2 Viikot 16-17/2019 • Nro 8 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka Upeita pääsiäiskukkia 5-10 € KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680, www.ympyratalonapteekki.fi Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16, juhlapyhinä suljettu. Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! Iiris-silmätipat Kosteuttavat silmätipat kuiville ja ärtyneille silmille. Sopivat piilolinssien käyttäjille. UUTUUS! Huhtikuun tarjous! 14 € (15,68) 12 € (13,43) 20x0,5ml 10ml GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus – yms. Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Piirakkaleipomo Räty / Pitkänsillan kioski Myynnissä aidot käsintehdyt riisija perunapiirakat, riisikukkoset, pullat, munkit. Myös gluteeniton/maidoton vegaaninen riisipiirakka. Kahvia ja virvokkeita. Kesällä myös jätskiä. Avoinna huhtikuun ajan pe-la klo 11-18 Touko-syyskuu keskiviikko – lauantai info@piirakkaleipomo.fi, 050-5735959 Susanna Räty www.piirakkaleipomo.fi Tervetuloa kahville ja ostoksille!
50. vuosikerta – nro 8 Viikot 16-17 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Helsinkiin uusi ratikkalinja Kalasataman ja Pasilan välille H elsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 10.4. Vallilan raitioliikenne-, katuja puistoalueen asemakaavan sekä Kumpulan puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden raitiotieyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille. Valtuusto hyväksyi myös suunnitelman Finlandia-talon laajaan tekniseen ja toiminnalliseen perusparannukseen, jonka on tarkoitus alkaa vuonna 2022. Kaupunginvaltuuston kokouksessa pidettiin kyselytunti, jossa käsiteltiin kahta kysymystä: valtuutettu Otto Meren kysymystä liikunnan edistämisestä ja valtuutettu Heidi Aholan kysymystä uusien paperittomien työperäisestä hyväksikäytöstä. Otto Meren kysymykseen vastasi kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar. Heidi Aholan kysymykseen vastasi pormestari Jan Vapaavuori. Helsinkiin uusi ratikkalinja Kalasataman ja Pasilan välille Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Vallilan raitioliikenne-, katuja puistoalueen asemakaavan sekä Kumpulan puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen. Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa raitiotieyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille. Suunnitelman kokonaiskustannusarvio on noin 79 miljoonaa euroa. Ratikkalinjan rinnalle rakennetaan myös uusi pyöräilijöiden baana. Asemakaava koskee Vallilanlaakson käytöstä poistunutta junarata-aluetta, Vallilanlaakson puistoa ja Mäkelänrinteen uintikeskuksen korttelialueeseen rajautuvaa puiston reunaa. Kaava mahdollistaa poikittaisen raideyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille sekä säteittäisten runkoyhteyksien toteuttamisen. Uusi raitiotie muodostaa myös uuden joukkoliikenneyhteyden Kumpulan kampuksen alueelta ja Arabianrannan eteläosista Pasilaan. Yhteys toteutetaan raitioliikenteelle soveltuvana nurmiratana, jolla ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä. Uusi ratikkareitti on linjattu niin, että se sopeutuu puistoympäristöön ja haittaa mahdollisimman vähän puistoalueen muuta käyttöä. Pyöräliikenteen laatukäytävä, baana, on sijoitettu suunnitelmassa raitiotien rinnalle. Kun pyöräliikenne siirretään baanalle, puiston turvallisuus ja käyttömahdollisuudet paranevat. Kalasataman raitioteiden kokonaiskustannusarvio on 79,3 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksesta raitiotiejärjestelmän osuus on 56 miljoonaa euroa ja katurakentamisen kustannukset 23,5 miljoonaa. Pyöräliikenteen baanayhteyden erillinen kustannusarvio on 3,5 milj. euroa. Finlandia-talo laajaan peruskorjaukseen vuonna 2022 Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös Finlandia-taloon laajan teknisen ja toiminnallisen perusparannuksen suunnitelman. Finlandia-talossa uusitaan muun muassa talotekniset järjestelmät, parannetaan energiataloutta ja esteettömyyttä sekä uusitaan julkisivu. Uudistuksessa toteutetaan myös maanalainen laajennus teknisilleja tukitiloille. Talon sisätiloihin tehdään toiminnan kehittämiseksi ja sujuvoittamiseksi tilamuutoksia sekä kunnostetaan ja uusitaan pintoja, sisäverhouksia ja kalusteita. Hankkeessa uusitaan lisäksi julkisivut ja vesikatot lämmöneristeineen sekä korjataan ikkunoita, ulko-ovia, kosteusvaurioituneita rakenteita ja poistetaan haitta-aineita. Ulkoseinissä uusitaan julkisivulaatat, kiinnitykset ja lämmöneristeet. Julkisivun uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota materiaalin kestävyyteen. Ulkoseinän materiaalivalinta tehdään julkisivumateriaalin tutkimushankkeesta saatavien tulosten pohjalta vuoden 2020 alkupuolella. Julkisivun uudistuksen kustannukset sisältyvät hankesuunnitelman kustannuksiin. Hankkeen kokonaiskustannus on yhteensä noin 119 miljoonaa euroa. Julkisivuremontin osuus on tästä noin 12% eli noin 14 miljoonaa. Julkisivumateriaalien osuus on noin 7 miljoonaa. Perusparannustyöt on tarkoitus aloittaa helmikuussa 2022 ja suunniteltu valmistuminen on kesäkuussa 2024. Finlandia-talolla on merkittävä, myönteinen taloudellinen vaikutus Helsingille, koska Helsinki lukeutuu maailman 20 suosituimman kaupungin joukkoon kansainvälisten konferenssien pitopaikkana. Kongressivieras jättää Helsinkiin keskimäärin 2000 euroa vierailunsa aikana. Menestyminen kongressikaupunkina on Helsingille lisäksi tärkeä imagotekijä. Hankesuunnitelma on laadittu kaupunkiympäristön toimialan sekä Finlandia-talo Oy:n yhteistyönä. Hankkeen suunnittelun yhteydessä on kuultu asiantuntijoina muun muassa museoviraston, Alvar Aalto -säätiön sekä kaupunkiympäristön toimialan edustajia. S-market Vallila taas auki ? Aleksis Kiven kadulla sijaitseva S-market avautui mittavan remontin jälkeen torstaina 11.4. Uusi ilme näkyy heti sisään tullessa. Hedelmäja vihannesosastoa laajennettiin reilusti ja uusien neliöiden myötä valikoima on aiempaa laajempi ja monipuolisempi. Paikan päällä toimiva Fazer-jauholeipomo tuo myymälään herkullisen tuoreen leivän tuoksun. Palvelutoria on laajennettu. Se tarjoaa nyt monipuolisen lihaja kalavalikoiman, muun muassa paikan päällä jauhettua rotukarjan jauhelihaa, grillija valmisruokia unohtamatta. – Luomuja vegevalikoimaa on kasvatettu ja valikoimassa on myös muun muassa Arvo Kokkosen käsintehdyt sushit annosrasioihin pakattuina sekä suositut Bejing8 dumplingit. Monipuolista tarjontaa on nyt sekä ruokaja juomahifistelijöille, eritasoisille kotikokeille että nopeaa ratkaisua nälkäänsä etsiville, marketpäällikkö Tuomas Nousiainen lupaa. Janoiset asiakkaat voivat puristaa pulloon raikasta mehua tuoreista appelsiineista. Laajassa olutvalikoimassa on sekä uutuuksia pienpanimoilta että kokonaan uusia pienpanimoita tuotteineen. Kallion kävelyfestivaalin huhtikuu K allion kävelyfestivaali on mukana kevään Helsingin kävelyfestivaaleilla kolmella kävelyllä. Festivaalin aloittaa kävely Baddingin tie -ja muita taiteen ja viihteen merkkihenkilöitä Alppiharjussa ja Sörkassa. Kierros kertoo laulaja Rauli ”Badding” Somerjoen (1947-1987) elämän tarinaa Alppiharjussa. Badding teki merkittävän osan elämäntyöstään Kallion kulmilla: asuen, tehden musiikkia ja Alppiharjuun hänen tiensä lopulta päättyi. Badggin tie -kävely on kuin läpileikkaus laulajalegendan elämästä. Kierroksen muita hahmoja ovat muun muassa Olavi Virta, M. A Numminen ja Dallapé-orkesteri. Baddigin -tie vaelletaan torstaina 18.4. klo 15.00 ja sunnuntaina 28.4. klo 15.00. Lähtöpaikka on Kalliolan edestä, Sturenkatu 11. Maanantaina 22.4. klo 15 kuljetaan Kallion kierros -paskatornin kautta Kallion rajalle. Kallio -kierros on Kallion kävelyfestivaalin legendaarisimpia kävelyjä. Jouhevasti halki Kallion vievä kävely pitää sisällään muun muassa historiaa, arkkitehtuuria, kaupunkilegendoja sekä merkkihenkilöitä. Mutta mikä on paskatorni ja missä kulkee se paljon puhuttu Kallion raja? Lähtöpaikka on Paasipuisto. Raitiovaununkuljettajan Kallio on uudenlainen kävelykierros, joka yhdistää runouden ja kaupunkiopastuksen. Kävelyn pohjana on raitiovaununkuljettaja Esko Hytösen (1944-2013) dokumentaariset runot, joissa hän muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Kallion kulmilla 50-luvulla. Runojen tapahtumapaikkoja ovat Eskon kotikulmat Hesarilla mm. Hesarin hynda, Sadanmarkan villat jne. Kävelylle lähdetään Tauno Palon puistosta, Helsinginkatu 36, torstaina 25.4. klo 17.00. Kävelyt ovat osa Helsingin kävelyfestivaalia ja lippujen hinnat kierroksille ovat 10 e. Lippuja voi ostaa myös ennakkoon holvi.com/shop/ helsinginkavelyfestivaali. Badding 1974. Jäteastiat tyhjennetään pääsiäisviikolla aikaisemmin ? Jätekuljetuksia aikaistetaan pääsiäisviikolla päivällä. Pääsiäisviikon jätekuljetukset aloitetaan jo sunnuntaina 14.4. HSY järjestää asuinkiinteistöjen ja julkishallinnon jätehuollon pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummell a. Pääsiäinen aiheuttaa joitakin poikkeuksia Helsingin seudun ympäristöpalveluiden jätekuljetusten aikatauluihin. Pääsiäisviikon jätekuljetukset aloitetaan poikkeuksellisesti jo sunnuntaina 14.4. kello 7. Ne asiakkaat, joiden jäteastioiden tyhjennys on ajoitettu viikolle 16, saavat palvelun päivää normaalia aiemmin. Perjantaina 19.4. ei kerätä jätteitä. Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina 22.4. jätekuljetuksia jatketaan normaalin viikkorytmin mukaisesti. Kuljetusten aikaistuksella pyritään rauhoittamaan pitkäperjantai jäteastioiden tyhjennyksiltä.
4 Viikot 16-17/2019 • Nro 8 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 8/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto HSL:n matkalipun arvohinta nousee huhtikuun lopussa keskustassa 70%! ? 70% hinnankorotus raitiovaunuissa kaikille. Eläkeläiset kokevat tämän vääryydeksi. Ilmaista ja keskitettyä eläkeläisjoukkoliikennettä on ympäri Eurooppaa ja Jenkkejä, Australiaa ym. Esim. Lontoo yli 60.v, Ruotsissa useissa kaupungeissa, Viro, Tallinna kokonaan ilmaista, Belgiassa, Saksassa, Ranskassa 5 kaupunkia Sloveniassa. Alankomaissa on ratikat ja keskusta-alue ilmaista, Jenkeissä Washington 1987, Seattle Colorado, Kalifornia, Kanada, Oregon-keskusta, Australiassa, Sidney, Melbourne, ja lisää kyllä vielä löytyy! Vaadimme, mutta vähintään toivomme, demokraattista EU-käytäntöä rinnakkaisissa reaaliteeteissä liikennelaitoksen käytännöissä, että kaikki eläkeläiset matkustaisivat joko ilmaiseksi tai -50% alennuksella, ja / tai kellonaikoina 10 16 välissä olisi matkustaminen ilmaista. Esimerkiksi keskikaupungin kahden raitiovaunun pysäkin välin liikkuminen on jäykistyneelle puolisairaalle, sekä taloudellisesti että fyysisesti kallista. Ja yleensä kun matkanteko ei myöskään rajoitu vain yhteen matkaan. Tämä voi tulla kalliiksi myös sosiaalija terveysvirastolle. Vanhuksissa on ostovoimaa sekä tämä vaikuttaisi myös yleiseen vireystasoon. Talouselämällekin näin ollen myös suotuisaa. Olemme tärkeä osa ekonomista taloutta. Terveydellisistä ja taloudellisista syistä monet jäävät koteloitumaan sekä sairauksilla että vanhuuden vaivoilla koteihin jämähdetään. Liikkuminen sekä kaupassa käynti olisi helpompaa, jos vipinää tossujen alle saisimme! Vähintään invalidit ja 70 vuotta täyttäneet ilmaiseksi. Katse Euirooppaan päin! Meidän rakas Helsinki! Tämä adrssi menee kaupunginhallitukselle, sen ovat allekirjoitaaneert yli 600 henkilöä! (Nimien keräily on vielä kesken) Helsingin kaupungin eläkeläiset sekä muut helsinkiläiset Helsingin seurakuntien viime vuoden tulos jäi miinukselle H elsingin seurakuntien viime vuoden tulos oli sijoitusten kirjanpidolliset arvonalennukset huomioiden 12,0 milj. euroa alijäämäinen. Sijoitusten alaskirjaus oli -16,6 milj. euroa. Ilman alaskirjausta tilikauden ylijäämä olisi ollut 4,6 milj. euroa. Helsingissä seurakunnat toimivat niin, että jokainen seurakunta pyörittää toimintaa omalla alueellaan, mutta kaikkien seurakuntien talousasiat päätetään yhteissä kirkkoneuvostossa. Verotulot ja valtionrahoitus pysyivät lähes edellisvuotisella tasolla (muutos -0,4 milj. euroa) ja olivat nyt yhteensä 91,7 milj. euroa. Seurakuntayhtymän veroprosentti on 1 %. Käyttötalouden toimintakate oli -76,4 miljoonaa euroa eli 1,1 milj. euroa talousarviossa esitettyä parempi. Toimintakulut 110,7 milj. euroa toteutuivat budjetin mukaisina. Vuoteen 2017 verrattuna toimintatuotot pienenivät nyt 2,8 milj. euroa ja toimintakulut kasvoivat 1,4 milj. euroa, josta henkilöstökulujen osuus oli 1,2 milj. euroa lähinnä tasokorotuksien vuoksi. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusten arvoksi arvioitiin vuoden lopussa noin 161 milj. euroa, josta asuntojen osuus on noin 59 prosenttia, toimistoja liikekiinteistöjen noin 14 prosenttia sekä tonttien ja maa-alueiden noin 27 prosenttia. Kiinteistöosaston kokonaisinvestointien määrä vuoden 2018 talousarviossa oli yhteensä 23,2 milj. euroa, josta hautausmaiden kiinteistöinvestointien osuus oli 13 prosenttia ja kiinteistötoimen osuus 87 prosenttia (sisältäen investoinnit sijoituskiinteistöihin). Viime syksyn talousarviomuutosten jälkeen kiinteistöosaston kokonaisinvestointien määrä pudotettiin 16,4 milj. euroon. Vuoden 2018 lopussa kiinteistöosaston kokonaisinvestointien toteuma oli yhteensä 9,0 milj. euroa. Anteeksipyyntö ? Anteeksi vain, mutta asunnossani pahimmatkin juopot kuuntelevat toivomustani ja vaihtavat kenkänsä sopiviin sisäjalkineisiin tai kulkevat sukkasillaan asunnossani, joten pidin ilman muuta tätä sosiaalityöntekijää ja terveydenhoitajaa sen verran sivistyneinä, että he ymmärtäisivät, kun sanon mistä saa vaihtojalkineet käyttää niitä, mutta ei ! Sieltä, vaan ”saapastellaan” sisään, niin kuin ei mitään olisi sanottu, mutta seuraavalla kerralla he tulivat pomonsa kanssa, niin silloin he olivat jo peittäneet ulkojalkineensa ja vaikka itse pidänkin mieluummin sandaaleita sisällä, ettei jalat haudu, niin muistan isäni lausahduksen: ”Kukin taaplaa tyylillään”, joten ajattelin jos he haluavat hauduttaa jalkojansa, niin omapa on asiansa ! Näen kuitenkin myönteiseksi, että asiasta oltiin opittu ja tehty suojakeinot, ettei minun sekava ”kämppäni” näyttäisi sekavuuden lisäksi myös likaiselta. Lassi Tiittanen Toisilla äly riittää toisilla ei ? Kun kuljen kaupungilla rollaattorilla, niin ihmettelen miksi tervejalkaiset ihmiset pysäköivät autonsa, siten ettei pääse rollaattorilla puhumattakaan pyörätuolilla ohi ja kysymys on jalankulkijoille tarkoitetusta väylästä ? ! Juuri tänään (30.03.2019) eräät naishenkilöt kuljetti avustustarvikkeita erääseen paikkaan, niin eivät ilman pyyntöäni olisi siirtäneet autoa sivuun, mutta on taas sellaisia henkilöitä jotka osaavat huomioida, että he tilapäisesti joutuvat pysäköimään jalkakäytävälle ja menettelevät sen mukaan, joten kaikille tilaa riittää kulkemiseen ja heitä minä kunnioitan sekä arvostan ! Lassi Tiittanen ? ? Puheenvuoro Espoo ja Länsimetro veivät viime vuonna varakkaita asunnonostajia Helsingiltä ? Yli puolen miljoonan euron arvoisten käytettyjen asuntojen kauppamäärä pääkaupunkiseudulla kasvoi viime vuonna +6%. Kasvu jakautui kuitenkin epätasaisesti kaupunkien välillä ja eri hintaluokissa. Espoo vei selkeästi Helsingiltä varakkaaseen keskiluokkaan kuuluvia ostajia, sillä 500-800 000 euron hintaluokassa käytettyjen asuntojen välittäjäkauppojen määrä kasvoi Espoossa, mutta Helsingissä samassa hintaluokassa määrä laski ensi kertaa yli viiteen vuoteen. Kuitenkin molemmissa kaupungeissa yli 800 000 euroa maksavien, erittäin kalliiden asuntojen kauppamäärä kasvoi tasaisesti noin +22% edelliseen vuoteen verrattuna. Länsimetron avautuminen näkyi siis selvästi varakkaiden asunnon ostajien päätöksissä. Sama ostajien siirtyminen rajan yli länteen näkyi myös kiinteistönvälittäjien tekemien uusien asuntojen kaupoissa. Espoossa välittäjät myivät uudiskohteita +5,9% edellisvuotta enemmän, mutta Helsingissä niiden kauppamäärä laski -8,4%. Vuonna 2018 välittäjien tekemien uusien asuntojen kauppojen määrä kasvoi koko pääkaupunkiseudulla yhteensä +9% edellisvuoteen verrattuna. ”Viime vuoteen asti Helsinki veti pääkaupunkiseudun kalliimpien asuntojen kaupan kasvua. Länsimetron avautumisen myötä painopiste näyttää siirtyneen Espooseen”, kiteyttää muutoksen Kahdeksas päivä Oy:n toimitusjohtaja Jussi Karppinen. Välittäjäkaupat viime vuonna huippulukemissa Viime vuonna pääkaupunkiseudun välittäjäkauppojen kokonaismäärä oli huippulukemissa, määrä oli korkein reiluun viiteen vuoteen. Kauppoja tehtiin jo lähes 18 000 kappaletta. Kasvu kuitenkin tuli kokonaan välittäjien myymistä uusista asunnoista sillä käytettyjen asuntojen kauppamäärä laski aavistuksen verran vuoteen 2017 verrattuna. Yhä useammin ostajien päätöksissä uusien asuntojen rahoitusvelka voittaa vanhojen taloyhtiöiden korjausvelan. Pääkaupunkiseudulla viime vuonna huipentunut uudisrakentamisbuumi on selvästi vienyt ostajia käytetyiltä asunnoilta. Buumin lisäksi viime kesänä kiristynyt lainakatto sekä pankkien kasvava haluttomuus rahoittaa huoneistoremontteja ovat selvästi kiihdyttäneet tätä kehitystä. Uudiskohteiden tarjontahuippu saavutettiin viime lokakuussa. Tarjolla olevien uusien asuntojen määrä ylitti reilusti kysynnän ja kaupankäynti hidastui. Asuntoportaalien pääkaupunkiseudun myynti-ilmoituksista uusia asuntoja on edelleen kaksi kolmasosaa mutta määrä on jo laskenut viimeisen puolen vuoden aikana noin 15%. ”Kun miettii ylitarjonnan määrää ja vaikutusta kannattaa pitää mielessä kaupungistuminen. Koko ajan kasvavan muuttoliikkeen seurauksena pääkaupunkiseudun aikuisväestön määrä kasvaa vuosittain noin 18 000 asukkaalla. Tämä määrä vaatii käytännössä reilusti yli 10 000 uutta asuntoa vuosittain. Parinkin tuhannen asunnon hetkellinen ylitarjonta markkinoilta sulaa pois suhteellisen nopeasti.” kertoo Jussi Karppinen. ”Asuntomarkkinan tulevaa kehitystä arvioidessa kannattaa tällä hetkellä seurata ennemmin tarjonnan kehittymistä kuin myyntiaikoja.”, jatkaa Karppinen. Länsimetro vaikutti positiivisesti myös kohtuuhintaisten asuntojen kauppaan Helsingissä ja Vantaalla alle 200 000 euroa maksavien kohtuuhintaisten käytettyjen asuntojen kauppamäärät laskivat edelleen. Helsingissä kehitys on jatkunut putkeen jo yli viisi vuotta. Espoossa sen sijaan määrä kääntyi taas kolmen vuoden tauon jälkeen kasvuun. Länsimetron positiivinen vaikutus ulottui siis asuntokauppaan kaikissa hintaluokissa. ”Länsimetro näyttää olleen Espoolle oikein hyvä päätös ja sen vaikutus tulee olemaan varmasti positiivinen vielä muutaman tulevan vuoden ajan. Tämä kannattaisi pitää mielessä tulevia raideinvestointeja arvioitaessa.”, summaa Karppinen. Vantaa ohitti Kauniaisen kalliiden asuntojen kaupassa Vantaalla myytiin viime vuonna ensimmäistä kertaa lukumääräisesti enemmän yli puoli miljoonaa maksavia asuntoja. Tosin luku pitää suhteuttaa siihen, että Vantaan väkiluku on 23 kertaa suurempi. Kauniainen ohittaa edelleen Vantaan erittäin kalliiden, yli 800 000 euroa maksavien asuntojen kaupassa, joita myydään Vantaalla edelleen hyvin harvoin. Jussi Karppinen toimitusjohtaja, LKV, Kahdeksas päivä Oy Pilataan Hakaniemi ja Merihaka ? Hakaniemenrantaan asunnot yli tuhannelle! Helsingin päättäjät, kuten Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, lienevät aivopestyjä kaikki tyynni. Hakaniemi on liian väljää ja rakennusmaata ei ole muualla kuin Merihaan kupeessa Hakaniemenrannassa, näin ajattelee myös kaupungin korkein johto. Ahtautta ja ahdistusta tulee lisäämään myös uusi raitiolinja, joka kulkee Hakaniemenrantaa pitkin uusien siltojen kautta Laajasaloon Kruunuvuorenrantaan. Mutta rakentamattomia rantoja on toki muuallakin! Esimerkiksi Merikadun ja Merisatamankadun välissä on runsaasti rakennusmaata, nyt aivan joutokäytössä. Samoin Munkkiniemenranta ammottaa tyhjyyttään, vapaata maata on paljon. Samoin Kulosaaren rannoista voitaisiin järjestää tarjousja suunnittelukilpailu. Eli kyllä rantoja riittää tuhottavaksi. Leif Söderlund Entisen Elannon tavaratalon saneeraus alkamassa ? Entiseen Elannon tavarataloon Hakaniemeen on tulossa ravintoloita ja toimistoja. Peruskorjaus alkaa tämän vuoden syksyllä ja uudet tilat aiotaan avata käyttöä varten vuoden 2021 aikana. Kiinteistö vaihtoi omistajaa jo vuonna 2916, kun HOK-Elanto myi sen kiinteistöyhtiö Antiloopille. Kiinteistöyhtiö Antilooppi päätti ryhtyä tarjoamaan tiloja yrityksille. Siltasaari10 -niminen hanke tarjoaa työtilojen lisäksi kaikille avoimia tiloja. Ensimmäiseen kerrokseen on tulossa kahviloita, ravintoloita ja ruokakauppa. Kakkoskerrokseen on suunniteltu yhteiskäyttötiloja. Niitä voivat vuokrata toimistokäyttäjät, pienemmät yritykset sekä startup -yritykset. Ylimpiin kerroksiin on tulossa toimistotiloja. Yhdeksi kokonaisuudeksi aiotaan yhdistää kolme tilaa, kaikkiaan 27 000 neliötä. Tilat ovat nyt tyhjillään ja tilojen purkutyöt ovat jo alkaneet. HOK-Elanto jatkaa kiinteistössä päivittäistavarakauppaa, sen ensimmäisessä kerroksessa. S -market menee tosin kiinni peruskorjauksen ajaksi. Korjaus alkaa ensi syksynä. Tavaratalo avattiin jo vuonna 1920 ja talon julkisivu ja kadun puoleinen vesikatto on suojeltu. Rakennus valmistui vuonna 1914.
