksajat tälle pienelle niemelle vaikka sillä riskillä että menneisyys on löydettävissä vain kirjoista. Myös omaisuuden huono hoito tuntuu olevan yksi keino päästä eroon kalliilla tonttimaalla olevista marginaaliryhmien kohteista. Stadin Slangi ry on Suomen suurin kotiseutuyhdistys joka vaalii slangin kieltä mutta sen lisäksi myös Stadin kulttuuriperintöä. Täten emme voi hyväksyä stadilaisten kohteiden katoamista mm. Aino Ackten huvila tai viimeksi keskusteluun noussut Harjun nuorisotalo. Kohteet ovat sekä sekä rakennustaiteellisesti että kulttuuriarvoiltaan tärkeämpiä käyttäjilleen kuin erilaiset kivikolossit. Nyt kun Nosturikin uhrataan rakentamiselle ei meillä ole varaa menettää yhtään kiinteistöä nuorten ikäryhmien kulttuuriharrastukselta. Kantakaupunki tarvitsee omat kulttuurikohteensa myös nuorten toiminnalle eli kaikkea ei voi hajasijoittaa Yhdistyksemme vaatii ehdottomasti Stadin harkitsevan vakavasti omaisuutensa kulttuuriperintöä ja säilyttävän Aino Ackten huvilan, Harjun nuorisotilan, Kaisaniemen ravintolan ja Lapinlahden sairaala-alueen asukkaiden kulttuurikohteina ja mieluummin matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina. Stadin Slangi ry:n hallitus Rasistinen diskriminaatio ? Seison Hullun Hevosen pään juurella ja kuuntelen oppaan esitystä. Hullun Hevosen pää löytyy kallioon hakattuna Etelä-Dakosta Crazy Horse -nimisen intianipäällikön muistoksi pyhitetyltä alueelta. Hyvä lukija, älä nyt sotkeudu termeissä. Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa sitä, että enemmistöä sorsitaan enemmistön kustantamana. Jos vähemmistön edut menevät enemmistön etujen edelle, niin Etelä-Afrikassa sitä kutsuttiin apartheidiksi. Se ei ollut hyvä asia. Meidän suomalaisten versio siitä on nimeltään positiivinen diskriminaatio. Siinäkin vähemmistön edut menevät enemmistön etujen edelle. Se on taas hyvä asia. Crazy Horsen opas kertoi, kuinka myös USA:ssa oli alussa positiivista diskriminaatiota. Intiaanien maat jaettiin valkoisille maahanmuuttajille, joilla ei siis ollut alussa mitään ja jotka siis alussa olivat selvänä vähemmistönä. Ihan alussa siihen tarvittiin tosin armeijan apua, koska maahanmuuttoa on vastustettu sielä sun täällä. Nykyään intiaanit elävät vähemmistönä mukavasti reservaateissaan erilaisten sosiaalitukien varassa. Vuonna 1620 Mayflower -niminen laiva lähti Englannista oman aikansa Välimeren eli Atlantin poikki kohden Uutta Maailmaa mukanaan puritaaneja, uskonnollisia pakolaisia Euroopasta. 16 vuoden kuluttua he jo sitten tappoivatkin kriittisimmät maahanmuuton vastustajat lähes sukupuuttoon. Pequot-sota käytiin vuonna 1636 pequotien intiaaniheimon sekä Amerikkaan saapuneiden puritaanisiirtolaisten ja näiden intiaaniliittolaisten välillä. Sota oli ensimmäinen suurempi konflikti intiaanien ja siirtolaisten välillä. Sota huipentui puritaanien ja heidän intiaaniliittolaistensa tuhotessa pequotien Mystic-nimisen asutuskeskuksen. Positiivinen diskriminaatio onnistui siis ihan hyvin omin päinkin. Nykytermejä käyttääksemme, niin oman aikansa matut ja suvakit siinä vain ottivat yhteen oman aikansa rajakkien kanssa. Oma apu paras apu. Nyt asian hoitaa hallitus. Dee Brownin kirja Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen ja suomalaisen kirjailijan Taija Tuomisen haastattelut kokemuksistaan talkoolaisena intiaaniresrvaateissa antavat lisävalaistusta kysymykseen, miten asioita ei pitäisi hoitaa. Rasistista diskriminaatiota ei pidä sotkea positiiviseen diskriminaatioon. Siinä missä Crazy Horsen muistoaueen näyttelytiloissa riippuu kaikkien nähtävillä suuri ryijymäinen kangastyö intiaanien käsityökulttuurista hakaristeineen, niin siinä Helsingin poliisi pysäytti koko kulkueen, kun muutaman nuoren kepin nokassa roikkui paljon vaatimattomampi kangaspala kyseisen kuvion kanssa. Se on sitä rasistista diskriminaatiota. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Ennen ja nyt -valokuvakierroksia Alppiharjussa ja Kalliossa ? ? Ennen?ja?nyt Neuvostoliittolainen Pjatnitskin kuoro esiintyy Alppilavalla vuonna 1951. Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo. Paikalla on nykyisin Linnanmäen parkkipaikka. ? Wikimedia Suomi ja Kallion Kulttuuriverkosto toteuttavat kolmiosaisen kävelysarjan, jossa tarkastellaan vanhoja valokuvia niiden kuvauspaikoilla ja valokuvataan, miltä paikat näyttävät nykyään. Kierrokset kuuluvat kuuden kierroksen sarjaan, jossa tutustutaan eri kaupunginosien muutokseen valokuvien avulla. Opastus on myös osa Wikimedia Suomen Helsinki Rephotography -hanketta, jossa kannustetaan kaupunkilaisia tutustumaan kaupunkiin vanhojen valokuvien avulla. Wikimedia Suomi kerää osana hanketta Ajapaik-sivustolle kuvia, jotka on otettu vanhojen valokuvien kuvauspaikoilta. Kuvausvälineeksi kannattaa ottaa mukaan oma puhelin tai kamera. Alppila -kierroksella tiistaina 22.10. klo 13 oppaana toimii Kallion Kulttuuriverkoston puheenjohtaja ja kaupunkiopas Seija Sihvonen. Kierroksen aluksi kerrotaan ennen ja nyt -valokuvaamisesta ja siihen käytössä olevista apuvälineistä. Tilaisuus on Kalliolan setlementtitalossa, osoite on Naapuruustila 2, Kalliolan setlementtitalo, Sturenkatu 11. Kierros alkaa sen jälkeen ja kestää noin 90 min. Muut Kallio -vanhoissa valokuvista kierrokset ovat sunnuntaina 27.10. klo 13 ja keskiviikkona 30.10. klo 13 ja kierrosten aiheena on Kallion vanhat elokuvateatterit. 27.10. kierros alkaa infotilaisuudella Kalliolasta ja 30.10. kierroksen aloitus on Kumppanuustalo Hannasta. Kierroksille on vapaa pääsy. Äänestä kylätila Käpylään ? Nyt on käpyläläisillä mahdollisuus omaan kylätilaan. Asukastila Käpylään hanke on Käpylä-Seuran ehdotus kaupungin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-projektiin. Jotta hanke etenisi ja olisi mahdollisuus saada oma asukastila Käpylään, on tärkeää, että kaikki 12 -vuotiaista alkaen äänestävät. Äänestusaika on 1.10. 31.10. netissä, omastadi.hel.fi. Voit äänestää myös ilman nettiä henkilöllisyystodistuksen avulla esimerkiksi Maunulan kirjastossa, Metsäpurontie 4, lokakuun 10.–31. torstaisin klo 15–18. Äänioikeus on tänä vuonna 12 vuotta täyttävillä ja sitä vanhemmilla. Koululaiset voivat äänestää myös Wilma-tunnuksilla.
5 Viikot 42-43/2019 Runopalsta Yksinäinen pihlajapuu Töyräällä salmensuun kukkii pieni pihlajapuu. Sen oksat on kuihtuneet ja viherlehdet kadonneet. Kuulen kaiun askelten, huokauksen viimeisen. Töyräällä salmensuun, juurella pihlajapuun. Ei kuki ruusu valkoinen, ei kuki kukka ainutkaan. Ajatus kauas lentää, tuuli tuo sen takaisin. Töyräällä salmensuun, juurella pihlajapuun. Pilvet nousee salamoi taivaankeijut karkeloi. Katson taivaanrantaan, ystävyys ovellain. Töyräällä salmensuun, juurella pihlajapuun. Katson taivaanrantaan, matkalla olen minäkin. Nään auringon nousevan, perhon kauniin lentävän. Toivo Levanko lyyrikko Parempia kävelyja pyöräteitä Olympiastadionin ympäristöön Kaupunki päätti myydä tontin Sompasaaresta ? Kaupunginhallitus päätti myydä Sörnäisten Kalasataman Sompasaaresta asuinkerrostalotontin ja siitä muodostettavat tontit Asunto Oy Helsingin Fregatti Dygdenin kuja 5:lle tai Lumo Kodit Oy:lle. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Sörnäisten satama-, vesija katualueiden asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutoksen mukaan tontit ovat viisi–kaksitoistakerroksisten asuinkerrostalojen korttelialuetta. Lisäksi kaavaan on merkitty enintään kaksitoistakerroksinen erityisasumisen tontti. AK-korttelialueella rakennuksen kahdessa alimmassa kerroksessa saa olla liiketiloja, julkisia palvelutiloja ja kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja. Lisäksi kaavaan on merkitty asuntokortteleiden keskelle asumista palvelevat yhteiskäyttöiset tontit (AH), jotka on rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Mainituille tonteille saa rakentaa autopaikkoja ja huoltotiloja viereisten korttelialueiden käyttöön pihakannen alle. Pihakannen päälle ei saa rakentaa autopaikkoja. Lisäksi yhteispihatonteille saa rakentaa kunnallisteknisiä johtoja. Asuntokortteleiden pohjoispuolelle on merkitty maantasoiset autopaikkatontit. Tontille on merkitty rakennusoikeutta 4 000 k-m², pinta-ala on 1 243 m². Osoite on Fregatti Dygdenin kuja 5. Vetoomus Koskelan muistikylästä ja vesijumppapaikasta Koskela-kerhon kokoama laajapohjainen lähetystö Käpylän ja Koskelan alueen kansalaisjärjestöjä vei 9.10. kaupunginvaltuuston budjettikokouksen alkajaisiksi kirjelmän valtuustoryhmien edustajille. ? Hammarskjöldintielle rakennetaan baanatasoinen, kaksisuuntainen pyörätie. Lisäksi Hammarskjöldintien varteen rakennetaan invapysäköintipaikat Olympiastadionin asiakkaille. Remontin valmistumisen jälkeen Hammarskjöldintiellä sallitaan edelleen huoltoajo kaupunginpuutarhalle sekä uimastadionille. Nyt käynnistyvä urakan toinen vaihe päättyy pääosin vuoden lopussa. Asvaltoinnin valmistuminen riippuu loppusyksyn säästä. Ensi vuoden puolelle jää todennäköisesti ainakin viimeistelytöitä sekä viherrakennusta. Urakan kolmas vaihe jatkuu keväällä 2020, jolloin viimeistellään Olympiastadionin eteläpuolella sijaitseva Tahkontie sekä Olympiastadionin pohjoispuolella sijaitseva puistokäytävä. Valmistumisen jälkeen baana tulee helpottamaan huomattavasti pyöräilyä ja kävelyä Keskuspuiston ja Töölönlahden välillä. Olympiastadionin ympäristöön rakennetaan eroteltu kävelyja pyörätie. Kuva: Tommi Kivinen, VRJ Etelä-Suomi Oy ? Koskelan sairaalan alueella ovat alkaneet asuintalojen rakennustyöt Käpyläntien varrella. Taloihin pyrki 1500 hakijaa, joiden joukosta valittiin arpomalla 66. Kaikkiaan Koskelan alueelle rakennetaan yli 30 uutta rakennusta ja alueen väkiluku kasvaa 3 000 asukkaalla. Muistisairaiden kylän piti olla valmiina 2019. Työt eivät vieläkään ole alkaneet. Mielestämme muistikylän toteuttamista pitää kiirehtiä. Koskelan monipuolisen palvelukeskuksen toiminta siirtyy lähivuosina uuteen taloon entiselle ”Pesulan tontille” Kunnalliskodintien varteen. Tämän uuden talon suunnitelmaan olemme esittäneet vesijumppapaikkaa, kuten Kinaporin monipuolisessa palvelutalossa on. Se korvaisi Käärmetalon remontin yhteydessä valitettavasti lopetettua pientä uimahallia. Vesijumppapaikka on erityisen tärkeä Koskelassa ja Käpylässä asuvalle vanhemmalle väestönosalle terveyden ja kunnon ylläpitämiseksi. Pitämällä huolta siitä, että ikäihmiset voivat asua kotioloissa ja kulkea omin neuvoin, kaupunki myös säästää sosiaalija terveydenhuollon kuluja. Tietysti vesivoimistelupaikka palvelisi muitakin alueen asukkaita, etenkin niitä, joiden on vaikea päästä kauempana oleviin uimahalleihin. Vesijumppapaikka on hyvin tärkeä myös Koskelassa Helsingin Invalidien Yhdistys ryn vuokrataloissa Voudintiellä ja Juhana Herttuantiellä asuville vammaisille henkilöille, jotka voisivat käyttää palvelutalon allasta ja säästää siten vähäisiä taksimatkojaan muuhun tarkoitukseen. Kun apulaispormestari Sanna Vesikansa ja suunnittelija Ilkka Korppi vierailivat viime vuonna Koskelassa, asukkaat nostivat vahvasti esille jo aiemminkin esittämänsä toiveen vesijumppapaikan saamiseksi uuteen taloon. Vesiliikunnalle voidaan rakentaa nykyajan vaatimat tilat Koskelan monipuolisen palvelukeskuksen rakennuksiin, esimerkiksi pohjakerrokseen. Esitämme, että kaupungin talousarvioon 2020 ja investointiohjelmaan varataan riittävät määrärahat Koskelan monipuolisen palvelukeskuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen niin, että taloon tulevat myös monipuoliseen vesijumppaan ja kunto-uintiin riittävät vesiliikuntatilat. Tämä vastaisi Stadin ikäohjelman tavoitteita vahvistaa ikääntyneen väestön hyvinvointia ja toimintakykyä sekä turvata heidän mahdollisuutensa hyvään arkeen ja liikkumiseen lähiympäristössään. Lähetystöön kuuluivat Kallio-Vallilan eläkeläisten Koskela-kerho, Helsingin Invalidien yhdistys, Käpylä-Seura, Käpylän kirjastoyhdistys, Käpylän Seudun ympäristöryhmä, sekä Käärmetalon yhteydessä toimineen Käpylinnan vesivoimisteluryhmän jäseniä. Keskeinen asia oli ”Esitämme, että kaupungin talousarvioon 2020 ja investointiohjelmaan varataan riittävät määrärahat Koskelan monipuolisen palvelukeskuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen niin, että taloon tulevat myös monipuoliseen vesijumppaan ja kunto-uintiin riittävät vesiliikuntatilat.” Vastanottajina olivat kaupunginvaltuutetut Kokoomuksen Seija Muurinen, Vihreiden Kati Juva, SDP Sinikka Vepsä, VL Veronika Honkasalo ja Kd Mika Ebeling. Puheenvuoroissaan valtuutetut pitivät kirjelmämme vaatimuksia erittäin tärkeänä. Lupasivat viedä asiaa eteenpäin myönteisessä hengessä omissa ryhmissään. Teksti Toivo Koivisto Kuvat Jarmo Koskinen Tontti Koskelassa, jonne pitäisi tulla Muistisairaiden kylärakennukset.
6 Viikot 42-43/2019 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Viikko 42 Ke 16.10. Stella, Sirkku, Sirkka To 17.10. Saana, Saaga, Saini Pe 18.10. Satu, Luukas, Luka, Säde La 19.10. Uljas Su 20.10. Kasper, Kasperi, Jasper, Jesper, Kauno Viikko 43 Ma 21.10. Ursula Ti 22.10. Anniina, Anita, Anette, Anja, Nita, Anitta Ke 23.10. Severi To 24.10. YK:n päivä. Rukouspäivä. Rasmus, Asmo Pe 25.10. Sointu La 26.10. Nina, Niina, Amanda, Ninni, Manta Su 27.10. Kesäaika päättyy. Helli, Helle, Hellin, Hellä Viikko 44 Ma 28.10. Simo Ti 29.10. Alfred, Urmas Nimipäivät Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO ? Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Hiljainen rukouslaulumessu ke 16.10. klo 18. Jaana Partti. Anima mea – lauluryhmä. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kivimessu to 17.10. klo 18. Petri Patronen, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 18.10. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 19.10. klo 17. Pirjo Kantala, musiikki Juha ja Inna Vintturi sekä kuoro. Messu su 20.10. klo 10.Petri Patronen, Salonkikuoro. Iltakirkko ma 21.10. klo 18. Jaana Partti. Iltakirkko ti 22.10. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 23.10. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä. Kivimessu to 24.10. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 25.10. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 27.10. klo 10. Jaana Partti, Kamarikuoro SonorEnsemble. Iltakirkko ma 28.10. klo 18. Jaana Partti. Iltakirkko ti 29.10. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 30.10. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. TAPAHTUMAT KALLIOSSA ? Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Tule verkostoitumaan ja edistä työllistymistä omaehtoisen toiminnan kautta. Tarjolla aamupalaa ja vertaistukea. Kukkoeteisen kutojat maanantaisin klo 16 Teatteri Kalliossa. Tule neulomaan, juttelemaan ja jakamaan tekemisen iloa. Eläkeläisten piirit keskiviikkoisin klo 13. Kallion kirkon kappelissa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Raamattupiireissä käydään läpi Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 HKTY:n tiloissa, Torkkelinkatu 11. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 17.10. Valokuvaaja Caj Bremer, Päivi Istala haastattelee, 24.10. Eurooppalaisilla juurilla Eeva Lennon, Päivi Istala haastattelee. Lähde elämään –ilta su 20.10. klo 17. Iloiten, Päivi Peittola. Kerran kuukaudessa viivähdetään Kallion kirkossa saamassa voimaa ja virkistystä. Vaihtuvia teemoja ja vierailijoita. Sukkapiiri Punainen lanka ke 23.10. klo 17 Teatteri Kalliossa. Seija Karjalainen. Tied. diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. F.Mendelssohn Elias – oratorio 27.10.2019 klo 18 Kallion kirkossa. Suomen Laulu ja Helsinki Metropolitan Orchestra joht. Sasha Mäkilä, kuoron valmennus Esko Kallio. Liput 30/20e ennakkoon kuorolaisilta, osoitteesta suomenlaulu.fi ja lippu.fi, jossa lipun hintaan lisätään palvelumaksu sekä tuntia ennen kirkon ovelta. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI ? Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma– to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO ? Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Tasausmessu su 20.10. klo 16. Petri Patronen. Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu. Korostamme seurakuntalaisten roolia, lähetystehtävää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia. Tervetuloa tutustumaan, olemaan ja tekemään! Sateenkaarimessu la 26.10. klo 17. Körttivirsimessu. Leena Väyrynen-Si, Katariina Airas. Kirkkokahvien jälkeen pidämme Alppilan seurakuntasalissa Siioninvirsiseurat. Tasausmessu su 27.10. klo 16. Visa Viljamaa. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA ? Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe klo 10–12. 22.10. Olgan askartelupaja, Olga -tyttö ohjaa hurjan kissan tekoon, 27.10. Temppurata. Koululaisten perjantait klo 13–16. Koululaiset valtaavat Alppilan kirkon tilat. Ohjelmassa keppihevosjuttuja, kirjapiiri, Tuulikin maalauspaja, lautapeliturnauksia ja hauskaa yhdessäoloa. Lisätietoja Riikka Sipilä p. 050 492 9623, Tuulikki Karu p. 050 462 0989. T i i s t a i o l o h u o n e e n jumppa tiistaisin klo 10– 11.30. Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin I muskari klo 10–10.30 ja II muskari 10.30–11. Muskarit ovat avoimia kaikenikäisille lapsille vauvoista lähtien. Perhekerho klo 10.30–13. Tarjolla mukavaa seuraa, ja vertaistukea. Tiistairuokailu ti 22.10. ja 29.10. klo 12-13. Hinta 2 e. Liikuntaryhmät ja kuntosali Alppilan kirkon liikuntasalissa toimii useita ryhmiä, joihin voi liittyä. Lentopallo ma klo 19– 20.30, ke klo 19–20.30. Koripallo ti klo 18–19.30. Sählyvuorot: seniorisähly ma klo 9–10.30, globaalisähly ke klo 16.30– 17.30, sekasähly to 19– 20.30, naisten sähly pe klo 17–18. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Kuntosalin hinta 30e/vuosi. Kangaspuukerho tiistaisin 12.11. ja 10.12. klo 18– 20.30. Uudet kutojat tervetuloa mukaan! Alppila Basket koripalloseura tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Joukkueemme hakee vuonna 2008 syntyneitä poikia mukaan. Harjoitukset tiistaisin 16.30– 18, torstaisin 16.30–18, perjantaisin 15–17 ja sunnuntaisin 17–20. Ilmoittaudu Pablo Pérez, p. 044 757 4222 tai pablogilperez@ hotmail.com. KURSSIT JA KOULUTUKSET Keskiaikaisen rukouslaulun peruskurssi Moodit 22.10., 29.10., 5.11. ja 12.11. klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@ evl.fi tai p. 09 2340 3611. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. MBB ja uni –kurssi 2.– 3.11. klo 12-16 Kallion seurakuntakodin pienessä salissa. The Mind–Body Bridging Sleep Program, MBBSP. Ohjelma on unen ja nukkumisen parantamiseen kohdennettu lyhytinterventio, jonka on myös todettu vähentävän kipua, uupumusta, traumaoireita sekä stressiin ja masennukseen liittyviä oireita ja tekijöitä. Ohjelmassa opitaan tunnistamaan ja pysäyttämään kielteisiä ajatusja tunnereaktioita sekä palaamaan tilaan, jossa omat voimavarat ovat parhaiten käytössä. Kurssilla opitaan käyttämään ohjelman välineitä. Ohjelma on hyväksytty USA:n käypähoitosuositusten kansalliseen rekisteriin vuonna 2015 (U.S. National Registry of Evidence-Based Programs and Practices, NREPP). Osallistumismaksu 50 e. Ohjaajana diakoni, MBB-terapeutti Sinikka Metiäinen. Ilmoittautumiset kallio.srk@evl.fi. Joulun sydän Hiljaisuuden retriitti 13.–15.12. Vihdin Riuttarannan leirikeskuksessa. Retriitti on tarkoitettu erityisesti seurakuntien vapaaehtoistyössä mukana oleville ja se sopii myös ensikertalaisille. Retriitin hinta on 160 e työssäkäyvät ja 100 e opiskelijat/työttömät/eläkeläiset. Ilmoittautuminen lokakuun ajan sähköpostilla kallio.srk@evl.fi, tai 09 2340 3611. Retriitti järjestetään yhdessä Kallion srk:n kanssa. Retriitin ohjaajat Tuuli Aitolehti ja Nina Klemmt. Paavalinkirkossa Valoon -konsertti ? Ke 30.10.2019 klo 20.30 Temppeliaukion kirkossa (Lutherinkatu 3) ja pe 1.11.2019 klo 19 Paavalinkirkossa (Sammatintie 5, Hki) Valoon Into the Light: Kamarikuoro Addiction, Kamarikuoro Värinän ja Polyteknikkojen Orkesterin pyhäinpäivän konsertti Gabriel Fauré: Requiem, solisteina Sampo Haapaniemi ja Helianna Herkkola Kreek Pärt Schnittke Vaughan Williams “Sielunmessuani on moitittu kuoleman kehtolauluksi: se ei kuulemma ilmaise kuolemanpelkoa. Mutta siten minä näen kuoleman, pelastuksena ja kohottautumisena tuonpuoleiseen onneen, ennemmin kuin kivuliaana kokemuksena”, on Gabriel Fauré sanonut Requiemistään. Ranskalaissäveltäjä Faurén sielunmessun ensimmäinen versio kantaesitettiin vuonna 1888. Fauré laajensi teoksensa täydelle orkesterille vuonna 1900. Sittemmin teoksen syvällinen kauneus ja toiveikkuus on tehnyt siitä yhden maailman eniten esitetyistä sielunmessuista. Nyt Requiem kuullaan pyhäinpäivän konserteissa suurena, puhuttelevana versiona sinfoniaorkesterin ja kahden kuoron voimin. Konsertin kappaleiden teemat, tuonpuoleisen kirkkaus ja toivo paremmasta, lohduttavat ja kantavat surussa ja kaipauksessa, kun pyhäinpäivänä muistelemme edesmenneitä. Faurén Requiemin lisäksi konsertissa kuullaan kuoromusiikin klassikoita Cyrillus Kreekiltä, Arvo Pärtiltä, Alfred Schnittkeltä ja Ralph Vaughan Williamsilta. Konsertti on kolmen tasokkaan, kansainvälisissä kilpailuissakin menestyneen musiikkiryhmän yhteisproduktio. Faurén Requiemin solisteina laulavat baritoni Sampo Haapaniemi ja sopraano Helianna Herkkola, jotka kumpikin työskentelevät muun muassa Suomen Kansallisoopperassa. Kamarikuoro Addictiota johtaa Riku Laurikka, Kamarikuoro Värinää Noora Hirn ja Polyteknikkojen Orkesteria James Kahane. Liput 20/10 euroa esiintyjiltä, ovelta sekä Holvista ja Tiketistä. Teatteri Kultsa 60 vuotta SOTEUTUS musiikillinen satiiri sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuudesta ? Sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuutta, soteuudistusta ja uudenlaisia palvelumuotoja käsitellään satiirisabsurdisti livemusiikin kannattelemana Teatteri Kultsan käsikirjoittajien kirjoittamassa SOTEUTUKSESSA. Vakavat aiheet huumorilla höystettynä antavat päättäjille oivallisia vinkkejä sotepalvelujen uudistukseen ja sotesäästöihin! Käsikirjoitus: Teatteri Kultsan kirjoittajat, ohjaus: Jouni Puumalainen. Ensi-ilta: la 2.11.2019 klo 19. Muut esitykset ajalla 7.11. 21.12. Esityksen kesto n. 2 h, väliaika. Liput: 15 € / 12 € ennakkoon tai 17 €/14 € ovelta. Esityspaikka: Teatteri Kultsa, Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja, Sörnäinen.
