• jari.nieminen@isannointiverkko. Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Oletko myymässä asuntoasi? Tarjoa myyntiin! Pyydä välitystarjous. HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! JARI AHTIAINEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 060 6025 SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 10 Viikot 20-21 2017 Gaala Kodit Oy LKV MERILÄINEN TUOMAS t e l . 4 9 8 8 7 t u o m a s . m e r i l a i n e n @ k i i n t e i s t o m a a i l m a . ? www.facebook.com/gaalakodit Yli 15 vuoden ja 500 asuntokaupan kokemuksella on ilo palvella. Pyydä minulta veloitukseton arvio kodistasi. HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Niina Raij • Mikko Laukkanen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Anneli Lehto, iensairaudet • Annina Niklander, suuhygienisti • Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Hki Asunto & Rakennus RAKENTAVAA RAUTAKAUPPAA JO YLI 28 VUODEN KOKEMUKSELLA. ALPPI-RAUTA OY PORVOONKATU 1 FLEMINGINKATU 30 00510 HELSINKI • PUH. 09-7016322 AVOINNA: ARK 7.00 18.00 LA 9.00 14.00 PIENI MUTTA PIPPURINEN TIETOKONEPAKETTI GLOBAL GRAPH OY Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Keskusyksikön tekniset tiedot: prosessorit: useita vaihtoehtoja muistit: 4-8 GB DVD: Read and Write kovalevyt: useita eri kokoja näytöt: display / via Windows 7 tai Windows 10 system Yksiköitten hinnat alkaen 150€ monitorivaihtoehdot 20-70€ Keskusyksikön tärkeimmät mitat: leveys: 235 mm syvyys: 235 mm korkeus: 65 mm TULE AJOISSA VALITSEMAAN OMASI www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 Viipurin Kukka Upeat valikoimat kesäkukkia torihinnoin! RIPEÄÄ ISÄNNÖINTIÄ – VASTEAIKA 2 VRK TULE ASIAKKAAKSI! matti.raty@iskurit.fi • 0400 408 850 KESÄTARJOUS! Välityspalkkiot: 1h 2h 3h 2990€ 3290€ 3990€ Hyödynnä asuinalueesi korkea kysyntä ja laita asunto myyntiin! Varaa meiltä ilmainen arviokäynti! omakotisuomesta.fi info@omakotisuomesta.fi Minna Laine, KTM puh. 040 560 2315 Johannes Nieminen, LKV puh. 045 869 6810
• 2 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 20€ 6 eri vaihtoehto a! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! KARAOKE PE & LA HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! Asukastilaisuus pidetään rakennusvalvonnan palvelupiste Tellingissä, Siltasaarenkatu 13, 7.6.2017 klo 16–18. • www.hel.fi/suunnitelmat • infoja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2 • Kallion kirjastossa, Viides linja 11 Osallistumisja arviointisuunnitelma on esillä 29.5.?16.6.2017 seuraavissa paikoissa: Viimeistään 16.6.2017 arkkitehti Perttu Pulkka, p. (09) 310 37465 Mielipiteet Lisätietoja Toinen linja 7 ja Siltasaarenkatu 13 osoitteissa suunnitellaan uudisrakentamista. Vanhat virastorakennukset puretaan ja tilalle suunnitellaan toimitilarakentamista. Siltasaarenkatua kehitetään kävelykatuna. SILTASAARENPORTTI osallistumisja arviointisuunnitelma nähtävillä tehtaanmyymälä Avoinna: ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA Ossi Vallemaa 10v. Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suuja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi LOUNASBUFFET Lämmin ruoka Voileipä Keitto Salaattipöytä Limu/Mehu Kahvi/Tee 9,50€ MA PE : 10:30 15:00 Läntinen Brahenkatu 4A, 00510 Helsinki +358 9 8251451 Paikan päällä tai nouto Eri ruoka joka lounaspäivä ! ! PARTURI-KAMPAAMO Kallion Klipoteekki Kaarlenkatu 13, 00530 Hki • Puh. 753 7171 NETTIAJANVARAUS 24h/vrk www.klipoteekki.com alk. 78 € Aurinkoraidat Joka maanantai hiustenleikkuu ilman ajanvarausta 1€/min , väh. 15 min
• 48. vuosikerta – nro 10 Viikot 20-21 Tänään Hakaniemen hallin väistötilat sai rakennusluvan Laaksoon suunnitellaan uutta sairaalaa Teurastamon tapahtumakesä käynnistyy runsaalla ohjelmalla ? Teurastamon kesäkausi käynnistyy toden teolla, kun kesäisellä pihalla sekoittuvat Teurastamon parhaat ja pop-up keittiöiden maailma, höystettynä monipuolisella ohjelmalla. Teurastamon uuden pihalavan korkkaa Saimaa Band! Teurastamon parhaat tulee taas! Kesään valmistautuva Teurastamo avaa ovensa Teurastamon Parhaiden merkeissä lauantaina 20. toukokuuta kello 12-18. Tapahtumassa on mahdollisuus kurkistaa Teurastamon suljettujen ovien taakse ja maistaa alueen parhaita annoksia. Alueen toimijat avaavat ovensa ja raottavat hieman salaisuuksien verhoja. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Sivu 7 ? Laakson sairaalan alueelle suunnitellaan uutta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin kaupungin yhteissairaala. Uuteen sairaalaan siirrettäisiin muun muassa Suursuon, Auroran ja Kellokosken sairaaloiden toimintoja. Uusi sairaalarakennus sijoittuisi Reijolankadun ja Lääkärinkadun väliselle alueelle. Sen tieltä on kaavailtu purettavaksi terveysaseman ja päiväkodin rakennukset sekä neljä asuintaloa, joissa on tällä hetkellä työsuhdeasuntoja. Purettavien rakennusten toiminnot siirtyisivät muualle. Alueen vanhat, kaupunkikuvallisesti arvokkaat sairaalarakennukset suojellaan. Uudisrakentamista ei tule Keskuspuiston puolelle. Sairaalan saavutettavuuden parantamiseksi selvitetään joukkoliikennepysäkkien sijoittamista Reijolankadun varteen Urheilulehdon kohdalle. Sairaalan käyttöön rakennetaan mahdollisesti maanalainen pysäköintilaitos. Ajoyhteys uuteen yhteissairaalaan on hahmoteltu tunnelia pitkin Auroranportin luota. Nykyiset ajoyhteydet Lääkärinkadun ja Neurotalon kautta säilyisivät jatkossakin. Sairaala-alueen uudistukset edellyttävät asemakaavan muuttamista. Suunnittelun lähtökohdista ja tavoitteista keskustellaan 15. toukokuuta. Suunnittelualueeseen tutustutaan kaavakävelyllä, joka alkaa kello 17 Lasten liikennekaupungista, Auroranportti 2. Esittelyja keskusteluosuus pidetään kello 18?19.30 sairaalan luentosalissa, Lääkärinkatu 8, rakennus 4, P-porras. Asemakaavan suunnitteluaineistoon voi tutustua 22. toukokuuta asti myös Töölön kisahallin aulassa sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Asemakaavan luonnos on nähtävillä näillä näkymin syksyllä 2018, ja kaavaehdotus on tarkoitus tuoda päätöksentekoon alkuvuodesta 2019. Tavoitteena on, että uusi yhteissairaala valmistuu vuonna 2024. Kartta: Helsingin karttapalvelu ? Hakaniemen hallin tilapäinen väistötila sai tänään rakennusluvan ja aloittamisoikeuden. Verkkosaaren Katiska-kortteliin luvitettiin omaleimainen, 7-13-kerroksinen, terassoituva asuinkerrostalo, johon tulee myös liiketiloja. Helsingin rakennuslautakunta päätti tänään 17 kohteen luvasta. Hakaniemen hallin väistötila on paalujen varaan rakennettava, teräsrunkoinen elementtirakennus. Myyntihallin seinät ovat merkittävissä määrin lasia. Koko rakennus verhotaan tummanharmailla pystysuuntaisilla puusoiroilla, jotka muun muassa suojaavat sisätiloja liialta lämpenemiseltä kesällä. Kahden kerroksen korkuinen myyntihalli on pyritty tekemään ilmavaksi. Kauppiaiden toiveesta elintarvikkeiden myyntipaikat sijoitetaan hallin pohjoispäätyyn ja muut, muun muassa käsityöläisten myyntipaikat ovat puolestaan eteläosassa. Väistöhallin kylkeen rakennetaan kauppiaiden sosiaalitilat ja niiden yläpuolelle tekniset tilat merikonteista. Väistötilojen sijoittelua muutettiin suunnitteluvaiheessa niin, että torikaupalle jäisi mahdollisimman paljon tilaa. Myös tavaroiden kuljetusten haluttiin sujuvan. Torin itälaidan puurivi haluttiin säilyttää, ja se tuleekin suojata väistöhallin rakentamisen ja käytön ajaksi. Hallin edustalle varataan tilaa noin 100 polkupyörälle. Autopaikkoja ei ole tarkoitus lisätä. Ennen väistötilan rakentamista tulee vielä ratkaista, missä torin väliaikaiset pyörätiet kulkevat. Luvan mukaan väistötila saa olla paikallaan Hakaniemen hallin remontin ajan tai 31.5.2020 asti. Hakaniemen hallin perusparannushanke on saanut luvan jo aiemmin. Kohteen pääsuunnittelija on arkkitehti Jorma Öhman Arkkitehtitoimisto NVØ Ky:stä. Sivu 7 Hakaniemen hallin väistötilat. Havainnekuva: Rakennusliike Koivukoski Oy. As Oy Helsingin Harjus Smoltti ja Kossi Perspektiivi lännestä NRT Oy alustava . Teurastamon pihagrilli, rantatuolit, pihapelit, riippukeinut ja piknikpöydät ovat tuttuun tapaan kaupunkilaisten vapaassa käytössä. Nimetäänkö Stadin Kundiksi pappi, muusikko vai poliitikko? ? Stadin Slangi ry on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, jonka yhtenä tärkeänä perinteenä jo yli 20 vuoden ajan on ollut nimetä Stadin Kundi ja Friidu. Varsinaisia kriteereitä ei ole koskaan määritelty vaan kukin hallitus luo määritelmät ihan itse. Tästä johtuen valittujen kirjo on ollut vuosien saatossa laaja ja monipuolinen. Vuoden 2017 Stadin Kundi ehdokaslistan kärjestä löytyy muun muassa Jörn Donner, Teemu Laajasalo, Jan Vapaavuori ja Vesa-Matti Loiri. Stadin Friidu listan kärkinimiä ovat Irja Askola, Baba Lybäck, Pia Landen ja Pirkko Saisio. Tule Helsinki-päivänä 12.6 klo 11.30 Espan lavalle kuulemaan kuka on vuoden 2017 Stadin Kundi tai kuka on Stadin Friidu.
• 4 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10 Hiljaisuus kulkee ohitsein, päättyy laulu lintujen. Tunnen tuskaa ahdistusta, valheen vihan ihmisten. Suomessa tietää jokainen, kateus on kaikkiruokainen. En jää lehdellä soittamaan, uuden oven aukaisen. Hiljaisuus kulkee ohitsein, kuulen kauniin kanteleen. Kun minä lähden pois, onnenaukio Teitä odottaa. Aina päivin illoin sävel soi kauniimmin. En jää Teitä oottamaan, uuden oven aukaisen. Hiljaisuus kulkee ohitsein, jäljet jäävät kertomaan. Niinkin sinä tehdä voit, laita kynttilä palamaan! Valheen vihan ihmisten omatunto kauan kolkuttaa. Mulle uusi aamu sarastaa, uuden oven aukaisen. Hiljaisuus kulkee ohitsein, päättyy laulu lintujen. Mulle uusi aamu sarastaa, uuden oven aukaisen. Toivo Levanko lyyrikko Uuden oven aukaisen Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Olli Sarpo Yleisönosasto Runopalsta Asumisen hinta jatkaa nousuaan V uokrien kallistuminen jatkui edelleen Helsingissä, vuosinousu oli melko paljon, keskimäärin 2,6 prosenttia. Inflaatiota ei ole tai se on hyvin minimalistista tällä hetkellä Suomessa. Yleinen korkotaso on miinusmerkkinen. Sen vuoksi on erikoista, että asuntojen vuokrat nousevat kaupungeissa ja ruuhka-alueilla jatkuvasti. Ainakin osasyynä lienee väen tuppautuminen kaupunkeihin ja kaupunkialueille. Jo joka kolmas suomalainen asuukin Uudellamaalla. Vuoden 2017 tammi–maaliskuussa asuntojen vuokrat nousivat Helsingissä 2,6 prosenttia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Edellisestä vuosineljänneksestä vuokrat nousivat keskimääräin 1,1 prosenttia. Vuokrien nousuvauhti oli alkuvuonna edellisiä vuosineljänneksiä nopeampaa. Kalleusalueilla 3 ja 4 eli pohjoisen ja itäisen Helsingin alueilla vuokrat kallistuivat vuodessa hieman koko kaupungin keskiarvoa enemmän. Pohjoisilla ja itäisillä alueilla nousu oli 3,0 ja 3,5 prosenttia. Myös pidemmällä aikavälillä vuokrat ovat nousseet nopeammin juuri näillä kalleusalueilla, joilla vuokrataso on matalampi. Luvut perustuvat tilastokeskuksen tietoihin. Yleinen kustannustaso ei ole noussut merkittävästi, mutta silti asuminen jatkaa kallistumistaan. Palkkataso on niin ikään pysytellyt aiemmalla tasolla ja siihen nähden asumisen ei pitäisi kallistua merkittävästi. Ihmisten kjäytettävissä olevat tulot eivät siis ole lisääntyneet. Asunnot sijaitsevat ilmeisesti siis väärässä paikassa, maaseudulla asuntoja puretaan käyttämättömyyyden vuoksi ja toisaalla ne kallistuvat jatkuvasti. -j.a. Velkamme on yli sata miljardia Helsingin työllisyysrahoista 5 miljoonaa jätetty käyttämättä Lehtisaaren tontinvuokra on pedattu ? Seurakunnan taustamateriaali Lehtisaaren tontinvuokran korotusesitykseen on harvinaisen pedattu. Dokumentteja ja perusteluja löytyy useilta arvostetuilta tahoilta, ja osa asiantuntijoista on suorastaan filosofisia pohdinnoissaan. Ongelmia on lähinnä kolme. Ensinnäkin materiaali on kasattu vakuuttamaan omaa porukkaa siitä, että reippaat korotukset ovat oikeutettuja. Siis lopputulos on päätetty etukäteen, ja sille on etsitty tukimateriaali. Venäläisittäin voitaisiin sanoa, että kun syyllinen on tiedossa, kyllä rikoskin löytyy. Toiseksi korot ovat kahden vuosituhannen seurantajakson pohjissa (kyllä, korkotasoa voidaan seurata niin pitkältä ajalta), joka vääjäämättä nostaa omaisuuserien, tässä tapauksessa maapohjan arvoa. Kun käytetään vääristynyttä tontin arvoa ja lätkäistään sille viiden prosentin tuottovaatimus, saadaan tontinvuokria, joista on kohtuus kaukana. Jos kallion päällä, metsän keskellä reilun 80 neliön kerrostaloasunnon pelkkä tonttivuokraosuus nousee vastikkeessa noin 500 euroon per kk, voidaan kysyä, onko hintataso oikea? Kaupungin vuokratontilla, merenrannassa ja paraatipaikalla selviää noin puolella ko. vuokratasosta. Kolmanneksi kaupunki on kaavoittanut reippaasti maata Lehtisaareen, mutta kaupanteko on ollut hiljaista. Kerrostalojen allaolevaa maatakaan seurakunta ei tahdo taloyhtiöille myydä. Syy on selvä. Seurakunta ei missään tapauksessa saisi uusien tonttien maakaupoista samoja hintoja, mitä se pitää vuokratonttien käypänä arvona. Lisäksi myyntihaluja ei ole, koska samaa 5% tuottotasoa pelkästä tuottamattomasta maapohjasta ei ihan ilman riskiä saa. Taloyhtiöt saisivatkin pankista tontin ostoon lainan alle 2% korolla, mutta ’alennettunakin’ seurakunnat aikovat kääriä siitä neljä pinnaa tuottoa. Lypsävää lehmää ei kannata siis lahdata, eikä yhtään jo rakennettua tonttia myydä. Mielipidekirjoittelukin laantuu joka tapauksessa lähiviikkojen aikana, ja minnekä ne talot itsensä levitoivat, eivät minnekään. Kuten arvata saattaa, asukkailla on hätä (HS 5.5.). Kim Väisänen ? On paljon kehuttu sitä, miten Suomi oli ainoa maa Euroopassa, joka maksoi velkansa Yhdysvalloille 1930-luvulla, kaikki muut Euroopan Yhdysvaltain velalliset jättivät velkansa maksamatta. Suomen valtion velka on tätä nykyään yli sata miljardia euroa ja velka kasvaa joka minuutti, joka tunti, joka päivä ja vuositasolla uutta velkaa Suomi tekee vähintään 5-7 miljardia euroa. Mitään velkamäärän kasvun loppumista, eipä edes vähentämistä ole lähivuosina häämöttämässä. Sosiaalidemokraattien 1960-luvulla edesmennyt moninkertainen ministeri ja vahva vaikuttaja, Suomen itsenäisyyden saralla Väinö Tanner on eräässä muistelmakirjassaan sanonut: ”Jokaisen sukupolven on itse maksettava omat laskunsa”. Suomi on ottanut ja ottaa surutta koko ajan lisää lainaa pitääkseen yllä hyvinvointiyhteiskunnan kulisseja, tietämättään siitä mitään, miten ja milloin velkamäärän kasvattaminen voitaisiin lopettaa ja alkamaan pienentämään valtavaa velkakuormaa. Odotetaan uutta ihme-Nokiaa tai sitä, että maailman talouden pyörät kääntyvät suotuisaksi pienelle 5,5 miljoonan kansakunnalle Suomelle. Suomen kunnian ja historian päivät ovat ohitse, kunnia niille 1930-luvun talouspoliitikoille, jotka huolehtivat velanmaksun Yhdysvalloille. Kunnia niille poliitikoille, eduskunnalle, hallituksille, jotka hävityn jatkosodan jälkeen huolehtivat upeasti sotakorvausten maksut Neuvostoliitolle. Seuraavat valtakunnalliset vaalit tulee voittamaan ne poliitikot ja puolueet, jotka lupaavat hunajaa ja mannaa äänestäjilleen ja nämä lupaukset on kuorrutettu miljardien eurojen lisäveloilla. Suomen seuraavat sukupolvet tulevat maksamaan meidän sukupolven ottamaa velkaa vielä kauan. Suomi-neito nilkuttaa yhä pahemmin. Paavo Haapalainen Hämeentie ? Helsingissä viisi vuotta jatkunut työttömyyden kasvu näyttää taittuneen tai ainakin pysähtyneen. Mutta pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa yhä kasvua, toisin kuin naapurikunnissa ja yleensä Suomessa. Pitkäaikaistyöttömiä oli Helsingissä vuodenvaihteessa yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli viime vuonna keskimäärin 42 000 ja heistä pitkäaikaistyöttömiä 18 000. Pitkäaikaistyöttömiä oli vajaa puolet kaikista työttömistä ja yli 55-vuotiaista työttömistä peräti kaksi kolmannesta. Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on pahentunut, on osa kaupungin budjetissa työllisyyden hoitoon varatuista rahoista jätetty käyttämättä. Tämä koskee erityisesti kaupunginkansliaa, joka on käyttänyt työllisyyden hoitoon 4,8 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin viime vuodelle oli budjetoitu. Samaan aikaan kaupungin maksettavaksi on kertynyt työmarkkinatuen kuntaosuutta ns. sakkomaksuna jo yli 60 miljoonaa euroa vuodessa. Työttömyyden torjumiseksi ei riitä vain kaupungin johdon korostama elinkeinotoiminnan edistäminen. Tarvitaan myös kaupungin omia aktiivisia työllistämistoimia. Sama koskee valtiovaltaa. Helsingin kaupungin tilinpäätös viime vuodelta on 465 miljoonaa ylijäämäinen. Kaupungilla on siis mahdollisuus panostaa työllistämiseen olennaisesti nykyistä enemmän. Se voisi tapahtua esimerkiksi perustamalla vakansseja kaupungin palveluihin, lisäämällä palkkatukityöllistämistä, pidentämällä ns. Helsinkilisän tukijaksoja, laajentamalla oppisopimuskoulutusta sekä lisäämällä maahanmuuttajien kieliopintojen ja muun kotouttamisen resursseja. Kaupunki voisi myös kehittää työtä ja tuloja tuovaa yleishyödyllistä liiketoimintaa, esimerkiksi perustaa oman rakennusliikkeen tekemään edullisia vuokraasuntoja, kehittää Helenenergiayhtiölle omaa uusiutuvan energian tuotantoa ja käynnistää palveluihin liittyvää tietotekniikan ohjelmistosovellusten tuotantoa. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu SKP ja Helsinki-listat Olipa kerran ? Olipa kerran kiittämätön ja uppiniskainen kansa. Juroa kansaa oli valittu johtamaan Vapahtaja J Kempeleläinen opetuslapsineen. Parempaa kansa ei olisi milloinkaan voinut saada. Varsinkin, kun valtakunnan asiat olivat kehnolla tolalla. Vapahtajan ja opetuslasten laupeudentyöt olivat silti alituiseen vastahangassa. Kansa ei ymmärtänyt parastaan ja nurisi milloin mistäkin. Opetuslasten piirissä kärsittiin jo työuupumuksesta. Vapahtaja J Kempeleläinen asetti aina lähimpiensä edun muiden edelle. Ennen nykyistä Vapahtajaa oli puhuttu lähimmäisistä, mutta nyt uudessa aamunkoitossa puhuttiin lähimmistä. Voimiaan säästämättä Vapahtaja opetuslapsineen taisteli lähimpiensä etujen puolesta. Ja tietämätön kansa valitti. Vaikka oli pelkästään kansalle eduksi sekin, että lähimpien rikkaudet saatettiin hallintarekistereiden turvin pois kansan silmistä. Kateuden syntiä J Kempeleläinen yritti sellaisella kitkeä. Ja syntinen kansa voihki. Kansa ei uskonut edes ihmetekoihin. Ei, vaikka Vapahtaja oli puheillaan ja teoillaan näyttänyt, että parilla kalalla ja muutamalla leivällä kyllä pystyy ruokkimaan suurenkin kansakunnan. Näinä niukkoina aikoina ihmeitä oli pakko tehdä. Valtakunnan ja etenkin lähimpien hyvinvointia täytyi vaalia huolella. Jokaisen oli osallistuttava talkoisiin. Vapahtaja J Kempeleläinen oli itse aina valmis uhraamaan kansansa lähimpiensä puolesta. Ja ahne kansa jupisi oikeudenmukaisuudesta. Jupisi, ei muuta. Kerran taas Vapahtaja opetuslapsineen vietti siestaa eräässä riihessä ja huomasi, että viime aikoina asuntojen vuokrat olivat nousseet liian korkeiksi. Asiaan oli hetimiten puututtava. Laupeudessaan Vapahtaja vertauskuvallisesti muutti veden viiniksi. Hukkaan valui sekin ihmeteko. Juuri kukaan ei uskonut vuokrien laskevan asumisen tukia pienentämällä. Ei vaikka kansaa johtamaan valitut niin sanoivat. Niin hävytöntä väki oli. Kasvavasta vastustuksesta huolimatta Vapahtaja J Kempeleläinen jaksoi uskoa itseensä. Edes pötypuheet hänen puuttumisestaan lehdistön sananvapauteen eivät Vapahtajan päätä kääntäneet. Olipa kerran. No, oli oli.