5 Nro 8 • Viikot 16-17/2019 Kolmannes taloyhtiöistä velattomia Hämeentien uudistus: Remontin äänet Lisätietoa työmaasta: www.facebook.com/uusihameentie www.destia.fi/uusihameentie Kuvassa melutaan. Kaivinkoneeseen on kiinnitetty iskuvasara, jolla rikotaan kiveä. Kuva: Lauri Hänninen ? Raitiovaunujen kirske on Hämeentieltä kaikonnut. Tänä keväänä ja kesänä tilalla on toisenlainen äänimaisema. Eikä se valitettavasti ole vain kivitaloista kaikuva mustarastaan huilu tai kalalokin joiku. Meluavaa työtä Hämeentiellä voidaan kaupungin ympäristöviranomaisen myöntävän meluluvan mukaan tehdä kaikkina viikonpäivinä klo 7-22. Lisäksi sitä voi tehdä ”perustelluissa ja pakottavissa tilanteissa” myös öisin. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi vesijohtoja viemäriliitostöiden tekeminen yöaikaan, jolloin vedenjakelun katkaisusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa asukkaille. Samoin ajoradan sulkeminen kaivutyön vuoksi aiheuttaisi päiväaikaan merkittävää haittaa liikenteelle, joten myös sellaisessa tapauksessa yötyöt ovat tarpeen. Öisin tehtävistä meluavista töistä urakoitsijana toimiva Destia jakaa työkohteen lähiympäristön koteihin aina erillisen tiedotteen. Hämeentien uudistusremontti on saanut kaupungilta luvan ”meluta pitempään”, koska vain näin remontin kokonaiskestoa voidaan lyhentää. Katuremonttien pitkää kestoa on paljon kritisoitu, joten kaupungin tavoite on nopeuttaa katutöitä.On selvää, että vain päiväsaikaan työmaa-alueella liikkuvien mielestä töitä voisi tehdä mieluusti koko yön, mutta asukkaat ovat ymmärrettävästi toista mieltä. Nukkumista yrittävälle asukkaalle ainoa lohdutus on, että pahin vaihe juuri oman ikkunan alla kestää muutamia viikkoja; ei siis koko remontin kestoa eli puoltatoista vuotta. Lauri Hänninen ? Taloyhtiöiden velkamäärä vaikuttaa Kiinteistöliiton tekemän talousja rahoituskyselyn perusteella maltilliselta. Helmikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 3000 taloyhtiöitä, joista noin kahdella kolmesta velkaa ei ollut lainkaan tai sitä oli alle 100 000 euroa. Velattomia yhtiöitä oli kyselyn mukaan noin kolmannes, hieman yli 30 prosenttia taloyhtiöistä. Alle 20 huoneiston yhtiöistä velattomia oli lähes puolet. Yli kolmanneksella oli velkaa alle 100 000 euroa. ”Kyselymme perusteella taloyhtiöissä tiedostetaan korjaushankkeiden rahoituksen haasteet, kuten lainan saatavuuteen ja osakkaiden maksukykyyn liittyvät kysymykset”, sanoo Kiinteistöliiton talousja veroasiantuntija Juho Järvinen. Uudiskohteiden velat vähenevät nopeasti Uudiskohteiden velkamäärät vähenevät kyselyn perusteella nopeasti rakennusvaiheen jälkeen. Kyselyyn vastanneista rakennusvuosien 2000-2009 taloyhtiöistä hieman runsaalla puolella yhtiöistä ei ollut enää yhtään velkaa jäljellä. Vuosina 2010-2015 rakennetuillakin velattomien yhtiöiden osuus oli yli kolmannes. Joka kolmas taloyhtiö varautuu tuleviin korjaushankkeisiin Talousja rahoituskyselyn vastaajien taloyhtiöistä kolmannes kerää etukäteen varoja tulevia korjaushankkeita varten. Varautumisesta on keskusteltu yli 70 prosentissa taloyhtiöistä. Kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen tulevia hankkeita varten. Juho Järvinen muistuttaa, että etukäteen kerätyt varat auttavat yhtiötä myös toteuttamaan hankkeita tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lähteäkseen rahoittamaan hanketta. ”Keräämällä osan hankkeen rahoituksesta etukäteen yhtiö pystyy jakamaan osakkaille kohdistuvaa maksurasitusta useammalle vuodelle. Tällöin vastiketasot pysyvät matalampina ja maksuvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä”, toteaa Järvinen. Lainansaannissa paikoitellen haasteita Taloyhtiöt saavat pankeista edelleen lainaa korjaushankkeitaan varten, mutta vuokranantajaosakkaiden määrä näkyy kyselyn vastauksissa. Yhtiöissä, joissa vuokranantajaosakkaiden osuus on alle 30 prosenttia, lainansaannissa on kohdannut ongelmia vain vajaat kolme prosenttia vastaajista. Taloyhtiöissä, joissa vuokranantajien osuus on yli 30 prosenttia, lainansaantiongelmia on kohdannut lähes joka kymmenes lainaa hakeneista yhtiöistä. ”Suunnitelmallisuus yhtiön taloudenpidossa ja korjausten tekeminen ajallaan antavat taloyhtiölle hyvät lähtökohdat lainaneuvotteluihin”, korostaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. ? ? Runopalsta Kesämme keikkuen saapuu Kesämme keikkuen saapuu, uudet tuulet puhaltaa. Kun kevään aika taittuu, päivät valoisiksi vaihtuu. Valossa kylpee koko maa kaikki polut aukeaa. Linnut kaukaa lentää, uuden pesän rakentaa. Kesämme keikkuen saapuu, hallituksen ovet aukeaa. Ootamme vastuunkantajaa sellaista aina tarvitaan. Kajossa keväisen illan sillan korjaan rakennan. Tulkoon linnut pesimään ja muniansa hautomaan. Kesämme keikkuen saapuu pääsiäinen on tuloillaan. Kanatarha on huolissaan, käykö kukot munimaan? Vallan kamarissa hämärtää, piikittää voi ystävää. Näinkö vastuuta kannetaan, heikompaa aina sorretaan. Ihminen kylmä jäinen peittää omia jälkiään. Kun tosiasiat myönnetään, kuljet suuntaan oikeaan. Toivo Levanko lyyrikko Avoin yliopisto yhteistyöhön Vantaan lukioiden kanssa Kuva: Ari Aalto ? Avoimen yliopiston ja Vantaan lukioiden yhteistyö käynnistyy kesällä 2019. Avoimen yliopiston opintotarjonnasta on nyt myös aiempaa helpompaa löytää lukiolaisille soveltuvat kurssit. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö on tällä hetkellä mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Syksyllä 2019 tulee voimaan uusi lukiolaki (714/2018), joka velvoittaa lukiot yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Myös korkeakoulujen tulossopimuksissa vuosille 2017–2020 on sovittu yhteistyön kasvattamisesta toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteisenä tavoitteena on saada nopeutettua korkeakouluopintoihin siirtymistä lukion jälkeen. Avoimessa yliopistossa ovet opintoihin ovat kaikille auki ikään katsomatta ja myös lukioyhteistyön nimissä halutaan olla etunenässä helpottamassa tutustumista korkeakouluopintoihin. Saman tavoitteen jakaa Vantaan sivistystoimi, joka on halunnut tarttua etujoukoissa mahdollisuuteen tarjota vantaalaisille nuorille maistiaisia mahdollisista tulevista korkeakouluopinnoista. Yhteisen päämäärän kautta syntyi Avoimen yliopiston ja Vantaan lukioiden yhteistyöpilotti, jossa Vantaan sivistystoimi tarjoaa valikoituja Avoimen yliopiston opintoja Vantaan lukiolaisille kesällä 2019 ja lukuvuonna 2019–2020. Pilotti käynnistyy kesällä Pilotti käynnistyy jo kesällä, vaikka uusi lukiolaki tulee virallisesti voimaan vasta syksyllä. Näin saadaan arvokkaita kokemuksia siitä, miten yhteistyötä voidaan jatkossa kehittää. Opetustoimen suunnittelija Eeva Ahtee Vantaan sivistystoimesta toteaa, että lukiolaisille kesä on ensisijaisesti palautumista ja rentoutumista varten. Korkeakouluopintojen suorittaminen kesälomalla on kuitenkin oiva mahdollisuus esimerkiksi niille opiskelijoille, jotka eivät ole kesätöissä ja kaipaavat lomailun rinnalle uudenlaista tekemistä. – Vantaan lukiot haluavat tarjota opiskelijoilleen mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin jo lukioaikana. Näin voidaan helpottaa opiskelijoiden lukion jälkeisiä opiskeluvalintoja sekä työelämään suuntautumista. Tavoitteena on, että opiskelija saa aidon käsityksen siitä, mitä opiskelu korkeakoulussa tarkoittaa. Samalla voidaan kasvattaa ymmärrystä alasta, joka opiskelijaa kiinnostaa.
6 Viikot 16-17/2019 • Nro 8 Nimipäivät: Viikko 16 Ke 17.4. Otto To 18.4. Valto, Valdemar Pe 19.4. Pitkäperjantai. Pilvi La 20.4. Nella, Lauha Su 21.4. Pääsiäispäivä. Anssi Viikko 17 Ma 22.4. 2. pääsiäispäivä. Alina Ti 23.4. Jyrki, Jyri, Jori Ke 24.4. Pertti, Albert, Altti To 25.4. Marko, Markus Pe 26.4. Teresa, Tessa La 27.4. Kansallinen veteraanipäivä. Su 28.4. Ilpo, Tuure, Ilppo Viikko 18 Ma 29.4. Teijo Ti 30.4. Miia, Mira, Mirva Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset ? ? Päivyri ? ? Sunnuntaiksi Palmusunnuntaina ? Joh. 12:12-24 Vaikka nimeni on kristitty, Jeesuksesta Kristuksesta puhuminen nimellä ei aina tule selkärangasta. Jonkinlaisesta perimmäisestä hyvyydestä puhuminen tuntuu usein luontevammalta. Ystävä kysyy, miksi hän kastaisi lapsensa. Toista painavat ihmisen voimille mahdottomat taakat tai syyllisyys. Tapahtuu jotain käsittämättömän hyvää. Minkä tai kenen nimen sanon ääneen näissä tilanteissa? Jeesus on palmusunnuntain evankeliumissa ehdottomasti hän – tietty henkilö, joka tunnetaan nimeltä. Leviää tieto, että Jeesus on tulossa. Ihmiset menevät häntä vastaan. Fariseukset päivittelevät, että mikään ei auta, kun koko maailma juoksee hänen perässään. Eräät kreikkalaiset pyytävät: haluaisimme tavata Jeesuksen. Perimmäinen hyvyys on näille ihmisille persoona, josta käytetään tiettyä nimeä. Minäkin haluan mukaan tuohon vapautuneeseen vastaanottokomiteaan, Jeesusta nimellä kutsuvien joukkoon! Samaan aikaan Jeesuksen nimi tarkoittaa sitä, että hän on toinen kuin minun haavekuvani hänestä. Hän on kaksinkertaisesti toinen, sillä hän on toinen ihminen ja Jumala. Mieleen tulee C. S. Lewisin ajatus teoksesta ”The Problem of Pain”: Jumala on Rakkaus, mutta tämä Rakkaus on jotakin kiltteyttä ankarampaa ja suurenmoisempaa. Me odotamme Jeesuksen nimistä pelastusta, mutta kuinka voimme vastaanottaa jotain niin hänenlaistaan? Jeesuksen nimeä totteleva Rakkaus paljastaa ankarasti tekopyhyytemme. Jeesus on vakavailmeinen lapsi, joka vaatii meitä aikuisia näkemään elämäntapamme kestämättömyyden. Hän katsoo päin rakkaana ihmisenä, jolle olen tuottanut pettymyksen. Hän kääntyy pois eilen ihailtuna ja tänään epäihmiseksi tuomittuna tähtenä. Sama Jeesuksen nimeä totteleva Rakkaus on niin suurenmoista, etten voi odottaa sellaista edes vanhemmiltani tai rakastetultani. En keneltäkään muulta, jota kutsun nimellä. Tiia Orpana Kirjoittaja on pian teologian maisteri sekä karjalainen, kalliolainen, maailmankansalainen ja aina vähän koti-ikäväinen Miksi pääsiäistä vietetään? ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Keskiviikon ahtisaarna ke 17.4. klo 18. Iltamessu ja ahtisaarna Marja Kotakorpi. Kiirastorstain päivämessu ja ehtoollinen to 18.4 klo 14. Riikka Reina. Ennen messua klo 13 keskustelu ehtoollisen salaisuudesta. Kiirastorstain messu to 18.4. klo 12. Visa Viljamaa. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2. Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 18.4. klo 18 Eeva-Liisa Hurmerinta. Messun päätteeksi kirkko puetaan mustaan, kirkonkellot vaikenevat. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 19.4. klo 10. Visa Viljamaa, Jaana Partti, Vivika Oksanen ja Salonkikuoro. In manus tuas– Sinun käsiisi, Herra pe 19.4. klo 18. Ristin tie keskiaikaisin sävelin. Visa Viljamaa, Anima mea, Johanna Korhonen, Hilkka-Liisa Vuori. Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 10. Marja Kotakorpi, Vivika Oksanen ja Salonkikuoro. 2. Pääsiäispäivänmessu ma 22.4. klo 10. Mari Mattsson, Jaana Partti ja Olli Pyylampi. Lähdemessu ti 23.4. klo 18. Visa Viljamaa Hiljaisen rukouslaulun messu ke 24.4. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 25.4. klo 18. Suvi-Maria Roine. Kantaattimessu pe 26.4. klo 18 Kallion kirkko. Visa Viljamaa. Kantaesityksenä kuullaan Kaj-Erik Gustafssonin piispa Irja Askolan teksteihin säveltämä. Pääsiäisyön messu. Hanna Remes, musiikinjohto, Kilven kuoro, Kamarikuoro, SonorEnsemble ja Ahjo Ensemble, Inka Kinnunen, sopraano, Katja Mäkiö, altto, Tommi Niskala, tenori, Tuomas Lehtinen, baritoni, Juhani Holma, liturgi, Anna Pulli, urut, Oma Orchestra. Vapaa pääsy. 1. sunnuntai pääsiäisestä, messu 28.4. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta, Visa Viljamaa. Iltakirkko ma 29.4. klo 18. Mari Mattsson. Lähdemessu ti 30.4. klo 18. Visa Viljamaa. Kivimessu to 2.5. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa 18.4. Keskustelu ehtoollisen salaisuudesta, jonka jälkeen klo 14 mahdollisuus ehtoollisen viettoon, Riikka Reina. 25.4. Luento tatuoinneista. Tatuointitaiteilija, sarjakuvapiirtäjä ja rocktoimittaja Juho K. Juntunen. Hiljaisen lauantain iltasoitto la 20.4. klo 18 Kallion kirkko. Olli Pyylampi, urut. Vapaa pääsy. Iloa ja valoa kirkkokonsertti su 21.4. klo 16. Kallion kirkko. Johanna Rusanen-Kartano ja Pentti Hietanen. Jukka Nykänen, piano ja Liisa Makkonen, viulu. Liput: Ticketmaster 28 e ja toim.maksu, ryhmämyynti puh 040 511 0053. Kärsimystrilogiakolme iltaa kärsimyksestä Kallion kirkon vihreässä salissa ti 23.4. klo 18 Jobin kirja – syytettynä Jumala. Kouluttajana Riitta Keskimäki Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. G.F. Händel: Messias la 27.4. klo 18 Kallion kirkko. Kamariorkesteri Refugium musicum, Vokaaliyhtye Incanto ja Hiljaa Ensemble. Liput 25 / 20 / 10 e, Lisätietoja: www.incanto.fi. Kanttoreiden wappukonsertti ti 30.4. klo 16. Kanttorit karnevaalitunnelmissa. Kallion kanttoreiden perinteinen wappukonsertti. Tommi Niskala, Olli Pyylampi ja Vivika Oksanen. Ohjelma 10 e. Väliajalla vapaaehtoiset Kahvikaista ja –kallet myyvät munkkeja ja simaa. Konsertin koko tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Raamattuja rukousryhmä ti 23.4. klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Aloitamme rukoushetkellä Kallion kirkossa klo 16. Eläkeläisten piiri ke 24.4. klo. 13. Kallion kirkon kappelissa. Kukkoeteisen kutojat ma 29.4. klo 16. Teatteri Kallio. Sukkapiiri punainen lanka ke 24.4. klo 17 Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule yhteiselle aamiaiselle puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit, Merihakapiiri ke 17.4. ja 24.4. klo 13. Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9. Raamattupiiri ke 17.4. ja 24.4. klo 18 os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 18.4. klo 18 Pauliina Lindfors. Messun päätteeksi kirkko puetaan mustaan, kirkonkellot vaikenevat. Pääsiäisyön messu ja ateria la 20.4. klo 22. Visa Viljamaa, Riikka Reina. ks. tapahtumat. Pääsiäispäivän yhteismessu viron ja suomenkielellä su 21.4. klo 11. Peeter Paenurm, Pauliina Lindfors, Dagmar Õunap. Sateenkaarimessu ma 22.4. klo 17. Mio Kivelä, Aija Pöyri, Jaana Partti ja Messukuoro Ääniset. Messu su 28.4. klo 11. Riikka Reina. Tasausmessu su 28.4. klo 16. Visa Viljamaa. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Keski-Helsingin musiikkiopiston konsertti ke 17.4. klo 18.30. Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus pe 19.4. klo 15. Pappi Petri Patronen, David Hackston, kontratenori, Martti Laivuori, viola da gamba, Mirjam Kyrönseppä, urkupositiivi. Ohjelmassa mm.Bach, Schütz, Stradella. Vapaa pääsy. Pääsiäisyön messu ja ateria la 20.4. klo 22. Messun jälkeen kierretään kulkueena kirkon ympäri, josta astutaan kärsimysvapaaseen juhlapöytään. Vegeillallisessa hyödynnetään hävikkiruokaa, jonka valmistaa ravintoasiantuntija Charlotta Hyttinen yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Juhlasta tulee juhla, kun moni on mukana omine lahjoineen. Tule mukaan valmistelemaan juhlatilaa, tekemään ruokaa, tai avustamaan messussa! Ole yhteydessä Petri Patroseen, petri.patronen@ evl.fi tai 050 5756550. Vappubrunssi 1.5. klo 13-15. Tarjolla: kasviskeittoa, perunaja lohisalaattia, grillimakkaraa, riisiä, humusta, munakoisotahnaa ja leipää. Lisäksi tee/kahvi, simaa ja munkkeja. Hinta: aikuiset 8 e ja lapset 3 e Ilmoittautuminen 24.4. mennessä: kristyna.gillova@gmail. com. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta kevätesitteestä tai helsinginseurakunnat.fi/kallionseurakunta. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Tiistairuokailu 23.4. ja 30.4. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Lukupiiri ti 23.4. klo 17.30– 19.30. Oletko kiinnostunut lukemisesta ja monenlaisista kirjoista? Tunnetko halua jakaa lukukokemuksiasi toisten lukijoiden kanssa? Olisiko Alppilan kirkon lukupiiri sinua varten? Kokoonnumme Alppilan kirkolla kerran kuukaudessa. Jokaiselle kerralle valitsemme yhden kirjan (romaanin tai novellikokoelman) jonka pohjalta keskustelemme kirjasta vapaamuotoisesti ja vaihdamme usein ajatuksia myös ajankohtaisista kulttuuriteemoista rennossa ja avoimessa ilmapiirissä. Jos kiinnostuit ja haluat kuulla lisää kirjoista, tule rohkeasti mukaan! Lasten perjantait pe klo 10– 12. 26.4. Sämpyläpaja mummojen kanssa. Päiväkansa 60+ ma 29.4. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12– 14.30. Hinta 30 e/vuosi. Lentopallo ma klo 19 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. Alba Alppila Basket treenit Alppilan kirkon liikuntasalissa tiistaisin ja torstaisin klo 16.3018. Tavoitteellista kilpakoripalloa pelaavien pienten poikien joukkue. Toiminta aloitetaan vuonna 2007-2008 syntyneiden poikien kanssa. Kysy lisää Pablo Péres 044 757 4222 tai pablogilperez@hotmail.com. ? Pääsiäinen on kristityille ympäri maailmaa vuoden tärkein juhla. ”Pääsiäisenä juhlitaan Kristusta, joka on voittanut kuoleman”, Helsingin piispa Teemu Laajasalo muistuttaa. Ennen pääsiäistä kuljetaan Jeesuksen elämän viimeisten hetkien matkassa. Pääsiäisjuhlaa edeltävät päivät johtavat lohduttomasta surusta suureen iloon. Kiirastorstaina Jeesus syö viimeisen kerran opetuslastensa kanssa ja asettaa ehtoollisen. Pitkäperjantaina Jeesus kuolee ristille naulittuna ja häväistynä. Hiljaisena lauantaina Jeesus on haudassa ja pahuus näyttää voittaneen maailmassa. Lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä alkaa suuri juhla: Jeesus nousee kuolleista. Hauta on tyhjä. Jumalan rakkaus paljastuu vahvemmaksi kuin pahuus ja kuolema. ”Arjen haasteissa voi olla helpompi samaistua pääsiäistä edeltävään epävarmuuteen, epätoivoon, suruun ja murheeseen. Mutta pohjimmiltaan pääsiäinen ei ole toivottomuuden ja kuoleman muistopäivä. Se on toivon, elämän ja kuoleman voittamisen suuri ilojuhla. Kristuksen ylösnouseminen tarjoaa meille iankaikkisen elämän ja myös toivon siitä, että tapaamme rakkaimmat läheisemme taivaassa. Se on ihmeellinen ajatus. Pääsiäisen ilon on hyvä näkyä myös sen viettämisessä”, piispa Laajasalo sanoo. Useat pääsiäisen viettoon kuuluvat koristeet, ruoat ja perinteet kertovat pääsiäisen tapahtumista: pajunvitsat, kukkokoristeet, pääsiäisruoho sekä suklaamunat. Pajunvitsat viittaavat palmunlehtiin, joita pääsiäistä edeltävänä palmusunnuntaina laskettiin Jeesuksen eteen hänen ratsastaessaan Jerusalemiin. Pääsiäisruoho ja suklaamunat kertovat elämästä, joka voittaa kuoleman. Kukko muistuttaa muun muassa Jeesuksen opetuslapsesta Pietarista, joka kielsi kolmesti tuntevansa vangitun Jeesuksen. ”Siinä on jotain erityisen kaunista, että pääsiäisenä ihmiset ympäröivät itseään asioilla, jotka muistuttavat meitä juuri siitä Jumalan hyvyydestä, että elämä lopulta voittaa. Kasvava pääsiäisruoho muistuttaa paitsi keväästä myös Kristuksen ylösnousemuksesta”, piispa Laajasalo kertoo.