7 Viikot 42-43/2019 ? ? Paikallispakinaa Syksyn riemuja ? ? Heinänen Luopumisen vaikeus Diakonissalaitos avasi hätämajoituksen kylmenevien säiden takia Rakastettu näyttelijä Kyllikki Forssell on kuollut ? Ruskaviikkoa tuntureilla on vietetty jo lähes 30 vuotta jokasyksyisenä tapahtumana. Aikoinaan hankin viikko-osakkeen Ruotsin Härjedalenista. Vastarakennettu viikko-osake Suomessa maksoi silloin euroiksi muutettuna noin 10.000; mutta Ruotsista sai käytetyn 2000 eurolla. Lisäbonuksena oli Ruotsissa asuvien sisarteni tuvat samalla alueella. Sukutapaamisista tuli odotettu tapahtuma viikolla 37. Ruska puhkesi yleensä sillä viikolla nupusta väriloistoon. Toinen viikoista osui Helsingin hiihtoloman aikaan viikolle 8. Lapsenlapset opettelivat kanssani laskettelun salat. Nyt heillä on omat 1 ja 3 vuotiaat pienet, varttumassa jatkamaan mäkiperinnettä. Ratkaisuun tuli lisäbonuksena lapsille riemukkaat laivamatkat. Silloin herkuteltiin viime aikoina Happy Lobsterissa merenelävien ääresssä. Mennen tullen myös verottomat tulivat kyytiin. Värtanista tunturiin matkaa kertyi liki 500 km, se on melkoinen urakka. Tänä syksynä ilma suosi ja viikko oli antoisa. Paluu Siljalla oli lepoa, keskustelua ja italialaisen ravintolan herkullinen tiristetty vasikanmaksa, ei puolukoilla, vaan sokerihuurretun sipulin kera. Ruokaillessa syttyi kiivas kekustelu. Miksi piipahdetaan Ahvenanmaan satamassa, joku kysyi? Veroton myynti, oli vastaus. Ruotsin Greta Thunberg matkusti Atlannin yli ilmasto syistä purjepaatilla, rökittämään politikkoja oikein tytön kädestä. Samaan aikaan Ahvenanmaalle rantaudutaan vain verosyistä. Miten hiljaisia sekä Ruotsin että Suomen ilmastohurskastelijat tästä asiasta ovatkaan. Gretan sanoin HÄVETKÄÄ. Kärkevä puhe rauoittui ja kiihkon puna poskipäiltä vaaleni. Esitän kysymyksen lähinnä vihreille. Miksi katsotte ohi, kun Ahvenanmaalle pistäytyy liki 10 laivaa turhaan, vain verosyistä. Laivoja rantautuu kuin kuutosen ratikoita Hakaniemen torin pysäkille. Tarkistin kotiin tullessani Töölönja Eläintarhanlahden joutsenet tallessa olivat kaikki. Eläintarhanlahden pari tuotti 3 poikasta. Näiden ruoka on tiukilla, kun rannan kivivalli estää kaislojen kasvun. Töölön pari hautoi 7 untuvikkoa. Lahden luonnonmukainen ranta ruokkii nämä siivekkäät kaunottaret helposti. Kansa haukkuu postimme alimpaan kastiin turhaan. Syy löytyy kuluttajista. Ne jotka pistävät oveensa lapun ”ei mainoksia, kiitos”. Kantaja kulkee ohi ja on siltä osin työtön. Epäselvästi kirjoitettu osoite teettää työtä, josta ei saa korvausta. Yrittäjänä toimiessani lähetin noin 9 000 lähetystä kuukaudessa kirjepostia, aina menivät perille. Silloinkin posti oli kansan sylkykuppi. Takana on hieno kesä. Koristeomenapuut kukkivat rehevästi ja sato on runsas. Pihlajan punaiset marjatertut roikkuvat jopa maahan asti. Se tietää pakkastalvea. Puolukoita ja mustikoita on niukasti, sieniä samoin. Nautitaan silti olevasta, eikä surra puuttuvaa. Olavi Lindholm Torin kupeelta ? Kyllikki Forssell kuoli kotonaan vaikean sairauden uuvuttamana maanantaina 7. lokakuuta. Suru-uutisen Kansallisteatterille vahvistivat Forssellin omaiset. Teatterineuvos Kyllikki Forssell on kuollut. Forssell oli kuollessaan 94-vuotias. Kyllikki Forssell työskenteli Kansallisteatterissa kiinnitettynä näyttelijänä vuodesta 1948 vuoteen 1992. Hänen viimeinen roolinsa Kansallisteatterissa nähtiin vuonna 2005 Pirkko Saision näytelmässä Virhe. Kyllikki Forssellin mittava ura näyttämöllä kesti yli 60 vuotta, ja siihen mahtui teatterin lisäksi suuria elokuvarooleja. Forssellin unohtumattomia rooleja nähtiin muiden muassa Kansallisteatterin esityksissä Romuauton Lady, Katariina Suuri, Vaarallisia suhteita, Donna ja Kuolemantanssi sekä Helsingin Kaupunginteatterin Kvartetissa. Kyllikki Forssellille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1976 ja teatterineuvoksen arvonimi vuonna 1989. Hän sai Ida Aalberg -säätiön näyttelijäpalkinnon vuonna 1991. Forssellin yhdessä Raila Kinnusen kanssa kirjoittama omaelämäkerta Suurella näyttämöllä ilmestyi vuonna 2007. – Olemme hyvin surullisia Kyllikki Forssellin poismenon johdosta ja otamme osaa omaisten syvään suruun, Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho kommentoi. Kansallisteatteri järjesti suruliputuksen tiistaina 8. lokakuuta. Kyllikki Forssell. Kuva: Leena Klemelä ? Ystäväpiirissäni on runsaasti erilaisten esineiden keräilijöitä. Löytyy myös ilmiöiden keräilijöitä. Erään ystäväni keräilyihin kuuluivat eri kaupunkien raatihuoneiden olutkellarit, joista muistoksi jäivät olutlasien alustat. Itselläni oli nuorempina vuosinani uiminen mahdollisimman monissa vesissä, nimenomaan ulkomailla. Innoittavin oli Balaton Unkarissa ja jännittävin Dnepr Kiovassa. Keräily kiihkeimmillään valtaa sielun ja sydämen. Pahimmasa tapauksessa se kyllä vie varat ja saattaa johdattaa lähimmäiset puutteeseen, kuten antiikkirahoja keräävälle perheenisälle kävi hänen metsästettyään pankkilokeroonsa huippuharvinaisia arvokolikoita. Myönteisimpänä keräilyssä on keräily-yhdistyksistä saatavat kumppanit, neuvonta ja ylentävät yhteistapaamiset. Olen myös nauttinut saadessani osallistua kollegojen kanssa keräilyjeni tutkimustyöhön ja museotoimintoihin. Vaikeinta tuntuu olevan olosuhteiden muutosten aiheuttamat keskeytykset keräilyssä. 30 vuotta toimineessa postikortinkeräilijöiden Concorde-kerhossa meitä on noin 50. Kohtaamme usein vakavan kysymyksen: mitä teen kokoelmani kanssa? Varsinkin jos se on ansiokas ja laaja. Museoiden tallennusmahdollisuudet ovat rajalliset eikä antiikkikaupoilla liioin ole varaa sijoittaa kokoelmiin. Vain aivan harvinaiset löydökset kelpuutetaan. Saman aiheen keräilijät kukaties kiinnostuvat itseltään puuttuvista. Me Concordet olemme saaneet kenkäja banaanilaatikoittain korttikokoelmia kuolinpesiltä ja lopettaneilta keräilijöiltä. Niitä olemme pyrkineet toimittamaan kiinnostuneille. Lajitellessamme lahjoitusaineistoa olemme ohjanneet kauniit, siistit ja tavanomaiset kortit lasten askartelukohteiksi esimerkiksi päiväkoteihin. Kuvakorttien aiheiden määrä on lukematon. Suosituimpia ovat vanhat kulkeneet kortit historiallisin ja taiteellisin aihein, tietyt kotimaiset korttitaiteilijat Wendelinistä Koivuun sekä paikkakuntakortit. Kerron hiljattaisen käytännön esimerkin: Concorden perustajiin kuuluva sosiaalineuvos Kristiina Hehku keräsi neljän vuosikymmenen ajan ”Leijona kuvataiteessa” – aiheisia kortteja; kenties siksikin, että on horoskoopiltaan leijona. Tuhansittain näitä kertyikin, minkä lisäksi hän keräsi Merihakaan muutettuaan Kallioaiheisia kortteja. Mutta elinolojen muutos pakotti päättämään tämän harrastuksen. Nyt Concorde-ryhmä on saanut tehtäväkseen keksiä aineistolle uuden tulevaisuuden. Pakinani kuvituksena on tanskalaisen kuvanveistäjägurun Bertel Thorvaldsenin ”Kuoleva leijona” Hehkun korttikokoelmasta. Se on Luzernin vanhassakaupungissa hiekkakivirinteeseen l820 veistetty itkevä, keihästetty suuri eläinten kuningas. Se on sveitsiläisten kunnianosoitus 760 sveitsiläiselle palkkasoturille, jotka henkensä menettäen puolustivat suuren vallankumouksen aikana Pariisissa kuningas Ludvig XVI:tta. Nyt tämä monumentti on kaupungin suosituin nähtävyys puistomaisin ympäristöin, joissa on myös tarjolla jäätikkömuseon anti. Keräilijöiden aikaansaannoksia ovat lukuisat museot, se tiedetään. Nimenomaan paikallismuseot ovat saaneet alkunsa kansalaisten innokkuudesta ja tänä päivänäkin noin puolella sadalla museolla on toimivat museonystäväyhdistykset, jotka vuosittain pitävät kokouksiaan toimintojensa kehittämiseksi museoiden tukemiseksi. Vapaaehtoistoiminta on monimuotoista ja perustuu kulttuurirakkauteen. Tänä vuonna kokoonnuttiin Varkauteen, ensi vuonna on vuorossa Loimaa Sarka-museon Ystävien isännyydessä. Tervehdin lämpimästi kaikkia, joilla on keräilijätaipumus. Älkää lannistuko. pitäkää keräilykohteenne järjestyksessä, jos tunnette edelleen mielenkiintoa. Jos haluatte lopettaa, puhukaa keräilijäkollegojen tai alan museolaisten kanssa. Joku ratkaisu löytyy, uskon niin. Kulttuurituotteiden pienimuotoinenkin tallentaminen koituu meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi. Aira Heinänen ? Diakonissalaitoksen hätämajoitus avsi ovensa jälleen talvikaudeksi. Majoitus on suunnattu EUalueen liikkuvalle väestölle, joka asuu pääkaupunkiseudulla hätämajoituksen kiinni ollessa pääosin ulkona, teltoissa ja hylätyissä rakennuksissa. Hätämajoitus toimii Diakonissalaitoksen Alppikadun korttelissa, ja petipaikkoja majoituksessa on 200. Hätämajoitus on avoinna jokaisena viikon yönä kello 21-08. Aukioloaikoina paikalla on jatkuvasti henkilökuntaa. Hätämajoitus on tarkoitettu Euroopan liikkuvalle väestölle, joka on pääosin romaneja Bulgariasta ja Romaniasta. Mukana on sekä miehiä että naisia. Hätämajoitus on perustettu, koska asiakasryhmä on koditon ja Suomessa ei talvikautena pysty majoittumaan ulkona. Helsinkiläisille asunnottomille tarkoitettu hätämajoitus toimii Hietaniemen palvelukeskuksessa. Kun siellä on täyttä, Diakonissalaitoksen hätämajoitus ottaa vastaan myös muita kuin liikkuvaan väestöön kuuluvia ihmisiä. ”Emme jätä ketään ulos, jos muuta paikkaa ei ole”, palvelualuejohtaja Mika Paasolainen Diakonissalaitoksesta sanoo. Diakonissalaitoksen hätämajoitus järjestetään kumppanuudessa Helsingin kaupungin kanssa ja Helsingin kaupunki tukee toimintaa taloudellisesti. Viime talven aikana hätämajoituksessa majoittui joka yö keskimäärin 146 ihmistä. Diakonissalaitos on jo pitkään tehnyt työtä liikkuvan väestön romaniyhteisön parissa sekä Suomessa että heidän lähtömaissaan Itä-Euroopassa. Diakonissalaitoksen tavoitteena on, että liikkuva väestö saisi kerjäämisen tilalle muita ansaintakeinoja. Diakonissalaitos toivoo myös Suomen hallitukselta aktiivista roolia EU-puheenjohtajakaudellaan romanikysymyksen ratkaisemiseksi. Rohkeasti ihmisarvon puolesta -tunnus Takuueläke hakematta 15 000:lla eläkeläisellä ? Kelan rekisteritietojen mukaan 14 957 pienituloista eläkeläistä voisi saada takuueläkettä. Kela selvittää tarkemmin rekisteritiedoista löytyneiden asiakkaiden oikeuden takuueläkkeeseen ja ottaa tarvittaessa asiakkaaseen yhteyttä. Asiakkaan ei siis tarvitse itse tehdä mitään, vaan hän voi odottaa Kelan yhteydenottoa. Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen 784,52 e/kk (vuonna 2019), jos hänellä ei ole muita eläketuloja tai niiden määrä on enintään 777,84 e/kk (vuonna 2019). Takuueläkkeen määrä on pienempi silloin, kun henkilö saa takuueläkkeen alkaessa varhennettua vanhuuseläkettä. Takuueläkkeen hakijan on haettava Suomesta ja muista maista kaikki eläkkeet, joihin hänellä on oikeus. Täyteen takuueläkkeeseen on oikeus henkilöllä, joka ei saa mitään muita eläkkeitä. Laki takuueläkkeestä tuli voimaan vuonna 2011. Sen jälkeen takuueläkkeeseen on vuosina 2016, 2018 ja 2019 tehty tasokorotukset, joiden vuoksi hieman aikaisempaa suurempia eläketuloja saavakin voi olla oikeutettu takuueläkkeeseen.