• 5 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI Kolumni Puheenvuoro Äänestäjän valta ? Maailman muutoksen näkee siinä, miten media tulee olohuoneisiimme sellaisissakin asioissa, mistä emme aiemmin saaneet ajantasaista tietoa kuin vasta päivien tai viikkojen kuluttua eikä silloinkaan kovin yksityiskohtaisesti. Nyt olemme seuranneet melkein yhtä tiukasti Ranskan presidentinvaaleja tai Turkin perustuslain muutosten läpimenoa, kuin omia vaalejamme. Vielä edessä olevat Saksan vaalit ja Britannian Brexit neuvottelut kiinnostavat ja puhututtavat meitä. Tämä kertoo siitä, että maailma ympärillämme kutistuu ja olemme entistä enemmän sidoksissa toisiimme. Mutta kiinnostaako ja koskettaako se kaikkia? Tämä askarruttaa mieltäni, koska kaikissa näissä vaaleissa on ollut kyse isoista periaatteellisista kysymyksistä. Ne vaikuttavat jokaisen ihmisen elämään, osittain hyvinkin perusteellisesti. Ja valta näiden muutosten tekemiseen tulee äänestäjiltä, meiltä tavallisilta ihmisiltä. Olemmeko pysähtyneet pohtimaan tämän vallan suurta merkitystä? Ranskan presidentin vaalien tuloksen selvittyä moni varmasti huokasi helpotuksesta. Tasa-arvoon ja solidaarisuuteen perustuvat eurooppalaiset arvot voittivat eikä sisäänpäin käpertymiselle ja vastakkainasettelulle annettu valtakirjaa. Mutta tämä voitto pitää sisällään uusia kehitysaskeleita ennen kuin jotakin uutta lopulta voi syntyä. Voi olla, että olemme jonkin uuden poliittisen kartan syntymisen edessä. Nykyajan ihmiset odottavat poliittisilta liikkeiltä jotakin uutta ja erilaista, uudenlaisen hyvinvointivaltion sisällön luomista. Näkyykö se meillä vihreiden kannatuksen nousussa, vai onko niin, että vanhan liberaalipuolueen perinteet rupeavat vaikuttamaan? Joka tapauksessa uskon, että meilläkin tarvitaan uudenlaista politiikan sisällön remonttia, mikä puhuttelee ihmisiä nykyistä syvällisemmin. Jos Ranskan presidentin vaalit olivat helpotus, niin Turkin perustuslain uudistuksesta käyty äänestys ahdistaa. Mitä se tulee vaikuttamaan paitsi Turkin kehitykseen, myös muuhun maailmaan. Kymmenien tuhansien ihmisten viraltapanot, vankilaan passitukset, ihmisoikeuksien loukkaukset, naisten aseman heikennykset, mistä kaikesta olemme lukeneet mediasta, huolestuttaa ja askarruttaa. Maailmassa on tällä hetkellä aivan liian monta vallantäyteistä, narsistista, ison valtion johtajaa, jotka ovat saaneet valtakirjan kansalta vaaleissa, enemmän tai vähemmän rehellisesti. Se on suuri epävarmuus. Miten voisimme ehkäistä tällaisten johtajien valtaan nousun jatkossa? Se on suuri demokratian puolustamisen kysymys. Yhteisen edun nimissä näistä kysymyksistä pitää keskustella nykyistä enemmän. Äänestäjien vallan merkitys on tehtävä näkyväksi ja vastuulliseksi. Britanniassa moni suomalainenkin miettii omaa tulevaisuuttaan, jos Brexit toteutuu sellaisena kuin sen kuuluisi toteutua, koska kansalaisten niukka enemmistö näin halusi. Tuntuisi, että tällaisissa isoissa, kauas kantoisissa kysymyksissä pitäisi olla myös peruuttamisen mahdollisuus, kun äänestäjien vallan käytön kaikki seurausvaikutukset rupeavat näkymään selkeästi. Ei ihmisten elämällä tai hyvinvoinnin edellytyksillä voida pelata tai käydä jääräpäisesti kauppaa. Poliittisten päättäjien on osattava ja uskallettava ottaa järki käteen ja perusteltava toinen vaihtoehto ihmisille, jos tai kun se on tarpeen. Kun katselee television ”Täällä Pohjan tähden alla” näytelmää ja miettii Suomen 100vuotista itsenäisyyttä, tuntee syvää kiitollisuutta niitä sukupolvia kohtaan, joiden opillinen sivistys oli niin paljon vähäisempää, kuin meillä. Mutta sydämen sivistys ja oikeudenmukaisuuden tunto oli vahva. Siitä voisimme ottaa oppia, vaikka muuten pitää katsoa tulevaisuuteen. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sd Saarna muuttaa maailmaa ? Saarnasta elämänvoimaa Tunnettu teatterimies Eino Kalima pani kirjansa nimeksi. ”Aioin papiksi, jouduin teatteriin.” Käviköhän minulle päin vastoin? Ainakin olen innostunut etsimään saarnoihin innoitusta näyttelijöiltä. Ei tämä aivan uusi harrastus ole. Jo vuosia sitten tälläydyin lauantai-iltaisin kuuntelemaan stand upkoomikkojen puheita teatterilavoille. En tiedä paranivatko saarnani niistä hitusen vertaa, mutta spontaanin puhe-ilmaisun seuraamisen koin jo sinänsä virkistävänä. Tätä lavaviihteen iloa jaksoin seurata aikani, en enää. Sen sijaan venäläisestä näyttelijöiden kouluttajasta, teatteripedagogista Konstantin Stanislavskista en ole päässyt eroon. Hänen kirjaansa Näyttelijä työ tartun aina kun ryhdyn valmistelemaan saarnaa. Kirkko ja teatteri, papin ja näyttelijän työ sisältävät yllättävän paljon yhteistä ajatusta. Ei ole kaukaa haettua, että saarnaaja inspiroituu näyttelijän työstä. Jos papin elämä on elämää Jumalan ja kirkon lumoavassa työssä, Stanislavskin elämä on puhtaasti elämää taiteen palveluksessa. Stanislavskin yksi perusajatus on, ettei näyttelijästä voi tulla Hamletia, Othelloa tai muuta jota hän roolissaan näyttelee, vaan liikkeelle on aina lähdettävä ”omasta itsestään”, eli omasta elämästään. On ponnistettava omasta henkisestä ja psyykkisestä kokemuksestaan. Jokaisella on oma tunnemuisti, emotionaalinen muisti, jonka voi sitten rinnastaa sen henkilön kokemukseen jota näyttelee tai jolle saarnaa. Tämä toimii myös saarnassa. Siinä on poissaolevaa käsiteltävä läsnä olevana. Ei pidä puhua Aabrahamista tuhansien vuosien takaisena vaan patriarkkana joka tässä ja nyt vaikuttaa keskellämme ja puhuu meille. Jos saarna harhaillee muissa maailmoissa eivätkä sen henkilöt asetu puhuvina ja elävinä keskellemme, saarnaaja ei ole ymmärtänyt saarnan perusluonnetta olla Jumalan äänenä tässä ja nyt. Saarnassa ilmestyy aina todellisesti läsnä oleva Jumala itse. Saarna ei siis ole puhetta Jumalasta vaan Jumala itse puhuu. Harhaileva saarnaa esittää erilaisia mielipiteitä, ajatuksia, analyyseja elämästä. Elävä saarna välittää Jumalan äänen. Saarna ei siis ole diagnoosi, resepti vaan lääke. joka parantaa ja tuottaa jumalallista voimaa ja iloa kuulijalle. Koska saarna on jumalansanan tapahtuma, se on enemmän kuin opettamista tai informaation jakamista. Se ei ole puhetta lääkkeestä vaan lääke. Saarnassa on kysymys siitä mitä Jumala yksin tekee, miten minun nyt käy ja mitä minun pitäisi tehdä, jotta Jumala sisäistyisi minussa. Saarna on tapahtuma, jossa odotus ja kokemus ottavat oman paikkansa. Saarnaaminen on puhetta jumalansanassa, Jumalan toiminnan sisällä (Preaching from Within). Saarnat ja teatteriesitykset voivat olla mykkiä tai paljon puhuvia tai molempia. Mutta joskus ne jättävät kylmiksi, mikään ei kosketa. Useimmiten syy ei liene esityksessä vaan itsessä, en ole vastaanottavaisella mielellä. Näinä viran jälkeisinä vuosina toimitan kyllä viikkomessun rippisaarnoineen joka perjantai, mutta sunnuntaisin pääsen saarnaamaan harvemmin. Tunnustan kyllä, että tunnen joskus huolta kuunnellessani kollegojen saarnoja. Ne ovat herättäneet minussa uutta halua retoriikan opiskeluun. Vaikka takana on pitkät vuosikymmenet saarnaajana, joka kertaa kun nousen saarnatuoliin, siinä on jotakin uutta. Saarna on jumalanpalveluksen dramaturgiaa, sanomisen taitoa, raamatuntekstin tulkintaa. Koskaan ei kai pitäisi ajatella, että jokin on saatettu loppuun. Loppua ei ole. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Veli-Matti Hynninen Keväinen Kallio kukkii -piknik Dallapènpuistossa kutsuu sinua! ? Kevät on taas saapunut kiviseen Kallioon ja Dallapén puistoissakin jo nurmi viheriöi kutsuen kaikkia vapaita ja varattuja sekä perheellisiä kalliolaisia – tai muutoin vaan Kalliossa viihtyviä kaupunkilaisia Kallio kukkii piknikille 20.5 ja sunnuntaina 21.5. klo 12 -18. Säät ovat perinteisesti suosineet piknikkiä, mutta viileämmän sään sattuessa kohdalle vedetään pipo päähän ja lähdetään piknikille. Kalliolaiset eivät ole sokerista tehty – ja sitä paitsi sunnuntaina viluisimmat voivat lämmitellä sauna Hermannin lauteilla. Nykyinen laaja Kallio kukkii kaupunkifestivaali on alun perin lähtenyt liikkeelle Harjun nuorisotalon järjestämästä Kallio kukkiipihatapahtumasta vuonna 1995 ja perinne jatkuu yhä. Harjun järjestämän ohjelman lisäksi voivat myös kaikki kalliolaiset osallistua yhteisen juhlatunnelman luomiseen. Lauantaina on ravintolapäivä jolloin kaikenlainen pienimuotoinen itse tehtyjen piknik eväiden myynti on tervetullutta ja kirppiskamoja voi vapaasti levitellä myyntiin vilteille puistoon ja Dallapén aukiolle. Erityisesti sunnuntaina on kirppispäivä. Näin koko Kallion yhteinen kevätjuhlassa muuntuu puisto kaikkien kalliolaisten omaksi kaupunkiolkkariksi. Suomi 100 vuotta juhla vuoden teemana on ”yhdessä” ja piknikillä yhdessäolo on parhaimmillaan. Yhteistä tekemistä riittää koko perheelle: puistossa on erilaisia työpajoja, leikkejä ja pelejä, nukketeatteria ja budolajiesityksiä ja muuta mukavaa. Keväistä rentoa viltillä fiilistelyä tahdittavat lauantaina Unelmien miehet, Autiomaa, Walka ja Mustat silmät. Sunnuntain säveliä tarjoavat puolestaan Phenomenal Creature, Street Soul, Jimi Tenor ja yleisön pyynnöstä Pelle Miljoona United. Sunnuntaina on myös tanssin vuoro. Perinteiseen tapaan Kallion kadut täyttyvät värikkäistä sambaajista sunnuntaina 20.5 Kallio kukkii katuparaatissa Imperio do Papagaion sambakoulun johdolla reitillä Helsinginkatu – Kustaan katu – Vaasankatu – Kinaportin katu ja Aleksis Kiven katu. Näyttävä katuparaati on toki tarkoitettu katsottavaksi mutta sen lisäksi ovat myös kaikenlaiset Kallion omat kukkaset lämpimästi tervetulleita mukaan! Katuparaatin päätyessä Dallapépuistoon tanssiteema jatkuu ja koko piknik yleisö haastetaan osallistumaan Suomi 100 vuotta – koko Suomi tanssii – tapahtumaan tanssija Toni Keski-Liikalan johdolla. Kallion Naisvoimistelijoiden tanssiesitykset kuuluvat jo Kallio kukkii perinteeseen kun taas drag runoilija Maimu Bruswood tuo tapahtumaan aivan uutta omalla taiteellaan. Harjun entinen ruumishuone eli nykyinen Harjun nuorisotalo on Kallio kukkii piknik –tapahtuman aikana auki joten jos et ole vielä käynyt sisällä nyt on hyvä tilaisuus tutustua taloon. Harjun sisäsalissa jatkuu Kallio kukkii piknikin musiikkitarjonta: lauantaina esiintyvät Huonot uutiset, Kale, Univapaa, Kerjääjät ja Haraamo ja sunnuntaina Koko Suomi tanssii -tanssihaaste jatkuu salissa jonka jälkeen esiintyvät Track factory ja Michael Ekahgisi. Sisällä talossa on esillä Mari Leskisen maalauksia ja Daniel Timin valokuvia ja Malmin nuorisotalon nuorten ryhmä pyörittää sisällä kahvilaa josta saa myös piknik evästä. Ohjelma KALLIO KUKKII PIKNIK DALLAPÉNPUISTOSSA la 20.5 ja su 21.5. 2017 OHJELMA Lauantaina 20.5 klo 12 -18 Puistolavalla: Dj musaa, Harjun bändiskaban voittaja, Unelmien miehet, Autiomaa, Walka, ja Mustat Silmät Puistossa Ohjelmaa lapsille ja aikuisille: Muutto Oberoniin – työpaja lapsille, Perinneleikit leikittävät lapsia, Liikkukaa 4 All: pelejä ja muuta ohjelmaa, Harjun nuorisotalo: kaakelien maalaustyöpaja, Emmaus: kirppari, Kallion seurakunta: Stidimäkkäri -työpaja, Sisälavalla: Huonot uutiset, Kale, Univapaa, Kerjääjät, Haraamo Sunnuntaina 21.5 klo 1218 Puistolavalla: Phenomenal Creature, Street Soul, Drag runoilija Maimu Brushwood, tanssija Toni Keski Liikala esittää Koko Suomi tanssii tanssihaasteen, Kallion naisvoimistelijat, Jimi Tenor ja Pelle Miljoona United Puistossa: Ohjelmaa lapsille ja aikuisille: Muutto Oberoniin -työpaja, Perinneleikit leikittävät lapsia, Villasukkateatteri: ”Kesän kuiske”, Sirkus Magenta: sirkustyöpaja lapsille, Liikkukaa 4 All: pelejä, Harjun nuorisotalo: kaakelien maalaustyöpaja, Emmaus: kirppari, Sauna Hermannin löylyt, hieroja sekä Genbu-Kai esittää budolaji näytöksen, Kallion seurakunta: stidimäkkärityöpaja, kulttuuriyhdistämö Interkultin taidetyöpaja Sisälavalla: Tanssija Toni Keski-Liikala esittää Koko Suomi tanssii -tanssihaasteen, Track factory, Michael Egakhisi KOKO KALLIO KUKKII PIKNIK VIIKONLOPUN AJAN 20.5. – 21.5. 2017 Puistossa Lauantaina 20.5 on Ravintolapäivä. Puistoon voi vapaasti järjestää oman pienimuotoisen popup kahvilan. Ruokarekat Dallapén aukiolle. Sunnuntaina 20.5. on Kirpputoripäivä Dallapén aukiolla ja myös puistossa voi vapaasti levittää tavaroita viltille myytäväksi. Sisällä talossa: Näyttelyt: Mari Leskisen öljyvärimaalauksia ja Daniel Timin valokuvia sekä Malmin nuorisotalon kahvila: piknik evästä puistoon Harjun nuorisotalo Aleksis Kiven katu 1 00500 Helsinki Kallio kukkii katuparaati Sunnuntaina 21.5. 2017 Sörnäisten metroaukio klo 12.30 -14 tanssii samban tahtiin reitillä HelsinginkatuKustaankatu – Vaasankatu – Kinaporinkatu – Aleksis Kiven katu – Dallapé-puistopuisto, jonne se saapuu n. klo 14. Paraatia vie Sambakoulu Império do Papagaio. Paraati juhlistaa kevättä, maailman monimuotoisuutta ja kauneutta sekä tietysti myös juuri sinua! Kokoontuminen klo 12.30. Lähtö klo 13 Sörnäisten metroaukiolta. Pukeudu teemaan sopivaan asuun ja liity joukkoon. Kaikki kukkaset ovat tervetulleita osallistumaan! HUOMIO: M u u t o k set mahdollisia! Tarkempi ohjelma sekä aikataulut http://harju.munstadi.fi/tapahtumat/332-2/8 ja facebook Kallio kukkii piknik Dallapén puistossa event