7 Nro 8 • Viikot 16-17/2019 ? ? Puheenvuoro Lounas arkisin klo 11-14 10,50-12,90€ Varaa paikkasi kevään juhlalounaille: Vappubrunssi 1.5. Äitienpäivälounas 12.5. Kattaukset klo 11 ja 14 Noutopöytä 42€ Tervetuloa! Ravintola Palema, Teurastamo Työpajankatu 2 rakennus 5 Helsinki www.ravintolapalema.fi Keskuspuistoryhmä seuraa huolestuneena ? Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet, Keskuspuistoryhmä on huolestuneena seurannut Garden Helsinki -hankkeen asemakaavan valmistelua. Kaava koskee Keskuspuiston eteläistä osaa ja sen kapeinta kohtaa. Esitetty massiivinen rakennuskokonaisuus katkaisisi Keskuspuiston etelästä pohjoiseen ulottuvan viheryhteyden ja kansallismaiseman, jonka keskeinen maamerkki on nyt Olympiastadion. Samalla se muuttaisi osan yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitetusta alueesta yksityiseksi. Haluamme kiinnittää huomiota esitetyn asemakaavamuutoksen lähtökohtia arvioitaessa Helsingin yleiskaavaa koskevan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen keskeiseen perusteluun, kun se kumosi Keskuspuistoon esitetyn rakentamisen lainvastaisena. KHO:n mukaan ”kun rakentaminen pääkaupunkiseudulla yleensäkin vähentää yhtenäisiä virkistykseen käytettävissä olevia alueita, on maakuntakaavassa Keskuspuiston kohdalle osoitetun virkistysalueen seudullisen merkityksen katsottava korostuvan voimakkaasti. Tähän nähden ja kun otetaan myös huomioon Keskuspuiston merkitys maakuntakaavassa osoitetun viherjärjestelmän kannalta, kyseessä olevaa yleiskaavaratkaisua ei voida pitää maakuntakaavassa osoitetun maankäytön täsmentymisenä tai hyväksyttävänä eroavuutena maakuntakaavasta”. Nykyisessä kaavassa on varattu mahdollisuus urheilurakennuksiin nyt kyseessä olevaan Keskuspuiston osaan Nordenskiöldinkadun eteläpuolella. Garden Helsinki ei ole kuitenkaan ensi sijassa liikuntatilaa. Suurin osa esitetystä uudesta rakentamisesta on muuta toimintaa, kuten hotelli-, liike-, kauppa-, toimitilaja asuntorakentamista. Tässä suhteessa esitys ei vastaa myöskään maakuntakaavaa. Ymmärrämme liikuntatilojen ja niiden kehittämisen tarpeet. Siihen on Helsingissä monia muitakin alueita. Myös nyt esillä olevalla alueella voi liikuntapalveluja parantaa, mutta olennaisesti vähemmällä lisärakentamisella. Nordenskiöldinkadun jäähalli voidaan peruskorjata ja uudistaa niin, että samalla kehitetään maanalaisia tiloja. Helsingillä on varaa huolehtia osittain suojellun jäähallin peruskorjauksesta, jonka hinnaksi on arvioitu 25-30 miljoonaa euroa, ja lisäksi investoida muun muassa sen maanalaisiin tiloihin. Olympiastadionin ympäristö muodostaa arvokkaan kansallisen kulttuurija maisemakokonaisuuden. Tähänastinen rakentaminen alueella on ollut mittakaavaltaan maltillista. Esitetty Garden Helsinki rikkoisi tämän kokonaisuuden massiivisella rakentamisella, joka nousee stadionin kattojen yläpuolelle, vie osan pallokenttien alueesta ja käytännössä katkaisee Keskuspuiston. Suurhanke toisi alueelle myös lisää liikennettä. Esitämme, että lautakunta hylkää Garden Helsinki -asemakaavaesityksen ja kehottaa sen sijaan valmistelemaan uuden ehdotuksen, joka mahdollistaa Nordenskiöldinkadun hallin ja alueen muun liikuntatoiminnan kehittämisen. Tässä yhteydessä voidaan selvittää mahdollisuudet uudistaa jäähalli niin, että se toimisi myös monitoimiareenana ja että sen maanalaisia tiloja laajennetaan. Lisäksi voidaan selvittää mahdollisuudet siirtää hallin vieressä olevat pysäköintipaikat maan alle, osoittaa sen paikalla maltillisesti ja mittakaavaltaan ympäristöä kunnioittaen liikuntatilojen lisärakennusoikeutta sekä muuttaa osa nykyisestä pysäköintialueesta puistoksi tai urheilupuistoksi. KESKUSPUISTORYHMÄ puolesta Veli-Pekka Kantanen Maija Hakanen Hakaniemenranta uudistuu ensi vuosikymmenellä Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy ja VSU maisema-arkkitehdit Oy Havainnekuva alueesta. ? Hakaniemenranta uudistuu ensi vuosikymmenellä, kun Kruunusillat-hankkeen pikaraitiotien myötä alueelle saadaan uusia puistoja ja asuinrakentamista. Hakaniemenranta uudistuu 2020-luvulla. Kruunusillat-hankkeen pikaraitiotietä varten rakennetaan uusi Merihaansilta, joka yhdistää Kalasataman eteläosan Nihdin Merihakaan. Kruunusiltojen raideyhteyden rakentamisen yhteydessä uusitaan myös Hakaniemensilta ja sen linjaus muuttuu vähemmän tilaa vieväksi. Teiden linjauksia muuttamalla vapautuu uutta rakennusmaata kaikkiaan kolmelle uudelle asuinkorttelille. Asukkaita on tulossa lisää yli tuhat. Asuinkortteleiden ensimmäiset kerrokset on varattu liiketiloille. Samalla Hakaniemenrantaan ja Kruununhaan puolelle rakennetaan uudet rantapuistot. Uusia satamia on tulossa kaksi, joista toinen on pienvenesatama ja toinen ammattimaista veneliikennettä palveleva satama. Hakaniemenrannan uusissa rantakortteleissa on tarkoitus kokeilla kaupungin uutta markkinaehtoista pysäköintimallia, eli rakennuttajat voivat vapaasti päättää pysäköintipaikkojen määrästä. Asemakaavan pohjaksi järjestettiin vuosi sitten ideakilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Harris–Kjisik Oy ja VSU maisema-arkkitehdit Oy. Kaavaehdotuksessa voittajatyön parhaita ideoita on työstetty edelleen ja voittajaehdotusta on sovitettu yhteen pikaraitiotien ja uuden Hakaniemensillan suunnitelmien kanssa. Alueelle on aiemmin laadittu asemakaava hotellitonttia, sekä sen tontin itäpuolella sijaitsevaa aukiota ja näihin liittyviä ranta-alueita varten. Asemakaavasta tekee lopullisen päätöksen kaupunginvaltuusto. Osallistuvan budjetoinnin suunnitelmat etenevät Osallistujia oli 4604, ehdotuksia hyväksyttiin 839 ja suunnitelmia 365 Ihmisiä kehittämistyössä OmaStadi Raksa -työpajassa helmikuussa. Kuva: Kimmo Brandt, Helsingin kaupungin aineistopankki. ? Helsingin suurpiirien alueellinen ääni nousi ensimmäisellä kaudella hyvin esiin OmaStadi -palvelussa internetissä ja OmaStadi Raksa -työpajoissa. Kaikkiaan osallistuvan budjetoinnin ensimmäisen kauden aikana osallistujia oli 4 604, ehdotuksia hyväksyttiin 839 ja suunnitelmia tehtiin 365 kappaletta. Osallistuvan budjetoinnin suunnitelmien hiontavaihe päättyi 8. huhtikuuta. Kevään aikana Helsingin kaupungin asiantuntijat arvioivat suunnitelmien toteuttamista. OmaStadi -palvelussa vireillä oleviin suunnitelmiin laaditaan kaupungin asiantuntijoiden voimin kustannusarviot 15.4.–14.6. Helsinkiläiset ja kaupungin asiantuntijat kehittivät alkuvuoden ajan yhdessä suunnitelmia alueellisissa OmaStadi Raksa -työpajoissa ja OmaStadi -palvelussa internetissä. Stadiluotsit järjestivät useita tapahtumia ja tapaamisia, joissa tuettiin suunnitelmien hiomista toteuttamiskelpoisiksi. – Osallistuvan budjetoinnin menetelmien hyödyntäminen on luonut Helsinkiin uudenlaisen yhdessä tekemisen kulttuurin, jossa hyödynnetään kaupunkilaisten omaa osaamista. Kaupungin asiantuntijoiden ammattitaito puolestaan täydentää omalta osaltaan prosessia. Hienoimpia hetkiä ovat olleet ne, jolloin kaupunkilaiset ja asiantuntijat ovat innostuneesti yhdessä miettineet ehdotuksia. Näin ehdotuksista on varmasti saatu kaupunkilaisten kannalta merkityksellisiä suunnitelmia, sanoo Helsingin kaupunginkanslian osallisuusja neuvontayksikön kehittämispäällikkö Kirsi Verkka. Pitkäjänteinen prosessi OmaStadi -palvelussa sai viime joulukuun alkuun saakka tehdä ehdotuksia asumisviihtyvyyden kohentamiseksi. Helsinkiläiset tekivät määräaikaan mennessä 1 273 ehdotusta. Suosittuja teemoja olivat muun muassa asukastilat, kulttuuriprojektit, liikuntapaikat ja ympäristöasiat. Helmikuussa järjestettiin alueellisia OmaStadi Raksa -työpajoja kaikissa Helsingin suurpiireissä sekä yksi yhteinen koko kaupungin kattava työpaja. Tulevana syksynä valmiit suunnitelmat tuodaan helsinkiläisten äänestettäviksi. Äänestyksessä parhaiten menestyneet suunnitelmat otetaan toteutukseen Helsingin kaupungin toimesta vuoden 2020 aikana.
8 Viikot 16-17/2019 • Nro 8 Kumppanuustalo Hannan huhtikuun taidenäyttely Lassi Tiittasen näyttely 4.-29. huhtikuuta, Sturenkatu 12, on nähtävillä ma-pe klo 9-15 Kumppanuustalo Hannassa kukitettiin taiteilija Lassi Tiittanen. Kuva: Juha Korkee. ? Mitä haluat tauluillasi kertoa? ”En oikeastaan mitään erikoisempaa”, sanoo taiteilija Lassi Tiittanen,” haluan vain kokeilla pystynkö tietynlaisen taulun tekemään. Olen aina tehnyt raskasta työtä ja koen maalaamisen vastapainona sille.” Kauanko olet taiteiluja harrastanut ? ”Vuonna 1977 saadessani taannehtivaa työttömyyskorvausta ja ollessani Raumalta töitä hakemassa, niin näin Rauman Lasi & Peili-liikkeen ikkunassa taiteilijatarvikkeet, jossa oli teline mukana, niin päätin ostaa ne, kun hinta oli 150 markkaa ja minulla oli yli 400 markkaa. Runoja kuitenkin tein jo kuusitoista vuotiaasta asti.” Mikä sinua innostaa ? ”Olen aina pitänyt väreistä, koska kotimökkini oli ulkoa harmaa ja tuvassa oli ruskea pahvi seinässä, kamarissa taas ruskehtava huokolevy ja ne oli mielestäni ikävän värisiä, niin halusin jotain iloisemman väristä, niin aloin maalata tauluja. Joskus olen unessa saanut idean ja hämmästynyt, kun olenkin myöhemmin nähnyt oikeasti sen saman maiseman.” Milloin teit ensimmäisen tauluksi? ”Vuonna 1977, mutta vuodenaikaa en tarkkaan muista. Sen kyllä muistan, että vaikka se ei kovin hieno omasta mielestäni ollutkaan, niin intialaiset merimiehet, jotka olivat silloin Raumalla halusivat ostaa sen, että se on kaukana. Ateneumissa näin Renoirin näyttelyn, pidin sen värimaailmasta. Samalla kuulin, että tämä ranskalainen taiteilija halvaantui. Myös minulta on kahdesti halvaantunut oikea käsi käyttämieni maalausvärien sisältämien raskasmetallien vuoksi. Olen siis oppinut raskaimman kautta käsien pesun merkityksen ennen syömään ryhtymistä.” Mitä tekniikoita käytät ? ”Tähän mennessä olen maalannut pääosin öljyväreillä, mutta myös kangasväreillä kankaaseen ja nahkatakkiin sekä runojen oheen piirrän tusseilla kutakin runoa käsittelevän piirroksen. Myös etuja takakannen piirrän itse. Pyhärannan sosiaalityöntekijä ohjasi kerran minut Uudessakaupungissa läänintaiteilija Raimo Aarraksen luo. Olin ottanut mukaan kovalevyn sileälle puolelle maalaamani teoksen. Läänintaiteilija Aarras neuvoi käyttämään levyn karheampaa puolta, jotta maali pysyisi paremmin. Tapaaminen vahvisti uskoa omaan näkemykseen” Luonto, henkilökuvat, rakennukset, vai mikä on lempiaiheesi? ”Kaikki missä on kirkkaita värejä ja joskus jopa sellaiset jossa on tummiakin värejä, mutta herättävät muistoja menneiltä ajoilta, kuten esim. erään kaverini luona Vanhassa-Ruoholahdessa minulla on kesken erään arkkitehtituttavani suunnittelema kaide vinttikamarissaan ja se on musta, mutta aamuauringon loistaessa keväällä siihen, niin se muistuttaa minulle Vaasassa 1984-1985 ollutta polkupyörää, jonka maalasin korjattuani sen ensin perikuntamme mökillä Pyhärannan Nuuskissa.” Teksti: Antero Nummiranta Kuvat: Juha Korkee Lassi Tiittanen kertoo välillä saavansa idean tauluun unessa ja yllättyneensä, kun unimaisema tuleekin todellisuudessa vastaan. Forssan kirkon taustan taivaan taiteilija on maalannut kirkkaan keltaiseksi, koska aamuyöllä taivaan sellaisena oikeasti näki. Kirkontornin kellon viisarit hän maalasi näyttämään 03:20, koska juuri silloin hän havainnon teki. Kuva: Juha Korkee. Luomuksen kävijämäärät viime vuonna kasvussa Kävijöitä Luomuksen Taiteiden yön tapahtumassa 2018. taan on ylipäätään kasvussa. Vaikuttavina tekijöinä ovat julkisessa keskustelussa vahvasti esillä olevat isot teemat kuten ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto, sekä ihmisen rooli tässä kaikessa, jotka puhuttavat yhä laajemmin. Luomus tarjoaa elämyksiä ja tutkittua tietoa aiheesta, toteaa Leif Schulman, Luomuksen johtaja. Luomuksen yleisökohteiden sijainnit, aukioloajat, pääsymaksut ja muut tiedot löytyvät osoitteesta luomus.fi. Luomus on osa Helsingin yliopistoa. ? Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili viime vuonna kaikkiaan 266 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Erityisesti Luomukseen kuuluvat kasvitieteelliset puutarhat kasvattivat kävijämääriään. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla ja ulkopuutarhassa vieraili arviolta yhteensä noin 84 000 kasveista kiinnostunutta kävijää. Ulkopuutarhan osalta kävijämäärä on arvio, sillä sinne on toistaiseksi vapaa pääsy eikä kävijämääriä lasketa. Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa kävijöitä oli noin 18 000. Kumpulan kausi käynnistyi jo perinteiseen tapaan biologian opiskelijoiden perhetapahtumalla, Vappushokkelolla, joka houkutteli paikalle lähes 2800 vierasta. Luonnontieteellisessä museossa vieraili viime vuonna runsaat 164 000 henkeä. Vuoden 2018 kesä oli poikkeuksellinen pitkine hellejaksoineen, mikä varmasti osaltaan lisäsi kävijämääriä. Lisäksi uudistettu Kaisaniemen ulkopuutarha oli edeltävien vuosien rakennustöiden jälkeen koko vuoden avoinna yleisölle kuten kasvihuoneetkin, jotka olivat 2017 kesällä suljettuina lähes kaksi kuukautta korjaustöiden vuoksi. Kaisaniemen uudistuneen ulkopuutarhan suosituille kesäopastuksille osallistui ennätykselliset 3 600 kasveista kiinnostunutta kävijää. Kaisaniemessä järjestetyssä Lummeyö -tapahtumassa jännitettiin yli 800 hengen voimin jättilumpeen kukintaa. Nuppu ei kuitenkaan suostunut avautumaan yleisön läsnä ollessa, vaan vasta seuraavana yönä. Tämä ei yleisöä haitannut ja lumme-innostus jatkui vielä tapahtuman jälkeenkin. Kumpulan puutarhaan kävijöitä houkutteli moni-ilmeisen puutarhan ja hellekesän lisäksi uusi kahvilatoimija (kesäkahvila Kumpu), sekä puutarhan tapahtumissa ja muutamana päivänä kuukaudessa avoinna olleet geologiset kokoelmat, jotka sijaitsevat komeassa pääkartanorakennuksessa. Toukokuun alussa alkavalla kesäkaudella kokoelmiin pääsee kurkistamaan aiempaa useammin. Aukioloajat ja kaikki Luomuksen tapahtumat lisätietoinen löytyvät Luomuksen sivuilta. Myös erilaiset yleisökohteissa järjestetyt tapahtumat, työpajat ja tietoiskut houkuttelivat kävijöitä vuoden aikana. – Luomuksella on myös varsin kattava tarjonta tilattavia opastuksia, joilla freelance-oppaamme johdattelevat luontotiedon pariin niin päiväkotilapsia, kuin eri-ikäisiä koululaisia ja moninaisia aikuisryhmiä, kertoo Leena Gustavsson, Luomuksen yleisöpalvelupäällikkö. Luomuksen opastuksia varattiin viime vuonna lähes 900. Tilatuilla opastuksilla, pääsymaksun hintaan sisältyvillä ja ilmaisilla opastuksilla, työpajoissa sekä koulujen talvisekä syyslomatapahtumissa vieraili vuoden aikana kaikkiaan runsaat 35 000 henkilöä. – Kiinnostus luontoa, luontotietoutta ja -tutkimusta koh
9 Nro 8 • Viikot 16-17/2019 Taiteilijavieraana Marjo Kuusela Marjo Kuusela. Kuva: Christopher Senn. ? Huhtikuun taiteilijatapaamisen vieras on koreografi, tanssija, taiteen akateemikko Marjo Kuusela. Häntä haastattelee toimittaja Kirsikka Moring. Marjo Kuusela aloitti tanssimisen nelivuotiaana ja näyttämödebyyttinsä hän teki muutamaa vuotta myöhemmin Åbo Svenska Teaternissa. Tanssi on siitä alkaen kuulunut hänen elämäänsä ja ollut hänen työtään, eikä eläkeiän saavuttaminen ole paljonkaan hidastanut tahtia. Kuusela muistetaan myös Tanssiteatteri Raatikon perustajana ja taiteellisena johtajana, pedagogina, Teatterikorkeakoulun professorina ja vararehtorina, ja on hän johtanut Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmääkin. Kuusela on tehnyt koreografioita niin nykytanssiin, balettiin, oopperaan, kansantanssiin kuin musikaaleihinkin. Hänet on palkittu mm. Pro Finlandialla ja taiteen valtionpalkinnolla. Viimeisin tunnustus oli Taideyliopiston kunniatohtoriksi vihkiminen vuoden 2018 kesällä. Lauantaina 27.4. kello 13, pääsylipun hinnalla, museokortti käy, Teatterimuseo. HSY kerää risuja pienkiinteistöiltä Helsingissä toukokuussa ? HSY kerää toukokuussa risuja ja oksia kiinteistöiltä Helsingissä. Keräys on tarkoitettu alle 10 asuinhuoneiston kiinteistöille. Keräyksen hinta on 80 euroa per noutopaikka. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kerää jälleen toukokuussa risuja ja oksia kiinteistöiltä. Keräys on tarkoitettu ensisijaisesti alle 10 asuinhuoneiston kiinteistöille Helsingissä. Näiden kiinteistöjen asukkaat ovat saaneet HSY:ltä keräystä koskevan kirjeen huhtikuun alussa. Myös muiden kaupunkien pienkiinteistöjen asukkaat voivat tiedustella HSY:ltä mahdollisuutta osallistua keräykseen. Keräyksen hinta on 80 euroa per noutopaikka. – Toukokuu on tyypillinen kuukausi, jolloin siistitään pihoja. Me helpotamme ihmisten arkea tuomalla risunkeräyspalvelun kotiovelle. Keräys on ollut hyvin suosittua, sillä viime vuonna saimme risuja noin 390 tonnia, kertoo HSY:n logistiikkapäällikkö Juho Nuutinen. Risuja kerätään 6.–26.5.2019 arkipäivisin kello 7–21. Mukaan pääsee 1200 ensimmäisenä keräyksen tilannutta kiinteistöä. Tilauksia otetaan vastaan 26. huhtikuuta asti. Tilausohjeet ovat HSY:n lähettämässä kirjeessä. Tietoja keräyksestä löytyy myös HSY:n verkkosivuilta, www.hsy.fi/risunkerays. Kokoa yhteinen risukasa naapurin kanssa Yhdellä keräyspaikalla voi olla risuja ja oksia enintään viiden metrin päähän tiestä. Risukasan on voitava olla paikallaan kirjeessä ilmoitetun kahden viikon keräysajan. HSY hakettaa risut hyötykäyttöön Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. – Naapurit voivat sopia keskenään yhteisen risukasan kasaamisesta. Tällöin laskutamme vain tilauksen tehnyttä kiinteistöä yhdestä noudosta. Naapurit sopivat itse kustannusten jaosta, kertoo Nuutinen. Asukkaat voivat myös itse viedä risuja maksua vastaan HSY:n Sortti-asemille Kivikkoon, Konalaan, Ruskeasantaan, Ämmässuolle ja Jorvakseen ympäri vuoden. Yksi peräkärryllinen risuja maksaa viisi euroa. Sortti-asemille ei voi tuoda jätettä kuorma-autolla. Sortti-asemat ovat avoinna arkisin kello 7–21. Ne palvelevat myös kolmena lauantaina 11.5., 18.5. ja 25.5. kello 9–16. Risuja ei saa polttaa taajama-alueilla eikä viedä metsiin tai yleisille viheralueille. kuorma-autolavallisen verran eli maksimissaan noin 30 m3. Ne on koottava yhteen kasaan tontin reunalle korkeintaan Aalto -yliopiston ylioppilaskunta lakittaa Mantan tänä vuonna ? Tänä vuonna on Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY:n vuoro lakittaa Havis Amandan patsas Helsingin Kauppatorilla vappuaattona. Tapahtuma alkaa patsaan pesulla klo 17 ja valkolakin Manta saa kutreilleen kello 18. Itse Lakki on jo herännyt talviuniltaan ja aloittanut matkan kohti Mantaa. Lakki on esimerkiksi laskenut mäkeä opiskelijoiden laskiaisriehassa Ullanlinnanmäellä ja viettänyt maailman parasta opiskelijan elämää Aalto-yhteisön tapahtumissa. Wappu on opiskelijoille iloinen ja riehakas juhla vuosi toisensa jälkeen. Valitettavasti tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vuodesta 2000 nykyhetkeen opiskelijoiden psyykkiset ongelmat ovat yleistyneet. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan mielenterveyden oireilua oli 30 prosentilla opiskelijoista. Yleisimpiä ongelmia olivat jatkuva ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, valvominen huolien takia sekä itseluottamuksen menettäminen. Muutos opiskelijoiden hyvinvoinnissa näkyy myös Aalto-yhteisössä. Viime viikolla Lakki sai kunnian olla mukana ensimmäisen vuoden opiskelijoiden Fuksipeijaisissa, joiden yhteydessä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Fuksitoimikunta avasi Wappupotti-keräyksen, joka kerää varoja mielenterveyspalveluille. Alunperin tarkoitus oli saada kasaan 500 euroa, mutta potin täytyttyä minuuteissa, tavoite nostettiin 10 000 euroon. Keräyksen on tarkoitus herättää keskustelua ja rikkoa mielenterveysongelmien ympärillä olevaa tabua ja tietysti tukea Suomen Mielenterveysseuran tärkeää toimintaa. AYY haluaa myös muistuttaa, että kiireisen ja vauhdikkaan Wapun tiimellyksessä on tärkeää pitää itsestä ja toisista huolta ja kysyä perheeltä, ystäviltä ja itseltään, mitä oikeasti kuuluu. Ennen vappuaattoa Mantan Lakki ehtii vielä moneen mukaan. Se tulee tapaamaan poliittisia päättäjiä, vaikuttajia, merkkihenkilöitä sekä Aalto-yliopiston alumneja. Keskustelua tullaan käymään ainakin mielenterveysasioita, ilmastosta ja tietysti Wapusta. Lakin matkaa ja vierailuja voi seurata Instagramissa aihetunnisteella #matkallamantalle. Kielikahvilasta potkua kielten opiskeluun ? Onko kielitaitosi ruosteessa? Jännittääkö ajatus kielen oppimisesta? Kielikahvilassa tutustutaan eri kieliin sekä Helsingin työväenopiston kieltenopetukseen. Kuka tahansa voi oppia uuden kielen! Helsingin työväenopiston Opistotalo täyttyy 27.4.– 28.4.2019 kielten sorinasta, kun kielikahvila avaa ovensa. Viikonloppu tarjoaa kattavan kuvan kielten opiskelusta sekä opistossa tarjolla olevista kielistä. –Kielikahvilassa voi kokeilla vaikkapa, millaista on korean kieli”, kertoo kielten suunnittelijaopettaja Maria Riihelä. – Kokeilu sopii erityisesti sellaisille, jotka ovat arkailleet tulla kurssille aiemmin. Kielifriikkien unelma Kahden päivän aikana ohjelmassa on tarjolla neljätoista kieltä puolentoista tunnin kokonaisuuksina. Tunneista löytyy niin alkeiden esittelyä kuin helppoa keskustelua ja korjaustyöpajaa. Mukana ovat myös antiikin kielet eli latina ja antiikin kreikka. Sunnuntain Magia antiikin maailmassa -luennolla kuullaan magian käytännöistä ja harjoittajista sekä maagisista teksteistä. Luento ei edellytä kreikan tai latinan osaamista. Kielikahvilassa on läsnä koko tapahtuman ajan työväenopiston kieltenopettajia, joilta voi kysyä kieliin liittyviä asioita. Opettajat auttavat myös sopivan ryhmän ja taitotason valinnassa. – Tapahtuma on todellinen kielifriikkien unelma: saman päivän aikana pääsee matkalle kreikasta italian kautta ranskan kieleen ja japanista korean kautta arabian maailmaan, hehkuttaa Riihelä. Opistotalo, Helsinginkatu 26 Vapaa pääsy. Tapahtuma on kaikille avoin ja sinne ei ole ilmoittautumista. Lauantai 27.4. 10.00–11.30 Kreikka (alkeita ja korjauspaja) luokka 409 10.00–11.30 Saksa (korjauspaja ja keskustelu) luokka 404 11.45–13.15 Kiina (alkeita ja joitain kirjoitusmerkkejä) luokka 409 11.45–13.15 Englanti (korjauspaja ja keskustelu) luokka 404 11.45–13.15 Ranska (korjauspaja ja keskustelu) luokka 408 13.30–15.00 Italia (korjauspaja ja keskustelu) luokka 409 Sunnuntai 28.4. 10.00–11.30 Venäjä (alkeiden esittely ja aakkoset) luokka 404 11.00–12.30 Latina (luento) luokka 407 11.45–13.15 Japani (alkeiden esittely ja aakkoset) luokka 404 11.45–13.15 Arabia (alkeiden esittely ja aakkoset) luokka 409 13.00–14.30 Magia antiikin maailmassa luokka 407 13.30–15.00 Korea (alkeiden esittely ja aakkoset) luokka 404 13.30–15.00 Serbia (alkeiden esittely ja korjauspaja) luokka 403 13.30–15.00 Espanja (alkeiden esittely ja helppo keskustelu) luokka 402 13.30–15.00 Viro (suomen ja viron vertailua) luokka 409
10 Viikot 16-17/2019 • Nro 8 HESYn uudelle eläinsuojelukeskukselle etsitään nimeä – Varainhankintakampanja tilojen remontoimiseksi käynnistyy toukokuussa ? Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on ostanut Pitäjänmäestä uudet toimitilat, joille haetaan nimeä 10.– 30.4.2019 välillä järjestettävällä nimikilpailulla. Varainkeruu rakennuksen remontoimiseksi huippuluokan eläinsuojelukeskukseksi alkaa toukokuussa. HESYn uuden eläinsuojelukeskuksen suunnittelutyöt ovat käynnistyneet vauhdikkaasti, mutta itse rakennus on vielä vailla nimeä. Yhdistys kutsuu nyt niminikkarit osallistumaan kaikille avoimeen nimikilpailuun, joka on auki 30.4.2019 asti. Kilpailuun voi osallistua internetissä osoitteessa hesy.fi/nimikisa, Instagramissa aihetunnisteella #hesynimikisa tai yhdistyksen Facebook-sivuilla. Ideoita eläinsuojelukeskuksen nimeksi haetaan myös 13.–14.4. Eläinystäväni-messuilla, joissa HESY on näytteilleasettajana osastolla 1e9. – Uusi toimipisteemme tulee olemaan nykyaikaisen, tulevaisuuteen kurkottavan eläinsuojelutoiminnan merkkipaalu, ja nimiehdotusten toivotaan olevan mieleenpainuvia ja yhdistyksen ydintoimintoja kuvaavia, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. Voittajanimen valitsee HESYn hallitus, ja se julkaistaan muun muassa yhdistyksen internetsivuilla, Facebook-sivuilla ja Instagram-tilillä. Perusteilla korkeatasoinen eläinsuojelukeskus Huippuluokan eläinsuojelukeskuksen perustaminen vaatii työtunteja, materiaaleja ja euroja. Hankkeen toteuttamiseksi HESY käynnistää toukokuussa varainhankintakampanjan, jonka tavoitteena on kerätä rahoitus uuden eläinsuojelukeskuksen remonttikulujen kattamiseen. Varainhankintakampanja kestää vuoden 2020 loppuun asti. Uusissa tiloissa HESY kykenee auttamaan entistä useampaa koditonta lemmikkiä ja tarjoamaan eläimille ensiluokkaiset pito-olosuhteet ja laadukasta hoitoa. Siellä kaikilla eläimillä on mahdollisuus ulkoilla ja toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Koirilla on omat ulkotarhat, kissoilla hyvät kiipeilymahdollisuudet ja kaneilla pääsy yrttitarhaan. Eläinsuojelukeskuksessa on tilat myös valistusja opetustoimintaa varten. – Suomeen tarvitaan ammattitaitoinen käytännön eläinsuojelutyöhön keskittynyt toimija ja korkeatasoinen eläinsuojelukeskus. HESYn nykyiset Itä-Pakilassa sijaitsevat toimitilat eivät vastaa enää tämän päivän tarpeita. Siksi jokainen remonttihankkeelle ohjattu lahjoitus on merkittävä ja mahdollistaa hyvän elämän edellytysten tarjoamisen kaikista puolustuskyvyttömimmille: heitteille jätetyille lemmikeille, Luukkainen kuvailee. Muuton myötä HESY siirtyy uuteen aikakauteen ja pääsee paremmin tavoittelemaan visiotaan yhteiskunnasta, jossa eläimiä kohdellaan hyvin, kunnioittavasti ja vastuullisesti. – HESYn keskeisiä arvoja ovat asiantuntijuus, yhteisöllisyys, positiivisuus ja avoimuus. Varainhankintakampanjassa tämä näkyy siten, että olemme saaneet projektiin mukaan paljon eri alojen ammattilaisia, jotka auttavat meitä hymyssä suin ja korvauksetta. He ovat mukana ajaakseen eläimille parempia oloja, summaa Uusi Eläinsuojelukeskus -varainhankintakampanjan tuottaja ja vetäjä Miira Ojanen. Ojanen on itsekin antanut osaamisensa kampanjan toteuttamiseen pro bono -perusteisesti. Kaupungit ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen ratkaisijoina Helsinki on ensimmäinen eurooppalainen kaupunki, joka sitoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen vapaaehtoiseen kaupunkitasoiseen raportointiin. Kuva: Omar El Mrabt T oimivimmat käytännöstä kumpuavat ratkaisut ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin löytyvät usein kaupungeista, todetaan ”Kaupungit ratkaisevat” -julkaisussa, joka julkaistiin tänään Helsingin kaupungin järjestämän kaupunkipolitiikan symposiumin yhteydessä. Toista kertaa järjestettävän Helsinki Symposiumin teemat liittyvät tänä vuonna kaupunkien toimijuuteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen edelläkävijöinä. – Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Kaupungistumisen myötä kaupunkien vaikutusvalta koko ihmiskunnan tulevaisuutta määrittävissä ratkaisuissa kasvaa. Siksi kaupungeilla on myös suuri globaali vastuu kestävän kehityksen kiperimpien pulmien ratkaisussa, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Vuoden 2019 Helsinki Symposium -julkaisu kertoo kaupunkien roolista sekä erityisesti niistä toimenpiteistä, joita kaupungeilta ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen edelläkävijöinä odotetaan. Julkaisussa eturivin suomalaiset tutkijat pureutuvat kaupunkien mahdollisuuksiin yhdessä etsiä yhä kestävämpiä arjen ratkaisuja niin liikenteessä, energiatuotannossa kuin rakentamisessakin. – Ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisena haasteena on jälleenrakentaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuva infrastruktuuri ja uudistaa siihen nojaavat elinkeinoelämän, asumisen, liikkumisen ja ruoantuotannon käytännöt, kuvailee ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen. – Monilla alueilla helposti implementoitavat toimet on jo toteutettu. Samalla sisäistä inertiaa omaavat, rakenteellista muutosta vaativat sekä eri toimialojen yli integroitavat toimet ovat vielä edessäpäin, huomauttaa Suomen ympäristökeskuksen kestävän kaupungistumisen strategisen ohjelman johtaja Emma Terämä. Kaupunkitutkijat peräänkuuluttavat kaupungeilta muun muassa aiempaa dynaamisempaa päätöksentekoa, politiikkatoimien tehokkaampaa toimeenpanoa sekä tukea kaupunkilaisten omaehtoisille toimille. – Etenkin uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön kannustavat politiikkatoimet ovat keskeisessä osassa, kun puhutaan päästöjen vähentämisestä, kirjoittaa kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola. – Helsingin kaupunki on osaltaan sitoutunut vastuun kantamiseen. Strategiaamme kirjattuna tavoitteena on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmamme on kansainvälistenkin arvioiden mukaan hyvin kunnianhimoinen ja konkreettinen. Helsinki haluaa erottua globaalin vastuun paikallisen toteuttamisen edelläkävijänä myös laajasti kestävän kehityksen teemoissa. Helsinki on ensimmäinen eurooppalainen kaupunki, joka sitoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen vapaaehtoiseen kaupunkitasoiseen raportointiin. Samalla haluamme sparrata itseämme sekä muita kaupunkeja, pormestari Vapaavuori toteaa. Kaupunkien etuna on kyvykkyys toimia käytännönläheisinä ja kokonaisvaltaisina ongelmanratkaisijoina. Monimutkaisten ongelmien ratkomiseen tarvitaan paitsi kaikki kaupungin toiminnot yhdistävää keinovalikkoa, myös asukkaiden, elinkeinoelämän ja koko kaupunkiyhteisön osallistumista. Samalla kaupungit on tunnistettava kansallisella tasolla strategisesti merkittävinä kestävän kehityksen periaatteiden ja ilmastopolitiikan toteuttajina, Vapaavuori painottaa. ”Kaupungit ratkaisevat – kaupunkitutkijoiden puheenvuoroja kaupungeista kestävän kehityksen edelläkävijöinä” ilmestyy Helsingin kaupungin julkaisusarjassa ja on saatavilla osoitteesta https://www.hel.fi/ static/helsinki/julkaisut/Kaupunkisymposium-2019.pdf. Kesän liikuntakursseja Kesä täyttyy liikunnasta! Lapsille on tarjolla mm. tennistä, liikuntaleirejä ja uimakouluja. Kuva: Maarit Hohteri H elsingin kevään ja kesän liikuntakursseille ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 10. huhtikuuta kello 16.00. Lapsille on tarjolla monipuolisia ja eri mittaisia EasySport-liikuntaleirejä, tennis-, melontaja padelkursseja sekä uimakouluja uimahalleissa että maauimaloissa. Lisäksi työikäisille on tarjolla uintitekniikkaopastusta Uimastadionilla, ja senioreille vesijumppaa Kinaporin palvelukeskuksessa. Lasten kevään ja kesän uimakoulujen tarkemmat aikataulut muut tiedot ovat katsottavissa osoitteessa asiointi. hel.fi sekä täällä, ja muu lasten kevään ja kesän liikuntaja kurssitarjonta täällä. Lasten sovelletun liikunnan kesän uimakouluinfot ovat nähtävissä täällä. Työikäisten kesän uintitekniikkakurssi järjesteään Uimastadionilla 17.-28.6., ja senioreiden vesijumppia Kinaporin palvelukeskuksessa 4.25.6. ja naisille 5.-26.6.