8 Viikot 42-43/2019 Kentiapalmu silkkikasvi 200cm 129,00 Kylppäritarvikkeet alk. 5,90 Palmuvehka silkkikasvi ruukussa 70cm 29,00 (39,90) Kylpyhuonematto halk.65cm 12 ,00 Korivaunu 33x39x80cm 36,00 (43,00) Pyyhe 30x30cm Pyyhe 50x70cm Pyyhe 70x140cm alk. 1 ,90 Uutta kotiin! www.etola.net Etola Hakaniemi, Hakaniemen torikatu 4, MA-PE 9-19, LA 9-17 Tarjoukset voimassa 19.10.2019 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Kenkäteline/penkki 59,00 Laatikko 13L 35x25x18cm 4 ,90 Veturitie – Pasilan uusi valtaväylä ? Uuden Veturitien ensimmäinen vaihe tuo reilusti lisää kapasiteettia Pasilan autoliikenteeseen. Yhdessä lokakuun puolivälissä ovensa avaavien Mall of Triplan ja Pasilan aseman kanssa se tuo ison helpotuksen myös alueella liikkuvien pyöräilijöiden, jalankulkijoiden ja joukkoliikenteen käyttäjien arkeen. Mall of Triplan ja Pasilan uuden aseman avajaisia juhlitaan lokakuun puolivälissä. Jo kuun alussa alueen kuitenkin valtasivat toisenlaiset pyroefektit ja kirkkaat valot, kun pelastuslaitos teki savukoneiden ja romuautojen avulla kaksi pelastusharjoitusta Triplan alittavassa Teollisuuskadun tunnelissa. Molemmat harjoitukset sujuivat hyvin, joten paloviranomaiset antoivat luvan tieosuuden avaamiseen. Lupa oli lopullinen varmistus sille, että Pasilan uudet liikenneyhteydet – Teollisuuskadun tunneli ja osa Veturitiestä – voivat avautua autoliikenteelle 8. lokakuuta. – On varsin harvinaista, että keskelle Helsinkiä avataan liki kilometrin verran täysin uutta katua. Tätä on nyt neljä vuotta rakennettu, ja lopputuloksessa näkyy tuhansien ammattilaisten työpanos, sanoo YIT:n työpäällikkö Aapo Urjanheimo. Helsingin kaupungin projektinjohtaja Harri Verkamo on vakuuttunut, että uudet kadut, helpottavat monen Helsingissä liikkuvan jokapäiväistä arkea. – Nyt konkretisoituvat monet isot, pitkään työn alla olleet muutokset. Veturitiestä tulee Helsingin suurimpia sisäänajoja kauttakulkuväyliä. Sen ensimmäinen osuus on nyt avattu uudestaan liikenteelle eri kohtaan kuin missä se on aiemmin kulkenut, entistä parempana ja sujuvampana. Sitä pitkin pääsee Triplaan ja sen pohjoispuolelle asti. Lisäksi Pasilassa liikkujien käyttöön on tullut täysin uusi reitti: suora tunneliyhteys Teollisuuskadulta Veturitielle. Aiemmin autoilijoiden on pitänyt ajaa ahtaampaa reittiä Ratapihantien ja Pasilansillan kautta, Verkamo kertoo. Hän muistuttaa myös, että Veturitie ja Teollisuuskadun tunneli eivät korvaa tai sulje mitään vanhaa vaan avautuvat kaupungissa liikkujien käyttöön uusina, tehokkaina oikoreitteinä. Suuremmille liikennemäärille Vaikka uudet kadut tuovat välitöntä helpotusta liikkumiseen Pasilan alueella, ne on suunniteltu ennen kaikkea tulevaisuuden tarpeisiin. Koska Pasilaa ja sen lähiseutuja kehitetään myös jatkossa voimakkaasti, katujen kapasiteetti on laskettu huomattavasti nykyistä suuremman liikennemäärän mukaan. – Katuverkkoa suunniteltaessa ratkaisut mitoitetaan yleensä 15– 20 vuotta eteenpäin. Veturitien uusi linjaus on suunniteltu pysyväksi ratkaisuksi, joka kestää liikennemäärien kasvun nykyistä huomattavasti suuremmiksi. Siinä on otettu huomioon muun muassa alueen kasvavat asukasmäärät ja lähiseudulla vaikuttavat isot liikennehankkeet, esimerkiksi Tuusulanväylän ja Hakamäentien parannukset, kertoo Verkamo, joka toimi aiemmin Helsingin kaupungin liikennesuunnittelijana. Liikennesuunnittelun pohjana tehdyt simuloinnit on mitoitettu vuoden 2035 mukaan. Silloin Teollisuuskadun tunnelissa liikkuu ennusteiden perusteella keskimäärin noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät kasvavat Hakamäentien suuntaan – Triplan kohdalla kulkee noin 35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Hartwall Areenan kohdalla jo yli 45 000. Syksyllä 2019 liikennemäärät ovat huomattavasti pienempiä. Lisää tilaa liikenteelle Pasilan alueen uusia katuja ja tunneleita ei suinkaan avata vain autoilijoiden iloksi. Verkamo korostaa, että kun kauppakeskus ja asema aukeavat, paranee myös joukkoliikenteen, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden arki. – Kun autoilijat oppivat käyttämään uutta Veturitietä ja Teollisuuskadun tunnelia, autoliikenne Pasilan sillalla vähenee. Molemmin puolin Pasilan siltaa avataan aikaisempaa leveämpi jalkakäytävä ja pyörätie, ja Pasilan aseman alueelle on tehty tyylikkäät katokset. Lisäksi kaikki aseman jalankulkualueet on lämmitetty. Aseman vierestä löytyy 500 pyöräpaikkaa ja Triplasta moninkertaisesti lisää, Verkamo esittelee. Joukkoliikenteen vaihtoasiakkaille on tarjolla tavallista paremmat kulkuyhteydet. Niin bussien, ratikoiden kuin taksien pysäkit on keskitetty asemahallin edustalle. Pysäkkien koot ovat kasvaneet, ja odotustilaa on enemmän. Ennallaan ei ole myöskään junamatkustajia palveleva asemahalli. Se on kasvanut kokoa ja kytkeytynyt suoraan viereiseen kauppakeskukseen. Mall of Triplan ja asemahallin avautuminen tarkoittaa, että Pasilan väliaikaisen aseman on aika jäädä eläkkeelle. Sen purkutyöt alkavat tammikuussa 2020. Työt hoidetaan pääosin öisin. – Väliaikainen asema on tehnyt työnsä kunnialla. Jos sitä ei olisi rakennettu, vanha asema olisi pitänyt purkaa ja uusi rakentaa osissa, mikä olisi pidentänyt koko Triplan rakentamisaikaa liki kahdella vuodella, Urjanheimo toteaa. Kuva: YIT
9 Viikot 42-43/2019 Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Veturitien uusi osuus ja Teollisuuskadun tunneli avautuivat liikenteelle Haapaniemenkatu 4:stä sosiaalisesti, kulttuurisesti ja toiminnallisesti tiivistä urbaania aluetta ? Tehtävänä oli suunnitella tontille toimitilasta sekä mahdollisista muista käyttötarkoituksista toiminnallinen kokonaisuus sekä luoda edellytykset tontille osoitettavien toimintojen toteuttamiselle. Kilpailuehdotusten odotettiin sopeutuvan alueen tulevaan kaupunkirakenteelliseen ja toiminnalliseen kontekstiin sekä osaltaan tukevan siinä tapahtuvaa kehitystä uutta luovassa hengessä. Laadukkaita ehdotuksia Kilpailuun saatiin yhdeksän ehdotusta. Suurin osa ehdotuksista oli korkeatasoisia, huolella laadittuja ja kilpailuohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin hyvin vastaavia. Kilpailu osoittautui hyödylliseksi ja sen avulla on saatu hyvin arvioitua tontin rakentamisen mahdollisuuksia suhteessa ympäristöön. Parhaat ehdotukset tarjosivat laadukkaan arkkitehtonisen otteen lisäksi myös toiminnallisesti hyvin paikkaan sopivia ja alueen luonnetta tukevia toimintoja. – Edelleen jatkuvat muutokset valtion organisaatioissa, uudet työnteon tavat ja tehokkaat tilaratkaisut vähentävät valtion tilatarpeita, mistä myös tämän tontin kehittämisen ja myynnin lähtökohta kumpuaa. Vielä muutama vuosi sitten tontille oli suunnitteilla uusi valtion virastotalo. Nyt toteutetun kilpailun avulla tämä tyhjäksi jäänyt tontti saadaan kehitettyä uuteen elämään osaksi toimivaa Helsinkiä, sanoo Senaatin kiinteistökehitys ja -myyntiyksikön johtaja Mauri Sahi Ensimmäinen hybridirakennus Kilpailun voittajaksi tuomaristo valitsi Skanskan ja Anttinen Oiva Arkkitehtien ehdotuksen nimeltä Vannas. Kilpailun tuomaristo koostui Senaatin, Helsingin kaupungin ja Suomen arkkitehtiliiton (SAFA) edustajista. – Voittanut ehdotus kunnioittaa alueen arvokasta arkkitehtuuria uudella komealla tavalla. Ehdotus on myös tuore tulkinta alueen toiminnallisesta luonteesta. Hienoa että juuri Vilhonvuoreen ollaan saamassa Helsingin ensimmäinen hybridirakennnus, sanoo kilpailun tuomaristossa ollut Helsingin kaupungin kaavoitusarkkitehti Perttu Pulkka. Vannas – kaupunkikulttuurin kehys Vannas-konseptin lähtökohtana on luoda Haapaniemenkatu 4:stä keskeinen osa sosiaalisesti, kulttuurisesti ja toiminnallisesti tiivistä urbaania aluetta, joka elää 24/7. Vannas tarjoaa vaihtoehtoisia asumisratkaisuja, joustavia ja monimuotoisia tulevaisuuden työskentelytiloja sekä urbaaneja elämyksiä ja palveluita kaikille kaupunkilaisille. Korttelitasolla on kehitetty uudenlainen asumisen, työnteon ja viihtymisen yhdistävä malli, jossa tuodaan asukkaille erilaisia palveluja ja ratkaisuja arkielämään, kulttuuriin ja työskentelyyn liittyen. – Käytimme kilpailuedotuksemme kokonaisuuden suunnittelussa apunamme palvelumuotoiluyritys Hellonia. Sen toteuttamien haastattelujen avulla muodostettiin näkemyksiä siitä, mitä alueella asuvat ja siellä toimivat ja liikkuvat toivovat korttelilta ja sen palveluilta. Nämä näkemykset toimivat suunnittelun lähtökohtina, kertoo johtaja Antti Nousiainen Skanska CDF:stä. Rakentaminen tontilla voidaan aloittaa arviolta vuoden 2021 aikana alueen kaavoituksen valmistuttua. Kehitysprojektin verkkosivut: https://www.senaatti.fi/kiinteistokehitys/haapaniemenkatu-4/ ? Keski-Pasilan vuosia jatkunut rakentaminen saavuttaa tärkeän merkkipaalun, kun Pasilan uudet katuyhteydet eli Teollisuuskadun tunneli ja osa Veturitiestä avautuivat autoliikenteelle 8.10. Etelän suunnasta Nordenskiöldinkadulta ajettaessa Veturitie avautuu pohjoiseen Triplan alittavalle uudelle väylälle. Triplan pohjoispuolella Veturitien uusi osuus kulkee radan länsireunaa päätyen Ison Pajan kohdalta Pasilankadulle. Ison Pajan kupeessa Veturitien ja Pasilankadun risteyksessä pääosa liikenteestä siirtyy käyttämään Veturitietä. Risteykseen tulee liikennevalot. Etuajo-oikeus muuttuu tällöin eli Pasilankadulta tulevat väistävät. Kävelyja pyöräilyreitit pysyvät lokakuun alussa nykyisillä paikoillaan ja uudet reitit avataan 17.10, jolloin myös Tripla avautuu. Kävelyn ja pyöräilyn reitit avautuvat myöhemmin kuin autoliikenteen reitit ennen kaikkea turvallisuuden ja Triplan viimeistelyn vuoksi. Lokakuun alussa Triplan ympärillä tarvitaan katualueita tavarankuljetusja työmaakäyttöön siihen saakka, kunnes kauppakeskus, uusi asema ja joukkoliikenneterminaali avataan 17.10. – Alueella työskentelee yli kolme tuhatta ihmistä. He viimeistelevät sekä sisustavat tiloja ja siirtävät tavaraa kauppakeskukseen 24/7, toteaa Pasilan aluerakentamisen projektinjohtaja Päivi Ahlroos. Lokakuun alussa testataan myös liikenteenhallintajärjestelmiä kuten puomeja ja Triplan alitukseen liittyviä järjestelmiä. Triplan pysäköintilaitoksen sisäänajot sijaitsevat Firdonkadulla ja Pasilan Tornikujalla, ne avautuvat 17.10. Pasilan joukkoliikenneterminaali – siis Pasilan aseman edustalla Pasilansillalla sijaitsevat bussija raitiovaunupysäkit – otetaan käyttöön aamuyöllä torstaina 17. lokakuuta. Aseman edustan viimeistelytyöt ovat tuolloin osin kesken, joten aluksi kuljetaan väliaikaisia reittejä. Pasilan tärkeät päivämäärät 8.10. Veturitien uusi osa ja Teollisuuskadun tunneli avautuvat liikenteelle. 17.10. Tripla avautuu ja kävelyja pyöräreitit avautuvat. 17.10. Pasilan uusi asema avautuu. 17.10. Pasilan joukkoliikenneterminaali – aseman edustalla sijaitsevat bussija ratikkapysäkit – otetaan käyttöön. 21.10. Joukkoliikenteen uudet reitit käyttöön. 21.10. Läntinen lisäraide eli raide 11 otetaan käyttöön Pasilan asemalla. Selvitys Helsingin taidemuseo HAMin tulevaisuudesta valmistui 17.10. avautuvat pyöräilyreitit ja pyöräpysäköinti. 17.10. avautuvat kävelyreitit. ? Selvitys Helsingin taidemuseo HAMin tulevaisuudesta luovutettiin tänään Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelle. Selvityksessä käsitellään HAMin tehtävää ja tarkoitusta, sopivaa hallinnollista muotoa sekä mahdollista uutta sijoituspaikkaa. Kaupunki tutkii selvityksen pohjalta tarkemmin HAMin säätiöittämisen hyödyt ja haitat sekä selvittää museotoiminnan sijoittamista Tennispalatsin sijasta Suvilahden kaasukelloihin. Taidemuseoilla on merkittävä kaupunkikehitystä vauhdittava tehtävä. Helsingin museokenttä on kasvanut ja kehittynyt myös uusien museohankkeiden, kuten Amos Rexin, myötä. Pormestari Vapaavuori asetti lokakuussa 2018 työryhmän selvittämään HAMin tulevaisuutta suhteessa tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Tänään julkistettu selvitys tarkastelee HAMin roolia sekä helsinkiläisen että kansainvälisen taiteen ja kulttuurin kentässä. Selvitys myös ehdottaa museolle vaihtoehtoisia organisaatiomalleja sekä sijaintia. – Helsinki on kehittynyt kansainvälisenä kulttuurikaupunkina viime vuosina valtavasti. Samaan aikaan taiteen kentälle on tullut uusia toimijoita ja yleisöt ovat löytäneet museot aivan uudella tavalla. Kaupunki haluaa varmistaa, että Helsingin taidemuseo HAM on jatkossakin Pohjoismaiden kärkimuseoiden joukossa ja pystyy toteuttamaan sille annettua kunnianhimoista tehtävää täysipainoisesti. Vaikka Helsinkiin on syntymässä merkittäviä uusia kaupunkikulttuuriavauksia, on tärkeää varmistaa, että myös helsinkiläisten rakas museo kehittyy ja kukoistaa, sanoo pormestari Vapaavuori. Jatkossa HAMin tehtävissä vahvistuvat kokoelman – mukaan lukien julkinen taide – kartuttaminen, ylläpito ja esittely. Näyttelytoiminnassa lisätään vuorovaikutusta helsinkiläisen ja kansainvälisen taiteen välillä. Julkista taidetta toteutetaan ja esitetään entistä laajemmin kaupungin eri alueilla, sillä museo haluaa tavoittaa mahdollisimman suuren paikallisen yleisön. Julkinen taide korostuu HAMin kokoelmissa verrattaessa muihin paikallisiin taidemuseoihin. Kotimainen ja kansainvälinen julkinen taide ovat esillä muun muassa ensi kesänä Vallisaaressa järjestettävässä Helsinki Biennaalissa. HAM pyrkii lisäämään Helsingin vetovoimaa taide-, kulttuuri-, ja tapahtumakaupunkina myös kansainvälisesti kaupungin strategian mukaisesti. Selvityksessä etsittiin museolle organisaatiomallia, joka turvaisi HAMille jatkossa toiminnan ketteryyden ja nopean reagointikyvyn. Parhaiten tämä onnistuisi joko museon säätiöittämisellä Korkeasaaren malliin, jolloin säätiön hallitus tekee itse säätiötä koskevat päätökset, mutta olisi kuitenkin kaupungin konserniohjauksen piirissä. Toinen mahdollinen hallintomalli on nykyinen malli, jolloin HAM on osa Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa, mutta budjetoinnin ja henkilöstön osalta museon liikkumavaraa kasvatettaisiin nykyisestä. Vastaavalla mallilla toimii esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesteri. Kumpaakin vaihtoehtoa jatkoselvitetään. Selvityksessä tarkasteltiin myös HAMin tiloja. Tennispalatsin mahdollisesti korvaavat näyttelytilat voisivat selvityksen mukaan olla selvästi nykyisiä tiloja pienemmät vastaamaan kiertävien kansainvälisten näyttelyiden nykyistä kokoa. Keskeinen sijainti ja saavutettavuus julkisen liikenteen avulla ovat tärkeitä sekä kaupunkilaisten että matkailun kannalta. Selvityshenkilö nostaa mahdollisista vaihtoehdoista kärkeen Hakaniemen ja Suvilahden alueet. Selvitystyötä ohjannut kaupungin sisäinen ohjausryhmä esittää ensisijaiseksi selvityskohteeksi Suvilahdessa sijaitsevia teräksisiä ja tiilisiä kaasukelloja. HAMin tulevaisuutta koskevan selvityksen toteutti Riitta Heinämaa. Selvitystyötä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio sekä jäseninä HAMin museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila, Helsingin kulttuurijohtaja Tuula Haavisto ja Helsingin yhteysjohtaja Sanna-Mari Jäntti.
10 Viikot 42-43/2019 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Syyskuun kulttuurikierros ? Hallitus muutti ministeriön pohjaesitystä budejtille 2020. Esittävän taiteen vapaalle kentälle ehdotetaan lisäystä 3 milj. euroa vuonna 2020. Kansallisteatterin peruskorjaukseen esitetään 50 milj. euroa kehyskaudella, josta vuoden 2020 osuus on 20 milj. euroa. Lisäys haetaan rahapelitoiminnan rahastosta. Se pelastaa väistötilat. Ihon alla rapu Jokaisen pitää joskus pitää toista kädestä! Aikuisten Sampossa nukketeatterisoolo yhdistää nuket, tarinankerronnan ja fyysisen näyttelijätyön intensiiviseen ja koskettavaan teokseen. Esitys kertoo naisen ja ravun kohtaamisesta naisen lääkärissä käynnin jälkeen. Jotain ikävää on tapahtunut, naisen tuntemukset muistuttavat vedenpaisumusta, mihin täytyy upota sairauden koskettamana. Rapu on jotakin, joka tulee naisen kehoon, ärsyttää, kutittaa ja ei lähde pois, vaan kasvaa pienestä ravusta isoksi tunteiden vyöryssä. Syöpä kääntyy latinaksi “cancer”, joka merkitsee englanniksi paitsi ravun horoskooppimerkkiä myös syöpää. Hippokrates oli ensimmäinen, joka nimesi rinnan ihon alla kovalta tuntuvat kasvaimet ravun mukaan, koska niiden muodot näyttivät hänen mukaan rapumaisilta. Sampossa Rapu on surrealistinen tragikomedia, jossa esityksen absurdi maailma mahdollistaa vaikean aiheen etäännyttämisen teatterillisin keinoin. Se kertoo paitsi sairauden myös outouden pesiytymisestä omaan kehoon. Mutta naiselle löytyy räpylät, selviytymiskeino. Merenneitona nainen uiskentelee vedessä, taistelee ja tainnuttaa ravun, paranee ja palaa takaisin elämään. Lohtua on löytynyt myös kanssaihmisistä, on pidetty sairauden aikana toista kädestä. Esittäjä Laura Sillanpää hymyilee esityksen lopussa ja oi – ihanaa – elämä on tullut takaisin. Koskettava ja voimaannuttava esitys on saanut ensi-iltansa jo vuonna 2017 Ranskassa. Tällä kertaa Erottajan Sampossa uniikkiesityksenä, jolle toivon jatkoa. Matka Afrikasta ja kadonneen ihmisarvon metsästys Nomads festivaali huipentui Korjaamon kokoillan ”Wassa–Wassa” –tapahtumaan, joka painottui afrikkalaiseen musiikkiin. Illan lopulla Korjaamon Vaunusalissa saimme kokea soolotanssiesityksen, joka kertoo matkasta, yrityksestä palata ja kadonneen ihmisarvon etsimisestä. Koreografia yhdistää länsiafrikkalaista perinnettä, eurooppalaista nykytanssia ja suomalaista kansantanssia. Musiikissa yhteisen soinnin löytävät afrikkalainen ja suomalainen perinteinen ja nykymusiikki. Näimme demoesityksen. Ensi-ilta on tulossa keskuskirjasto Oodiin 10. tammikuuta 2020. Tanssija Sibiry Konaté ja työryhmä pohtii ”Dambe-esityksessä” muutoksia, jotka syntyvät nykyisessä kulttuurien murroksessa, kun ihmiset vaeltavat Afrikasta Eurooppaan unelmiensa perässä etsien ihmisarvoaan. Dambe on ikivanha länsiafrikkalainen käsite, joka merkitsee yhteisöllistä kunniaa, rehellisyyttä ja käytöstapoja. On ollut tärkeää ylläpitää suvun Dambea huolehtimalla yhteisöstä, ympäristöstä ja rakentamalla keskinäistä luottamusta. Jälkikolonialistinen Afrikka on aarteensa kadottanut. Kun Burkina Fasosta kotoisin oleva Konaté tuli Suomeen, hän löysi täältä dambea. Suomessa luotettavuus on yhä arvo. Vaikuttavat videot ovat esityksessä dialogissa. Musiikista vastaa Marjo Smolander, käsikirjoituksesta ja sen dramaturgiasta Annamari Karjalainen. Leningradin sivukujilta suurvallan johtajaksi Television ajankohtaisja dokumenttiohjelmien pitkän linjan toimittaja Arvo Tuominen on tehnyt myös dokumenttielokuvia ja viimeiset 15 vuotta myös kirjoja. Palkitun Karjala-teoksen jälkeen on vuorossa Venäjää 20 vuotta johtanut Vladimir Putin – ”koko tarina”. Leningradissa/Pietarissa itsensä läpi lyönyt mies on noussut ”kovanyrkkisenä kamppailu-urheilijana” yhden suurvallan johtajaksi. Miksi? Venäläistä sielua punnerrettiin alas Jeltsinin kauden lopulla. Putin on vastareaktio siihen. Tuominen tuntee idän suunnan hyvin lukuisten retkien, ohjelmien ja julkaisujen avulla. Häntä ravintola Kannaksessa haastatteleva tutkija, taiteen tohtori Sam Inkinen esittelee aihepiiriä melko pitkään. Tupa on ihan täynnä. Tuominen kuvaa Putinia, joka tuli kuin tyhjästä ja ”heitti Venäjän saman tien judokan ottein kansainvälisen politiikan keskiöön”. Nuorena mies oli lähellä huligaanin elämää. Hän teki luokkaretken Leningradin sivukujilta vakoilun vainoharhaisen maailman kautta Kremlin kullattuihin saleihin. Päähenkilön lisäksi kirja kuvaa sen Neuvostoliiton, johon hän syntyi ja muokkasi hänet, sekä Venäjän, jota hän pyrkii hallitsemaan. Koko elämä laulujen kirjossa Ritva Koskensuun neljäs levy ”Oi elämän kevät” julkaistiin ravintola Juttutuvassa. Samalla vietettiin näyttelijän 40-vuotistaiteilijajuhlaa ja 65. syntymäpäivää. Suomen Näyttelijäliiton adressin toi paikalle puheenjohtaja Helena Ryti. Täysi Sali yleisöä lauloi syntymäpäiväonnea. Juhla merkitsi hänelle virallista eläkkeelle siirtymistä. Taiteilijan työstä ei toki jäädä eläkkeelle. Keikkailu, laulu ja teatterin tekeminen jatkuvat. Pitkän linjan lastenja nuortenteatterin tekijä kääntyi lauluihin. Arjen havainnoista, iloista ja ahdistuksista, tunnelmista ja tuntemuksista alkoi syntyä runoja. Runoista tuli aluksi monologiesitys ”Terveisiä Tivolitieltä”. Kaj Chydenius löysi runot sävellettävikseen. Vuonna 2013 oli valmiina uusi lauluesitys, ”Vilusta vironnut varpunen”, jonka Robert de Godzinsky tuotti ja Kulttuuriosuuskunta Partuuna julkaisi ensimmäisenä musiikkituotantonaan. Syksyllä 2014 ilmestyi ”Tivolitien lauluja”, 2017 kolmas ”Valon ja varjon leikkiä” ja 2019 neljäs ”Oi elämän kevät”. Laulut ovat elämänmakuisia hetkiä ajassa, tuntoja ja tunteita arjen kirjavassa kudelmassa. Koko elämän kirjo kulkee sikermän sisällä. On herkkiä lauluja, bossanovaa, begineä... jenkkaa ja humppaakaan unohtamatta. Kaksi viimeistä levyä on tehty samalla kokoonpanolla: Henrikki Häsänen, perkussiot, kellopeli, melodika, Tapio Kallio, baritonitorvi, mandoliini, Jussi Liski, kontrabasso, Matti Wallenius, kitara, ukulele, banjo ja sovitukset. Antti Raivio palaa Q-teatterissa perustamisajan klassikkoonsa Viimeinen karavaani, jossa hän käy maailmahistorian läpi Jumalan epäkelpona maanantaikappaleena. Kuva: Pate Pesonius. Joni Hyvönen on yksi Kellariteatterin mielenkiintoisen Pirate Jenny -näytelmän esittäjistä. Kuva: Alvar Toivonen. Ritva Koskensuu laulaa elämänmakuisia hetkiä ajassa, tuntoja ja tunteita arjen kirjavassa kudelmassa. Kuva: Markku Sika Puustinen. Toimittaja, dokumnetaristi Arvo Tuomisen Putin-kirjan julkaisu veti ravintola Kannaksen ihan täyteen. Sami Inkinen haastattelee. Kuva: Toivo Koivisto. Nomads-festivaali päättyi hienoon musiikki-iltaan Korjaamolla. Sibiry Konaten Dambe-tanssiesitys kertoo matkasta ja yrityksestä palata, säestäjänä Marjo Smolander. Kuva: Antero Karjalainen. Laura Sillanpään nukketeatterisoolo Rapu yhdisti nuket, tarinankerronnan ja fyysisen näyttelijätyön intensiiviseen ja koskettavaan teokseen Aikuisten Sampossa. Kuva: Jussi Virkkumaa.