• 6 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Nimipäivät: Viikko 20 Ma 15.5. Sonja, Sofia Ti 16.5. Essi, Ester Ke 17.5. Maisa, Maila To 18.5. Eero, Erkki Pe 19.5. Emma, Emilia La 20.5. Karoliina, Lilja Su 21.5. Konsta, Kosti Viikko 21 Ma 22.5. Hemmo, Hemminki Ti 23.5. Lyydia, Lyyli Ke 24.5. Tuukka, Touko To 25.5. Helatorstai. Urpo Pe 26.5. Minna, Vilma, Miina La 27.5. Ritva Su 28.5. Alma Runopalsta Päivyri Muistelen mennyttä aikaa ja muistoja lapsuuden. Vuoden antoi mulle paljon, sain onnen rakkauden. Olin kuin lintu pienoinen, kesken kevään kauneuden., kesken suurten unelmien sain lentää vapauteen. Muistelen mennyttä aikaa ja muistoja nuoruuden. Sä annoin mulle paljon, sain kauniit muistotkin. Olin kuin lintu pienoinen, kesken kevään kauneuden. kesken suurten haaveiden sain lentää vapauteen. Muistelen mennyttä aikaa ja muistoja rakkauden. Meillä on aikaa vieläkin elon onneen rakkauteen. Olin kuin lintu pienoinen, kesken kevään kauneuden, kesken onnen haaveiden sain lentää vapauteen. Olin kuin lintu pienoinen, kesken kevään kauneuden, kesken onnen haaveiden sain lentää vapauteen. Toivo Levanko lyyrikko Lintu lentää vapauteen Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12– 13, p. 09 2340 3618. Huom! Virasto ja diakonian ajanvaraus suljettu helatorstaina 25.5. KALLION KIRKKO Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma– pe klo 16–19 Kivimessu to 18.5. klo 18. Mari Mattsson,Tommi Niskala, Raamatunlukua pe 19.5. klo 16 ja klo 18 Iltamessu Veli-Matti Hynnisen johdolla. Messu su 21.5. klo 10. Jaana Partti, Eeva-Liisa Hurmerinta, Anne Mäki-Kokkila, Matti Pohjoisaho, messuavustaja Jarmo Lahti. Kirkkokahvit. Iltamessu ma 22.5. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 23.5. klo 18. Jaana Partti. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 24.5. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Anima mea -lauluryhmä, joht. Johanna Korhonen. Lauluryhmän avoin harjoitus alkaen klo 17. Helatorstain messu to 25.5. klo10. Riitta Männistö, Jaana Partti, Olli Pyylampi ja Tommi Niskala. Kirkkokahvit. Raamatunlukua pe 26.5. klo 16 ja klo 18 Iltamessu Veli-Matti Hynnisen johdolla Ekumeenisen Karmeliittayhteisön kontemplatiivinen messu. Rovasti Liisa Tuovinen. Rippi klo 17. Kahvi/ teetarjoilu. Messu. Suvivirren sunnuntai su 28.5. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta, Jaana Partti, Kati Helin, Tommi Niskala, messuavustaja Eeva Kulmanen. Kirkkokahvit. Iltamessu ma 29.5. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 30.5. klo 18. Riitta Männistö. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 31.5. klo 18. Anima mea -lauluryhmä, joht. Johanna Korhonen. Lauluryhmän avoin harjoitus alkaen klo 17. Hei Anu 24.5. Eeva-Liisa Hurmerinta ja 30.5. EevaLiisa Hurmerinta Lähde elämään ilta su 28.5. klo 17 Kallion kirkossa. Vierailijana Anna Liisa Valtavaara, mukana myös Eeva-Liisa Hurmerinta. Musiikki Kaisa Valve. Teejatkot. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio , Siltasaarenkatu 28. Kello viiden tee – Five o’clock tea pe 19.5. klo 17. Suolaista ja makeaa – Musiikkia Irlannin tasangoilta halki vuosisatojen. Adoramus -lauluyhtye, Maija Pesonen-Kareinen ja Mikko Helenius, piano ja bandoneon. Vapaa pääsy. Järj. Oulunkylän seurakunta Kirkon musiikkijuhlat 2017 Oi Herra, siunaa Suomen kansa -kirkkomusiikkikonsertti pe 19.5. klo 20.30 Kallion kirkossa. Esiintyjinä oopperalaulaja Jorma Hynninen, laulajia Cantorseurasta ja urkureita Organum-seurasta. Juontajana Risto Nordell. Vapaa pääsy, ohj.10 e. Lauantaina 20.5. Kallion kirkossa klo 14 Urkukonsertti. Urkuri Olli Pyylampi esittelee ja soittaa Kallion kirkon molempia urkuja. Klo 16 Riemuitkaa kaikki maa!,-konsertissa Kallion Kantaattikuoroa johtaa Tommi Niskala. Urkukonsertti ti 21.5. klo 13 Mimi Klemettisen Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti .Vapaa pääsy. Urkukonsertti. Ohjelmassa mm. Bach Piutti Reger pe 26.5. klo 19.Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy, ohj. 10 e Kiitos isänmaasta ja keväästä. Virsilaulutilaisuus la 27.5. klo 14 Seurakuntakodilla. Juontaa Jari Arjoranta, säestää Jari Koivistoinen. Vapaa pääsy. Urkukesän päivämusiikki to 1.6.2017 klo 12-12.30. Anna Maria Böckerman, urut. Vapaa pääsy. Laulua lapset jaloissa ti klo 12. Avoin lauluryhmä lauluhaluisille. Lapset kuunteluoppilaina. Niina Sallisen johdolla. Maksuton. Lähetysja Rukouspiiri tiistaisin klo 16 Kukkoeteisen kutojat klo 16.15. Kallion kirkolla. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Cafe Sonck. Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Cafe Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kesällä kahvila levittäytyy terassiksi tornin juurelle. Avoinna ma–pe klo 10–17 ja iltaisin kamarifestivaalin konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Acktéklubin konsertteja ympäri vuoden. Jo toista kertaa on tarjolla kaupunkikesän parasta kamarimusiikkia 2–3 krt viikossa. Kts. koko ohjelmisto: acktefestival.fi. kahvilassa esillä Inkeri Makkosen maalauksia esillä 31.5. astiAckté-festivaalin konsertit: Olavi Louhivuori, rummut. ti 23.5. klo 19. Ainutkertaisel matka improvisoinnin ja lyömäsoitinten maailmaan.Liput 15e. Maria Ylipää & Trio ke 24.5. klo 19. Maria Ylipää, yhdessä unelmatrionsa kanssa, tarjoilee kuulijoille suuria tunteita ja lennosta vaihtuvia tunnelmia sisältävän konsertin, joka koostuu estradija teatterimusiikin klassikoista sekä sävelletystä suomalaisesta runoudesta. Maria Ylipää, laulu, Marzi Nyman, kitara ja piano Niko Kumpuvaara, harmonikka ja Ville Herrala, basso. Liput 20 e. Pianotrio Tristero ke 30.5. klo 19. Pianotrio Tristero kuljettaa rinnakkain avantgardemusiikin ja Ludwig van Beethovenin kuuluisa pianotrioa. Liput 15 e. An Evening of Song – Suomi meets America ke 31.5. klo 19. Hurmaavan oopperalaulaja-pariskunnan yhteinen konsertti vie kuulijat matkalle Suomesta Amerikkaan. Marjukka Tepponen, sopraano Kevin Greenlaw, baritoni, Salla Karakorpi, piano. Liput 15 e. ALPPILAN KIRKKO Messu su 21.5. klo 16. Saarna Pauliina Lindfors, kanttori Vivika Oksanen, avustajana Rauno Nivalainen. Kirkkokahvit. Helatorstain messu, to 25.5. klo 16. Pappi Riitta Männistö, kanttori Olli Pyylampi. Sateenkaarimessu la 27.5. klo17. Jaana Partti. Saarna Sami Suhonen. Messu, Suvivirren sunnuntai su 28.5. klo 16. Pappi Pauliina Lindfors, kanttori Tommi Niskala.. Rauno Nivalainen. Messuavustaja Ulla Savonen ja Rauno Nivalainen. KANSAINVÄLINEN TYÖ Kiinankielinen raamattupiiri pe klo 18. Kiinankielinen jumalanpalvelus su klo 13. Vironkielinen messu su 21.5. klo 11. Pastori Üllar Nôlv, kanttori Dagmar Ôunap, lauluryhmä Säde. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Pieni hartaushetki to18.5. klo 12. Tervetuloa hiljentymään yhdessä pastori Pauliina Lindforsin kanssa. Suomisävelillä -livemusiikkibrunssi la 20.5. Ilkka Teerijoki, klarinetti ja Vivika Oksanen, piano. Kolmen ruokalajin herkkuateria, rento tunnelma ja viihtyisä aulakahvila, jossa tilaa leikkiä. Kattaukset klo 11 ja 13. Hinta 15 e, lapset 5 e. Varaukset ja ruokavaliot pe 19.5. mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail. com, p. 050 3639575. Vanhemmuuden palikat -päivä la 20.5. klo 10.0015.30. Vanhemmuus on ihanaa, mutta sisältää myös paljon haasteita. Lauantaina 20.5. Alppilan kirkolla pohditaan mitä on sitoutuminen, luottamus ja rakkaus vanhemman ja lapsen/ nuoren välillä? Miten käsitellä tunteita ja seksuaalisuutta? Miten riidellään ja ratkaistaan riidat? Päivässä mukana pastori Mikko Aalto, diakoni Maarit van Santen sekä Suojatie ry:stä Teija Ahonen. Musiikista vastaa trubaduuri Johanna Harjunpää. Päivä sisältää ohjelman sekä tasokkaan livemusiikkibrunssin, jonka hinta on 15 e /aikuinen ja 5 e/lapsi. Lastenhoito on järjestetty. Lisätiedot ja ilmoittautuminen diakoni Maarit van Santen p. 050564 6607 tai maarit.vansanten@evl.fi Autre Chose Cafe. Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 7–19, la 8–15. Su suljettu. Lounasta tarjolla klo 11–13, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Alppilan kirkko elää. Valokuvaaja Lorenzön näyttely Alppilan kirkon vapaaehtoisista, kirkolla kokoontuvista ryhmistä, messuyhteisöistä ja seurakuntalaisista on esillä kirkon aulassa koko 60-vuotisjuhlavuoden ajan. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Senioreiden sähly ma klo 9. Päiväkansa 60+ ma klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Niinivaara. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät. ma 22.5. klo 16.30. Klemmt. Kangaspuukerho ti klo 18. Lindfors. Lasten perjantai pe klo 10–12. KURSSITOIMINTA, LEIRIT JA RETKET Ilmoittautuminen www. kallionseurakunta.fi/luovantoiminnan-kirkko tai kallio. srk@evl.fi , p. 09 2340 3611 Päiväretriitti Kulttuurikeskus Sofiassa Vuosaaressa ke 28.6 klo 9–15. Ohjelmassa hiljaisuuden harjoituksia, ohjattu mietiskelypolku Kallvikin luonnonsuojelualueella sekä aamiainen ja lounas Sofian ravintolassa. Ohjaajana diakoni Sinikka Metiäinen. Osallistumismaksu 53 e sis. ohjauksen, aamiaisen ja Sofian kuulun lounasbuffetin Ilmoittautuminen kallionseurakunta.fi tai p. 09-23403611. Iloinen kesäretki Enonkoskelle Savoon 27.29.6. Nähtävyyksiä, luontopolku, savusauna, Siioninvirsiseurat Matkanjohtajana Pirkko Kaskinen, Kallion pappi Riitta Männistö ja rovasti Veli-Matti Hynninen. Ilm. 10.6. mennessä p. 09 2340 3600. Hinta 160 e sis. kuljetuksen, täysihoidon sekä ohjelman ja tutustumiskäynnit. Järj. Kallion srk. ja Pyhät Pojat ry. Kesäinen bussiretki la 1.7. Vanhan kirjallisuuden päiville ja Pyhän Olavin kirkkoon Sastamalaan. Bussi lähtee Kallion kirkolta klo 8 ja palaa samaan paikkaan noin klo 21. Kirjallisuuspäiville on vapaa pääsy. Jokainen hoitaa ruokailunsa omatoimisesti. Mukana Riitta Männistö ja Sari Pentikäinen. Ilm. 14.6. mennessä p. 09 2340 3611. Hinta 30 e. Taloudellisfilosofinen livekeskustelu Käpylän kirjastossa ? Dosentit Teppo Eskelinen ja Ville-Pekka Sorsa palaavat Käpylän kirjastossa lauantaina 20.5. kello 14.30 – 15.30 vuosina 201011 pyörineen radio-ohjelmasarjansa ”Taloudellis-filosofinen keskusteluohjelma” tunnelmiin. Tarkoituksena on perinteiseen tapaan analysoida talouden ja filosofian käsitteellisiä uutuuksia dialogin ja myös huumorin keinoin. Taloudellis-filosofinen livekeskustelu lähtee liikkeelle pilaantuneen perinneruoan hinnanmuodostuksesta ja päätyy luotaamaan sitä, mikä vuonna 2017 on aidosti tärkeää ja kiinnostavaa. Taloudellis-filosofinen livekeskustelu on syvällinen, älytön ja osallistava. Se saattaa aiheuttaa kiinnostuksen filosofiaa kohtaan.