11 Nro 8 • Viikot 16-17/2019 Jalkahoitola Hoi-Tai aloittanut toimintansa Timo Tähkänen. Maimu. Maimu Kallion kirjastossa. ? Helsingin Alppilasta löytyy vastikään perustamani jalkahoitola. Rennossa hoitolassa saa jalkojenhoitoa terveydenhoidon näkökulmasta. Hoitolan seinillä on esillä Tähkäsen maalauksia ja tunnelma on viihtyisä. Yritykseni nimi Hoi-Tai tulee hoivasta ja taiteesta. Olen koulutukseltani lähihoitaja (vanhustyön ja jalkojenhoidon osaamisala) ja kuvataiteen maisteri. Yritykseni tarjoaa siis myös taidepalveluita. Palveluistani löytyy mm. Drag runoilija Maimu Brushwood o.s. Huolirinnan palvelut. Maimu on tullut Kalliossa tutuksi mm. pitämässäni satuhetkessä Kallion kirjastossa viime keväänä ja esiintyessäni jo kolmatta kertaa Kallio Kukkii-tapahtumassa tänä vuonna. Kesän polttareihin ehdotan drag-jalkojenhoitoa. Yllätä morsian tai sulhanen tuomalla hänet kaveriporukan kanssa hoitolaani. Timo Tähkänen ”Hjallis” Harkimo likainen Harry ? ? Kirja-arvostelu ? Harry ” Hjallis” Harkimo on Suomen tunnetuimpia henkilöitä, brändi. Mutta tunnemmeko tätä miestä todella vai tunnemmeko vain julkisuuskuvan ? Mikä mies ”Hjallis” oikein on ? Tätä mielenkiintoisen ristiriitaista miestä julkisuuskuvan takana yrittää meille valottaa toimittaja Marko Lempinen kirjassaan ”Harkimo – tarina likaisesta Harrysta ” (Otava 2019). Lempinen on tehnyt suurtyön, yli 300 sivua, tutkivaa journalismia, yrittäessään päästä lähelle Harkimon erittäin moninaista, monimutkaista elämää ja elämän piiriä. Osittain päässytkin aika lähelle, mutta vain aika lähelle. Ehkä ratkaiseva syy lähelle jäämiseen on se,että itse päähenkilö Harkimo ei ole ollut lainkaan mukana kirjanteossa. Tämä on huomattava ero esimerkiksi toiseen urheilukirjaan, Hotakaisen erinomaiseen Kimi Räikköskirjaan, jossa kirjoittaja Hotakainen pääsi oivalllisesti ihan Kimin iholle ja ihon allekin ! Koulukiusattu Lempinen kertoo hyvin Harkimon lapsuuden ja nuoruuden. Koulukiusattu lukihäiriöinen suomenruotsalainen ei ollut mikään unelmaoppilas, mutta selvitti kuitenkin ylioppilaskirjoitukset ja ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun. Lempinen kuvaa erinomaisesti erään Harkimon elämäntaipaleen keskeisen piirteen : Hjallis on erinomainen verkostoituja. Aina löytyy kavereita, elinikäisiä tukijoita jo opiskeluajoilta. Hjallis käyttää heitä hyväkseen, mutta hekin tuntevat saavansa jotakin Hjalliksen kaveruudesta. Tätä koko elämän kattavaa taitavaa yhteispeliä Lempinen kuvaa hyvin, koska juuri tämän pelin hallitsijana Hjallis on eittämätön mestari. Kiekkoa ja bisnestä Lempinen kuvaa Hjalliksen intohimoa purjehdukseen, maailmanympäri yksin. Uskomatonta. Sitten tuli jääkiekko ja Jokerit. Konkurssikypsä kiekkoseura Suomen huipulle. Kirjan kiekko-osuudessa mielenkiintoisin osuus on kertomus Jokereista ja HIFK:sta. Mahtuuko Stadiin kaksi kiekkoseuraa ? Oliko kulisseissa likaista peliä ? Suomenruotsalainen Hjallis sivuutti kieliasiat, nosti ”työläisjengin” Stadin Kingien rinnalle ja ohikin ! Jokerien menestystarina on kirjassa kuvattu hyvin. Kiekkomenestys ei kuitenkaan Hjallikselle riittänyt. Muutakin bisnestä piti tehdä ja se ei taas sujunut lainkaan niin hyvin. Tuli pahoja mokia. Kirjassa kerrotaan pahasti epäonnistunut, kymmenien miljoonien tappiollinen Jokerien jalkapalloseikkailu. Erilaiset rakennushankkeet Suomessa ja ulkomailla olivat myös vähemmän kannattavia, miljoonatappioita tuli niin ulkomaiden jäähallihankkeista kuin rakennusbisneksistä Suomessa. Näistä Lempinen on yrittänyt saada mahdollisimman paljon oikeaa tietoa, mutta kukaan ei oikein kerro, miten asiat todellisuudessa menivät ja ovat nykyisellään. Sipoonranta, Hanko-projekti ovat kyllä esillä, mutta … Venäläiset mukaan Kirjan antoisin ja mielenkiintoisin osa on kertomus venäläisen rahan tulosta mukaan Harkimon ja Jokerien kiekkotoimintaan ja Hartwall-Areenan rahoitukseen ja lopulta omistamiseen. Tällä hetkellä venäläisrahan mukanaolo hyödyttää sekä Hjallista, Jokereita että venäläistä rahaa, jota pumpataan Suomeen uskomattomia miljoonia tappiollisen jääkiekkotoiminnan, Jokerien, tukemiseksi. Kuinka kauan, jää nähtäväksi! Oma lukunsa kirjassa on Hjalliksen yksityiselämä, naisseikkailut. Niistäkin Lempisen kirja kertoo, aika nätisti. Ehkä näissä asioissa kaverien suut menivät vielä enemmän suppuun kuin Hjalliksen bisneksiä valotettaessa! Pentti Sainion erinomainen kirja ”Kummolan kääntöpiiri” kertoi jo aika paljon Harry Harkimosta. Nyt tämä Lempisen kirja kertoo lisää, mutta edelleen tämä elämän monitaituri jää osittain arvoitukseksi. Laulussakin kysytään ”Kuka hiton Hjallis ?” Ehkä arvoitus ratkeaa sitten kun Harry Harkimo itse kertoo elämästään. Sitä odotellessa kannattaa lukea Marko Lempisen ”Harkimo” . Pekka Hurme Huumeidenkäyttöhuone Helsinkiin? ? Helsingin kaupunginhallitus päätti, että suunniteltu huumeidenkäyttöhuone menee päätöksenteossa eteenpäin. Kaupunginhallitus päätti tehdä valtioneuvostolle lainsäädäntöaloitteen huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämisestä. Huumeiden käyttöön tarkoitetussa tilassa voisi käyttää suonensisäisiä huumeita. Kaupungin selvityksen mukaan valvotut, huolellisesti suunnitellut ja sijoitetut käyttötilat vähentäisivät huumehaittoja ja parantaisivat järjestystä ja turvallisuutta. Tilojen ajatuksena on ehkäistä huumekuolemia ja sairauksia sekä vähentää huumehaittoja ylipäänsä. Nykyisen lainsäädännön mukaan tällaiset tilat eivät kuitenkaan ole mahdollisia ja sen vuoksi laissa tulisi säätää siitä, onko huumeiden käyttö ja hallussapito luvallista vai luvatonta näissä suunnitelluissa käyttöhuoneissa. Pääkaupunkiseudun luontokohteisiin 130 retkeä P ääkaupunkiseudun luontokohteisiin järjestetään tänä vuonna 130 retkeä. Tiedot niistä on koottu Lähde retkelle pääkaupunkiseudun luontoon 2019 -retkikalenteriin. Retket käynnistyvät muuttolintujen tarkkailulla huhtikuussa ja päättyvät loka–marraskuussa, jolloin ihmetellään taimenten kutupuuhia Helsingin Longinojalla ja kaamosretkeillään Espoossa. Pääkaupunkiseudun kaupungit Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa ovat järjestäneet kuntalaisille ilmaisia, opastettuja luontoretkiä jo yli 30 vuoden ajan. Pääkaupunkiseudun luonto on uskomattoman monipuolinen ja yllättävä. Seudulta löytyy upeita kulttuurija luonnonmaisemia. Näissä ympäristöissä on rikas eliölajisto ja maisemiin liittyy kiinnostavia tarinoita. Luonnossa liikkuminen tekee hyvää mielelle ja ruumiille. Retkillä voi myös tutustua muihin luonnosta kiinnostuneisiin. Yhdessä koetuista retkistä jää hieno muisto ja paljon luontotietoa omilla retkillä hyödynnettäväksi. Pääkaupunkiseudulle muuttaneita retket ja puistokävelyt auttavat tutustumaan ja kotiutumaan uuteen asuinpaikkaansa. Kesän pörrääjiä ja uusia retkisaaria Monilla kesän 2019 luontoretkillä tehdään tuttavuutta pörräävien tai vipeltävien ötökoiden kanssa ja retken opas on varustautunut matkaan hyönteishaavin kera. Uutuus ja mainio apu omatoimisen saariretken suunnittelussa on HSL:n Reittiopas, johon lisätään kesäksi vakituisen vesiliikenteen piirissä olevien 26 saaren lähtösatama ja liikennöintiaikataulu. Harakan saari taas juhlii 30. merkkivuottaan kävijöille avoimena retkisaarena! Kalenterista käyvät ilmi myös lukuisat luonnonhoidon talkoopäivät, joihin osallistumalla voi tankata kosolti virkistystä, liikuntaa ja hyvää mieltä. Kalenterit jaossa kirjastoissa ja asiakaspalvelupisteissä Vajaat 30 000 painotuoretta Luontoretkikalenteria on jaossa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoissa, asiakaspalvelupisteissä, luontotaloissa sekä pdf-muodossa internetissä. Helsingin keskustassa keskeinen kalenteriden jakopaikka on Keskustakirjasto Oodi. Opastukset ovat pääosin suomenkielisiä, osalla retkistä on myös ruotsinkielinen opastus ja yksi retkistä on englanninkielinen. Retket ovat maksuttomia, lauttamatkoista peritään maksu. Joillekin erikoisretkille on ennakkoilmoittautuminen, muuten retkille on vapaa pääsy. Retkille voi osallistua kuka tahansa, kaupunkien rajat eivät ole esteenä. Osa retkistä on myös esteettömiä. Retkille osallistuminen ei edellytä huippukuntoa, tavallinen kunto riittää hyvin. HUSille lisää työsuhdeasuntoja Helsinkiin H USin strategian ja asuntopolitiikan mukaiset noin 100 asuntoa toteutetaan täydennysrakentamisena Helsingin Niemenmäen Luuvaniementielle Rakennushanke koostuu kahdesta pistetalosta, jotka on sovitettu arkkitehtuuriltaan kaupunkikuvaan, alueen rakennuskantaan ja lähiympäristöön sopivaksi. Hankkeen maanrakennustyöt ovat alkamassa ja talon perustustyöt aloitetaan huhtikuussa. Talo valmistuu vuoden 2020 lopulla ja se rakennutetaan KOy HUS-Asuntojen omistukseen. Kokonaiskustannusarvio on noin 18 miljoonaa euroa. Luuvaniementiellä on ollut vuodesta 1968 lähtien HUSin työsuhdeasuntoja. Hyvässä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa vähäisin tonttija maanvaihtomuutoksin saatiin aikaan kaavoittajan ja HUSin tarpeisiin hyvin soveltuva ratkaisu, joka eteni hyväksytyn kaavamuutoksen kautta nyt alkaneeseen rakentamiseen. – Niemenmäki sopii alueena erittäin hyvin HUSin tarpeisiin. Alueelta on mainiot julkiset liikenneyhteydet koko pääkaupunkiseudulle ja etenkin Meilahteen, HUSin työpaikkojen keskittymään. Matka sujuu nopeasti jopa kävellen tai pyöräillen. HUSilla on entuudestaan noin 1.400 työsuhdeasuntoa, joten Luuvaniementien uudet asunnot kasvattavat työsuhdeasuntokantaamme noin kuudella prosentilla, sanoo toimitusjohtaja Mikko Salla HUS-Kiinteistöt Oy:stä. Edelliset työsuhdeasunnot valmistuivat huslaisten käyttöön loppuvuodesta 2017 (98 asuntoa Helsingin Jätkäsaareen). HUSilla on noin 1100 työsuhdeasuntoa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Keravalla sekä noin 300 asuntoa kahdeksassa eri kehyskunnassa. – Kohtuuhintaisilla asunnoilla taataan osaltaan henkilökunnan saatavuutta ja pysyvyyttä. Tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, toteaa HUSin henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri. Kohteen lämmitysmuodoksi tulee ekologinen ja käyttökustannuksiltaan edullinen maalämpö yhdistettynä lattialämmitysjärjestelmään. Talojen ylimpiin kattokerroksiin on suunniteltu asemakaavan mukaiset näköalaterassit, kerhotilat ja talosaunat sekä teknisiä tiloja. Asukkaiden vuokrattavaksi tulee myös yhteiskäyttöauto.