11 Viikot 42-43/2019 ? ? Kulttuuri Valtteri Raekallio kruunasi Zodiakin vahvan tanssivuoden ? – Ei sitä kaivoa voi tyhjentää, se kaivo on yhteydessä / syviin vesiin joissa leikimme lapsina, ja siellä / valtamerien pohjattomissa syvyyksissä lentounemme syntyivät, kesällä edesmennyt Claes Andersson kirjoitti (suom. Jyrki Kiiskinen). ”Muistikuvia – Recollections” on Valtteri Raekallion uusin teos, yhteistyössä tanssija Annamari Keskisen sekä viulisti Meriheini Luodon kanssa. Se sai kantaesityksen toukokuulla, mutta tulee varmasti esille monina uusintoina. Esitys kysyy sukupolvien läpi: Missä kulkevat muistojen, fiktion ja kertomuksen rajat? Lapsuus, kuviteltu yhteinen historia, toteutumattomat tulevaisuudet ja oman kuolevaisuuden kohtaaminen muodostavat kehyksen kolmen taiteilijan vuoropuhelulle. Katkelmallinen maailmamme syntyy tiedostamattomasta; muistomme ovat valheellisia ja tulkinnanvaraisia, ja rakennamme identiteettimme aina niistä luomiemme kertomusten pohjalta. Muistikuvia on nykytanssin uusi mestariteos, joka vertautuu Kallion väestönsuojassa nähtyyn, myös hyvin henkilökohtaiseen ”Mihin valo katoaa” –esitykseen kahdelle tanssijalle. Musiikki ja tanssi yhtyvät. Asioita joilla ei ole sanoja. Anna Cadian ohjaama ja ideoima ”Ars Erotica” on esitys seksuaalisuudesta ja sen oudosta kaikkivoipaisuudesta. Se kysyy, voisiko esitys olla tapa ajatella asioita, joille ei ole sanoja. – Seksuaalisuus on aiheena sellainen, että sitä ei voi tyhjentää yhteen lauseeseen tai teokseen, tekijä sanoo. Näyttämö on puolestaan ajattelun ja toiminnan paikkana siitä erityinen, että sen kielioppi perustuu juuri merkitysten kerroksellisuuteen ja monimutkaisuuden sallimiseen. Janne Marja-aho ja Emilia Kokko aloittavat tanssiesityksen osin piilossa patjojen takana; ison osan ajasta heillä on mystinen huppu pään suojana, varsin epäeroottisesti. Visualisti Minttu Vesalan pukusuunnittelu on tärkeässä osassa tarinassa oudosta voimasta, joka omalakisesti virtaa (melkein) jokaisen elävän olennon kehossa ja joka pakenee sanoja eri olomuotoihin ja tapoihin. Tuloksena on yhtä aikaa kuolettavan häpeän ja pohjattoman tyydytyksen tunne. Ars Erotica kertoo oudoista tunteista, oudoista ihmisistä ja oudoista seksuaalisista mieltymyksistä, fetisseistä. Nykyolion liike venyy. Keskipolven tanssija-koreografi Joona Halosen ”Hetken keltainen” on 19.10. asti esillä Stoassa. Neljä eri-ikäistä tanssijaa esittää vaivihkaa alkavan soolon ja lopuksi esiinnytään yhdessä. He ovat Arttu Palmio, Marika Peura, Guillermo Sarduy ja Katri Soini, kukin hyvin persoonallisella tavalla. Heillä on sukupuolettoman oloinen vartaloasia ja jonkinlainen ”pyöräilykypärä” päässä. Paitsi Soinilla on kihara Marilyn-peruukki. Hän saa eniten aikaa aloituksessa. Halonen kysyy: Voiko taideteos lopettaa imitoinnin? Tilaan syntyy ”nykyolion liikettä, muuntuvan surrealistisen sekä ambivalentin mielen mahdollisuutta elää tunnistamaton tanssi”. Esitys pelaa, leikkii ja venyttää. Hetken keltainen uppoaa entistä syvemmälle keholliseen maailmaan ”Tightin” ja ”Nolla nollan” jälkeen. Aplodimme olivat kunnioittavan haltioituneita. Teksti: Risto Kolanen Marika Peura ja Guillermo Sarduy tanssivat Joona Halosen “hetken keltaisessa” Stoassa. Kuva: Ilkka Saastamoinen. Janne Marja-aho ja Emilia Kokko aloittavat Ars Eroticatanssiesityksen osin piilossa patjojen takana Zodiak Stagella Kaapelissa. Kuva: Timo Wright. Valtteri Raekallion Muistikuvia on vahva tanssitutkielma minuudesta ja muistissa. Kuvassa Annamari Keskinen intensiivisenä Zodiakin tilassa. Kuva: Lauri Lundahl. Juhla sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudelle Kellariteatterin, Klitsun, nuorten kesäkuun esitys ”meille, pirate jenny” on tilaan sidottu utopia täydellisestä yhteisöstä. Konkreettisena tekona se on Kellariteatterin tilan valtaus, kodin rakentaminen meille itsellemme tärkeään paikkaan. Kutsumme sinut nyt vieraaksemme, he kutsuivat. Sukupuolettomien henkilöiden kasvot ovat maalattuja, repliikkejä ei ole juuri ollenkaan paria monologia lukuun ottamatta, näyttelijät vaihtavat paikkoja ja tuijottavat intensiivisesti koko ajan toisiaan tai yleisöä. Klitsun tiiliholvinäyttämöllä katsojat on tällä kertaa sijoitettu kapeammalle perälle, josta näköyhteys on rajatumpi lattialle. Esitys ”kohoaa väkivaltafantasioista rakkauslauluksi lempeydelle, empatialle ja ymmärrykselle”. Se on tietoinen esiintulo, ”juhla sukupuolen sekä seksuaalisuuden moninaisuudelle ja vastalause heteroja cisnormatiiviselle näyttämölle”, tekijät sanovat Helsinki Priden alla. Linnea Kilpeläinen ohjasi kahdeksan näyttelijä joukkoa Iida Jauhon dramaturgiaan. Useimmat taisivat olla aika uusia klitsulaisia, mutta erotan ainakin Samuli Hokkasen ja Milla Kaitalahden aiemmista esityksistä. Olennaista on esiintyjäjoukon kollektiivisuus ja nimettömyys. Heidän intensiivisyytensä kaiken liikkumisen ja patsastelun keskellä pitää meidät otteessa ilman sanojakin. Merirosvo-Jenny on maailma, joka on kuviteltava, jotta se voisi joskus tulla todeksi. “Aivan niin, runous” Zoila Forss on perulaissyntyinen suomalainen runoilija ja kaunokirjallisuuden kääntäjä. Hänen ensimmäinen runokirjansa “Revontuli” julkaistiin vuonna 2014 Perussa ja toinen, “Syytön harppuuna” vuonna 2018 Helsingissä. Forss on esiintynyt useissa runotapahtumissa Suomessa ja ulkomailla. Hän on aktiivinen runokollektiivi Runosvengissä ja häntä kiinnostaa monikielisyys kaunokirjallisuudessa. Runo “XIII” kuuluu: – Mitään en anna sinulle, en mitään / Se riittää minulle, mikä minä olen: / kohentava nuotti, katkaisen katkaisevasti / puhisevat palkeet, vihellän viheltävästi / Pidättäen hengitystäsi, halaten hiilillä / ja nyrkkiin puristamalla kupolia, / joka kestää lämpimän henkesi / Näin käyn, jos olen sinulle jotain. / Pudonnut korva, tuikit minussa / olematta minun / Pakollinen napa, kuka teki sinusta ruusun? / Jos on aika kukkia, kuki suuni kautta / kuten saniainen, joka on runsas / Napasi on alttari jossa muistot leikataan / Kosketa sitä, / kuuntele oman uumenesi kuisketta, / ja sano minulle: ”Aivan niin, runous”. Ensimmäisen ihmisen sielunvaellustarina ”Viimeinen karavaani” palasi kotipesäänsä 30 vuoden vaelluksen jälkeen. Antti Raivion monologi on koominen ja kosminen sielunvaellustarina, jonka alussa Jumala luo Ebonin, Aatamin ja Eevan edeltäjän. Mutta Jumala vetää maanantaikappaleensa epäkelpona pois tuotannosta ja jättää Ebonin sieluineen vaeltamaan halki ihmiskunnan historian. Hän kulkee Troijan sodasta Betlehemiin ja Globe-teatteriin asti, jossa koominen yhtyy traagiseen. Näyttelijä vastaa yhä intensiivisessä esityksessään melkein kaikesta. Jumalan, Shakespearen ja Tuomarin äänenä on Hyde Hytti, Esmeraldan äänenä Tiina Lymi. Teatterikorkeakoulun lopputyönä kirjoitettu monologi aloitti Q-teatterin historian 1990. Silloin lavalla kävivät myös Heikki Kujanpää ja näyttelijäveli Leo Raivio ja sitä esitettiin kolme vuotta. Lisäesityksiä oli Q-teatterissa .Katsoja aistii uusinnassa innostuneen teatteriopiskelijan, ”joka toi tunteet takaisin suomalaiseen teatteriin”, Laura Kytölä arvioi. Q-teatterista tuli menestystarina, mutta perustaja paloi loppuun. Raiviolla on väline yhä suvereenisti hallussaan. Karavaaniinsa vetovastuuseen tarttuminen ennakoi toivottavasti pysyvämpää paluuta. Säädyt ylittävää rakkautta kieltolain aikaan Murhamusikaali 1920-luvun Helsingistä Virpi Hämeen-Anttilan tekstiin tuo viehättävän tuulahduksen omaan historiaamme Aleksanterin teatterissa. Helsinki oli kahtiajakautunut sata vuotta sitten, porvarit kuuntelivat salongeissa Schubertia, työväki kapakoissa jazzia tai muuta kevyttä musiikkia. Säätyjen väliin pudonnut Björk on ikään kuin silta yhdistämään ihmisiä Pitkänsillan molemmin puolin. Björk rakastuu säätyläisnaiseen ja saakin hänet murhan selvittelyn sankarina. Viehättävää ja autenttista Helsingin kuvausta on ”Iloisten sielujen hotellissa” kieltolain aikaan, huumoria ja raikasta musikaalia. Helsinkiä piinaa salaperäinen murhaaja, ja poliisi Ekman, Tatu Sihvonen, tarvitsee Björkin apua, joka puolestaan tarvitsee vikkelän pojan Fransin. ilmeikäs Miro Apostolakis, apua. Hän on mainio poika kulkemaan kaduilla, mutta myös laulamaan. Lisbeth, Heljä Heikkinen, on Björkin ihastus ja säveltäjän urasta haaveileva nuori nainen, joka joutuu sovinnaissääntöjen vangitsemana valitsemaan ensin omasta säädystään. Joel Mäkinen esittää sympaattista Björkiä mainiosti, ja äänessä on voimaa. Historia-aiheisiin hyvin erikoistuneen Reetta Ristimäen ohjaus toimii Jukka Nykäsen säveltämään musiikkiin. Kahteen tuntiin oli puristettu monta ihmiskohtaloa, monta tapahtumaa ja maisemaa. Myös pukusuunnittelu ja Stadin slangi tuovat hienon ajankuvan. Teksti: Risto Kolanen Kieltolakiajan savuista tunnelmaa Ketunhännän salakapakassa. Sohvalla Heljä Heikkinen ja Joel Mäkinen Iloisten sielujen hotellissa Aleksanterin teatterissa. Kuva: Kari Hakli. Zoila Forss on perulaissyntyinen suomalainen runoilija ja kaunokirjallisuuden kääntäjä, jota kiinnostaa monikielisyys kaunokirjallisuudessa. Kuva: Pekka Forss.
12 Viikot 42-43/2019 Tarjous voimassa 14.12.2019 saakka. Helsinki kehittää lumen käsittelyn tapoja Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä Pasilan moderni liikenteen risteysasema helpottaa arkea ? Helsingin kaupunki uudistaa ja selkeyttää lumen käsittelyn periaatteitaan. Tavoitteena on tehostaa talvikunnossapitoa ja varmistaa, että työn jälki on laadukasta ja yhtenäistä eri puolilla Helsinkiä. Lumen käsittelyn haittavaikutuksia pyritään vähentämään. Kaupunkiympäristölautakunnalle tehtyyn esitykseen on koottu yleiset linjaukset ja tavoitteet, jotka koskevat lumen aurausta, kuljettamista, kasaamista ja loppukäsittelyä sekä katujen ylläpitoa. Periaatteet viitoittavat suuntaa tulevalle kehittämistyölle ja kokoavat yhteen jo aiemmin tehtyjä päätöksiä. Uudistuksia edistetään 17 toimenpiteen toteutusohjelmalla. Tavoitteena ripeä, turvallinen ja tehokas lumen käsittely Helsingin kaupunki käyttää katujen ja vilkkaimpien puistoraittien talvihoitoon vuosittain keskimäärin noin 25 miljoonaa euroa. Lumisessa tilanteessa kaupunki auraa lumet ensin pääkaduilta ja joukkoliikenteen käyttämiltä kaduilta. Asuntokadut ovat vuorossa vilkkaampien katujen jälkeen. Toimenpiteiden kiireellisyyttä ohjaa kadun ylläpitoluokka. Asiassa otetaan huomioon muun muassa kadun liikennemäärät, liikenneturvallisuus, esteettömyys sekä jalankulun ja pyöräilyn edistämisen tavoitteet. Kaupunki aikoo tehdä aluekohtaisen tarkastelun siitä, olisiko joidenkin katujen ylläpitoluokkia viisasta muuttaa ja mitkä ovat parhaimmat lumenaurausja -kuljetusreitit. Lisäksi on tarkoitus suunnitella nykyistä pitkäjänteisemmin, mitä alueita voidaan tulevaisuudessa käyttää lumen väliaikaiseen tai pidempiaikaiseen varastointiin. Runsaslumisina talvina on töiden ripeyden kannalta tärkeää, että eri puolilla kaupunkia on riittävä määrä paikkoja, jonne lunta voidaan tarpeen vaatiessa kasata. Kaupungin virallisten lumenvastaanottopaikkojen kapasiteetti on runsaslumisina talvina nykyisin riittämätön. Lumen käsittelyn tarve onkin otettava huomioon uusien alueiden suunnittelussa. Myös nykyisten lumenvastaanottopaikkojen toimintaa pyritään jatkossa kehittämään niin, että niiden käyttö tehostuu. Kaupunginhallituksen vuonna 2012 tekemän päätöksen mukaisesti kaupunki ottaa Helsingissä huolehtiakseen osan kiinteistöille kuuluvista talvikunnossapitotehtävistä katualueilla. Malli on jo käytössä esikaupunkialueilla ja laajenee vaiheittain kantakaupunkiin. Tavoitteena on tehostaa lumitöitä ja vähentää eri toimijoiden vastuisiin liittyviä epäselvyyksiä. Roskaantumista ja ympäristövaikutuksia vähennetään Uuteen toimenpideohjelmaan sisältyy olennaisena osana lumen käsittelyyn liittyvien ympäristökriteerien tarkastelu. Viime talvena keskustelua herättivät etenkin merikaatojen ympäristövaikutukset Hernesaaren lumenvastaanottopaikalla. Mereen kulkeutuu lumen mukana hiekoitussepeliä, kadulla olleita roskia sekä teistä ja autojen renkaista irtoavaa ainesta. Siksi kulunja käytönvalvontaa on parannettu, ja kippauspaikan kohdalla oleva merenpohja ruopataan hiekasta ja roskasta vuosittain. Merikaatojen nopeaa lopettamista vaikeuttaa se, että lumen kuljettaminen kauempana sijaitseville ? Pasilan kehittämisen ensimmäinen vaihe saadaan päätökseen, kun Tripla ja Pasilan asema avautuvat 17.10. Moderni liikenteen risteysasema tarjoaa sujuvat liikenneyhteydet ja palvelut päivittäin kymmenille tuhansille ihmisille. Kasvavien matkustajavirtojen kulkeminen sujuu aiempaa jouhevammin, sillä junasta pääsee kävelemään suoraan ratikkaan ja bussiin. Pasilansillan uudesta joukkoliikenneterminaalista kulkevat raitiovaunut 2 ja 7, ja lisäksi siellä pysähtyvät runkolinjat 500 ja 510 sekä lukuisat muut bussit. Uuden Pasilan aseman avauduttua väliaikainen asema poistuu käytöstä, mutta on kuitenkin auki 17.-18.10. väliseen yöhön saakka. Uuden aseman kattavat palvelut ja modernit tilat helpottavat matkustajien arkea ja sujuvoittavat esimerkiksi kulkuvälineestä toiseen vaihtamista. – Uuden Pasilan aseman ja joukkoliikenneterminaalin valmistuminen on tärkeä merkkipaalu Pasilan vuosia jatkuneessa rakentamisessa. Sujuvammat vaihtoyhteydet ja paremmat palvelut tekevät Pasilaan tulemisesta entistä helpompaa, mikä lisää alueen vetovoimaa paitsi kaupunkilaisten, myös yritysten silmissä, iloitsee Pasilan aluerakentamisprojektin johtaja, Päivi Ahlroos Helsingin kaupungilta. Uudella Pasilan asemalla on suuri merkitys koko Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmälle. “Pasila on tulevaisuudessa ehkä tärkein vaihtopaikkamme koko seudulla”, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Pasila merkittävä junaliikenteen asema Pasilan asemalla pysähtyy päivässä yhteensä yli tuhat junaa ja se on yksi vilkkaimpia asemia. ”Uusi Pasilan asema on merkittävä sekä kaukoettä lähiliikenteen kasvaville matkustajamäärille. Uuden aseman myötä vaihtaminen junasta ja kulkuvälineestä toiseen on entistä sujuvampaa. Lisäksi modernit odotustilat ja kattavat palvelut parantavat matkustusmukavuutta ja siten asiakaskokemusta”, iloitsee VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson. Väylä on osallistunut Triplan asema-aukion perusparannustöihin sekä polkupyörien liityntäpysäköintipaikkojen rakentamiseen, mutta merkittävin kohde on ollut läntisen lisäraiteen rakentaminen. "Lisäraiteen ja Helsingin ratapihan järjestelyjen avulla junien määrää voidaan kasvattaa. Tästä syystä lisäraide ei ole vain pääkaupunkiseudun hanke, vaan vaikuttaa junaliikenteen määrään ja täsmällisyyteen myös muualla Suomessa", sanoo Väylän pääjohtaja Kari Wihlman. Läntinen lisäraide on viimeinen maanpäällinen raide, joka Pasilaan mahtuu. Kävelyja pyöräilyteitä avautuu Kävelyja pyöräilyreittejä otetaan käyttöön 17.10. Esimerkiksi radan itäpuolella Ratapihantietä kulkeva, Pasilansillan alittava yhteys avautuu jälleen. Pyöräilijöiden palvelut paranevat Lisäksi pyörien pysäköiminen mullistuu aseman seudulla, sillä Triplassa on useita, sekä lämpimissä että ulkotiloissa sijaitsevia parkkeja 3 400 pyörälle. Muita pyöräilijöiden uusia palveluja ovat muun muassa pyörien pesupiste sekä latauspaikat sähköpyörille. Triplan pysäköintilaitoksessa 2200 paikkaa Myös autoliikenne on lokakuussa avattujen Veturitien ja Teollisuuskadun tunnelin ansiosta sujuvampaa. Veturitieltä ajetaan myös Triplan kahteen pysäköintihalliin, jotka ovat Tornikujalla ja Firdonkadulla. Pysäköintilaitoksessa on noin 2 200 paikkaa viidessä kerroksessa, joista yksi on varattu asukaspysäköintipaikoiksi. Sähköautopaikkoja on 360. Havainnekuva Triplasta, Pasilan uudesta asemasta ja joukkoliikenneterminaalista. Kuva: Helsingin kaupunki
13 Viikot 42-43/2019 Matkustajamäärät ja lipputulot ovat kasvussa BistroK Hämeentie 68, 00550 Helsinki Puh. 040 594 6680 bistrok@marcante.fi A R K I L O U N A S K L O 1 1 1 4 L A U A N T A I L O U N A S K L O 1 2 1 5 Avoinna ma 11.00–14 ti–pe 11.00–14 ja 16–23 la 12–23 su suljettu Bistro K Bistro K bistrok_vallila Lumen käsittelyn kehittäminen tukee Helsingin työtä Itämeren hyväksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuva: Veikko Somerpuro (2019) Assemblin pääurakoitsijaksi KOy Vilhovuorenkatu 11:een ? HSL:n joukkoliikenteessä kulki tammi-elokuussa 2,5 prosenttia enemmän matkustajia kuin vuoden 2018 vastaavana aikana. Lipputuloja kertyy vuonna 2019 yli neljä prosenttia viime vuotta enemmän. Kaikissa joukkoliikennevälineissä tehtiin tammi-elokuussa enemmän matkoja kuin HSL keväällä arvioi. Kasvu oli vahvinta metrossa. Jos sama jatkuu kehitys syksyllä, metrossa tehdään koko vuonna miljoona matkaa enemmän kuin HSL keväällä arvioi. Myös raitiovaunuilla on kuljettu ennakoitua enemmän, kun matkustajat ovat tottuneet poikkeusreiteihin, joita Hämeentien remontti on keväästä asti aiheuttanut. HSL arvioi, että joukkoliikenteessä kulkee vuonna 2019 kaiken kaikkiaan 397 miljoonaa matkustajaa, noin 2,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Lipputuloja HSL:lle kertyy koko vuonna 386,7 miljoonaa euroa, joka on 4,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018 ja 3,7 prosenttia yli talousarvion. Lipputulojen ennustaminen on tosin tällä hetkellä tavallista epävarmempaa, sillä uudet hinnoitteluvyöhykkeet tulivat voimaan huhtikuun lopussa. Muutaman kuukauden kokemusten pohjalta on vaikea arvioida, kuinka uudet vyöhykkeet vaikuttavat tulojen kertymiseen ja matkustamiseen. Suotuisan lipputulokehityksen ansiosta HSL:n toimintatuotot ylittävät tänä vuonna talousarvion 1,7 prosentilla. Toimintakulut alittavat talousarvion 2,5 prosentilla, sillä joukkoliikenteen kustannustaso on jäämässä budjetoitua matalammaksi. HSL ennustaa, että tilikauden tulos on neljä miljoonaa euroa alijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu lähes 36 miljoonan euron alijäämään. vastaanottopaikoille kasvattaisi merkittävästi töiden hiilijalanjälkeä ja hidastaisi kantakaupungin puhdistustöitä. Myös lumen sulattaminen on ollut tähänastisilla menetelmillä ilmastovaikutusten kannalta ongelmallista. Esityksen mukaan Helsinki selvittää aktiivisesti vaihtoehtoja lumen merivastaanoton lopettamiseksi ja toimii roskaantumisen vähentämiseksi. Viime talvena alkoi innovaatiokilpailu This is Snow Problem, jonka avulla kaupunki etsii uusia keinoja ja kumppaneita ympäristöystävällisempään lumenkäsittelyyn. Kilpailussa saatujen ehdotusten pohjalta on valittu kumppanit ensimmäisiin kokeiluihin. Parhaassa tapauksessa uusia menetelmiä päästään kokeilemaan jo tulevana talvena: Hernesaaren merivastaanottopaikalla on tarkoitus testata uutta verhopuomiratkaisua, jolla poistetaan roskia ja ehkäistään niiden kulkeutumista merelle. Kyläsaaren lumenvastaanottopaikalla on mahdollista testata lumen sulatuksen tehostamista ja lumen seassa tulleen orgaanisen aineen haittojen vähentämistä. Vuosaaren lumenvastaanottopaikalla on tarkoitus kokeilla kaukolämmön paluulämmön hyödyntämistä lumen sulatuksessa. Kyläsaaren lumenvastaanottopaikalla on suunniteltu lumen sulamisvesien reaaliaikaisen seuraamisen kokeilua. Tavoitteena on selvittää sulamisvesianalysaattorin hyödyllisyyttä ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta. Lumen käsittelyn kehittäminen tukee Helsingin työtä Itämeren hyväksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Helsinki on sitoutunut Itämeren suojeluun Turun kanssa aloittamassaan Itämerihaasteessa, joka sisältää nykyisin lähes 120 toimenpidettä vesien suojelemiseksi. Myös vuonna 2018 hyväksytty Helsingin hulevesiohjelma tukee vesiensuojelutavoitteita. ? Sörnäisten Rantatie 27:ssä sijaitsevan kiinteistön perusparannuksen pääurakoitsijaksi on valittu Assemblin. Perusparannuksessa saneerataan KOy Vilhovuorenkadun A-talon LVIK-tekniikka ja RAU-järjestelmä. Kiinteistö Oy Vilhovuorenkatu 11 on vuonna 1937 alun perin teollisuuskäyttöön rakennettu kiinteistö. Tänä päivänä yli 80-vuotias kiinteistö toimii toimistoja liiketilakäytössä 7 kerroksessa. Perusparannuksessa Assemblin vastaa kokonaisvaltaisesti kaikista A-talossa toteutettavista töistä. Saneerauksessa uusitaan muun muassa IV-koneet, RAU-järjestelmä ja patteriventtiilit. Myös rakennuksen jäähdytystehoa lisätään sekä lämmitysverkosto säädetään. Suurimman remontin alla on kuitenkin IV-konehuone. – Kohteeseen sijoitetaan massiiviset IV-koneet, jotka nostetaan seitsemänteen kerrokseen nostokurjella erillisestä aukosta, joka on tehty väliaikaisesti vesikatolle IV-koneita varten. Tämän vuoksi vesikatto on huputettu työn ajaksi sääsuojalla, kertoo Assemblinin IV-projektipäällikkö Jarmo Kiviranta. Yli 20 000 neliömetrin kokoinen kiinteistö sijaitsee Helsingissä vilkkaan Sörnäisten Rantatien varrella. Kohteen kaikki nostotyöt suoritetaan ilta-aikaan, jotta liikenne ei häiriintyisi. Ilmanvaihdon asennusten vuoksi kohteeseen on toteutettu tilapäisilmanvaihto, jotta kiinteistössä pystytään välttymään normaalin toiminnan keskeytyksiltä. Assemblinilta kohteessa on keskimäärin 16 talotekniikan asentajaa sekä vastaava mestari. – Tämän kokoinen projekti vaatii jatkuvan työnjohdon työmaalle, jotta kiinteistössä työskentelevien henkilöiden työt eivät häiriinny ja yhteistyö käyttäjien kanssa on kitkatonta kertoo Assemblinin Teknisten Palveluiden liiketoimintajohtaja Antti Rovamaa. Kiinteistö Oy Vilhovuorenkadun A-talon perusparannus valmistuu nyt lokakuussa 2019. Kiinteistö Oy Vilhovuorenkatu 11 on vuonna 1937 alun perin teollisuuskäyttöön rakennettu kiinteistö.