• 7 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI Puheenvuoro Aasi mikä aasi ? Vietin Vappuyön putkassa. Olin ollut paikallisessa tilaisuudessa kuuntelemassa paikallisten poliitikkojen Vappupuheita, kun äkkiä turvamiehet tarttuivat minuun kiinni. Terrorismin vastaiset turvatoimet olivat tehokkaat. Vaikka en ollut kuorma-autolla, vaikka en ollut uhannut ketään olin vain huutanut a-kirjaimella alkavan sanan. Istuin siis sen yön putkassa ja aamulla jouduin kuulesteluun epäiltynä terrorismiiskun yrityksestä. Ja tämä on tarina, jonka poliisille kerroin totta joka sana. Ja sen vannon, niin kuin nekin puhujat, joita Vappuna kuuntelin. Pari viikkoa sitten istuin puistossa lukemassa, kun joku napaanulottuva pikkulapsi tuli leikkiensä lomassa siihen eteeni, napitti minua innokkaasti suoraan silmiini ja kysyi sitten, että miten aasin saa jääkaappiin. No enhän minä tiennyt. Lapsen vastaus oli yksinkertainen: avataan jääkaapin ovi ja tungetaan se aasi sinne ja pannaan ovi kiinni. Sitten hän juoksi takaisin leikkeihinsä. Kotvan kuluttua tämä sama lapsi tuli uudestaan eteeni ja kailotti uutisena, että hänellä oli ollut viikonloppuna syntymäpäivät ja että hän oli kutsunut sinne kaikki maailman eläimet mutta että yksi eläin ei ollut päässyt tulemaan. Ja sitten hän kysyi minulta, että mikä eläin ei ollut päässyt tulemaan ja minä vastasin, että hyvänen aika, enhän minä voi sellaista tietää. Lapsi katsoi minua harmistuneena ja sanoi, että juurihan minä sen sinulle kerroin. Te aikuiset ette sitten koskaan kuuntele mitään mitä me lapset puhumme. Ja sitten hän jatkoi, että sehän on se aasi, mikä ei päässyt tulemaan, koska sehän oli siellä jääkaapissa. Joopa joo. Enpä tainut kuunnella en. Ja niin lapsi lähti taas tyytyväisenä leikkeihinsä. Kotvan ajan kuluttua tämä samainen lapsi tuli taas siihen eteeni innostuneena ja sanoi, että hänelläpä on arvoitus. No mikä, vastasin kärsivällisesti. Lapsi kysyi sitten, että kun hänen mummo seisoi kerran sellaisen suon edessä, jossa oli paljon krokotiileja mutta että miksi mummo oli päässyt siitä yli ihan turvallisesti. Nyt kuuntelin ja yritin arvata vastauksen. Mutta en onnistunut. Tyytyväinen hymy huulillaan lapsi kertoi, että tietysti koska ne kaikki krokotiilit olivat siellä hänen syntymäpäiväjuhlillaan. Joopa joo ihan loogista. Kun lapsi kolmannen kerran muisti minut, niin hänen äitinsä pyydysti hänet käsivarresta kiinni ja alkoi rahdata sosiaalista jälkikasvuaan kauemmas minusta. Mennessään lapsi ehti kuitenkin kysyä minulta, että miten elefantti saadaan jääkaappiin. No nyt jo tiesin, joten vastasin, että avataan se jääkaapin ovi, tungetaan elefantti sinne kaappiin ja pannaan ovi kiinni. Ei vastasi lapsi mutta ennen kuin ehdin saada vastauksen oli hänet viety jo kauas pois. Jäin siihen yksinäni miettimään tätä viimeistä arvoitusta. Poliisi rykäisi ja sanoi, että asiaan. Minä sanoin, että asiassa ollaan oltu ja koko aika. Sanoin, että ennen kuin elefantti saadaan laitettua sinne jääkaappiin, niin se aasi pitää ottaa sieltä pois. Ja että innoissani olin huudahtanut vastauksen ääneen kun olin keksinyt sen vastauksen juuri siinä sitä Vappupoliitikkoa kuunnellessani. Aasi oli arvoituksen ratkaisu. Mutta kyllä lapsi oikeassa oli. Voi kunpa me aikuiset muistaisimme enemmän kuunnella lapsiamme kuten me poliitikotkin äänestäjiämme. Ari Maarnela emaarnela@gmail.com Teurastamon tapahtumakesä käynnistyy runsaalla ohjelmalla ? Tarkemmat tiedot ruokalistoista julkaistaan tapahtuman facebook-eventissä lähempänä tapahtumaa. Teurastamon uusi pihalava Teurastamon piha on saanut uuden kiinteän esiintymislavan. Nyt on aika ottaa se käyttöön! Kesällä pihalava palvelee kesäperjantaisin Teurastamon pihakeikkojen näyttämönä. Venla Saartamo klo 13.30 Saimaa Band klo 16.30 Dj pitää yllä tunnelmaa! Kiinalaista tanssia esittää Hantang Fashion -tanssiryhmä. Työpajoja, grillausta ja taimimyyntiä Teurastamon pihagrilli, rantatuolit, pihapelit, riippukeinut ja piknikpöydät ovat tuttuun tapaan kaupunkilaisten vapaassa käytössä. Tapahtumassa on myös mahdollista tuunata oma Teurastamon kangaskassi ja Työpajankadun verkkoaitaan tehdään yhdessä osallistujien kanssa värikäs verkkoaitateos. Paikan päältä löytyy kangasvärejä, värikkäitä kangastilkkuja ja suikaleita. Voit tuoda mukanasi myös omaakin materiaalia! Samaan aikaan Kirjaverstaalla järestetään Lasten lauantai, jossa järjestetään avoin ja ilmainen työpaja kaikenikäisille lapsille. Lisää Kirjaverstaan toiminnasta täältä: https://www. facebook.com/kirjaverstas/ Teurastamo Block Party Ravintolapäivän hengessä Helsingin ruokakulttuurin ytimeen kerääntyy myös monenkirjava joukko erilaisia pop-up-keittiöitä. Mukana kokkailuissa on muun muassa Ninja Sarasalo. Hänen menunsa ”Matkalla kotiin” on tarjolla osana Teurastamon katukeittiömaailmaa. Hakaniemen hallin väistötilat sai rakennusluvan ? Tänään rakennusluvan saaneen asuinkohteen persoonallinen kaareva kattomuoto tuo uutta ilmettä Helsingin asuntorakentamiseen. Ylhäältä päin vkirjainta muistuttavan talon katto laskeutuu 13. kerroksesta kahdessa haarassa (siivessä) 7. kerrokseen, minkä jälkeen katto vielä hieman nousee rakennuksen päätyjä kohden edettäessä. Rakennuksen kadunpuoleinen parvekejulkisivu on lasi-alumiini-rakenteinen. Parvekkeen lasikaiteissa ja parvekelasituksessa on sävytettyjä digiprint-kuvioita. Kaiteen ja lasituksen eteen asennetaan alumiinisia pystysäleitä. Rakennuksen päädyt ja pihajulkisivut verhoillaan erikoismuotilla tehtävällä vaalealla tiilellä. Tavoitteena on muodostaa elävä, kolmiulotteinen julkisivupinta. Kohteeseen tulee 142 asuntoa, joista osa on mahdollista yhdistää. Autohallissa on 35 autopaikkaa ja pyöräpaikkoja on yhteensä 279. Kohteen pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Hanna Pietarila arkkitehdit NRT Oy:stä. Asuntoja luvitettiin tänään yhteensä 490 ja sen lisäksi ryhmäkotipaikkoja 46. Lupia saivat myös muun muassa Triplan toimistotornit, hotelli-asuinrakennus Jätkäsaaressa ja harjoitusjäähalli Kaarelassa. Kokouksessa hyväksyttiin myös lähipäivinä julkaistava rakentamistapaohje, joka koskee sähköisiä vaihtuvanäyttöisiä mainoslaitteita. Perspektiivi lännestä. Alustava taiteilijan näkemys, Arkkitehdit NRT Oy Kaivopuiston lentonäytös ? Suomen llmailumuseo järjestää perjantaina 9.6.2017 ilmaisen lentonäytöksen Helsingin Kaivopuistossa. Kaivopuiston lentonäytös on osa Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmaa. Lentonäytös esittelee suomalaisen ilmailun historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Näytösesiintyjiä tulee sekä kotimaasta että ulkomailta. Kaivopuiston lentonäytös on kaikille avoin, pääsymaksuton ja voittoa tavoittelematon tapahtuma. Tavoit teena on järjestää Suomi100 -juhlavuoden suurin yksittäinen yleisötapahtuma. Kävijätavoite on yli 100 000 kävijää. Näytöksen kustannukset katetaan kokonaisuudessaan yhteistyökumppaneiden ja sponso rien tuella sekä avustuksilla. Lentonäytöksen tarkoitus on tuoda näkyvyyttä näytöksen järjestäjälle, yhteistyökumppaneille ja Suomi100 -juhlavuodelle, sekä tehdä suomalaista ilmailuhistoriaa tunnetuksi suurelle yleisölle. Kaivopuiston lentonäytöksen järjestelyt Lentonäytös järjestetään Kaivopuiston edustalla. Näytöslinja kulkee rannan tuntumassa, Kruunuvuorenselältä Pihlajasaaren edustalle. Kaivopuistoon pystytetään yhteistyökumppaneiden näyttelyosastoista koostuva tapahtumakeskus, joka on avoinna naytospaivana klo 1022. Naytosta voi seurata laajalta alueelta, Kaivopuiston, Merisataman ja Hernesaaren väliseltä alueeltaseka erikseen osoitetuilta merialueilta. Näy töksen kuulutukset lähetetään f=tvl-radiotaajuuksilla sekä verkossa. Näytöskoneet operoivat Helsinki-Vantaa ja Helsinki-Malmi lentokentiltä. Näytösaika on klo 17-21. lentonäytös aiheuttaa turvallisuussyistä johtuen rajoituksia maaja vesialueille sekä ilmatilaan. Ehrenströmintie ja Merisatamanranta on suljettu liikenteeltä lentonäytöspäivänä. Tapahtuman pääyhteistyökumppaneina ovat Finavia ja Vantaan kaupunki. Muut yhteistyökumppanit ovat Bae Systems, Boeing, Finnair, Helsingin kaupunki, Hernesaaren Ranta, Lockheed Martin, Rafale International, Saab AB, SEK, Suomen Ilmailuliitto ja Suomen Meripelastusseura. Suomen llmailumuseo Suomen llmailumuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, joka ylläpitää Suomen laajinta ilmailuaiheista kokoelmaa. Museon kokoelmien painopisteena on Suomen ilmailu ja suomalaisten suunnittelemat tai käyttä mät lentokoneet. llmailumuseo on aktiivinen ja elämyksellinen kansainvalisen tason museokohde. Museo sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Helsinki-Vantaan lentoaseman välittömässä läheisyydessä. Ilmailumuseota ylläpitää Suomen llmailumuseosäätiö. Kaivopuiston lentonäytöksellä edistetään osaltaan Suomen llmailumuseon uudisrakennushanketta Vantaan Aviapoliksessa. Kalliolan kansalaisopistolle kestävän kehityksen sertifikaatti ? Kalliolassa kestävä kehitys on paitsi ympäristön, myös sosiaalisen kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioimista. Kalliolan kansalaisopisto on saavuttanut kestävän kehityksen Suomi2050kampanjaan ilmoitetun tavoitteensa, ja opistolle on myönnetty OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti. Tunnustus luovutetaan virallisesti 8.5. Kalliolan kansalaisopisto on tällä hetkellä Helsingin ainoa kansalaisopisto, jolle on myönnetty kestävän kehityksen sertifikaatti. Työ sertifikaatin saamiseksi aloitettiin jo vuonna 2011. Tavoite saavutettiin toimintaan sisäänkirjoitetuilla setlementtiarvoilla sekä kurssien sisältöjen ja opettajien lisäksi mm. seuraavilla toimenpiteillä: vastuulliset ja kestävät hankinnat, Reilun kaupan tuotteiden käyttö, Kalliolan setlementtitalon peruskorjauksen yhteydessä varattu mahdollisuus myöhemmin talouden salliessa varustaa talo aurinkopaneeleilla, veden-, sähkönja paperinkulutuksen seuraaminen, kierrätyksen tehostaminen, julkisen liikenteen käyttö, esteettömät toimitilat sekä henkilöstön perehdyttäminen kestävään kehitykseen. Kalliolan kansalaisopistossa kestävä kehitys tarkoittaa paitsi ympäristön huomioimista, myös sosiaalisesti kestävää toimintaa. Tämä näkyy esimerkiksi kurssitarjonnassa. Valikoimissa on mm. kansainvälinen musiikkikurssi Musiikkia ilman rajoja, jossa pyritään yhdistämään eri kulttuureista tulevia ihmisiä musiikin avulla. Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi on Opetus-, kasvatusja koulutusalojen säätiön, eli OKKA-säätiön ylläpitämä järjestelmä, joka tarjoaa arviointityökaluja, materiaaleja, neuvontaa ja koulutusta koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen työn tueksi. Sertifikaatti on voimassa kerrallaan kolme vuotta. Mitä? Missä? Milloin? Kalliolehti
• 8 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI Heinäsen kolumni Tappelun tarina ? Pakinani kuvituksena on Juho Rissasen (1873-1950) suurikokoinen hiilipiirros ”Tappelu”, josta kerron nyt omakohtaisia tuntemuksiani. Tämä on muuten 488. perättäinen juttu Kalliolehdessä vuodesta 1997 eli 20 vuotta olemme kestäneet toisiamme. Tämän piirroksen ostimme mieheni Kalevin kanssa lehti-ilmoituksen perusteella töölöläiseltä leskirouvalta, jonka mies oli ollut taiteilijan läheinen tuttu. Osto tapahtui 1970-luvulla, jolloin meissä oli puhjennut tulinen palo kuvataiteeseen. Perehdyimme, hankimme ja kartutimme puremaa lähimmäisiinkin. Taulu sai kunniapaikan makuuhuoneemme peräseinältä, jolta se tuuditti meidät kauniisiin uniin. Siinä se tarjosi kansankuvausta parhaimmillaan. Juuri tuolloin olin mukana kohtaamassa perheväkivaltaa turvakoteja perustaessamme, joten lähisuhdeväkivallan moninaisuus oli tuttua. Miehet nujakoivat pihatantereella ja jopa naisetkin kävivät naapurin kimppuun. Alkoholilla lienee osuutensa, siellä aitan portaalla joku vielä juo. mutta onpa yksi sammunutkin… Kävi sitten niin, että Helsingin ensikoti oli kutsunut Miina Sillanpään syntymäpäivänä ystäviä ”soihtu”patsaalle Tokoin rantaan ja kahville Työväentalolle Juho Rissas-saliin kuulemaan kuvanveistäjä Erkki Kannoston muisteluja siitä, kun hän sai avustaa Aimo Tukiaista Miinan patsaan teossa. Salissa oli entuudestaan kaksi kookasta Rissasen öljymaalausta, sopivasti ja asiaan kuuluen. Olihan kuopiolainen Rissanen ensimmäinen Suomen kansan syvistä riveistä kuuluisuuteen ja Suomen taiteen kultakauteen kohonnut taiteilija, todellinen kansankuvaaja. Kellistyessäni sitten leskenpetiini naksahti aivoissani ajatus: eikös tuo meidän Tappelumme joutaisi tai kuuluisi myös Paasitorniin suuremman yleisön katsottavaksi? Tuumasta toimeen: Paasitornin toimitusjohtaja Jorma Bergholm oli oitis samaa mieltä ja nyt teos on lahjoitettu HTY:lle ja päässyt ikään kuin omiensa joukkoon. Hyvältä tuntuu. Päätöstä tehdessäni tulivat mieleeni muistot bygga-kokemuksistani. Kyllähän kalliolaisfriidulla niitä oli. Jortsut 1940-luvun lopulla olivat ikimuistettavat, jotkut meistä osasivat jitterbugiakin. Kellohameet heilahtivat ja hyvät orkesterit Erkki Ahoa myöten osasivat. Muistan myös vuodet 1955-59, jolloin työpaikkani Työväen Urheiluliiton naisten toiminnanohjaajana oli tässä graniittilinnassa, ihan aluksi juuri siellä tornissa. Isäni kertoi painineensa talon molskilla ja veljeni käyneensä poikakerho Tovereissa. Itselleni tulivat sittemmin tutuiksi Talolla toimineet Työväen Sivistysliitto ja Työväen Arkisto. Siis tuttu paikka. Eniten liikutuin muistaessani sukualbumin valokuvan, joka kertoi tarinan siitä, miten mieheni isoisä Werner Akatius Heinänen (synt. Multialla 1880) oli muuraamassa vuonna 1907 rakennettua graniittilinnaa! Tämä tieto tärähdytti tunteitani ja riemuitsin, kun sukukunnasta Wernerin tyttären pojanpoika näyttelijä Ilkka Merivaara esitti luovutustilaisuudessa J. Alfred Tannerin tuonaikaisia kupletteja. Tanner osasi, itsekin rakennusmestarina, kuvailla lauluissaan ”raksaduunarin” elämää. Taidehistorioitsijat selvittävät parhaillaan, onko tästä luonnospiirroksesta tehty aikanaan seinämaalausta eli freskoa tai öljymaalausta. Mielenkiintoista. Vielä toukokuun 28.päivään saakka on Didrichsenin Taidemuseossa Kuusisaaressa meneillään Rissasen näyttely teemalla ”Lapsuuden muisto”, jossa välittyy sitkeän pojan selviytymistarina eturivin taiteilijaksi. Minusta tuntui, että meikäläisen taideharrastuksessa jokin ympyrä sulkeutui. Perinteinen uskomukseni, että ”kaikella on tarkoituksensa, vaikkei sitä heti uskoisi”, toteutui. Aira Heinänen Avoimen taidekoulun 6. Näyttely kuusi kulmaa ? 20. – 30.5. 2017 Kuuden taiteilijan näyttely Kalasataman Taiteilijatalolla. Helsingin Avoin taidekoulu nostaa tänä keväänä näyttelyssään esiin kuusi valmistuvaa taiteilijaa. Avoimen Taidekoulun 6.näyttely pidetään koulun uusissa tiloissa Suomen Ateljeesäätiön taiteilijatalossa Kalasatamassa. Intuitiivisen maalaamisen taitoon keskittyvän nelivuotiselta linjalta valmistuvat taidemaalarit ovat Risu Bredenberg, Petri Itälahti, Maikki Karttunen, Nina Liemola, Tiina Numme ja Anu Pettinen. Taiteen katsominen ja kokeminen on luovaa näkemistä, aktiivista molemmin puolista vuorovaikutteista olemista, jossa katsoja antautuu teoksen elementtien vaikutukselle. Ennalta määrittelemätön, intuitiivinen taidetapahtuma opettaa tekijäänsä yhtä lailla kuin katsojaansa tai kokijaansa. Kuusi kulmaa näyttely on avoinna 20. – 30.5. Ma – Pe klo 12 18 ja La Su klo 11 16. Helatorstaina 25.5 auki klo 12 – 18. Aukioloaikoina paikalla on joku valmistuneista taiteilijoista, jotka kertovat mielellään lisää teoksista ja työskentelytavoistaan. Tervetuloa. Avoin taidekoulu – Koulun ovat perustaneet vuonna 2008 taiteilijat Matti Kurki ja Nagashila. He ovat luoneet koulun opetusohjelman, joka syventää intuitiivisen maalaamisen taitoa ja kannustaa meditaation harjoittamiseen. Koulun sisällön voikin kiteyttää kahteen sanaan: maalaustaide ja meditaatio. Opetus pyrkii vahvistamaan ja haastamaan oppilaan omaa taiteen tajua eikä painota mitään tiettyä maalaustaiteen tyylisuuntaa. Koulun nelivuotinen opetusohjelma jakaantuu kahden vuoden pituiseen perusjaksoon, jota seuraa itsetuntemuksen vuosi, ja viimeisenä on itsenäisen työskentelyn vuosi. Elämän filosofinen pohdinta läpäisee koko opetusohjelmaa ja Itsetuntemus -vuoden aikana oppilaan oma elämänhistoria tulee näkyväksi ja yhdistyy maalaukseen ja taiteeseen. Intuitiivisen luovuuden oppiminen tapahtuu henkilökohtaisen elämänkentän kautta. ? Flemari 25:ssä toimiva Lauluntekijäkollektiivi Louhos pitää avoimet ovet -keikan Kallio kukkii -tapahtuman yhteydessä 17.5. Tulkaa tekemään meistä juttu meillä on paljon ammattilaisia ja puoliammattilaisia hitintekijöitä ja nyt pääsee kuulemaan myös julkaisematonta suomenkielistä lauluntekijämusaa. Kokoonnumme esim. 10.5. klo 17 alkaen Flemari 25:n kerhohuoneella. Lisätiedot: www. laululouhos.fi Club HELIUM 24.5.2017 Menovinkit ? live: RinneRadio, Koneveljet (20-vuotisjuhlakeikka). + VJ Indigo Glorian alkuaikoina aktiivinen Helium-klubi palaa 14 vuoden tauon jälkeen! Helatorstain aattona Glorian lavalle nopusevat RinneRadio ja 20 vuotista taivaltaan juhlistava Koneveljet. Musiikin visualisoinnilla on ollut Heliumissa aina tärkeä osa. Tällä kertaa VJ-saappaisiin astuu alan pioneeri VJ Indigo. Tervetuloa kotimaisen konemusiikin perinnejuhlaan! Club Helium Gloriassa ke 24.5. klo 20-02 Liput 10€ (ennakko: Tiketti) K-18 Kinaporissa Lahja Kärjen taidenäyttely ? 7.5-31.5.2017 ajan Esillä maisema, kukkatauluja ja erikoisuutena Ikoneja. Lahja on itse opiskellut kuvia katselemalla mutta ikoneja maalaamaan opettajana ollut Tuula Majuri Sofiaopisto (ortodoksi) Mukana muutama kuva näyttelystä Vaasanpuistikko maalataan kesäkuuussa ? Yksi Helsingin vilkkaimmista aukioista saa uuden ilmeen, kun Helsinki Urban Art toteuttaa Vaasanpuistikkoon koko torin katupinnan kokoisen taideteoksen kesäkuussa 2017. Helsinkiin on tullut parin viime vuoden aikana paljon katutaidetta, mutta mitään vastaavaa ei ole ennen tehty kadun pintaan. Teos on Suomenkin mittakaavassa ainutlaatuinen koonsa ja tekotapansa takia. Yhteisöllisesti toteutettavaan teokseen kerättiin ideoita, teemoja, aiheita ja värejä huhtikuun puoleenväliin asti. Itse teos maalataan kesäkuun alkupuolella, ja aukion uusi ilme on valmis 18.6. Kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan maalaamiseen 10. 11.6. järjestettävissä työpajoissa. Työpajojen ajankohta voi vielä muuttua sääolosuhteista riippuen. Maalaamiseen voivat osallistua niin ammattilaiset kuin ensikertalaisetkin. Alle 8-vuotiaat pääsevät maalaamaan huoltajan seurassa. – Katutaide on ominaista paikkasidonnaisuus ja me haluamme tuoda sitä esiin monella tapaa. Sen takia otamme asukkaat mukaan heti ideointivaiheesta alkaen aina itse maalaamiseen asti, kertoo Jaakko Blomberg Helsinki Urban Art ry:stä. Tavoitteena on taiteen avulla tehdä keskeisestä paikasta viihtyisämpi niin alueen asukkaille kuin ohikulkijoille. – Paikalliset ovat kaivanneet paikalle jo pitkään piristystä. Sellaista on luvassa myös muussa muodossa tulevaisuudessa, ja katutaideteoksen myötä aukion uuden aikakauden alku tulee selvästi näkyviin, sanoo tuottaja Maria Luhtaniemi. Helsinki Urban Artin muodostaa joukko visuaalisen alan, yhteisötaiteen ja kaupunkiaktivismin ammattilaisia. Se sai alkunsa Lisää katutaidetta Helsinkiin -projektista, joka toteutti vuonna 2016 useita kaupunkiympäristöä elävöittäviä katutaideteoksia. Helsinki Urban Art laajentaa tätä toimintaa ja tuo taidetta katukuvaan entistä enemmän ja monipuolisemmin. Se tuo esiin uusia tapoja käyttää kaupunkitilaa, luo yhteisöllistä kaupunkikulttuuria sekä etsii ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin taiteen ja aktivismin keinoin. Kuva: Maikki Rantala Kuva: Maikki Rantala Kuva: Tuula Huovila Luottamushenkilöiden palkkioihin 8,5 % korotus? ? Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen Helsingin luottamushenkilöiden taloudellisista etuuksista. Kaupunginhallitus korotti palkkioita jonkin verran pohjaehdotuksesta. Lopullisen päätöksen palkkioista tekee kaupunginvaltuusto 17. toukokuuta. Kaupunginhallituksen hyväksymän ehdotuksen mukaan luottamushenkilöiden palkkioihin tehdään noin 8,5 prosentin korotus. Palkkiot on yleensä hyväksytty valtuustokausiksi. Viimeksi niitä korotettiin vuoden 2013 alusta lähtien. Esimerkiksi kaupunginvaltuuston jäsenille ja varapuheenjohtajille maksetaan esityksen mukaan 385 euroa kokoukselta ja puheenjohtajalle 510 euroa.