12 Viikot 16-17/2019 • Nro 8 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Huhtikuun kulttuurikierros Jazzmeija Horn yhtyeinen hurmasi Savoyn yleisön maaliskuun Jazzfestissa. Kuva: Minna Hatinen. Me Noidat on Maija Pihlajaojan opinnäytetyö musikaalikonserttina, joka esitettiin myös Kellariteatterilla. Kuva: Paula Pihlajaoja. Eero Ojala ja Elisa Salo esittävät Unikuskeja, joiden Unikone leiskuu ilmoille unia kuin saippuakuplia Höyhentämössä. Kuva: Mikael Ahlfors. Eeppi Ursin ja Leo Kirjonen tulkitsevat sanoin ja laulamalla miehen elämää luolassaan eron jälkeen Kapsäkissä. Kuva: Tuukka Raitala. Tommi Toijan veistos Muukalainen on Johanna Ikolan hienon ”Huoli” -tanssiesityksen voimahahmo Forum Boxissa. Kuva: Joakim Pusenius. ? Suuri osa puolueista on valmis nostamaan kulttuurin rahoitusta. Tästä huolimatta kulttuuri ei juuri näkynyt puolueiden painotuksissa eduskuntavaalien alla. Monet taidejärjestöt kutsuivat ehdokkaita paneeleihinsa. Uusi Jazz-festivaali sai hyvän alun Savoy JAZZFest kokosi 8.– 10.3. yhteen kotimaisen jazzparhaimmiston ja kirkkaimmat kansainväliset jazztähdet. Festivaalin taiteellisena johtajana toimi trumpetisti Jukka Eskola. Avajaisperjantaina esiintyi UMO ”Jazz Noir” ja jazzrumpali Billy Cobham ”Crosswinds Project”. Yhdysvaltalainen äänitaituri ja sielukas jazzlaulaja Jazzmeia Horn esiintyi ensimmäistä kertaa maassamme. Grammy-ehdokkuudella huomioitu Horn esiintyi Savoy-teatterissa kokoonpanolla Victor Gould, piano, Ben Williams, basso, ja Anwar Marshall, rummut. Horn sai niin hyvän vastaanoton, että aikataulu petti parhaaseen festivaalityyliin ennalta luvatusta. Sitä seurannut Jazz-Emmalla palkittu trio 3TM on rumpali Teppo Mäkysen, basisti Antti Lötjösen ja saksofonisti Jussi Kannasteen kokoonpano, joka soittaa meditatiivista, vapaasti hengittävää jazzia, johon yhdistyvät elektroniset elementit. Ruotsalainen Bo Sundström yhtyeineen päätti festivaalin . Bo Kaspers –orkesterin johtohahmona tunnettu muusikko tarjosi ohjelmistoa ryhmän tuoreelta, hienot arvostelut saaneelta levyltä ” Mitt dumma jag” . Jostain muusta kuin miesoletetuista ”Me Noidat” on Maija Pihlajaojan opinnäytetyö (TAMK musiikkiteatteri), joka esitettiin myös Kellariteatterilla. Kirjallisen opinnäytetyön nimi on ”Bechdelin testi musikaaleissa”. Siinä tekijää keskittyy naisten näkyvyyteen ja näkymättömyyteen musikaalien dramaturgiassa. Amerikkalainen sarjakuvapiirtäjä Alison Bechdel esitteli 1985 sarjakuvassaan testin, jonka avulla voidaan tarkastella elokuvissa esiintyvien naisten roolihahmojen läsnäoloa. Testi sisältää kolme ehtoa, jotka kyseisen musikaalin täytyy toteuttaa. 1. musikaalissa täytyy olla kaksi naista, joilla on roolinimet. 2. heidän täytyy keskustella toistensa kanssa ja 3. jostain muusta kuin miesoletetuista. Bechdelin testi on saanut alkunsa feministisestä sarjakuvasta ”Dykes to Watch Out For”. Hän piirsi sarjakuvakirjan ”Fun Homen”, mistä myöhemmin tehtiin musikaali ”Fun Home”. Klitsun lavalla esitetyt kappaleet neljälle naiselle ja orkesterille oli valittu musikaaleista, jotka läpäisevät Bechdelin testin. En tunne testiä, mutta laulut svengasivat todella hyvin yleensä puheteatteriin varatussa tilassa, joka oli tupaten täynnä. Unia pulppuaa koneesta Höyhentämössä, Ullanlinnassa, esitettiin pitkään ”Unikuskeja”, joka on railakas nukkeja draamateatteria yhdistävä seikkailu 4-9-vuotiaille ja aikuisille. Käsikirjoituksesta vastaavat Valto Kuuluvainen ja K. Rasila jututtivat lapsiryhmiä taustatyönä. Unet ovat läheisessä suhteessa lasten arjen tapahtumiin ja temperamenttiin. Tietokonepelaaja näkee unia peleistä. Monet näkevät unia kavereista ja lemmikeistä. Unet ovat viihdettä, miellyttäviä trippejä aivoille ja mielikuvitukselle. Unikuskien näyttämön sydän on maaginen Unikone, josta unet purkautuvat ilmoille kuin villiintyneet kuplat saippuakoneesta. Unet ovat rinnakkaistodellisuus, kolikon kääntöpuoli, johon arjen tapahtumat vuotavat ja sekoittuvat. Esitys tutkii arjen kieltojen ja rajojen sekä tiedostamattoman suhdetta ja väittää, että painajaisia ei tarvitse pelätä – unet voivat pysäyttää meidät asioiden äärelle, jotka meidän on tärkeä kohdata. Näyttämöllä Elisa Salo ja Eero Ojala ovat hurmaavan hauskoja ja innoittuneita unikuskeja, joiden tekniset vempeleet herättivät lapsissa paljon kiinnostusta. Miesluolassa sielu herkistyy – Ennen kuin viet mut maailman ympäri / ja viettelet mut seteleilläsi / Ennen kuin vuosikertaviiniä me maistelemme sviitissäsi kaiken yläpuolella / Mä leikkaan luottokorttisi kahtia / ja puhkon kumit sun avoautosta / Mä seison Grand Canyonin reunalla ja muistan miten Thelma ja Louise kaiken ratkaisikaan…, lahjakas lualuntekijä Eeppo Ursin tulkitsee ”Tue mua” –laulussaan. Se on yksi kaunis balladi, jonka kuulimme Musiikkiteatteri Kapsäkin salissa ”Miesluola”-esityksessä, jonka pääosassa oli tanssija-näyttelijä Leo Kirjonen. Miehestä piti tulla paperialan kova ammattilainen, mutta hän juuttui puistotöihin ja 13-vuotiseen avioliittoon, joka päättyi siihen, että vaimo rakastui toiseen naiseen ja lähti. Rami perusti sitten luolan yksinäiselle surutyölleen, vailla suuntaa. Kuulemme mainiota eromusiikkia Eminemiltä, Fleetwood Macilta, Red hot chili peppersiltä ja monelta muulta. Eeppi Ursin esittää uutta naisystäväehdokasta, mutta suhde ei oikein etene miehen traumojen vuoksi. Mies on herkkä, nainen välillä kovis. Exsäkin tulee baarissa vastaan. Tragikoominen musiikkiteatteriesitys, jonka Mikko Paananen ohjaa, pitää mainiosti otteessaan. – Aina kun yksi ovi sulkeutuu, aukeaa jossakin ikkuna. Ei välttämättä kuitenkaan pitkään, pitkään, pitkään aikaan, muka lohduttava ajatus tiivistyy. – Tue mua, usko mua, anna mulle voimaa / Katso mua, koske mua, kuule jos kuiskaan / Tue mua, uskon sua, kun vaan sanot että selvitään / Ennen kuin viet mua taas, Ursinin laulu pyytää. ”Tue mua” ja ”Jos” olivat myös hänen viimeisimmällä albumilla ”Jäljet”, joka tuli 2017. Hiljaisen huolen kantaja Ihmettelevä katse kohdistuu Tommi Toijan Muukalaisveistokseen, joka on Johanna Ikolan koko ”Huoli” -tanssiesityksen voimahahmo. Patsaan alati muuttuva katse ja tunteet tulevat lähelle. Teos ilmaisee huolta, kaikille tuttua tunnetta. Kyse on Ikolan kolmiosaisen teossarjan ensimmäisestä osasta, jonka näimme Galleria Forum Boxin Montussa. Huoli on näkemyksellistä tanssitaidetta, kaunista ja hallittua liikkeitä, joka hahmottaa sitä, mitä ei voi selittää, ainakaan kovin helposti. Staattinen tunne tanssijasta ja patsaasta on aktiivista ympäröivää todellisuutta, Vivaldin musiikilla myös kesää. Patsas inhimillistyy ja saa kaulaliinankin kaulaansa – tanssijan puserosta tehdyn. Se on reflektio patsaan ja tanssijan toistensa ymmärtämisestä. Huolikin katoaa. Ikola sanoo näkevänsä Toijan Muukalaisessa hiljaisen huolen kantajan, huolen kohteen ja samalla myös inhimillisen huolettomuuden. Näyttelijä Hellevi Seiro, eli kuuluttaja Hellevi Härkönen on kolmas keskeinen esiintyjä. Teossarjan toinen osa ”Kanna mua” esitetään vuoden päästä, kolmas osa Toijan yksityisnäyttelyn yhteydessä Taidehallissa kesällä 2021. Alpo Aaltokosken ja Liisa Pentin esityksissä kannuksensa hankkinut Ikola on kiinnostavimpia nuoremman polven tanssitaiteilijoitamme. Tanssiperformanssi monelle aistille ”Metamorphic Rocks – Neljän virtaavan kauden sfääriä” -esitys on kokonaisvaltaisesti kaikkiin aisteihin vetoava ja energeettinen performanssi. Sen jokaisessa neljässä osassa tapahtuu eri vuodenajan sfääriin liittyviä muutoksia. Esitys liikkui Galleria Kajasteen tilassa, sfääristä toiseen katsojien seuratessa mukana. Esitys on laulavan tanssija-koreografi Laura Pietiläisen sielun voimahahmon ”Michaela-The Queen of Fucking Everythingin” ja tanssija-kuvataiteilija Sara Kovamäen alias ”Sara-The Transformerin” kehollinen transformaatiomatka ja tanssiduetto. Vapaan sisäänpääsyn esitykseen oli väkeä sunnuntai-illaksi tungokseen asti. Välillä tanssijat joutuivat harppomaan yleisön seassa ja ylitse. Esitys huipentui gallerian alakerran perätilan teltan ympärille, jossa katsojille tarjottiin hedelmiä ja otsamaalauksia henkistyneessä tunnelmassa. Samalla esitys oli useita artisteja sisältävä konsertti, eri muotisuunnittelijoiden muotinäytös, monien kuvataiteilijoiden esitysinstallaatio sekä parantavia tuoksuja väreilevä taikapiiri. Jokaisessa sfäärissä transformatiivinen tanssi tapahtuu eri musiikintekijöiden,
13 Nro 8 • Viikot 16-17/2019 ? ? Kulttuuri Wilma-Emilia Kuosa tanssii yli taiteen rajojen Muistojeni kahvila -elokuvan naispäänäyttelijä Eveliina Kauhanen ja Veloces-tanssiryhmäläiset sovittautuvat Sanomalan hissiin tanssimaan koreografi Wilma-Emilia Kuosan (oik.) ohjeita. Kuva: Raimo Granberg. Tanssija Wilma-Emilia Kuosa herkistyy Geishassa Emma Salokosken lauluun. Kuva: Raimo Granberg. Wilma-Emilia Kuosa tanssii ja Emma Salokoski laulaa Geishassa, joka käsittelee seinäpiirustuksen kaltaista stereotyyppistä naiskuvaa Stoassa. Kuva: Raimo Granberg. ? ” Geisha” on Wilma-Emilia Kuosan monitaiteellinen tanssikonsertti, jolla on ollut jo kolme erimuotoista esityskertaa. Ensimmäinen oli Huopalahden Asematilassa, jonka pienehkössä tilassa Kuosa tanssi itseään geishana esittävien valokuvien edessä. Toinen oli viime syksynä Kanneltalolla, jossa oli jo hieman isompi galleriatila geisha-näyttelyn keskellä. Kuosa joutui liikkumaan välillä ryömien yleisön välistä. Siihen tuli jo Emma Salokosken musiikki mukaan. Teos on Kuosan koreografioima ja Salokosken säveltämä. Kolmas osa oli helmikuulla Stoan isommissa puitteissa. Esitys alkoi aulasta, jatkui tanssisalissa. Kuosan koreografia houkuttelee esiin geishojen herkkyyden ja hiljaisen vakaan pidättyväisyyden liike-kielenään jazztanssi. Emma Salokoski on säveltänyt teoksen musiikin käyttäen instrumenttinaan vain omaa ääntään. Hän laulaa sävellyksen livenä esityksissä. Teos vie yleisön tarkastelemaan eläviä ja tauluihin vangittuja vartalomaalattuja geishoja. Kuosan tanssi on nyt ylväämpää, omilla jaloilla liikkuvaa. Piirtoheitin heijasta naisen asemaa kuvaavia puhekielenomaisia sanoja, joiden ääreen tanssija ja laulaja välillä pysähtyvät. Geisha-tanssikonsertti herättää kolmessa esityksessä henkiin ”Geisha Photo Exhibition” -valokuvanäyttelyn. Geisha Photo Exhibiton on kuvasarja, joka kuvastaa naisen paikkaa nyky-yhteiskunnassa. Kuvasarjan jokaihaphoto 2nd edition. Jazztanssiin Ranskassa ja Englannissa keskittynyt Kuosa toimii koreografina perustamiensa jazztanssikollektiivien ”JazzAttack” ja ”RAW” yhteistyössä Minttu Pietilän kanssa. Hän on Jazz&Dance -konseptin tekijä ja suositun improvisaatioklubin tanssiva emäntä, mm. Kokoteatterissa. Taiteilijan lähtökohtana on käyttää kehoa instrumenttina, jolla musiikkia tulkitaan. Hänen metodinsa pohjautuu jazztanssin juurista ammentavaan Mattox-tekniikkaan, jonka pohjalta hän on kehittänyt oman lyrical jazz -tyylinsä. Uutena aluevaltauksena on suomalaisen koreografin rooli ranskalaissuomalaisessa ”Muistojeni kahvila” -elokuvassa, joka valmistuu tänä vuonna. Elokuvan ohjaa Valto Baltzar, joka aiemmin on työskennellyt teatterille. Kyllä, hän on kuulua taiteilijasukua. Elokuva kertoo äitinsä kahvilassa työskentelevän Emilien ja Suomeen muuttaneen ranskalaismies Philippen koskettavan rakkaustarinan. Juoni etenee laulujen kautta ja kertoo rakkauden voimasta aikana, jolloin ympäröivä maailma muuttuu jatkuvasti kovemmaksi ja inhimillisyyttä on entistä vähemmän. Baltzarin esikuvana on Jacques Demyn ”Cherbourgin sateenvarjot”. Pääosissa nähdään Lionel Nakache ja Eveliina Kauhanen, myös debyyttinsä elokuvassa tekevä tunnettu ranskalainen tähti Anouchka Delon ja suomalaisten rakastama Irina Björklund. Näimme elokuvakohtauksen kuvauksen, jossa Sanomatalon hissiseinä ”tanssitti” 25 tanssijaa yhdeksässä kerroksessa. Lisäksi kuvissa oli kaksi näyttelijää, jotka kuljettavat kohtauksessa elokuvan tarinaa. Tanssijat puvusti Anu Gould ja he tanssivat viidessä eri värissä kokovartalosukissa. Visuaalinen lopputulos tullee olemaan hieno. sen kuvan teemana on jokin ihmisoikeus. Kuosa poseeraa kuvissa vartalomaalattuna geishaksi. Sen tekee Maaren Heiskanen. Kuvat on ottanut Jean-Claude Néron @GeisLaura Pietiläinen ja Sara Kovamäki esittivät upean, tanssia, musiikkia ja kuvataidetta yhdistävän, performanssin Galleria Kajasteen molemmissa kerroksissa. Kuva: Raimo Granberg. Veera Aaltonen esittää katsojan mielikuvituksessa Proxima Groupin lentohenkilöä, jonka kauhu juuttuu kurkkuun. Kuva: Aarne Linden. Ilmastomarssi kokosi lauantaina 6.4. eri arvioiden mukaan pitkälle toistakymmentä tuhatta liikkeelle tämänkin lapsen tulevaisuuden hyväksi. Kuva: Raimo Granberg. muotiasujen, kuvataideteosten ja tuoksujen kanssa resonoiden. Kuvataiteesta vastasivat Mitja Lehtevä, Hermanni Saarinen, Joel Slotte ja Saku Soukka. Musiikkia tekivät Biitsi (Kim Modig & Heidi M. Wee), Helz, Sirja Puurtinen ja Eero Savela, muotia Jatuli, KATIVEE, Iljana, Minna Paussu Design. Aistikauhuista sokkoteatteria Tapanilassa Proxima Group lentää nopeimmat ja luotettavimmat reitit maan ja Proxima Centauri B:n välillä. Katsoja saa tietoa lennon kulusta: matkustajat nukkuvat turvallisesti syväunta kapseleissaan, ekologisessa koneessa. Turvallisuudesta ja elintoiminnoista huolehtivat 40-henkinen miehistö sekä aluksen tekoäly, älytietokone AINO. Turvallisuutesi on taattu! ”Proxima 8” on kekseliäs esitys, joka hyödyntää laajasti haju-, kuuloja tuntoaistia. – Katsojia ei esityksen aikana satuteta, eikä heidän omaisuuttaan vahingoiteta. Mutta heihin saatetaan koskea…, esittely lupaa. Mutta vähän valjuksi jäi kauhu koskettelulla tai ilman. Kovasti on melua siitä, kun kapseleissa nukkuvista ei löydy enää elonmerkkejä ja sitä päivitellään. Teatteri Tuike on tuottanut aiemmin jo kaksi aistikauhuesitystä ”Viimeinen vuoro” (2014) ja ”Hautajaiset” (2016), jotka molemmat saavuttivat suuren suosion kauhufanien keskuudessa. Viimeinen vuoro -esityksestä järjestettiin neljä loppuunmyytyä esityskautta ja sen kävi kokemassa yli 3 000 kauhufania. Näin sen vasta uusintavaiheessa, ja pidän sitä kolmikosta parhaimpana. Aistikauhu tunneliin juuttuneesta metrojunasta oli jotenkin käsin kosketeltavampaa kuin Alien-sukupolven tieteisseikkailu. Ilman näköaistia eläminen saa kaiken jännityksen tuntumaan aidommalta ja katsoja ikään kuin sulautuu osaksi jännitystarinaa. Työryhmässä ovat ohjaaja Nina Rinkinen, Aarne Linden, Otso Helos, Riina Nieminen, Miika Elmgren, Veera Aaltonen ja Sanna Warsell. Korvaamaton kampanja veti väkeä – Ilmastoasia ei ole toivoton, vaan meillä on ennen kaikkea toivoa, moni ajatteli tai sanoi ääneen suuren ilmastomarssin aikana. Ilmastomarssi 6.4. oli toinen; ensimmäinen järjestettiin viime syksynä. Tuolloin mielenilmaukseen kokoontui järjestäjän mukaan 8 000 ihmistä, huhtikuun kylmähkössä ilmassa paikalla oli poliisin arvion mukaan 10 000, järjestäjien mukaan 20 000 ihmistä. Totuus yleensä löytyy jostain siitä väliltä. Tapahtuma alkoi Senaatintorilla. Kulkue lähti kohti eduskuntataloa, jossa oli musiikkia ja ohjelmaa. Kansalaistorilla oli piknik-tyyppiset jatkot. Marssi oli nimeltään Ilmastomarssi 2. Sen järjestäneen Korvaamaton kampanjan takana on erilaisia luonnonsuojelujärjestöjä, kuten Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Bird Life ja WWF Suomi. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikot 16-17/2019 • Nro 8 Atrain kortteli julkisivujen puolelta. Havainnekuva: Kirsti Siven ja Asko Takala Arkkitehdit Oy. Atrain korttelin sisapiha. Havainnekuva: Kirsti Siven ja Asko Takala Arkkitehdit Oy. suunnittelee Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy. Skanska on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä Kalasataman Verkkosaaren ja Sompasaaren alueen asuntokehittäjistä ja rakentajista. Alueella on Skanskan omia asuntoprojektikehityshankkeita rakenteilla ja suunnittelussa, minkä lisäksi Skanskalla on työn alla myös lähes 200 asunnon Gustaf Wilhelm -kortteli Helsingin kaupungille, SATOlle rakennettavat 96 ja 63 asunnon hankkeet, TA-Kotien 47 asunnon hitas-yhtiö, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan käyttöön tuleva suuri toimitilakokonaisuus sekä Lindström Investin toimistotalo. Älykkäät energiajärjestelmät Kalasataman alueella ympäristötehokkuus on huomioitu esimerkiksi siten, että koko alueen jätehuolto toteutetaan imuputkijärjestelmällä. Tämä vähentää jäteautojen liikkumista alueella. Näin siellä syntyy tavallista vähemmän liikenteen hiilidioksidipäästöjä ja ilmanlaatu pysyy parempana. Fiksu Kalasatama -kokonaisuuteen kytkeytyvän Älykkäät Energiajärjestelmät -hankkeen tontinluovutusehdot edellyttävät ekotehokkuutta muillakin tavoin. Rakennettaviin asuntoihin tulee automaatioja energiainformaatiojärjestelmä, joka tekee mahdolliseksi huoneistokohtaisen vedenja energiankulutuksen seurannan ja sähkölaitteiden etähallinnan verkossa. Huoneiston asukas voi näin esimerkiksi seurata sitä, miten paljon huoneistossa kuluu sähköä ja vettä keskimäärin ja milloin on kulutuspiikkejä. Kalasataman asukkaille keskeisen virkistysmahdollisuuden tarjoaa alueen rantoja ja kanavia kiertävä rantapromenadi. Kalasataman entinen satamaja teollisuusalue on muuttamassa radikaalisti muotoaan, ja vuoteen 2040 mennessä asukkaita on siellä noin 25 000 ja työpaikkoja noin 10 000. ? Skanskan ja Helsingin kaupungin yhteistyö jatkuu Kalasataman Verkkosaaren alueella, kun Skanska toteuttaa Capellan puistotien varrelle viiden kerrostalon Atrain-korttelin. Urakkasopimuksen arvo on noin 44,8 miljoonaa euroa. Talojen korkeudet vaihtelevat kuuden ja kahdeksan välillä, ja niihin tulee yhteensä 193 asuntoa. Asuntojen joukossa on niin omistus-, asumisoikeuskuin vuokra-asuntoja. Korttelin yhteispihan alle sijoittuu yhtiöiden yhteinen autohalli. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan asuntoja palvelevia yhteistiloja sekä muutamia liiketiloja. Rakennettavien yhtiöiden nimet ovat HEKA Kalasatama Capellan puistotie 24, As. Oy Helsingin Capellan kanava sekä Helsingin Asumisoikeus Oy Atrain. Atrain-kortteliksi nimetyn kokonaisuuden ulkonäkö noudattelee Kalasataman vallitsevaa ilmettä, jossa rakennusten julkisivut ovat tiilimuurattuja. Kokonaisuuden Skanska rakentaa Atrain -asuntokorttelin Kalasatamaan Via Cruciksen tulkitsevat tänä vuonna nuoret näyttelijät Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittaman Via Cruciksen päärooleihin valittiin näyttelijät ylioppilasteatteri Kellariteatterin riveistä. Kuva: Sakari Röyskö ? Helsingin Via Crucis -pääsiäisvaelluksen Jeesuksen roolissa nähdään 25-vuotias näyttelijä Eric Barco. Hän on nuorin Jeesusta esittänyt näyttelijä vaelluksen historiassa. Teatterikorkeakoulussa opintojaan viimeistelevä Eric Barco pohtii Jeesuksen roolin kautta maskuliinisuutta. ”Kuten Jeesus aikanaan asettui vastakarvaan, toimi poikkeuksellisesti ja kyseenalaisti normia, koen minäkin historiallani ja kehollani rikkovani maskuliinisen miehen stereotypiaa.”, miettii Barco. Hän näkee kärsimysnäytelmän ja nykypäivän välillä yhtäläisyyksiä: – Ajassamme on todella paljon kärsimystä, niin jokaisessa ihmisessä sisällä kuin ihmisten ja kansojen suhteissa toisiinsa sekä luonnossa. Haluan uskoa, että hyvän tekeminen ja kauniin näkeminen ympärillä toimivat perhosefektin tavoin. Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittaman Via Cruciksen päärooleihin valittiin näyttelijät ylioppilasteatteri Kellariteatterin riveistä. Rooleja tulkitsevat muun muassa Susanna Hyvärinen (Neitsyt Maria), Joni Hyvönen (Juudas), Jaakko Perilä (Pietari), Milla Kaitalahti (Pilatus) ja Ilmari Pursiainen (Kaifas). Hännisen moderni versio kärsimysnäytelmästä esitetään nyt toistaiseksi viimeistä kertaa. Ohjaaja Ville Saukkonen on tuonut teokseen uusia elementtejä muun muassa musiikin keinoin. Via Crucis alkaa lauantaina 20.4. klo 21 Kaisaniemen puistossa. Vaelluksen reitti kulkee Suomen Pankin kautta Tuomiokirkolle, jossa se päättyy ristiinnaulitsemiseen. Via Crucis nähdään Helsingin ydinkeskustassa nyt 24. kerran. Ekumeeninen pääsiäisvaellus Via Crucis eli Ristin tie perustuu kirkon keskiaikaiseen perinteeseen. Viime vuonna esitystä seurasi tuhansia katsojia. Pääsiäisnäytelmän järjestää ekumeeninen yhdistys Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry. yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Työryhmä koostuu teatterin ja musiikin ammattilaisista sekä teatteriharrastajista ja seurakuntalaisista. Rooleissa mm. Eric Barco, Susanna Hyvärinen, Joni Hyvönen, Jaakko Perilä, Milla Kaitalahti, Samuli Hokkanen, Tiina Tuuri, Ilmari Pursiainen, Aino Granström. Ohjaus: Ville Saukkonen Lavastus: Aili Ojalon ja Paula Koivusen suunnitelmien pohjalta Pukusuunnittelu: Tyra Therman Valosuunnittelu: Matti Jykylä Äänisuunnittelu: Saku Tamminen Naamioinnin suunnittelu: Miika Heikkinen S-ryhmä alkaa vaihtaa mehupullot pantillisiksi ? S-ryhmän omien merkkien, Xtran ja Rainbown muovisiin tiivistemehupulloihin tulee pantti ja ne voi jatkossa kierrättää palauttamalla takaisin myymälään. S-ryhmä haluaa näin lisätä muovinkierrätystä ja hyötyjä ympäristölle. Palautuspulloista syntyy kierrätyksen myötä muun muassa uusia pulloja ja sadetakkeja. Palauttaessa mehupullosta saa 10 40 senttiä pullon koosta riippuen. Tuotteet voi palauttaa samaan palautusautomaattiin kuin muutkin pantilliset pullot ja tölkit. Pullot palautetaan korkillisina, jolloin myös korkit uusiokäytetään. Mehupullon hinnan päälle tulee pantti, jonka saa takaisin, kun palauttaa pullot kaupan palautuspisteeseen. Tuotteiden litrahintoihin ei tule korotuksia pantin vuoksi. Tiivistemehupullot muuttuvat pantillisiksi vaiheittain kevään ja kesän aikana. Huhtikuussa pantillisiksi muuttuvat kaikki Xtra mehutiivistepullot. Syksyllä vuorossa ovat Rainbow tiivistemehupullot. – Ei kannata hämääntyä, vaikka myymälöistä löytyy kevään ja syksyn aikana sekä vanhoja, pantittomia tuotteita, että uusia pantin sisältäviä pulloja. Kaikki tuotteet eivät nimittäin vaihdu samaan aikaan, suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen S-ryhmän vähittäiskaupasta kertoo. Muovi kiertoon yhä uudelleen Teon taustalla on S-ryhmän muovilinjaus, joka sisältää konkreettisia tavoitteita ja tekoja vastuullisen muovin käytön edistämiseksi. – Kiertotalous kuuluu kaikille ja siksi halusimme ensimmäisten joukossa markkinoilla edistää muovin kierrätystä pantillisuudella. Se kannustaa asiakkaita palauttamaan muoviset mehupullot palautusautomaatteihin ja näin muovi saadaan yhä uudestaan kiertoon uusiksi pulloiksi ja pakkauksiksi, Lyytikäinen perustelee. S-ryhmän tavoitteena on, että sen kaikkien oma merkki -tuotteiden pakkaukset ovat kierrätettäviä vuoden 2022 loppuun mennessä. Panttipulloissa koolla on väliä Pullojen pantti määräytyy aina pullon koon mukaan ja pantti vaihtelee 10 40 sentin välillä. S-ryhmän kaupoissa pantti hyvitetään vain niistä juomapakkauksista, jotka on liitetty Suomen Palautuspakkauksen eli Palpan kierrätysjärjestelmiin. Nämä tuotteet tunnistaa ovaalinmuotoisesta pantti-merkistä. Palautettujen kierrätysmuovipullojen määrä on kasvanut S-ryhmässä vuosittain. Vuonna 2017 S-ryhmän myymälöihin palautettiin 178 miljoonaa kierrätettävää muovipulloa, mikä on 9 miljoonaa pulloa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. – Me suomalaiset olemme maailman parhaita pullojen kierrättämisessä, 90 prosenttia pantillisista pulloista kierrätetään. EU:ssa tämä on tavoitteena vasta vuoteen 2029 mennessä, Lyytikäinen kertoo. Palautetuista kierrätysmuovipulloista saatavasta raaka-aineesta valmistetaan kaikkea aina uusista juomapulloista sadetakkeihin, kravatteihin, reppuihin ja fleecepuseroihin.