14 Viikot 42-43/2019 Suomenlinnan ja Vallisaaren välille rakennetaan vesijohto ja viemäri Alko avaa uuden myymälän Helsingin Mall of Triplaan ? Tripla on Helsingin uusi kaupunkikeskus, joka rakentuu ja kehittyy Pasilassa. Mall of Triplan kauppakeskus avautuu torstaina 17.10., jolloin myös Alkon erikoismyymälä avaa ovensa klo 9. Alko sijaitsee kauppakeskuksen tasolla K1. – Triplan kauppakeskus on 250 liikkeellään Suomen suurin. Alkon Triplan myymälä on erikoiserien ja uutuuksien myymälä, jossa on tarjolla rajallisia erikoiseriä ja harvinaisuuksia myös alan harrastajille. Ilmeessä ja tunnelmassa näkyvät vuodenajat ja sesongit, ja teemaesillepanoissa nostetaan esiin trendejä ja ajankohtaisuuksia. Alkolla on Pasilassa jatkossa kaksi myymälää: Triplassa ja Itä-Pasilassa, pääkaupunkiseudun aluepäällikkö Tatu Vanninen sanoo. Erikoismyymälässä 300 tuotteen Erikoiserät vuosittain Triplan Alkon valikoima koostuu noin 1 500 tuotteesta, joista viinejä on 950, panimotuotteita 200, väkeviä 300 ja alkoholittomia juomia 50. Erikoismyymälän valikoimaan saadaan myös noin 300 erikoiserää vuosittain. – Alko pyrkii omalta osaltaan hillitsemään ilmastonmuutosta ja tekemään asiakkaiden vastuulliset valinnat mahdollisimman helpoiksi. Ympäristövaikutuksemme riippuvat paljolti myös asiakkaiden valinnoista, ja iloksemme Vihreän valinnan tuotteet ovatkin kasvava tuoteryhmä. Näitä tuotteita meidän myymälästämme löytyy noin 300, kertoo palvelupäällikkö Heli Eronen. Alkon noin 9 000 tuotteen koko valikoima on saatavilla Alkon verkkokaupasta ja tilattavissa mihin tahansa Alkon myymälään tai noutopisteeseen. Alkon mobiilisovelluksen avulla asiakas voi tutustua koko tuotevalikoimaan, varmistaa oman suosikkijuoman myymäläsaatavuuden, etsiä lähimmän myymälän, tehdä muistiinpanoja ja omia listoja tuotteista sekä tilata tuotteita valikoimasta. Triplan Alkon valikoima koostuu noin 1 500 tuotteesta. Putkilinja kulkee Suomenlinnasta Vallisaareen. ? Vallisaareen rakennetaan nykyaikainen vesija viemäriverkosto. Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) hankkeessa asennetaan meren pohjaan putket, joilla verkosto liitetään HSY:n vesihuoltoverkostoon. Putkilinja kulkee Suomenlinnasta Vallisaareen. Putkilinjan rakennustyöt alkavat putkilinjojen merkitsemisellä poijuilla mereen Suomenlinnan ja Vallisaaren välillä. Kaivutyöt Suomenlinnassa Länsi-Mustassa käynnistyvät 7. lokakuuta alkavalla viikolla, ja putken asennus tehdään myöhemmin syksyllä. Työn yhteydessä työskennellään veneja laivaväylillä. Työ voi aiheuttaa vähäistä haittaa veneilylle. Laivaväylällä tehtävät työt eivät vaikuta laivaliikenteeseen. Työn yhteydessä tehdään myös vedenalaista louhintaa. Tavoitteena on asentaa putket merenpohjaan vuoden loppuun mennessä. Talvija jääolosuhteiden vuoksi putken asentaminen voi jäädä ensi kevääseen. Myös syysmyrskyt voivat hidastaa työtä. Hankkeen urakoitsija on GRK Infra Oy. Parantaa palveluja Vallisaaressa uutta vesija viemäriverkostoa rakennuttaa Metsähallitus. Tämä työ on alkanut jo viime kesänä. Vesihuoltoverkoston rakentaminen jatkuu Vallisaaressa loppusyksyn ajan. Saaressa on rantautumisja liikkumiskielto 7.–11.10.2019. Kielto johtuu rakentamiseen liittyvästä vanhojen räjähteiden raivaustyöstä ja työn vaatimista suojaetäisyyksistä. Vesihuoltoverkoston rakentaminen parantaa Vallisaaren palveluja. Kävijöille tämä tarkoittaa nykyisten kuivakäymälöiden rinnalle vesivessoja ja yrittäjille parempia puitteita muun muassa kahvilaja ravintolatoiminnalle. Vallisaaren vesihuoltoverkoston rakentaminen on osa tulevan asemakaavan toteutusta, joka kehittää saarta luontomatkailukohteena tulevina vuosina. Vallisaari ja Kuninkaansaari sijaitsevat 20 minuutin laivamatkan päässä Helsingin Kauppatorilta, Suomenlinnan naapurissa. Vallisaarta hoitaa ja hallinnoi Metsähallituksen Luontopalvelut.
15 Viikot 42-43/2019 Helsinki valmistelee kansainvälistä haastekilpailua kivihiilen korvaamiseksi ? Kivihiiltä käyttävät voimalaitokset sijaitsevat Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta vuoteen 2024 mennessä on tehty jo päätös. Hallituksen kiellettyä kivihiilen polton vuodesta 2029 alkaen, myös Salmisaaressa kivihiileen perustuva tuotanto on ajettava alas vuoteen 2029 mennessä. Päätökset tulevaisuuden energiantuotannon investoinneista tuleekin tehdä lähivuosina. Merkittävä osa kivihiilellä tuotetusta lämmöstä on tähän mennessä suunniteltu korvattavan biomassaan perustuvalla tuotannolla. Biomassan käyttö lämmöntuotantoon ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Biomassa on päästötöntä vain laskennallisesti eikä se tule ratkaisemaan globaalia ilmasto-ongelmaa myöskään sen rajallisen saatavuuden vuoksi. Lisäksi sen käyttö aiheuttaisi todennäköisesti logistisia haasteita. Pitkän tähtäimen vastuullisten energiaratkaisujen tuleekin perustua muihin, päästöttömiin tuotantomuotoihin biomassan sijaan. Helsinki ei halua korvata yhtä kyseenalaista polttoainetta toisella kyseenalaisella polttoaineella vaan etsiä kauaskantoisia vastuullisia ratkaisuja. Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö Helen on jo tehnyt suunnitelmia kivihiilen korvaavien ratkaisujen löytymiseksi ja osaratkaisuja on jo löytynyt. Helsingin kaupungin kannalta ideaalia ratkaisujen yhdistelmää ei ole kuitenkaan vielä löytynyt. Helsinki Energy Challenge -kilpailulla haetaan olemassa olevia suunnitelmia mahdollisesti täydentäviä ratkaisuja ja myös täysin uusia mahdollisuuksia, joilla biomassan käyttö saadaan mahdollisimman vähäiseksi. Avoin kilpailu uusien ratkaisujen löytämiseksi Helsingin kaupunki haluaa kunnianhimoisesti löytää uusia ratkaisuja lämmön tuottamiseen päästöttömästi, ilman kivihiiltä ja mahdollisimman vähällä biomassalla. Ratkaisujen löytämiseksi valmisteilla on kansainvälinen haastekilpailu Helsinki Energy Challenge, jossa tullaan hakemaan uusia innovaatioita, teknologioita ja ratkaisuja Helsingin tulevaisuuden lämmöntuotantoon. Kilpailun palkinto on miljoona euroa. Haastekilpailun avulla halutaan tarjota kaikille tahoille tasapuolinen mahdollisuus saattaa omat ratkaisunsa arvioitavaksi yhtenäisin ehdoin sekä rohkaista asian tiimoilta poikkitieteelliseen ja innovatiiviseen keskusteluun. Kilpailu on avoinna kaikille, kuten kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja eri tahojen muodostamille konsortioille. Kilpailua kehitetään suunnitteluvaiheessa kotimaisilta ja kansainvälisiltä tahoilta saadun palautteen avulla. Helsinki tulee myös haastamaan muita kaupunkeja mukaan ratkaisemaan päästöttömän lämmityksen kysymystä. Kilpailun avulla saatujen ratkaisumallien toivotaan hyödyttävän myös muita Helsingin kaltaisia haasteita omaavia kaupunkeja. – Ilmastonmuutos on ihmiskunnan tämän ajan suurin haaste ja Helsinki on eturintamassa sen vastaisessa taistelussa. Helsinki Energy Challenge -kilpailun myötä saatavista ratkaisuista on hyötyä myös omaa kaupunkiamme laajemmin, sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteistyökumppaneilla tulee olemaan suuri merkitys. Maailman johtavien kaupunkien C40-ilmastoverkosto tukee hankettamme jo nyt valmisteluvaiheessa. Myös Maailman talousfoorumi, World Economic Forum, osallistuu tähän ponnistukseen Helsingin rinnalla, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Kilpailun valmistelu on käynnissä. Työn alla ovat muun muassa yhteistyökumppaneiden ja arviointiraadin kartoittaminen ja kilpailun aikataulu. Kilpailusta suunnitellaan noin vuoden mittaista. Kilpailun aloituspäivämäärä ja ilmoittautumisohjeet julkistetaan myöhemmin. Verkkosivuilla energychallenge.hel.fi on julkaistu taustatiedot Helsingin nykyisestä lämmitysjärjestelmästä, jotta aiheesta kiinnostuneet voivat alkaa jo valmistautua kilpailuun. Kilpailun järjestäjät toivottavat myös palautteen tervetulleeksi. Helsingin kaupunki haluaa kunnianhimoisesti löytää uusia ratkaisuja lämmön tuottamiseen päästöttömästi, ilman kivihiiltä ja mahdollisimman vähällä biomassalla.
16 Viikot 42-43/2019 Assemblin Oy osti Suomen Kylmäpiste Oy:n liiketoiminnan Tanssin Talolle lisärahoitusta ja Kruunuhakaan hotellisekä toimitilakortteli Kaupunginvaltuusto keskusteli Hitas-järjestelmän purkamisesta ? Valtuutettu Otto Meri (Kok.) esitti aloitteessaan, että kaupungin tulisi selvittää Hitas-järjestelmän lakkauttaminen. Kaupunginhallitus toteaa aloitevastauksessaan, että mikäli kaupunki luopuisi Hitas-asuntojärjestelmästä, tulisi kohtuuhintainen asuminen ja uudistuotanto turvata jollain muulla tavoin. Sääntelyn ensisijainen tarkoitus on pitää asuntomarkkinoita tasapainossa. Hitas-järjestelmän myötä on mahdollista ohjata hintaja laatukehitystä asuntojen suunnitteluvaiheessa. Hitas-periaattein on rakennettu yli 24 000 asuntoa Hieman yli 40 vuotta sitten aloitetun asuntojen hintaja laatutason sääntelyn tavoitteena oli vastata 1970-luvun asuntopoliittisiin haasteisiin, kuten voimakkaasti kallistuneisiin omistusasuntoihin. Tarkoituksena oli tasoittaa muun muassa omistusasuntojen hinnannousua ja luoda mahdollisuus kohtuuhintaiseen omistusasumiseen. Kaupunki valvoo Hitas-asuntojen rakentamista, ja uudistuotanto käy läpi systemaattisen hintaja laatuprosessin. Se on antanut asuntomarkkinoille myös hintatietoa todellisista rakennuskustannuksista. Hitas-periaattein on kuluvaan vuoteen mennessä rakennettu kaikkiaan 24 170 asuntoa. Hitas-järjestelmä on ollut olennainen osa Helsingin asuntopolitiikkaa. Nykyinen Kotikaupunkina Helsinki -ohjelma hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2016. Seuraavaa asuntopoliittista ohjelmaa valmistellaan valtuuston käsittelyyn keväällä 2020. Aloitekäsittelyn aikana valtuutettu Meri ehdotti aloitteen palauttamista uudelleen valmisteluun, mutta palautusehdotus kaatui äänin 46-37. Sen sijaan valtuusto hyväksyi Meren esittämän toivomusponnen, että kaupunki selvittää miten paljon kaupungilta jää vuosittain saamatta tuloja Hitas-järjestelmän vuoksi. Valtuusto hyväksyi myös Laura Kolben (Kesk.), Tuomas Rantasen (Vihr.) ja Nuutti Hyttisen (Ps.) esittämät toivomusponnet. Näistä sekä asiassa käydyistä äänestyksistä on tarkemmin tietoa päätöstiedotteessa. Metrojärjestelmään uusia junia Kaupunginvaltuusto hyväksyi M300-metrojunien optiohankinnan hankesuunnitelman siten, että hankkeen kokonaishinta on yhteensä 40,7 miljoonaa euroa. Optiolla voidaan hankkia viisi junaa varaosineen. Hankinnan jälkeen Helsingillä on yhteensä 25 M300 junaa. Ensimmäiset 20 junaa toimitettiin vuosina 2015-2017. Metrojunakaluston lisääminen antaa mahdollisuuden metroliikenteen vuoromäärän nostamiseen länsimetron laajentuessa. Metroliikenteen suurin vuoromäärä on tällä hetkellä 36 vuoroa. Metrojunahankintojen myötä liikenteen vuoromäärää voidaan nostaa 43 vuoroon länsimetron Matinkylä-Kivenlahti osuuden valmistuessa vuonna 2023. Laajenevaa liikennettä ei voida toteuttaa nykykaluston käyttöastetta nostamalla. M300-sarjan metrojunat on alun perin tilattu automaattiajoon soveltuvina junina, joten mahdollinen automatisointi tulevaisuudessa on toteutettavissa myös näihin juniin ongelmitta. Metrojunien arvioitu käyttöikä on 40 vuotta. Junat toimittaa espanjalainen CAF. Nyt hyväksytty hankesuunnitelma pohjautuu valtuuston toukokuussa 2008 tekemään päätökseen uusien metrojunien hankesuunnitelmasta. Kaupunginkansliaan strategiaosasto Kaupunginvaltuusto hyväksyi hallintosäännön muutoksen, joka mahdollistaa kaupunginkanslian uudistumisen. Osastojakoa uudistettaessa strategiaan liittyvät tehtävät, kuten strateginen kehittäminen, strategisesti keskeisten asiakokonaisuuksien ja strategisten hankkeiden koordinointi osoitetaan uudelle strategiaosastolle. Talousja suunnitteluosastolle osoitetaan talouden ja toiminnan suunnittelun kautta tapahtuva strategian toimeenpanon koordinointi. Uuden strategiaosaston vastuulle siirtyy myös kaupungin digitalisaatiokehitys. Tavoitteena on riittävien resurssien ja osaamisen varmistaminen digitalisaation tukemiseksi. Myös tietohallintoyksikkö siirretään kokonaan talousja suunnitteluosastolta vuoden vaihteen jälkeen aloittavalle strategiaosastolle. Lisäksi uusi osasto tulee vastaamaan kaupungin kansainvälisen toiminnan koordinoinnista sekä kaupunkitutkimuksesta ja kaupunkitilastoista. Kaupunginvaltuuston seuraava kokous pidetään 23.10.2019. Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki ? Helsingin kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 7.10. kaupungin talousarviota vuodeksi 2020 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2020 2022. Asia jäi kolmeksi viikoksi pöydälle ja asian käsittelyä jatketaan 28.10. Kaupunginhallitus päätti myös lisärahoituksesta Tanssin talolle sekä hyväksyi maankäyttösopimuksen tekemisen Kruunuhaassa sijaitsevaan tonttiin, jonka rakennukset tulevat asuin-, hotellisekä toimitilakäyttöön. Tanssin talolle lisärahoitusta Kaupunginhallitus hyväksyi Kiinteistö Oy Kaapelitalon lisärahoitusanomuksen Tanssin talon kohonneiden rakennuskustannusten kattamiseksi. Kaupunginhallitus korottaa kaupungin rahoitusosuutta Tanssin talo -hankkeessa yhteensä enintään 3,95 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunginhallitus päätti Tanssin talo hankkeen rahoitusta koskevan puitesopimuksen ja Kiinteistö Oy Kaapelitalon rahoitusanomuksen mukaisesti hyväksyä 5,5 miljoonan euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen tekemisen Kiinteistö Oy Kaapelitalon sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Lisärahoituksen tarve johtuu muun muassa rakennusalan yleisen kustannustason noususta. Hotellija toimitilakortteli Kaupunginhallitus hyväksyi maankäyttösopimuksen tekemisen Suomen valtion ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa liittyen Kruunuhaassa sijaitsevaan tonttiin (tontti 91-1-18-3) ja asemakaavan muutosehdotukseen. Asemakaavan muutosehdotus koskee tonttia, jolla sijaitsee neljä rakennusta osoitteissa Mariankatu 23, Maneesikatu 7 sekä Liisankatu 8. Uutta asuin-, liikeja toimistokerrosalaa on 12 600 kerrosneliötä, josta vähintään puolet on osoitettava liike-, hotellitai toimitilaksi. Asukasmäärän lisäys voi olla enintään noin 100 asukasta. Korttelin rakennuksissa on toiminut aikaisemmin muun muassa maaja metsätalousministeriö. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelin 45135 tontin 1 sekä katuja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa alueen tehokkaampi maankäyttö sekä asuntotarjonnan lisääminen metroaseman ja Jokeri 2raitiotielinjan sekä Metropolian uuden kampuksen läheisyydessä. Myös Kaarelan raitin päiväkodin ja Kannelmäen peruskoulun Kaarelan raitin toimipisteen hankesuunnitelma etenee valtuuston käsittelyyn. Uudisrakennukseen suunnitellaan tiloja varhaiskasvatuksen ja ala-asteen käyttöön 210 päiväkotilapselle sekä 120 perusopetuksen 1. ja 2. luokan oppilaalle. Uusi rakennus korvaa nykyisen Kannelmäen peruskoulun Kaarelan raitin toimipisteen tilat sekä Hakuninmaan ja Vuorilinnan päiväkotien tilat. Tiloja voidaan käyttää joustavasti muuttuvan palvelutarpeen mukaan. ? Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Toimivuus tarkoittaa etenkin sujuvaa arkea. Digitalisaation avulla kaupunki aikoo kehittää palveluja, jotka ennakoivat helsinkiläisten tarpeita ja vastaavat niihin aiempaa henkilökohtaisemmin. Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Toimivuus tarkoittaa etenkin sujuvaa arkea. Digitalisaation avulla kaupunki aikoo kehittää palveluja, jotka ennakoivat helsinkiläisten tarpeita ja vastaavat niihin aiempaa henkilökohtaisemmin. Asukkaat nousevat entistä paremmin palveluiden suunnittelun keskipisteeseen. Myös kaupungin keräämää dataa halutaan hyödyntää päätösten nopeuttamiseen. Helsinki on aloittanut tänä vuonna useita kunnianhimoisia digitalisaation hankkeita. Ne pistävät liikkeelle joukon muutoksia, jotka liittyvät sekä uusiin teknologioihin että kaupungin kehittämisen kulttuuriin, organisaatioon, johtamiseen ja henkilöstön osaamiseen. Digitalisaation mahdollisuudet avautuvat ehkä parhaiten esimerkkien kautta. Esimerkiksi tätä on sujuva arki lähitulevaisuuden digitalisoituvassa Helsingissä: Kaupunki ehdottaa pienille koululaisille sopivaa esiopetuspaikkaa, eikä vanhempien tarvitse enää hakea sitä erikseen. Kaupunki tunnistaa terveystietojen perusteella riskiryhmiin kuuluvia ja kutsuu heitä tarkastuksiin. Osallistuvassa budjetoinnissa kaupunkilaiset ideoivat ja valitsevat suunnitelmia, jotka kaupunki toteuttaa. Kaavoituksen ja liikennesuunnitteluun päätöksiä voidaan visualisoida ja testata kaupungin virtuaalisen mallin avulla. Digitalisaation etenemistä Helsingissä voi myös seurata digi.hel.fi-sivustolta, jonne kootaan Helsingin kaupungin digikehittämistä käsittelevät uutiset, tapahtumat, tavoitteet ja käytännön teot. Sivuilla kerrotaan myös, kuinka digitalisaatio vaikuttaa sinuun, jos olet asukas, yrittäjä tai vaikka kaupungin työntekijä. Helsinki ei ole tällä tiellä yksin. Kaupunki tekee kiinteää yhteistyötä muun muassa New Yorkin ja Lontoon kaupunkien kanssa hyödyntääkseen tekoälyn, avoimen datan ja digitaalisten innovaatioiden mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Assemblinin kylmähuoltopäällikkö Kristian Stenman ja kylmähuoltopäällikkö Jukka Karjalainen. ? Talotekniikan täyden palvelun asennusja palvelukumppani Assemblin Oy on ostanut kylmälaiteasennuksia jahuoltopalveluita toteuttavan Suomen Kylmäpiste Oy:n liiketoiminnan 30.9.2019. Yrityskaupalla Assemblin vahvistaa asemaansa kylmälaitemarkkinoilla. Suomen Kylmäpiste toimii Etelä-Suomen alueella ja sen liikevaihto on noin 1,5 M €. Yrityksen palvelutarjoama kattaa kylmälaiteurakoinnin, sekä huoltoja korjaustyöt. Yritys myös myy ja vuokraa kylmälaitteita. Suomen Kylmäpiste Oy on toiminut kylmäalalla jo vuodesta 2008. – Tämä yrityskauppa vahvistaa markkina-asemaamme jäähdytysalalla erityisesti julkishallinnon ja teollisuuden puolella. Saamme joukkoomme loistavan asiantuntijatiimin, toteaa Assemblin Oy:n toimitusjohtaja Magnus Eriksson. Assemblinin Teknisten Palveluiden kylmäyksikkö kasvaa merkittävästi yrityskaupan myötä ja pystyy entistä paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. – Kylmäala on tarkoin säädeltyä ja asiantuntijaorientoitunutta. Jokaisen tekijän täytyy olla hyvin koulutettu, sekä koko ajan tietoinen muutoksista ja kylmäainesäädöksistä. Suomen Kylmäpisteen tiimi täydentää ja vahvistaa loistavasti meidän olemassa olevaa yksikköämme, kertoo kylmähuoltopäällikkö Jukka Karjalainen. Yrityksen perustaja Kristian Stenman on kolmannen polven kylmälaiteasentaja ja Suomen Kylmäpiste Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja. – Kylmäala on monipuolinen ja haastava toimintaympäristö, jossa jokainen päivä on mielenkiintoinen. Kipinän alalle sain omalta isältäni, jonka oppipoikana työskentelin nuoruudessani. Perustimme Suomen Kylmäpisteen vuonna 2008 ja nyt 10 vuoden jälkeen halusin lähteä kasvattamaan toimintaa sekä löytämään meidän tiimille uusia haasteita, kertoo Stenman. – Assemblin Oy tarjoaa muun muassa paremmat koulutusmahdollisuudet jatkuvasti muuttuvalla alalla, sekä kokonaisvaltaista teknistä palvelua joka antaa myös meille mahdollisuuden palvella kaikkia asiakkaitamme entistä paremmin ja monipuolisemmin. Yritysosto ei aiheuta henkilöstömuutoksia ja toiminnot siirtyvät Assemblinin Lassilan toimipisteeseen Helsinkiin. Suomen Kylmäpiste jatkaa toimintaansa Assemblin Oy:n aputoiminimenä ja nykyinen toimitusjohtaja Kristian Stenman aloittaa Assemblinilla huoltopäällikkönä.