• 9 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI Kevätmieltä Lapinlahdessa -tapahtuma ? Suomen Mielenterveysseura kutsuu median edustajat 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kevätmieltä Lapinlahdessa -yleisötapahtumaan 20.5. klo 13–17. – Viestimme on, että mielenterveyttä voi vahvistaa monin eri tavoin. Kulttuurilla, liikunnalla, sosiaalisilla suhteilla, vapaaehtoistyöllä sekä ympäristöllä on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia kokonaishyvinvointiimme. Kevätmieltä Lapinlahdessa -tapahtumassa olemme yhdistäneet näitä tekijöitä ja tuoneet ne helposti kaikkien saataville Lapinlahden vehreään ainutlaatuiseen keitaaseen keskelle kaupunkia, Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kertoo. Tapahtumassa tutustutaan Suomen Mielenterveysseuran värikkääseen historiaan, Lapinlahden upeaan miljööseen sekä nautitaan mielen hyvinvointia tuovista ohjelmanumeroista: • Musiikkia: Samuli Edelmann, Emma Salokoski Voices -kuoro sekä Mirkka Madrugada • Liikettä: joogaa, taijia, kosketusliikettä • Iloa ympäristöstä: palstojen kevätkylvöt, vehreä rantaympäristö ja Lähteen sauna • Kulttuuria: Muumi-kirjastoauto, Galleria Lapinlahti, lyhytelokuvia, kirjoitustyöpajoja, teatteriesityksiä • Makuelämyksiä tarjoaa hävikkiravintola LOOP ja Kahvila Lähde. Lisäksi Lapinlahdessa vietetään paikallista ravintolapäivää, johon kuka tahansa voi tulla perustamaan ravintolan. Tapahtumapaikka: vanha Lapinlahden sairaala, Lapinlahdentie 1, 00180 Helsinki. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Arabian katufestivaalia juhlitaan kymmenettä kertaa Satoja litroja maalia ja tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä ? Vuosien kuluessa Arabian katufestivaali on kasvanut katutaiteen suunnannäyttäjäksi. 20.5.2017 tapahtuma järjestetään kymmenettä kertaa. Juhlavuoden festivaali kunnioittaa perinteitä ja taideohjelma on kunnianhimoista ja monipuolista. Tapahtuma toteutetaan täysin vapaaehtoisvoimin. Mitä on katutaide? Mitä kaikkea voi tuoda kaduille? Arabian katufestivaalin ohjelmaa suunnitellaan ajatuksella ”kaikki on mahdollista”. Vuosien kuluessa on maalattu mm. muurali ja sähkökaappeja molemmat ilmiöt ovat sittemmin vakiintuneet kaupunkikuvaan muissakin kaupunginosissa. Maalaustaiteen lisäksi kaduille on tuotu kaikkea mahdollista musiikista performanssiin. – Aluksi ilmaan heitettiin valtavasti hulluja ja mahtavia ideoita. Kaikkea ei onnistuta toteuttamaan, mutta kaikkea on ainakin yritetty! Erityisen iloinen olen tämän vuoden musiikkitarjonnasta, kertoo tapahtuman vastaava tuottajava Vilma Salovaara. Arabian katufestivaali toteutetaan täysin vapaaehtoisvoimin ja tapahtuma muotoutuu tekijöidensä näköiseksi. – Lähdemme siitä, että tekemisen on oltava nautinto. Jokainen pääsee toteuttamaan omia ideoitaan, ja tekemään sitä mistä pitää, Vilma Salovaara hehkuttaa. Kantaaottavaa performanssia Tämän vuoden tapahtumassa monipuolinen performanssiohjelma ottaa kantaa ilmastoon ja ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen. Pasidanssi & Jatkumo RY:n workshopissa rakennetaan muovijätteestä juhlasalko, joka valaistaan illansuussa. Juhlasalon luona ryhmä toteuttaa spiraalimeditaation Itämeren puolesta. Festivaalivierailta kerätään ilmastonmuutokseen liittyviä huolia, joita käytetään osana esitystä. Monitor Man eli taiteilija Yassine Kaled ottaa omalla teokseellaan kantaa ihmisten liikkumisen vapauteen. Monitor Man liikkuu aluella kypärässään monitori, joka lähettää videokuvaa Euroopan ulkopuolelta, ihmisten on mahdollista ottaa kuvan kauttaa kontakti kaukaiseen henkilöön, ja hetken välimatka ei tunnu pitkältä. Katufestivaali tuo Helsingin keskelle modernit lavatanssit, muilta osin musiikki on indie-painotteista. Artisteina nähdään mm. katufolkin suunnannäyttäjä Kari Tapiiri. Kari Tapiiri sopii yhtä hyvin nuotion äärelle kuin Lana Del Rayn lämppäriksi, ja tietysti katutaidetapahtumaan. Muita esiintyjiä tapahtumassa ovat Jaakko Aukusti, Leivo, Rami & Rantojen Miehet, Retro Station ja Roan. Mielikuvitukselliset maalausprojektit ovat aina kuuluneet Arabian katufestivaaliin. Tänä vuonna toteuteaan mm. näyttävä maalaus kahteenkymmeneen festarivessaan. Myös kaikilla tapahtumavierailla on mahdollisuus osallistua. Esimerkiksi SirkusRakkausPumPum tuo Arabiaan pop upspraymaalauspajan, jossa lapsetkin pääsevät testaamaan spraymaalausta ammattiohjaajien opastuksella. Tapahtuman vuoksi Hämeentie 135 ympäröivä alue on suljettu. Tapahtumassa nähdään myös sirkusta, tanssitaidetta, ruokakojuja, keppihevostyöpaja ja Kierrätyskeskuksen piste. Intiankadun alue on myös suljettu autoilta ja varattu kirpputoreille. Arabian katufestivaali 20.5.2017 kello 12-19, Hämeentie 135, 00560 Helsinki. Tapahtuman koko ohjelma: http://www.artova.fi/ tapahtumat/arabian-katufestivaali Kuvat: Paavo Pykäläinen
• 10 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI ILMOITUKSET: ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 21.6. Aineistot viimeistään keskiviikkona 14.6. Ilmoitusvarauksen voi tehdä jo nyt! KESÄEXTRA KALLIO LEHDEN Kuvataide Risto Kolanen Vapunajan kuvataide ? Punavuoren, Kaartinkaupungin, Kampin, Ruoholahdenrannan ja lähialueen galleriat avautuvat kevääseen uusilla tekijöillä ja näyttelyillä. Sonaatti maapallosta Taiteilija Katherina Shmidt asuu Moskovassa ja on kotoisin Etelä-Uralissa Chelyabinskissä. Hän on tullut tutuksi Taidesalonki Piirron, Uudenmaankatu 7, galleristeille, ja runsaslukuiset öljyvärityöt ovat esillä Piirron yläkerrassa toukokuulla. ”Sonaatti Maapallosta Sonata about Earth” on teemana. Maalaukseksi puetussa sonaatissa värit ja kuvat muodostavat käsitteellisen tilan. Samalla ne pysyvät myös itsenäisinä teoksina. – Ihmisolento ja maapallo muodostavat ikuisen orgaanisen kokonaisuuden, ne ovat lähes sulautuneet toisiinsa. Silti, ne ovat erillisiä ja yhtenäisyys on olemassa vain mielikuvituksessamme. Toisaalta värien modulaatiot tarkoittavat syvän avaruuden liikkeitä, toisaalta ne kuvaavat maapallon elämän vaiheita: aamu, yö, täysikuu ja niin edelleen, taiteilija sanoo. Maalaukset peilautuvat toisissaan, jotkut elementit toistuvat yhä uudestaan. On kuin katsoisi ottelua: Ihminen ja Avaruus, Maapallo ja Ihminen, Valkoinen ja Musta, Musta ja Värikäs, Ikuinen ja Ohikiitävä, Aamu ja Yö… se voi jatkua ikuisuuksiin. Isoisän nahkapamppu elää Galleria Sinne, Iso Roobertinkatu 16, esittelee 28.5. asti Arttu Merimaan näyttelyä ”Isoisän nahkapamppu”, joka rakentuu erään suvussa kulkeneen esineen ympärille. Osa Ulvilassa sijaitsevasta Harjunpään kylästä tuhoutui tulipalossa 1920-luvulla. Palon kerrottiin saaneen alkunsa pikkupojan tulitikkuleikistä. Itse tulipalo oli tietenkin traumaattinen koko kylälle, mutta se myös aiheutti hankausta pojan perheen ja kyläläisten välillä. Konflikti johti riitoihin ja jopa tappeluihin, ja pikkuveljeään suojellakseen perheen isoveli teki nahkapampun. Nyt pamppu ja siihen liittyvä kertomus muodostavat osan näyttelykokonaisuutta. Lähtökohtana on ollut taiteilijan oma voimattomuuden tunne vallitsevien yhteiskunnallisten virtausten edessä. Näyttely koostuu vapaasti seisovista teoksista, jotka on toteutettu eri tekniikoilla; galleriassa nähdään savitauluja, puuveistoksia, readymadeteoksia sekä valokuvia. Savitauluihin kaiverretut mielikuvitushahmot ja lain omiin käsiinsä ottaneet ”vartijat” muodostavat hermeettisen kokonaisuuden yhdessä nahkapampun kanssa. Varjoista ne keskustelevat olemassa olevien virallisten instituutioiden kanssa, joita edustavat suurikokoiset valokuvat Walter Runebergin Laki-veistoksesta ja Wäinö Aaltosen Aleksis Kiven patsaasta. Eläinten voima kiehtoo Taiteilijapariskunta Katariina Souri ja Eliya Zweygberg pitävät 26.5. asti yhteisnäyttelyn Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6. Vapun aaton aattona juhlittiin yhteisiä avajaisia runsain juhlavierain. Avajaispuheissaan taiteilijat nimesivät toisiltaan suosikkiteoksensa ja puhuivat yhteisestä rakkaudesta eläimiin. Intohimona eläinaiheet ovat olleet Katariina Sourin maalauksissa aina gallerian debyyttinäyttelystä 2003 alkaen tähän päivään. Sourin ”Lady and Bunny”– maalauksen kiehtova nainen on kuin suoraan jostain orientaalisesta muinaisuudesta. Taitelija tunnetaan myös kirjailijana ja käsikirjoittajana. – Kirjailijana ja kuvataiteilijana ei koskaan tule valmiiksi. Silti, kirjoittaminen ja maalaaminen myös tukevat toisiaan. Tekstit synnyttävät kuvia ja kuvat teksteKuvataiteilija Katariina Souri (vas.) takanaan teoksensa Lady & Bunny ja kuvanveistäjä Elya Zweygberg ja teoksensa Horse. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Arttu Merimaa ja osa Galleria Sinnessä olevaa installaatiotaan nimeltä Isoisän nahkapamppu. Kuva: Raimo Granberg.