15 Nro 8 • Viikot 16-17/2019 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Huhtikuun kuvataide Taidegraafikko ja kuvataiteilija Kaisu Sirviö (oik.) on avajaisissa esiintyneen oopperalaulaja Helena Juntusen kanssa keväänsävyisen ”Valon luona” -tussimaalauksen vieressä Galleria Duetossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Hannu Väisäsellä on miellyttävän oranssisia teoksia esillä Galerie Forsblomissa. Kuvassa taiteilija ja Tenderly, with Compassion. Kuva: Raimo Granberg. Pälvi Hannin Floran talossa -näyttelyn teokset ovat saaneet inspiraationsa luonnosta, mutta jalostuneet eleettömän eleganteiksi teoksiksi Brondassa. Taiteilija ja Pieni puutarha II. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Alisa Ranta-aho ja Emotional eruption -teoksensa Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilijapari Andy Best (oik.) ja Merja Puustinen ilmatäytteisen veistoksensa Paradise Express sisällä. Teos kuvaa makaavaa geisha-kasvoista hahmoa Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. Sanna Mäkipään (vas.) ja Emma Nurmisen Immen ansa -installaatio Galleria Huudossa on materiaalisuudellaan houkutteleva visuaalinen loukku. Kuva: Raimo Granberg. ? Kaapelin Käytävägalleriassa (C-porras, 2 krs) on 29.4. asti Värin virrassa valoa – yhteisnäyttely. Puristamoon tulee Vapaa ´19 lopputyönäyttely ja Valssaamoon Alfa Artin näyttely vapuksi. Musiikki taiteilijan siveltimessä Sivellin koskettaa mielen liikkeitä, kasvun ideaa, yhtä lailla symbolina kuin luonnon heijastumana. – Teosteni aiheet liikkuvat luonnossa ja saavat ekspressiivisen ilmaisun kautta tulkintansa välillä hyvinkin abstraktiin tyyliin. Vapaus, sattuma ja intuitio ohjaavat työskentelyäni. Samassa kuvassa voi olla nuppuja, uuden syntymää kuvaavia symboleita ja täyteen kukoistukseen puhjenneita kukkia sekä jo kuolleita, riutuvia oksia ja kuihtuneita kukintoja. Kuten elämässäkin, ilon, onnen ja täyttymyksen rinnalla kulkee aina suru ja luopuminen, kuvataiteilija Sirviö arvioi. Galleria Dueton, Kalevankatu 15, näyttelyn teokset ovat litografioita ja maalauksia. Oopperalaulaja Helena Juntunen ja kitaristi Ismo Eskelinen esittivät tuvantäydessä avajaisjuhlassa Heikki Sarmannon ja Schubertin musiikkia. Erityisen kauniisti soi ”Kesäyö” Aaro Hellaakosken runoon. Tutkimusmatka keltaisen kirjoon Ranskassa asuva Hannu Väisänen tunnetaan taiteen monitaiturina, joka työskentelee sujuvasti kuvataiteilijana, kirjailijana, lavastajana, puvustajana, ohjaajana ja kuvittajana. Keltaisen loputtomat eri sävyt ovat kiehtoneet häntä. Taiteilija tekee tutkimusmatkaa keltaisten laajaan kirjoon, josta voi löytää koko tunneasteikon. Keltainen liitetään useimmiten valoon tai hehkuun, mutta on olemassa myös keltaisia, jotka ovat hiljaisia tai sisäänpäin kääntyneitä. Väisänen on työstänyt Galerie Forsblomin, Lönnrotinkatu 5, näyttelyä sydäntalven pimeänä aikana ja eri keltaisista irtoava loimu on konkreettisesti tukenut työskentelyä, sillä taiteilijan työhuone on täynnä erilaisia keltaisia, vielä keskeneräisiä hankkeita. Maalausten takana on runsaasti luonnostelua lyijykynällä. Piirtäminen on vahvistanut taiteilijan uskoa suhteellisen yksinkertaisiin muotoihin, jotka antavat värille pääosan öljyväritöissä kankaalle. Tarinoita Floran talosta Galleria Bronda, Annankatu 16, näyttää Pälvi Hannin teoksia, jotka perustuvat havaintoon luonnosta ja sen muodoista. ”Floran talo” koostuu useasta pienestä tarinasta. Teokset liikkuvat abstraktin ja esittävän luontovaikutelman rajalla. Päärooleissa ovat nuput, lehdet, valon ja varjon leikit sekä kokoelma meren rantaan huuhtoutuneista aarteista. Hanni yhdistää teoksissaan taidegrafiikan eri menetelmiä, akvatinta, etsaus, silkkipaino. Metalligrafiikan hengittävä kevyt värikerros kohtaa värikylläisen serigrafian pinnan. – Pidän kovin tästä painolaattojen kohtaamisesta kuvan näkyväksi saattamisessa. Painolaattani ovat polku kohti kuvaa, jossa olen mielelläni mukana. Inspiraatiota visuaalisista kokemuksista Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esittää kahdeksan taiteilijan ”Kevättuulia” –näyttelyn. Välineinä on keramiikka, öljy ja akryyli. Poimimme nuoremman polven edustajan. Alisa Ranta-aho on itseoppinut helsinkiläinen taiteilija. – Taide on kulkenut matkassani ja vaikuttanut minuun läpi elämäni. Taiteessani ilmenee intensiivisyys, esteettisyys ja intohimo. Taide on sielun syvimmän olemuksen ilmentymistä, sekä elämäntotuus. Akryylimaalauksissa on paljon fantasioita, muta myös luonnosta ja elämässä tapahtuneita kokemuksia ja tunnelmia. Kädenjälki on vauhdikas: – Maalaaminen on minulle erittäin intensiivinen, vangitseva prosessi. Inspiraatio voi tulla missä vain, milloin vain. Sen voi laukaista kokemus, muisto, tapahtuma, tai kanssakäyminen. Useimmiten se syntyy visuaalisista kokemuksista, yhdistettynä omaan sisäiseen haavemaailmaani. Paratiisin pikajuna ajaa umpikujaan Merja Puustisen ja Andy Bestin ilmatäytteinen veistos ” Paradise Express” täyttää Galleria Sculptorin, Eteläranta 12, tilan. Teos koostuu makaavasta geisha-kasvoisesta hahmosta, joka on paloiteltu kolmeen osaan: pää, keskiruumis valuvine sisälmyksineen ja teltan muotoinen paviljonki. Hiuslaitteeseen solmitut liljat ovat irronneet, suortuvista nousee käärmeitä. Geisha on muuttunut antiikin tarujen Medusaksi, joka pystyy katseellaan muuttamaan ihmisen kiveksi. Teoksen toisessa päädyssä on paviljonki, jossa katsojat voivat selailla kahvipöytäkirjoja ja nauttia design-esineistä. Paradise Express on vertauskuva sota terrorismista -keskustelusta, joka on hiipinyt kaikkialle. Studiotilassa on esillä taitelijoiden videoteos Dog Eat Dog , jossa kaksi videoprojektoria kiertää öljynporaustornia muistuttavan rakennelman päällä. Cul-de-sac -näyttelyn taiteilijatapaaminen on 21.4. klo 12–14. Feminiininen käsityö laajenee installaatioksi Galleria Huuto, Eerikinkatu 36, esittelee useita mielenkiintoisia näyttelyjä. ” Immen ansa” – installaatio on materiaalisuudella houkutteleva visuaalinen loukku ja keväinen suon herääminen. Itse Impi on sekä viettelyksen että kieltäymyksen noidaksi leimattu rämeestä nouseva erakko, jonka elinympäristöä installaatio esittää. Emma Nurmisen ja Sanni Mäkipään teos on kuin hetteikkö, jossa erilaiset houkutteet kasvavat ja jonka satimeen mahdolliset tunkeilijat jäävät. Perinteisesti feminiinisiksi käsitöiksi mielletyt tekniikat, ryijyn tekeminen ja ompeleminen, saavat tilaa laajeta installaation raameissa. Teoksessa on työstetty muun muassa lankaa, ekovillaa, verkkoa ja kangasta. Materiaalivalinnoissa on vältetty uutta; kaikki tekstiilit ja langat ovat kierrätettyjä. Yhdessä ja yksittäin toteutetut teososat muodostavat installaation kiiltelevän, karvaisen kokonaisuuden. Lokkeja ei saa kuriin Valokuvagalleria Hippolyte, Yrjönkatu 8-10, tarjoaa Ulla Schildtin näyttelyn, joka kuvaa teollisen vallankumouksen jälkeistä aikaa, jossa luonto sulaa osaksi kulutuskulttuuriamme. Taiteilija rinnastaa kasvitieteellisistä puutarhoista, luonnonhistoriallisista museoista ja eläintarhoista otettuja, keinotekoista luontoa edustavia kuvia tallenteisiin Roald Amundsenin ja muiden norjalaisista tutkimusmatkoista satakunta vuotta sitten. Schildt työskentelee kuvataiteilijana pääasiassa analogisen ja digitaalisen valokuvauksen parissa. Parisian Bird Study –teosparin voi nähdä vertauskuvana sille, mitä ihminen yrittää hallita, vaikka se on mahdotonta: ilmastonmuutos, väestönkasvu, sota ja luonnonkatastrofit. – Villeinä ja kesyttämättöminä eläiminä lokkeja on mahdoton pitää kurissa. Maailma kolmessa huoneessa Mari Kopteffin näyttely ”Kolme huonetta” keskittyy kolmen eri vaiheen tarkasteluun Galleria A2:ssa, Kasarmikatu 28 A 2 . Ensimmäinen huone kuvastaa herkkää uuden alkua. Toisessa huoneessa siirrytään muutokseen, jossa tahti kiihtyy ja elementit lisääntyvät. Kolmannessa huoneessa saavutaan loppuhuipennuksen jälkeiseen tilaan, joka päättyy iloon. Taiteilija kertoo ilmaisevansa näyttelyllä prosessia, joka päättyy hyvin. Hän on helsinkiläinen taidemaalari, joka valmistui Vapaasta Taidekoulusta 2017 ja on jo niittänyt mainetta näyttelyillään. Maalaukset ovat ekspressiivisiä ja unenomaisia, kuin suoraan kankaalle siirrettyjä monivivahteisia tunnetiloja. Teksti: Risto Kolanen
16 Viikot 16-17/2019 • Nro 8 Elinkeinojaosto päätti varata Kampista alueen ? Elinkeinojaosto päätti varata Kampista alueen SRV Yhtiöt Oyj:lle UrBaana-hankkeeseen liittyvän aluekokonaisuuden toteutusedellytysten selvittämistä ja jatkokehittelyä varten. Hanke yhdistäisi Kampin ja Etu-Töölön kaupunginosat uudenlaisella rakennusja puistotilakokonaisuudella. Suunnitelma on nähtävillä osoitteessa www.urbaana.fi. Lisäksi elinkeinojaosto varasi Conorin Oy:lle Pitäjänmäeltä tontin teollisuusrakennuksen suunnittelua varten ja jatkoi varausta Rakennusosakeyhtiö Hartelalle toimistohankkeen suunnittelua varten Pasilan Ilmalanrinteessä. Elinkeinojaosto kuuli Brysselissä toimivan Helsinki EU Officen ja Pietarissa toimivan Helsinki-keskuksen tilannekatsaukset. Helsinki EU Office perustettiin Brysseliin vuonna 1996 välineeksi kaupungin strategian sekä kansainvälisen ja EU-toiminnan toteuttamiseen. Toimisto on Uudenmaan, Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen liittojen, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Taideyliopiston, Hankenin, Metropoliaja Laurea-ammattikorkeakoulujen sekä Suomen luonnonvarakeskuksen yhteinen. Helsinki-keskus perustettiin Pietariin kaupunkiedustustoksi vuonna 2008. Edustustoa hallinnoi Helsinki Abroad Ltd Oy, joka on Helsingin kaupungin omistama tytäryhtiö. Helsinki-keskuksen konsortiossa ovat mukana Uudenmaan liitto, Helsinki Business Hub ja Lahden kaupunki. Keskuksen toiminnan painopisteisiin kuuluu konsortiotoimijoiden elinkeinopolitiikan tukeminen, invest in -toiminta ja osaajien houkuttelu. Helsingin kaupungin osalta molempien keskusten toimintaa koordinoidaan kansainvälisten asioiden yksikön toimesta. Saattaen vaihdettava ? ? Sarpo ? Ei hätäpäivää! Valtakunta ei joudu hunningolle, mikään ei ole päälaellaan. Ei niin kauan kuin me kykenemme ilmaisemaan itseämme sanoin, kykenemme kertomaan tunteistamme omimman kielemme avulla. Visaisinkin ongelma ratkaistaan puhumalla tai siitä kirjoittamalla. Me, Suomen kansa, olemme onnekkasta väkeä. Tulevaisuutemme on oleva valoisa. Vivahteikas äidinkielemme taipuu niin lukuisiin mieltä hiveleviin sävyihin kirjailijoidemme ja kääntäjiemme käsittelyssä. Tyylien kirjo on monimuotoinen ja runsas. Jokaiselle omansa. Yhdelle lyyrinen kauneus, toiselle jouheva proosa tai jollekulle kuivakka asiateksti. Ahnaimmallekin lukutaitoiselle sanataiteen ystävälle riittää valinnanvaraa yllin kyllin. Kuitenkin. Nostaisin esiin vielä yhden, mielestäni väheksytyn lajityypin. Lajityypin, jonka tuotoksia ei Finlandiatai Nobel-raatien arvioitavina ole, ainakaan toistaiseksi, näkynyt. Anonyymeinä pysyttelevien mestareiden runsain mitoin tuottama virkakielinen iloittelu on, ällistyttävää kyllä, jäänyt täysin vaille huomiota koko kulttuurin kentässä. En voi lakata ihailemasta noiden lampaanlatinan, siansaksan ja kapulakielen taitajien ilmiömäisiä kykyjä. Tekijöiltä vaaditaan paitsi luonnonlahjoja myös sinnikästä harjoitusta. Tunnustan tuntevani hienoista kateutta. Aristoteleen runousopin kaavaa noudattaen nämä taiteilijat kykenevät luomaan pitkiäkin tekstejä, joiden sisältö poikkeuksetta jää lukijalleen salaisuudeksi. Pitkät, monimutkaiset virkkeet eivät aukea useallakaan lukukerralla. Vaikka käytetyt yksittäiset sanat ovat meille jokaiselle tuiki tuttua äidinkieltä. Sellaiseen suoritukseen en ole yhdenkään tavanomaisen prosaistin tai lyyrikon nähnyt kykenevän. Mutta ei tietenkään sääntöä ilman poikkeusta. On olemassa yksi ylitse muiden. Tuntemattomaksi jäävä tekijä, jonka virkakielinen, aforistinen, virke kurottaa monimerkityksellisyydellään taivaita. ”Saattaen vaihdettava”, tuo ammoin junanvaunujen kylkiin ikuistettu teksti herättää uinuvimmankin mielikuvituksen. ”Saattaen vaihdettava”, korrekti elämänviisaus yhtälailla niin rautateille kuin hääjuhliin ja hautajaisiin. Uniikki Meripaviljongin terassi on teknisesti ja arkkitehtonisesti ainutlaatuinen ? Helsinkiin saapui huhtikuun ensimmäisenä viikonloppunakaupungin uusin terassi – meriteitse. Rauman telakalla rakennettu ravintola Meripaviljongin terassi matkustaa Helsinkiin hinaajan vetämänä noin 60 tunnissa. Lopulliselle paikalleen Hakaniemen Säästöpankinrantaan, Eläintarhanlahdelle, se siirtyy ja kiinnittyy viikolla 15. Ravintola Meripaviljonki Meripaviljongin terassi täydentää vuonna 2015 valmistunutta ravintola Meripaviljonkia ainutlaatuisella tavalla: maamme ensimmäiseen kelluvaan, julkiseen rakennukseen kiinnitetäänlisäosa, sekin kelluva. Kun nämä kaksi liitetään Eläintarhanlahden Säästöpankinrannassa yhteen, saa Helsinki samalla uusimman merellisen terassinsa aivan kuin täydentämään Helsingin merellistä strategiaa. Kelluvan julkisen rakennuksen rakentaminen on maassamme ainutlaatuista sekä teknisesti että arkkitehtonisesti. Vastaavanlaisia Suomessa ei ole muualla. Rakennuksessa on tehty useita ratkaisuja, joille ei löydy aiempia esikuvia. Terassin pääsuunnittelija on arkkitehti Simo Freese, joka suunnitteli myös vuonna 2015 valmistuneen ravintola Meripaviljongin. Terassin päämateriaaleja ovat teräs, kupari ja lasi. Siinä ei ole lainkaan suoria kulmia, muoto on ennemminkin kukan terälehden kuin kulmikkaan mallinen. Freesen mukaan sommitelma on pyöreiden muotojen kokoelma, jossa isokokoiseen asiakaspalvelutilaan syntyy suojaisia ja intiimejä sopukoita. Muodoista voi halutessaan löytää viittauksia myös luontoon tai lähistön rakennuksiin, mm. Ympyrätaloon ja Kaupunginteatteriin. Tietotaito laivanrakennusalalta Terassi rakennetaan pääasiallisesti kotimaisin voimin Raumalla sijaitsevalla Rauma Marine Constructions -telakalla. RMC on toteuttanut hieman samantyyppisiä kelluvia rakennusprojekteja aiemmin muun muassa Arabiemiraatteihin. Kotimaisen rungon valmistajan valinta muistuttaa myös siitä, että maassamme on runsaasti merialan rakentamisen osaamista. Terassin rakennuttamisessa on ollut vahvasti mukana elinkaariajattelu. Terassille halutaan alusta asti pitkä käyttöikä ja niinpä esimerkiksi sen ulkoiset korroosiosuojaukset on tehty kestämään kymmeniä vuosia. Ponttoonin rakennusstandardit ovat samat kuin sisävesiproomuilla. Teräsrakenteisen terassin pinta on valettu valtamerialusten kansissakin käytetyllä Bolidt-pinnoitteella. Se valikoitui terassin lattiamateriaaliksi useastakin merikelpoisesta syystä: pinnoite on pehmeä ja saumaton, eikä se ole liukas. Se on myös hiljainen, ja vaimentaa esimerkiksi tuolien siirtämisestä syntyvää ääntä. Vuonna 2015 avattu ravintola Meripaviljonki toimii ikään kuin emoaluksena nyt saapuvalle kelluvalle terassille. Erilliset osat kytketään toisiinsa kyljittäin kumi-teräs-adapterein. Adapterien tehtävänä on vaimentaa painonmuutoksen vaikutuksia kelluviin laitteisiin esimerkiksi tuulen tai suuren asiakasjoukon siirtymisen yhteydessä. Terassi kiinnittyy olemassa olevan ravintolan lisäksi myös rantavalliin. Säästöpankinrannassa, mutta merellä Terassilla asiakas tuntee olevansa kuin merillä. Jo rakennuksen kellunta muistuttaa siitä, missä ollaan. Terassia reunustavat kaarevat, lasiset kaiteet takaavat merinäköalan. Terassin valoja äänimaailman luomisessa on otettu huomioon sen sijainti tiuhaan asutetussa Säästöpankinrannassa, jossa ympäristö ei saa häiriintyä terassin tuottamista äänistä. Asiakkaat kulkevat terassille Säästöpankinrannasta yli kuusimetristä siltaa pitkin. Terassille pääsee myös sisältä ravintolasta, lisäksi sinne voi saapua meriteitse Meripaviljongin toisella puolella olevan laiturin poijupaikoilta. Meripaviljongin terassi avautuu yleisölle toukokuussa Toukokuussa avautuvalla aurinkoisella terassilla voi nauttia merinäköalan ja kesäisten juomien lisäksi herkullisia ruoka-annoksia Meripaviljongin listalta. Lasikaiteinen terassi on katettu markiisein ja viileinä iltoina sytytetään kaasulämmittimet. Terassi tulee oleman auki aamusta iltaan sään mukaan. Terassin rakennuttaja on Helsinki Congress Paasitorni, ravintoloitsijana toimii Ravintolakolmio-konserni. ? ? Veli-Matti?Hynninen Brexitit ja Ruxitit rutisevat ? Toivottavasti Suomi ei tässä vaalija puheenjohtajarynnäkössä kompastu jalkoihinsa. Sydän pamppailee, vaalipuheet kuumenevat, brexitit ja ruxitit rutisevat. (Ruxit = Venäjän jäsenmaksuvelka EU:lle 60 miljoonaa euroa). Eduskuntavaalit 14.huhtikuuta, eurovaalit 26.toukokuuta ja EU:n puheenjohtajuuden alku 1. heinäkuuta. Toukokuuhun asti Suomi on lisäksi sekä Arktisen neuvoston että Euroopan neuvoston puheenjohtajamaa. Heinäkuussa alkava, vastuista näkyvin ja työläin, EU:n puheenjohtajakausi on Suomella kolmatta kertaa. Tästä puheenjohtakaudesta tulee aikaisempia kiistellympi. Poliittinen tilanne niin Euroopassa kuin Suomessa on repaleisempi kuin aiemmilla puheenjohtajakausilla. Käynnissä olevat eduskuntavaalit ovat luonteeltaan jännitteiset. Myös ylleispoliittinen ja erityisesti ilmastopoliittinen tilanne on erilainen. Tämä tietää hallitusneuvotteluille haastetta. Uutta hallitusta ei voi koota Juha Sipilän hallituksen pohjalle, sillä nykyinen pohja ei kykene säilyttämään enemmistöä uudessa eduskunnassa. Muistatko missä olit, kun Juhan Sipilän hallitus erosi? Galluptulos 14,1 prosenttia keskustalle herätti Sipilän: Oli pakko toimia. Kun sotea ei voitu enää pelastaa, piti yrittää pelastaa keskusta uppoavasta laivasta. Taktinen veto onnistui. Sipilän keskustasta tuli nopeasti pääpuheenaihe perinteisessä mediassa, sosiaalisessa mediassa, sekä vaalikentillä. Tuleva hallitus on nyt rakennettava toisenlaiselle pohjalle. Tarvitaan kaksi suurta ja kaksi pientä puoluetta enemmistön saavuttamiseksi eduskunnassa. Hallitusneuvotteluja käydään hankalissa olosuhteissa, sillä neuvottelujen aikana puolueet joutuvat samalla käymään eurovaalikampanjaa. Hyvä jos uusi hallitus olisi pystyssä toukokuun loppuun mennessä. Kaksi asiaa pistää väkisin silmään ja herättää minussa kysymyksiä. Miksi eduskuntavaalit kiinnostavat kansaa EU-vaaleja enemmän? Suomea koskevat ratkaisut tehdään europarlamentissa, vain kymmenen prosentin osuus päätöskakusta leivotaan omassa eduskunnassa. Toinen kysymys koskee ulkopoliittisen keskustelun puuttumista eduskuntavaalikeskusteluista. Maailman tilanne on kiikkerämpi kuin aikoihin mutta ehdokkailta ei näytä löytyvän kiinnostusta lauseen vertaa. Moskovan entinen suurlähettiläs Hannu Himanen nosti sentään ulkopolitiikan esille. Mutta miksi ulkopolitiikasta ja Venäjä-suhteesta vaietaan? Euroopan unioni, sotilaallinen liittoutuminen ja Venäjä, eivät ole nousseet vaaliteemoiksi. Miksi? Puolueet ovat luonnostelleet Eurooppa-ulottuvuutta hyvin varovaisin kääntein. Unionin yhdentymisestä vaietaan. Korostetaan miten Euroopan unioni on yhteisellä valuutalla ja vapaalla liikkuvuudella vahvistettu suvereenien maiden liitto. Paavo Lipposen pääministerikaudella puhuttiin vielä kovan ytimen politiikasta mikä tarkoitti unionin yhdentämistä lähes kaikilla politiikka-sektoreilla. Tämä puhe on hävinnyt suomalaisen taivaan tuuliin. Maahanmuutto on kestopuheenaihe. Puolueet näkevät pakolaiskysymyksen hyvin erilaisena. Keskusta, Kristillisdemokraati sek demarit kannattavat pakolaiskiintiön kasvattamista nykyisestä 750 henkilöön tarkempaa ylärajaa nimeämättä. Ruotsalaisen kansanpuolueen mukaan Suomen tulisi ottaa 2500 kiintiöpakolaista vuodessa. Vihreät puhuvat pakolaiskiintiön mioninkertistamisesta. Sinisten ja kokoomuksen mielestä turvapaikkahakemusten käsittely tulisi kokonaan siirtää Euroopan ulkorajoille. Veli-Matti Hynninen Katulehmuksia hoidettiin Aleksis Kiven kadulla ? Aleksis Kiven kadulla tehtiin puiden hoitotöitä välillä Fleminginkatu–Kinaporinkatu. Poistettavia, erittäin huonokuntoisia lehmuksia oli kuusi kappaletta. Muille kadun puille tehtiin oksiston kevennystä, joka vähentää puiden tuulikuormaa. Aleksis Kiven kadun lehmuskujanteeseen on istutettu puita useana eri ajankohtana 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, eniten 1930-luvulla. Sturenkadun ja Fleminginkadun väli uudistettiin kokonaan 2000-luvun alussa. Nyt poistettavien puiden tilalle ei tulla istuttamaan uusia puita tässä vaiheessa. Aleksis Kiven kadulla, välillä Sturenkatu-Hämeentie, on parhaillaan meneillään liikenneja katusuunnittelu. Puiden kuntoarviointi on ollut yksi osa suunnittelun valmisteluun liittyviä taustaselvityksiä. Suunnittelun yhteydessä arvioidaan Aleksis Kiven kadun lehmuskujanteen huonokuntoisten osien uudistamistarve. Nyt poistettavat puut olivat niin huonokuntoisia, että ne on poistettava ennen peruskorjaustöiden aloittamista. Joka kolmas lähiöasukas kokee olevansa loukussa A sumisloukku on yleinen kokemus suomalaisten lähiöasukkaiden keskuudessa, sillä noin joka kolmas asukkaista kokee olevansa asumisloukussa. Yli puolet loukussa olijoista haluaisi muuttaa pois nykyiseltä asuinalueeltaan. Asukkaiden oman arvion mukaan loukun syy on tavallisimmin taloudellisissa tekijöissä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin asumisloukun kokemusta. Kyse on tilanteesta, jossa kotitalous haluaisi muuttaa pois nykyisestä asunnosta mutta kokee syystä tai toisesta ettei siihen pysty. Tutkimuksessa havaittiin, että asumisloukku on mahdollinen terveysriski. Asumisloukun kokemus liittyy tyypillisesti heikkoon koettuun terveyteen. Tutkijoiden mukaan kyse voi olla siitä, että loukussa oleminen aiheuttaa pitkittynyttä stressiä tilanteessa, jossa nykyinen asumisjärjestely ei vastaa kotitalouden tarpeita. – Toisaalta kyse voi olla myös valikoitumisesta, sillä heikko terveys liittyy usein puutteellisiin taloudellisiin resursseihin, mikä voi johtaa asumisloukkuun, sanoo tutkijatohtori Teemu Kemppainen Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutista. Asuinalueiden välisiä terveyseroja on tutkittu runsaasti mutta niille ei ole löydetty kattavaa selitystä. Tämä tutkimus tuo aiheeseen merkittävää uutta tietoa, sillä siinä havaittiin loukkukokemuksen selittävän osin näitä eroja. Huonompiosaisen väestön alueita pidetään tyypillisesti vähemmän haluttavina asuinalueina. Näiden alueiden asukkailla on taloudellisten resurssien vuoksi vähän valinnanvaraa asuinalueen suhteen. – Asumisloukkuun liittyvä stressikokemus on tällaisilla alueilla melko yleinen, mikä osaltaan auttaa ymmärtämään asuinalueiden välisiä terveyseroja, Kemppainen toteaa. Aiheesta on maailmanlaajuisesti niukasti tietoa, joten tutkimus on tärkeä avaus. Tutkimus perustuu Suomen lähiöistä vuonna 2013 kerättyyn kattavaan kyselyaineistoon. Tutkimuksen otanta-aineistoon valittiin 71 lähiötä koko maasta.