17 Viikot 42-43/2019 ? ? Kuvataide Risto Kolanen Lokakuun kuvataide ? Galleria Art Frida, Korkeavuorenkatu 25, esittelee Susanna Leinon, Sampsa Sarparannan ja Henrik Sjöströmin teoksia. Muistot kuuluvat valokuvan olemukseen Helsinki Contemporaryn, Bulevardi 10, näyttelyn keskiössä ovat muistot. Muisti, muistaminen ja muistot kuuluvat olennaisesti valokuvan olemukseen. Heli Rekula on jo kahdessa edellisessä yksityisnäyttelyssään, ”Hemingwayn puutarhassa” samassa galleriassa ja ”Linnuntietä” EMMA Espoon modernin taiteen museossa, käyttänyt erilaisista arkistoista hankittua ja kerättyä kuvamateriaalia näyttelyn taustatutkimukseen ja teosten tekemiseen. Hän lukeutuu keskeisimpiin valokuvaajiimme ja on ollut aktiivinen nykytaiteen kentällä pitkään. Nyt taiteilija on ensimmäistä kertaa katsonut omaan taiteelliseen menneisyyteensä, yli 30 vuotta sitten tallentamaansa kuvamateriaaliin. Taiteilija on usein pohtinut, millä tavoin muistaisimme asioita ja tapahtumia, jos valokuvaa ei olisi. Kameralla tallennettu materiaali toimii muistin apuna samalla kun se välineenä rakentaa uusia muistoja. Kun punainen tähti valaisi edistystä Politiikan ja abstraktion, yhteiskunnallisen kannanoton ja muodon jännite oli polttavia haasteita 1960ja 1970-lukujen vaihteen taiteessa. Kimmo Sarjen tuon ajan, hyvin nuorena lukiolaisena tekemät, maalaukset ja piirustukset ovat nyt ensi kertaa esillä. Ne ovat ReComstruktio -näyttelyn ydintä. Popin ja konstruktivismin iskut yhdistyvät symbolien voimaan, toisaalla systemaattisen abstraktion runollinen liike kuljettaa sanomaa. Kineettinen neon-lumo ja alkuperäisteosten uustulosteet päivittävät kokonaisuuden. Valokuvaaja Petri Kuokalla on tärkeä osa tulosteissa. Kimmo Sarje on kuvataiteilija, kriitikko ja tutkija, jonka ensimmäiset teokset syntyivät 1969. Siksi näyttely konstruktivistiseen taiteeseen erikoistuneessa Galleria 68:ssa, Hämeentie 68, on myös 50v-taiteilijajuhlaa. Nimetön-sarja on tehty lateksilla ja ruiskuvärillä paperille, Tähtitutkielma-sarja tussilla paperille, jonka nuorukaiselle hankki talonaapuri Wulffin kaupasta. Jotain muuta Helsingin Taideyhdistyksen 40v-juhlat jatkuvat. Näyttely Galleria 4-kuudessa, Uudenmankatu 4-6, esittää 63 teosta 34 taiteilijalta. Uusi jäsen, näyttelyn nuorin (23v) Jonna Tuupainen on arkkitehtiopiskelija ja on harrastanut neljä vuotta kuvanveistoa. Teos ”Jotain muuta” kuvassa on digitaalisesti muokattu valokuva levylle, joka kuvaa tunteita. – Tunnemaailman terävyyttä kuvasin teoksen neonvarejä korostaen. Taide ei vaan heijasta merkityksiä, se myös tuottaa niitä. Teoksissa korostuu dynamiikka ja visuaalisuus. Teoksillaan hän haastaa kauniin pehmeästi katsojat pohtimaan ihmisenä olemisen muutospaineita. ”Jotain muuta” on julistemuotoinen taideprojekti, joka alkoi taiteilijan sukupuoli-identiteetin kuvallisesta prosessoinnista 2018. Teoksissa muunsukupuolinen taiteilija kuvaa tunteitaan sukupuoli-identiteettiään kohtaan vallitsevan sukupuolinormin aiheuttamassa paineessa. Spontaani ilmaisu ja tarkat kuvakulmat Helsingin Taiteilijaseura osallistuu Juhlanäyttelyviikkoihin järjestämällä kaksi jurytettyä maalausnäyttelyä vilkkaan Malmitalon galleriassa ja ydinkeskustan Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Ne ovat osa Taidemaalariliiton 90-vuotisjuhlaa. Kuvataiteilija, taidemaalari Jonna Johanssonia kiehtoo maalauksessa sen lukuisat keinot ilmentää nykymaailmaa teemoineen. – Käsittelen teoksissani ihmisyyttä laajasti ja pureudun myös kantaaottaviin teemoihin. Pohdin maalauksessa ihmisarvoa ja ihmistenvälistä eriarvoisuutta. Tärkeiksi materiaaleiksi ovat valikoituneet öljy-, akryylija alkydimaalit. Hän valokuvaa ja tarkastelee ympärillä olevaa maailmaa ja siitä syntyy lähtökohta maalaukselle tai maalauskokonaisuudelle. – Maalauksessani vuorottelevat spontaani ilmaisutapa ja tarkkaan mietityt kuvakulmat, jotka pohjaavat valokuvaan. Sattumista lainalaisuus ”1095 päivää – muistiinmerkintöjä piirtäjän päiväkirjoista” on kolme vuotta kestänyt hanke, jonka tuloksen olemme nähneet alkusyksyn ajan Galleria Rankassa, Eerikinkatu 36. Kuvataitelija Markku Hakurilla on ajatus maailmankuvastamme, joka koostuu kaikkien aistien avulla rakennetuista tarinoista, joita muokkaamme läpi elämämme. –Päivittäin sattumanvaraisesti valitsemani Helsingin Sanomien lehdistökuva on muuttunut piirtäjän päiväkirjoissa muistiinmerkinnäksi, uudeksi kuvaksi, piirtäjän mielenmaisemaksi, hetken tarinaksi. Piirtäjän ”päiväkirjalehtiä” on kolmen vuoden ajalta, jokaiselta Helsingin Sanomien ilmestymispäivältä, 2016–2019. – Minulle taiteen tekeminen on epäjohdonmukaista poukkoilua, epävarmuutta ja tietoista riskinottamista ja ennen kaikkea vapautta. Tarinallisia keramiikkaveistoksia Kim Simonssonin keramiikkaveistoksissa on vahvasti läsnä tarinallisuus. Kultaisia astronautteja, majassa istuvia kultapintaisia hahmoja ja sulkapäisiä sammaleen vihreitä lapsifiguureja – kaikki tarinat ovat mahdollisia hänen oudon kiehtovassa maailmassa. Taiteilijalla ei välttämättä ole mielessä valmista kertomusta, vain ajatuksia mahdollisista sattumista ja tapahtumista. Galerie Forsblom, Yrjönkatu 22, esittelee Simonssonin figuratiivisia veistoksia keramiikasta, ”Valittu”. Hän valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta 2000 ja valittiin mm. vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2014. Taiteilija pohtii tekovaiheessa, mitä outoa ja yllättävää tapahtumassa voisi olla. Näin syntyy Simonssonin eriskummallinen maailma, joka saa vaikutteita japanilaisesta mangasta ja joka vetoaa kaikenikäisiin. Suurikokoisia maalauksia ja veistosreliefejä ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittää kaksi näyttelyä. Reijo Kärkkäinen on monialainen kuvataiteilija, joka on aiemmin esittänyt paperipohjaisia piirrosteoksia. ”The Freshwater Eels of Europe”-näyttelyssä esillä on suurikokoisia maalauksia. Kuvataiteilija Moosa Myllykankaan teokset ovat veistoksia, reliefejä tai tilallisia kokonaisuuksia. Usein teosten mittakaava on suuri ja yksi teos saattaa hallita koko näyttelytilaa. ”Ristiaallokossa”-näyttely keskittyy hyvin veistoksellisiin reliefeihin, jotka toimivat itsellisinä teoksina. Niissä yllättävät materiaalit kohtaavat ja luovat kokonaisuuksia, joissa näennäinen abstraktio piilottaa sisäänsä symboleita ja jopa kertomuksia, galleristi Veikko Halmetoja esittelee. Mehiläisiltä mallia ihmisille Ilmari Gryta on kiinnostunut työstämään teoksiaan ihmiseen ja luontoon liittyvien teemojen kautta. Hän tarkastelee ihmistä osana yhteisöä, joka muokkaa elinympäristöään omia tarpeita paremmin vastaavaksi. Näistä aiheutuvat seuraukset nykyaikaisen viljelykulttuurin takia hän kokee dramaattisiksi, mutta myös kiinnostaviksi aiheiksi. Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittelee Grytan ”intohimoista yhteistyötä” mehiläisten kanssa. – Matkan varrella olen havainnut, miten pienetkin asiat voivat vaikuttaa merkittävästi isoon kokonaisuuteen. Siksi mielestäni on tärkeää, että ihminen oppii ymmärtämään minkälaisista palasista maailmamme ja sen toimintamekanismit rakentuvat. Hänelle antiikin maailman Polis on täydellinen kaupunkiyhteisö ja turvasatama. Teksti: Risto Kolanen Kuvanveistäjä Kim Simonsson ja itseään suurempi teos Chosen Idol Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Markku Hakurin 1095 päivää – Muistiinmerkintöjä piirtäjän päiväkirjasta -näyttely on kolme vuotta kestänyt hanke, joka tarkastelee kuvallisesta informaatiosta syntyvää maailmankuvaa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija, taidemaalari Jonna Johansson takanaan Dreamer -teoksensa Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Helsingin Taideyhdistys juhlistaa 40 vuotista taivaltaan ryhmänäyttelyllä Galleria 4Kuudessa. Myös identiteetit ovat muutostilassa kuten Jonna Tuupaisen digitaalisesti muokattu valokuva ”Jotain muuta” osoittaa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Kimmo Sarje tuulettaa 50v-näyttelyssään Galleria 68:ssa. Taiteilija ja sekatekniikkateos Nimetön ajalta, jolloin taide ja yhteiskunnallinen kannanotto liittoutuivat. Kuva: Ismo Salonen. Valokuvaaja Heli Rekula ja valtavan suuri kahdeksasta osasta muodostettu teos Cliffs (Puerto Escondido, 1988) Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Raimo Granberg.
18 Viikot 42-43/2019 Kirja-arvostelu Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680, www.ympyratalonapteekki.fi Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16, juhlapyhinä suljettu, Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! 8,90 (12,30) 24 tabl. 16,50 (20,96) 72 tabl. Apteq Fluzinc • Tehokuuri flunssaan hoitoon, joka lyhentää flunssan kestoa ja lievittää oireita • Mustaherukan tai salmiakin makuinen sinkkiasetaattiimeskelytabletti Tarjous! Voimassa 30.11. asti Suomen kieli elämän kieli ? Minkälainen kieli on suomen kieli? Pienen kansan pieni kieli, vaikeanakin pidetty. Koulussa opetettiin ja opeteltiin, kuka mitenkin : sijamuotoja, aikamuotoja. Ainekirjoitus oli joillekin juhlaa, monille tuskaa. Mutta kyllä me sen opimme, sitä käytämme. Se tai joillakin ruotsi on äidinkielemme, kuten sanotaan. Mutta minkälainen kieli suomi oikein on? Olemmeko koskaan ajatelleet suomen kieltä kielenä,yhtenä monien muiden joukossa? Onko se erilainen vai samanlainen kuin muut kielet? Tähän kysymykseen vastaa erinomaisella tavalla Kersti Juva kirjassaan ”Löytöretki suomeen ”,( SKS 2019, 413 sivua ). Kersti Juva on jo vuosia ollut maamme huippukääntäjä englannista suomeen. Alansa legenda. Juva käänsi 25-vuotiaana ( nyt 71 v ) J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta ja kaikkiaan käännöksiä erityisesti englantilaisen kirjallisuuden klassikoista on kertynyt lähes sata, kirjojen lisäksi kuunnelmia,näytelmiä. Tolkienin lisäksi käännettäviä ovat olleet mm. Shakespeare. Oscar Wilde, Jane Austin, A.A. Milne, William Golding, Charles Dickens, Tennessee Williams ja monet muut englanninkielisen kirjallisuuden maailman klassikkonimet. Käännökset aina huipputyötä. Näytelmistä tunnetuin käännös on yleisösuosikki Kvartetti. Mitä on kääntäminen? Kirjassaan ”Löytöretki suomeen ” Kersti Juva kertoo, kuvaa mielenkiintoisten, hauskojenkin esimerkkien kautta englannin kielen ja suomen kielen eroavaisuuksia. Mitä kaikkea kääntäjän on otettava huomioon käännöstä tehdessään. Juva korostaa hienosti suomen kielen ainutlaatuista rikkautta, elävää kieltä hakiessaan suomen kielestä vastinetta englannin sanalle, virkkeelle. Kääntäjän tulee paitsi osata vierasta kieltä, osata myös suomea. Tästä Juvan kirja on lukuisine esimerkkeineen aivan oivallinen tietoteos. Kääntäjällä tulee olla hallussaan paitsi kielellinen osaaminen myös laaja yleissivistys, sen maan ja maiseman ja ihmisten tunteminen, josta tekee käännöstään. Nämä ominaisuudet Kersti Juvalla on ja se näkyy tässä kirjassa lukuisten käännösesimerkkien kautta. Kaikki kirjan käännösesimerkit on poimittu Juvan omista käännöksistä. Jos suomen kielestä ei löydy sopivaa sanaa, se pitää keksiä. Näin Kersti Juva toi ja loi Tolkien-käännöksessä hahmon Örkki! Ylistys suomelle Kersti Juvan kirja on paitsi erittäin mielenkiintoinen ja hämmästyttävän helppolukuinenkin ollakseen ”kielitieteellinen” teos, myös vahva puheenvuoro suomen kielen puolesta. Juva on selvästi huolissaan suomen kielen asemasta : ” englanti jyrää ”. Viimeisin älytön touhu tähän suuntaan on Helsingin kaupungin päätös lisätä englannin opetusta maahanmuuttajille kun Juvan mielestä pitäisi lisätä suomen selkokielen opetusta virolaisille,venäläisille,irakilaisille,kiiinalaisille,somaleille,afgaaneille,syyrialaisille. Juva tietää mistä kirjoittaa, hänen puolisonsa on maahanmuuttaja. Kersti Juvan kirja ”Löytöretki Suomeen ” on aivan loistava kielikirja. Se ei kerro mitään Kersti Juvan yksityiselämästä. Ei papin tyttären tiestä Eiran Neitsytpolulta Kallion Yhteiskoulun lukion pitkän matikkalinjan oppilaana kielten taituriksi, alansa huipuksi. Ehkä joskus jossain toisessa kirjassa.. Pekka Hurme Kävelykilometrikisassa käveltiin yli 15 kertaa maapallon ympäri ? Valtakunnallinen kävelykilometrikisa houkutteli mukaan 4 005 jalankulkijaa. Jokainen osallistuja käveli keskimäärin 154 kilometriä. Kisaa käytiin 15.8.–30.9. HSL:n ja Liikenneja viestintävirasto Traficomin järjestämään Kävelykilometrikisaan osallistui 1 348 joukkuetta ja 4 005 kävelijää. Kilometrejä kertyi 617 646 eli yli 15 kierrosta maapallon ympäri. Viime vuonna HSL:n käynnistämässä kisassa oli mukana 665 joukkuetta ja 2 739 kävelijää. Kilometrejä kertyi 279 610. Joukkueiden ja jalan kuljettujen kilometrien määrä siis yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. Kävelykilometrikisan tavoitteena on kannustaa ihmisiä kävelemään enemmän myös arjen matkoilla. Yksilösarjan voittajalle Mothylille kilometrejä kertyi huikea määrä, 2 045. Piensarjassa eli 2–24 henkilön joukkueiden sarjassa voiton vei Hjykopet, jonka yhdeksän hengen joukkueessa kukin jäsen käveli keskimäärin 495 kilometriä. Yhteensä he kävelivät 4 456 kilometriä. Suursarjassa kisasivat vähintään 25 osallistujan joukkueet. Sarjan voitti sama joukkue kuin viime vuonna, eli Pokemon Go Seniorit, jonka 106-henkiselle joukkueelle kertyi 32 764 kilometriä, keskimäärin 309 kilometriä osallistujaa kohti. Tuloksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://kavelykilometrikisa.fi/. Kisa innosti kävelemään Kisa innosti kävelemään niin yksilökisaajia kuin työyhteisöjen ja harrastusporukoiden muodostamia joukkueita. Yksilösarjassa suuriin kilometrimääriin yltäneet kilpailijat kertoivat tekevänsä pitkiä ulkoilulenkkejä koiransa kanssa useamman kerran päivässä. Tämän lisäksi yksi kertoi kulkevansa kaikki asiointimatkat kävellen. Toinen puolestaan sanoi tekevänsä työtä, jossa liikkuu paljon jalkaisin. – Leikkimielisen kisailun tavoitteena on innostaa ihmisiä kulkemaan jalan – myös arkisilla matkoilla. Kävely on erinomaista hyötyliikuntaa, jota saa kertymään vaikkapa jalankulusta asemalle osana päivittäisiä joukkoliikennematkoja tai kävellen tehdyistä asiointitai harrastusmatkoista, kertoo HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen. – Terveysvaikutusten lisäksi kävely tuottaa muutakin hyvää; se on erittäin ilmastoystävällinen kulkutapa, toteaa Traficomin ylitarkastaja Kati Hyvärinen. Kävelykilometrikisan teknisenä alustana toimii Pyöräilykuntien verkoston toteuttama pyöräilyn Kilometrikisa.fi-palvelu, joka on räätälöity Kävelykilometrikisan tarpeisiin. Valtakunnallinen kävelykilometrikisa houkutteli mukaan 4 005 jalankulkijaa. Jokainen osallistuja käveli keskimäärin 154 kilometriä.