• 11 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI ei enää tätä Rööperiin ? Kuvataide Venäläinen kuvataiteilija Katherina Shmidt “Sonaatti maapallosta” -näyttelynsä avajaisissa Taidesalonki Piirrossa. Kuva: Riitta Salasto. Kuvataiteilija Erno Enkenberg vierellään teos Punarinta (öljy kankaalle, 2017) Galleria Heinolla. Kuva: Raimo Granberg. jä. Maalatessani saan olla impulsiivinen, kirjoittaessani analyyttinen. Tekemisen reunaehdot muuttuvat, mutta sisäistä todellisuutta peilaaaat teemat säilyvät ja kehittyvät vuorotahtiin, Souri perustelee. Eliya Zweygberg tekee hyvin persoonallisia, yksinkertaisilta näyttäviä, mutta vaativia metalliverkkoveistoksia. Teoksensa ”Raven”, Korpin silmässä kiiltelee Swarovski kristalli. Syntymähelsinkiläisen naisen kaikkiin töihin liittyy jonkinlainen tarina, mutta tähän erityisesti. –Raven on ollut itselleni merkittävin työ, hän tunnustaa. Maailma ilman aikuisia? Erno Enkenbergin toinen näyttely Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 1620, koostuu öljy kankaalle–maalauksista ja installaatiosta, jotka käsittelevät kuvitteellista maailmaa, josta aikuiset ovat kadonneet. Teossarjassa ”Meistä luvattiin pitää huolta lapset” ovat jääneet keskenään, ilman auktoriteetteja ja ohjausta. – Sarjan sadunomaisissa maalauksissa lapset viljelevät puutarhaa, jäljittävät mennyttä maailmaa kirjastoissa ja tutkivat tähtitaivasta yrittäen rakentaa yhteyttä historian ja heidän nykyisen todellisuutensa välille. Poissa ovat aikuisten luomat ja ylläpitämät, sopimuksiin perustuvat käsitteet kuten valtiot, brändit ja raha. Maalausten lasten on kerrottava uusia tarinoita ja kehitettävä uusia käsitteitä luodakseen uudet yhdessä selviytymisen edellytykset, Timo Riitamaa kirjoittaa esittelyssä. Takahuoneessa on esillä installaatio, jossa katsojat voivat astua maalauksissa olevien lasten maailmaan. Installaatiossa lapset asuvat kuvitteellisessa taidemuseossa, jonka he ovat ottaneet uudeksi kodikseen. Teoksillaan Enkenberg kysyy, millaisen maailman jätämme lapsillemme. Rakennetun miljöön valtaa luonto Satu Rautiainen esittelee ”Seinän muisti” – maalauksiaan Forum Boxissa, Ruoholahdenranta 3 a. Hän sanoo tutkivansa näyttelyssä maalauksen tilallisuutta. – Kantavana ajatuksena on tilateos maalauksessa ja näyttelytilat näyttelytilan sisällä. Maalauksissa käy vuoropuhelua kaksija kolmiulotteisuus, pienen ja suuren rinnastukset sekä ohuilla ja paksuilla maalikerroksilla luodut syvyysja pintavaikutelmat. Rakennetun miljöön valtaa luonto. – Pohdin usein tilateoksia, mutta olen halunnut pysyä maalauksen rajatulla kuva-alalla. Itseäni kiehtoo materiaalien ja välineiden selkeys sekä syvyysvaikutelmien luominen kaksiulotteiselle pinnalle. Maalaukset on tehty levylle liimatulle paperille. Hän aloittaa maalaamisen vesiväreillä, jonka jälkeen eristää kerroksen liimalla. – Jatkan maalaamista öljyväreillä, joita siveltimen lisäksi painan paperilla ja pyyhin kankaalla. Näyttelykokonaisuus avautuu ihmisyyden näyttämöiksi: luonnon alaisuudessa ihmiskunta on yhtä. Maalauksia l iikkeestä Tanja Ahola maalaa ennennäkemättömiä kuvia tanssista – hän vangitsee liikkeen ja tanssijan autenttisen olemuksen teoksiinsa. Ne ovat syntyneet läheisessä vuorovaikutuksessa suomalaisen tanssikentän merkittävimpien vaikuttajien kanssa. Monivuotisena tanssin ammattikuvaajana, tanssijana, tanssitaiteen seuraajana ja taidemaalarina, Ahola yhdistää töissään monisäikeisen suhteensa tanssiin. – Maalauksissa tanssijan liikkeen olemus ja tarina siivilöityvät kankaalle väreiksi ja muodoiksi, jotka tanssin lailla koskettavat mieltemme sisäistä liikettä ja yhtyvät alitajuntamme herkkiin virtoihin. Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, näyttelyn lähtökohtana on jaettu läsnäolo. Maalaukset syntyvät prosessissa, jossa tanssija liikkuu ja Ahola maalaa samanaikaisesti. – Kaksi sooloa kietoutuu näkymättömästi toisiinsa ja syntyy vuoropuhelu, jossa tanssi ja maalaaminen syvenevät ja saavat uusia ulottuvuuksia. Taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 28.5. klo 14–16. Teksti: Risto Kolanen Taiteilija Arttu Merimaa ja osa Galleria Sinnessä olevaa installaatiotaan nimeltä Isoisän nahkapamppu. Kuva: Raimo Granberg. Helsinkiläisten tekemää taidetta kymmenelle metroasemalle Helsinkiläiset kuvittavat kaupunginosien tunnelmia Ole hyvä Helsinki -työpajoissa. Kuva: Helsingin kaupunki 2016. Kaupunki antaa yli 400 entistä mainostaulua metroasemilta helsinkiläisten kuvitettaviksi. Kuva: Helsingin kaupunki. Herttoniemen metroasemalle tehdään tänä vuonna valokuvasarjakuvia avoimissa työpajoissa. Sarjakuva: Timo Tähkänen. Kuva: Heidi Lunabba. ? Viime vuonna viidellä metroasemalla aloitettu kaupunkilaisten taideprojekti Ole hyvä Helsinki saa jatkoa ja valtaa entistä laajemmin metroasemien entiset mainospinnat. Helsinkiläiset tutkivat työpajoissa taiteilijoiden ohjauksessa empatian teemaa. Erilaisin tekniikoin tehdyt taideteokset ja valokuvat tulevat alkusyksystä esille kymmenelle helsinkiläiselle metroasemalle. Helsingin kaupunki antaa yli 400 metroraiteiden takana olevaa suurta, aiemmin mainoskäytössä ollutta taulua kaupunkilaisten käyttöön Ruoholahden, Kampin, Rautatientorin, Helsingin yliopiston, Hakaniemen, Sörnäisten, Herttoniemen, Itäkeskuksen, Kontulan ja Mellunmäen asemilla. Touko-kesäkuun aikana empatian teemaa käsitellään työpajoissa. Taiteen tekijöinä on 40 kaupungin kesätyöhön palkkaamaa nuorta, 10 ohjaavaa taitelijaa ja lukuisa joukko muita helsinkiläisiä. Avoimiin työpajoihin voi osallistua toukokuussa Herttoniemessä ja Mellunmäessä. – Ole hyvä Helsinki on enemmän kuin taideprojekti. Se on uusi toimintamuoto, jolla Helsinki antaa katukuvassa lisää tilaa helsinkiläisten kokemuksille kaupungistaan kodista, kadusta, kaupunginosasta, erityissuunnittelija Riikka Lahdensuo kaupunginkansliasta kertoo. Hankkeella tuetaan myös maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten taiteilijoiden verkottumista. Ohjaavina taiteilijoina projektissa työskentelevät Meeri Koutaniemi, Payam Abdolsamadi, Patrik Rastenberger, Heidi Lunabba, Sepideh Rahaa, Mimosa Puumalainen, Warda Ahmed, Tuomo Manninen, Harith Raad, Timo Tähkänen ja Arlene Tucker. Kaupunginkanslian sekä kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan vetämä hanke toteutetaan yhteistyössä HKL:n ja HAM Helsingin taidemuseon kanssa. Mukana projektissa ovat myös Suomen Kansallisteatteri, Suomen valokuvataiteen museo, Kinaporin palvelukeskus sekä useampia kaupunginosayhdistyksiä ja asukasyhteisöjä. Teokset tulevat metroasemille syyskuun alussa.
• 12 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI Kulttuuri ? – Hei, sinä. / Mitä sinulle kuuluu?, sanotaan kutsuvasti Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Tampereen Näyttelijätyönyksikön valmistuvien teatterintekijöiden tavattoman puhuttelevassa ”Sinun Näytelmäsi” -esityksessä Haapaniemenkadun studiossa. Annoimme raikuvat aplodit. Anni Pesonen selostaa iskevästi elämäänsä nuutuneen päähenkilön, nuoren aviovaimon elämää, jossa arki muuttuu absurdiksi seikkailuksi. Häntä esittää loistava Elina Saarela, jonka olemus huutaa apua näyttämölle. Olli Riipinen ja Oliver Kollberg tekevät monia hauskoja rooleja. Kaikki ovat kolmannen vuosikurssi opiskelijoita. Lapsille Ruutia Tanssin päivänä Aivan hurmaava esiintyjä on Natàlia Méndez katalonialaisryhmä Pontie Pien ”Loo”–tanssiesityksessä lapsille ja aikuisille, jonka näin Kansainvälisen tanssin päivänä Ruutia!-festivaalilla. Tarina on hyvin runollinen ja esitys hiekan päällä visuaalisesti ihastuttava. Loo on Intiassa puhaltava kuuma ja kuiva tuuli. Päähenkilö puhaltaa hiekan eloon, ensin purjehtii sen läpi, piehtaroi kukkulan päällä ja sukeltaa hiekan sisään. Iso hiekkalaatikko oli rakennettu Hurjaruuthin lavalle. Aavikko tuli ihan keskellemme. Lapset sijoitettiin laatikon reunaan ihmettelemään. Moni olisi halunnut mukaan hiekkaleikkiin; muutama pelotti alun hiekanpuhallus. Sanaton esitys oli tarkoitettu etenkin 2-5 -vuotiaille. Toinen kansainvälinen esitys oli ranskalaisen Tomas Lebrunin ”Tel quel !”, joka käsittelee erilaisuuden, suvaitsevaisuuden ja unelmien teemaa. Se oli hyvin tunnelmallinen, yhtenäinen draamatarina enemmän aikuisemmalle yleisölle sekä aiheensa että melkein tunnin pituuden puolesta. Hänen laulunsa käännetyt sanat ovat hauskoja. Välillä saattoi nähdä Loikka-tanssielokuvia sekä Hurjaruuthin aulassa että Teatterimuseossa. Kallion lukio Lentoon – En osaa antaa lohtua, / ei tahdo sanat tulla. / Kahvikuppi tärisee, / ja suolaista on pulla, laulettiin Savoy-teatterin lavalla nuorin koululaisvoimin Mitä käy, kun menettää isoveljen, lapsen, poikaystävän? Miten pärjää, kun jokainen suree tavallaan ja suru alkaa erottaa? Saako luurangolle nauraa? Milloin rakkaus voittaa? Oletko siellä, jos opin lentämään? ”Lento” on Kallion lukion ja Helsingin opetusviraston Suomi 100 -suurproduktio. Musikaalin kantaesitys oli yli sadan kalliolaisen taidonnäyte. Lento kertoo 6-vuotiaasta Ellistä, joka menettää yllättäen isoveljensä. Kun Veeti on poissa, vanhemmat, muut aikuiset ja Veetin tyttöystävä Ilona surevat kaikki omilla tavoillaan. Koska kukaan ei kunnolla kerro Ellille, missä Veeti on, Elli käärii hihat ja lähtee etsimään. Etsintäretki vie seikkailulle, jossa rakkaus ja riemu kumpuavat samasta lähteestä kuin suurin kaipaus. – Relaa, kelaa, kaikki delaa / Ei mitään välii miten sä sun kortit pelaat. / Sitten kun löytyy se viimeinen rasti, samaa jamaa / Hamaan tulevaisuuteen asti” Lento ei kerro, miten surra tai selvitä oikein. Esitys on välähdys siitä, että vaikka jotain menettää pysyvästi, rakkaus jää. Menetys ja suru yhdistettynä musikaalin tyylilajiin ja kahdeksan oppiaineen yhteistyöhön on poikkeuksellinen kokonaisuus. Kirjailija Emilia Lehtisen käsikirjoittama, lukiolaisten säveltämä ja seitsemän taidepedagogin ohjaama musikaali käsittelee surua armollisella ja lempeän anarkistisella otteella. Nelma Peuhu Ellinä ja Linda Manelius Ilonana erottuivat joukosta. Katsoin päivänäytöksen, jossa oli erityisesti yläkoululuokkia sekä ammattikouluja lukiolaisryhmiä pääkaupunkiseudulta. Lentäjäsankaruutta nukketeatterissa Uskomattoman intensiivinen ja maaginen teatterikokemus syntyy Kuuman Ankanpoikasen esityksessä ”Missing Amelie Earhart”, jonka saattoi nähdä kuukausi sitten Cirkossa turkulaisen nukketeatteriverkoston Aura of Puppetsin minifestivaalilla ja vapun alla Nukketeatteri Sampon lavalla. Merja Pöyhönen on tavattoman ilmeikäs kasvojen ja äänen sekä kolmen ihmisenkokoisen nuken käsittelijänä. Harvoin nukketeatteri kestää näin pitkään. Mutta aika ei käy pitkäksi. Seuraamme suurella huomiolla, kun Pöyhönen käy läpi amerikkalaisen lentäjän ja seikkailijan Amelie Earhartin elämää ja taustaa ennen kohtalokkaaksi koituvaa Tyynenmeren ylityslentoa heinäkuun alussa 1937, eli kohta 80 vuotta sitten. Hän olisi itse täyttänyt 40 vuotta. Kaksi muuta nukkea ovat Amelien kartturi-Fred, joka on esityksen koominen hahmo aina välillä viinaan sortuvana sidekickina. Runsasmuotoinen on sekä fyysisesti että henkisesti Amelien tukija, puoliso George Putnam, joka järjestää lentoja. Pöyhönen käyttää mittakaavaa hienosti. Välillä seuraamme pienoiskoneen lentoa aavikolla ja meren yllä. Välillä Pöyhönen näyttää käsieleillään lentäjän ja kartturin sanailua. Vaikka nukketeatterin osaajan suu on melkein koko ajan nähtävillä, katsoja samastuu täysin eri persooniin ja heidän tapaansa puhua. Tässä nukketeatteriesityksessä ei ole keskenään samankaltaista massaa, isoa joukkoa, vaan jokainen nukke on oma persoona kuten elävässä elämässäkin olemme eri ihmisiä. Nukeista vastaa Heidi Maaranen. Häät itsensä kanssa Kaapelin Turbiinisalissa näimme Leena Harjunpää humoristisen leikkivä tanssisoolo ”Häät all by myself”. Hän kyllästyi vastailemaan sukulaisten kysymyksiin perheenäidin ja vaimon uraputkesta, joten toteutti haaveen omalla tavallaan: Menee edessämme naimisiin itsensä kanssa. Yleisö pääsee osaksi hääseremoniaa, saimme drinkkilasin heti ovella. Edessämme on hääilmapalloja ja kaikkea muuta. Tanssija heittää juomaa ja hääruusut selkänsä yli. Sitten hän saa toisen ajatuksen: Entä jos on olemassa oikea sielunkumppani, jonka kanssa mennä yhteen itsensä sijasta. Harjunpää on persoonallinen tanssitaiteilija, joka tekee mielellään yhteistyöRisto Kolanen Vapunajan kulttuurikierros Merja Pöyhönen lausuu sekä Amelie Earhartin että kartturi-Fredin roolit nukketeatterivierailulla. Kuva: Jussi Virkkumaa. Ponten Pie: Loo Kaapelilla Tanssin päivänä. Kuva: Raimo Granberg. Nelma Peuhun Elliä kannattavat muut ystävät Kallion lukion Lento-musikaalissa Savoysssa. Kuva: Siiri Sainio/Kallion lukio Leena Harjunpään soolotanssi on kaunisliikkeistä ja Hää-tarinana hauska. Kuva: Miso Macura. ”Love & Information” on hauska kavalkadi.Valo Sauri (vas.), Emilia Gustafsson, Marie Rosenberg, Susanna Nygård, Rebecca Niska ja Anna Norros. Kuva: Oskar Silén.
• 13 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI Työviksellä teatteriviikko ? Helsingin työväenopistolla oli 4.-10.5. vireä teatteriviikko, jossa opiskelijat ja harrastajat esittivät talven ja kevään tuloksiaan. Riemukas oli tunnelma opiston kauniissa juhlasalissa, kun Tunneteatteri esitti ”Ihme Maan! Se oli sovellus Liisa Ihmemaassa tarinasta tavallisessa maassa, jossa Liisa tuntee välillä itsensä yksinäiseksi. Puhuva pupu auttaa hänet seikkailuun, jossa törmätään Hassuun Hatuntekijään, Irvikissaan ja Herttakuningattareen. Musiikkia, huumoria ja tanssia oli paljon tarjolla. Esitys toteutettiin Helsingin Kehitysvammattuki 57 ry:n vekkaritoiminnan kanssa. Vekkarilaisten tukena oli muutama vapaaehtoinen taustatukihenkilö. Vuorosanat kun tuppasivat välillä unohtumaan. Esiintyjillä oli hauskaa, ja he selvästi voimaantuivat yleisön läsnäolosta ja taputuksista. Yksi heistä penäsi vielä loppuaplodien aikana sitä, onko meillä ollut kivaa. Lapsivaltainen yleisö vastasi: on. Erityisen koominen henkilö oli Irvikissan esittäjä, joka matki Turhapuroa, Jukka Virtasta ja Erkki Toivasta. Rakkauden kesä 1967 ja uusimmat taidesuunnat saivat oman huomionsa. Stoan lausujat antoivat hienot makupalat Viipuri-salissa pidettyyn isompaa esitykseen. Iiro Kajaksen ohjaama kymmenikkö esitti juhlavuoden kunniaksi suomalaisia kirjailijoita, runoilijoita Salamasta Hellaakoskeen, Heikki Salosta Kiveen. Hannu Salaman nimiruno vuonna 2016 ilmestyneestä kokoelmasta ”Hyvästi, kirvesvarsi” kaikui vahvana Ismo Luimulan esittämänä: – Tämä matka sodanjälkeiseksi ristitty, päättyisi saastealtaaseen / jos nahkapäitten piloillaan entiseen kääntämä viitta ei jälleen / opastaisi kiertotien oikovan mutkat suoraan oksalle ylimmälle. Kiven Suomenmaan hyvin kaunorunollinen lausuja oli Lasse Männynsalo. Studionäyttämön ”Onnellisuuskone” on jatkoa Martti Mäkelän keväisille kabaree-tyylisille ohjaukssille. Niissä on sketsikohtausrakenne musiikin ja videoiden rytmittäjänä. Ohjaaja luki Tommi Melenderin oivaltavan esseen Onnellisuudesta ja haki aineksia Daniel Harmsin 1930-luvun absurdismista Helismaahan, Leinoon, Hellaakoskeen. Yhdeksän näyttelijä esittää Sammon saloja, brittiläistä seikkailuhuijausta, sulttaanin murheita. Varsin hauskan karikatyristinen on Tsehovin Kolme sisarta, jonka vanhustalon naiset esittävät iltalääkityksen alla. Joukosta erottuu monitaitaja Gia Virkkunen ja uusi löytö, energinen Lilja Larbi. Vanhat studionäyttelijät ovat täydentyneet monilla uusilla kyvyillä, naisia enimmäkseen. Väliajalla saimme seurata kahvilan perän nonstop-runotuokioita, joita Ulla Tarvainen ohjasi. tä muiden eri taidelajien edustajien kanssa. Kaapeli on ollut jollain lailla kotisali. Näin siellä Divan pari vuotta sitten. Musiikista vastaa Jouni Tauriainen. Katkelmia vuorovaikutukseen Varsin raikas, humoristinen ja ajattelua liikuttava on Studentteaternin keväinen esitys ”Love & Information”, joka oli nähtävillä Kaapelilla. Se on kaleidoskooppinen näytelmä, jossa on 49 pientä katkelmaa kuuden näyttelijä vaihtuvin ryhmin seitsemään osaan jaettuna. osien sisällä improvisoitiin. Yhteinen teema on käsitellä tiedon, teknologian ja vuorovaikutustamme muihin ihmisiin. Kuinka toimimme kohdataksemme toisemme? Käsikirjoitus on brittiläisen kirjailijan Caryl Churchillin 75-vuotiaana v. 2012 ensi-illan saanut esitys, joka oli nyt toisen kerran Suomen teattereissa. Ohjauksesta vastaa Oskar Silén. Nopeasti seuraavat siirtymät kevyissä lavastuksissa toimivat. Lupaavista näyttelijöistä erottuivat Marie Rosenberg ja Valo Sauri. Hullun elämää – Kannattaa mennä aika nopeasti pitkäkseen. / Zero pudottaa sinut tehokkaasti ja pian. Vahva näyttelemistä, avoimen raadollinen hieno teksti on Juha Hurmeen ”Hullu”, joka menee vielä kaksi viikkoa Jurkassa. Linkki on vierailumatka aika täyteen myytyihin esityksiin. Muutama jäännöspaikka olisi eilen ollut. Olin Sibeliuslukion oppilaiden joukossa katsomassa. Kovasti tykkäsivät. Teatteri Telakka Tampereelta toi kuukauden ajaksi vierailulle esityksen, joka perustuu Hurmeen omaan kirjaan vuodelta 2012. Se kertoo ihmisen matkasta hullujenhuoneella keltaisesta talosta valkoiseen ja lopulta harmaaseen taloon, joka on päätepiste. Ihmisen todellisuus hajoaa katkonaiseksi ja absurdit kokemukset seuraavat toisiaan. Huoneteatterin tyyliin kolme erinomaista näyttelijää tekee kaiken. Antti Laukkarinen on loistavan fyysinen ja uskottava hullu. Kaisa Sarkkinen esittää hoitohenkilökuntaa ja naispotilaiden roolit hellän kauniisti. Kuten Uuno Kailaan runoon ”Laulu Partaalla” sävellyksen. Antti Mankosella on kaikkein kummallisimmat potilaiden roolit, ja toisaalla kliinisen tohtorin. Näin kaikki kolme näyttelijää ensi kertaa, vaikka Telakan maine on kiirinyt Helsinkiin. Ihmisääni soi Club For Five on ainutlaatuinen ilmiö musiikkimaailmassa rikkoessaan mielikuvia siitä, mitä kaikkea ihmisäänellä voikaan tehdä. Monipuolinen a cappella lauluyhtye on valloittanut yleisönsä suvereenilla osaamisellaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Yhtyeen musiikkia ei voi rajata yksittäiseen tyylilajiin, sillä viisikko yhdistelee sovituksissaan ennakkoluulottomasti jazz-, pop, rockja klassista musiikkia tyylikkääksi ja omaperäiseksi kokonaisuudeksi. Viiden laulajan Maija Sariola, sopraano, Susanna Lukkarinen, altto, Jouni Kannisto tenori, Juha Viitala, baritoni ja Tuukka Haapaniemi, basso lavashow oli Savoyssa täynnä vastustamatonta iloa ja virtuositeettia. Erikoisuutena on instrumentaalinen lähestyminen laulamiseen, ihmisäänellä ”soittaminen”. Lyömäsoitinten jäljittely, ”beatboxing” on esim. perustajajäsenten Haapaniemen ja Kanniston vahva bravuuri. Yhtye ei kuitenkaan tyydy pelkkään soittimien imitointiin, vaan kaikki yhdistyy saumattomasti taitavaan yhtyelauluun ja musiikilla leikittelyyn. ”Kissanainen”, ”I will stay”, ”Mörri-Möykky” -potpuri ja mon muu tuttu laulu valloitti täyden vappusalin. Suomalaisia lauluhelmiä Aurora Marthensin ja Elias Miettisen konsertissa palattiin Vuotalossa Suomen kultakauteen, jolloin suuret nimet kuten Jean Sibelius, Oskar Merikanto ja Toivo Kuula saivat taideja musiikkielämän kukoistamaan. Marthens loisti alussa erityisesti Sibeliuksen vähemmän tunnettujen rakkauslaulujen, mm. ”Den Första kyssen” tai Merikannon parissa. Sibelius kuultiin nyt ruotsiksi, Merikanto molemmilla kielillä. ”Finländska pärlor” (Suomalaiset helmet) konsertissa saamme nauttia myös rakastetuimmista kevyen musiikin helmistä kuten Lasse Mårtensonin ”Myrskyluodon Maijasta” ruotsiksi ja Erna Tauron ”Syyslaulusta”. Marthensin tulkinta nousi pakahtuvaa huippuunsa ”Stormskärs Majan” soinnuissa. Tälläkin konsertilla juhlittiin 100-vuotiasta Suomea. Vappunaamari Aseman Lyhdynkantajilla Vappuna oli marssia, Mantan lakitusta ja Ullanlinnan piknikiä. Kulttuurikiertäjät bongasivat kuviin sen, miten Alvar Aallon suunnittelema Rautatieasema oli saanut koristetta päälleen. VR oli pukenut kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelemat, vuonna 1914 valmistuneet, Lyhdynkantajat Kissyhtyeen kasvonaamiolla! Kansalaistorilla lauloin iloisemman ilmeen saaneessa Vappujuhlassa Kitkerät Neitsyet, joilla on hyvin teräviä laulunsanoja. ”Setä teen minusta tähti” lauluun on Vappu Rossi tehnyt sanat: – Jos yrittää yksin, eikä apuna ketään / juoksukilvassa tässä on vaikeaa. / onneks jo alkumetreillä törmäsin setään / nyt ilolla laukkaan, setä ohjastaa! / Sedän avulla tyttö tutustuu haaveisiin suuriin. Äkkiä Tuhkimo enemmän prinsessaa muistuttaa! / Kääntyy tyttösen laulut jo mollista duuriin / kun setä tähtisadetikkua yllänsä heilauttaa. Teksti: Risto Kolanen Antti Mankonen (vas.), Antti Laukkarinen, Kaisa Sarkkinen esittävät hulluja ja hoitajia hienosti. Kuva: Kai G. Baer Viisi taitavaa laulajaa tuottavat myös instrumentaalisoitinten ääniä. Kuva: Maarit Kytöharju. Vapunaikana myös VR oli pukenut kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelemat vuonna 1914 valmistuneet Lyhdynkantajat Kiss-yhtyeen kasvonaamiolla. Kuva: Raimo Granberg. Kitkerät neitsyet valloittivat Kansalaistorilla. Kuva: Raimo Granberg.