17 Nro 8 • Viikot 16-17/2019 Helsinki torjuu vieraslajeja yhdessä asukkaiden kanssa Jättipalsamikasvustoa Viikissä. Kuva: Kaarina Heikkonen. Jättiputki. Kuva: Kaarina Heikkonen. Vieraslajitalkoot Fastholmassa. Kuva: Roy Koto. ? Helsingin kaupunki torjuu haitallisia vieraslajeja erityisesti arvokkaissa luontokohteissa ja niiden läheisyydessä. Erittäin haitallisia lajeja ovat muun muassa jättiputket, kurtturuusu ja jättipalsami sekä kaniini, minkki ja espanjansiruetana. Helsingin vieraslajiohjelmassa hävitettäviksi on luokiteltu 25 kasvilajia ja viisi eläinlajia. Jättipalsamikasvustoa Viikissä. Kuva: Kaarina Heikkonen. Vieraslajeja löytyi myös uhanalaisilta luontotyypeiltä Uutta vieraslajien torjunnassa huomioitavaa aineistoa saatiin kaupungin teettämistä uhanalaisten luontotyyppien kartoituksista vuosina 2017 ja 2018. Vuonna 2017 noin 80 kohteessa neljästä sadasta havaittiin vieraslajeja. Vuonna 2018 kartoitettiin 590 uhanalaista luontotyyppiä, joista noin 140:ssä havaittiin vieraslajeja. Joissakin lehtometsissä jättipalsamin osuus kasvillisuudesta oli jopa 50 prosenttia. Myös esimerkiksi amerikanhorsma, idänkanukka, terttuselja ja lupiini olivat paikoin runsaita. Pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuun kuuluu kasvija eläinplanktonin ja pohjaeläinten seurantaa. Samalla kerätään havaintoja myös vieraslajeista. Vieraslajeja torjutaan sekä kaupungin työnä että talkoilla Kaupunki kouluttaa muun muassa Staran viherammattilaisia sekä puistokummeja vieraskasvilajien tunnistamiseen ja torjuntaan. Kaupunki torjuu luonnonsuojelualueilla ja arvoniityillä kaikkia vieraslajeja. Metsänhoitotöissä poistetaan etupäässä puuvartisia vieraslajeja. Puistoista on pyydetty kaniineja ja rottia. Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen länsiosassa olevasta lampareesta pyydettiin viime vuonna lähes 1 000 kiloa hopearuutanoita. Kaupunki on torjunut haitallisia vieraslajeja myös saarissa, ranta-alueilla, uimarannoilla, venesatamissa sekä Rastilan leirintäalueella. Vuoden 2018 aikana jatkettiin jättiputken ja kurtturuusun torjuntaa. Lisäksi ulkoilusaarissa on torjuttu jättija japanintatarta, isotuomipihlajaa, kanukkaa ja terttuseljaa sekä muutamilla rantaja kosteikkoalueilla jättipalsamia. Kaupunki järjestää vieraslajitalkoita yhteistyössä asukkaiden, yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Lisäksi vieraslajien torjunnassa ovat olleet apuna sosiaalija terveystoimialan avotyötoiminnan ryhmät. Asukkaille on annettu neuvontaa ja apua myös omien talkoiden järjestämisessä. Kaupunki on auttanut muun muassa kasvijätteen hävittämisessä. Kaupunki käytti haitallisten vieraslajien torjuntaan vuonna 2018 noin 334 000 euroa. Vuonna 2017 summa oli 397 000 euroa. Vieraslajeja torjuttiin kuitenkin enemmän muiden hoitotöiden yhteydessä. Tule mukaan talkoisiin! Kevään ensimmäiset vieraslajitalkoot järjestetään Stansvikissä 22.5. klo 17–20. Talkoisiin pyydetään ilmoittautumaan etukäteen tarjoilujen määrän varmistamiseksi. Ilmoittautumisohjeet ja talkoopäivämäärät löytyvät osoitteesta http://www.luontoaskel. fi/tapahtumat. Helsingissä järjestettävistä vieraslajitalkoista löytyy tietoa myös sivustolta https://hyvakasvaa.fi/. Taloustieteen professuuri datatieteiden alueelle Helsinki Graduate School of Economicsiin Yliopistoille ja kauppakorkeakoululle talousja datatieteiden professuuri luo huomattavia tiedekuntaja koulurajat ylittäviä mahdollisuuksia. Kuva: Aalto-yliopisto, Mikko Raskinen A alto-yliopiston kauppakorkeakouluun sijoittuvan professuurin mahdollistaa Saastamoisen säätiön ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston 2,5 miljoonan euron yhteislahjoitus. Helsinki Graduate School of Economicsin (Helsinki GSE) tehtävä on nostaa taloustieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen määrää ja laatua Suomessa sekä edistää yhteistyötä taloustieteen ja muiden tieteiden välillä. Helsinki GSE on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska handelshögskolanin yhteinen yksikkö. Helsinki GSE:hen datatieteiden alueelle perustettava taloustieteen professuuri sijoittuu Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun. Professuuri perustuu Saastamoisen säätiön ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston 2,5 miljoonan euron yhteislahjoitukseen, josta kummankin osuus on 1,25 miljoonaa euroa. Kiihtyvä digitalisaatio kasvattaa datan määrää yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Digitaalisten aineistojen tehokas hyödyntäminen päätöksenteossa edellyttää taitoa kerätä, järjestellä ja analysoida dataa. Näin tuotetaan päätöksenteossa ensiarvoisen tärkeää tietoa syy-seuraussuhteista. Tarve datan tehokkaampaan hyödyntämiseen päätöksenteossa on lahjoittajille tärkeä syy tukea talousja datatieteiden professuuria. – Professuuri täydentää Suomen korkeatasoista koneoppimisen tutkimusta tuomalla sen rinnalle syvällistä ymmärrystä päätöksentekijöiden taloudellisesta käyttäytymisestä, sanoo Saastamoisen säätiön hallituksen puheenjohtaja Petteri Karttunen. Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Arto Mäenmaan mukaan Helsinki GSE on lisäksi hankkeena vetoava. – Korkealaatuinen tiede on edellytys yhteiskuntamme menestykselle. Yhteenliittymät ovat puolestaan usein erinomaisia tapoja lisätä vaikuttavuutta. Helsinki GSE:ssä yhdistyvät molemmat, hän sanoo. Yliopistoille ja kauppakorkeakoululle talousja datatieteiden professuuri luo huomattavia tiedekuntaja koulurajat ylittäviä mahdollisuuksia. – Haluan kiittää Saastamoisen säätiötä ja Jenny ja Antti Wihurin rahastoa pitkäaikaisesta tuesta Aalto-yliopistolle ja kauppakorkeakoululle sekä tästä huomattavasta lahjoituksesta. Professuuri vahvistaa entisestään Helsinki GSE:n kykyä tuottaa ensiluokkaista tutkimusta ja koulutusta, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Ingman Björkman yhtyy kiitoksiin: – Tämä on merkittävä lahjoitus. Data-analyysin ymmärtäminen korostuu jatkuvasti niin kauppatieteellisessä opetuksessa kuin yritystoiminnassakin. Talousja datatieteisiin erikoistuvat taloustieteilijät työllistyvät monipuolisesti eri sektoreille. – Tilastollisen analyysin yhdistäminen päätöksenteon taloustieteelliseen mallintamiseen luo huomattavaa lisäarvoa esimerkiksi teknologiaja peliteollisuudessa, vähittäiskaupassa ja julkisella sektorilla, toteaa Helsinki GSE:n akateeminen johtaja Otto Toivanen. Helsinki GSE aloitti toimintansa vuonna 2018 ja sen tohtoriohjelma ja jatko-opintoihin valmistava Research Master -ohjelma käynnistyivät syksyllä 2018. Saastamoisen säätiö tukee tiedettä ja taidetta edistämällä tutkimusta, koulutusta ja verkostoitumista Suomessa ja kansainvälisesti. Jenny ja Antti Wihurin rahasto rakentaa hyvinvoivan yhteiskunnan perusedellytyksiä mahdollistamalla tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa.
18 Viikot 16-17/2019 • Nro 8 Studionäyttämön lavalla nähdään Runar ja Kyllikki ? Helsingin työväenopiston Studionäyttämö tuo huhti-toukokuussa lavalle Runar ja Kyllikki -näytelmän, joka pohjautuu Jussi Kylätaskun klassikkotekstiin Kyllikki Saaren mystisestä murhasta. Työväenopiston Studionäyttämön Runar ja Kyllikki nähdään 25.4.–10.5.2019 Opistotalossa, Helsinginkatu 26. Esityksen on ohjannut Aino Unkila. Runar ja Kyllikki -esitys pohjaa Jussi Kylätaskun samannimiseen klassikkotekstiin 17-vuotiaan Kyllikki Saaren selvittämättömästä murhasta vuodelta 1953. Studionäyttämön esityksessä teksti on sovitettu sukupuolirajoja murtaen, jolloin vallan ja kivun teemat nousevat sekä yhteisön rakenteiksi että yksilön tragedioiksi. ”Parhaimmillaan huumorin ja vakavuuden välillä on hyvin pieni ero. Olemme tutkineet tätä eroa ja lähestyneet näytelmää sen kautta”, valottaa ohjaaja Aino Unkila rankan aiheen valintaa. ”Välillä tuntuu, että huumori – lupa nauraa vaikeillekin asioille – jää sosiaalisen median jalkoihin. Se on kuitenkin keino parantua ja ottaa haastavia asioita haltuun. Niin yhteisönä kuin yksilönä.” Luvassa on musiikkia, loistavaa näyttelijäntyötä ja ripaus mustaa huumoria. Esitykset: to 25.4. klo 19 (yleisölle avoin kenraali) pe 26.4. klo 19 (ensi-ilta) to 2.5. klo 19 pe 3.5. klo 19 to 9.5. klo 19 pe 10.5. klo 19 Esityksen kesto noin 1,5 tuntia (ilman väliaikaa). Vapaa pääsy. Ei ennakkovarauksia. Esitystä ei suositella alle 15-vuotiaille. Työryhmä: Rooleissa: Raoul Colliander, Satu Häkkinen, Heli Kärkkäinen, Henna Parkas, Miia Shemeikka, Sandy Stolpe ja Suvituulia Tuppurainen. Ohjaus ja dramatisointi: Aino Unkila Alkuperäinen teksti: Jussi Kylätasku Musiikki: Mikko Lappalainen Valaistus: Janne Nurmi Lavastus: työryhmä Kuva: Teemu Ullgrén Paperittomia on entistä enemmän ja lapsiperheiden määrä kasvanut Helsingin yliopiston tulos mukaisesti alijäämäinen ? Vuonna 2018 Helsingin yliopistossa keskityttiin edellisvuosina tehtyjen isojen uudistusten vakiinnuttamiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Taloudellisesti vuosi oli haastava. Operatiivinen tulos oli lähes 17 miljoonaa euroa alijäämäinen. Helsingin yliopiston vuoden 2018 operatiivisen toiminnan tulos oli -16,7 miljoonaa euroa. Operatiivisen toiminnan tulos kertoo tuloksen ilman sijoitustoiminnan vaikutusta. Yliopiston kokonaistulos oli sijoitustoiminnan markkinavaihteluista johtuen selvästi tappiollista. Kokonaistulos oli -35,9 miljoonaa euroa. Operatiivinen toiminta oli alijäämäistä myös vuosina 2016–2017. Alijäämät johtuvat valtion perusrahoituksen vähenemisestä viime vuosien aikana sekä yliopistoindeksien jäädytyksestä vuosille 2016– 2019. Vuonna 2018 perusrahoitus laski kolme miljoonaa euroa ja sen odotetaan vähenevän vuonna 2019 arviolta 5,6 miljoonaa euroa. Lisäksi yliopistoindeksin jäädytyksen vaikutuksen on arvioitu olevan -8,6 miljoonaa euroa vuonna 2019. Yliopiston vuoden 2019 budjetti on -30 miljoonaa euroa alijäämäinen. – Odotamme, että Suomen uusi hallitus ottaa yliopistojen rahoitustilanteen vakavasti. Yliopistoindeksin jäädytyksen purkaminen on välttämätöntä. Lisäksi perusrahoitusta on lisättävä, jotta laadukkaan koulutuksen ja tieteen tekemisen edellytykset säilyvät, Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä painottaa. Yliopiston kuluista lähes kaksi kolmasosaa on henkilöstökuluja. Henkilöstömäärä vuoden 2018 lopussa oli reilut 7 800, joista lähes 4 500 opettajia ja tutkijoita. Toinen suuri kuluerä muodostuu opiskelu-, tutkimusja muista toiminnan edellyttämistä tiloista. Opintopisteitä suoritettiin entiseen tapaan, tutkintomäärissä laskua Vuonna 2018 Helsingin yliopistossa opiskeli 31 200 tutkinto-opiskelijaa, jotka suorittivat yli 5 500 tutkintoa. Tutkintojen määrä väheni edellisvuodesta, mutta 55 opintoviikkoa vuodessa suorittaneiden määrä säilyi edellisvuoden tasolla. Samoin opintopisteitä suoritettiin yhtä paljon kuin vuonna 2017. – Meidän on panostettava erityisesti opiskelijoiden ohjaukseen entistä enemmän, jotta tutkintomäärien tavoitteet kandi-, maisterija tohtoritasolla saavutetaan, rehtori Niemelä sanoo. Julkaisuja tehtiin yhteensä lähes 11 000. Tieteellisesti vertaisarvioitujen julkaisujen määrä kasvoi ja niiden osuus julkaisujen kokonaismäärästä oli lähes 70 %. Tutkimusprojekteja oli käynnissä 3 300. Suursuosion saavutti kaikille avoin Elements of AI -verkkokurssi, jolle on ilmoittautunut jo 100 000 opiskelijaa. Kurssin on suorittanut jo noin 10 000 opiskelijaa. Kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi Kilpaillun tutkimusrahoituksen määrä kasvoi edelleen. Kasvu tuli kansainvälisestä rahoituksesta, jonka osuus on nyt viidennes tutkimusrahoituksen määrästä. Helsingin yliopisto on onnistunut hyvin muun muassa Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoitushauissa. Vuonna 2018 yliopistolle myönnettiin kuusi uutta rahoitusta. Samalla yhteensä 70 saadun rahoituksen raja rikkoutui. Vastuullisuus korostuu sijoitustoiminnassa Helsingin yliopistokonsernin sijoitustoiminnan tuotto oli -4,36 % vuonna 2018, mikä heijastaa ennen kaikkea osakemarkkinoiden negatiivista kehitystä. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana vähennettiin luottoriskiä merkittävästi, millä osittain vältettiin korkomarkkinoiden lisääntynyttä epävarmuutta vuoden toisella puoliskolla. Vuoden lopussa lisättiin osakesijoitusten määrää, osana hallituksen lokakuussa hyväksymien uusien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaiseen sijoitusjakaumaan siirtymistä. Uusien periaatteiden tavoitteina on lisätä sijoitustoiminnan tehokkuutta ja vastuullisuutta. Tehokkuutta pyritään kohentamaan muun muassa vähentämällä sijoitustoiminnan kustannuksia, lisäämällä hajautusta sekä parantamalla läpinäkyvyyttä. – Vastuullinen sijoittaminen on noussut yliopiston sijoituspolitiikan tärkeäksi lähtökohdaksi. Kevään 2019 aikana laadimme vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja ne käsitellään yliopiston hallituksessa kesäkuussa, Jari Niemelä kertoo. Varmista paikkasi ajoissa ja soita! Aineistot viimeistään 11.6. Kristiina Estama-Saarinen, 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi Kesälehti 18.6. ? Helsingin Diakonissalaitos vaatii humanitaarisen oleskeluluvan palauttamista. ”Ei ole kenenkään etu, että ihmiset elävät epätoivossa ja inhimillinen hätä kasvaa.” Paperittomien ihmisten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina tuhansilla, ja kiristynyt turvapaikkapolitiikka on ajanut paperittomiksi myös jo pitkään Suomessa asuneita ihmisiä. Joukossa on kymmeniä, ehkä jopa satoja lapsiperheitä. Kaiken kaikkiaan paperittomia arvioidaan Suomessa olevan yhteensä 3000–10 000 henkilöä. Kasvuun on johtanut paitsi vuoden 2015 suuri turvapaikanhakijoiden määrä myös poliittiset päätökset. – Kun humanitaarinen oleskelulupa lakkautettiin vuonna 2016, se tarkoitti yhtäkkistä paperittomuutta myös isolle joukolle ihmisiä, jotka ovat asuneet Suomessa jo pitkään ennen poikkeusvuotta 2015. Aiemmin he siis olivat Suomessa laillisesti mutta nyt eivät enää olekaan toivottuja, vaikka heidän elämänsä on asettunut Suomeen ja monet ovat töissä, opiskelevat jne. Joukossa on kymmeniä, ehkä jopa satoja lapsiperheitä, toimialajohtaja Marja Pentikäinen Helsingin Diakonissalaitokselta sanoo. Uusi tilanne on ajanut monet myös kummalliseen välitilaan: vaikka paperittomalla ei ole oleskelulupaa Suomessa, hänellä voi kuitenkin olla joka ikinen päivä, Helsingin Diakonissalaitoksen paperittomien päiväkeskuksessa työskentelevä Hayder al Jouranj sanoo. Paperittomien joukko on myös aiempaa heterogeenisempi. Mielikuva siitä, että paperittomat olisivat vain kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen ”itsepäisesti” Suomeen jääneitä ihmisiä, on vanhentunut. – Paperittomina on myös 3000–4000 sellaista ihmistä, joita ei voida palauttaa omaan kotimaahansa maan turvattoman tilanteen takia tai siksi, että maa kieltäytyy vastaanottamasta heitä, palvelualuejohtaja Tuija Åstedt Helsingin Diakonissalaitokselta sanoo. ”Nykytilanne ei ole yhteiskuntamme eikä suojaa vaille jäävien henkilöiden etu. Kiristynyt turvapaikkapolitiikka aiheuttaa inhimillistä hätää ja epätoivoa ja on johtanut myös työperäisen hyväksikäytön yleistymiseen. Helsingin Diakonissalaitos esittää tilanteen ratkaisuksi sitä, että humanitaarinen oleskelulupa palautetaan ja maassa olevien työlupakäytäntöjä helpotetaan. – Kannamme huolta tilanteesta ja haluamme, että Suomella on seuraavalla hallituskaudella rohkeutta tehdä sekä ihmisarvoa että taloudellista hyvinvointia tukevia päätöksiä. Nämä kaksi asiaa eivät ole ristiriidassa, toimialajohtaja Marja Pentikäinen sanoo. voimassa oleva kuntalaisuus, eli hän kuuluu Kelan palveluiden piiriin ja perhe asuu kaupungin asunnossa. – Tilanne on niin uusi myös viranomaisille, että paperittomat joutuvat pomppimaan luukulta toiselle. Näemme tätä neuvottomuutta ja epätoivoa
19 Nro 8 • Viikot 16-17/2019 Asuuko vintilläsi lepakoita? Lepakoiden papanoita. Kuvaaja: Niclas Fritzén Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji. Kuvaaja: Anna Blomberg ? Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtama tutkimusryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ja lisääntymiskäyttäytymistä. Tutkijat pyytävät yleisön apua näytteiden keräämisessä ja yhdyskuntien etsinnässä. Pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji. Kuvaaja: Anna Blomberg Näytteiden kartuttamiseen voi osallistua kuka tahansa, jolla on pääsy lepakoiden kesäyhdyskuntaan. Kansalaiskeräys toimii pääpiirteissään näin: keräyspaperit viedään lepakoiden lepopaikan alapuolelle, ja paperille pudonneet papanat kerätään säännöllisin väliajoin koeputkeen. Keräysvaiheessa on erityisen tärkeää, että lepakoita ei turhaan häiritä tutkimuksen aikana. Kaikki kerätty materiaali lähetetään tutkimuskauden lopussa Luonnontieteelliselle keskusmuseolle, joka koordinoi papanapankkia. Tutkimus kestää toukokuulta elokuulle, ja mukaan voi ilmoittautua toukokuun puoleen väliin saakka. Tutkimusta rahoittaa Koneen säätiö. Tutkimuksessa seurataan myös videokameroiden avulla lepakoiden elämää lisääntymisyhdyskunnissa, ja tutkijat etsivät myös paikkoja, joihin kameroita voisi asentaa. Jos tiedossasi on lepakoiden lisääntymisyhdyskunta, jonne haluaisit kameraseurannan, lähetä yhteystietosi oheisen linkin kautta, niin sinuun otetaan yhteyttä. sia mallilajeja ilmastonmuutostutkimuksessa. Suomen lepakot ovat hyönteissyöjiä, ja siksi täysin riippuvaisia hyönteisten esiintymisestä. Tavallisesti lajit, joilla on lyhyt elinkierto, pystyvät sopeutumaan elinympäristön muutoksiin nopeammin kuin lajit, joilla sukupolvenvälit ovat pidempiä. Tutkimuksessa selvitetään molekyylimenetelmin, mitä ravintoa lepakot käyttävät, ja miten ravintohuippu ajoittuu lepakoiden lisääntymiskauden kanssa. Tarkoitus on saada kerättyä papanoita kaikkialta maastamme, jotta ruokavalion erot eri alueilla ja eri lajeilla saadaan tutkimuksessa esiin. – Pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) on ainoa koko Suomessa tavattava lepakkolaji. Se lisääntyy hitaasti, sillä naaraat synnyttävät vain yhden poikasen kerran vuodessa. Naaraat kokoontuvat lisääntymisyhdyskuntiin synnyttämään ja imettämään poikasiaan, ja nämä yhdyskunnat hajoavat poikasten tultua lentokykyisiksi. Haluamme tutkia, miten kevään ja alkukesän lämpötila ja sääolosuhteet vaikuttavat lepakonpoikasten syntymäajankohtaan etelä-pohjoisakselilla, kertoo väitöskirjatutkija Kati Suominen Luomuksesta. Tutkimuksen kohteena ilmastonmuutoksen vaikutus lepakoiden lisääntymiseen Ilmastonmuutos muuttaa eliöiden elinympäristöjä, ja vaikuttaa myös niiden esiintymiseen ja levinneisyyteen, sekä lajien välisiin suhteisiin. Suomi on erinomainen maa tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia lajistoon, sillä se on etelä-pohjoissuunnassa pitkä, ja lajiston on täytynyt sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Lepakot lisääntyvät hitaasti ja pitkäikäisiä, ja siksi erinomaiPalloluotsien kivinen tie tuo suomalaisen jalkapallon taustavoimat ääneen Mikko Vehviläinen. ? Jalkapallotoimittaja Mikko Vehviläisen teos suomalaisen edustusjalkapallon ja Huuhkajien onnistumisista, epäonnistumisista ja nykyhetken nosteesta osoittaa pelaajien ja valmentajien rakkauden viheriöiden kuningaslajiin. Onko Suomi jalkapallokulttuuri? Jos on, niin miksi emme menesty? Toimittaja Mikko Vehviläisen uusi, huhtikuussa 2019 ilmestyvä teos Palloluotsien kivinen tie (Aviador) vastaa näihin kysymyksiin ensi kertaa perusteellisesti. Se luo katsauksen suomalaisen edustusjalkapallon historiaan ja Huuhkajien nykyisen, hiljalleen kasvavan menestyksen juuriin antamalla äänen valmentajille. Suomalainen jalkapallo on tuottanut erinomaisia pelaajia ja näkemyksellisiä valmentajia. Viime mainitut ovat siirtyneet tuulisilta paikoiltaan myös ulkomaille ja tehneet siellä vähälle julkiselle huomiolle jäänyttä työtään. Matkan varrella näille asialleen omistautuneille raatajille on kertynyt valtava määrä hiljaista tietoa, jonka hyödyntäminen on jäänyt liian vähiin uusia pelaajasukupolvia kasvatettaessa. Nuoruudessaan vihreitä verkoja edustustasolla itsekin kolunnut Mikko Vehviläinen on haastatellut Palloluotsien kivien tie -kirjaa varten suomalaisia huippuvalmentajia Martti Kuuselasta Markku Kanervaan. Nyt kun suomalainen edustusjalkapallo on parhaassa nosteessa aikoihin, kirja antaa perspektiiviä kuvaamalla kokeneiden valmentajien tarinoiden kautta esteitä menestyksen tiellä ja ajoittaisia onnistumisia kuningaslajissa, jota kaikki kirjan henkilöt rakastavat. Helsingin kaupunkipyöräpalvelu suosituimpien joukossa Suosituimmissa kaupunkipyöräkaupungeissa pyörien käyttöä on saatettu rajoittaa. Kuva: Marie von Bell/HKL H elsingin kaupunkipyörät ovat kansainvälisen suosiovertailututkimuksen mukaan yksi suosituimmista kaupunkipyöräpalveluista. Suurta suosiota selittävät muun muassa edullinen hinta sekä järjestelmän toimivuus. Kaupunkipyörien valtava suosio on saanut monet tituleeraamaan Helsingin järjestelmää maailman suosituimmaksi. HKL teetätti asiasta selvityksen, jonka avulla pystytään tunnistamaan kaupunkipyöräpalvelun suosioon vaikuttavia tekijöitä. Tätä tietoa voidaan jakaa kaupunkiverkostoissa, ja siitä voi olla hyötyä monelle muulle kaupungille – samalla voidaan varmistaa, että Helsingin palvelu säilyy edelleen asukkaiden suosiossa. Selvityksessä varmistui, että Helsingin kaupunkipyöräpalvelu todella on kansainvälisesti vertailtuna käytetyimpien joukossa, kun järjestelmiä tarkastellaan matkaa per pyörä per päivä -luvuilla. – On mahtavaa, että Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä todella on yksi maailman suosituimmista, ellei suosituin. Helsinkiläiset ovat ottaneet kolme vuotta käytössä olleet keltaiset pyörät omakseen ja tehneet niillä maailman mittakaavassakin vaikuttavan määrän matkoja, iloitsee Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kaupunkipyöräpalveluiden vertailu keskenään ei ole yksinkertaista, sillä niin järjestelmien koko ja ominaisuudet kuin paikalliset olosuhteetkin vaihtelevat kaupunkipyöräjärjestelmien välillä merkittävästi. Myös Helsingin ja Espoon yhteisen kaupunkipyöräpalvelun käyttöluvut ovat edelleen huippuluokkaa. Kun luvut suhteutetaan ympärivuotisiksi, ovat käyttömäärät edelleen korkeita, ja niin Helsingin kuin koko Helsinki-Espoon palvelu ovat tässäkin nä, ettei pyörää ole aina saanut halutessaan käyttöön, kun käytännössä kaikki pyörät ovat olleet liikkeellä samaan aikaan. – Palvelu on ollut jatkuvasti suositumpi ja pyöriä tarvitaan enemmän. Laajennuksen myötä lisääntyvä pyörämäärä palvelee uuden alueen lisäksi myös kantakaupungin asemaverkostoa. Tutkimuksessa tuli ilmi myös se, että palvelun luotettavuuden kannalta on hyvin tärkeää, että täydelle asemalle on mahdollista jättää pyöriä (overflow). Tässä Helsinki on edelläkävijöitä, Mäkinen kertoo. Esimerkiksi toisessa kaupunkipyöräkaupungissa Barcelonassa palvelu on ollut niin suosittu, että pyörien käyttö on ollut jonkin aikaa turisteilta kielletty. Helsingissä rajoituksia ei ole suosion vuoksi ainakaan toistaiseksi jouduttu tekemään ja pyörät ovat kaikkien käytössä. Uusi kaupunkipyöräkausi käynnistyi Helsingissä ja Espoossa 1.4. ja aluksi käytössä on pääosin edellisvuoden asemaverkosto. Helsingissä palvelun laajennukseen kuuluvat uudet asemat saadaan käyttöön toukokuun alussa. Helsingin laajennusalueen uudet pyöräasemat otetaan käyttöön yksitellen sitä mukaa, kun asemat saadaan asennettua. Pyöräasemien käyttöönottoa voi seurata reaaliajassa HSL:n kaupunkipyöräsivuston kautta. Pyöräasemat, jotka eivät ole vielä käytössä, näkyvät asemakartalla harmaana kuvakkeena. Käytössä olevan pyöräaseman kuvake on keltainen ja sen ylänurkassa on tieto vapaiden pyörien määrästä. Uusi kaupunkipyöräkausi käynnistyi Helsingissä ja Espoossa 1.4. ja aluksi käytössä on pääosin edellisvuoden asemaverkosto. Helsingissä palvelun laajennukseen kuuluvat uudet asemat saadaan käyttöön toukokuun alkuun mennessä. Eteläisen Hesperiankadun, Erottajan aukion sekä Veturitorin aseman käyttöönotto viivästyy työmaiden vuoksi. Myös muutamia muita edellisvuoden asemaverkoston asemia avataan vielä huhtikuun alussa. tilanteessa maailman suosituimpien järjestelmien joukossa. Tutkimuksessa vertailumaat painottuivat Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Palvelun laajennus lisää pyöriä koko palveluun Helsingin kaupunkipyörien menestyksen syitä ovat muun muassa edullinen hinta, mahdollisuus palauttaa pyörä täydelle asemalle ja se, että pyöräily on Suomessa ”kansalaistaito”. Kaupunkipyörien suosio mahdollisti myös tulevan laajennuksen pohjoiseen ja itään. – Tutkimuksessakin kävi ilmi, että käyttöasteet ovat korkeat ja laajentaminen kannattaa. Tällainen järjestelmä toimii Helsingissä hyvin ja sekin on kannustanut laajennukseen, kertoo HKL:n projekti-insinööri Samuli Mäkinen. Kaupunkipyöräpalvelun suosio on näkynyt myös sii