19 Viikot 42-43/2019 ? ? Veli-Matti?Hynninen Suuren harppauksen aika ? Ilmastonmuutos muuttaa kaiken. Puhetta ilmastonmuutoksesta on turha yrittää lykätä tuonnemmaksi. Siitä on puhuttava juuri nyt, koska se tapahtuu juuri tässä. YK:n Ilmastopaneeli IPCC:n viimeisin raportti vaatii nopeisiin toimiin elämäntapojen muuttamiseksi. Jäätiköt sulavat. Merenpinta nousee.Jää ja lumi hupenevat. Jäätiköiden ja merien suojelulla on kiire. Merenpinta nousi 1900-luvulla keskimäärin 15 senttimetriä. Tämä vuosisadan loppuun mennessä se voi kohota jopa yli metrin. Matalilla rannikkoalueilla elää satoja miljoonia ihmisiä, kymmenes osa maailman väestöstä. Islannissa järjestettiin muistotilaisuus Okjökull-nimiselle jäätikölle. Äsken julkistettu IPCC:n raportti tietää kertoa että suuri osa jään peittämistä alueista kokee saman kohtalon. Ilmastoviikko painottaa muutoksen tärkeyttä kauttaaltaan. Maailmanlaajat mielenosoitukset muistuttavat, että nopeilla ratkaisuilla voidaan suurkatastrofi vielä estää. Ilmastonmuutoksella on vallankumouksellinen voima, muuttamalla kaiken se voi pelastaa tilanteen. Uusi ilmastoliike on rauhanliikkeen lisäksi vuosisatamme haastavin kansalaisliike kohti ekologisesti vakaampaa ja monimuotoisempaa tulevaisuutta.Kysymys muutoksesta on tavassamme elää maapallolla. Hämmästyin kun muistelin pitämääni aamuhartautta Kulosaaren Yhteiskoulussa Martin Luther Kingin kuolinuutisen jälkeen 1968 yli viisikymmentä vuotta sitten. Kerroin miten hän vaati luopumaan vääristyneestä arvojärjestelmästä maailmanlaajuisen kriisin välttämiseksi. Näin puhui Martin Luther King: ”Meidän täytyy kansakuntana käydä läpi perusteellinen arvojen vallankumous. Tavarakeskeisestä yhteiskunnasta täytyy siirtyä nopeasti ihmiskeskeiseen yhteiskuntaan. Kun koneet ja tietokoneet, voitontavoittelu ja omistusoikeudet nähdään ihmisiä tärkeämpinä, rasismin, äärimmäisen materialismin ja militarismin jättiläiskolmoset käyvät voittamattomiksi.” Jo puoli vuosisataa sitten valistuneet protestoijat ymmärsivät minkälaiseen umpikujaankerskakulutus kuten siihen aikaan sanottiin vähitellen johtaa maailman. Kesällä julkaistu edellinen IPCC:n raportti vaati maankäytön, ruoantuotannon sekä metsien käytön muuttamista kestävämpään suuntaan. Ilmastonmuutos vaatii muuttamaan elämäntapamme. Tasa-arvo, yhdessä tekeminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tulojen jakaminen oikeudenmukaisesti ovat muutoksen avaimia. Ihmisten on vaikea ymmärtää sitä, että heidän hyveellisenä pitämällään käyttäytymisellä onkin yhteiskunnallisesti tuhoisa vaikutus, mikä johtaa maailmanlaajuisiin vaikeuksiin. Tämä selittää osaltaan sitä, että niin monet kieltävät kokonaan ilmastonmuutoksen ongelmat, ummistavat silmänsä ja jatkavat muina miehinä entiseen malliin. Muutoksen suurin este muutokselle on ihminen itse. Yhdysvaltain kongressin republikaaniedustaja Steve Stockman (2013) tokaisi: ”Paras asia Maassa on, että kun siihen tökkii reikiä, öljyä ja kaasua tulee ulos.” Kokonaan toinen kysymys on se keiden hyväksi nämä maan rikkaudet koituvat. Maailman aarteet ovat rajallisia, mutta vaikea on myöntää että niilläkin on rajansa. Jatkuva aineellinen kasvu, rajaton kulutus ja väestönkasvu johtavat hallitsemattomaan tilanteeseen. Jos emme pääse eroon luonnon alistamisesta, ja jos emme pysäytä kuudetta sukupuuttoaaltoa, maailma alkaa entistä enemmän horjua. Presidentti Sauli Niinistön punnitut puheet tai ilmastoaktivisti Greta Thunbergin palavat julistukset vahvistavat uskoa, että perustavanlaatuinen muutos on vielä mahdollinen. Miljoonat Gretan ikätoverit ovat nousseet barrikadeille elämän puolesta. Y K S I N Ä I S T E N K A U P U N K I 22.10. | 23.10. 24.10. | KLO 19 K O S K E T T A V A M U S I I K K I N Ä Y T E L M Ä “ H A R V O I N VA K AVA S TA A I H E E S TA K E RT OVA N E S I T Y K S E N Y L E I S Ö S S Ä O N N Ä I N V I I H DY T TÄVÄ Ä” Laura Kytölä, HS LIPUT: LIPUT@KAPSAKKI.FI HÄMEENTIE 68, 00550, HELSINKI | WWW.KAPSAKKI.FI M U S I I K K I T E A T T E R I TARJOUS KALLIO-LEHDEN LUKIJOILLE Liput: 25 € (29,50 €) | Alennusryhmille 20€ (24,50 €) Siltasaari 10 -hanke käynnistää Hakaniemen kehittämisen Havainnekuva Siltasaari 10 -kokonaisuudesta. ? Entinen Elannon tavaratalo ja kaksi muuta kiinteistöä yhdistetään yli 22 000 neliön toimistoja palvelukokonaisuudeksi. Osana hanketta Siltasaarenkatu 6 puretaan ja tilalle rakennutetaan uutta. Hakaniemessä alkaa mittavat rakennustyöt, kun kiinteistösijoitusyhtiö Antilooppi aloittaa Siltasaari 10 -hankkeen. Työt käynnistyvät lokakuussa 2019 purkutöillä, jossa Siltasaarenkatu 6:n kiinteistö puretaan talven 2019-2020 aikana. Antiloopin tavoitteena on allekirjoittaa projektinjohtourakkasopimus rakennusyhtiö SRV:n kanssa loppuvuodesta 2019. Siltasaarenkadun ilmettä tulee vuoden 2021 syksyllä valaisemaan tyylikäs uudisrakennus, joka yhdistyy entisenä Elannon tavaratalona tunnettuun Siltasaarenkatu 8-10:een ja Paasivuorenkatu 4-6:n kiinteistöön. Muutostyön pääja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto SARC. – Siltasaari 10 -hanke käynnistää Hakaniemen mittavan uudistumisen ja on alkua alueen uudelle kukoistukselle. Me haluamme tarjota kaupunkilaisille kohtaamispaikkoja ja työntekijöille yksilöllisiä työympäristöjä, jotka hengittävät samaan tahtiin ympäröivän kantakaupungin kanssa, Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi sanoo. Vuoden 2021 lopussa valmistuvan saneerauksen yhteydessä kiinteistökokonaisuuteen syntyy monipuolinen valikoima korkealaatuisia tiloja erilaisiin tarpeisiin. Siltasaari 10:ssä on laadukkaita toimistotiloja isoille ja pienille yrityksille sekä kalustettuja yhteiskäyttöisiä projekti-, neuvotteluja työtiloja joustavaan tarpeeseen. Siltasaari 10 tulee tarjoamaan useita kahviloita ja ravintoloita sekä vähittäiskaupan palveluita niin talon toimistokäyttäjille kuin muillekin kaupunkilaisille. Talon käyttäjille kiinteistössä on myös polkupyöräja autopaikoitusta. – Tämä on ensimmäinen kerta vuosikymmeniin, kun alueelle rakennetaan täysin uutta. Siltasaari 10 -kokonaisuus tulee täyttämään kestävää kehitystä koskevat tavoitteet ympäristövaikutusten vähentämissä sekä terveellisempien työympäristöjen kehittämisessä. Kiinteistölle tullaan hakemaan LEED Gold sertifikaatti, kertoo Antiloopin kiinteistökehityksen johtaja Sami Hentilä. – Pyrimme pitkäjänteiseen kiinteistökehittämiseen asiakkaittemme ja ympäröivän yhteisön tarpeita kuunnellen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että emme vain kehitä ja vuokraa toimitiloja vaan pyrimme myös kehittämään alueen palveluita. Uskomme vahvasti siihen, että Antiloopinkin menestys syntyy kiinteistöjemme hyvinvoivista työntekijöistä ja alueella viihtyvistä kaupunkilaisista, Tuomas Sahi sanoo. Hakaniemessä ei viihdytä ainoastaan työn vuoksi. Palvelut, kulttuuri ja Siltasaari-Hakaniemi-Kallio-Sörnäinen-akselin elinvoimainen kantakaupunkielämä muodostavat kiinnostavan ja aktiivisen kaupunkialueen. Hakaniemessä alkuperäiset kauppapaikat, Hakaniemen tori, kauppahalli ja kulttuuritarjonta elävät sulassa sovussa uusien palveluiden kanssa. Antilooppi on jo tuonut alueelle paljon uutta ja tuo sitä lisää Siltasaari 10 -hankkeen myötä. Hakaniemi on erinomaisesti saavutettavissa niin metrolla, raitiovaunulla, bussilla, autolla, polkupyörällä kuin kävellenkin. Helsingin kaupunki panostaa merkittävästi Hakaniemen kehittämiseen ja tulevaisuudessa alueella asuu ja liikkuu moninkertainen määrä ihmisiä nykyiseen verrattuna. Kruunuvuoren siltojen raitiotieyhteyden valmistuessa Hakaniemestä tulee kantakaupungin liikenteen keskeisimpiä solmukohta, jota myös Pisara-radan mahdollinen rakentaminen entisestään tukee. Antilooppi omistaa Hakaniemessä myös useita muita kiinteistöjä, kuten Ympyrätalon. Antiloopilla on myös suunnitteluvaraus maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisesta Hakaniemen torin alle. Antilooppi on pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöihin keskittynyt kiinteistösijoitusyhtiö, jonka omistavat suomalainen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja ruotsalainen eläkevakuutusyhtiö AMF Pensionsförsäkring. Helsingille Lontoon TechFest -innovaatiotapahtuman pääpalkinto Kalasataman Digitaaliset Kaksoset-projekti voitti ? Helsingin kaupungin Kalasataman Digitaaliset Kaksoset-projekti voitti kansainvälisen Cities Visionary Award –palkinnon sekä koko tapahtuman pääpalkinnon Lontoossa syyskuun lopussa järjestetyssä TechFest-tapahtumassa. Palkinnon myötä Helsinki vahvistaa tavoitettaan olla digitalisaation kärkikaupuki maailmassa. Palkinto kertoo, että Helsingin tekemä pitkäjänteinen työ uuden teknologian soveltamisesta kaupungin palveluihin ja kehitykseen on huomattu ja tunnustettu laajalti myös alan ammattipiireissä maailmalla. Digitaalisen kaksosen avulla voidaan digitaalisesti mallintaen suunnitella ja tutkia kaupunkia jo ennen varsinaista hankkeiden toteutusta. Tietomallipohjainen toimintatapa mahdollistaa myös datan analysoinnin ja järjestelmien tarkkailun niin tulevaisuuden suunnittelun parantamiseksi kuin ongelmatilanteiden ennakoimiseksi. Ajatus digitaalisesta kaksosesta ei ole uusi, sillä esimerkiksi Helsingistä tehtiin ensimmäiset 3D-kaupunkimallit Kampin alueesta jo vuonna 1987. Viime vuosina Helsinki on ottanut isoja harppauksia kaupungin 3D-mallinnuksessa. Digitaalinen kaksonen tarkoittaa tapaa suunnitella, testata ja rakentaa tuotteita ja palveluita virtuaalisessa ympäristössä ennen fyysistä tuotantoa. Teollisuudessa vastaavaa teollista mallintamista on tehty jo jonkin aikaa ja sen myötä rahallinen säästö on ollut tutkimuksen mukaan noin 10 % toiminnan kokonaiskustannuksista. – Helsingin tavoitteena on olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. Digitalisaatiolla ja digitaalisten työkalujen hyödyntämisellä on myös erityistä välinearvoa, jolla toteutetaan Helsingin visiota olla maailman toimivin kaupunki, joka tarjoaa asukkailleen sujuvinta urbaania arkea. Olen ylpeä siitä, että Helsingin tekemä työ saa osakseen myös kansainvälistä arvostusta ja kiitosta, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori toteaa. Digitaalinen kaupunkimallinnus on maailmalla kasvussa, mutta Helsinki on omalla työllään selkeästi kehityksen kärjessä. Muita edistyksellisiä kaupunkeja ja yhteistyökumppaneita ovat Rotterdam ja Singapore. Iso osa Helsingin edistyksellisyyttä on, että Helsingin kumppaneilleen tarjoama avoin data mahdollistaa työn ja toimintatavan muutoksen entistä avoimempaan ja tietoon perustuvaan testattuun kaupunkikehitykseen.
20 Viikot 42-43/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Kumpulanmäen arkkitehtuurikilpailun voitti ehdotus on ”Kaupungin porteilla – Tiedon portailla” ? Kumpulanmäen arkkitehtuurikilpailun voittajaksi on valittu ehdotus ”Kaupungin porteilla – Tiedon portailla”, jonka tekijöiksi paljastuivat Schauman & Nordgren Architects Oy, MASU Planning Oy ja Schauman Arkkitehdit Helsinki Oy. Tuomaristo oli voittajasta yksimielinen. Lisäksi tuomaristo päätti jakaa kunniamaininnan nimimerkille ”Banana Split”, jonka tekijät ovat Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja Nomaji maisema-arkkitehdit Oy. ”Kaupungin porteilla – Tiedon portailla” ehdotuksen kokonaisratkaisu muodostuu paikan erityispiirteistä ja vahvuuksista sekä niiden tulkinnasta. Lähiympäristöä on tutkittu huolella ja eläytyen. Rakentaminen noudattaa ympäristönsä koordinaatistoa ja rajautuu eteläosassa Arabianrannan rakennusten kanssa samaan linjaan. Suunnittelualueen eteläkärjen metsämaisema säilyttää kaupunkija maisemakuvassa merkittävän roolinsa. Ehdotuksessa yhdistyvät mittakaavaltaan erilaiset rakennusja korttelityypit. Kustaa Vaasan tien varressa on umpikorttelimaista rakentamista, joka luo kaupunkibulevardimaisen tunnelman. Korttelirakenne nousee yliopistonmäelle ja muodostaa rauhallisen jalustan mäen päällä sijaitseville yliopistorakennuksille. – Voittajatyössä ”Kaupungin porteilla – Tiedon portailla” on hienolla tavalla tunnistettu vehreän Vallilanlaakson ja yliopistokampuksen vahvuudet alueellisen identiteetin luomisessa. Suunnitelmassa on pyritty löytämään ne tekijät, jolla uusi rakenne voidaan toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti luontevasti nivoa osaksi olemassa olevaa kampusta ja kantakaupunkia. Näin kokonaisuudesta muodostuu enemmän kuin osiensa summa ja alueelle luodaan mahdollisuudet muodostua elinvoimaiseksi, monipuoliseksi, vehreäksi ja urbaaniksi kampusrakenteeksi, toteaa kilpailijoiden nimeämä ja tuomaristoon kuuluvan SAFA arkkitehti Selina Anttinen. – Kerrokantasi-kyselyssä ja hankkeen keskustelutilaisuudessa saadut kommentit ehdotuksista auttoivat tuomariston arviointityötä. Voittaneen ehdotuksen pohjalta kampukselle saadaan kehittymään uutta positiivista kaupunkielämää, sanoo kilpailun tuomariston puheenjohtajana toiminut Pirjo Ranta Helsingin yliopistosta. Kumpulanmäen suunnittelun tausta ja eteneminen Kumpulanmäelle tullaan ehdotuksen pohjalta rakentamaan uusia asuinkortteleita ja asuinrakennuksia noin 1400 uudelle asukkaalle. Asumisen lisäksi alueelle on tulossa päiväkoti, toimistotilaa, lähikauppa sekä muuta liiketilaa. Alueella liikkuminen helpottuu, kun jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä parannetaan Kumpulanmäeltä lähimmille bussija raitiovaunupysäkeille. Seuraavaksi Kumpulanmäelle laaditaan asemakaava voittajatyön pohjalta. Tavoitteena on tuoda asemakaavaehdotus kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn syksyllä 2020. Lopullisesti asemakaavasta päättää kaupunginvaltuusto. Arabianranta–Kalasatama -akseli rakentuu voimakkaasti lähitulevaisuudessa ja muuttuu tiiviimmin osaksi kantakaupunkia. Kumpulanmäki halutaan liittää osaksi täydentyvää kaupunkirakennetta ja tavoitteena on kehittää Yliopiston kampusaluetta monipuoliseksi ja eläväksi kaupunginosaksi. Alueen suunnittelu on käynnistetty Senaatti-kiinteistöjen, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Helsingin kaupungin yhteisesti järjestämällä arkkitehtuurikutsukilpailulla. Näkymä Kumpulan kampukselta. Kuva: Schauman & Nordgren Architects Oy, MASU Planning Oy ja Schauman Arkkitehdit Helsinki Oy
21 Viikot 42-43/2019 ? ? Sarpo Väittelyvoittaja ? Torilta merenrantaa päin kaarteleva Mäenusko-lokki huomaa laiturilla kalan. Mistä lie silakka siihen pudonnut. Mäenusko onkin taas vähän nälissään ja taitavana lentäjänä laskeutuu sulavasti laiturille tarjolla olevan saaliin viereen. Samaan aikaan on mereltä palaileva Siinäsnäit-lokki havainnut laiturilla odottavan aterian. Ja kohta on saman lautasen äärellä kaksi tuikeina toisiaan mittailevaa lintua. Toinen toistaan ja saalista tuijotellaan, höyheniä pörhistellään, taaperrellaan ylväinä silakan ympärillä. Siinäsnäit rikkoo hiljaisuuden: ”Mistähän tuo on tuohon lennähtänyt?” ”Enpä tiedä, minä tulin ensin, minun silakkani” vastaa Mäenusko. ”Yhtaikaa tähän tultiin! Varo kuitenkin, voi olla myrkytetty kala. Niitä on nykyään siellä täällä, olen lehdistä lukenut” ”Ei ole myrkkyä, on suolaa, minä kyllä nämä tiedän. Minulla on ruoka-aika, älä häiritse, tirppa!” ”Nimeni on Siinäsnäit, nälkä sitä paitsi minullakin. Jaetaanko saalis? Pestään ensin meressä, syödään puoliksi.” ”Ei pestä, ei jaeta, lennä tiehesi, hanki omat murkinasi ja pese kuinkas tahdot! Väistä, pulu!” Kohta jo kipunat sinkoilevat puolin ja toisin. Ärein sävyin käyvät väittelyn aallot. Ärhennellään politiikkaa, sätitään kumpaisenkin sukua, syytellään huonoista keleistä toisiaan. Nälästään ei puhu enää kumpikaan, eikä muista koko silakkaa. Väittelyssä voiton kotiin kuittaus juuri nyt on parempaa. Mäenusko nojaa tieteeseen, se tuntee tilastot ja tutkimukset. Ne samat, jotka Siinäsnäit samoin tein ja eri numeroin, muiden tiedemiesten väittein kumoaa. Ja päinvastoin ja vastoin päin. Surutta kaikkea ja kaikkia solvataan, elollista taikka elotonta. Kovin sanakääntein, rumin sanoin. Päivä on kaunis. Syksyn sävyt värittävät puiden lehvistöjä, meri on peilityyni, laiturilla silakka kiiltelee ja läikkyy iltapäivän auringossa. Yhtäkkiä, yllättäen lennähtää jokin musta väittelijöiden välitse, ateria on poissa. Siinäsnäet ja Mäenusko, kummastellen kumpikin, tähyilevät taivaalle. Siellä varis lentää lonkottaa, auringonkilossa välkehtivä silakka nokassaan. Iiron seikkailut maailmalla Harvinaista suomalaista elokuvamusiikkia CD-formaatissa Kaupunginhallitus varasi paikan asuntolaivoille Herttoniemestä ? Helsingin kaupunginhallitus päätti varata asuntolaivojen sijoittamiseen tarkoitetun alueen suunnittelua ja selvitystöitä varten Herttoniemen Kipparlahdesta. Varausalue muodostuu asuntolaivoja palvelevasta yhteiskäyttöisestä ohjeellisesta kaavatontista, jolla sijaitsee laivalaituri sekä sen viereisestä vesialueesta. Kipparlahden alueella selvitetään mahdollisuuksia tehokkaampaan rakentamiseen. Tämä voi tarkoittaa muutoksia voimassa olevan asemakaavan mukaisten kelluvien asuntojen sijoittumiseen. Asuntolaivojen sijoittamiseen tarkoitettu alue tullaan jättämään Kipparlahteen mahdollisesti laadittavan asemakaavamuutoksen ulkopuolelle ja asuntolaivojen sijoittamiseen tarkoitettu alue luovutetaan voimassaolevan asemakaavan määräyksiä noudattaen. Mikäli nykyistä asemakaavaa päätetään muuttaa, asuntolaivojen lähiympäristö toteutuu kuitenkin erilaisena verrattuna voimassaolevaan asemakaavaan ja nykytilanteeseen. Kipparlahden asuntolaivojen sijoittamiseen tarkoitetulle alueelle haettiin toteuttajaa avoimella hakumenettelyllä. Asuntolaivurit ry:n hakemus oli ainoa määräaikaan jätetty hakemus. Yhdistys täyttää hakuohjeessa asetetut yleiset kelpoisuusedellytykset sekä asetut vähimmäisvaatimukset. Kirja-arvostelu ? Kissalla sanotaan olevan yhdeksän henkeä. Kun lukee Iiro Seppäsen kirjaa”” Kolme elämää ” ( Siltala 2019, 370 s ) lukija jää miettimään monta henkeä kirjan kirjoittajalla mahtaa olla. Ainakaan hän ei omasta hengestään valitsemallaan elämäntavalla kovin paljoa tunnu kirjan perusteella piittaavan. Iiro Seppäsen kirjassa tulee ruumiita enemmän kuin normaalissa keskivertodekkarissa. Seppänen on halunnut kertoa lukujoilleen nimeltä mainiten eri kaveriensa kuolemista siipipuvuissa Base-hypyissä. Kuolema oli usein lähellä myös Iiroa, joka nyt voi kuitenkin viettää 44-vuotiaana rauhallista perhe-elämää Etelä-Afrikassa. Ja kirjoittaa muisteluitaan. Taikuriksi Iiro Seppänen oli jo nuorena ”erikoinen” lapsi. Isoveli Kaapo pelasi lätkää Helsingin Pitäjänmäen Tarmossa, kiusasi pikkuveljeään Iiroa. Vanhemmat olivat YLE:ssä töissä. Iiro kiinnostui taikuudesta, taikatempuista jo hyvin nuorena, pikkupoikana. Opetteli, harjoitteli ahkerasti legendaarisen Solmu Mäkelän ohjauksessa ja aloitti jo nuorena esiintymiset, ensin lapsille sitten aikuisille. Iirosta tuli jo nuorena julkkis Suomessa. Kunnianhimoisuus,määrätietoisuus on ollut Iiron kaikessa tekemisessä keskeinen ominaisuus. Halu olla paras kaikessa mihin ryhtyy. Tämä ominaisuus ajaa ihmistä eteenpäin. Se on Iiro Seppäsen kirjan keskeinen sanoma. Tappiot, vastoinkäymiset eivät saa lannistaa. Iiro jätti koulut kesken, hän halusi tulla aina vaan paremmaksi taikuriksi, opetella uusia temppuja. Ja jo ihan nuorena Iiro suuntasi ulkomaille, haki oppeja, kokemuksia muualta, ennenkaikkea Amerikasta. Amerikasta hän löysi myös elämäntavan, bisneksenteon. Ensin taikuudessa, sitten siipipukuhyppääjänä,Base-hypyissä. Verkostoituja Nykyään puhutaan paljon verkostoitumisesta. Menestyäkseen pitää löytää oikeita ihmisiä oikeaan aikaan. Iiro Seppäsellä on kirjasta päätellen aivan mestarillinen taito löytää ympärilleen tukijoita,rahoittajia,kavereita, jotta kalliit projektit,tuotannot voisivat toteutua . Kirja ei valitettavasti juurikaan kerro,kuinka monia miljoonia erilaiset ”pähkähullut” hankkeeet tulivat maksamaan. Pikkusen kerrotaan elokuvanteon kalleudesta Amerikassa. Iiro oli siinäkin mukana kaverinsa Renny Harlinin ja tämän silloisen puolison,suuren tähden Geena Davisin myötä. Taikuusnäytöksessähän Iiro sahasi näyttämöllä Geena Davisin sahalla kahtia ! Älytön huimapää Iiron ensimmäinen elämä kirjassa käsittelee taikuutta. Toisessa elämässä Iiro innostuu silmittömästi korkealta hyppäämisestä. Ensin laskuvarjolla lentokoneesta, sitten tulevat kuvaan