• 14 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI Länsimetron liikenne käynnistymässä syyskuussa ? Länsimetrossa siirrytään kesäkuun alussa testausvaiheesta viranomaistarkastusvaiheeseen ja valmistellaan asemien ja radan luovuttamista HKL:lle. Viranomaistarkastusten ja niiden mahdollisesti aiheuttamien korjaustoimenpiteiden jälkeen metro voidaan avata matkustajille. Tämänhetkisen arvion mukaan metroliikenne voisi käynnistyä syyskuussa. Bussiliikenteessä siirryttäisiin metron liityntälinjastoon aikaisintaan lokakuun puolivälissä, ja siihen asti Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkisivat nykyisen linjaston mukaan. Länsimetron käyttöönotossa ollaan siirtymässä viranomaistarkastusvaiheeseen. Tarkastuksissa mahdollisesti ilmenevien puutteiden korjaamiseen on varattava riittävästi aikaa. – Länsimetro on valmis liikenteelle heti kun viimeinenkin hyväksyntä on saatu. Arvioni mukaan metroliikenne voi alkaa syyskuussa 2017., kertoo rakentamisesta vastaavan Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi. Metron liikennöinnistä vastaava HKL on talven ja kevään aikana ajanut koeajoja länsimetron osuudella. Koeajot ovat sujuneet hyvin ja ne saadaan päätökseen 14.5.2017. – Länsimetron koeajot ovat onnistuneet ja niiden avulla on voitu varmistaa metron toimintakyky myös hyvin monenlaisissa poikkeustilanteissa. Metro on matkustajille avautuessaan luotettava ja turvallinen., kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Viranomaistarkastusten jälkeen Länsimetro, HKL ja HSL päättävät metroja liityntäliikenteen lopullisen käynnistymispäivän. Liityntäbussiliikenteeseen ei kuitenkaan siirrytä vielä syysliikenteen alkaessa 14.8.2017, vaan Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkevat nykyisen linjaston mukaan. – Tässä lähtökohtanamme on, että matkustajien liikkuminen Etelä-Espoossa ja Lauttasaaressa turvataan kaikissa tilanteissa, kertoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. – Lisäksi bussiliikennöitsijät tarvitsevat vähintään kaksi kuukautta aikaa liikenteen tuotannon ja työvuorojen suunnitteluun. Metro ja nykyiset bussilinjat kulkevat jonkin aikaa samanaikaisesti ennen bussien liityntäliikenteeseen siirtymistä. Näin myös metroliikenteestä länsimetron osuudella saadaan arvokasta kokemusta. Satuja kapakassa ? Tuhannen ja yhden yön tarinat olivat aiheena Satuja kapakassa tapahtumassa 8.5.2017 ravintola Oivassa Helsingin Kalliossa. Idean äiti, sosiaalityöntekijä ja kirjallisuusterapiaohjaaja Kirsi Marttinen johdatti meidät kuulijat satukokoelman ideaan ja luki meille näitä satuja. Marttinen on opiskellut kirjallisuusterapiaa Helsingin yliopiston Koulutusja kehittämispalveluiden ja Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen järjestämässä Kirjallisuusterapian perusteet -koulutuksessa. Hän innostui siellä erityisesti pitämästäni satuterapiaoaosuudesta ja on vienyt luovasti satujen sanomaa eteenpäin. Satujen avulla voi pysäyttää ellei jopa parantaa sarjamurhaajan. Näin on, mikäli on uskomista Tuhannen ja yhden yön tarinoihin. Arabialaisen satukokoelman kehyskertomuksen mukaan julma kuningas menee naimisiin iltaisin ja mestauttaa vaimonsa aamuisin. Viisas vaimo, visiirin tytär Shahrazadin alkaa kertoa kuninkaalle satuja, jotka jättää aina aamuisin kesken. Kuningas ei voi mestauttaa häntä, koska ei kuulisi kiehtovia tarinoita loppuun. Näin kuluu kolme vuotta, ja vaimo esittelee kuninkaalle kolme satujen lomassa syntynyttä poikaa. Kuningas rakastaa vaimoaan ja lapsiaan. Sarjamurhaaja on parannettu. Tuhannen ja yhden yön tarinat kuvaavat meille tutumpien kansansatujen tapaan kaikkia elämän alueita, kuten lapsen ja vanhemman suhdetta, parisuhdetta, aikuiseksi kasvamista sekä elämää miehenä ja naisena. Katkeruus, kateus ja anteeksianto ñ kaikki kuuluvat palettiin. Eniten meitä kuulijoita puhutteli satu Sindbad Merenkulkijasta, jossa päähenkilö hyvää hyvyyttään ottaa selkäänsä kannettavakseen huonokuntoisen vanhuksen. Vanhus tarraakin hänen kaulaansa kiinni jaloillaan eikä hänestä niin vaan pääse eroon. Terapeuttisesti jokainen voi miettiä, mikä on hänen oma vanhuksensa ñ ehkä jokin riippuvuus, pakkomielle tai fobia tai pienempi pinttynyt toimintatai ajattelutapa. Yhden paikalla olijan mieleen nousi, että se lienee nykypäivänä monelle työ, joka vie kaiken huomion ja estää elämästä täydesti. Marttinen luki satuja pääasiassa arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttilan suoraan arabiasta suomentamasta laitoksesta Tuhat ja yksi yötä (2010). Saimme todeta kielen olevan raikas ja käännöksen jotenkin suorasukaisempi kuin monen kielen kautta suomennetut versiot. Mainiota oli kuulla myös Marttisen muisteluita entisestä luokkatoveristaan HämeenAnttilasta, jonka hän muisti nerona, joka tiesi kaikesta kaiken. Satuja kapakassa saadaan kuulla Oivassa vielä 5.6.2017 klo 18.00 alkaen. Satuja kapakassa on luvassa myös Arts go to the Kapakka -festivaalailla elokuussa Helsingissä sekä Oulun Muusapäivillä 12.8.2017 ravintola Tubassa. Kirsi Marttiselle saa esittää toiveita saduista. Tietoa tapahtumista löytyy myös osoitteesta www.kirjallisuusterapia.net Suosittelen lämpimästi! Silja Mäki Helsexinki-näyttely kaupunginmuseossa Helsingin kaupunginmuseon uusi Helsexinki-näyttely haastaa pohtimaan, kenellä on oikeus olla oma itsensä ja kuka saa äänensä kuuluviin. Näyttelyyn on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. ? Miltä tuntuisi, jos et uskaltaisi kertoa perheestäsi töissä? Jos seksi ei muiden mielestä kuuluisi sinulle? Tai jos et saisi rakastaa ketä haluat? Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, avautui 12.5.2017 Helsexinki-näyttely, joka perustuu kaupunkilaisten omakohtaisiin kokemuksiin seksuaalisuudesta, sukupuolesta ja seksistä – ja vapaudesta valita, miten niitä toteuttaa. Vapaus olla oma itsensä ei ole itsestäänselvyys. Valtavirrasta erottuvaan lyödään herkästi leima, joka peittää ihmisen ja hänen persoonallisuutensa. Lisäksi monenlaiset asenteisiin, lakeihin ja toimintatapoihin liittyvät asiat rajoittavat tasa-arvoa ja arkea. – Helsexinki-näyttelyssä haluamme päästää ääneen ihmiset, jotka eivät tavallisesti näy valtavirtajulkisuudessa ja joiden elämää leimat ja asenteet tavalla tai toisella rajoittavat, sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo. Helsexinki-näyttelyä varten on haastateltu lukuisia Helsingissä asuvia tai työskenteleviä ihmisiä, muun muassa sukupuolija seksuaalivähemmistöjen edustajia ja henkilöitä, joiden työ jollain tavalla liittyy seksuaalisuuteen. Suoria lainauksia heidän puheestaan voi lukea näyttelyn seiniltä. Puheenvuoroissaan he käsittelevät muun muassa kouluaikojen seksuaalikasvatusta, sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja, itsensä löytämistä, perhettä ja parisuhdetta, lainsäädännön puutteita ja median tarjoamaa ihmiskuvaa. Samalla nousee esiin kuva Helsingistä kaupunkina, joka toisille on salliva ja vapauttava, toisille taas liian pieni ja rajoittava. Ajankohtaisia aiheita, kuten translakikeskustelua, sivutaan oman kokemuksen tasolla. Homovessan seinä Kaupunginmuseon neljännen kerroksen valtaavat Helsexinki-näyttelyn myötä pophenkinen värikkyys ja intiimeihin muotoihin kaartuvat näyttelyrakenteet. Retrosti punaisten lyhtyjen henkeen sisustetussa huoneessa voi perehtyä seksin näkymiseen kaupunkikuvassa viime vuosikymmeninä. Näyttelyyn on rakennettu myös erään entisen helsinkiläisen miestenvessan ulkoseinä edustamaan menneiden polvien salaisia tapaamispaikkoja. Seksuaalikasvatusmateriaalit eri ajoilta kertovat asenteista ennen ja nyt. Tapani Kokon humoristisen ronskit taideteokset, joissa identiteetit sekoittuvat iloisesti, tuovat vielä yhden näkökulman aiheeseen. Helsexingin näyttelysuunnittelijana on toiminut Tarja Kunttunen. Mukana näyttelyn tekemisessä ja siihen liittyvissä tapahtumissa on laaja joukkoaihepiirin parissa työskenteleviä asiantuntijatahoja, esimerkiksi Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä ja Väestöliitto. Helsexinki-näyttely on esillä Helsingin kaupunginmuseon, Aleksanterinkatu 16, neljännessä kerroksessa 12.5.2017–28.1.2018. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Sitaatteja näyttelyteksteistä Helsexinki-näyttely perustuu kaupunkilaisten kertomiin omakohtaisiin kokemuksiin siitä, miten seksuaalioikeuksien toteutuminen näkyy heidän arjessaan. Alla oleva sitaattivalikoima avaa eri näkökulmia aiheeseen. ”Se että me ollaan vähemmistöjä, niin meiät usein enemmistön puolesta objektivoidaan niin, et meiän elämästä ja meiän seksuaalisuudesta varsinkin, tulee semmonen niin kun mielipide, minkä puolesta sä voit olla, tai mitä vastaan sä voit olla. Vaikka se on täysin väärä lähtökohta, koska ei se oo mikään mielipideasia. Se on ihmisoikeuskysymys.” ”On tosi helppo piiloutua vamman taakse, kun kukaan jo lähtökohtaisesti ei usko sun olevan seksuaalinen. Nii sit kukaan ei myöskään koskaan kysy, että ootko sä homo vai hetero vai mikä?” ”Monia harhaluuloja on siihen liittyen, et transvestiitit ovat homoja, transvestiittejä on väitetty pedofiileiks monesti, et niinku se ajatus on vaan, et haluaa pukeutua naiseks, et pääsee naisten pukkareihin stalkkaamaan tyttöjä. Siis siinä on ihan järkyttävästi stigmaa.” ”Helsingissä on hyvä se, että täällä on tarpeeksi ihmisiä, että ei erotu, ei oo myöskään semmosta pikkukaupunkimeininkiä, että seuraillaan ja kytätään ja kyräillään jotain. Täällä on sen verran porukkaa, ettei ketään ihan hirveesti kiinnosta meidän asiat.” ”Kun mä kerroin, et me muutetaan yhteen ja ollaan parisuhteessa, niin siit puhuttiin vähän ja se oli aikamoinen shokki mun vanhemmille, sit ne sopeutu siihen. Kun mä kerroin, et me mennään naimisiin, niin sekin oli vähän et oot sä nyt ihan varma ja mites sitten nämä lapsiasiat, ja mä sanoin että ehkä sekin hoituu. Että ei se oikeestaan sen jälkeen oo ollu mikään isompi kysymys. Ehkä juuri se, että he ovat huomanneet, että aika tavallista elämää me kuitenkin vietetään.” ”Yksittäinen Sexhibition -messujen mainos oli pahoittanut yhden ihmisen mielen, niin sitä kautta meiltä on kielletty varmaan noin kymmeneks vuodeks, tai me ei saada vieläkään käyttää meidän esiintyjän kuvaa esimerkiks naisen kasvoja, joka on meistä ollut todella huvittavaa, kun katsoo muuta markkinointia, et sä saat myydä mitä tahansa seksillä, mutta seksiä et saa myydä millään. Et nythän meillä esimerkiks viime kerralla oli banaani, meloni, oliko pähkinä ja mansikka. Ja nekin oli niin, että banaanin kulmaa piti muuttaa.” ”Koulun seksuaalikasvatuksessa katottiin lyhyt video seurusteluun liittyen. Siinä videolla oli myös seksiä. Sitten puhuttiin lievästi seksitaudeista ja ehkäisystä, mutta esimerkiks sukupuolen tai seksuaalisuuden moninaisuudesta mulla ei ollu mitää hajua.” ”On tosi haastavaa olla Suomessa kuuluen johonkin etniseen vähemmistöön, kun puuttuu kielitaito, on turvapaikanhakija ja sitten sukupuolitai seksuaalivähemmistöön kuuluva, että tavallaan se moniperustaisen syrjinnän riski ja rasismi ja homoja transfobia kaikki yhdessä paketissa, niin kyl heillä on paljon asioita mitä kantaa, kun he pyrkii täällä elämäänsä järjestämään ja alottamaan.” Helsexinki-näyttelyssä on intiimeihin muotoihin kaartuvia näyttelyrakenteita. Kuva: Maija Astikainen Helsexinki-näyttelyn retrosti punaisten lyhtyjen henkeen sisustetussa huoneessa voi perehtyä seksin näkymiseen kaupunkikuvassa viime vuosikymmeninä. Kuva: Maija Astikainen Helsexinki-näyttelyyn on rakennettu erään entisen helsinkiläisen miestenvessan ulkoseinä edustamaan menneiden polvien salaisia tapaamispaikkoja. Kuva: Maija Astikainen