20 Viikot 16-17/2019 • Nro 8 Raitiovaunujen linjakilvet alkavat näyttää myös kauttakulkupaikkoja suunnatut linjakilvet näyttävät linjan numeron ja määränpään lisäksi myös kauttakulkupaikkoja. Ratikoiden kilvet alkavat siis näyttää samalta kuin HSLalueen busseissa. Linjakilvissä numero on sijoitettu vasempaan laitaan. Numeron oikealla puolella ylärivillä lukee linjan määränpää ja alemmalla rivillä seuraava kauttakulkupaikka. Tekstit näkyvät vuorotellen suomeksi ja ruotsiksi. Kun vaikkapa linja 3 lähtee liikenteeseen Meilahdesta, linjakilvissä lukee Olympiaterminaalin lisäksi myös tieto siitä, että linja kulkee seuraavaksi Alppilan kautta. – Monen ratikkalinjamme tapauksessa määränpään lisäksi tärkeää on tietää myös se, mitä kautta määränpäähän kuljetaan. Uusien linjakilpien myötä tämä asia kyetään kertomaan, sanoo HSL:n informaatiosuunnittelija Ossi Berg. Tällä hetkellä uusia linjakilpiä voi nähdä osassa vanhempia niin kutsuttuja nivelvaunuja. Uudistuneet linjakilpien sisällöt tulevat kuitenkin vähitellen käyttöön kaikissa raitiovaunuissa, kun vanhoja näyttöjä korvataan huoltojen yhteydessä uusilla. ? HSL uudistaa raitiovaunujen kulkuun liittyvää informaatiota. Maanantaista 8. huhtikuuta alkaen liikenteessä on ollut mahdollista nähdä raitiovaunuja, joiden ulospäin Prinsessa Takamadon lintuaiheisia valokuvia esillä Kansallisarkistossa K ansallisarkistossa, Rauhankatu 17, on esillä 2.4. – 16.8.2019 Bird Photographs -näyttely, joka esittelee Hänen Keisarillisen Korkeutensa Japanin Prinsessa Takamadon lintuaiheisia valokuvia eri puolilta maailmaa yli vuosikymmenen ajalta. Näyttely juhlistaa 100 vuotta sitten solmittuja diplomaattisuhteita Suomen ja Japanin välillä. Linnut yhdistävät maailmaa vuotuisilla muutoillaan talvehtimisja lisääntymisalueiden välillä. Ne eivät tunnusta kansallisia rajoja ja siten ne toimivat lähettiläinä paitsi luonnonsuojelulle myös rauhan ja harmonian saavuttamiseksi maailman kaikkien kansojen ja kulttuurien kesken, kuvailee Prinsessa Takamado näyttelyä. Prinsessa Takamado on ollut Japanin keisarillisen perheen jäsen vuodesta 1984 alkaen, jolloin hän avioitui Hänen Keisarillisen Korkeutensa Prinssi Takamadon, Japanin keisarin serkun kanssa. Prinsessa on yksi Japanin keisarillisen perheen aktiivisimmista jäsenistä kansainvälisesti. Hän teki tasavallan presidentti Tarja Halosen kutsusta virallisen vierailun Suomeen vuonna 2010. Tuolloin Prinsessa Takamado ja presidentti Halonen toimivat yhdessä Suomen Japanin Instituutin tieteellisen ohjelman suojelijoina. Prinsessa Takamado on edustanut Japania erityisesti ympäristönsuojelun, kulttuurin ja urheilun aloilla toimien muun muassa BirdLife Internationalin kunniapuheenjohtajana. Hän on osoittanut suurta kiinnostusta ympäristökysymyksiin myös kirjoittamalla luontoaiheisia kirjoja. Aiemmin Prinsessa Takamadon lintuaiheisia valokuvia on ollut esillä Vadstenan linnassa Ruotsissa. Sekä Vadstenan linnassa näytteillä olleen että nyt Kansallisarkistossa esillä olevan näyttelyn on rahoittanut Scandinavia Japan Sasakawa Foundation. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Prinsessa Takamado Lokit palaavat pesimäpaikoilleen Lokit ovat palanneet tai palaamassa pesimäpaikoilleen: pääosin saariston lintuluodoille, mutta suurin joukoin myös kaupungin katoille. ? Jätteiden polttoon siirtyminen ja avointen kaatopaikkojen sulkeminen voidaan havaita valtakunnallisesti harmaalokin ja merilokin voimakkaana taantumisena kohti niiden luontaista kannan kokoa. Isojen lokkien ravinnonsaannin vaikeutuminen näkyy saaristossa voimistuneena muiden lintujen munien ja poikasten saalistuksena. Kaupungissa pesivät lokit löytävät kuitenkin edelleen runsaasti ruokajätettä, ja myös niiden tahallinen ruokinta on valitettavan yleistä. Lokkien pesintä aiheuttaa joskus ihmisille haittaa. Lintujen ulosteet tahrivat rakennuksia ja autoja. Kesällä emolintujen poikaspuolustus aiheuttaa uhkaavan tuntuisia tilanteita. Neljä lokkilajia pesii myös katoilla Jos lokit ovat aiheuttaneet taloyhtiössä ongelmia aikaisempina kesinä, niiden pesintää voi yrittää estää ennakolta. Katolle voi asentaa metalliverkkoa tai muita estäviä rakenteita, jotka eivät vahingoita lintuja. Myös katolla liikkuminen ennen pesintää saattaa karkottaa lokkeja rauhallisimmille pesäpaikoille. Helsingin kaupungin alueella tavataan useita lokkilajeja, joista neljä pesii katoilla. Harmaalokki on harmaaselkäinen ja varista suurempi. Sillä on järeä nokka, jossa on pesimäaikaan punainen täplä. Kalalokki on myös harmaaselkäinen, mutta harmaalokkia sirompi, hieman varista pienempi. Sen nokka on hennompi ja siitä puuttuu punainen täplä. Selkälokki on mustaselkäinen. Se on erittäin uhanalainen laji ja sen kattopesintöjä on syytä arvostaa siinä missä saaristopesintöjäkin. Harvalukuinen merilokki on myös mustaselkäinen, mutta selkälokkia huomattavasti suurempi ja rotevampi lintu. Kaikki linnut ovat rauhoitettuja pesimäaikaan Kalalokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Kaikki linnut, myös niiden munat ja poikaset, ovat rauhoitettuja eteläisessä Suomessa pesimäaikaan 10.3.–31.7. Silloin pesinnän tahallinen häiritseminen on kielletty luonnonsuojeluja metsästyslainsäädännön perusteella. Kattojen korjaustai kunnossapitotöitä ei katsota tahalliseksi häiritsemiseksi, jos niitä ei pystytä ajoittamaan pesimäajan ulkopuolelle. Erityisen hankalissa tapauksissa voi lintujen karkottamiseksi hakea poikkeuslupaa. Rauhoitettuja lintuja koskevat luvat käsitellään keskitetysti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksessa (vaihde 0295 022 500). Rauhoittamattomia lintuja, kuten harmaalokkia tai merilokkia, koskevat luvat haetaan Suomen riistakeskuksen Uudenmaan aluetoimistosta, uusimaa@riista.fi. Kalalokki. Kuva: Marianne Saviaho. Harmaalokki. Kuva: Matti Miinalainen. Merilokki. Kuva: Tomi Muukkonen Selkälokki. Kuva: Tomi Muukkonen. Petteri Taalas vuoden 2019 ulkosuomalainen U lkosuomalaisten asiantuntija-, palveluja edunvalvontajärjestö Suomi-Seura ry on valinnut vuoden 2019 ulkosuomalaiseksi Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) Genevessä toimivan pääsihteerin Petteri Taalaksen. WMO on YK:n sään, ilmaston ja vesivarojen erityisjärjestö, jolla on 192 jäsenmaata. Taalas on ollut järjestön pääsihteerinä vuodesta 2016 alkaen toimittuaan sitä ennen muun muassa Suomessa Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana. Vuoden ulkosuomalainen on valittu vuodesta 1993 lähtien. Tänä vuonna Suomi-Seura korostaa vuoden ulkosuomalaisen valintaratkaisullaan kaikkien vastuuta ilmastonmuutoksesta ja yhteisestä ympäristöstä. Suomi on maailman puhtain ja vihrein maa.Suomalainen on tunnetusti luotettava yhteistyökumppani ja valmis kantamaan vastuuta riippumatta siitä, missä päin maapalloa elää ja toimii. Ulkosuomalaisia on noin 2 miljoonaa ja ulkosuomalaisia yhteisöjä lasketaan maailmalla olevan 1500. Ulkosuomalaiset muodostavat laajan verkoston, jossa jokainen verkoston jäsen voi vaikuttaa omilla arjen ratkaisuillaan lähiympäristönsä ja luonnon kestokykyyn. Suomi-Seura muistuttaa, että yhteisen maapallon monimuotoisuuden turvaaminen ja ilmastomuutoksen torjuminen alkavat aina ihmisten teoista asuinpaikasta riippumatta. Pääsihteeri Taalas iloitsee valinnastaan vuoden 2019 ulkosuomalaiseksi ja toteaa, että muutoksen avainasemassa ovat valtionpäämiehet ja poliittiset päättäjät. Silti hän kannustaa jokaista meistä kantamaan vastuuta yhteisestä ympäristöstämme ja ilmastonmuutoksesta: ”Päätöksentekijöiden linjauksia ei kannata jäädä kuitenkaan odottamaan, vaan jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ja tehdä esimerkiksi asumiseen, liikkumiseen ja ruokavalioon liittyviä ratkaisuja. Vastuu on globaali ja yhteinen.”
21 Nro 8 • Viikot 16-17/2019 ? ? Maarnela ? ? Kirja-arvostelu Se on täytetty ? ”Edustajani, Edustajani, miksi minut hylkäsit?” Viime kesänä menehtyi liki 400 ikäihmistä kuumuuteen. Tulevana kesänä jo tuhat (ennakkotieto). Osa ihmisistä varautuu nyt jo ensi kesään. Se maksaa tuhat euroa yhtä pelastettavaa ikäihmistä kohden. Sillä rahalla saa riittävän jäähdytyksen. Sitä rahaa ei ole kaikilla. Niinpä vain osa kansalaisista pystyy ostamaan itsensä vapaaksi meidän poliitikkojen rahanjakoarvomaailmasta. Ne loput – heikoimmat – ovat sitten meidän poliitikkojen armon varassa. Takana olleet vaalit olivat ilmastovaalit. Kävin Bangkokissa pikalomalla. En uimalla enkä soutuveneellä. Otin sieltä kuvan. Arkipäiväisenä hetkenä arkisen kuvan Bangkokin liikenteestä. En ruuhka-aikaan enkä ilmastomarssin pysäyttämänä hetkenä. Kerroin heille, että olen Suomesta, kun he kerran kysyivät. Hetken kuluttua kysyin takaisin, että tiedättekö missä Suomi on. Eivät kuulemma tienneet. Olin järkyttynyt. Meidänhän piti olla esimerkkinä muulle maailmalle. Eikä kadun perusbangkokilainen edes tiennyt, että missä Suomi on, ei tiennyt että Minä olin heidän Esimerkkinsä. Siksi olin huolissani. Autoja oli neljässä tasossa ja moneen suuntaan. Ja kaikki käynnissä. Eikä edes Valtamedia pysty siihen valistukseen sen pysäyttämiseksi, vaikka heillä on mieletön valta ja kyky monistaa sanomansa miljoonille. Japanissa osa eläkeläisistä menee vanilaan, koska rahat eivät riitä muutoin elämiseen. On olemassa erilaisia laitoksia. Ne eroavat toisistaan vain lainsäädännöllisesti. Esimerkiksi vankilassa saa parempaa lääketieteellistä hoitoa ja nopeammin kuin siviiissä – vai onko joku kuullut vangista, joka olisi puoli vuotta hammaslääkärijonossa jahkaillut. Vartijakin kiertää ainakin kerran päivässä – ei siinä kahta viikkoa tarvitse kuolleena sellissä maata. Olin Hakaniemen torin Maalaismarkkinoilla kuuntelemassa kansalaisten tuntoja. Eivät kaikki sentään tyytymättömiä olleet. Hammaslääkärit odottivat innolla vaalien loppumista. Loppuisi se yletön karkkien jakaminen. Mutta oli siellä myös perustavanpuoleinen jo ikämiehen ikään ehtinyt humalainen kantasuomalainen mies. Hänellä ei ollut hätää pahaa. Vielä. Hän oli turvallisesti kahden vartijan välissä. Ja suuntakin oli selvä. Se odotti torin laidalla. Siinä oli keltaiset raidat sivuilla ja siniset vilkkuvalot katolla. Kuuntelin, kun humalaisen suusta alkoi kuulua Tuntemattoman Sotilaan Rokan suuhun istutetut sanat; ne putoilivat ukkoparan suusta sylkipisaroiden seassa: ”vie vaan hoitolaitokseen jos tahot; sen kun vaan muistat, että mie en kuole koiran lailla … siinä männöö esiten muutama …” Kuuntelin mutta en kuullut tarkkaan mitä hän sopersi … ei hän kait vain puhunut meistä poliitikoista? Ari Maarnela Sosiaalija terveysministeriehdokas Kallionseudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Kekkosen kohtalo: Urheilussa tuli turpaan! ? Suomen pitkäaikaisin Presidentti Urho Kekkonen oli nuoruudessaan erinomainen yleisurheilija, sittemmin hänestä tuli jo nuorena merkittävä urheilujohtaja. Politiikka vei nuoren lakimiehen myös jo nuorena, urheilu kulki kuitenkin koko elämän Urho Kekkosen rinnalla. Kekkoselle rakas urheiluelämä oli kuitenkin se suomalaisille erittäin merkittävä elämänalue jolla Kekkonen kärsi yhteiskunnallisen toimintansa pahimmat vastoinkäymiset ! Urheiluelämän kolhuista Kekkonen sai itselleen myös elämänsä pahimmat vihamiehet. Saamiaan kolhuja hän ei koskaan antanut vastustajilleen anteeksi ! Antikommunistista Neuvostoliiton ystäväksi Urho Kekkosen urheiluelämän taivalta kuvaa mielenkiintoisesti tietokirjailija Hannu Pelttari kirjassaan ”Kekkosen kisat” (Kirjapaja 2018 ). Pelttari kuvaa läpi koko kirjan Kekkosen urheiluun vaikuttamista rinnan hänen yhteiskunnallisen roolinsa kehittymisen kanssa. ”Ryssänvihaaja ja antikommunisti” muuttui vuosien ja vuosikymmenten myötä kommunistien ymmärtäjäksi ja Neuvostoliiton luottopresidentiksi, uuden ulkopolitiikan johtajaksi. Kirja kuvaa monin tekstinäyttein, miten Kekkosen vanhat kaverit, suojeluskunta-ajoilta, eivät pysyneet mukana ”Urkin” käänteissä. Tahko Pihkalalle Kekkosen uudet ajatukset olivat aivan käsittämättömiä kuten monille muillekin silloisen SVUL:n oikeistolaisessa johdossa. Pelttarin kirja kuvaa hyvin tarkasti Kekkosen kavereita ja toisaalta ikuisia vihamiehiä urheilupolitiikan vaihtelevissa käänteissä. TUL ja SVUL Vuoden 1918 sisällisota hajautti myös maamme urheiluelämän, SVUL erotti punaisten puolella sotineet, tammikuussa 1919 syntyi työväestön oma urheilujärjestö TUL. Vuoden 1918 tapahtumat olivat nuorelle Kekkoselle, punaisten teloituskärkyn antajalle, elinikäinen trauma. Hyvitystä tapahtuneelle hän haki koko elämänsä pyrkimyksellä eheyttää Suomen urheilu, antaa arvo myös TUL:n toiminnalle. Tässä pyrkimyksessään hän sai jatkuvasti ”turpaan” SVUL:n oikeistojohdolta. Merkittävin tappio tuli Rooman olympiakisajoukkueen valinnassa 1960. Kaikki TUL:n urheilijat jätettiin kisajoukkueen ulkopuolelle . Presidenttinä Kekkonen teki useita aivan yksityiskohtaisia esityksiä kisajoukkueen valinnasta TUL:n urheilijoiden mukaanpääsemiseksi, mutta SVUL:n erikoisliittojen johto halusi nöyryyttää Presidenttiä, pahemman kerran. Nöyryytys oli alkusoittoa yritykselle syrjäyttää Kekkonen vuoden 1962 presidentinvaaleissa,ns. Honka-liiton avulla. Tätä poliittista peliä ei Pelttari ole huomioinut . Roomasta jätettiin pois mm. vuoden 1959 nyrkkeilyn Euroopan mestari, juuri edesmennyt Olli Mäki. Kultamitalin Roomassa voitti Puolan Pazior, jonka Olli voitti selvästi EM-kehän loppuottelussa 1959. Kultamitalia tärkeämpää oli Kekkosen nöyryyttäminen ! Arvo Himberg, painiliiton puheenjohtaja oli tiukin Kekkosen ja TUL:n vastustaja. Himberg lupasi, että jos mitalia ei Rooman painimatolta tule, joukkue kävelee kotiin ! Kekkonen lienee mielessään myhäillyt, kun pilapiirtäjät kuvasivat painitrikoisia miehiä talsimassa Via Dolorosaa ... Kuntoilun edistäjä Pelttarin kirja kuvaa runsaasti Kekkosen erilaisia henkilökiistoja urheiluelämässä. Vähemmälle huomiolle jää Kekkosen ”valistustyö” liikunnan vaikutuksesta ihmisten terveydelle. Omalla esimerkillään , huimilla laturetkillään, Kekkonen näytti esimerkkiä : palmuun kiipeäminenkin oli sen ajan extreme-urheilua. Kekkonen korosti uudenvuoden puheessaan kuntoliikunnan merkitystä ja rahaakin löytyi : äkkiä Suomeen perustettiin viisi ( 5) valtionapu nauttivaa kuntoliikuntaorganisaatiota aikaisemman Suomen Ladun lisäksi . Kekkosta koskevia kirjoja on ilmestynyt lukuisia, tasoltaan hyvin vaihtelevia. Pelttarin kirja ”Kekkosen kisat” on puutteineen ja asiavirheineenkin parhaasta päästä, huomattavasti edellä samoin 2018 ilmestynyttä Virtapohjan ”Kekkonen urheilumiehenä”. Urho Kekkosen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan, myös urheiluun, oli niin pitkä, monipuolinen että kirjoittamista riittää. Pekka Hurme Uimastadion avautuu 12. toukokuuta Kumpulan maauimala, kuva: Aki Rask H elsingin Uimastadion avautuu 12. toukokuuta ja Kumpulan maauimala puolestaan 26. toukokuuta, mutta jo nyt maauimaloihin voi ostaa kausija sarjakortteja ennakkomyynnistä. Kausija sarjakortteja myydään Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan ja Yrjönkadun uimahalleissa sekä Latokartanon liikuntahallissa, Töölön kisahallissa ja Myllypuron Liikuntamyllyssä. Maauimaloiden uinnin ja kuntosalien sarjaja kausituotteita voi ladata myös omalle asiakaskortille suoraan verkkokaupasta, joka löytyy osoitteesta liikuntakauppa.hel.fi. (*) Maauimaloiden sisäänpääsyhinnat Aikuiset: kertamaksu 4,50 e, 10 krt tai 1 kk-kortti (30 päivää) 35 e, kausikortti 105 e (120 päivää) Lapset (7-17v): kertamaksu 2,20 e, 10 krt tai 1 kk-kortti (30 päivää) 17 e, kausikortti 51 e (120 päivää) Muut: kertamaksu 2,80 e, 10 krt tai 1 kk-kortti (30 päivää) 22 e, kausikortti 66 e (120 päivää) Sosiaalifoorumi toukokuussa T oukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.5.2019 Helsingissä työväenopisto Arbiksella (Dagmarinkatu 3) järjestettävä Suomen sosiaalifoorumi pureutuu tänä vuonna monisäikeisten ongelmavyyhtien purkamiseen. Kriisit ja epävarmuus määrittävät tätä hetkeä. Vanha järjestys on järkkynyt, mutta uusi on vielä hämärän peitossa. Ilmastonmuutos, syrjintä, syrjään jääminen, työelämän mullistukset, kansalaistoiminnan kahlitseminen sekä autoritarismin nousu hallitsevat ja sumentavat näkökenttäämme. Näemme ongelmat irrallaan toisistaan ja jäämme yksinäisiksi toimiessamme niiden ratkaisemiseksi. Sosiaalifoorumin tehtävä on tuoda näkyviksi yhteydet kamppailujemme välillä. Ongelmat ovat yhteisiä. Niin ovat myös ratkaisut. Arbiksella valaistaan tapahtuman pääteemana Polkuja järjestelmien muutokseen. Pääteema jakautuu viiteen osioon, jotka käsittelevät mm. ympäristöoikeudenmukaisuutta, työelämää ja vähemmistökulttuureja. Sosiaalifoorumin kansainvälisenä vieraana on sosiologi-kirjailija ja sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäsen ?smail Be?ikçi (ks. lisää alla). Tarkka ohjelma ja aikataulut julkaistaan ensi viikolla. Ilmoittautuminen osatapahtumien järjestäjäksi on käynnissä vielä 5.4. asti Sosiaalifoorumin sivuilla (https://sosiaalifoorumi.fi/jarjesta-seminaari/). Tapahtuman viralliset jatkot järjestetään lauantaina Mascot Barissa (Neljäs linja 2) kello 19 alkaen. Keskustelu ja verkostoituminen jatkuvat loistavien esiintyjien (Merikukka Duo, VILJA ja Artsi!) ja hauskan ohjelman parissa.
22 Viikot 16-17/2019 • Nro 8 ? www.senioriterveys.fi p. 09-413 97 300 TILAA! KIPUTEEMA: Tavoitteena lääkkeetön kivunhoito 2/2019 7,30 Markku Keinäselle syöpä on tuttu niin työssä kuin omassa elämässä Ex-malli ALKOHOLIA TIEDOSTAVASTI SIEMAILLEN Eläkevalmennuksesta apua uuteen elämään Hautaus yhä yksilöllisempää Tulehduskipulääkkeet vaaraksi vatsalle Lääkkeistä muistihäiriöitä ja sekavuutta Kaatumista voi harjoitella Senioriterveys kertoo asiantuntevasti seniori-ikäisten terveydestä! Voit tehdä tilauksen myös sähköpostitse tilaukset@karprint.fi
23 Nro 8 • Viikot 16-17/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Ilmoita edullisesti – soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Lue netissä www.lehtiluukku.fi ? PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% NEGATIIVIT JA DIAT TALTEEN: 1 € /kuva (skannaustarkkuus 3200 dpi, filmityypit 135, 126, 110, minimiveloitus 5 e, myös kuvatulostus) TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI MEILTÄ KEVYET KAPA-KYLTIT PUBIIN & PUTIIKKIIN esim. Ø40cm 2-puol. matta tai kiiltävä synt. paperi nyt 40 € (norm. 44,90)
24 Viikot 16-17/2019 • Nro 8 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi SOILE SALMI-VILLA Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7799 Huikaisevaa huhtikuuta! Palvelemme kaikissa kodinvaihtoon liittyvissä asioissasi. Ota yhteyttä. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 KALLE JOKINEN Asuntomyyjä 050 540 2011 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JIMI PUKKILA Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713