BASE-hypyt, siipipuvut, joilla liidellään maahan mitä erilaisimmista korkeista paikoista. Rakennusten katoilta, radiomastoista,kalliojyrkänteiden päältä. Tämä intohimo kuljettaa Iiroa ympäri maailmaa omassa lajin erityisharrastajien porukassa. Porukasta väki vähenee , vuodessa kuolee yli 30 nuorta miestä , BASE-hyppääjiä eri puolilta maailmaa. Iiron kavereita, tuttuja. Kirjan kuvaus näistä hyppyretkistä olisi kaivannut edelleen lyhentämistä, vaikka kustannustoimittaja onkin ansiokkaasti käsikirjoitusta lyhentänyt Iiron alkuperäisestä. Iiro Seppänen kertoo olleensa vilkas ADHD-lapsi. Sen kyllä kirjaa lukiessaan uskoo, nuorena mies saavutti elämässään koko maailman,oli käynyt nelikymmpiseksi yli sadassa maailman maassa,asunut siellä sun täällä, hyvin vähän Suomessa.Pääasiasa USA:ssa. Korkealla kiipeämisen vastapainoksi Iiro innostui meren pinnan alle menemisestä. Alkoi ”seurustella” erityisesti haiden kanssa. Vanhasta iskelmästä tuttu tiikerihai tuli Iiron vedenalaiseksi kaveriksi, vasarahait olivat vähemmän kaverillisia ! Kun USA:ssa oli temppuja jo tarpeeksi tehty Iiro kavereineen haki uutta kohdetta : löytyi Kiina. Siellä oli miljoonien yleisö erilaisille tempuille ja rahaakin. Kolmas elämänvaihe kuvaa elämää,temppuja eri puolilla Kiinaa. Rahaa tuli ja meni kuten Iiron koko showelämän ajan. Julkisuuden arvon tämä Pitäjänmäen poika ymmärsi jo aivan nuorena. Suomi oli liian pieni maa tälle levottomalle kulkijalle. Onnea hän kaipasi, eipä vauhdissa löytänyt. Onnensa Iiro toivottavasti on nyt löytänyt perheenisänä Etelä-Afrikassa. Pekka Hurme ? KAVIsta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) on kehkeytynyt merkittävä äänilevyjen julkaisija. Instituutti on yhdessä Artie Musicin kanssa tuottanut "Suomalainen elokuvamusiikki"-levysarjaa. Sarjassa esitellään kotimaisen elokuvahistorian musiikkia ja jopa vielä ansiokkaasti restauroituna. Sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt kahdeksan levyä. Levyillä 7 ja 8 kuullaan kahden suomalaisen elokuvamusiikin jättiläisen Toivo Kärjen ja Harry Bergströmin tuotantoa. Nyt kahdeksannen levyn jälkeen julkaistujen musiikkiesitysten määrä on 230 kappaletta, eikä suurinta osaa lauluista ole julkaistu 1930-1950-lukujen jälkeen. Lisäksi levyllä on musiikkiesityksiä, jotka saavat ensilevytyksenä vasta nyt, sillä ne on taltioitu levyille elokuvien ääniraidoilta. Sarja on esitellyt aikajärjestyksessä elokuvamusiikkia alkaen 1930-luvun alusta. Sarjan tuoreimmalla levyllä, numero 8, käydään läpi Harry Bergströmin SF-tuotantoa vuosilta 1952-59. Levyllä on 27 kappaletta ja esiintyjäkaartin nimiluettelo on vaikuttava, mukana on muun muassa sellaisia aikansa suuruuksia kuin Olavi Virta ja Kipparikvartetti. Maineikkaan laululyhteen ura sai jopa alkunsa elokuvan "Kaunis Veera" myötä. Harry Bergströmin (1910–1989) mittavan uran vahvimman luomistyön aikaa oli juuri 1950-luku. Ajanjaksolla, joka oli kotimaisen elokuvan kulta-aikaa, Bergström sävelsi musiikin yli kolmeenkymmeneen näytelmäelokuvaan. Bergströmille 50-luku toi myös kaksi musiikin Jussi-palkintoa, ne tulivat elokuvista "Rion yö" (1951) ja "Jälkeen syntiinlankeemuksen" (1953). Bergström-kokoelma päättyy vuoteen 1959 ja viimeiseen "Suomisen perhe" -elokuvaan. 1960-luvun alussa hän sävelsi musiikin enää kolmeen elokuvaan. Bergströmin musiikkia kuullaan vielä vuonna 1977 ensi-iltansa saaneessa Edvin Laineen "Viimeisen savotta" -elokuvassa, josta napsahti säveltäjälle vielä yksi Jussi. Bergströmin edelle tuotteliaisuudessa nousee kuitenkin Toivo Kärki. Sarjan seitsemäs julkaisu esittelee Kärjen elokuvasävellystuotantoa. Levy esittelee myös säveltäjä Kärjen ja sanoittaja Reino Helismaan yhteistyötä. Kaksikon ensimmäiset tuotoksia kuullaan valkokankaalla loppuvuodesta 1950 elokuvassa "Vain laulajapoika". Turkulainen Artie Music on yhdessä elokuvatutkija Juha Seitajärven (KAVI) kanssa ideoinut ja julkaissut ”Suomalainen elokuvamusiikki” -CD-sarjaa. Kuvassa suosikkitähdet Henry Theel ja Esa Pakarinen elokuvasta ”Lännen lokarin veli” (1952), jonka musiikkia kuullaan sarjan levyllä numero 7 (Kuva KAVI) Homma lähti sitten suorastaan lapasesta, kun kesällä 1951 valmistui elokuva "Rovaniemen markkinoilla". Syntyi aivan uusi käsite musiikkielokuvien genreen: rillumarei -elokuvat. Rillumarei -elokuvien myötä Suomen viihdetaivaalle kohosi muitakin nimiä, kuten Matti Louhivuori, Jorma Ikävalko ja tietenkin Esa Pakarinen, eli Severi Suhonen. Seiska-levylle naisääntä tuo puolestaan Siiri Angerkoski. Angerkosken harvinaiset lauluesitykset ovat elokuvista "Vain laulajapoika" ja "Muhoksen Mimmi" (1952). Toivo Kärjen tuotantoa esittelevän levyn komeimmista laulusuorituksista vastaa kuitenkin Henry Theel. "Köyhän laulajan" klassikkoarvoa eivät vuodet ole vieneet mihinkään. Samalla kun levysarja esittelee elokuvamusiikkia, on se myöskin kiinnostava tutkimusmatka suomalaisen populaarimusiikin historiaan. Levysarjan arvoa merkittävinä musiikkitallenteina lisää vielä levyjen mukana seuraavat esitevihkoset. Runsassivuisissa ja informaatiorikkaissa lehtisissä instituutin elokuvatutkija Juha Seitajärvi kertoo sekä laulujen, että niiden tekijöiden taustoista. Levyjä saa: mm. KAVIsta Sörnäisten Rantatieltä ja Oodin Kino Reginasta sekä Artie Music / verkkokauppasta. Juhani Styrman
22 Viikot 42-43/2019 Korkeakouluopiskelijat ovat syöneet edullisesti jo 40 vuotta Verkkosaareen älykkäitä energiajärjestelmiä hyödyntävä kerrostalo Linnanmäen Valokarnevaaliin saapuminen on tehty helpoksi Kansallisteatteri ja Tampereen työväen teatteri yhteistyöhön Ensimmäinen yhteistuotanto on Michael Baranin Hitler ja Blondi, jossa Seela Sella nähdään Hitlerin roolissa ? Pohjalaislähtöinen rakennuttajayhtiö Lakea aikoo rakennuttaa Helsingin Verkkosaareen älykkäitä energiajärjestelmiä ja kierrätystä hyödyntävän kerrostalon. Lakealle on myönnetty tontit myös Espoon Suurpellosta ja Kilosta. Lakea on saanut tontin Helsingin Verkkosaaresta, johon se aikoo rakennuttaa 7-kerroksisen, 55 asunnon Hitas-kohteen. Kaupunki velvoittaa tontinluovutusehdoissa, että tontille rakennettavassa talossa tulee olla älykkäät energiajärjestelmät ja esimerkiksi putkikeräysjärjestelmä, josta jätteet siirtyvät suoraan maanalaista putkistoa pitkin keräysasemalle. Tontinluovutusehtojen myötä kohteeseen on tulossa myös paljon kolmioita ja sitä suurempia asuntoja. Verkkosaaren kerrostalon asuntojen koot vaihtelevat noin 34–90 neliömetrin välillä. Rakennustyöt on tarkoitus käynnistää syksyllä 2021. Verkkosaaren kohde on Lakean toinen Hitas-uudiskohde. Ensimmäinen Hitas-kohde, kutsukilpailun voittanut Jätkäsaaren Lakeanpuisto valmistuu syksyllä 2019. Tällä hetkellä Lakea odottaa, että Helsingin kaupunki saa alueen infran kuntoon. Sen jälkeen alkaa kerrostalon suunnittelu. – Helsingissä asuntokysyntää riittää, ja onneksi saimmekin tämän tontin. Haluamme vakiinnuttaa asemaamme myös pääkaupunkiseudun toimijana, Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila kertoo. Eri rahoitusmalleilla Espooseen Lakea sai hiljattain tontit myös Espoon Kilosta ja Suurpellosta. Kiloon on tarkoitus rakentaa 5-kerroksinen kerrostalo. Espoon Suurpeltoon Lakea kaavailee 6-kerroksista kohdetta. Kilon tontille rakentuvat asunnot ovat niin sanottuja perinteisiä myyntikohteita. Suurpellon asunnot rahoitetaan Lakean Omaksi-rahoitusmallilla. – Suuntaamme entistä vahvemmin kasvukeskuksiin ja etsimme kiinnostavia tontteja erityisesti pääkaupunkiseudulta. Espoossa on asunnoille kovasti kysyntää, ja onkin hienoa, että pystymme tarjoamaan Espoossa sekä perinteistä myyntikohdetta että Omaksi-asuntojamme, Mantila sanoo. Omaksi-mallin asunnoissa ostajat pääsevät asuntoihin kiinni pienellä pääomalla. Ostaja lyhentää vuokran yhteydessä taloyhtiövelkaa siten, että 20 vuoden kuluttua asunto on mahdollista lunastaa jäännösarvolla itselleen. Kilon kohteeseen on suunnitteilla 39 huoneistoa, joiden asuntokoot vaihtelevat 30–75 neliömetrin välillä. Suurpellon kerrostaloon on tulossa 70 huoneistoa, ja asuntokoot vaihtelevat 30–90 neliömetrin välillä. Kohteiden rakennustyöt käynnistyvät arviolta keväällä 2020, ja kerrostalojen arvioitu valmistumisaika on keväällä 2021. Lakea suunnittelee parhaillaan puukerrostaloa myös Vantaan Puu-Kivistöön. Lakean ensimmäinen pääkaupunkiseudulle rakennuttama kerrostalo valmistui Vantaan Keimolanmäkeen 2017. ? Suomen Kansallisteatteri ja Tampereen Työväen Teatteri (TTT) aloittavat pitkäjänteisen yhteistyön. Tavoitteena on yhteistuotantojen kautta tarjota molempien kaupunkien yleisöille kiinnostavia ja laadukkaita esityksiä kustannustehokkaalla tavalla. Molempien talojen kokonaisohjelmistot rakentuvat luonnollisesti jatkossakin pääosin omista tuotannoista, mutta yhteistuotantojen määrä tulee lisääntymään. Ensimmäinen yhteistuotanto on Kansallisteatterin dramaturgin ja ohjaajan Michael Baranin Hitler ja Blondi. Kantaesitys on TTT:n Eino Salmelaisen näyttämöllä 19.2.2020. Helsingin ensi-iltansa teos saa Kansallisteatterin uudessa esitystilassa The Train Factoryssä Vallilan Konepajalla syksyllä 2020. Kansallisteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin johtajat ovat innoissaan yhteistyön alkamisesta. – Olen ylpeä siitä, että olemme saaneet Tampereen Työväen Teatterin inspiroivaksi yhteistyökumppaniksemme. Uskon, että kahden kulttuurikaupungin ja niissä toimivien taiteen tekijöiden välille on mahdollista synnyttää entistä tiiviimpää synergiaa. Ensi-iltojen tuominen sekä Helsinkiin että Tampereelle mahdollistaa entistä laajempien yleisöjen tavoittamisen, Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho iloitsee. – Kun voimia yhdistetään, saadaan aikaan enemmän hyvää. Tässä yhteistuotannossa suurin voittaja on katsoja, sanoo Tampereen Työväen Teatterin johtaja Otso Kautto. – Lisäksi Hitler ja Blondi istuu täydellisesti kevään -20 ohjelmistoomme, joka käsittelee valta-asemaa ja sen käyttämistä. Seela Sella Hitlerin roolissa Näytelmäkirjailija ja teoksen ohjaaja Michael Baran kertoo Hitler ja Blondin syntyprosessista seuraavasti: – Kesäkuussa 2017 kysyin puoliksi leikilläni Seela Sellalta, onko hänellä mielessä joku rooli, jonka hän haluaisi vielä näytellä. Vastaus tuli heti: hän haluaisi esittää Hitleriä. Huvituin, hämmennyinkin – ja jäin sulattelemaan kuulemaani. Pian oivalsin: jos Hitleriä esittää 83-vuotias juutalainen nainen, olen löytänyt teatterillisesti ja sisällöllisesti kiinnostavan ja omaäänisen tavan tuoda tämä modernin historian keskeisin hahmo näyttämölle. Muutaman viikon rohkeutta kerättyäni soitin Seelalle ja tiedustelin, vitsailiko hän vai oliko tosissaan. ’Tosissani tietysti’, vastasi Seela. ’Loistavaa. No, jos mä kirjoitan sinulle Hitlerin, lähdetkö tekemään?’ kysyin. ’Tottakai. Jos vain vielä elän.’ Nyt, kaksi ja puoli vuotta myöhemmin – vakuutettuani peräti kaksi teatterinjohtajaa ideamme erinomaisuudesta – olemme valmiit esittämään yhteisen näkemyksemme siitä, kuka ja mikä oli miehiään Adolf Hitler. Tuo koditon kuljeskelija, katkeroitunut wannabe-taiteilija, kokonaisia armeijoita liikutteleva korpraali, bestseller-kirjailija, Tuhatvuotisen Valtakunnan Johtaja, alakuloinen sekakäyttäjä, antisemiitti, fasisti, vegetaristi, absolutisti ja sosiaalidarwinisti, eläinjoskaan ei ihmisystävä, käsiään hurjasti huitovien, kirkuvien ihmisjoukkojen lemmikki ja mahtipontisiin unelmiinsa takertunut mammanpoika. Ja millaisena hän saattaisi näyttäytyä uskollisen mutta tarkkavaistoisen saksanpaimenkoiran silmin nähtynä.” Hitler ja Blondin rooleissa nähdään Seela Sella sekä näyttelijä Verneri Lilja (TTT). Michael Baran (SKT) ohjaa oman teoksensa. Lavastus ja pukusuunnittelu Tarja Simone (SKT), elektroniset äänimaisemat Juhani Nuorvala ja Juhani Liimatainen, valosuunnittelu Eero Auvinen (TTT), äänisuunnittelu Kyösti Kallio (TTT), tuottaja Heidi Kollanus (TTT). ? Kelan ateriatuen ansiosta korkeakouluopiskelijoilla on mahdollisuus syödä edullisesti terveellistä ja monipuolista ruokaa. Pääaterian syöminen opiskelijaravintolassa parantaa opiskelijan ruokavalion laatua. Suomessa on noin 320 ravintolaa, joissa korkeakouluopiskelija saa ateriatuen ansiosta edullisemman lounaan opiskelijakorttia näyttämällä. Ateriatuki kattaa päivittäin 1,94 euron alennuksen opiskelija-ateriasta. Opiskelija maksaa perusateriasta enintään 2,60 euroa ja kalliimmista raaka-aineista valmistetusta erikoisannoksesta 3,75–4,95 euroa. Vuosittain ateriatukeen käytetään noin 32 miljoonaa euroa ja tuettuja aterioita syödään noin 14,6 miljoonaa. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailua on tuettu syksystä 1979 lähtien. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat saivat oikeuden ateriatukeen vuonna 1996. Tukee terveyttä ja jaksamista Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT 2016) mukaan terveyttä edistävä ruokavalio toteutuu useimmin opiskelijoilla, jotka syövät pääaterian opiskelijaravintolassa. Opiskelijaravintoloiden tarjontaa ohjaa Kelan ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kokoama ruokailusuositus. Tarjolla pitää olla päivittäin opiskelijahintainen ateria, joka kattaa noin kolmasosan opiskelijan päivittäisestä energian tarpeesta ja sisältää pääruoan lisäksi salaatin, leivän ja levitteen sekä ruokajuoman. Ruokalistoihin on merkitty päivittäin ateriasuositusten mukainen ruoka. KOTT-tutkimuksen mukaan viidesosa korkeakouluopiskelijoista ei ole käyttänyt opiskelijaravintoloiden palveluja lainkaan. – Syynä voi olla esimerkiksi opintojen suorittaminen työn ohessa tai etäopinnot. Tarkkaa tietoa meillä ei vielä ole, kertoo suunnittelija Sari Miettunen Kelasta. Keväällä 2020 toteutettavassa KOTT-tutkimuksessa selvitetään ensimmäistä kertaa, mitkä syyt vähentävät opiskelijaravintolassa syömistä. Tutkimuksessa kartoitetaan myös muita korkeakouluopiskelijoiden ravitsemukseen liittyviä asioita. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on toteuttanut KOTT-tutkimuksen 4 vuoden välein vuodesta 2000 lähtien, mutta jatkossa tutkimuksen toteuttaa Terveydenja hyvinvoinninlaitos (THL). Tutkimuksen nimi on jatkossa Korkeakouluopiskelijoiden terveysja hyvinvointitutkimus. Syyslukukaudella 2019 Kelan ja YTHS:n ”Kelaa mitä syöt” -kampanja muistuttaa opiskelijoita ateriatuesta ja terveellisen ruokavalion merkityksestä. Tavoitteena on kannustaa opiskelijoita hyödyntämään ateriatuki ja syömään opiskelijaravintolassa päivittäin tarjottava terveellinen ateria. Opiskelijaravintoloissa näkyvät materiaalit neuvovat sopivan kokoisen, monipuolisen ja värikkään lounaan koostamisessa. Tämän lisäksi opiskelijoita muistutetaan näyttämään opiskelijaravintolan kassalla opiskelijakortti tai Kelan ateriatukikortti. ? Linnanmäen suosittu Valokarnevaali avasi ovensa torstaina. Tapahtuma kestää 20.10. saakka ja sen aikana Linnanmäellä nähdään valotaiteen lisäksi myös innostavia uudistuksia! Linnanmäki on ensimmäistä kertaa Valokarnevaalin lauantaisin avoinna nyt klo 24 saakka ja tapahtumaan on luotu uusi etäparkkipalvelu Parkki & Pirssi. Valokarnevaali huipentuu säkenöivään ilotulitukseen 20.10. klo 21.50. Linnanmäen Valokarnevaali alkoi torstaina. Huvipuisto on avoinna 10.20.10., arkisin klo 16-22, lauantaisin 13-24 ja sunnuntaisin 13-22. Tapahtuman aikana kaikki huvipuiston laitteet ovat avoinna, sään niin salliessa, lukuun ottamatta jo talvilevolle käyneitä Hurjakurua ja Muksupuksua. Linnanmäki suosittelee huvittelijoita saapumaan Valokarnevaali -tapahtumaan julkisilla kulkuvälineillä tai uutta Parkki & Pirssi -etäparkkipalvelua käyttäen. – Valokarnevaaleihin saapumisen sujuvoittamiseksi olemme kehittäneet uuden Lintsin Parkki & Pirssi -etäparkkipalvelun yhdessä Lähitaksin kanssa. Asiakkaat voivat pysäköidä autonsa Elimäenkatu 15:n Q-Parkiin, josta he pääsevät Lähitaksin kyydillä Linnanmäen Eteläportin lähelle Diakonissalaitoksen pihaan. Tästä onkin lyhyt, vain neljän minuutin, kävelymatka Linnanmäelle huvittelemaan. Palvelun hinta on yhteensä 13 euroa, sisältäen sekä 3 euron parkkimaksun ja 10 euron edestakaisen taksimatkan Linnanmäelle, Linnanmäen kehityspäällikkö Tuula Qvick kertoo. Tämän lisäksi Linnanmäelle pääsee myös etäparkista reippaillen, sillä huvikauden 2019 alussa avattu Parkki & Patikka -palvelu on käytössä myös Valokarnevaalin ajan. Parkki & Patikka -palvelua käyttäessään autoilijat voivat ajaa autonsa niin ikään Elimäenkatu 15 Q-Parkiin ja kävellä sieltä 1,4 kilometrin matkan Linnanmäelle. Tällöin palvelun hinta on 3€ autokunnalta. Eläintenystävien ja lemmikkienomistajien on hyvä huomioida, että Valokarnevaali huipentuu sunnuntaina 20.10., klo 21.50, sään niin salliessa, säkenöivään ilotulitukseen, joka päättää näyttävästi huvikauden 2019.
23 Viikot 42-43/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Terveys MEDIAMYYNTI: Sirpa Piira, sirpa.piira@karprint.fi puh. 09-413 97 360, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 360 sirpa.piira@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! ? ? Sekalaista Suoritan lemmikkieläinkuljetuksia. HKI, Espoo, Vantaa alueella. Ogelin kylätaksi p. 040 484 7711. Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi Desinfioinnilla tautiepidemioita vastaan 30-vuotiaalle VIESKERILLE maistui syntymäpäiväkakku 4/19 7,00 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 5/2019 • 7,10 Kun lemmikki kuolee Suru helpottaa suremalla Korkea verenpaine vei Nillan näön Säihkyväturkkinen tennessee rex Kissat hoitavat mielenterveyttä Kehräys alentaa stressiä Aggressiivisuus, merkkailu... Hankalat käytösongelmat Eläinkommunikoija: Kuuntele mitä kissasi kertoo! Aktia Toimitilakiinteistöt osti toimistokiinteistön Helsingistä ? Erikoissijoitusrahasto Aktia Toimitilakiinteistöt toteutti 4.10.2019 kaupan, jossa ostettiin toimistokiinteistö Helsingistä. Kiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla, Pasilan aseman ja kohta avautuvan uuden Tripla keskuksen kupeessa osoitteessa Esterinportti 2. Kaupan arvo oli noin 24 miljoonaa euroa ja tämän myötä rahaston kiinteistösalkun koko kasvaa viiteen kohteeseen ja noin 70 miljoonan euroon. Rahaston uusi kohde on toimistokiinteistö, vuokrattavaa pinta-alaa hieman alle 10 000 m². Kohde on rakennettu 1984. Peruskunnostuksia ja uudistuksia kohteessa on tehty suurelta osin vuosina 2010– 2011. Kiinteistö tuottaa yli 5 % kassavirtatuottoa arvoonsa nähden. Kiinteistö on täyteen vuokrattu (2 % vajaakäyttöä) lähes kahdellekymmenelle vuokralaiselle eri toimialoilta. Kiinteistön keskimääräinen vuokrasopimusmaturiteetti on noin kaksi (2) vuotta. Kauppojen jälkeen rahaston omistamien toimitilojen vajaakäyttö on edelleen hyvin matala noin 2 %. – Kiinteistömarkkinoilla sijoituskysyntä pysyy vilkkaana ja olemme tyytyväisiä, että pystymme jatkamaan rahaston strategian toteuttamista keskeisillä sijainneilla olevilla kiinteistöillä. Nyt saimme päänavauksen tämän kohteen myötä myös Helsinkiin ja näemme tässä kiinteistössä tasaisen kassavirran lisäksi hyviä kehitysmahdollisuuksia, toteaa rahaston salkunhoitaja Jukka Sjösten. Rahaston sijoitustoiminta sekä tuotot jatkavat hyvää kasvua myös arvonnousun kautta. Esterinportin hankinnan yhteydessä rahasto on myös solminut uuden rahoitussopimuksen koko portfolion osalta. Uuden rahoitussopimuksen myötä rahaston lainoitusaste nousee tavoitellulle 40 % tasolle ja juoksevat rahoituskulut pienenevät. Rahaston ensimmäisessä, Järvenpäässä sijaitsevassa kohteessa, rahasto on kehittänyt kiinteistön energia-asioita kestävämpään suuntaan ja asennuttanut aurinkosähköjärjestelmän, joka tuottaa noin puolet kiinteistön vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Rahasto jatkaa kasvuaan ja aloittaa lähiaikoina neuvottelut seuraavien kiinteistöhankintojen osalta.
24 Viikot 42-43/2019 Kahdeksas päivä Oy Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo Y-tunnus 2044327-1 www.kahdeksas.fi Syksy on asunnonvaihdon aikaa! Hoidamme asuntokaupat puolestasi alusta loppuun. Soita heti ja sovi ilmainen arviokäynti. KIIRA HARJANNE Asuntomyyjä 040 530 5663 LEA VIRTANEN Kiint.välittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 KIIA-MARIA MIELITYINEN Kiint.välittäjä, LKV, LVV 045 6310 482 JIMI PUKKILA Kiint.välittäjä, LKV, LVV 040 680 7709 SEIJA MÄMMELÄ Asuntomyyjä 040 680 7750