• 15 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI Harakassa maksuton saarikierros sunnuntaisin toukokuusta syyskuuhun ? Joka sunnuntai kello 14– 15 järjestettävällä maksuttomalla saarikierroksella tutustutaan Harakan saaren luontoon ja historiaan. Harakan saari tarjoaa kävijöilleen upean saaristoluonnon lisäksi tietoa ja elämyksiä. Harakan luontokeskuksen luontotalo, akvaariot, valokuvanäyttelyt ja Vellamon satutalo esittelevät Itämerta ja saaristoluontoa. Energiapolulla voi tutustua uusiutuvan energian laitteisiin ja lämmittää eväänsä aurinkogrillillä. – Harakka on varsinainen elämän tihentymä. Kallioketojen kukkaloisto yllättää kävijät, eikä missään muualla Helsingissä lintujen pesintää pääse seuraamaan niin läheltä, toteaa Harakan toiminnasta vastaava Kaisa Pajanen. Kesäkauden ohjelma sisältää maksuttomia luontoretkiä, lasten saariseikkailuja, yleisötapahtumia ja näyttelyitä. Yhteysvene saarelle kulkee päivittäin puolen tunnin välein Kaivopuiston rannasta. Luontokeskus on avoinna yleisölle toukokuusta syyskuun loppuun päivittäin kello 10–17. Lauantaisin keskus on suljettu. Lonnan saarelle aukeaa uusi yleinen sauna ? Saunakulttuuri on Helsingissä kovassa noususuhdanteessa. Kävijämäärät yleisissä saunoissa ovat kasvaneet reilusti lisääntyneen tarjonnan myötä. Suomalainen sauna on noteerattu vahvasti myös maailmalla ja saunalla ollaan myös hakemassa omaa liputuspäivää. Lonnan saarelle Suomenlinnan Hoitokunnan rakennuttama sauna on kunnianosoitus saunakulttuurille. Hirsirakenteisen parvisaunan on suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila / OOPEAAOFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE. Saunat lämpenevät suurilla puulämmitteisillä kiukailla ja ne tarjoavat mahdollisuuden jopa 150 kylpijälle päivittäin. Uusi sauna täydentää Lonnan saaren palvelutarjontaa, ja luo saaresta entistä mielenkiintoisemman paikan kaupunkilaisten kesäpäivien viettoa varten. Lonnan saaren tarina ja uusi muoto Sopimussaaresta ruudinkäsittelyyn, miinanraivaamisesta demagnetisointiin Lonna oli Helsingin kaupungin omistuksessa Ruotsin vallan aikana. Suomen sodan loppuvaiheessa saarella käytiin neuvotteluja Viaporin linnoituksen antautumisesta, minkä vuoksi siitä käytettiin venäläisajalla nimitystä Peregovornyin saari eli neuvottelusaari. Myöhemmissä piirustuksissa saaren nimenä on joko Lonno tai Dogovornyin saari eli sopimussaari. Lonna lunastettiin armeijan käyttöön keisarillisella päätöksellä vuonna 1817. Saarelle perustettiin 1830-luvulla ruudin käsittelyja varastopaikka. Vuonna 1880 Lonnasta päätettiin tehdä merimiinojen kokoamisja säilytyspaikka. Suomalaisen varuskunnan aikana 1920-luvulta vuoteen 1933 saari toimi miinavarastona, kunnes miinat siirrettiin Melkin saarelle. Lonnassa alettiin keskittyä miinojen raivaamisen. Vuonna 1944 saarella aloitti magneettisuuden poistoasema, jolla poistettiin aluksista runkojen ja koneiden magneettisuus. Menetelmällä pyrittiin tekemään alukset immuuneiksi magneettimiinoille. Demagnetisointia tarvittiin aina 1960-luvun loppuun, jolloin merimiinojen raivaustyö oli pääosin päättynyt. Viimeisiä saaren asiakkaita olivat jäänmurtajat. Saaren omistus ja hallinnointi siirtyi vuonna 1999 Puolustusvoimilta Suomenlinnan hoitokunnalle. Lonna sijaitsee lyhyen merimatkan päässä mantereelta, Kauppatorin ja Suomenlinnan välissä. 150 metriä leveällä saarella on 7 rakennusta, joita Suomenlinnan hoitokunta on kunnostanut asteittain käyttöön. Saarella on tehty suuri työ, jotta tilat pystytään avaamaan yleisölle. Lonnan uusi sauna Lonnan sauna asettuu suomalaisen saunarakentamisen jatkumoon, ammentaen perinteestä mutta samalla uudistaen sitä. Helsingin uusien yleisten saunojen ryhmässä Lonna erottuu paikkana jonne lyhyt merimatka antaa etäisyyden kaupungin vilinästä, paikkana jonne mennään nauttimaan elämästä ja luonnon rauhasta meren äärellä. Massiivipuurakenteinen parvisauna luon tunnelmallisen tilan saunomiselle. Saunan parvelta avautuva näkymä saaristoon on kaunis ja rauhoittava. Saunan hirret on veistetty suomalaisesta männystä pieteetillä ja materiaalit ovat aitoina läsnä rakennuksen eri tiloissa. Saunan arkkitehtuuri sopeutuu historialliseen kokoisuuteen mutta edustaa ylpeästi omaa aikaansa, kestäen aikaa. Saunojen massiivisten puukiukaiden lämmittäminen tapahtuu ulkoa terassilta, jossa on myös mahdollisuus olleilla meren äärellä. Edessä avautuu saaristo ja oikealla Suomenlinnan silhuetti. Kaupungin vilske jää taakse. Lonnan saaren tavoitteena on olla mahdollisimman helposti lähestyttävä kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Saarella sijaitsee ravintola, joka tarjoaa hyvää suomalaista kesäruokaa ja kahvila, josta voi ostaa kevyempää purtavaa vaikkapa saaren rantakallioilla nautittavaksi. Kesällä 2016 saarelle avautuivat suuret juhlatilat joissa järjestetään paljon erityylisiä tapahtumia. Saaren kokonaisuuden kruunaa tänä kesänä avautuva yleinen sauna. Lopullisesti saaren kunnostustyöt saadaan päätökseen vuonna 2018. Saari kuuluu Suomenlinnan kaupunginosaan ja se sijaitsee Kauppatorin ja Suomenlinnan välissä. Sen koordinaatit ovat 60°9.251N, 24°59.453E. Etäisyys mantereelta on vain 1,5 kilometriä. Liikennöinti tapahtuu Kauppatorilta JT-Linen vesibussilla. Matka vesibussilla saareen kestää noin 10 minuuttia. Uimastadion taas avoinna Uimastadionin maauimalan avajaisissa kuullaan Stadin Juhlaorkesterin sulosointuja. Kuva: liikuntavirasto ? Helsingin Uimastadion avautui sunnuntaina 7. toukokuuta kello 9.00. Tätä vuosittaista juhlatapausta vietettiin tänä vuonna ainutlaatuisesti liki musiikkifestivaalihengessä, sillä Stadin Juhlaorkesteri teki Uimastadikan avajaisissa vuoden ensimmäisen esiintymisensä. Stadin Juhlaorkesteri koostuu ammattimuusikoista, ja pumpun vuosittain vaihtuva kokoonpano on juuri julkaistu. Stadin Juhlaorkesteri 2017 skulaa rokkii ja stadilaisia stygejä ja miksaa maailman rytmejä Ison orkesterin äänellä ja monimuotoisella tulkinnalla Stadin Juhlaorkesteri kulkee jälleen läpi stadilaisia juhlia ja viihdyttää kesästä aina vuodenvaihteeseen asti! Moniääninen laulu mahdollistaa kaiken maailman musiikin esittämisen ja myös rytmimusiikin eri asennoissa. Solisteina tällä kertaa ovat Timo Turpeinen, Merikukka Kiviharju, Oskari Martimo (kitara), Ousman Danso ja Joska Josafat, kapellimestarina ja koskettimissa Mikko Rintanen, toisena kosketinsoittajana Jiipee Nyman, saksofonissa Sirpa Suomalainen, kitarassa Puka Oinonen, bassossa Tero Siitonen, lyömäsoittimissa Cherif Cissokho ja rummuissa Tom Njekljudow. Stadin Juhlaorkesterin kausi alkoi virallisesti 15. toukokuuta, joten Uimastadikalla oli poikkeuksellinen mahdollisuus todistaa orkesterin soittokunto jo ennakkoon. Toimintakautensa aikana Stadin Juhlaorkesteri esiintyy esimerkiksi avoimissa tilaisuuksissa kouluissa ja vanhusten hoivayksiköissä. Talven ja kevään aikana Uimastadionia on valmisteltu prameaan kesäkuosiin, sillä siellä on tehty historiallisen massiivisia muutosja korjaustöitä. Esimerkiksi Uimastadikan hyppytorni ja -allas, suihkuja WC-tilat ovat kaikki perusparannettu. Lisäksi Uimastadionin lemmikit, kanahaukat Helmi ja Heikki, ovat jälleen pesimäpuuhissa, joten tänäkin kesänä toivottavasti nautitaan kanahaukkaperheen seurasta. Satuja kapakassa
• 16 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI ? Kitaran massiivinen ääni ja teräksinen kiipeilyteline kuuluvat ja näkyvät jo kauas, kun HIT Helsingin työryhmä harjoittelee koko perheen näytelmää Känkkäränkkä ja karjuva pikkuveli Tervasaaressa. Humoristinen sirkusta ja teatteria yhdistävä esitys käsittelee tunteita lapsen näkökulmasta. Bassokitara kuuluu akrobaatti Eikka Alatalolle, joka oli mukana myös viime kesän suositussa Känkkäränkkä – kerrankin kunnon itkupotkuraivarit. – Pikkuveli Basse, jota esitän, soittaa bassoa matalalta ja korkealta ja kovaa! Karjuvan pikkuveljen vaipoista hyppään isän saappaisiin ja minulla on myös pari uutta kiukkuhahmoa: Juksukorva ja Sisupussi. – Viime kesältä jäi mieleen ennen esitystä trampoliinin jousien virittäminen ja se että joka päivä oli erilainen, vaikka esitimme samaa näytelmää. Parasta oli kuulla ja nähdä katsojien reaktioita: hämmästystä, jännitystä, iloa ja naurua. Kuten eräs katsoja totesi: ”Se oli hienoin temppu, kun teit takaperin voltin ilman mitään!” – Tämän kesän esityksessä noustaan vielä korkeammalle kuin mitä viime kesänä trampoliinilla, lupaa Alatalo. Fantasiahahmojen liikkumisen tapoja on sirkusammattilaisen mielestä mielenkiintoista kokeilla ja tutkia. – Tämän vuoden sirkusosuudet tulevat olemaan yllätyksellisiä monella tapaa. Ne sulautuvat muihin tapahtumiin näyttämöllä ja leikittelevät hahmojen fyysisillä ominaisuuksilla, kuvailee Alatalo. Tänä kesänä oman akrobaattishow Motör Circuksen ja siihen olennaisesti kuuluvan vuoden -79 pallokeulavolkkarin kanssa ympäri maan kiertävän Alatalon erityislajeja ovat tasapainoilutikkaat ja fyysinen komiikka. Jotta ei olisi liian helppoa, soittaa Alatalo volttien ja käsilläseisonnan lomassa vielä sitä sähköbassoakin. Lapset täysillä mukana Ilja Mäkelän kirjoittama ja ohjaama näytelmä saa kantaesityksensä Tervasaaressa 27.5. Humoristinen näytelmä kertoo 7-vuotiaasta Vilmasta, josta on tullut samanaikaisesti sekä koululainen että pienen pötkylän isosisko. Uusi tilanne ajaa tytön keskelle tunnemyrskyjä, joissa tulilinjalle jäävät niin perheenjäsenet, opettaja kuin kaveritkin. Lopulta Vilmaa tuijottaa peilistä itse Kiukkulan kuningatar Tuittupää, joka ajaa Vilman varsinaiseen seikkailuun. Viime kesänä tempperamenttisena keskushenkilönä ihastuttanut näyttelijä Vilma Putro nähdään jälleen Vilman roolissa. – Tänä kesänä hullutus jatkuu kahta kovemmilla kierroksilla, näyttelijä lupaa. Musiikkiteatteri Kapsäkistäkin tuttu ja parhaillaan myös Lappeenrannan kaupunginteatterissa näyttelevä Putro soitti viime kesän produktiossa trumpettia. Tänä kesänä kuullaan sahansoittoa, onhan kyseessä sahansoiton suomenmestari vuodelta 2015. – Viime kesältä jäi mieleen mahtavan hauska työryhmä ja erityisesti esitystä kommentoivat lapset. Hetket, kun lapset ovat kaikki kuorossa mukana osallistumassa esitykseen, on parasta lastenteatterin antia näyttelijälle. On ihanaa, kun lapset lähtevät niin täysillä mukaan, sanoo Putro. Teatteriretki on kokonaiselämys Kolmantena lavalla nähdään Lahden kaupunginteatterin, Tampereen teatterin ja KOKO teatterin lavoilta tuttu Anna Andersson, joka pääsee näyttämään kyntensä niin Vilman äitinä, kaameana Kököttäjänä kuin viekkaana Tuittupäänäkin. Aivan perheen pienimmillekin tarkoitetun esityksen mielikuvituksekkaan puvustuksen on suunnitellut Aino Simola ja lavastuksen Helena Okkonen. Äänimaailmasta ja musiikin sävellyksestä vastaa Paul Damade. Niin tekijät kuin yleisökin nauttivat merellisestä ympäristöstä. Teatteriretki Tervasaareen tarjoaakin varsinaisen kokonaiselämyksen: kauniit veneet laitureissa ja vehreä saari leikkipuistoineen tekevät Känkkäränkkä ja karjuva pikkuveli Koko perheen teatteria tehdään rock-asenteella Tervasaaressa Tervasaaressa nähdään kesällä teatteria ja sirkusta yhdistävä esitys Känkkäränkkä ja karjuva pikkuveli. Viime kesältä tutut näyttelijä Vilma Putro (Vilma) ja akrobaatti Eikka Alatalo (Sisupussi) treenaavat parhaillaan uutta esitystä. Kuva Annu Esko Näyttelijä Anna Andersson esittää mm. hurjaa Kököttäjää. Huikeat asut ovat Aino Simolan käsialaa. Kuva Annu Esko. Ekaluokkalainen Vilma (Vilma Putro) päätyy jälleen huimiin seikkailuihin. Kuva Annu Esko. Helsinki kysyy asukkailta pyörätelineiden paikoista Kaupunki asentaa runkolukittavia pyörätelineitä eri puolille Helsinkiä. Kuva: Jussi Hellsten ? Helsinki kerää kaupunkilaisten näkemyksiä pyöräpysäköinnin kehittämisestä. Ehdotuksia uusien pyörätelineiden paikoista voi tehdä 18. kesäkuuta asti osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/ pyorapysakointi. Helsinki on asentanut runkolukittavia telineitä jo muun muassa keskustaan, ja telineiden lisäämistä suunnitellaan tulevien vuosien aikana systemaattisesti koko kaupungin alueelle. – Lisää telineitä tarvitaan etenkin liityntäpysäköintiin joukkoliikenteen asemille. Toivomme saavamme ehdotuksia siitä, minne muualle pysäköintiä pitäisi erityisesti lisätä, sanoo liikennesuunnittelija Teppo Pasanen kaupunkisuunnitteluvirastosta. Kaupunki asentaa telineitä hallinnoimilleen alueille, kuten kaduille ja aukioille, mutta telineitä voi ehdottaa myös esimerkiksi yritysten tonteille. Kaupunki välittää tällaiset toiveet eteenpäin oikealle taholle. jo ennen esitystä vaikutuksen niin pieneen kuin isompaan katsojaan. Teatteri järjestää tänä vuonnakin myös teatterisynttäreitä ja työpajoja. Lisäksi viime kesän suosittu Känkkäränkkä – kerrankin kunnon itkupotkuraivarit nähdään kesän aikana neljä kertaa. a Känkkäränkkä ja karjuva pikkuveli 27.5. – 20.8. Tervasaaren amfiteatterissa. Liput ja lisätiedot: http:// www.hithelsinki.com/karjuvapikkuveli Suvi Lahdenmäki Risto Aalto: taidenäyttely FIILIKSIÄ 29.4.31.5.2017 ? Risto Aalto (s. 1958) taidenäyttely koostuu monenlaisista tunnelmista ja hetkistä, joiden ääreen kulkija saattaa viivähtää hetkeksi. Aihepiiri löytyy luonnosta, onhan Aalto harrastanut pienen ikänsä retkeilyä ja valokuvausta. Kamera on tällä kertaa vaihtunut siveltimeen ja öljyväreihin. Teokset syntyvät yleensä ateljén puolella, mutta toisinaan taiteilija liikkuu ulkosalla kevyemmin varustein kynät ja lehtiö matkassa. Aalto on koulutukseltaan mainosgraafikko, toiminut AD:na helsinkiläisissä mainostoimistoissa ja tehnyt mm. kuvitustöitä oman yrityksen kautta. Porthaninkatu 5 Ravintola Oiva, kabinetti 00530 Helsinki Avoinna: ma – ti 10:30– 24, ke – to 10:30-01.00, pe 10:30–02.00, la 12-02, su 10-24 risto.aalto@swelling.fi tai puh. 040 5711891 Teos ENSILUMI syntyi vahvoista visioista. Vastasatanut lumi ja musta meri tai lumen yllättämä lehtipuu ovat mieleenpainuvia hetkiä. Tällaista täydellistä yhdistelmää Risto ei ole vielä luonnossa päässyt kokemaan, joten hän halusi tavoittaa sen maalaamalla. Tyylillisesti esitystapa liikkuu naturalistisesta symboliikan puolelle.
• 17 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI
• 18 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Vuokraammeasuntosimarkkinajohtajan ammattitaidolla.Soitameille,niinasiat hoituvathelpostijanopeasti. Takaammemyösvälitystyömmelaadun. Normaalinvuokravakuudenlisäksisaat ylimääräisentakauksenkokoensimmäisen vuodenvuokranmaksusta. Soitaniinkeskustellaantarkemmin! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Oletko myymässä asuntoasi? Myyntiturvaonturvallinenvalinta. Etmaksaliikaavälityspalkkiota, jaasuntosimyyntionosaavissakäsissä. Palvelummeontehokas.Luetyytyväisten asiakkaidemmepalautteitakotisivuiltaja toteaitse.Markkinoimmeasuntojaerityisen monipuolisesti,myöslehti-ilmoituksilla. Soitajasovitapaaminen! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI–UUSIMAA–TURKU–TAMPERE–LAHTI–OULU Ilmalankuja2,HKI
• 19 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 € /pmm, Takasivu 1,33 € /pmm, Teksti 1,21 € /pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Leipomoita Palveluja Autolasipalvelut LVI Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
• 20 Viikot 20-21 K ALLIO L EHTI